Taustatietoa Suomen palvelusektorista Tilastotietoa Suomen palvelusektorista

Transkriptio

1 Taustatietoa Suomen palvelusektorista Tilastotietoa Suomen palvelusektorista Joulukuu 2011

2 SUOMEN YRITYKSET, ELINKEINORAKENNE YM. 2

3 3

4 Aktiivisten yritysten määrä toimialoittain 2008 Kaikki Uudet Kasvuyritykset Gasellit Kaikki yritykset Teollisuus Kauppa Liikenne Rahoitus ja vakuutus Yrityspalvelut Majoitus ja ravitsemistoiminta Lähde: Yritysrekisteri, Tilastokeskus Uudet yritykset, kasvuyritykset ja gasellit toimialoittain, % 4

5 Suomessa on paljon nopeasti kasvavia nuoria gaselliyrityksiä Palveluyrityksen perustaminen edellyttää yleensä pienempiä pääomia kuin pääomavaltaisen teollisuusyrityksen. Palvelutoimialoilla perustetaankin paljon uusia yrityksiä. Yrityspalvelut vastasivat vuonna 2004 noin kolmanneksesta uusista, perustetuista yrityksistä, mutta vuonna 2008 yrityspalvelujen osuus oli noussut jo lähes 40 prosenttiin. Yrityspalveluihin kuuluu useita dynaamisia ja nopeasti kehittyviä toimialoja ja palveluja. Merkittävä osuus eli noin kolmannes kaikista gaselliyrityksistä kuului tälle toimialalle ja kasvuyrityksistäkin noin neljännes. Lähde: Tieto ja Trendi 1/2011; Tekes 5

6 6

7 TEM:n arvioiden mukaan Suomessa oli vuoden 2009 lopussa reilut yritystä Suomessa oli yrityksiä työ- ja elinkeinoministeriön arvioiden mukaan vuoden 2009 lopussa reilut (pois lukien alkutuotanto). Määrä on lisääntynyt koko ajan vuodesta 1995 lähtien. Erityisen voimakkaasti yritysten määrä nousi vuosina luvulla yrityskanta on kasvanut eniten rakentamisessa ja palvelualoilla (pl. kauppa), kuten kiinteistö-, rahoitus- ja liike-elämän palvelualoilla, sosiaali- ja terveyspalveluissa ja muilla henkilökohtaisia palveluja tuottavilla toimialoilla. Sen sijaan teollisuudessa ja kaupassa kehitys on ollut hieman vaimeampaa. Yleinen tulotason nousu ja halu kokeilla uusia elämyksiä heijastuvat jatkossakin virkistys- ja muita henkilökohtaisia palveluja tuottavien yritysten kasvuun. Samaan suuntaan vaikuttaa myös yleinen yksilöllisyyden lisääntyminen yhteiskunnassa. Lähde: Yrittäjyyskatsaus 2010, TEM

8 Suomen yritykset henkilöstön koon mukaan jaoteltuna Yritysten lukumäärä kokoluokittain mrd. 120,00 Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kokoluokittain , Yrityksiä, kpl ,00 60,00 40, , ,

9 Työllisten määrä toimialoittain Työllisten määrä toimialoittain (1 000 henkeä) 700, ,0 0 Toimialat yhteensä 600, ,0 A Maa-, metsä- ja riistatalous B Kalatalous 500, ,0 C Mineraalien kaivu D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 400,0 300, ,0 F Rakentaminen G Kauppa; moottoriajoneuvojen ja kotitalousesin. korjaus H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitus- ja vakuutustoiminta 200, ,0 K Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut L Hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus M Koulutus 100,0 500,0 N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O Muut yhteiskunnall. ja henk.koht. palvelut P Kotitalouspalvelut Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 0, ,0 9

10 Työllisten määrä toimialoittain (kokonaismäärä, palkansaajat ja yrittäjät) Työllisten määrä (1 000 henkeä) Työllisten kokonaismäärä Alkutuotanto 348,2 308,7 282,0 213,3 160,9 136,9 123,2 121,4 Jalostus 825,3 795,7 767,7 746,5 558,0 639,2 619,9 592,5 Palvelut 1 149, , , , , , , ,7 Palkansaajat Alkutuotanto 54,9 57,2 56,5 47,1 35,9 34,7 38,0 40,4 Jalostus 798,3 765,4 732,7 694,6 516,9 593,6 572,2 541,4 Palvelut 1 035, , , , , , , ,7 Yrittäjät Alkutuotanto 293,3 251,5 225,5 166,2 125,0 102,2 85,2 81,0 Jalostus 27,0 30,3 35,0 51,9 41,1 45,6 47,7 51,1 Palvelut 113,8 106,8 109,5 115,1 114,9 132,3 137,5 165,0 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 10

11 Toimialojen palkat (milj. euroa) Toimialat yhteensä A Maa-, metsä- ja riistatalous B Kalatalous C Mineraalien kaivu D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Kauppa; moottoriajoneuvojen ja kotitalousesin. korjaus H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitus- ja vakuutustoiminta K Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut L Hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 0 O Muut yhteiskunnall. ja henk.koht. palvelut 11

12 Lähde: Yrittäjyyskatsaus 2010, TEM

13 PALVELUALAT 13

14 Kaksi kolmasosaa bkt:n arvosta on palveluja Palvelualoilla on keskeinen osa Suomen taloudessa, sillä kaksi kolmasosaa bkt:n arvosta on palveluja. Palvelut jakautuvat sekä yksityisiin että julkisiin palveluihin. Yksityiset palvelut kattavat lähes kolme neljäsosaa kaikista palveluista. Palvelualoja pidetään yleensä työvaltaisina, mutta niihin sisältyy monenlaista toimintaa. Osa aloista työllistää paljon työntekijöitä, kuten esimerkiksi kauppa sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuljetus ja kiinteistöalat vaativat sen sijaan paljon pääomia. Tietojenkäsittely ja tietoliikenne ovat toisaalta luonteeltaan tietointensiivisiä korkean teknologian aloja. Yksityisistä palvelualoista ovat tuotannon määrällä mitattuina merkittävimpiä kauppaa, liikennettä ja liike-elämää palvelevat toimialat. Palvelualoilla työskenteli vuonna 2009 yli 1,7 miljoonaa henkeä. Yksityisissä palveluissa on hieman yli 1,1 miljoona työllistä. Valtionhallinnossa työskentelee yli henkeä ja paikallishallinnossa on noin työntekijää. Yksityisten palvelujen työllisyys on ollut viime vuosina nopeassa kasvussa. Palvelusektorilla on Suomessa hyvät kasvuedellytykset, mutta verokiilan vuoksi paljon jää tekemättä tai tehdään edelleen itse. Julkisella sektorilla organisaatiot muuttuvat hitaasti. Eläköitymisen myötä valtionhallinnon työllisyys on laskussa, mutta paikallishallinnossa työllisyys on vastaavasti nousussa. Lähde: EK 14

15 Suomi alkoi palveluvaltaistua nopeasti 1960-luvulta lähtien Suomessa palvelujen tuotanto alkoi kasvaa nopeasti 1960-luvulta lähtien. Aluksi Suomi teollistui ja palveluvaltaistui yhtä aikaa, mutta kolmenkymmenen viime vuoden aikana palvelut ovat olleet suurin ja kasvava työllistäjä. Lähde: Yrittäjyyskatsaus 2010, TEM

16 16

17 Palvelualojen tuotanto (perushintainen arvonlisäys) ja työllisyys vuonna 2009 Tuotanto, mrd. Osuus tuotannosta, % Työllisyys, henkeä Osuus työllisyydestä, % Kauppa 16,3 10,2 329,8 13,2 Majoitus- ja ravitsemisala 2,6 1,6 82,0 3,2 Kuljetus ja tietoliikenne 12,6 7,8 177,2 7,0 Rahoitus ja vakuutus 4,5 2,8 41,0 1,6 Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut 32,7 20,3 302,6 12,1 Julkinen hallinto 7,8 4,8 172,5 6,8 Koulutus 7,6 4,7 160,8 6,4 Sosiaali- ja terveyspalvelut 14,2 8,8 353,9 13,9 Muu palvelutoiminta 6,0 3,8 133,4 5,2 Yhteensä 104,3 64, ,2 69,4 Julkiset palvelut yhteensä 28,5 17,7 610,0 24,2 Yksityiset palvelut yhteensä 75,8 47, ,2 45,2 Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus 17

18 18

19 Työn tuottavuus palvelualalla ei ole juurikaan parantunut, jos otetaan asiakkaan tekemä työ huomioon Tilastojen mukaan julkisten palveluiden tuottavuus on heikentynyt 2000-luvulla. Vähäinen tuottavuuskehitys ei ole pelkästään julkisen palvelun ongelma; melko tasaisen tai jopa vähenevän tuottavuuden aloja ovat esimerkiksi yksityiset koulutus- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Yksityisten palvelujen tuottavuuden kehitys vaihtelee aloittain hyvin paljon. Esimerkiksi pankeissa työn tuottavuus on lisääntynyt keskimäärin 4,6 % vuodessa vuodesta 1975 vuoteen Kaupanalalla tuottavuus on parantunut 2,7 % vuodessa. Joillakin liikenteen aloilla tuottavuus on kasvanut nopeasti: ilmaliikenteessä yli 5 % ja vesiliikenteessä 3,9 % vuodessa. Eniten tuottavuus on noussut tietoliikenteessä, erityisesti teleliikenteessä, mutta postitoiminnassakin 3 % vuodessa. Suuri osa tuottavuuden paranemisesta johtuu siitä, että työtä on siirretty asiakkaalle. Asiakas hakee kaupassa itse tavarat hyllystä ja maksaa laskut omalla tietokoneellaan. On siirrytty palvelusta itsepalveluun. Asiakas on pantu tekemään ilmaiseksi työ, josta yritys ennen maksoi työntekijälle. Kun asiakkaan tekemät tunnit otetaan huomioon, vain yrityksen tuottavuus on lisääntynyt, toiminnan tuottavuus sen sijaan ei ole kovin paljon parantunut. Lähde: Hyvinvointikatsaus 2/2010, Tilastokeskus 19

20 Henkilöpalvelualojen tuottavuutta on vaikea parantaa Edelleen on yllättävän paljon yksityisiä palveluja, joiden työn tuottavuus ei ole parantunut lainkaan vaan se on parantunut vain vähän tai jopa heikentynyt. Esimerkiksi maaliikenteen työn tuottavuuden kasvu on ollut lähinnä rautatie- ja kuorma-autoliikenteen varassa, mutta taksi- ja linja-autoliikenteen työn tuottavuus ei ole oleellisesti muuttunut pitkälläkään aikavälillä. Syy on helppo ymmärtää: autossa tarvitaan kuljettaja. Myös useimpien liike-elämän palvelujen työn tuottavuus on pysynyt melko vakaana, mutta toimialalla tehdään hyvin erityyppisiä töitä. Tilitoimistojen tuottavuus paranee tietotekniikan avulla, mutta miten parantaa työnsä tuottavuutta konsultti, mainosten ideoija tai vaikkapa vartija? Myös yksityisten koulutuspalvelujen tuottavuus on parantunut vain hieman, koska niin autokouluissa, atk-kursseilla kuin kielikoulussakin tarvitaan opettajia. Yksityisten terveyspalvelujen työn tuottavuus on jopa heikentynyt pitkällä aikavälillä. Kaikille mainituille aloille on yhteistä se, että ne ovat työvoimavaltaisia ja työntekijä palvelee välittömästi asiakasta. Useimmilla tämänkaltaisilla aloilla melkein kaikkien työntekijöiden aika kuluu asiakastyössä. Henkilöpalvelualana voi pitää myös ravitsemis- ja majoituspalveluja, joiden tuottavuus on parantunut tosin vain prosentin vuodessa. Henkilöpalvelualojen tuottavuutta ei ole helppoa parantaa. Tietotekniikan kehittäminen tarjoaa mahdollisuuksia, mutta palvelujen tuottajaksi tarvitaan loppujen lopuksi aina työntekijöitä. Kun heikon tuottavuuskehityksen alojen osuus taloudessa kasvaa ja tuottavuuden kasvu sen takia hidastuu, ei yhteiskunnan auta kuin sopeutua tilanteeseen. Lähde: Hyvinvointikatsaus 2/2010, Tilastokeskus 20

21 21

22 Valtaosa palvelualan yrityksistä on pieniä, alle 10 hengen yrityksiä Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 palvelualan yrityksistä lähes 94 prosenttia oli pieniä, alle 10 hengen yrityksiä. Suhteellisesti eniten (98,2 %) alle 10 hengen yrityksiä oli kiinteistöalalla, mutta käytännöllisesti katsoen kaikilla palvelualoilla pienten yritysten osuus on 90 %:n tienoilla tai yli. Poikkeuksen tästä muodostaa Julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus -toimiala, jonka yrityksistä alle 10 hengen yrityksiä oli vuonna 2009 vain 48 %. Vuodesta 2007 vuoteen 2009 suhteessa eniten alalla lisääntyivät pienet, alle viisi henkeä työllistävät yritykset kasvua 5 %. Vuonna 2009 pienet, alle 10 hengen yritykset, työllistivät palvelualan työntekijöistä noin 27 %. Vuodesta 2007 vuoteen 2009 suhteessa eniten työlliset lisääntyivät henkeä työllistävissä yrityksissä (lähes 5 %:n kasvu). Parin vuoden aikana työntekijät lisääntyivät jonkin verran kaikissa kokoluokissa, ainoastaan henkeä työllistävissä yrityksissä henkilöstön määrä laski ko. ajanjaksona noin 12 prosentilla. Palvelualan yritykset kokoluokittain Henkilöstöä Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Lähde: Tilastokeskus Sis. palvelualan yritysten tiedot seuraavilta toimialoilta: Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja -pyörien korjaus; Kuljetus ja varastointi; Majoitus ja ravitsemistoiminta; Informaatio ja viestintä; Rahoitus- ja vakuutustoiminta; Kiinteistöalan toiminta; Ammatillinen, tieteellinen ja teknillinen toiminta; Hallinto ja tukipalvelut; Julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus 22

