Kesäyliopiston avoimen korkeakouluopetuksen alueellinen vastuu Päijät-Hämeessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kesäyliopiston avoimen korkeakouluopetuksen alueellinen vastuu Päijät-Hämeessä"

Transkriptio

1 Kesäyliopiston avoimen korkeakouluopetuksen alueellinen vastuu Päijät-Hämeessä Hankkeen loppuraportti 2012 Timo Aarrevaara Riitta Niittyviita Eija Pollari

2

3 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 1. Johdanto Hankkeen tavoite Aikuiskoulutus Päijät-Hämeessä Yliopistotoiminnan muutokset ja niiden vaikutukset kesäyliopiston toimintaan Opiskelijoiden ja koulutusta hyödyntävien organisaatioiden näkökulma Johtopäätökset Lähteet: Liitteet... 25

4 Esipuhe Opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämissuunnitelman tavoitteena on, että myös aikuisväestön osaaminen on vuoteen 2020 mennessä maailman kärkeä. Sen edellytyksenä on, että mikään osa aikuisväestöstä ei jäisi pysyvästi aikuiskoulutuksen ulkopuolelle ja yli neljännes osallistuisi aikuiskoulutukseen säännöllisesti. Osallistumisaste ei kuitenkaan ole kohonnut vastaavasti, joten Opetus- ja kulttuuriministeriö on viime vuosien aikana panostanut opetustoimen kehittämiseen ja lain säädännön uudistamiseen. Päijät-Hämeen maakunta kantaa vastuunsa näistä tavoitteista ja on asettanut tavoitteeksi olla valtakunnan johtava aikuiskouluttaja. Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma edellyttää ylläpitäjä- ja oppilaitosrakenteen kehitystä vastaamaan näihin kasvaviin ja uudistuviin tehtäviin. Tässä raportissa kuvataan Päijät-Hämeen kesäyliopiston osuutta avoimen korkeakouluopetuksen toteuttajana maakunnassa liittyen kesäyliopiston kehittämistyöhön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön vapaan sivistystyön lainsäädännön uudistumiseen. Lisäksi selvitettiin kesäyliopiston merkitystä julkisten ja yksityisten työyhteisöjen henkilöstön kehittämiseen ja osaamisen lisäämiseen täydennyskoulutuksen avulla sekä kesäyliopiston mahdollisuuksia tukea omalla toiminnallaan maakunnan tavoitteita. Selvitys työhön liittyvät kyselyt ja haastattelut tehtiin syksyn 2011 aikana. Hankkeen toteutumista on tukenut ohjausryhmä. Pääsihteeri Senja Jouttimäki Lahden yliopistokeskuksesta antoi arvokkaita kommentteja raportin viimeistelyvaiheessa. Päijät-Hämeen alueella avointa korkeakouluopetusta toteuttavat oppilaitokset, Lahden yliopistokeskuksen yksiköt, Lahden ammattikorkeakoulu, Wellamo-opisto, Lahden kansanopisto, Harjulan kansalaisopisto ja Heinolan kansalaisopisto ovat tukeneet selvityksen tekoa antamalla tilastotietoja toteuttamastaan avoimesta korkeakouluopetuksesta. Päijät-Hämeen alueen kunnat kertoivat kyselyssä ja haastatteluissa näkemyksiään kesäyliopiston merkityksestä alueellisena oppilaitoksena, josta saimme tärkeää tietoa kesäyliopiston kehittämistyöhön. Lahdessa Tekijät 4

5 1. Johdanto Hankkeen taustaa Suomen kesäyliopistolaitoksen vision mukaan kesäyliopistot ovat kiinteä osa Suomen avoimen yliopiston kokonaisjärjestelmää, ja ne järjestävät yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Erityisenä painopistealueena on yhteistyön kehittäminen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa. Kesäyliopistot nähdään visiossa taloudellisesti kilpailukykyisinä vapaan sivistystyön oppilaitoksina, jotka lisäävät korkea-asteen opetuksen saatavuutta. Kesäyliopistojärjestelmä on osa avointa yliopisto- ja korkeakoulujärjestelmää, joka täydentää alueellisesti ja sisällöllisesti yliopisto- ja korkeakouluverkkoa. Näin ollen se lisää alueellisesti koulutuksellista tasa-arvoa elinikäisen oppimisen ajatuksen mukaisesti. (Skyot 2010) Kesäyliopistolaitoksen tavoitteena on ylläpitää ja monipuolistaa väestön koulutusmahdollisuuksia ja edistää asiakaslähtöisessä koulutustoiminnassaan toiminta-alueensa kehittymistä. Vuoden 2010 alussa voimaan tulleen vapaan sivistystyön lain mukaan kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia. Niiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö. Päijät-Hämeen kesäyliopisto on toiminut Lahdessa vuodesta 1962 alkaen. Kesäyliopiston tavoitteena on alusta alkaen ollut järjestää alueen aikuisväestölle mahdollisuus yliopistotasoisiin opintoihin sekä vastata alueen väestön sivistystarpeisiin. Päijät-Hämeen kesäyliopistoyhdistyksen jäseniä ovat alueen kunnat, joiden nimeämistä edustajista valittu johtokunta johtaa sen toimintaa. Päijät-Hämeen kesäyliopisto sitoutuu toiminnassaan seuraaviin julkilausuttuihin arvoihin: alueellisuus ensisijainen toimintakenttä Päijät-Hämeessä, luottamus asiantunteva ja sopimuksistaan kiinni pitävä toimija, akateemisuus korkeakoulutuksen perinteiden soveltaminen toimintaan ja avoin yhteistoiminnallisuus muiden toimijoiden lähtökohtien hyväksyminen. Tunnustettujen arvojen kautta kesäyliopisto lisää mahdollisuuttaan toimia luotettavana ja ennakoitavana yhteistyökumppanina. Päijät-Hämeen kesäyliopisto on valtakunnallisesti tunnettu ja maakunnallisesti arvostettu yleissivistävää, ammatillista ja akateemista koulutusta tuottava oppilaitos. Se toimii kiinteästi osana avoimen yliopiston järjestelmää yhteistyössä Päijät-Hämeen korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön koulutusorganisaatioiden kanssa, ja ydinosaamisensa osalta se toimii yhteistyössä myös lähialueilla ja kansainvälisesti. Kesäyliopisto teki vuonna 2010 pidetyn kehittämispäivän pohjaksi selvityksen, jossa kuvattiin sidosryhmien näkemyksiä kesäyliopiston toiminnasta. Selvityksen yhteenvedon pohjalta päätettiin 5

6 kartoittaa laajemmin Päijät-Hämeen alueen toimijoiden käsityksiä, jotka koskevat Päijät-Hämeen kesäyliopiston järjestämän koulutuksen merkityksiä korkeakouluopetusta toteuttavana oppilaitoksena uuden vapaan sivistystyön lainsäädännön kesäyliopistoille määrittelemän tehtävän pohjalta. 2. Hankkeen tavoite Opetusministeriö toteuttaa vuosien aikana vapaan sivistystyön kehittämisohjelman, jonka tavoitteena on kehittää ylläpitäjä- ja oppilaitosrakennetta niin, että vapaa sivistystyö pystyy vastaamaan kasvaviin ja uudistuviin tehtäviin myös jatkossa. Kesäyliopistojen osalta tulisi kiinnittää erityistä huomiota alueelliseen yhteistyöhön ja työnjakoon muiden aikuisoppilaitosten kesken sekä avoimen korkeakouluopetuksen järjestämismahdollisuuksiin ja muuhun korkeakouluyhteistyöhön. Tässä hankkeessa selvitetään Päijät-Hämeen kesäyliopiston osuutta alueella toteutettavasta avoimesta korkeakouluopetuksesta. Avoimen korkeakouluopetuksen lisäksi alueella toimivat Lahden yliopistokeskuksen yksiköt toteuttavat perusopiskelijoille yliopisto-opetusta sekä maksullisena palvelutoimintana koulutusohjelmia. Hankkeessa keskitytään vapaan sivistystyön laissa kesäyliopistoille määriteltyihin tehtäviin, eli avoimen korkeakouluopetuksen ja korkeakoulutettujen ammatillisen koulutuksen sekä alueellisen sivistystehtävän tuottamiseen ja kehittämiseen. Päijät-Hämeen kesäyliopisto tekee yhteistyötä toiminta-alueella korkeakouluopetusta järjestävien yksiköiden kanssa ja on mukana Lahden yliopistokeskuksen koulutustyöryhmässä. Korkeakouluopetuksen yhteissuunnittelun tavoitteena on tarjota mahdollisimman laaja ja monipuolinen avoimen yliopisto-opetuksen tarjonta alueen aikuisväestölle ja välttää päällekkäisyyksiä opetustarjonnassa. Lisäksi Lahden ammattikorkeakoulun vuonna 2008 solmitun yhteistyösopimuksen puitteissa pohditaan vuosittain erilaisia opetustarjonnan monipuolistamiseen tähtääviä yhteistyömahdollisuuksia. Hankkeessa selvitettiin sekä Päijät-Hämeen kesäyliopiston toteuttaman avoimen korkeakouluopetuksen suhteellinen osuus alueella toteutetusta avoimesta korkeakouluopetuksesta että opiskelijoiden ja koulutusta hyödyntävien organisaatioiden toiveita sen laajentamisesta ja monipuolistamisesta. Lisäksi selvitettiin kesäyliopiston toiminnan tunnettavuutta ja koulutustarjonnan vastaavuutta, jotta voitaisiin kohottaa työyhteisöjen henkilöstön ammatillista osaamistasoa. Hankkeen tavoitteena on Päijät-Hämeen kesäyliopiston toiminnan kehittäminen siten, että kesäyliopiston toimintaedellytykset tarjota koulutusta alueen aikuisväestölle osaamistason kohottamiseen säilyvät. Päijät-Hämeen kesäyliopiston johtokunta on strategian ja kehittämisohjelman yhteydessä tuonut esille tarpeen selvittää kesäyliopiston jäsenpohjan laajentamismahdollisuudet. Tällä hetkellä kesäyliopistoyhdistyksen jäseninä on alueen kuntia. Jäsenpohjan laajentamisen tarkastelu jätettiin tämän selvityksen ulkopuolelle, koska yhdistyksen uudet säännöt tulivat voimaan vasta

