Tutkimusraportti Unelmien työpaikan anatomia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimusraportti Unelmien työpaikan anatomia"

Transkriptio

1 Tutkimusraportti Unelmien työpaikan anatomia Tutkimus tehtiin Humap Oy:lle osana Jyväskylän yliopiston Monitieteinen työelämäprojekti -kurssia. Tutkimuksen tekijätiiminä toimi yliopiston opiskelijoista koostuva Tiimi Unelma. Tekijät: Tanja Arffman, Tanja Kalinainen, Henri Pelkonen, Elina Salin & Rebecca Vainiomäki Jyväskylä

2 Sisällysluettelo Millaisesta työpaikasta unelmoidaan?... 3 Tutkimuksen toteutus... 3 Tulokset... 5 Työyhteisö... 5 Johtajuus... 6 Hyvinvointi... 7 Työn sisältö... 8 Autonomia... 8 Humap Oy: n tulokset... 9 Yhteenveto Lähteet

3 Millaisesta työpaikasta unelmoidaan? Tutkimuksemme tarkoitus oli selvittää, millainen on unelmien työpaikka. Millainen on siis työntekijän mielestä ihanteellinen työpaikka tai pikemminkin ihanne ja visio, jota tavoitella. Lähestyimme ihanteellisen työpaikan piirteitä työhyvinvoinnin näkökulmasta. Työhyvinvointia on tutkittu niin psykologiassa, yhteiskuntatieteissä kuin liiketalouden puolellakin ja työhyvinvointi liittyy henkilökohtaiseen psykologiaan ja ryhmäpsykologiaan, mutta myös rakenteisiin. Työpaikan käytännöt ja hierarkkinen järjestäytyminen vaikuttavat siihen, millaisissa puitteissa työntekijät työskentelevät ja luovat työilmapiiriä. Työhyvinvointi ei myös ole vain työntekijän henkilökohtainen asia, sen on todettu olevan sidoksissa organisaation menestykseen. Hyvinvoivat työntekijät ovat tuottavampia, tehokkaampia, sitoutuneempia ja heillä on vähemmän poissaoloja verrattuna tyytymättömiin työntekijöihin (ks. Uotila et al. 2012, 66). Työilmapiiriä koskevassa tutkimuksessaan Nakari mainitsee tärkeiksi tekijöiksi työpaikan toimintatavat, työn haasteellisuuden ja autonomian, palkitsemisen, emotionaalisen tuen sekä ristiriitojen käsittelyn. Tiivistetysti nämä käsittävät työryhmän, työyhteisön ja organisaation (ks. Hannola 2014). Kinnusen (Kinnunen et al. 2005) mukaan tärkeimpiä organisaation menestystekijöitä ovat taas yhteiset selkeät tavoitteet, työntekijöiden monipuoliset vaikutusmahdollisuudet, hyvä ilmapiiri ja johtaminen sekä yksimielisyys tärkeiden osa-alueiden toimivuudesta. Tutkimuksen toteutus Tutkimme käsityksiä unelmien työpaikasta teemahaastattelujen avulla. Teemat nousivat työhyvinvointiin liittyvän kirjallisuuden pohjalta, ja niitä olivat hyvinvointi ja tuloksellisuus, johtajuus sekä työyhteisö ja vuorovaikutus. Haastattelujen kysymykset 3

