Kesäyliopiston avoimen korkeakouluopetuksen alueellinen vastuu Päijät-Hämeessä

Transkriptio

1 Kesäyliopiston avoimen korkeakouluopetuksen alueellinen vastuu Päijät-Hämeessä Hankkeen loppuraportti 2012 Timo Aarrevaara Riitta Niittyviita Eija Pollari

2

3 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 1. Johdanto Hankkeen tavoite Aikuiskoulutus Päijät-Hämeessä Yliopistotoiminnan muutokset ja niiden vaikutukset kesäyliopiston toimintaan Opiskelijoiden ja koulutusta hyödyntävien organisaatioiden näkökulma Johtopäätökset Lähteet: Liitteet... 25

4 Esipuhe Opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämissuunnitelman tavoitteena on, että myös aikuisväestön osaaminen on vuoteen 2020 mennessä maailman kärkeä. Sen edellytyksenä on, että mikään osa aikuisväestöstä ei jäisi pysyvästi aikuiskoulutuksen ulkopuolelle ja yli neljännes osallistuisi aikuiskoulutukseen säännöllisesti. Osallistumisaste ei kuitenkaan ole kohonnut vastaavasti, joten Opetus- ja kulttuuriministeriö on viime vuosien aikana panostanut opetustoimen kehittämiseen ja lain säädännön uudistamiseen. Päijät-Hämeen maakunta kantaa vastuunsa näistä tavoitteista ja on asettanut tavoitteeksi olla valtakunnan johtava aikuiskouluttaja. Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma edellyttää ylläpitäjä- ja oppilaitosrakenteen kehitystä vastaamaan näihin kasvaviin ja uudistuviin tehtäviin. Tässä raportissa kuvataan Päijät-Hämeen kesäyliopiston osuutta avoimen korkeakouluopetuksen toteuttajana maakunnassa liittyen kesäyliopiston kehittämistyöhön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön vapaan sivistystyön lainsäädännön uudistumiseen. Lisäksi selvitettiin kesäyliopiston merkitystä julkisten ja yksityisten työyhteisöjen henkilöstön kehittämiseen ja osaamisen lisäämiseen täydennyskoulutuksen avulla sekä kesäyliopiston mahdollisuuksia tukea omalla toiminnallaan maakunnan tavoitteita. Selvitys työhön liittyvät kyselyt ja haastattelut tehtiin syksyn 2011 aikana. Hankkeen toteutumista on tukenut ohjausryhmä. Pääsihteeri Senja Jouttimäki Lahden yliopistokeskuksesta antoi arvokkaita kommentteja raportin viimeistelyvaiheessa. Päijät-Hämeen alueella avointa korkeakouluopetusta toteuttavat oppilaitokset, Lahden yliopistokeskuksen yksiköt, Lahden ammattikorkeakoulu, Wellamo-opisto, Lahden kansanopisto, Harjulan kansalaisopisto ja Heinolan kansalaisopisto ovat tukeneet selvityksen tekoa antamalla tilastotietoja toteuttamastaan avoimesta korkeakouluopetuksesta. Päijät-Hämeen alueen kunnat kertoivat kyselyssä ja haastatteluissa näkemyksiään kesäyliopiston merkityksestä alueellisena oppilaitoksena, josta saimme tärkeää tietoa kesäyliopiston kehittämistyöhön. Lahdessa Tekijät 4

5 1. Johdanto Hankkeen taustaa Suomen kesäyliopistolaitoksen vision mukaan kesäyliopistot ovat kiinteä osa Suomen avoimen yliopiston kokonaisjärjestelmää, ja ne järjestävät yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Erityisenä painopistealueena on yhteistyön kehittäminen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa. Kesäyliopistot nähdään visiossa taloudellisesti kilpailukykyisinä vapaan sivistystyön oppilaitoksina, jotka lisäävät korkea-asteen opetuksen saatavuutta. Kesäyliopistojärjestelmä on osa avointa yliopisto- ja korkeakoulujärjestelmää, joka täydentää alueellisesti ja sisällöllisesti yliopisto- ja korkeakouluverkkoa. Näin ollen se lisää alueellisesti koulutuksellista tasa-arvoa elinikäisen oppimisen ajatuksen mukaisesti. (Skyot 2010) Kesäyliopistolaitoksen tavoitteena on ylläpitää ja monipuolistaa väestön koulutusmahdollisuuksia ja edistää asiakaslähtöisessä koulutustoiminnassaan toiminta-alueensa kehittymistä. Vuoden 2010 alussa voimaan tulleen vapaan sivistystyön lain mukaan kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia. Niiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö. Päijät-Hämeen kesäyliopisto on toiminut Lahdessa vuodesta 1962 alkaen. Kesäyliopiston tavoitteena on alusta alkaen ollut järjestää alueen aikuisväestölle mahdollisuus yliopistotasoisiin opintoihin sekä vastata alueen väestön sivistystarpeisiin. Päijät-Hämeen kesäyliopistoyhdistyksen jäseniä ovat alueen kunnat, joiden nimeämistä edustajista valittu johtokunta johtaa sen toimintaa. Päijät-Hämeen kesäyliopisto sitoutuu toiminnassaan seuraaviin julkilausuttuihin arvoihin: alueellisuus ensisijainen toimintakenttä Päijät-Hämeessä, luottamus asiantunteva ja sopimuksistaan kiinni pitävä toimija, akateemisuus korkeakoulutuksen perinteiden soveltaminen toimintaan ja avoin yhteistoiminnallisuus muiden toimijoiden lähtökohtien hyväksyminen. Tunnustettujen arvojen kautta kesäyliopisto lisää mahdollisuuttaan toimia luotettavana ja ennakoitavana yhteistyökumppanina. Päijät-Hämeen kesäyliopisto on valtakunnallisesti tunnettu ja maakunnallisesti arvostettu yleissivistävää, ammatillista ja akateemista koulutusta tuottava oppilaitos. Se toimii kiinteästi osana avoimen yliopiston järjestelmää yhteistyössä Päijät-Hämeen korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön koulutusorganisaatioiden kanssa, ja ydinosaamisensa osalta se toimii yhteistyössä myös lähialueilla ja kansainvälisesti. Kesäyliopisto teki vuonna 2010 pidetyn kehittämispäivän pohjaksi selvityksen, jossa kuvattiin sidosryhmien näkemyksiä kesäyliopiston toiminnasta. Selvityksen yhteenvedon pohjalta päätettiin 5

6 kartoittaa laajemmin Päijät-Hämeen alueen toimijoiden käsityksiä, jotka koskevat Päijät-Hämeen kesäyliopiston järjestämän koulutuksen merkityksiä korkeakouluopetusta toteuttavana oppilaitoksena uuden vapaan sivistystyön lainsäädännön kesäyliopistoille määrittelemän tehtävän pohjalta. 2. Hankkeen tavoite Opetusministeriö toteuttaa vuosien aikana vapaan sivistystyön kehittämisohjelman, jonka tavoitteena on kehittää ylläpitäjä- ja oppilaitosrakennetta niin, että vapaa sivistystyö pystyy vastaamaan kasvaviin ja uudistuviin tehtäviin myös jatkossa. Kesäyliopistojen osalta tulisi kiinnittää erityistä huomiota alueelliseen yhteistyöhön ja työnjakoon muiden aikuisoppilaitosten kesken sekä avoimen korkeakouluopetuksen järjestämismahdollisuuksiin ja muuhun korkeakouluyhteistyöhön. Tässä hankkeessa selvitetään Päijät-Hämeen kesäyliopiston osuutta alueella toteutettavasta avoimesta korkeakouluopetuksesta. Avoimen korkeakouluopetuksen lisäksi alueella toimivat Lahden yliopistokeskuksen yksiköt toteuttavat perusopiskelijoille yliopisto-opetusta sekä maksullisena palvelutoimintana koulutusohjelmia. Hankkeessa keskitytään vapaan sivistystyön laissa kesäyliopistoille määriteltyihin tehtäviin, eli avoimen korkeakouluopetuksen ja korkeakoulutettujen ammatillisen koulutuksen sekä alueellisen sivistystehtävän tuottamiseen ja kehittämiseen. Päijät-Hämeen kesäyliopisto tekee yhteistyötä toiminta-alueella korkeakouluopetusta järjestävien yksiköiden kanssa ja on mukana Lahden yliopistokeskuksen koulutustyöryhmässä. Korkeakouluopetuksen yhteissuunnittelun tavoitteena on tarjota mahdollisimman laaja ja monipuolinen avoimen yliopisto-opetuksen tarjonta alueen aikuisväestölle ja välttää päällekkäisyyksiä opetustarjonnassa. Lisäksi Lahden ammattikorkeakoulun vuonna 2008 solmitun yhteistyösopimuksen puitteissa pohditaan vuosittain erilaisia opetustarjonnan monipuolistamiseen tähtääviä yhteistyömahdollisuuksia. Hankkeessa selvitettiin sekä Päijät-Hämeen kesäyliopiston toteuttaman avoimen korkeakouluopetuksen suhteellinen osuus alueella toteutetusta avoimesta korkeakouluopetuksesta että opiskelijoiden ja koulutusta hyödyntävien organisaatioiden toiveita sen laajentamisesta ja monipuolistamisesta. Lisäksi selvitettiin kesäyliopiston toiminnan tunnettavuutta ja koulutustarjonnan vastaavuutta, jotta voitaisiin kohottaa työyhteisöjen henkilöstön ammatillista osaamistasoa. Hankkeen tavoitteena on Päijät-Hämeen kesäyliopiston toiminnan kehittäminen siten, että kesäyliopiston toimintaedellytykset tarjota koulutusta alueen aikuisväestölle osaamistason kohottamiseen säilyvät. Päijät-Hämeen kesäyliopiston johtokunta on strategian ja kehittämisohjelman yhteydessä tuonut esille tarpeen selvittää kesäyliopiston jäsenpohjan laajentamismahdollisuudet. Tällä hetkellä kesäyliopistoyhdistyksen jäseninä on alueen kuntia. Jäsenpohjan laajentamisen tarkastelu jätettiin tämän selvityksen ulkopuolelle, koska yhdistyksen uudet säännöt tulivat voimaan vasta

7 Hankkeen toteutus Hanke toteutettiin välisenä aikana. Hankkeen vastuuhenkilöinä toimivat kesäyliopiston rehtori Eija Pollari ja tiederehtori Timo Aarrevaara sekä talouden osalta kesäyliopiston taloussihteeri Aila-Marja Kemppainen. Selvitystyötä tekemään palkattiin osa-aikaiseksi hanketyöntekijäksi Riitta Niittyviita. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Ulla Sepponen Lahdesta, ja jäseninä Pirjo Hepo-oja Heinolasta, Mika Harju Lahdesta, Riitta Keränen/Heikki Turunen Lahdesta, Matti Ruotsalainen/Tiina Valonen Hollolasta, Jaana Suvisilta Nastolasta/Pirkko Luokkanen Orimattilasta ja Riitta Keinänen-Korpela Padasjoelta sekä Senja Jouttimäki Lahden yliopistokeskuksesta. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa: ja Hankkeen toteutuksessa hyödynnettiin kesäyliopiston toiminnasta aiemmin koottua tietoa ja tilastoja uusien tietojen analysoinnin pohjana. Jäsenten ja muiden sidosryhmien näkemyksiä kartoitettiin kolmen kyselyn ja haastattelujen avulla. Hankkeessa käytettiin kesäyliopiston tiloja, laitteistoa ja kesäyliopiston toimistotarpeistoa. Hankkeen tuloksia hyödynnetään Päijät-Hämeen kesäyliopiston toiminnan kehittämistyössä ja arvioitaessa opetusministeriön vapaan sivistystyön vuoteen 2012 jatkuvan kehittämisohjelman toimenpidesuositusten vaikutusta Päijät-Hämeen alueella. Päijät-Hämeen liitto myönsi hankkeen toteuttamista varten avustuksen maakunnan kehittämisrahasta Selvitys hankkeen taloudesta on liitteessä 1. Hankkeen tuloksista tehtyä raporttia jaetaan Päijät-Hämeen liittoon, alueen kuntiin, maakunnan korkeakouluopetusta järjestäviin oppilaitoksiin sekä muille yhteistyökumppaneille. Raportti julkaistaan myös sähköisessä muodossa Päijät-Hämeen kesäyliopiston kotisivuilla. Lisäksi kyselyyn osallistuneille tahoille lähetetään tiedote hankkeen raportin valmistumisesta ja linkki kesäyliopiston kotisivuilla olevaan raporttiin sähköpostitse. Hankkeen kuluessa kerätty aineisto säilytetään Päijät-Hämeen kesäyliopiston arkistossa. 7

8 3. Aikuiskoulutus Päijät-Hämeessä Päijät-Häme (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä) on maakunta, joka on yhtenäistynyt vasta viimeisten vuosikymmenten aikana. Sen instituutiot ovat suuntautuneet aiempien läänijaon rajojen mukaan, ja tämä on näkynyt myös koulutusorganisaatioiden kehityksessä. Yli päijäthämäläisestä, n. 20 %, on yli 65- vuotiaita. Päijät-Hämeen väestö on ikääntymässä, eikä syntyvyys tulevaisuudessa tule riittämään alueen työvoimatarpeisiin. Huoltosuhde heikkenee, eli yhä pienempi määrä työssäkäyviä elättää nykyistä suuremman määrän työvoimaan kuulumattomia. Maahanmuuttoa toivotaan erääksi tämän ongelman ratkaisijaksi, vaikkakin maakunnan väkiluku on kasvanut koko 2000-luvun. Nelivuotiskausittain uudistettavan maakuntasuunnitelman mukaisesti Päijät-Hämeen tavoitteena on saavuttaa sellainen asema ja rooli, jossa maakunnalla on sen määrittelemillä alueilla ja aloilla kansallista tai valtakunnan osan johtajuutta ja vastuuta. Maakunnalla on jo nyt valtakunnallisesti arvostettua osaamista mm. ympäristöteknologiassa, muotoilussa, käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa ja terveysliikunnassa. Maakuntien haasteet koko maassa ovat samankaltaisia, mm. hyvinvoinnin ja palvelujen turvaaminen, ikääntyminen, osaamisen vahvistaminen jne. Alueellisia eroja kuitenkin löytyy. Koulutuksen ja työelämän välisten yhteyksien tiivistämistä korostetaan. Maakunnan kilpailukykyisyyden turvaamiseen ja työvoimatarpeisiin on vastattava ennakoivalla osaamisen vahvistamisella ja riittävällä koulutuksella. Maakunnan vetovoimatekijöiden ja vahvuuksien tulee olla niin tunnettuja, että Päijät-Hämeen ulkopuoleltakin ollaan valmiita muuttamaan tänne. Osaamisen vahvistamiseen ja koulutuksen tarjontaan vastaa myös osaltaan vapaa sivistystyö, jota edustaa esimerkiksi Päijät-Hämeen kesäyliopisto. Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaan sivistystyön lain mukaan kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö. Alueellisuus tarkoittaa toiminnan painottumista palvelemaan Päijät-Hämeen tarpeita. Näiden tarpeiden määrittäminen ja alueellisen roolin kirkastaminen on samalla tavoin haasteellista kuin muillekin alueen instituutioille. Perustehtävä merkitsee sitä, että kesäyliopisto toimii kumppanuuksissa koulutuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan hankkeissa, jotka hyötyvät kesäyliopiston vahvuuksista. Kesäyliopisto tarjoaa koulutusta yritysten henkilökunnalle ammatillisen kehittymisen tueksi ja osaamistason kohottamiseksi. Vaikka Päijät-Hämeessä asuvien koulutusaste on noussut samaa vauhtia kuin koko maan koulutusaste, koulutuspanostuksista huolimatta korkean asteen koulutuksen saaneiden muuttovoitto näyttäisi olevan ainoa keino nostaa maakunnan koulutustasoa lähemmäksi maan keskitasoa. Koulutustason nostamisessa myös Päijät-Hämeen kesäyliopistolla on ollut ja tulee tulevaisuudessakin olemaan merkittävä rooli vapaansivistystyön kehittämisohjelman vuosille ja Opetushallituksen 8

9 koulutus ja tutkimus vuosina hengen mukaisesti. (Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma vuoteen 2035). 4. Yliopistotoiminnan muutokset ja niiden vaikutukset kesäyliopiston toimintaan Suomessa yliopistojen taloutta ja hallintoa on vahvistettu vuoden 2010 alussa voimaan tulleella yliopistolailla (558/2009). Uuden lainsäädännön seurauksena yliopistojen autonomia on laajentunut, eivätkä ne ole enää hallinnollisesti valtion tilivirastoja, vaan julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia säätiöitä. Tämä antaa ainakin periaatteessa mahdollisuuden nähdä yliopistot aiempaa joustavampina toimijoina koulutusmarkkinoilla. Yliopistot ovat samalla vahvistaneet pääomaansa mm. rakennustensa omistuksen avulla, ja niiden päätöksenteossa on mukana myös yliopiston ulkopuolisia jäseniä. Yliopistojärjestelmän uudistuminen liittyy 2010-luvulla sekä toiminnan muutoksia tukevaan rakenneuudistukseen että yliopistojen toimintatapojen muutokseen. Keskeinen syy yliopistouudistukseen on taloudellinen, ja oleellisten erojen syntyminen yliopistojen toimintaedellytysten välillä on vielä edessä yliopistojen rahoitusjärjestelmän muuttuessa vuoden 2013 alusta alkaen. Yliopistoja on yhdistynyt, ja niiden määrä tulee varsin suurella todennäköisyydellä lähivuosina vähentymään. Samalla yliopistoja ohjataan voimakkaasti profiloitumaan. Korkeakoulujen hallinto on monitasoista, kansallinen päätöksenteko monimutkaista, ja korkeakouluihin kohdistuvat intressit ovat hajanaisia. Siksi korkeakoulut tarvitsevat monenlaisia kumppaneita, joissa kesäyliopistot muodostavat erityisen ryhmän, jolla on tarjottavanaan hyvin joustava toimintamalli. Kesäyliopistoilla on tässä tilanteessa voimakas intressi seurata sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen profiloitumisen alueita, ja niiden pitkäjänteisyyttä yhteistyön alueella toimivien oppiaineiden ja koulutusohjelmien osalta. Seuraavina vuosina muutokset ovat oletettavasti voimakkaampia niin ammattikorkeakoulusektorilla kuin yliopistosektorilla. Rakenteelliset uudistukset voidaankin nähdä myös seurauksena pitkä-aikaisesta kehityksestä, jossa työ korkeakouluissa on muuttunut merkittävällä tavalla. Ammattikorkeakoulujen perustaminen 1990-luvun alussa lisäsi opetuksen tehtäviä oleellisesti ja samalla myös yliopistosektori kasvoi. Myös kesäyliopistoilla on ollut tärkeä rooli tässä kasvussa opintojen mahdollistajana. Korkeakoulututkintoja suorittavilla opiskelijoilla on taustalla merkittäviä määriä myös kesäyliopistossa suoritettuja opintoja. Kesäyliopistoissa keskeinen resurssi ovat opettajat, ja heidän näkemyksensä, samoin kuin sidosryhmien näkemykset ohjaavat kesäyliopistojen toimintaa. Kesäyliopistoilla toiminta perustuu tunnetusti tuntiopettajien käyttöön, joten opetushenkilöstön ja opetuksen kehittäminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Siksi kesäyliopistoilla on erityinen tarve käydä keskusteluja ja seurata yhteistyö-korkeakoulujen tavoitteita. 9

10 Korkeakouluopetus käynnistyi Päijät-Hämeessä kesäyliopiston toimesta vuonna (Kaila 1982). Kaksikymmentä vuotta myöhemmin vuonna 1977 Helsingin yliopisto aloitti avoimen yliopistotoiminnan Lahdessa. Kymmenen vuotta sitten alueella toimivat yliopistoyksiköt koottiin yliopistokeskukseksi, jolloin korkeakouluopetuksen tarjonnan koordinointia lisättiin Päijät-Hämeessä. Vapaan sivistystyön oppilaitosten korkeakouluopetustarjonta on kehittynyt yliopistojen avoimen yhteistyöoppilaitostoiminnan kautta osaksi niiden muuta koulutusta (Kosunen et.al. 2007). Päijät-Hämeessä toimivista oppilaitoksista korkeakouluopetusta järjestävät Helsingin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Aalto yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Lahden ammattikorkeakoulu, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Päijät-Hämeen kesäyliopisto, Wellamoopisto, Lahden kansanopisto, Harjulan kansalaisopisto ja Heinolan kansalaisopisto. Tämä selvitys koskee korkeakoulujen tai niiden yhteistyöoppilaitosten järjestämää avointa korkeakouluopetusta, johon opiskelijat voivat osallistua iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Oppilaitosten erilaisista tiedon keruutavoista johtuen selvityksessä käytetään avoimen korkeakouluopetuksen osallistuneiden opiskelijoiden määriä Päijät-Hämeessä kuvataan eri oppilaitosten vuoden 2010 toiminnasta koottujen avoimen korkeakouluopetukseen osallistuneiden opiskelijoiden lukumäärillä. Osallistuneiden opiskelijoiden määrät antavat kuvan avoimen korkeakouluopetuksen volyymista Päijät-Hämeessä. Kaikista opetusta tarjoavista oppilaitoksista ei valitettavasti ollut saatavilla tilastotietoja opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden määrästä tai tarjottujen opintokokonaisuuksien laajuudesta. Esimerkiksi Kesäyliopistossa, Helsingin yliopiston avoimessa, Lahden kansanopistossa ja Wellamo-opistossa opiskelijat suorittavat pääsääntöisesti laajoja opintopisteen kokonaisuuksia, kun taas avoin ammattikorkeakouluopetus koostuu 3-10 opintopisteen opintojaksoista. * sisältää LUT:n tutkintoon tähtäävät pitkät täydennyskoulutusohjelmat 10

11 ** sisältää myös kansanopiston peruslinjojen avoimeen yliopisto-opetukseen osallistuvat opiskelijat * sisältää LUT:n tutkintoon tähtäävät pitkät täydennyskoulutusohjelmat ** sisältää myös kansanopiston peruslinjojen avoimeen yliopisto-opetukseen osallistuvat opiskelijat Avoimeen korkeakouluopetukseen osallistuneista opiskelijamääristä saadut luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska eri oppilaitosmuotojen toimintojen tilastointi ei ole yhtenevää. Vertailussa käytetyistä luvuista on pyritty poistamaan tiedossa olevat muut kuin avointa yliopisto-opetusta koskevat opiskelijatiedot. Lisäksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Helsingin yliopiston luvuista on vähennetty ne opintoihin osallistuneet, jotka on jo kertaalleen kirjattu yhteistyöoppilaitosten opiskelijamääriin. Vaikka eri oppilaitosten tilastoinnit poikkeavat toisistaan, voidaan toiminnan volyymiä ja tarjonnan laajuutta kuvaavia lukuja käyttää suuntaa antavina, kun verrataan oppilaitosten tarjoaman avoimen korkeakouluopetuksen laajuutta Päijät-Hämeessä. Avoimella korkeakouluopetuksella Päijät-Hämeessä on pitkät perinteet, sillä kesäyliopiston opetuksen alkamisesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Opetus laajeni huomattavasti 1980-luvulla monimuoto-opetuksen kehittämisen myötä. Avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa perusteltiin tuolloin koulutuksellisen ja alueellisen tasa-arvon lähtökohdista. (T. Kosunen ym. 2007). Neljän viimeisen vuoden aikana Päijät-Hämeen alueen oppilaitosten toteuttamaan avoimeen korkeakouluopetukseen osallistuneiden opiskelijoiden määrissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Avoimen korkeakouluopetuksen suurimpia toteuttajia vuosina ovat Päijät-Hämeen kesäyliopisto, Lahden ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston avoin yliopisto sekä Lahden kansanopisto, jonka opiskelijatilastoissa ovat mukana myös peruslinjoilla opiskelevat opiskelijat. Päijät-Hämeessä toimivien yliopistoyksiköiden avoimen korkeakouluopetuksen tarjonta koostuu oman yliopiston oppiaineista. Wellamo-opisto tarjoaa oppilaitosyhteistyönä Helsingin yliopiston 11

12 avoimen yliopiston opetusta. Lahden kansanopiston opetustarjonta koostuu Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistojen oppiaineista. Päijät-Hämeen kesäyliopiston tehtävänä on avoimen korkeakouluopetuksen osalta tarjota alueella toimivien yliopistojen opetuksen lisäksi myös muiden Suomen korkeakoulujen oppiaineita ja näin ollen monipuolistaa ja laajentaa opetustarjontaa alueella. Kesäyliopisto toteuttaa lukuvuonna Tampereen, Itä-Suomen, Helsingin, Jyväskylän, Vaasan, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston opintoja. Kesäyliopisto päättää vuosittain, mitä Suomen eri yliopistojen avoimen opetuksen tarjonnasta se järjestää. Avoimen korkeakouluopetuksen tarjonta Päijät-Hämeen alueella painottuu Päijät-Hämeen kesäyliopistoa lukuun ottamatta yksittäisiin opintojaksoihin ja perusopintoihin. Kesäyliopisto oli vuonna 2010 Päijät-Hämeen alueella ainoa, joka toteutti yksittäisten opintojaksojen ja perusopintojen lisäksi aineopintoja. Opiskelijoille suoritettuun kyselyyn vastanneista 44.5 % on suorittanut kesäyliopistossa yli 25 opintopistettä avoimia yliopisto-opintoja. Heistä noin 8 % oli suorittanut yli 60 opintopistettä. Kesäyliopistossa opiskelijat sitoutuvat laajoihin kokonaisuuksiin opinnoissaan. Vuoden 2012 alussa Päijät-Hämeen kesäyliopistossa käynnistyvät Kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon tähtäävät opinnot avoimena yliopisto-opetuksena. Kesäyliopiston tavoitteena on tukea tutkintoon tähtäävien opiskelijoiden opiskelua. Ensimmäistä kertaa avoimena yliopisto-opetuksena alueella tarjotut kandidaatin tutkintoon tähtäävät opinnot laajentavat merkittävästi alueen aikuisväestön opiskelumahdollisuuksia. Kesäyliopiston tavoitteena on laajentaa tutkintoon tähtäävien avoimen yliopisto-opintojen tarjontaa tulevana syksynä. Kesäyliopiston korkeakouluopetustarjonta on keskittynyt avoimeen yliopisto-opetukseen. Lahden ammattikorkeakoululla ja Päijät-Hämeen kesäyliopistolla on ollut yhteistyösopimus vuodesta 2008 alkaen. Yhteistyösopimuksen puitteissa neuvotellaan vuosittain avoimen korkeakouluopetuksen järjestämisestä. Kahtena viime vuonna ammattikorkeakoulun kentässä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet siten, ettei avointa ammattikorkeakouluopetusta ole kesäyliopiston toimesta järjestetty. 12

13 5. Opiskelijoiden ja koulutusta hyödyntävien organisaatioiden näkökulma Päijät-Hämeen kesäyliopisto toteuttaa tehtäväänsä osallistumalla maakunnan kehittämiseen ja tukemalla yhdistyksen tarkoitusta vastaamalla alueen aikuisväestön koulutustarpeeseen. Siksi sen opiskelijat ovat jo työelämässä toimivia, joiden ensisijaisena tavoitteena ei välttämättä ole tutkinnon suorittaminen vaan henkilökohtainen kehittyminen ja esimerkiksi työmarkkinakelpoisuuden ylläpito. Saavutettavuuden kannalta on tärkeää, että toteuttajina ovat alueelliset toimijat, joiden työnjako mahdollistaa joustavan kyvyn vastata aikuiskoulutuksen tarpeisiin. Julkishallinnossa, erityisesti kuntasektorilla, on tapahtunut jo edellisinä vuosikymmeninä paljon muutoksia, joiden käytäntöön viemisen tueksi on aina tarvittu koulutusta. Muutosten nopeus oli ennen vain verkkaisempaa kuin nykyään luvun hierarkkisista, byrokraattista ja toimintajakoisista organisaatioista on erilaisten muutosvaiheiden kautta siirrytty kokonaisvaltaista kehittämisen ja seutuyhteistyötä korostavan muutoksen kautta asiakaslähtöisyyttä, kilpailukykyä ja kunta- ja palvelurakenteita arvioivaa mallia kohti. Koulutuksen hyödyntäminen muutosten, uusien osaamistarpeiden ja kehittämisen tukena on vaihdellut sekä koko Päijät-Hämeessä että eri organisaatioissa. Päijät-Hämeen kesäyliopiston koulutuksiin osallistui vuosina jäsenkunnista keskimäärin 2000 henkeä vuosittain. Vuonna 2010 osallistujien määrä oli tuon edellä mainitun ajanjakson alhaisin Päijät-Hämeen kesäyliopiston jäsenkunnissa. Niiden tilaamien koulutusten osallistujamäärät sekä joka neljäs vuosi toteutettu kuntapäättäjienkoulutus vaikuttavat jäsenkuntien osallistujien määrään. Lähivuosina julkishallinnon haasteena on nähdä koulutuksen hyödyntäminen kiinteänä osana organisaatioiden muutos- ja kehittämisprosesseja. Henkilöstön ikääntyminen, tavoite pidentää työuria ja työntekijöiden määrän väheneminen mm. julkisyhteisössä voi osaltaan vaikuttaa siihen, miten koulutuksen merkitys muutoksia tukevana toimintana nähdään. Työpaineiden lisääntyminen ja koulutukseen osallistuminen voidaan katsoa vain entisestään lisäävän niitä. Koulutukseen osallistujien määrää vähentävinä tekijöinä voidaan pitää joidenkin julkisyhteisöiden perinteisesti hoitamien tehtäväkokonaisuuksien ulkoistamista ja taloudellisia niukkoja resursseja. Toisaalta kunta- ja palvelurakenteiden murros luo uusia, erilaisia osaamistarpeita ja lisää haasteita julkishallinnon henkilöstökoulutukselle. Osaamista ylläpitävää ja lisäävää kouluttautumista vaativat myös työtehtävien ja ammattitaitovaatimusten muuttuminen, osaamisen jatkuvuuden ylläpitämisen turvaaminen sekä organisaatioiden sidosryhmien esimerkiksi valtiovallan, päättäjien ja kuntalaisten/asiakkaiden odotukset palveluiden tuottamisen tehokkuudelle ja laadukkuudelle. Hankkeessa kuvataan opiskelijoille sekä koulutusta hyödyntäville organisaatioille suunnattujen kyselyiden tuloksia. Kyselyt toteutettiin Webropol-kyselyinä. Opiskelijoille suunnatut kyselyt lähetettiin yhteensä 1709 opiskelijalle, jotka olivat osallistuneet viiden viimeisen vuoden aikana Päijät- Hämeen kesäyliopiston avoimen korkeakouluopetuksen kursseille. Vastauksia saatiin yhteensä

14 kappaletta, joten vastausprosentti oli 20.9 %. Vastauskatoon on vaikuttanut mm. vastaajien sähköpostiosoitteiden vaihtuminen sekä osalla vastaajista opiskelun satunnaisuus tai pitkä aika viimeksi suoritetusta kurssista. Näin vastaajat painottuvat niihin, joiden opiskelu on lähellä kyselyajankohtaa sekä niihin, joilla on runsaasti opintojaksoja suoritettuna. Vastaajien painottuminen ikäkohortteihin sekä naisiin vastaa varsin hyvin kesäyliopiston avoimen korkeakouluopetuksen osallistujien kuvaa. Kyselyn relialibiliteetti tukee tulosten luotettavuutta. Validiteettia kuitenkin eräiden kysymysten osalta heikentää tyhjien vastausten suuri määrä. Osaan kysymyksistä on ollut vaikea vastata, mutta vastaajille on annettu osassa kysymyksiä myös mahdollisuus avoimeen vastaukseen. Tätä vastaajat ovatkin hyödyntäneet. Julkishallinnon organisaatioille ja yrityksille suoritettujen kyselyihin vastasi yhteensä 51 tahoa, joten vastausprosentti oli 15.3 %. Vastausten vähäiseen määrään saattoi vaikuttaa kyselyn suorittamisen ajankohdan sijoittuminen julkisyhteisöiden osalta seuraavan vuoden talousarvion valmistelun kannalta kiireisimpään ajankohtaan. Vähäisten vastaajamäärien vuoksi saatuja tuloksia ei voida pitää tilastollisesti merkittävinä vaan ainoastaan suuntaa antavina. Keitä vastaajat ovat? Korkeakouluopiskelijoiden vastaajista noin 40% on Lahdesta (147), ja muun Päijät-Hämeen osuus on noin 20% (68). Muun Suomen osuus on noin 40% (138). Opiskelijakyselyn tuloksia tulkittaessa on syytä ottaa huomioon kolme vastauksia koskevaa rajoitusta. Ensinnäkin vastaajista on varsin suuri osuus Päijät-Hämeen ulkopuolella asuvia. Toiseksi vastaajien ikä painottuu työelämän prime time ajanjaksoon, jossa kilpailu työajan ulkopuolella tapahtuvasta ajankäytöstä on voimakasta. Kolmas huomiota kiinnittävä tekijä on, että miehiä vastaajista on alle 15 %. Heidän aktiivisuutensa kouluttautumisessa on naisia vähäisempää (SKYOT 2007). Julkishallinnon sekä yrityksille ja kolmannelle sektorille suunnattujen kyselyiden vastaajat toimivat lähinnä ylimmän ja keskijohdon tehtävissä. 14

15 Opiskelijakyselyyn vastasi kaikkiaan 353 opiskelijaa. Vastaajista 14.6 % oli miehiä. Alla olevat pylväät kuvaavat kyselyyn vastanneiden ikäkohorttia ja kotipaikkakunnan sijaintia. Päijät-Hämeen kesäyliopiston alueellisen tehtävän toteuttaminen edellyttää, että kurssitarjonta on monipuolista. Siksi kesäyliopisto on osa valtakunnallista avoimen korkeakouluopetuksen verkostoa. Avoimen yliopiston opiskelu voi toimia myös väylänä, joka johtaa tutkintoon johtavaan yliopistoopiskeluun. Tämän kyselyn vastaajista lähes neljännes ilmoitti sen tavoitteekseen, ja lukua voi pitää korkeana. Näyttäisi siltä, että kysyntä on merkittävää, mutta se ei ole toteutunut tutkintoon johtavana koulutuksena. Avoimen korkeakouluopetuksen tarjonta voi toimia tutkintotavoitteista koulutusta vapaaehtoisempana väylänä, jossa aikuisopetuksen tarpeet määrittävät koulutuksen hyödyntämistä. Lähes puolet vastaajista on suorittanut yli 25 opintopistettä Päijät-Hämeen kesäyliopistossa. Osallistujan motiivien ei tarvitse olla samalla tavoin selkeitä avoimessa korkeakouluopetuksessa kuin tutkintotavoitteisessa koulutuksessa (esim. Hyvärinen 2006). Näin kesäyliopiston toteuttama koulutus voi lisätä koulutuksen tasa-arvoa elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta. Monipuolisen korkeakoulutuksen alueellinen tarjonta voi myös tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä. Tästä näkökulmasta tarkastellen on perusteltua, että kesäyliopiston avoin korkeakouluopetus ylittää maakunnallisen tehtävän ja annettava opetus voi toteuttaa laatua, joka on alueesta riippumaton. Sen perustana voivat olla opiskelijoiden tarpeet ja kontaktit opettajiin ja integroituminen tieteenaloihin. Toisaalta maakunnan ulkopuolella olevat kyselyyn vastanneet kokevat olevansa kaukana ja tuntevat heikommin Päijät-Hämeen kesäyliopiston tarjontaa. 15

16 Kesäyliopistossa laatua on pidetty yllä mm. opintoneuvontaa kehittämällä. Tämän aineiston perusteella ei kuitenkaan ole osoitettavissa, tukeeko opintoneuvonta maakuntarajat ylittävää koulutuskysyntää. Sen sijaan aineistosta käy ilmi, että kysyntää on monimuoto-opetuksen lisäämiseen. Tämä kysyntä ei niinkään kohdistu yksinomaan verkko-opetuksena toteutettaviin kursseihin kuin ns. sulautuvaan opetukseen. Tarpeet monimuoto-opetuksen järjestämiselle edellyttävät kuitenkin omaa resurssointia tietotekniikkaan, mikä ei aina toteudu ongelmitta. Toisaalta teknologian tarve tulee esille myös lähiopetuksessa, kuten jälkimmäinen esimerkki osoittaa: Kaipaisin monimuotokursseja, joissa on lähiopetusta melko vähän ja verkkokursseja paljon. Silloin kotona työskentely olisi mahdollista ja välttyisi kulkuongelmilta, jos esim. oma auto ei aina olisi käytettävissä. Tilastotieteen kurssilla opetus oli hyvää, mutta puitteet huonot. Tietokoneita oli aluksi liian vähän ja jouduin käyttämään omaa konetta. Nopeat söivät hitaat eli pitkämatkalaisena koneet oli varattu ja ryhmät muodostettu kun tulin paikalle. Onneksi minulla oli oma kone ja sain ohjelman ajettua siihen tosin ensimmäiset tunnit menivät siihen. Kurssi oli ylibuukattu tai tila ja koneet alimitoitettuja. Toivottavasti tämä oli ainutkertaista ja tilanne parantunut myöhemmin. Alueellinen koulutustarjonta on useimmille vastaajille keskeinen edellytys koulutukseen osallistumiselle. Vastauksista käy ilmi, että selkeä enemmistö vastaajista on valmis matkustamaan vain muutaman kymmenen kilometrin matkan koulutukseen. Poikkeuksiakin toki on. Mieluummin en matkustaisi toiselle paikkakunnalle. Työnantajan kanssa vaikeuksia saada loma tai lomapäivä toivomaani ajankohtaan saati että lähtisin töistä aikaisem min esim junalle. Jo tällä hetkellä matkustan opintojen vuoksi n. 100 kilometriä yhteen suuntaan. Vaikka opintoja voinkin tehdä enimmäkseen "etänä", koen lähiopetuksen niin tärkeäksi, että matkustaminen ei paljon haittaa. Minulla on myös mahdollisuus viikonloppuopinnoissa yhdistää "sukulointi" ja opiskelu, joten matka ei tunnu niin pitkältä. Yli 100 kilometriä kuitenkin on jo niin paljon, että harkitsisin ehkä asiaa uudelleen. Olen valmis matkustamaan, kunhan aikataulu on itselle sopiva, max 100 km hyvien kulkuyhteyksien päässä. Olen kulkenut Seinäjoella, Tampereella ja Hämeenlinnassa Forssasta joten mulle matka ei ole mikään este. 16

17 Julkishallinnon kyselyyn vastanneet olivat joko kunnissa tai seurakunnissa työskenteleviä. Yrityskyselyyn vastanneista 28:n kotipaikka sijaitsi Päijät-Hämeessä, kuuden lähikunnissa ja kahdella yrityksellä oli toimipisteitä yli 15 paikkakunnalla. Vastaajat edustivat melko hyvin alla olevien Päijät-Hämeen yritys- ja toimialarekisterin mukaisia toimialoja. Ainoastaan kuljetus-, kiinteistö-, rakentamis-, vuokrausalat sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialojen edustajia ei vastaajien joukossa ollut. Vastaajat työskentelivät pääsääntöisesti alle 50 hengen yrityksissä, neljä vastaajista edusti yritystä, jossa työskenteli yli 500 henkeä. Päijät-Hämeen yritys- ja toimialarekisteri vuodelta 2009: TOIMIALAT YHTEENSÄ A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 1966 B Kaivostoiminta ja louhinta 22 C Teollisuus 1233 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 27 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 48 F Rakentaminen 1802 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 2238 H Kuljetus ja varastointi 805 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 528 J Informaatio ja viestintä 208 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 185 L Kiinteistöalan toiminta 590 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 1184 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 535 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus.. P Koulutus 80 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 546 R Taiteet, viihde ja virkistys 237 S Muu palvelutoiminta 691 T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön - U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta - X Toimiala tuntematon 2 Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Toimiala Online, Hämeen ELY-keskus Toimialaluokitus TOL tieto haettu

18 Mihin koulutuksen kysyntä on kohdistunut? Näyttää siltä, että useimmiten tarkoituksena on ammatillisen osaamisen täydentäminen, korkeakouluopintojen suorittaminen tai yliopistotutkintoon johtavan väylän hyödyntäminen. Vastausten tulkintaa rajoittaa kuitenkin tyhjien vastausten suuri määrä. Kysyttäessä, mihin oppiaineisiin vastaajat ovat osallistuneet, on lähes kolmannes vastaajista maininnut tilastotieteen ja matematiikan. Muita runsaasti mainintoja saavia oppiaineita ovat mm. hallintotiede, hoitotiede ja kansantalous. Vastaajat mainitsevat nämä oppiaineina, joita on opiskeltu myös muissa oppilaitoksissa. Muita oppilaitosrajoja ylittäviä oppiaineita näyttävät olevan mm. erityispedagogiikka ja henkilöstöjohtaminen. On kuitenkin huomioitava varsin suuri tyhjien vastausten osuus kysymyksessä, joka koski oppilaitosrajoja ylittävän avoimen korkeakouluopetuksen hyödyntämistä. Tuloksia voi tulkita siten, että tähän kyselyyn vastaajille korostuvat aineopintotasoisia opintokokonaisuuksia mahdollistavat kurssit. Ne antavat potentiaalista mahdollisuutta myös tutkintojen suorittamiseen. On kuitenkin otettava huomioon, että vastaajissa painottuivat ne vastaajat, jotka suorittavat laajoja opintokokonaisuuksia. Nämä opintokokonaisuudet kohdistuvat Helsingin yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Jyväskylän yliopiston sekä Tampereen yliopiston opintoihin. Lapeenrannan teknillisen yliopiston osalta melko laajaa koulutustarjontaa on toteutettu pitkäjänteisenä yhteistyönä Lahden yliopistokeskuksen kanssa. Joskin vain Päijät-Hämeen kesäyliopiston kautta vain talous finassimatematiikan osalta. Haluja olisi suorittaa esim. englantia tai esíintymistaito intensiivinä, jotka hyväksyttäisiin Lappeenrannan yliopistossa, jossa olen perusopiskelija työn ohella. Nämä suoritan kuitenkin nyt Oulussa kun sopivaa kurssia ei ole näköpiirissä lähiaikana. Lahdessa on työpaikan pääkonttori ja siksi siellä intensiiviopetus olisi minulle helpointa suorittaa. Suoritin perusopintokokonaisuuden Päijät- Hämeen kesäyliopiston kautta ja jatkoin suoraan Itä Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa aineopinnot. Vastaajien toiveet kohdistuvat laajasti, mutta yhteiskuntatieteiden ja terveystieteiden oppiaineet näyttävät saavan erityisesti mainintoja. Koulutuksessa onkin nähtävissä tarjontapainotteisuus: niiden oppiaineiden kursseille osallistutaan, joita on saatavilla. Näin opiskelijat liikkuvat eri palveluntarjoajien välillä, mistä kertoo myös Päijät-Hämeen ulkopuolelta vastanneiden suuri osuus. Laajan tarjonnan ylläpito on oppilaitokselle välttämätöntä kuitenkin siten, että koulutuksen kustannustaso säilyy kohtuullisena. Näin vastaajat tiivistivät nämä tarpeet: Kesäyliopiston tulisi tarjota opiskelijalle erilaisia vaihtoehtoja opintosuoritusten tekemiseen. Lisäksi kurss Haluamaani opiskelualaa on tarjolla rajoitetusti. 18

19 Käyn töissä Helsingissä Järvenpäästä ja olisin kaivannut opiskelumahdollisuutta läheltä työpaikkaani. Matkojen ajallinen osuus opiskelussa rajoitti jatko opintojani itarjonta voisi olla laajempi ja maksut edullisempia. On toki oppiaineita, joissa kysyntä voisi olla paikallista, kuten esimerkiksi erityispedagogiiikka tai hallintotiede. Erityispedagogiikka on esimerkki oppiaineesta, jossa alueellinen kysyntä on runsasta. Hallintotieteen osalta taas kysyntään voi vaikuttaa runsas tarjonta, jolloin alueella on runsaasti potentaalisia opiskelijoita, jotka haluavat täydentää aiemmat opintonsa opintokokonaisuuksiksi. Suurella osalla oppiaineita ei kuitenkaan ole riittävää alueellisesta kysyntää. Tähän huomioon kiteytyykin aluueellisen oppilaitoksen dilemma. Kesäyliopisto ei oppilaitoksena voi perustaa tarjontaansa ainoastaan nykyisten opiskelijoiden edustamaan kysyntään. Alueellinen tehtävä toteutuisi kapean opiskelijatarjonnan kautta, jos kohderyhmä koostuisi nykyistä enemmän maakunnassa asuvista opiskelijoista. Opintojen yhdistäminen onkin avoimen korkeakouluopetuksen trendi. Tämän kyselyn vastaajista 45% (159) kertoo yhdistelleensä eri oppilaitosten rakenteita opintokokonaisuuksiksi. Sama osuus vastaajista (157) ilmoittaa osallistuneensa työyhteisöjen henkilöstän täydennyskoulutukseen omalla kustannuksellaan. Vastausten perusteella julkisyhteisöissä ja yrityksissä koettiin tarvetta ensisijaisesti ammatilliselle täydennyskoulutukselle ja avoimelle yliopisto-opetukselle. Koulutusta toivottiin mm. johtamisesta, muutoksen hallinnasta, atk-taidoista, kielistä ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen täsmäkoulutusta sekä luottamishenkilökoulutusta. Mielikuva kesäyliopistosta ja tyytyväisyys opetukseen Mielikuvan muodostumiseen vaikuttaa se, että avoimen yliopiston opintojen motiivina on useimmilla vastaajilla yleissivistyksen ylläpito tai jopa harrastus. Näin ollen ei ole yllätys, että vastaajista puolet (176) katsoo opintoihin liittyvän tavoitteen toteutuneen, ja että 45 % (158) sanoo tavoitteen toteutuneen osittain. Alle 10 % vastaajista katsoo, että opintoihin liittyvä tavoite ei ole toteutunut. Mielikuvaa kysyttiin myös abstraktilla kysymyksellä siitä, mikä marja kuvaisi parhaiten Päijät- Hämeen kesäyliopistoa. Ajatus kysymyksessä on se, että mahdollisimman monelle on annettu mahdollisuus ilmaista näkemyksensä. Itse marja-kysymys ei paljoakaan luonnollisesti kerro mielikuvasta, mutta perustelut sitäkin enemmän. Osalle vastaajista näyttää tämä vastaus olevan tapa ilmaista asioita, joita ei ehkä ole saanut sanotuksi muissa kysymyksissä. Joillekin vastaajista kysymys ei ollut mieleinen, mutta erilaisia perusteluja saatiin kuitenkin 176 kappaletta. Miltä sitten Päijät-Hämeen kesäyliopisto vastauksissa maistuu? Ehkä välillä kirpeältä, mutta hyödyttää koko kehoa : 19

20 Puolukka sopi omasta mielestäni kuvaamaan suhdettani Päijät Hämeen kesäyliopistoon. Se kuvastaa sitä, että en kovin paljon käytä PH:n kesäyliopiston palveluja (kuten en yleensä syö puolukkaa), mutta jos saan tiedon että tarjolla on jokin "herkullinen" eli mielestäni kiinnostava ja hyödyllinen kurssi, tartun kiinni tilaisuuteen mahdollisuuksieni mukaan. Karpalo on hyvin terveellinen (kuten toki muutkin marjat), mutta maultaan kirpeä (kuten opiskelukin on ajoittain). Karpaloa on vaikea löytää (niinkuin on kesäyliopistoja, jotka järjestävät gerontologian perusopintoja). En vastannut mitään- mikään marja ei mielestäni sovi. Ehkä jokin muu asia symboloisi paremmin vaikkapa Vesijärven laineet, sillä opiskelu työelämän ohella on aaltoilua, joka joskun kantaa rantaankiin. Myös oma maa mansikka -sanonta esiintyy monissa vastauksissa. Vaikka avoin korkeakouluopetus perustuukin alueelliset rajat ylittävään koulutusmahdollisuuteen, on läheisyys silti merkittävä tekijä. Eräs vastaajista kuvasi opintojaan seuraavasti: Loistava mahdollisuus suorittaa työn ohessa korkeakoulututkintoon tähtääviä opintoja, vaikkakin joitakin opintokokonaisuuksia olisin kaivannut lisää. Työssäkäyvänä on vaikea suorittaa opintoja muulla paikkakunnalla. Osa vastaajista kuvasi suoraan toimintatapaa Sopivalla tavalla villiä ja vähemmän organisoitunutta, mutta hyvälllä tavalla joustavaa. Ei metsämansikka, koska opiskelu vaatii työtä, mutta mustikka, koska puitteet oli minusta hyvät ja ilmapiiri mukava. Pienet ryhmät kotoisa opiskella ja oppia. Ystävällinen ja joustava palvelu. Monipuolinen tarjonta. Pääsääntöisesti asialliset ja osaavat luennoitsijat. Toiminnasta jää mukava maku: pyöreä ja aurinkoinen. Olen suorittanut ko avoimessa hallintotieteen perus ja aineopinnot hyvin järjestelyin. Henkilöstöjohtamisen opintokokonaisuuden jätin melko nopeasti kesken (maksoin tosin ), koska käytännön järjestelyt Jyväskylän kanssa vaikuttivat olevan hankalia, tämä lähinnä tietojärjestelmän suhteen. Vastaavia ongelmia esim. Utan kanssa ei ole ollut. Näyttää siltä, että vastaajien mielikuva Päijät-Hämeen kesäyliopistosta jakautuu happaman ja makean välille. Happamuus liittyy maksuihin ja pitkäkestoisen opiskelun suunnittelun vaikeuteen. Makeus taas liittyy paikallisuuteen, kurssien toteuttamisen ajankohtaan sekä tukeen opintopolkujen muodostumisessa. 20