Tutkimusraportti Unelmien työpaikan anatomia
|
|
- Tyyne Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tutkimusraportti Unelmien työpaikan anatomia Tutkimus tehtiin Humap Oy:lle osana Jyväskylän yliopiston Monitieteinen työelämäprojekti -kurssia. Tutkimuksen tekijätiiminä toimi yliopiston opiskelijoista koostuva Tiimi Unelma. Tekijät: Tanja Arffman, Tanja Kalinainen, Henri Pelkonen, Elina Salin & Rebecca Vainiomäki Jyväskylä
2 Sisällysluettelo Millaisesta työpaikasta unelmoidaan?... 3 Tutkimuksen toteutus... 3 Tulokset... 5 Työyhteisö... 5 Johtajuus... 6 Hyvinvointi... 7 Työn sisältö... 8 Autonomia... 8 Humap Oy: n tulokset... 9 Yhteenveto Lähteet
3 Millaisesta työpaikasta unelmoidaan? Tutkimuksemme tarkoitus oli selvittää, millainen on unelmien työpaikka. Millainen on siis työntekijän mielestä ihanteellinen työpaikka tai pikemminkin ihanne ja visio, jota tavoitella. Lähestyimme ihanteellisen työpaikan piirteitä työhyvinvoinnin näkökulmasta. Työhyvinvointia on tutkittu niin psykologiassa, yhteiskuntatieteissä kuin liiketalouden puolellakin ja työhyvinvointi liittyy henkilökohtaiseen psykologiaan ja ryhmäpsykologiaan, mutta myös rakenteisiin. Työpaikan käytännöt ja hierarkkinen järjestäytyminen vaikuttavat siihen, millaisissa puitteissa työntekijät työskentelevät ja luovat työilmapiiriä. Työhyvinvointi ei myös ole vain työntekijän henkilökohtainen asia, sen on todettu olevan sidoksissa organisaation menestykseen. Hyvinvoivat työntekijät ovat tuottavampia, tehokkaampia, sitoutuneempia ja heillä on vähemmän poissaoloja verrattuna tyytymättömiin työntekijöihin (ks. Uotila et al. 2012, 66). Työilmapiiriä koskevassa tutkimuksessaan Nakari mainitsee tärkeiksi tekijöiksi työpaikan toimintatavat, työn haasteellisuuden ja autonomian, palkitsemisen, emotionaalisen tuen sekä ristiriitojen käsittelyn. Tiivistetysti nämä käsittävät työryhmän, työyhteisön ja organisaation (ks. Hannola 2014). Kinnusen (Kinnunen et al. 2005) mukaan tärkeimpiä organisaation menestystekijöitä ovat taas yhteiset selkeät tavoitteet, työntekijöiden monipuoliset vaikutusmahdollisuudet, hyvä ilmapiiri ja johtaminen sekä yksimielisyys tärkeiden osa-alueiden toimivuudesta. Tutkimuksen toteutus Tutkimme käsityksiä unelmien työpaikasta teemahaastattelujen avulla. Teemat nousivat työhyvinvointiin liittyvän kirjallisuuden pohjalta, ja niitä olivat hyvinvointi ja tuloksellisuus, johtajuus sekä työyhteisö ja vuorovaikutus. Haastattelujen kysymykset 3
4 muodostettiin näiden teemojen perusteella. Käsittelimme teemat samassa järjestyksessä kaikissa haastatteluissa, mutta kysymysten järjestys teemoittain saattoi vaihdella. Jokaiseen teemaan liittyviä kaikkia kysymyksiä emme ehtineet kysyä haastattelun aikana, mutta siitä huolimatta samankaltaiset asiat nousivat esille jokaisessa haastattelussa. Yhdistimme haastattelukysymyksiin miellekartan tekemisen, joka toimi keskustelun jäsentäjänä ja haastateltavien osallistajana. Miellekartat tallensimme valokuvaamalla. Toteutimme tutkimuksen ryhmähaastatteluilla. Ryhmähaastattelu sopi tutkittavaan aiheeseen parhaiten, koska siten pystyimme haastattelemaan useita ihmisiä lyhyessä ajassa. Menetelmänä ryhmähaastattelu tuo myös esiin asioita, joita muuten yleensä pidetään itsestäänselvinä. Itse haastattelutilanteessa ryhmän jäsenet pohtivat yhdessä asioita ja myös kyseenalaistavat toistensa näkemyksiä. Jos haastatteluryhmä on luonnollinen ryhmä eli tässä tapauksessa työn puitteissa syntynyt työtiimi, keskustelussa korostuvat ryhmän jäseniä yhdistävät asiat. Ryhmähaastattelussa yhteisön kulttuuri on läsnä tilanteessa, mutta haastattelu tilanteena on kuitenkin siinä mielessä keinotekoinen, että ilman tutkimuksen tekoa vastaavaa keskustelua ei käytäisi. (Alasuutari 2001.) Haastattelimme kuudesta eri toimialan yrityksestä kustakin 3-6 hengen ryhmää. Osa