kehittämistarpeet Seinäjoella

Transkriptio

1 VARHAISKASVATUS 2012 Varhaiskasvatuksen kehittämistarpeet Seinäjoella 2016 saakka

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. VISIO, ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Visio Arvot ja periaatteet Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus VARHAISKASVATUS SUUNNITTELU Varhaiskasvatuksen (Vasu) kuntasuunnitelma Varhaiskasvatuksen yksikkö- ja ryhmäkohtaiset suunnitelmat Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatuksen seutuyhteistyö Hankkeet ja kehittäminen VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMINEN, SEURANTA JA ARVIOINTI Varhaiskasvatuksen kehittäminen Varhaiskasvatuksen seuranta ja arviointi TILANNEKUVAUS Päiväkodit Ryhmäperhepäiväkodit Perhepäivähoito Esiopetus Varhaiserityiskasvatus Vuorohoito Avoin toiminta Lasten kotihoidon tuen kuntalisä RIITTÄVÄT PÄIVÄHOITOPAIKAT JA RESURSSIT VARHAISKASVATUSHENKILÖSTÖ Henkilöstöjohtamista Varhaiskasvatushenkilöstön koulutustaso Varhaiskasvatushenkilöstön täydennyskoulutus Yhteistyöverkostot Ammattitaitoisen varhaiskasvatushenkilöstön saatavuus Henkilöstön työhyvinvointi VARHAISKASVATUKSEN ORGANISAATIO KEHITTÄMISTARPEIDEN SEURANTA JA ARVIOINTI 17 Liite 1 Varhaiskasvatuksen organisaatiokaavio Liite 2 Kehittämistarpeet tiivistetysti 2

3 1. VISIO, ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS 1.1 Visio Seinäjoen kaupungin varhaiskasvatuksen visio: Laadukas, monipuolinen ja riittävä varhaiskasvatus - kaupungin kasvun mahdollistaja Arvot ja periaatteet Varhaiskasvatus palveluna on joustavaa, monipuolista, laadukasta ja ammattitaitoista. Palveluja järjestettäessä otetaan huomioon sekä lapsen ja perheen etu että kaupungin resurssivaraukset palveluntuotantoon. Toiminnalta em. periaatteet vaativat riittävästi erityyppisiä varhaiskasvatuspalveluja tarvittavina vuorokaudenaikoina. Varhaiskasvatukselle arvoja ja periaatteita ovat: Asiakassuuntautuneisuus - Lasten ja perheiden palvelutarpeiden huomiointi palvelutuotannossa - Asiakastyytyväisyys - Rehellisyys - Avoimuus - Yhteistyökykyisyys - Yhdenvertaisuus Ammattitaito - Tavoitteellisuus - Kehittymishalukkuus - Moniammatillinen yhteistyö Laatu - Monipuolisuus - Joustavuus Turvallisuus - Vastuullisuus Taloudellisuus - Tavoitteellisuus - Tuloksellisuus 3

4 1.3 Toiminta-ajatus Lasten varhaiskasvatus on peruspalvelu, jonka järjestäminen on kunnan velvollisuus. Varhaiskasvatus on alle kouluikäisten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Kaiken toiminnan lähtökohtana ovat lapset ja heidän perheensä. Vanhemmat kantavat lapsensa kasvatuksesta ensisijaisen vastuun, jota varhaiskasvatuspalvelut tukevat. Seinäjoella kunnan järjestämää varhaiskasvatusta tarjotaan päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Varhaiskasvatus voi olla osa-/ kokopäiväistä tai vuorohoitoa. Varhaiskasvatuksen piiriin kuuluu myös avoin toiminta eli avoin päiväkotitoiminta, avoin leikkikenttätoiminta ja kesällä järjestettävä leikkikenttätoiminta. Kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma muodostaa yhdessä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien kanssa lasten hyvinvointia, kasvua ja oppimista edistävän kokonaisuuden. Varhaiserityiskasvatuksen piiriin kuuluvan lapsen hoito ja kasvatus järjestetään joko tavallisessa päivähoitoyksikössä tukitoimin tai päiväkodin integroidussa pienryhmässä. 2. VARHAISKASVATUSSUUNNITTELU 2.1 Varhaiskasvatuksen (Vasu) kuntasuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma on väline varhaiskasvatuksen sisällön kehittämiseen ja laadun parantamiseen. Varhaiskasvatussuunnitelma muodostaa yhdessä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien kanssa lasten hyvinvointia, kasvua ja oppimista edistävän kokonaisuuden. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjana ovat valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksymät varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset, jotka sisältävät yhteiskunnan järjestämän ja valvoman varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja kehittämisen painopisteet. Tavoitteena vuosikymmen sitten luodussa mallissa on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa siten, että jokaisessa kunnassa laaditaan sekä kunta-, yksikkö-, ryhmä- ja lapsikohtaiset suunnitelmat. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa painotetaan kaikkien lapsi- ja perhepalveluiden tekemää yhteistyötä. 4

5 Varhaiskasvatussuunnitelmien laatimisaikataulu Seinäjoella Varhaiskasvatuksen srategia valmistuu 2012 syksyllä Kuntavasu valmistuu 2012 vuoden loppuun mennessä Laatu valmistuu 2012 vuoden loppuun mennessä Toimintaohjeet henkilökunnalle kriisitilanteissa valmistuu 2012 vuoden loppuun mennessä Yksikkövasut päivitykset/osalla yksiköistä tekeillä/uudet yksiköt Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussunnitelma päivitetty yhteinen lomake kaikilla käytössä Ryhmävasut työ aloitetaan osin 2012 syksyllä, viimeistään 2013 syksyllä Perhepäivähoidon yksikkövasu aloitetaan syksyllä 2013 Seinäjoella varhaiskasvatuksen johtoryhmän nimeämä laatu- ja varhaiskasvatustyöryhmä on työstänyt kaupungin laatu- ja varhaiskasvatussuunnitelmaa vuodesta 2010 alkaen. Asiakirja valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä ja se tuodaan varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnalle hyväksyttävä Seinäjoella varhaiskasvatuksen johtoryhmän nimeämä laatu- ja varhaiskasvatustyöryhmä on työstänyt kaupungin laatu- ja varhaiskasvatussuunnitelmaa vuodesta 2010 alkaen. Asiakirja valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä ja se tuodaan varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnalle hyväksyttäväksi. Asiakirja koostuu neljästä eri osiosta, jotka ovat 1. Laatu - vanhempiin ja henkilökuntaan keskittyvä osio 2. Varhaiskasvatuksen suunnitelma - lapsen hoidon ja kasvatuksen pedagoginen osio 3. Varhaiserityiskasvatuksen linjaukset 4. Toimintaohjeet - toimintaohjeita poikkeustilanteisiin 2.2 Varhaiskasvatuksen yksikkö- ja ryhmäsuunnitelmat Jokaiseen yksikköön laaditaan oma varhaiskasvatussuunnitelma (vasu), joka täydentää kaupungin omaa varhaiskasvatussuunnitelmaa. Siinä kuvataan varhaiskasvatuksen, hoidon ja opetuksen kokonaisuuden lähtökohdat, sekä niiden toteutuminen arjen kasvatuskäytännöissä. Suunnitelmassa kerrotaan yksikön arvoista, toiminta-ympäristöstä, erityispiirteistä ja painotuksista. Ryhmäkohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat päiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkodeissa laaditaan yksikkökohtaisten suunnitelmien jälkeen lasten varhaiskasvatussuunnitelmien pohjalta. Yksikön ja ryhmien varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen, toteuttamiseen ja arviointiin sitoutetaan koko varhaiskasvatushenkilöstö. Vanhemmilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa yksikön varhaiskasvatussuunnitelman sisältöön ja osallistua sen arviointiin. Kasvatusvastuussa oleva henkilöstö vastaa yksilökohtaisten varhaiskasvatus- suunnitelmien toteutumisesta yksiköissä. Yksikön varhaiskasvatussuunnitelmaa täydennetään ja arvioidaan vuosittain. 5

6 2.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle laaditaan yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, jonka toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Lapsen varhaiskasvatus perustuu vanhempien ja kasvatushenkilöstön hoitosuhteen alussa yhdessä laatimaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Sen tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioon ottaminen toiminnan järjestämisessä. Suunnitelman perusteella henkilöstö voi toimia johdonmukaisesti ja lapsen yksilölliset tarpeet tiedostaen. Henkilöstö havainnoi lapsen kehitystä systemaattisesti ja ottaa sen huomioon toiminnan suunnittelussa. 2.4 Varhaiskasvatuksen seutuyhteistyö Kaikenlainen ylikunnallinen yhteistyö on varhaiskasvatukselle tärkeää. Kuntakentässä tapahtunee suuriakin muutoksia tulevaisuudessa. Lisäksi palvelun tarvitsijat tulevat ja palvelun maksaja on lisääntyvissä määrin joku muu kunta. Seinäjoen kaupungin varhaiskasvatuksen tulosalue pyrkii toimimaan aktiivisesti seutukunnallisen yhteistyön kehittämisessä jo nykyisin toimivissa yhteistyöryhmissä sekä toimimaan aloitteellisesti mahdollisesti uusien varhaiskasvatuksen yhteistyöryhmien käynnistämisessä. 2.5 Hankkeet ja kehittäminen Seinäjoen kaupungin varhaiskasvatuksen kehittymisen edellytyksenä on varhaiskasvatuksen yleisten valtakunnallisten kehityssuuntauksien seuranta. Varhaiskasvatuksen kehittäminen vastaamaan reaaliaikaisia tarpeita ja varautuminen lähitulevaisuuden muutoksiin, edellyttää osallistumista toiminnan kannalta oleellisiin hankkeisiin tai hankkeiden käynnistämistä, kehittämisyhteistyön tekemistä ja laajentamista varhaiskasvatuksen kouluttajatahojen kanssa. Hankkeisiin osallistuminen edellyttää sitä, että hankerahoituksen tarve huomioidaan vuosittain talousarviolaadinnan yhteydessä. Juuri alkaneen moniammatillisen Ellahankkeen kuntaosuuden rahoittaa kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus. Ylisen päiväkodissa jatkuu edelleen ensi vuonna ilmaisupainotteinen taideprojekti. Valtionavustusta on haettu. Kyseessä on palveluinnovaatio ja valmis tuote, jota kaupungin on mahdollista jatkossa toteuttaa myös muissa päiväkodeissa ja mahdollisesti myydä valmista konseptia. Hankkeeseen toteuttajina osallistuu lasten, vanhempien ja henkilökunnan lisäksi myös kaupungin eri kulttuurintuottajia, mm. kaupunginorkesterin jäseniä. Kustannukset ( euroa) on varattu kaupungin talousarvioon. 6

7 3. VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMINEN, SEURANTA JA ARVIOINTI Laadun kehittämisen lähtökohtana on, että kaupungin eri toimijat, erityisesti varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta, varhaiskasvatuksen johto sekä henkilökunta sitoutuvat ja kantavat vastuun kehittämistyöstä. Hyvän varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteuttamiseen tarvitaan joustavaa palveluprosessia, prosessien dokumentointia ja analysointia, sekä jatkuvaa toiminnan seuraamista, arviointia ja kehittämistä. Laadukas varhaiskasvatus ja sen kehittäminen vaatii onnistuakseen myös toimivaa yhteistyötä perheiden ja muiden yhteistyökumppaneiden, kuten järjestöjen, seurakunnan, yrittäjien, kanssa. 3.1 Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kuvan kehittämisympyrässä toiminta-ajatus on laatujärjestelmän keskipiste, joka liittää toisiinsa suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja kehittämisen. Ne etenevät kehällä myötäpäivään, samoin kuin sisemmällä kehällä asioiden työstäminen, oivallus, ymmärrys, sisäistäminen ja sitoutuminen. Varhaiskasvatuksen kehittäminen tarvitsee vuorovaikutusta myös kuvan ulkokehällä oleviin vaikuttajiin. Kehittämisympyrän mukaisesti tehty kirjallinen laatujärjestelmä kunta- ja yksikkötasolla auttaa laadun ylläpitämistä ja muodostaa samalla pohjan toiminnan jatkuvalle kehittämiselle. Yhteiskunta Sitouminen Kunta Kehittäminen: Suunnittelu: -projektit -hyvä vk sjoella työstä- Sisäis- -koulutus -yksikkökohtaiset vasut minen täminen laatutyö Toimintaajatus Talous Arviointi: Toteutus: Luottamushenkilöt palautteet -hyvä vk sjoella -laatukustannus- yksikkökohtaiset Oivalseuranta toimintaohjeet lus -resurssit Ymmärrys Vanhemmat, asiakkaat Ammattijärjestöt 7

