Mari Kiviniemi: Suomalainen julkishallinto kestää vertailun. Jaakko ryhäsen kotona on kaikki. palkesta. TULOSSA HAUS-jcg!

Transkriptio

1 SANASITTIÄINEN s.2 virkamiehet ulkomailla s.8 hrd-osaaja s.10 HAUS KEHITTÄMISKESKUS OY:n ASIAKASLEHTI 3 Jaakko ryhäsen kotona on kaikki ammatillista osaamista joensuun palkesta Mari Kiviniemi: Suomalainen julkishallinto kestää vertailun TULOSSA HAUS-jcg!

2 S A N A S I T T I Ä I N E N K Y S Y A S I A N T U N T I J A V A S T A A S I S Ä LT Ö Miten lapset ymmärtävät sanat, joita aikuistenkin on välillä vaikea selittää. Kysyimme Anulta, Katariinalta, Idalta ja Rosalta, mitä tarkoittavat sanat korruptio ja valtionosuus, sekä vähän helpottaen lahjonta ja valtio. Anu, 10 vuotta: Korruptio: Siitä tulee koruja mieleen. Lahjonta: Lahjapaketti, joka on punainen ja siinä on kultainen rusetti. Valtionosuus: Eduskuntatalo. Valtio: Joku punainen lippu valtio kuulostaa ihan punaiselta. Ida, 6 vuotta: Lahjonta: Että antaa jotain lahjoja. Valtio: Joku sellainen, että on jotain niinku presidentti. Katariina, 8 vuotta: Korruptio: En tiedä, ehkä joku ruoka? Valtionosuus: No kun Suomi on niinku valtio, niin sen se raja ja sen tämä puoli. Rosa 5 vuotta: Korruptio: Kaulakoru. Valtionosuus: Kun kaikki meidän perheen osat tulee samaan aikaan kotiin. Miksi kuntakoulutus on ajankohtaista? Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Meneillään on kunta- ja palvelurakenneuudistus, jossa kuntarakennetta vahvistetaan ja palveluja uudistetaan. Tämä tapahtuu kuntia yhdistämällä ja järjestämällä palveluja uusia toimintamalleja käyttäen. Tavoitteena on, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun sieltä, mistä se on luontevinta saada. Toisaalta kuntien tuottavuuden kasvattaminen on välttämätöntä ja samanaikaisesti kuntatyöntekijöiden eläköityminen kiihtyy. Kuntien rooli on muuttumassa palvelujen tuottajasta palvelujen järjestäjäksi. On opittava uudet työ- ja toimintamallit. Muutos on mahdollisuus, kun sitä tuetaan koulutuksella. Muutoksenhallinta on mahdollista ja välineitä siihen saa koulutuksesta. Kuntien muutostilanteessa koulutuksen painopisteen tulee olla ennakoivassa toimintaympäristön muutoksiin reagoivassa koulutuksessa. Koulutus on yksi organisaation tärkeimmistä voimatekijöistä, joka mahdollistaa muutoksen läpiviennin onnistuneesti. Osaavat ihmiset takaavat organisaation menestyksen myös muutostilanteessa. Koulutus lisää palveluprosessien laatua, tuottavuutta, henkilöstön motivaatiota ja työhyvinvointia. Muutos vaatii johtajuutta. Organisaation johdon kannattaa lähteä rohkeasti käsittelemään muutosta hyvissä ajoin. Viisas johto antaa henkilöstönsä kouluttautua, hankkia uutta osaamista. Henkilöstön ajan tasalla olevat tiedot ja taidot varmistavat organisaation menestyksen myös tulevaisuudessa. Koulutuksissa teoriatiedolla on kiistaton paikkansa. Kuitenkin koulutuksen lisäarvo on toisilta oppiminen. Organisaatioiden hiljainen tieto tulee ryhmissä näkyväksi ja jakaantuu osanottajien kesken. Oppiminen lisääntyy jakaantuessaan ja hyvät käytännöt saadaan entistä useamman käyttöön. Koulutus yksi organisaation tärkeimmistä voimatekijöistä. HAUS-kuntakoulutuksen kursseilla panostetaan osallistuvaan oppimiseen. HAUS-kuntakoulutuksen avoin kurssitarjonta vuodelle 2008 on suunniteltu siten, että kursseilta saa ajantasaisia työkaluja kuntakentällä tapahtuvan muutoksen kohtaamiseen ja läpivientiin. Katso HAUS-kuntakoulutusta Tällä palstalla perehdymme asiakkaidemme avainkysymyksiin. Vastaajana Marita Lehikoinen HAUSista. SISÄLTÖ SANASITTIÄINEN Korruptio ja valtionosuus lasten sanoin... 2 KYSY HAUS VASTAA Miksi kuntakoulutus on ajankohtaista?... 2 Mari Kiviniemi: Suomalainen julkishallinto kestää vertailun... 4 HAUS-JOKO Intoa muutoksiin ja itsensä johtamiseen... 6 KANSAINVÄLISESTI Asiantuntija vieraassa maassa... 8 JOENSUUN PALKE: Sopivasti uutta ja riittävästi kokemusta... 9 HRD-OSAAJA Henkilöstön kehittämisen rautaisannos Metropoliitta Ambrosius: Henkinen hyvinvointi on olennainen osa terveyttä Työnantajaosaamisesta osa johtamista IHMINEN TYÖN ULKOPUOLELLA Jaakko Ryhäsen kanssa vapaalla Sanojen takana SAURI HAUS MEILTÄ JA MUUALTA HAUS-ASIAKASLEHTI P Ä Ä K I R J O I T U S KUUNTELEMINEN ON TAIDETTA, joka vaatii tietoista harjoittelua. Kaikki ihmiset lapsista vanhuksiin haluavat tulla kuulluiksi. Jos kuuntelemisen taitomme testattaisiin, useimmat meistä eivät selviytyisi kunnialla tästä kokeesta. Jos kaikki omaisimme kuuntelemisen jalon taidon, malttaisimme hetkeksi pysähtyä kuuntelemaan, mitä lähimmäisemme yrittävät sanoa. Tällöin kanssaelomme niin työpaikalla kuin kotona saattaisi olla paljon antoisampaa. Kuuntelu on hyödyllinen taito, olipa kyse sitten työpaikkakeskusteluista, lapsien kanssa jutustelusta tai tutun kohtaamisesta. Tämä on sinänsä itsestään selvää, mutta toiminnan tasolla kuuntelemisen taito on äärimmäisen vaikeaa. Meillä kun on yleensä kiire ilmaista oma ennalta erinomaiseksi todettu mielipiteemme. Harvalla on aikaa pysähtyä toisen kuuntelemiseen. Kuuntelemisen taito, kuten kaikki muutkin hyvän vuorovaikutuksen taidot kumpuavat myötätunnosta, uteliaisuudesta sekä tietoisuudesta, että jokainen kohtaamamme ihminen on ainutlaatuinen. Kun opimme kuulemaan toisen puheessa rivien välit; ilmeet, eleet, äänenpainot ne suorastaan huutavat informaatiota. TÄMÄN HETKEN SANA oppimisessa on vuoropuhelu. Dialogin sisäistäminen voi meille suomalaisille olla hankalaa, kulttuuriamme kun voisi luonnehtia pikemminkin monologiseksi. Kuuntelu on osa vuoropuhelua. Toimivassa dialogissa osallistujat keskittyvät kuuntelemaan keskustelukumppania. Itsensä kuuntelemisen taito on yhä kiihtyvässä elämän syklissä haaste henkiselle kasvulle, kuten selviää metropoliitta Ambrosiuksen mielenkiintoisessa haastattelussa. Vastauksia haetaan mm. HAUS-JOKOssa. Ohjelman käyneistä kaksi henkilöä kertoo, miten he ovat pistäneet itsensä likoon opetellessaan itsetuntemuksen jaloja taitoja. ITSENSÄ JA TOISTEN kuuntelemisen taidot korostuvat vieraissa kulttuureissa. Oman asiantuntemuksen vieminen maailmalle vaatii hienotunteisuutta, avointa vuorovaikutusta ja vastapuolen kuuntelemista. Miten näissä taidoissa pärjäsivät asiantuntijat Georgiassa ja Romaniassa, siitä voit lukea sivulta 8. Mielenkiintoisia lukuhetkiä! Soili Heikkilä päätoimittaja soili.heikkilä@haus.fi Julkaisija Haus, PL 101, Helsinki Päätoimittaja Soili Heikkilä, soili.heikkila@haus.fi, puh Kustantaja Markkinointiviestintä Dialogi Oy, PL 410, Helsinki Toimituspäällikkö Riitta Nikkola, puh , riitta.nikkola@dialogi.fi Toimitusassistentti Sari Pelkonen Lehden ulkoasu Mikko Hirvonen KANNEN KUVA Martti Leppä Painopaikka Forssan Kirjapaino Osoitteenmuutokset eija.aures@haus.fi ISSN x

3 j u l k i n e n h a l l i n t o Teksti Kirsi Riipinen Kuvat Martti Leppä Kunta-asioiden siirtyminen valtiovarainministeriöön ei ole järisyttävä mullistus. Aluehallinnon uudistuksessa nykyinen lääninjako on suurennuslasin alla. Eivät valtionaluehallinnon tehtävät silti lopu. Nyt etsimme päällekkäisyyksiä ja turhaa byrokratiaa, Mari Kiviniemi sanoo. Tuleeko suomalaisesta julkishallinnosta parasta maailmassa? Suomalainen julkinen hallinto on maailman tehokkainta. Tai jos ei ole nyt, niin pian on, sanoo kuntaministeri Mari Kiviniemi. VVoisi sanoa, että Mari Kiviniemi tarkastelee asioita nykyisessä asemassaan täsmälleen vastakkaisesta näkökulmasta kuin aiemmassa. Kun hän edellisessä hallituksessa ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä lensi pitkin maailmaa, nykyään hän hallinto- ja kuntaministerinä selvittää suomalaisten kuntien asioita. Aiemmasta ministerikokemuksesta on silti ilman muuta hyötyä, se opetti ministerinä olemista ja työntekotapoja. Sisältö on tietysti aivan uudenlainen, mutta on tässäkin aivan riittävästi kansainvälistä ulottuvuutta. Jokainen ministeri joutuu nykymaailmassa katsomaan myös maan rajojen ulkopuolelle. Mari Kiviniemi painottaa, että perhesyiden takia vähempi matkustelu sopii hänelle nyt hyvin; sitä hän nimenomaan itse toivoi. Kiviniemen perheen lapset ovat 13- ja 7-vuotiaat. Kansainvälisesti tuloksellisinta Miltä suomalainen julkinen hallinto vastaavasta ministeristä sitten näyttää? Kuinka hyvin se kestää esimerkiksi kansainvälisen vertailun? Julkinen hallinto on Suomessa varsin hyvässä kunnossa, ja vertailuissa pärjäämme kyllä. Otetaan esimerkiksi vaikkapa korruptiotilastot. Olemme perinteisesti olleet vähiten korruptoituneita. Välillä olemme käyneet ensimmäisestä sijasta tiukkaa kisaa Islannin kanssa. Tällaisilla listoilla pärjäämisellä on iso merkitys. Valtioneuvostossa valmistellaan parhaillaan hallinnon uutta strategiaa, joka on tarkoitus saada valmiiksi vuoteen 2012 mennessä. Siihen kirjataan, että tavoitteena on tehdä Suomen julkisesta hallinnosta kansainvälisesti tuloksellinen. Ellemme ole maailman paras vielä nyt, se on ainakin tavoitteena. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Palvelut pitää pysty tuottamaan tehokkaasti ja kattavasti. Siinä auttaa esimerkiksi se, että opimme hyödyntämään entistä tehokkaammin nykyteknologian suomia mahdollisuuksia. Nykyään kuntien menot kasvavat liian nopeasti, ja asialle on tehtävä jotakin. Palvelurakenne ja kuntarakenne eivät kumpikaan vastaa nykyisiä eivätkä varsinkaan tulevaisuuden vaatimuksia, kun väestö ikääntyy. Vuoropuhelu paranee Mari Kiviniemen salkussa on lukuisia hallinnon uudistamishankkeita. Jos niistä pitää nostaa yksi kaikkein kiireisimmäksi, ministeri nimeää Paras-hankkeen eli kunta- ja palvelurakenneuudistuksen. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta astui voimaan vuoden alussa. Siinä kunnat velvoitetaan yhteistoimintaan ja tarvittaessa kuntaliitoksiin palvelujen järjestämiseksi. Sen eteenpäin vieminen on ehdottomasti ykköshaaste. Mari Kiviniemi on hyvillään siitä, että valtion ja kuntien vuoropuhelu on kehittynyt hyvään suuntaan. Koko ajan on tullut myös lisää dialogia helpottavia työkaluja. Tästä esimerkkinä Kiviniemi muistuttaa peruspalveluohjelmasta ja -budjetista. Se auttaa täsmentämään valtion ja kuntien työnjakoa. Tavoitteena on, että kuntien tehtävät ja rahoitus pysyvät tasapainossa. Ohjelma sisältää myös käytäntöä esimerkiksi vanhustenhuoltoa seurataan nelivuotistarkastuksissa. Jos kuntien verotulopohjassa on muutoksia, ne kompensoidaan ohjelman mukaan täysimääräisesti. Myös kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta lisää kuntien ja valtion välistä kanssakäymistä. Neuvottelukunnassa on eri ministeriöiden lisäksi Suomen Kuntaliiton edustaja. Neuvottelukunnassa käydään läpi kaikki ne uudet lait, jotka koskettavat kuntia. Parhaat ideat monistukseen Ensi vuoden alusta alkaen kunta-asiat siirtyvät sisäasiainhallinnosta valtiovarainministeriön hallinnoimaksi. Kun koko hallinnon kehittäminen siirtyy samaan paikkaan, saamme mittavia synergiaetuja. Kunta- ja valtionhallinnon kehittämisessä on paljon samoja elementtejä, vaikka sitten tuottavuustavoitteet. Mari Kiviniemi huomauttaa, että paljon suurempi kuin hänen omaa ministeriötään koskeva myllerrys on uuden työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen. Myös se tuo aluepolitiikkaan paljon mahdollisuuksia. Kunta-asioiden siirtyminen valtiovarainministeriöön ei Mari Kiviniemen mielestä ole käytännön tasolla mikään järisyttävä mul- >>>

4 h a u s k o u l u t t a a <<< Teksti Marita Kuokkanen Kuva Kari Kaipainen listus. Ne siirtyvät omana osastonaan eivätkä sulaudu muihin. Eniten muutos tulee näkymään yhteistyönä nimenomaan hallinnon kehittämisessä. Vielä kuluvan syksyn aikana Suuri osa ideoista on monistettavissa käynnistyy kuntien parhaat käytännöt -hanke, jonka tavoitteena on nimensä mukaisesti kerätä yhteen kunnissa tehtyjä innovaatioita. Nykyään ongelma on, että esimerkiksi palvelujen parantamiseen liittyvät keksinnöt ei leviä tarpeeksi nopeasti. Innovaatioiden levittämistä tietysti voi jarrutella kuntien erilaisuus: mikä toimii vaikkapa suuressa työikäisten kunnassa ei välttämättä istu pieneen, korkean työttömyyden kuntaan. Suuri osa ideoista on siitä huolimatta monistettavissa. Koulunpenkkiä tarvitaan Miten kaikki nuo uudistukset pystytään runnomaan muutamassa vuodessa läpi? Jotta muutokset menisivät eteenpäin hallitusti, tarvitaan tiedotusta, vuorovaikutusta ja läpinäkyvyyttä. Hyviin tuloksiin pääsemiseksi vaaditaan myös hyvää johtamista. Valtionhallinnossa asiaan on kiinnitetty huomiota ja aloitettu mittavat henkilöstökoulutukset. Ylimmälle johdolle on erikseen räätälöity niin sanottu Finwin-ohjelma. Lisäksi tarvitsemme räätälöityjä muutosvalmennusohjelmia hallinnon eri yksiköille. Käytännön ohjeistuksiin kuuluu esimerkiksi neuvoa tilanteissa, joissa tietyt työt katoavat kokonaan ja ihmiset uudelleen sijoitetaan. Mari Kiviniemi muistuttaa, että muutoksesta on tullut pysyvää. Onneksi muutosvalmius on nykyään selvästi paremmalla tolalla kuin aikaisempina vuosina, hän huomauttaa. Kun hallintoministereistä otetaan kansainvälisissä kokouksissa yhteispotretteja, mukana Mari Kiviniemen lisäksi on hyvin vähän naisia. Kun on yksi harvoista, jää helpommin mieleen. HAUS on tarjonnut johtamiskoulutusta jo parikymmentä vuotta: still going strong! Viimeisimmän kurssin osallistujat kertovat saaneensa mainioita työkaluja omassa virastossa tapahtuvien muutosten kohtaamiseen ja kiittelevät luennoitsijoiden loistavaa tasoa. SSuomen eduskunnan hallinnossa on aina kunnioitettu perinteitä ja vuosikymmenien aikana hyväksi havaittuja työtapoja. Siksi se ei ole aina ollut etujoukoissa nykyisissä hallinnon kehittämispyrkimyksissä. Lainsäädäntö ja kansanedustajien töiden kitkaton sujuminen nähdään talon työntekijöiden tärkeimpinä tehtävinä ja niihin panostetaan. Työvälineiden, kuten atk-laitteiden, taso on huippuluokkaa, mutta talon strategioiden kehittäminen on saattanut jäädä vähemmälle, eduskunnan keskuskansliassa toimiva vanhempi eduskuntasihteeri Tuula Sivonen arvelee. Uusi puhemies Sauli Niinistö on tosin rutinoituneena muutosjohtajana jo kutsunut kokoon kymmenen henkilön työryhmän pohtimaan talon tulevaisuuden strategioita ja kartoittamaan henkilökunnan voimavaroja. Mahdollisuuteni osallistua johtamiskoulutukseen ei olisi voinut osua parempaan ajankohtaan. Halusin myös tehdä lopputyöni sellaisesta aiheesta, josta olisi talolle jotakin todellista hyötyä, Sivonen toteaa. Tulos on erinomainen ja huolella mietitty ehdotus eduskunnan keskuskanslian esimiesten ja sihteeristön vuosien koulutusstrategiaksi. Se on talossa ensimmäinen laatuaan. Se menee Sivosen esimiesten kommentoitavaksi ja saa todennäköisesti ansaitun paikkansa, kun talon henkilökunnan osaamisalueita aletaan kartoittaa ja valmistella tulevaisuuden strategioita. Sivosen työhön vanhempana eduskuntasihteerinä, mikä vastaa apulaisosastopäällikön asemaa muissa virastoissa, kuuluu esimiesja johtamistehtäviä. Olin jo pitkään kokenut tarvitsevani juuri tällaista valmennusta. HAUS-JOKO on erittäin hyvin jäsennelty kokonaisuus. Koulutuksen huippuhetki oli hänen mielestään Mustion kartanon internaattikoulu ja varsinkin sen esitelmöitsijät. Minut tunnetaan suhteellisen kriittisenä henkilönä, ja kympit ovat arvosteluasteikollani harvinaisia. Kaikki koulutuksen luennoit- sijat ovat olleet hyviä, mutta esimerkiksi Georg Dolivo pisti Mustion luennossaan itsensä ihan kympillä likoon. Ja kurssin vetäjä Reijo Lindh sai meidät osallistujat täysillä mukaan jo koulutuksen ensimmäisestä päivästä alkaen, Sivonen hehkuttaa. Oikeastaan ainoa huono puoli ohjelmassa on Sivosen mielestä se, että se loppui jo marraskuussa. Meille on kehittynyt erittäin vahva me-henki. Ehdotinkin HAUSilaisille, että he voisivat järjestää kertauskursseja pari kertaa vuodessa. Tunneälyn tärkeys jaksamisessa kirkastui uudella tavalla. Isoja muutoksia valtion asuntorahastossa Kehittämisinsinööri Marianne Matinlassi vetää Valtion asuntorahaston Käyttöaste-projektia, jonka päämääränä on tyhjien aravavuokra-asuntojen vähentäminen. Tätä projektia pidetään kunnissa erittäin tarpeellisena ja käytännönläheisenä. Kunnat kokevat saavansa ihan oikeasti apua valtiolta ongelmakiinteistöjensä käyttöasteen nostamisessa ja vuokra-asuntokannan vähentämisessä. Monissa kunnissa vuokratalojen käyttöaste onkin projektin myötä noussut jopa sadan prosentin tuntumaan, Matinlassi toteaa tyytyväisenä. Samalla on käynyt selväksi, että kuntien asuntokannan ja asuntoalueiden kehittämistä sekä uudistamista tulee jatkaa ja laajentaa uusiin kuntiin. ARA on suurten muutosten edessä: Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus aloittaa ensi vuonna ja saamme myös uusia tehtäviä, strategian ja organisaatiorakenteen. Lisäksi muutamme ensi kesänä Lahteen, joten HAUS-JOKO-ohjelman muutosjohtaminen ja ihmisten johtaminen osuivat oikeaan aikaan. Kurssi antoi Matinlassille aivan uusia avaimia. Itsearviointien tekeminen ja omien johtamistaitojen kehittäminen olivat kurssin hyödyllisimpiä anteja. Sain erittäin paljon myös itsensä johtamisesta, Matinlassi kiittelee. Mustion kartanon kolme päivää saavat häneltäkin huippupisteet. Koin päässeeni todelliseen korkeakouluun itsensä likoonpanemisen ja itsetuntemuksen jaloissa taidoissa Mikael Saarisen ja Jori Dolivon luentojen myötä. Tunneälyn tärkeys johtamisessa ja ihmissuhteissa myös työpaikan kirkastui sekin minulle aivan uudella tavalla. Oikeaa asennetta julkiseen johtamiseen HAUS-JOKO -Johdon valmennusohjelma on yli 20 vuoden ajan tarjonnut foorumin julkisen hallinnon keskijohdon, esimiesten ja johtavien asiantuntijoiden keskinäiseen pohdintaan ja ajankohtaisten muutostrendien tutkiskeluun. Jo 37. HAUS JOKO käynnistyi lokakuussa. HAUS-JOKO on johtamisen yleispätevä ohjelma, joka 15 lähiopetuspäivän aikana painottuu henkilöstöjohtamisen ja hyvän esimiestyön haasteisiin sekä erityisesti esimiehen oman itsetuntemuksen lisäämiseen ja vahvistamiseen. Kokonaisuutta täydentävät strategiateemat, johdon laskentatoimen, talouden ja toiminnan suunnitteluun ja analysointiin liittyvät teemat sekä prosessien ja toiminnan laadun kehittämisen sisällöt. HAUS-JOKO elää tiukasti ajassa: kulloisenkin hallitusohjelman ja kehyspäätöksen vaatimukset osaamiselle ja johtamistietämykselle ovat vahvasti mukana. Parasta antia julkisen johtamisen ammattitaidon kehittymiselle saat vaihtamalla yhteisiä kokemuksia ja näkemyksiä kollegojen kesken yli hallinnonalarajojen. Alkavat HAUS-JOKO Johdon koulutusohjelmat HAUS-JOKO 38 maaliskuu - HAUS-JOKO 39 lokakuu. Lisätietoja: Reijo Lindh, puh Intoa muutoksiin ja itsensä johtamiseen

5 k a n s a i n v ä l i s e S T I P A L V E L U K E S K U K S E T Teksti Susanna Cygnel Kuvat Antti Vettenranta Teksti Pekka Palomäki Kuva Pentti Potkonen Asiantuntija vieraassa maassa HAUS käyttää julkisen sektorin asiantuntijoita kehittämishankkeissaan ympäri maailman. Vierailu voi kestää muutaman päivän tai jopa useamman vuoden, mutta joka kerta se on asiantuntijalle hieno kokemus. EEduskunnan kirjaston tietoasiantuntija Tommi Peuhkurinen vei viime keväänä ammattitaitoaan Georgiaan, jossa HAUS osallistuu parlamentin kehittämishankkeeseen. Hän koulutti kahden viikon ajan maan pääkaupungissa Tbilisissä paikallisia virkamiehiä etsimään tietoa Euroopan unionista. Tutkimme esimerkiksi, millaisia direktiivejä jostain asiasta on säädetty EU:ssa ja vertasimme niitä paikallisiin säädöksiin, Peuhkurinen kertoo. Se on tärkeää, sillä Georgia haluaa lähentyä EU:ta. Peuhkurinen on työskennellyt aiemmin Brysselissä EU-parlamentissa vastaavissa töissä, ja erityisesti siksi hän oli oivallinen asiantuntija myös Georgiaan. Olen nähnyt, miten asiat Brysselissä tehdään, ja uskon, että georgialaiset virkamiehet hyötyvät tiedoistani. Pyyntö lähteä konsultiksi Georgiaan tuli HAUSista, jonka edustajat hoitivat käytännön järjestelyt Peuhkurisen puolesta. Saan arvokasta kouluttajakokemusta ja verkostoiduin Helinä Lehtinen ihan uusien ihmisten kanssa. Uusi maa kiinnostaa aina. Hienotunteista vuoropuhelua Oman asiantuntemuksen vieminen muualle vaatii hienotunteisuutta, huomauttaa oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Helinä Lehtinen. Hän on käynyt vuoropuhelua viranomaisten kanssa korruption ilmentymistä muun muassa Romanissa ja kouluttaa syyttäjiä sekä tuomareita Tshekissä saman aiheen tiimoilta. Molempiin maihin Lehtinen on tehnyt useamman asiantuntijavierailun suomalaisena virkamiehenä. Jos menisin vain kertomaan, että me teemme tämän asian näin paljon paremmin, sukset menisivät ristiin. Avoin vuorovaikutus on tärkeää. Hän tuntee suomalaisen syyttäjälaitoksen läpikotaisin työskenneltyään siellä vuosia ennen siirtymistään oikeusministeriöön, jossa hoitaa korruptioasioiden lisäksi syyttäjälaitoksen asioita. Tällainen työ ulkomailla on hieno tapa tutustua uusiin kulttuureihin sisältäpäin, ja samalla pääsen vaikuttamaan todella tärkeisiin asioihin, Lehtinen kiteyttää. Kilpailuttamisen oppeja Yksikön päällikkö Taneli Kivistö on kouluttanut oman alansa ammattilaisia Liettuassa ja Virossa. Valtion yhteishankintayhtiö Hansel Oy:ssä hän vastaa kilpailutusprojekteista. Tommi Peuhkurinen Taneli Kivistö Uutta potkua urallesi? HAUSilla on jatkuvasti käynnissä useita julkisen hallinnon kehittämishankkeita ympäri maailmaa. Olemme toteuttaneet yli 40 kansainvälistä hanketta noin 20 maassa. Haemme jatkuvasti asiantuntijoita sekä lyhyt- että pitkäaikaisiin tehtäviin. Olemme kiinnostuneet juuri sinusta: korkeakoulututkinnon suorittanut, julkisen sektorin asiantuntija. Ota yhteyttä. Lähetä meille CV ja lyhyt avoin hakemus. HAUS kumppani twinning-hankkeissa HAUSin kansainvälisen projektinhallinnan asiantuntijat ovat toteuttaneet lukuisia twinning-hankkeita yhteistyössä eri ministeriöiden ja virastojen kanssa. HAUS on vastannut projektihallinnosta ja kumppanimme ovat keskittyneet asiantuntijatehtäviin. Mikäli organisaatiosi on kiinnostunut twinning-toiminnasta, mutta hankebyrokratia hirvittää, ota yhteyttä; Antti Karttuseen, sähköposti: antti. karttunen@haus.fi, puh Lue lisää: Tallinnassa Kivistö opetti virolaisille hankinta-asiantuntijoille puitejärjestelyitä, ja samasta asiasta hän luennoin aiemmin Vilnassa. Kivistö jatkaa konsulttina Kroatiassa, jos HAUS voittaa nyt käynnissä olevan tarjouskilpailun Kroatian julkisten hankintojen kehittämisestä. Omien töiden kasaantuminen kannattaa ottaa huomioon aikatauluja laatiessa. Työajat väistämättä venyvät, jos kansainvälistä konsultointia varten ei ota erillistä vapaata. Sopivasti uutta ja riittävästi kokemusta Tärkeysjärjestyksessä aivan kärkeen Joensuun Palvelukeskuksessa (Palke) on asetettu ammatillisen osaamisen varmistaminen. J Työprosesseja virtaviivaistamalla päästään tehokkuuteen. Joensuussa Palkea johtava Timo Kallio on koonnut runsaan 140 ihmisen miehityksen koulun penkiltä ja asiakasvirastoista. Toimintakulttuurin muutoksessa olemme asettaneet suuren painoarvon asiakasnäkökulmaan ja palveluun. Olemme rekrytoineet henkilöstöä runsaasti valtion hallinnon ulkopuolelta, Timo Kallio painottaa. Hakijoita on ollut esimerkiksi tilitoimistosta, joiden pitkän linjan kirjanpitäjät ovat tuomassa keskuksen osaamiseen kokemuksellisuutta. Uusinta tietoa talous- ja henkilöstöhallinnon saroille tuovat muun muassa juuri valmistuneet tradenomit. Nämä kaksi asiaa eivät kuitenkaan salli sitä, että jäisimme tuleen makaamaan. Henkilöstöä on koulutettava edelleen. Valtionkonttori on kilpailuttanut kaikille Palvelukeskuksille koulutuspaketin, joka on suunnattu nimenomaan palvelukeskusten henkilöstölle. Kolmiosainen paketti sisältää asiakaspalveluun, yrityksen johtamiseen ja palvelukeskusten toimintaan liittyvää materiaalia. Lisänä ovat vielä paikallisesti räätälöidyt koulutustilaisuudet. Kallio huomauttaa, että palvelukeskuksen henkilöstön pitää olla maan asiantuntijaorganisaatio talous- ja henkilöstöhallinnossa. Lähtökohtana pitää olla se, että palveluprosessit saadaan samankaltaisiksi riippumatta siitä, tarjotaanko se sisäministeriön hallinnon alalle, sosiaali- ja terveysministeriölle tai vaikkapa opetusministeriön hallinnolle alussa saamme asiakkaaksi valtionvarainministeriönkin. Tästä päästäänkin asian ytimeen eli tuottavuuteen. Aiemmin asioita on hoidettu hajallaan monessa paikassa. Nyt keskittämällä pyritään samat tehtävät hoitamaan pienemmällä henkilöstöllä, Kallio havainnollistaa. Tehoa ei ole tarkoitus kuitenkaan kohottaa potkimalla väkeä työttömäksi, vaan asiat hoituvat lempeästi luonnollisen poistuman >>> Tyytyväisyyskyselyihimme olemme saaneet hyvää palautetta. Eli olemme oikealla tiellä, Timo Kallio toteaa.

6 <<< kautta esimerkiksi eläkkeelle siirtymällä. Palvelukeskuksien tehtävänä on virittää esimerkiksi valtion hallinnonalan suurta moottoria. Myös Joensuun yliopisto on päässyt virityskuurille ja tämän vuoden aikana Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) tehostaa hallinnonalojaan Palken koulutuksessa. Lisää ydintehtävien osaamista Sisäasiainministeriön lähes kaikki virastot ovat jo Palken asiakkaita. Sosiaali- ja terveysministeriö ja sen hallinnonalaan kuuluvat keskukset ja virastot ovat saamassa tehokkuutta ja laatua sisäisiin palveluihinsa. Tehokkuutta hallinnonalaan ei Kallion mukaan tuoda niin, että henkilöistä tehdään monialaisia osaajia. Työprosesseja kehittämällä ja virtaviivaistamalla päästään tehokkuuteen. Vastuualueet kapenevat useimmiten ja oman ydintehtävän osaamista nostetaan. Tässä riittää haastetta, jotta tehtävät saadaan pysymään mielenkiintoisina ja riittävän monipuolisina. Ennen yritettiin tehdä montaa työtä sinne päin, Timo Kallio täsmentää. Palvelukeskuksista tuli vuoden alussa itsenäisiä tulosyksiköitä. Tarjottavia palveluja ei kustanneta enää valtion budjetista, vaan keskukset laskuttavat asiakkaitaan. Timo Kallio tuli itse palvelukeskuksen johtoon Joensuun yliopistosta, missä hän sanojensa mukaan kiersi melkein kaikki hallinnonalat. Koulutukseltaan tämä byrokraattien tehokas kouluttaja on metsäekonomi. Ammatillista peruskoulutusta palvelukeskuksille HAUS käynnisti syksyllä palvelukeskusten henkilöstön ammatillisen peruskoulutuksen, joka suunniteltiin yhteistyössä palvelukeskusten asiantuntijoiden kanssa. Koulutuskokonaisuus muodostuu kirjanpidon ja henkilöstöhallinnon peruskoulutuksesta. Ensimmäiset kurssijaksot toteutettiin lokakuussa Hämeenlinnassa ja koulutus jatkuu kevätkaudella Koulutus voidaan toteuttaa alueellisesti hajauttaen palvelukeskuksille parhaiten soveltuvilla paikkakunnilla. Kohderyhminä ovat palvelukeskusten talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijat. Koulutuksen tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja verkostoitumista ja luoda yhdenmukaisia käytäntöjä eri palvelukeskusten kesken. Lisätietoja: Marita Kailovaara, puh ja Helena Viskari, puh H A U S k e h i t t ä ä Teksti Helen Moster Kuvat Antti Vettenranta Henkilöstön kehittämisen rautaisannos HRD-osaaja-koulutus yhdistää julkisen ja yksityisen alan asiantuntijoita. Anne Hammar Tiehallinnosta ja Tarja Sallanen Enirosta saivat työhönsä lisää varmuutta. K Meillähän tehdään juuri oikeita asioita, totesivat sekä Anne Hammar, 55, että Tarja Sallanen, 31, HRD-osaaja-koulutuksen jälkeen. Hammar valmistui Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja HAUS kehittämiskeskuksen yhteisestä koulutuksesta vuonna 2006, Sallanen tämän vuoden keväällä. Uudet opit elävät molemman työarjessa, sillä he ovat verkottuneet kurssitovereidensa kanssa. Suomi on pieni maa, ja henkilökohtaisista kontakteista on aina hyötyä, sanoo Sallanen. Vaikka Eniron henkilöstönkehittäjä ei ehdikään pitää jatkuvaa yhteyttä kurssilaisiin, hänestä tuntuu hyvältä tietää, että talon ulkopuolisten kollegoiden puoleen voi kääntyä helposti. Anne Hammarin sähköpostiliikenne oman kurssin kanssa on sitä vastoin vilkkaampaa, ja ajatuksia on vaihdettu myös vapaa-aikana. Kouluttajien yksi tavoite on näin ollen toteutunut: osanottajat Mieli teki koulutukseen, sillä olin utelias. Huomasin, että omat tietoni ovat ajan tasalla, mutta silti sain varmuutta, Tarja Sallanen sanoo. verkottuvat ja jakavat HRD-tietoa koulutuksen jälkeenkin. Teoriaa ja harjoituksia Sosiologiaa opiskelleelle Tarja Sallaselle koulutuksen osiot olivat ennestään tuttuja. Valtiotieteen maisterin paperit hän sai vastikään Helsingin yliopistosta, ja pro gradu -tutkielma käsitteli työhyvinvoinnin ja henkilöstön kehittämisen teemoja. HR-tehtävissä hän on työskennellyt Eniron palveluksessa viisi vuotta, joista viimeiset kolme henkilöstön kehittämistehtävissä. Mieli teki koulutukseen, sillä olin utelias. Huomasin, että omat tietoni ovat ajan tasalla, mutta silti sain varmuutta. Sallasen mielestä HRD-osaaja sopii parhaiten sellaisille, joilla ei ole vielä kovin paljon kokemusta HR-tehtävistä tai sellaisille, jotka ovat olleet alalla jo pitkään ja kaipaavat tietojensa päivitystä. Sallasen määrittely sopii loistavasti Anne Hammariin, HR-työn konkariin. Hammar on työskennellyt Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirissä eri tehtävissä jo vuodesta 1973 ja koulutussuunnittelijana vuodesta HR-osaaja-koulutuksen hän aloitti syksyllä Tiehallinto on aina suhtautunut hyvin myönteisesti koulutukseen, ja sain tiedon kolmelta eri henkilöltä, Hammar nauraa. Hän suitsuttaa kiitosta koulutuksen monipuolisuudesta ja hyvistä luennoitsijoista. Haastavuuttakin oli tarpeeksi, erityisesti verkkoopiskeluun totuttelemisessa. Välillä opiskelu tuntui raskaalta työn ohessa, mutta silti odotin aina koulutusjaksoja. Hyvistä arvosanoista tuli hyvä mieli. Hammar lukeutui kurssin vanhimpiin, mutta ei kokenut ikäänsä rasitteeksi. Oli hauska huomata, että pärjäsin! Uusista opeista on hyötyä työssä jatkuvasti. Keskustelut ja parhaat käytännöt Tarja Sallanen olisi toivonut, että kurssilaisten omiin keskusteluihin olisi varattu enemmän aikaa. Esimerkiksi perehdyttämisestä käyty verkkokeskustelu jäi pinnalliseksi. Olisimme voineet kertoa enemmän omista käytännöistämme, Sallanen pohtii. Parasta antia olivat kurssilaisten laaja kokemuspohja ja parhaiden käytäntöjen esittely, hän kiittää. Ohjelmaan voisi hänen mielestään sisältyä myös jakso, jossa käsiteltäisiin hankalien vuorovaikutustilanteiden hoitamista. Anne Hammar koki erityisen antoisana sen, että HRD-osaajakoulutukseen osallistui sekä julkisen että yksityisen alan edustajia. Parasta lienee silti lisääntynyt sisäinen varmuus. Ja se näkyy ulospäin, sanovat jopa Hammarin kollegat Tiehallinnosta. Tiehallinto on aina suhtautunut hyvin myönteisesti koulutukseen, ja sain tiedon kolmelta eri henkilöltä, Anne Hammar nauraa. HRD-osaaja on ohjelma kehittämisen ammattilaisille HAUSin ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun yhteistyössä toteuttaman HRD-osaaja -ohjelman on suorittanut noin 250 henkilöstön kehittämisen ammattilaista. Jo kymmenes HRD-osaaja -ohjelma alkoi marraskuussa. Vuoden kestävässä ohjelmassa käsitellään monipuolisesti henkilöstön kehittämisen teemoja: HRD-toiminnan strategisista lähtökohdista edetään suunnittelutyön olennaisiin tekijöihin ja henkilöstötyön keskeisiin prosesseihin. Ohjelma tarjoaa henkilöstön kehittämistehtävissä toimiville asiantuntijoille laajan kokonaisnäkemyksen, ajankohtaisia ideoita ja toimivia esimerkkejä henkilöstötoiminnosta. Työskentelytapa on käytännönläheinen ja harjoitustehtävien kohteena on osallistujan oma työtehtävä ja organisaatio. Ohjelmassa opiskellaan työn ohessa oppien. Lähijaksojen lisäksi opiskellaan verkossa. Jokainen osallistuja seuraa omaa oppimistaan oppimispäiväkirjan ja valinnaisen kehittämishankkeen avulla. Ohjelma on suunnattu sekä yksityisellä että julkisella sektorilla toimiville kehittäjille. Eri sektoreilta tulevien opiskelijoiden keskinäinen kokemusten vaihto ja verkostoituminen tuovat lisäarvoa opiskeluun. Seuraava HRD-osaaja -ohjelma alkaa syksyllä Lisätietoja: Riitta Tihinen, puh