23 Arvonlisäys Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. 23

24 24

25 25

26 Yksityiset palvelut ovat kasvaneet vuodesta 1975 lähtien keskimäärin noin 3 %:n vuosivauhdilla Yksityiset palvelut ovat kasvaneet vuodesta 1975 lähtien keskimäärin noin 3 %:n vuosivauhdilla, mikä on hieman bkt:n lisäystä suurempi kasvuvauhti. Erityisen voimakkaasti yksityiset palvelut kasvoivat 1990-luvun lopussa. Palvelujen kysyntää lisäsi tuolloin ja lisää yhä edelleen väestön alueellinen keskittyminen, kuluttajien ostovoiman kasvu, toimintojen ulkoistaminen sekä väestön ikääntyminen. Osa palveluyrityksistä on kasvanut myös palvelujen viennin tai ulkomaisten yritysostojen kautta. Kasvu pysähtyi vuosina , mutta sen jälkeen se on ollut nopeahkoa. Vuonna 2009 myös useammat yksityiset palvelut kääntyivät laskuun. Tuotannon kasvu vaihtelee voimakkaasti yksityisen palvelusektorin sisällä. Liike-elämän palvelut ovat kasvaneet voimakkaasti yritysten kansainvälistyessä, keskittyessä ydintoimintaansa ja ulkoistaessa muita toimintojaan. Ripeää kasvua on nähty tietoliikenteessä mm. teleliikenteen ja laajakaistayhteyksien yleistyessä ja monipuolistuessa. Nopeasti kasvaneita liike-elämän palveluita ovat mm. tietojenkäsittelypalvelut, kiinteistöpalvelut ja erilaiset asiantuntijapalvelut. Viime vuosina myös yksityisten sosiaalialan palveluiden kysyntä on lisääntynyt voimakkaasti. Osalla palvelutoimialoja tuotannon kasvu perustuu varsin tasaiseen kysyntään. Esimerkiksi vähittäiskaupan tuotanto on kasvanut melko vakaasti 1990-luvun alun lamavuosia lukuun ottamatta. Tuolloin myös tukkukaupan tuotanto notkahti voimakkaasti. Toisilla palvelualoilla tuotannon kasvu on heilahdellut rajusti. Näitä toimialoja ovat mm. rahoitus- ja vakuutustoiminta. Viime vuosina hintakilpailu on kiristynyt perinteisissä kuluttajapalveluissa, mikä on asettanut koko palvelutuotannon organisoinnille uudenlaisia tehokkuutta ja asiakaslähtöisyyttä korostavia vaatimuksia. Lähde: EK 26

27 Liike-elämän palvelualoilla uusia yrityksiä on perustettu runsaasti Liike-elämän palvelualoilla uusia yrityksiä on perustettu runsaasti mm. siksi, että kauppa, rahoituslaitokset, teollisuus ja julkinen ala ovat siirtyneet enenevässä määrin ostopalvelujen käyttöön. Samalla on yhtiöitetty omia palveluyksiköitä. Liike-elämän palvelujen kysyntä on pääosin johdettua, eli niiden kysyntä riippuu asiakastoimialojen menestyksestä niiden omilla markkinoilla, jotka ovat teollisuudessa vahvasti kansainväliset. Asiakasyritysten kasvu ja sijoittuminen ulkomaille on kaventanut kotimaista kysyntäpohjaa ja merkinnyt uusia haasteita liike-elämän palveluja tuottaville yrityksille, kuten insinööritoimistoille ja markkinointiviestinnän yrityksille. Kiinteistöpalvelualan yritysten määrän kasvua selittävät rakennuskannan kasvu ja kiinteistöjen ylläpitopalvelujen yhtiöittäminen yritysten ja julkisyhteisöjen keskittyessä ydintoimintaansa. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia tuottavat esim. toimitilojen käyttäjäpalvelut (catering- ja turvallisuuspalvelut) ja kiinteistöjohtamispalvelut. Sosiaalipalveluissa yritysten määrää on lisännyt kuntien ostopalvelujen kasvu ja sosiaalialan järjestöjen palvelutoimintojen yhtiöittäminen. Nopeinta kasvu on ollut vanhusten palvelutalo- ja asumistoiminnoissa ja kotipalvelussa. Sosiaalipalveluille povataan kovaa kasvua, sillä kuntien mahdollisuudet vastata kysynnän nopeaan kasvuun omalla työvoimalla ovat rajalliset. Vuonna 2008 kuntien ostopalvelut olivat noin 1,5 mrd. euroa. Sen sijaan terveyspalveluissa kuntien ostopalvelut ovat melko pieniä (0,3 0,4 mrd. euroa). Yksityinen terveydenhuolto on nojautunut työterveyshuoltotoimintaan ja yksityisiin vakuutuksiin, joilla asiakkaat rahoittavat yksityisten palvelujen ostoja. Kunnalliset palvelusetelit merkitsevät uutta asiakaslähtöistä tapaa ostaa yksityisiä hyvinvointipalveluja. Lähde: Yrittäjyyskatsaus 2010, TEM

28 Liikuntapalvelut ovat nousseet uusille kasvu-urille Henkilökohtaisissa palveluissa etenkin liikuntapalvelut ovat nousseet uusille kasvu-urille. Kasvaneita aloja ovat mm. kuntosali-, aerobic- ja palloiluhallitoiminta. Uusia toimintoja edustavat henkilökohtaiset kunto-ohjaajat. Hyvä esimerkki kasvualasta ovat myös viime vuosina laajentuneet hevosalan palvelut. Kotitalouspalveluissa on paljon kasvupotentiaalia. Ne saivat kasvusysäyksen verotuksen kotitalousvähennysjärjestelmästä. Majoitus- ja ravitsemisala on ollut 2000-luvulla muutosten tilassa, sillä ravintolapalvelut kilpailevat kuluttajien vapaa-ajasta muiden virkistyspalveluiden, kuten kulttuuri-, urheilu- ja liikuntaharrastusten kanssa. Myös väestörakenteen ikääntyminen voi vaikuttaa kielteisesti ravintolapalvelujen kysyntään. Majoitus- ja ravitsemisalalla yritysten määrä on lisääntynyt hitaasti. Syynä ei ole toimintansa aloittaneiden yritysten pieni määrä, vaan yrityskannan suuri vaihtuvuus, mikä on osittain seurausta kevyin perustein aloittaneiden yritysten lyhytikäisyydestä. Yritysten toimintaedellytyksiä heikentävät alalla vallitseva ylikapasiteetti ja harmaan talouden lieveilmiöt. Lähde: Yrittäjyyskatsaus 2010, TEM

29 Palvelujen toimipaikkojen lukumäärän kehitys Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Liike elämän palvelut Autokauppa Tukkukauppa (pl. agentuuritoiminta) Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) Majoitus Ravitsemistoiminta Kustannustoiminta Elokuva ja tv ohjelmatuotanto, äänitt. ja musiikin kustant Radio ja televisiotoiminta Televiestintä Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta Tietopalvelutoiminta Arkkitehti ja ins.palvelut; tekninen testaus ja analysointi Matkatoimistojen ja järjestäjien toiminta; varauspalvelut Työvoiman vuokraus Lähde: Tilastokeskus Terveyspalvelut

30 Länsimaisia yhteiskuntia on pitkään leimannut palveluvaltaisuus Länsimaisten yhteiskuntien palveluvaltaisuuden taustalla ovat mm. tietoliikenteen kehitys, talouden erikoistuminen sekä yksityisen kulutuksen kohdistuminen palveluihin tulotason ja vapaa-ajan kasvun myötä. Hyvinvointivaltion luonti on näkynyt julkisin varoin tuotettujen palvelujen lisääntymisenä. Naisten yleinen työhön osallistuminen on johtanut siihen, että monet aiemmin kotona tehdyt palvelutyöt ostetaan kodin ulkopuolelta. Palvelualojen kasvua on usein selitetty sillä, että jalostusalojen yritykset ulkoistavat palvelutoimintojaan joustavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Kehitykseen ovat vaikuttaneet muutkin tekijät, kuten tieto- ja viestintätekniikan vallankumous sekä tiedon ja osaamisen merkityksen kasvu, mikä on muuttanut sekä tehostanut perinteisten palvelujen tuotantoa, luonut markkinoita ja välineitä kokonaan uusien palvelujen tuotantoon. Palvelujen kehitys ei ole myöskään törmännyt teollisuuden ja maatalouden lailla ympäristön kestokyvyn asettamiin rajoituksiin. Palvelujen digitalisoituminen on merkinnyt sitä, että palvelujen tuottajan ja kuluttajan ei tarvitse välttämättä kohdata toisiaan. Digitalisoitumisen myötä palveluja voidaan enenevässä määrin kuluttaa ja tuottaa ajasta ja paikasta riippumatta missä päin maailmaa tahansa. Väestön vanheneminen lisää palvelujen kansantaloudellista merkitystä vanhoissa teollisuusmaissa. Kasvualuetta ovat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ikääntyneiden kotona selviytymistä edesauttavat tukipalvelut. Oman kasvualueensa muodostavat erilaiset hemmottelu-, elämys- ja liikuntapalvelut. Lähde: Yrittäjyyskatsaus 2010, TEM

31 31

32 32

33 Yhdysvalloissa palveluyhteiskunta on kehittynyt pitkälle Palveluyhteiskunta on kehittynyt pitkälle Yhdysvalloissa, jossa palvelujen osuus bruttokansantuotteesta oli liki 80 % vuonna Siellä palveluelinkeinot eivät ole vain viime vuosikymmenien kehityksen tulosta, sillä palvelut muodostivat 50 % bkt:sta jo 1900-luvun alussa. Euroopan maiden hitaampaa palveluvaltaistumista selittävät näiden maiden suuremmat suhteelliset palkkakustannukset ja työmarkkinoiden joustamattomuus. Myös uuden teknologian hyödyntäminen on edennyt Yhdysvalloissa pidemmälle kuin monissa Euroopan maissa. Palvelualojen osuus EU-maiden kokonaistuotannosta vaihtelee ennen vuotta 2004 EU:hun liittyneissä jäsenmaissa (15 vanhaa jäsenmaata) 65 ja 80 prosentin välillä. Palvelualoilla on suuri merkitys Benelux-maissa, Britanniassa, Ranskassa ja Etelä-Euroopan matkailumaissa. Keskimääräistä pienempi palvelualojen osuus on Suomessa, Irlannissa ja monissa uusissa EU:n jäsenmaissa, kuten Romaniassa ja Slovakiassa. Keskimäärin palvelut ovat EU:n bkt:sta noin 70 %. Lähde: Yrittäjyyskatsaus 2010, TEM

34 INNOVAATIOTOIMINTA 34

35 T&K-toiminnan kannalta suurimmat palvelutoimialat ovat tietojenkäsittelypalvelut ja tutkimuspalvelut Suomen panostukset T&K-toimintaan ovat suhteessa bruttokansantuotteeseen OECDmaiden toiseksi korkeimmat. Yritysten osuus T&K-toiminnan investoinneista on Suomessa kansainvälisesti verrattuna erittäin korkea, noin 70 %. T&K-investoinnit jakautuvat kuitenkin hyvin epätasaisesti eri toimialojen välillä. Suomessa ne ovat pitkälti yhden toimialan, elektroniikkateollisuuden varassa. Palvelualojen T&K-investointien kehitys on ollut hieman elektroniikkateollisuuttakin suotuisampaa, mutta niiden lähtötaso on huomattavasti matalampi. T&K-toiminnan kannalta suurimmat palvelutoimialat ovat tietojenkäsittelypalvelut ja tutkimuspalvelut. Palveluyrityksissä harjoitettava kehittämistoiminta ei useinkaan liity teknologian kehittämiseen ja teollisuusyritysten kehittämistoiminta koskee myös palveluita. T&K-investoinnit ovat keskittyneet suurimpiin yrityksiin. Vuonna 2009 yritysten T&Kinvestoinneista 82 % käytettiin yli 250 työntekijän yrityksissä. Tekesin yritysrahoituksesta yli puolet kohdistui pk-yrityksille. Julkisen tutkimusrahoituksen osuus yritysten T&Kinvestointien rahoituksesta on melko vähäinen, noin 4 %. T&K-toiminnan vaikuttavuutta on hyvin vaikea mitata luotettavasti. Tutkimusten mukaan T&K-investointien tuotto yrityksille on kuitenkin hyvä, mutta tuoton taso vaihtelee huomattavasti (7 70 %). Lähde: EK 35

36 36

37 37

38 Palvelujen ja ei-teknisten sisältöjen osuus Tekesin rahoituksesta on kasvussa Tekesin käytettävissä oli vuonna 2009 lähes 580 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitukseen. Rahoituksesta kohdistui yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille hieman yli 40 prosenttia ja yrityksille vajaa 60 prosenttia. Palvelujen ja ei-teknisten sisältöjen osuus Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksesta on kasvussa. Vuonna 2010 yli puolet yrityksille kohdistetusta Tekesin rahoituksesta kohdistui palvelutoimialoille. Ei-teknisiin sisältöihin, kuten liiketoimintaosaamisen, palvelumallien, toimintaprosessien, organisointitapojen, työelämän ja muotoilun kehittämiseen kohdistui yli 40 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Tekesin rahoitus kohdistuu entistä enemmän aineettomiin pääomiin kuten ei-teknisten innovaatioiden ja palveluiden kehittämiseen. Energia-, ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin kohdistuva rahoitus nousi noin 40 prosenttiin. Lisäksi hyvinvointisektorilla on kasvava rooli Tekesin rahoituksessa. Kukin projekti voi kohdistua usealle alueelle. Yrityksille suunnatusta Tekesin rahoituksesta vuonna 2010 kohdistui pk-yrityksille 61 % ja alle 500 hengen yrityksille 70 %. Lähde: Tekes 38

39 TYÖVOIMAN TARVE 39

40 Samalla kun työvoima alkaa vähentyä, ikääntyneen väestönosan määrä kasvaa lisäten työvoiman tarvetta erityisesti hoivapalveluiden aloilla Suomen talous kohtaa lähitulevaisuudessa monia haasteita. Finanssikriisin jälkeisen taantuman myötä työttömyys on kohonnut nopeasti erityisesti teollisuudessa, eikä kovin nopeaa toipumista taantumasta ole odotettavissa. Lisäksi lähitulevaisuudessa demografisen kehityksen vaikutukset alkavat näkyä kansantalouden suorituskyvyssä työikäisen väestön määrän kääntyessä laskuun. Samalla kun työvoima alkaa vähentyä, ikääntyneen väestönosan määrä kasvaa lisäten työvoiman tarvetta erityisesti hoivapalveluiden aloilla. Työvoiman kysyntärakenteisiin onkin odotettavissa voimakkaita muutoksia tulevaisuudessa. Tutkimuksen tulosten perusteella Suomen talouden rakenteellinen kehitys näyttäisi jatkuvan tulevaisuudessa pitkälti lähihistorian mukaisena sekä tuotantorakenteen että kokonaiskysynnän ja -tarjonnan rakenteiden osalta. Tuotantorakenteessa palvelualojen osuus bruttokansantuotteesta ja työvoimasta kasvaa alkutuotannon ja jalostuksen osuuksien pienentyessä. Erityisen selvästi tuotantorakenteen muutos näkyy työvoiman kysynnässä ja työllisten määrä palvelualoilla kasvaa tulevaisuudessa nopeasti. Teollisuuden toimialoilla työllisten määrän vähenemiseen vaikuttaa ennen kaikkea pääomavaltaistuminen ja palvelualoja nopeampi tuottavuuskehitys, joiden seurauksena vähemmällä työpanoksella tuotetaan tulevaisuudessa aikaisempaa suurempi arvonlisäys. Palvelualoilla työvoiman kysynnästä yhä suurempi osa syntyy tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden toimialoilla. Mallin ennakoimalla perusuralla toimialan työllisten määrä lisääntyy vuosien 2010 ja 2025 välillä lähes henkilöllä. Tämän tuloksen taustalla on kyseisten palveluiden kysynnän merkittävä kasvu ennen kaikkea palveluiden ikäriippuvuudesta johtuen. Onkin selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialan kasvu rajoittaa muiden palvelutoimialojen työvoimapotentiaalia, mikä osaltaan hidastaa näiden toimialojen kasvua tulevaisuudessa. Työvoiman tarpeen määräytymiseen vaikuttavat monenlaiset dynamiikat. Työvoiman kysyntää määrittää ensisijaisesti tuotantorakenne. Tuotantorakenteen muotoutumiseen vaikuttavat ennen kaikkea kansantalouden resurssit, tuotettavien tuotteiden kysyntä sekä niiden tarjonta esimerkiksi tuontituotteina. Tällä tavalla tuotantorakenne, kysyntä- ja tarjontarakenne sekä tuotannontekijärakenne ovat kiinteässä ja dynaamisessa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. 40

41 Lähde: Työvoiman tarve Suomen taloudessa , VATT

42 Työllisten määrän arvioidaan kasvavan eniten vuonna 2012, minkä jälkeen kasvuvauhti hidastuu Suomen väestökehitykselle on silmiinpistävää vanhusväestön nopea kasvu 2010-luvun alusta lähtien. Samanaikaisesti kun vanhusväestö lisääntyy, työikäinen väestö vähenee. Tämä kehitys käynnistyi jo vuonna 2010, kun ensimmäinen suuri ikäluokka vuonna 1945 syntyneet täyttää 65 vuotta. Nykyinen syvä taantuma merkitsee sitä, että työllisyydessä tapahtuu voimakas lasku vuosina 2009 ja 2010, minkä jälkeen työllisyys keskipitkän aikavälin ennusteen mukaan alkaa kohentua. Suhdannetilanteen parantumisen myötä työllisten määrän arvioidaan kasvavan eniten vuonna 2012, minkä jälkeen kasvuvauhti hidastuu. Ilman työttömyysasteen pienenemistä ja siitä seuraavaa työllisyysasteen nousua sekä työurien pidentymistä työllisten määrä supistuisi vuosikymmenen lopulla. Lähde: Työvoiman tarve Suomen taloudessa , VATT

43 Lähde: Työvoiman tarve Suomen taloudessa , VATT

44 Lähde: Työvoiman tarve Suomen taloudessa , VATT

45 Työikäisten määrä alkaa vähentyä vuonna 2010 Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 17 prosentista 27 prosenttiin vuoteen 2040 ja 29 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Työikäisten (15 64-vuotiaiden) osuus väestöstä pienenee nykyisestä 66 prosentista 58 prosenttiin vuoteen 2040 ja 56 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Työikäisten määrä alkaa vähentyä vuonna 2010, jolloin sotien jälkeiset suuret ikäluokat siirtyvät eläkeikään. Lähde: Tilastokeskus Eläkeikäisten eli 65 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien määrä lähes kaksinkertaistuu nykyisestä :sta 1,79 miljoonaan vuoteen 2060 mennessä. Yli 85-vuotiaiden osuuden väestöstä ennustetaan nousevan viime vuodenvaihteen 2 prosentista 7 prosenttiin ja heidän määränsä nykyisestä :sta :een. 45

46 Ennusteita väestöstä iän ja sukupuolen mukaan Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2030 (ennuste 2009) Lähde: Tilastokeskus 46

47 Arvioita työvoiman poistumasta Suomen työvoimasta poistuu seuraavien vuosien aikana huomattavan suuri osa. Tavoiteskenaarion mukaan vuotuinen kokonaispoistuma nousee vuoden 2006 noin henkilön tasolta lähelle henkilön vuositasoa vuoteen 2012 mennessä. Tämän jälkeen kokonaispoistuma pysyttelee yli vuositasolla aina 2020-luvulle saakka. Kyseessä on siis pitkän aikavälin ilmiö, joka ei katoa. Poistuman seurauksena vuoden 2006 työvoimasta poistuu vuoteen 2015 mennessä yli 22 % ja vuoteen 2015 mennessä yhteensä noin 47 %. Lähde: Työvoiman poistuma vuosina , TEM

48 VUOKRATYÖVOIMA 48

49 Kymmenessä vuodessa henkilöstöpalveluyritysten määrä on kolminkertaistunut Kiristynyt kotimainen ja ulkomainen kilpailu ovat johtaneet siihen, että tuotantotoimintaan haetaan uudenlaista joustavuutta ja reaktionopeutta. Toteutunut kehitys on lisännyt vuokratyövoiman käyttöä. Työvoiman vuokrausta harjoittavat yritykset tarjoavat usein myös muita työvoimapalveluja, kuten työvoiman välitystä. Jos työvoimaa tarjoava yritys toimii vain välittäjänä eikä toimi missään vaiheessa työntekijän työnantajana, kysymys ei ole työvoiman vuokrauksesta. Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan yksityisellä henkilöstöpalvelualalla toimii vajaat yritystä ja toimipaikkaa vuonna Alan yritysten määrää on kuitenkin vaikea arvioida tarkasti, sillä kaikki työvoimapalveluja tuottavat yritykset eivät tilastoidu henkilöstöpalvelualalle, vaan yksityisiä työvoimapalveluja tuottavat esimerkiksi rakennusalalle, liike-elämän palvelualoille ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla tilastoidut yritykset. Arvioiden mukaan henkilöstöpalveluja tuotti vuonna 2008 noin 180 muille aloille tilastoitua yritystä. Myös varsinaisella henkilöstöpalvelualalla yritykset ovat monialaisia, sillä ne tarjoavat työvoiman vuokrauksen lisäksi rekrytointi-, suorahaku-, uudelleensijoittumis- ja ulkoistamispalveluja. Kotimaisten lisäksi työvoimanvuokrausta harjoittavat Suomessa ulkomaille, kuten Baltiaan, rekisteröidyt yritykset. Lähde: Yrittäjyyskatsaus 2010, TEM

50 Vuokratyöntekijöiden määrästä on Suomessa hyvin erilaisia ja osin ristiriitaisia tilastotietoja Yksityisen henkilöstöpalvelualan voimakasta kasvua kuvastaa se, että Tilastokeskuksen YTR:n tilastojen mukaan toimialan reaalinen liikevaihto on lähes kahdeksankertaistunut ja henkilöstön määrä on miltei kuusinkertaistunut vuosina Henkilöstöpalveluala on suhdanneherkkä toimiala ja liikevaihto supistuikin vuonna 2009 kolmen vuoden takaiselle tasolle. Vuoden 2010 alun ennakkotiedot kuitenkin osoittavat, että liikevaihto olisi kääntynyt pieneen nousuun. Henkilöstöpalvelualalla kasvuyritysten osuus yrityskannasta on suurempi kuin koko yrityskentässä keskimäärin, minkä lisäksi yritysten vaihtuvuus on suurta. Suuri vaihtuvuus on tyypillistä laajentumisvaiheessa olevilla toimialoilla. Vuokratyöntekijöiden määrästä on Suomessa hyvin erilaisia ja osin ristiriitaisia tilastotietoja. Mm. TEM:n teettämän selvityksen mukaan suomalaisissa henkilöstöpalveluyrityksissä oli noin vuokratyöntekijää vuonna 2008 ja Verohallinnon tilastojen mukaan alan yrityksillä on reilusti yli palkansaajaa. TEM:n laatiman selvityksen mukaan vuokratyövoimaa käytti Suomessa noin yritystä ja julkisyhteisöä vuonna Lisäksi vuokratyövoimaa käyttävät yksityiset kotitaloudet ja elinkeinoharjoittajat. Tyypillisiä vuokratyön käyttäjiä ovat yritykset, joiden tilauskanta vaihtelee eri aikoina sesonkien mukaan. Siksi vuokratyötä käytetään paljon palvelualoilla, kuten matkailu-, hotelli- ja ravitsemisalalla. Vuokratyö on yleistä myös suurissa projektiluonteisissa teollisuuden, energiahuollon ja rakennusalan hankkeissa. Lähde: Yrittäjyyskatsaus 2010, TEM