Hyvinvoinnin luovat ratkaisut kunnissa
|
|
- Annikki Anne Mäkelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lotta-Maria Sinervo (toim.) Hyvinvoinnin luovat ratkaisut kunnissa Seminaarikirja 43. Kunnallistieteen päivät
2 43. Kunnallistieteen päivät Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Päivien järjestäjä ja seminaarikirjan julkaisija Kunnallistieteen yhdistys ry. Föreningen för kommunalvetenskap rf Kansi: Juhani Näränen ISBN (nid.) ISBN (PDF) Kopio Niini Tampere 2014 Finland 2 Hyvinvoinnin luovat ratkaisut kunnissa Kunnallistieteen yhdistys 2014
3 Sisältö Hallituksen puheenjohtajalta Kunnallistieteen päivät ohjelma 8 Osa 1: Kutsuttujen esitelmien tiivistelmät 11 Markku Tervahauta: Hyvinvoinnin luovat ratkaisut Kuopiossa 13 Kristiina Poikajärvi: Sote-uudistus näkökulmia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen 14 Jari Stenvall: Kunta- ja sote-uudistukset hyvinvointipalvelujen innovatiivisuuden edistäjinä 15 Vuokko Niiranen: Tiedon käyttö kuntien päätöksenteossa 16 Juhani Lehto: Hyvinvointipalvelujen uudelleenskaalaus kohti luovuutta vai kaavamaisuutta? 17 Osa 2: Työryhmien esitelmien tiivistelmät 19 KUNTASTRATEGIAN TEORIA JA KÄYTÄNTÖ 21 Markus Pauni & Maria Ojakoski:Elävän kuntastrategian kulmakivet 23 Sami Sulkko: Kokemuksia osallistavasta strategiaprosessista 25 Tarja Saarelainen: Kuntastrategia käytäntönä vuorovaikutteisen strategiaprosessin onnistuminen 26 Linnéa Henriksson: Kielet strategiaprosesseissa ja kielistrategioita 27 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN NIUKKENEVISSA RESURSSEISSA 29 Kirsi Lehto & RiittaViitala: Henkilöstötoimijat ennustavat kovia aikoja kuntien henkilöstöjohtamiseen 31 Kaisa Nyberg: Kun toinen puhuu aidasta ja toinen aidanseipäästä: Persoonallisuusdynaaminen näkökulma hoitoyhteisöjen muutoskokemuksiin 32 ASUKKAAT JA ASIAKKAAT KUNTIEN JA KUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMISEN RESURSSINA/KUNTIEN JA KORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖ KUNTAKEHITYKSEN TUKENA 33 Kaisa Kurkela: Osallisuus ja asukastieto Tampereen kehittämisessä 35 Henna Paananen: Asukkaiden aktiivisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys kuntien elinvoiman kehittymisen edellytyksinä 37 Marika Kylänen et al.: Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana 38 Kari Kuoppala et al.: Kuntauudistusten arviointi tutkimushankkeen esittely 40 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMINEN JA PALVELUJEN MUUTOS 41 Anni Jäntti: Kunnan rooli sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen kontekstissa case Kainuun hallintokokeilu 43 Alpo Karila: Kuntien ja sairaanhoitopiirien välinen talousohjaus ikuisuusongelmasta tarvitaan Hyvinvoinnin luovat ratkaisut kunnissa Kunnallistieteen yhdistys
4 lisää tutkimustietoa 44 Kristiina Engblom-Pelkkala & Anna-Aurora Kork: Minne katosivat asiakastarpeet palvelutuotannon suuruuden ekonomiaa tavoiteltaessa? 45 Heidi Poikonen: Kunnan päihdepalvelujen järjestämisvastuu 46 Tilaa muistiinpanoille 47 4 Hyvinvoinnin luovat ratkaisut kunnissa Kunnallistieteen yhdistys 2014
5 Hyvinvoinnin luovat ratkaisut kunnissa Kunnallistieteen yhdistys
6 6 Hyvinvoinnin luovat ratkaisut kunnissa Kunnallistieteen yhdistys 2014
7 Hyvinvoinnin luovia ratkaisuja etsimässä Kuntarakenteiden ja palvelujen muutosmyllerryksen keskellä olemme kokoontumassa Kuopioon keskustelemaan hyvinvoinnin luovista ratkaisuista kunnissa. Kun samanaikaisesti ollaan uudistamassa kuntarakenteita, sosiaali- ja terveyspalveluja, valtionosuusjärjestelmää sekä metropolialueen hallintorakenteita sekä tarkastelemassa kuntien tehtäviä, on selvää että kuntatoiminnan muutos on suuri ja monitasoinen. Toisaalta, vaikka suuret muutokset aina epäilyttävätkin, on pidettävä tarkoituksenmukaisena hallituksen valintaa tarkastella ja uudistaa kaikkia näitä osa-alueita samanaikaisesti. Kokonaisuuden toimiva rakentaminen lainsäädännön näkökulmasta on kuitenkin erittäin haastavaa, huomioiden kuntien erilaisuus niin taloudellisesta, demografisesta, maantieteellisestä kuin yleisen elinvoimaisuudenkin näkökulmista. Kuntien näkökulmasta monet tärkeät asiat tulevaisuuden päätöksenteosta palveluverkoston kattavuuteen ovat tällä hetkellä avoinna. Uudistusten laajuus, kohdentuminen kunnalliseen itsehallintoon ja epävarmat vaikutukset saavat pohtimaan palvelutoiminnan kehittämisen mahdollisuuksia. Tutkimuksista tiedämme, ettei keskittämiskehitys suurempiin hallintokokonaisuuksiin vielä sinällään tuo toimintaan tehokkuutta tai säästöjä. Palveluverkostostaan kiinni pitävien kuntien onkin tarpeen pohtia jo tässä vaiheessa, millaisia voisivat olla joustavat, rajoja ylittävät ratkaisut, jotka turvaavat palvelujen saatavuutta ja verkoston kattavuutta, ja parhaimmillaan tuovat palveluja jopa aikaisempaa lähemmäksi kuntalaista. Luovia ja innovatiivisia ratkaisuja tullaan tarvitsemaan myös hallinnossa ja toiminnan kokonaissuunnittelussa: hankinnoissa, tietohallinnossa, henkilöstöhallinnossa ja jopa päätöksenteossa. Hyvinvoiva kunta tulee tarvitsemaan ennakkoluulotonta, rohkeaa uudistamispolitiikkaa, mutta joka ankkuroituu paikallisiin erityispiirteisiin. Johtamistyön haasteena onkin, kuinka rakentaa samanaikaisesti hallinnollista verkostoa, uudistaa oman kunnan toimintaa ja pitää huolta hyvinvoinnista niin kunnan, työntekijöiden kuin asukkaidenkin näkökulmista. Kokonaisuuden johtamisen haastavuutta lisäävät joustamattomat ja osin ennakoimattomat taloudelliset realiteetit. Millaisia luovat ratkaisut voivat olla? Millä tavoin niitä voidaan löytää ja kehittää? Mitä muutokset tarkoittavat eri toimijaryhmien, toiminnan tasojen ja sidosryhmien näkökulmista? Mihin suuruuden ihannoinnin politiikka perustuu? Ovatko paikalliset, kuntatason vastuut ja velvollisuudet aina paras vaihtoehto? Kunnallistieteen päivät 2014 tulevat pureutumaan muutoksen ytimeen, mutta suunnaten katseet kohti tulevia haasteita ja mahdollisuuksia. Toivotankin antoisia ja oivaltavia hetkiä tämän seminaarikirjan parissa, johon on koottu tiivistelmät päivillä pidettävistä esityksistä. Ja luonnollisesti, yhdistyksen puolesta toivotan inspiroivia Kunnallistieteen päiviä Kuopiossa! Hanna Vakkala, puheenjohtaja Hyvinvoinnin luovat ratkaisut kunnissa Kunnallistieteen yhdistys
8 43. Kunnallistieteen päivät HYVINVOINNIN LUOVAT RATKAISUT KUNNISSA Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Ohjelma Torstai TTA-auditorio, Tietoteknia-rakennus Puheenjohtajana yliopistonlehtori Hanna Vakkala, Lapin yliopisto, Kunnallistieteen yhdistys Ilmoittautuminen ja tervetulokahvit Päivien avaus ja tervetulosanat Kunnallistieteen yhdistyksen puheenjohtaja Hanna Vakkala Varadekaani Sari Rissanen, Varadekaani, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tdk, Itä-Suomen yliopisto Hyvinvoinnin luovat ratkaisut Kuopiossa, Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta, Kuopion kaupunki Sote-uudistus näkökulmia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, Neuvotteleva virkamies Kristiina Poikajärvi, STM Kunta-ja sote-uudistukset hyvinvointipalveluiden innovatiivisuuden edistäjinä, Professori Jari Stenvall, Tampereen yliopisto Kommenttipuheenvuoro ja keskustelunavaus, Kaupunginjohtaja Timo Halonen, Kuusamon kaupunki Keskustelua Kahvitauko Työryhmätyöskentelyä Kaupungin vastaanotto, Kuopion kaupungintalon juhlasali Vapaamuotoinen illanvietto 8 Hyvinvoinnin luovat ratkaisut kunnissa Kunnallistieteen yhdistys 2014
9 Perjantai TTA-auditorio, Tietoteknia-rakennus Puheenjohtajana professori Jari Vuori, Itä-Suomen yliopisto Tiedon käyttö kuntien päätöksenteossa Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvinvointipalvelujen uudelleenskaalaus - kohti luovuutta vai kaavamaisuutta? Professori Juhani Lehto, Tampereen yliopisto Keynote: Is big really so beautiful, is small really so ugly? Professor Colin Copus, De Montford University, England Paneelikeskustelu: Innovatiivisuus hankinnoissa Paneelin vetäjänä professori Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto Panelisteina Ilona Lundström, johtaja, Tekes Marko Keski-Sikkilä, hankinta-asiamies, Pirkanmaan yrittäjät Marjukka Manninen, kunnanjohtaja, Tyrnävän kunta Ville Valovirta, asiakaspäällikkö, VTT Päivien päätössanat Työryhmät Kuntastrategian teoria ja käytäntö (luentosali 1039) Professori Arto Haveri (arto.haveri@uta.fi), kehityspäällikkö Markus Pauni (markus.pauni@kuntaliitto.fi), projektikoordinaattori Maria Ojakoski (maria.ojakoski@kuntaliitto.fi). Henkilöstöjohtaminen niukkenevissa resursseissa (luentosali 1038) Yliopistonlehtori Hanna Vakkala (hanna.vakkala@ulapland.fi) ja kaupunginjohtaja Timo Halonen (timo.halonen@kuusamo.fi). Asukkaat ja asiakkaat kuntien ja kuntapalvelujen kehittämisen resurssina/kuntien ja korkeakoulujen yhteistyö kuntakehityksen tukena (luentosali 1035) HT Inga Nyholm (inga.nyholm@vm.fi), yliopistonlehtori Jenni Airaksinen (jenni.airaksinen@uta.fi) ja innovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen (tuula.jappinen@kuntaliitto.fi). Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ja palveluiden muutos (luentosali 1036) Dosentti Pekka Kettunen (pekka.t.kettunen@jyu.fi). Hyvinvoinnin luovat ratkaisut kunnissa Kunnallistieteen yhdistys
10 10 Hyvinvoinnin luovat ratkaisut kunnissa Kunnallistieteen yhdistys 2014
11 Osa 1: Kutsuttujen esitelmien tiivistelmät Hyvinvoinnin luovat ratkaisut kunnissa Kunnallistieteen yhdistys
12 12 Hyvinvoinnin luovat ratkaisut kunnissa Kunnallistieteen yhdistys 2014
13 Hyvinvoinnin luovat ratkaisut Kuopiossa Markku Tervahauta Kuopiossa otollisten olosuhteiden ja edellytyksien luominen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistymiseen lähtevät kaupunkistrategiasta ja arvoista. Hyvinvointikäsitys on laajaalainen ja monitoimijainen. Siinä kuntayhteisön jäsenet (asukkaat, järjestöt, media, palvelut, kaupunkiorganisaatio, yritykset, oppilaitokset, yliopisto) tiedostavat toimivansa yhteisen tavoitteen eteen. Perustaa tälle ajattelulle on syntynyt pitkäaikaisesta työskentelystä mm. Terve Kunta- ja WHO:n Healthy Cities-verkostoissa. Kuopiossa on myös vahvaksi kehittynyt hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden klusteri, jonka kumppanuustoiminta heijastuu hyvinvointitoimeliaisuutena ja dynaamisuutena sekä alueella että moninaisin kansallisin ja kansainvälisin toteutuksin. Yhteisöllisyys, arjen pärjääminen, innostuminen ja aktiivisuus ovat henkilökohtaisia mielekkään elämän kokemuksia. Näissä kokemuksissa päällimmäisenä lieneekin juuri tavoitteet sujuvasta arjesta ja sen sisällöstä, harrastuksista ja muusta tyydytystä tuovasta tekemisestä, oman arvon tunteen kohottamisesta, kavereiden kanssa seurustelusta, auttamisen halusta jne. Eikä siis niinkään sairauden tai jnkl huono-osaisuuden välttelystä. Kuntayhteisöllä on luonnollisestikin paljon mahdollisuuksia