ryhmän jäsenistä työskenteli tiiviisti yhdessä työpaikallaan, mutta valtaosa ryhmistä koostui työntekijöistä, jotka koottiin haastattelua varten organisaation eri työtehtävistä. Haastattelutilanteissa mukana oli yksi haastattelija sekä yksi videokuvaaja. Videoimme haastattelut litterointia varten. Vaikka videomateriaali ei tule julkiseen käyttöön, oli videoinnilla silti hieman vaikutusta haastateltavien suhtautumiseen, ja osa myönsikin videoinnin nostaneen kynnystä osallistua haastatteluun. Tutkimuksen analysointitavaksi valikoitui teoriasidonnainen teemoittelu. Litteroidut haastattelut teemoiteltiin aineistolähtöisesti, eli teemoittelua aloittaessa emme jakaneet aineistoa teorian pohjalta luotuihin valmiisiin teemoihin. Tällä tavoin tutkimuksessa mahdollistui myös uusien asioiden esille tulo. Teemoittelun jälkeen loimme haastatteluissa esille tulleista asioista viisi yläluokkaa tutkimusteoriaan nojautuen. Nämä yläluokat ovat työyhteisö, johtajuus, hyvinvointi, työn sisältö sekä autonomia. 4
5 Työyhteisö Johtajuus Hyvinvointi Työn sisältö Autonomia Kuvio 1: Unelmien työpaikan viisi päätekijää. Tulokset Työntekijän näkökulmasta työhön motivoivat sekä sisäiset että ulkoiset motivaattorit. Ulkoisiin motivaattoreihin lukeutuvat työyhteisö, johtajuus ja osittain myös hyvinvointi. Hyvinvointi henkilökohtaisena asiana on myös sisäinen motivaattori yhdessä työn sisällön ja autonomian kanssa. Tulosten perusteella työntekijät arvostavat työpaikan yhteisöllisyyttä ja hyvää ilmapiiriä, mutta myös omaa päätösvaltaa työn sisältöön sekä aikatauluihin liittyen. Myös oma jaksaminen ja hyvinvointi nousivat esille. Näissä kaikissa osa-alueissa korostui organisaation johto, joka pitkälti vaikuttaa työpaikan toimintatapoihin niin sisäisten kuin ulkoisten motivaattorien mahdollistajana. Työyhteisö Työyhteisöä koskien jokaisessa haastattelussa nousi esiin ilmapiirin, viestinnän ja ongelmanratkaisun tärkeys. Näissä kaikissa päällimmäiseksi nostettiin avoimuus. Avoimuuden lisäksi unelmien työpaikalla nähtiin vallitsevan hyväksynnän, ymmärryksen ja kunnioituksen ilmapiiri. Hyvään ilmapiiriin vaikuttivat vastaajien mielestä yhteiset pelisäännöt, tasa-arvo ja mahdollisuus olla oma itsensä. Johto lisäksi edesauttaa ilmapiirin syntymistä osoittamalla luottamusta työntekijöihin, näyttämällä esimerkkiä, ehkäisemällä työntekijöiden välistä kilpailua sekä tarjoamalla riittävästi aikaa ihmissuhteiden ylläpitoon. Hyvä ilmapiiri on voimavara, joka näkyy myös pienenä vaihtuvuutena työpaikalla. Viestintä ja vuorovaikutus nähtiin tärkeänä tekijänä yhtenäisyyden kannalta: niiden tehtävä on luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja avointa ilmapiiriä. Viestinnältä toivottiin sujuvuutta, helppoutta ja keskustelevuutta. Unelmien työpaikassa viestintäkanavat toimivat 5
6 tarkoituksenmukaisesti, ja viestintä ei ole vain ylhäältä alaspäin kulkevaa tiedottamista vaan viestit kulkevat myös työntekijöiltä johdolle. Rakentavaa palautetta toivottiin niin kollegoilta, esimieheltä kuin asiakkailtakin. Palautteessa korostettiin erityisesti tilannetajua ja tapaa, jolla palautetta annetaan. Avointa keskustelua sekä anonyymiä palautetta esimiehen kautta pidettiin tärkeänä. Ensisijaista oli, että palaute ei henkilöityisi. Ongelmien ilmaantuessa oleellista oli haastateltavien mielestä ratkaisukeskeisyys ja eteenpäin meneminen, nopea toiminta, halu ottaa vastuuta ja ratkaista ongelmat niiden ihmisten kanssa, joita ongelma koskee. Selkeät toimintamallit helpottavat ongelmanratkaisua, jotta tietää keneltä saa apua ongelmien ilmaantuessa. Unelmien työpaikassa esimies tunnistaa ja myöntää ongelmat sekä reagoi niihin nopeasti ja toimii tarvittaessa sovittelijana. Työyhteisöön liittyen eri haastatteluissa nousi esille myös yksittäisiä teemoja, joita ei mainittu kaikissa haastatteluissa. Osa