8 3.2 Varhaiskasvatuksen seuranta ja arviointi Arviointikyselyjä tehdään säännöllisesti lapsille, perheille ja henkilökunnalle palautejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti. Seinäjoen kaupungin nettipohjainen arviointijärjestelmä Webrobol mahdollistaa monipuolisesti erilaisten kyselyjen suorittamisen ja näistä saatavien raporttien/tulosten otannan. Arviointijärjestelmään on helposti luotavissa erilaisia hakuperusteita. Tavoitteena on vanhempien vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen ja kuuleminen päivittäisten keskustelujen, varhaiskasvatuskeskustelujen ja vanhempainryhmän kautta. Vanhemmat voivat myös halutessaan osallistua lapsen arkeen hoitopaikassa. 4. TILANNEKUVAUS Seinäjoen kaupungin päivähoitopalveluita käyttää tällä hetkellä 2980 lasta. 4.1 Päiväkodit Kaupungilla on tällä hetkellä omia päiväkoteja yhteensä 30 ja niissä on yhteensä 2200 hoitolasta. Ensi vuoden alusta myös Muksula Eskoon tiloista ja Tenavakoti ovat kaupungin varhaiskasvatuksen omia yksiköitä. Lisäksi ostopalveluyksiköinä toimivat Pajulinnun ja Suvikellon päiväkodit. kaupungissa toimii lisäksi yksi yksityinen päiväkoti, Peiponpesä, jonne kuntalaisella on tietyin kriteerein mahdollisuus saada palveluseteli. Tikkuvuoren päiväkoti on juuri valmistunut ja sen toista osaa rakennetaan. Myös Keskuspuiston päiväkotia laajennetaan ja saneerataan parhaillaan. 4.2 Ryhmäperhepäiväkodit; ryhmikset Ryhmiksiä Seinäjoella on yhteensä 30 ja niissä on yhteensä noin 330 hoitopaikkaa. Yhtä lukuun ottamatta, kaikki ryhmikset ovat 12- paikkaisia ja kolmihoitajaisia. Päivähoidon paikkapulaan on tähän saakka vastattu perustamalla ryhmis. Ryhmiksiä on kaupungissamme suhteellisen paljon samankokoisiin kaupunkeihin verrattuna. Osa ryhmiksistä toimii ahtaissa ja huonoissa tiloissa ja niiden on alun perin tarkoitettu toimivan väliaikaisesti. Uudet päiväkodit Tikkuvuoressa ja Nurmon keskustassa mahdollistavat joidenkin ryhmisten sulkemisen. Vuoden 2013 aikana tutkitaan mahdollisuudet lakkauttaa joitakin ryhmiksiä ja perustaa niiden sijaan kokonaan uusi yksiköitä. Haja-asutusalueilla ryhmiksistä ei ole tarkoitus luopua. Kaupungin omistamia ryhmistiloja voidaan jatkossa käyttää mahdollisesti tiloina avoimia palveluita järjestettäessä. 8

9 4.3 Perhepäivähoito 123:lla perhepäivähoitajalla oli vuoden 2011 lopussa 123 ja hoitopaikkoja oli vuoden 2011 lopussa yht. 458 ja kirjoilla lapsia 450. Perhepäivähoidossa ei tarjota ilta- eikä vuorohoitoa. Työaikalain piiriin perhepäivähoitajat siirtyivät vuoden 2011 elokuun alusta. Paikallista sopimusta tarkistetaan vuoden välein ja tarkastaminen on parhaillaan käynnissä. Vuoden 2012 aikana eläkkeelle on jäänyt jo kuusi perhepäivähoitajaa. Perhepäivähoitajien eläköityminen vuosittain noin 5-7 hoitajalla merkitsee hoitopaikan menetystä. Viime vuosina on ollut vaikeuksia rekrytoida uusia perhepäivähoitajia. Tavoitteen on kuitenkin pyrkiä säilyttämään perhepäivähoito yhtenä päivähoidon vaihtoehtoisen muotona. Perhepäivähoidon varahoito hoidetaan päiväkodeissa ja ryhmiksissä. Simunan päiväkodissa toimii perhepäivähoidon varahoitoryhmä Oravanmarja. Kiertäviä perhepäivähoitajia on 10. Osa kiertävistä hoitajista työskentelee vain ryhmiksissä. Uusia perhepäivähoitajia haetaan päivähoidon nettisivuilla. Oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä, jotta kaupunki saa perhepäivähoidon ammattitutkintoa suorittavia oppisopimuksen kautta työsuhteeseen. Aika ajoin haku on myös lehdessä. Perhepäivähoidolle tehtiin oma lehti, jonka toivotaan houkuttelevan alalle uusia hoitajia. Avoimen toiminnan mahdollisesti lisääntyessä pyritään vähentämään perhepäivähoidosta 10- päiväisellä sopimuksella ns. virikehoidossa olevia lapsia. 4.4 Esiopetus Esiopetuksessa oli lukuvuonna kaikkiaan lapsia 747. Esiopetuksen määrätiedot ovat seuraavat: Esiopetusoppilaat peruskoulun yhteydessä 45 Esiopetusoppilaat päivähoidon yhteydessä 702, joista Tehostetun ja erityisen tuen esioppilaat yhteensä päivähoidon yhteydessä 22 Päivähoidon esiopetusoppilaita 11-vuotisessa oppivelvollisuudessa 18 Päivähoidon esiopetuksessa koululykkäystä saaneet lapset 19 Esiopetus rakentuu yhteiskunnan perusarvojen pohjalle. Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen ohjaamalla häntä vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. Seinäjoen kaupungin esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Esiopetuksessa tuetaan ja seurataan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä sekä ennaltaehkäistään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Tärkeää on vahvistaa lapsen tervettä itsetuntoa myönteisten oppimiskokemusten avulla sekä tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Esiopetus tukee lapsen siirtymistä kouluun. 9

10 Lapsen esiopetuspaikka pyritään järjestämään siitä päiväkodista tai koulun esiopetusryhmästä, johon huoltaja lapsensa haluaa, ja lapselle tarjotaan myös mahdollinen tarvittava päivähoito. Esiopetusta toteutetaan päiväkodeissa 6-vuotiaiden osa- tai kokopäiväryhmissä ja yhdistetyissä 3-6- vuotiaiden ryhmissä sekä kouluissa erillisessä ryhmässä, jos esioppilaita on 6 20 lasta tai yhdysluokissa, jos esioppilaita on 1-5-lasta. Päiväkodeissa esiopetuksesta vastaa pedagogisen koulutuksen saanut päiväkodin opettaja. Yhdistetyssä ryhmässä on esiopetusikäisten lasten lisäksi joko nuorempia tai peruskoulussa luokan oppilaita. Esiopetuksen tavoitteiden ja omaleimaisuuden säilyttäminen yhdistetyssä ryhmässä vaatii erityistä suunnittelua ja asettaa vaatimuksia oppimisympäristölle ja henkilöstölle. Oppimisympäristössä huomioidaan kuusivuotiaan erilainen tapa oppia ja leikkiä. Esiopetusta järjestävissä toimipaikoissa huomioidaan miten parhaiten hyödynnetään eri-ikäisten lasten vuorovaikutus ja samalla säilytetään esiopetukselle asetetut erityiset tavoitteet. Vastuu toiminnasta ja suunnittelusta kuuluu opettajille. Seinäjoen kaupungin esiopetussuunnitelma 2002 on laadittu yhteistyössä päivähoidon, vanhempien ja alkuopetuksen kanssa opetushallituksen antamien perusteiden pohjalta. Tämä opetussuunnitelma luo yhteisen perustan Seinäjoen kaupungin esiopetukselle. Opetussuunnitelmaa on täydennetty vuonna Vuonna 2004 opetussuunnitelmassa on otettu huomioon Peräseinäjoen kunnan liittyminen Seinäjoen kaupunkiin ja opetussuunnitelman tarkistamiseen ja täydentämiseen on osallistunut myös sosiaalitoimen ja terveydenhuollon viranomaisia. Vuonna 2009 esiopetussuunnitelma on päivitetty ja otettu huomioon Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron kuntien yhdistyminen. Opetushallitus on tehnyt esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Esi- ja alkuopetuksen yhteistyöryhmä on päivittänyt paikallisen esiopetussuunnitelman sen mukaisesti. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman uudistaminen tehdään vuosina Esi- ja alkuopetukseen on laadittu ohjeellinen vuosikello yhteistyön vahvistamiseksi, vuosikellon päivitys on tehty 2012.Yhtestyöryhmä,YTY,on perustettu 2011, ryhmä kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa ja ryhmän jäseninä toimivat aluejohtajat, perusopetuksenjohtaja ja erityisopetuksen rehtori sekä sivistyskeskuksen kehittämispäällikkö. Maahanmuuttajien opetuksen kehittäjäryhmä on perustettu , ryhmä kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Suunnitelma Suomi 2-kielenä tehdään vuoden 2012 aikana opiskelijan lopputyönä. Henkilökunta on koulutettu käyttämään S2-kielenä ohjelmaa helmikuussa Varhaiserityiskasvatus Erityislasten määrä on lisääntynyt Seinäjoen kaupungin päivähoidossa vuosittain. Tämä asettaa erityispäivähoidolle uusia haasteita ja tuo myös uusia resurssitarpeita. Uusia erityisryhmiä perustetaan harkiten. nykyisin on neljä integroitua pienryhmää, joiden sijoittelua voidaan uudelleen kohdentaa tilanteen ja tarpeen mukaisesti. Varhaiserityiskasvatuksen linjauksessa todetaan: Lapsen tarvitsema erityinen tuki järjestetään mahdollisimman pitkälle tavallisten varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä. Tämä inklusiivinen näkemys tarkoittaa sitä, että jokainen lapsi voi käyttää oman kodin lähellä olevia varhaiskasvatuspalveluita ja lapsen tarvitsema tuli tuodaan sinne, missä hän on. Ympäristöä ja toimintaa tulee muokata lapsen osallisuutta mahdollistavaksi. Tuki kytketään osaksi perustoimintaa. Varhaiserityiskasvatuksessa toimii tällä hetkellä viisi kiertävää erityislastentarhanopettajaa (kelto). Tällä henkilökuntamäärällä asiakaspohjaksi tulee n. 600 lasta/kelto. Suositus asiakasmääräpohjaksi on 250 lasta/ kelto. Varhaiserityiskasvatuksen kentällä on lisäksi kolme resurssierityislastentarhanopettajaa (relto) ja neljä (4) erityisopettajaa (elto) integroiduissa pienryhmissä. 10

11 Varhaiserityiskasvatuksen resurssijako kohdennetaan toimintakauden (1.8.) alkaessa vallitsevan tilanteen ja tarpeen mukaisesti. Jakolinjaus tehdään varhaiserityiskasvatuksen erityishenkilöstön perustelujen pohjalta. Varhaiserityiskasvatus tulee tarvitsemaan yhden kiertävän erityisopettajan ( kelto) ja kolme resurssierityisopettajan ( relto) virkaa vastatakseen tulevaan tarpeeseen. Näitä uusia virkoja esitetään vuoden 2013 virkapakettiin. Varhaiserityiskasvatuksessa työskentelee tällä hetkellä 25 vakinaista sekä muutama määräaikainen henkilökohtainen avustaja, jotka toimivat päiväkotien lapsiryhmissä. Avustajien määrää voidaan vähentää mahdollisuuksien mukaan koulutetun erityishenkilöstön lisääntyessä. 4.6 Vuorohoito Vuorohoito pitää sisällään laajennetun vuorohoitoajan( klo ) ja täyden vuorohoitoajan ( yöt ja viikonloput 24h/7). Seinäjoella koko varhaiskasvatuksen piirissä olevasta lapsimäärästä n. 12% tarvitsee vuorohoitoa, mutta tarpeiden määrässä on nopeitakin vaihteluja. Siksi vuorohoidon järjestämiseen on luotava joustavia ja taloudellisesti järkeviä resursseja. Vuorohoitopalveluja tuotetaan tällä hetkellä kuudessa eri toimipisteessä ja niistä kaksi tarjoaa myös täyttä vuorohoitoaikaa (yö ja viikonloppu); hyllykallion ja Kultavuoren päiväkodit. Vuorohoitopalveluja tuotetaan tällä hetkellä kuudessa eri toimipisteessä ja niistä kaksi tarjoaa myös täyttä vuorohoitoaikaa(yö ja viikonloppu). Lisäksi kaksi yksityistä päiväkotia, alkaen kaupungin omaa, Muksula ja Tenavakoti, tarjoavat pidennettyä hoitoaikaa kunnallisten Lintuviidan ja Tikkuvuoren päiväkotien lisäksi. Jatkossa olisi järkevää miettiä vuorohoito palvelukartan rakennetta ja keskittämistä. Laajennettua hoitoaikaa varten varattaisiin alueellisesti yksi päivystävä yksikkö ja niihin tulevissa lapsivalinnoissa huomioitaisiin jo tarve vuorohoitoon. Jos lasten vuorohoidon tarve päättyy, voisi perheille osoittaa hoitopaikan muualta. Vuorohoitoa (24h/7) tarjoavia toimipisteitä olisi kaksi (Hyllykallion ja Kultavuoren päiväkodit.) Näiden välisellä yhteistyöllä voi vuorohoitoa järjestää joko yhdistämällä tai eriyttämällä toimintaa tarpeen mukaan. Molempiin yksiköihin on varattu määrärahaa lyhytaikaisiin työsuhteisiin. Siten voisi toiminnan järjestää vaihtelevan kysynnän mukaan. Tavoite tulevaisuudessa olisi saada kaupungin keskustan tuntumaan uusi 6-ryhmäinen vuorohoitoyksikkö ( 24h /7) ja järjestää kaikki täyden vuorohoitoajan palvelut samassa yksikössä. 4.7 Avoin toiminta Avoin päiväkoti / perheryhmätoiminta käynnistyi perusturvalautakunnan päätöksellä Tarve toimintaan lähti Kasperin alueelta, jossa todettiin olevan monia perheitä, joissa on puutteellisia kodinhoidollisia taitoja, kasvatusongelmia ja neuvottomuutta lasten tilanteiden kanssa. Toiminta oli alkujaan uranuurtavaa koko Suomessa. 11

12 Tavoitteena oli kohdentaa palveluja asiakkaiden tarpeisiin ja välttää moniasiakkuutta. Lapsille tärkeiksi tavoitteiksi nähtiin yhdessäolon oppiminen, tunne-elämän kehittyminen, itsenäisyyden ja itseluottamuksen vahvistuminen. Alueen vanhemmille lapsineen mahdollisuus kokoontua ja luoda omia toimintatapoja yhdessä mukanaolevan työntekijän kanssa. Tämä toiminta on kaikille avointa. Perheryhmätoiminnan tavoitteena on kohdentaa palveluja asiakkaiden tarpeisiin ja elää lapsiperheen arkipäivää yhdessä vanhempien kanssa. Tähän toimintaan osallistujat valitaan hakemusten perusteella. Toiminnan kehittyessä vuosien mittaan on yhä tärkeämmäksi noussut yhteistyö lastensuojelussa toimivien henkilöiden kanssa. Avoimelle päiväkotitoiminnalle on tarvetta myös muissa kaupunginosissa. Tavoitteena on perustaa suunnitelmakaudella vähintään yksi uusi avoin päiväkotiryhmä joka alueelle. Tavanomaisten päivähoitopaikkojen lisäksi on Seinäjoella tarve kehittää myös päivähoitoa kevyempiä vaihtoehtoja. Tällä voidaan mahdollisesti ehkäistä perheiden kokopäivähoidon tarvetta. Kesäisin toimivien leikkikenttien lisäksi on jo suunnitteilla ainakin perheille maksuton yksi ympärivuotinen leikkikenttä Raviradalle vuokratiloihin. Samalla tässä toiminnassa on mahdollisuus yhteistyöhön Hevosjalostusliiton poniravikoulun kanssa. Täysin uusina toimintoina voisi olla leikkitoiminta, joka tarjoaisi vapaamuotoista toimintaa lapsille ja lapsiperheille täydentäen muita päivähoidon muotoja. Toiminnan tarkoitus olisi antaa lapsille ja aikuisille mahdollisuus leikkiä yhdessä, tutustua toisiin lapsiin ja aikuisiin sekä tarjota vaihtelua päivään. Lisäksi leikkikerhotoimintaa tarvittaisiin 3-5-vuotiaille lapsille. Virikkeellistä kerhotoimintaa olisi joko osa- tai kokoviikkoisesti toimivana. Päivittäinen toiminta-aika olisi 3 tuntia. Toiminta olisi maksullista, ja siihen ilmoittauduttaisiin etukäteen. Kumpikin uusista toimintamuodoista tarvitsee sekä sisä- että ulkotilat toimintaansa. 4.8 Lasten kotihoidon tuen kuntalisä Seinäjoen kaupunki maksaa lasten kotihoidon tuen kuntalisää ajalla määrärahan puitteissa ja mikäli kuntalisän myöntämisehdot eivät muutu kesken vuotta Lasten kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan alle kouluikäisestä lapsesta, joka täyttää seuraavat ehdot: 1. Lapsi ei ole kunnallisessa tai kunnan tukemassa päivähoidossa. 2. Lapsi saa lakisääteistä kotihoidon tuen hoitorahaa ja on alle 1-vuotias. 3. Lapsi saa lakisääteisen kotihoidon tuen hoitorahaa ja hoitolisää ja on alle 1-vuotias. 4. Lapsi saa lakisääteisen kotihoidon tuen hoitorahaa ja hoitolisää ja on alle 2-vuotias, Tuen määrä - Ehtojen 1. ja 2. kohdan täyttävän tuki on 150 euroa/kk siihen saakka kun lapsi täyttää yhden vuoden 12

13 - Ehtojen 1., 2. ja 3. täyttävän tuki on 150 euroa/kk + tulosidonnaisen lakisääteisen hoitolisän suuruinen kuntalisä, siihen saakka kun lapsi täyttää 1 vuoden - Ehtojen 1. ja 4. täyttävän tuki on tulosidonnaisen lakisääteisen hoitolisän suuruinen kuntalisä - Perheen muista kotihoidon tuen hoitorahaan oikeuttavista lapsista maksetaan 30 euroa/kk, mikäli hoitolisä on maksussa. Tuet ovat veronalaista tuloa ja ne maksetaan tukeen oikeuttavaa kuukautta seuraavan kuukauden 15.päivänä. Kuntalisäpäätöksiä tehdään vuosittain yli tuhat. Vuodelle 2013 varattu määräraha on euroa. Ajoittain on käyty keskustelua kuntalisän mahdollisesta lopettamisesta. Kuntalisän vaikutusta varhaiskasvatuspalveluiden kysyntään on vaikea arvioida. 5. TURVATAAN RIITTÄVÄT PÄIVÄHOITOPAIKAT JA RESURSSIT Varhaiskasvatuksessa sekä kaupungin asukasmäärän kasvu että työmarkkinoiden epävakauden aiheuttama päivähoitopaikkojen palvelukysynnän lisäys varsinkin alle 3-vuotiaiden osalta tuo lisä paineita kaupungin taloudelle. Myös vuorohoidon kysyntä ja alle vuoden ikäisten hoitoon hakeminen on edelleen lisääntynyt. Parhaillaan valmistellaan uutta varhaiskasvatuslakia ja tämä voi tarkoittaa ryhmäkohtaisten hoitopaikkapaikkamäärien tiukentamista ja toteutuessaan se tarkoittaa kaupungille yhä suurempia päivähoitopaikkojen perustamispaineita. Perhepäivähoitajien määrä vähenee eläkkeelle jäämisten vuoksi. Vuonna 2013 eläkkeelle jää ainakin kuusi hoitajaa. Hoitajia on tällä hetkellä110. Yhdellä perhepäivähoitajalla voi olla hoidettavana 4 päivähoitolasta ja em. lisäksi eskarilainen tai koululainen (0,5 hoitopaikkaa). Pelkän eläkkeelle jäämisten vuoksi hoitopaikkoja poistuu käytöstä 27 vuodessa. Lisäksi perhepäivähoidon varahoidon kehittämiseen tulee jatkossa panostaa, mahdollisesti joitakin uusia ryhmiä voidaan perustaa tätä varten. 3-6-vuotiaita voi olla päiväkotiryhmässä 21 ja alle 3-vuotiaita 12. Kun joudutaan muodostamaan entistä enemmän alle 3-vuotiaiden ryhmiä, laskennallisten käytössä olevien päivähoitopaikkojen määrä vähenee. Em. seikkojen lisäksi päivähoidossa olevien lasten osuus kaikista alle 0-6-vuotiaista on kasvussa. Tällä hetkellä alle kouluikäisistä Seinäjoella on päivähoidossa hieman yli 60 %. Jo yhden %- yksikön nousu tässä merkitsee vähintään 50 lasta lisää päivähoitoon. 2-6-vuotiaita lapsia on ensi vuonna 2013 kaupungissamme arvioitu asuvan 113 lasta edellisvuotista enemmän. Nykyisellä kehityksellä päivähoidon kysyntä kasvaa lapsella vuodessa. Päivähoidon lisääntyvään kysyntään kyetään vastaamaan parhaiten päiväkotipaikkoja lisäämällä. Tarve saada joka toinen vuosi 5-6-tyhmäinen uusi päiväkoti lisää. Perhepäivähoitajia on vaikea saada ja ryhmäperhepäiväkodit ovat osoittautuneet pitkällä aikavälillä niin tilallisesti kuin hallinnollisestikin huonoiksi ratkaisuiksi. 13

14 Seinäjoella on poikkeuksellisen paljon ryhmäperhepäiväkoteja, 30 kpl. Osa ryhmäperhepäiväkodeista toimii puutteellisissa tiloissa eikä uusia sopivia tiloja ole tarjolla. Ryhmäperhepäiväkodit ovatkin haja-asutusalueita lukuun ottamatta pääosin tarkoitettu alun perin tilapäisiksi hoitopaikoiksi siihen saakka, että päiväkotipaikkoja saadaan riittävästi. On selvitettävä mahdollisuudet lakkauttaa osa ryhmiksistä ja siirtyä suurempiin hoitoyksiköihin. Alle 5-ryhmäiset päiväkodin ovat kustannustehottomia. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta esittää vuosien taloussuunnitelmaan seuraavat talonrakennushankkeet: - Peräseinäjoen keskusta-alueen päiväkotitarpeet Keskuspuiston päiväkodin laajennus ja peruskorjaus Halkosaaren päiväkodin (Satulinna) laajennus Päiväkotien peruskorjaukset, Karhuvuoren päiväkoti Uusi päiväkoti, Kärki/Pajuluoma avoin Lisäksi varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta esittää ensi vuoden talousarvioon varhaiskasvatuksen irtaimiston hankintaan ja päiväkotien pihojen kunnostamiseen VARHAISKASVATUSHENKILÖSTÖ - Varhaiskasvatushenkilöstön ammattitaito ja hyvinvointi Henkilöstöjohtamista Viimeaikainen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kehitys sekä kasvavat ja muuttuvat haasteet varhaiskasvatuksessa vaativat henkilöstöltä ja erityisesti johtamiselta yhä enemmän. Johtajuutta kehitetään kaupungin linjauksen mukaan uudistamalla toimintoja, kehittämällä oman toiminnan arviointia, kehityskeskusteluilla, vertaistukikeskusteluilla sekä täydennyskoulutuksella. Avoimella ja vuorovaikutteisella johtamisella tuetaan henkilöstön yksilöllisiä vahvuuksia ja erityisosaamista. Henkilöstön ammatillisen osaamisen ja yksilöllisten ominaisuuksien hyödyntäminen työtehtävissä lisää yksilön motivaatiota ja antaa työyhteisölle paremmat mahdollisuudet tulokselliseen toimintaan. Samalla on huomioitava, että tehtävien muuttuminen huomioidaan myös palkkauksessa. Varhaiskasvatusyksiköissä erityisosaamista voidaan hyödyntää mm. tehtävien vastuutuksen kautta. Henkilöstön vahvuuksien ja erityisosaamisen toteutumista yksikössä seurataan vuosittain kehityskeskusteluissa. Kehityskeskustelut ovat käytössä kaikissa päivähoitoyksiköissä. Kehityskeskustelut tulee pitää yksiköissä kaikkien henkilökuntaan kuuluvien kanssa vähintään kerran vuodessa.keskusteluista pois lähtiessä henkilöllä on oltava selkeitä tavoitteita työnsä kehittämiselle. Varhaiskasvatusyksikön koko henkilöstön kehityskeskustelujen koontien perusteella selvitetään myös täydennyskoulutustarpeet yksikön näkökulmasta käsin. 14

15 6.2 Varhaiskasvatushenkilöstön koulutustaso Kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutustasovaatimus on jatkossakin vähintään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimusten mukainen. Näistä vaatimuksista pyritään pitämään kiinni myös sijaisten osalta. Perhepäivähoitajien osalta Seinäjoen kaupungin varhaiskasvatus edellyttää perhepäivähoitajan ammattitutkintoa tai sitoutumista työn ohella sen suorittamiseen. Haasteena lähitulevaisuudessa on ammattitaitoisen henkilöstön saaminen varhaiskasvatukseen työtehtäviin, varsinkin lyhyisiin sijaisuuksiin. Henkilöstön rekrytointia tulee kehittää osana kaupunkiorganisaatiota. Erityistä huomiota on jo vuoden 2013 talousarvion laadinnassa kiinnitetty huomiota siihen, että kaikissa päiväkotiryhmissä on päiväkodinopettajan kelpoisuuden omaavan henkilöstön työpanos käytettävissä. Esiopetuksen osalta päiväkodin opettajilta vaaditaan esiopetuspätevyys. 6.3 Varhaiskasvatushenkilöstön täydennyskoulutus Seinäjoen kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstöä koulutetaan täydennyskoulutusvelvoitteen mukaisesti. Varhaiskasvatushenkilöstön henkilökohtainen täydennyskoulutustarve kartoitetaan vuosittain esimiehen kanssa käytävässä kehityskeskustelussa. Esimies kokoaa henkilökohtaiset ja yksikköä koskevat koulutustarpeet yhteen ja toimittaa koonnin osaltaan koulutustyöryhmän puheenjohtajalle. Koulutustyöryhmä koostuu jokaisen varhaiskasvatuksessa työskentelevän ammattiryhmän edustajasta sekä täydennyskoulutuksesta vastaavasta päivähoidon aluejohtajasta. Koulutustyöryhmässä suunnitellaan koulutustarpeet ja koulutukset näiden varhaiskasvatusyksiköistä tulleiden koontien perusteella. Koulutustyöryhmä tekee koulutussuunnitelman koko vuodelle. Koulutukset ovat pääsääntöisesti suurille ryhmille suunnattuja koulutuksia, koska henkilökunta hyötyy samansuuntaisesta koulutuksesta. Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on myös käytössään henkilökohtainen koulutuskortti, johon jokainen täyttää kalenterivuosittain käymänsä koulutukset. Varhaiskasvatushenkilöstö osallistuu myös kaupungin muiden tahojen esim. työsuojelun järjestämiin koko kaupungin henkilöstöä koskeviin koulutuksiin. Myös erilaisten hankkeiden järjestämiin koulutuksiin henkilöstömme tulee osallistumaan jatkossakin. 6.4 Yhteistyöverkostot Monipuolinen ja toimiva yhteistyöverkosto tukee hyvän varhaiskasvatuksen toteutumista. Moniammatillisen ja vuorovaikutteisen verkoston turvin voidaan taata lapselle ja perheelle oikein ajoitettu ja riittävä palvelu ja tuki perheen tarpeiden mukaan. Hyvän verkostoyhteistyön tavoite on lapsen kannalta riittävän varhainen puuttuminen ja näin vaikeuksien ja ongelmien ennaltaehkäisy. Verkostoitumista voi tapahtua monella tasolla. Varhaiskasvatuksessa toimii virallisesti perustettuja moniammattillisia yhteistyöryhmiä ja käytännön työn kehittämiseksi perustettuja työryhmiä. Tavoitteena on kehittää monien yhteistyöverkostojen toimintaa enemmän vuorovaikutteiseksi ja sellaiseksi että välttäisimme päällekkäisen toiminnan tekemistä. 15

16 6.5 Ammattitaitoisen varhaiskasvatushenkilöstön saatavuus Työvoiman saatavuus vakituisiin työtehtäviin on tällä hetkellä hyvä. Koulutettua henkilöstöä on ajoittain jo vaikea saada jopa pitempiin sijaisuuksiin, lyhyisiin sijaisuuksiin koulutettua henkilöstöä ei aina ole saatu.. Sijaisrekrytointia on kehitettävä osana kaupunkiorgaanisaation henkilöstöhallintoa. Tarkoituksenmukaista voisi olla myös kokeilla, onko toiminnallista hyötyä siitä, että palkkaisimme vakituisia sijaisia useiden yksiköiden yhteiseen käyttöön.. Seinäjoen kaupungin hyvän työnantajaimagon edelleen kehittäminen, oikeudenmukaiset työntekijöiden valinnat ja kehitystä seuraavat varhaiskasvatusyksiköt takaavat jatkossakin koulutetun henkilöstön saamisen. Varhaiskasvatusyksiköt toimivat Sedun, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoiden työssäoppimisen harjoittelupaikkoina. Tarjoamalla ammattitaitoista ja opiskelijaa arvostavaa työpaikkaohjausta, voidaan odottaa opiskelijoiden hakeutuvan varhaiskasvatuksen pariin valmistuttuaankin. Oppisopimuspaikkoja kysellään hallinnosta viikoittain. Niitä ei ole saatavilla vain kuin poikkeustapauksissa. Yhtään avointa tointa tai virkaa ei ole muutettu oppisopimuspaikoiksi Henkilöstön työhyvinvointi Henkilöstön työhyvinvoinnista on tullut yhä merkittävämpi asia työnantajalle. Työnantajan keinoja saada työntekijät jaksamaan ja voimaan hyvin ovat mm. hyvien työolosuhteiden luominen ja niistä huolehtiminen, riittävästä ja oikeudenmukaisesta palkasta huolehtiminen ja kannustava työote. Työyhteisön ilmapiiriin vaikuttaa suuresti työyhteisön avoin ja toisia kunnioittava vuorovaikutus sekä hyvällä ja ammattitaitoinen johtajuus. Kehitettäessä toimintaa ja toimintatapoja tulee huomioida pitkään työssä olleiden kokemus ja vahva ammattitaito, unohtamatta kuitenkaan nuorten vastavalmistuneiden uutta tietämystä ja ideointia varhaiskasvatustyöhön. Varhaiskasvatuksen uudet haasteet mm. lainsäädännön saralla tuovat mukanaan muutostarvetta palveluihin ja varhaiskasvatuksen palveluiden kehittämistä. Muutosten läpivieminen henkilöstölle tulee tapahtua johdonmukaisesti ajan kanssa. Työpaikoilla säännöllisesti tapahtuva työolosuhteiden arviointi mahdollistaa hyvien työolosuhteiden säilymisen ja mahdollisten puutteiden esiin tulemisen ja korjaamisen. Henkilöstön ikääntyminen luo haasteita sekä työn tekemiseen että johtamiseen. On tärkeä löytää yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa lisää keinoja, joilla pystymme jatkossa motivoimaan nuoret työntekijät sitoutumaan tähän työhön ja toisaalta miten saamme ikääntyvien henkilöiden toimintakyvyn pidettyä mahdollisimman pitkään hyvänä. 16

17 7. VARHAISKASVATUKSEN ORGANISAATIO - Varhaiskasvatuksen hallinto palvelee tulevaisuuden varhaiskasvatusta Seinäjoella varhaiskasvatus siirtyi sivistystoimeen , jota hallinnoi varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta. Sivistystoimen tulosalueet ovat sivistyskeskuksen hallinto, varhaiskasvatus, perusopetus, erityispalvelut, lukiokoulutus, kansalaisopisto, kirjastotoimi, kulttuuritoimi, liikuntatoimi, museotoimi ja nuorisotoimi. Seinäjoen kaupungin varhaiskasvatuksen organisaatio toimii aluemallipohjan mukaan. Kaupunki on jaettu toiminnallisesti kuuteen alueeseen alkaen alkaen varhaiserityiskasvatus toimii alueorganisaatiossa, kun määräaikainen johtamisjärjestely päättyy. Liite 1. Varhaiskasvatuksen organisaatiokaavio 8. KEHITTÄMISTARPEIDEN SEURANTA JA ARVIOINTI Kehittämistarpeiden seuranta ja arviointi tulee olla jatkuvaa: Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä seurataan oman toiminnan osalta varhaiskasvatuspalvelun tilaa ja tehdään tarvittaessa kehittämisehdotuksia. Varhaiskasvatuksen johtoryhmä varhaiskasvatusjohtajan johdolla seuraa palvelun kehittymistä koko kaupungin osalta ja tekee tarvittaessa esityksiä toiminnan kehittämisestä Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakuntaa informoidaan vähintään kerran vuodessa varhaiskasvatuksen tilanteesta ja kehittämistarpeista Liite 2. Kehittämistarpeet tiivistetysti 17

18 Varhaiskasvatusjohtaja Aija-Marita Näsänen Aluejohtajien aluejako Varhaiserityiskasvatus; johtaja Juhani Rytkönen Keltot.eltot.reltot ja avustajat JOUPPI- KATAJALAAKSON ALUE Antti Vuorela KESKUSTAN ALUE Kirsi-Maria Oivanen KASPERI-KIVISTÖN ALUE Eija Ikola PERÄSEINÄJOEN KÄRJEN ALUE Mari Koski-Aho NURMON ALUE Tuija Tiitu YLISTARO- NURMON ALUE Kaija Raja-aho Päiväkodit: Päiväkodit: Päiväkodit: Päiväkodit: Päiväkodit: Päiväkodit: - Huhtala - Jouppi - Katajalaakso - Kultavuori - Hyllykallio -Tenavakoti (yksityinen) Perhepäivähoidon ohjaajat Ryhmikset Aittakuja Jouppi 1 Jouppi 2 Jokihelmi Katajalaakso Puskantie Kiertävät - Hallila - Marttila - Tikkuvuori - Ylinen - Yritys - Steiner (yksityinen) Perhepäivähoidon ohjaajat Ryhmikset Pikkala - Kasperi - Kivistö - Lintuviita - Avoin päiväkoti - Pajuluoma -Muksula (yksityinen) Perhepäivähoidon ohjaajat Ryhmikset Keppo - Onnimanni - Eskarit / Alaviitala - Eskarit/Honkakylä - Kärki - Metsäkulma - Simuna - Eskarit/ Niemistö Perhepäivähoidon ohjaajat Ryhmikset: Haapaluoma Honkakylä 1 Honkakylä 2 Käpykolo 1 Käpykolo 2 Pikkumetsä Pikkuonni 1,2 Iltapäiväkerho Kiertävät - Kertunlaakso - Teuvonkatu - Pohja - Tanelinranta - Väinölä - Suvikello (yksityinen) Perhepäivähoidon ohjaajat Ryhmikset Hyllykallio 1, 2 Koppari Koura Nallela Pohja Vaahteramäki - Keskuspuisto - Knuuttila - Rekitie - Keski-Nurmo - Lastenranta - Päivölä - Satulinna Perhepäivähoidon ohjaajat Ryhmikset Hanhikoski 1,2 Havila Kainasto 1,2 Santti Tuokkolankuja Kiertävät

19 Tilanne nyt Kehittämistarpeet Toimenpiteet ja aikataulu Päivähoitorakentaminen + palvelutuotantoon tarvittava ammatti henkilöstö Kaupungin kasvaessa jatkuva tarve saada lisää hoitopaikkoja Ltk esittää talousarvion 2013 käsittelyssä - Peräseinäjoen keskusta-alueen päiväkotitarpeet Keskuspuiston päiväkodin laajennus ja peruskorjaus Halkosaaren päiväkodin (Satulinna) laajennus Päiväkotien peruskorjaukset, Karhuvuoren päiväkoti Uusi päiväkoti, Kärki/Pajuluoma avoin Henkilöstö: jatkuvaa toimintaa 1. Rekrytointi 2. Perhepäivähoitajien työn houkuttelevuus * Sijaisrekryn kehittäminen, mukana olo mahdollisessa koko kaupungin järjestämässä. Kiertävän varahenkilöstön käytön suunnittelu alueilla/alueiden välillä *Ammatillisesti pätevän henkilöstön saaminen vakituisiin tehtäviin ja pitkiin sijaisuuksiin * paikallisen sopimus tehty, neuvottelut uusimisesta käynnissä Ryhmiksiä huomattavan paljon Tilajärjestelyjen järkevyys, tutkitaan yhteistyössä tilapalveluiden kanssa, mistä ryhmiksistä voidaan luopua ja keskittää toiminnat. Mahdolliset vapaat tilat avoimeen toimintaan, kustannussäästö tilavuokrista. Heti käyntiin 19

20 Vasu-suunnittelu Suunnitelmien laatiminen ja päivitys. - Varhaiskasvatuksen strategia valmistuu 2012 syksyllä - Kuntavasu valmistuu 2012 vuoden loppuun mennessä - Laatu valmistuu 2012 vuoden loppuun mennessä - Toimintaohjeet henkilökunnalle kriisitilanteissa valmistuu 2012 vuoden loppuun mennessä Yksikkövasut - päivitykset/osalla yksiköistä tekeillä/uudet yksiköt - Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussunnitelma on jo päivitetty, yhteinen lomake kaikilla käytössä -Ryhmävasut työ aloitetaan osin 2012 syksyllä, viimeistään 2013 syksyllä -Perhepäivähoidon yksikkövasu aloitetaan syksyllä 2013 Varhaiskasvatuksen kehittäminen, seuranta ja arviointi Vuorohoidon ja varahoidon kehittäminen Avointen palveluiden kehittäminen Taloudelliset paineet poistaa harkinnanvarainen kuntalisä Varhaiskasvatus osana kuntalaisten syrjäytymisen ehkäisyä Vastata kuntalaisten palvelutarpeisiin reaaliajassa Suunnittelu ja keskittäminen Lisätään mahdollisesti olemassa oleviin ja tuleviin rakenteisiin maksuttomia palveluita pelkästään ns, raskaan hoidon sijaan Ei poisteta, ei osata ennustaa valtakunnallisestikaan merkittävyyttä palvelukäyttäytymiseen, päätöksiä vuosittain yli tuhat Jatkuvaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, siten, että yritetään välttää päällekkäisiä tehtäviä Lautakunnan johdolla jatkuvaa toimintaa, vk johtoryhmä Jatkuvaa toimintaa, varhaiskasvatuksen johtoryhmä, ltk päättää Jatkuvaa toimintaa, ltk päättää Ltk päättää edelleen esittää määrärahavarauksen vuoden 2013 talousarvioon Koko vk henkilökunta ja ltk 20