edellytyksien luomiseksi yksilön omalle motivoitumiselle, kasvavalle toimeliaisuudelle ja hyvien valintojen tekemiselle omaksi ja läheistensä hyväksi. Samalla on erityisen tärkeää huolehtia niistä hyvinvoinnin notkelmissa olevista ihmisistä, jotka tietään em. mahdollisuuksiin eivät löydä tai eivät kykene niitä tuupattuinakaan hyödyntämään. Heidän kohdallaan mahdollisuuksien tasaarvo ei riitä ja tarvitaan räätälöidympää, ohjausta, tukea ja kanssakulkemista. Tällöin on usein tarve palvelumuotoiluun, asiakkuuksien hallintaan (eril. omaneuvojat yms.) ja ns. positiiviseen diskriminaatioon. Kuopion kaupungissa on toteutettu v alusta uutta toimintamallia ja organisoitumista. Tavoitteet ovat liittyneet palveluiden vaikuttavuuteen ja tuottavuuteen. Toteutukseen on tarvittu asiakkuuksien hyvää hallintaa, toimintatapojen uudistumista (tuotteet, prosessit, tiimit ja kumppanuudet), rakennemuutoksia ja johtamista. Teoriasta käytäntöön on 4 vuodessa toteutunut monilta osin tavoitteiden mukaisesti. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet, käytänteet, johtaminen ja innovaatiot ovat edenneet tämän uudistuksen aallonharjalla. Asukkaiden arjessa toteutuva hyvinvoinnin edistämisen palveluiden sisältö on monipuolista, kattavaa, monitoimijaista ja kaiken aikaa uudistuvaa. Käyttäjäpalaute on erittäin myönteistä. Suomalaista kuntaa on pidetty hyvänä innovaationa. Kuntaliitokset, sote-uudistus ja väestön rakennekehitys edellyttävät muutoksia, joiden vetureina kunnat alueellisessa yhteistyössä ovat. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ensisijaiset vastuut ovat jatkossakin kunnilla. Sote-uudistuksen jälkeinen peruskunta on selvästi erilainen toimija kuin tähän saakka. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistumiselle on tässä yhteydessä edellytyksiä. Hyvinvoinnin luovat ratkaisut kunnissa Kunnallistieteen yhdistys
14 Sote-uudistus näkökulmia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kristiina Poikajärvi Parhaillaan lausuntokierroksella oleva sote-järjestämislaki uudistaa perusteellisesti julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja sen tuottamisen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Tähän tavoitteeseen päästään yhdistämällä mahdollisimman laajasti sosiaali- ja terveydenhuolto niin, että perus- ja erikoispalvelut muodostavat ehjän palvelukokonaisuuden. Kuntien, sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien lakisääteiset tehtävät siirtyvät uudistuksessa sotealueiden vastuulle. Uudessa sote-palvelurakenteessa erotetaan palvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen toisistaan. Järjestämisvastuu siirtyy kunnilta viidelle sosiaali- ja terveysalueelle (sote-alue). Sote-alue vastaa siitä, että sen alueella asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut. Palvelujen tuottamisvastuu on sellaisilla kunnilla ja kuntayhtymillä, joilla on kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sotepalveluista yhtenä kokonaisuutena. Sote-alue päättää tuottamisvastuusta neljän vuoden välein laadittavassa järjestämisepäätöksessä. Tuottamisvastuussa oleva kunta- tai kuntayhtymä voi järjestämispäätöksen mukaisesti tuottaa palveluja itse tai hankkia palveluja myös muutoin, kuten järjestöiltä, yrityksiltä tai palveluseteliä käyttämällä. Sote-alueella voi olla omaa tuottamisvastuuta vain tukipalveluista, ja poikkeustapauksissa joistakin muista palveluista. Järjestämispäätöksessä on otettava huomioon myös asukkaiden näkemykset palveluista. Sote-alue on kuntayhtymä. Jokainen kunta kuuluu yhteen viidestä sote-alueesta. Kunnilla on edustus sote-alueen ylimmässä toimielimessä (yhtymäkokous tai yhtymävaltuusto). Eri ryhmien edustus toimielimessä turvataan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Valtion ohjausta aiotaan vahvistaa. Sosiaali- ja terveysministeriöön asetetaan soteneuvottelukunta ja ohjausyksikkö. Ministeriön ja sote-alueen vuotuisissa neuvotteluissa sovitaan palvelujen toteutuksesta ja seurannasta. Ministeriö hyväksyy osaltaan neuvottelumenettelyn yhteydessä sote-alueen järjestämispäätöksen. Kunnat rahoittavat sote-alueen toiminnan. Kunnan rahoitusosuuteen vaikuttaa sen asukasluvun lisäksi esimerkiksi asukkaiden ikärakenne ja sairastavuus. Sote-alue maksaa korvauksen niille kunnille ja kuntayhtymille, jotka tuottavat palveluja alueelle. Korvausten suuruuteen vaikuttavat palvelujen tarve sekä vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset. Sotealue tekee tuottamisvastuussa olevien kanssa vuosittain tulossopimukset. Sote-alueella ja palveluja tuottavilla kunnilla ja kuntayhtymillä on kuntalain mukainen alijäämän kattamisvelvollisuus. Sote-alueiden rakentaminen edellyttää kunnissa ja kuntayhtymissä huomattavan suuren työpanoksen muutosten suunnitteluun ja toteutukseen. Uudistuksen myötä osalla kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä työnantaja muuttuu. Lisäksi nyt käytössä olevien toimitilojen, laitteiden ja muun omaisuuden omistussuhteissa sekä muiden velvoitteiden vastuusuhteissa tapahtuu muutoksia. Toimeenpanoon tarvitaan valtiolta vahvaa tukea. Sitä varten valmistellaan ohjausta, koulutusta ja tukimateriaalia. 14 Hyvinvoinnin luovat ratkaisut kunnissa Kunnallistieteen yhdistys 2014
15 Kunta- ja sote-uudistuksen hyvinvointiplavelujen innovatiivisuuden edistäjinä Jari Stenvall Uudet innovaatiot ovat keskeinen lähde organisaatioiden toiminnalliseen uudistukseen. Esimerkiksi pisimmille menevien arvioiden mukaan jopa prosenttia palveluiden tuottavuuden kasvusta saattaa selittyä innovaatioille. Suomessa keskustelun kohteena oleviin, kuntiin kohdistuviin uudistuksiin on liitetty merkittäviä, mutta ristiriitaisia odotuksia. Esimerkiksi sote-uudistuksella tavoitellaan samanaikaisesti keskitetyn ohjauksen vahvistamista ja asiakaslähtöisyyttä. Innovaatioiden aikaansaamisesta ei uudistusten yhteydessä kuitenkaan puhuta kovinkaan paljon. Periaatteessa erityisesti kompleksiisuusteoreettiseen ajatteluun nojautuen muutokset ovat aina merkittävä mahdollisuus innovaatioihi. Muutokset aiheuttavat systeemisen häiriötilan, josta voidaan pyrkiä ratkaisemaan uusilla innovaatioilla. Sote- ja kuntauudistusten yhteydessä voidaan keskustella siitä, minkälaisia innovaatioita ne tuottavat. Periaatteessa kysymys voi olla esimerkiksi järjestelmäinnovaatioista tai suoraan palveluihin kohdistuvista innovaatioista. Kun pohditaan innovaatioita reformeissa kannattaa huomiota kiinnittää paitsi sisältöön niin myös muutosjohtamiseen ja uudistuksen näkemiseen prosessina. Uudistus on prosessi, jossa nykytilanteessa kohtaavat historia (kuten valmisteluprosessi) ja tulevaisuus. Innovaatioihin vaikuttavat organisaatioissa lähes kaikki tekijät kuten johtaminen, resurssointi ja tiedon jakaminen. Yleistäen innovaatioiden syntymiselle luodaan edellytyksiä reformeilla, jos rakenteiden ohella uudistukset ovat myös toimintatavallisia uudistuksia. Keskeisiä kysymyksiä sote- ja kuntauudistuksissa ovat myös muun muassa henkilöstölähtöisyys, asiakasrajapinta, verkostot ja vuorovaikutussuhteet ja teknologian hyväksikäyttö. Sääntelyn purkamisella ja vapauksia antamalla luodaan edellytyksiä innovaatioille. Samoin kokeilutoiminnan kytkeminen uudistuksiin lisäisi innovaatioita. Lisäksi on ylipäänsä kysyttävä, luovatko reformit kannusteita organisaatioille aikaansaada innovaatioita. Oleellinen kysymys on myös se, minkälaisia innovaatioita uudistuksilla tavoitellaan. Johtamista koskevassa tutkimuskirjallisuudessa on yhä enemmän kiinnitetty huomiota siihen, että kompleksisessa ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tarvittaisiin radikaaleja innovaatioita. Kaiken kaikkiaan on esitettävä arvio, ettei kuntiin kohdistuvia uudistuksia kyetä toteuttamaan tavalla, joka edistäisi kuntien toimintaan liittyviä innovaatioita. Vaikutukset voivat olla pahimmillaan käänteisiä. Hyvinvoinnin luovat ratkaisut kunnissa Kunnallistieteen yhdistys
16 Tiedon käyttö kuntien päätöksenteossa Vuokko Niiranen Päätösten tulisi perustua tutkittuun tietoon. Millä tietopohjalla kunnalliset luottamushenkilöt tekevät päätöksi entä sitten viranhaltijat? 2010-luvulla on nostettu uudella tavalla esille tutkimustiedon tuottamisen ja sen käyttämisen välinen suhde. Esimerkiksi poliittisen päätöksenteon odotetaan perustuvan koeteltuun ja tutkittuun tietoon. Tieteen ja käytännön väliseen suhteeseen liittyvät myös kysymykset tutkimustiedon oletetusta ja todellisesta käyttöarvosta kunnallisessa päätöksenteossa sekä tutkimustiedon välittämisen mekanismeista. Viranhaltijoilta edellytetään, että he kunnioittavat edustuksellisen demokratian periaatteita. Tieteen ja käytännön väliseen suhteeseen liittyvät myös kysymykset tutkimustiedon käyttöarvosta, sen välinearvosta ja tutkimustiedon välittymisen mekanismeista. Poliittisessa päätöksenteossa on hyvin usein kysymys myös arvojen allokoinnista, ei yksin rationaalisista, tietoon perustuvista ratkaisuista. Päätöksentekotilanteessa tutkimustietoon vetoaminen voi liittyä pelkistetysti kahteen asiaan. Ensiksi, tutkimustiedolla perustellaan valittua ratkaisua ja jolloin tieto lisää aidosti päätöksenteon ja päätöksentekijöiden tietopohjaa. Toinen vaihtoehto on, että tutkimustiedolla on välinearvo, jolloin jo valitulle ratkaisulle etsitään perusteita tutkimuksista. Toisinaan päätöksen tekemistä halutaan siirtää vetoamalla puutteelliseen tietoperustaan. Tällöin kyse voi luonnollisesti olla myös siitä, että suunnitellun ratkaisun vaikutuksista ei todella ole tietoa. Tiedon käyttämistä kuntien päätöksenteossa voidaan tarkastella kolmen toisiinsa liittyvän osatekijän kautta: 1) Päätöksentekijän tietoperusta - tietoa on saatavilla ja se on sellaisessa muodossa, että se on käyttökelpoista; 2) Poliittisen ja toiminnallisen johdon keskinäinen vuorovaikutus ja sen mekanismit tukevat tutkimustiedon käyttöä; 3) Luottamushenkilöiden poliittisen johtajuuden piirteet sisältävät pyrkimyksen kommunikatiiviseen yhteisymmärrykseen ja päätösten vaikutusten monipuoliseen ennakointiin muun muassa tutkimustietoa käyttämällä. Kuntien poliittisen ja toiminnallisen johdon vuorovaikutusta käsittelevässä Johtamisen duaalimalli tutkimuksessamme ( ) kävi ilmi, että luottamushenkilöiden mielestä esittelytekstien tulee perustua tutkittuun tietoon. Siinä missä viranhaltijoille tieto on puhuttua tai kirjoittua faktatietoa, luottamushenkilöille tieto ja tiedonhankinta on kolmivaiheinen prosessi. Siihen sisältyvät 1) esittelijöiltä tuleva sekä mediasta saatava tieto; 2) keskustelut esittelijöiden, muiden luottamushenkilöiden ja omien verkostojen kanssa sekä muu itse hankittu, lähipiiristä saatava tieto, ja 3) laaja-alainen taustatietojen ja muun vertailevan tiedon hankkiminen. Myös norjalainen tutkija Jostein Askim toteaa omissa tutkimuksissaan, että toisin kuin usein oletetaan, luottamushenkilöt kyllä käyttävät heille tarjottavaa tutkimustietoa. Tutkimustietoa käytetään erityisesti sellaisissa päätöksissä, jotka ovat monimutkaisia ratkaista, tai joiden vaikutuksista on toisilleen vastakkaisia oletuksia. 16 Hyvinvoinnin luovat ratkaisut kunnissa Kunnallistieteen yhdistys 2014
17 Hyvinvointipalvelujen uudelleenskaalaus kohti luovuutta vai kaavamaisuutta? Juhani Lehto Stubbin hallituksen sotehallintolakiesitys on palauttamassa Suomeen 1970-luvun valtiokeskeisemmän sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon. Muutos tapahtuu paradoksaalisen argumentation muutosprosessin kautta. Lähtökohta muutosesityksille luvulta alkaen on ollut kuntien pienuus rahoitusvastuun kantajana. Ja nyt esitetään, että kunnille jätetään rahoitusvastuu, mutta hallinto rakennetaan valtion tulosjohtamaksi 5 sotealueen ja sotetoimeenpano-organisaation hierarkiaksi. Terveydenhuollon osalta tullaan suhteellisen lähelle Englannin kokonaan valtiollista kansallista terveydenhuoltoa (NHS). Sosiaalipalvelujen osalta syntyy kaikkien OECD-maiden joukossa keskitetyin hallintomalli ja kaikkein tiiviimmin terveydenhuoltoon liitetty malli. Keskittämisellä on toki saavutettavissa monenlaisia organisatorisia hyötyjä. Esimerkiksi nopeasti kansallisiksi suurehkoiksi yrityksiksi keskittyneissä yksityisissä soteyrityksissä on keskittämisetuja saatu standardoimalla tietojärjestelmiä, tilajärjestelyjä, henkilöstö- ja taloushallintoa ja myös asiakkaille annettavia palveluja. Tässäkin on paradoksi luvun lääkintöhallituskeskeistä järjestelmää arvosteltiin muun muassa siitä, että se ohjeisti terveyskeskusten rakentamista, hallintoa ja joskus toimintatapojakin yksityiskohtaisesti ja vei kaiken luovuuden ja paikallisiin olosuhteisiin sopeuttamisen. Nyt siitä samasta on tullut peruspalvelujen suurten yksityisten palvelutuottajien keskeinen kilpailukeino ja kulukurin varmistaja. Tätä ei kuitenkaan arvostella, korkeintaan sitä, mihin kulukurilla saavutetut voitot siirtyvät. Ehdotetulla sotehallinnolla voidaan toki saada aikaan palvelukehityksen luovuutta kaavamaisuuden lisääntymisen sijasta. Sehän ratkaistaan tulevissa organisaatioissa ja valtiollisen tulosjohtamisen käytännöissä. Suomalaiset kunnat sen sijaan ollaan ajamassa hyvin syvälliseen kriisiin ja toiminta-ajatuksen uusimisen välttämättömyteen. Tulevan sotehallinnon toimivuuden kannalta ongelmallista on se, että sen valmistelussa vallitseva argumentaatio on olettanut suurempien hierarkisten rakenteiden mahdollistavan kaikenlaista hyvää. Ja ilmeisesti se suurin hyvä, johon todellisuudessa valtiojohtoisesti yritettäisiin päästä, olisi ylhäältä määrättävä kulukuripolitiikka kaikkien jo päätettyjen ja päätettävien miljardiluokan säästötavoitteiden toteuttamiseksi. Pelkkään keskitettyyn kulukuriin panostamisesta on monilta talouden sektoreilta riittävästi kokemusta. Sillä voidaan taloutta lyhyellä aikavälillä sopeuttaa, mutta ei sillä luovaa uudistumista ole luotu. Tai jos se sitä on synnyttänyt, niin lähinnä ennakoimattomana sivuvaikutuksena ja usein muiden kuin kulukurin kohteena olevien toimesta. Jos sotehallintolaki tulisi hyväksytyksi suurin piirtein esitetyssä muodossa, olisi hurja kiire kääntää ajatukset siihen, miten uuden hallinnon sisällä uudistumista mahdollistetaan, päätösvaltaa siirretään alaspäin, ylätason entisiä siiloja yhdistävän ylätason integraation jälkeen organisaatiot jakautuvat uusiin toimivampiin toimialueisiin, tulosyksiköihin, miten asiakkaiden oikeudet ja vaikutus sekä palvelujen asiakaslähtöisyys rakennetaan alhaalta ylöspäin, miten yhditettävät tietojärjestelmät palvelevat paitsi hierarkian yläpään, myös ruohonjuuritason tarpeita ja niin edelleen. En halua olla pessimisti. Kyllä se näilläkin raameilla voi onnistua, mutta raamien valmistelijoiden ajattelutavalla se ei kyllä tapahdu. Hyvinvoinnin luovat ratkaisut kunnissa Kunnallistieteen yhdistys
18 18 Hyvinvoinnin luovat ratkaisut kunnissa Kunnallistieteen yhdistys 2014
19 Osa 2: Työryhmien esitelmien tiivistelmät Hyvinvoinnin luovat ratkaisut kunnissa Kunnallistieteen yhdistys
20 20 Hyvinvoinnin luovat ratkaisut kunnissa Kunnallistieteen yhdistys 2014
21 Kuntastrategian teoria ja käytäntö Arto Haveri, Markus Pauni & Maria Ojakoski Hyvinvoinnin luovat ratkaisut kunnissa Kunnallistieteen yhdistys
22 22 Hyvinvoinnin luovat ratkaisut kunnissa Kunnallistieteen yhdistys 2014
23 Elävän kuntastrategian kulmakivet Markus Pauni & Maria Ojakoski Kunnat ovat erilaisia toimintaympäristönsä, kokonsa, resurssiensa sekä tilannetekijöidensä suhteen. Myös kunnan toimintakulttuurit eroavat toisistaan johtamisessa, päätöksenteossa ja kehittämisessä. Näin ollen ei voi olla yhtä oikeaa strategisen johtamisen mallia, vaan kunnan strateginen johtaminen riippuu edellä mainituista tilannetekijöistä sekä siitä, millaisia toimintaympäristön muutoksia kunta kohtaa juuri nyt. Havaintojemme mukaan suomalaisten kuntien strategisessa johtamisessa voidaan sanoa yhdistyvän: - Kuntien perustehtävä hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäjänä alueellaan, ja tästä kumpuava monialaisuus ja kompleksisuus - Perinteinen rationaalisen kuntasuunnittelun ja budjetoinnin perinne - Strategisen johtamisen yritysmaailmasta sovelletut eri opit ja mallit - Kilpailuasetelma kuntien välillä Nämä puolestaan näkyvät eri kuntien toiminnassa eri painotuksin. Edelläkävijäkunnat kehittävät parhaillaan strategista johtamistaan kohti dialogista ja yhteisöllistä strategiakäsitystä, jonka kautta strategian vaikuttavuutta voidaan nostaa ja tehdä linjauksia yhä monimutkaistuvista ilmiöistä. Kuntastrategiassamme yritetään ratkaista kaikki asiat maan ja taivaan välillä yhden valtuustokauden aikana. Meillä on linjauksiltaan oikean suuntainen kuntastrategia, mutta sen jalkauttamisessa on ongelmia. Monet kuntastrategioista voi kenties määritellä kuolleeksi kirjaksi edellä kuvattujen asioiden takia: strategialla ei ole ohjausvoimaa. Mikäli kuntastrategia ei sisällä valintoja siitä mitä kunta tulevaisuudessa erityisesti painottaa ja tavoittelee, eteen tulevat päätökset joudutaan tekemään muuta kautta, lyhyemmän aikavälin budjetointiprosessiin nojaten, vailla strategiasta tulevaa pitkän tähtäyksen kokonaisnäkemystä ja perusteluja. Toisekseen vaikka kuntastrategiassa olisi saatu aikaan relevantteja valintoja ja priorisointeja, ei kunnan käytännön toimintaa saada välttämättä viritettyä strategian tavoitteiden mukaiseksi. Monet strategiatutkimukset ovat osoittaneet, että tehokkain lääke tähän olisi nähdä koko strategia uudella tavalla, jatkuvana sosiaalisena vuorovaikutusrakenteena, jossa strategian linjaamista ja toteuttamista ei nähdä toisistaan erillisinä. Poliittisen ja ammatillisen johdon lisäksi kuntaorganisaation esimiesten ja henkilöstön olisi koettava kuntastrategia myös omakseen ja tulkittava sitä omalta kannaltaan. Vain silloin strategia voi aidosti muuttua toiminnaksi. Strategia on siis varsin inhimillinen asia. Entä tehdäänkö kuntastrategia kuntaorganisaatiolle vai laajemmalle kuntayhteisölle? Tunnustetaanko tosiasia, että kuntaorganisaation ja sen poliittisen ja ammatillisen johdon näkemys on rajallinen, ja että ympäröivällä todellisuudella voisi olla aidostikin annettavaa? Lisäksi kuntaorganisaatio voi nykypäivänä yksin toimimalla edistää hyvin rajattuja asioita. Avointa strategista keskustelua leimaa joskus pelko siitä, että esiin nousee epämieluista, yksittäistä tai muutoin strategiaan sopimatonta näkemystä. Tämä epämukavuusalueelle meneminen saattaa kuitenkin tuottaa elementtejä sellaisen tulevaisuuden kokonaisnäkemyksen muodostamiselle, jota johto ei muutoin tunnistaisi. Tämä on tosin työläämpi tie, mutta uskomme että se kannattaa. Ilkeät ongelmat tulisi nostaa kuntastrategioiden keskiöön. Ilkeät tai kinkkiset ongelmathan ovat luonteeltaan sellaisia, joita ei voida täsmällisesti määritellä, ymmärtää etukäteen eikä ratkaista yhden tahon toimesta. Tästä johtuen niiden kimppuun päästään oikeastaan vain dialogisella strategiatyöllä, jossa kuntalaisilla, henkilöstöllä, järjestöillä, yrityksillä ja muilla sidosryhmillä on aidosti oma roolinsa. Näin kunta nähdään ennemminkin verkostomoottorina kuin strategiset tavoitteet puhtaasti itse määrittelevänä organisaationa. Hyvinvoinnin luovat ratkaisut kunnissa Kunnallistieteen yhdistys
24 Muuttuvatko organisaatiolähtöiset kuntastrategiat jatkossa luonteeltaan edellä kuvattuun suuntaan, kenties kohti jatkuvaa kuntayhteisön historia- ja tulevaisuustarinaa, jonka koordinaattorina yksi valtuusto kerrallaan toimii? Aidosti vuorovaikutteinen kunnan strategiatyö ei tietenkään tarkoita etteikö lopullisia kuntastrategian valintoja tekisi valtuusto muodostamansa näkemyksen kautta. Tämä on sen perustehtävä. Eri asia onkin, miten se näkemyksensä muodostaa. Kuntaliiton Elävä kuntastrategia-oppaassa on käyty läpi ajankohtaista keskustelua kuntien ja muidenkin organisaatioiden strategisesta johtamisesta ja sen kehittämistarpeista hyödyntäen Uuden Sukupolven organisaatiot ja johtaminen (USO2) -projektin yhteydessä esille tulleita kuntien käytäntöjä, vertaisryhmäkeskustelujen sisältöjä sekä olemassa olevaa tutkimus- ja selvitystietämystä. 24 Hyvinvoinnin luovat ratkaisut kunnissa Kunnallistieteen yhdistys 2014
KTYn hallituksen puheenjohtajalta.. 2. 43. Kunnallistieteen päivät 25. 26.9.2014 Kuopio.. 3
2 2014 Sisältö KTYn hallituksen puheenjohtajalta.. 2 43. Kunnallistieteen päivät 25. 26.9.2014 Kuopio.. 3 Osallistuminen ja majoittuminen Kunnallistieteen päivillä.. 5 Kunnallistieteen yhdistyksen hallitus
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotJari Stenvall HTT Hallintotieteen professori Johtamiskorkeakoulu/Tampereen yliopisto. Presentaation nimi Esittäjän nimi, päivämäärä
Jari Stenvall HTT Hallintotieteen professori Johtamiskorkeakoulu/Tampereen yliopisto Presentaation nimi 2 Tulevaisuus Tulevaisuuden työ ja työyhteisö perusasiat jatkuvat Esimiehet huolehtivat asioiden
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotKuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen
Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilasnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten
LisätiedotUusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus
Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma Elinvoimalautakunta 22.8.2017 Kaupunginhallitus 11.9.2017 Uusi kuntalaki: kuntastrategia johtamisen välineenä Kunnassa on oltava kuntastrategia,
LisätiedotSote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Pekka Järvinen
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö 25.11.2014 Pekka Järvinen Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvataan
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotSote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset
Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2014
TOIMINTAKERTOMUS 2014 Toimintakertomus ja tasekirja 2014 1 Sisältö 1 YLEISET TILAISUUDET...3 1.1 Kunnallistieteen päivät......3 1.2 Kuntatutkijan seminaari...... 5 1.3 Syysseminaari......... 5 2 KOKOUKSET.....5
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotKuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen
Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilausnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten
LisätiedotKuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto
Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotAika: 22.8.2014 klo 13.03 13.35 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa
KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2014 Forssan seudun kuntarakennelain mukaisen selvityksen ohjausryhmä Aika: 22.8.2014 klo 13.03 13.35 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18,
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotKUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,
KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI 2017-2025 / VALT.SEMINAARIT 24.8.17, 5.9.17 MISSIO (MIKÄ ON KUNNAN TEHTÄVÄ? MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ?) Kuntalaki 410/2015 Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja
LisätiedotKehittämisen omistajuus
Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotPalveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä
Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano
LisätiedotSote-uudistus Keskeinen sisältö. Oulu Kari Haavisto, STM
Sote-uudistus Keskeinen sisältö Oulu 23.9.2014 Kari Haavisto, STM Puheenvuoroni Tavoitteet ja keinot Uudistuksen keskeinen sisältö Uusi palvelurakenne Järjestämispäätös Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen
LisätiedotForssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012
Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen
LisätiedotSuomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor
Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotSOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014
SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,
LisätiedotSuomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017
Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut
LisätiedotKaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus
Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus Strategiapäällikkö Marko Karvinen 2.5.2017 asukasilta 1 Kaupunkistrategia Helsingissä Uusi kuntalaki määrää kuntastrategiasta Johtamisjärjestelmän uudistamisessa
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön
LisätiedotErikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?
Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotVesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa
Vesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa 18.6.2018 Strategia sisältää: Brändityyppisen vision (vakiinnuttamisaika 10-20 vuotta) Kunnan toimintatapoja koskevat linjaukset 2018-2021 Kuntatason
LisätiedotSote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?
Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotSOTE - uudistuksen mukanaan tuomat muutostarpeet
SOTE - uudistuksen mukanaan tuomat muutostarpeet DRG-käyttäjäpäivät Vaasa 4. - Timo Keistinen lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotTUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA
TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja
LisätiedotPalveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa
Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset
LisätiedotPerusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta
Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta PETUR 30.09.2014 66 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali-
LisätiedotMiten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?
Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä
LisätiedotMenestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014
Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotPohjois-Karjalan sote-hanke
Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.
LisätiedotOsaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016
Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET
LisätiedotAsukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen
Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä 11.4.2017 klo 18.00 Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Kuntastrategia on kunnan toiminnan punainen lanka, tie kohti haluttua tulevaisuutta Uuden kuntalain
LisätiedotUSO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista. 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab
USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab Mikä USO-hanke USO I-hanke (2010-2012) on ollut osa
LisätiedotSote-uudistuksen kriittisiä onnistumisen edellytyksia Jari Stenvall HTT Hallintotieteen professori Johtamiskorkeakoulu/Tampereen yliopisto
Sote-uudistuksen kriittisiä onnistumisen edellytyksia Jari Stenvall HTT Hallintotieteen professori Johtamiskorkeakoulu/Tampereen yliopisto 2 Tausta Hallintotieteen professori, johtamiskorkeakoulu 1.8.2013-
LisätiedotTervetuloa kuntien tulevaisuuden tekijät!
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Tervetuloa kuntien tulevaisuuden tekijät! Kuntien Tulevaisuusfoorumi 10.4.2018 Timo Reina, varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Löytävätkö kunnat roolinsa uudelleen?
LisätiedotTietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista?
HTT, yliopistonlehtori Hanna Vakkala Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät 2016 hanna.vakkala@ulapland.fi @HannaVakkala
LisätiedotTulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa
Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotTieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
LisätiedotJulkinen johtaminen uudistuu mitä on tulevaisuuden kuntajohtaminen LAPE-akatemia, Oulu
Julkinen johtaminen uudistuu mitä on tulevaisuuden kuntajohtaminen LAPE-akatemia, Oulu Irmeli Myllymäki @IrmeliMyllymaki 8.5.2019 Esityksen sisältöä Muutostrendit ja tulevaisuuden kunnan haasteet Kunnan
LisätiedotEduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi
Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotSote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotMiten kunnat ja Kuntaliitto yhdessä työstävät kunnan muuttuvaa roolia ja uusia toimintatapoja?
Miten kunnat ja Kuntaliitto yhdessä työstävät kunnan muuttuvaa roolia ja uusia toimintatapoja? KUMA 14.9.2016 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT Kuntaliitto rakentaa tulevaisuutta yhdessä kuntien
LisätiedotKolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet
Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet
LisätiedotMITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen
MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen
LisätiedotHYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?
HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Elinvoimainen kunta mistä syntyy? Elinvoimaisuus
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
LisätiedotMikä on tämän päivän johtamisen todellisuus?
Johtamisen uudet kysymykset ja rakenteet kuntasektorilla 28.10.2014 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT Mikä on tämän päivän johtamisen todellisuus? Näkemys 1: Monelta suunnalta on suitsia
LisätiedotUusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45
Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä
LisätiedotKUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien
LisätiedotHenkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke
Henkilöstön asema sote-uudistuksessa Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (Luonnos 18.8.2014) 1 Lain
LisätiedotJärjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko
Järjestäjätoiminto Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjän perusta Maakunta vastaa asukkaan laissa
LisätiedotUuden sukupolven organisaatio
Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen
LisätiedotMaakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa
Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia
LisätiedotOpetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä
Opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä 7.5.2019 Teemapaja: Ammatillisen koulutuksen johtaminen Opetushallitus Tuula Sumkin Vaikuttavuus vaikuttavuusketju (Sitra) 16/05/2019 Opetushallitus
LisätiedotKuntoutuspäivät Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä
Kuntoutuspäivät 2017 Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Yksityiset kuntoutuspalvelut uudistuvassa palvelujärjestelmässä Työryhmä 5 Kuntoutuspäivät 2017 1 Ohjelma 9.00 Avaussanat Mika Pekkonen,
LisätiedotTEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT
TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko
LisätiedotValtion ja kuntien hyvinvointityö
Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:
LisätiedotEURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84
EURAN KUNTASTRATEGIA 2020 voimaan 1.9.2016 Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto 4.12.2017/84 Kuntastrategia Kuntalaki (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää
LisätiedotSote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet
Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä
LisätiedotKuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto
Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus
LisätiedotKuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015
Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen
LisätiedotSote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM
Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan
LisätiedotKommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015
Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana + plussat Tutkimuskysymykset
LisätiedotJyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset
Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,
LisätiedotYhteenveto ryhmätyöskentelystä
Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Kaupungin johdon strategiaseminaari 15.8.2017 1 Seminaarin tavoitteet & tehtävänannot Seminaarin päätavoite oli ennen kaikkea strategian punaisen langan kirkastaminen. Lisäksi
LisätiedotAidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja
Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten
LisätiedotMitä henkilöstöasioita kuntaliitostutkimukset (A) ja kuntajakoselvitykset (B) nostavat esille kuntaliitoksissa
Asia 3. Mitä henkilöstöasioita kuntaliitostutkimukset (A) ja kuntajakoselvitykset (B) nostavat esille kuntaliitoksissa A. Kolme tärkeää tutkimusraporttia: A1. Stenvall, Jari & Majoinen, Kaija & Syväjärvi,
Lisätiedot23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI
23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö
LisätiedotSote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain
Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari
LisätiedotJämijärven kunta KOKOUSKUTSU 24/2016 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: Kokoustiedot Aika Maanantaina kello 18.
Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 24/2016 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: 07.12.2016 Kokoustiedot Aika Maanantaina 12.12.2016 kello 18.30 Käsiteltävät asiat Paikka Osuuspankin kokoushuone 282 KOKOUKSEN LAILLISUUS
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotKohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI
Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi Maarit Alikoski 21.10.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Kunnan rooli ja tehtävät uudistuvat Yksi keskeinen vaikuttava tekijä: sosiaali-
LisätiedotTampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten?
Tampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten? Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti: Mitä olemme, miten erotumme, mitkä ovat keskeiset muutoshaasteemme? 25.4.2017, Tampere-talo, Maestro-auditorio
LisätiedotMuutos on mahdollisuus: kokemuksia muutosten johtamisesta
Muutos on mahdollisuus: kokemuksia muutosten johtamisesta Johtajuussymposium: Kehitämme yhdessä- TKI:llä vaikuttavuutta Soteen, Tampere 11.9.2019 Päivi Nerg, Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri, Valtiovarainministeriö
LisätiedotSot e- u u d ist u s Järjestämislain keskeinen sisältö
Sot e- u u d ist u s Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäm inen. Turvata yhdenvertaiset,
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotPÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA (5)
PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA 4.4.2016 1(5) Tulevaisuuden kunta, Parlamentaarisen työryhmän työsuunnitelma 2016 Valtiovarainministeriö asetti 18.12.2015 parlamentaarisen työryhmän Tulevaisuuden kunta-hankkeen
LisätiedotIisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi
Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi 2017 10.8.2017 1 Kuntastrategia kuntalaki 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Tuulia Rotko, kehittämispäällikkö Poikkihallinnollinen johtaminen seminaari, Tampere 11.2.2015 Kuntien yhteiskunnalliset roolit Verkostojen solmukohta
LisätiedotLausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - KSTHKY:N VAMMAISNEUVOSTO 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kuusisto Eeva-Kaisa 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema
Lisätiedot