toivoi työyhteisön olevan mahdollisimman monipuolinen ja moniammatillinen ja koostuvan eri-ikäisistä ja erilaisista kulttuureista lähtöisin olevista työntekijöistä, sillä erilaisuuden nähtiin lisäävään avoimuutta. Osa taas korosti moniammatillisuutta ja roolijakoa. Näin jokainen työntekijä voi olla oman alansa asiantuntija, eikä kilpailua synny työtehtävien välillä. Roolitus nousi esille myös resurssien käytön yhteydessä, ja nämä nähtiin avaimena työntekijöiden koko potentiaalin käytölle. Tärkeänä pidettiin erityisesti riittävää resurssointia, jotta työntekijöiden jaksaminen on turvattu ja työntekijöillä on aikaa tehdä työnsä hyvin. Myös yhteisöllisyys ja arvot mainittiin osassa haastatteluista. Firman yhteiset tapahtumat nähtiin tärkeänä yhteisöllisyyden luojana, samoin kuin henkilökohtaisten arvojen ja yrityksen arvojen yhdenmukaisuus. Johtajuus Johtajuuden asema nähtiin erityisen tärkeänä jokaisessa haastattelussa. Johtoa verrattiin kivijalkaan, ja siltä odotettiin selkeiden tavoitteiden asettamista ja yhteisen suunnan näyttämistä, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä pitkäjänteisyyttä ja vastuunottoa. Unelmien työpaikassa johdolla on koko organisaation tuki. Päätöksenteko, yrityksen kokonaiskuvan hahmottaminen ja tavoitteellisuus nähtiin johtajuuden kulmakivinä. Esimiehen toivottiin kuitenkin olevan osa työyhteisöä ja läsnä työntekijöiden arjessa. Haastateltavien mielestä esimiehen ei tarvitse osata kaikkea, mutta hän ohjaa muita ja kannustaa heitä suoriutumaan paremmin. Johtaja huolehtii myös rekrytoinnista ja roolituksesta sekä mahdollistaa työntekijöiden henkilökohtaisen kasvun esimerkiksi työtehtävien ja 6
7 koulutusten kannalta. Hyvä esimies luottaa alaisiinsa ja arvostaa heidän työpanostaan aidosti. Myös alaiset luottavat johtoon. Johtamalla omalla esimerkillään ja viestimällä avoimesti johtaja rakentaa luottamusta alaisiinsa. Luottamus ja arvostus kannustavat parempaan työpanokseen. Hyvältä johtajalta odotettiin myös hyviä vuorovaikutustaitoja. Toivottiin, että esimiehellä on riittävästi aikaa kuunnella, eivätkä muut työtehtävät kilpaile johtamisen kanssa. Työntekijöiden tarpeiden huomioiminen, jousto ja henkilökohtaisten elämäntilanteiden ymmärtäminen nähtiin hyvän esimiehen ominaisuuksina. Johto oli haastateltavien mielestä se, joka viime kädessä kantaa vastuun. Johtajuutta odotettiin vastuunoton muodossa myös kaikilta työntekijöiltä. Osa näki johtamisen kuuluvan kaikille siinä määrin, ettei perinteistä esimiestä tarvittaisi. Jaettu johtajuus voisi vaihtua tilanteen mukaan, jolloin asiantuntija ottaisi johtajuuden käsiinsä oman erikoisosaamisensa mukaan. Hyvinvointi Haastatteluissa hyvinvointi nähtiin laajana teemana. Hyvinvointi saa aikaan sen, että asioita tehdään hyvin. Työn toimivuus myös osaltaan tuottaa hyvinvointia, jolloin syntyy positiivinen kierre. Hyvinvointi lähtee ihmisestä, mutta se ei ole pelkästään henkilökohtainen asia. Hyvinvointi nähtiin koostuvan omasta jaksamisesta, työn ja muun elämän yhteensovittamisesta ja työsuojelullisista asioista kuin myös työpaikan panoksesta hyvinvointiin, työn fyysisistä puitteista sekä yrityksen taloudellisesta tilasta. Hyvinvointi näkyy arjen pienissä asioissa, kuten toimivina työvälineinä ja viihtyisinä työtiloina. Työergonomia ja liikuntaan kannustaminen nousivat esille osassa haastatteluista. Työsuojelulliset asiat ja lakisääteiset tukimuodot nähtiin turvaverkkona, ja tärkeänä pidettiin myös pahoinvoinnin tunnistamista. Yksimielisesti työ ja vapaa-aika haluttiin erottaa toisistaan. Unelmien työpaikassa loma-ajalla löytyy aina joku toinen, joka tarvittaessa hoitaa asiat ja myös esimiehellä pitää olla lomaa. Joustavuutta työajoissa pidettiin erityisen tärkeänä työn ja muun elämän yhteensovittamisen kannalta. Työ ja vapaa-aika nähtiin toistensa tasapainottajina. Yrityksen taloudellinen menestys ymmärrettiin hyvinvoinnin edellytykseksi, ja talous mahdollistaa työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimisen. Hyvinvointia ja tuloksellisuutta ei 7
8 pidetty toistensa vastakohtina, vaan usein toistensa edellytyksinä. Hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden suhde näyttäytyi toisinaan myös ongelmallisena. Tulosta ja hyvinvointia oli vaikeaa laittaa tärkeysjärjestykseen, ja siksi tasapaino niiden välillä mainittiin tärkeäksi. Liiallinen tuloskeskeisyys nähtiin hyvinvoinnin murentajana, toisaalta taas katsottiin, että tuloksen tekeminen muita asioita unohtamatta antoi suunnan työlle. Yleisesti kuitenkin ajateltiin, että hyvinvoiva ja sitä kautta motivoitunut työntekijä tekee parempaa tulosta. Työn sisältö Unelmien työ on merkityksellistä, mielekästä ja motivoivaa tekemistä. Työn merkityksellisyys syntyy eritoten siitä, että saa tehdä työtä, minkä kokee omakseen ja missä voi toteuttaa itseään. Haastatteluissa pidettiin tärkeänä omaa uskoa tekemiseen sekä omien arvojen yhteensopimista yhteen työn kanssa. Osalle haastatelluista yhteiskunnallinen vaikuttaminen on myös tärkeää, osa taas nosti esille palkan ja palkitsemisen merkityksen tärkeänä arvostuksen osoituksena työpaikalla. Palkka nähtiin yleisesti toissijaisena tekijänä, mutta kilpailukykyinen palkkaus kertoo työntekijöille yrityksen taloudellisesta tilasta. Matala palkka saattaa myös ohjata alalta toiselle. Työn merkityksellisyys liitettiin vahvasti motivaatioon. Yhdessä tavoitteellisuuden kanssa sen katsottiin luovan motivaatiota, ja motivaation taas katsottiin johtavan parempaan tulokseen. Haastatteluissa pohdittiin myös työntekijän sisäisen motivaation ja ulkoisten motivaattoreiden vaikutusta ja sitä, kumpi on tärkeämpi vaikuttaja. Tärkeinä motivaatiotekijöinä mainittiin muun muassa mahdollisuus olla oma itsensä ja toteuttaa itseään, mahdollisuus oppimiseen, henkilökohtaiseen kasvuun ja urakehitykseen, omat vaikutusmahdollisuudet työn sisältöön ja yhteiskuntaan sekä työn tulosten näkeminen, kuten myös aiemmin mainitut hyvinvointiin, johtajuuteen ja työyhteisöön liittyvät monet seikat. Työn sisällössä erityisesti työtehtävien sopiva haasteellisuus ja monipuolisuus nousivat esiin, kuten myös onnistumisen ilo ja ahaaelämykset työtehtävissä. Työtavoitteiden sopivaa määrää ja haasteellisuutta pidettiin tärkeänä motivaattorina ja monet arvostivat mahdollisuutta vaikuttaa työtehtäviinsä. Pohdittiin myös, onko ulkoa annettu tavoite kenties motivoivampi kuin itse asetettu. Autonomia Unelmien työpaikalla kaikki ovat mukana vaikuttamassa. Päätöksiä ei tehdä pelkästään johdon tasolla vaan myös henkilöstö voi vaikuttaa työpaikan asioihin ja ideat kulkevat läpi 8
9 organisaation. Vaikutusmahdollisuudet lisäävät sitoutumista. Tärkeänä pidettiin mahdollisuutta vaikuttaa työn sisältöön, työaikaan, -tapoihin ja paikkaan, jossa tekee töitä. Työpaikalla toivottiin olevan kaikkien tiedossa olevat selkeät puitteet, joiden sisällä yksittäisellä työntekijällä on vapaus valita ja toimia joustavasti omassa toimenkuvassaan. Omalta toimenkuvalta toivottiin joustavuutta ja mahdollisuutta muokata sitä omannäköiseksi. Mahdollisuutta vaikuttaa työnsä sisältöön sekä oman kehittymisen ja osaamisen myötä työnkuvan muuttumiseen pidettiin tärkeinä asioina. Esiin nostettiin myös ihmisten erilaisuuden huomioiminen työtavoissa. Unelmien työpaikalla jokaisella on siis mahdollisuus tehdä työtä itselle parhaiten sopivalla, omalla tavalla, mikä koettiin työntekoa helpottavana asiana. Unelmien työpaikalla työaikaa ei mitata pilkuntarkasti, vaan se on riittävän joustava ja siihen voi itse vaikuttaa. Työajan joustavuus mahdollistaa työn rytmittämisen niin, että voi itse päättää tauoista ja työpäivien pituuksista sekä vaikuttaa vapaa-aikaan ja lomiin. Työajan joustavuus mahdollistaa näin myös harrastamisen sekä perheen ja työn yhteensovittamisen. Unelmien työpaikalla ei ole läsnäolopakkoa vaan työtä on mahdollista tehdä etänä. Lisäksi haastatteluissa tuotiin esiin työllä vaikuttaminen. Omalla työllä halutaan olevan vaikutusta joko pieneen tai isoon asiaan. Osa haluaa työllään olevan yhteiskunnallista merkitystä. Vaikutusmahdollisuuksien tuoman vapauden myötä jokaisella on vastuu käyttää saatua vapauttaan vastuullisesti. Humap Oy:n omat tulokset Humap Oy:n haastatteluissa ilmeni samoja pääteemoja ja ajatuksia kuin mitä eri yritysten ryhmähaastatteluissa, mutta esille tuli myös eri näkökulmia samoihin aiheisiin ja pohdintaa unelmien työpaikan filosofiasta. Humap Oy:n ryhmien pohdinnoissa unelmien työpaikan vertauskuva oli matka. Unelmien työpaikka ei siis ole pysyvä tila: matka kohti unelmien työpaikkaa jatkuu koko ajan, vaikka määränpäätä ei koskaan saavuteta. Unelmien työpaikassa siis toimitaan tavallaan koko ajan keskeneräisenä pyrkien ikuiseen tavoitteeseen: luoda ihanteellinen työpaikka, jossa työskennellä. Humap Oy:n ryhmäläisten ajatuksissa unelmien työpaikassa jokainen voi olla johtaja, mutta täytyy ottaa huomioon, että jokainen on erilainen johtaja ja johdettava. Johtajuudelle voi olla erilaisia rooleja, se voi olla jotain modernimpaa, kuten osallistuvaa johtamista, eikä niin 9
10 perinteistä autoritääristä johtamista. On tärkeää, että kaikki työpaikalla kannustavat johtajaa. Oppiminen ja opitun jakaminen on myös tärkeää unelmien työpaikassa, tietämättömyys on hyväksyttyä ja siellä ollaan avoimia kaikelle uudelle. Työntekijä pystyy itse kasvamaan työn mukana. Hänellä on sisäinen halua oppia ja haasteita on sopivasti, joten hänen omaa potentiaaliaan pystytään hyödyntämään ihanteellisesti työssä. Työllä ja työpaikalla on lisäksi jokin vakiintunut missio, joka on osa suurempaa kokonaisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttamista, unelmien työpaikalla on juuret tukevasti yhteiskunnassa. Sitouttaminen työpaikalla syntyy hyvistä olosuhteista, mutta myös työntekijän omasta halusta sitoutua. Aidot keskustelut raivaavat tietä sitoutumiselle ja kollegoiden palaute voi olla merkittävä tekijä sitoutumisessa. Työyhteisö on hyväntahtoinen, jokainen pystyy siellä olemaan avoin ja uskaltaa luottaa toisiin ja olla haavoittuvainen. Jokainen on myös omalta osaltaan vastuussa ilmapiiristä, työkaveruus on unelmien työpaikassa ystävyyttä tai lähellä sitä. Fyysinen kosketus, kuten halaaminen, voi myös olla tärkeä osa unelmien työpaikan ilmapiiriä. Työpaikan viestinnässä pidettiin tärkeänä, että jokainen voi antaa sytykkeitä keskustelulle, se ei ole siis vain esimiehen tehtävä. Vanhat hyväksi todetut viestintäkäytännöt huomioidaan, mutta tunnistetaan myös uusia hyviä asioita ja tapoja toimia. Sanaton viestintä voi olla hyvinkin tärkeää työpaikan vuorovaikutussuhteissa. Ongelmat nähtiin itse asiassa haasteina, eikä ollenkaan niin negatiivisina asioina. Haasteita pidettiin positiivisina häiriöinä, jotka kehittävät osaamista ja joita siksi jopa etsitään, ei vältellä. Haastateltavien mielestä mahdolliset konfliktit voi myös ratkaista avoimesti työryhmän sisällä ilman esimiestä. Yhteenveto Haastatteluiden pienestä otoskoosta huolimatta avoimuus, kuunteleminen, hyvä ilmapiiri ja omat vaikutusmahdollisuudet nousivat tärkeiksi tekijöiksi. Unelmien työpaikka koostuu mielekkäästä tekemisestä kannustavien kollegoiden kanssa. Johtajilta vaadittiin paljon joustoa, ymmärrystä, vastuunottoa ja suunnannäyttämistä. Tuotiin myös esille, että hyvän esimiehen alaisena työhön panostaa enemmän ja on tärkeää, että vastikkeeksi jousto toimii myös toisin päin, työntekijältä johtajalle. Tarvittaessa siis esimerkiksi ylityöt tai kiire kestetään paremmin jos johto mahdollistaa joustavuuden työssä. 10
11 Yleisesti ymmärrettiin, että taloudelliset edellytykset mahdollistavat työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimisen, mutta silti hyvinvointi nähtiin tärkeämpänä jaksamisen kannalta. Hyvinvoivat työntekijät tekevät parempaa tulosta, joten pelkkään tulokseen panostaminen ei ole kestävää. Palkkaus ja muut edut eivät ole tärkeimpiä tekijöitä, mutta unelmien työpaikassa palkkakin on kilpailukykyinen eikä sen määrä aiheuta henkilökohtaisia taloushuolia. Unelmien työpaikassa työntekijää kuunnellaan ja hän pystyy vaikuttamaan itse työtehtäviinsä ja työaikaan. Työn ja vapaan pitäminen erillään nähtiin tärkeänä, toisaalta taas joustavat työajat mahdollistavat paremmin työn ja esimerkiksi perheen yhteensovittamisen. Työpaikan tavoitteisiin ja arvoihin pitää pystyä yhtymään, ja unelmien työpaikalla on selkeä yhteinen tavoite, joka ohjaa työskentelyä. Työntekijä kokee olevansa arvostettu ja tulee kuulluksi. Kuuntelu ja avoin viestintä luo unelmien työpaikasta innovatiivisen ja toimivan, sillä ideat kulkevat läpi organisaation. Lähteet Alasuutari, P. (2001). Laadullinen tutkimus. Jyväskylä: Vastapaino. Hannola, A. (2014). Miten me-henkeä mitataan: työilmapiirikyselyn validiteetin tutkiminen. Jyväskylän yliopisto. Sosiologia. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Pro gradu. Haettu osoitteesta pdf?sequence=1 Kinnunen, U., Feldt, T., & Mauno, S. (toim.). (2005). Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Juva: PS-Kustannus. Uotila, T.-P., Viitala R., Mäkelä L. & Tanskanen J. (2012). Goal awareness and performance matter in job well-being. Teoksessa S. Vanhala, K. Tilev ja S. Lindström (toim.) Ristivetoa vai yhtä köyttä? Henkilöstöjohtaminen, työhyvinvointi ja tuloksellisuus. Aalto-yliopiston julkaisusarja KAUPPA + TALOUS 2/2012. Haettu osoitteesta 11
12 12
Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotIÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli
IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija
LisätiedotTyöhyvinvointia yhdessä Pori
Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja
LisätiedotEK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotTERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA
TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA 6.2.2019 TYÖPAJAN TAVOITTEENA ON - Pohtia hyvinvoivan työyhteisön kulmakiviä - Jakaa kokemuksia ja keinoja työhyvinvoinnin rakentamiseksi erityisesti
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotMustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme
LisätiedotJohtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa
Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotTyöhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015
Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
Lisätiedot30M * 300+ *Ennuste. Perustettu. Ihmistä. Liikevaihto. Onnistunutta projektia. Ruban d Honneur 2011 EUROPEAN BUSINESS AWARDS
VINCIT 2007 Perustettu 250 Ihmistä 18 13,5 9 30M * 300+ 4,5 Liikevaihto Onnistunutta projektia 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Workforce 2015 Game Changer HUMAN CAPITAL MEDIA (HCM) Best
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotOHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE
OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa
LisätiedotSosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus
Sosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus Talentian selvitys 2017 Työ on mielenkiintoista, monipuolista ja sopivasti haastavaa. Työ on sovitettavissa yksityiselämään työmatkan ja -ajan, palkkauksen ja kuormittuvuuden
LisätiedotJaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt
Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu
LisätiedotJaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt
Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.
LisätiedotRÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI
Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,
LisätiedotTyöhyvinvointi yksilö - yritys verkostot
Työhyvinvointi yksilö - yritys verkostot Timo Makkonen Lappeenranta 18.1.2017 Hilkka Halla 29.9.2017 1 Sisältö Työhyvinvointi? Poissaolojen ja tuottamattoman työn hinta Mitä tehtävissä yrityksessä? Verkostot
LisätiedotSeinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö
Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö Koulut vastaajaryhmittäin Yleistä Kysely toteutettiin syysloman jälkeisillä kolmella viikolla.
LisätiedotMistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala
Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön
LisätiedotARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA
ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY 2003 perustettu Tietotekniikan innovatiivinen palveluyritys, joka on erikoistunut it-asiantuntijapalveluihin ja tietojärjestelmäratkaisuihin. Asiakkaina
LisätiedotREKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015
REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotUusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha
Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo
LisätiedotMiten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014
Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella
Lisätiedot17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1
17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotFokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä
Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä
LisätiedotHenkilöstökyselyn yhteenveto
20.2.2017 Oulunkaaren kuntayhtymä Henkilöstökyselyn yhteenveto Henkilöstö, esimiehet ja johto Yhteenveto 1/2 Työhyvinvointi on pääsääntöisesti pysynyt hyvällä tasolla edellisten toimintavuosien tapaan.
LisätiedotHOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset
HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme
LisätiedotMerkityksellistä työtä
Merkityksellistä työtä + + Jaakko Sahimaa @betterworkconsulting wwww.betterworkconsulting.org MIKSI PUHUMME MERKITYKSELLISESTÄ TYÖSTÄ? MERKITYKSEN KAIPUU ON TYÖELÄMÄN KASVAVA TRENDI -TUOMO ALASOINI MITEN
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotInnostuksen johtaminen
Innostuksen johtaminen toimitusjohtaja Raija Tapio Lääkärikeskus Aava Oy Sivu 1 Uratarina 1973 synnyin Laihialla 1992 kirjoitin ylioppilaaksi Ylistarossa 1996 valmistuin laboratoriohoitajaksi Helsingissä
LisätiedotMILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ?
MILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ? Miniopas - Itsearvio Tässä oppaassa on kuvattu hyvän, toimivan ryhmän ominaisuuksia. Arvioi oppaan avulla omien ryhmiesi toimintaa. Verratkaa yhdessä arviointejanne. Millainen
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotVuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020
Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.
LisätiedotTyönhakijoiden arvostukset ja ratkaiseeko kulttuuri työnhaussa. Ammattilaisten työnhakututkimus JUHA VAARA & NIILO MÄKELÄ MPS ENTERPRISES 30.1.
Työnhakijoiden arvostukset ja ratkaiseeko kulttuuri työnhaussa Ammattilaisten työnhakututkimus ESITYS MPS ENTERPRISES JUHA VAARA & NIILO MÄKELÄ 30.1.2019 Työ ja elämä muuttuvat Odotukset työlle: Arvot
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotL U PA TE HDÄ FIKS UM M IN
Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti
LisätiedotHENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta. Jani Listenmaa, Hanna Aho
HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta Jani Listenmaa, Hanna Aho Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Parikkalan kunnan henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista, työyhteisön tilaa
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta
LisätiedotKuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline
Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut
LisätiedotHyvät työhyvinvointikäytännöt. Johanna Mäki ja Tuula Viitala Iällä ei ole väliä -työhyvinvointiseminaari
Hyvät työhyvinvointikäytännöt Johanna Mäki ja Tuula Viitala Iällä ei ole väliä -työhyvinvointiseminaari 4.10.17 Aineiston keruu Kyselytutkimus: Kerätty 13-15.9.16 Työhyvinvointimessuilla Tampereella Analysoinnissa
LisätiedotMiten me teemme arjesta antoisampaa?
Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotHYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ Tuomo Lukkari 8.5.2019 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä
LisätiedotParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen
ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti
LisätiedotÄäni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana
Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com
LisätiedotJanakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.
Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN
LisätiedotIMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström
IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa
LisätiedotViestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia
Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mistä on parhaat työpaikat tehty? Luottamus Avoin viestintä eli läpinäkyvyys Välittäminen
LisätiedotIkäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi
Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten
LisätiedotTyöyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen
Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä
LisätiedotHenkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen Tulosten pohdintaa
Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen Tulosten pohdintaa Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi tapaaminen 13.2.2009 / Sinikka Vanhala Yksinkertaistettu HRM-tuloksellisuus -malli ( Black Box malli)
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotCityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla
CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014
LisätiedotTYÖHYVINVOINTIMYLLYT
TYÖHYVINVOINTIKARTOITUS TYÖHYVINVOINTIMYLLYT STRATEGINEN TYÖHYVINVOINTI JOHTAMINEN TYÖSSÄ JAKSAMINEN KOGNITIIVINEN ERGONOMIA M i k s i h y v i n v o i n t i k a r t o i t u s? Yhä useampi yritys on huomannut
LisätiedotLaaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari
Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotSEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ
Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ
LisätiedotMerkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM
Merkityksellisyyden johtamisesta Merja Fischer, TkT, KTM 2.6.2015 Ihmisiä motivoi eniten edistyminen merkityksellisessä työssä Fischer & Vainio 2014 Ihmiset haluavat olla synnyttämässä jotain itseään suurempaa.
LisätiedotTutkimuksen tavoitteet
T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua
LisätiedotTyöhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
LisätiedotTurvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?
Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se
LisätiedotPedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä
Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä EIJA KAMPPURI LASTENTARHANOPETTAJA, KM VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUSFOORUMI 17.5.2018, JOENSUU Työpajan sisältö 2 esitellään pedagoginen
LisätiedotTyöhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja
Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja 8.3.2018 Muistele Mikä kohteeksi, kun tavoitteena on työhyvinvoinnin vahvistaminen? Työhyvinvointi on seurausta jostakin Työhyvinvointi
LisätiedotLean Leadership -valmennusohjelma
Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö
LisätiedotDialoginen johtaminen
Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU
LisätiedotNextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa
NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen
LisätiedotOsaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä
OPS 2016 Yhteistyön ja luottamuksen kulttuuri Lisääntyvä yhteistyön tarve Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä Opetuksen eheys edellyttää opettajien yhteissuunnittelua
LisätiedotSEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,
LisätiedotHausjärven kunnan työhyvinvointikysely 2018 yhteenveto
Liite nro 17 5.3.2019 Khall 29 Hausjärven kunnan työhyvinvointikysely 2018 yhteenveto KYSELYN TOTEUTUS JA RAPORTOINTI Hausjärven kunta toteuttaa kahden vuoden välein työhyvinvointikyselyn, jonka avulla
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
LisätiedotMiten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo
Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,
LisätiedotPIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän
PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee
LisätiedotTuottavuutta ja hyvinvointia finanssialalle
Kuinka me yhdessä toimimme? Miten minä voin vaikuttaa? Työn tulevaisuus Finanssiala on suuressa murroksessa ja ala kohtaakin laajalti vaikuttavia muutostekijöitä tulevaisuudessa. Asiakaskäyttäytymisen
LisätiedotYliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21
Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,
LisätiedotHelka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana
Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto
LisätiedotMillainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?
Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
LisätiedotFinfami unelmien työpaikka ja järjestö omaisten asialla. Yhdessä enemmän.
Finfami unelmien työpaikka ja järjestö omaisten asialla Yhdessä enemmän. Tukea. Toivoa. Mukana. Sinä voit vaikuttaa. Työhyvinvointi on meidän jokaisen asia FinFami on järjestö mielenterveysomaisten asialla.
LisätiedotYliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47
Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies
LisätiedotYKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA
YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö
LisätiedotVirtuaalisen organisaation haasteet. Jenni Nevasalo Etä- ja joustotyöseminaari
Virtuaalisen organisaation haasteet Jenni Nevasalo Etä- ja joustotyöseminaari 5.2.2015 Mistä työn joustavuuden kokemus syntyy? Sovitut periaatteet Vaikutuksia ja haasteita henkilöstöhallinnolle / -johtamiselle
LisätiedotVuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012
Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Mihin työaika hupenee? Mikä opettajan työssä stressaa? Miten ratkoa hankalia tilanteita?
LisätiedotOpitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen
Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen kommenttipuheenvuoro Marja-Liisa Manka professori M. Seligman Työhyvinvointi Huoli nuorista? noin 8 prosenttia työssä käyvistä 18 29-vuotiaista nuorista
LisätiedotNUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017
NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 GRADUATES AT WORK Millaisia ajatuksia ja odotuksia nuorilla osaajilla on työelämästä? Nuoret Osaajat työelämässä -tutkimus on Studentworkin vuosittain toteuttama selvitys
LisätiedotMITEN OLLA HYVÄ TYÖNANTAJA Maaseutuyrittäjä työnantajana-koulutus Pori
MITEN OLLA HYVÄ TYÖNANTAJA Maaseutuyrittäjä työnantajana-koulutus Pori 6.11.2017 Riitta Seppälä MTK-Satakunta/Varavoimaa Farmarille 044 972 6195 riitta.seppala@mtk.fi Työnantaja Esimies Työkaveri Maaseutuyrittäjällä
LisätiedotHYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM
HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT
LisätiedotKeskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa
Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,
Lisätiedot