uutiset: Sadat yrittäjät ovat antaneet äänensä 7 uutiset: Sähköinen ajanvaraus yrittäjien ulottuville 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "uutiset: Sadat yrittäjät ovat antaneet äänensä 7 uutiset: Sähköinen ajanvaraus yrittäjien ulottuville 8"

Transkriptio

1 suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti Pääkirjoitus: Tuhansien yrittäjien elämä helpottuu 3 10/2014 MARRASKUU ALEKSI POUTANEN 4-5 Löydä oikea työntekijä Yli puolella pienistä yrityksistä on vaikeuksia löytää työntekijöitä. Rekrytointiin erikoistuneen Heebon Susanna Rantanen vinkkaa, miten löydät oikeat ihmiset. uutiset: Maksuaikojen lyhennys nytkähti eteenpäin 6 uutiset: Sadat yrittäjät ovat antaneet äänensä 7 uutiset: Sähköinen ajanvaraus yrittäjien ulottuville 8 arjessa: Hallitse oma ajankäyttösi 20 yrityskauppa: Ulkopuolinen apu toi uusia tuulia yrityskauppa: Yrityskauppa pelasti kaksi konkurssilta 26 27

2 2 10/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Yrittajat.fi Kaikki tärkeä tieto sinulle nopeasti ja luotettavasti YLI ERI KÄVIJÄÄ VIIKOSSA PALKKAATKO TYÖNTEKIJÄN KATSO YRITTAJAT.FI MYY JA MARKKINOI SYNERGIA. YRITTAJAT.FI KAIKKI TÄRKEIMMÄT LASKURIT MUKANASI NYT MYÖS KÄTEVÄSTI MOBIILISSA! hyötytietoa ratkaisuja uutisia verkostoja

3 10/2014 YRITTÄJÄSANOMAT 3 Aiheita: Maksuaikoihin tulee muutos ja hyvä niin Pk-yritykset eivät voi toimia suurempien yritysten pankkeina. Suomen Yrittäjien aloite maksuajoista etenee. Oikeusministeriössä valmistellaan ehdotusta yritysten välisten maksuaikojen lyhentämisestä. Tarkoitus olisi muuttaa lakia siten, että maksuaika elinkeinonharjoittajien välisissä saatavissa saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on sovittu. Nykyisin vastaava aikaraja on 60 päivää. Sääntely olisi edelleen sopimuksenvaraista, ei pakottavaa. Asiantuntijoiden mukaan se kuitenkin ohjaisi käytäntöä niin, että 30 päivää koettaisiin normaaliksi enimmäismaksuajaksi. Hallituksen esitys on tarkoitus valmistella kovalla vauhdilla. Tavoitteena on saada esitys viimeistään seuraavan kevään eduskuntavaaleissa valittavan eduskunnan käsiteltäväksi. Kun pk-yritys ei saa ajoissa maksua toimittamastaan palvelusta tai tuotteesta, se joutuu helposti itse vaikeuksiin. Hyvä niin. Maksuaikaongelmat koskettavat nimittäin tuhansia yrittäjiä ja yrityksiä. Viime syksyn Pk-yritysbarometrissa 44 prosenttia vastaajista kertoi, että oli joutunut hyväksymään yli 30 päivän maksuajan. Näistä lähes viidennes on joutunut hyväksymään jopa 60 päivän maksuajan ja 36 prosenttia yli 60 päivän maksuajan. Huonoa esimerkkiä näyttävät esimerkiksi osa valtionyhtiöistä. Pitkät maksuajat ovat tuttu juttu muualla Euroopassa, erityisesti maanosan eteläisissä kolkissa. Pitkittynyt taloustaantuma ja globaalit markkinat ovat johtaneet siihen, että suuret yritykset pitkittävät laskujensa maksamista pk-yrityksille entistä useammin myös Suomessa. Se ei ole oikein. Pk-yritykset eivät voi olla suurten yritysten pankkeina. Kun pk-yritys ei saa ajoissa maksua toimittamastaan palvelusta tai tuotteesta, se joutuu helposti itse vaikeuksiin, kun maksua odottavan yrityksen pitää löytää korvaavaa käyttöpääomarahoitusta. Pitkä maksuaika johtaa usein myös siihen, että arvonlisävero on tilitettävä ennen kuin yritys on itse saanut suorituksen tililleen. Osa yrittäjistä on esittänyt huolensa lakimuutoksen käytännön vaikutuksista. Kysymyksiä on herännyt muun muassa siitä, että muuttuuko todella mikään? Toisaalta osa yrittäjistä pelkää, että 30 päivän maksuajasta tulee uusi käytäntö nykyisen 14 päivän tilalle. Nykyisinhän valtaosa maksusuorituksista hoituu edelleen kahdessa viikossa. Hyviä kysymyksiä. Muutoksen vaikutuksia pitääkin seurata tarkasti. On pidettävä mielessä mahdollisuus sääntelyn tiukentamiseen jatkossa, jos käytäntö niin vaatii. Joka tapauksessa lakimuutos on hyvä ja tarpeellinen. Yritysten toimintaedellytysten parantaminen auttaa viime kädessä kaikkia. Nyt kun on päästy alkuun, niin pitäisikö seuraavaksi tarttua rivakasti turhan sääntelyn ja byrokratian purkamiseen? Siinäkin riittää työmaata. UUTISET: 6 Maksuaikoihin tulee muutoksia 6 Kirjanpito muuttuu Katso miten 7 Yli 500 antanut äänensä kuulua 12 Talvivaaralle kävi köpelösti, ja alihankkijoille debatti: 16 Timo Peltonen vs. Sari Wulff arjessa: 18 Kameraliike luottaa yhä kivijalan voimaan 20 Hallitsetko ajankäyttöäsi? Vinkit arjen pyörittämiseen 22 Sauna oli menossa säppiin Sitten löytyivät asiakkaat YRITYSKAUPPA: 24 Ulkopuolinen apu ratkaisi kaupassa 26 IKI-Kiuas ja erilainen yrityskauppa vapaalla: 28 Suomeen syntyi kissakahvila Resumé: Nyheter på svenska 31 yrittajat.fi: Miten etsit työntekijöitä? Keskustelu jatkuu: Kolumni JUSSI JÄRVENTAUS Jos palkkaaminen olisi helpompaa ja edullisempaa, moni yrittäjä palkkaisi apulaisen. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus: Yrittäjän ääntä on kuunneltava Suomen Yrittäjille on tullut syksyn mittaan poikkeuksellisen paljon huolestuneiden jäsenten yhteydenottoja huonosta taloustilanteesta ja yrittäjien pärjäämisestä. Erityistä aktiivisuutta on osoittanut Kiteen Yrittäjien pitkäaikainen puheenjohtaja, valtakunnallisen yrittäjäpalkinnonkin saanut yrittäjä Esa Halttunen. Näiden yhteydenottojen seurauksena Suomen Yrittäjät päätti käynnistää Yrittäjän ääni -hankkeen, jolla haluttiin avata yrittäjille suora kanava eduskuntaan. Yrittäjät pääsivät kertomaan kansanedustajille, miten tilanne pitää korjata. Pyysimme lisäksi yrittäjiä arvioimaan ja asettamaan tärkeysjärjestykseen tulevan tavoiteohjelmamme painopisteitä. Lopputulos oli vaikuttava. Vastaanotimme yli 400 yrittäjien mielipidettä tarvittavista toimista. Kentän näkemykset vastasivat hyvin Tampereen liittokokouksemme vastikään hyväksymiä vaikuttamisemme painopisteitä ja tavoitteita: keveämpi ja kannustavampi verotus, pienempi julkinen sektori, joustavammat työmarkkinat, sääntelyn keventäminen ja paremmat yksinyrittämisen olosuhteet. Mielipiteissä oli merkillepantavaa, että työelämäkysymykset askarruttivat myös yksinyrittäjiä. Jos palkkaaminen olisi helpompaa ja edullisempaa, moni yrittäjä palkkaisi apulaisen. Julkisessa keskustelussa korostetaan kasvuyritysten merkitystä. Esimerkiksi peliyhtiö Supercellin kasvu ja omistajilleen tuoma vauraus onkin komea esimerkki yrittäjyyden luomista mahdollisuuksista. Kasvuyritysten ohella on kuitenkin erityisen painokkaasti kiinnitettävä huomiota taloutemme selkärangan, tavallisen pienyrittäjän tilanteen helpottamiseen. Yhteiskunta voi omilla toimillaan luoda mahdollisuuksia yrittäjän toimeentulon parantamiseen ja mahdollisuuksiin kasvaa. Näin tapahtuu, kun yllämainitut tavoitteemme toteutetaan. Esimerkiksi, jos laajennetaan arvonlisäverotuksen huojennusaluetta nykyisestä :sta euroon, vähennetään yrittäjien kustannuksia ja parannetaan toimeentulon mahdollisuuksia. Nyt tarvitaan käytännön tekoja. Suomen haasteet ovat niin kovat, että yrittäjän ääntä kuunnellaan nyt herkemmällä korvalla kuin mahdollisesti milloinkaan aikaisemmin.

4 4 10/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh sähköposti: Lähetä uutisvinkki: Haussa moniosaaja Pk-yrittäjä ei uskalla palkata, koska pieni yritys tarvitsee itsenäisiä moniosajia. Rekytoinnin tärkein väylä on työnhakijan yhteydenotto yrittäjään. Onko ollut vaikeuksia löytää uusia työntekijöitä? 2 20 henkeä työllistävät yritykset, % vastanneista Paljon Ei lainkaan Melko paljon Melko vähän Josi Tikkanen Pk-yrityksen on suuryhtiötä vaikeampi palkata uusia työntekijöitä. Ongelma on sitä suurempi, mitä pienempi yritys on. Tuoreen tutkimuksen mukaan yli puolet 2 20 hengen yrityksistä kokee, että uusien työntekijöiden löytäminen on vaikeaa hengen yrityksissä ongelmia rekrytoimisessa on koettu noin neljänneksessä. Sopivan työvoiman puute on kasvun jarru. Tämä käy ilmi esimerkiksi kahdesti vuodessa tehtävästä Pk-yritysbarometrista. Samaan aikaan markkinoilla on yhä enemmän vapaata työvoimaa, kun suuret yritykset irtisanovat. Yritykset kokevat uuden työtekijän palkkaamisen riskinä. Virherekrytointia pelätään, sanoo tutkija Tuula Vehmas. Uudet työpaikat syntyvät nykyään pääasiassa pk-yrityksiin. Vuonna 2011 uusista työpaikoista alle 50 hengen toimipaikkoihin syntyi 90 prosenttia. Ainoastaan neljä prosenttia syntyi vähintään 100 hengen toimipaikkoihin. Henkilökohtaiset ominaisuudet tärkeitä. Pk-yrittäjä kokee, että heidän tarpeeseensa sopivia työntekijöitä ei löydy suoraan markkinoilta. Ammattikohtainen ja yleisosaaminen eivät ole silti tärkeimpiä tekijöitä, kun pk-yritykset valitsevat uusia työntekijöitä. Hyvin monelle yritykselle tärkeää ovat työnhakijan henkilökohtaiset ominaisuudet, Vehmas sanoo. Henkilökohtaisissa ominaisuuksissa yrittäjät pitävät tärkeänä aloitekykyä, ongelmanratkaisutaitoja, stressinsietokykyä, asiakaspalvelutaitoja ja tiimityötaitoa. Näiden valmiuksien tukemiseen tulee myös koulutuksen järjestäjien kiinnittää Näin tutkittiin Pk-yritykset ja työvoiman kohtaanto -tutkimuksessa tarkasteltiin työvoiman kohtaanto-ongelman taustalla olevia syitä pk-yritysten näkökulmasta ja pyrittiin muodostamaan käsitys, mitä erityisesti 2 20 henkeä työllistäville yrityksille tarkoittaa sopiva työvoima. Tutkimuksen teki tutkija Tuula Vehmas Helsingin yliopistosta. huomiota. Pienessä yrityksessä kaivataan moniosaajia. Täytyy myös pystyä myyntija markkinointityöhön ja omattava riittävät ATK-taidot, Vehmas huomauttaa. Heikosti tunnetut yritykset. Pienissä yrityksissä palkkaaminen on monella tavalla vaikeampaa kuin suuressa. Pk-yritykset kärsivät myös siitä, että ne ovat huonommin tunnettuja kuin suuret yhtiöt. Näin mahdolliset työntekijät eivät osaa ottaa yhteyttä yrityksiin. Samaan aikaan pk-yrityksellä ei ole käytettävissään esimerkiksi henkilöstöosastoa. Usein palkkaukset tekee yrittäjä itse. Osittain on kyse siitä, että on pienet resurssit. Rekrytointiin käytettävä aika ja raha ovat rajallisia. Vehmaksen mukaan pk-yrittäjille ei ole tutkimuksen perusteella muodostunut vakiintuneita käytäntöjä. Työhaastattelut eivät välttämättä ole suunniteltuja vaan ne tehdään improvisoidusti. Kovin paljon ei käynyt ilmi, että yrityksillä olisi systemaattisia rekrytointikäytäntöjä. Pienet resurssit näkyvät myös siinä, mitä kanavia yritys käyttää rekrytoimiseen työntekijän yritykset ilmoittavat, että tärkein palkkausväylä on suorat yhteydenotot yrityksiin. Vehmaksen mukaan yrittäjät arvostavat työntekijää, joka uskaltaa ottaa yhteyttä, vaikka työpaikka ei olisi julkisesti auki. Monet sanoivat, että suora yhteydenotto yritykseen on osoitus oma-aloitteisuudesta, mitä yrittäjät työntekijöissään arvostavat, Vehmas sanoo. Jatka keskustelua verkossa: Tutkimusaineistona olivat haastattelut sekä verkkokyselyn vastaukset. Kohdealueina oli Kanta-Häme, Kymenlaakso ja pääkaupunkiseudun ulkopuolinen Uusimaa. Tulokset ovat pääasiassa yleistettävissä koko maahan. Tutkimuksen rahoittajina toimivat työ- ja elinkeinoministeriö, Uudenmaan liitto, Hämeen liitto ja Kymenlaakson Liitto. Mihin rekrytointiongelmat ovat liittyneet? 2 20 henkeä työllistävät yritykset, % vastanneista Muut syyt Uudenlainen tehtävä, johon on vaikea löytää sopivaa henkilöä 10 Hakijoiden kielitaito 6 4 Hakijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet 23 Mitä rekrytointikanavia käytätte? 2 20 henkeä työllistävät yritykset, % vastanneista Suorat yhteydenotot Tiedotus tuttavien ja henkilöstön kautta TE-toimistojen työnvälitys Koulut ja oppilaitokset Yksityinen työvoiman vuokraus ja välitys Lehti-ilmoittelu Yrityksen omat internet-sivut Sosiaalinen media (esim. Linkedin, Facebook) Muu kanava Tällaisia taitoja yrittäjät hakevat 2 20 henkeä työllistävät yritykset 1. Aloitekyky 2. Ongelmanratkaisutaidot 3. Stressinsietokyky 4. Asiakaspalvelutaidot 5 5. Tiimityötaidot 6. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot 7. Ajanhallintavalmiudet LÄHDE: Pk-yritykset ja työvoiman kohtaanto, Helsingin yliopisto, Liian vähän hakijoita Hakijoilta puuttuu tarvittava koulutus Hakijoilta puuttuu tarvittava työkokemus

