POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Kylmä on haaste kaupunkilaisille. Uusi vuosi tuo mukanaan merkittäviä toiminnallisia muutoksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Kylmä on haaste kaupunkilaisille. Uusi vuosi tuo mukanaan merkittäviä toiminnallisia muutoksia"

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 6/2010 Kylmä on haaste kaupunkilaisille Uusi vuosi tuo mukanaan merkittäviä toiminnallisia muutoksia

2 Kastellin Apteekki Apteekki lähelläsi Kastellin Apteekki sijaitsee kätevästi Oysin ja markettien läheisyydessä, Ranta-Kastellin ostoskeskuksen vieressä. Meille on helppo tulla Apteekkimme edessä on ilmaisia parkkipaikkoja. Myös liikuntaesteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta! Oulun Keskuspesula Oy Kiviharjuntie 7, Oulu, asiakaspalvelu p Joustavaa palvelua Käytössämme on reseptilääkkeiden suoratoimitus. Sama farmaseutti hoitaa asiasi alusta loppuun, eikä turhaa odottelua synny. Kajaanintie 79, OULU Puh (08) Palvelemme: ma-pe 9-18 la 9-15 TERVETULOA! Kiitos hyvästä yhteistyöstä. Onnea ja terveyttä vuodelle /asiakas Lahjaksi sinulle 10 euron LAHJAKORTTI Medifysin fysioterapiaan! Uusissa toimintatiloissa Tervetuloa! Oulun Medifys Oy Kiviharjunlenkki Oulu Puh Kiviharjunlenkki 7, Oulu

3 Pääkirjoitus Lokista Nuorgamiin Kuva: Katja-Maaria Kilponen Nykyajan organisaatioiden kulku niiden menestykseen, hyvinvointiin ja kestävään kehityk-seen on tänään haasteellisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Alati kiihtyvä globalisaatio ja sen myötä toistuvasti uudelleen ryhmittyvä kilpailu sekä tekninen kehitys pakottavat työyh-teisöt jatkuvaan muutosvalmiuteen kilpailussa pärjäämiseksi. Toimivaa työyhteisöä kuvaavat mm. toimiva tiedonkulku, kannustava ja avoin ilmapiiri, on-gelmista uskalletaan puhua ja yhteistyö sujuu, omaan työhön pystyy vaikuttamaan, muu-toksen hallintavalmiudet ovat hyvät ja työkuorma on sopiva. Näitä aiheita voimme kukin arvioida ja pohtia ainakin mikroyhteisön (kahvihuoneyhteisön), sairaanhoitopiirin ja pohjoi-sen Suomen näkökulmasta. Työyhteisöissä meiltä kaikilta odotetaan lisäksi aiempaa enemmän sujuvaa yhteistyötaitoa, aloitteellisuutta, innovatiivisuutta, luovuutta sekä jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja vastuunottoa. Myös motivaatiosta, työhön sitoutumisesta ja hyvinvoinnista on kannettava huolta. On ratkaisevan tärkeää, että työyhteisö voi hyvin. Osallistava henkilöstöjohtaminen on kaikilla organisaatiotasoilla yksi keskeisimpiä jatkuvan kehittämisen välineitä. Vastuu toimivasta työyhteisöstä kuuluu kuitenkin kaikille, ei pelkästään esimiehille. Strategiassamme olemme määritelleet arvoiksemme Ihmisarvon, oikeudenmukaisuuden, vastuullisuuden sekä uusiutumiskyvyn ja avoimuuden. Mitä vastuullisuus pitää sisällään? Sen, että jokaisella on vastuu omasta tehtävästään ja työyhteisön toimivuudesta. Sen, että jokaisella jäsenellä on vastuu toiminnan ja talouden suunnittelusta ja sen, että osaamista kehitetään jatkuvasti ja työssä jaksamisesta huolehditaan. Mielestäni nämä ovat arvoja, joita voimme ja haluamme toteuttaa. Itsestä ja omasta toi-minnasta vastaamisen lisäksi mikroyhteisön luonteeseen erityisesti kuuluu huolehtia myös työtovereista ja heidän jaksamisestaan. Yhteisöllinen organisaatiokulttuuri mielestäni vahvistaa kaikkien toimijoiden motivaatiota. Se, että yhdessä on hyvä tehdä töitä ja koko organisaatio on virittynyt edistämään yhteisiä strategisia tavoitteita, antaa meille loistavan mahdollisuuden varmistaa kehittyvä, eteen-päin katsova tulevaisuus. Organisaation kulttuuri syntyy vuorovaikutuksesta, yhdessä tekemisestä ja yhteisistä ko-kemuksista. Kulttuuri on osa organisaatiota. Niinpä sitä kannattaa synnyttää, vahvistaa ja vaalia. Työyhteisön kehittäminen on sovittujen kehittämistoimenpiteiden tekemistä suunnitelmalli-sesti yhdessä. Parhaimmillaan jokainen työntekijä on vaikuttamassa itse niihin työn teke-miseen liittyviin asioihin, jotka parantavat työn sujumista, yhteistyötä, ilmapiiriä ja toiminta-tapoja työpaikalla. Kehittäminen on keskustelua ja asioiden muuttamista yhdessä. Tavoitteena on edistää työyhteisön hyvinvointia ja arkipäivän työn tekemistä. Kahvihetket ovat osa tätä yhteisön kehittämistä: Lokki-kahvilasta huolenkantoa Nuorgamin, maan pohjoisimman kylän, asuk-kaistakin. Menestys, jolla tarkoitamme tavoitteidemme onnistunutta saavuttamista, syntyy kyvystä luoda uutta, luopua, muuttaa, mutta myös kyvystä jämäkästi panna toimeen sovitut linja-ukset. Joulun aikaa vietetään pienemmissä yhteisöissä. Myös ne ovat meille äärettömän tärkeitä. Hyvää Joulua ja yhteisöllistä uutta vuotta 2011 Hannu Leskinen, sairaanhoitopiirin johtaja Pohjanpiiri 6/2010 3

4 Sisältö 3 Pääkirjoitus 5 Kylmä on kaupunkilaiselle joskus liian suuri haaste 8 Laatupalkinto kuntoutustutkimuspoliklinikalle 9 Tonttu 10 Lääkäriliiton laatupalkinto 2010 käypä radiologia -projektille 10 Sairaanhoitajia koulutetaan määräämään rajatusti lääkkeitä 11 Etäteknologia tukee harvaanasuttujen alueiden palveluita 14 Hyville työkaluille on aina käyttöä 16 Ensi vuosi tuo merkittäviä toiminnallisia muutoksia 20 Tukisäätiö on tärkeä tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaja 21 Otsalohkodementia puhkeaa usein jo keski-iässä 22 Äidin kilpirauhasen toiminnan pitää olla raskausaikana kohdallaan Kannen kuva: Martti Ahlstén 4 Pohjanpiiri 6/ Raskausajan diabetestutkimuksessa etsitään altistavia tekijöitä Väestön hyvinvoinnissa on suuria alueellisia eroja Tutkimusetiikka varmistaa potilaan oikeudet Hoitoeettinen toimikunta tekee työtä hyvän hoidon puolesta Valon juhla Vuoden hoitotyöntekijä jo toisen kerran keskusleikkausosastolta Paras-puitelakiin täsmennyksiä Vapari esittelee toimintaansa Lomalle työnantajalta vuokrattuun kohteeseen Kiitokset, lahjoituksia Perusterveydenhuolto terveydenhuoltolain fokuksessa

5 Kylmä on kaupunkilaiselle joskus liian suuri haaste Oulu on maailman johtavia kylmätutkimuksen keskuksia. Terveystieteen laitoksella tutkitaan kylmän terveysvaikutuksia, kokeneet kliinikot tutkivat kylmän vaikutuksia eri sairausryhmissä ja sairaanhoitopiirin terveydenedistämisen yksikössä haetaan terveydenhuoltoon käytännön ratkaisuja. Kuva: Ilpo Okkonen Pohjanpiiri 6/2010 5

6 Erikoisasiantuntija, emeritusprofessori, Juhani Hassi on pitkänlinjan kylmätutkija. Yliopiston ja työterveyslaitoksen yhteistyönä on hänen johdollaan tehty kylmätutkimusta jo vuodesta 1980 lähtien. Merkille pantavaa tässä oululaisessa tutkimuslinjassa on se, että täällä on tutkittu nimenomaan ihmisen terveyden ja sairauksien välisiä yhteyksiä. Kiinnostuksen kohteena ovat olleet mm. ahtauttavasta keuhkosairaudesta sekä sydän- ja verisuonisairauksista kärsivät potilaat. Tutkimuksemme on väestötason epidemiologista tutkimusta, mutta myös laboratoriokokeiluja eri sairausryhmillä. Kun sairaanhoitopiiri tuli mukaan yhteistyöhön erityispiirteeksi on muotoutunut kylmän vaikutukset eri sairausryhmien kohdalla. Sitä tietoa terveydenhuolto kaipaa, Juhani Hassi kertoo. Ikääntyneiden määrä kasvaa. Ikääntymiseen sinänsä liittyy sellaisia muutoksia elimistössä, että se tekee vanhusväestön kylmälle herkäksi. Se näkyy lisääntyneenä sairastuvuutena ja kuolleisuutena. Kun vanhempien ikäluokkien suhteellinen osuus nousee, kylmän haittavaikutukset terveysriskinä korostuvat. WHO:lta on tullut pyyntö Oulun tutkijaryhmälle kirjoittaa Euroopan alueen opas kylmäriskien hallintaan. Vastaavanlainen opas on nyt syntymässä myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johdolla suomalaisille. Sen käyttöönotto Oulussa, Oulun kaaren alueella, Kolarissa ja Keski-Karjalan sairaanhoitopiirissä ajoittuu ensi syksyyn. Kylmään sopeutuminen on käyttäytymissopeutumista Dosentti Tiina Ikäheimo on väitöstutkimuksessaan tutkinut sitä, pitääkö yleinen käsitys pohjoisen alueen väestön kylmään sopeutumisesta paikkansa. Tulokseksi saatiin, että sopeutuminen on ensisijaisesti käyttäytymissopeu- Kuva: Ilpo Okkonen tumista, erityistä fysiologista kylmälle sopeutumista ei sen sijaan täälläkään tavata. Kylmään sopeutuminen on ensisijaisesti kylmään tottumista. Kylmään tottuminen taas mahdollistaa sen, että kylmä ei tunnu niin epämiellyttävältä ja elimistön stressivasteet vähän pienenevät. Kylmätutkijat Juhani Hassi ja Tiina Ikäheimo pitävät pakkasessa pipon päässä. Kuva: Pirjo Pyhäluoto Kylmään tottumista kuvaa hyvin vuosien takainen tutkimus. Ihon kylmätuntemuksia tutkittaessa Inarin poromiehet sanoivat, että nyt alkaa tuntua kylmältä, kun heidän sormiensa ja varpaittensa iholämpötila oli 11 astetta, sen sijaan Toppilan sahalla töitä tekevät naiset ilmoittivat kylmätuntemuksista silloin, kun heidän iholämpötilansa oli laskenut 22 asteeseen, Juhani Hassi toteaa. Pohjoisessa on opittu käyttäytymällä ehkäisemään kylmästä aiheutuvia haittoja. Maailmanlaajuisissa tutkimuksissa on havaittu, että kun lämpötila laskee, siitä on suurempia terveyshaittoja etelässä kuin pohjoisessa, Tiina Ikäheimo huomauttaa. Kaupunkilaisilla heikentynyt kyky selvitä kylmässä Kylmäaltistumisen määrä lisää paleltumariskiä. Paleltumariskiin vaikuttavat yksilölliset tekijät. Uutena löytönä raportoimme ensimmäisenä maailmassa, että myös sairauksilla on paleltuma-alttiuteen iso vaikutus. Paleltumariskiä lisäävät diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet, masennus ja runsas alkoholin käyttö, Tiina Ikäheimo kertoo. Muutaman vuoden takainen oululaistutkimus paljasti, että ensimmäisen asteen tai sitä vakavamman paleltuman saa vuosittain aikuisväestöstä noin 12 prosenttia eli noin henkilöä, heistä noin saa paleltumia, joissa on syvempi kudosvaurio. Pohjois-Suomessa paleltu- 6 Pohjanpiiri 6/2010

7 Kylmässä vanhukset ja lapset ovat erityinen riskiryhmä. Vanhuksia kylmälle altistavat monet krooniset sairaudet. Lapsi taas jäähtyy pienemmän kokonsa vuoksi aikuista herkemmin ja imeväisikäisillä lämmönsäätely on vielä vajavaisesti kehittynyt. Kuva: Ilpo Okkonen mia saa vuosittain noin 7000 ihmistä. Teini-ikäisillä tytöillä paleltumariski on kaksinkertainen ja pojilla 4 5 kertainen. Nykykaupunkilaisilla on Hassin mukaan jonkin verran heikentynyt kyky selvitä kylmässä. Kun lämpötila äkisti muuttuu, ei osata käyttäytyä tarkoituksenmukaisesti. Kaupunkilaisessa arjessa kylmä kohdataan yllättäen, kun auto esimerkiksi ei lähdekään käyntiin työpaikan pihalla, mutta on pukeuduttu sen mukaisesti, että autossa tarkenee hyvin. Toinen kuvaava esimerkki tulee varusmiesten maailmasta. Jouduimme kirjoittamaan varusmiehille kylmäoppaan kontaktipaleltumien estämiseksi. Kaupungissa kasvaneet nuoret miehet eivät ymmärtäneet, että kun ottaa märkään käteen miinus 30 asteessa metallisen työkalun, jää käsinahka työkaluun kiinni, Hassi kertoo. Paleltumatiheys on Helsingissä muuta maata korkeampi. Mutta myös Pohjois-Suomessa saatetaan tuoda lapsi parinkymmenen asteen pakkasessa päivähoitoon kumisaappaissa. Sellaisten harrastusten parissa, joissa kylmäaltistus on merkittävää, paleltumia ei sen sijaan yleensä synny. Riski tunnistetaan ja pukeutuminen ja varustautumien on sen mukaista. Kylmä tappaa enemmän kuin liikenne Kylmälle altistavien harrastusten parissa ihmiset osaavat varautua kylmään, eikä paleltumia yleensä synny. Suomessa kylmään kuolee vuosittain noin 3500 ihmistä. Kylmäkuolemat ovat siis kymmenen kertaa yleisempiä kuin liikennekuolemat. Kylmä aiheuttaa ongelmia erityisesti kroonisia sairauksia sairastaville. Kylmä kohottaa verenpainetta kaikilla ihmisillä, kohtalokasta se voi olla erityisesti verenpainetautia sairastaville. Jos verenpaine kohoaa erittäin korkealle, se lisää riskiä haitallisille terveystapahtumille kuten sepelvaltimotautikohtauksille, Tiina Ikäheimo sanoo. Oululaistutkimuksella halutaan selvittää voidaanko käyttäytymisen kautta jollakin tavalla hallita verenpainetta kylmässä, tai jos se ei pelkästään riitä, pitääkö lääkitystä kohdentaa talvisaikaan eri tavalla kuin lämpimänä aikana. Toisin sanoen halutaan löytää ne keinot, joilla verenpaine voidaan Kuva: Ilpo Okkonen pitää sellaisella tasolla, että se ei lisää sairastumisen riskiä. Vanhuus ei ole sairaus, mutta kylmässä vanhukset ovat erityinen riskiryhmä. Huonontunut muisti tai heikentynyt itsestä huolehtimisen kyky voivat johtaa tilanteisiin, joissa syntyy paleltumia. Myös vanhusten suurempi kroonisten sairauksien sairastavuus herkistää heidät kylmän haitallisille vaikutuksille. Juhani Hassin mielestä vanhukset ovat kylmässä selviytymisen suhteen erityshaaste sosiaali- ja terveyshuollolle. Mutta myös lapset ovat kylmäkäyttäytymisessä oma erillisryhmänsä, joka tarvitsee oman ohjeistuksensa. Kokonsa vuoksi lapsi jäähtyy aikuista herkemmin ja imeväisikäisillä lämmönsäätely on vielä vajavaisesti kehittynyt. Pienemmällä lihasmassalla on huonompi kyky tuottaa lämpöä, siksi lapset ovat erityisessä riskissä. Lapset eivät välttämättä myöskään osaa käyttäytyä kylmässä tarkoituksenmukaisesti eivätkä ymmärrä kertoa kylmätuntemuksistaan aikuisille. Lapsen vaatetuksen pitää olla ympäristöherkkää, se käy ilmi myös piakkoin tarkastettavasta Marjo Tourulan väitöstutkimuksesta, jossa hän on tutkinut vauvojen ulkona nukuttamista. Teksti: Liisa Ahlstén Pohjanpiiri 6/2010 7

8 Laatupalkinto kuntoutustutkimuspoliklinikalle Jonoista eroon koordinaattorien avulla Oulun yliopistollisen sairaalan kuntoutustutkimuspoliklinikka sai tämänvuotisen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin laatupalkinnon. Toinen sija jaettiin kolmen projektin kesken. Sairaanhoitopiiri jakoi laatupalkinnon kymmenennen kerran. Kuntoutustutkimuspoliklini- kalla koettiin viitisen vuotta sitten, että asiat eivät ole kohdallaan. Poliklinikka tuottaa kuntoutustutkimuksia, jotka ovat kokonaisvaltaisia, laaja-alaisia ja moniammatillisia selvityksiä tutkittavan toiminta- ja työkyvystä sekä kuntoutusmahdollisuuksista. Potilaat ovat monisairaita ja moniongelmaisia. Osaaminen sinänsä oli korkeatasoista, mutta toiminta ei sujunut optimaalisesti. Poliklinikka ruuhkautui, odotusajat olivat pitkiä ja prosessi kesti kauan. Tämä aiheutti haittaa kaikille osapuolille. Suurin haitta oli se, että potilaan tila saattoi heiketä liian pitkään kestävän prosessin aikana. Tilanne päätettiin korjata. Nyt, neljän vuoden kuluttua, ruuhkat on purettu. Kun ensimmäiselle käynnille oli aikaisemmin jopa puolen vuoden jono, tänään koko hoitoprosessi saadaan läpi parhaimmillaan parissa kuukaudessa. Uudistus toteutettiin perustamalla projekti nimeltä Kuntoutustutkimuspoliklinikkaan lähetettyjen potilaiden hoitoon pääsyn ja tutkimusprosessin nopeuttaminen. piirin uuteen strategiaan. Projektissa kehitetyn uuden toimintamallin avulla on kyetty lisäämään toiminnan tuottavuutta ja tehokkuutta, saamaan aikaan taloudellisia säästöjä ja kasvattamaan hoidettavien potilaiden määrää. Hankkeella oli arvioitsijoiden mukaan käytännönläheiset, realistiset ja asiakaslähtöiset perustelut. Se oli perusteellinen, hyvin suunniteltu ja raportoitu. Uusi toimintamalli on vakinaistettu yksikön pysyväksi toiminnaksi ja sitä kehitetään edelleen. Toimintamallissa uusia potilaita ei enää laiteta jonottamaan lääkärin vastaanotolle pääsyä. Lääkärin sijasta hän tapaa ensin koordinaattorin. Heitä poliklinikassa on viisi. Koordinaattori ottaa potilaan vastaan nopeasti omalla vastaanotollaan, suunnittelee hänelle yksilöllisen tutkimusprosessin ja toimii jatkossa potilaan yhteyshenkilönä koko prosessin ajan. Tutkimuksen yhteenveto ja jatkosuunnitelma tehdään lopuksi työryhmässä ja lääkärin vastaanotolla. Järjestely vapautti runsaasti lääkärinaikoja ja jono alkoi vetää. Potilaat ovat olleet toimintamalliin tyytyväisiä. Tasainen kisa Sairaanhoitopiirin sisäisen laatupalkinnon tavoitteena on kannustaa henkilökuntaa järjestelmälliseen ja tavoitteelliseen kehittämistoimintaan. Lisäksi tavoitteena on tuoda onnistuneita oman työn kehittämishankkeita laajempaan tietoisuuteen. Tänä vuonna kilpailuun tuli 14 ehdotusta. Kisa oli tasainen eikä arviointi ollut helppo, koska ehdotukset erosivat toisistaan sisällöltään, tavoitteiltaan ja laajuudeltaan. Voittaja löydettiin, mutta toinen sija jaettiin kolmen projektin kesken. Niistä kaksi tuli leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikölle. Palkinnon saivat Koordinoiva hoitaja -toiminta - päivystyspotilaiden sijoittaminen sujuvaksi kirurgian vuodeosastolla sekä Tehovalvontaprojekti. Kolmas toinen sija meni tekniikan palveluiden projektille Puhtaudenhallinta sairaalan rakennusprojekteissa. Oulaskankaan sairaalan projekti Osastonsihteerin työn kehittäminen sai kunniamaininnan. Teksti ja kuva: Martti Ahlstén Koko kuntoutustutkimus tehdään nyt keskimäärin seitsemässä kuukaudessa, kun siihen aikaisemmin kului noin 11 kuukautta, kertovat palkinnon vastaanottaneet osastonhoitaja Leena Järvimäki, erikoislääkäri Pentti Kinnunen ja sairaanhoitaja Tarja Kulusjärvi. Uusi toimintamalli tukee strategiaa Arviointiryhmä perustelee projektille myönnettyä palkintoa sillä, että se kytkeytyy sairaanhoito- 8 Pohjanpiiri 6/2010

9 Tonttu Viktor Rydberg/Valter Juva Pakkasyö on, ja leiskuen pohja loimuja viskoo. Kansa kartanon hiljaisen yösydänuntaan kiskoo. Ääneti kuu käy kulkuaan, puissa lunta on valkeanaan, kattojen päällä on lunta. Tonttu ei vaan saa unta. Ladosta tulee, hankeen jää harmaana uksen suuhun, vanhaan tapaansa tirkistää kohti taivasta kuuhun; katsoo metsää, min hongat on tuulensuojana kartanon, miettivi suuntaan sataan ainaista ongelmataan. Partaa sivellen aprikoi, puistaa päätä ja haastaa - tätä ymmärtää ei voi,»ei, tää pulma on vasta;» - heittää tapaansa järkevään taas jo pois nämä vaivat pään, lähtee toimiin ja työhön, lähtee puuhiinsa yöhön. Aitat ja puodit tarkastain, lukkoja koittaa nytkyin, - lehmät ne lehdoista näkee vain unta kahleissa kytkyin; suitset ja siimat ei selkään soi ruunan, mi myöskin unelmoi: torkkuen vasten seinää, haassa se puree heinää. - Lammasten luo käy karsinaan, makuulla tapaa ne ukko; kanat jo katsoo, pienallaan istuu ylinnä kukko; kopissa Vahti hyvin voi, herää ja häntää liehakoi, tonttu harmajanuttu Vahdille kyllä on tuttu. Puikkii ukko jo tupahan, siellä on isäntäväki, tontulle arvoa antavan näiden jo aikaa näki; varpain hiipivi lasten luo, nähdäkseen sulot pienet nuo, ken sitä kummeksis juuri: hälle se riemu on suuri. Isän ja pojan on nähnyt hän puhki polvien monten nukkuvan lasna; mut mistähän tie oli avutonten? Polvet polvien tietämiin nousi, vanheni, läks, - mihin niin? Ongelma, josta halaa selkoa, noin taas palaa! Latoon, parvelle pyrkii vaan, siellä hän pitää majaa: pääskyn naapuri suovallaan on liki räystään rajaa; vaikka pääsky nyt poissa on, keväällä tuoksuun tuomiston kyllä se saapuu varmaan seurassa puolison armaan. Silloin aina se sirkuttaa monta muistoa tieltä, ei toki tunne ongelmaa, näin joka kiusaa mieltä. Seinän raosta loistaa kuu, ukon partahan kumottuu, liikkuu parta ja hulmaa, tonttu se miettii pulmaa. Vaiti metsä on, alla jään kaikki elämä makaa, koski kuohuvi yksinään, humuten metsän takaa. Tonttu puoleksi unissaan ajan virtaa on kuulevinaan, tuumii, minne se vienee, missä sen lähde lienee. Pakkasyö on, ja leiskuen pohja loimuja viskoo. Kansa kartanon hiljaisen aamuhun unta kiskoo. Ääneti kuu käy laskemaan, puissa lunta on valkeanaan, kattojen päällä on lunta. Tonttu ei vaan saa unta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilökunnalle ja erityisesti aattoyössä valvoville rauhaisaa joulunaikaa toivottaen Aino-Liisa Oukka Pirjo Kejonen Pohjanpiiri 6/2010 9

10 Lääkäriliiton laatupalkinto 2010 käypä radiologia -projektille OYS:n radiologian klinikan Käypä radiologia osana käypä hoitoa kehittämisprojekti sai Lääkäriliiton vuoden 2010 laatupalkinnon. Projektin tavoitteena on yksilöiden ja väestön säteilysuojelu, sillä röntgensäteily lisää mm. syöpäkuoleman riskiä. Käypä radiologia osa käypä hoitoa -projektissa on esimerkiksi koulutettu sekä hoitavia lääkäreitä että radiologian henkilökuntaa tutkimusten oikeutusarviointiin ja tutkimusten järkevän valintaan. Oikeutusarvioinnissa lääketieteellisellä säteilyaltistuksella saavutettavan hyödyn on oltava suurempi kuin siitä aiheutuva haitta. Vaikka yksilön riski ei ole suuri, asiantuntijat ovat huolissaan väestön kasvavasta kollektiivisesta riskistä erityisesti lasten kohdalla. Projekti on herät- tänyt kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella, sillä vastaavaa perusteellista selvitystä jatkotoimenpiteineen ja seurantoineen ei ole aikaisemmin julkaistu, toteaa OYSin LT, radiologian erikoislääkäri Heljä Oikarinen, joka otti vastaan 6000 euron palkintosumman. Nuorten ongelmat monimutkaistuvat airaanhoitaja ja sairaanhoitajana laillistettu terveydenhoitaja ja kätilö voivat määrätä lääkkeitä rajatusti vain, kun heillä on lääkkeen määräämiseen oikeuttava erikoispätevyys. Valtioneuvosto on antanut lääkkeen määräämisen edellyttämästä koulutuksesta asetuksen, joka tulee voimaan Rajatun lääkkeenmääräämisen osaaminen edellyttää vähintään 45 opintopisteen laajuisia opintoja, jotka koostuvat tautiopin, kliinisen lääketieteen, kliinisen hoitotyön, farmakologian ja reseptiopin opintokokonaisuuksista. Koulutukseen sisältyvä hartisairaan hyvä hoito yhteishanke. Molemmat hankkeet saivat 3000 euroa luvun puolivälissä KYS:n nuorisopsykiatriassa tunnistettiin uusien, oireilevien nuorien määrän jatkuva kasvu ja heidän ongelmien monimutkaistuminen. Hankkeen ansiosta kuopiolaisilla on parempi valmius kohdata nuorten ongelmia ja seuloa ne nuoret, jotka tarvitsevat erityistason palveluja. Hoitoa saavat tänä päivänä ainakin osa vakavassa syrjäytymisuhassa olevien nuorten ryhmä. Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, Jämsän terveyskeskuksen muistipoliklinikan ja Jokilaakson sairaalan neurologian muistipoliklinikan yhteishankkeen tavoitteena on ollut aivoterveys ja muistisairauksien ennaltaehkäisy. Yhteistyön ansiosta Jämsän kaupungin muistisairaille voidaan tarjota lähipalveluna vaikuttava, näyttöön perustuva ja kustannustehokas muistipotilaan hyvä hoito. Lääkäriliitto jakoi Laatupalkinnot 12. kerran. Myöntämisestä päättää Lääkäriliiton hallitus laatuneuvoston esityksestä. Laatuneuvostossa ovat liiton lisäksi edustettuina Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Finska Läkaresällskapet ja Lääkäripalveluyritykset ry. Laatupalkinnon kokonaissuuruus on euroa. Sairaanhoitajia koulutetaan määräämään rajatusti lääkkeitä S Toinen laatupalkinto jaetaan kahden hankkeen kesken: KYS:n nuorisopsykiatrian hanke ja Muis- joittelu tapahtuisi ensisijaisesti sellaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä, johon erityispätevyyttä suorittava on palvelussuhteessa. Rajattu lääkkeenmäärääminen on erikoispätevyys, jonka edellyttämä osaaminen varmennetaan valtakunnallisella kirjallisella kokeella ja työelämässä osoitetulla näytöllä. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot toimivat yhteistyössä koulutuksen varmentamisessa. Koulutuksen järjestävä korkeakoulu antaa opiskelijalle todistuksen koulutuksen suorittamisesta. Lisä- ja täydennyskoulutus kestää yhden vuoden. Vuosittain koulutukseen arvioidaan osallistuvan noin 100 henkilöä. Myös optikot ja suuhygienistit voivat hankkia käyttöönsä ammattitoiminnassaan tarvitsemiaan lääkkeitä, jos heillä on siihen lisäkoulutus, mutta heillä ei ole oikeutta määrätä apteekista lääkkeitä potilaille. Terveydenhoitaja ja kätilö voivat tehdä synnyttäneelle naiselle jälkitarkastuksen Lisäksi valtioneuvosto antoi asetuksen, joka mahdollistaa vanhempainpäivärahan maksamisen myös silloin, kun julkisen terveydenhuollon palveluksessa oleva ja riittävän koulutuksen saanut kätilö tai terveydenhoitaja suorittaa jälkitarkastuksen synnyttäneelle naiselle. Terveydenhoitaja tai kätilö voi suorittaa jälkitarkastuksen vain säännöllisen synnytyksen jälkeen ja antaa siitä todistuksen vanhempainrahaa varten. Työnantajan on varmistettava, että kätilöllä ja terveydenhoitajalla on tehtävänä edellyttämän osaaminen. Säännöllisen synnytyksen jälkitarkastuksen siirto lääkäriltä terveydenhoitajalle tai kätilölle vapauttaa lääkärityövoimaa tehtäviin, joissa tarvitaan erityistä lääketieteellistä osaamista. STM 10 Pohjanpiiri 6/2010

11 Etäteknologia tukee harvaanasuttujen alueiden palveluita Euroopan harvaanasuttujen alueiden terveyspalveluiden kehittämiseen keskittynyt EU-hanke, Competitive Health Services, sai aikaan konkreettisia tuloksia. Hankkeen loppuseminaari järjestettiin Oulussa lokakuussa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lisäksi hankkeessa oli mukana osapuolia Ruotsista, Iso-Britanniasta, Norjasta ja Irlannista. Hankkeessa kartoitettiin, millaisia etäterveydenhuollon järjestelmiä eri maissa on käytössä ja kokeiltiin niiden soveltuvuutta muissa maissa. Loppuseminaarissa esiteltiin saavutettuja tuloksia ja vaihdettiin kokemuksia. Televideovastaanotto vastaa perinteistä käyntiä Norjassa on kehitetty etäteknologiaan hyödyntämiseen perustuvaa toimintamallia haavanhoitoon. Suomessa tutkittiin, voiko televideovastaanotto korvata haavan hoidossa tavanomaisen poliklinikkakäynnin. Toimintamallia pilotoitiin Oulun yliopistollisen sairaalan ja Pudasjärven kaupungin terveyskeskuksen yhteistyönä. Kokeiluun osallistui kahdeksan potilasta, joilla oli pitkittynyt haavautuma. Televideolaitteiston poliklinikalle välittämä kuvan laatu todettiin laadultaan riittäväksi valtaosassa tapauksista. Hoitohenkilöstö totesi, että televideokonsultaatio vastaa tavanomaista käyntiä. Samaa mieltä olivat potilaat, jotka olivat hyvin tyytyväisiä myös matkarasitusten ja -kustannusten vähenemiseen. Televideokonsultaatio oli käyttökustannuksiltaan 130 euroa halvempi kuin poliklinikkakäynti. Suurin säästö syntyi matkakustannuksista. Puheterapiaa etäteknologian avulla on menestyksellisesti kokeiltu aiemmin Ruotsissa. Tätä toimintamallia testattiin Suomessa siten, että puheterapeutti antoi Pudasjärven terveyskeskuksesta terapiaa kolmelle 6 7-vuotiaalle lapselle yhteensä 27 kertaa. Lapset olivat syrjäkylän Kuva: Pirjo Pyhäluoto Pohjanpiiri 6/

12 koululla opettajansa kanssa. Yhteys muodostettiin kannettavan televideolaitteiston avulla. Televideon kuvan ja äänen laatu olivat tässäkin riittäviä. Lapset pystyivät keskittymään hoitoon hyvin, ja tuloksiakin saavutettiin. Lasten vanhemmat olivat tyytyväisiä, kun vältyttiin matkustamiselta eikä lapsen koulupäivä sen takia keskeytynyt. Etätutkimuslaitteisto tukee omahoitoa Yhdessä osahankkeessa tutkittiin, soveltuuko potilaan itse ottamia ekg- ja laboratoriotutkimuksia välittävä laitteisto rytmihäiriöpotilaiden diagnostiikkaan ja laihdutusryhmälle. Kaksi Kaakkurin teknologiaterveyskeskuksen potilasta, joilla epäiltiin rytmihäiriöitä, sai etätutkimuslaitteiston kotiinsa. He ottivat sydänfi lmejä ja laboratoriokokeita ja lähettivät ne internetin kautta terveyskeskukseen. Laitteisto osoittautui helppokäyttöiseksi ja potilaat olivat tyytyväisiä. Tutkimustulokset välittyivät terveyskeskukseen hyvin. Tulosten esittämistavan todettiin kaipaavan vielä kehittämistä. Kahdeksan potilaan laihdutusryhmä kokeili samaa laitteistoa, joka oli räätälöity painonhallintaa varten. Kahdella se oli kotona, ja kuusi käytti sitä terveyskeskuksen omahoitohuoneessa. Potilaat välittivät laitteistolla tietoja painoindeksistä, vyötärönympäryksestä sekä rasvaprosentin, veren sokerin ja kolesterolin mittaustuloksista. Lyhyt, 14 viikon seuranta-aika ei vielä tuottanut painonlaskua. Laitteiston katsottiin kuitenkin tukevan omahoitoa ja potilaat olivat siihen tyytyväisiä. Laitteistojen soveltuvuutta potilaiden tutkimukseen ja hoitoon arvioi Oulun yliopiston tutkimusyksikkö FinnTelemedicum. Liikkuva silmäntutkimusyksikkö lisää hoidon saatavuutta Oulun yliopistollisessa sairaalassa kehitettyä liikkuvaa silmäntutkimusyksikköä kokeiltiin Ruotsissa. Hanke tarjoisi yli sadalleviidellekymmenelle Pohjois-Ruotsissa asuvalle diabeetikolle mahdollisuuden silmäpohjakuvaukseen kotipaikkakunnalla. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin omistamaa liikkuvaa silmätutkimusyksikköä lainattiin Västerbottenin alueelle Pohjois- Ruotsiin. Kyseessä on silmätutkimuksia varten varustettu vaunu, jota voidaan siirtää paikkakunnalta toiselle. Vaunussa on kaksi tutkimushuonetta, joissa pystytään tekemään silmänpohjakuvauksia. Palvelun tarjoaminen Pohjois- Ruotsin haja-asutusalueilla lisäsi silmätutkimusten saatavuutta ja vähensi tutkimuksista aiheutuvia Kuva: Robert McDonald Teledialyysiä on jo pitkään annettu etäpalveluna Pohjois-Norjassa. potilasmatkoja projektin aikana yli kilometriä. Jos palvelu vakinaistetaan, palvelujen tarjontaa liikkuvassa silmäyksikössä todennäköisesti laajennetaan. Tavoitteena on myös pystyä tarjoamaan silmänpainetautia sairastaville henkilöille mahdollisuus tutkimuksiin kotipaikkakunnalla. Arvioiden mukaan Västerbottenin läänissä voitaisiin säästää yli kilometrin matkakustannukset vuodessa, jos liikkuva silmätutkimusyksikkö otettaisiin osaksi normaalia palvelutarjontaa. Kuva: NST Hoitaja Bruce Honeyman ja potilas ovat Wickin etädialyysiyksikössä valmiina etäkonsultaatiota varten. 12 Pohjanpiiri 6/2010

13 Liikkuvassa silmätutkimusyksikössä tutkitut henkilöt ovat olleet tyytyväisiä kokeiluun. Palvelun pilotoinnin yhteydessä tehty tutkimus osoittaa, että 98 prosenttia potilaista haluaisi seuraavan silmäpohjankuvauksen suoritettavan liikkuvassa silmätutkimusyksikössä. Kaikki potilaat ovat olleet tyytyväisiä palvelun laatuun. Suomessa palvelu on ollut käytössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella jo vuosia. Projektiin osallistuneen Lyckselen sairaalan henkilökunta suhtautui liikkuvaan silmätutkimusyksikköön myönteisesti. Se lisäsi hoidon saatavuutta syrjäseudulla ja toi erikoissairaanhoidon palvelut kotiovelle. Harvaan asuttujen alueitten asukkaitten keski-ikä on useasti korkeampi kuin kaupungeissa asuvien, monet vanhukset eivät pysty matkustamaan useita satoja kilometrejä tullakseen sairaalaan tutkittavaksi. Teledialyysi lyhentää jonoja Haavanhoitaja Helena Petäjäkangas Pudasjärven terveyskeskuksesta konsultoi haavahoitaja Merja Leinosta OYS:n ihotautien poliklinikalta vaikean palovamman hoidossa. Pudasjärven puheterapeutti Johanna Holm antaa videovälitteistä puheterapiaa Aittojärven ja Kipinän koulun oppilaille. Norjassa kehitettyä teledialyysiä testattiin Skotlannissa, jossa se tullaan ottamaan pysyväksi hoitomuodoksi. Norjassa on menestyksellisesti annettu dialyysihoitoa etäpalveluna Pohjois-Norjan yliopistollisen sairaalan ja sitä ympäröivien pienempien sairaaloiden välillä. Skotlantilaiset ovat mallintaneet tätä palvelua, ja teledialyysi on nyt otettu käyttöön NHS Highlandissa yhteistyössä norjalaisten kanssa. Skotlannissa liikuteltavat videoneuvotteluyksiköt ovat käytössä Invernessissa Raigmoren sairaalan munuaisosastolla sekä etädialyysiyksikössä Wickissä, joka sijaitsee aivan Skotlannin pohjoisosassa. Wickin sairaalan dialyysiyksikössä saa teledialyysihoitoa 16 potilasta ja siellä on myös poliklinikka avohoitopotilaille. Pilottikokeilu alkoi maaliskuussa 2010 ja sitä käytetään kahdesti viikossa sairaanhoitajien väliseen tiedonvälitykseen, henkilökunnan koulutukseen ja hemodialyysipotilaiden ja dialyysilääkärin väliseen konsultaatioon. Etäkonsultaatiot tapahtuvat videon välityksellä joka toinen kuukausi ja niiden avulla dialyysilääkärit voivat hoitaa enemmän potilaita kuukausittain Wickin poliklinikalla. Tämän takia potilasjonot ovat pienentyneet ja yhä harvemman potilaan täytyy matkustaa Invernessiin hoitoa varten. Tarpeen mukaan videoyhteyttä hyödynnetään myös kiireellisten potilastapauksien hoidossa. Henkilökunta on ollut tyytyväinen teledialyysiin, ja palvelua on tarkoitus laajentaa kattamaan kaksi muuta dialyysipoliklinikkaa lähiaikoina. Lisätietoa hankkeesta ja sen tuloksista: Kuva: Pekka Fali Kuva: Pudasjärven terveyskeskus Pohjanpiiri 6/

14 Hyville työkaluille on aina käyttöä Telelääketieteen menetelmät alkavat yleistyä siinä vaiheessa, kun edelläkävijöiden lisäksi myös lääkäreiden suuri massa alkaa nähdä niiden hyödyt, sanoo professori Richard Wootton. Hän oli pääpuhuja Competitive Health Services hankkeen loppuseminaarissa Oulussa. Richard Wootton on omistautunut telelääketieteen arviointitutkimukselle ja on alan johtavia kansainvälisiä tutkijoita. Kysymys, kuinka pian telelääketieteen menetelmät ovat yleisessä käytössä, saa hänet hymähtämään. Hän ei tiedä. 15 vuotta sitten hän tiesi ja uskaltautui ennustamaan, että telelääketieteen läpimurto tapahtuu viidessä vuodessa. Sen jälkeen se olisi osa normaalia hoitotyötä. Hän oli väärässä. Onko telelääketiede siis kupla tai marginaalinen osa hoitotyötä? Ovatko sen hyödyt rajallisia tai satunnaisia? Richard Wootton Ei, Wootton vastaa. Hänen mukaansa telelääketieteen avulla voidaan parantaa hoidon laatua ja tehostaa toimintaa. Pienessä mittakaavassa tämä on jo todennettu, mutta ei vielä suuressa. On jouduttu oravanpyörään, jossa suuren mittakaavan hyötyjen todentaminen vaatisi telelääketieteen laajamittaista käyttöä. Sellaista ei ole syntynyt, koska ei ole näyttöä suuren mittakaavan hyödyistä. Wootton uskoo, että näyttö kyllä saadaan, aikanaan. Mutta kun turvallisuudesta pidetään huolta, edes vakuuttavaa näyttöä ei välttämättä tarvita, jos lääkärikunta toteaa, että telelääketiede helpottaa arkista työtä. Hyville työkaluille on aina käyttöä. Todistettava hyödyt suurelle massalle Richard Wootton onkin päätynyt johtopäätökseen, että telelääketiede yleistyy vasta sitten, kun lääkäreiden suuri massa alkaa pitää sen hyötyjä ilmeisinä. CT-kuvauksen ja magneettikuvauksen yleistyminen ovat esimerkkejä siitä, että teknologia aletaan hyödyntää, jos lääkärit kokevat tarvitsevansa sitä. Edes kustannukset ja byrokratia eivät ole este. Edelläkävijät tunnistavat hyödyt ja ottavat uusia toimintamalleja käyttöön. Lääkäreiden suuri massa ei. Mikä on telelääketieteen menetelmien hyöty esimerkiksi psykiatrille, jolla on liikaa potilaita? Miksi hän haluaisi lisää potilaita videoyhteyden avulla? Ei hän halua, Wootton pohtii. Jos olet kiireinen lääkäri, käytät telelääketieteen menetelmiä, - Syntynyt Lontoossa - Lääketieteellisen fysiikan tohtori. Erikoistunut arviointitukimuksiin ja telelääketieteen vaikuttavuuteen. - Perustanut Britannian ensimmäisen telelääketieteen keskuksen Belfastiiin - Toiminut Center for online health laitoksen johtajana Australiassa - Kutsuttiin vuosi sitten Norjan Tromssaan alan kansainvälisesti suurimman laitoksen eli Norwegian Centre for Integrated Care and Telemedicine:n tutkimusjohtajaksi - Journal of Telemedicine and Telecare julkaisun päätoimittaja. Julkaissut paljon oululaisten tutkijoiden kirjoituksia, koska Oulussa on tehty runsaasti telelääketieteen arviointitutkimusta - Lontoossa vuosittain järjestettävän Telemed -kongressin perustaja - Kolmannen maailman lääkäreiden avustamiseen keskittyvän hyväntekeväisyysjärjestön, Swinfen Charitable Trustin kantavia voimia jos ne helpottavat elämääsi. Lääkärit kokevat vielä laajalti, että vielä ne eivät helpota. Ne ratkaisevat joitakin ongelmia, mutta luovat uusia. Loppusumma on neutraali, ellei jopa negatiivinen. Potilaat ovat yleensä ihastuneita telelääketieteen palveluihin. Matkustaminen vähentyy ja palveluiden saatavuus parantuu. Telelääketieteen yksi etu onkin juuri palveluiden tasa-arvoisempi tavoitettavuus. Lääkärit haluavat työskennellä suurissa sairaaloissa, joita on kaupungeissa, mutta kansalaiset eivät voi kaikki asua kaupungeissa. Radiologia pisimmällä hyödyntämisessä Radiologia on pisimmällä telelääketieteen hyödyntämisessä Richard Woottonin mukaan juu- 14 Pohjanpiiri 6/2010

15 LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT, - HIHAT JA -KÄSINEET TUKI/LENTOSUKAT ORTOPEDISET TUET LONKKASUOJA- HOUSUT ri siksi, että tällä lääketieteen osaalueella lääkärit näkevät hyödyt selvästi. Kuvia ei tarvitse postittaa katsottavaksi tai ei tarvitse matkustaa niitä katsomaan. Pienemmässä mittakaavassa näyttöä telelääketieteen hyödyistä on saatu esimerkiksi teleneurologiassa. Wootton toimi tieteellisenä tukena eräässä projektissa, jossa kokeiltiin neurologisten tutkimusten tekemistä videoyhteyden ja sähköpostin avulla. Pyrimme osoittamaan, että reaaliaikaisen videoyhteyden avulla voi päätyä samaan diagnoosiin kuin potilaan perinteisen tutkimisen avulla. Kollegani, joka oli neurologi, kiinnostui menetelmästä ja alkoi hyödyntää sitä asioidessaan yleislääkäreiden kanssa. Sillä oli suuri vaikutus hänen jonotilanteeseensa. Ennen kokeilun aloittamista jonon pituus oli ollut pahimmillaan vuosi. Muutaman vuoden aikana hän sai lyhennettyä jonon muutaman viikon pituiseksi, Wootton kertoo. Telelääketiede auttaa kehittyviä maita Suomessa Richard Woottoniin on tehnyt vaikutuksen kehittynyt sähköinen lähete-palautejärjestelmämme. Richrad Wootton on mukana kansainvälisessä hyväntekeväisyysjärjestössä Swinfen Charitable Trust, jonka kantavia voimia hän on. Kyseessä on vapaaehtoisten lääkäreiden muodostama kansainvälinen verkosto, joka auttaa telelääketieteen menetelmien avulla kehittyvien maiden terveydenhuoltoa. Menetelmät ovat yksinkertaisia - sähköposti, tekstinkäsittelyohjelma ja digikamera. Vaikeissa olosuhteissa työskentelevä hoitohenkilökunta voi niiden avulla kysyä erikoislääkärin mielipidettä. Verkostossa on mukana noin 450 lääkäriä eri puolilta maailmaa, Wootton kertoo. Hänen mukaansa tällä alueella telelääketiede on osoittanut hyötynsä kiistattomasti. Teksti: Martti Ahlstén Kuva: Pirjo Pyhäluoto PLASTIIKKA- KIRURGISET TUKITUOTTEET ARVENHOITO- TUOTTEET Uusi osoite: Terveydenhoitotuotteiden palvelukeskus Terttu Lilja Oy Hallituskatu Oulu p fax Pohjanpiiri 6/

16 Ensi vuosi tuo merkittäviä toiminnallisia muutoksia Avohoitotalon valmistuminen ja kuntayhteistyön syveneminen tuovat muutoksia sairaanhoitopiirin toimintaan. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on budjetoinut vuoden 2011 toimintatuloiksi 494 miljoonaa euroa, mikä on 3,7 prosenttia enemmän kuin tämän vuoden käyttösuunnitelman tulot. Toimintamenoiksi talousarvioesitykseen on kirjattu 478 miljoonaa euroa. Se on neljä prosenttia enemmän kuin tämän vuoden käyttösuunnitelmassa. Talousjohtaja Pekka Kaisto sanoo, että tämän ja ensi vuoden tulot ja menot eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska toimintaja taloussuunnitelmaan vuosille sisältyy uusia toimintoja, joita ei vielä tänä vuonna ole. Vertailukelpoiset numerot saadaan, kun uusien toimintojen vaikutus poistetaan. Tällöin toimintatulojen vertailukelpoinen kasvu on 2,6 prosenttia ja josta jäsenkuntalaskutus kasvaa 2,9 prosenttia. Toimintamenojen kasvu on 1,7 prosenttia. Kasvu pysyy niissä raameissa, joista jäsenkuntien kanssa on sovittu, Kaisto painottaa. Investoinneista tilapäinen alijäämä Sairaanhoitopiiri tulee tekemään ensi vuonna poistot mukaan lukien noin 3,7 miljoonan euron tap- 16 Pohjanpiiri 6/2010

17 pion. Se kurotaan umpeen suunnittelukauden aikana, siis vuoteen 2013 mennessä. Pekka Kaiston mukaan tämä voidaan toteuttaa pitämällä kuntalaskutuksen kasvu enimmillään sovitussa kolmessa prosentissa. Ensi vuoden alijäämä johtuu uuden avohoitotalon käyttöönotosta. 52 miljoonan euron investointi on sairaanhoitopiirin suurin rakennushanke sen jälkeen, kun Oulun yliopistollisen sairaalan nykyinen rakennuskompleksi nousi Kontinkankaalle 1970-luvulla. Investointi on toteutettu lainarahalla, joten sen kustannuksista ja poistoista tulee menoerä sairaanhoitopiirin tuleviin budjetteihin vuosikausiksi. Toinen, vielä pysyvämpi menoerä on talon käyttöönotosta johtuvat henkilökustannukset. Tulossa on lähes 90 uutta vakanssia. Tilanne on kuitenkin hyvin hallinnassa. Pitämällä menot kurissa, voimme hoitaa tilapäisen alijäämän ja tasapainottaa talouden suunnittelukauden aikana, Kaisto sanoo. Avohoitopainotteisuus lisääntyy Avohoitotaloon tulee kahdeksan leikkaussalia lyhytjälkihoitoiselle kirurgialle. Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka sanoo, että Avohoitotalon myötä sairaanhoitopiiri muuttaa hoitokäytäntöjään avohoitopainotteisemmiksi. Päiväkirurgia lisääntyy ja toimintamalleja uudistetaan. Avohoitotalon myötä pystymme vastamaan hoitotakuulainsäädännön aiheuttamaan hoidon kysynnän kasvuun ja pääsemme lain määräämälle tasolle hoidon saatavuudessa, hän kertoo. Oukan mukaan hoitoonpääsyn säännökset tulevat tiukentumaan entisestään uuden terveydenhoitolain myötä. Avohoitotalon käyttöönotto on varautumista myös tulevaa kysynnän kasvuun. Avohoitotalossa otetaan käyttöön uusi toimintamalli, jossa yhdistetään poliklinikan ja operatiivisen yksikön toiminta muodostamalla potilasryhmäkohtaisia tiimejä. Tiimien henkilökunta huolehtii ajanvarauksesta, poliklinikkakäynnistä, operatiivisesta toiminnasta sekä jälkihoidosta. Jokainen tiimi pohtii omien potilasryhmiensä hoitoprosessia ja sen kipukohtia. Sen jälkeen luodaan tiimiajatteluun perustuva hoitoprosessi erityyppisille potilaille. Kyse on jatkuvasta kehittämisestä ja jatkuvasta oppimisesta, Oukka kertoo. Kuntayhteistyö syvenee Kuntayhteistyö syvenee merkittävästi ensi vuonna, kun sairaanhoitopiirin ja yhdeksän kunnan yhteinen alueellinen apuvälinekeskus aloittaa toimintansa. Tähän asti jokaisella osapuolella on ollut oma keskuksensa. Voimien yhdistäminen tehostaa toimintaa yhteisten hankintojen, yhteisen varaston ja keskitetyn toiminnan kautta. Toiminnan tehostamiseen tähtää myös sopimus, jonka perusteella Oulun kaupunginsairaalan, Kontinkankaan päihdehuoltoyksikön sekä kahden Oulun kaupungin psykiatrian osaston sairaalahuoltopalvelut siirtyvät sairaanhoitopiirin vastuulle. Oulun kaupungin ja Haukiputaan kunnan radiologiset palvelut siirtyvät sairaanhoitopiirin toiminnaksi vuoden 2011 alusta. Palvelut tuotetaan uudessa Avohoitotalossa. Teksti: Martti Ahlstén Kuva: Pirjo Pyhäluoto Kaaviokuva: Pasi Parkkila Pohjanpiiri 6/

18 Pohjanpiiri 6/ Hyvää Joulua ja men Alavieskan kunta Hailuodon kunta Iin kunta Limingan kunta Merijärven kunta Lumijoen kunta Sievin kunta Kuusamon kaupunki Oulaisten kaupunki Pyhäjoen kunta Nivalan kaupunki Siikajoen kunta Utajärven kunta Vihannin kunta Kärsämäen kunta Pohjanpiiri 6/ Muhoksen kunta

19 estystä vuodelle 2011 Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Haapaveden kaupunki Siikalatvan kunta Pyhännän kunta Ylivieskan kaupunki Puh. (08) POHJOIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS RY Kiitos yhteistyöstä! Yli-Iin kunta MUUT YHTEYDENOTOT RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTI- KUNTAYHTYMÄ Pohjanpiiri-lehti toivottaa lukijoilleen Rauhallista Joulua sekä Menestystä ja Terveyttä vuodelle 2011! Pohjanpiiri 6/

20 Tukisäätiö on tärkeä tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaja Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö kerää pääomia, joiden tuotoilla rahoitetaan pohjoissuomalaista terveyden tutkimusta ja kehitystyötä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri perusti Pohjois- Suomen terveydenhuollon tukisäätiön vuonna Säätiön tarkoitus on tukea terveystieteellistä tutkimusta, kehittää terveydenhuollon palveluja sekä tukea ja järjestää alan koulutusta. Peruspääoman säätiö sai sairaanhoitopiirin lahjoitusrahastosta, joka siirrettiin perustamisen yhteydessä säätiön hallintaan. Vuosien varrella säätiö on kartuttanut pääomaansa ja pystyy nyt antamaan merkittävää rahallista tukea tutkimus- ja kehitystyölle. Säätiö voi jakaa sekä pieniä, kohdennettuja apurahoja ja toimintatukia että suurempia hankeapurahoja Pohjois-Suomessa toimiville tutkimusryhmille. Pitkällä aikavälillä apurahoina jaetaan keskimäärin omaisuuden tuottoa vastaava määrä. Apurahoja myönnetään muun muassa tutkimusvirkavapaisiin, tarvikehankintoihin ja tutkimus- ja opintomatkoihin. Avustukset myönnetään kunkin rahaston tarkoituksen mukaisesti. pätautien tutkimukseen sekä eri osastojen ja yksiköiden toiminnan kehittämiseen. Lahjoittajalle voidaan perustaa myös oma nimikkorahasto, jonka kohde määritellään erikseen. Nimetyistä rahastoista myönnettävät apurahat ja avustukset ovat haettavissa vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Säätiöllä on lisäksi kohdentamaton kehittämisrahasto, josta jaetaan apurahoja ja avustuksia tarveharkinnan mukaan. Säätiön asiamies, Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka korostaa, että pienetkin lahjoitussummat ovat arvokkaita Pohjois-Suomen hyvinvoinnin tulevaisuudelle. Kaksi suurta lahjoitusta tänä vuonna Aino-Liisa Oukka kertoo, että tänä vuonna säätiö on saanut kaksi merkittävää lahjoitusta, joiden yhteisarvo on useita satoja tuhansia euroja. Lahjoitukset koostuivat asunto-osakkeista, kiinteistöstä ja pankkitalletuksista. Kumpikin lahjoittajista nime- si tarkoituksen, johon rahat tulee käyttää. Kaikki sairaanhoitopiirille osoitetut lahjoitukset, olivatpa ne suuria tai pieniä, siirretään tukisäätiölle. Niitä ei voi jättää tulona sairaanhoitopiirin budjettiin, koska silloin ne pitäisi käyttää normaaleihin toimintamenoihin, Oukka kertoo. Näissä kahdessa tapauksessa molemmille lahjoittajille perustettiin nimikkorahasto. Omaisuus muutetaan likvidiksi ja sijoitetaan turvallisesti mutta tuottavasti. Kun sijoitetulle pääomalle alkaa karttua tuottoa, sitä käytetään lahjoittajan nimeämään tarkoitukseen. Teksti ja kuva: Martti Ahlstén Lahjoituksen kohteen voi määrätä itse Säätiö ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia ja sijoittaa saamansa rahoituksen lahjoittajan toivomaan kohteeseen tai tutkimusaiheeseen. Lahjoituksen kohteeksi on tarjolla runsaasti vaihtoehtoja lääketieteen erikoisaloilta ja terveydenhuollon erityiskohteista. Kohdennettuja rahastoja on muun muassa verisuonisairauksien, lastentautien ja syö- Tänä vuonna Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö jakoi yhteensä euroa terveystieteelliseen väestötason tutkimukseen Pohjois-Suomessa. Apurahojen jakotilaisuudessa jaettiin myös ruusut sairaanhoitopiirin palveluksessa oleville uusille tohtoreille ja dosenteille. Kuvassa ruusun saa dosentti Timo Hautala. 20 Pohjanpiiri 6/2010

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft

Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft 5.6.2013 Etäterveydenhuolto terveyspalveluiden tuottamista ja terveyteen liittyvän tiedon välittämistä tieto- ja viestintäteknologian

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Tekisinkö testamentin? Lahjoitus diabetestutkimukselle tukee tuhansien terveyttä.

Tekisinkö testamentin? Lahjoitus diabetestutkimukselle tukee tuhansien terveyttä. Tekisinkö testamentin? Lahjoitus diabetestutkimukselle tukee tuhansien terveyttä. Diabetes on yhteinen huolemme tyypin 1 diabetes on Suomessa yleisempää kuin missään muualla maailmassa; siitä tulee elinikäinen,

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Oikeutusoppaan esittelyä

Oikeutusoppaan esittelyä Oikeutusoppaan esittelyä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Tarkastaja, STUK 11.2.2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille (STUK opastaa / maaliskuu

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä.

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät Tarvitset hampaitasi joka päivä kun syöt, naurat ja puhut. Ehjät hampaat ja terve suu ovat tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä. Mene

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Pohjoinen hyvinvointialue Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Mitä hyvää on nykyisissä palveluissa? Hyvä palvelu; ammattitaitoiset työntekijät; kaikki palvelut pelaavat Haukiputaalla

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen ja Suomen hallituksen kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan

Lisätiedot

Startti Suomen hyvään tulevaisuuteen!

Startti Suomen hyvään tulevaisuuteen! Kansallinen StarT-hanke 2016 2018 Startti Suomen hyvään tulevaisuuteen! StarTin keskiössä ovat Taitavat lapset ja nuoret Suomen Tulevaisuuden Tekijät Jokainen voi olla Tähti www.luma.fi/start Päätavoitteena

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

LHA-tehtävä osana 2. opetusapteekkiharjoittelua

LHA-tehtävä osana 2. opetusapteekkiharjoittelua LHA-tehtävä osana 2. opetusapteekkiharjoittelua Annika Kiiski Lääkehoidon arviointitehtävän ohjeistuksen ovat laatineet osastofarmasian erityispätevyyden suorittaneet proviisoriopiskelijat Kirsi Aronpuro,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Lauri Tanner 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki 24.1.2017 KIITOS KUTSUSTA! - Työterveyslääkäri - Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen

Lisätiedot