4 muodostettiin näiden teemojen perusteella. Käsittelimme teemat samassa järjestyksessä kaikissa haastatteluissa, mutta kysymysten järjestys teemoittain saattoi vaihdella. Jokaiseen teemaan liittyviä kaikkia kysymyksiä emme ehtineet kysyä haastattelun aikana, mutta siitä huolimatta samankaltaiset asiat nousivat esille jokaisessa haastattelussa. Yhdistimme haastattelukysymyksiin miellekartan tekemisen, joka toimi keskustelun jäsentäjänä ja haastateltavien osallistajana. Miellekartat tallensimme valokuvaamalla. Toteutimme tutkimuksen ryhmähaastatteluilla. Ryhmähaastattelu sopi tutkittavaan aiheeseen parhaiten, koska siten pystyimme haastattelemaan useita ihmisiä lyhyessä ajassa. Menetelmänä ryhmähaastattelu tuo myös esiin asioita, joita muuten yleensä pidetään itsestäänselvinä. Itse haastattelutilanteessa ryhmän jäsenet pohtivat yhdessä asioita ja myös kyseenalaistavat toistensa näkemyksiä. Jos haastatteluryhmä on luonnollinen ryhmä eli tässä tapauksessa työn puitteissa syntynyt työtiimi, keskustelussa korostuvat ryhmän jäseniä yhdistävät asiat. Ryhmähaastattelussa yhteisön kulttuuri on läsnä tilanteessa, mutta haastattelu tilanteena on kuitenkin siinä mielessä keinotekoinen, että ilman tutkimuksen tekoa vastaavaa keskustelua ei käytäisi. (Alasuutari 2001.) Haastattelimme kuudesta eri toimialan yrityksestä kustakin 3-6 hengen ryhmää. Osa ryhmän jäsenistä työskenteli tiiviisti yhdessä työpaikallaan, mutta valtaosa ryhmistä koostui työntekijöistä, jotka koottiin haastattelua varten organisaation eri työtehtävistä. Haastattelutilanteissa mukana oli yksi haastattelija sekä yksi videokuvaaja. Videoimme haastattelut litterointia varten. Vaikka videomateriaali ei tule julkiseen käyttöön, oli videoinnilla silti hieman vaikutusta haastateltavien suhtautumiseen, ja osa myönsikin videoinnin nostaneen kynnystä osallistua haastatteluun. Tutkimuksen analysointitavaksi valikoitui teoriasidonnainen teemoittelu. Litteroidut haastattelut teemoiteltiin aineistolähtöisesti, eli teemoittelua aloittaessa emme jakaneet aineistoa teorian pohjalta luotuihin valmiisiin teemoihin. Tällä tavoin tutkimuksessa mahdollistui myös uusien asioiden esille tulo. Teemoittelun jälkeen loimme haastatteluissa esille tulleista asioista viisi yläluokkaa tutkimusteoriaan nojautuen. Nämä yläluokat ovat työyhteisö, johtajuus, hyvinvointi, työn sisältö sekä autonomia. 4

5 Työyhteisö Johtajuus Hyvinvointi Työn sisältö Autonomia Kuvio 1: Unelmien työpaikan viisi päätekijää. Tulokset Työntekijän näkökulmasta työhön motivoivat sekä sisäiset että ulkoiset motivaattorit. Ulkoisiin motivaattoreihin lukeutuvat työyhteisö, johtajuus ja osittain myös hyvinvointi. Hyvinvointi henkilökohtaisena asiana on myös sisäinen motivaattori yhdessä työn sisällön ja autonomian kanssa. Tulosten perusteella työntekijät arvostavat työpaikan yhteisöllisyyttä ja hyvää ilmapiiriä, mutta myös omaa päätösvaltaa työn sisältöön sekä aikatauluihin liittyen. Myös oma jaksaminen ja hyvinvointi nousivat esille. Näissä kaikissa osa-alueissa korostui organisaation johto, joka pitkälti vaikuttaa työpaikan toimintatapoihin niin sisäisten kuin ulkoisten motivaattorien mahdollistajana. Työyhteisö Työyhteisöä koskien jokaisessa haastattelussa nousi esiin ilmapiirin, viestinnän ja ongelmanratkaisun tärkeys. Näissä kaikissa päällimmäiseksi nostettiin avoimuus. Avoimuuden lisäksi unelmien työpaikalla nähtiin vallitsevan hyväksynnän, ymmärryksen ja kunnioituksen ilmapiiri. Hyvään ilmapiiriin vaikuttivat vastaajien mielestä yhteiset pelisäännöt, tasa-arvo ja mahdollisuus olla oma itsensä. Johto lisäksi edesauttaa ilmapiirin syntymistä osoittamalla luottamusta työntekijöihin, näyttämällä esimerkkiä, ehkäisemällä työntekijöiden välistä kilpailua sekä tarjoamalla riittävästi aikaa ihmissuhteiden ylläpitoon. Hyvä ilmapiiri on voimavara, joka näkyy myös pienenä vaihtuvuutena työpaikalla. Viestintä ja vuorovaikutus nähtiin tärkeänä tekijänä yhtenäisyyden kannalta: niiden tehtävä on luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja avointa ilmapiiriä. Viestinnältä toivottiin sujuvuutta, helppoutta ja keskustelevuutta. Unelmien työpaikassa viestintäkanavat toimivat 5

6 tarkoituksenmukaisesti, ja viestintä ei ole vain ylhäältä alaspäin kulkevaa tiedottamista vaan viestit kulkevat myös työntekijöiltä johdolle. Rakentavaa palautetta toivottiin niin kollegoilta, esimieheltä kuin asiakkailtakin. Palautteessa korostettiin erityisesti tilannetajua ja tapaa, jolla palautetta annetaan. Avointa keskustelua sekä anonyymiä palautetta esimiehen kautta pidettiin tärkeänä. Ensisijaista oli, että palaute ei henkilöityisi. Ongelmien ilmaantuessa oleellista oli haastateltavien mielestä ratkaisukeskeisyys ja eteenpäin meneminen, nopea toiminta, halu ottaa vastuuta ja ratkaista ongelmat niiden ihmisten kanssa, joita ongelma koskee. Selkeät toimintamallit helpottavat ongelmanratkaisua, jotta tietää keneltä saa apua ongelmien ilmaantuessa. Unelmien työpaikassa esimies tunnistaa ja myöntää ongelmat sekä reagoi niihin nopeasti ja toimii tarvittaessa sovittelijana. Työyhteisöön liittyen eri haastatteluissa nousi esille myös yksittäisiä teemoja, joita ei mainittu kaikissa haastatteluissa. Osa toivoi työyhteisön olevan mahdollisimman monipuolinen ja moniammatillinen ja koostuvan eri-ikäisistä ja erilaisista kulttuureista lähtöisin olevista työntekijöistä, sillä erilaisuuden nähtiin lisäävään avoimuutta. Osa taas korosti moniammatillisuutta ja roolijakoa. Näin jokainen työntekijä voi olla oman alansa asiantuntija, eikä kilpailua synny työtehtävien välillä. Roolitus nousi esille myös resurssien käytön yhteydessä, ja nämä nähtiin avaimena työntekijöiden koko potentiaalin käytölle. Tärkeänä pidettiin erityisesti riittävää resurssointia, jotta työntekijöiden jaksaminen on turvattu ja työntekijöillä on aikaa tehdä työnsä hyvin. Myös yhteisöllisyys ja arvot mainittiin osassa haastatteluista. Firman yhteiset tapahtumat nähtiin tärkeänä yhteisöllisyyden luojana, samoin kuin henkilökohtaisten arvojen ja yrityksen arvojen yhdenmukaisuus. Johtajuus Johtajuuden asema nähtiin erityisen tärkeänä jokaisessa haastattelussa. Johtoa verrattiin kivijalkaan, ja siltä odotettiin selkeiden tavoitteiden asettamista ja yhteisen suunnan näyttämistä, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä pitkäjänteisyyttä ja vastuunottoa. Unelmien työpaikassa johdolla on koko organisaation tuki. Päätöksenteko, yrityksen kokonaiskuvan hahmottaminen ja tavoitteellisuus nähtiin johtajuuden kulmakivinä. Esimiehen toivottiin kuitenkin olevan osa työyhteisöä ja läsnä työntekijöiden arjessa. Haastateltavien mielestä esimiehen ei tarvitse osata kaikkea, mutta hän ohjaa muita ja kannustaa heitä suoriutumaan paremmin. Johtaja huolehtii myös rekrytoinnista ja roolituksesta sekä mahdollistaa työntekijöiden henkilökohtaisen kasvun esimerkiksi työtehtävien ja 6

7 koulutusten kannalta. Hyvä esimies luottaa alaisiinsa ja arvostaa heidän työpanostaan aidosti. Myös alaiset luottavat johtoon. Johtamalla omalla esimerkillään ja viestimällä avoimesti johtaja rakentaa luottamusta alaisiinsa. Luottamus ja arvostus kannustavat parempaan työpanokseen. Hyvältä johtajalta odotettiin myös hyviä vuorovaikutustaitoja. Toivottiin, että esimiehellä on riittävästi aikaa kuunnella, eivätkä muut työtehtävät kilpaile johtamisen kanssa. Työntekijöiden tarpeiden huomioiminen, jousto ja henkilökohtaisten elämäntilanteiden ymmärtäminen nähtiin hyvän esimiehen ominaisuuksina. Johto oli haastateltavien mielestä se, joka viime kädessä kantaa vastuun. Johtajuutta odotettiin vastuunoton muodossa myös kaikilta työntekijöiltä. Osa näki johtamisen kuuluvan kaikille siinä määrin, ettei perinteistä esimiestä tarvittaisi. Jaettu johtajuus voisi vaihtua tilanteen mukaan, jolloin asiantuntija ottaisi johtajuuden käsiinsä oman erikoisosaamisensa mukaan. Hyvinvointi Haastatteluissa hyvinvointi nähtiin laajana teemana. Hyvinvointi saa aikaan sen, että asioita tehdään hyvin. Työn toimivuus myös osaltaan tuottaa hyvinvointia, jolloin syntyy positiivinen kierre. Hyvinvointi lähtee ihmisestä, mutta se ei ole pelkästään henkilökohtainen asia. Hyvinvointi nähtiin koostuvan omasta jaksamisesta, työn ja muun elämän yhteensovittamisesta ja työsuojelullisista asioista kuin myös työpaikan panoksesta hyvinvointiin, työn fyysisistä puitteista sekä yrityksen taloudellisesta tilasta. Hyvinvointi näkyy arjen pienissä asioissa, kuten toimivina työvälineinä ja viihtyisinä työtiloina. Työergonomia ja liikuntaan kannustaminen nousivat esille osassa haastatteluista. Työsuojelulliset asiat ja lakisääteiset tukimuodot nähtiin turvaverkkona, ja tärkeänä pidettiin myös pahoinvoinnin tunnistamista. Yksimielisesti työ ja vapaa-aika haluttiin erottaa toisistaan. Unelmien työpaikassa loma-ajalla löytyy aina joku toinen, joka tarvittaessa hoitaa asiat ja myös esimiehellä pitää olla lomaa. Joustavuutta työajoissa pidettiin erityisen tärkeänä työn ja muun elämän yhteensovittamisen kannalta. Työ ja vapaa-aika nähtiin toistensa tasapainottajina. Yrityksen taloudellinen menestys ymmärrettiin hyvinvoinnin edellytykseksi, ja talous mahdollistaa työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimisen. Hyvinvointia ja tuloksellisuutta ei 7

8 pidetty toistensa vastakohtina, vaan usein toistensa edellytyksinä. Hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden suhde näyttäytyi toisinaan myös ongelmallisena. Tulosta ja hyvinvointia oli vaikeaa laittaa tärkeysjärjestykseen, ja siksi tasapaino niiden välillä mainittiin tärkeäksi. Liiallinen tuloskeskeisyys nähtiin hyvinvoinnin murentajana, toisaalta taas katsottiin, että tuloksen tekeminen muita asioita unohtamatta antoi suunnan työlle. Yleisesti kuitenkin ajateltiin, että hyvinvoiva ja sitä kautta motivoitunut työntekijä tekee parempaa tulosta. Työn sisältö Unelmien työ on merkityksellistä, mielekästä ja motivoivaa tekemistä. Työn merkityksellisyys syntyy eritoten siitä, että saa tehdä työtä, minkä kokee omakseen ja missä voi toteuttaa itseään. Haastatteluissa pidettiin tärkeänä omaa uskoa tekemiseen sekä omien arvojen yhteensopimista yhteen työn kanssa. Osalle haastatelluista yhteiskunnallinen vaikuttaminen on myös tärkeää, osa taas nosti esille palkan ja palkitsemisen merkityksen tärkeänä arvostuksen osoituksena työpaikalla. Palkka nähtiin yleisesti toissijaisena tekijänä, mutta kilpailukykyinen palkkaus kertoo työntekijöille yrityksen taloudellisesta tilasta. Matala palkka saattaa myös ohjata alalta toiselle. Työn merkityksellisyys liitettiin vahvasti motivaatioon. Yhdessä tavoitteellisuuden kanssa sen katsottiin luovan motivaatiota, ja motivaation taas katsottiin johtavan parempaan tulokseen. Haastatteluissa pohdittiin myös työntekijän sisäisen motivaation ja ulkoisten motivaattoreiden vaikutusta ja sitä, kumpi on tärkeämpi vaikuttaja. Tärkeinä motivaatiotekijöinä mainittiin muun muassa mahdollisuus olla oma itsensä ja toteuttaa itseään, mahdollisuus oppimiseen, henkilökohtaiseen kasvuun ja urakehitykseen, omat vaikutusmahdollisuudet työn sisältöön ja yhteiskuntaan sekä työn tulosten näkeminen, kuten myös aiemmin mainitut hyvinvointiin, johtajuuteen ja työyhteisöön liittyvät monet seikat. Työn sisällössä erityisesti työtehtävien sopiva haasteellisuus ja monipuolisuus nousivat esiin, kuten myös onnistumisen ilo ja ahaaelämykset työtehtävissä. Työtavoitteiden sopivaa määrää ja haasteellisuutta pidettiin tärkeänä motivaattorina ja monet arvostivat mahdollisuutta vaikuttaa työtehtäviinsä. Pohdittiin myös, onko ulkoa annettu tavoite kenties motivoivampi kuin itse asetettu. Autonomia Unelmien työpaikalla kaikki ovat mukana vaikuttamassa. Päätöksiä ei tehdä pelkästään johdon tasolla vaan myös henkilöstö voi vaikuttaa työpaikan asioihin ja ideat kulkevat läpi 8

9 organisaation. Vaikutusmahdollisuudet lisäävät sitoutumista. Tärkeänä pidettiin mahdollisuutta vaikuttaa työn sisältöön, työaikaan, -tapoihin ja paikkaan, jossa tekee töitä. Työpaikalla toivottiin olevan kaikkien tiedossa olevat selkeät puitteet, joiden sisällä yksittäisellä työntekijällä on vapaus valita ja toimia joustavasti omassa toimenkuvassaan. Omalta toimenkuvalta toivottiin joustavuutta ja mahdollisuutta muokata sitä omannäköiseksi. Mahdollisuutta vaikuttaa työnsä sisältöön sekä oman kehittymisen ja osaamisen myötä työnkuvan muuttumiseen pidettiin tärkeinä asioina. Esiin nostettiin myös ihmisten erilaisuuden huomioiminen työtavoissa. Unelmien työpaikalla jokaisella on siis mahdollisuus tehdä työtä itselle parhaiten sopivalla, omalla tavalla, mikä koettiin työntekoa helpottavana asiana. Unelmien työpaikalla työaikaa ei mitata pilkuntarkasti, vaan se on riittävän joustava ja siihen voi itse vaikuttaa. Työajan joustavuus mahdollistaa työn rytmittämisen niin, että voi itse päättää tauoista ja työpäivien pituuksista sekä vaikuttaa vapaa-aikaan ja lomiin. Työajan joustavuus mahdollistaa näin myös harrastamisen sekä perheen ja työn yhteensovittamisen. Unelmien työpaikalla ei ole läsnäolopakkoa vaan työtä on mahdollista tehdä etänä. Lisäksi haastatteluissa tuotiin esiin työllä vaikuttaminen. Omalla työllä halutaan olevan vaikutusta joko pieneen tai isoon asiaan. Osa haluaa työllään olevan yhteiskunnallista merkitystä. Vaikutusmahdollisuuksien tuoman vapauden myötä jokaisella on vastuu käyttää saatua vapauttaan vastuullisesti. Humap Oy:n omat tulokset Humap Oy:n haastatteluissa ilmeni samoja pääteemoja ja ajatuksia kuin mitä eri yritysten ryhmähaastatteluissa, mutta esille tuli myös eri näkökulmia samoihin aiheisiin ja pohdintaa unelmien työpaikan filosofiasta. Humap Oy:n ryhmien pohdinnoissa unelmien työpaikan vertauskuva oli matka. Unelmien työpaikka ei siis ole pysyvä tila: matka kohti unelmien työpaikkaa jatkuu koko ajan, vaikka määränpäätä ei koskaan saavuteta. Unelmien työpaikassa siis toimitaan tavallaan koko ajan keskeneräisenä pyrkien ikuiseen tavoitteeseen: luoda ihanteellinen työpaikka, jossa työskennellä. Humap Oy:n ryhmäläisten ajatuksissa unelmien työpaikassa jokainen voi olla johtaja, mutta täytyy ottaa huomioon, että jokainen on erilainen johtaja ja johdettava. Johtajuudelle voi olla erilaisia rooleja, se voi olla jotain modernimpaa, kuten osallistuvaa johtamista, eikä niin 9

10 perinteistä autoritääristä johtamista. On tärkeää, että kaikki työpaikalla kannustavat johtajaa. Oppiminen ja opitun jakaminen on myös tärkeää unelmien työpaikassa, tietämättömyys on hyväksyttyä ja siellä ollaan avoimia kaikelle uudelle. Työntekijä pystyy itse kasvamaan työn mukana. Hänellä on sisäinen halua oppia ja haasteita on sopivasti, joten hänen omaa potentiaaliaan pystytään hyödyntämään ihanteellisesti työssä. Työllä ja työpaikalla on lisäksi jokin vakiintunut missio, joka on osa suurempaa kokonaisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttamista, unelmien työpaikalla on juuret tukevasti yhteiskunnassa. Sitouttaminen työpaikalla syntyy hyvistä olosuhteista, mutta myös työntekijän omasta halusta sitoutua. Aidot keskustelut raivaavat tietä sitoutumiselle ja kollegoiden palaute voi olla merkittävä tekijä sitoutumisessa. Työyhteisö on hyväntahtoinen, jokainen pystyy siellä olemaan avoin ja uskaltaa luottaa toisiin ja olla haavoittuvainen. Jokainen on myös omalta osaltaan vastuussa ilmapiiristä, työkaveruus on unelmien työpaikassa ystävyyttä tai lähellä sitä. Fyysinen kosketus, kuten halaaminen, voi myös olla tärkeä osa unelmien työpaikan ilmapiiriä. Työpaikan viestinnässä pidettiin tärkeänä, että jokainen voi antaa sytykkeitä keskustelulle, se ei ole siis vain esimiehen tehtävä. Vanhat hyväksi todetut viestintäkäytännöt huomioidaan, mutta tunnistetaan myös uusia hyviä asioita ja tapoja toimia. Sanaton viestintä voi olla hyvinkin tärkeää työpaikan vuorovaikutussuhteissa. Ongelmat nähtiin itse asiassa haasteina, eikä ollenkaan niin negatiivisina asioina. Haasteita pidettiin positiivisina häiriöinä, jotka kehittävät osaamista ja joita siksi jopa etsitään, ei vältellä. Haastateltavien mielestä mahdolliset konfliktit voi myös ratkaista avoimesti työryhmän sisällä ilman esimiestä. Yhteenveto Haastatteluiden pienestä otoskoosta huolimatta avoimuus, kuunteleminen, hyvä ilmapiiri ja omat vaikutusmahdollisuudet nousivat tärkeiksi tekijöiksi. Unelmien työpaikka koostuu mielekkäästä tekemisestä kannustavien kollegoiden kanssa. Johtajilta vaadittiin paljon joustoa, ymmärrystä, vastuunottoa ja suunnannäyttämistä. Tuotiin myös esille, että hyvän esimiehen alaisena työhön panostaa enemmän ja on tärkeää, että vastikkeeksi jousto toimii myös toisin päin, työntekijältä johtajalle. Tarvittaessa siis esimerkiksi ylityöt tai kiire kestetään paremmin jos johto mahdollistaa joustavuuden työssä. 10

11 Yleisesti ymmärrettiin, että taloudelliset edellytykset mahdollistavat työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimisen, mutta silti hyvinvointi nähtiin tärkeämpänä jaksamisen kannalta. Hyvinvoivat työntekijät tekevät parempaa tulosta, joten pelkkään tulokseen panostaminen ei ole kestävää. Palkkaus ja muut edut eivät ole tärkeimpiä tekijöitä, mutta unelmien työpaikassa palkkakin on kilpailukykyinen eikä sen määrä aiheuta henkilökohtaisia taloushuolia. Unelmien työpaikassa työntekijää kuunnellaan ja hän pystyy vaikuttamaan itse työtehtäviinsä ja työaikaan. Työn ja vapaan pitäminen erillään nähtiin tärkeänä, toisaalta taas joustavat työajat mahdollistavat paremmin työn ja esimerkiksi perheen yhteensovittamisen. Työpaikan tavoitteisiin ja arvoihin pitää pystyä yhtymään, ja unelmien työpaikalla on selkeä yhteinen tavoite, joka ohjaa työskentelyä. Työntekijä kokee olevansa arvostettu ja tulee kuulluksi. Kuuntelu ja avoin viestintä luo unelmien työpaikasta innovatiivisen ja toimivan, sillä ideat kulkevat läpi organisaation. Lähteet Alasuutari, P. (2001). Laadullinen tutkimus. Jyväskylä: Vastapaino. Hannola, A. (2014). Miten me-henkeä mitataan: työilmapiirikyselyn validiteetin tutkiminen. Jyväskylän yliopisto. Sosiologia. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Pro gradu. Haettu osoitteesta https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstrea.m/handle/ /43299/urn%3anbn%3afi%3ajyu pdf?sequence=1 Kinnunen, U., Feldt, T., & Mauno, S. (toim.). (2005). Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Juva: PS-Kustannus. Uotila, T.-P., Viitala R., Mäkelä L. & Tanskanen J. (2012). Goal awareness and performance matter in job well-being. Teoksessa S. Vanhala, K. Tilev ja S. Lindström (toim.) Ristivetoa vai yhtä köyttä? Henkilöstöjohtaminen, työhyvinvointi ja tuloksellisuus. Aalto-yliopiston julkaisusarja KAUPPA + TALOUS 2/2012. Haettu osoitteesta 11