5 10/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Faktaa vai fiktiota: Palkkatyössä oleva ihminen, jolla on myös Y-tunnus tai Myel-vakuutus, saattaa jäädä vaille työttömyyskorvausta, jos hänen palkkatyönsä loppuu. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n päälakimies Risto Airikkala. Ota kantaa! Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa: 5 ALEKSI POUTANEN Juuri nyt: Älä vaan haksahda tähän vanhaan ansaan Ulkomainen laskuhuijaus on taas aktivoitunut. Suomen Yrittäjien valtakunnalliseen neuvontapalveluun on tullut jälleen useita yhteydenottoja Office Direct Store -nimisen ulkomaisen yhtiön lähettämistä omituisista tarjouksista ja laskuista. Vastaavia puheluita saatiin samasta yrityksestä viimeksi syyskuun loppupuolella. Huolestuneitten yrittäjien yhteydenottojen mukaan Office Direct Storen laskulta näyttävän tarjouksen perusteena on ollut pääosin erilaisia ohjelmistopaketteja. Yrittäjät ovat luulleet kirjeitä laskuiksi ja pitäneet niitä aiheettomina, sillä mitään tuotetta tai palvelua ei ole koskaan tilattu. Yrittäjien mukaan kirjeen lähettäneeseen ulkomaiseen yhtiöön ei ole edes ollut mitään yhteyttä ennen laskujen saapumista, kertoo Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen. Rytkönen ohjeistaa, että saapuneen 580 euroa maksavan tarjouksen voi tässä tapauksessa jättää huomioimatta. Suunnittele etukäteen. Rekryammattilainen Susanna Rantanen neuvoo yrittäjiä miettimään tarkkaan, millaista ongelmaa uusi työntekijä palkataan ratkaisemaan. Palkkauksessa ehkä on aina ei Kokenut hr-alan yrittäjä kannustaa yrityksiä miettimään, mitä ongelmaa uusi työntekijä palkataan ratkaisemaan. Susanna Rantanen on kokenut hr-alan ammattilainen, joka nyt pyörittää kahta alan yritystä, Heeboa ja Eminea. Taustastaan huolimatta hän myöntää, että rekrytoinneissa on helppoa tehdä virheitä. Minulla on niin pitkä kokemus rekrytoinneista, että tiedän yleensä mitä etsin. Huomaan kuitenkin, että olen altis tekemään rekrytoinneissa samoja mukavuudenhaluun liittyviä virheitä kuin muut. Rantanen laati Yrittäjäsanomille listan, jonka avulla yrittäjä voi tehostaa uusien työntekijöiden etsimistä ja palkkaamista. Listan lisäksi Rantanen kannustaa yrittäjää kuuntelemaan omaa intuitiota työnhakijoista. Jos on epäilyksiä, kannattaa sanoa ei. Ehkä ja kompromissi on aina ei. Haun aikana työnhakijasta heränneet epäilykset toteutuvat yleensä. pulittavat tänä vuonna euroa poikkeusluvasta pitää 200Parturi-kampaajat liikettään auki itsenäisyyspäivänä. Viime vuonna summa oli 120 euroa. Koko maan poikkeusluvat käsittelevästä Lapin aluehallintovirastosta kerrotaan, että hinta nousi asetuksen vuoksi. Se lähtee laista, ja on asetuksen tasolla määritelty, kertoo ylitarkastaja Juha Lämsä. Aluehallintovirasto voi myöntää poikkeusluvan erityisen syyn, kuten liikkeen sijainnin, matkailun tai yleisötapahtuman vuoksi. Samalla lailla säädellään sekä suurten vähittäiskauppojen että parturi- ja kampaamoliikkeiden aukioloja. 1. Profilointi Profiloinnilla tarkoitetaan, että yrityksessä pohditaan tarkkaan, millaiseen tehtävään ihmistä haetaan. Täytyy olla todella hyvä käsitys siitä, millaista ongelmaa ratkomaan uutta ihmistä haetaan. Usein menee niin, että haetaan ihmistä, jolla on tietty kokemus. Rantasen mukaan profiloinnissa ei pidä kopioida muiden yritysten rekryilmoituksia tai mukautua siihen, mitä edeltävä työntekijä on tehnyt vaan pohtia, mitä uuden työntekijän pitäisi saada aikaan vaikkapa ensimmäisen puolen vuoden aikana. 2. Sopivuus kulttuuriin Rekryprosesseissa haetaan usein ihminen, joka on paperilla sopiva tehtävään. Aiem- pi kokemus toisella työnantajalla ei takaa, että uusi työpaikka innostaisi, jos esimerkiksi yrityksen kulttuuri on erilainen. Ei pidä keskittyä siihen, mitä työntekijä on tehnyt vaan miten hän on tehnyt. 3. Tunnettuus Suurilla yrityksillä on etu pk-yrityksiin nähden tunnettavuudessa. Siksi pienen yrityksen pitää pystyä tekemään itseään tunnetuksi sosiaalisessa mediassa. Ilmoitus nettisivuilla ja MOL:ssa eivät riitä, Rantanen sanoo. 4. Hakijaviestintä Rekrytointiprosessi koskettaa usein isoa ihmisjoukkoa. Se on hyvä mahdollisuus parantaa kuvaa yrityksestä työnantajana. Rekrytointiprosessi pitää tehdä nopeasti. Optimi on 2 3 viikkoa. Se tarkoittaa, että yrittäjän on varattava aikaa kalenteristaan hakemusten lukemiseen ja haastattelujen tekemiseen. 5. Perehdytys Rekrytointiprosessi ei pääty työsopimuksen allekirjoittamiseen. On varmistettava, että uusi työntekijä saa perehdytystä riittävästi, jotta tietää työnantajan tavoitteet ja odotukset. Rantasen mukaan onnistumisia on käytävä läpi, jotta neljän kuukauden aikana saadaan varmuus siitä, että valinta on onnistunut. Uudelle työntekijälle on annettava jatkuvasti tavoitteita ja palautetta. Kannattaa käydä nämä asiat läpi vaikka viikoittain. Osinkoverojen muutos ei maistu yrittäjille Suomen Yrittäjät torjuu Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan keskustelualoitteen osinkoverotuksen muuttamisesta. Eva on esittänyt Kasvun prosentit -julkaisussaan, että kaikkia osinkotuloja tulisi kohdella samalla tavalla riippumatta yrityksen liiketoiminnan luonteesta. Esitys kohtelisi siis pörssiosinkoja ja listaamattomien pk-yritysten osinkoja jatkossa samalla tavalla. Suomen Yrittäjien mielestä huonoa esityksessä on erityisesti se, että siinä esitetään luopumista osinkoverotuksen yrittäjähuojennuksesta. Vaikka verotus yksinkertaistuisikin, esitys kiristäisi merkittävästi nykyistä omistajayrittäjien verotusta. Se vähentäisi työllisyydestä vastanneiden yrittäjien riskinottohalua. Talouskasvun aikaan saamiseksi on välttämätöntä kannustaa yrittäjiä ottamaan riskiä, sillä kasvuun tähtääviä yrityksiä ei synny nykyisinkään riittävästi. Jos verotusta halutaan kehittää, on huomioitava seikat, jotka vaikuttavat yrittäjyyden kannustavuuteen ja sitä kautta työllistämiseen ja kasvuun, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

6 6 Uutiset 10/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Maksuaikojen lyhentäminen etenee Suurimmat valtionyhtiöt kertovat jo nyt noudattavansa pääasiassa 30 päivän maksuaikaa. hans eiskonen Josi Tikkanen Monen yrittäjän pitkäaikainen toive saattaa olla lähempänä toteutumista, sillä oikeusministeriö on alkanut valmistella ehdotusta yritysten välisten maksuaikojen lyhentämisestä. Toteutuessaan lakimuutos tarkoittaisi sitä, että maksuaika elinkeinonharjoittajien välisissä saatavissa saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Nyt vastaava aika on 60 vuorokautta. Pitkät maksuajat syövät käyttöpääomaa ja nostavat rahoituskustannuksia. Yrittäjäsanomat kysyi suurimmilta valtionyhtiöiltä näiden maksuaikakäytännöistä. Yritykset kertoivat pitävänsä maksuajat jo nyt pääasiassa korkeintaan 30 päivässä. Rautatieliikenteestä vastaava valtionyhtiö VR kertoi yrityksen käyttämien maksuaikojen venyvän 14 vuorokaudesta 45:een. Maksuajat neuvotellaan joka sopimukseen erikseen. Simon Indola Maksuajat neuvotellaan joka sopimukseen erikseen, emme ole muuttaneet käytäntöämme, kertoo VR-konsernin hankintajohtaja Simon Indola. Ymmärrystä pk-yrityksille. Alkosta, Altiasta, Itellasta ja Veikkauksesta kerrotaan, että yhtiöiden maksuehdot ovat jo nyt suunnitellun muutoksen mukaiset, eli korkeintaan 30 vuorokautta. Yhtiöistä löytyy myös ymmärrystä suomalaisten pk-yritysten hädälle maksuaikojen pidentyessä. Esimerkiksi Itella pyrkii 14 vuorokauden maksuaikoihin kotimaisten kuljetusalihankkijoiden osalta, jotka ovat pääasiassa pieniä pk-yrityksiä. Itellan vuosittaisista 850 miljoonan euron ostoista noin puolet on kuljetusalihankintaa. Heidän kykynsä kestää pidempiä maksuaikoja on heikko. Emme siksi ole lähteneet hakemaan pidempiä maksuaikoja, kertoo Itellan hankinnoista vastaava johtaja Harri Kämppä. Kansainvälistyminen pidentää. Maksuaikojen pidentyminen on kiihtynyt Suomessa erityisesti vuonna 2008 käynnistyneen finanssikriisin jälkeen. Ilmiö oli aiemmin yleisempi vain Etelä- Euroopassa, mutta nyt ilmiö on levinnyt yrittäjien mielestä myös Suomeen. Myös Suomen talouden kansainvälistyminen pidentää maksuaikoja. Itellan Kämpän mukaan maksuaikojen lyhentäminen heikentää suomalaisten yritysten kilpailuetua ulkomaisiin kilpailijoihin nähden. Suurempien kansainvälisten yritysten osalta Itella pyrkii 45 päivän maksuaikoihin. Se heijastaa Kämpän mukaan yleistä eurooppalaista tasoa. Keskimäärin Itellan maksuajat ovat noin 30 vuorokautta. Lievää pidennystä meidän maksuajoissamme on tapahtunut, koska myös meidän pitää optimoida omia rahoitustarpeitamme, Kämppä sanoo. Useat Itellan kansainvälisesti toimivat asiakkaat vaativat Itellalta 60 päivän maksuaikoja. Keskustele aiheesta verkossa: Suomen Yrittäjät haluaa lakimuutoksen nykyisen eduskunnan käsittelyyn >Nyt ylipitkät maksuajat ovat ajaneet pienyrityksiä taloudellisiin vaikeuksiin. Siksi Suomen Yrittäjien mukaan muutos lakiin olisi erittäin tervetullut. Tarkoitus olisi muuttaa lakia siten, että maksuaika elinkeinonharjoittajien välisissä saatavissa saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Nykyisin vastaava aikaraja on 60 päivää. Sääntely olisi edelleen sopimuksenvaraista, ei pakottavaa. Se kuitenkin oletettavasti ohjaisi käytäntöä niin, 30 päivää koettaisiin normaaliksi enimmäismaksuajaksi, lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo. Ministeriön mukaan asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus valmistella siten, että se voidaan viimeistään saattaa seuraavan kevään 2015 eduskuntavaaleissa valittavan eduskunnan käsiteltäväksi. Asiaa olisi tärkeä kiirehtiä niin, että hallituksen esitys ehdittäisiin antaa nykyiselle eduskunnalle, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo. Viime syksyn Pk-yritysbarometrissa 44 prosenttia vastaajista kertoi, että oli joutunut hyväksymään yli 30 päivän maksuajan. Näistä lähes viidennes oli joutunut hyväksymään 60 päivän maksuajan ja 36 prosenttia yli 60 päivän maksuajan. Valtaosa maksuaikoja koskeviin kyselyihin vastanneista yrittäjistä ei ole ollut tyytyväisiä nykyiseen maksuaikojen sääntelyyn, vaan ovat halunneet muutosta, Makkula taustoittaa. Kirjanpitoon iso muutos vuonna 2016 Katri Simola Yksityinen liikkeenharjoittaja voi välttyä vuotuisen tilinpäätöksen laatimiselta. Kirjanpitolakia saatetaan muuttaa niin, että yksityisen liikkeenharjoittajan ei olisi pakollista tehdä vuotuista tilinpäätöstä vuoden 2016 tilikauden alusta. Laki on nyt lausuntokierroksella. Jos yrittäjä tykkää tilinpäätöksen tehdä, hän voi sellaisen laatia, mutta emme pidä sitä pakollisena, sanoo hallintojohtaja Timo Kaisanlahti Keskinäisestä työeläkevakuutusyhtiö Varmasta. Kaisanlahti on työ- ja elinkeinoministeriön kirjanpitolain uudistusta pohtivan työryhmän puheenjohtaja. Lain muutosehdotus on lausuntokierroksella tammikuun loppuun asti. Taloushallintoliitto on huolissaan siitä, että yrittäjän talouden seuranta jää vähälle, jos tilinpäätöstä ei tehdä. Jos yritys kasvaa, eikä tilinpäätöksiä ole tehty, voi yrittäjä joutua vaikeuksiin, arvioi Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Markku Ojala. Yrittäjä tietää parhaiten. Kaisanlahti uskoo, että yrittäjä tiedostaa itse, jos tilinpäätökselle on tarvetta. Ei pidä aliarvioida ihmisten ymmärtämistä. Kaisanlahden mukaan verottajaa varten laadittava, lähes tilinpäätöstä vastaava laskelma, on riittävä. Ojalan mukaan se ei kuitenkaan voi korvata tilinpäätöstä, mutta joissain tapauksissa pienyrittäjä voisi silti pärjätä ilman. Jos sillä tavalla pystyy yhteiskunnallisessa umpiossa elämään ja hissun kissun olemaan, ettei tarvitse tilinpäätöstä vakuutuksia tai rahoitusta varten. Taloushallintoliitto ei kuitenkaan kannata kirjanpitolain muutosta tältä osin. Ei nähdä tätä järkevänä. Yhtä lakia muuttamalla tilanne ei parane, vaan muitakin lakeja pitää muuttaa, Ojala sanoo. Mahdollinen lakimuutos liittyy Euroopan unionin direktiiviin, jolla halutaan keventää byrokratiaa ja yksinkertaistaa pieniin yrityksiin kohdistuvia sääntöjä.

7 10/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset 7 Yli 500 antanut äänensä kuulua Yrittäjän ääni -kampanja saanut yrittäjät liikkeelle. Kimmo Koivikko Yrittäjän ääni -kampanja on innostanut jo satoja yrittäjiä esittämään toiveensa kansanedustajille, vaikka kampanja on ollut käynnissä vasta vajaan kuukauden. Suurin osa toiveista koskettaa tuttuja aiheita. Lähes 40 prosenttia vastaajista pitää tärkeimpänä asiana verotuksen saamista kannustavaksi niin, että yrittäjät voisivat kasvattaa firmojaan, luoda työpaikkoja ja investoida. Toiseksi eniten kannatusta saa vaatimus sääntelyn järkeistämisestä. Avoimissa viesteissä korostuu myös paikallinen sopiminen työpaikoilla. Esimerkiksi jyväskyläläisen Stylehunterin omistava Suvi Widgrén kertoo haastatelleensa useita nuoria, mutta syystä tai toisesta heidän palkkaaminen ei onnistu. Stylehunter on ketju, joka myy vaatteita. On ikävä kuulla, että työntekoa rajoitetaan jonkun sossun tuen tai minkä tahansa tuen takia. Se on suorastaan järkyttävää, Widgrén kertoo. Tällä hetkellä Stylehunterilla on noin 30 työntekijää. Viihdeohjelmatoimisto Team Simisamia pyörittävä Sami Alasimi on Widgrénin kanssa samoilla linjoilla. Hänkin palkkaisi mielellään nuoria töihin. Toivoisin myös järkevämpää verotusta. Ei niin, että maksetaan moneen kertaan samoja veroja. Karenssi pois. Lvi-alalla olevan Hakonen Palvelujen Saija Hakonen esittää niin ikään huolen työllistämisestä. Suomi lähtee nousuun vain uusilla työpaikoilla. Näitä ei synny, jos palkkaamisen kustannuksia ja riskejä ei lasketa. Meillä on tällä hetkellä sellainen tilanne, että vaikka töitä on liikaakin, on yrityksen tulevaisuus vaakalaudalla kiristyneen hintakilpailun ja liian kovien työnantajamaksujen takia. Älytön tilanne. Stylehunterin Suvi Widgrén pitää järkyttävänä, että sossun tuet ovat esteenä nuorten palkkaamiselle. Sairausloman karenssin poistuminen kaihertaa yhä yrittäjien mieliä. Viime lomakausi oli ensimmäinen, kun karenssi ei ollut voimassa. Sairauslomiin pitäisi laittaa karenssiaika, kuten esimerkiksi Ruotsissa on. Työterveyshuolto antaa sairauslomaa mitä ihmeellisimmistä syistä, kommentoi tilitoimisto Peltokankaan Susanna Peltokangas. Yrittäjien ääni -kampanja saavutti ensimmäisen etapin kaksi viikkoa sitten, kun Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen luovutti yrittäjien viestit eduskuntaryhmien puheenjohtajille. Onneksi aika laajasti jo ymmärretään, että Suomi tarvitsee yrittäjiä, jotta taantumasta noustaan. Teot kuitenkin puuttuvat vielä, Mäkynen sanoo ja toivoo, että yrittäjien viesteillä on vaikutusta. Yrittäjät voivat edelleen esittää toiveitaan osoitteessa: Widgrénin ja Alasimin sekä monen muun yrittäjän ehdotukset ovat nähtävissä myös Youtubessa. Verotus yksinkertaiseksi. Viihdeohjelmatoimiston Sami Alasimi ei pidä järkevänä, että yrittäjä maksaa päällekkäisiä veroja. Ajassa: Vielä ehdit mukaan: Huippuseminaari Lahden Sibeliustalossa pohditaan 27. marraskuuta, miten tulevaisuuden kuntapalvelut järjestetään ja tuotetaan. Lisäksi huippuseminaarissa etsitään vastauksia kysymykseen: onko tulevaisuus veronmaksajan painajainen vai mahdollisuus uuteen? Tätä seminaaria ei yhdenkään kuntatoimijan tai yrittäjän kannata jättää väliin. Ilmoittautumiset 20. marraskuuta mennessä: Seminaari on maksuton. EU:sta irtoaa yrityksille rahaa Euroopan unionilla on miljoonakaupalla rahaa, jotka odottavat ottajaansa. Tähän aiheeseen paneudutaan 3. joulukuuta järjestettävässä koulutuksessa. Tilaisuus on Suomen Yrittäjien tiloissa: Mannerheimintie 76 A, Helsinki. Koulutus on tarkoitettu pk-yrityksille, joilla on tarjottavana Euroopan markkinoille ylivertaista teknologiaa ja jotka tähtäävät Euroopan markkinajohtajuuteen. Koulutuksessa saat kokonaisvaltaisen näkemyksen siitä, millainen on hyväksyttävä hanke ja kuinka rahoitushakemus tehdään. Kouluttaja Jerri Laine on tehnyt yli 150 Tekes- ja EU-hanketta, joissa läpimenoprosentti on ollut yli 90. Kokemusta siis löytyy. Ilmoittautumiset 24. marraskuuta mennessä: www. yrittajat.fi/koulutuskalenteri Ketkä tänä vuonna Linnaan Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto palaa parin vuoden tauon jälkeen takaisin Presidentinlinnaan Helsinkiin. Paikalle odotetaan vierasta. Viime vuosina juhlissa on totuttu näkemään kosolti yrittäjiä, joten tuskin tämäkään vuosi tekee poikkeusta. Itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta on tänä vuonna lauantai, joten teemaan liittyviä juhlia on luvassa eri puolilla Suomea. Onko digitaalisuus uhka vai mahdollisuus? Digitaalisuus muuttaa nopeasti murroksessa olevaa yhteiskuntaa esimerkiksi tietoturvallisuuden, automaation ja sähköisen asioinnin osalta. Koskettaako jokin näistä omaa organisaatiotasi? Helsingissä 11. joulukuuta järjestettävä koulutustilaisuus tarjoaa tietoa ja näkemyksiä muun muassa organisaatioiden tulevaisuuden osaamistarpeiden ja työnkuvien muutoksista. Ilmoittautumiset 5. joulukuuta mennessä: www. osaamistyokalu.fi/eforum2014. Osoitteesta löytyy myös lisätietoa tapahtumasta. Mikä Yrittäjän ääni Yrittäjän ääni on kampanja, jossa yrittäjät pääsevät kertomaan kansanedustajille ajatuksiaan yrittäjyydestä ja työllistämisestä. Avoimessa kohdassa yrittäjä voi ehdottaa, mitä eduskunnan pitäisi tehdä, jotta yritykset menestyisivät. Lisäksi yrittäjä voi valita tärkeimmän tavoitteen. Voit kertoa oman mielipiteesi osoitteessa: Nuoret töihin. Joensuulaisen Punapandan Elisa Rauma jakaa huolen nuorten työllistymisestä. 11/2014 Seuraava Numero ILMESTYY

8 8 Uutiset 10/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Suorat MEERI UTTI Alkoholia nautitaan enää harvoin yrityksen laskuun 1 Suomella on vielä paljon tilaa kehittyä palvelujen digitalisoinnissa. Aleksi Issakainen Kysymys: Yritykset ovat taantuman takia vähentäneet pikkujouluja. Näkyykö tämä Joensuun Teatteriravintolassa, ravintolapäällikkö Sanna Könönen? Vastaus: Jollain tavalla näkyy, mutta huonomminkin voisi olla. Meille on etua siitä, että olemme samassa talossa Joensuun kaupunginteatterin kanssa. Moni pikkujouluporukka haluaa yhdistää teatterin ja ruoan. Meillä käydään ennen tai jälkeen teatteria syömässä tai yrityksillä saattaa olla myös omaa ohjelmaa, kuten soittoa, laulua, karaokea tai muuta musiikkia, taikuria, stand upia ja improvisaatioteatteria, laidasta laitaan. Musiikki on olennainen osa pikkujouluja. Verkkoon. Fonectan Aleksi Issakainen toivoo, että suomalaiset yritykset ottaisivat mallia Tanskasta. Ryminää sähköiseen ajanvaraukseen 2 Kysymys: Ovatko pikkujoulujen juhlijat olleet siivosti? Vastaus: Meillä on tosi ihana asiakaskunta, ei ole ollut mitään järjestyshäiriöitä. Toimimme 100-vuotiaassa kaupungintalossa, jonka puitteet edesauttavat hyvin juhlien onnistumista. Glögiä on otettu, mutta kohtuudella. Vuosien varrella on firmojen pikkujoulukäytäntö on muuttunut niin, että harvoin enää on niin sanottua avointa piikkiä koko iltaa. Osa yrityksistä saattaa tarjota ruoan kanssa lasillisen tai kaksi, mutta suurin osa yrityksistä tarjoaa vain ruokaa, ja kukin itse maksaa alkoholit. 3 Kysymys: Mitä pikkujoulupöytään katetaan? Vastaus: Pikkujouluihin ei nykyään toivota perinteistä jouluruokaa, koska sitä tulee muutenkin syötyä niin paljon joulun alla. Joulubuffetissamme näkyy joulu, mutta modernilla tavalla. Esimerkiksi perinteisiä laatikoita emme buffetissamme tarjoile, mutta toki jos asiakas niitä haluaa, teemme ne tilauksesta. Perinteistä joulubuffetissamme on esimerkiksi kinkku, lohi ja karjalanpiirakat. Fonecta lanseeraa tammikuussa uuden digitaalisen ajanvarauspalvelun yrityksille. Kimmo Koivikko Kilpailu sähköisissä ajanvarauksissa kiristyy entisestään, kun Fonecta lanseeraa uuden palvelunsa tammikuussa. Lanseerauksen mittakaavasta kertoo jotain se, että Fonectan tavoitteena on saada heti ensimmäisen vuoden aikana napattua markkinajohtajuus ajanvarauksessa Suomessa. Suomella on vielä paljon tilaa kehittyä palvelujen digitalisoinnissa. Esimerkiksi Tanskassa onlineajanvaraus löytyy hyvinvointialalla lähes puolelta yrityksistä. Suomessa yrityksestä ajanvarausta verkossa tarjoaa vasta reilut tuhat yritystä. Tyypillisesti nekin ovat isompia toimijoita. Pienillä yrityksillä ei ole perinteisesti teknologiaosaamista, eikä markkinoinnin resursseja, sanoo Fonectan New Ventures -yksikköä vetävä Aleksi Issakainen. Issakaisen mukaan sähköinen ajanvarauspalvelu sopii kaikille yrityksille, jotka pystyvät määrittämään palvelulle keston, hinnan ja resurssin. Esimerkkeinä hän mainitsee kampaamot, kosmetologit ja vaikkapa autokorjaamot. Ydinkohderyhmässä on suomalaisyritystä. Tarjoamme sähköiseen ajan- varaukseen kaikki työvälineet ja hakumedian, joka keskittää palveluiden hakemisen, vertailun ja ostamisen yhteen paikkaan. Kuluttajille palvelu tuo helppoutta ja saatavuutta, Issakainen luettelee. Fonecta Ajanvaraus tukeutuukin isoihin kävijävirtoihin. Yleensä pienen palveluyrityksen on vaikea saada kävijöitä eli uusia asiakkaita omille verkkosivuilleen. Peloille poikittaista. Verkko-ostot ovat Suomessakin kovassa kasvussa. Kokonaiskakku on jo yli 10 miljardia euroa vuodessa. Näistä ostoista lähes 60 prosenttia on palveluita. Palveluostot ovat pitkälti paikallisia. Tarvetta ajavat kuluttajat, Issakainen kertoo. Ruotsissa vastaava palvelu on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle. Startup-yritys Boka Direkt on kehittänyt sähköistä ajanvarausta ja länsinaapurissa yrityksiä on mukana lähes Boka Direkt myy kuukaudessa palvelutapahtumaa. Teknologia on heidän kehittämänsä. He eivät ajatelleet kuitenkaan palvelun kansainvälistämistä. Me skaalaamme sen yhteistyössä kansainvälisesti jo vuoden sisällä, Mikä Ajanvaraus Palvelualan yrityksistä vain murto-osa tarjoaa sähköisiä varauspalveluja verkossa. Viime vuonna verkkokauppaostojen arvo oli Suomessa 10,5 miljardia euroa. Näistä palveluostoja oli noin 60 prosenttia. Suurin osa palveluostoista on matkoja, ravintolavarauksia, elokuvalippuja tai lääkäripalvelujen ostoja. Issakainen sanoo. Hänen mukaansa seuraava tärkeä vaihe on saada yrittäjät voittamaan pelkonsa sähköisistä palveluista. Tyypillinen kommentti on sel- lainen, että mitä jos yhteydet eivät toimi. Virheitä pelätään myös paljon. Niitä pelkoja lähdemme nyt taklaamaan. Asiakkaat ovat kuitenkin jo verkossa, Issakainen kertoo. Sähköisiä ajanvarauspalveluja tarjoavia yrityksiä on useita. Yleensä ne jakautuvat kahteen leiriin: Toiminnanohjausjärjestelmän ja CRM:n yhdistelmään, joka pääasiassa mahdollistaa paremman asiakaspalvelun sekä verkkovaraamisen yrityksen kotisivuilta. Toinen kategoria on palvelu, joka koostuu yksinkertaisista työkaluista aikojen ja palveluiden hallintaan sekä vahvasta mediaulottuvuudesta, jolla houkutellaan kävijöitä sivuille.

9 10/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset Terveysalan yritykset turhautuivat Fysioterapia- ja kuntoutusalan yrittäjät ovat seuranneet huolestunein mielin soteen liittyvän lakiesityksen valmistelua. Alan yrittäjäjärjestön eli Fysi ry:n julkilausumassa todetaan, että onnistunut uudistus ei synny hätäisellä aikataululla, eikä ilman huolellista valmistelutyötä. Tarvitaan todellinen rakenneuudistus, jossa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä tuotetaan kansalaisten tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut. Tunnetko parhaan kirjanpitäjän Vuoden kirjanpitäjä -kilpailu etsii vuosittain maan parasta kirjanpitäjää. Kilpailuun voi ehdottaa sellaisia henkilöitä, jotka toimivat kirjanpitotehtävissä yksittäisessä yrityksessä, yhteisössä tai ulkoistetussa taloushallintopalvelussa tai tilitoimistossa. Palkintona maan parhaalle kirjanpitäjälle on euron arvoinen matkalahjakortti, Vuoden kirjanpitäjä voittodiplomi sekä voittajan nimellä kaiverrettu kiertopokaali. Ehdotukset jätetään sivustolla vuodenkirjanpitaja.fi olevan lomakkeen kautta. Ehdotuksia voi jättää marraskuun loppuun asti. Suuryritykset neuvovat pieniä Suomessa kokeillaan uudenlaista yritysyhteistyötä, jossa suuryritykset tukevat kasvuyrityksiä antamalla niiden käyttöön omaa osaamistaan. Sparrauksesta on startupeille hyötyä etenkin yritystoiminnan alkuvaiheessa, kun henkilö- ja talousresurssit ovat niukat ja muodostuvat helposti pullonkaulaksi kasvulle. Mukana on kymmenen isoa yritystä ja kuusi kasvuyritystä: Cargoteciin kuuluva Kalmar, Castren & Snellman, Elisa, Fortum, Glaston, Itella, Metso, Nordea, Nokia Networks ja Tieto sekä startupit Cater it, CloudStreet, Coreorient, Nocart, Pamoja Cleantech ja Simosol. Tunnustelimme eri osapuolten tarpeita ja päätimme lähteä rohkeasti pilotoimaan, kertoo konseptin kehittänyt Tapio Peltonen. Molemmat osapuolet ovat hyötyneet uudesta mallista: kasvuyrittäjät ovat saaneet käyttöönsä arvokasta ulkopuolista erityisosaamista ja suuryritysten asiantuntijat ruohonjuuritason tuntumaa yrittäjyyteen. Neuvo aloittavalle yrittäjälle: Myy Uusien yritysten kannattaa parantaa kaupallistamis- ja myyntitaitojaan jo yrityksen varhaisessa kehitysvaiheessa. Aalto-yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan yrityksen perustajaryhmän myyntikykyjen puutetta ei voida korvata markkinoinnilla tai muulla tuotekehitysosaamisella. Yrityksen ensimmäinen merkittävä kauppa vaikuttaa huomattavasti 9 myynnin kasvuun tulevaisuudessa sekä ohjaa yrityksen kehittämistä pitkällä aikavälillä. Ne yritysten perustajat, joilla on vahvaa kaupallista sekä yrittäjyyteen liittyvää osaamista, käyttävät huomattavasti enemmän proaktiivisia myyntikäytäntöjä. Tulokset poikkeavat selvästi niistä perustajista, joiden osaaminen on yksipuolista, kertoo Aalto-yliopiston tutkija Ilona Pitkänen. Proaktiivinen ja arvoperustainen myynti tuottavat tuloksia pitkällä aikavälillä ja ne vaikuttavat ensimmäisen merkittävän kaupan syntymiseen, Pitkänen jatkaa. Aivan yrityksen alkuvaiheessa perustajien tulisikin keskittyä kehittämään omia myyntitaitojaan, ei vain kehittää tuotteita tai yritystä. Myös palkkaamalla kokeneempia myyjiä ja hyödyntämällä kokeneiden yrittäjien osaamista voidaan proaktiivista myyntiä lisätä. Tutkimuksessa tarkasteltiin 113 eri alojen startup-yritystä ja niiden ensimmäistä merkittävää kauppaa. Tutkimus alkoi vuonna 2011 Aalto-yliopiston Start-Up Centerin ja Aalto Entrepreneurship Societyn yhteistyönä.

10 Uutiset 10 10/2014 YRITTÄJÄSANOMAT ALEKSI POUTANEN Katuruoan lähettiläät Pertti Kallioinen ja Pasi Hassinen perustivat Street Gastro -ruokakioskin vajaat kaksi vuotta sitten. Katuruoka maistuu helsinkiläisille niin hyvin, että yrittäjät ovat avanneet vaunun lisäksi kaksi ravintolaa. Tavoitteena on saada tuotteita vähittäiskauppoihin ympäri maata. Katri Simola Miten kehitätte Street Gastron ruokatuotteita? Pertti: Näiden ohjeiden mukaan: Matkusta. Syö. Juo. Nauti. Mieti. Ja mikä tärkeintä: kirjoita asiat muistiin. Pasi Hassinen: Aikaisempi ura kokkina on tehnyt sen, että aina syödessään jotain hyvää miettii heti, että miten kyseistä asiaa voisi soveltaa omissa tuotteissa. Mistä saitte idean Street Gastro -ruokakioskiin? Pertti Kallioinen: Uskoimme paremman katuruoan kysyntään Suomessa, ja ajankohta oli otollinen. Halusimme lähteä tekemään jotain omaa, sekä tuoda tv:stä tuttu katuruoka saataville. Ravintolat avasimme, jotta ruokailmiöstä tulisi ympärivuotinen. Miten saitte Street Gastron ruokia myyntiin Stockmannin Herkkuun? Pasi: Stockmann lähestyi meitä, kun he olivat suunnittelemassa katuruokakampanjaa. Se oli hyvä pään avaus, mutta tarkoituksena on saada vähittäiskauppatuotteemme ensi vuonna laajempaan jakeluun. Pertti: Stockmannilta haluttiin, että lähdemme tekemään heille lihoja. Tuotteita tulee lisää ja muihin kauppoihin myös. Miten katuruokakulttuuri on viime vuosina kehittynyt Suomessa? Pertti: Uskomattoman paljon. Se on saanut aivan eri aseman kuin olisi kaksi vuotta sitten uskonut. Hyvään suuntaan mennään. Kerrankin olemme samalla aikajanalla ruokakulttuurissa muiden maiden kanssa. Pasi: Muutamassa vuodessa on tapahtunut paljon ja trendi on kasvava. Alulla on iso katuruokaliike, jossa yrittäjät, päättäjät ja tapahtumajärjestäjät ovat tiiviissä yhteistyössä keskenään. Miten Street Gastro aikoo mullistaa suomalaisen ruokakulttuurin? Pasi: Tarjoamalla suomalaisille uusia makuelämyksiä niin ravintoloissa kuin vähittäiskauppatuotteissa. Tämä vaatii tietenkin myös laajentumista. Pertti: Tuomalla täydellisesti kypsennetyt lihat useampaan meidän ravintolaan sekä ruokakauppaan. Koetteko olevanne pikaruokapaikka? Pertti: Meidän ruoka valmistuu nopeasti, mutta sana pikaruoka mielletään epäterveelliseksi, mitä me emme ole. Voimme olla terveellisempi ja parempi pikaruokavaihtoehto, jos joku kysyy. Pasi: Kyllä ja ei. Meidän ruoka valmistuu nopeasti, mutta on terveellistä ja ravitsevaa. Pikaruoka mielletään usein epäterveelliseksi, mikä antaa sanalle huonon kaiun. Kuka: Pertti Kallioinen Ikä: 28. Perhe: Isä, äiti, sisko, tyttöystävä ja koira. Työura: Kokki koko työuran. Kymmenen vuotta ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Motto: Usko tekemiseesi. Kuka: Pasi Hassinen Ikä: 32. Perhe: Vanhemmat ja kolme sisarusta. Työura: Kahdeksan vuotta kokkina Suomessa ja maailmalla, muun muassa ravintoloissa Chez Dominique, Postres ja G.W. Sundmans. Yrittäjänä puolitoista vuotta. Motto: Kova työ antaa avaimet menestykseen.

11 10/2014 YRITTÄJÄSANOMAT 11 ÄLÄ MYY MITÄÄN. Ennen kuin tarkastat taustat. kauppalehti.fi/yrityshaku Hae suomalaisten yritysten ja yhteisöjen perustiedot veloituksetta ja ilman rekisteröitymistä. Helposti yhdestä osoitteesta.

12 12 Uutiset 10/2014 YRITTÄJÄSANOMAT TALVIVAARA /LEHDISTÖKUVA Talvivaaran konkurssiin on varauduttu Talvivaara Sotkamo aiheutti pk-yrityksille miljoonatappiot. Tiedossa ei ole, että kaivosyhtiön ongelma olisi kaatanut muita yrityksiä. Lotta Tammelin Josi Tikkanen Talvivaaran kaivoksen tarina ei välttämättä ole vielä ohi, mutta iso osa aliurakoitsijoista on jo valmistautunut pahimpaan ja alaskirjannut saataviaan kaivokselta. Kainuun Yrittäjien toimitusjohtaja Pekka Ojalehto muistuttaa, että kaivos voi jatkaa vielä toimintaansa, jos hankkeelle löytyy uusi omistaja. Tilanne on vielä auki. Ainakin siellä on purku- ja puhdistustöitä vuodeksi, sanoo Ojalehto. Ojalehto arvioi, että kaivoksella on tehnyt urakoita noin parikymmentä Kainuun Yrittäjien jäsenyritystä. Ei konkursseja. Ojalehdon mukaan on vielä varhaista sanoa, mitkä ovat Talvivaaran mahdollisen konkurssin seuraukset alueen yrityksille ja työpaikoille. Hän vertaa tilannetta UPM:n Kajaanin tehtaan lakkautamiseen 400 Talvivaara Sotkamolla on noin 400 velkojaa. vuonna UPM:n tehtaan lopettamisen jälkeen varauduttiin pahimpaan, mutta sitä ei tullutkaan. Tehtaan alueella on nyt enemmän työpaikkoja kuin oli tehtaan aikana, Ojalehto sanoo. Ojalehdolla ja Koneyrittäjien liiton toimitusjohtajalla Matti Peltolalla ei ole tiedossa, että Talvivaaran vaikeudet olisivat kaataneet tai kaatamassa alihankkijoita konkurssiin. Iso joukko yrityksiä joutuu kuitenkin tekemään suuriakin alaskirjauksia saamisistaan. Uskoisin, että sieltä tulee isoja luottotappioita. Näitä haa- voja paikataan vielä kauan. Myöhemmin voi olla vaikea sanoa, että minkä konkurssin Talvivaara on sitten saattanut aiheuttaa. Suurimmat menetykset miljoonia. Talvivaara Sotkamolla on yhteensä noin 400 velkojaa. Joukossa on monia pk-yrityksiä. Velkoja valmistauduttiin leikkaamaan, kun Talvivaara Sotkamo kertoi hakeutuvansa velkasaneeraukseen. Pk-yrityksistä suurimmat saatavat Talvivaara Sotkamolta oli joensuulaisella maarakennusliike E. Hartikaisella. Toimitusjohtaja Arto Hartikaiselle kaivosyhtiön konkurssi ei tullut yllätyksenä. Yhtiölle jäi Talvivaarasta saatavia kaikkiaan noin kolmen miljoonan euron edestä. Me kirjasimme saatavamme alas jo vuonna 2013, kun totesimme, ettemme tule sieltä koskaan mitään saamaan. Eikä tämä siksi enää vaikuta meihin millään muotoa, Arto Hartikainen kertoo. E. Hartikainen Oy teki vuosikaudet Talvivaarassa erinäisiä alueurakoita. Esimerkiksi patorakentamista, maanpoistoa ja kivensiirtoa. Urakoimme siellä noin viiden vuoden ajan ja teimme noin kymmenkunta urakkaa, Hartikainen kertoo. Talvivaaran alihankkijan asema on erittäin huono Kimmo Koivikko Ainakin siellä on purku- ja puhdistustöitä vuodeksi. Pekka Ojalehto >Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula sanoo, että velkojien asema riippuu siitä, onko saatavilla vakuutta vai ei. Jos ei ole, tilanne on erittäin huono. Tyypillisesti käy niin, ettei saa mitään. Jaettavaa ei vain yksinkertaisesti riitä. Muutenhan yritys ei olisi konkurssissa. Hänen mukaansa marssijärjestys saatavien osalta on selvä: vakuudelliset ensin. Yleensä tähän SINI PENNANEN Talvivaara etsii uutta yrittäjää Talvivaaran esiintymä on alun perin löytynyt Geologian tutkimuskeskuksen tutkimuksissa vuonna Pekka Perä osti kaivosoikeudet Outokummulta Talvivaara Kaivososakeyhtiö listautui Lontoon pörssiin ja myöhemmin Helsingin pörssiin. Osakkeen hinta oli korkeimmillaan yli seitsemän euroa. Kaivos aloitti toimintansa Talvivaara painui tappiolliseksi prosessissa ilmenneiden ongelmien ja malmien hinnan laskun takia. Vuosina Talvivaara Kaivososakeyhtiö teki 725 miljoonaa euroa tappiota. Talvivaara-konserni hakeutui yrityssaneeraukseen vuonna Saneerauksessa konsernin velkoja leikattiin rajusti. Kaivosta pyörittänyt tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo hakeutui konkurssiin 6. marraskuuta. Kaupankäynti yhtiön osakkeella keskeytettiin. Talvivaaralle etsitään nyt jatkajaa. kastiin kuuluvat rahoituslaitokset. Verottajallakaan ei ole erityisasemaa. Lisäksi yrityssaneerauksen alkamisen ja saneerauksen päättymisen välissä syntyneet velat ovat etuoikeutetussa asemassa. Muutenhan yritys ei saisi millään rahoitusta, Makkula selvittää. Siitä huolimatta saatavat kannattaa ilmoittaa. Makkula arvioi, että yksittäisen alihankkijan on erittäin vaikea varautua etukäteen vastaaviin tilanteisiin. Pk-yritys pystyy harvoin neuvottelemaan ison yrityksen kanssa maksujärjestelyistä, joihin ei liity riskiä. Tällöin kysymykseen tulisi rahat ensin, palvelut sitten -periaate.

13 10/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset Nyt on syytä havahtua Verkon merkitys suomalaisten arjessa korostuu huimaa vauhtia. Joka kolmas suomalainen teki nimittäin viimeisimmän ostoksensa verkossa. Tiedot selviävät Googlen teettämästä laajasta kansainvälisestä kuluttajakäyttäytymistä selvittävästä tutkimuksesta, Consumer Barometeristä. Hotelliöiden varaamisessa luku on vieläkin hurjempi. Peräti 80 prosenttia suomalaisista varaa hotelliyön verkossa. Tutkimuksen mukaan verkkoa käytetään laajasti myös tiedonhakuun. Yli puolet suomalaisista käytti verkkoa vertailuun ja tutkimiseen ennen ostopäätöksen tekemistä. Viimeistään nyt suomalaisten yritysten on syytä havahtua siihen, että verkko- ja mobiilipalvelut ovat kanavia, joissa palvelun, valikoiman ja helppokäyttöisyyden on oltava kansainvälisellä tasolla, sanoo Googlen maajohtaja Anni Ronkainen. Yrittäjäsanomien viime vuonna tekemästä kyselystä selviää, että yrittäjät eivät ole vielä heränneet nykypäivään. Verkkokauppa on vain joka kymmenennellä. Toinen mokoma miettii verkkokauppaa. Kuittivalvonta jatkuu koko marraskuun Verohallinto, Poliisi ja Aluehallintoviranomainen tekevät koko marraskuun kuittivalvontakäyntejä yrityksissä valtakunnallisesti. Verottajan mukaan käynneillä valvotaan kuitintarjoamisvelvollisuuden noudattamista, kuittien sisältöä sekä ohjataan yrittäjiä kuitintarjoamislakiin liittyvissä kysymyksissä. Verohallinnosta varoitetaan laiminlyöntimaksusta, jos kuitin jättää tarjoamatta tai sen tietosisältö on puutteellinen. Laiminlyöntimaksu on suuruudeltaan euroa. Kuitintarjoamislaki astui voimaan 1. tammikuuta ja se on herättänyt paljon kysymyksiä. Keskeisiä aiheita ovat olleet muun muassa kassakoneen hankinta, kuitin tietosisältö ja lain soveltaminen eri toimialoilla. Laki koskee kaikkia tavaroita tai palveluja myyviä elinkeinoharjoittajia. Yrityksen liikevaihdon on tosin oltava yli euroa vuodessa. Kuitinantovelvollisuutta on perusteltu sillä, että se helpottaa kuluttajia havaitsemaan myyntiä, jota ei merkitä kassaan tai kirjanpitoon. Laki ei tee kassakoneita pakolliseksi. Yrittäjä voi antaa asiakkaalle käsinkirjoitetun kuitin myös jatkossa. 13 Eläkeläiset ja työttömät innostuivat Uusyritysten neuvonnan avulla on aloittanut tammisyyskuussa uutta yritystä. Kasvua viime vuoteen on kaksi prosenttia. Taloustilanteeseen nähden tulos on ilahduttava. Lukujen taustalla vaikuttaa alueelliset erot ja paikalliset tapahtumat. Työttömien osuus uusyrityskeskusten asiakkaista on nousussa. Sivutoimiyrittäjyys on lisääntynyt jo jonkin aikaa. Opiskelijoiden osuus on kasvanut erityisesti alueilla, joissa on ammattikorkeakoulutusta tai yliopistollista opetusta. Yksi kasvava asiakasryhmä ovat eläkeläiset, sanoo toimitusjohtaja Pekka Tsupari. Starttiraha- ja jatkostarttirahalausuntoja annettiin kappaletta eli 16 prosenttia enemmän kuin vuonna Eniten uusia yrityksiä perustettiin palvelualalle. kiitä ja muista Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä. Hakemuslomakkeet ja lisätietoja: tai puhelin

14 14 Uutiset 10/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Sarjayrittäjä jakaa oppejaan Yhteistä epäonnistumisissa on se, että toimintatavat ovat olleet jäykkiä. Josi Tikkanen Taneli Tikka on Suomen menestyneimpiä sarjayrittäjiä ainakin, jos mittarina käyttää exitien eli yrityksistä irtaantumisten määrää. Tikan mukaan onnistumisista oppii huomattavasti enemmän. Epäonnistumisista oppii kyllä paljon, mutta monesti on vaikea sanoa, että miksi epäonnistuimme. Tikan yrittäjäura ei käynnistynyt menestyksellä. Hän perusti ensimmäisen yrityksensä Taika Technologiesin 21-vuotiaana vuonna Yritys sai rahoitusta viisi miljoonaa euroa pääomasijoittajilta, mutta päätti hakeutua konkurssiin Yhteistä kaikissa epäonnistumisissa on se, että toimintatavat ovat olleet liian jäykkiä. Tikan mukaan epäonnistumisia yhdistää usein myös se, että niissä väärät ihmiset tekevät vääriä asioita väärällä fokuksella ja väärillä metodeilla. Yhteistä on myös, että vuorovaikutus yrityk- Heidi Strengell Exitien erikoismies. Taneli Tikka sanoo, että onnistumisia tulee, kun oikeat ihmiset tekevät oikeilla metodeilla oikeita asioita. sessä on huonoa. Usein jäykät toimintatavat liittyvät liiketoimintasuunnitelmaan. Hänen mukaansa ne sisältävät paljon oletuksia maailmasta ja tulevaisuudesta, joita ei ole varmistettu. Liikesuunnitelmat ovat täyttä paskaa. En enää tee niitä. Liiketoimintasuunnitelman voi tehdä oman ajattelun jäsentämiseksi, mutta sitten ne pitää siirtää fiktiohyllyyn. Kymmenen exitiä. Onnistumiset ovat seurausta päinvastaisesta: oikeat ihmiset tekevät oikeita asioita oikeilla metodeilla, joita kehitetään tarvittaessa. Tikan hyvät exitit Fuksiini Sites Tikka oli 24-vuotias, kun yritys myytiin pörssiyhtiö Afarakille vuonna Magenta Sites Pilvipalveluja kehittänyt yritys myytiin usealle ostajalle. IRC-Galleria Tikka oli toimitusjohtaja, kun suomalainen sosiaalisen median pioneeri myytiin Sulakkeelle 2007 pääasiasa osakevaihdolla. Dopplr Marko Ahtisaaren ja Lisa Sounion startup myytiin Nokialle vuonna Brain Alliance Verkkopalveluja kehittänyt Brain Alliance myytiin Sopranolle vuosina Applifier Yhdysvaltalainen Unity osti pelialan yritys Applifierin keväällä Yhteensä yrityksiä, joissa hän on ollut mukana, on myyty noin kymmenen. Onnistumisiksi Tikka laskee niistä Fuksiinin, Magentan, Brain Alliancen, IRC-Gallerian myymisen Sulakkeelle, kuvapalvelu Dopplrin myymisen Nokialle ja Everplayn myymisen Unitylle. Everplayn myymisestä kerrottiin keväällä Tällä hetkellä Taneli Tikka työskentelee Tiedossa yksikössä, jonka vastuulla on kehittää teolliseen internetiin liittyviä sovelluksia. Yksikön toiminta on Tikan mukaan startupmaista. Tärkeää on kokonaisuuden, ei osien optimointi....kenkäkauppa, konepaja, kahvila, kirjapaino, kyläkauppa, kuljetusliike, kauneushoitola, korjaamo, kukkakauppa, kuntosali, kampaamo, koulutuspalveluyritys, keittiökalustemyymälä... LÖYDÄ OMA UNELMASI Yrityspörssi Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle yritysporssi.fi

15 10/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset Andrea Francolini henkireikä Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan. Purjehduksen täyteinen työ Samuli Leistin yritys One Sailing Finland Oy on kilpapurjehdukseen erikoistunut yritys. Yhtiö järjestää venemessuja, yhteistyökumppanitapahtumia ja charter-kilpailuja asiakkaille. Lotta Tammelin Aloitin purjehduksen, kun olin kuusivuotias. Isä toi peräkärryllä punaisen Marius-nimisen optimistijollan minulle. Siitä starttasi purjehdusurani Kotkan Pursiseuran kasvattina. Menestyin optimistijollalla ja pääsin edustamaan sekä Euroopan- että maailmanmestaruuskilpailuihin. Optimistijollan jälkeen siirryin 15-vuotiaana 470-olympialuokkaan, jossa minut valittiin nuorten olympiavalmennusryhmään. Kilpailin jonkin aikaa kunnes koin niin sanotusti purjehdus-burnoutin. Purjehdus sai jäädä ja vaihdoin alppihiihtoon. Armeijassa laivastossa kuitenkin aktivoiduin purjehtimisen suhteen uudestaan ja päädyin puolustusvoimien purjehdusmaajoukkueeseen. Sieltä siirryinkin purjehtimaan köliveneillä. Talvisin on tullut purjehdittua eri maissa monenlaisilla veneillä. Olen purjehtinut paljon Euroopassa ja kaukaisimmillaan olen kisannut Japanissa. Pienestä pitäen haaveena on ollut Atlantin ylittäminen. Viime vuonna pistimme ylitysprojektin alulle ja tänä vuonna täyttäessäni sopivasti 40 vuotta osallistumme ARC-kilpailuun Las Palmasista St. Luciaan. Matkaa kertyy mailia ja purjehdimme 22 hengen miehistöllä. Tavoitteenamme on rikkoa nykyinen reittiennätys 10 vuorokautta 21 tuntia 25 minuuttia ja 10 sekuntia. Miehistöstä puolet on suomalaisia. Projekti on yksi Suomen suurimmista liki 25 vuoteen. Veneenä meillä on yksi maailman nopeimmista yksirunkoisista köliveneistä eli 100-jalkainen Leopard 3. Siinä on neliötä purjepinta-alaa, kun tavallisessa isokokoisessa perhepurjeveneessä vastaava luku on noin 170 neliötä. Tällaista venettä ei ole Suomessa nähty. Harrastukseni muuttui nelisen vuotta sitten ammatikseni. Kun olen veneessä, koen tekeväni omaa juttuani, mutta maissa olen töissä, vaikka teen asioita purjehduksen parissa. Parasta purjehduksessa on mielestäni vapaus. Haluan viedä suomalaista purjehdusta eteenpäin ja tällä tulevalla matkalla sekä Leopardilla saamme taatusti myös kansainvälistä huomiota lajille. Kyse on hienosta ja isosta suomalaisesta ennätysyrityksestä. 15 Samuli Leisti: Aiomme lyödä Atlantin ylityksen reittiennätyksen!

16 16 10/2014 YRITTÄJÄSANOMAT debatti Lähetä mielipiteesi Muut lehdet Kaksintaistelu: Yrittäjät kokevat heinäkuun alussa voimaan tulleen rakennusalan ilmoitusvelvollisuuden kalliina ja tehottomana harmaan talouden torjujana. Uudistuksen mukaan verottajalle pitää raportoida kuukausittain työmaiden urakoitsijoista ja työmaalla liikkuvista työntekijöistä. Rakennusalan yrittäjä Timo Peltonen ja Verohallinnon Sari Wulff keskustelevat uudistuksen hyödyistä ja haitoista. Yhteiskunta pyörii niillä verotuloilla, joita yritystoiminnan kautta pystytään aikaansaamaan, ja mitä suurempi se potti on, sitä paremmin meillä kaikilla menee. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen Yle.fissä Yhteisövero määräytyy kannattavuuden perusteella: vanhoja tappioita saa vähentää kymmenen vuotta. Tämä on luonnollisin syy sille, ettei veroja makseta. Asianajotoimisto Boreniuksen veroryhmän vetäjä Janne Juusela Kauppalehdessä. Miten heinäkuun alussa voimaan tulleen rakennusalan ilmoitusvelvollisuusmuutoksen kohdalla tehtiin yritysvaikutusten arviointia? Vai tehtiinkö sitä ollenkaan? Nyt alan yritykset ovat kokeneet muutoksen työläänä ja kustannusvaikutuksiltaan kalliina ratkaisuna. Verohallinto selvitti myös yritysten toiveita ja tarpeita menettelystä ja ilmoittamistavoista palvelututkimuksessa, joka toteutettiin syksyllä Haastattelututkimuksessa oli mukana pieniä ja suuria rakennusalan yrityksiä, tilitoimistoja, ohjelmistotaloja, kuntia ja muita ilmoitusvelvollisuuden piiriin tulevia toimijoita. Ilmoituskanavia myös pilotoitiin yhdessä yritysten kanssa. Onhan se selvää, että jos olisi mahdollisuus rekisteröidä auto Viroon ja ajaa sillä Suomessa, niin moni suomalainenkin tekisi niin. Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen Ilta-Sanomissa. Jos julkisia palveluita vapautetaan, syntyy hyvin nopeasti tarjontaa. Valinnanvapaus ei koske pelkästään sotea. Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Marko Silen. Mitä hyötyä muutos on tuonut yhteiskunnalle? Miten paljon se on esimerkiksi lisännyt valtion verotuloja? Mitkä puolestaan ovat olleet järjestelmän kustannukset? Jos ilmoitusvelvollisuuden aiheuttamat kustannukset yrittäjille ja yhteiskunnalle ylittävät järjestelmästä saatavan hyödyn, niin voidaanko siitä luopua? Pekka Sipola Timo Peltonen, Poxytec Oy:n toimitusjohtaja Kolumni Janne Makkula Oikeusministeri Henrikssonia on syytä kiittää siitä, että hän kuunteli yrittäjiä. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula: Maksuehtolaki edunvalvontaprosessina Kirjoitin vuoden alun kolumnissani edunvalvonnasta ja yhteiskuntavaikuttamisesta. Käsittelemättä jäi se, mitä Suomen Yrittäjien yhteiskuntavaikuttaminen konkreettisesti on. Kerron lyhyesti maksuehtolakia koskevan edunvalvontaprosessin kulun. Oikeusministeriöhän ilmoitti kaksi viikkoa sitten, että se valmistelee esityksen maksuehtolain muuttamiseksi siten, että maksuaika elinkeinonharjoittajien välisissä saatavissa saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Nykyisin vastaava aikaraja on 60 päivää. Prosessi SY:ssä lähti liikkeelle siitä, että aloimme syksyllä 2013 saada yrittäjiltä yhteydenottoja kohtuuttomista maksuehdoista. Syksyn pk-yritysbarometri vahvisti ilmiön laajuuden. Barometriin vastanneista 44 prosenttia kertoi, että oli joutunut hyväksymään yli 30 päivän maksuajan. Päätimme toimia ja teimme oikeusministeriölle lainsäädäntöaloitteen maksuehtolain muuttamiseksi. Esitimme pakottavaa sääntelyä, jolloin yritysten välisissä sopimuksissa enimmäismaksuaika säädettäisiin 30 päiväksi. Vähän ennen joulua 2013 oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ilmoitti, että hän haluaa selvittää keinoja, jolla voitaisiin estää yritysten välisten maksuaikojen pidentyminen. Asiaa ryhdyttiin selvittämään SY:n, oikeusministeriön ja EK:n yhteistyönä. Selvitystyö jatkui työryhmässä koko kevätkauden Työn tuloksena syntynyt maksuehtolakia koskeva muistio valmistui ja oikeusministeriö lähetti sen lausunnoille 18. kesäkuuta. Tervetullut tieto siitä, että lakimuutosta ryhdytään valmistelemaan, tuli SY:lle marraskuun 2014 alussa. Osa yrittäjistä olisi halunnut pakottavan sääntelyn, osa oli sitä ehdottomasti vastaan. Kaikkea haluamaansa ei voi saada. Vaikuttamistyö on aina tasapainottelua ja kompromissien hakemista sekä sisäisesti että muiden sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi EK on johdonmukaisesti vastustanut sääntelyn kiristämistä. Konkreettinen edunvalvonnan tulos on kuitenkin se, että lakimuutosten valmistelu alkoi. Oikeusministeri Henrikssonia on syytä kiittää siitä, että hän kuunteli yrittäjiä.

17 10/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Liian vähäinen raha on startupissa ongelma. Raha ei riitä kunnollisen tuotteen tekemiseen riittävän nopeasti, eikä rahaa ole markkinointiin. Joudutaan lähtemään liian pienesti liikkeelle, ja lyhyeksi koko homma sitten jääkin. Toki toinenkaan ääripää ei ole hyvä, jossa rahaa on liikaa. Tapani Saarinen startupeista. 17 Valtiovarainministeriö teki lain säätämisen yhteydessä vaikuttavuusarvioita, joihin alan liitot saivat ottaa kantaa. Rakennusala arvioi, että alan yrityksille aiheutuisi uudistuksesta pysyviä vuosittaisia kustannuksia noin 40 miljoonaa euroa. Ohjelmistojen ja muiden järjestelmien muutostöiden hinnaksi arvioitiin 43 miljoonaa euroa. Tietojärjestelmämuutosten osalta arvio perustui euron kustannukseen yritystä kohden. Yrityskohtaisesti tosiasialliset kustannukset kuitenkin vaihtelevat ja riippuvat käytetyn automaation asteesta. Lakia säädettäessä tiedostettiin yritysten hallinnollisen taakan lisääntyminen, mutta harmaan talouden torjuminen ja kilpailun tervehdyttäminen koettiin hallinnollista taakkaa tärkeämmäksi. Facebookkommentit Yrittäjien simputus täytyy ehdottomasti saada aisoihin! Naurettavaa pelleilyä virkkaillaan EU:n määräämänä. Mutta mikä ihme on tuo kasvuhimo. Miksi täytyy kasvaa? Eikö riitä, että pärjää? Marjo Kuittinen Kaikki vähennykset pois ja kaikille sama veroprosentti. Sitä millä tuloilla aletaan veroa maksaa, voidaan sorvata erikseen. Matti Savolainen Koska menettely on vasta alkuvaiheessa, ei tarkkoja analyysejä ole ollut vielä mahdollista tehdä. Tässä vaiheessa ilmoitettujen tietojen perusteella on kuitenkin noussut tutkittavaksi jo useita kymmeniä tuhansia epäselviä tapauksia. Selvittelyssä on yrityksiä, jotka ovat ilmoittaneet toimintansa loppuneen, mutta tilaajilta saadut tiedot osoittavat toisin sekä yrityksiä, jotka eivät ole rekisteröityneet arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, vaikka urakkatietojen mukaan näin pitäisi olla. Ristiriitaisuuksia on löydetty myös urakka- ja työntekijätietojen sekä kausiveroilmoitustietojen välillä. Lisäksi ulkomaisten työntekijöiden ja yritysten verovelvollisuuksien muodostumista Suomeen tutkitaan. Verohallinnon tietojärjestelmäkustannukset menettelyn osalta olivat 4,2 miljoonaa. Lisäksi tarvitaan useiden kymmenien henkilöiden työpanos, jotta valvonta voidaan toteuttaa lain edellyttämässä laajuudessa. Menettelystä luopuminen saattaisi tulla kyseeseen, jos se todettaisiin hyödyttömäksi. Jo nyt on kuitenkin havaittavissa, että uusi menettely tervehdyttää alaa ja vähentää harmaata taloutta, sillä muutaman kuukauden ilmoitustietojen perusteella selvittelyyn on noussut jo noin epäselvää tapausta. Verohallinto kertoo tarkemmin lukumääristä heti, kun tutkintaan nousseiden tapausten tuloksista on riittävästi tietoa. Sari Wulff, verohallinnon ylitarkastaja Pekka Sipola Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki kpl. ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Josi Tikkanen, uutispäällikkö Riikka Koskenranta, toimittaja (perhevapaalla) Katri Simola, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Raija Lehtonen, taitto p. (09) , f. (09) Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia PL 356, Helsinki p Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki p. (09) , Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. Mielipide Yrittäjien syrjintä TE-toimistoissa! Suurinta vastustusta yrittäjyyttä kohtaan tapaa laitoksista, jotka on perustettu työnteon lisäämistä varten, kuten TE-toimistossa. Olen emeritus-sarjayrittäjä. Olen perustanut Suomeen yli 40 yritystä ja työllistänyt tuhat ihmistä. Olen huolestuneena seurannut Suomen tilannetta uusien työpaikkojen suhteen. Yrittäjyysasenne juhla- ja poliittisia puheita lukuun ottamatta, on todella synkkä. Suurinta vastustusta yrittäjyyttä kohtaan tapaa laitoksista, jotka on perustettu työnteon lisäämistä varten, kuten TE-toimistossa, eli suomeksi sanottuna työkkärissä. Viimeisin episodini yrittäjyyden vastaisuudesta tulee tyttäreni taholta. Hän toimi pari vuotta yrittäjänä. Alkaessaan odottamaan toista lasta hän päätti myydä liiketoimintansa ja aloittaa äitiysloman. Lokakuussa 2014 loppuvan kilpailukiellon jälkeen tarkoitus oli aloittaa yritys uudelleen. Ajatus oli työllistää yrityksessä itsensä ja neljä työntekijää ja myöhemmin lisää. Äitiysloma loppui toukokuussa Tyttäreni etsi itselleen töitä ja ilmoittautui työkkäriin työttömäksi työnhakijaksi. Töitä ei löytynyt. Työkkäri ja ja Ayt-kassa antoivat ymmärtää, että tytär saa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Asia ei ollutkaan niin helppoa. Meiltä vaadittiin lisäselvityksiä. Sen jälkeen työttömyyskorvaus evättiin, koska tyttäreni työllistyy omassa yrityksessään. Teimme selvityksen, ettei tytär mitenkään voi työllistyä yrityksessä, jolla ei ole toimintaa tai pankkitiliä ja hän on kilpailukiellossa. Voimme näyttää toteen kirjanpitäjän, verottajan ja tilintarkastajan avulla, että toimintaa ei ole. Tätä ei uskottu, koska yritystä ei oltu poistettu alv- ja ennakkoperintärekisteristä. Emme poistaneet yritystä alv-rekisteristä, koska toimintaa oli tarkoitus jatkaa kilpailukiellon poistuttua. Uusi kielteinen päätös tehtiin ennen kuin selvityksemme oli toimitettu perille. Valitimme asiasta työttömyysturvalautakuntaan, josta kävi ilmi, että päätöstä pitää odottaa kevättalveen Tyttäreni sai tässä vaiheessa yrittäjyydestä tarpeekseen ja ilmoitti, ettei hän ala tällaiseen maahan yrittäjäksi. Teimme valituksen työttömyysturvalautakunnalle. Vasta tässä vastineessamme voimme toimittaa työkkärille myös kirjanpitäjän ja tilintarkastajan lausunnon, ettei tytär voi mitenkään työllistyä yrityksessä, jolla ei ole mitään toimintaa. Asia on edelleen kesken. Seppo Pennanen, Kuopio

18 18 10/2014 YRITTÄJÄSANOMAT arjessa Pommitus ei nujertanut valokuvausyritystä Perheyritys Osakeyhtiö Osk. Rajala selvisi aikoinaan Neuvostoliiton pommituksista. Nyt yritys on saavuttanut vankan aseman markkinoilla. Menestyksen eväinä on ollut rohkeus ja nuukuus. havinaa Sarjassa selvitämme poikkeuksellisen pitkäikäisten yritysten salaisuudet Oskari Rajala ryhtyy valokuvaajaksi ja valokuvaustarvikkeiden kauppiaaksi. Hän perustaa Osakeyhtiö Osk. Rajalan luku Oskari Rajala rakentaa ja myy OR-merkkisiä kameroita, kunnes Neuvostoliiton pommitukset tuhoavat kameraverstaan. HISTORIAA. Jarmo Helmisellä on kopio Suomen ensimmäisestä valokuvasta, joka otettiin Turussa vuonna Henrik Cajander kuvasi Nobelin talon dagerrotypia-menetelmällä. vesa-matti väärä AARRE. Jorma Helmisellä on tallessa isoisänsä nimikirjaimia kantavia OR-merkkisiä kameroita. Oskari Rajala valmisti niitä verstaallaan, Suomen Kameratehtaalla (SKT) Turussa. KAARINA Katri Simola Suomi oli juuri itsenäistynyt, kun Oskari Rajala polkaisi käyntiin sivuvaunullisen Indian-moottoripyöränsä ja lähti matkaan. Rajala kiersi ympäri maata ja valokuvasi kaikki kirkot. Kuvista hän teki postikortteja ja koetti saada niitä kaupaksi. Ei niitä paljon ostettu. Mutta pakko oli jotain yrittää, kun oli yksinhuoltajan isätön poika isossa kaupungissa, kertoo Jarmo Helminen isoisästään. Sinnikäs loimaalainen, joka oli vasta turkulaistunut, perusti valokuvausliikkeen kotiinsa. Kun myytäviä kameroita oli vaikea saada, hän alkoi rakentaa niitä itse. Oskari Rajala nikkaroi nimikirjaimiaan kantavia OR-merkkisiä kameroita takapihan verstaalla. Kameran runko oli puuta, suljin tehty metallinpalasta, ja linssi sekä etsin olivat tuontitavaraa. Liiketoiminta sujui hyvin, kunnes jatkosodan pommitukset tuhosivat verstaan. Rajalan tytär Hilkka Helminen siirtyi yrityksen toimitusjohtajaksi sodan jälkeen. Hilkka Helmisen poika Jarmo Helminen suunnitteli muunlaista uraa, mutta äiti sai käännettyä nykyisen toimitusjohtajan pään. Jarmo Helmisen kahdelle pojalle, Jorma ja Jyrki Helmiselle sen sijaan oli itsestään selvää tulla yritykseen mukaan. Muut yritykset sanoivat, että Rajala on rosvo, ja että myydään liian halvalla. Jarmo Helminen Kai se on veressä siirtynyt tämä yrittäjyys, Jorma Helminen pohtii isänsä työhuoneessa. Ikkunalautoja koristaa liuta pommituksista selvinneitä OR-kameroita. Oman merkin lisäksi Rajala erottui muista valokuvausliikkeistä 1990-luvun puolivälissä, kun digitaalikamerat tulivat markkinoille. Silloin oli tyypillistä ajatella, että filmi on ainut oikea tapa kuvata, ja että asiantunteva liike ei myy digikameroita. Me olimme rohkeampia kuin muut keskimäärin, Jarmo Helminen muistelee. Kun digikamerat eivät menneet kaupaksi, Rajala laski hintoja Saksan tasolle, jolloin kate painui nollaan. Muut yritykset sanoivat, että Rajala on rosvo, ja että myydään liian halvalla. Mutta Saksa määrää hintatason maailmanmarkkinoilla, Jarmo Helminen selventää. Rajala on ollut edelläkävijä myös ympäristöystävällisyydessä. Todisteena tästä Jarmo Helminen kai- vaa myhäillen työpöytänsä laatikosta harmaan muovikamman, joka on tehty kierrätetystä filmipurkista. Yritys on saavuttanut niin hyvän aseman kotimaan markkinoilla, että kilpailu on vähäistä. Ulkomaiset verkkokaupat ja kotimaiset kodinkoneketjut ovat kilpailijoita, mutta eivät pienet studiot tai fotoliikkeet Suomessa, Jorma Helminen arvioi. Nuuka eläminen on auttanut menestymään. Jarmo Helminen kertoo nostaneensa yrityksestä osinkoa vain kahtena vuonna. Viime vuosina Rajalan liikevaihto on ollut 50 miljoonan euron hujakoilla. Verkkokauppa kasvaa, mutta myymälät ovat yhä tärkeitä. Kivijalka on vahvempi, mutta ilman verkkoa ei voi tulla toimeen.

19 10/2014 YRITTÄJÄSANOMAT 36 % Jopa 19 kolmannes suomalaisista osti viimeisimmän ostoksensa verkosta kertoo Googlen tekemä tutkimus. vesa-matti väärä 1960-luku Rajala alkaa valmistaa värikuvia omassa laboratoriossaan ja avaa myymälät Paimioon sekä Poriin luku Valokuvaustarvikkeiden maahantuonti aloitetaan uudelleen. Perustetaan audiovisuaaliseen alaan erikoistunut AV-Rajala luku Raisioon ja Helsinkiin avataan myymälät. Osakeyhtiö Osk. RAJALAN toimitusjohtaja Jarmo Helminen (oik.) tutkailee valokuvataulua yhdessä poikiensa, hallitusten jäsenten Jorma ja Jyrki Helmisen (vas.) kanssa. Kaarinalaisessa liikehuoneistossa toimivat myös perheen perustamat muut valokuvaukseen liittyvät yritykset: valokuvaustarvikkeita maahantuova Foka Oy, valokuvia kehittävä Color-Kolmio Oy ja koulu- ja päiväkotikuvauksia tekevä Suomen Koulukuvaus Oy. Tulevaisuuden kamera ikuistaa ehkä myös hajun >Valokuvien ottaminen kiihtyy, mutta Osakeyhtiö Osk. Rajalan yrittäjät uskovat niiden säilyttävän tenhonsa. Kuvat eivät menetä merkitystään, mutta niiden käyttötarkoitus muuttuu. Meille on yksi lysti, mihin ihmiset käyttävät kuvia, sanoo Jorma Helminen. Kunhan ihmiset kuvaavat mahdollisimman paljon ja eri laitteilla, Jarmo Helminen jatkaa. Suurin osa ihmisistä ei enää teetä valokuvistaan paperikuvia. Kuvia painetaan sen sijaan vaikkapa vaatteisiin tai astioihin. Osakeyhtiö Osk. Rajalan toimiala on Jarmo Helmisen mukaan niin laaja, että hän haluaisi kutsua sitä valokuvauskaupan sijaan muistojen ikuistamiseksi. Siinä kamerat ovat vain yksi väline. Kissojen, koirien ja perheenjäsenten lisäksi ihmiset ikuistavat nykyisin itseään. Helmiset pohtivat, ettei selfie-hypetys luultavasti kestä ikuisesti. Kuvauskohteiden ohella välineet muuttuvat. Tulevaisuuden kamerassa voi olla monipuolinen valikko. Filmiherkkyys kehittyy varmasti. Ne ovat luultavasti pimeännäkökiikareiden tyyppisiä. Myös kolmiulotteisuus tulee kameroihin. Ominaisuuksina voi olla haju, maku ja ääni, Jyrki Helminen visioi Varsinais-Suomen Yrittäjät valitsee Rajalan vuoden perheyritykseksi Rajala Pro Shop -myymälöitä on Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Porissa. Rajala Camera -myymälöitä on Turussa, Paimiossa ja Raisiossa. Studio Rajala toimii Turussa, Raisiossa, Porissa ja Paimiossa Rajala avaa myymälän sekä Joensuussa että Kuopiossa ja toisen myymälän Tampereella Rajala ostaa myymälän Tukholmasta ja toisen Malmöstä, ja avaa myymälät Rajala-nimisinä.

20 20 Arjessa 10/2014 YRITTÄJÄSANOMAT MIKA KANERVA Tiesithän, että... Kovaa kasvua yritysveroissa: Yli 140 kunnassa Verottaja on julkaissut viime vuoden verotiedot. Verottajan mukaan yrityksille määrättiin viime verovuodelta tuloveroja 4,6 miljardia euroa. Summa on suunnilleen sama kuin vuotta aikaisemmin. Tuloveroja maksoi yhteensä yhteisöä. Kunnittain arvioituna yli kymmenen prosentin kasvulukuja yhteisövero-osuudessa oli peräti 141 kunnassa. Eniten yritysten maksamien yhteisöverojen osuus kasvoi Eurajoella, peräti 125 prosenttia. Alvia kertyy vanhaan tahtiin Verohallinnon lokakuussa keräämät verojen nettokertymät olivat yhteensä miljoonaa euroa. Pääosa kasvusta tuli henkilöasiakkaiden tuloverosta, jota kertyi 95 miljoonaa viime vuotta enemmän. Lokakuulle ajoittuneet kertaluontoiset, suuret ennakon täydennysmaksujen ja jäännösverojen erät nostivat myös yhteisöverokertymän 65 miljoonan kasvuun. Arvonlisäveroa kertyi lokakuussa 23 miljoonaa vuodentakaista vähemmän. Pidemmän aikavälin trendi on vain himpun verran positiivisempi. Löydät tärkeät luvut verkosta Yrittäjän kadonnutta aikaa etsimässä Yrittäjä piti viikon verran päiväkirjaa. Asiantuntija antoi vinkkejä ajanhallintaan. Katri Simola Liikuntakeskusyrittäjä Taru Vähätalon viikko sisälsi muun muassa automatkoja, sähköpostivaihtoa, gaalaillan, palavereja, tennistunteja ja -turnauksen sekä appivanhemmista huolehtimista. Kyseinen viikko oli hiukan poikkeuksellinen muun muassa viikonlopun gaalan vuoksi. Kaiken kaikkiaan monipuolinen ja mielenkiintoinen viikko, Vähätalo arvioi. Viikon loppupuolella aika oli niin kortilla, että Vähätalo joutui lykkäämään osan työtehtävistään seuraavalle viikolle. Aikaa ei riittänyt tarpeeksi esimerkiksi siihen, että hän olisi pystynyt käymään läpi kaikki haluamansa työasiat henkilökunnan kanssa. Myös aika perheen kanssa jäi vähemmälle useina iltoina tapahtuvien menojen vuoksi, Vähätalo harmittelee. Vähätalo ei ole ongelman kanssa yksin, sillä moni yrittäjä tuskailee ajan riittämättömyyttä. Keskinäisen Työeläkevakuutusyhtiö Elon teettämässä Yrittäjämittari tutkimuksessa viidennes vastaajista kertoi kaipaavansa kaikista eniten tukea juuri ajanhallintaan. Vastaajista noin joka kolmas kaipasi eniten tukea henkilökohtaiseen hyvinvointiinsa. Hyvinvointivalmentaja Magnus Lönnqvistin mukaan nämä kaksi asiaa liittyvät olennaisesti toisiinsa. Hän antoi Vähätalolle vinkkejä ajanhallintaan ja hyvinvointiin. Kuka: Taru Vähätalo Ikä: 52 Perhe: Kolme aikuista tytärtä ja mies. Työ: Toimitusjohtajana GoGo Liikuntakeskus Oy:ssä, GoGo Liikuntakeskus City Oy:ssä ja GoGo Express Oy:ssä. Liikevaihto: Kolmen yrityksen liikevaihto on tänä vuonna yhteensä reilut seitsemän miljoonaa euroa. Henkilöstö: Kolmessa yrityksessä työskentele yhteensä noin 47 henkilöä. Taru Vähätalon viikko Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Alennuslaskuri arkisto/mobiili/alennuslaskuri/ Palkkalaskuri arkisto/mobiili/palkkalaskuri/ Verotuksen määräpäivät arkisto/mobiili/maarapaivat/ 7.00 Herätys Toimistolla. Viikonlopun aikana tulleiden sähköpostien lukeminen ja niihin vastaaminen sekä viikon laskujen tarkistaminen ja hyväksyminen LesMills Body Balance- tunnin ohjaaminen ja keskustelua asiakkaiden kanssa Nopea suihku sekä evässalaatti ClubManagereiden kanssa viikkotapaaminen Päivän sähköpostien lukeminen ja vastaaminen Nordean neuvottelukunnan kokous Nukkumaan Herätys puhelinsoittoon, joka koski uuteen GoGoExpressiin murtautumista Linnainmaalla Käynti GoGo Expressissä, johon oli murtauduttu Tennistunti Toimistolla sähköpostien läpikäyminen Pankinjohtajan tapaaminen Palaveri Marketing Directorin kanssa Muutamien uusien laitteiden tilaaminen GoGo Liikuntakeskus Cityyn ja GoGo Hermiaan Valmistuminen yritysjohtamisen ammattitutkintoon Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa. Juhlat Aamulehden naistenilta Tampere-talossa Nukkumaan Herätys Aamumessu Aleksanterin kirkossa LesMills Body Balance -tunnin ohjaaminen Uuden työntekijän haastattelu tammikuussa avattavaan GoGo Express Lahteen Ajaminen Tampereelta Lahteen, jossa palaveri valmistuvan keskuksen omistajan kanssa. Myös uuden GoGo Expressin valomainos- ja ikkunateippausneuvottelut käytiin läpi Ajaminen takaisin Lahdesta Tampereelle. Matkan aikana puheluita ja tulevan suunnittelua Marketing Directorin kanssa Tennistunti Nukkumaan Herätys Palaveri Tekeshankkeesta Linssileikkauksen jälkeinen lopputarkastus silmälääkärin kanssa EY-gaalapuvun sovitus Appivanhempien vienti lääkäriin sekä heistä huolehtiminen GoGo Express Linnainmaalla käyminen ja henkilökunnan sekä asiakkaiden kanssa keskustelu eteenpäin Sähköpostien lukeminen ja niihin vastaaminen Ystävättärien kanssa illallinen Nukkumaan.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 1 Alustavan liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on jäsentää ja selventää aiotun yritystoiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdollisuuksia. Liiketoimintasuunnitelma

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Jari Juslén 2014 1 Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Agenda Myynnin suurin ongelma Ongelman ratkaiseminen, ensimmäiset vaiheet Jari Juslén

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Pienyrittäjiltä odotetaan loistavaa palvelua, onko omasi kunnossa?

Pienyrittäjiltä odotetaan loistavaa palvelua, onko omasi kunnossa? Pienyrittäjiltä odotetaan loistavaa palvelua, onko omasi kunnossa? Toteutimme syksyllä 2013 yhdessä Taloustutkimuksen kanssa laajan selvityksen, jossa kartoitimme palveluun liittyviä odotuksia ja mieli

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Lähtökohta tutkimukselle Halusimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia viestinnällisiä haasteita

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Pirkanmaan Viestinvaihtopalvelu ja Yrityspörssi. www.pirkanmaanviestinvaihto.fi www.yritysporssi.fi/pirkanmaa

Pirkanmaan Viestinvaihtopalvelu ja Yrityspörssi. www.pirkanmaanviestinvaihto.fi www.yritysporssi.fi/pirkanmaa Pirkanmaan Viestinvaihtopalvelu ja Yrityspörssi www.pirkanmaanviestinvaihto.fi www.yritysporssi.fi/pirkanmaa 1 Pirkanmaan Viestinvaihto palvelu maksuton Ikääntyville yrittäjille, jotka ovat luopumassa/myymässä

Lisätiedot

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan kohderyhmää kiinnostavaa puhetta verkkoon sisältöstrategian

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto. Hyrrät-Metropolia 23.5.2014

Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto. Hyrrät-Metropolia 23.5.2014 Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto Hyrrät-Metropolia 23.5.2014 Omistajanvaihdosnäkymät 2010-2020 Yrittäjät ikääntyvät, 50 % yrittäjistä iältään 50+ Myyntiin (ulkop.) 28 000 yritystä Sukupolvenvaihdos

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Mikä ihmeen hakukonemarkkinointi?

Mikä ihmeen hakukonemarkkinointi? Mikä ihmeen hakukonemarkkinointi? Mitä teet ensimmäiseksi, kun etsit tietoa jostain asiasta? Luultavimmin Google- haun, etkä ole ainut: ihmiset ovat siirtyneet yhä enemmän nettiin käyttämään sähköisiä

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Järjestön keskeiset luvut ja tekijät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 58 Jäsenyrityksiä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Pankki- ja vakuuttaminen Autonvuokraus Mitä verkossa ympärillämme tapahtuu

Lisätiedot

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen Enterprise Europe Networkin esittelyvideo ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota Yli 3000 asiantuntijaa EU:n

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Just duunit. Kevät 2015

Just duunit. Kevät 2015 Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA?

MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA? (Päivitetty 10.8.2015) MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA? KEHITY JA OTA HYÖTY IRTI! MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA? KEHITY JA OTA HYÖTY IRTI! Digitaalisuus tuo mahdollisuuksia, joita emme ole ennen nähneet tai edes kuvitelleet.

Lisätiedot

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky Satakuntaliitto 19.07.2013 2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky 2 5300 jäsenyrittäjää Työllistää 24 000 27 paikallisyhdistystä 300 luottamusyrittäjää 3 EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 1. Suomen

Lisätiedot

TYÖNHAKUINFO. Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille.

TYÖNHAKUINFO. Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille. TYÖNHAKUINFO Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille. SISÄLTÖ: Työnhausta Työnantajan odotuksia työnhakijaa kohtaan Työnhakuprosessi Työhakemus Ansioluettelo (CV) Työhaastattelu

Lisätiedot

Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta

Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta 2013 Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta Tietoja tutkimuksesta Aalund Nordic s PR-Barometer on viestintätutkimus, joka mittaa toimittajien mielipidettä erilaisista Suomessa toimivista

Lisätiedot

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Miten Suomalais-ruotsalainen kauppakamari voi auttaa kansainvälistymisessä Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Perustettu

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Yrityskaupan muistilista

Yrityskaupan muistilista Yrityskaupan muistilista Aloita ajoissa * Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Tommi Talasto Citrus Talent Management Oy

Tommi Talasto Citrus Talent Management Oy Ratkaisut ICT-ammattilaisia työsuhteeseen nopeasti ja hyvin ehdoin välittäjä yritys ICT-alan työmarkkinat Talent Statistics TALENT STATISTICS TALENT POOL Tilastotieto ja analyysi ICT-alan työmarkkinoista

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta

Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta 1 Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta 116 000 jäsenyritystä 400 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä 52 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä yli 1200 jäsentä kuntien valtuustoissa Edunvalvontaa

Lisätiedot

Avaimia hoivayrittäjyyteen 1 liiketoimintaosaamisesta

Avaimia hoivayrittäjyyteen 1 liiketoimintaosaamisesta Avaimia hoivayrittäjyyteen 1 liiketoimintaosaamisesta perustuen Imatralla 8.3.2011 pidettyyn Avaimia hoivayrittäjyyteen -koulutukseen ja keskusteluun. Kouluttajina yrityspalvelujohtaja Ismo Pöllänen ja

Lisätiedot

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Viestintäsuunnitelma/luonnos SEPA-ydinryhmän kokous 25.10.2011/ Kristiina Siikala Kyselytutkimukset verkkolaskun ja e-laskun käytöstä

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 25.3.2015 Lappeenranta Moderaattorina Markku Hokkanen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Nordea Tampere, 8.5.2014 Riku Salomaa Yrityskaupan kulku Strategian ja kohteen valinta Kaupan toteuttamisvaihtoehdot Arvonmääritys Esisopimus Kaupan

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu Ainoa valtakunnallinen maksuton (puhelin)palvelu, joka auttaa varsinkin

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Tulevaisuuden työpaikat ja uusien kilpailutekijöiden asettamat vaatimukset. Millaisia tekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa?

Tulevaisuuden työpaikat ja uusien kilpailutekijöiden asettamat vaatimukset. Millaisia tekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa? Tulevaisuuden työpaikat ja uusien kilpailutekijöiden asettamat vaatimukset Millaisia tekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa? Marja Kyllönen henkilöstöjohtaja Turun Osuuskauppa Turun Osuuskauppa (TOK) Toimii

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Markkinoinnin vallankumouksellinen strategia on lähempänä kuin arvaatkaan. Tarvitset kahdenlaista sisältöä: Informaatioikkuna:

Lisätiedot

Yhteistyökumppanit maailmalta Wanha Satama 18.3.2014 Marjo Uotila. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo

Yhteistyökumppanit maailmalta Wanha Satama 18.3.2014 Marjo Uotila. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo Yhteistyökumppanit maailmalta Wanha Satama 18.3.2014 Marjo Uotila Enterprise Europe Networkin esittelyvideo ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS YT2 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LITE Tämä työkirja on tarkoitettu yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille ja soveltuu parhaiten

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

taustaa keskustan tila on hälyttävä, nyt pitää tehdä jotakin!

taustaa keskustan tila on hälyttävä, nyt pitää tehdä jotakin! PUTIIKKIVIIKOT.fi taustaa keskustan tila on hälyttävä, nyt pitää tehdä jotakin! kaikkien pitää ymmärtää suurempi kuva. nyt tehdään yhdessä, toistaan tukien, ei siis vain oman navan kautta omaa etua ajatellen

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot