ARVIOINTIKERTOMUS 2015

Transkriptio

1 VALTUUSTO LIITE 1 7 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ARVIOINTIKERTOMUS 2015 Tarkastuslautakunta Leikkauksia tehtiin Palveluita käytti henkilöä VSSHP:n alueen väestömäärä vuodenvaihteessa 2014/2015 Hoitopäiviä toteutui Avohoitokäyntejä toteutui

2 Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kansi: Kristiina Elo

3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 Puheenjohtajan katsaus Tiivistelmä Taulukko vuoden 2015 sitovien tavoitteiden toteutumisesta Strategisten ja talousarviotavoitteiden toteutumisen arviointi Taloudelliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Taloutta koskevat havainnot Talousarvion noudattaminen Talouden vakauttamisohjelma Tuottavuus Muut havainnot Tavoitteiden asettaminen ja seuranta Laadunhallinnan suunnitelma Hoitotakuu Ympäristöohjelma ja ympäristökustannukset Ruotsinkieliset palvelut Yhteistyö kuntien kanssa ja sote-uudistukseen valmistautuminen Aikaisempien havaintojen jälkiseuranta Rakennushankkeiden valvonta Sisäilmaongelmat Kiinteistöstrategia Valmiussuunnittelu Allekirjoitukset Liite 1 Käsitteet ja lyhenteet Liite 2 Tarkastuslautakunnan toiminta... 48

4 2 1 Puheenjohtajan katsaus Sairaanhoitopiiri on viime vuosina toteuttanut lukuisia toiminnan rakenteiden muutoksia. Vuonna 2015 toteutettiin Yksi sairaala -hanke, jossa lähisairaalat Salossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa liitettiin osaksi Tyksiä. Osana muutosta lähisairaaloiden päivystykset liitettiin Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen. Lisäksi tehtiin laaja organisaatiomuutos Tekniikan ja huollon tulosalueella. Sopimusneuvottelut Loimaan ja Uudenkaupungin kanssa yhteistyöstä olivat hyviä avauksia sote-uudistuksen edistämiseksi maakunnassa. Rakenteellisilla muutoksilla on tavoiteltu potilashoidon järkevöittämisen lisäksi myös toiminnan taloudellisuutta. Sairaanhoitopiirin talouden hallinta onkin kahden viimeisen vuoden aikana edennyt oikeaan suuntaan. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen tavoitteita lukuun ottamatta lähes kaikki muut vuoden 2015 sitovat taloudelliset tavoitteet saavutettiin tai lähes saavutettiin. On kuitenkin otettava huomioon, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymävaltuusto myönsi vuodelle 2015 lisämäärärahaa kuntayhtymän nettokuluihin 0,9 M. Lisäksi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos sai nettokuluihin 3,8 M ja Tyks-Sapa-liikelaitos 8,1 M yli alkuperäisen budjetin. Tehdyt rakenteelliset muutokset ovat hillinneet jäsenkuntien maksuosuuden kasvua. Vuonna 2015 kasvu oli 2,7 %. Valtuuston vuosille vahvistaman vakauttamisohjelman tavoitteena on, että jäsenkuntien maksuosuuden kasvu on keskimäärin korkeintaan 3,8 % vuodessa. Vakauttamisohjelmassa pysyminen edellyttää, että kasvu vuosina pysyy edelleen alle 3 %:n. Vuosina toteutunut keskimääräinen kasvu oli 5 %, kun mukaan lasketaan toiminnan ja toimitilojen laajennukset. Laajat rakennusinvestoinnit Tyksin sairaala-alueella jatkuvat. T3-sairaalan rakentaminen toteutetaan vuosina leasingrahoituksella. Leasingrahoituksen ansiosta tullaan pysymään talouden vakauttamisohjelman lainan maksimimäärää koskevissa raja-arvoissa. Lainan määrä sellaisenaan ei kuvasta toiminnan taloudellisuutta. Investointien kautta haetaan selkeitä käyttötalouden säästöjä. Kiinteistöjen ylläpitoon ja kosteusvaurioiden korjauksiin liittyy suuria haasteita. Korjausmäärärahojen riittämättömyys merkitsee rakennusten korjausvelan kasvua. Kunnossapidon resursointiin ja toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tarpeettomista tiloista luopuminen vähentää kiinteitä kustannuksia. Kiinteistöstrategian laatiminen siirtyi valitettavasti vuodelle Myös toiminnalliset tavoitteet toteutuivat melko hyvin vuonna Parannettavaa kuitenkin löytyy. Esimerkiksi yhteispäivystyksen jonotusajat hoidon tarpeen arviointiin ja lääkärille tulee saada nykyistä kohtuullisemmiksi. Sitovaksi tavoitteeksi tulee asettaa STM:n ohjearvojen mukaiset odotusajat. Henkilöstön työhyvinvointimittauksen tulos oli kokonaisuutena parempi kuin vuonna Tulos paljasti kuitenkin epäkohtia, joihin on esimiestyössä puututtava. Kiusaamisen ja syrjinnän suhteen tulee noudattaa nollatoleranssia. Henkilöstön työhyvinvointisuunnitelma, sen toteutumisen seuranta ja vaikuttavuuden analysointi tulee tehdä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. On arvioitu, että nopea diagnoosi ja hoidon ripeä aloittaminen säästää kustannuksia hoidon myöhemmässä vaiheessa. Päätöksenteon tueksi tulee saada nykyistä tarkempaa tietoa siitä, mikä on hoidon alkuvaiheeseen panostuksen kustannusvaikutus. Näin toimien talousarvio voidaan laatia toimintatavan muutosta sekä taloudellisuutta ja tuloksellisuutta oikealla tavalla tukevaksi. Kokonaisuutena lautakunta toteaa, että sairaanhoitopiirin johdon toimenpiteet laadukkaan ja kattavan erikoissairaanhoidon tuottamiseksi maakunnassa toteuttavat valtuuston asettamia tavoitteita ja mahdollistavat sujuvan siirtymisen tulevaan sote-järjestelmään. Reino Lindqvist tarkastuslautakunnan puheenjohtaja

5 3 2 Tiivistelmä Tarkastuslautakunta on tehtävänsä mukaisesti arvioinut ovatko kuntayhtymävaltuuston asettamat, vuoden 2015 sitovat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi lautakunta on arvioinut talouden tasapainotuksen toteutumista ja voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä. Tämän arviointikertomuksen kohdassa 3 esitetään taulukkomuotoinen yhteenveto vuoden 2015 sitovien tavoitteiden toteutumisesta. Kohdassa 4 arvioidaan strategisten ja talousarviotavoitteiden toteutumista yksityiskohtaisemmin. Tavoitteiden toteutumisen arvioinnin lähdetietona on käytetty mm. Vsshp:n tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa vuodelta 2015 raportoituja tuloksia, pöytäkirjoja sekä johtavien virkamiesten haastatteluja. Kohdassa 5 käsitellään taloutta koskevia havaintoja koskien talousarvion noudattamista, talouden vakauttamisohjelman toteuttamista ja tuottavuuden kehitystä. Kohdassa 6 käsitellään toimintaa koskevia havaintoja koskien tavoitteiden asettamisen ja seurannan kehittämistä, laadunhallinnan suunnitelman laatimista, hoidon saatavuutta, ympäristöohjelman toteuttamista, ruotsinkielisten palvelujen kehittämistä sekä yhteistyötä kuntien kanssa ja valmistautumista sote-uudistukseen. Kohdassa 7 käsitellään tarkastuslautakunnan aikaisemmissa arviointikertomuksissa tehtyjen havaintojen jälkiseurantaa. Aiheina ovat rakennushankkeiden valvonta, sisäilmaongelmat, kiinteistöstrategian laatiminen ja valmiussuunnittelu. Arviointikertomuksen liitteenä on lyhyt luettelo käytetyistä käsitteistä ja lyhenteistä sekä kertomus tarkastuslautakunnan toiminnasta vuonna Tarkastuslautakunta : Kuvassa vasemmalta Merja Nurmio, Reino Lindqvist (pj), kuntayhtymätarkastaja Synnöve Niemi (esittelijä ja siht.), Piki Kettinen, Antti Ääritalo (vpj), Inkeri Backman, Birger Ehrnström (vj) ja Erkki Koskinen. Kuvasta puuttuu Jukka Sirén. Kuva: Vsshp/ Viestintäyksikkö.

6 4 3 Taulukko vuoden 2015 sitovien tavoitteiden toteutumisesta Tarkastuslautakunta on käyttänyt sitovien tavoitteiden toteutumisen arvioinnin lähdetietona mm. Vsshp:n tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa vuodelta 2015 raportoituja tuloksia, pöytäkirjoja sekä johtavien virkamiesten haastatteluja. Vihreä=toteutui, Keltainen=toteutuu osittain tai lähes, Punainen=ei toteutunut Valtuuston hyväksymät talousarvion sitovat taloudelliset tavoitteet Vastuutaho Hallitus Mittaustapa/Tavoitetaso (sis. valtuuston ja hyväksymät talousarvion muutokset) Toiminnan sitovat nettokulut (Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia <470,8 M + 0,9 M = 471,7 M Tilikauden ylijäämä (Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia) >1,15 M Investointimenot (Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia) <18,15 M Ensihoidon ja päivystyksen Toiminnan sitovat nettokulut 56,1 M + 3,8 M = <59,9 liikelaitoksen johtokunta 1 M Turunmaan sairaalan liikelaitoksen johtokunta Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtokunta Toimintakertomuksessa raportoitu tulos Tarkastuslautakunnan arviointi toteutumisesta 473,65 M 473,65 M Erotus 2,1 M, = 0,4 % 0,5 M 0,5 M Erotus 0,6 M = 44,9 % 15,7 M 15,7 M 60,0 M 60,0 M Erotus 0,1 M = 0,2 % Tilikauden ylijäämä >1,0 M 0,72 M 0,72 M Erotus 0,3 M = 27,5 % Investointimenot < Erotus =260 % Toimintakulut <66,63 M 71,3 M 71,3 M Erotus 4,7 M = 7 % Toiminnan sitovat nettokulut <13,8 M 13,06 M 13,06 M Tilikauden alijäämä < Erotus =2,4 % Investointimenot < Erotus = 9,2 % Toiminnan sitovat nettokulut 118,35 M ,8 M 125,8 M 8,1 M = <126, 45 M Tilikauden ylijäämä Erotus Investointimenot < 5,0 M 3,71 M 3,71 M Palveluiden hinnoittelu tuottaa palvelualuekohtaisesti Ei toteutunut Ei toteutunut nollatuloksen Palveluiden myynti muille kuin sairaanhoitopiirin sairaaloille tai sairaanhoitopiirin jäsenkunnille kasvaa Myynti piirin ulkopuolelle kasvoi 18,1 % Myynti piirin ulkopuolelle kasvoi 18,1 % Medbit Oy Hinnat saavat nousta enintään 1,5 % Toteutui Toteutui Länsirannikon Työterveys Oy Yhtiö tekee voitollisen tuloksen Toteutui Toteutui Yhtiön palveluhinnat ovat kilpailukykyiset suhteessa muihin alueen vertailukelpoisiin palveluntuottajiin Toteutui Toteutui 1 Vuoden 2015 alusta Tyksin tulosalueelta siirrettiin lähisairaaloiden ensiapupoliklinikoiden ja terveyskeskuspäivystysten toiminnat EPLL:een. Siirretyn toiminnan toimintatuotot ja toimintakulut olivat talousarvion mukaan 10,9 M.

7 5 Valtuuston hyväksymät talousarvion sitovat toiminnalliset tavoitteet 2 Toimenpideohjelman tavoite Mitä tehdään käytännössä? Toimintakertomuksessa raportoitu tulos 1.1 Lähisairaalat tarjoavat sellaista erikoissairaanhoitoa, jota tarvitaan väestötasolla usein, tarvitaan yksilötasolla toistuvasti pitkäaikaissairauksien hyvän hoidon ja kuntoutuksen osana, ja lyhytaikaista vuodeosastohoitoa ensisijaisesti ikääntyneen väestön akuuttien terveysongelmien hoitamiseksi. Lisäksi lähisairaaloissa tuotetaan muita tarkoituksenmukaisia erikoissairaanhoidon lähipalveluita sekä erikseen sovittuja, tiettyyn lähisairaalaan keskitettyjä yliopistosairaalapalveluita. 1.2 Päiväkirurgian suhteellista osuutta lisätään sairaanhoitopiirissä. Vaativaa päiväkirurgiaa toteutetaan keskitetysti eri sairaaloissa. 1.4 Synnytysten järjestämisestä päätetään, kun päivystysasetuksen lopullinen sisältö ja voimaantulon aikataulu selviää. 1.5 Avohoitopainotteisuutta lisätään koko sairaanhoitopiirissä. 1.6 Turussa palvelut sovitetaan yhteen Turun kaupungin hyvinvointitoimialan oman erikoissairaanhoidon kanssa. Määritellään vastuualueittain tavoitetila aikatauluineen sille, mitä ovat ne erikoissairaanhoidon palvelut, joita tarvitaan väestötasolla usein, tarvitaan yksilötasolla toistuvasti pitkäaikaissairauksien hyvän hoidon ja kuntoutuksen osana. Määritetään vastuualueittain tavoitetila aikatauluineen sille, mitä ovat lähisairaaloissa tuotettavat muut tarkoituksenmukaiset erikoissairaanhoidon lähipalvelut. Määritetään vastuualueittain tavoitetila aikatauluineen sille, mitä ovat tiettyihin lähisairaaloihin keskitettävät yliopistosairaalapalvelut toteutetaan em. määritelmän mukaiset toiminnalliset muutokset. Määritellään tavoitetila vaativan päiväkirurgian tuottamiseksi keskitetysti sairaanhoitopiirin eri sairaaloissa. Laaditaan erillinen suunnitelma päiväkirurgian osuuden lisäämiseksi. Synnytykset keskitetään Tyks kantasairaalaan mennessä, mikäli STM ei myönnä poikkeuslupaa niiden jatkamiselle. Sairaanhoitopiirin vuodeosastopaikkoja vähennetään vähintään tuotantosuunnitelman mukaisesti. VSSHP kuntoutustoiminta pyritään siirtämään Paimiosta yhteisiin tiloihin Turun kaupungin kanssa. VSSHP ja Turun kaupungin psykiatrian yhteistyötä selvittävä työryhmä saa työnsä valmiiksi. Vastuualueittain tarjottavat lähipalvelut määritelty ja laadittu aikataulu Yksi sairaalaprojektin muutokset toteutuvat 2015 ja 2016 Operatiivinen toiminta lähisairaaloissa osin koordinoimatta. Päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä kasvoi, mutta suhteellinen osuus ei kasvanut Poikkeuslupa saatiin 7/2017 asti, mutta synnytykset keskitettiin 12/2015 Vähennetty psykiatriassa sekä Tyks Vakka-Suomen sairaalassa ja Tyks Loimaan sairaalassa yht. 61 paikkaa Kuntoutustoiminta siirretty. Työryhmän toiminnallinen suunnitelma valmistui ja Tarkastuslautakunnan arviointi toteutumisesta Vastuualueittain määritelty ja laadittu aikataulu Vastuualueittain määritelty ja laadittu aikataulu Vastuualueittain määritelty ja laadittu aikataulu Yksi sairaalaprojektin muutokset toteutuvat 2015 ja 2016 Operatiivinen toiminta lähisairaaloissa osin koordinoimatta Päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä kasvoi, mutta suhteellinen osuus ei kasvanut Poikkeuslupa saatiin 7/2017 asti, mutta synnytykset keskitettiin 12/2015 Vähennetty psykiatriassa sekä Tyks Vakka- Suomen sairaalassa ja Tyks Loimaan sairaalassa yht. 61 paikkaa Kuntoutustoiminta siirretty Työryhmän toiminnallinen suunnitelma valmistui 2 Huom! Taulukossa sitovien tavoitteiden numerointi noudattaa vuoden 2015 talousarviossa käytettyä numerointia. Valtuuston asettamien sitovien tavoitteiden toteutumisesta on raportoitu vuoden 2015 tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa.

8 6 1.7 Luodaan yliopistosairaalan kilpailukykyä parantava huippuosaamisstrategia ja edistetään kilpailukykyä sairaanhoitopiirin viestintästrategialla. 2.1 Tuetaan palvelujärjestelmän kokonaisuuden toimivuutta kehittämällä konsultaatio-, koulutus- ja verkostotoimintaa, jalkautuvaa erikoissairaanhoitoa ja hoitoketjuja. 2.2 Kehitetään monialaisia (erityisesti psykiatria ja lastentaudit) alueellisia toimintamalleja tukemaan perustason työtä lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa Tyksin toimi- ja palvelualuekohtaista hoitolinjaorganisaatiota ja sen mukaista potilaskeskeistä palvelumallia kehitetään ja yhtenäistetään edelleen. Toteutetaan toimialueiden välisten hoitokäytäntöjen ja toimintatapojen yhtenäistämistä Tyksin hoitolinjaorganisaatiomalli ja sen mukaiset toimintatavat laajennetaan koko sairaanhoitopiirin alueelle. Toimi- ja palvelualuejohtajat vastaavat koko alueen erikoissairaanhoidon saatavuudesta ja saumattomasta yhteistyöstä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. 2.4 Luodaan luottamushenkilöpäätöksentekoon mekanismit joilla erikoissairaanhoidon lähipalveluita seurataan ja kehitetään niin, että palvelut turvataan ja järjestetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluita mahdollisimman hyvin tukeviksi 3. Henkilöstön liikkuvuuden ja työn tuottavuuden parantamiseksi sairaanhoitopiirissä otetaan käyttöön tavoiteasetanta- ja kannustinjärjestelmät. Psykiatrian yhteistyöstä tehdään periaatepäätökset Käynnistetään strategiatyö molempien osalta Strategiat valmistuvat Uusia toimintamalleja otetaan käyttöön konsultaatio-, koulutus- ja verkostotoiminnassa. Jalkautuvaa erikoissairaanhoitoa (erikoislääkärien tukea peruspalveluille ja yliopistosairaalatason tukea lähisairaaloille) lisätään. Pediatria, lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria kehittävät yhteisen ja monialaisen toimintamallin yhteistyössä kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tukemaan syrjäytymisen ennaltaehkäisyä. Järjestetään koko sairaanhoitopiirin koko johto- ja esimieskunnalle koulutus ja tukea lean-menetelmiin perustuvasta prosessien kehittämisestä ja johtamisesta. Yksi sairaala organisaation johtamisjärjestelmät toimivat sujuvasti. Laaditaan toimi- ja palvelualuekohtaiset ja kuntakohtaiset suunnitelmat erikoissairaanhoidon yhteistyön parantamiseksi kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Lähipalvelulautakunnan työtavat ja esittelykäytännöt määritellään. Strategian jalkautumisprosessi on kuvattu, sairaanhoitopiirin uusi tavoiteasetantamalli on kehitetty ja viestitetty henkilöstölle. Hanke käynnissä, jatkuu vuonna 2016 Järjestetty 10/2015 ja 11/2015 Viestintästrategia hallitukseen 11/2015 ja huippuosaamisstrategia 1/2016 Uusia malleja otettu käyttöön, jalkautuminen vähentänyt tarvetta Ei merkittävää lisäystä peruspalveluille Johtamisjärjestelmät vielä osin sekavat. Kuntakohtaisissa suunnitelmissa suuria kunta- ja toimialuekohtaisia eroja Toteutunut Tavoitteiden asetanta- ja seurantamalli kehitetty. BSCmalli sovittu.taloussuunnitteluohje työn alla ja tilaja organisaatiotyöryhmän väliraportti Periaatepäätökset tehty 12/2015 Käynnistettiin tila- ja organisaatiotyöryhmän väliraportti Psykiatrian periaatepäätökset tehty 12/2015 Käynnistettiin strategiatyö. Viestintästrategia hallitukseen 11/2015 ja huippuosaamisstrategia 1/2016 Uusia malleja otettu käyttöön, jalkautuminen vähentänyt tarvetta Ei merkittävää lisäystä peruspalveluille Hanke käynnissä, jatkuu vuonna 2016 Järjestetty 10/2015 ja 11/2015 Johtamisjärjestelmät vielä osin sekavat Kuntakohtaisissa suunnitelmissa suuria kunta- ja toimialuekohtaisia eroja Toteutunut Tavoitteiden asetanta- ja seurantamalli kehitetty. BSCmalli sovittu. Taloussuunnitteluohje työn alla

9 7 Sitovat tavoitteet ja henkilökohtaiset tavoitteet laaditaan uuden mallin ja toimintatavan mukaan. Puuttuu vielä vuosisuunnitteluohje ja sovitut mittarit Puuttuu vielä vuosisuunnitteluohje ja sovitut mittarit 4 Yhtenäisen alueellisesti kattavan tietojärjestelmän takaamiseksi aloitettuun kokonaisarkkitehtuurityöhön perustuva alueellinen tietojärjestelmämäärittely ja mahdollinen hankinta käynnistetään valtuustokauden lopulla. Työssä on otettava huomioon myös Länsirannikkostrategian linjaukset. Potilaan sähköisen asioinnin mahdollisuuksia lisätään. 5 Korkealuokkaisesta opetuksesta ja tutkimuksesta huolehditaan toteuttamalla erityisvastuualueen tutkimus- ja tiedestrategia ja opetusstrategiaa. 6b Sairaanhoitopiirin tukipalvelut (esim. laitoshuolto) järjestetään kokonaistaloudellisuutta parantaen yhdessä omistajakuntien ja erityisvastuualueen toimijoiden kanssa. 6c Sairaanhoitopiirin rakennuskanta saatetaan turvalliselle ja tarkoituksenmukaiselle tasolle. Tarpeettomista tiloista luovutaan. Kaikissa tilaratkaisuissa otetaan huomioon lähisairaaloiden tilojen mahdollisimman tarkoituksenmukainen hyödyntäminen sekä yhteisten tilojen ja laitteiden käytön mahdollisuus omistajakuntien ja Turun yliopiston kanssa. 7 Uudisrakentamisen mitoituksessa tulee huomioida lähisairaaloiden tarjoama tilakapasiteetti. Vsshp:n kannustinjärjestelmä kattaa strategisen, operatiivisen ja käyttäytymisen alueen ja on viestitetty henkilökunnalle. Uutta kannustinjärjestelmää toteutetaan kuten sovittu 2014 mukaan lukien mm. nopea palkitseminen. (2016) Hyväksytään länsirannikon tietohallintostrategian mukainen tietohallinnon alueellinen toimintamalli. Sitoudutaan yhdessä päätettyihin asiakaspolkuprojekteihin. Suunnitellaan asiakaspolkukohtaisten toimintatapojen jalkautuminen VSSHP toimintaan. Nopea palkitseminen otettu käyttöön ja käytäntöä jatketaan Tulospalkkaus ei tule käyttöön taloudellisista syistä Alueellinen koordinaatioryhmä toimii ja suunnitteluryhmä perustettu Kaksi asiakaspolkuprojektia hyväksytty Kaksi ensimmäistä asiakaspolkuprojektia ryhdytty suunnittelemaan Nopea palkitseminen otettu käyttöön ja käytäntöä jatketaan Tulospalkkaus ei tule käyttöön taloudellisista syistä Alueellinen koordinaatioryhmä toimii ja suunnitteluryhmä perustettu. Kaksi asiakaspolkuprojektia hyväksytty ja ryhdytty suunnittelemaan. Tekstiviesti- Otetaan käyttöön tekstiviestimuistutukset. Otetaan käyttöön kansalaisen asiointitili sähköpostin välitykseen potilaille. muistutukset toteutuu Asiointitili käytössä. Toteutuu 2016 Käytössä Otetaan käyttöön Itseilmoittautumisjärjestelmmisjärjestelmä Itseilmoittautu- itseilmoittautumisjärjestelmä. pilottikäytössä. pilottikäytössä Tyksin erityisvastuualueelle laadittu opetus- ja koulutuspolitiikka päivitetään järjestämissopimuksen mukaisesti jatkuvaksi vuoteen 2016 saakka ja niin, että se kattaa myös VSHP:n. ERVA-tiedestrategiaa toteutetaan erillisen toimenpidesuunnitelman ja aikataulun mukaisesti. Laitoshuollon kokonaistaloudellisesti paras toimintamalli selvitetään. Taloushallinnon palvelukeskuksen ja palkanlaskennan kokonaistaloudellisesti paras toimintamalli selvitetään. T3-hanke ja Medisiina D -hanke etenevät tehtyjen päätösten mukaisesti niin, että U- sairaalasta päästään luopumaan vuonna Paimion ja Raision sairaaloiden käytöstä luovutaan. Hyväksytty vuosille ervan sairaanhoitopiirien hallituksissa 12/2015 Toteutettu Selvitys tehty, hallituksessa 12/2014 Selvitys hallitukseen keväällä 2016 U-sairaalasta päästään luopumaan vasta vuonna 2020 Sairaanhoitokäytöstä luovuttu elokuussa 2015 Hyväksytty vuosille ervan sairaanhoitopiirien hallituksissa 12/2015 Toteutettu Selvitys tehty, hallituksessa 12/2014 Selvitys hallitukseen keväällä 2016 U-sairaalasta päästään luopumaan vasta vuonna 2020 Sairaanhoitokäytöstä luovuttu elokuussa Huomioitu T3 suunnittelussa. Huomioitu Huomioitu

10 8 Liikelaitoksille ja tytäryhtiöille asetetut sitovat toiminnalliset tavoitteet Vastuutaho Mittaustapa/Tavoitetaso Toimintakertomuksessa raportoitu tulos Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Tyks-Sapa-liikelaitos Turunmaan sairaalan liikelaitos Medbit Oy Länsirannikon Työterveys Oy Ensihoitopalvelu tuotetaan sairaanhoitopiirin alueella potilasturvallisesti ja palvelutasopäätöstä noudattaen. Päivystyspotilas saa ESI-luokituksen mukaisen hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvion (triage) aina alle 30 minuutissa. 1.3 Lähisairaaloiden yhteispäivystykset liitetään ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen alueellisen ensihoidon hyötyjen saamiseksi. 1.3 Lähisairaaloiden ja T-sairaalan yhteispäivystysten välille laaditaan tarkoituksenmukainen potilasohjausohje 1.3 Jäsenkuntien kanssa laaditaan erikseen ensihoito- ja päivystyspalveluiden palvelusopimus, jossa otetaan huomioon kuntien tarpeet liikelaitokselle. 6a Sairaanhoidolliset palvelut (esim. laboratoriopalvelut) järjestetään yhdessä Turun yliopiston ja erityisvastuualueen toimijoiden kanssa ottaen huomioon alueelliset erityisvahvuudet, vaikuttavuus, kokonaistaloudellisuus sekä terveysalan innovaatio ja liiketoimintapotentiaalit 6a Länsirannikkoyhteistyö etenee erityisvastuualue-järjestämissopimuksen mukaisesti 6a Perustetaan valtakunnallinen aineenvaihduntasairauksien seulontakeskus Potilasvahingot eivät lisäänny nykyisestä alhaisesta tasosta. Koko sairaanhoitopiirin tasolla päätöksen mukainen 75,5 % (lapset 97,1 %) Liitetty Tehty Allekirjoitus siirtyi tammikuulle 2016 Selvitys laboratorio- ja kuvantamistoimintojen toimintamallista valmistuu 2016 Perustettu alkaen Korvattavia 1 kpl 2014 ja 1 kpl 2015 Tarkastuslautakunnan arviointi toteutumisesta Koko sairaanhoitopiirin tasolla päätöksen mukainen 75,5 % (lapset 97,1 %) Liitetty Tehty Allekirjoitus siirtyi tammikuulle 2016 Selvitys laboratorio- ja kuvantamistoimintojen toimintamallista valmistuu 2016 Perustettu alkaen Korvattavia 1 kpl 2014 ja 1 kpl 2015 Palveluhintoja lasketaan vuoden aikana Toteutui Toteutui Palveluiden saatavuus on sovitun Lähes sovitun Lähes sovitun mukainen. mukainen mukainen Palveluiden käytettävyystavoite asteikolla 0 10 on palveluiden osalta 9,0 ja tekniikan toimivuuden osalta 7,5. Sote-tietojärjestelmien palvelutuotannon ja kehittämistoiminnan keskittäminen yhtiöön etenee vuoden aikana. Yhtiön toiminta laajentuu Tyksin erityisvastuualueella. Palvelut 9,4 ja tekniikan toimivuus 7,2 ja 7,5 Selvitykset annettu, edennyt sovitun aikataulun mukaan Satshp:n työterveysyksikkö siirtyi yhtiölle Palvelut 9,4 ja tekniikan toimivuus 7,2 ja 7,5 Selvitykset annettu, edennyt sovitun aikataulun mukaan Satshp:n työterveysyksikkö siirtyi yhtiölle

11 9 4 Strategisten ja talousarviotavoitteiden toteutumisen arviointi 4.1 Taloudelliset tavoitteet Kuntayhtymän talousarvion toteutuminen Havainnot: Taloudelliset tavoitteet oli asetettu erikseen kuntayhtymälle ja liikelaitoksille. Koko kuntayhtymälle liikelaitoksineen ei ollut asetettu sitovia taloudellisia tavoitteita. Koko kuntayhtymän toimintakulujen ylitys oli 20,0 M (3,1 %). Myös tuotot kasvoivat, joten sitovat nettokulut ylittyivät kuntayhtymätasolla lopulta 5,2 M (1,0 %). Kuntayhtymän toimintakulut olivat 672,8 M. Toimintakulut kasvoivat 4,5 % edellisestä vuodesta. Turun yliopiston laboratorio Utulab liitettiin vuonna 2015 Tyks-Sapaliikelaitokseen, mikä kasvatti sairaanhoitopiirin kuluja 4,6 M. Ilman Utulabin yhdistämisestä aiheutuneita kuluja ja vakuutusyhtiösaatavien poistoa (1,6 M ) toimintakulujen vertailukelpoinen kasvu oli 3,7 %. Toimintatuottoja kertyi 14,5 M arvioitua enemmän. Syynä oli mm. se, että hoitopäivien ja avohoitokäyntien määrät ylittivät talousarvion. Jäsenkuntapotilaiden hoitojaksoja oli 3,0 % suunniteltua enemmän ja avohoidon suoritteiden määrä oli 2,2 % arvioitua suurempi. Suoritteiden määrän kasvun vuoksi hallitus alensi kuntalaskutushintoja kaksi kertaa. Tuotot jäsenkunnilta toteutuivat hinnanalennusten jälkeen 3,7 M (0,7 %) arvioitua suurempina. Jäsenkuntatuotot kasvoivat 2,7 %, mikä pysyi talouden vakauttamisohjelman raameissa. Kuntayhtymävaltuuston hyväksymä talouden vakauttamisohjelma sallii jäsenkuntien maksuosuuksien kasvun vuosittain korkeintaan keskimäärin 3,8 %:lla vuosina Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia Havainnot: Kuntayhtymälle (ilman liikelaitoksia) oli asetettu kolme sitovaa taloudellista tavoitetta, joista yksi saavutettiin ja kaksi lähes saavutettiin lisämäärärahan myöntämisen jälkeen. Valtuusto muutti talousarviota siten, että kuntayhtymän sitoviin nettokuluihin myönnettiin 0,9 M :n lisämääräraha. Muutoksen jälkeen toiminnan sitova nettokulutavoite oli 471,7 M. Toteutuma oli 473,65 M. Erotus asetettuun tavoitteeseen oli 2,1 M, eli 0,4 %. Tilikauden ylijäämätavoite oli 1,15 M ja toteutuma 0,5 M. Ylijäämätavoitteen ja toteutuman välinen erotus oli 0,6 M. Kuntayhtymän investointimenotavoite saavutettiin. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos (EPLL) Havainnot: EPLL:n sitovista taloudellisista tavoitteista kaksi lähes toteutui lisämäärärahan ansiosta, mutta kaksi ei toteutunut. Taloudellisesti merkittävin poikkeama oli toimintakulujen ylitys. Määräraha ylitettiin 4,7 M (7 %). Valtuustolle ei esitetty toimintakulutavoitteen muutosta talousarviovuoden aikana, koska katsottiin, että on kyse toiminnallisesta tavoitteesta. Valtuusto muutti EPLL:n talousarviota siten, että EPLL:n sitoviin nettokuluihin myönnettiin 3,8 M :n lisämääräraha. Uusi sitova nettokulutavoite oli 59,9 M. Myönnetystä lisämäärärahasta huolimatta nettokulut ylittyivät hiukan, 0,1 M (0,2 %). Tilikauden ylijäämätavoite jäi 0,3 M tavoitteesta ja investointimenoihin käytettiin 0,1 M enemmän kuin mitä talousarvioon oli varattu. Talousarviopoikkeamien osasyynä oli, että vuoden 2015 alusta Tyksin tulosalueelta siirrettiin lähisairaaloiden ensiapupoliklinikoiden ja terveyskeskuspäivystysten toiminnat EPLL:een. Talousarvion laadintavaiheessa arvioitiin EPLL:een siirrettävät määrärahat liian pieniksi. EPLL:een siirretyn toiminnan toimintatuotot ja toimintakulut olivat talousarvion mukaan 10,9 M. Turunmaan sairaalan liikelaitos Havainnot: Turunmaan sairaalan liikelaitoksen taloudellisista tavoitteista toteutui kolme, ja yksi lähes toteutui. Toiminnan sitovat nettokulut toteutuivat tavoitteen mukaisina. Tilikauden alijäämä oli hyvin

12 10 lähellä tavoitetta. Investointimenojen ylitys oli vain , joka tosin oli 9,2 % tavoitteesta. Sitovana tavoitteena oli lisäksi, että palveluhintoja lasketaan vuoden aikana. Tavoite toteutui. Tyks-Sapa-liikelaitos Havainnot: Tyks-Sapa-liikelaitoksen viidestä taloudellisista tavoitteista toteutui lisämäärärahan jälkeen neljä. Valtuusto myönsi 8,1 M :n lisämäärärahan liikelaitoksen toiminnan sitoviin nettokuluihin, minkä ansiosta tavoite saavutettiin. Tilikauden ylijäämä oli , joka oli hyvin lähellä nollatavoitetta. Investointimenot pysyivät asetetun tavoitteen puitteissa. Tavoitteeksi oli asetettu, että palveluiden hinnoittelu tuottaa palvelualuekohtaisesti nollatuloksen, mutta tavoite ei toteutunut. Palveluiden myynti muille kuin sairaanhoitopiirin sairaaloille tai sairaanhoitopiirin jäsenkunnille sen sijaan kasvoi asetetun tavoitteen mukaisesti. Tyks-Sapa-liikelaitoksen taloutta on käsitelty laajemmin arviointikertomuksen kohdassa 5.1 Talousarvion noudattaminen. Medbit Oy Havainnot: Medbit Oy:lle oli asetettu yksi sitova taloudellinen tavoite, joka toteutui. Tavoitteena oli, että hinnat saavat nousta enintään 1,5 %. Jatkuvan palvelun osalta vuosi kului suunnitelmallisesti ja yhtiö palautti takautuvasti asiakkailleen palveluja keskittämällä muodostuneen kustannussäästön tuotantokustannuksia vastaavaksi. Yhtiön liikevaihto oli 47,3 M ja tilikauden voitto Länsirannikon työterveys Oy Havainnot: Molemmat sitovat taloudelliset tavoitteet toteutuivat. Sitovana tavoitteena oli, että yhtiö tekee voitollisen tuloksen. Tavoite toteutui. Päättynyt tilikausi oli yhtiön toimintahistorian ensimmäinen voitollinen tilikausi. Yhtiöllä on kahdelta aikaisemmalta tilikaudelta vahvistettuja tappioita 0,4 M. Päättyneen tilikauden tulos osoittaa voittoa Toisena taloudellisena tavoitteena oli, että yhtiön palveluhinnat ovat kilpailukykyiset suhteessa muihin alueen vertailukelpoisiin palveluntuottajiin. Annetun selvityksen mukaan Länsirannikon Työterveyden yksilö- ja ryhmätyön tuntihinnat olivat keskimäärin 19 % edullisemmat verrattuna markkinoilla toimivien yksityisten toimijoiden tuntihintoihin. Johtopäätökset: Talouden hallinta on kahden viimeisen vuoden aikana edennyt hyvään suuntaan. Valtuuston myöntämien lisämäärärahojen avulla päästiin tulokseen, jonka on katsottava olevan sairaanhoitopiirin talousarvion kokoon nähden melko hyvä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymävaltuusto myönsi vuodelle 2015 lisämäärärahoja nettokuluihin kuntayhtymälle ilman liikelaitoksia 0,9 M, Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle 3,8 M ja Tyks-Sapa-liikelaitokselle 8,1 M. Merkittäviä puutteita sitovien taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa oli ainoastaan Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksella. Nekin ovat ainakin osittain selitettävissä sillä, ettei budjetoinnissa otettu kattavasti huomioon kaikkia niitä kustannuksia, jotka aiheutuivat organisaatiomuutoksesta, jossa lähisairaaloiden päivystyshenkilöstö siirtyi EPLL:n alaisuuteen. Suositus: EPLL:n sitova toimintakulutavoite sisältyi valtuuston päätöksen liitteeseen, jossa lueteltiin toiminnalliset tavoitteet. Sen vuoksi sitovan tavoitteen 4,7 M :n ylitykseen ei anottu valtuustolta lisämäärärahaa. Tarkastuslautakunta yhtyy tilintarkastajien kannanottoon, jonka mukaan taloudellisia tavoitteita koskevien päätösten tulisi olla selkeämpiä.

13 Toiminnalliset tavoitteet Potilas, asiakas ja vaikuttavuus Havainnot: Potilasta, asiakasta ja vaikuttavuutta koskevat tavoitteet toteutuivat melko hyvin. Ongelmallisin oli EPLL:n odotusaika hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointiin, joka on liian pitkä. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle oli asetettu tavoite, että triageen (hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointiin) pääsee aina alle 30 minuutissa. Tavoite ei toteutunut. Aikuisilla toteutumaprosentti oli 75,5 % ja lapsilla 97,1 %. Hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen jonotettiin vielä hoitajalle tai lääkärille, jolloin kokonaisjonotusaika viikonlopun ruuhka-aikoina on välillä ollut kohtuuttoman pitkä (jopa kahdeksan tuntia). Jonotusaikojen lyhentämiseen haetaan parhaillaan keinoja. Vuonna 2015 Turun kaupunki aloitti kiireettömien potilaiden iltavastaanoton, jonka toivotaan hieman vähentävän kysyntää EPLL:n yhteispäivystyksessä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa Laatu ja potilasturvallisuus ensihoidossa ja päivystyksessä, suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin (2014:7) on annettu seuraava ohjearvot päivystyksen odotusajoille: Aika triagen tekoon Hätätilapotilaat alle 1 minuutti, tavoite 100 % Muut potilaat alle 10 minuuttia, tavoite 100 % Odotusaika lääkärin vastaanotolle Hätätilapotilaat alle 1 minuutti, tavoite 100 % Muut potilaat 80 % alle 1 tunti ja 100 % alle 2 tuntia Kokonaishoitoaika alle 4 tuntia. Mikäli kokonaishoitoaika ylittää 6 tuntia, Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan syyt siihen on evaluoitava systemaattisesti ja etsittävä ratkaisuja hoitoaikojen lyhentämiseksi. Syksyn 2015 työtyytyväisyysmittauksessa EPLL:n työtyytyväisyys oli välttävällä tasolla. Sairauspoissaoloprosentti on kuitenkin pienentynyt ja oli 3,8 % vuonna Toimitusjohtajan antamien tietojen mukaan henkilöstöresurssien kanssa ollaan EPLL:ssä suurissa ongelmissa. Lääkäreitä ei ole riittävästi. Useimpien lääkäreiden ylityörajat täyttyvät jo kesäkuussa. Määräaikaisia vakanssittomia hoitajia on vuonna 2015 jouduttu palkkaamaan 10 ja samoin vuonna Suositukset: Yhteispäivystyksen jonotusajat triageen ja lääkärille tulee saada asiakkaan kannalta nykyistä kohtuullisemmiksi. Sitovaksi tavoitteeksi tulee asettaa STM:n ohjearvojen mukaiset odotusajat. Työnjakoa Tyksin erikoisalojen lääkäreiden ja EPLL:n akuuttilääkäreiden välillä tulee selkeyttää kirjallisilla ohjeilla, joiden noudattamista tulee valvoa. Prosessia tulee kehittää potilaan jonotusajan lyhentämiseksi. Henkilöstön liikkuvuuskannusteet Tyksin ja liikelaitosten välillä tulee ottaa aktiivisempaan käyttöön ruuhkatilanteiden purkamiseksi. Potilasturvallisuuden kannalta riittävä henkilöstömäärä tulee varmistaa myös ruuhkatilanteissa. Sitovaksi talousarviotavoitteeksi vuodelle 2015 oli asetettu synnytysten siirtäminen Salosta Turkuun mennessä, mikäli sosiaali- ja terveysministeriö ei myönnä poikkeuslupaa niiden jatkamiselle Salossa. Poikkeuslupa saatiin heinäkuulle 2017 asti. Salon kaupungin aloitteesta käynnistettiin kuitenkin elokuussa sairaanhoitopiirin ja kaupungin väliset neuvottelut kaupungin talouden tasapainottamisesta. Neuvotteluissa päädyttiin mm. siihen, että synnytysten siirto toteutetaan jo vuoden 2015 loppuun mennessä. Sairaanhoitopiirin hallitus päätti , että Tyks Salon sairaalan synnytys- ja lastenosastotoiminta keskitetään Tyks kantasairaalaan vuoden 2015 loppuun mennessä siten, että Salon lasten- ja naistentautien avohoidon jatkuvuus turvataan tässä muutoksessa, ja että lastenosaston siirrosta vapautuvilla voimavaroilla toteutetaan uudenlaisia lasten syrjäytymisriskiä ennaltaehkäiseviä sosiaali- ja terveyspalveluita, joita on valmisteltu lasten syrjäytymisvaaran vähentäminen erikoissairaanhoidon ja perustason palveluiden yhteistyöllä -hankkeessa.

14 12 Päivystysasetuksen 14 :n mukaan kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava alkaen, että synnytyksiä hoitavassa sairaalassa hoidetaan vähintään noin synnytystä vuodessa. Lisäksi astuu voimaan lukuisia vaatimuksia koskien mm. sairaalan välitöntä valmiutta sikiön voinnin seurantaan sekä lapsen ja äidin hoidon tarpeen arviointiin, välittömään hoitoon, tehostettuun valvontaan sekä hoidon edellyttämiin laboratoriotutkimuksiin ja verensiirtoihin. Tarkastuslautakunta käsitteli vuoden 2014 arviointikertomuksessa synnytysten siirtoa Salosta Turkuun. Tarkastuslautakunta totesi tuolloin, että hallituksen lokakuussa 2014 tekemä päätös hakea poikkeuslupa synnytysten jatkamiseksi Salossa ei tue talouden vakauttamisohjelman toteuttamista. Synnytykset siirtyivät Tyks Salon sairaalasta Tyksin U-sairaalaan Kuva keskolasta. Kuva: Vsshp. Tavoitteena ollut avohoitopainotteisuuden lisääminen ja vuodeosastopaikkojen vähentäminen toteutui. Vuodeosastopaikkoja vähennettiin Psykiatriasta sekä Tyks Loimaan sairaalasta ja Tyks Vakka-Suomen sairaalasta kun terveyskeskusten ja sairaaloiden vuodeosastot yhdistyivät alkaen. Toimintakertomuksen mukaan vähennys oli yhteensä 61 sairaansijaa. Lisävähennysten tarve tullaan arvioimaan vielä syksyllä Erikoissairaanhoidon lähipalveluiden kattavuutta on parannettu. Lähisairaaloiden poliklinikkakäyntien erikoisalakirjaukset ovat lisääntyneet merkittävästi. Lähipalvelulautakunnan työtavat ja esittelykäytännöt määriteltiin tavoitteen mukaisesti. Lautakunnan esittelijänä toimi Tyksin sairaalajohtaja. Vuonna 2015 pidettiin seitsemän kokousta. Tavoitteena oli, että sairaanhoitopiirin tukipalvelut järjestetään kokonaistaloudellisuutta parantaen yhdessä omistajakuntien ja erityisvastuualueen toimijoiden kanssa. Laitoshuolto jatkaa kehitystyötä sairaanhoitopiirin omana toimintana hallituksen vuonna 2014 tekemän päätöksen mukaisesti. Selvitys taloushallinnon palvelukeskuksen ja palkanlaskennan kokonaistaloudellisesti parhaasta toimintamallista valmistui vuoden 2016 alussa. Tuloksen perusteella palvelujen tuottaminen omana työnä on hinnaltaan kilpailukykyinen verrattuna ostopalveluihin.

15 13 Palautetta voi antaa ja potilastyytyväisyyttä voi seurata reaaliaikaisesti Vsshp:n internetsivustoilla (osoitteessa Vuositasolla raportoidaan sairaanhoitopiirin johtoryhmälle, yhteistyötoimikunnalle ja osana Potilashoidon vuosikertomusta. Potilastyytyväisyys oli vuonna 2015 hyvällä tasolla ja on kehittynyt entistä parempaan suuntaan 16 kysymyksessä 21:stä. Seuraavista väittämistä vastaajat olivat asetettua tavoitetta (90 %) hieman harvemmin samaa mieltä: Pääsi hoitoon/tutkimukseen riittävän nopeasti Sai riittävästi etukäteis- ja valmistautumisohjeista ennen toimenpidettä Hoito/tutkimus toteutui aikataulun mukaisesti Läheiset/perhe huomioitiin riittävästi Hoitoa koskevat päätökset tehtiin yhdessä potilaan kanssa Tilat olivat viihtyisät. Uutena toimintana aloitettiin asiakasraatitoiminta elokuussa Raati raportoi sairaanhoitopiirin johtoryhmälle kaksi kertaa vuodessa. Vuoden 2015 aikana on tehty kokemusasiantuntijatoimintaa koskevaa suunnittelua. Keväällä 2016 alkaa kokemusasiantuntijoiden rekrytointi ja syksyllä heidän koulutuksensa ja toimintansa yhteistyössä tulos-/toimi- ja palvelualueiden johdon kanssa. Johtopäätös: Myönteistä on, että asiakkailta kerätään entistä aktiivisemmin eri kanavien kautta tietoa, jota hyödynnetään palveluiden kehittämistyössä. Prosessien kehittäminen Havainnot: Prosessien kehittämistä koskevat tavoitteet toteutuivat melko hyvin. Vuonna 2015 keskeinen uudistus oli Yksi sairaala -mallin käyttöönotto, jossa aiemmat aluesairaalat Salossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa muutettiin Tyksin lähisairaaloiksi sitovan tavoitteen mukaisesti. Lisäksi lähisairaaloiden yhteispäivystykset siirrettiin Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen alaisuuteen alkaen tavoitteen mukaisesti. Yksi sairaala -organisaatiouudistukseen liittyen sairaanhoitopiirin valtuusto päätti hyväksyä Tyks Loimaan ja Tyks Vakka-Suomen sairaaloiden vuodeosastotoimintojen uudelleen organisoinnin sekä valtuutti hallituksen päättämään tarkemmin toimintojen siirtojen ehdoista. Hallitus hyväksyi siihen liittyvän sopimuskokonaisuuden. Tyks Loimaan ja Tyks Vakka-Suomen sairaaloiden sekä Loimaan ja Uudenkaupungin terveyskeskuksen vuodeosastojen yhdistäminen alkaen merkitsi sitä, että hoitovastuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä voi vaihtua ilman, että potilaan tarvitsee siirtyä toiselle osastolle. Sairaaloiden vuodeosastojen hallinnointivastuu siirtyi kaupunkien perusterveydenhuollolle. Sairaaloiden vuodeosastoista tuli yhteisosastoja, joissa on sekä Tyksin erikoislääkärin että kaupungin terveyskeskuslääkärin hoitovastuulla olevia potilaita. Kokonaisvastuu osastosta sekä potilaiden kuntoutusketjusta on terveyskeskuksella. Julkisuudessa olleiden laskelmien mukaan Tyks Loimaan ja Tyks Vakka-Suomen sairaaloiden ja Loimaan ja Uudenkaupungin terveyskeskusten vuodeosastojen yhdistäminen vähentää niiden yhteenlasketut 148 vuodeosastopaikkaa 114 paikkaan. Loimaan arvioidaan säästävän vuonna 2016 noin 2 M ja Uudenkaupungin noin 0,9 M vuoden 2015 toimintaan verrattuna. Pääosa Tyks Loimaan ja Tyks Vakka- Suomen sairaaloiden vuodeosastojen hoitohenkilöstöstä siirtyi kaupunkien palvelukseen liikkeenluovutussopimuksilla.

16 14 Yksi sairaala -organisaatiomuutoksessa kuvassa näkyvästä Tyks Loimaan sairaalasta tuli osa Turun yliopistollista keskussairaalaa. Vuodeosastotoiminta organisoitiin uudelleen yhteistyössä Loimaan kaupungin perusterveydenhuollon kanssa. Kuva: Vsshp Tavoitteena oli, että Yksi sairaala -organisaation johtamisjärjestelmät toimivat sujuvasti. Tavoite saavutettiin vain osittain. Johtamisjärjestelmä on olemassa, mutta uuteen malliin sopeutuminen on vielä kesken. Lähisairaaloissa oli vuonna 2015 vielä joltain osin epäselvyyttä vastuusuhteissa. Tavoitteeksi oli asetettu toimi- ja palvelualuekohtaiset ja kuntakohtaiset suunnitelmat erikoissairaanhoidon yhteistyön parantamiseksi. Tavoite saavutettiin osittain. Kuntakohtaisissa suunnitelmissa oli vielä suuret toimi- ja palvelualuekohtaiset erot. Päiväkirurgian suhteellista osuutta tuli lisätä. Tavoitteeseen ei aivan päästy. Päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä kasvoi, mutta suhteellinen osuus ei kasvanut. Hoitolinjauksia on muutettu, koska osan päiväkirurgisista toimenpiteistä on todettu olevan sellaisia, ettei niillä ole vaikuttavuutta. Esimerkiksi eräät polvien ja olkapäiden tähystykset tulee jättää tekemättä, mikä vähentää suoritteiden määrää tältä osin. Vuonna 2015 vaativan päiväkirurgian tuottamisen tavoitetila sairaanhoitopiirin eri sairaaloissa tuli määritellä keskitetysti. Tavoite toteutui vain osittain. Organisaatiomuutoksen vuoksi operatiivinen toiminta lähisairaaloissa oli osin koordinoimatonta. Uusien toimintamallien käyttöönottoa ja jalkautuvaa erikoissairaanhoitoa tuli lisätä. Tavoite toteutui osittain. Jalkautumista lähisairaaloihin on kyllä tavoitteen mukaisesti lisätty, muttei juurikaan kuntien peruspalveluihin. Esimerkiksi Turun kaupunki on esittänyt että olisi tarvetta lisätä jalkautumista peruspalveluihin. Turun kaupungin toiveena on jalkautuvaa erikoissairaanhoitoa erityisesti kirurgian ja ortopedian konsultaatioina. Yhteistyötä kuntien kanssa on käsitelty tarkemmin arviointikertomuksen kohdassa 6.6 Yhteistyö kuntien kanssa ja sote-uudistukseen valmistautuminen.

17 15 Tavoitteena oli, että sairaanhoitopiirin Psykiatrian tulosalueen ja Turun kaupungin psykiatrian yhteistyötä selvittävä työryhmä saa työnsä valmiiksi ja asiasta tehdään periaatepäätökset. Tavoite toteutui. Suunnitelmien mukaan Turun kaupungin psykiatria siirtyisi sairaanhoitopiirin Psykiatrian toimialueen alaisuuteen Hallintojaosto päätti joulukuussa palkata hankkeelle projektipäällikön alkaen. Tavoitteena oli, että yhtenäisen, alueellisesti kattavan tietojärjestelmän takaamiseksi aloitettuun kokonaisarkkitehtuurityöhön perustuva alueellinen tietojärjestelmämäärittely ja mahdollinen hankinta käynnistetään valtuustokauden lopulla. Potilaan sähköisen asioinnin mahdollisuuksia tuli lisätä. Osatavoitteista toteutui kolme ja kolmen osalta toteutuminen siirtyi vuodelle Kahta ensimmäistä asiakaspolkuprojektia on ryhdytty suunnittelemaan. Tekstiviestimuistutusten käyttöönotto siirtyi vuodelle Itseilmoittautumisjärjestelmä saatiin vuoden lopulla pilottikäyttöön. Suositukset: Organisaatiomuutoksilla haetaan toiminnan tehostumista. Lautakunta pitää myönteisenä, että aivan viime vuosina on yhteistyössä kuntaomistajien kanssa saatu aikaan useita rakenteellisia muutoksia, jotka ovat jo parantaneet ja jatkossa tulevat edelleen parantamaan sairaanhoitopiirin toiminnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Hyvällä johtamisella tulee varmistaa, että käytetään hyväksi kaikki mahdollisuudet saavutettavissa oleviin hyötyihin. Henkilöstö, kehitys ja uudistuminen Havainnot: Henkilöstöä koskevat tavoitteet toteutuivat melko hyvin. Tavoiteasetantaa koskevan tavoitteen toteutus jäi vielä kesken. Taloussuunnitteluohjeen ja vuosisuunnitteluohjeen laatiminen sekä mittareista sopiminen siirtyi vuodelle Vuonna 2015 työpanos kasvoi 3,3 %. Työpanos saadaan vähentämällä palvelujaksopäivistä kaikki poissaolopäivät. Lähde: Henkilöstöpalvelut Vuonna 2015 sairaanhoitopiirin henkilöstön työpanos laskennallisina virkoina oli Työpanos kasvoi kuntayhtymän tasolla 3,3 % verrattuna vuoteen Uusia vakansseja perustettiin 19. Turun yliopiston laboratorion, Utulabin henkilöstö (78 henkilöä) siirtyi vuonna 2015 liiketoimintakaupassa Tyks-Sapaliikelaitokseen. Ilman Turun yliopiston Utulabin henkilöstöä työpanoksen kasvu oli 1,7 % ja palkkojen, palkkioiden ja sivukulujen kustannusten kasvu 3,6 %. Tehtyjen henkilötyövuosien määrä oli (henkilötyövuodessa on mukana lomat ja se vastaa n. 10,5 kk työskentelyä/henkilö). Vanhuuseläkkeelle siirtyvien keski-ikä oli 63,7 vuotta.

18 16 Palvelussuhteessa sairaanhoitopiiriin olevien henkilöiden määrä väheni tilapäisesti vuonna 2013, mutta on sen jälkeen lähtenyt uudelleen nousuun. Kaavion henkilöstömäärässä on mukana myös virka- ja työvapaalla olevat henkilöt ja heidän sijaisensa. Lähde: Hallintokeskus/Henkilöstöpalvelut Vuonna 2015 laadittiin yliopistosairaalan kilpailukykyä parantava huippuosaamisstrategia ja kilpailukykyä edistävä viestintästrategia asetetun sitovan tavoitteen mukaisesti. Hallitus päätti hyväksyä viestintästrategian sekä päivittää sitä vuosittain syyskaudella. Huippuosaamisstrategian hallitus hyväksyi ja nimesi yliopistotoimikunnan ohjausryhmänä huolehtimaan strategian jalkautumisesta ja toimeenpanosta. Erityisvastuualueen tutkimus- ja tiedestrategiaa ja opetusstrategiaa toteutettiin suunnitelmallisesti. Johto- ja esimieskunnalle järjestettiin kaksi koulutusta Lean-menetelmiin perustuvasta prosessien kehittämisestä ja johtamisesta, kuten tavoitteeksi oli asetettu. Lean-koulutuksella pyritään siihen, että Tyksin toimi- ja palvelualuekohtaista potilaskeskeistä palvelumallia kehitetään ja toimialueiden välisiä hoitokäytäntöjä ja toimintatapoja yhtenäistetään. Tavoitteeksi oli asetettu, että henkilöstön liikkuvuuden ja työn tuottavuuden parantamiseksi otetaan käyttöön tavoiteasetanta- ja kannustinjärjestelmät. Tavoitteiden asetanta- ja seurantamallia kehitettiin vuonna Taloussuunnitteluohjeen, vuosisuunnitteluohjeen ja mittareista sopiminen siirtyi vuodelle Tavoitteiden asettamisen ja seurannan kehittämistä käsitellään tarkemmin arviointikertomuksen kohdassa 6.1 Tavoitteiden asettaminen ja seuranta. Kannustimia liikkuvuuteen lisättiin solmimalla paikallinen virka- ja työehtosopimus. Sopimusta sovelletaan työntekijöihin, joiden tehtäviin kuuluu työskentely toistuvasti ja säännöllisesti useammassa kuin yhdessä Vsshp:n toimipaikassa. Edellytyksenä on, että näiden toimipaikkojen välillä on vähintään 50 kilometriä. Vuonna 2014 käyttöön otettua hoitohenkilöstön liikkuvuuskannustinta on maksettu lastenklinikan ja kuvantamisen henkilöstölle vuonna Kyseessä oli kaksivuotinen kokeilu, jota ei enää jatketa. Kriteerejä lievennettiin vuonna 2015, mutta käyttö jäi silti vähäiseksi. Nopea palkitseminen otettiin käyttöön ja käytäntöä päätettiin jatkaa myös vuonna Tulospalkkauksesta ja kehittämisprojektien kannustuspalkkion käyttöönotosta päätettiin luopua taloudellisista syistä.

19 17 Suositus: Henkilöstön liikkuvuutta sairaanhoitopiirin eri yksiköiden välillä tulee edelleen kannustaa myös siinä tapauksessa, että siirrytään tilapäisesti toimialueiden tai tulosalueiden välillä, vaikka fyysinen välimatka jäisikin lyhyeksi (esim. Tyksistä EPLL:een). Tällöin ei tarvitsisi jokaiseen yksikköön palkata henkilöstöä lyhyiden kysyntäpiikkien varalle. Lääkärit ja hoitajat eivät ole Timecon-työajanseurantajärjestelmän piirissä vaan työajanseuranta hoidetaan käsin. Vuonna 2015 kokeiltiin eräissä yksiköissä Timecon-työajanseurantaa. Useimmissa muissa yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä automaattinen työajanseuranta kattaa myös hoitohenkilöstön. Suositus: Automaattinen työajanseuranta tulee ottaa mahdollisimman kattavasti käyttöön koko sairaanhoitopiirissä. Leikkaussalin henkilöstö työssään. Kuvassa tehdään laparoskooppinen umpisuolenpoisto T-sairaalassa. Kuva: Vsshp Sairauspäivien määrä per henkilö on laskenut viime vuosina. Vuonna 2015 sairauspäivien määrä oli 14,3 päivää/henkilö (vuonna ,4, vuonna ,0 ja vuonna ,1). Merkille pantavaa on, että Vsshp:n henkilöstöstä 39 % ei vuonna 2015 ollut päivääkään poissa töistä oman sairauden vuoksi. Työterveyshuollon toimivuus ja saatavuus on parantunut parin viime vuoden aikana verrattuna tilanteeseen ennen Länsirannikon Työterveys Oy:n perustamista. Ongelmana on vuosia jatkunut sairaanhoitopiirin työterveyshuoltoon varatun määrärahan ylittyminen. Vuoden 2015 talousarvioylityksen osasyynä oli se, että budjetoinnissa ei ollut otettu tarpeeksi huomioon, että resurssien puutteen johdosta aiemmin rästiin jääneitä tehtäviä on jouduttu hoitamaan jälkikäteen, jolloin kustannukset ovat alkuvaiheessa suuremmat. Työterveyslaissa määritellään pakollinen palvelutaso. Sairauspoissaolopäivien määrä on Vsshp:ssä lähes /vuosi. Mikäli lisäpanostuksella työterveyshuoltoon pystytään vähentämään sairauspoissaolopäivien määrää, niin alkuvaiheessa käytetty lisäpanostus maksaa itsensä takaisin sairauspäivien vähenemisen kautta. Tarkastuslautakunnan syksyllä 2015 suorittamissa haastatteluissa kävi ilmi, että sairaanhoitopiirillä ja Länsirannikon Työterveyshuollolla oli kullakin omat työhyvinvointisuunnitelmat sairaanhoitopiirin henkilöstölle, mikä ei ole tarkoituksenmukaista. Työhyvinvointisuunnitelma tulee laatia yhteistyössä, koska työterveyshuollolla on paljon tietoa, jota tulee hyödyntää toimenpiteitä suunniteltaessa. Työhyvinvointisuunnitelmassa tulee sopia yhteisistä tavoitteista ja työnjaosta niiden toteuttamiseksi.

20 18 Suositus: Sairaanhoitopiirin henkilöstön työhyvinvointisuunnitelma sekä sen toteutumisen seuranta ja toimenpiteiden vaikuttavuuden analysointi tulee tehdä yhdessä sekä henkilöstön että työterveyshuollon kanssa. Työterveyslaitos tutki Vsshp:n henkilöstön työhyvinvointia syys lokakuussa Valtakunnallinen tutkimus kattoi n. 30 % kunta-alan henkilöstöstä. Tulosten mukaan 78 % suosittelisi Vsshp:ä työnantajana ystävälleen. Työn kuormittavuus (mm. kokemus liian suuresta työmäärästä) oli vähentynyt verrattuna edelliseen tutkimukseen, jossa näkyi vuoden 2013 alusta voimaan astuneen organisaatiomuutoksen aiheuttama väsymys. Myös kokemus työn epävarmuudesta oli vähentynyt kahden vuoden takaisesta tutkimuksesta, mutta lisääntynyt kuitenkin neljän vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna. Työnhallinta oli parantunut ja koetut työpaineet vähentyneet. Kokemus päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta oli parantunut ja tyytyväisyys esimieheltä saatuun tukeen oli edelleen korkealla tasolla. Muutoksiin vaikuttamismahdollisuuksien koettiin kuitenkin huonontuneen ja halu jäädä eläkkeelle oli lisääntynyt. Vsshp:n yksiköistä parhaiten hyvinvoinnin eri osa-alueilla sijoittui Psykiatrian toimialue verrattuna koko tutkimuksen aineistoon (hyvinvoinnin eri osa-alueiden sijaluku oli 57 66, kun valtakunnallisen vertailun paras = 100). Vsshp:n seuraavaksi parhaat tulokset saivat Turunmaan sairaala (sijaluku 47 54) ja Tyks (sijaluku (44 52). Vertailussa Teknisten palvelujen tulosyksikkö (sijaluku 14 57), Kiinteistöpalvelujen tulosyksikkö (sijaluku 16 45) ja EPLL (sijaluku 22 32) menestyivät työhyvinvointitutkimuksessa vertailuyksikköjä selvästi heikommin. Teknisten ja huoltopalvelujen tulosalueella toteutettiin juuri ennen tutkimusajankohtaa laaja organisaatiomuutos, joka aiheutti henkilöstössä epävarmuutta. Tulosalueelle muodostettiin T3- rakennushankkeen projektiorganisaatio ja loppuosasta tekniikan ja huollon tulosalue. Kiinteistöpalveluiden tulosyksikkö lopetettiin. Lisäksi tyytymättömyyttä aiheuttaa teknisellä ja kiinteistöalalla yleensä se, että palkat ja mahdollisuudet urakehitykseen ovat usein paremmat yksityisellä sektorilla julkishallintoon verrattuna. Palkkaongelmaa pyritään korjaamaan meneillään olevan tehtävien vaativuusarviointiprojektissa, jossa kaikille tehtäväkuvien perusteella määritetään uusi tavoitetehtäväkohtainen palkka. Tulosaluejohtajan arvion mukaan lisäksi vuonna 2015 esimiesresurssit ovat olleet merkittävästi ylikuormittuneet Lääkehuoltorakennuksesta, U-sairaalan sisäilmakorjauksista ja organisaatiomuutoksesta johtuen. Myös EPLL:n henkilöstön työhyvinvointiin vaikutti kielteisesti toiminnassa viimeisen 12 kuukauden aikana tapahtuneet suuret muutokset. Vsshp:n tulosyksiköistä suurimpana koettiin muutokset juuri EPLL:ssä. EPLL:ssä muutosten laatu oli lisäksi koettu keskimääräistä kielteisempinä. Tulos kuului valtakunnallisen tutkimuksen 10 % alimpaan joukkoon. Vuonna 2015 lähisairaaloiden päivystykset siirtyivät EPLL:lle, jolloin hoitohenkilöstön määrä kasvoi 79 hoitajalla 190:ään. Yhdistymisestä huolimatta lääkäreiden määrä pysyi ennallaan, 28. Jos kaikki käynnit lasketaan mukaan, vuonna 2015 käyntejä oli , kun niitä vuonna 2014 oli Käyntimäärät kasvoivat näin ollen 40 %. Lisäksi vuonna 2015 Tyks Loimaan ja Tyks Vakka- Suomen sairaaloista lopetettiin päivystys, minkä vuoksi Turkuun päivystykseen on tullut entistä raskaammin hoidettavia potilaita. Maakunnissa ei enää ole päivystysaikaan valvontaa tai takapäivystystä, eikä tutkimuksia enää tehdä päivystysaikaan. Kolmas suuri muutos oli, että alueellinen mielenterveys- ja päihdeyksikkö aloitti toimintansa EPLL:n alaisuudessa yhteispäivystyksessä helmikuussa Erityisen huolestuttavaa Vsshp:n tuloksissa oli syrjintää ja työpaikkakiusaamista koskevat luvut. Työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutuneiden osuus vastanneista vaihteli 15,5 %:n ja 21,8 % välillä Vsshp:n eri tulosalueilla. Henkilöstöpalvelut kiinnittää jatkossa toiminnassaan erityisesti huomiota työpaikkakiusaamisen ja syrjinnän torjuntaan ja aiheesta tullaan järjestämään esimiehille koulutuksia. Suositus: Kiusaamisen ja syrjinnän torjunnassa tulee noudattaa nollatoleranssia sairaanhoitopiirin työyhteisöissä. Työturvallisuuslain mukaan Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Henkilöstölle tulee järjestää koulutusta siitä, miten tunnistetaan häirintä ja epäasiallinen kohtelu ja millä keinoin se tulee poistaa.