12 12

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY 2003 perustettu Tietotekniikan innovatiivinen palveluyritys, joka on erikoistunut it-asiantuntijapalveluihin ja tietojärjestelmäratkaisuihin. Asiakkaina

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö

Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö Koulut vastaajaryhmittäin Yleistä Kysely toteutettiin syysloman jälkeisillä kolmella viikolla.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4. Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen Tulosten pohdintaa

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen Tulosten pohdintaa Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen Tulosten pohdintaa Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi tapaaminen 13.2.2009 / Sinikka Vanhala Yksinkertaistettu HRM-tuloksellisuus -malli ( Black Box malli)

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Mihin työaika hupenee? Mikä opettajan työssä stressaa? Miten ratkoa hankalia tilanteita?

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä

Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä OPS 2016 Yhteistyön ja luottamuksen kulttuuri Lisääntyvä yhteistyön tarve Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä Opetuksen eheys edellyttää opettajien yhteissuunnittelua

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Virtuaalisen organisaation haasteet. Jenni Nevasalo Etä- ja joustotyöseminaari

Virtuaalisen organisaation haasteet. Jenni Nevasalo Etä- ja joustotyöseminaari Virtuaalisen organisaation haasteet Jenni Nevasalo Etä- ja joustotyöseminaari 5.2.2015 Mistä työn joustavuuden kokemus syntyy? Sovitut periaatteet Vaikutuksia ja haasteita henkilöstöhallinnolle / -johtamiselle

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mistä on parhaat työpaikat tehty? Luottamus Avoin viestintä eli läpinäkyvyys Välittäminen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIMYLLYT

TYÖHYVINVOINTIMYLLYT TYÖHYVINVOINTIKARTOITUS TYÖHYVINVOINTIMYLLYT STRATEGINEN TYÖHYVINVOINTI JOHTAMINEN TYÖSSÄ JAKSAMINEN KOGNITIIVINEN ERGONOMIA M i k s i h y v i n v o i n t i k a r t o i t u s? Yhä useampi yritys on huomannut

Lisätiedot

Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? 30.9.2014 Pääjohtaja Erkki Moisander

Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? 30.9.2014 Pääjohtaja Erkki Moisander Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? 30.9.2014 Pääjohtaja Erkki Moisander Kuinka johtaminen tukee työntekoamme? Nykytila: 1. Valveillaoloajastamme lähes puolet töissä 2. Kesälomat pidetty talvilomaa

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020 Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Miten me teemme arjesta antoisampaa? Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),

Lisätiedot

TULOKSELLISUUS JA TYÖELÄMÄN LAATU muuttujat, jotka korreloivat myös muiden kanssa (luovuus, oppiminen, motivaatio)

TULOKSELLISUUS JA TYÖELÄMÄN LAATU muuttujat, jotka korreloivat myös muiden kanssa (luovuus, oppiminen, motivaatio) TULOKSELLISUUS JA TYÖELÄMÄN LAATU muuttujat, jotka korreloivat myös muiden kanssa (luovuus, oppiminen, motivaatio) Kyselyn tulokset vertailussa Sinisellä: PKKY kysely 2012 (212 vastaajaa) ja vaikeaa esimiehille

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen kommenttipuheenvuoro Marja-Liisa Manka professori M. Seligman Työhyvinvointi Huoli nuorista? noin 8 prosenttia työssä käyvistä 18 29-vuotiaista nuorista

Lisätiedot

JOHTAJUUS OSUUSKUNNASSA - IHMISET JA VERKOSTOT

JOHTAJUUS OSUUSKUNNASSA - IHMISET JA VERKOSTOT JOHTAJUUS OSUUSKUNNASSA - IHMISET JA VERKOSTOT Jarmo Hänninen Idekoop osuuskunta Osuustoiminnan kehittäjät - Coop Finland ry:n juhlaseminaari Helsinki 30.10.2009 JOHTAJUUS, MITÄ SE ON? JOHTAJUUS, MITÄ

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot