POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Kylmä on haaste kaupunkilaisille. Uusi vuosi tuo mukanaan merkittäviä toiminnallisia muutoksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Kylmä on haaste kaupunkilaisille. Uusi vuosi tuo mukanaan merkittäviä toiminnallisia muutoksia"

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 6/2010 Kylmä on haaste kaupunkilaisille Uusi vuosi tuo mukanaan merkittäviä toiminnallisia muutoksia

2 Kastellin Apteekki Apteekki lähelläsi Kastellin Apteekki sijaitsee kätevästi Oysin ja markettien läheisyydessä, Ranta-Kastellin ostoskeskuksen vieressä. Meille on helppo tulla Apteekkimme edessä on ilmaisia parkkipaikkoja. Myös liikuntaesteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta! Oulun Keskuspesula Oy Kiviharjuntie 7, Oulu, asiakaspalvelu p Joustavaa palvelua Käytössämme on reseptilääkkeiden suoratoimitus. Sama farmaseutti hoitaa asiasi alusta loppuun, eikä turhaa odottelua synny. Kajaanintie 79, OULU Puh (08) Palvelemme: ma-pe 9-18 la 9-15 TERVETULOA! Kiitos hyvästä yhteistyöstä. Onnea ja terveyttä vuodelle /asiakas Lahjaksi sinulle 10 euron LAHJAKORTTI Medifysin fysioterapiaan! Uusissa toimintatiloissa Tervetuloa! Oulun Medifys Oy Kiviharjunlenkki Oulu Puh Kiviharjunlenkki 7, Oulu

3 Pääkirjoitus Lokista Nuorgamiin Kuva: Katja-Maaria Kilponen Nykyajan organisaatioiden kulku niiden menestykseen, hyvinvointiin ja kestävään kehityk-seen on tänään haasteellisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Alati kiihtyvä globalisaatio ja sen myötä toistuvasti uudelleen ryhmittyvä kilpailu sekä tekninen kehitys pakottavat työyh-teisöt jatkuvaan muutosvalmiuteen kilpailussa pärjäämiseksi. Toimivaa työyhteisöä kuvaavat mm. toimiva tiedonkulku, kannustava ja avoin ilmapiiri, on-gelmista uskalletaan puhua ja yhteistyö sujuu, omaan työhön pystyy vaikuttamaan, muu-toksen hallintavalmiudet ovat hyvät ja työkuorma on sopiva. Näitä aiheita voimme kukin arvioida ja pohtia ainakin mikroyhteisön (kahvihuoneyhteisön), sairaanhoitopiirin ja pohjoi-sen Suomen näkökulmasta. Työyhteisöissä meiltä kaikilta odotetaan lisäksi aiempaa enemmän sujuvaa yhteistyötaitoa, aloitteellisuutta, innovatiivisuutta, luovuutta sekä jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja vastuunottoa. Myös motivaatiosta, työhön sitoutumisesta ja hyvinvoinnista on kannettava huolta. On ratkaisevan tärkeää, että työyhteisö voi hyvin. Osallistava henkilöstöjohtaminen on kaikilla organisaatiotasoilla yksi keskeisimpiä jatkuvan kehittämisen välineitä. Vastuu toimivasta työyhteisöstä kuuluu kuitenkin kaikille, ei pelkästään esimiehille. Strategiassamme olemme määritelleet arvoiksemme Ihmisarvon, oikeudenmukaisuuden, vastuullisuuden sekä uusiutumiskyvyn ja avoimuuden. Mitä vastuullisuus pitää sisällään? Sen, että jokaisella on vastuu omasta tehtävästään ja työyhteisön toimivuudesta. Sen, että jokaisella jäsenellä on vastuu toiminnan ja talouden suunnittelusta ja sen, että osaamista kehitetään jatkuvasti ja työssä jaksamisesta huolehditaan. Mielestäni nämä ovat arvoja, joita voimme ja haluamme toteuttaa. Itsestä ja omasta toi-minnasta vastaamisen lisäksi mikroyhteisön luonteeseen erityisesti kuuluu huolehtia myös työtovereista ja heidän jaksamisestaan. Yhteisöllinen organisaatiokulttuuri mielestäni vahvistaa kaikkien toimijoiden motivaatiota. Se, että yhdessä on hyvä tehdä töitä ja koko organisaatio on virittynyt edistämään yhteisiä strategisia tavoitteita, antaa meille loistavan mahdollisuuden varmistaa kehittyvä, eteen-päin katsova tulevaisuus. Organisaation kulttuuri syntyy vuorovaikutuksesta, yhdessä tekemisestä ja yhteisistä ko-kemuksista. Kulttuuri on osa organisaatiota. Niinpä sitä kannattaa synnyttää, vahvistaa ja vaalia. Työyhteisön kehittäminen on sovittujen kehittämistoimenpiteiden tekemistä suunnitelmalli-sesti yhdessä. Parhaimmillaan jokainen työntekijä on vaikuttamassa itse niihin työn teke-miseen liittyviin asioihin, jotka parantavat työn sujumista, yhteistyötä, ilmapiiriä ja toiminta-tapoja työpaikalla. Kehittäminen on keskustelua ja asioiden muuttamista yhdessä. Tavoitteena on edistää työyhteisön hyvinvointia ja arkipäivän työn tekemistä. Kahvihetket ovat osa tätä yhteisön kehittämistä: Lokki-kahvilasta huolenkantoa Nuorgamin, maan pohjoisimman kylän, asuk-kaistakin. Menestys, jolla tarkoitamme tavoitteidemme onnistunutta saavuttamista, syntyy kyvystä luoda uutta, luopua, muuttaa, mutta myös kyvystä jämäkästi panna toimeen sovitut linja-ukset. Joulun aikaa vietetään pienemmissä yhteisöissä. Myös ne ovat meille äärettömän tärkeitä. Hyvää Joulua ja yhteisöllistä uutta vuotta 2011 Hannu Leskinen, sairaanhoitopiirin johtaja Pohjanpiiri 6/2010 3

4 Sisältö 3 Pääkirjoitus 5 Kylmä on kaupunkilaiselle joskus liian suuri haaste 8 Laatupalkinto kuntoutustutkimuspoliklinikalle 9 Tonttu 10 Lääkäriliiton laatupalkinto 2010 käypä radiologia -projektille 10 Sairaanhoitajia koulutetaan määräämään rajatusti lääkkeitä 11 Etäteknologia tukee harvaanasuttujen alueiden palveluita 14 Hyville työkaluille on aina käyttöä 16 Ensi vuosi tuo merkittäviä toiminnallisia muutoksia 20 Tukisäätiö on tärkeä tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaja 21 Otsalohkodementia puhkeaa usein jo keski-iässä 22 Äidin kilpirauhasen toiminnan pitää olla raskausaikana kohdallaan Kannen kuva: Martti Ahlstén 4 Pohjanpiiri 6/ Raskausajan diabetestutkimuksessa etsitään altistavia tekijöitä Väestön hyvinvoinnissa on suuria alueellisia eroja Tutkimusetiikka varmistaa potilaan oikeudet Hoitoeettinen toimikunta tekee työtä hyvän hoidon puolesta Valon juhla Vuoden hoitotyöntekijä jo toisen kerran keskusleikkausosastolta Paras-puitelakiin täsmennyksiä Vapari esittelee toimintaansa Lomalle työnantajalta vuokrattuun kohteeseen Kiitokset, lahjoituksia Perusterveydenhuolto terveydenhuoltolain fokuksessa

5 Kylmä on kaupunkilaiselle joskus liian suuri haaste Oulu on maailman johtavia kylmätutkimuksen keskuksia. Terveystieteen laitoksella tutkitaan kylmän terveysvaikutuksia, kokeneet kliinikot tutkivat kylmän vaikutuksia eri sairausryhmissä ja sairaanhoitopiirin terveydenedistämisen yksikössä haetaan terveydenhuoltoon käytännön ratkaisuja. Kuva: Ilpo Okkonen Pohjanpiiri 6/2010 5

6 Erikoisasiantuntija, emeritusprofessori, Juhani Hassi on pitkänlinjan kylmätutkija. Yliopiston ja työterveyslaitoksen yhteistyönä on hänen johdollaan tehty kylmätutkimusta jo vuodesta 1980 lähtien. Merkille pantavaa tässä oululaisessa tutkimuslinjassa on se, että täällä on tutkittu nimenomaan ihmisen terveyden ja sairauksien välisiä yhteyksiä. Kiinnostuksen kohteena ovat olleet mm. ahtauttavasta keuhkosairaudesta sekä sydän- ja verisuonisairauksista kärsivät potilaat. Tutkimuksemme on väestötason epidemiologista tutkimusta, mutta myös laboratoriokokeiluja eri sairausryhmillä. Kun sairaanhoitopiiri tuli mukaan yhteistyöhön erityispiirteeksi on muotoutunut kylmän vaikutukset eri sairausryhmien kohdalla. Sitä tietoa terveydenhuolto kaipaa, Juhani Hassi kertoo. Ikääntyneiden määrä kasvaa. Ikääntymiseen sinänsä liittyy sellaisia muutoksia elimistössä, että se tekee vanhusväestön kylmälle herkäksi. Se näkyy lisääntyneenä sairastuvuutena ja kuolleisuutena. Kun vanhempien ikäluokkien suhteellinen osuus nousee, kylmän haittavaikutukset terveysriskinä korostuvat. WHO:lta on tullut pyyntö Oulun tutkijaryhmälle kirjoittaa Euroopan alueen opas kylmäriskien hallintaan. Vastaavanlainen opas on nyt syntymässä myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johdolla suomalaisille. Sen käyttöönotto Oulussa, Oulun kaaren alueella, Kolarissa ja Keski-Karjalan sairaanhoitopiirissä ajoittuu ensi syksyyn. Kylmään sopeutuminen on käyttäytymissopeutumista Dosentti Tiina Ikäheimo on väitöstutkimuksessaan tutkinut sitä, pitääkö yleinen käsitys pohjoisen alueen väestön kylmään sopeutumisesta paikkansa. Tulokseksi saatiin, että sopeutuminen on ensisijaisesti käyttäytymissopeu- Kuva: Ilpo Okkonen tumista, erityistä fysiologista kylmälle sopeutumista ei sen sijaan täälläkään tavata. Kylmään sopeutuminen on ensisijaisesti kylmään tottumista. Kylmään tottuminen taas mahdollistaa sen, että kylmä ei tunnu niin epämiellyttävältä ja elimistön stressivasteet vähän pienenevät. Kylmätutkijat Juhani Hassi ja Tiina Ikäheimo pitävät pakkasessa pipon päässä. Kuva: Pirjo Pyhäluoto Kylmään tottumista kuvaa hyvin vuosien takainen tutkimus. Ihon kylmätuntemuksia tutkittaessa Inarin poromiehet sanoivat, että nyt alkaa tuntua kylmältä, kun heidän sormiensa ja varpaittensa iholämpötila oli 11 astetta, sen sijaan Toppilan sahalla töitä tekevät naiset ilmoittivat kylmätuntemuksista silloin, kun heidän iholämpötilansa oli laskenut 22 asteeseen, Juhani Hassi toteaa. Pohjoisessa on opittu käyttäytymällä ehkäisemään kylmästä aiheutuvia haittoja. Maailmanlaajuisissa tutkimuksissa on havaittu, että kun lämpötila laskee, siitä on suurempia terveyshaittoja etelässä kuin pohjoisessa, Tiina Ikäheimo huomauttaa. Kaupunkilaisilla heikentynyt kyky selvitä kylmässä Kylmäaltistumisen määrä lisää paleltumariskiä. Paleltumariskiin vaikuttavat yksilölliset tekijät. Uutena löytönä raportoimme ensimmäisenä maailmassa, että myös sairauksilla on paleltuma-alttiuteen iso vaikutus. Paleltumariskiä lisäävät diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet, masennus ja runsas alkoholin käyttö, Tiina Ikäheimo kertoo. Muutaman vuoden takainen oululaistutkimus paljasti, että ensimmäisen asteen tai sitä vakavamman paleltuman saa vuosittain aikuisväestöstä noin 12 prosenttia eli noin henkilöä, heistä noin saa paleltumia, joissa on syvempi kudosvaurio. Pohjois-Suomessa paleltu- 6 Pohjanpiiri 6/2010

7 Kylmässä vanhukset ja lapset ovat erityinen riskiryhmä. Vanhuksia kylmälle altistavat monet krooniset sairaudet. Lapsi taas jäähtyy pienemmän kokonsa vuoksi aikuista herkemmin ja imeväisikäisillä lämmönsäätely on vielä vajavaisesti kehittynyt. Kuva: Ilpo Okkonen mia saa vuosittain noin 7000 ihmistä. Teini-ikäisillä tytöillä paleltumariski on kaksinkertainen ja pojilla 4 5 kertainen. Nykykaupunkilaisilla on Hassin mukaan jonkin verran heikentynyt kyky selvitä kylmässä. Kun lämpötila äkisti muuttuu, ei osata käyttäytyä tarkoituksenmukaisesti. Kaupunkilaisessa arjessa kylmä kohdataan yllättäen, kun auto esimerkiksi ei lähdekään käyntiin työpaikan pihalla, mutta on pukeuduttu sen mukaisesti, että autossa tarkenee hyvin. Toinen kuvaava esimerkki tulee varusmiesten maailmasta. Jouduimme kirjoittamaan varusmiehille kylmäoppaan kontaktipaleltumien estämiseksi. Kaupungissa kasvaneet nuoret miehet eivät ymmärtäneet, että kun ottaa märkään käteen miinus 30 asteessa metallisen työkalun, jää käsinahka työkaluun kiinni, Hassi kertoo. Paleltumatiheys on Helsingissä muuta maata korkeampi. Mutta myös Pohjois-Suomessa saatetaan tuoda lapsi parinkymmenen asteen pakkasessa päivähoitoon kumisaappaissa. Sellaisten harrastusten parissa, joissa kylmäaltistus on merkittävää, paleltumia ei sen sijaan yleensä synny. Riski tunnistetaan ja pukeutuminen ja varustautumien on sen mukaista. Kylmä tappaa enemmän kuin liikenne Kylmälle altistavien harrastusten parissa ihmiset osaavat varautua kylmään, eikä paleltumia yleensä synny. Suomessa kylmään kuolee vuosittain noin 3500 ihmistä. Kylmäkuolemat ovat siis kymmenen kertaa yleisempiä kuin liikennekuolemat. Kylmä aiheuttaa ongelmia erityisesti kroonisia sairauksia sairastaville. Kylmä kohottaa verenpainetta kaikilla ihmisillä, kohtalokasta se voi olla erityisesti verenpainetautia sairastaville. Jos verenpaine kohoaa erittäin korkealle, se lisää riskiä haitallisille terveystapahtumille kuten sepelvaltimotautikohtauksille, Tiina Ikäheimo sanoo. Oululaistutkimuksella halutaan selvittää voidaanko käyttäytymisen kautta jollakin tavalla hallita verenpainetta kylmässä, tai jos se ei pelkästään riitä, pitääkö lääkitystä kohdentaa talvisaikaan eri tavalla kuin lämpimänä aikana. Toisin sanoen halutaan löytää ne keinot, joilla verenpaine voidaan Kuva: Ilpo Okkonen pitää sellaisella tasolla, että se ei lisää sairastumisen riskiä. Vanhuus ei ole sairaus, mutta kylmässä vanhukset ovat erityinen riskiryhmä. Huonontunut muisti tai heikentynyt itsestä huolehtimisen kyky voivat johtaa tilanteisiin, joissa syntyy paleltumia. Myös vanhusten suurempi kroonisten sairauksien sairastavuus herkistää heidät kylmän haitallisille vaikutuksille. Juhani Hassin mielestä vanhukset ovat kylmässä selviytymisen suhteen erityshaaste sosiaali- ja terveyshuollolle. Mutta myös lapset ovat kylmäkäyttäytymisessä oma erillisryhmänsä, joka tarvitsee oman ohjeistuksensa. Kokonsa vuoksi lapsi jäähtyy aikuista herkemmin ja imeväisikäisillä lämmönsäätely on vielä vajavaisesti kehittynyt. Pienemmällä lihasmassalla on huonompi kyky tuottaa lämpöä, siksi lapset ovat erityisessä riskissä. Lapset eivät välttämättä myöskään osaa käyttäytyä kylmässä tarkoituksenmukaisesti eivätkä ymmärrä kertoa kylmätuntemuksistaan aikuisille. Lapsen vaatetuksen pitää olla ympäristöherkkää, se käy ilmi myös piakkoin tarkastettavasta Marjo Tourulan väitöstutkimuksesta, jossa hän on tutkinut vauvojen ulkona nukuttamista. Teksti: Liisa Ahlstén Pohjanpiiri 6/2010 7

8 Laatupalkinto kuntoutustutkimuspoliklinikalle Jonoista eroon koordinaattorien avulla Oulun yliopistollisen sairaalan kuntoutustutkimuspoliklinikka sai tämänvuotisen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin laatupalkinnon. Toinen sija jaettiin kolmen projektin kesken. Sairaanhoitopiiri jakoi laatupalkinnon kymmenennen kerran. Kuntoutustutkimuspoliklini- kalla koettiin viitisen vuotta sitten, että asiat eivät ole kohdallaan. Poliklinikka tuottaa kuntoutustutkimuksia, jotka ovat kokonaisvaltaisia, laaja-alaisia ja moniammatillisia selvityksiä tutkittavan toiminta- ja työkyvystä sekä kuntoutusmahdollisuuksista. Potilaat ovat monisairaita ja moniongelmaisia. Osaaminen sinänsä oli korkeatasoista, mutta toiminta ei sujunut optimaalisesti. Poliklinikka ruuhkautui, odotusajat olivat pitkiä ja prosessi kesti kauan. Tämä aiheutti haittaa kaikille osapuolille. Suurin haitta oli se, että potilaan tila saattoi heiketä liian pitkään kestävän prosessin aikana. Tilanne päätettiin korjata. Nyt, neljän vuoden kuluttua, ruuhkat on purettu. Kun ensimmäiselle käynnille oli aikaisemmin jopa puolen vuoden jono, tänään koko hoitoprosessi saadaan läpi parhaimmillaan parissa kuukaudessa. Uudistus toteutettiin perustamalla projekti nimeltä Kuntoutustutkimuspoliklinikkaan lähetettyjen potilaiden hoitoon pääsyn ja tutkimusprosessin nopeuttaminen. piirin uuteen strategiaan. Projektissa kehitetyn uuden toimintamallin avulla on kyetty lisäämään toiminnan tuottavuutta ja tehokkuutta, saamaan aikaan taloudellisia säästöjä ja kasvattamaan hoidettavien potilaiden määrää. Hankkeella oli arvioitsijoiden mukaan käytännönläheiset, realistiset ja asiakaslähtöiset perustelut. Se oli perusteellinen, hyvin suunniteltu ja raportoitu. Uusi toimintamalli on vakinaistettu yksikön pysyväksi toiminnaksi ja sitä kehitetään edelleen. Toimintamallissa uusia potilaita ei enää laiteta jonottamaan lääkärin vastaanotolle pääsyä. Lääkärin sijasta hän tapaa ensin koordinaattorin. Heitä poliklinikassa on viisi. Koordinaattori ottaa potilaan vastaan nopeasti omalla vastaanotollaan, suunnittelee hänelle yksilöllisen tutkimusprosessin ja toimii jatkossa potilaan yhteyshenkilönä koko prosessin ajan. Tutkimuksen yhteenveto ja jatkosuunnitelma tehdään lopuksi työryhmässä ja lääkärin vastaanotolla. Järjestely vapautti runsaasti lääkärinaikoja ja jono alkoi vetää. Potilaat ovat olleet toimintamalliin tyytyväisiä. Tasainen kisa Sairaanhoitopiirin sisäisen laatupalkinnon tavoitteena on kannustaa henkilökuntaa järjestelmälliseen ja tavoitteelliseen kehittämistoimintaan. Lisäksi tavoitteena on tuoda onnistuneita oman työn kehittämishankkeita laajempaan tietoisuuteen. Tänä vuonna kilpailuun tuli 14 ehdotusta. Kisa oli tasainen eikä arviointi ollut helppo, koska ehdotukset erosivat toisistaan sisällöltään, tavoitteiltaan ja laajuudeltaan. Voittaja löydettiin, mutta toinen sija jaettiin kolmen projektin kesken. Niistä kaksi tuli leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikölle. Palkinnon saivat Koordinoiva hoitaja -toiminta - päivystyspotilaiden sijoittaminen sujuvaksi kirurgian vuodeosastolla sekä Tehovalvontaprojekti. Kolmas toinen sija meni tekniikan palveluiden projektille Puhtaudenhallinta sairaalan rakennusprojekteissa. Oulaskankaan sairaalan projekti Osastonsihteerin työn kehittäminen sai kunniamaininnan. Teksti ja kuva: Martti Ahlstén Koko kuntoutustutkimus tehdään nyt keskimäärin seitsemässä kuukaudessa, kun siihen aikaisemmin kului noin 11 kuukautta, kertovat palkinnon vastaanottaneet osastonhoitaja Leena Järvimäki, erikoislääkäri Pentti Kinnunen ja sairaanhoitaja Tarja Kulusjärvi. Uusi toimintamalli tukee strategiaa Arviointiryhmä perustelee projektille myönnettyä palkintoa sillä, että se kytkeytyy sairaanhoito- 8 Pohjanpiiri 6/2010

9 Tonttu Viktor Rydberg/Valter Juva Pakkasyö on, ja leiskuen pohja loimuja viskoo. Kansa kartanon hiljaisen yösydänuntaan kiskoo. Ääneti kuu käy kulkuaan, puissa lunta on valkeanaan, kattojen päällä on lunta. Tonttu ei vaan saa unta. Ladosta tulee, hankeen jää harmaana uksen suuhun, vanhaan tapaansa tirkistää kohti taivasta kuuhun; katsoo metsää, min hongat on tuulensuojana kartanon, miettivi suuntaan sataan ainaista ongelmataan. Partaa sivellen aprikoi, puistaa päätä ja haastaa - tätä ymmärtää ei voi,»ei, tää pulma on vasta;» - heittää tapaansa järkevään taas jo pois nämä vaivat pään, lähtee toimiin ja työhön, lähtee puuhiinsa yöhön. Aitat ja puodit tarkastain, lukkoja koittaa nytkyin, - lehmät ne lehdoista näkee vain unta kahleissa kytkyin; suitset ja siimat ei selkään soi ruunan, mi myöskin unelmoi: torkkuen vasten seinää, haassa se puree heinää. - Lammasten luo käy karsinaan, makuulla tapaa ne ukko; kanat jo katsoo, pienallaan istuu ylinnä kukko; kopissa Vahti hyvin voi, herää ja häntää liehakoi, tonttu harmajanuttu Vahdille kyllä on tuttu. Puikkii ukko jo tupahan, siellä on isäntäväki, tontulle arvoa antavan näiden jo aikaa näki; varpain hiipivi lasten luo, nähdäkseen sulot pienet nuo, ken sitä kummeksis juuri: hälle se riemu on suuri. Isän ja pojan on nähnyt hän puhki polvien monten nukkuvan lasna; mut mistähän tie oli avutonten? Polvet polvien tietämiin nousi, vanheni, läks, - mihin niin? Ongelma, josta halaa selkoa, noin taas palaa! Latoon, parvelle pyrkii vaan, siellä hän pitää majaa: pääskyn naapuri suovallaan on liki räystään rajaa; vaikka pääsky nyt poissa on, keväällä tuoksuun tuomiston kyllä se saapuu varmaan seurassa puolison armaan. Silloin aina se sirkuttaa monta muistoa tieltä, ei toki tunne ongelmaa, näin joka kiusaa mieltä. Seinän raosta loistaa kuu, ukon partahan kumottuu, liikkuu parta ja hulmaa, tonttu se miettii pulmaa. Vaiti metsä on, alla jään kaikki elämä makaa, koski kuohuvi yksinään, humuten metsän takaa. Tonttu puoleksi unissaan ajan virtaa on kuulevinaan, tuumii, minne se vienee, missä sen lähde lienee. Pakkasyö on, ja leiskuen pohja loimuja viskoo. Kansa kartanon hiljaisen aamuhun unta kiskoo. Ääneti kuu käy laskemaan, puissa lunta on valkeanaan, kattojen päällä on lunta. Tonttu ei vaan saa unta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilökunnalle ja erityisesti aattoyössä valvoville rauhaisaa joulunaikaa toivottaen Aino-Liisa Oukka Pirjo Kejonen Pohjanpiiri 6/2010 9

10 Lääkäriliiton laatupalkinto 2010 käypä radiologia -projektille OYS:n radiologian klinikan Käypä radiologia osana käypä hoitoa kehittämisprojekti sai Lääkäriliiton vuoden 2010 laatupalkinnon. Projektin tavoitteena on yksilöiden ja väestön säteilysuojelu, sillä röntgensäteily lisää mm. syöpäkuoleman riskiä. Käypä radiologia osa käypä hoitoa -projektissa on esimerkiksi koulutettu sekä hoitavia lääkäreitä että radiologian henkilökuntaa tutkimusten oikeutusarviointiin ja tutkimusten järkevän valintaan. Oikeutusarvioinnissa lääketieteellisellä säteilyaltistuksella saavutettavan hyödyn on oltava suurempi kuin siitä aiheutuva haitta. Vaikka yksilön riski ei ole suuri, asiantuntijat ovat huolissaan väestön kasvavasta kollektiivisesta riskistä erityisesti lasten kohdalla. Projekti on herät- tänyt kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella, sillä vastaavaa perusteellista selvitystä jatkotoimenpiteineen ja seurantoineen ei ole aikaisemmin julkaistu, toteaa OYSin LT, radiologian erikoislääkäri Heljä Oikarinen, joka otti vastaan 6000 euron palkintosumman. Nuorten ongelmat monimutkaistuvat airaanhoitaja ja sairaanhoitajana laillistettu terveydenhoitaja ja kätilö voivat määrätä lääkkeitä rajatusti vain, kun heillä on lääkkeen määräämiseen oikeuttava erikoispätevyys. Valtioneuvosto on antanut lääkkeen määräämisen edellyttämästä koulutuksesta asetuksen, joka tulee voimaan Rajatun lääkkeenmääräämisen osaaminen edellyttää vähintään 45 opintopisteen laajuisia opintoja, jotka koostuvat tautiopin, kliinisen lääketieteen, kliinisen hoitotyön, farmakologian ja reseptiopin opintokokonaisuuksista. Koulutukseen sisältyvä hartisairaan hyvä hoito yhteishanke. Molemmat hankkeet saivat 3000 euroa luvun puolivälissä KYS:n nuorisopsykiatriassa tunnistettiin uusien, oireilevien nuorien määrän jatkuva kasvu ja heidän ongelmien monimutkaistuminen. Hankkeen ansiosta kuopiolaisilla on parempi valmius kohdata nuorten ongelmia ja seuloa ne nuoret, jotka tarvitsevat erityistason palveluja. Hoitoa saavat tänä päivänä ainakin osa vakavassa syrjäytymisuhassa olevien nuorten ryhmä. Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, Jämsän terveyskeskuksen muistipoliklinikan ja Jokilaakson sairaalan neurologian muistipoliklinikan yhteishankkeen tavoitteena on ollut aivoterveys ja muistisairauksien ennaltaehkäisy. Yhteistyön ansiosta Jämsän kaupungin muistisairaille voidaan tarjota lähipalveluna vaikuttava, näyttöön perustuva ja kustannustehokas muistipotilaan hyvä hoito. Lääkäriliitto jakoi Laatupalkinnot 12. kerran. Myöntämisestä päättää Lääkäriliiton hallitus laatuneuvoston esityksestä. Laatuneuvostossa ovat liiton lisäksi edustettuina Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Finska Läkaresällskapet ja Lääkäripalveluyritykset ry. Laatupalkinnon kokonaissuuruus on euroa. Sairaanhoitajia koulutetaan määräämään rajatusti lääkkeitä S Toinen laatupalkinto jaetaan kahden hankkeen kesken: KYS:n nuorisopsykiatrian hanke ja Muis- joittelu tapahtuisi ensisijaisesti sellaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä, johon erityispätevyyttä suorittava on palvelussuhteessa. Rajattu lääkkeenmäärääminen on erikoispätevyys, jonka edellyttämä osaaminen varmennetaan valtakunnallisella kirjallisella kokeella ja työelämässä osoitetulla näytöllä. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot toimivat yhteistyössä koulutuksen varmentamisessa. Koulutuksen järjestävä korkeakoulu antaa opiskelijalle todistuksen koulutuksen suorittamisesta. Lisä- ja täydennyskoulutus kestää yhden vuoden. Vuosittain koulutukseen arvioidaan osallistuvan noin 100 henkilöä. Myös optikot ja suuhygienistit voivat hankkia käyttöönsä ammattitoiminnassaan tarvitsemiaan lääkkeitä, jos heillä on siihen lisäkoulutus, mutta heillä ei ole oikeutta määrätä apteekista lääkkeitä potilaille. Terveydenhoitaja ja kätilö voivat tehdä synnyttäneelle naiselle jälkitarkastuksen Lisäksi valtioneuvosto antoi asetuksen, joka mahdollistaa vanhempainpäivärahan maksamisen myös silloin, kun julkisen terveydenhuollon palveluksessa oleva ja riittävän koulutuksen saanut kätilö tai terveydenhoitaja suorittaa jälkitarkastuksen synnyttäneelle naiselle. Terveydenhoitaja tai kätilö voi suorittaa jälkitarkastuksen vain säännöllisen synnytyksen jälkeen ja antaa siitä todistuksen vanhempainrahaa varten. Työnantajan on varmistettava, että kätilöllä ja terveydenhoitajalla on tehtävänä edellyttämän osaaminen. Säännöllisen synnytyksen jälkitarkastuksen siirto lääkäriltä terveydenhoitajalle tai kätilölle vapauttaa lääkärityövoimaa tehtäviin, joissa tarvitaan erityistä lääketieteellistä osaamista. STM 10 Pohjanpiiri 6/2010

11 Etäteknologia tukee harvaanasuttujen alueiden palveluita Euroopan harvaanasuttujen alueiden terveyspalveluiden kehittämiseen keskittynyt EU-hanke, Competitive Health Services, sai aikaan konkreettisia tuloksia. Hankkeen loppuseminaari järjestettiin Oulussa lokakuussa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lisäksi hankkeessa oli mukana osapuolia Ruotsista, Iso-Britanniasta, Norjasta ja Irlannista. Hankkeessa kartoitettiin, millaisia etäterveydenhuollon järjestelmiä eri maissa on käytössä ja kokeiltiin niiden soveltuvuutta muissa maissa. Loppuseminaarissa esiteltiin saavutettuja tuloksia ja vaihdettiin kokemuksia. Televideovastaanotto vastaa perinteistä käyntiä Norjassa on kehitetty etäteknologiaan hyödyntämiseen perustuvaa toimintamallia haavanhoitoon. Suomessa tutkittiin, voiko televideovastaanotto korvata haavan hoidossa tavanomaisen poliklinikkakäynnin. Toimintamallia pilotoitiin Oulun yliopistollisen sairaalan ja Pudasjärven kaupungin terveyskeskuksen yhteistyönä. Kokeiluun osallistui kahdeksan potilasta, joilla oli pitkittynyt haavautuma. Televideolaitteiston poliklinikalle välittämä kuvan laatu todettiin laadultaan riittäväksi valtaosassa tapauksista. Hoitohenkilöstö totesi, että televideokonsultaatio vastaa tavanomaista käyntiä. Samaa mieltä olivat potilaat, jotka olivat hyvin tyytyväisiä myös matkarasitusten ja -kustannusten vähenemiseen. Televideokonsultaatio oli käyttökustannuksiltaan 130 euroa halvempi kuin poliklinikkakäynti. Suurin säästö syntyi matkakustannuksista. Puheterapiaa etäteknologian avulla on menestyksellisesti kokeiltu aiemmin Ruotsissa. Tätä toimintamallia testattiin Suomessa siten, että puheterapeutti antoi Pudasjärven terveyskeskuksesta terapiaa kolmelle 6 7-vuotiaalle lapselle yhteensä 27 kertaa. Lapset olivat syrjäkylän Kuva: Pirjo Pyhäluoto Pohjanpiiri 6/

12 koululla opettajansa kanssa. Yhteys muodostettiin kannettavan televideolaitteiston avulla. Televideon kuvan ja äänen laatu olivat tässäkin riittäviä. Lapset pystyivät keskittymään hoitoon hyvin, ja tuloksiakin saavutettiin. Lasten vanhemmat olivat tyytyväisiä, kun vältyttiin matkustamiselta eikä lapsen koulupäivä sen takia keskeytynyt. Etätutkimuslaitteisto tukee omahoitoa Yhdessä osahankkeessa tutkittiin, soveltuuko potilaan itse ottamia ekg- ja laboratoriotutkimuksia välittävä laitteisto rytmihäiriöpotilaiden diagnostiikkaan ja laihdutusryhmälle. Kaksi Kaakkurin teknologiaterveyskeskuksen potilasta, joilla epäiltiin rytmihäiriöitä, sai etätutkimuslaitteiston kotiinsa. He ottivat sydänfi lmejä ja laboratoriokokeita ja lähettivät ne internetin kautta terveyskeskukseen. Laitteisto osoittautui helppokäyttöiseksi ja potilaat olivat tyytyväisiä. Tutkimustulokset välittyivät terveyskeskukseen hyvin. Tulosten esittämistavan todettiin kaipaavan vielä kehittämistä. Kahdeksan potilaan laihdutusryhmä kokeili samaa laitteistoa, joka oli räätälöity painonhallintaa varten. Kahdella se oli kotona, ja kuusi käytti sitä terveyskeskuksen omahoitohuoneessa. Potilaat välittivät laitteistolla tietoja painoindeksistä, vyötärönympäryksestä sekä rasvaprosentin, veren sokerin ja kolesterolin mittaustuloksista. Lyhyt, 14 viikon seuranta-aika ei vielä tuottanut painonlaskua. Laitteiston katsottiin kuitenkin tukevan omahoitoa ja potilaat olivat siihen tyytyväisiä. Laitteistojen soveltuvuutta potilaiden tutkimukseen ja hoitoon arvioi Oulun yliopiston tutkimusyksikkö FinnTelemedicum. Liikkuva silmäntutkimusyksikkö lisää hoidon saatavuutta Oulun yliopistollisessa sairaalassa kehitettyä liikkuvaa silmäntutkimusyksikköä kokeiltiin Ruotsissa. Hanke tarjoisi yli sadalleviidellekymmenelle Pohjois-Ruotsissa asuvalle diabeetikolle mahdollisuuden silmäpohjakuvaukseen kotipaikkakunnalla. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin omistamaa liikkuvaa silmätutkimusyksikköä lainattiin Västerbottenin alueelle Pohjois- Ruotsiin. Kyseessä on silmätutkimuksia varten varustettu vaunu, jota voidaan siirtää paikkakunnalta toiselle. Vaunussa on kaksi tutkimushuonetta, joissa pystytään tekemään silmänpohjakuvauksia. Palvelun tarjoaminen Pohjois- Ruotsin haja-asutusalueilla lisäsi silmätutkimusten saatavuutta ja vähensi tutkimuksista aiheutuvia Kuva: Robert McDonald Teledialyysiä on jo pitkään annettu etäpalveluna Pohjois-Norjassa. potilasmatkoja projektin aikana yli kilometriä. Jos palvelu vakinaistetaan, palvelujen tarjontaa liikkuvassa silmäyksikössä todennäköisesti laajennetaan. Tavoitteena on myös pystyä tarjoamaan silmänpainetautia sairastaville henkilöille mahdollisuus tutkimuksiin kotipaikkakunnalla. Arvioiden mukaan Västerbottenin läänissä voitaisiin säästää yli kilometrin matkakustannukset vuodessa, jos liikkuva silmätutkimusyksikkö otettaisiin osaksi normaalia palvelutarjontaa. Kuva: NST Hoitaja Bruce Honeyman ja potilas ovat Wickin etädialyysiyksikössä valmiina etäkonsultaatiota varten. 12 Pohjanpiiri 6/2010

13 Liikkuvassa silmätutkimusyksikössä tutkitut henkilöt ovat olleet tyytyväisiä kokeiluun. Palvelun pilotoinnin yhteydessä tehty tutkimus osoittaa, että 98 prosenttia potilaista haluaisi seuraavan silmäpohjankuvauksen suoritettavan liikkuvassa silmätutkimusyksikössä. Kaikki potilaat ovat olleet tyytyväisiä palvelun laatuun. Suomessa palvelu on ollut käytössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella jo vuosia. Projektiin osallistuneen Lyckselen sairaalan henkilökunta suhtautui liikkuvaan silmätutkimusyksikköön myönteisesti. Se lisäsi hoidon saatavuutta syrjäseudulla ja toi erikoissairaanhoidon palvelut kotiovelle. Harvaan asuttujen alueitten asukkaitten keski-ikä on useasti korkeampi kuin kaupungeissa asuvien, monet vanhukset eivät pysty matkustamaan useita satoja kilometrejä tullakseen sairaalaan tutkittavaksi. Teledialyysi lyhentää jonoja Haavanhoitaja Helena Petäjäkangas Pudasjärven terveyskeskuksesta konsultoi haavahoitaja Merja Leinosta OYS:n ihotautien poliklinikalta vaikean palovamman hoidossa. Pudasjärven puheterapeutti Johanna Holm antaa videovälitteistä puheterapiaa Aittojärven ja Kipinän koulun oppilaille. Norjassa kehitettyä teledialyysiä testattiin Skotlannissa, jossa se tullaan ottamaan pysyväksi hoitomuodoksi. Norjassa on menestyksellisesti annettu dialyysihoitoa etäpalveluna Pohjois-Norjan yliopistollisen sairaalan ja sitä ympäröivien pienempien sairaaloiden välillä. Skotlantilaiset ovat mallintaneet tätä palvelua, ja teledialyysi on nyt otettu käyttöön NHS Highlandissa yhteistyössä norjalaisten kanssa. Skotlannissa liikuteltavat videoneuvotteluyksiköt ovat käytössä Invernessissa Raigmoren sairaalan munuaisosastolla sekä etädialyysiyksikössä Wickissä, joka sijaitsee aivan Skotlannin pohjoisosassa. Wickin sairaalan dialyysiyksikössä saa teledialyysihoitoa 16 potilasta ja siellä on myös poliklinikka avohoitopotilaille. Pilottikokeilu alkoi maaliskuussa 2010 ja sitä käytetään kahdesti viikossa sairaanhoitajien väliseen tiedonvälitykseen, henkilökunnan koulutukseen ja hemodialyysipotilaiden ja dialyysilääkärin väliseen konsultaatioon. Etäkonsultaatiot tapahtuvat videon välityksellä joka toinen kuukausi ja niiden avulla dialyysilääkärit voivat hoitaa enemmän potilaita kuukausittain Wickin poliklinikalla. Tämän takia potilasjonot ovat pienentyneet ja yhä harvemman potilaan täytyy matkustaa Invernessiin hoitoa varten. Tarpeen mukaan videoyhteyttä hyödynnetään myös kiireellisten potilastapauksien hoidossa. Henkilökunta on ollut tyytyväinen teledialyysiin, ja palvelua on tarkoitus laajentaa kattamaan kaksi muuta dialyysipoliklinikkaa lähiaikoina. Lisätietoa hankkeesta ja sen tuloksista: Kuva: Pekka Fali Kuva: Pudasjärven terveyskeskus Pohjanpiiri 6/

14 Hyville työkaluille on aina käyttöä Telelääketieteen menetelmät alkavat yleistyä siinä vaiheessa, kun edelläkävijöiden lisäksi myös lääkäreiden suuri massa alkaa nähdä niiden hyödyt, sanoo professori Richard Wootton. Hän oli pääpuhuja Competitive Health Services hankkeen loppuseminaarissa Oulussa. Richard Wootton on omistautunut telelääketieteen arviointitutkimukselle ja on alan johtavia kansainvälisiä tutkijoita. Kysymys, kuinka pian telelääketieteen menetelmät ovat yleisessä käytössä, saa hänet hymähtämään. Hän ei tiedä. 15 vuotta sitten hän tiesi ja uskaltautui ennustamaan, että telelääketieteen läpimurto tapahtuu viidessä vuodessa. Sen jälkeen se olisi osa normaalia hoitotyötä. Hän oli väärässä. Onko telelääketiede siis kupla tai marginaalinen osa hoitotyötä? Ovatko sen hyödyt rajallisia tai satunnaisia? Richard Wootton Ei, Wootton vastaa. Hänen mukaansa telelääketieteen avulla voidaan parantaa hoidon laatua ja tehostaa toimintaa. Pienessä mittakaavassa tämä on jo todennettu, mutta ei vielä suuressa. On jouduttu oravanpyörään, jossa suuren mittakaavan hyötyjen todentaminen vaatisi telelääketieteen laajamittaista käyttöä. Sellaista ei ole syntynyt, koska ei ole näyttöä suuren mittakaavan hyödyistä. Wootton uskoo, että näyttö kyllä saadaan, aikanaan. Mutta kun turvallisuudesta pidetään huolta, edes vakuuttavaa näyttöä ei välttämättä tarvita, jos lääkärikunta toteaa, että telelääketiede helpottaa arkista työtä. Hyville työkaluille on aina käyttöä. Todistettava hyödyt suurelle massalle Richard Wootton onkin päätynyt johtopäätökseen, että telelääketiede yleistyy vasta sitten, kun lääkäreiden suuri massa alkaa pitää sen hyötyjä ilmeisinä. CT-kuvauksen ja magneettikuvauksen yleistyminen ovat esimerkkejä siitä, että teknologia aletaan hyödyntää, jos lääkärit kokevat tarvitsevansa sitä. Edes kustannukset ja byrokratia eivät ole este. Edelläkävijät tunnistavat hyödyt ja ottavat uusia toimintamalleja käyttöön. Lääkäreiden suuri massa ei. Mikä on telelääketieteen menetelmien hyöty esimerkiksi psykiatrille, jolla on liikaa potilaita? Miksi hän haluaisi lisää potilaita videoyhteyden avulla? Ei hän halua, Wootton pohtii. Jos olet kiireinen lääkäri, käytät telelääketieteen menetelmiä, - Syntynyt Lontoossa - Lääketieteellisen fysiikan tohtori. Erikoistunut arviointitukimuksiin ja telelääketieteen vaikuttavuuteen. - Perustanut Britannian ensimmäisen telelääketieteen keskuksen Belfastiiin - Toiminut Center for online health laitoksen johtajana Australiassa - Kutsuttiin vuosi sitten Norjan Tromssaan alan kansainvälisesti suurimman laitoksen eli Norwegian Centre for Integrated Care and Telemedicine:n tutkimusjohtajaksi - Journal of Telemedicine and Telecare julkaisun päätoimittaja. Julkaissut paljon oululaisten tutkijoiden kirjoituksia, koska Oulussa on tehty runsaasti telelääketieteen arviointitutkimusta - Lontoossa vuosittain järjestettävän Telemed -kongressin perustaja - Kolmannen maailman lääkäreiden avustamiseen keskittyvän hyväntekeväisyysjärjestön, Swinfen Charitable Trustin kantavia voimia jos ne helpottavat elämääsi. Lääkärit kokevat vielä laajalti, että vielä ne eivät helpota. Ne ratkaisevat joitakin ongelmia, mutta luovat uusia. Loppusumma on neutraali, ellei jopa negatiivinen. Potilaat ovat yleensä ihastuneita telelääketieteen palveluihin. Matkustaminen vähentyy ja palveluiden saatavuus parantuu. Telelääketieteen yksi etu onkin juuri palveluiden tasa-arvoisempi tavoitettavuus. Lääkärit haluavat työskennellä suurissa sairaaloissa, joita on kaupungeissa, mutta kansalaiset eivät voi kaikki asua kaupungeissa. Radiologia pisimmällä hyödyntämisessä Radiologia on pisimmällä telelääketieteen hyödyntämisessä Richard Woottonin mukaan juu- 14 Pohjanpiiri 6/2010

15 LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT, - HIHAT JA -KÄSINEET TUKI/LENTOSUKAT ORTOPEDISET TUET LONKKASUOJA- HOUSUT ri siksi, että tällä lääketieteen osaalueella lääkärit näkevät hyödyt selvästi. Kuvia ei tarvitse postittaa katsottavaksi tai ei tarvitse matkustaa niitä katsomaan. Pienemmässä mittakaavassa näyttöä telelääketieteen hyödyistä on saatu esimerkiksi teleneurologiassa. Wootton toimi tieteellisenä tukena eräässä projektissa, jossa kokeiltiin neurologisten tutkimusten tekemistä videoyhteyden ja sähköpostin avulla. Pyrimme osoittamaan, että reaaliaikaisen videoyhteyden avulla voi päätyä samaan diagnoosiin kuin potilaan perinteisen tutkimisen avulla. Kollegani, joka oli neurologi, kiinnostui menetelmästä ja alkoi hyödyntää sitä asioidessaan yleislääkäreiden kanssa. Sillä oli suuri vaikutus hänen jonotilanteeseensa. Ennen kokeilun aloittamista jonon pituus oli ollut pahimmillaan vuosi. Muutaman vuoden aikana hän sai lyhennettyä jonon muutaman viikon pituiseksi, Wootton kertoo. Telelääketiede auttaa kehittyviä maita Suomessa Richard Woottoniin on tehnyt vaikutuksen kehittynyt sähköinen lähete-palautejärjestelmämme. Richrad Wootton on mukana kansainvälisessä hyväntekeväisyysjärjestössä Swinfen Charitable Trust, jonka kantavia voimia hän on. Kyseessä on vapaaehtoisten lääkäreiden muodostama kansainvälinen verkosto, joka auttaa telelääketieteen menetelmien avulla kehittyvien maiden terveydenhuoltoa. Menetelmät ovat yksinkertaisia - sähköposti, tekstinkäsittelyohjelma ja digikamera. Vaikeissa olosuhteissa työskentelevä hoitohenkilökunta voi niiden avulla kysyä erikoislääkärin mielipidettä. Verkostossa on mukana noin 450 lääkäriä eri puolilta maailmaa, Wootton kertoo. Hänen mukaansa tällä alueella telelääketiede on osoittanut hyötynsä kiistattomasti. Teksti: Martti Ahlstén Kuva: Pirjo Pyhäluoto PLASTIIKKA- KIRURGISET TUKITUOTTEET ARVENHOITO- TUOTTEET Uusi osoite: Terveydenhoitotuotteiden palvelukeskus Terttu Lilja Oy Hallituskatu Oulu p fax Pohjanpiiri 6/

16 Ensi vuosi tuo merkittäviä toiminnallisia muutoksia Avohoitotalon valmistuminen ja kuntayhteistyön syveneminen tuovat muutoksia sairaanhoitopiirin toimintaan. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on budjetoinut vuoden 2011 toimintatuloiksi 494 miljoonaa euroa, mikä on 3,7 prosenttia enemmän kuin tämän vuoden käyttösuunnitelman tulot. Toimintamenoiksi talousarvioesitykseen on kirjattu 478 miljoonaa euroa. Se on neljä prosenttia enemmän kuin tämän vuoden käyttösuunnitelmassa. Talousjohtaja Pekka Kaisto sanoo, että tämän ja ensi vuoden tulot ja menot eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska toimintaja taloussuunnitelmaan vuosille sisältyy uusia toimintoja, joita ei vielä tänä vuonna ole. Vertailukelpoiset numerot saadaan, kun uusien toimintojen vaikutus poistetaan. Tällöin toimintatulojen vertailukelpoinen kasvu on 2,6 prosenttia ja josta jäsenkuntalaskutus kasvaa 2,9 prosenttia. Toimintamenojen kasvu on 1,7 prosenttia. Kasvu pysyy niissä raameissa, joista jäsenkuntien kanssa on sovittu, Kaisto painottaa. Investoinneista tilapäinen alijäämä Sairaanhoitopiiri tulee tekemään ensi vuonna poistot mukaan lukien noin 3,7 miljoonan euron tap- 16 Pohjanpiiri 6/2010

17 pion. Se kurotaan umpeen suunnittelukauden aikana, siis vuoteen 2013 mennessä. Pekka Kaiston mukaan tämä voidaan toteuttaa pitämällä kuntalaskutuksen kasvu enimmillään sovitussa kolmessa prosentissa. Ensi vuoden alijäämä johtuu uuden avohoitotalon käyttöönotosta. 52 miljoonan euron investointi on sairaanhoitopiirin suurin rakennushanke sen jälkeen, kun Oulun yliopistollisen sairaalan nykyinen rakennuskompleksi nousi Kontinkankaalle 1970-luvulla. Investointi on toteutettu lainarahalla, joten sen kustannuksista ja poistoista tulee menoerä sairaanhoitopiirin tuleviin budjetteihin vuosikausiksi. Toinen, vielä pysyvämpi menoerä on talon käyttöönotosta johtuvat henkilökustannukset. Tulossa on lähes 90 uutta vakanssia. Tilanne on kuitenkin hyvin hallinnassa. Pitämällä menot kurissa, voimme hoitaa tilapäisen alijäämän ja tasapainottaa talouden suunnittelukauden aikana, Kaisto sanoo. Avohoitopainotteisuus lisääntyy Avohoitotaloon tulee kahdeksan leikkaussalia lyhytjälkihoitoiselle kirurgialle. Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka sanoo, että Avohoitotalon myötä sairaanhoitopiiri muuttaa hoitokäytäntöjään avohoitopainotteisemmiksi. Päiväkirurgia lisääntyy ja toimintamalleja uudistetaan. Avohoitotalon myötä pystymme vastamaan hoitotakuulainsäädännön aiheuttamaan hoidon kysynnän kasvuun ja pääsemme lain määräämälle tasolle hoidon saatavuudessa, hän kertoo. Oukan mukaan hoitoonpääsyn säännökset tulevat tiukentumaan entisestään uuden terveydenhoitolain myötä. Avohoitotalon käyttöönotto on varautumista myös tulevaa kysynnän kasvuun. Avohoitotalossa otetaan käyttöön uusi toimintamalli, jossa yhdistetään poliklinikan ja operatiivisen yksikön toiminta muodostamalla potilasryhmäkohtaisia tiimejä. Tiimien henkilökunta huolehtii ajanvarauksesta, poliklinikkakäynnistä, operatiivisesta toiminnasta sekä jälkihoidosta. Jokainen tiimi pohtii omien potilasryhmiensä hoitoprosessia ja sen kipukohtia. Sen jälkeen luodaan tiimiajatteluun perustuva hoitoprosessi erityyppisille potilaille. Kyse on jatkuvasta kehittämisestä ja jatkuvasta oppimisesta, Oukka kertoo. Kuntayhteistyö syvenee Kuntayhteistyö syvenee merkittävästi ensi vuonna, kun sairaanhoitopiirin ja yhdeksän kunnan yhteinen alueellinen apuvälinekeskus aloittaa toimintansa. Tähän asti jokaisella osapuolella on ollut oma keskuksensa. Voimien yhdistäminen tehostaa toimintaa yhteisten hankintojen, yhteisen varaston ja keskitetyn toiminnan kautta. Toiminnan tehostamiseen tähtää myös sopimus, jonka perusteella Oulun kaupunginsairaalan, Kontinkankaan päihdehuoltoyksikön sekä kahden Oulun kaupungin psykiatrian osaston sairaalahuoltopalvelut siirtyvät sairaanhoitopiirin vastuulle. Oulun kaupungin ja Haukiputaan kunnan radiologiset palvelut siirtyvät sairaanhoitopiirin toiminnaksi vuoden 2011 alusta. Palvelut tuotetaan uudessa Avohoitotalossa. Teksti: Martti Ahlstén Kuva: Pirjo Pyhäluoto Kaaviokuva: Pasi Parkkila Pohjanpiiri 6/

18 Pohjanpiiri 6/ Hyvää Joulua ja men Alavieskan kunta Hailuodon kunta Iin kunta Limingan kunta Merijärven kunta Lumijoen kunta Sievin kunta Kuusamon kaupunki Oulaisten kaupunki Pyhäjoen kunta Nivalan kaupunki Siikajoen kunta Utajärven kunta Vihannin kunta Kärsämäen kunta Pohjanpiiri 6/ Muhoksen kunta

19 estystä vuodelle 2011 Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Haapaveden kaupunki Siikalatvan kunta Pyhännän kunta Ylivieskan kaupunki Puh. (08) POHJOIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS RY Kiitos yhteistyöstä! Yli-Iin kunta MUUT YHTEYDENOTOT RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTI- KUNTAYHTYMÄ Pohjanpiiri-lehti toivottaa lukijoilleen Rauhallista Joulua sekä Menestystä ja Terveyttä vuodelle 2011! Pohjanpiiri 6/

20 Tukisäätiö on tärkeä tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaja Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö kerää pääomia, joiden tuotoilla rahoitetaan pohjoissuomalaista terveyden tutkimusta ja kehitystyötä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri perusti Pohjois- Suomen terveydenhuollon tukisäätiön vuonna Säätiön tarkoitus on tukea terveystieteellistä tutkimusta, kehittää terveydenhuollon palveluja sekä tukea ja järjestää alan koulutusta. Peruspääoman säätiö sai sairaanhoitopiirin lahjoitusrahastosta, joka siirrettiin perustamisen yhteydessä säätiön hallintaan. Vuosien varrella säätiö on kartuttanut pääomaansa ja pystyy nyt antamaan merkittävää rahallista tukea tutkimus- ja kehitystyölle. Säätiö voi jakaa sekä pieniä, kohdennettuja apurahoja ja toimintatukia että suurempia hankeapurahoja Pohjois-Suomessa toimiville tutkimusryhmille. Pitkällä aikavälillä apurahoina jaetaan keskimäärin omaisuuden tuottoa vastaava määrä. Apurahoja myönnetään muun muassa tutkimusvirkavapaisiin, tarvikehankintoihin ja tutkimus- ja opintomatkoihin. Avustukset myönnetään kunkin rahaston tarkoituksen mukaisesti. pätautien tutkimukseen sekä eri osastojen ja yksiköiden toiminnan kehittämiseen. Lahjoittajalle voidaan perustaa myös oma nimikkorahasto, jonka kohde määritellään erikseen. Nimetyistä rahastoista myönnettävät apurahat ja avustukset ovat haettavissa vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Säätiöllä on lisäksi kohdentamaton kehittämisrahasto, josta jaetaan apurahoja ja avustuksia tarveharkinnan mukaan. Säätiön asiamies, Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka korostaa, että pienetkin lahjoitussummat ovat arvokkaita Pohjois-Suomen hyvinvoinnin tulevaisuudelle. Kaksi suurta lahjoitusta tänä vuonna Aino-Liisa Oukka kertoo, että tänä vuonna säätiö on saanut kaksi merkittävää lahjoitusta, joiden yhteisarvo on useita satoja tuhansia euroja. Lahjoitukset koostuivat asunto-osakkeista, kiinteistöstä ja pankkitalletuksista. Kumpikin lahjoittajista nime- si tarkoituksen, johon rahat tulee käyttää. Kaikki sairaanhoitopiirille osoitetut lahjoitukset, olivatpa ne suuria tai pieniä, siirretään tukisäätiölle. Niitä ei voi jättää tulona sairaanhoitopiirin budjettiin, koska silloin ne pitäisi käyttää normaaleihin toimintamenoihin, Oukka kertoo. Näissä kahdessa tapauksessa molemmille lahjoittajille perustettiin nimikkorahasto. Omaisuus muutetaan likvidiksi ja sijoitetaan turvallisesti mutta tuottavasti. Kun sijoitetulle pääomalle alkaa karttua tuottoa, sitä käytetään lahjoittajan nimeämään tarkoitukseen. Teksti ja kuva: Martti Ahlstén Lahjoituksen kohteen voi määrätä itse Säätiö ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia ja sijoittaa saamansa rahoituksen lahjoittajan toivomaan kohteeseen tai tutkimusaiheeseen. Lahjoituksen kohteeksi on tarjolla runsaasti vaihtoehtoja lääketieteen erikoisaloilta ja terveydenhuollon erityiskohteista. Kohdennettuja rahastoja on muun muassa verisuonisairauksien, lastentautien ja syö- Tänä vuonna Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö jakoi yhteensä euroa terveystieteelliseen väestötason tutkimukseen Pohjois-Suomessa. Apurahojen jakotilaisuudessa jaettiin myös ruusut sairaanhoitopiirin palveluksessa oleville uusille tohtoreille ja dosenteille. Kuvassa ruusun saa dosentti Timo Hautala. 20 Pohjanpiiri 6/2010

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Etälääkäripalvelut kokemuksia entä tulevaisuus? Olavi Timonen LT Ylilääkäri Oulunkaaren kuntayhtymä 14.9.2010

Etälääkäripalvelut kokemuksia entä tulevaisuus? Olavi Timonen LT Ylilääkäri Oulunkaaren kuntayhtymä 14.9.2010 Etälääkäripalvelut kokemuksia entä tulevaisuus? Olavi Timonen LT Ylilääkäri Oulunkaaren kuntayhtymä 14.9.2010 Esityksen sisältö Etäkonsultaatiot Etävastaanotot Diabetes etävastaanotto Verkkopalvelut Videopuhelin

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapotilaiden hoito pandemian aikana PPSHP:ssä Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapandemiat Ainakin 31 (32) pandemiaa v. 1580 alkaen Espanjantauti ollut pahin (H1N1): vuosina 1918 1919 kolmena

Lisätiedot

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013, Turku Sessio 10 Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi i k i Miten hyödyntää uutta teknologiaa terveydenhuollon asiantuntijakonsultaatioissa? 29.5.2013 Kari

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA. Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA. Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija 15.5.2014 OIKEUS OIREENMUKAISEEN HOITOON JA RAJATTUUN LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEEN (L433/2010) Oireenmukainen hoito 23a

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

TAINA MÄNTYRANTA Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö/ Toimiva terveyskeskus -ohjelma. Rajattu lääkkeenmäärääminen

TAINA MÄNTYRANTA Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö/ Toimiva terveyskeskus -ohjelma. Rajattu lääkkeenmäärääminen TAINA MÄNTYRANTA Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö/ Toimiva terveyskeskus -ohjelma Rajattu lääkkeenmäärääminen Rajatun lääkkeenmääräämisen mahdollistavat muutokset lakiin terveydenhuollon

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen Alueellinen

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelujen käsikirja 2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen väestöpohja on noin 74.000 asukasta Kunta Asukasluku Hirvensalmi 2 439 Kangasniemi

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi April 21, 2015 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland Tutkimus Soveltaminen Miten ihmiset suhtautuvat geenitietoonsa KardioKompassi tutkimuksesta opittua Mari Kaunisto, FIMM 16.4.2015 Sitran teettämä

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) 44 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto paperittomien siirtolaisten terveyspalveluja koskevasta ponnesta HEL 2012-013915 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys Vanhusneuvosto 7.10.2015 Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Teknologia-avusteisten palvelujen haasteet ikääntyneillä Teknologian

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot