raportteja 74 COMBINNOxxx Työelämän kehittämistä jaxxx koulutusta kombinoimassaxxx Anu Järvensivu, Heidi Kervinen ja Marianne Vendell (toim.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "raportteja 74 COMBINNOxxx Työelämän kehittämistä jaxxx koulutusta kombinoimassaxxx Anu Järvensivu, Heidi Kervinen ja Marianne Vendell (toim."

Transkriptio

1 raportteja 74 H E L S I N K I COMBINNOxxx Työelämän kehittämistä jaxxx koulutusta kombinoimassaxxx Anu Järvensivu, Heidi Kervinen ja Marianne Vendell (toim.)

2 Anu Järvensivu, Heidi Kervinen ja Marianne Vendell (toim.) COMBINNO Työelämän kehittämistä ja koulutusta kombinoimassa Helsinki 2011

3

4 Sisällysluettelo Kirjoittajat Combinno innovatiivisten työelämän kehittämiskombinaatioiden oppimisverkosto... 5 Heidi Kervinen, Anu Järvensivu & Pasi Koski 2 Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan kytkeminen ammatilliseen aikuiskoulutukseen...21 Silja Jalo & Marja-Leena Rautaparta-Ojala 3 Uusi lähiesimiesvalmennusmalli koulutuksen ja kehittämisen kimurantin kombinoinnin tukena...27 Anu Järvensivu & Tatu Piirainen 4 Henkilöstöammattilaisen työn sisältö ja työroolit...42 Joonas Miettinen & Heli Sundell 5 Henkilöstöjohtaminen pienyrityksissä...55 Ari Järvinen 6 Henkilöstö strategiseksi voimavaraksi johtamiskulttuurin muutos teknologia-alan yrityksessä...65 Marja-Leena Rautaparta-Ojala 7 Osaamisen tavoitteellinen johtaminen tuotannossa...75 Marianne Vendell 8 Yhdessä työpaikan ongelmia ratkoen: Kokemuksia Työyhteisö PBL -menetelmän soveltamisesta Muovitehtaassa...88 Tatu Piirainen 9 Haasteita ja onnistumisia logistiikkaprojektissa...98 Mervi Haikka 10 Testaa oletko kiinnostava ja motivoiva työnantaja Tatu Piirainen & Anu Järvensivu 11 Combinno oppimisverkostona arviointia ja pohdintaa Pasi Koski & Anu Järvensivu Kirjallisuus...122

5 4 Kirjoittajat Haikka Mervi, Tampereen aikuiskoulutuskeskus Jalo Silja, Tampereen aikuiskoulutuskeskus Järvensivu Anu, Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus Järvinen Ari, Tukikonsultointi Ky, Downsizing Leadership Kervinen Heidi, Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus Koski Pasi, Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus Miettinen Joonas, Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus Piirainen Tatu, Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus Rautaparta-Ojala Marja-Leena, Tampereen aikuiskoulutuskeskus Sundell Heli, Tampereen aikuiskoulutuskeskus Vendell Marianne, Tampereen aikuiskoulutuskeskus

6 1 Combinno innovatiivisten työelämän kehittämiskombinaatioiden oppimisverkosto Heidi Kervinen, Anu Järvensivu & Pasi Koski 1.1 Combinnon tausta ja tavoitteet Viime vuosikymmeninä voidaan sanoa tapahtuneen verkostojen vallankumouksen. Yritysten ja organisaatioiden rajat ovat auenneet, jopa liudentuneet, kun työtä tehdään yhä useammin monista eri taustaorganisaatioista tulevien työntekijöiden voimin. Tällaisten kokoonpanojen katsotaan tuottavan tehokkuutta resurssien käyttöön ja synnyttävän innovatiivisia ratkaisuja. Innovaatiotoiminnan puolella onkin hiljalleen luovuttu ajatuksesta, jonka mukaan innovaatiot syntyvät tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa tai yksityisten yritysten suljetuilla tuotekehitysosastoilla. Sen sijaan puhutaan avoimuuden puolesta ja korostetaan toimintatapoja, joissa innovointi on kaikille asiasta kiinnostuneille avointa. Tavoitteeksi asetetaan käyttäjälähtöisyys tai jopa käyttäjävetoisuus ja kuluttajien ja kansalaisten osaamisen kanavoiminen yritysten käyttöön. Yritystoiminnan edistämiseen tähtäävästä yleiseetoksesta huolimatta jotkut tutkijat ovat nähneet tällaisissa kehityskuluissa myös mahdollisuuden innovaatiotoiminnan demokratisoitumiseen yhä useampien tahojen päästessä lausumaan näkemyksensä toivottavasta kehityssuunnasta ja monenlaisten toimijoiden voidessa kokoontua kehittelemään ja oppimaan yhdessä (von Hippel 2005). Viitisen vuotta Combinno-nimellä kulkenut hanke on ollut yksi Tykes-ohjelman oppimisverkostoista. Työelämän oppimisverkostot taas ovat olleet yksi ohjelman neljästä projektitoiminnan muodosta kehittämisprojektien ja niiden esiselvityksinä toteutettavien perusanalyysien sekä menetelmäkehitysprojektien ohella. Oppimisverkostoilla tarkoitetaan työelämän tutkimus- ja kehittämisyksiköiden ja työpaikkojen yhteisiä oppimisen foorumeja. Oppimisverkostojen tarkoituksena on lisätä mukana olevien osapuolten kehittämisosaamista sekä luoda ja kokeilla uudenlaisia ja pitkäjänteisiä kehittämisyhteistyön muotoja t&k-yksiköiden ja työpaikkojen kesken. Tavoitteena on tätä kautta synnyttää uusia, innovatiivisia ratkaisuja suomalaiseen työelämään. Combinnon, eli innovatiivisten kehittämiskombinaatioiden oppimisverkoston, erityisenä tavoitteena on ollut lähentää ja lisätä työyhteisöjen kehittämisen ja työntekijöiden ammatilliseen kehittymiseen tähtäävän koulutuksen keskinäistä kytkemistä toisiinsa. Kehittämisen ja kouluttamisen työpaikkalähtöisellä integ-

7 6 roimisella on pyritty aiempaa kokonaisvaltaisempaan kehittämistoimintaan työpaikoilla sekä yhteisen näkemyksen luomiseen kouluttajien ja kehittäjien välille. Combinno-oppimisverkoston toimintaa on koordinoinut Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus (WRC) ja partnerina on toiminut Tampereen Aikuiskoulutuskeskus (TAKK). Oppimisverkostomuotoiseen kehittämismalliin päätymisen taustalla olivat mm. Tykes-ohjelmaan kohdistuneiden arviointitutkimusten tulokset (esim. Arnkil ym. 2003; Koivisto & Ahmaniemi 2001) sekä ulkomaisista kehittämisohjelmista saadut kokemukset (esim. Gustavsen 2002). Keskeisiä viestejä näistä olivat seuraavat: Yksittäinen työpaikka tai yritys voi olla liian pieni yksikkö laaja-alaisten ja kestävien muutosten aikaansaamiseksi työelämässä. Projekteilla, joiden avulla pyritään luomaan foorumeja generatiivisten ideoiden synnyttämiseksi, tulee olla riittävästi kriittistä massaa ja niiden aikajänteen tulee olla riittävä. Projektien sisäistä ja keskinäistä vuorovaikutusta ja oppimistilojen syntymistä pitää resursoida riittävästi jo heti projektien käynnistymisestä lähtien. Generatiivisten 1 tulosten vahvistamiseksi projektitoiminnan tutkijakoulutusta palvelevia osioita tulee vahvistaa ja kytkeä tutkijakoulutus suoremmin itse työpaikoilla tehtävään kehittämistyöhön. (Alasoini ym ) Tykes-ohjelmaa valmisteltaessa oppimisverkostoja perusteltiin mm. sillä, että monimutkaistuvassa toimintaympäristössä menestyksellisten ratkaisujen etsiminen edellyttää entistä enemmän erilaisten tiedonlajien käytännön tiedon ja asiantuntijatiedon välistä vuorovaikutusta ja yhdistämistä. Lisäksi oppimisverkostotoimintaa perusteltiin yliopistojen kolmannella tehtävällä 2 ja tarpeella tuottaa sosiaalisia innovaatioita teknologisten ohella, ministeriöiden uudenlaisella kehittämisroolilla sekä Triple Helix mukaisella innovaatiokäsityksellä 3. (Ks. Alasoini 2005.) 1 Generatiiviset tulokset kuvaavat Tykes-ohjelman tukemien projektien vaikutuksia myös muiden kuin suoraan projektiin osallistuneiden työpaikkojen tai keskeisten sidosryhmien osalta. 2 Yliopistojen kolmannella tehtävällä tarkoitetaan 2000-luvulla toteutetun lainmuutoksen yhteydessä tehtyä lisäystä yliopiston tehtäviin, jossa niihin sisällytettiin myös yhteiskunnallinen vaikuttavuus. 3 Triple Helix -ajattelun mukainen innovaatiokäsitys korostaa julkisen vallan, yliopistojen ja yritysten välisen vuoropuhelun merkitystä käyttökelpoisen tiedon ja innovaatioiden generoimisessa kehittyneissä, tietovaltaisissa yhteiskunnissa.

8 7 Tykes-ohjelman oppimisverkostoilta edellytettiin erityisesti seuraavia ominaisuuksia: Etusijalla ovat verkostot, jotka tähtäävät sellaisen uuden ja laajasti hyödynnettävissä olevan tiedon ja osaamisen syntymiseen, joka tukee laadullisesti kestävää tuottavuuskasvua suomalaisessa työelämässä. Yksi uuden tiedon ja osaamisen syntymistä osoittava kriteeri on verkoston toiminnan myötä syntyvän tutkimuksen ja osana tutkijakoulutusta tehtävien opinnäytteiden määrä. Etusijalla ovat verkostot, jotka tähtäävät oppimiseen sekä uudenlaisten yhteistyömuotojen luomiseen ja kokeiluun useilla eri tasoilla. Oppimisen tasoja voivat olla esimerkiksi koko verkosto, verkoston osat, yksittäinen työpaikka tai asiantuntijaorganisaatio, tiimi ja yksilö. Etusijalla ovat verkostot, joissa aktiivisina osallistujina on monia ja monenlaisia asiantuntijaorganisaatioita ja työpaikkoja. Etusijalla ovat verkostot, joilla on selvästi osoitettavissa olevaa kehityspotentiaalia. Tämä potentiaali konkretisoituu verkoston kehityssuunnitelmassa, johon sen aktiiviset osallistujat ovat sitoutuneet. Kehityspotentiaali liittyy verkoston rakenteeseen ja toimintamuotoihin sekä sen aktiivisten osallistujien tätä kautta tavoittelemiin hyötyihin. Tarve ja tilaus nimenomaan Combinnon kaltaiselle oppimisverkostoprojektille nousi proaktiivista työvoimapolitiikkaa ja siihen soveltuvia käytäntöjä koskeneen toimintatutkimuksen puitteissa kootun kehittäjäryhmän toiminnan tiimoilta (ks. Järvensivu 2004 a ja b sekä Järvensivu ja Valkama 2005). Vuonna 2003 koottu kehittäjäryhmä koostui työhallinnon, TE-keskuksien, oppilaitosten, tutkimuslaitosten, rahoittajien ja erilaisten kehittäjätahojen edustajista, ja sen tavoitteena oli rakentaa toimintamallia, jossa eri osapuolten välisellä yhteistyöllä työpaikoille tarjotaan palveluja jo ennen kuin ollaan varsinaisessa lomautus- tai irtisanomistilanteessa. Päähuomio yritysten muutos- ja irtisanomistilanteita ennakoivan toimintamallin rakentamisessa oli kohdistetun työvoimapoliittisen koulutuksen ja työvoimapoliittisesti perustellun työpaikkojen kehittämistoiminnan palveluissa. Toimintatutkimuksen myötä nousi esiin tutkintotavoitteisten ammatillisten koulutusten ja työpaikkojen kehittämistoiminnan välinen kuilu. Combinno-oppimisverkostohanke suunniteltiin kaventamaan tätä kuilua kokoamalla koulutusja kehittämistoimintaan eri tavoin osallistuvia toimijoita ja yrityksiä yhteiselle foorumille keskinäisen yhteistyön ja oppimisen sekä työelämän kehittämiseen liittyvän uuden tiedon luomisen edesauttamiseksi. Combinno-oppimisverkoston tavoitteena on ollut luoda ja vahvistaa työelämän kehittämistoimintaa sekä verkostossa luotujen kohtaamisfoorumien että konkreettisten kehittämishankkeiden kautta. Tarkoituksena on ollut luoda sellaisia

9 8 räätälöityjä ja joustavia työelämän kehittämiskombinaatioita ja vakiintuneita toimintamalleja, jotka valjastavat kehittämis- ja koulutuspanokset tehokkaasti työpaikkojen tarpeista nousevien ongelmien ratkaisun välineiksi. Kehittäjäryhmän keskinäisissä keskusteluissa Combinnon päätavoite jalostui seitsemään osatavoitteeseen seuraavasti: 1. Uusien työelämälähtöisten koulutusmallien kehittäminen ja niiden puitteissa tuotetun osaamisen sertifiointi. 2. Verkoston osapuolten työelämän kehittämiseen liittyvän tiedon ja osaamisen lisääminen. 3. Työpaikkojen ja tukiorganisaatioiden välisen vuoropuhelun edistäminen. 4. Konkreettisten kehittämistoimien ja koulutusten generoiminen. 5. Menetelmäinnovaatioiden kehittäminen. 6. Uuden työelämän kehittämistä koskevan tutkimustiedon tuottaminen. 7. Osaavan työvoiman turvaaminen. 1.2 Verkoston epäorganisointi ja osallistujat Combinno-oppimisverkoston toiminta käynnistyi keväällä 2005 jo olemassa olleen kehittäjäryhmäverkoston laajentamisella. Combinnon toimintaa on alusta lähtien määrittänyt edeltävästä toimintatutkimuksesta periytynyt avoimuus ja yhdessä kehittely. Verkoston jäsenille on ollut yhteistä kiinnostus työelämän kehittämistoimintaa kohtaan. Vaikka Combinno-sateenvarjon alla on toteutettu hyvin monenlaisia kehittämisprojekteja ja keskustelun kohde on vaihdellut eri foorumeilla, on työpaikan ja osaamisen kehittäminen ollut Combinno-oppimisverkoston toimijoita ja toimintaa yhdistävä temaattinen kokonaisuus. Verkoston jäsenyys on ollut avoin kaikille kehittämistoiminnasta kiinnostuneille työpaikoille sekä työelämän ja osaamisen kehittäjille. Toisaalta verkostoa ei ole aktiivisesti markkinoitu eikä toiminnassa ole korostetusti tuotu esiin hanketta tai Combinnon nimeä. Toiminnassa on ollut paljon ns. open innovation konseptin mukaisia piirteitä. Osallistuminen verkoston toiminnan eri dimensioihin on ollut hyvin paljon kiinni kunkin omasta aktiivisuudesta. Vastaavasti verkoston tapahtumat, yhteiset oppimisen foorumit ja alahankkeet ovat muotoutuneet sen mukaan, millaisiksi osallistujat ne ovat halunneet. Kyse on siis varsin löyhästä verkostosta. Organisoitumisen ydinajatuksena on ollut vaihtoehtojen avaaminen ja lisääminen, niiden sulkemisen ja täsmentämisen sijasta. Tällaisen epäorganisoinnin on odotettu avaavan tilaa innovaatioille systeemin avoimuuden ajatuksen mukaisesti. Epäorganisoinnin idea syntyi luontevasti Combinnon tavoitteenasettelusta,

10 9 eli työpaikkalähtöisyyden korostamisesta, ja siihen liittyvästä oppimisteoreettisesta lähtökohdasta, jossa painotettiin käytäntö- ja ongelmaperustaista oppimista. Otettaessa vakavasti käytäntöperustaisuus, ongelmalähtöisyys ja avoin innovointi olisi varsin vaikea päätyä tiukasti organisoituun ja hallinnoituun verkostoon. Epäorganisointia voidaan luonnehtia myös siten, että tilaa annetaan epäviralliselle organisoitumiselle virallisen organisoinnin sijasta. Vaikka viralliset vakiintuneet, kenties ennalta tematisoidut, oppimisfoorumit tuottavat tiettyä jatkuvuutta ja ovat omiaan vahvistamaan niille houkuteltujen jäsenten yhteisöllisyyttä, innovoinnin suhteen niiden tehokkuutta voi epäillä. Mahdollisuudet on foorumeilla enemmän tai vähemmän rajattu etukäteen. Aivan toisenlainen voima syntyy, kun verkoston jäseniä yhdistää yhteinen asia, kenties ongelma, jonka ratkaiseminen auttaa eri jäseniä heidän jokapäiväisessä työssään. Tällöin vain lähtökohta on jollain tasolla annettu, kun taas yhteisen kehittelyn lopputulos sijaitsee mahdollisuuksien avaruudessa. Yhteinen puuha kutoo verkoston yhteen ja organisoituminen tapahtuu tilanteiden ja prosessin ehdoilla. Tässä Combinnon mallissa verkosto organisoituu kaiken aikaa uudelleen. Verkostossa on toteutunut myös granovetteriläinen näkemys verkostojen heikoista ja vahvoista sidoksista. Toiminnan ytimessä on ollut joukko sitoutuneita ja aktiivisesti toimintaan osallistuvia toimijoita (n. 5-7 organisaatiota), kun taas huomattava osa toimijoista on ollut mukana vain joissakin aktiviteeteissa. Combinnon puitteissa on toiminut useita kymmeniä organisaatioita, joista osa on ollut yksityisiä (n kpl) ja osa julkisia (5-10 kpl). Verkoston heikkojen ja vahvojen sidosten keskinäisestä dynamiikasta johtuen verkoston toimijoiden kokoonpano on ollut vaihteleva, mikä on edesauttanut moninaista vuorovaikutusta sekä uusien tutkimus- ja kehittämisyhteistyömuotojen löytymistä. Combinnooppimisverkosto voidaan nähdä sateenvarjona, jonka alla on opittu ja kehitetty erilaisissa ja vaihtuvissa kokoonpanoissa. Combinno-oppimisverkoston epäorganisointi, kokoonpanon muuntuminen sekä toiminnan tavoitteiden vaihteleva painottuminen, on osoittautunut kuitenkin myös haasteelliseksi verkoston kokonaisuuden hallinnan kannalta niin verkoston ydinryhmän kuin uusien jäsentenkin näkökulmasta. Verkosto on kaiken aikaa ikään kuin uhannut karata käsistä, valua läpi sormien. On vaikea sanoa, mikä on ollut Combinnoa ja mikä ei. Samaan suuntaan on vaikuttanut se, ettei Combinnoa lähdetty markkinoimaan hanketoimijoille tyypillisesti hankkeena, vaan painopiste oli itse toiminnassa ja toiminnan mahdollisuuksien etsimisessä. Combinnoa ei siis brändätty. Tilannetta on edelleen vaikeuttanut Combinnon ajatus siitä, että alahankkeissa yhdistellään joustavasti erilaisia rahoituksia. Rahoitusten yhdistely on aiheuttanut tilanteita, joissa on ollut vaikea hahmottaa, minkä rahoituksen

11 10 puitteissa mikäkin toiminta olisi syytä raportoida. Combinno on saattanut tuntua monesta hanketoimintaan tottumattomasta oudolta, sitä on ollut hankala hahmottaa ja joskus Combinnon rajoja on jouduttu piirtämään väkinäisesti eri hankerahoittajien vaatimusten täyttämiseksi. Myös osallistujista monilla eri foorumeilla samanaikaisesti tapahtunut toiminta on voinut näyttää vaikeaselkoiselta. Erään Combinnoon alkuvuosina mukaan tulleen ja verkoston ydintoimijoihin kuuluneen yrityksen edustaja kertoi arviointihaastattelussa verkoston epäorganisoinnista seuraavalla tavalla: Että ihan alkuun, kun mä tässä Combinnossa olin, niin mä olin jotenkin vähän päästäni pyörällä, että mikä tää niin kun oikein on, kunnes vasta mun silmät aukes, että tää onkin siis näin laaja juttu. (yrityksen edustaja 1) Parhaiten Combinno hahmottui omaksi kokonaisuudekseen verkostossa useammanlaiseen toimintaan osallistuneille, vaikka todennäköisesti Combinnosta muodostui kullekin mukana olleelle hieman omanlaisensa kuva. Esimerkiksi toinenkin jo aivan Combinnon syntyvaiheissa mukana ollut yritysedustaja tunnisti ongelmat verkoston toiminnan rajojen hahmottamisessa: [ ] siinä aluks ei oikeen pystynyt hahmottamaan, että mikä se Combinno oli kaiken kaikkiaan. Paljon oli koulutuspuolen henkilöstöö, TE-keskuksen henkilöstöä ja sitten kuitenkin nää yritykset. Jotenkin sitä ei oikeen osannut hahmottaa, että mitä ne yritykset sitten kaiken kaikkiaan oli [ ] sen kokonaisuuden hahmottaminen, se tavallaan tuotti pikkasen hankaluuksia sitten. (yrityksen edustaja 2) 1.3 Verkoston toiminta Kaiken kaikkiaan Combinno-oppimisverkostossa on pyritty kannustamaan ja innostamaan työpaikkoja panostamaan entistä enemmän osaamisen ja toiminnan kehittämiseen. Hankkeessa on myös pyritty madaltamaan työpaikkojen kynnystä kehittämistoimintaa kohtaan opiskelemalla yhdessä erilaisten saatavilla olevien rahoitusmuotojen joustavaa käyttöä. Combinno-sateenvarjon alla on toiminut useita julkisin varoin rahoitettuja yksittäisiä tai useamman yrityksen yhteisiä koulutus- ja kehittämishankkeita sekä joitakin hankkeita, jotka sisältävät sekä koulutuksia että kehittämistoimia. Kuvaan 1 olemme koonneet Combinno-oppimisverkostossa syntyneet projektit, niihin osallistuneiden yritysten ja muiden organisaatioiden lukumäärät sekä toteuttajatahot ja rahoittajat. Useimmat näistä olivat työpaikkalähtöisiä kehittämisprojekteja. Lisäksi toteutettiin Työtae-, TOP- (Proaktiivinen Ylä-Pirkanmaa),

12 11 PROKO- sekä Lähiesimiesvalmennus-projektit. TOP- ja TyöTae-projektit olivat Ylä-Pirkanmaalle ja Sastamalan seudulle keskittyviä ESR-hankkeita. Niissä tavoitteena oli osaavan työvoiman turvaaminen kohdealueiden pk-yrityksissä työelämän laatua kehittämällä, seudullisen yhteistyön vahvistaminen sekä työhallinnon työnantajapalvelujen toimintamallien kehittäminen. PROKO (proaktiivinen koulutustoiminta) oli puolestaan Opetushallituksen rahoittama hanke, jonka tavoitteena oli luoda nopeasti reagoiva toimintamalli yrityksen tai yritysverkoston ammatillisten osaamisten muuntamiseen ja kehittämiseen. Mukana oli yrityksiä ja järjestöjä, Uudenmaan, Pirkanmaan ja Länsi-Suomen TE-keskukset sekä Helsingin, Tampereen ja Turun aikuiskoulutuskeskukset. Lähiesimiesvalmennus toteutettiin osin Combinnon rahoituksella ja osin oppisopimuskoulutuksena. Siinä Empowered employees Yrityksiä: 1 TAKK, Tykes Moni-hanke Yrityksiä: 6 TAKK, Tykes Sisu-hanke Yrityksiä: 1 TAKK, Tykes Henkilöstön ja tuottavuuden kehittäminen Yrityksiä: 1 WRC, TAKK Tykes, Työministeriö Osaamisen siirto Yrityksiä: 2 WRC, työministeriö TOP-hanke Yrityksiä: 10 Muita organisaatioita: 7 WRC, ESR Jämerää toimintaa PROKO TyöTae-hanke Yrityksiä: 1 TAKK, Tykes Turun AKK, Amiedu, alueiden TE-keskukset, WRC, opetushallitus Käynnissä syksyyn 2011 asti. WRC, ESR Lähiesimiesvalmennus ProPri Tuotannon kehittäminen Yrityksiä: 8 Muita organisaatioita 4 WRC, TAKK, Tykes Yrityksiä: 3 TAKK, Tykes opetushallitus Yrityksiä: 1 WRC, Tykes, ESR Kuva 1. Combinno-oppimisverkoston projektit ja hankkeet.

13 12 pyrittiin yhdistämään työpaikan esimiestyö ja sen kehittäminen esimiesten henkilökohtaiseen kehittymisprosessiin. Esimiesvalmennuksen ydin oli kunkin esimiehen yrityksessään toteuttama laaja kehittämistehtävä, jonka hän toteutti yhdessä esimiehensä, alaistensa ja henkilökohtaisen ohjaajansa kanssa. Valmennuksen toisen keskeisen sisällön muodostivat osallistujayrityksissä järjestetyt verkostotapaamiset, joissa ohjelmana olivat asiantuntijaluennot esimiestyön eri alueilta sekä osallistujien väliset keskustelut omia kehittämisprojektejaan koskien. Vaikka Combinno-verkoston toiminnan painopiste on ollut konkreettisissa ja työpaikkalähtöisissä kehittämishankkeissa, on verkoston keskinäistä vuorovaikutusta ja kehittämisosaamisen siirtoa tuettu erilaisilla oppimisfoorumeilla. Kaikille verkoston jäsenille suunnattujen Yritysfoorumien rinnalla Combinnossa on vaikuttanut joukko kohdennettuja vuorovaikutusfoorumeja, joita ovat olleet menetelmäinnovaatioiden levittämiseen ja kehittämiseen tähdännyt Asiantuntijafoorumi, hankkeen ohjausryhmä sekä erilaisissa työpaikkalähtöisesti järjestetyissä koulutus- ja kehittämishankkeissa syntyneet ohjausryhmät. Etenkin Combinno-oppimisverkoston alkuvaiheessa erityisen merkittävä rooli verkoston eri osapuolten työelämän kehittämiseen liittyvän tiedon ja osaamisen lisäämisessä oli kehittäjäryhmätoiminnalla. Combinnon kehittäjäryhmään osallistuivat niin kehittäjät, kouluttajat kuin rahoittajatkin. Lisäksi jokainen yritys, jossa Combinno-toimijoiden toimesta aktivoitiin kehittämis- tai koulutustoimenpiteitä, kutsuttiin kehittäjäryhmään. Kehittäjäryhmä kokoontui Combinnon ensimmäisten vuosien aikana joka kolmas kuukausi, ja tapaamissa käsiteltävät aiheet olivat konkreettisia käynnissä olevien tai suunniteltavien hankkeiden problematiikkaan liittyviä. Kokemusten jakamisen lisäksi tapaamisissa pyrittiin myös rakentamaan yhteistä näkemystä kehittämisen ja kouluttamisen tuloksellisuudesta. Asiantuntijafoorumit sen sijaan suunnattiin pääasiassa kouluttajille ja kehittäjille, mutta tarpeen mukaan kokouksiin osallistuivat myös yritysten ja rahoittajien edustajat. Tarkoituksena oli keskinäisen hankkeiden suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin avulla luoda yhteistyösuhteita jäsenten kesken. Keskustelun generoimiseksi asiantuntijat esittelivät omaa toimintaansa ja pitivät toisilleen alustuksia oman osaamisensa tiimoilta. Asiantuntijafoorumit osoittautuivat toimivaksi konseptiksi asiantuntijoiden keskinäisen tutustumisen ja verkostoitumisen sekä asiantuntijuuden jakamisen kannalta. Combinnon keskivaiheilla toimintaan mukaan tullut aikuiskouluttaja kertoi asiantuntijafoorumeista arviointikeskustelussa seuraavaa: [ ] se oli ainakin mulle, kun mä tulin uutena tähän, niin aika kiva tapa tutustua ihmisiin ja oppia tietämään, että miltä alalta ja kuinka laajasti asiantuntijoita sitten siinä verkostossa toimii. (kehittäjä-kouluttaja 1)

14 13 Yritysfoorumeissa ovat puheenvuoron saaneet niin erilaiset asiantuntijat kuin työpaikkojen edustajatkin. Asiantuntijafoorumien tuottamien kokemusten tavoin tapahtumien moniäänisyyden ja yhteisen vuoropuhelun tukemisella pyrittiin myös sekoittamaan toimijoiden rooleja osaamisen ja kokemusten vaihdon generoimiseksi. Yritysten edustajia rohkaistiin pitämään alustuksia ja kertomaan omista kehittämishankkeistaan sekä niiden toimintatavoista. Kuten edellä kerroimme, verkostoon on kuulunut monenlaisia tahoja viranomaisista ja kehittämisen asiantuntijoista yksittäisiin työpaikkoihin. Oletuksena on, että Combinnon toiminnan aikana näiden kaikkien tahojen ymmärrys työelämän kehittämisestä, sen mahdollisuuksista ja haasteista, on parantunut. Osa kehittämiseen liittyvän tiedon kasvusta on tapahtunut erityisten oppimisfoorumeiden kautta, mutta varmasti suurempi osa yhteisten kehittämiskäytäntöjen kautta. 1.4 Eri toimijoiden välinen keskinäinen luottamus, yhteisen kielen luominen ja yksittäisten toimijoiden aktiivisuuden varaan nojaava toimintaperiaate Combinnon koetinkivinä Työpaikkojen kehittämistoiminnan ja ammatillisen koulutuksen yhdistämiseen perustuva konsepti osoittautui käytännössä paikoittain haastavaksi kokonaisuudeksi Combinno-oppimisverkostossa. Verkoston toiminnan näkökulmasta tarkasteltuna yksi keskeisimmistä kehittämisen ja kouluttamisen yhdistämisen haastavista tekijöistä oli yhteisen kielen, keskinäisen ymmärryksen, löytyminen ja rakentaminen verkoston eri toimijoiden välille. Eri asiantuntijoiden välillä keskinäinen ymmärrys Combinnoon liittyvistä asioista alkoi rakentua jo Combinnoa edeltäneen kehittäjäryhmäverkoston toiminnan aikana. Combinnon aikana yhteistyö muutamien eri organisaatioista tulleiden asiantuntijoiden välillä kehittyi ajoittain hyvinkin tiiviiksi. Kehittämisen ja kouluttamisen yhdistäminen näyttäytyi useaan otteeseen haasteellisena kokonaisuutena kehittämishankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Asiantuntijoiden keskinäinen, avoimuudesta ponnistava, kriittinen keskustelu edesauttoi kehittämisen ja kouluttamisen yhdistämiseen liittyvien ongelmien tunnistamisessa sekä ratkaisujen hakemisessa niihin, mikä taas vei asioita eteenpäin niin kehittämishankkeiden kuin asiantuntijoiden oman osaamisen näkökulmista. Seuraavassa aineisto-otteessa eräs Combinno-verkoston asiantuntijajäsen muistelee hetkeä, jolloin hänen näkemyksensä kehittämisestä ja kouluttamisesta tuli kyseenalaistetuksi:

15 14 Kyllä siellä välillä sellaista pientä turhautumistakin nousi. Muistan esimerkiksi yhden kerran kun olimme tulossa X:n (toisen asiantuntijan) kanssa yhteisestä yritystapaamisesta. Autossa sitten keskustelimme siitä, mitä kumpikin kehittämisellä ymmärrämme ja lopulta oltiin siinä tilanteessa, että minä totesin X:lle, että me emme voi tästä asiasta enää keskenään keskustella, kun näkemykset on niin erilaisia. Lopulta me ollaan kyllä yhdessä naurettu tälle asialle, mutta siinä tilanteessa tuntui, ettei tästä tule mitään. (asiantuntija 3) Asiantuntijoiden ja työpaikkojen edustajien välisen yhteisen ymmärryksen rakentamisessa keskeinen haaste näyttäytyi erityisesti teorian ja käytännönyhteyden välisenä tasapainon hakuna. Kehittämis- ja koulutushankkeissa avaintekijänä tämän haasteen ratkaisemisessa toimi useimmiten eri toimijoiden välisen yhteyden risteymäkohdassa sijaitseva yksittäisen työpaikan kehittämisprojektin avainhenkilö, jonka yhtenä roolina oli toimia eräänlaisena tulkkina oman työyhteisön kielen ja asiantuntijoiden käyttämän kielen välillä. Seuraavassa, kesällä 2009 toteutettuun arviointikeskusteluun pohjaavassa, aineisto-otteessa eräs Combinnoverkostossa mukana ollut yrityksen edustaja tuo esiin, kuinka hän, yhdessä asiantuntijoiden kanssa, arvioi kehittämiskartoituksessa käytetyn kielen toimivuutta omassa työyhteisössään auttaen siten asiantuntijoita luomaan työpaikkakyselystä oman työpaikan kielellä ymmärrettävämmän version: [ ] me niin kun arvioitiin itse sitä, että ne [kysymykset] olis riittävän maanläheisiä. Kun vaikka siitä tehtiin tavallaan tämmöstä tutkimusta sitten samalla, niin se on samalla pakko olla sellanen, että normaaliväki niin sanotusti ymmärtää, koska tää on tää tutkimuspuoli, kun ittekki tiedät, kaikki ei välttämättä ymmärrä termejä eikä siis sillain sitä asiaa, niin me tavallaan niin kun naamioitiin ne tavallisemmaksi ne kysymykset, mutta että niistä sai sitten kuitenkin luotua niitä graaffeja. (yrityksen edustaja 2) Kehittämistoimintaan liittyvän ymmärryksen rakentamisessa ulkopuolisten asiantuntijoiden rooli koettiin tärkeänä totuttujen tulkintakehysten ja toimintatapojen kyseenalaistamisessa sekä erilaisten vaihtoehtojen huomioimisessa: Kyllä tää niin kun sillä tavalla on ihan hyvä, että tässä on muuta tahoa sitten myöskin mukana, ettei yritykset oo sitten keskenään vaan, että nää muut vähän jelppii sitten, että mitä asioita pitäis ottaa huomioon sitten. Ja asettaa myöskin kysymyksiä sitten, että hetkinen, miksi toi tehdään noin, ja tällä tavalla myöskin sitten on hyvä semmonen ulkopuolinen taho olla mukana tässä, joka tuo niitä omia asioita ja omia näkemyksiä sitten, miten ihmisiä pitäisi käsitellä, ja miten ihmiset toimii noin niin kun yleisesti ottaen ja kaikki tämmöset näin. (yrityksen edustaja 2)

16 15 Toisaalta asiantuntijatiedon soveltaminen käytäntöön saatettiin kokea haasteelliseksi, ja konkreettisten tapausesimerkkien kuuleminen, työpaikkojen kehittämishankkeiden läpikäyminen ja yritysten oman äänen kuuluviin saattaminen koettiinkin tärkeäksi kehittämisosaamisen kartuttamisen kanavaksi. [ ] konkretiaa aina niin kun odottaa sitten, elikkä just tämmösii niin kun käytännön keissejä ja niitten kautta oppimista. Et se ois must kuitenkin se, et vaik tietysti tätä tutkimuksellista puolta, niin myöskin sitä konretiaa. Kyl se vaan siis on semmonen, että jos se menee vaan asioitten pyörittelyks, ja ihmiset ei niin kun näe, että he saa sieltä mitään, niin ei he oo myöskään mukana siellä sitten. (yrityksen edustaja 2) Toinen keskeisimmistä haasteista, joka Combinno-oppimisverkostossa tuli vastaan, oli tiedon ja osaamisen vaihtoa tukevan luottamuksen rakentaminen eri toimijoiden välille. Luottamuksen rakentaminen on monivaiheinen ja aikaa vievä prosessi, ja arviointikeskustelussa moniäänistä ja avointa keskustelua rajoittavia tekijöitä haettiinkin aikaan liittyvien resurssien ohella esimerkiksi myös kulttuuriin liittyvistä tekijöistä, kuten seuraavista aineisto-otteista käy ilmi: [ ] ehkä sitä keskinäistä luottamusta pitäis vaan olla enemmän, mutta se on ehkä just tämmönen suomalainen kulttuurikysymys, että Kellä onni on, se onnen kätkeköön, että jos on jossain onnistuttu, niin tääl ei oo hirveesti totuttu tuulettamaan. (asiantuntija 1 ) [ ] se on ehkä niin, että hyvistä asioista puhutaan muillekin, mutta ne asiat, mitkä on huonosti sitten, ja pitäis saada apua jostakin, niin niihin ei uskalleta kysyä sitä apua. [ ] Että sillä tavalla pelätään ehkä kertoo avoimesti niistä asioista, ja vähän niin kun puhutaan kauniimmin kuin periaatteessa asiat on. Et jotenkin niin kun tämmöstä rohkeutta enemmän pitäis olla sitten kertoa niistä asioista. Mutta ei se helppoo tietysti oo kertoo, että meillä on joku asia huonosti. Se pitäis niin kun sillä tavalla fiksusti löytää se yhteinen kieli niitten ihmisten kanssa. (yrityksen edustaja 2) Kehittämisen ja kouluttamisen keskenään erilainen ajallinen rytmi ja toimintalogiikka osoittautuivat kolmanneksi keskeisimmäksi haasteeksi niiden yhdistämiseen tähtäävissä projekteissa. Kouluttaminen perustuu useimmiten selkeään aikatauluun, kohderyhmään ja menetelmiin, kehittämisen edellyttäessä useimmiten hajanaisen tiedon yhdistelyä, soveltamista ja jatkuvaa arviointia sekä pohdintaa toiminnan suuntaamisen suhteen. Tähän haasteeseen toi myös oman lisänsä erilaisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvä ajallinen ja hallinnollinen kulku. Seuraavissa arviointikeskustelun aineisto-otteissa Combinnon eri toimijat pohtivat kehittämisen ja kouluttamisen välistä problematiikkaa:

17 16 [ ] monissa kehittämishankkeissa se ongelmatiikka, että odotetaan tuloksia hirveen nopeesti. Mutta, kun puhutaan työyhteisön toimintojen muuttamisesta ja henkilöstön toiminnan muuttamisesta toisenlaiseksi, se ei tapahdu kuukaudessa eikä kahdessa, vaan se vaatii parin vuoden, kolmen vuoden hankkeen. Ja siinä mielessä tämmönen työyhteisöjen kehittäminen on hyvin pitkäjänteistä asiaa ja vaatii aikaa, että sillä tavalla on hankalampi tän takia. Varsinkin, kun ihmiset tiedostamattaan tekevät tiettyjä asioita, et ei välttämättä ite hoksaa, kuinka se asia muuttuu. [ ] Jos lähetään kouluttamaan henkilöstöä, niin se on niin konkreettinen, opetetaan joku tietty asia, niin se alkaa nyt ja päättyy nyt ja se millon se loppuu, niin osaa sen homman. Että sillä tavalla ammatillinen osaaminen, esimerkiksi koneen käyttämiseen liittyvä homma, niin se on ehkä konkreettisempaa ja näkyy ehkä tavallisesti kanssa, että onko se henkilö oppinu vai eikö se ole oppinut ja onko se koulutus mennyt perille vai ei. Sillä tavalla se on paljon selkeempi verrattuna tämmöseen työn kehittämishommaan tai johonkin vastaavaan. [E]t tavallaan kouluttaminen ja kehittäminen, niin kyllä ne kulkee tavallaan yhdessä, elikkä ei ne sillä tavalla ole erillisiä, mutta sillä tavalla ne kulkee yhdessä, että molempii tarvitaan mun mielestä. En kauheen jyrkkää rajaa vetäis siihen, vaan taas semmosta joustavuutta näissä asioissa, että semmosta koittaa hakee. Kehittämisprojektissa on monta asiaa, joista yksi on se että koulutetaan ihmisiä. Ne kulkee toinen toistensa kanssa. Että joku koulutus on tietysti helpompi sillä tavalla, että kun sä opit jonkin asian, niin se vaan opetetaan, että teet nyt näin sitten ja sit varmistetaan, että se on näin sitten, mut sit mitä tulee tähän kehittämishommaan niin se on vähän semmonen vaikee kokonaisuus kaiken kaikkiaan ja vaati semmosta pitkäjänteisempää. Mut molempii tarvitaan. (yrityksen edustaja 1) [K]yllä se koulutus on sellanen, että sen niin kun etukäteen tietää, että se on nyt tätä ja että se sovitaan johonkin tiettyyn tarpeeseen, ja tavote on joku aika selvä juttu ja siihen tehdään sitten jonkun näkönen toteuttamisohjelma, mikä toteutetaan ja arvioidaan, ja se on siinä. Mutta sitten taas tää kehittäminen on sellainen huitaisu pimeään, että ei aina tiedä, että mitä tarpeita siitä sitten alkaa syntyä ja syntyykö sitten lisää kehittämisen tarpeita ja syntyykö siitä sitten koulutustarpeita ja mitä kaikkee siitä tulee. (asiantuntija 1) Kaiken kaikkiaan verkoston rakenteellisen ulottuvuuden luomisen, osapuolien yhteen saattamisen lisäksi, on verkoston tavoitteiden täyttyminen edellyttänyt siis yhteisen kielen luomista eri osapuolien välille. Kun toiminnan lähtökohtana on ollut työpaikkalähtöisyys ja siihen perustuen käytäntö- ja ongelmaperustainen oppiminen, on tämä edellyttänyt myös luopumista tutuista tulkintakehyksistä sekä avoimuutta uudenlaisille tulkinnoille ja näkemyksille kehittämisen ja koulutuksen kohteesta, menetelmistä ja toteutustavoista. Tällainen hyppy

18 17 tuntemattomaan edellyttää osapuolilta sekä keskinäistä luottamusta että luottamusta siihen, että valitussa toimintatavassa on mieltä, että se on perusteltua kunkin tahon toiminnalleen asettamien tavoitteiden optimaalisen saavuttamisen kannalta. Verkoston jäsenen verkostoitumiselle asettamien tavoitteiden näkökulmasta jokainen verkosto on lopulta sen yksittäisten jäsenten varassa. Combinnooppimisverkoston organisointia vahvasti ohjaavana periaatteena epävirallisuus ja työpaikkalähtöisyys ovat myös omalta osaltaan painottaneet yksittäisten verkoston jäsenten omaa aktiivisuutta, jonka merkitystä eräs verkoston jäsen pohtii seuraavassa arviointikeskustelun aineisto-otteessa: [T]ämmösissä projekteissa vaaditaan semmosia yksilöitä, jotka on itekki kiinnostunu tämmösistä asioista, että yksilöillä on iso merkitys. Sen mä nään ihan ehdottomasti, että täytyy olla niin, ja ensinnäkin, että yrityksessä lähdetään tämmöstä prosessia viemään, niin täytyy olla, siis en itseäni mitenkään halua ylhäälle nostaa, mutta pitää olla mun kaltanen ihminen jokaisessa yrityksessä, jossa lähdetään viemään tämmöstä projektia. Jos ei siellä yrityksessä oo ketään, joka vie siellä yrityksen puolella niitä asioita vie eteenpäin, niin eihän se mee eteenpäin. Se on varmaan suuressa osassa näistä yrityksistä on ollu semmonen promoottori siellä, joka sitten avaa tavallaan sen tien näille ulkopuolisille toimijoille, koska se on aika iso se muuri siinä välissä. Ja mä uskon, että jos joku projekti menee pieleen, niin se menee tämän takia. (yrityksen edustaja 2) Toisaalta verkoston voima nousee esiin muiden sen jäsenten yksittäisille toimijoille mahdollistamasta potentiaalisesta tuesta ja avusta, kuten samainen verkoston jäsen jatkaa: Tietysti hei, toinen asia, mikä on aika tärkee tässä on se, että saa sitä puuttuvaa resurssia asiatuntijaorganisaatioista. Koska sehän on kanssa, että eihän mulla olis ollu voimavaroja, kun me alotettiin vuonna 2006, kun meilläkin oli osittain kesken nää kiinteistöön liittyvät asiat. Ei määräänsä enempään pysty tässä työn ohessa, niin sillon on. Tää onkin tärkee homma, kun mä en heti sitä huomannu sanoo, todellakin, että meillä on sillon se asiantuntijataho, joka hiukan niin kun kerää niitä nyörejä yhteen ja on siinä niin kun tukena. Tekee justiinsa tämmöstä väliraportointia, että me saadaan niin kun oikeesti dokumentoituakin nää asiat. (yrityksen edustaja 2) Yksi Combinno-oppimisverkoston keskeisimmistä tehtävistä on ollut verkoston osapuolten työelämän kehittämiseen liittyvän tiedon ja osaamisen lisääminen sekä kokonaisvaltaisen kehittämistoiminnan edellytysten tukeminen. Käytännössä tämä on tapahtunut luomalla verkoston osapuolille mahdollisuus vaihtaa osaa-

19 18 mistaan, näkemyksiään ja kokemuksiaan verkoston erilaisilla oppimisfoorumeilla ja konkreettisissa kehittämishankkeissa. Kaiken kaikkiaan eri tahojen yhteinen oppimistoiminta koettiin Combinno-verkostossa luonnollisena ja hyödyllisenä tapana toimia, kuten yrityksen edustaja seuraavassa arvioi: Tää on kyllä mun mielestä siis semmonen tapa, miten kuuluiskin tehdä näitä asioita [ ] kun eri oppilaitokset ja just tutkijat ja yritykset ja asiantuntijat [ovat vuorovaikutuksessa keskenään], että siis ainahan sen pitäis olla niin, että on sitä vuorovaikutusta, ja kaikki oppii niin kun myös toisilta. Mä nään, että tää on siinä mielessä vähän harmi, että se loppuu kun tää vois olla tavallaan myös jatkuva järjestelmä. (yrityksen edustaja 1) 1.5 Kirjan sisältö: Näkökulmia kehittämisen ja kouluttamisen yhdistäviin lähestymistapoihin työyhteisöjen kehittämistoiminnassa Käsillä oleva julkaisu koostuu Combinno-oppimisverkostossa mukana olleiden asiantuntijoiden kirjoittamista artikkeleista. Artikkeleiden kirjoittajat ovat Työelämän tutkimuskeskuksen tutkija-kehittäjiä ja Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen kehittäjä-kouluttajia. Kirjoittamismahdollisuutta tarjottiin myös yritysten edustajille, mutta erään yrityksen edustajan ehdotuksesta päätettiin yritysten edustajien ääni saattaa kuuluviin arviointikeskusteluista esiin nostettujen aineisto-otteiden avulla. Kirjan jokainen artikkeli lähestyy kehittämisen ja kouluttamisen yhdistämisen tematiikkaa omasta näkökulmastaan luotaamalla siten myös Combinnon erilaisia ulottuvuuksia. Artikkelit muodostavat itsenäiset kokonaisuutensa, jolloin ne ovat luettavissa myös lukijan kiinnostuksen mukaisessa järjestyksessä. Kirja palvelee erityisesti kehittämistoiminnasta kiinnostuneita lukijoita tarjoamalla sekä teoreettisia että erityisesti käytännönläheisiä näkökulmia työyhteisöjen kehittämistoiminnan tueksi. Valottaessaan Combinno-oppimisverkoston toimintaa kirja toimii myös osana Combinnon loppuraporttia sekä konkreettisena tuloksena Combinno-verkoston jäsenten välisestä yhteistyöstä. Kirjan koostaminen on vienyt kaiken kaikkiaan puolitoista vuotta, jonka aikana kirjoitustiimi on kokoontunut yhteen useita kertoja. Artikkeleiden hiomisen tueksi kirjoitustiimissä päätettiin muodostaa työparit, jotka ovat tavanneet keskenään tarpeen mukaan toistensa tekstejä kommentoiden. Nämä työparit muodostettiin Combinnon idean mukaisesti siten, että toinen parin jäsenistä oli tutkija-kehittäjä ja toinen kehittäjä-kouluttaja. Toimitustiimi haluaa kiittää kaikkia kirjan koostamiseen osallistuneita tahoja sekä erityisesti Tykes-tiimiä, mm. Maarit Lahtosta ja Tuomo Alasoinia, kirjan artikkeleiden rakentavasta kommentoinnista.

20 19 Työpaikoilla kehittämisen ja kouluttamisen luonteva yhtymäkohta linkittyy henkilöstöasioiden johtamiseen. Niinpä yksi tämän kirjan Combinnoa luotaavista näkökulmista ankkuroituu tähän teemaan, jota myös useammat kirjan artikkeleista sivuavat. Yksi tähän teemaan tiiviimmin kytkeytyvistä kirjoituksista on Ari Järvisen artikkeli, joka tarkastelee henkilöstöjohtamista pienyrityksissä erityisesti Combinnoon liittyneiden työpaikkojen kehittämishankkeiden antamien kokemusten valossa. Järvinen hahmottelee teoreettista näkökulmaa henkilöstöhallinnon merkityksestä yritykselle pohtien samalla, millaisia haasteita henkilöstöhallinto johdolle asettaa tämän päivän työelämässä. Toisen teemaan tiiviisti kytkeytyvän artikkelin ovat kirjoittaneet Joonas Miettinen ja Heli Sundell, jotka erittelevät artikkelissaan henkilöstöammattilaisen erilaisia työrooleja. He tarkastelevat, teoriaan ja haastatteluaineistoon nojaten, henkilöstöammattilaisen työprosessia ja pohtivat, millaista lisäarvoa henkilöstöjohtamiseen liittyvä työ yritykselle tuottaa. Artikkeli pohjautuu Combinnossa toteutettuun henkilöstöammattilaisten rooleja ja työn organisointia kartoittavaan tutkimukseen, jonka tuloksia hyödynnettiin HR-valmennus -nimisen koulutusohjelman rakentamisessa. Useammista artikkeleista on myös luettavissa kuvauksia konkreettisista kehittämishankkeista, joita Combinno-sateenvarjon alla on käynnistetty. Kuvauksista ilmenee, kuinka jokaisessa yksittäisessä kehittämishankkeessa muodostettiin omanlaisensa yhteistyötä ja luottamusta edistävät normit ja toimintatavat. Niistä kuvastuu myös kehittämistyön moninaisuus eli se, miten kehittämistyötä voidaan tehdä erilaisin menetelmin ja välinein sekä erilaisiin tematiikkoihin ja käsitteisiin nojaten. Myös kehittämistyötä tekevän asiantuntijan oman persoonallisen työotteen vaikutus kehittämistoimintaan nousee muutamista artikkeleista esiin. Esimerkiksi Marja-Leena Rautaparta-Ojala kuvaa erään työpaikan kehittämisprosessia, jonka aikana organisaation työssäoppimiseen liittyvä ennakko-oletus rikastui kyseenalaistamisen, erilaisten näkökulmien tarkastelun ja laajan osallistumisen myötä sekä tätä tukevan uuden johtamiskulttuurin johdosta. Artikkelista käy ilmi, miten toimintatapojen muutoksen pysyvyys edellyttää eri osapuolten kuulemista ja ristiriitojen kohtaamista. Eri näkökantojen kuuleminen ja huomioiminen motivoi työntekijät osallistumaan kehittämiseen. Näyttäisikin siltä, että yhteisen luottamuksen ja kielen syntyminen eri osapuolien välillä on myös avaintekijä toimintatapojen pysyvyyden varmistamisessa. Combinno-oppimisverkostolla oli suuri merkitys paitsi yksittäisten jäsenten oppimiselle, myös hanketta koordinoiville organisaatioille ja niiden kehittymiselle. Silja Jalon ja Marja-Leena Rautaparta-Ojalan artikkeli kuvaa haasteita ja muutoksia, joita työelämän kehittämisen kentälle astuminen tuo tullessaan oppilaitokselle, tässä tapauksessa aikuiskoulutuskeskukselle. Mervi Haikka taas pohtii artikkelissaan kehittämistoimintaa erityisesti kehittäjän oman osaamisen kehittymisen näkökulmasta.

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus EU-rakennerahastopäivät 2008 Sotkamo 4.9.2008 Seija Rasku OPM/KTPO Kirsti Kylä-Tuomola OPM/KTPO Laura Jauhola OPH Jaana Lepistö LSLH Kehittämisohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan?

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Hämeen työelämän kehittäjien kokoontumisajot 9.2.2016 Timo Järvensivu, KTT Verkostotyön tutkija ja asiantuntija Aalto-yliopisto ja nommoc seugolaid

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Katsaus ideahaun tuloksiin

Katsaus ideahaun tuloksiin Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen - valtionavustushankehakemusten työstö- ja kehittämisseminaari Katsaus ideahaun tuloksiin 14.6.2016 Leena Koski ja Marjatta Säisä Osaamisperusteisuuden

Lisätiedot

Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet

Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet Tiina Suorsa Spring House Oy 1.3.2016 STAFFPOINT SPRING HOUSE SAIMA SOFT Yleistä haastattelukyselystä Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Asia HAKUTIEDOTE 2013 Ammatillinen lisäkoulutus Valtakunnalliset työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset

Asia HAKUTIEDOTE 2013 Ammatillinen lisäkoulutus Valtakunnalliset työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset HAKUTIEDOTE 7.2.2013 22/2013 Asia HAKUTIEDOTE 2013 Ammatillinen lisäkoulutus Valtakunnalliset työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset Taustaa Säädösperusta Valtionavustuslaki (688/2001)

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot