Tutkimusraportti Unelmien työpaikan anatomia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimusraportti Unelmien työpaikan anatomia"

Transkriptio

1 Tutkimusraportti Unelmien työpaikan anatomia Tutkimus tehtiin Humap Oy:lle osana Jyväskylän yliopiston Monitieteinen työelämäprojekti -kurssia. Tutkimuksen tekijätiiminä toimi yliopiston opiskelijoista koostuva Tiimi Unelma. Tekijät: Tanja Arffman, Tanja Kalinainen, Henri Pelkonen, Elina Salin & Rebecca Vainiomäki Jyväskylä

2 Sisällysluettelo Millaisesta työpaikasta unelmoidaan?... 3 Tutkimuksen toteutus... 3 Tulokset... 5 Työyhteisö... 5 Johtajuus... 6 Hyvinvointi... 7 Työn sisältö... 8 Autonomia... 8 Humap Oy: n tulokset... 9 Yhteenveto Lähteet

3 Millaisesta työpaikasta unelmoidaan? Tutkimuksemme tarkoitus oli selvittää, millainen on unelmien työpaikka. Millainen on siis työntekijän mielestä ihanteellinen työpaikka tai pikemminkin ihanne ja visio, jota tavoitella. Lähestyimme ihanteellisen työpaikan piirteitä työhyvinvoinnin näkökulmasta. Työhyvinvointia on tutkittu niin psykologiassa, yhteiskuntatieteissä kuin liiketalouden puolellakin ja työhyvinvointi liittyy henkilökohtaiseen psykologiaan ja ryhmäpsykologiaan, mutta myös rakenteisiin. Työpaikan käytännöt ja hierarkkinen järjestäytyminen vaikuttavat siihen, millaisissa puitteissa työntekijät työskentelevät ja luovat työilmapiiriä. Työhyvinvointi ei myös ole vain työntekijän henkilökohtainen asia, sen on todettu olevan sidoksissa organisaation menestykseen. Hyvinvoivat työntekijät ovat tuottavampia, tehokkaampia, sitoutuneempia ja heillä on vähemmän poissaoloja verrattuna tyytymättömiin työntekijöihin (ks. Uotila et al. 2012, 66). Työilmapiiriä koskevassa tutkimuksessaan Nakari mainitsee tärkeiksi tekijöiksi työpaikan toimintatavat, työn haasteellisuuden ja autonomian, palkitsemisen, emotionaalisen tuen sekä ristiriitojen käsittelyn. Tiivistetysti nämä käsittävät työryhmän, työyhteisön ja organisaation (ks. Hannola 2014). Kinnusen (Kinnunen et al. 2005) mukaan tärkeimpiä organisaation menestystekijöitä ovat taas yhteiset selkeät tavoitteet, työntekijöiden monipuoliset vaikutusmahdollisuudet, hyvä ilmapiiri ja johtaminen sekä yksimielisyys tärkeiden osa-alueiden toimivuudesta. Tutkimuksen toteutus Tutkimme käsityksiä unelmien työpaikasta teemahaastattelujen avulla. Teemat nousivat työhyvinvointiin liittyvän kirjallisuuden pohjalta, ja niitä olivat hyvinvointi ja tuloksellisuus, johtajuus sekä työyhteisö ja vuorovaikutus. Haastattelujen kysymykset 3

4 muodostettiin näiden teemojen perusteella. Käsittelimme teemat samassa järjestyksessä kaikissa haastatteluissa, mutta kysymysten järjestys teemoittain saattoi vaihdella. Jokaiseen teemaan liittyviä kaikkia kysymyksiä emme ehtineet kysyä haastattelun aikana, mutta siitä huolimatta samankaltaiset asiat nousivat esille jokaisessa haastattelussa. Yhdistimme haastattelukysymyksiin miellekartan tekemisen, joka toimi keskustelun jäsentäjänä ja haastateltavien osallistajana. Miellekartat tallensimme valokuvaamalla. Toteutimme tutkimuksen ryhmähaastatteluilla. Ryhmähaastattelu sopi tutkittavaan aiheeseen parhaiten, koska siten pystyimme haastattelemaan useita ihmisiä lyhyessä ajassa. Menetelmänä ryhmähaastattelu tuo myös esiin asioita, joita muuten yleensä pidetään itsestäänselvinä. Itse haastattelutilanteessa ryhmän jäsenet pohtivat yhdessä asioita ja myös kyseenalaistavat toistensa näkemyksiä. Jos haastatteluryhmä on luonnollinen ryhmä eli tässä tapauksessa työn puitteissa syntynyt työtiimi, keskustelussa korostuvat ryhmän jäseniä yhdistävät asiat. Ryhmähaastattelussa yhteisön kulttuuri on läsnä tilanteessa, mutta haastattelu tilanteena on kuitenkin siinä mielessä keinotekoinen, että ilman tutkimuksen tekoa vastaavaa keskustelua ei käytäisi. (Alasuutari 2001.) Haastattelimme kuudesta eri toimialan yrityksestä kustakin 3-6 hengen ryhmää. Osa ryhmän jäsenistä työskenteli tiiviisti yhdessä työpaikallaan, mutta valtaosa ryhmistä koostui työntekijöistä, jotka koottiin haastattelua varten organisaation eri työtehtävistä. Haastattelutilanteissa mukana oli yksi haastattelija sekä yksi videokuvaaja. Videoimme haastattelut litterointia varten. Vaikka videomateriaali ei tule julkiseen käyttöön, oli videoinnilla silti hieman vaikutusta haastateltavien suhtautumiseen, ja osa myönsikin videoinnin nostaneen kynnystä osallistua haastatteluun. Tutkimuksen analysointitavaksi valikoitui teoriasidonnainen teemoittelu. Litteroidut haastattelut teemoiteltiin aineistolähtöisesti, eli teemoittelua aloittaessa emme jakaneet aineistoa teorian pohjalta luotuihin valmiisiin teemoihin. Tällä tavoin tutkimuksessa mahdollistui myös uusien asioiden esille tulo. Teemoittelun jälkeen loimme haastatteluissa esille tulleista asioista viisi yläluokkaa tutkimusteoriaan nojautuen. Nämä yläluokat ovat työyhteisö, johtajuus, hyvinvointi, työn sisältö sekä autonomia. 4

5 Työyhteisö Johtajuus Hyvinvointi Työn sisältö Autonomia Kuvio 1: Unelmien työpaikan viisi päätekijää. Tulokset Työntekijän näkökulmasta työhön motivoivat sekä sisäiset että ulkoiset motivaattorit. Ulkoisiin motivaattoreihin lukeutuvat työyhteisö, johtajuus ja osittain myös hyvinvointi. Hyvinvointi henkilökohtaisena asiana on myös sisäinen motivaattori yhdessä työn sisällön ja autonomian kanssa. Tulosten perusteella työntekijät arvostavat työpaikan yhteisöllisyyttä ja hyvää ilmapiiriä, mutta myös omaa päätösvaltaa työn sisältöön sekä aikatauluihin liittyen. Myös oma jaksaminen ja hyvinvointi nousivat esille. Näissä kaikissa osa-alueissa korostui organisaation johto, joka pitkälti vaikuttaa työpaikan toimintatapoihin niin sisäisten kuin ulkoisten motivaattorien mahdollistajana. Työyhteisö Työyhteisöä koskien jokaisessa haastattelussa nousi esiin ilmapiirin, viestinnän ja ongelmanratkaisun tärkeys. Näissä kaikissa päällimmäiseksi nostettiin avoimuus. Avoimuuden lisäksi unelmien työpaikalla nähtiin vallitsevan hyväksynnän, ymmärryksen ja kunnioituksen ilmapiiri. Hyvään ilmapiiriin vaikuttivat vastaajien mielestä yhteiset pelisäännöt, tasa-arvo ja mahdollisuus olla oma itsensä. Johto lisäksi edesauttaa ilmapiirin syntymistä osoittamalla luottamusta työntekijöihin, näyttämällä esimerkkiä, ehkäisemällä työntekijöiden välistä kilpailua sekä tarjoamalla riittävästi aikaa ihmissuhteiden ylläpitoon. Hyvä ilmapiiri on voimavara, joka näkyy myös pienenä vaihtuvuutena työpaikalla. Viestintä ja vuorovaikutus nähtiin tärkeänä tekijänä yhtenäisyyden kannalta: niiden tehtävä on luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja avointa ilmapiiriä. Viestinnältä toivottiin sujuvuutta, helppoutta ja keskustelevuutta. Unelmien työpaikassa viestintäkanavat toimivat 5

6 tarkoituksenmukaisesti, ja viestintä ei ole vain ylhäältä alaspäin kulkevaa tiedottamista vaan viestit kulkevat myös työntekijöiltä johdolle. Rakentavaa palautetta toivottiin niin kollegoilta, esimieheltä kuin asiakkailtakin. Palautteessa korostettiin erityisesti tilannetajua ja tapaa, jolla palautetta annetaan. Avointa keskustelua sekä anonyymiä palautetta esimiehen kautta pidettiin tärkeänä. Ensisijaista oli, että palaute ei henkilöityisi. Ongelmien ilmaantuessa oleellista oli haastateltavien mielestä ratkaisukeskeisyys ja eteenpäin meneminen, nopea toiminta, halu ottaa vastuuta ja ratkaista ongelmat niiden ihmisten kanssa, joita ongelma koskee. Selkeät toimintamallit helpottavat ongelmanratkaisua, jotta tietää keneltä saa apua ongelmien ilmaantuessa. Unelmien työpaikassa esimies tunnistaa ja myöntää ongelmat sekä reagoi niihin nopeasti ja toimii tarvittaessa sovittelijana. Työyhteisöön liittyen eri haastatteluissa nousi esille myös yksittäisiä teemoja, joita ei mainittu kaikissa haastatteluissa. Osa toivoi työyhteisön olevan mahdollisimman monipuolinen ja moniammatillinen ja koostuvan eri-ikäisistä ja erilaisista kulttuureista lähtöisin olevista työntekijöistä, sillä erilaisuuden nähtiin lisäävään avoimuutta. Osa taas korosti moniammatillisuutta ja roolijakoa. Näin jokainen työntekijä voi olla oman alansa asiantuntija, eikä kilpailua synny työtehtävien välillä. Roolitus nousi esille myös resurssien käytön yhteydessä, ja nämä nähtiin avaimena työntekijöiden koko potentiaalin käytölle. Tärkeänä pidettiin erityisesti riittävää resurssointia, jotta työntekijöiden jaksaminen on turvattu ja työntekijöillä on aikaa tehdä työnsä hyvin. Myös yhteisöllisyys ja arvot mainittiin osassa haastatteluista. Firman yhteiset tapahtumat nähtiin tärkeänä yhteisöllisyyden luojana, samoin kuin henkilökohtaisten arvojen ja yrityksen arvojen yhdenmukaisuus. Johtajuus Johtajuuden asema nähtiin erityisen tärkeänä jokaisessa haastattelussa. Johtoa verrattiin kivijalkaan, ja siltä odotettiin selkeiden tavoitteiden asettamista ja yhteisen suunnan näyttämistä, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä pitkäjänteisyyttä ja vastuunottoa. Unelmien työpaikassa johdolla on koko organisaation tuki. Päätöksenteko, yrityksen kokonaiskuvan hahmottaminen ja tavoitteellisuus nähtiin johtajuuden kulmakivinä. Esimiehen toivottiin kuitenkin olevan osa työyhteisöä ja läsnä työntekijöiden arjessa. Haastateltavien mielestä esimiehen ei tarvitse osata kaikkea, mutta hän ohjaa muita ja kannustaa heitä suoriutumaan paremmin. Johtaja huolehtii myös rekrytoinnista ja roolituksesta sekä mahdollistaa työntekijöiden henkilökohtaisen kasvun esimerkiksi työtehtävien ja 6

7 koulutusten kannalta. Hyvä esimies luottaa alaisiinsa ja arvostaa heidän työpanostaan aidosti. Myös alaiset luottavat johtoon. Johtamalla omalla esimerkillään ja viestimällä avoimesti johtaja rakentaa luottamusta alaisiinsa. Luottamus ja arvostus kannustavat parempaan työpanokseen. Hyvältä johtajalta odotettiin myös hyviä vuorovaikutustaitoja. Toivottiin, että esimiehellä on riittävästi aikaa kuunnella, eivätkä muut työtehtävät kilpaile johtamisen kanssa. Työntekijöiden tarpeiden huomioiminen, jousto ja henkilökohtaisten elämäntilanteiden ymmärtäminen nähtiin hyvän esimiehen ominaisuuksina. Johto oli haastateltavien mielestä se, joka viime kädessä kantaa vastuun. Johtajuutta odotettiin vastuunoton muodossa myös kaikilta työntekijöiltä. Osa näki johtamisen kuuluvan kaikille siinä määrin, ettei perinteistä esimiestä tarvittaisi. Jaettu johtajuus voisi vaihtua tilanteen mukaan, jolloin asiantuntija ottaisi johtajuuden käsiinsä oman erikoisosaamisensa mukaan. Hyvinvointi Haastatteluissa hyvinvointi nähtiin laajana teemana. Hyvinvointi saa aikaan sen, että asioita tehdään hyvin. Työn toimivuus myös osaltaan tuottaa hyvinvointia, jolloin syntyy positiivinen kierre. Hyvinvointi lähtee ihmisestä, mutta se ei ole pelkästään henkilökohtainen asia. Hyvinvointi nähtiin koostuvan omasta jaksamisesta, työn ja muun elämän yhteensovittamisesta ja työsuojelullisista asioista kuin myös työpaikan panoksesta hyvinvointiin, työn fyysisistä puitteista sekä yrityksen taloudellisesta tilasta. Hyvinvointi näkyy arjen pienissä asioissa, kuten toimivina työvälineinä ja viihtyisinä työtiloina. Työergonomia ja liikuntaan kannustaminen nousivat esille osassa haastatteluista. Työsuojelulliset asiat ja lakisääteiset tukimuodot nähtiin turvaverkkona, ja tärkeänä pidettiin myös pahoinvoinnin tunnistamista. Yksimielisesti työ ja vapaa-aika haluttiin erottaa toisistaan. Unelmien työpaikassa loma-ajalla löytyy aina joku toinen, joka tarvittaessa hoitaa asiat ja myös esimiehellä pitää olla lomaa. Joustavuutta työajoissa pidettiin erityisen tärkeänä työn ja muun elämän yhteensovittamisen kannalta. Työ ja vapaa-aika nähtiin toistensa tasapainottajina. Yrityksen taloudellinen menestys ymmärrettiin hyvinvoinnin edellytykseksi, ja talous mahdollistaa työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimisen. Hyvinvointia ja tuloksellisuutta ei 7

8 pidetty toistensa vastakohtina, vaan usein toistensa edellytyksinä. Hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden suhde näyttäytyi toisinaan myös ongelmallisena. Tulosta ja hyvinvointia oli vaikeaa laittaa tärkeysjärjestykseen, ja siksi tasapaino niiden välillä mainittiin tärkeäksi. Liiallinen tuloskeskeisyys nähtiin hyvinvoinnin murentajana, toisaalta taas katsottiin, että tuloksen tekeminen muita asioita unohtamatta antoi suunnan työlle. Yleisesti kuitenkin ajateltiin, että hyvinvoiva ja sitä kautta motivoitunut työntekijä tekee parempaa tulosta. Työn sisältö Unelmien työ on merkityksellistä, mielekästä ja motivoivaa tekemistä. Työn merkityksellisyys syntyy eritoten siitä, että saa tehdä työtä, minkä kokee omakseen ja missä voi toteuttaa itseään. Haastatteluissa pidettiin tärkeänä omaa uskoa tekemiseen sekä omien arvojen yhteensopimista yhteen työn kanssa. Osalle haastatelluista yhteiskunnallinen vaikuttaminen on myös tärkeää, osa taas nosti esille palkan ja palkitsemisen merkityksen tärkeänä arvostuksen osoituksena työpaikalla. Palkka nähtiin yleisesti toissijaisena tekijänä, mutta kilpailukykyinen palkkaus kertoo työntekijöille yrityksen taloudellisesta tilasta. Matala palkka saattaa myös ohjata alalta toiselle. Työn merkityksellisyys liitettiin vahvasti motivaatioon. Yhdessä tavoitteellisuuden kanssa sen katsottiin luovan motivaatiota, ja motivaation taas katsottiin johtavan parempaan tulokseen. Haastatteluissa pohdittiin myös työntekijän sisäisen motivaation ja ulkoisten motivaattoreiden vaikutusta ja sitä, kumpi on tärkeämpi vaikuttaja. Tärkeinä motivaatiotekijöinä mainittiin muun muassa mahdollisuus olla oma itsensä ja toteuttaa itseään, mahdollisuus oppimiseen, henkilökohtaiseen kasvuun ja urakehitykseen, omat vaikutusmahdollisuudet työn sisältöön ja yhteiskuntaan sekä työn tulosten näkeminen, kuten myös aiemmin mainitut hyvinvointiin, johtajuuteen ja työyhteisöön liittyvät monet seikat. Työn sisällössä erityisesti työtehtävien sopiva haasteellisuus ja monipuolisuus nousivat esiin, kuten myös onnistumisen ilo ja ahaaelämykset työtehtävissä. Työtavoitteiden sopivaa määrää ja haasteellisuutta pidettiin tärkeänä motivaattorina ja monet arvostivat mahdollisuutta vaikuttaa työtehtäviinsä. Pohdittiin myös, onko ulkoa annettu tavoite kenties motivoivampi kuin itse asetettu. Autonomia Unelmien työpaikalla kaikki ovat mukana vaikuttamassa. Päätöksiä ei tehdä pelkästään johdon tasolla vaan myös henkilöstö voi vaikuttaa työpaikan asioihin ja ideat kulkevat läpi 8

9 organisaation. Vaikutusmahdollisuudet lisäävät sitoutumista. Tärkeänä pidettiin mahdollisuutta vaikuttaa työn sisältöön, työaikaan, -tapoihin ja paikkaan, jossa tekee töitä. Työpaikalla toivottiin olevan kaikkien tiedossa olevat selkeät puitteet, joiden sisällä yksittäisellä työntekijällä on vapaus valita ja toimia joustavasti omassa toimenkuvassaan. Omalta toimenkuvalta toivottiin joustavuutta ja mahdollisuutta muokata sitä omannäköiseksi. Mahdollisuutta vaikuttaa työnsä sisältöön sekä oman kehittymisen ja osaamisen myötä työnkuvan muuttumiseen pidettiin tärkeinä asioina. Esiin nostettiin myös ihmisten erilaisuuden huomioiminen työtavoissa. Unelmien työpaikalla jokaisella on siis mahdollisuus tehdä työtä itselle parhaiten sopivalla, omalla tavalla, mikä koettiin työntekoa helpottavana asiana. Unelmien työpaikalla työaikaa ei mitata pilkuntarkasti, vaan se on riittävän joustava ja siihen voi itse vaikuttaa. Työajan joustavuus mahdollistaa työn rytmittämisen niin, että voi itse päättää tauoista ja työpäivien pituuksista sekä vaikuttaa vapaa-aikaan ja lomiin. Työajan joustavuus mahdollistaa näin myös harrastamisen sekä perheen ja työn yhteensovittamisen. Unelmien työpaikalla ei ole läsnäolopakkoa vaan työtä on mahdollista tehdä etänä. Lisäksi haastatteluissa tuotiin esiin työllä vaikuttaminen. Omalla työllä halutaan olevan vaikutusta joko pieneen tai isoon asiaan. Osa haluaa työllään olevan yhteiskunnallista merkitystä. Vaikutusmahdollisuuksien tuoman vapauden myötä jokaisella on vastuu käyttää saatua vapauttaan vastuullisesti. Humap Oy:n omat tulokset Humap Oy:n haastatteluissa ilmeni samoja pääteemoja ja ajatuksia kuin mitä eri yritysten ryhmähaastatteluissa, mutta esille tuli myös eri näkökulmia samoihin aiheisiin ja pohdintaa unelmien työpaikan filosofiasta. Humap Oy:n ryhmien pohdinnoissa unelmien työpaikan vertauskuva oli matka. Unelmien työpaikka ei siis ole pysyvä tila: matka kohti unelmien työpaikkaa jatkuu koko ajan, vaikka määränpäätä ei koskaan saavuteta. Unelmien työpaikassa siis toimitaan tavallaan koko ajan keskeneräisenä pyrkien ikuiseen tavoitteeseen: luoda ihanteellinen työpaikka, jossa työskennellä. Humap Oy:n ryhmäläisten ajatuksissa unelmien työpaikassa jokainen voi olla johtaja, mutta täytyy ottaa huomioon, että jokainen on erilainen johtaja ja johdettava. Johtajuudelle voi olla erilaisia rooleja, se voi olla jotain modernimpaa, kuten osallistuvaa johtamista, eikä niin 9

10 perinteistä autoritääristä johtamista. On tärkeää, että kaikki työpaikalla kannustavat johtajaa. Oppiminen ja opitun jakaminen on myös tärkeää unelmien työpaikassa, tietämättömyys on hyväksyttyä ja siellä ollaan avoimia kaikelle uudelle. Työntekijä pystyy itse kasvamaan työn mukana. Hänellä on sisäinen halua oppia ja haasteita on sopivasti, joten hänen omaa potentiaaliaan pystytään hyödyntämään ihanteellisesti työssä. Työllä ja työpaikalla on lisäksi jokin vakiintunut missio, joka on osa suurempaa kokonaisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttamista, unelmien työpaikalla on juuret tukevasti yhteiskunnassa. Sitouttaminen työpaikalla syntyy hyvistä olosuhteista, mutta myös työntekijän omasta halusta sitoutua. Aidot keskustelut raivaavat tietä sitoutumiselle ja kollegoiden palaute voi olla merkittävä tekijä sitoutumisessa. Työyhteisö on hyväntahtoinen, jokainen pystyy siellä olemaan avoin ja uskaltaa luottaa toisiin ja olla haavoittuvainen. Jokainen on myös omalta osaltaan vastuussa ilmapiiristä, työkaveruus on unelmien työpaikassa ystävyyttä tai lähellä sitä. Fyysinen kosketus, kuten halaaminen, voi myös olla tärkeä osa unelmien työpaikan ilmapiiriä. Työpaikan viestinnässä pidettiin tärkeänä, että jokainen voi antaa sytykkeitä keskustelulle, se ei ole siis vain esimiehen tehtävä. Vanhat hyväksi todetut viestintäkäytännöt huomioidaan, mutta tunnistetaan myös uusia hyviä asioita ja tapoja toimia. Sanaton viestintä voi olla hyvinkin tärkeää työpaikan vuorovaikutussuhteissa. Ongelmat nähtiin itse asiassa haasteina, eikä ollenkaan niin negatiivisina asioina. Haasteita pidettiin positiivisina häiriöinä, jotka kehittävät osaamista ja joita siksi jopa etsitään, ei vältellä. Haastateltavien mielestä mahdolliset konfliktit voi myös ratkaista avoimesti työryhmän sisällä ilman esimiestä. Yhteenveto Haastatteluiden pienestä otoskoosta huolimatta avoimuus, kuunteleminen, hyvä ilmapiiri ja omat vaikutusmahdollisuudet nousivat tärkeiksi tekijöiksi. Unelmien työpaikka koostuu mielekkäästä tekemisestä kannustavien kollegoiden kanssa. Johtajilta vaadittiin paljon joustoa, ymmärrystä, vastuunottoa ja suunnannäyttämistä. Tuotiin myös esille, että hyvän esimiehen alaisena työhön panostaa enemmän ja on tärkeää, että vastikkeeksi jousto toimii myös toisin päin, työntekijältä johtajalle. Tarvittaessa siis esimerkiksi ylityöt tai kiire kestetään paremmin jos johto mahdollistaa joustavuuden työssä. 10

11 Yleisesti ymmärrettiin, että taloudelliset edellytykset mahdollistavat työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimisen, mutta silti hyvinvointi nähtiin tärkeämpänä jaksamisen kannalta. Hyvinvoivat työntekijät tekevät parempaa tulosta, joten pelkkään tulokseen panostaminen ei ole kestävää. Palkkaus ja muut edut eivät ole tärkeimpiä tekijöitä, mutta unelmien työpaikassa palkkakin on kilpailukykyinen eikä sen määrä aiheuta henkilökohtaisia taloushuolia. Unelmien työpaikassa työntekijää kuunnellaan ja hän pystyy vaikuttamaan itse työtehtäviinsä ja työaikaan. Työn ja vapaan pitäminen erillään nähtiin tärkeänä, toisaalta taas joustavat työajat mahdollistavat paremmin työn ja esimerkiksi perheen yhteensovittamisen. Työpaikan tavoitteisiin ja arvoihin pitää pystyä yhtymään, ja unelmien työpaikalla on selkeä yhteinen tavoite, joka ohjaa työskentelyä. Työntekijä kokee olevansa arvostettu ja tulee kuulluksi. Kuuntelu ja avoin viestintä luo unelmien työpaikasta innovatiivisen ja toimivan, sillä ideat kulkevat läpi organisaation. Lähteet Alasuutari, P. (2001). Laadullinen tutkimus. Jyväskylä: Vastapaino. Hannola, A. (2014). Miten me-henkeä mitataan: työilmapiirikyselyn validiteetin tutkiminen. Jyväskylän yliopisto. Sosiologia. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Pro gradu. Haettu osoitteesta https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstrea.m/handle/ /43299/urn%3anbn%3afi%3ajyu pdf?sequence=1 Kinnunen, U., Feldt, T., & Mauno, S. (toim.). (2005). Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Juva: PS-Kustannus. Uotila, T.-P., Viitala R., Mäkelä L. & Tanskanen J. (2012). Goal awareness and performance matter in job well-being. Teoksessa S. Vanhala, K. Tilev ja S. Lindström (toim.) Ristivetoa vai yhtä köyttä? Henkilöstöjohtaminen, työhyvinvointi ja tuloksellisuus. Aalto-yliopiston julkaisusarja KAUPPA + TALOUS 2/2012. Haettu osoitteesta 11

12 12

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen Tulosten pohdintaa

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen Tulosten pohdintaa Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen Tulosten pohdintaa Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi tapaaminen 13.2.2009 / Sinikka Vanhala Yksinkertaistettu HRM-tuloksellisuus -malli ( Black Box malli)

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta 11/27/2013

Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta 11/27/2013 Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta Yliopisto uusi yliopistolaki Henkilöstöjohtosäännössä : KELPOISUUSVAATIMUKSET 4 Yleiset kelpoisuusvaatimukset Yliopistolaki 31 Yliopistoasetus 1 1 mom. Tehtävään

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

8.3.2011. Hannu Tonteri Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi. jalava & tonteri. Pro Labor

8.3.2011. Hannu Tonteri Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi. jalava & tonteri. Pro Labor 8.3.2011 Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi Tavoite Työhyvinvoinnin näkökulmia Positiivinen työpsykologia Voimavara lähestymistapa Esimerkki Työhyvinvoinnin näkökulmia Yksilönäkökulma Työhyvinvointi on

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Joustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen

Joustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen Joustavat oppimisen tilat innostavat aktiiviseen oppimiseen Mistä JOT-hankkeessa on kysymys? Espoon sivistystoimi on käynnistänyt Joustavat oppimisen tilat -hankkeen (JOT), jossa koulujen oppimisympäristöjä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS Erkka Westerlund erkka.westerlund@ lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ 5 v 60 v ---------- ---------------------- ------------- ---------------------------------- ------------? 4 +

Lisätiedot

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen

Lisätiedot

Esimies työyhteisön avainviestijä

Esimies työyhteisön avainviestijä Esimies työyhteisön avainviestijä Johtava konsultti, coach Helena Lemminkäinen Kouvola 3.11.2015 1 Esimiesviestinnän osasia Organisaation linjausten viestintää ja suunnan näyttämistä Viestintä osana jatkuvan

Lisätiedot

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen KESKEINEN SISÄLTÖ 1. Näkökulman valinta kuntafuusioprosessit 2. Lähiesimiehet keskeisiä muutosjohtajia

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari

Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari Minä muutoksessa ja muutos minussa Pirkko-Liisa Vesterinen KT, dosentti Kunnanjohtaja 15.4.2015 Pirkko-Liisa Vesterinen 15.4.2015 1 1. Minä muutoksessa Mikä

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Osaava esimies 360 DEMO

Osaava esimies 360 DEMO Osaava esimies 3 DEMO Arvion saaja: Osaava Esimies 9.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Osaava esimies 3 DEMO Sivu 1 / 9 OSAAVA ESIMIES Esimiestoiminta vaikuttaa kaikkeen

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

AIHE: vuokratyo_hyvinvointimittareita_teemoittain

AIHE: vuokratyo_hyvinvointimittareita_teemoittain TMT Tilastokuvaajia Pron tutkimusjärjestelmä AIHE: vuokratyo_hyvinvointimittareita_teemoittain OSA : Ryhmä: KAIKKI VUOKRA_TYOSUHDE Tämän dokumentin analyysit (sivuja voit hakea Etsi toiminnolla): VUOKRA_TYOSUHDE

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA. Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind

TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA. Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind 30.1.2015 Tavoite ja aineisto Tavoite: tarkentaa kuvaa järjestöjen asiantuntijatyötä tekevien työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät Ryhmän johtaminen Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät RYHMÄN JOHTAMINEN OHJAAJA ON RYHMÄN VIRALLINEN JA EPÄVIRALLINEN JOHTAJA. VIRALLINEN JOHTAJUUS MERKITSEE TEHTÄVÄJOHTAMISTA, EPÄVIRALLINEN JOHTAJUUS MM. TUNNEJOHTAMISTA.

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja) Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2015 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2006-2015 2014-2015 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Voiko sisäistä motivatiota mitata? Tapani Riekki

Voiko sisäistä motivatiota mitata? Tapani Riekki Voiko sisäistä motivatiota mitata? Tapani Riekki Työn imu ja sisäinen motivaatio Sisäinen motivaatio on yhteydessä työn laatuun ja tehtyyn määrään (Cerasoli et al., Psychological Bulleting, 2014) Työn%imu%(work%engagement)

Lisätiedot

Vastuullinen osaaja Miten kannan vastuuta ja kehitän osaamistani työyhteisössä? Liisa Luukkonen Seurakuntien Lapsityön Keskus

Vastuullinen osaaja Miten kannan vastuuta ja kehitän osaamistani työyhteisössä? Liisa Luukkonen Seurakuntien Lapsityön Keskus Vastuullinen osaaja Miten kannan vastuuta ja kehitän osaamistani työyhteisössä? Liisa Luukkonen Seurakuntien Lapsityön Keskus Kenen vastuu Kuvaile henkilöä, joka toimii työssä vastuullisesti! Työnantajan

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Esimies vuorovaikutussuhteiden johtajana Systeeminen organisaationäkemys Vanhustyön johtamisvalmennus Hellevi Kojo

Esimies vuorovaikutussuhteiden johtajana Systeeminen organisaationäkemys Vanhustyön johtamisvalmennus Hellevi Kojo Esimies vuorovaikutussuhteiden johtajana Systeeminen organisaationäkemys Vanhustyön johtamisvalmennus 6.9.2012 Hellevi Kojo 6. syyskuu 2012 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 Mitä työelämässä tapahtuneet muutokset

Lisätiedot