7 Hankkeen toteutus Hanke toteutettiin välisenä aikana. Hankkeen vastuuhenkilöinä toimivat kesäyliopiston rehtori Eija Pollari ja tiederehtori Timo Aarrevaara sekä talouden osalta kesäyliopiston taloussihteeri Aila-Marja Kemppainen. Selvitystyötä tekemään palkattiin osa-aikaiseksi hanketyöntekijäksi Riitta Niittyviita. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Ulla Sepponen Lahdesta, ja jäseninä Pirjo Hepo-oja Heinolasta, Mika Harju Lahdesta, Riitta Keränen/Heikki Turunen Lahdesta, Matti Ruotsalainen/Tiina Valonen Hollolasta, Jaana Suvisilta Nastolasta/Pirkko Luokkanen Orimattilasta ja Riitta Keinänen-Korpela Padasjoelta sekä Senja Jouttimäki Lahden yliopistokeskuksesta. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa: ja Hankkeen toteutuksessa hyödynnettiin kesäyliopiston toiminnasta aiemmin koottua tietoa ja tilastoja uusien tietojen analysoinnin pohjana. Jäsenten ja muiden sidosryhmien näkemyksiä kartoitettiin kolmen kyselyn ja haastattelujen avulla. Hankkeessa käytettiin kesäyliopiston tiloja, laitteistoa ja kesäyliopiston toimistotarpeistoa. Hankkeen tuloksia hyödynnetään Päijät-Hämeen kesäyliopiston toiminnan kehittämistyössä ja arvioitaessa opetusministeriön vapaan sivistystyön vuoteen 2012 jatkuvan kehittämisohjelman toimenpidesuositusten vaikutusta Päijät-Hämeen alueella. Päijät-Hämeen liitto myönsi hankkeen toteuttamista varten avustuksen maakunnan kehittämisrahasta Selvitys hankkeen taloudesta on liitteessä 1. Hankkeen tuloksista tehtyä raporttia jaetaan Päijät-Hämeen liittoon, alueen kuntiin, maakunnan korkeakouluopetusta järjestäviin oppilaitoksiin sekä muille yhteistyökumppaneille. Raportti julkaistaan myös sähköisessä muodossa Päijät-Hämeen kesäyliopiston kotisivuilla. Lisäksi kyselyyn osallistuneille tahoille lähetetään tiedote hankkeen raportin valmistumisesta ja linkki kesäyliopiston kotisivuilla olevaan raporttiin sähköpostitse. Hankkeen kuluessa kerätty aineisto säilytetään Päijät-Hämeen kesäyliopiston arkistossa. 7

8 3. Aikuiskoulutus Päijät-Hämeessä Päijät-Häme (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä) on maakunta, joka on yhtenäistynyt vasta viimeisten vuosikymmenten aikana. Sen instituutiot ovat suuntautuneet aiempien läänijaon rajojen mukaan, ja tämä on näkynyt myös koulutusorganisaatioiden kehityksessä. Yli päijäthämäläisestä, n. 20 %, on yli 65- vuotiaita. Päijät-Hämeen väestö on ikääntymässä, eikä syntyvyys tulevaisuudessa tule riittämään alueen työvoimatarpeisiin. Huoltosuhde heikkenee, eli yhä pienempi määrä työssäkäyviä elättää nykyistä suuremman määrän työvoimaan kuulumattomia. Maahanmuuttoa toivotaan erääksi tämän ongelman ratkaisijaksi, vaikkakin maakunnan väkiluku on kasvanut koko 2000-luvun. Nelivuotiskausittain uudistettavan maakuntasuunnitelman mukaisesti Päijät-Hämeen tavoitteena on saavuttaa sellainen asema ja rooli, jossa maakunnalla on sen määrittelemillä alueilla ja aloilla kansallista tai valtakunnan osan johtajuutta ja vastuuta. Maakunnalla on jo nyt valtakunnallisesti arvostettua osaamista mm. ympäristöteknologiassa, muotoilussa, käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa ja terveysliikunnassa. Maakuntien haasteet koko maassa ovat samankaltaisia, mm. hyvinvoinnin ja palvelujen turvaaminen, ikääntyminen, osaamisen vahvistaminen jne. Alueellisia eroja kuitenkin löytyy. Koulutuksen ja työelämän välisten yhteyksien tiivistämistä korostetaan. Maakunnan kilpailukykyisyyden turvaamiseen ja työvoimatarpeisiin on vastattava ennakoivalla osaamisen vahvistamisella ja riittävällä koulutuksella. Maakunnan vetovoimatekijöiden ja vahvuuksien tulee olla niin tunnettuja, että Päijät-Hämeen ulkopuoleltakin ollaan valmiita muuttamaan tänne. Osaamisen vahvistamiseen ja koulutuksen tarjontaan vastaa myös osaltaan vapaa sivistystyö, jota edustaa esimerkiksi Päijät-Hämeen kesäyliopisto. Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaan sivistystyön lain mukaan kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö. Alueellisuus tarkoittaa toiminnan painottumista palvelemaan Päijät-Hämeen tarpeita. Näiden tarpeiden määrittäminen ja alueellisen roolin kirkastaminen on samalla tavoin haasteellista kuin muillekin alueen instituutioille. Perustehtävä merkitsee sitä, että kesäyliopisto toimii kumppanuuksissa koulutuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan hankkeissa, jotka hyötyvät kesäyliopiston vahvuuksista. Kesäyliopisto tarjoaa koulutusta yritysten henkilökunnalle ammatillisen kehittymisen tueksi ja osaamistason kohottamiseksi. Vaikka Päijät-Hämeessä asuvien koulutusaste on noussut samaa vauhtia kuin koko maan koulutusaste, koulutuspanostuksista huolimatta korkean asteen koulutuksen saaneiden muuttovoitto näyttäisi olevan ainoa keino nostaa maakunnan koulutustasoa lähemmäksi maan keskitasoa. Koulutustason nostamisessa myös Päijät-Hämeen kesäyliopistolla on ollut ja tulee tulevaisuudessakin olemaan merkittävä rooli vapaansivistystyön kehittämisohjelman vuosille ja Opetushallituksen 8

9 koulutus ja tutkimus vuosina hengen mukaisesti. (Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma vuoteen 2035). 4. Yliopistotoiminnan muutokset ja niiden vaikutukset kesäyliopiston toimintaan Suomessa yliopistojen taloutta ja hallintoa on vahvistettu vuoden 2010 alussa voimaan tulleella yliopistolailla (558/2009). Uuden lainsäädännön seurauksena yliopistojen autonomia on laajentunut, eivätkä ne ole enää hallinnollisesti valtion tilivirastoja, vaan julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia säätiöitä. Tämä antaa ainakin periaatteessa mahdollisuuden nähdä yliopistot aiempaa joustavampina toimijoina koulutusmarkkinoilla. Yliopistot ovat samalla vahvistaneet pääomaansa mm. rakennustensa omistuksen avulla, ja niiden päätöksenteossa on mukana myös yliopiston ulkopuolisia jäseniä. Yliopistojärjestelmän uudistuminen liittyy 2010-luvulla sekä toiminnan muutoksia tukevaan rakenneuudistukseen että yliopistojen toimintatapojen muutokseen. Keskeinen syy yliopistouudistukseen on taloudellinen, ja oleellisten erojen syntyminen yliopistojen toimintaedellytysten välillä on vielä edessä yliopistojen rahoitusjärjestelmän muuttuessa vuoden 2013 alusta alkaen. Yliopistoja on yhdistynyt, ja niiden määrä tulee varsin suurella todennäköisyydellä lähivuosina vähentymään. Samalla yliopistoja ohjataan voimakkaasti profiloitumaan. Korkeakoulujen hallinto on monitasoista, kansallinen päätöksenteko monimutkaista, ja korkeakouluihin kohdistuvat intressit ovat hajanaisia. Siksi korkeakoulut tarvitsevat monenlaisia kumppaneita, joissa kesäyliopistot muodostavat erityisen ryhmän, jolla on tarjottavanaan hyvin joustava toimintamalli. Kesäyliopistoilla on tässä tilanteessa voimakas intressi seurata sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen profiloitumisen alueita, ja niiden pitkäjänteisyyttä yhteistyön alueella toimivien oppiaineiden ja koulutusohjelmien osalta. Seuraavina vuosina muutokset ovat oletettavasti voimakkaampia niin ammattikorkeakoulusektorilla kuin yliopistosektorilla. Rakenteelliset uudistukset voidaankin nähdä myös seurauksena pitkä-aikaisesta kehityksestä, jossa työ korkeakouluissa on muuttunut merkittävällä tavalla. Ammattikorkeakoulujen perustaminen 1990-luvun alussa lisäsi opetuksen tehtäviä oleellisesti ja samalla myös yliopistosektori kasvoi. Myös kesäyliopistoilla on ollut tärkeä rooli tässä kasvussa opintojen mahdollistajana. Korkeakoulututkintoja suorittavilla opiskelijoilla on taustalla merkittäviä määriä myös kesäyliopistossa suoritettuja opintoja. Kesäyliopistoissa keskeinen resurssi ovat opettajat, ja heidän näkemyksensä, samoin kuin sidosryhmien näkemykset ohjaavat kesäyliopistojen toimintaa. Kesäyliopistoilla toiminta perustuu tunnetusti tuntiopettajien käyttöön, joten opetushenkilöstön ja opetuksen kehittäminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Siksi kesäyliopistoilla on erityinen tarve käydä keskusteluja ja seurata yhteistyö-korkeakoulujen tavoitteita. 9

10 Korkeakouluopetus käynnistyi Päijät-Hämeessä kesäyliopiston toimesta vuonna (Kaila 1982). Kaksikymmentä vuotta myöhemmin vuonna 1977 Helsingin yliopisto aloitti avoimen yliopistotoiminnan Lahdessa. Kymmenen vuotta sitten alueella toimivat yliopistoyksiköt koottiin yliopistokeskukseksi, jolloin korkeakouluopetuksen tarjonnan koordinointia lisättiin Päijät-Hämeessä. Vapaan sivistystyön oppilaitosten korkeakouluopetustarjonta on kehittynyt yliopistojen avoimen yhteistyöoppilaitostoiminnan kautta osaksi niiden muuta koulutusta (Kosunen et.al. 2007). Päijät-Hämeessä toimivista oppilaitoksista korkeakouluopetusta järjestävät Helsingin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Aalto yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Lahden ammattikorkeakoulu, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Päijät-Hämeen kesäyliopisto, Wellamoopisto, Lahden kansanopisto, Harjulan kansalaisopisto ja Heinolan kansalaisopisto. Tämä selvitys koskee korkeakoulujen tai niiden yhteistyöoppilaitosten järjestämää avointa korkeakouluopetusta, johon opiskelijat voivat osallistua iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Oppilaitosten erilaisista tiedon keruutavoista johtuen selvityksessä käytetään avoimen korkeakouluopetuksen osallistuneiden opiskelijoiden määriä Päijät-Hämeessä kuvataan eri oppilaitosten vuoden 2010 toiminnasta koottujen avoimen korkeakouluopetukseen osallistuneiden opiskelijoiden lukumäärillä. Osallistuneiden opiskelijoiden määrät antavat kuvan avoimen korkeakouluopetuksen volyymista Päijät-Hämeessä. Kaikista opetusta tarjoavista oppilaitoksista ei valitettavasti ollut saatavilla tilastotietoja opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden määrästä tai tarjottujen opintokokonaisuuksien laajuudesta. Esimerkiksi Kesäyliopistossa, Helsingin yliopiston avoimessa, Lahden kansanopistossa ja Wellamo-opistossa opiskelijat suorittavat pääsääntöisesti laajoja opintopisteen kokonaisuuksia, kun taas avoin ammattikorkeakouluopetus koostuu 3-10 opintopisteen opintojaksoista. * sisältää LUT:n tutkintoon tähtäävät pitkät täydennyskoulutusohjelmat 10

11 ** sisältää myös kansanopiston peruslinjojen avoimeen yliopisto-opetukseen osallistuvat opiskelijat * sisältää LUT:n tutkintoon tähtäävät pitkät täydennyskoulutusohjelmat ** sisältää myös kansanopiston peruslinjojen avoimeen yliopisto-opetukseen osallistuvat opiskelijat Avoimeen korkeakouluopetukseen osallistuneista opiskelijamääristä saadut luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska eri oppilaitosmuotojen toimintojen tilastointi ei ole yhtenevää. Vertailussa käytetyistä luvuista on pyritty poistamaan tiedossa olevat muut kuin avointa yliopisto-opetusta koskevat opiskelijatiedot. Lisäksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Helsingin yliopiston luvuista on vähennetty ne opintoihin osallistuneet, jotka on jo kertaalleen kirjattu yhteistyöoppilaitosten opiskelijamääriin. Vaikka eri oppilaitosten tilastoinnit poikkeavat toisistaan, voidaan toiminnan volyymiä ja tarjonnan laajuutta kuvaavia lukuja käyttää suuntaa antavina, kun verrataan oppilaitosten tarjoaman avoimen korkeakouluopetuksen laajuutta Päijät-Hämeessä. Avoimella korkeakouluopetuksella Päijät-Hämeessä on pitkät perinteet, sillä kesäyliopiston opetuksen alkamisesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Opetus laajeni huomattavasti 1980-luvulla monimuoto-opetuksen kehittämisen myötä. Avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa perusteltiin tuolloin koulutuksellisen ja alueellisen tasa-arvon lähtökohdista. (T. Kosunen ym. 2007). Neljän viimeisen vuoden aikana Päijät-Hämeen alueen oppilaitosten toteuttamaan avoimeen korkeakouluopetukseen osallistuneiden opiskelijoiden määrissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Avoimen korkeakouluopetuksen suurimpia toteuttajia vuosina ovat Päijät-Hämeen kesäyliopisto, Lahden ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston avoin yliopisto sekä Lahden kansanopisto, jonka opiskelijatilastoissa ovat mukana myös peruslinjoilla opiskelevat opiskelijat. Päijät-Hämeessä toimivien yliopistoyksiköiden avoimen korkeakouluopetuksen tarjonta koostuu oman yliopiston oppiaineista. Wellamo-opisto tarjoaa oppilaitosyhteistyönä Helsingin yliopiston 11

12 avoimen yliopiston opetusta. Lahden kansanopiston opetustarjonta koostuu Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistojen oppiaineista. Päijät-Hämeen kesäyliopiston tehtävänä on avoimen korkeakouluopetuksen osalta tarjota alueella toimivien yliopistojen opetuksen lisäksi myös muiden Suomen korkeakoulujen oppiaineita ja näin ollen monipuolistaa ja laajentaa opetustarjontaa alueella. Kesäyliopisto toteuttaa lukuvuonna Tampereen, Itä-Suomen, Helsingin, Jyväskylän, Vaasan, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston opintoja. Kesäyliopisto päättää vuosittain, mitä Suomen eri yliopistojen avoimen opetuksen tarjonnasta se järjestää. Avoimen korkeakouluopetuksen tarjonta Päijät-Hämeen alueella painottuu Päijät-Hämeen kesäyliopistoa lukuun ottamatta yksittäisiin opintojaksoihin ja perusopintoihin. Kesäyliopisto oli vuonna 2010 Päijät-Hämeen alueella ainoa, joka toteutti yksittäisten opintojaksojen ja perusopintojen lisäksi aineopintoja. Opiskelijoille suoritettuun kyselyyn vastanneista 44.5 % on suorittanut kesäyliopistossa yli 25 opintopistettä avoimia yliopisto-opintoja. Heistä noin 8 % oli suorittanut yli 60 opintopistettä. Kesäyliopistossa opiskelijat sitoutuvat laajoihin kokonaisuuksiin opinnoissaan. Vuoden 2012 alussa Päijät-Hämeen kesäyliopistossa käynnistyvät Kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon tähtäävät opinnot avoimena yliopisto-opetuksena. Kesäyliopiston tavoitteena on tukea tutkintoon tähtäävien opiskelijoiden opiskelua. Ensimmäistä kertaa avoimena yliopisto-opetuksena alueella tarjotut kandidaatin tutkintoon tähtäävät opinnot laajentavat merkittävästi alueen aikuisväestön opiskelumahdollisuuksia. Kesäyliopiston tavoitteena on laajentaa tutkintoon tähtäävien avoimen yliopisto-opintojen tarjontaa tulevana syksynä. Kesäyliopiston korkeakouluopetustarjonta on keskittynyt avoimeen yliopisto-opetukseen. Lahden ammattikorkeakoululla ja Päijät-Hämeen kesäyliopistolla on ollut yhteistyösopimus vuodesta 2008 alkaen. Yhteistyösopimuksen puitteissa neuvotellaan vuosittain avoimen korkeakouluopetuksen järjestämisestä. Kahtena viime vuonna ammattikorkeakoulun kentässä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet siten, ettei avointa ammattikorkeakouluopetusta ole kesäyliopiston toimesta järjestetty. 12

13 5. Opiskelijoiden ja koulutusta hyödyntävien organisaatioiden näkökulma Päijät-Hämeen kesäyliopisto toteuttaa tehtäväänsä osallistumalla maakunnan kehittämiseen ja tukemalla yhdistyksen tarkoitusta vastaamalla alueen aikuisväestön koulutustarpeeseen. Siksi sen opiskelijat ovat jo työelämässä toimivia, joiden ensisijaisena tavoitteena ei välttämättä ole tutkinnon suorittaminen vaan henkilökohtainen kehittyminen ja esimerkiksi työmarkkinakelpoisuuden ylläpito. Saavutettavuuden kannalta on tärkeää, että toteuttajina ovat alueelliset toimijat, joiden työnjako mahdollistaa joustavan kyvyn vastata aikuiskoulutuksen tarpeisiin. Julkishallinnossa, erityisesti kuntasektorilla, on tapahtunut jo edellisinä vuosikymmeninä paljon muutoksia, joiden käytäntöön viemisen tueksi on aina tarvittu koulutusta. Muutosten nopeus oli ennen vain verkkaisempaa kuin nykyään luvun hierarkkisista, byrokraattista ja toimintajakoisista organisaatioista on erilaisten muutosvaiheiden kautta siirrytty kokonaisvaltaista kehittämisen ja seutuyhteistyötä korostavan muutoksen kautta asiakaslähtöisyyttä, kilpailukykyä ja kunta- ja palvelurakenteita arvioivaa mallia kohti. Koulutuksen hyödyntäminen muutosten, uusien osaamistarpeiden ja kehittämisen tukena on vaihdellut sekä koko Päijät-Hämeessä että eri organisaatioissa. Päijät-Hämeen kesäyliopiston koulutuksiin osallistui vuosina jäsenkunnista keskimäärin 2000 henkeä vuosittain. Vuonna 2010 osallistujien määrä oli tuon edellä mainitun ajanjakson alhaisin Päijät-Hämeen kesäyliopiston jäsenkunnissa. Niiden tilaamien koulutusten osallistujamäärät sekä joka neljäs vuosi toteutettu kuntapäättäjienkoulutus vaikuttavat jäsenkuntien osallistujien määrään. Lähivuosina julkishallinnon haasteena on nähdä koulutuksen hyödyntäminen kiinteänä osana organisaatioiden muutos- ja kehittämisprosesseja. Henkilöstön ikääntyminen, tavoite pidentää työuria ja työntekijöiden määrän väheneminen mm. julkisyhteisössä voi osaltaan vaikuttaa siihen, miten koulutuksen merkitys muutoksia tukevana toimintana nähdään. Työpaineiden lisääntyminen ja koulutukseen osallistuminen voidaan katsoa vain entisestään lisäävän niitä. Koulutukseen osallistujien määrää vähentävinä tekijöinä voidaan pitää joidenkin julkisyhteisöiden perinteisesti hoitamien tehtäväkokonaisuuksien ulkoistamista ja taloudellisia niukkoja resursseja. Toisaalta kunta- ja palvelurakenteiden murros luo uusia, erilaisia osaamistarpeita ja lisää haasteita julkishallinnon henkilöstökoulutukselle. Osaamista ylläpitävää ja lisäävää kouluttautumista vaativat myös työtehtävien ja ammattitaitovaatimusten muuttuminen, osaamisen jatkuvuuden ylläpitämisen turvaaminen sekä organisaatioiden sidosryhmien esimerkiksi valtiovallan, päättäjien ja kuntalaisten/asiakkaiden odotukset palveluiden tuottamisen tehokkuudelle ja laadukkuudelle. Hankkeessa kuvataan opiskelijoille sekä koulutusta hyödyntäville organisaatioille suunnattujen kyselyiden tuloksia. Kyselyt toteutettiin Webropol-kyselyinä. Opiskelijoille suunnatut kyselyt lähetettiin yhteensä 1709 opiskelijalle, jotka olivat osallistuneet viiden viimeisen vuoden aikana Päijät- Hämeen kesäyliopiston avoimen korkeakouluopetuksen kursseille. Vastauksia saatiin yhteensä

14 kappaletta, joten vastausprosentti oli 20.9 %. Vastauskatoon on vaikuttanut mm. vastaajien sähköpostiosoitteiden vaihtuminen sekä osalla vastaajista opiskelun satunnaisuus tai pitkä aika viimeksi suoritetusta kurssista. Näin vastaajat painottuvat niihin, joiden opiskelu on lähellä kyselyajankohtaa sekä niihin, joilla on runsaasti opintojaksoja suoritettuna. Vastaajien painottuminen ikäkohortteihin sekä naisiin vastaa varsin hyvin kesäyliopiston avoimen korkeakouluopetuksen osallistujien kuvaa. Kyselyn relialibiliteetti tukee tulosten luotettavuutta. Validiteettia kuitenkin eräiden kysymysten osalta heikentää tyhjien vastausten suuri määrä. Osaan kysymyksistä on ollut vaikea vastata, mutta vastaajille on annettu osassa kysymyksiä myös mahdollisuus avoimeen vastaukseen. Tätä vastaajat ovatkin hyödyntäneet. Julkishallinnon organisaatioille ja yrityksille suoritettujen kyselyihin vastasi yhteensä 51 tahoa, joten vastausprosentti oli 15.3 %. Vastausten vähäiseen määrään saattoi vaikuttaa kyselyn suorittamisen ajankohdan sijoittuminen julkisyhteisöiden osalta seuraavan vuoden talousarvion valmistelun kannalta kiireisimpään ajankohtaan. Vähäisten vastaajamäärien vuoksi saatuja tuloksia ei voida pitää tilastollisesti merkittävinä vaan ainoastaan suuntaa antavina. Keitä vastaajat ovat? Korkeakouluopiskelijoiden vastaajista noin 40% on Lahdesta (147), ja muun Päijät-Hämeen osuus on noin 20% (68). Muun Suomen osuus on noin 40% (138). Opiskelijakyselyn tuloksia tulkittaessa on syytä ottaa huomioon kolme vastauksia koskevaa rajoitusta. Ensinnäkin vastaajista on varsin suuri osuus Päijät-Hämeen ulkopuolella asuvia. Toiseksi vastaajien ikä painottuu työelämän prime time ajanjaksoon, jossa kilpailu työajan ulkopuolella tapahtuvasta ajankäytöstä on voimakasta. Kolmas huomiota kiinnittävä tekijä on, että miehiä vastaajista on alle 15 %. Heidän aktiivisuutensa kouluttautumisessa on naisia vähäisempää (SKYOT 2007). Julkishallinnon sekä yrityksille ja kolmannelle sektorille suunnattujen kyselyiden vastaajat toimivat lähinnä ylimmän ja keskijohdon tehtävissä. 14

15 Opiskelijakyselyyn vastasi kaikkiaan 353 opiskelijaa. Vastaajista 14.6 % oli miehiä. Alla olevat pylväät kuvaavat kyselyyn vastanneiden ikäkohorttia ja kotipaikkakunnan sijaintia. Päijät-Hämeen kesäyliopiston alueellisen tehtävän toteuttaminen edellyttää, että kurssitarjonta on monipuolista. Siksi kesäyliopisto on osa valtakunnallista avoimen korkeakouluopetuksen verkostoa. Avoimen yliopiston opiskelu voi toimia myös väylänä, joka johtaa tutkintoon johtavaan yliopistoopiskeluun. Tämän kyselyn vastaajista lähes neljännes ilmoitti sen tavoitteekseen, ja lukua voi pitää korkeana. Näyttäisi siltä, että kysyntä on merkittävää, mutta se ei ole toteutunut tutkintoon johtavana koulutuksena. Avoimen korkeakouluopetuksen tarjonta voi toimia tutkintotavoitteista koulutusta vapaaehtoisempana väylänä, jossa aikuisopetuksen tarpeet määrittävät koulutuksen hyödyntämistä. Lähes puolet vastaajista on suorittanut yli 25 opintopistettä Päijät-Hämeen kesäyliopistossa. Osallistujan motiivien ei tarvitse olla samalla tavoin selkeitä avoimessa korkeakouluopetuksessa kuin tutkintotavoitteisessa koulutuksessa (esim. Hyvärinen 2006). Näin kesäyliopiston toteuttama koulutus voi lisätä koulutuksen tasa-arvoa elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta. Monipuolisen korkeakoulutuksen alueellinen tarjonta voi myös tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä. Tästä näkökulmasta tarkastellen on perusteltua, että kesäyliopiston avoin korkeakouluopetus ylittää maakunnallisen tehtävän ja annettava opetus voi toteuttaa laatua, joka on alueesta riippumaton. Sen perustana voivat olla opiskelijoiden tarpeet ja kontaktit opettajiin ja integroituminen tieteenaloihin. Toisaalta maakunnan ulkopuolella olevat kyselyyn vastanneet kokevat olevansa kaukana ja tuntevat heikommin Päijät-Hämeen kesäyliopiston tarjontaa. 15

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Idealismia ja sivistystalkoita? Yhteistyötahon näkökulma avoimen yliopiston toimintaan

Idealismia ja sivistystalkoita? Yhteistyötahon näkökulma avoimen yliopiston toimintaan Idealismia ja sivistystalkoita? Yhteistyötahon näkökulma avoimen yliopiston toimintaan Tiederehtori Kari Laine, PPKYO Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 30.9.2009 KESÄYLIOPISTOJEN PÄÄTOIMIPAIKAT www.kesayliopistot.fi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN

AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN Tutkinnonuudistusseminaari 8.6.2004 Leena Leskinen 1 AVOIMET YLIOPISTOT AVOIMEN YLIOPISTON FOORUM 2 AVOIMEN YLIOPISTON STRATEGIA

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA Suomen kesäyliopistot r.y. Finlands sommaruniversitet r.f. The Association of Summer Universities in Finland Sisällysluettelo: Sivu 3 Kesäyliopiston

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Yleiset ohjeet ja raportointi OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Tiedotustilaisuus 10.11.2014 Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen perusta Valtionavustuslaki

Lisätiedot

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Vapaan sivistystyön laki: Tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Avoin ammattikorkeakoulu

Avoin ammattikorkeakoulu Avoin ammattikorkeakoulu Strategia 2009-2012 AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2009-2012 1 Sisällys 1. Johdanto 2. Strategian lähtökohdat 3. Avoimen ammattikorkeakoulun arvot, toiminta-ajatus ja visio

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Jyväskylän yliopisto KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS Avoin yliopisto

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Jyväskylän yliopisto KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS Avoin yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius kaikille avointa opetusta iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta opetus vastaa yliopiston opetussuunnitelmia opiskelu on sivutoimista opiskelu on maksullista opiskelutavoissa

Lisätiedot

TAMPEREEN KESÄYLIOPISTO

TAMPEREEN KESÄYLIOPISTO Rahoitusmenot 2007 Opiskelijoita 2008 TAMPEREEN KESÄYLIOPISTO perustettu 1955, ylläpitäjinä alueen yliopistot / korkeakoulut, Pirkanmaan 21 kuntaa, Aamulehti, 7 henkilöjäsentä Tampereen yliopisto Tavoite:

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Oman opiskelualan etsiminen: Mahdollisuus tutustua yliopistoopiskeluun sekä eri koulutusaloihin ja oppiaineisiin Valmistautuminen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Korkeakouludiplomi. kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti. Helsinki 9.2.2015

Korkeakouludiplomi. kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti. Helsinki 9.2.2015 Korkeakouludiplomi kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti Helsinki 9.2.2015 Professori Jussi Välimaa Erikoistutkija Helena Aittola Projektitutkija Taru Siekkinen 9.2.2015 Koulutuksen

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

FBC:n kysely UAE:n suomalaisille 2014 Finnish Business Council Survey 2014 Results

FBC:n kysely UAE:n suomalaisille 2014 Finnish Business Council Survey 2014 Results FBC:n kysely UAE:n suomalaisille 2014 Finnish Business Council Survey 2014 Results Taustatiedot, total 80 responses Asuin-/toimipaikkasi on Al Ain 4 % Abu Dhabi 9 % Muu, mikä? 3 % Dubai 84 % Oletko Finnish

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Luonnos 21.11.2008 Avoimen foorumin työvaliokunta. Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Luonnos 21.11.2008 Avoimen foorumin työvaliokunta. Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Luonnos 21.11.2008 Avoimen foorumin työvaliokunta Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009

Lisätiedot

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Turussa 4-5.10.2007

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Turussa 4-5.10.2007 Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Turussa 4-5.10.2007 Ajankohtaiset asiat avoimessa yliopistossa Leena Leskinen, Kuopion yliopisto 1 avoimuus- ei suljettu kaikille Avoimen yliopiston perustehtävänä koulutuksellisen

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.

Lisätiedot

Avoin yliopisto Suomessa Valtakunnallinen strategia 2004-2010

Avoin yliopisto Suomessa Valtakunnallinen strategia 2004-2010 Valtakunnallinen strategia 2004-2010 Avoimen yliopiston foorumi 4.4.2003 2 1 JOHDANTO Opetusministeriö määritteli vuonna 1993 avoimen yliopiston koulutuksellista tasa-arvoa edistämään luoduksi opintojärjestelmäksi,

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN YRITYSTEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TARVEKARTOITUS

KESKI-SUOMEN YRITYSTEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TARVEKARTOITUS Liisa Neittaanmäki ja Kari Perttula KESKI-SUOMEN YRITYSTEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TARVEKARTOITUS Osa A. Yrityskyselyn toteutus ja yritysten koulutus- ja kehittämistarvekartoituksen

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot