Kesäyliopiston avoimen korkeakouluopetuksen alueellinen vastuu Päijät-Hämeessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kesäyliopiston avoimen korkeakouluopetuksen alueellinen vastuu Päijät-Hämeessä"

Transkriptio

1 Kesäyliopiston avoimen korkeakouluopetuksen alueellinen vastuu Päijät-Hämeessä Hankkeen loppuraportti 2012 Timo Aarrevaara Riitta Niittyviita Eija Pollari

2

3 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 1. Johdanto Hankkeen tavoite Aikuiskoulutus Päijät-Hämeessä Yliopistotoiminnan muutokset ja niiden vaikutukset kesäyliopiston toimintaan Opiskelijoiden ja koulutusta hyödyntävien organisaatioiden näkökulma Johtopäätökset Lähteet: Liitteet... 25

4 Esipuhe Opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämissuunnitelman tavoitteena on, että myös aikuisväestön osaaminen on vuoteen 2020 mennessä maailman kärkeä. Sen edellytyksenä on, että mikään osa aikuisväestöstä ei jäisi pysyvästi aikuiskoulutuksen ulkopuolelle ja yli neljännes osallistuisi aikuiskoulutukseen säännöllisesti. Osallistumisaste ei kuitenkaan ole kohonnut vastaavasti, joten Opetus- ja kulttuuriministeriö on viime vuosien aikana panostanut opetustoimen kehittämiseen ja lain säädännön uudistamiseen. Päijät-Hämeen maakunta kantaa vastuunsa näistä tavoitteista ja on asettanut tavoitteeksi olla valtakunnan johtava aikuiskouluttaja. Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma edellyttää ylläpitäjä- ja oppilaitosrakenteen kehitystä vastaamaan näihin kasvaviin ja uudistuviin tehtäviin. Tässä raportissa kuvataan Päijät-Hämeen kesäyliopiston osuutta avoimen korkeakouluopetuksen toteuttajana maakunnassa liittyen kesäyliopiston kehittämistyöhön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön vapaan sivistystyön lainsäädännön uudistumiseen. Lisäksi selvitettiin kesäyliopiston merkitystä julkisten ja yksityisten työyhteisöjen henkilöstön kehittämiseen ja osaamisen lisäämiseen täydennyskoulutuksen avulla sekä kesäyliopiston mahdollisuuksia tukea omalla toiminnallaan maakunnan tavoitteita. Selvitys työhön liittyvät kyselyt ja haastattelut tehtiin syksyn 2011 aikana. Hankkeen toteutumista on tukenut ohjausryhmä. Pääsihteeri Senja Jouttimäki Lahden yliopistokeskuksesta antoi arvokkaita kommentteja raportin viimeistelyvaiheessa. Päijät-Hämeen alueella avointa korkeakouluopetusta toteuttavat oppilaitokset, Lahden yliopistokeskuksen yksiköt, Lahden ammattikorkeakoulu, Wellamo-opisto, Lahden kansanopisto, Harjulan kansalaisopisto ja Heinolan kansalaisopisto ovat tukeneet selvityksen tekoa antamalla tilastotietoja toteuttamastaan avoimesta korkeakouluopetuksesta. Päijät-Hämeen alueen kunnat kertoivat kyselyssä ja haastatteluissa näkemyksiään kesäyliopiston merkityksestä alueellisena oppilaitoksena, josta saimme tärkeää tietoa kesäyliopiston kehittämistyöhön. Lahdessa Tekijät 4

5 1. Johdanto Hankkeen taustaa Suomen kesäyliopistolaitoksen vision mukaan kesäyliopistot ovat kiinteä osa Suomen avoimen yliopiston kokonaisjärjestelmää, ja ne järjestävät yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Erityisenä painopistealueena on yhteistyön kehittäminen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa. Kesäyliopistot nähdään visiossa taloudellisesti kilpailukykyisinä vapaan sivistystyön oppilaitoksina, jotka lisäävät korkea-asteen opetuksen saatavuutta. Kesäyliopistojärjestelmä on osa avointa yliopisto- ja korkeakoulujärjestelmää, joka täydentää alueellisesti ja sisällöllisesti yliopisto- ja korkeakouluverkkoa. Näin ollen se lisää alueellisesti koulutuksellista tasa-arvoa elinikäisen oppimisen ajatuksen mukaisesti. (Skyot 2010) Kesäyliopistolaitoksen tavoitteena on ylläpitää ja monipuolistaa väestön koulutusmahdollisuuksia ja edistää asiakaslähtöisessä koulutustoiminnassaan toiminta-alueensa kehittymistä. Vuoden 2010 alussa voimaan tulleen vapaan sivistystyön lain mukaan kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia. Niiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö. Päijät-Hämeen kesäyliopisto on toiminut Lahdessa vuodesta 1962 alkaen. Kesäyliopiston tavoitteena on alusta alkaen ollut järjestää alueen aikuisväestölle mahdollisuus yliopistotasoisiin opintoihin sekä vastata alueen väestön sivistystarpeisiin. Päijät-Hämeen kesäyliopistoyhdistyksen jäseniä ovat alueen kunnat, joiden nimeämistä edustajista valittu johtokunta johtaa sen toimintaa. Päijät-Hämeen kesäyliopisto sitoutuu toiminnassaan seuraaviin julkilausuttuihin arvoihin: alueellisuus ensisijainen toimintakenttä Päijät-Hämeessä, luottamus asiantunteva ja sopimuksistaan kiinni pitävä toimija, akateemisuus korkeakoulutuksen perinteiden soveltaminen toimintaan ja avoin yhteistoiminnallisuus muiden toimijoiden lähtökohtien hyväksyminen. Tunnustettujen arvojen kautta kesäyliopisto lisää mahdollisuuttaan toimia luotettavana ja ennakoitavana yhteistyökumppanina. Päijät-Hämeen kesäyliopisto on valtakunnallisesti tunnettu ja maakunnallisesti arvostettu yleissivistävää, ammatillista ja akateemista koulutusta tuottava oppilaitos. Se toimii kiinteästi osana avoimen yliopiston järjestelmää yhteistyössä Päijät-Hämeen korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön koulutusorganisaatioiden kanssa, ja ydinosaamisensa osalta se toimii yhteistyössä myös lähialueilla ja kansainvälisesti. Kesäyliopisto teki vuonna 2010 pidetyn kehittämispäivän pohjaksi selvityksen, jossa kuvattiin sidosryhmien näkemyksiä kesäyliopiston toiminnasta. Selvityksen yhteenvedon pohjalta päätettiin 5

6 kartoittaa laajemmin Päijät-Hämeen alueen toimijoiden käsityksiä, jotka koskevat Päijät-Hämeen kesäyliopiston järjestämän koulutuksen merkityksiä korkeakouluopetusta toteuttavana oppilaitoksena uuden vapaan sivistystyön lainsäädännön kesäyliopistoille määrittelemän tehtävän pohjalta. 2. Hankkeen tavoite Opetusministeriö toteuttaa vuosien aikana vapaan sivistystyön kehittämisohjelman, jonka tavoitteena on kehittää ylläpitäjä- ja oppilaitosrakennetta niin, että vapaa sivistystyö pystyy vastaamaan kasvaviin ja uudistuviin tehtäviin myös jatkossa. Kesäyliopistojen osalta tulisi kiinnittää erityistä huomiota alueelliseen yhteistyöhön ja työnjakoon muiden aikuisoppilaitosten kesken sekä avoimen korkeakouluopetuksen järjestämismahdollisuuksiin ja muuhun korkeakouluyhteistyöhön. Tässä hankkeessa selvitetään Päijät-Hämeen kesäyliopiston osuutta alueella toteutettavasta avoimesta korkeakouluopetuksesta. Avoimen korkeakouluopetuksen lisäksi alueella toimivat Lahden yliopistokeskuksen yksiköt toteuttavat perusopiskelijoille yliopisto-opetusta sekä maksullisena palvelutoimintana koulutusohjelmia. Hankkeessa keskitytään vapaan sivistystyön laissa kesäyliopistoille määriteltyihin tehtäviin, eli avoimen korkeakouluopetuksen ja korkeakoulutettujen ammatillisen koulutuksen sekä alueellisen sivistystehtävän tuottamiseen ja kehittämiseen. Päijät-Hämeen kesäyliopisto tekee yhteistyötä toiminta-alueella korkeakouluopetusta järjestävien yksiköiden kanssa ja on mukana Lahden yliopistokeskuksen koulutustyöryhmässä. Korkeakouluopetuksen yhteissuunnittelun tavoitteena on tarjota mahdollisimman laaja ja monipuolinen avoimen yliopisto-opetuksen tarjonta alueen aikuisväestölle ja välttää päällekkäisyyksiä opetustarjonnassa. Lisäksi Lahden ammattikorkeakoulun vuonna 2008 solmitun yhteistyösopimuksen puitteissa pohditaan vuosittain erilaisia opetustarjonnan monipuolistamiseen tähtääviä yhteistyömahdollisuuksia. Hankkeessa selvitettiin sekä Päijät-Hämeen kesäyliopiston toteuttaman avoimen korkeakouluopetuksen suhteellinen osuus alueella toteutetusta avoimesta korkeakouluopetuksesta että opiskelijoiden ja koulutusta hyödyntävien organisaatioiden toiveita sen laajentamisesta ja monipuolistamisesta. Lisäksi selvitettiin kesäyliopiston toiminnan tunnettavuutta ja koulutustarjonnan vastaavuutta, jotta voitaisiin kohottaa työyhteisöjen henkilöstön ammatillista osaamistasoa. Hankkeen tavoitteena on Päijät-Hämeen kesäyliopiston toiminnan kehittäminen siten, että kesäyliopiston toimintaedellytykset tarjota koulutusta alueen aikuisväestölle osaamistason kohottamiseen säilyvät. Päijät-Hämeen kesäyliopiston johtokunta on strategian ja kehittämisohjelman yhteydessä tuonut esille tarpeen selvittää kesäyliopiston jäsenpohjan laajentamismahdollisuudet. Tällä hetkellä kesäyliopistoyhdistyksen jäseninä on alueen kuntia. Jäsenpohjan laajentamisen tarkastelu jätettiin tämän selvityksen ulkopuolelle, koska yhdistyksen uudet säännöt tulivat voimaan vasta

7 Hankkeen toteutus Hanke toteutettiin välisenä aikana. Hankkeen vastuuhenkilöinä toimivat kesäyliopiston rehtori Eija Pollari ja tiederehtori Timo Aarrevaara sekä talouden osalta kesäyliopiston taloussihteeri Aila-Marja Kemppainen. Selvitystyötä tekemään palkattiin osa-aikaiseksi hanketyöntekijäksi Riitta Niittyviita. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Ulla Sepponen Lahdesta, ja jäseninä Pirjo Hepo-oja Heinolasta, Mika Harju Lahdesta, Riitta Keränen/Heikki Turunen Lahdesta, Matti Ruotsalainen/Tiina Valonen Hollolasta, Jaana Suvisilta Nastolasta/Pirkko Luokkanen Orimattilasta ja Riitta Keinänen-Korpela Padasjoelta sekä Senja Jouttimäki Lahden yliopistokeskuksesta. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa: ja Hankkeen toteutuksessa hyödynnettiin kesäyliopiston toiminnasta aiemmin koottua tietoa ja tilastoja uusien tietojen analysoinnin pohjana. Jäsenten ja muiden sidosryhmien näkemyksiä kartoitettiin kolmen kyselyn ja haastattelujen avulla. Hankkeessa käytettiin kesäyliopiston tiloja, laitteistoa ja kesäyliopiston toimistotarpeistoa. Hankkeen tuloksia hyödynnetään Päijät-Hämeen kesäyliopiston toiminnan kehittämistyössä ja arvioitaessa opetusministeriön vapaan sivistystyön vuoteen 2012 jatkuvan kehittämisohjelman toimenpidesuositusten vaikutusta Päijät-Hämeen alueella. Päijät-Hämeen liitto myönsi hankkeen toteuttamista varten avustuksen maakunnan kehittämisrahasta Selvitys hankkeen taloudesta on liitteessä 1. Hankkeen tuloksista tehtyä raporttia jaetaan Päijät-Hämeen liittoon, alueen kuntiin, maakunnan korkeakouluopetusta järjestäviin oppilaitoksiin sekä muille yhteistyökumppaneille. Raportti julkaistaan myös sähköisessä muodossa Päijät-Hämeen kesäyliopiston kotisivuilla. Lisäksi kyselyyn osallistuneille tahoille lähetetään tiedote hankkeen raportin valmistumisesta ja linkki kesäyliopiston kotisivuilla olevaan raporttiin sähköpostitse. Hankkeen kuluessa kerätty aineisto säilytetään Päijät-Hämeen kesäyliopiston arkistossa. 7

8 3. Aikuiskoulutus Päijät-Hämeessä Päijät-Häme (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä) on maakunta, joka on yhtenäistynyt vasta viimeisten vuosikymmenten aikana. Sen instituutiot ovat suuntautuneet aiempien läänijaon rajojen mukaan, ja tämä on näkynyt myös koulutusorganisaatioiden kehityksessä. Yli päijäthämäläisestä, n. 20 %, on yli 65- vuotiaita. Päijät-Hämeen väestö on ikääntymässä, eikä syntyvyys tulevaisuudessa tule riittämään alueen työvoimatarpeisiin. Huoltosuhde heikkenee, eli yhä pienempi määrä työssäkäyviä elättää nykyistä suuremman määrän työvoimaan kuulumattomia. Maahanmuuttoa toivotaan erääksi tämän ongelman ratkaisijaksi, vaikkakin maakunnan väkiluku on kasvanut koko 2000-luvun. Nelivuotiskausittain uudistettavan maakuntasuunnitelman mukaisesti Päijät-Hämeen tavoitteena on saavuttaa sellainen asema ja rooli, jossa maakunnalla on sen määrittelemillä alueilla ja aloilla kansallista tai valtakunnan osan johtajuutta ja vastuuta. Maakunnalla on jo nyt valtakunnallisesti arvostettua osaamista mm. ympäristöteknologiassa, muotoilussa, käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa ja terveysliikunnassa. Maakuntien haasteet koko maassa ovat samankaltaisia, mm. hyvinvoinnin ja palvelujen turvaaminen, ikääntyminen, osaamisen vahvistaminen jne. Alueellisia eroja kuitenkin löytyy. Koulutuksen ja työelämän välisten yhteyksien tiivistämistä korostetaan. Maakunnan kilpailukykyisyyden turvaamiseen ja työvoimatarpeisiin on vastattava ennakoivalla osaamisen vahvistamisella ja riittävällä koulutuksella. Maakunnan vetovoimatekijöiden ja vahvuuksien tulee olla niin tunnettuja, että Päijät-Hämeen ulkopuoleltakin ollaan valmiita muuttamaan tänne. Osaamisen vahvistamiseen ja koulutuksen tarjontaan vastaa myös osaltaan vapaa sivistystyö, jota edustaa esimerkiksi Päijät-Hämeen kesäyliopisto. Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaan sivistystyön lain mukaan kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö. Alueellisuus tarkoittaa toiminnan painottumista palvelemaan Päijät-Hämeen tarpeita. Näiden tarpeiden määrittäminen ja alueellisen roolin kirkastaminen on samalla tavoin haasteellista kuin muillekin alueen instituutioille. Perustehtävä merkitsee sitä, että kesäyliopisto toimii kumppanuuksissa koulutuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan hankkeissa, jotka hyötyvät kesäyliopiston vahvuuksista. Kesäyliopisto tarjoaa koulutusta yritysten henkilökunnalle ammatillisen kehittymisen tueksi ja osaamistason kohottamiseksi. Vaikka Päijät-Hämeessä asuvien koulutusaste on noussut samaa vauhtia kuin koko maan koulutusaste, koulutuspanostuksista huolimatta korkean asteen koulutuksen saaneiden muuttovoitto näyttäisi olevan ainoa keino nostaa maakunnan koulutustasoa lähemmäksi maan keskitasoa. Koulutustason nostamisessa myös Päijät-Hämeen kesäyliopistolla on ollut ja tulee tulevaisuudessakin olemaan merkittävä rooli vapaansivistystyön kehittämisohjelman vuosille ja Opetushallituksen 8

9 koulutus ja tutkimus vuosina hengen mukaisesti. (Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma vuoteen 2035). 4. Yliopistotoiminnan muutokset ja niiden vaikutukset kesäyliopiston toimintaan Suomessa yliopistojen taloutta ja hallintoa on vahvistettu vuoden 2010 alussa voimaan tulleella yliopistolailla (558/2009). Uuden lainsäädännön seurauksena yliopistojen autonomia on laajentunut, eivätkä ne ole enää hallinnollisesti valtion tilivirastoja, vaan julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia säätiöitä. Tämä antaa ainakin periaatteessa mahdollisuuden nähdä yliopistot aiempaa joustavampina toimijoina koulutusmarkkinoilla. Yliopistot ovat samalla vahvistaneet pääomaansa mm. rakennustensa omistuksen avulla, ja niiden päätöksenteossa on mukana myös yliopiston ulkopuolisia jäseniä. Yliopistojärjestelmän uudistuminen liittyy 2010-luvulla sekä toiminnan muutoksia tukevaan rakenneuudistukseen että yliopistojen toimintatapojen muutokseen. Keskeinen syy yliopistouudistukseen on taloudellinen, ja oleellisten erojen syntyminen yliopistojen toimintaedellytysten välillä on vielä edessä yliopistojen rahoitusjärjestelmän muuttuessa vuoden 2013 alusta alkaen. Yliopistoja on yhdistynyt, ja niiden määrä tulee varsin suurella todennäköisyydellä lähivuosina vähentymään. Samalla yliopistoja ohjataan voimakkaasti profiloitumaan. Korkeakoulujen hallinto on monitasoista, kansallinen päätöksenteko monimutkaista, ja korkeakouluihin kohdistuvat intressit ovat hajanaisia. Siksi korkeakoulut tarvitsevat monenlaisia kumppaneita, joissa kesäyliopistot muodostavat erityisen ryhmän, jolla on tarjottavanaan hyvin joustava toimintamalli. Kesäyliopistoilla on tässä tilanteessa voimakas intressi seurata sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen profiloitumisen alueita, ja niiden pitkäjänteisyyttä yhteistyön alueella toimivien oppiaineiden ja koulutusohjelmien osalta. Seuraavina vuosina muutokset ovat oletettavasti voimakkaampia niin ammattikorkeakoulusektorilla kuin yliopistosektorilla. Rakenteelliset uudistukset voidaankin nähdä myös seurauksena pitkä-aikaisesta kehityksestä, jossa työ korkeakouluissa on muuttunut merkittävällä tavalla. Ammattikorkeakoulujen perustaminen 1990-luvun alussa lisäsi opetuksen tehtäviä oleellisesti ja samalla myös yliopistosektori kasvoi. Myös kesäyliopistoilla on ollut tärkeä rooli tässä kasvussa opintojen mahdollistajana. Korkeakoulututkintoja suorittavilla opiskelijoilla on taustalla merkittäviä määriä myös kesäyliopistossa suoritettuja opintoja. Kesäyliopistoissa keskeinen resurssi ovat opettajat, ja heidän näkemyksensä, samoin kuin sidosryhmien näkemykset ohjaavat kesäyliopistojen toimintaa. Kesäyliopistoilla toiminta perustuu tunnetusti tuntiopettajien käyttöön, joten opetushenkilöstön ja opetuksen kehittäminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Siksi kesäyliopistoilla on erityinen tarve käydä keskusteluja ja seurata yhteistyö-korkeakoulujen tavoitteita. 9

10 Korkeakouluopetus käynnistyi Päijät-Hämeessä kesäyliopiston toimesta vuonna (Kaila 1982). Kaksikymmentä vuotta myöhemmin vuonna 1977 Helsingin yliopisto aloitti avoimen yliopistotoiminnan Lahdessa. Kymmenen vuotta sitten alueella toimivat yliopistoyksiköt koottiin yliopistokeskukseksi, jolloin korkeakouluopetuksen tarjonnan koordinointia lisättiin Päijät-Hämeessä. Vapaan sivistystyön oppilaitosten korkeakouluopetustarjonta on kehittynyt yliopistojen avoimen yhteistyöoppilaitostoiminnan kautta osaksi niiden muuta koulutusta (Kosunen et.al. 2007). Päijät-Hämeessä toimivista oppilaitoksista korkeakouluopetusta järjestävät Helsingin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Aalto yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Lahden ammattikorkeakoulu, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Päijät-Hämeen kesäyliopisto, Wellamoopisto, Lahden kansanopisto, Harjulan kansalaisopisto ja Heinolan kansalaisopisto. Tämä selvitys koskee korkeakoulujen tai niiden yhteistyöoppilaitosten järjestämää avointa korkeakouluopetusta, johon opiskelijat voivat osallistua iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Oppilaitosten erilaisista tiedon keruutavoista johtuen selvityksessä käytetään avoimen korkeakouluopetuksen osallistuneiden opiskelijoiden määriä Päijät-Hämeessä kuvataan eri oppilaitosten vuoden 2010 toiminnasta koottujen avoimen korkeakouluopetukseen osallistuneiden opiskelijoiden lukumäärillä. Osallistuneiden opiskelijoiden määrät antavat kuvan avoimen korkeakouluopetuksen volyymista Päijät-Hämeessä. Kaikista opetusta tarjoavista oppilaitoksista ei valitettavasti ollut saatavilla tilastotietoja opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden määrästä tai tarjottujen opintokokonaisuuksien laajuudesta. Esimerkiksi Kesäyliopistossa, Helsingin yliopiston avoimessa, Lahden kansanopistossa ja Wellamo-opistossa opiskelijat suorittavat pääsääntöisesti laajoja opintopisteen kokonaisuuksia, kun taas avoin ammattikorkeakouluopetus koostuu 3-10 opintopisteen opintojaksoista. * sisältää LUT:n tutkintoon tähtäävät pitkät täydennyskoulutusohjelmat 10

11 ** sisältää myös kansanopiston peruslinjojen avoimeen yliopisto-opetukseen osallistuvat opiskelijat * sisältää LUT:n tutkintoon tähtäävät pitkät täydennyskoulutusohjelmat ** sisältää myös kansanopiston peruslinjojen avoimeen yliopisto-opetukseen osallistuvat opiskelijat Avoimeen korkeakouluopetukseen osallistuneista opiskelijamääristä saadut luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska eri oppilaitosmuotojen toimintojen tilastointi ei ole yhtenevää. Vertailussa käytetyistä luvuista on pyritty poistamaan tiedossa olevat muut kuin avointa yliopisto-opetusta koskevat opiskelijatiedot. Lisäksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Helsingin yliopiston luvuista on vähennetty ne opintoihin osallistuneet, jotka on jo kertaalleen kirjattu yhteistyöoppilaitosten opiskelijamääriin. Vaikka eri oppilaitosten tilastoinnit poikkeavat toisistaan, voidaan toiminnan volyymiä ja tarjonnan laajuutta kuvaavia lukuja käyttää suuntaa antavina, kun verrataan oppilaitosten tarjoaman avoimen korkeakouluopetuksen laajuutta Päijät-Hämeessä. Avoimella korkeakouluopetuksella Päijät-Hämeessä on pitkät perinteet, sillä kesäyliopiston opetuksen alkamisesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Opetus laajeni huomattavasti 1980-luvulla monimuoto-opetuksen kehittämisen myötä. Avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa perusteltiin tuolloin koulutuksellisen ja alueellisen tasa-arvon lähtökohdista. (T. Kosunen ym. 2007). Neljän viimeisen vuoden aikana Päijät-Hämeen alueen oppilaitosten toteuttamaan avoimeen korkeakouluopetukseen osallistuneiden opiskelijoiden määrissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Avoimen korkeakouluopetuksen suurimpia toteuttajia vuosina ovat Päijät-Hämeen kesäyliopisto, Lahden ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston avoin yliopisto sekä Lahden kansanopisto, jonka opiskelijatilastoissa ovat mukana myös peruslinjoilla opiskelevat opiskelijat. Päijät-Hämeessä toimivien yliopistoyksiköiden avoimen korkeakouluopetuksen tarjonta koostuu oman yliopiston oppiaineista. Wellamo-opisto tarjoaa oppilaitosyhteistyönä Helsingin yliopiston 11

12 avoimen yliopiston opetusta. Lahden kansanopiston opetustarjonta koostuu Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistojen oppiaineista. Päijät-Hämeen kesäyliopiston tehtävänä on avoimen korkeakouluopetuksen osalta tarjota alueella toimivien yliopistojen opetuksen lisäksi myös muiden Suomen korkeakoulujen oppiaineita ja näin ollen monipuolistaa ja laajentaa opetustarjontaa alueella. Kesäyliopisto toteuttaa lukuvuonna Tampereen, Itä-Suomen, Helsingin, Jyväskylän, Vaasan, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston opintoja. Kesäyliopisto päättää vuosittain, mitä Suomen eri yliopistojen avoimen opetuksen tarjonnasta se järjestää. Avoimen korkeakouluopetuksen tarjonta Päijät-Hämeen alueella painottuu Päijät-Hämeen kesäyliopistoa lukuun ottamatta yksittäisiin opintojaksoihin ja perusopintoihin. Kesäyliopisto oli vuonna 2010 Päijät-Hämeen alueella ainoa, joka toteutti yksittäisten opintojaksojen ja perusopintojen lisäksi aineopintoja. Opiskelijoille suoritettuun kyselyyn vastanneista 44.5 % on suorittanut kesäyliopistossa yli 25 opintopistettä avoimia yliopisto-opintoja. Heistä noin 8 % oli suorittanut yli 60 opintopistettä. Kesäyliopistossa opiskelijat sitoutuvat laajoihin kokonaisuuksiin opinnoissaan. Vuoden 2012 alussa Päijät-Hämeen kesäyliopistossa käynnistyvät Kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon tähtäävät opinnot avoimena yliopisto-opetuksena. Kesäyliopiston tavoitteena on tukea tutkintoon tähtäävien opiskelijoiden opiskelua. Ensimmäistä kertaa avoimena yliopisto-opetuksena alueella tarjotut kandidaatin tutkintoon tähtäävät opinnot laajentavat merkittävästi alueen aikuisväestön opiskelumahdollisuuksia. Kesäyliopiston tavoitteena on laajentaa tutkintoon tähtäävien avoimen yliopisto-opintojen tarjontaa tulevana syksynä. Kesäyliopiston korkeakouluopetustarjonta on keskittynyt avoimeen yliopisto-opetukseen. Lahden ammattikorkeakoululla ja Päijät-Hämeen kesäyliopistolla on ollut yhteistyösopimus vuodesta 2008 alkaen. Yhteistyösopimuksen puitteissa neuvotellaan vuosittain avoimen korkeakouluopetuksen järjestämisestä. Kahtena viime vuonna ammattikorkeakoulun kentässä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet siten, ettei avointa ammattikorkeakouluopetusta ole kesäyliopiston toimesta järjestetty. 12

13 5. Opiskelijoiden ja koulutusta hyödyntävien organisaatioiden näkökulma Päijät-Hämeen kesäyliopisto toteuttaa tehtäväänsä osallistumalla maakunnan kehittämiseen ja tukemalla yhdistyksen tarkoitusta vastaamalla alueen aikuisväestön koulutustarpeeseen. Siksi sen opiskelijat ovat jo työelämässä toimivia, joiden ensisijaisena tavoitteena ei välttämättä ole tutkinnon suorittaminen vaan henkilökohtainen kehittyminen ja esimerkiksi työmarkkinakelpoisuuden ylläpito. Saavutettavuuden kannalta on tärkeää, että toteuttajina ovat alueelliset toimijat, joiden työnjako mahdollistaa joustavan kyvyn vastata aikuiskoulutuksen tarpeisiin. Julkishallinnossa, erityisesti kuntasektorilla, on tapahtunut jo edellisinä vuosikymmeninä paljon muutoksia, joiden käytäntöön viemisen tueksi on aina tarvittu koulutusta. Muutosten nopeus oli ennen vain verkkaisempaa kuin nykyään luvun hierarkkisista, byrokraattista ja toimintajakoisista organisaatioista on erilaisten muutosvaiheiden kautta siirrytty kokonaisvaltaista kehittämisen ja seutuyhteistyötä korostavan muutoksen kautta asiakaslähtöisyyttä, kilpailukykyä ja kunta- ja palvelurakenteita arvioivaa mallia kohti. Koulutuksen hyödyntäminen muutosten, uusien osaamistarpeiden ja kehittämisen tukena on vaihdellut sekä koko Päijät-Hämeessä että eri organisaatioissa. Päijät-Hämeen kesäyliopiston koulutuksiin osallistui vuosina jäsenkunnista keskimäärin 2000 henkeä vuosittain. Vuonna 2010 osallistujien määrä oli tuon edellä mainitun ajanjakson alhaisin Päijät-Hämeen kesäyliopiston jäsenkunnissa. Niiden tilaamien koulutusten osallistujamäärät sekä joka neljäs vuosi toteutettu kuntapäättäjienkoulutus vaikuttavat jäsenkuntien osallistujien määrään. Lähivuosina julkishallinnon haasteena on nähdä koulutuksen hyödyntäminen kiinteänä osana organisaatioiden muutos- ja kehittämisprosesseja. Henkilöstön ikääntyminen, tavoite pidentää työuria ja työntekijöiden määrän väheneminen mm. julkisyhteisössä voi osaltaan vaikuttaa siihen, miten koulutuksen merkitys muutoksia tukevana toimintana nähdään. Työpaineiden lisääntyminen ja koulutukseen osallistuminen voidaan katsoa vain entisestään lisäävän niitä. Koulutukseen osallistujien määrää vähentävinä tekijöinä voidaan pitää joidenkin julkisyhteisöiden perinteisesti hoitamien tehtäväkokonaisuuksien ulkoistamista ja taloudellisia niukkoja resursseja. Toisaalta kunta- ja palvelurakenteiden murros luo uusia, erilaisia osaamistarpeita ja lisää haasteita julkishallinnon henkilöstökoulutukselle. Osaamista ylläpitävää ja lisäävää kouluttautumista vaativat myös työtehtävien ja ammattitaitovaatimusten muuttuminen, osaamisen jatkuvuuden ylläpitämisen turvaaminen sekä organisaatioiden sidosryhmien esimerkiksi valtiovallan, päättäjien ja kuntalaisten/asiakkaiden odotukset palveluiden tuottamisen tehokkuudelle ja laadukkuudelle. Hankkeessa kuvataan opiskelijoille sekä koulutusta hyödyntäville organisaatioille suunnattujen kyselyiden tuloksia. Kyselyt toteutettiin Webropol-kyselyinä. Opiskelijoille suunnatut kyselyt lähetettiin yhteensä 1709 opiskelijalle, jotka olivat osallistuneet viiden viimeisen vuoden aikana Päijät- Hämeen kesäyliopiston avoimen korkeakouluopetuksen kursseille. Vastauksia saatiin yhteensä

14 kappaletta, joten vastausprosentti oli 20.9 %. Vastauskatoon on vaikuttanut mm. vastaajien sähköpostiosoitteiden vaihtuminen sekä osalla vastaajista opiskelun satunnaisuus tai pitkä aika viimeksi suoritetusta kurssista. Näin vastaajat painottuvat niihin, joiden opiskelu on lähellä kyselyajankohtaa sekä niihin, joilla on runsaasti opintojaksoja suoritettuna. Vastaajien painottuminen ikäkohortteihin sekä naisiin vastaa varsin hyvin kesäyliopiston avoimen korkeakouluopetuksen osallistujien kuvaa. Kyselyn relialibiliteetti tukee tulosten luotettavuutta. Validiteettia kuitenkin eräiden kysymysten osalta heikentää tyhjien vastausten suuri määrä. Osaan kysymyksistä on ollut vaikea vastata, mutta vastaajille on annettu osassa kysymyksiä myös mahdollisuus avoimeen vastaukseen. Tätä vastaajat ovatkin hyödyntäneet. Julkishallinnon organisaatioille ja yrityksille suoritettujen kyselyihin vastasi yhteensä 51 tahoa, joten vastausprosentti oli 15.3 %. Vastausten vähäiseen määrään saattoi vaikuttaa kyselyn suorittamisen ajankohdan sijoittuminen julkisyhteisöiden osalta seuraavan vuoden talousarvion valmistelun kannalta kiireisimpään ajankohtaan. Vähäisten vastaajamäärien vuoksi saatuja tuloksia ei voida pitää tilastollisesti merkittävinä vaan ainoastaan suuntaa antavina. Keitä vastaajat ovat? Korkeakouluopiskelijoiden vastaajista noin 40% on Lahdesta (147), ja muun Päijät-Hämeen osuus on noin 20% (68). Muun Suomen osuus on noin 40% (138). Opiskelijakyselyn tuloksia tulkittaessa on syytä ottaa huomioon kolme vastauksia koskevaa rajoitusta. Ensinnäkin vastaajista on varsin suuri osuus Päijät-Hämeen ulkopuolella asuvia. Toiseksi vastaajien ikä painottuu työelämän prime time ajanjaksoon, jossa kilpailu työajan ulkopuolella tapahtuvasta ajankäytöstä on voimakasta. Kolmas huomiota kiinnittävä tekijä on, että miehiä vastaajista on alle 15 %. Heidän aktiivisuutensa kouluttautumisessa on naisia vähäisempää (SKYOT 2007). Julkishallinnon sekä yrityksille ja kolmannelle sektorille suunnattujen kyselyiden vastaajat toimivat lähinnä ylimmän ja keskijohdon tehtävissä. 14

15 Opiskelijakyselyyn vastasi kaikkiaan 353 opiskelijaa. Vastaajista 14.6 % oli miehiä. Alla olevat pylväät kuvaavat kyselyyn vastanneiden ikäkohorttia ja kotipaikkakunnan sijaintia. Päijät-Hämeen kesäyliopiston alueellisen tehtävän toteuttaminen edellyttää, että kurssitarjonta on monipuolista. Siksi kesäyliopisto on osa valtakunnallista avoimen korkeakouluopetuksen verkostoa. Avoimen yliopiston opiskelu voi toimia myös väylänä, joka johtaa tutkintoon johtavaan yliopistoopiskeluun. Tämän kyselyn vastaajista lähes neljännes ilmoitti sen tavoitteekseen, ja lukua voi pitää korkeana. Näyttäisi siltä, että kysyntä on merkittävää, mutta se ei ole toteutunut tutkintoon johtavana koulutuksena. Avoimen korkeakouluopetuksen tarjonta voi toimia tutkintotavoitteista koulutusta vapaaehtoisempana väylänä, jossa aikuisopetuksen tarpeet määrittävät koulutuksen hyödyntämistä. Lähes puolet vastaajista on suorittanut yli 25 opintopistettä Päijät-Hämeen kesäyliopistossa. Osallistujan motiivien ei tarvitse olla samalla tavoin selkeitä avoimessa korkeakouluopetuksessa kuin tutkintotavoitteisessa koulutuksessa (esim. Hyvärinen 2006). Näin kesäyliopiston toteuttama koulutus voi lisätä koulutuksen tasa-arvoa elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta. Monipuolisen korkeakoulutuksen alueellinen tarjonta voi myös tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä. Tästä näkökulmasta tarkastellen on perusteltua, että kesäyliopiston avoin korkeakouluopetus ylittää maakunnallisen tehtävän ja annettava opetus voi toteuttaa laatua, joka on alueesta riippumaton. Sen perustana voivat olla opiskelijoiden tarpeet ja kontaktit opettajiin ja integroituminen tieteenaloihin. Toisaalta maakunnan ulkopuolella olevat kyselyyn vastanneet kokevat olevansa kaukana ja tuntevat heikommin Päijät-Hämeen kesäyliopiston tarjontaa. 15

16 Kesäyliopistossa laatua on pidetty yllä mm. opintoneuvontaa kehittämällä. Tämän aineiston perusteella ei kuitenkaan ole osoitettavissa, tukeeko opintoneuvonta maakuntarajat ylittävää koulutuskysyntää. Sen sijaan aineistosta käy ilmi, että kysyntää on monimuoto-opetuksen lisäämiseen. Tämä kysyntä ei niinkään kohdistu yksinomaan verkko-opetuksena toteutettaviin kursseihin kuin ns. sulautuvaan opetukseen. Tarpeet monimuoto-opetuksen järjestämiselle edellyttävät kuitenkin omaa resurssointia tietotekniikkaan, mikä ei aina toteudu ongelmitta. Toisaalta teknologian tarve tulee esille myös lähiopetuksessa, kuten jälkimmäinen esimerkki osoittaa: Kaipaisin monimuotokursseja, joissa on lähiopetusta melko vähän ja verkkokursseja paljon. Silloin kotona työskentely olisi mahdollista ja välttyisi kulkuongelmilta, jos esim. oma auto ei aina olisi käytettävissä. Tilastotieteen kurssilla opetus oli hyvää, mutta puitteet huonot. Tietokoneita oli aluksi liian vähän ja jouduin käyttämään omaa konetta. Nopeat söivät hitaat eli pitkämatkalaisena koneet oli varattu ja ryhmät muodostettu kun tulin paikalle. Onneksi minulla oli oma kone ja sain ohjelman ajettua siihen tosin ensimmäiset tunnit menivät siihen. Kurssi oli ylibuukattu tai tila ja koneet alimitoitettuja. Toivottavasti tämä oli ainutkertaista ja tilanne parantunut myöhemmin. Alueellinen koulutustarjonta on useimmille vastaajille keskeinen edellytys koulutukseen osallistumiselle. Vastauksista käy ilmi, että selkeä enemmistö vastaajista on valmis matkustamaan vain muutaman kymmenen kilometrin matkan koulutukseen. Poikkeuksiakin toki on. Mieluummin en matkustaisi toiselle paikkakunnalle. Työnantajan kanssa vaikeuksia saada loma tai lomapäivä toivomaani ajankohtaan saati että lähtisin töistä aikaisem min esim junalle. Jo tällä hetkellä matkustan opintojen vuoksi n. 100 kilometriä yhteen suuntaan. Vaikka opintoja voinkin tehdä enimmäkseen "etänä", koen lähiopetuksen niin tärkeäksi, että matkustaminen ei paljon haittaa. Minulla on myös mahdollisuus viikonloppuopinnoissa yhdistää "sukulointi" ja opiskelu, joten matka ei tunnu niin pitkältä. Yli 100 kilometriä kuitenkin on jo niin paljon, että harkitsisin ehkä asiaa uudelleen. Olen valmis matkustamaan, kunhan aikataulu on itselle sopiva, max 100 km hyvien kulkuyhteyksien päässä. Olen kulkenut Seinäjoella, Tampereella ja Hämeenlinnassa Forssasta joten mulle matka ei ole mikään este. 16

17 Julkishallinnon kyselyyn vastanneet olivat joko kunnissa tai seurakunnissa työskenteleviä. Yrityskyselyyn vastanneista 28:n kotipaikka sijaitsi Päijät-Hämeessä, kuuden lähikunnissa ja kahdella yrityksellä oli toimipisteitä yli 15 paikkakunnalla. Vastaajat edustivat melko hyvin alla olevien Päijät-Hämeen yritys- ja toimialarekisterin mukaisia toimialoja. Ainoastaan kuljetus-, kiinteistö-, rakentamis-, vuokrausalat sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialojen edustajia ei vastaajien joukossa ollut. Vastaajat työskentelivät pääsääntöisesti alle 50 hengen yrityksissä, neljä vastaajista edusti yritystä, jossa työskenteli yli 500 henkeä. Päijät-Hämeen yritys- ja toimialarekisteri vuodelta 2009: TOIMIALAT YHTEENSÄ A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 1966 B Kaivostoiminta ja louhinta 22 C Teollisuus 1233 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 27 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 48 F Rakentaminen 1802 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 2238 H Kuljetus ja varastointi 805 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 528 J Informaatio ja viestintä 208 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 185 L Kiinteistöalan toiminta 590 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 1184 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 535 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus.. P Koulutus 80 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 546 R Taiteet, viihde ja virkistys 237 S Muu palvelutoiminta 691 T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön - U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta - X Toimiala tuntematon 2 Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Toimiala Online, Hämeen ELY-keskus Toimialaluokitus TOL tieto haettu

18 Mihin koulutuksen kysyntä on kohdistunut? Näyttää siltä, että useimmiten tarkoituksena on ammatillisen osaamisen täydentäminen, korkeakouluopintojen suorittaminen tai yliopistotutkintoon johtavan väylän hyödyntäminen. Vastausten tulkintaa rajoittaa kuitenkin tyhjien vastausten suuri määrä. Kysyttäessä, mihin oppiaineisiin vastaajat ovat osallistuneet, on lähes kolmannes vastaajista maininnut tilastotieteen ja matematiikan. Muita runsaasti mainintoja saavia oppiaineita ovat mm. hallintotiede, hoitotiede ja kansantalous. Vastaajat mainitsevat nämä oppiaineina, joita on opiskeltu myös muissa oppilaitoksissa. Muita oppilaitosrajoja ylittäviä oppiaineita näyttävät olevan mm. erityispedagogiikka ja henkilöstöjohtaminen. On kuitenkin huomioitava varsin suuri tyhjien vastausten osuus kysymyksessä, joka koski oppilaitosrajoja ylittävän avoimen korkeakouluopetuksen hyödyntämistä. Tuloksia voi tulkita siten, että tähän kyselyyn vastaajille korostuvat aineopintotasoisia opintokokonaisuuksia mahdollistavat kurssit. Ne antavat potentiaalista mahdollisuutta myös tutkintojen suorittamiseen. On kuitenkin otettava huomioon, että vastaajissa painottuivat ne vastaajat, jotka suorittavat laajoja opintokokonaisuuksia. Nämä opintokokonaisuudet kohdistuvat Helsingin yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Jyväskylän yliopiston sekä Tampereen yliopiston opintoihin. Lapeenrannan teknillisen yliopiston osalta melko laajaa koulutustarjontaa on toteutettu pitkäjänteisenä yhteistyönä Lahden yliopistokeskuksen kanssa. Joskin vain Päijät-Hämeen kesäyliopiston kautta vain talous finassimatematiikan osalta. Haluja olisi suorittaa esim. englantia tai esíintymistaito intensiivinä, jotka hyväksyttäisiin Lappeenrannan yliopistossa, jossa olen perusopiskelija työn ohella. Nämä suoritan kuitenkin nyt Oulussa kun sopivaa kurssia ei ole näköpiirissä lähiaikana. Lahdessa on työpaikan pääkonttori ja siksi siellä intensiiviopetus olisi minulle helpointa suorittaa. Suoritin perusopintokokonaisuuden Päijät- Hämeen kesäyliopiston kautta ja jatkoin suoraan Itä Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa aineopinnot. Vastaajien toiveet kohdistuvat laajasti, mutta yhteiskuntatieteiden ja terveystieteiden oppiaineet näyttävät saavan erityisesti mainintoja. Koulutuksessa onkin nähtävissä tarjontapainotteisuus: niiden oppiaineiden kursseille osallistutaan, joita on saatavilla. Näin opiskelijat liikkuvat eri palveluntarjoajien välillä, mistä kertoo myös Päijät-Hämeen ulkopuolelta vastanneiden suuri osuus. Laajan tarjonnan ylläpito on oppilaitokselle välttämätöntä kuitenkin siten, että koulutuksen kustannustaso säilyy kohtuullisena. Näin vastaajat tiivistivät nämä tarpeet: Kesäyliopiston tulisi tarjota opiskelijalle erilaisia vaihtoehtoja opintosuoritusten tekemiseen. Lisäksi kurss Haluamaani opiskelualaa on tarjolla rajoitetusti. 18

19 Käyn töissä Helsingissä Järvenpäästä ja olisin kaivannut opiskelumahdollisuutta läheltä työpaikkaani. Matkojen ajallinen osuus opiskelussa rajoitti jatko opintojani itarjonta voisi olla laajempi ja maksut edullisempia. On toki oppiaineita, joissa kysyntä voisi olla paikallista, kuten esimerkiksi erityispedagogiiikka tai hallintotiede. Erityispedagogiikka on esimerkki oppiaineesta, jossa alueellinen kysyntä on runsasta. Hallintotieteen osalta taas kysyntään voi vaikuttaa runsas tarjonta, jolloin alueella on runsaasti potentaalisia opiskelijoita, jotka haluavat täydentää aiemmat opintonsa opintokokonaisuuksiksi. Suurella osalla oppiaineita ei kuitenkaan ole riittävää alueellisesta kysyntää. Tähän huomioon kiteytyykin aluueellisen oppilaitoksen dilemma. Kesäyliopisto ei oppilaitoksena voi perustaa tarjontaansa ainoastaan nykyisten opiskelijoiden edustamaan kysyntään. Alueellinen tehtävä toteutuisi kapean opiskelijatarjonnan kautta, jos kohderyhmä koostuisi nykyistä enemmän maakunnassa asuvista opiskelijoista. Opintojen yhdistäminen onkin avoimen korkeakouluopetuksen trendi. Tämän kyselyn vastaajista 45% (159) kertoo yhdistelleensä eri oppilaitosten rakenteita opintokokonaisuuksiksi. Sama osuus vastaajista (157) ilmoittaa osallistuneensa työyhteisöjen henkilöstän täydennyskoulutukseen omalla kustannuksellaan. Vastausten perusteella julkisyhteisöissä ja yrityksissä koettiin tarvetta ensisijaisesti ammatilliselle täydennyskoulutukselle ja avoimelle yliopisto-opetukselle. Koulutusta toivottiin mm. johtamisesta, muutoksen hallinnasta, atk-taidoista, kielistä ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen täsmäkoulutusta sekä luottamishenkilökoulutusta. Mielikuva kesäyliopistosta ja tyytyväisyys opetukseen Mielikuvan muodostumiseen vaikuttaa se, että avoimen yliopiston opintojen motiivina on useimmilla vastaajilla yleissivistyksen ylläpito tai jopa harrastus. Näin ollen ei ole yllätys, että vastaajista puolet (176) katsoo opintoihin liittyvän tavoitteen toteutuneen, ja että 45 % (158) sanoo tavoitteen toteutuneen osittain. Alle 10 % vastaajista katsoo, että opintoihin liittyvä tavoite ei ole toteutunut. Mielikuvaa kysyttiin myös abstraktilla kysymyksellä siitä, mikä marja kuvaisi parhaiten Päijät- Hämeen kesäyliopistoa. Ajatus kysymyksessä on se, että mahdollisimman monelle on annettu mahdollisuus ilmaista näkemyksensä. Itse marja-kysymys ei paljoakaan luonnollisesti kerro mielikuvasta, mutta perustelut sitäkin enemmän. Osalle vastaajista näyttää tämä vastaus olevan tapa ilmaista asioita, joita ei ehkä ole saanut sanotuksi muissa kysymyksissä. Joillekin vastaajista kysymys ei ollut mieleinen, mutta erilaisia perusteluja saatiin kuitenkin 176 kappaletta. Miltä sitten Päijät-Hämeen kesäyliopisto vastauksissa maistuu? Ehkä välillä kirpeältä, mutta hyödyttää koko kehoa : 19

20 Puolukka sopi omasta mielestäni kuvaamaan suhdettani Päijät Hämeen kesäyliopistoon. Se kuvastaa sitä, että en kovin paljon käytä PH:n kesäyliopiston palveluja (kuten en yleensä syö puolukkaa), mutta jos saan tiedon että tarjolla on jokin "herkullinen" eli mielestäni kiinnostava ja hyödyllinen kurssi, tartun kiinni tilaisuuteen mahdollisuuksieni mukaan. Karpalo on hyvin terveellinen (kuten toki muutkin marjat), mutta maultaan kirpeä (kuten opiskelukin on ajoittain). Karpaloa on vaikea löytää (niinkuin on kesäyliopistoja, jotka järjestävät gerontologian perusopintoja). En vastannut mitään- mikään marja ei mielestäni sovi. Ehkä jokin muu asia symboloisi paremmin vaikkapa Vesijärven laineet, sillä opiskelu työelämän ohella on aaltoilua, joka joskun kantaa rantaankiin. Myös oma maa mansikka -sanonta esiintyy monissa vastauksissa. Vaikka avoin korkeakouluopetus perustuukin alueelliset rajat ylittävään koulutusmahdollisuuteen, on läheisyys silti merkittävä tekijä. Eräs vastaajista kuvasi opintojaan seuraavasti: Loistava mahdollisuus suorittaa työn ohessa korkeakoulututkintoon tähtääviä opintoja, vaikkakin joitakin opintokokonaisuuksia olisin kaivannut lisää. Työssäkäyvänä on vaikea suorittaa opintoja muulla paikkakunnalla. Osa vastaajista kuvasi suoraan toimintatapaa Sopivalla tavalla villiä ja vähemmän organisoitunutta, mutta hyvälllä tavalla joustavaa. Ei metsämansikka, koska opiskelu vaatii työtä, mutta mustikka, koska puitteet oli minusta hyvät ja ilmapiiri mukava. Pienet ryhmät kotoisa opiskella ja oppia. Ystävällinen ja joustava palvelu. Monipuolinen tarjonta. Pääsääntöisesti asialliset ja osaavat luennoitsijat. Toiminnasta jää mukava maku: pyöreä ja aurinkoinen. Olen suorittanut ko avoimessa hallintotieteen perus ja aineopinnot hyvin järjestelyin. Henkilöstöjohtamisen opintokokonaisuuden jätin melko nopeasti kesken (maksoin tosin ), koska käytännön järjestelyt Jyväskylän kanssa vaikuttivat olevan hankalia, tämä lähinnä tietojärjestelmän suhteen. Vastaavia ongelmia esim. Utan kanssa ei ole ollut. Näyttää siltä, että vastaajien mielikuva Päijät-Hämeen kesäyliopistosta jakautuu happaman ja makean välille. Happamuus liittyy maksuihin ja pitkäkestoisen opiskelun suunnittelun vaikeuteen. Makeus taas liittyy paikallisuuteen, kurssien toteuttamisen ajankohtaan sekä tukeen opintopolkujen muodostumisessa. 20

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja,

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja, Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille Hyvä vastaanottaja, Sinua pyydetään vastaamaan työhönkuntousta koskevaan loppukyselyyn. Se lähetetään kaikille niille esimiehille,

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet 22.9.2010 Jyrki Ijäs Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaan: Valtakunnallisen arvioinnin

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Kuntatalo, klo 11:00 11:20, huone 4.9., 4. krs Tilastokeskus, Päivi Krzywacki Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA Suomen kesäyliopistot r.y. Finlands sommaruniversitet r.f. The Association of Summer Universities in Finland Sisällysluettelo: Sivu 3 Kesäyliopiston

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä Yit Yritysrekisterin t i monet mahdollisuudet Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä SYÖTTEET KÄSITTELY Hallinnolliset aineistot mm. verohallinto prh vrk tullihallitus valtiokonttori kuntien eläkevakuutus

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Helsingin yliopiston Avoin yliopisto 5.9.2013 17.9.2013 1 Rehtori 2.9.2013: HY:ssa tehdään työtä maailman parhaaksi He eivät valmistu vain sopeutumaan yhteiskuntaan, vaan muokkaamaan ja muuttamaan sitä

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Korkeakouludiplomi. kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti. Helsinki 9.2.2015

Korkeakouludiplomi. kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti. Helsinki 9.2.2015 Korkeakouludiplomi kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti Helsinki 9.2.2015 Professori Jussi Välimaa Erikoistutkija Helena Aittola Projektitutkija Taru Siekkinen 9.2.2015 Koulutuksen

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Oman opiskelualan etsiminen: Mahdollisuus tutustua yliopistoopiskeluun sekä eri koulutusaloihin ja oppiaineisiin Valmistautuminen

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot