Yrittäjänpäivä TÄNÄÄN. Yrittäjyyden monet polut. uutta työpaikkaa syntynyt pk-yrityksiin. Hyvinvoinnista jaksamista arkeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjänpäivä TÄNÄÄN. Yrittäjyyden monet polut. uutta työpaikkaa syntynyt pk-yrityksiin. Hyvinvoinnista jaksamista arkeen"

Transkriptio

1 N:o 3 Keskiviikko 5. syyskuuta uutta työpaikkaa syntynyt pk-yrityksiin Hyvinvoinnista jaksamista arkeen Yrittäjyyden monet polut TÄNÄÄN 5.9. Yrittäjänpäivä Imatran seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjät

2 2 Keskiviikko 5. syyskuuta 2012 Pääkirjoitus Tämän kertainen Muurahainen ilmestyy Yrittäjänpäivänä, jota on vietetty vuodesta 1997 alkaen vuosittain näin 5.9. Tämä päivä on merkitty myös oikeutetusti merkkipäiväksi suomalaiseen kalenteriin. Siispä heti aluksi toivotan mitä parhainta onnea ja menestystä kaikille Yrittäjille, tämä päivä on teidän päivänne! Yksityisyritteliäisyys on se avain, joka aukaisee portin onnellisempaan tulevaisuuteen todettiin jo vuonna 1945 Yksityisyritteliäisyyden viikon tunnuslauseessa, tuolloin on perustettu yrittäjäyhdistys Imatralle. Yritykset ovat tärkeä yhteiskunnan perusta luvulla kaikki uudet, yli työpaikkaa ovat syntyneet pk-yrityksiin. Yritykset siis luovat uutta toimintaa, uutta työtä ja takaavat siten yhteiskuntamme hyvinvoinnin. Tulevina vuosina yhä useammassa yrityksessä on sukupolvenvaihdos edessä. Yrityksiä syntyy näillä näkymin vähemmän kuin entisiä poistuu ja nuoria yrittäjiä tarvitaan kipeästi. Yritykset verkottuvat eivätkä enää vain kilpaile muiden yritysten kanssa, vaan tarvitsevat niitä yhteistyökumppaneikseen. Yrittäjyys on vahva vaihtoehto työllisyyden lisäämiseksi. Verkottuminen on tärkeää paitsi yrityksille, myös yrittäjäjärjestön toimijoille. Yksi keskeisimmistä yhteistyöverkostoista liittyy kunnalliseen päätöksentekoon. Tulevaa syksyä värittävät kunnallisvaalit. Lähes jokainen kunnallinen päätös vaikuttaa joko suoraan tai välillisesti yrityksiin ja yritysvaikutuksia on pystyttävä arvioimaan ennalta. Siksi on erityisen tärkeää saada päätöksentekijöiksi myös yrittäjiä, jotka tuntevat yrittäjän arkipäivän ja osaavat viedä viestiä päätöksentekoa varten. Yhteistyötä tarvitaan jokaisessa kunnassa, kuntien välillä ja myös maakunnallisesti, ja Imatran seudulla siitä on erinomaisen hyviä kokemuksia. Tässäkin Muurahaisessa on esillä erilaisia yrityksiä. Esillä on menestyneitä yrityksiä, jotka ovat saaneet ansaitusti huomiota ja ovat palkintonsa ansainneet. Onnittelen Muurahaisen toimitusneuvoston puolesta nyt Kehyn palkitsemia yrityksiä, syksyn mittaan myös yrittäjäjärjestö palkitsee sekä paikallisesti ja maakunnallisesti menestyneitä yrityksiä. Vielä kerran, onnea kaikille Yrittäjille Yrittäjänpäivänä ja menestyksellistä jatkoa toivotellen, Ilkka Ollonen Imatran Seudun Yrittäjät ry puheenjohtaja Kysymykset kuntajohtajille 1. Miten aiot puolustaa ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun säilymistä Imatran seudulla? 2. Onko koulutus suunnattu Imatran seudulla oikeille aloille, mitä muuttaisit? Pertti Lintunen Imatran kaupunginjohtaja 1. Työtä tehdään koko ajan yhteistyössä tosten ja paikallisten yritysten kanssa. Kaupunki on omalta osaltaan vaikuttamassa mm. amk:n tilaratkaisuihin, jotta opetustiloja voidaan oppilai- tiivistää. 2. Kyllä pääosin on. 3. Kyllä ko. kokeilu olisi voitu käynnistää. Harri Anttila Rautjärven kunnanjohtaja 1. Olennaista on asian käsittely maakuntatason foorumeissa ja saada kaikki ymmärtämään maakunnallinen etu paikallisten etujen sijaan. Koko maakunnan oikean osaamisprofi ilin 3. Olisiko mielestäsi ruotsinkielen vaihtaminen venäjään pitänyt sallia alueellamme? turvaamiseksi Imatran koulutus on ensiarvoisen tärkeää. Toisaalta erityisesti ammattiopiston koulutuksen vähentäminen on maakunnan nuorison tasaarvokysymys, koska nykyisillä liikenneyhteyksillä vain Imatralla voi käydä Rautjärveltä käsin. Muutoin on muutettava pois heti peruskoulun jälkeen. 2. Imatran koulutus on perinteisesti ollut kohtuullisesti alueen työvoiman tarvetta vastaavaa. Olennaista on turvata tulevaisuudessa riittävän nopea reagointi muuttuviin tarpeisiin. Yrittäminen on vastuun kantamista vietetään valtakunnallista yrittäjänpäivää. Tässä kohtaa on hyvä pohtia yrittämisen ja työnteon merkitystä Imatran seudulla ja laajemminkin. Uutisissa päähuomion saavat euron kriisi, Nokia ja muut isomman mittaluokan asiat. Maan talouden isosta veturista (Nokia) ei taida enää olla vetoavuksi nykytilanteessa ja monella kaupunkiseudulla ollaan ikävän rakennemuutoksen edessä. Vikaa on etsitty monesta suunnasta ja apuun ongelmissa on kysytty lähinnä valtiota. Valtion, tai ylipäätänsä aina jonkun muun kuin meidän itsemme tekemiset tuntuvat uutisoinnin perusteella olevan ne, jotka ratkaisevat tulevaisuutemme. Vähättelemättä valtion toimenpiteiden merkitystä rohkenen epäillä valtion mahdollisuuksien vaikuttaa asioihin olevan aika vähissä. Toki rakenteilla, lainsäädännöllä ja kannustimilla voidaan ohjata ihmisiä kantamaan vastuunsa itsestään tai sitten päinvastoin. Talouden todellinen perusta muodostuu kuitenkin valtion sijaan pienistä ja keskisuurista yrityksistä, joiden merkitys talouden ja työllisyyden kasvussa vain korostuu tulevaisuudessa. Vähän pidemmälle mietittynä talouden perusta ei muodostu edes yrityksistä sinänsä, vaan vastuunsa kantavista ihmisistä. Talouden ja hyvinvoinnin perusta ovat kaikki ne ihmiset, jotka päättävät itse kantaa vastuunsa ja tehdä osansa. Yrittäminen ei ole vastakohta palkkatyölle, se on itse asiassa henkilökohtaisen vastuunkannon muoto. Mikään ei tietenkään estä muitakin kuin yrittäjiä toimimasta samaan tapaan. Eikä mikään estä kaikkia vaikuttamasta ilmapiiriin, joka olisi vastuunottamiseen kannustava. Tästä pääsemmekin Imatran seudulle. Viime aikojen kehitys seudullamme on ollut positiivista, vaikka isot haasteet ovat jotakuinkin ennallaan. Usein turhankin synkistä puheista huolimatta Imatran seudulta löytyy lukuisia menestystarinoita, useita hienoja tapahtumia ja myös paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Muistammeko me nämä positiiviset asiat vai mietimmekö vain sitä mikä kotiseudullamme, Suomessa tai Kreikassa on pielessä? Jäämmekö odottamaan, että joku muu ratkaisee asiat puolestamme vai teemmekö jotain itse asioiden eteen? Ja ennen kaikkea: muistammeko kannustaa ja arvostaa niitä, jotka ovat itse päättäneet tehdä jotain? Aki Keskinen Antti Pätilä Ruokolahden kunnanjohtaja 1. Oppilaitoksia puolustetaan myös omilla jaloilla eli siten, että Imatran seudun ammattiopistoon ja ammattikorkeaan hakeudutaan aktiivisesti. Ruokolahden kunnan puolesta ja omasta puolesta pystymme kannusta- maan ruokolahtelaisia peruskoululaisia ja lukiolaisia huomi- oimaan seudun opiskelumahdol- lisuudet ja myös 3. Kyllä. Venäjän salliminen vaihtoehtona tukisi paremmin seudun tulevaisuuden tarpeita. hakeutumaan seudun oppilaitoksiin. Kysyntä ylläpitää tarjontaa. 2. Luotan koulutuksen ammattilaisten päätöksiin eli että koulutus on suunnattu pääpiirtein oikein. 3. Periaatteessa kyllä olisi pitänyt sallia. Asia on kuitenkin moniuloitteinen, Suomi on kaksikielinen maa, jossa toinen virallinen kieli on ruotsi. Ruotsin kieltä edelleen vaaditaan moniin julkisiin tehtäviin ja jos sitä ei hallitse, sulkee hakija itsensä työvalinnan ulkopuolelle. Jos venäjän kieltä haluaa oppia hyvin, kannattaa sen opiskelu aloittaa lapsuus- tai nuoruusiässä. Venäjän opiskelu saattaa olla myös jonkin verran vaativampaa kuin ruotsin. Jos nuori on kielellisesti lahjakas ja pystyy opiskelemaan tuloksellisesti venäjää, pystynee hän myös suhteellisen vaivattomasti oppimaan ruotsiakin. Seuraava Muurahainen ilmestyy ke

3 Keskiviikko 5. syyskuuta Mielipide Akseli Akanvirta Kuvat: Mikko Lemola, ELY-keskus/Mikko Lehtimäki, ELY-keskus/Station MIR Yhteistyöllä uusia mahdollisuuksia Kaakkois-Suomen Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksella on vahva rooli alueen hyvinvoinnin ja suotuisan kehityksen edistäjänä. Oma vastuualueeni on Elinkeinot, Työvoima, Osaaminen ja Kulttuuri. Elinkeinoelämän menestys levittää hyvinvointia ympärilleen. Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja edistäminen luovat kasvua ja tarvetta työvoimalle. Autamme alkuun uusia yrityksiä ja työnnämme kasvuhaluisia yrityksiä seuraavalle kasvun portaalle. Innovaatiot ja kansainvälistyminen auttavat kansantalouttakin kasvamaan. Venäjä on Kaakkois-Suomen näkökulmasta tunnistettu suurena mahdollisuutena, jota ei varmasti ole vielä kaikin tavoin hyödynnetty. Nyt valmistelemme Työ- ja elinkeinoministeriön ja Kaakkois-Suomen eri toimijoiden kanssa yhteistä Kasvusopimusta, jonka teemana on Venäjä. Yhteistyöllä varmasti löydämme uusia mahdollisuuksia. Voimme myös Kaakkois-Suomen sisällä oppia toisiltamme hyviä käytäntöjä. Ministeri Jyri Häkämies on toivonut että tässä asiassa ei rimaa ainakaan laitettaisi liian matalalle. Työvoima tarvitsee osaamista voidakseen tukea elinkeinoelämän kasvua. Rakennamme TE-toimistojen palveluja uudella tavalla jotta voimme mahdollisimman tehokkaasti ohjata ihmisiä töihin ja varmistaa että heillä on tarvittava osaaminen. Pitkäaikaistyöttömien määrää pyritään vähentämään ja erityinen painopiste on vuoden alussa voimaan tuleva Nuorten Yhteiskuntatakuu. Hallitus haluaa taata jokaiselle nuorelle työ-, harjoittelu-, tai opiskelupaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Lappeenrannassa järjestetään aiheesta tilaisuus Tilaisuudessa esitellään myös Hepokatti Klikkaa yhteiseen palveluumme yrityssuomi.fi Imatran seudulla onnistuneesti toteutettua kesätyökokeilua. Takuun varmistamiseksi tarvitaankin useiden tahojen yhteistyötä seudulla. Tervetuloa mukaan. Ihmiset tarvitsevat kulttuuria sen kaikissa muodoissaan virkistäytyäkseen ja voidakseen hyvin. Kulttuurilla on suuri merkitys seudun imagolle ja viihtyisyydelle. Vaikutukset näkyvät vetovoimaisuutena niin väestön kuin matkailunkin suhteen. Elyn rooli kulttuuritoiminnan kehittäjän liittyy toisaalta erilaisten verkostojen rakentamiseen ja toisaalta kulttuuriyritysten tukemiseen eri tavoin. Pienten yritysten on vaikea yksin vastata erilaisiin vaatimuksiin. Yhteinen tekeminen esimerkiksi markkinoinnin, myynnin tai logistiikan suhteen on resurssien säästämistä. Tämä koskee muuten kaikkia pieniä yrityksiä. Erilaisten koulutusten ja hankkeiden avulla voidaan jakaa oppia, mutta suurin anti niissäkin voisi olla osanottajien verkoston rakentaminen. Yrityspalveluorganisaatiot ovat tiivistäneet omaa verkostoaan niin TEM-konsernin sisällä (ELY, Finnvera, Tekes, TE-toimisto, Finpro) kuin seudullisten toimijoiden kanssa (kehitysyhtiöt, Pro Agria, hautomot jne). Yhteisen palvelun löytää osoitteesta Sinne on pyritty kokoamaan kaikki yrityspalvelut, jotta yrittäjän on ne helppo löytää. Myös Lappeenranta-Imatran paikallissivut ovat jo valmiina tutustuttavaksenne. Toivon niiden olevan menestyksenne apuna. Hyvää Yrittäjänpäivää, Satu Mäkelä johtaja, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Electionland Kyllä on nyt niin, että kansainvälinen kasino avaa ovensa Vaalimaalle (Electionland) parin vuoden sisään. Tai sitten ei. Akseli on kiertänyt muutakin kuin tahkoa, eikä niiltä pohjilta ole lainkaan varma Vaalimaan kasino-hankkeen toteutumisesta. Ainakaan niiden rahoittajien voimin, jotka on nyt esitelty. Jos Raha-automaattiyhdistyksen kaltainen instituutio ei suostu tai osaa kertoa rahoittajista ja siis tulevista vuokraisännistään muuta kuin nimet, edessä on ongelmia. Pahoja. Rahiksen kaltainen yhtiö kyllä ennakoi rahapelivoittonsa eurolleen ja sentilleen, mutta kasinorakentajien taustoista se ei tiedä mitään. Kasinotoiminta vaatii muutenkin paljon ennakointia monien turvallisuusriskien vuoksi. Mutta on tuossa hankkeessa muutakin ihmeteltävää. Aika moni liiketuttu on Rahiksen sijoituspaikkavalintaa ihmetellyt. No, happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Election on siis vaalit ja on tässä muitakin valintoja edessä kuin kasinon paikka. Kunnallisvaalit on edessä. Imatralla takana on henkisesti raikkaampi ja taloudellisesti aiempaa vahvempi valtuustokausi. Kun perussuomalaiset nousivat valtuustoon ja hallitukseen saakka, moni pelkäsi, että meno muuttuu hurjaksi. Kattia kanssa. Persuthan ovat olleet ainakin ulospäin ihan sisäsiistejä. Venettä ei ole juuri keikuteltu. Tosin politiikka on ollut sellaista, että persuille ei ole aseita käteen annettu. Kun katsoo Lappeenrantaa, siellä on Soinin joukoille tehty tilaa. Tosin puhdistus on siellä jo käynnissä ja Akseli veikkaa, että se jatkuu syksyn vaaleissa. Imatralle voi syntyä mielenkiintoinen tilanne kunnallisvaaleissa. Kaupunginjohtajan jälkeen hierarkian kakkonen eli hallintojohtaja Marita Toikka pyrkii valtuustoon Lappeenrannassa kokoomuksen riveistä. Jos Toikka läpäisee seulan, Imatralla tulee pohdittavaa. Voin kuvitella, että Imatran uusi valtuusto ei katsele kakkosjohtajansa valtuustouraa pelkästään demokratian ja vapaan kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta. Jollain pettää pokka ihan varmasti. Akseli Akanvirta Kirjoittaja on imatralaisen liike-elämän harmaa eminenssi. VÄLKOMMEN! ЧТО..? ANNI KÄYTTI TYÖSSÄÄN AKTIIVISESTI HYÖDYKSI KOULUSSA OPPIMAANSA RUOTSIN KIELTÄ. No 3/2012 Imatran seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjien MUURAHAINEN Yritysten ja elinkeinoelämän arjen asiantuntija ja yrittäjyyden kasvot ympäröivään yhteiskuntaan. Julkaisija: Sanoma Lehtimedia Oy / Uutisvuoksi Päätoimittaja: Ilkka Ollonen Imatran seudun yrittäjien puheenjohtaja puh Toimitusneuvosto: Tommi Matikainen, Virve Niiranen, Kaisa Rahkonen, Mirja Vaittinen, Marko Myllymäki, Tuula Röysky-Terävä, Pentti Miikki, Kaija Huuhtanen Kannen kuva: Heidi Veijalainen Ilmoitusmyynti: Uutisvuoksen ilmoitusosasto Paino: Saimaan Lehtipaino Oy, Lpr

4 4 Keskiviikko 5. syyskuuta 2012 Tämän päivän yrittäjän Kysyimme yrittäjänpäivän kunniaksi yrittäjäyhdistysten puheenjohtajilta yrittäjyyteen liittyvää kolmea toivomusta. kolme toivomusta Ilkka Ollonen puheenjohtaja Imatran seudun yrittäjät Verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen sekä suhteessa yrittäjä / palkansaaja että suhteessa Oy / henkilöyhtiö. Yrittäjyyskasvatuksen lisääminen kouluissa yrittäjyyden arvostuksen nostamiseksi. Paikallisen sopimisen mahdollistaminen nykyistä helpommaksi työnantajayrityksille. Mirja Vaittinen puheenjohtaja Rautjärven yrittäjät Laman ja talouskriisin ruokkiminen mediassa SEIS! Media rummuttaa jatkuvaa lamaa ja talouskriisiä joka tuutista, vähemmästäkin kuluttaja aivopestään ja kulutuskäyttäytyminen muuttuu, ei uskalleta ostaa vaikka siihen olisikin varaa. Raha kiertämään sillä pyöritetään rattaita eteenpäin. Suosi suomalaista, tuet suomalaista työtä ja yrittämistä! Vanha lause, joka kannattaisi uudelleen nostaa esille ja arvoon! Työllistämisen arvo ja työn tekemisen mahdollisuus kunniaan. Työllistämisestä pitää tehdä helppoa ja vaivatonta, ei liian kaavoihin kangistunutta. Töitä on kyllä tarjolla mutta ei ole tekijöitä tai jos on, niitä ei työ kiinnosta. Liian usein törmää tilanteisiin ettei palkansaajaa kiinnosta työ kun kotiin maksetaan melkein sama palkka tekemättä mitään. Sama useilla nuorilla, työstä maksettava rahapalkka vaikka se onkin työehtosopimusten mukainen ei enää motivoi tekemään työtä, kun rahaa saadaan muutenkin niin helposti tekemättä mitään. Tuleville kuntapäättäjille seuraavalle valtuustokaudelle rohkeutta tehdä väistämätön kuntaliitospäätös, oikean sisältöinen ja suuntainen, vahva Imatran seutukunta! Matti Jaatinen puheenjohtaja Ruokolahden yrittäjät Toive, että talous ei ajaudu maailmanlaajuiseen lamaan, sillä on vaikutus monen alan yrityksen toimeentuloon. Ammattitaitoisen työvoiman saamisen varmistaminen riittävällä oikein suunnatulla koulutuksella. Nuorten tutustuttaminen työelämään riittävän ajoissa, sieltä ne uudet pätevät työntekijät ja Yrittäjät tulevat. Yrittäjien ääni kuuluviin kunnallisvaaleissa Veikkaan, Paikallinen yrittäjä tietää parhaiten, mikä on kunnan elinvoiman kannalta tärkeintä. Syksyn kunnallisvaaleissa meillä Suomen Yrittäjillä on selkeä tavoite: vähintään tuhannen yrittäjävaltuutetun paikan säilyttäminen. Se on myös kuntien etu, sillä yrittäjät tietävät parhaiten, millaisia päätöksiä on tehtävä, jotta yritykset voivat toimia täysillä. Ilman menestyviä yrityksiä kuntien verotulot ja palvelut hiipuvat ja kaikki kärsivät. Näissä vaaleissa yrittäjät ja yrittäjäjärjestö haluavat kertoa entistä selkeämmin kunnan elinvoimaan liittyvistä tekijöistä. Elinkeinopolitiikassa tarvitaan uutta ajattelua. Meneillään oleva kuntauudistus muuttaa kuntarakenteita ja kuntien tehtäviä sekä vaikuttaa kuntien elinkeinopolitiikkaan. Yrittämisen toimintaedellytysten kehittämisen on oltava avainroolissa kaikessa päätöksenteossa Veikkaan, että kunnallisvaalien kärkipuheenaiheita ovat ainakin palveluiden ulkoistaminen, kuntien taloustilanne ja kaavoitus. Rohkaisen teitä yrittäjiä tuomaan vaalikeskusteluihin vahvasti myös omia aiheita. Esimerkiksi omistajanvaihdoksista on hyvä puhua. Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometrin mukaan joka neljännessä suomalaisyrityksessä on edessä omistajanvaihdos seuraavan viiden vuoden kuluessa. Uuden yrittäjäsukupolven kasvattamisessa tarvitaan yhteisiä talkoita. Jossakin parin työnantajayrityksen lopettaminen saattaa ajaa pienen kunnan ahdinkoon. Siksi kuntien pitää ottaa vahva rooli onnistuneiden omistajanvaihdosten ohjaamisessa. Meillä on yrittäjäjärjestönä syksyn kunnallisvaaleissa kiistaton valtti: Suomen jokaiseen kuntaan ulottuva paikallisyhdistysverkosto. Paikallisyhdistysten tärkein tehtävä on vaikuttaa kuntien päätöksiin, erityisesti kunnan elinkeinopolitiikkaan, kaikkien yrittäjien puolesta. Kuntavaaleissa tätä vahvuutta kannattaa käyttää hyväksi. Nyt on paikallisyhdistysten aika toimia. Kunnallisvaalit ovat paikallisvaalit. Paikalliset yrittäjät tietävät parhaiten, mikä on yritysten kannalta tärkeintä. Pitkäjänteisellä yhteistyöllä kuntien kanssa on että kunnallisvaalien kärkipuheenaiheita ovat ainakin palveluiden ulkoistaminen, kuntien taloustilanne ja kaavoitus. Kuva: Sini Pennanen pystytty parantamaan kuntien yrittäjämyönteisyyttä. Yrittäjäjärjestö on esimerkiksi mukana tekemässä elinkeinopoliittisia ohjelmia ja strategioita. Tätä työtä jatketaan yrittäjämyönteisen vaalituloksen jälkeen myös tulevalla valtuustokaudella! Nyt vaalisyksynä me Suomen Yrittäjät toteutamme laajan kunnallisvaalikampanjan, jonka avulla tuetaan, innostetaan ja kannustetaan ehdokkaana olevia yrittäjäjärjestön ja toimialajärjestöjen jäseniä vaalityössä. Samalla muille päättäjille ja kansalaisille kerrotaan yrittäjyydestä ja sen merkityksestä Suomelle, suomalaisille ja kunnille sekä esitetään Suomen Yrittäjien, toimialajärjestöjen, aluejärjestöjen ja paikallisyhdistysten tavoitteita yrittäjien toimintaympäristön parantamiseksi kunnissa. Kari Jääskeläinen elinkeinoasioiden päällikkö Suomen Yrittäjät KLIKKAA LISÄTIETOJA yhdistysten vilkkaasta toiminnasta tapahtumakalentereista: Yrittäjä on päivänsä ansainnut Otsikko on lainaus 5.9. vietettävän Yrittäjän päivän pääjuhlan ohjelmasta. Yrittäjän päivää on vietetty vuodesta 1997 alkaen. Siitä on muodostunut kansallinen juhlapäivä. Ympäri maata järjestettävissä tilaisuuksissa kerrotaan yrittäjyyden merkityksestä maallemme ja juhlistetaan yrittäjyyttä erilaisin huomionosoituksin. Mukana juhlimassa on yrittäjien ja järjestöjen lisäksi kouluja, kuntia ja kaupunkeja, eli laajat kansalaispiirit osallistuvat yrittäjyyden juhlintaan. Eikä ihmekään, sillä Suomalaisen Työn Liiton elokuussa 2012 tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisista 80,5 % oli sitä mieltä, että yrittäjyys on asia, jota Suomessa täytyisi edistää! Tämä vuoden Yrittäjän päivän pääjuhla järjestetään Tampereella. Teemana on perhe- ja palveluyrittäjyys. Se kuvaa hyvin tämän päivän tilannetta suomalaisessa pk-yrityskentässä. Ikääntymisen myötä suuri määrä pitkään toimineita yrittäjiä suunnittelee siirtyvänsä hyvin ansaittujen eläkepäivien viettoon. Yritystoiminnan jatkajista on kuitenkin pulaa. Lähipiiristä saattaisi löytyä jatkaja, mutta usein sukupolven vaihto kilpistyy ankaraan verotukseen. Seurauksena on yrityksen myynti tai toiminnan lopettaminen, jolloin niin palvelut kuin mahdolliset työpaikat katoavat, usein lopullisesti. Yrittäjän on vaikea ymmärtää miksi nivelkohdassa, jossa toiminnan vastuut ja velvoitteet siirtyvät lapsille, pitää maksaa veroa. Eikö olisi parempi, että liiketoimien jatkuvuutta koetettaisiin kaikin tavoin edistää, ja kerätä vero vasta kun yrityksen myynti tapahtuu perheen ulkopuoliselle taholle. Ruotsissa tämä(kin) asia on oivallettu paremmin ja veroa maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun sukupolvelta toiselle siirtyneestä yrityksestä luovutaan lopullisesti ja se myydään perheen ulkopuolisille. Yritysten määrään kasvu on viime vuosina hiipunut ja lähtenyt jopa laskuun, ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun alun laman. Suunta on hälyttävä. Tilastokeskus on tutkinut uusien yksityisen puolen työpaikkojen syntyä Suomessa vuosina Tilastojen mukaan kokopäiväisten työpaikkojen nettolisäys on työpaikkaa, jotka kaikki ovat syntyneet pk-yrityksiin! Tämä on merkittävä muutos suomalaisessa elinkeinoelämässä. Suurteollisuuden tuotanto ja työpaikat siirtyvät rajojemme ulkopuolelle ja uusien työpaikkojen luonti on jää pk-yritysten varaan. Jotta maamme hyvinvointipalvelut voitaisiin rahoittaa myös jatkossa, tarvitsemme kasvun aikaansaamiseksi uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Uudet yritykset syntyvät lisääntyvässä määrin palvelusektorille. Tämän vuoksi on tärkeää, että kaikkia toimenpiteitä harkitaan palvelusektorin kehittämiseksi. Kotitalousvähennys on ollut hyvä kannustin uuden palveluelinkeinon luomiseksi. Pienistä puroista syntyy taloudellista toimeliaisuutta, työpaikkoja ja verotuloja. Maan hallituksen tulisikin kantaa erityistä huolta pienten palveluyritysten toimintaedellytyksistä. Esimerkiksi kotitalousvähennyksen palauttaminen aikaisemmalle tasolle ja alv:in alarajan nosto kannustaisivat palveluyrittäjiä entisestään investoimaan toimintojensa kehittämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Isossa kuvassa näillä toimenpiteillä olisi suurella todennäköisyydellä positiivinen vaikutus valtion verotulojen karttumiseen. Toivotan kaikille yrittäjille hyvää ja menestyksellistä syksyä ja mitä parhainta Yrittäjän päivää! Yrittäjyys kantaa Suomea Mikko Simolinna Suomen Yrittäjät, puheenjohtaja

5 Työhyvinvointia terveysliikuntaa jaksamista Yrittäjille Usein puhutaan työmäärästä, pitkistä työpäivistä, joiden päätteeksi on vielä luottamustoimia, kokouksia ja edustusmenoja. Yrittäjien arki on kiireistä, kun työhön ja yrittämiseen yhdistetään vielä perheelämä. Pitäisi enemmän puhua ja kiinnittää huomiota hyvään lepoon, ravintoon sekä liikuntaan, sillä näiden avulla pidämme itsemme kunnossa ja jaksamme paremmin yrittäjän arkea kaikkine kiireineen. Työurat ovat pidentyneet ja ihmisten kunto huonontunut merkittävästi, kiire ja stressi painavat päälle jatkuvasti; jos tämä kuulostaa tutulta, on aika tehdä asialle joku muutos. Aloittaminen Liikunnan lisääminen viikon arkirutiineihin pikkuhiljaa voi koukuttaa mukavasti. Kun itsestään pitää kirjaa, asialle alkaa tapahtua jotain. Aloita vaikka ruokapäiväkirjasta. Ruokapäiväkirja voi paljastaa karun totuuden välipaloista ja ylimääräisistä herkuista ja juomista ja voi myös paljastaa suuria puutoksia oikean ravinnon saannista. Ruokapäiväkirjan tulkitsemiseen ja oikeille urille pääsyyn voi tarvita alan ammattilaista ja se kyllä kannattaa. Myös harjoituspäiväkirja on tehokas apuväline. Kirjaa ylös kaikki liikkuminen, myös hyötyliikkuminen esim. ruohonajo, harjoitteluun käytetty aika ja fi ilis. Harjoituspäiväkirjasta on helppo jälkeenpäin tarkistaa harjoitusten onnistuminen ja teho. Kuva: Julia Rahkonen Kahvakuulailu on hyvä harrastus kenelle tahansa Aina on sopiva ikä aloittaa. Liikunnan ilo Sykkeen seuraaminen auttaa saavuttamaan toivotun tason. Vanhanaikainen käsitys, että hyvään kuntoon pääsee vain harjoittelemalla kovaa, on väärä ja sykkeen mittauksen myötä onneksi harjoitukset ovat muuttuneet järkevämmiksi. Kun sydämen laittaa työskentelemään eri tehoilla, alkaa asioita tapahtua. Kun sydämesi työskentelee prosentin teholla, se edistää terveyttä ja auttaa kehoasi palautumaan prosentin teholla parannat hyvin kestävyyttä ja tällä sykealueella tulisi suurimman osan liikunnasta tapahtua. Lyhyissä jaksoissa voi myös koetella sydämen äärirajoja, jolloin parannat myös kestävyyttäsi, maksimisuoritustasi ja nopeuttasi. Sykettä voi helposti seurata vaikka perussykemittarin avulla. Mittarista voi helposti tarkistaa myös kalorikulutuksen, joka usein on myös erittäin mielenkiintoista. Mittari kannustaa sinua liikkumaan sekä vahtii alussa ettei aloita liian kovaa ja kovilla sykkeillä. Hyviä perusliikuntamuotoja kesäisin löytyy ihan kotiovelta, vaikka sauvakävely tai juoksu sekä pyöräily, mökkirannassa uinti tai vesijuoksu. Syksyn pimentyessä on kiva aloittaa jumpat, tanssit, jooga, kuntopiirit, kahvakuula, tennis, sulkapallo tai vaikka kuntonyrkkeily oman kaupungin valikoiman mukaan. Metsä kutsuu moneen harjoitteluun, uusin on koko perheelle sopiva frisbeegolf sekä aina suosittu kuntosuunnistus, unohtamat- ta marjastusta ja sienestystä, joissa tulee käveltyä pitkäkin matka huomaamatta. Talvella kannustetaan kaikki hiihtoladuille ja luistelemaan ja lumikenkäilemään. Ensilumenladun saamme tänäkin vuonna Imatralla varmasti paljon ennen muita hiihtäjiä. Tässä on vain murto-osa lajivaihtoehdoista, joita kaupunkimme tarjoaa upeine puitteineen ja maisemineen. Yrittäjät sinun hyvinvointiasi varten Joskus harjoituksiin ja treeneihin kaipaa uusia ideoita ja ohjattua toimintaa. Tällöin voi kääntyä alan ammattilaisten puoleen ja tilata vaikka oman harjoitusohjelman tai pidempään harjoitteluun tai tavoitteeseen tai elämäntapamuutokseen oman valmentajan. Imatralla ja lähikunnissakin löytyy monia ammattilaisia auttamaan tässä ja löytämään juuri sinulle sopivan muodon harjoitteluun. Nyt ei muuta kuin kaikki liikkeelle ja pitämään harjoituspäiväkirjaa omasta liikunnasta ja keskittymään pitämään itsestä huolta ja jaksamaan paremmin. Kaisa Rahkonen Keskiviikko 5. syyskuuta 2012 Kahvakuula harjoitusmuotona Kahvakuulailu on monipuolista liikuntaa. Liikkeitä varioiden voi treenata voimaa, kestävyyttä, kehonhallintaa ja liikkuvuutta. Kehittyminen on nopeaa ja kehittymismahdollisuudet ovat miltei rajattomat. Kahvakuulailun perustan luovat heilurimaiset liikkeet, kuten etuheilautus sekä erilaiset painonnostosta tutut liikkeet. Tekniikka kannattaa opetella alussa hyvin, jotta kehittyminen lähtee heti oikeille raiteille. Kahvakuula on ns. epäkesko, joka erottaa sen selkeimmin käsipainoilla harjoittelusta. Liikkeet vaativat enemmän tasapainoa ja kehonhallintaa unohtamatta koordinaatiota. Harjoitteissa kuormittuvat monet isot lihasryhmät, liikkeitä tehdään eri tasoissa ja eri voimantuottosuunnissa jopa samassa liikkeessä! Kahvakuulailu on hyvä harrastus kenelle tahansa. Harjoituksen voi tehdä melkein missä vain, sisällä tai ulkona, kuntosalilla tai puistossa, ja jo muutamalla perusliikkeellä saa treenattua koko kehon lihakset, jolloin kiireinen säästää aikaa. Ikä ja sukupuoli eivät vaikuta kuulaharrastukseen, aina on sopiva ikä aloittaa. Kahvakuulia on aikaisemmin käytetty viljapunnuksina 1800-luvulla ja pikku hiljaa kuulia on käyty nostamaan kilpaa. Tänä päivänä kahvakuulaurheilu on painonnostoa aikaa vastaan. Kahvakuulailu harrastuksena on levinnyt useille saleille ja monien koteihin. Tässä pieni esittely kahvakuulasta, joka on villinnyt monia uusiakin kuntoilijoita viime vuosina. Yrittäjä, tässä sinulle muutama vaihtoehto helppoon aloittamiseen: Imatran Seudun Yrittäjät ry tarjoaa jäsenilleen edullisesti tiistaisin klo Kahvakuulatunnin FysioNiskassa torstaisin klo Kuntopiiri Colosseumissa sekä ilmaisen tutustumisillan Fresbee golfiin ke klo Karhumäen urheilukentän radalla Tervetuloa kaikki mukaan! Rautjärven Yrittäjät ry tarjoaa jäsenilleen edullisesti kuntosaliharjoittelua tostaisin klo 8.00 Simpeleen Fysikaalisen hoitolaitoksen kuntosalilla 5 Tuisku-PÄÄHINEET SorMillasta Tainionkoskentie 4 Anneli Husu P Nyt myös Tilauksesta Kivikankaan muikkuverkot verkonpauloitukseen liinat ja paulat Star Fishing Oy Lappeentie 23, Imatra P Avoinna ark la 9-14 Bar & Cafe Kuohu palvelee ke to klo pe la klo su klo Suunnittelu (arkkitehti-, rakenne-, sisustus-) Rakennuttaminen ja valvonta Kuntoarviot taloyhtiöille Puh Inkerinaukio, Imatra Tykkää meistä ja seuraa tapahtumia PAPERIHOMMAT RENNOSTI & HELPOSTI! Satu Tiippana, Imatran toimistovastaava Puh Tainionkoskentie 1 B, Imatra Kirjanpidot Tilinpäätökset Veroilmoitukset Palkanlaskenta Arvonlisäverot Toimistopalvelut Miksa-Tili Oy Siitolanranta 5, Imatra Puh Tarjoamme laadukasta ja asiakaslähtöistä palvelua! Vuoksen Tili- ja Isännöintipalvelu Lappeentie 24, IMATRA P

6 6 Keskiviikko 5. syyskuuta 2012 Etelä-Karjala vetää matkailijoita, jotka haluavat palveluja. Ruokolahdella, Rautjärvellä ja Imatralla yrittäjät ovat tarttuneet toimeen kukin omalla tavallaan. Tarjolla on lähes kaikkea upeista majoitusvaihtoehdoista jännittäviin aktiviteetteihin. Myös alueiden asukkaat ovat tarjonnasta kiinnostuneita. Erilaisia yrittäjiä yhdistää vähintään yksi asia: halu palvella asiakasta. Kuva ja tekstit: Veera Honkanen Saimaa Adventuresin kautta pääsee kokeilemaan esimerkiksi kelluntaa kuivapuvussa. Yrittäjyyden Yrittäjyyden monet polut Monia polkuja palveluyrittäjiksi Ohjelmapalveluyritys löysi oman paikkansa Saimaa Adventures työllistää vakituisesti neljä ihmistä. Ohjelmaan ei paljon enempää nykyisillä resursseilla mahdu. Ohjelmapalveluyritys Saimaa Adventuresin päälliköt, veljekset Ville ja Antti Harinen, katselevat tyytyväisinä Saimaan kimmeltävää pintaa. Taustalla on tänä vuonna valmistunut Hossukan Helmi, jossa asiakkaat on päivän päätteeksi hyvä saunottaa. Ei saunominen ole pelkästään se juttu, vaan täällä voi pitää esimerkiksi kokouksia, edustusvuoron saanut Ville Harinen kertoo. Kolmessa vuodessa on päästy pitkälle. Seuraavat kymmenen vuotta pitäisi vähintään jaksaa, sillä miehet tekivät Hossukan Helmestä pitkän vuokrasopimuksen Imatran kaupungin yritystilayhtiön kanssa. Hiljaisia kuukausia ei ole Saimaa Adventuresin osalta ensimmäinen työpäivä imatralaisilla miehillä oli Ennen Saimaa Adventuresia molemmat olivat yrittäjiä omilla tahoillaan. Veljekset kuitenkin näkivät matkailijoille tarjotuissa ohjelmapalveluissa tilaisuuden, jota ei kannattanut hukata. Nyt tämä pyörii ympäri vuoden. Hiljaisia kuukausia ei oikeastaan ole. Aluksi toiminta keskittyi mönkijäsafareihin, mutta nyt ohjelmassa on muun muassa banaaniajeluja, nousuvarjoilua ja kalaretkiä. Ympäri vuoden vuokrataan myös välineitä omatoimiseen ulkona liikkumiseen. Uusia lajeja on keksitty ja kehitetty koko ajan. Saatavana on lähes mitä vain, Harinen sanoo. Yksi palveluista on matkailijoille valmiiksi laadittu viikko-ohjelma, joka tarjoaa vähintään vinkkejä omaan lomaan. Harinen kertoo, että viikko-ohjelma alkaa jo olla täynnä. Vaikka uudet ideat ovat tärkeitä toiminnan kehittämisessä, ei ohjelmaan paljon uutta mahdu nykyisillä resursseilla. Vahvuudet peliin Tällä hetkellä työntekijöitä on neljä. Lisäksi on liuta alihankkijoita, jotka tekevät yhteistyötä Uusia Adventuresin kanssa. Työnjako veljesten kesken toimii hyvin, sillä molemmat ovat valinneet osa-alueet, jotka itseä kiinnostavat. Ville on enemmän toimitusjohtaja, Antti puolestaan huoltaa esimerkiksi ajoneuvot. Työstä saa tehdä juuri sellaisen kuin haluaa. On turha syyttää muita, jos joutuu tekemään epämiellyttäviä töitä, Ville Harinen toteaa yrittäjänä olemisen parhaista puolista. Alueen muiden yrittäjien kanssa tehdään Harisen mukaan yhteistyötä koko ajan. Meillä on noin alihankkijan verkosto. Yhteistyö on saumatonta, hän sanoo. Esimerkiksi matkatoimistot markkinoivat palveluita omille asiakkailleen. Pääosa asiakkaista tulee Venäjältä. Suomalaiset ja muut eurooppalaiset kattavat noin 20 prosenttia koko asiakasmäärästä. Myös yritykset, niin suomalaiset kuin venäläisetkin, ostavat palveluita esimerkiksi virkistyspäivilleen. Visioita tulevaan Aloittaessaan uutta yritystä miehet hakivat rahallista tukea silloiselta TE-keskukselta. Lainaa piti myös ottaa. Harinen visioi, että viiden vuoden päästä Saimaa Adventures on Suomen mittakaavassa iso ohjelmapalvelutuottaja. Jo tänä vuonna toimintaan on tullut paljon uutta. Kohta on vanhat jutut maksettu, joten ehkä jotain uusia riskejä voisi ottaa, hän sanoo. Aivan kaikkeen eivät Saimaa Adventuresin miehetkään taivu. Harinen kertoo, että Imatran alueella tilausta olisi lapsille sopivan tekemisen järjestämisessä. Toki Adventuresin retkille lapset ovat tervetulleita, mutta selkeästi lapsille suunnattuja aktiviteetteja ei ole. Harisen mukaan puutteen ovat huomanneet myös matkailijat. Se voisi olla lähes mitä tahansa. Ja jos lapsilla on kivaa, niin yleensä aikuisillakin on. lajeja on keksitty ja kehitetty koko ajan.

7 Keskiviikko 5. syyskuuta Yrittämisessä tärkeää on uudistuminen Etelä-Karjalassa riittää kysyntää tasokkaalle loma-asumiselle. Myös kotimaiset matkailijat ovat löytäneet hulppeat loma-asunnot. Patalaiska Cottages, eli Veli-Matti ja Natalia Kesälahden lomaasunnot, sai alkunsa 2000-luvun alkupuolella. Kesälahdet huomasivat, että venäläisten matkailijoiden määrä Etelä-Karjalassa on kasvussa, mutta tasokkaista, vuokrattavista loma-asunnoista oli pulaa. Tarjolla oli pieniä, kesäkäyttöön sopivia mökkejä. Ympärivuotiseen asumiseen sopivia tilavia loma-asuntoja ei ollut, Veli-Matti Kesälahti kertoo. Hän seisoo yhden mökin laajalla terassilla, jolta on näkymä Ilmajärvelle. Selän taakse jää lattiasta kattoon lasitettu seinä. Oikeastaan ikkunaa on kolmella sivustalla, koko terassin matkalta. Loma-asunnon avokeittiö olohuone-yhdistelmästä voi katsella rauhoittavaa luonnon tarjoamaa näytelmää. Koko perheen yritys Tontit löytyivät pienen hakemisen jälkeen Ruokolahden Pohjalankilasta, Ilmajärven rannalta. Rakentaminen alkoi vuonna 2006 ja seuraavan vuoden juhannuksena majoittuivat ensimmäiset vieraat. Yhteensä mökkejä on neljä. Itse siirryin puolitoista vuotta sitten päätoimiseksi yrittäjäksi. Vaimo on sitä ollut vuodesta 2007, Kesälahti kertoo. Päätoimisia työntekijöitä ei ole muita, mutta palveluita, kuten mökkien siivous, ostetaan ulkopuolisilta. Vahva kokemus kantaa Yhteistyö alueen muiden matkailu- ja palveluyrittäjien kanssa on tiivistä. Jos omat mökit ovat täynnä, ohjaa Kesälahti majapaikan kyselijät eteenpäin. Tärkeää on, että matkailijat tulevat Etelä-Karjalaan. Jonkin verran kysellään myös muita palveluita. Meille tulevat ovat aika omatoimisia, mutta esimerkiksi välinevuokraus hoidetaan Saimaa Adventuresin ja Salpasafareiden Yrittäjyys kautta. Pääasiallinen asiakaskunta tulee Venäjältä. Kotimaisten matkailijoiden osuus on lisääntynyt kuluvana vuonna, matkailijoita tulee etenkin pääkaupunkiseudulta. Myös muualta Euroopasta tulevia majoittujia on jonkun verran. Nojautuminen vain venäläisiin matkailijoihin on riski, jos tulee taantuma tai jos rajaliikenteessä tapahtuu jotain. Kotimarkkina-alue on toinen tukijalka, Kesälahti sanoo. Matkailuyrittäjyydessä pariskuntaa on auttanut aiempi kokemus Venäjästä ja liiketoiminnasta. Veli-Matti Kesälahti on esimerkiksi toiminut Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n Venäjä-yritysasiantuntijana. Patalaiskan ohella sekä Natalia vaatii riskinottokykyä. Veli-Matti Kesälahti isännöi neljää loma-asuntoa Ilmajärven rannalla Ruokolahdella. Ensimmäiset asukkaat pääsivät viettämään mökkijuhannusta viisi vuotta sitten. Isänsä kanssa yhtä mökeistä esittelivät pariskunnan lapset Linda ja Lauri. että Veli-Matti myös tekevät konsultaatioita ja kouluttavat asiakkaita Venäjän kauppaan liittyen. Investointisuunnitelmat muhivat Kesälahti kertoo, että he saivat vertaistukea muilta matkailutoimijoilta jo ennen rakennuspuuhiin ryhtymistä. Investointitukea tuli 15 prosenttia kokonaissummasta. Loput rahoitettiin itse, pääosin pankkilainalla. Melkoinen pääoma piti juosta kokoon. Velkaa ei markka-aikaan olisi niin monta miljoonaa uskaltanut ottaa. Loma-asunnoilla on tietysti oma arvonsa liiketoiminnan lisäksi. Mökit ovat lainan vakuutena, Kesälahti sanoo. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluvat lisäinvestoinnit. Yksityiskohdat ovat vielä työn alla. Kesälahdet haluavat kehittää toimintaa, mutta se ei välttämättä tarkoita lisärakentamista. Suunta on kuitenkin selvä. Katseet on käännetty eteenpäin. Yrittäjyys vaatii paitsi riskinottokykyä myös valmiutta kehittyä, Kesälahti sanoo. Hevosyrittäjäksi puolivahingossa Hevostilalla eletään vuosi kerrallaan. Kaikkina vuodenaikoina tarjolla on tuntiratsastusta, kesällä nautitaan myös pidemmistä ratsastusleireistä. Yrittäjän Rautjärven Änkilässä on hiljaista sateisena elokuun aamuna. Matkalainen arvaa osuneensa oikeaan osoitteeseen, kun tien vierus on täynnä erimuotoisia aitauksia. Ilmassa tuoksuu sateinen maa ja hevoset. Hevostila Diana on toiminut Änkilässä vuodesta Tilan emäntä, Hanna Parvinen, pyörittää paitsi lapsiperheen, myös yrittäjän arkea. Mies kuljettaa rekalla tukkeja, joten aikatauluissa on välillä sovittelemista. Parvinen vetää ratsastustunteja vuoden ympäri, kesäisin mukana ovat muutaman päivän mittaiset ratsastusleirit. Suurin osa on vakioasiakkaita. Välillä pitää myydä eioota, kun ei riitä aika tai vanhoihin ryhmiin ei mahdu, hän kertoo. Leirit mukana alusta saakka Hevosyrittäjäksi Parvinen ajautui vähän vahingossa. Hänen siskonsa veti ratsastustunteja perheen tilalla, kun Parvinen opiskeli hevos- ja maatalouskoulussa. Opintojensa jälkeen Parvinen ryhtyi pitämään tunteja, ja sisko lähti opiskelemaan. Sillä tiellä Parvinen on edelleen. Leirit ovat kulkeneet mukana alusta saakka, ensin kylän lasten ratsastusopetuksena. Ensimmäisen poninsa, joka yhä ihastuttaa tilan ratsastajia ja vieraita, hän sai kuusivuotiaana. Nyt poni on jo yli 20-vuotias lempeä leidi. Kaikkiaan tilalla on tällä hetkellä 13 hevosta ja ponia. Kaikilla on oma luonteensa. Hevoset ovat persoonia. Jos ne olisivat samanlaisia koneita, niin ei tämä työ onnistuisi, Parvinen kertoo. Myös ratsutilan asiakkaat pitävät siitä, että ratsuilla on omanlaisensa piirteet. itsenäisyys tuntuu sopivalta. Hevostila Diana on tällä hetkellä koti 13 hevoselle tai ponille. Tilan emäntä Hanna Parvinen järjestää ratsastustunteja ja ratsastusleirejä eri-ikäisille hevosharrastajille. Parvinen ei suuremmin tee yhteistyötä alueen muiden yrittäjien kanssa. Aika ei riitä, sillä kaitsettavana on eläinten ohella kaksi pientä tenavaa. Välillä on hektistä, jos ei saa lastenhoitajaa, Parvinen sanoo. Monen vuoden päähän tähtääviä suunnitelmia yrittäjällä ei ole, sillä eteenpäin mennään vuosi kerrallaan. Kesäleireillä mukana on apulaisia, mutta ratsastustunnit Parvinen hoitaa itse. Leirejä on kesässä yhteensä neljä viikkoa, jossa ehtii pitää viisi leiriä. Asiakkaita on viikossa 50 70, vuodenajasta riippuen. Kovilla pakkasilla ja sateilla tunteja joutuu joskus perumaan. Tulevaisuus ei pelota Parasta yrittäjyydessä Parvisen mukaan on, että saa olla kotona lasten kanssa. Myös yrittäjän itsenäisyys tuntuu ainakin tähän hetkeen sopivalta. Oman hyvän lisänsä tuovat ihanat asiakkaat. Saa olla oman itsensä pomo. Olen ollut muiden alaisenakin, mutta ei siinä ole samalla tavalla vastuullisena kuin omaa yritystä pyörittäessä. Parvinen kertoo, että yrittäjyyden alkutaival oli hieman kuoppainen. Hän kävi yritysneuvojan puheilla Parikkalassa. He suosittelivat hakemaan nuoren viljelijän tukea, ja siksi en saanut starttirahaa. Liikevaihto ei kuitenkaan riittänyt nuoren viljelijän tukeen, Parvinen kertoo. Hieman pyyhkeitä tulee myös siitä, että hakemusten perään piti monta kertaa kysellä. Nyt olisin viisaampi, Parvinen toteaa. Tulevat vuodet eivät Parvista suuremmin huoleta. Takaporttina on hankittu koulutus sekä tieto siitä, että töitä on. Työllistyisin helposti uudestaan, hän sanoo. Jos oikein huonosti kävisi, niin yksi keino olisi myydä osa hevosista. Ei se helppoa olisi, sillä ne ovat kavereita, Parvinen huokaa. Omaan tilanteeseen voisi esimerkiksi vaikuttaa, jos Rautjärven suuret työnantajat laittaisivat laput luukuille. Silloin osa ratsastajista varmaankin vähentäisi harrastukseen käytettyä rahamäärää. Nyt myynnissä ovat kuitenkin jo seuraavan kesän ratsastusleirit.

8 8 Keskiviikko 5. syyskuuta 2012 Vetovoimaa-hankkeen kuulumisia Vuoden 2012 alusta on Etelä-Suomen alueelle rakennettu matkailualan toimijoiden verkostoa, kertoo projektipäällikkö Juha Sorjonen. Viimeisimpänä yhteistyöverkostoon liittyi MEK ja Itä- Suomen yliopiston Matkailun opetus- ja tutkimuslaitos, jotka tuovat kansallisen ja kansainvälisen tason asiantuntemusta myös Imatran seutukunnan hyödyksi. Matkailun kehittämisverkostossa on tällä hetkellä yli 100 matkailualan yritystä ja organisaatiota Suomesta ja Venäjältä. Tax free -pilotointi 16 imatralaista yritystä on osallistunut paikalliseen tax free -myynnin kehittämispilottiin venäläisessä sosiaalisessa mediassa, kertoo Sorjonen. Mediatalo Toimeliaan toimesta on mm. luotu konsepti Imatran seudun yrittäjille, kuinka tuoda esiin omia tarjouksiaan venäläisille kuluttajille Venäjällä ja rakennettu nland.ru -sivusto tuotekuponkien jakoon. Pilotti päättyi elokuun lopussa, jonka jälkeen tehdään päätöksiä somen lisähyödyntämisestä tax free -myynnin kehittämisessä. Tapahtumaliiketoiminnan kasvuohjelma Tapahtumaliiketoiminnan kasvuohjelman aloitettiin FlowCafén merkeissä Imatran Kylpylässä. Keskustelu kävi tilaisuudessa vilkkaana ja kasvuohjelmaa luotsaava Crea Mentors oli tyytyväinen tilaisuuteen. Toiminta jatkuu nyt tapahtumakohtaisesti toteutettavilla kehittämistapaamisilla ja niihin liittyvien projektien edistämisellä, kertoo Jouni Kärkkäinen Crea Mentorsilta. Valmennusohjelma käynnistetään syyskuussa ja parhaillaan laaditaan sen sisältöjä. Syksyn aikana toteutetaan yleisiä eri tapahtumatoimijoita ja erityisesti alueen yrityksiä yhteen saattavia tilaisuuksia Imatralla, joille näkemyksemme mukaan on myös tarve. Tiedotamme tilaisuuksista ja aikatauluista tarkemmin. Pääpainotuksemme tekemisessä liittyy erityisesti tapahtumien kaupallisen tuotannon ja kaupallisten ratkaisujen kehittämiseen. Tervetuloa, mukaan mahtuu vielä, toivottaa Kärkkäinen. Vientiverkostoprojekti Hankkeen puitteissa on alkamassa myös Nordicmarketingin luotsaama Keski-Euroopan vientiverkostoprojekti. Saksan markkinoilla on valtava asiakaspotentiaali, joka pyritään jälleen houkuttelemaan Suomeen ja Imatran seudulle. Työpajoissa verkostoidutaan, opitaan tuntemaan saksalaisten matkailijoiden tarpeet ja tottumukset sekä hiotaan tuotteet kilpailukykyiseen kuntoon. Tervetuloa mukaan! Tuula Röysky-Terävä Yrityksien merkitys kuntataloudelle pitäkää huoli yrityksistä Vaasan yliopiston professori Vesa Routamaa luennoi Kunnallisjohdon seminaarissa Yritykset tuovat kuntaan ja sen ympäristöön kerrannaisvaikutuksineen kaikkein merkittävimmän taloudellisen varallisuuden, sanoo professori Vesa Routamaa. Pk-yritysten merkitys välillisten taloudellisten hyötyjen kehityksessä on ratkaisevan suuri niin maalaiskunta- kuin kaupunkikeskuksissakin. Pk-yritykset tuottavat kunnille mittavan määrän verotuloja ja ostovoimaa ja ostovoiman kautta lisää verotuloja ja elinvoimaa yrityksille sekä muille palveluille. Myös iso osa työpaikoista on yksityisellä sektorilla, sillä suuryrityksiä on vähän ja ne ovat keskittyneet tiettyihin keskuksiin. Suuryritysten työpaikat ovat myös vähentyneet roimasti, esim. Etelä-Karjalassa suurteollisuuden työpaikat ovat vähentyneet noin 60 % viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Huolestuttavaa on, riittääkö yrittäjiä, sanoo Vesa Routamaa. Yrittäjien ikärakenne on korkeampi kuin palkansaajien, joten lähivuosina on tarvetta omistajanvaihdoksille. Omistajanvaihdoksen vaihtoehtona on myös yrityksen lopettaminen, jos jatkajaa ei löydy lähipiiristä tai on vaikea löytää ulkopuolista jatkajaa. Routamaan mukaan vain pieni osa yrityksistä on valmistautunut omistajanvaihdokseen. Kunnan kannalta yrityksen lopettaminen on periaatteessa aina menetys, joten kunnan pitää omalta osaltaan olla ajan tasalla yritystilanteesta sekä yritysten määrän positiivisesta kehityksestä ja elinvoimasta. Hyvänä esimerkkinä on Lempäälän kunta, jossa on mm. reaaliaikainen yritysrekisteri (www.lempaala.fi/ elinkeinotoimi/yritysrekisteri). Etelä-Karjalan liiton ja Etelä- Karjalan kuntien vastaava rekisteri lopetettiin v Kehyn senior advisor Ismo Pöllänen tosin toteaa, että rekisterin ylläpitoa on tarkoitus jatkaa uudella tavalla. Suomessa on kansainvälisesti katsottuna vähän sekä Routamaan mukaan vain pieni osa yrityksistä on valmistautunut omistajanvaihdokseen. pkyrityksiä että kasvuyrityksiä. Jotta uusia yrityksiä perustettaisiin ja toimivat yritykset saisivat tarvitsemaansa asiantuntija-apua, on Routamaan mielestä kuntien velvollisuus pitää huolta siitä, että yritysneuvonnasta on huolehdittu. Sekä aloittava että toimiva yrittäjä saavat yritysneuvonnasta henkilökohtaista tukea, jota esim. omistajanvaihdostilanteessa tarvitaan tarpeeksi ajoissa. Routamaa korostaakin, että asianmukainen neuvonta ja henkilökohtainen tuki yrittäjille ovat erityisen tärkeää. Tuula Röysky-Terävä Imatralla F.O. Virtasen katu 6 (Tietotalo) tai soita: Auto- ja ikkunateippaukset Suurkuvatulostukset Painatukset & Brodeeraukset Mainos- ja liikelahjat Päivystys 24 h Jeesaus pelastaa... ja myöhän jeesataan! IMATRA Hinausautopalvelu raskaalle ja kevyelle kalustolle Auton ovien avauspalvelu Käynnistyspalvelu Vinssaustyöt myös maastosta Puh. (05) GSM Imatran Manuaalinen Terapia OMT-FYSIOTERAPIA FYSIOTERAPIA TERAPEUTTINEN HARJOITTELU POSTOPERATIIVINEN KUNTOUTUS KINESIOTEIPPAUS SPINAL MOUSE selkärangan liikkuvuusmittaus ERGOPRO-POLKUPYÖRÄERGOMETRITESTI LUENNOT, KOULUTUKSET FYSIOTERAPIA KONSULTAATIOT Jyrki Valle Fysioterapeutti Timo Suikki Fysioterapeutti OMT Elina-Ylä-Outinen Fysioterapeutti Työfysioterapeutti Marko Rossi Fysioterapeutti OMT (paikalla satunnaisesti) JÄSENLIIKE HINAUSAUTOT PURHONEN KY Voi paremmin! Sari Valtonen Toimistosihteeri Lappeentie 14, puh KAIKKI MUURAUSPALVELUT mm. savupiiput (myös korjaukset) tulisijat väliseinät ulkoverhoukset Muista! Kotitalousvähennys Loistovuori Oy p / Jouni p / Kari p / Ari Ilmastointien hdistu ja Nuohous H & T Kärhä TÖTÖISTÄ. Haponkestävien SISÄPIIPPUJEN ASENNUKSET KOTITALOUS- VÄHENNYKSEN ILMANVAIHDON puhdistukset desinfioinnit mittaukset ja säädöt huolto SAA MYÖS ILMANVAIHDON PUHDISTUS- JA SÄÄTÖTÖISTÄ. Ilmastointien Puhdistus ja Nuohous H & T Kärhä puh Heikki Kärhä TULISIJAMUURAUKSET J JA LAATOITUKSET EN N Ilmastointien Puhdistus ja Nuohous H & T Kärhä JANNE KÄRHÄ p

9 Keskiviikko 5. syyskuuta Kuvat: Kosken Kuvaamo/Eeva Hakalisto Kehy juhlisti 30-vuotista taivaltaan RaakaIdea Oy Santtu Määttänen ja Juha-Pekka Natunen. Taustalla musisoivat Meri ja Tuuli Wallenius. Kuvasatoa juhlapäivästä: Palkitut yritykset, vas. Virkkukoukkunen Oy Tiina Kärkäs, Vankkapuu Oy Mikko Vanhatalo, Matintalon tila Kati ja Mikko Häyhä, Tmi Pirjo Rintamäki, Imatran Työstöasennus Oy Tommi Matikainen. Jukka Puotila vauhdissa. Imatran Impien Iskuryhmä. Jy yri Häkämies, Ismo Pöllänen ja Pertti Jyri Lintunen. Kehyn pitkäaikaiset palkitut työntekijät vas. Juha Rautio, Antti Oravuo, Ismo Pöllänen, Maija Suominen, Kati Bragge, Maarit Turunen ja Pirjo Reinikainen. Kuvasta puuttuu Pentti Miikki. Osa Kehyn hallitusta vas. Petri Kemppi, Harri Anttila, Jakke Mänttäri, tj. Aki Keskinen, hallituksen pj Pertti Lintunen.

10 10 Keskiviikko 5. syyskuuta 2012 Hautaustoimisto Kukkien sidontapalvelu Hautakivimyymälä Matinkatu 3, Imatra Puh , Yrittäjyyden monet polut Vallox Design-Line liesikuvut liesituulettimet Evälahti Oy:n luotettavaa asuntotuotantoa ja -kauppaa yli kuuden vuosikymmenen kokemuksella. Omakoti- ja rivitalojen huoneistokohtaisen ilmanvaihdon säätöön Materiaali ruostumatonta terästä Modulimitoitus leveydet 600 ja 900 mm 3-nopeuksinen muuntajasäädin ilmanvaihtokoneen tai huippuimurin tehon säätöä varten Tule tutustumaan valikoimaan! Muovikuja 2, MYYMÄLÄ PALVELEE ARKISIN KLO 8 17 Matalaenergia ilmanvaihtokone myös vanhan ilmanvaihtokoneen modernisointiin KUN AMMATTITAITO RATKAISEE EVÄLAHTI OY:N LUOTETTAVAA ASUNTOTUOTANTOA As Oy Ruokolahden Äijänkoti As Oy Imatran Vuoksenloiste Kiinteistö Oy SaimaanRauha Kysy lisää kohteistamme! Startissa esiintyvät Kehyn Ismo Pöllänen, Anni Peltola ja Antti Oravuo. Minustako yrittäjäksi? Kehy järjestää vuosittain Startti yrittäjyyteen -tilaisuuksia yrittämisestä kiinnostuneille ja aloittaville yrittäjille. Kehyssä järjestettävät tilaisuudet kestävät iltapäivän ja ne järjestetään pääsääntöisesti joka toinen kuukausi. Startti yrittäjyyteen on tuhti tietopaketti yrittämiseen ja yrittäjyyteen liittyvistä asioista, joihin perehdytään asiantuntijoiden voimin käytännönläheisesti ja esimerkkien avulla. Mitä startissa kerrotaan? Startti yrittäjyyteen tilaisuuksissa keskitytään yritystoiminnan alkuvaiheen oleellisiin kysymyksiin, kuten liikeideaan, liiketoimintaosaamiseen ja liiketoiminnan suunnitteluun. Tilaisuuksissa käydään läpi mm. yrityksen perustamisen vaiheet, aloittavan yrityksen verotusasiat ja starttiraha. Kehyn omien yritysasiantuntijoiden n lisäksi Startti yrittäjyyteen tilaisuuksissa asiantuntijoina toimivat myös TE-toimiston ja Etelä-Karjalan verotoimiston edustajat. Milloin on seuraava startti? Seuraava startti järjestetään ja uudistuneeseen starttiin pyritään saamaan mukaan myös tilitoimiston edustaja. Kehyn starttitilaisuuksiin voi ilmoittautua osoitteessa Kokemuksia startista Keväällä järjestetyssä Startissa oli mukana noin kymmenkunta yrittäjyydestä kiinnostunutta osallistujaa. Startissa mukana oli myös Niina Komi, joka sukupolvenvaihdoksen kautta jatkaa yrittäjänä Imatran Keskus-TB:llä. Niinaa kiinnosti erityisesti starttiraha ja verotusasiat. Startti on hyvä alkavalle yrittäjälle ja Kehyn kautta saa paljon tietoa, kannattaa kysyä, kehottaa Niina. Vielä nimettömänä pysyttelevä aloittava yrittäjä kehuu Kehyn Starttitilaisuutta. Mielenkiintoinen päivä, olisin halunnut kuulla vielä lisää. Esiintyjät kertoivat asioista monipuolisesti ja asiantuntevasti. Esitykset olivat lyhyi- tä ja ytimekkäitä ja Kehyn asiantuntijoilta kuulee tarvittaessa lisää. Sain paljon lisäeväitä omaan tapahtumatuotantoon ja mainontaan keskittyvään yritysideaani. Starttiin osallistui myös Tmi Fa-la-do:n yrittäjä Teija Immonen. Teijalla on ollut aiemmin sivutoiminen yritys mutta heinäkuun alusta yritys aloitti päätoimisena. Startissa oli erinomaista se, että yhdessä paikassa oli yhtä aikaa monta asiantuntijaa, jolta voi kysyä asioita, kertoo Teija. Kehyn kautta olen löytänyt asiantuntijaverkostoa ja yhteistyökumppaneita ja Kehyn kautta saamani kontaktit ovat olleet erinomaisia. Teija Immonen osallistui kevään starttiin. Tuula Röysky-Terävä MAAKUNNALLINEN YRITTÄJÄJUHLA klo Kulttuuritalo Virta Seuraa postiasi Rakentaminen, myynti ja esittely: Laitetaan Yrittäjäverta kiertämään Tykkää TAINIONKOSKENTIE IMATRA PUH (05) monet polut Haastetaan kaikki yrittäjät ja lehden lukijat verenluovutukseen Imatran kaupungintalolle klo Mukaan vain henkilöllisyystodistus. Tule, sinua tarvitaan! Imatran Seudun Yrittäjien & Yhteistyökumppaneiden ryhmä

11 Keskiviikko 5. syyskuuta Vientitykki-kilpailun voittaja julkaistaan tänään Imatralla Itä-Suomen alueen nuorkauppakamarit yhteistyössä kilpailualueen osuuspankkien, kauppakamareiden sekä Suomen Yrittäjät ry:n aluejärjestöjen kanssa ovat kesän mittaan etsineet vientiyrityksiä Vientitykkikilpailuun. Vientitykkipalkinto on perustettu huomion kiinnittämiseksi viennin tehostamiseen ja yrittäjälle keinoksi tehdä itseään tunnetuksi. Vientitykkipalkintoa on jaettu jo vuodesta Kilpailuun saattoivat osallistua kaikki kilpailualueen vientiyritykset kokoon katsomatta. Palkinnon avulla voidaan antaa tunnustusta myös vientikaupassa ansioituneelle henkilölle. Vuoden 2012 Vientitykki -kilpailun voittaja julkistetaan yrittäjäpäivässä Imatralla keskiviikkona Palkintoraati sai käsiteltäväksi 9 tasokasta hakemusta ja tulee myöntämään palkinnon lisäksi myös kunniamaininnan. Raati korostaa, että menestyvä ja kasvava vientitoiminta on kansantaloudellemme erittäin tärkeää ja täten kaikki vientiä harjoittavat yritykset ovat tunnustuksen arvoisia. Kilpailu järjestetään jälleen ensi vuonna ja siitä voi lukea lisää netistä: www. vientitykki.ehdolla.fi. Elina Metsi Museotietapahtuma pyöräillen yrittäjähengessä Rautjärven yrittäjät ry päätti tänä vuonna tehdä puheista ja suunnitelmista totta. Haastoimme museotietapahtumaan mukaan Imatran ja Ruokolahden yrittäjät ry:n sekä Imatran kaupungin, Ruokolahden ja Rautjärven kuntien johdon sekä luottamushenkilöt päivän aamu alkoi kokoontumisella Immolassa, josta retki alkoi kierroksella rajamuseolla. Pyöräilyilma oli mitä mainioin ja tunnelma myös. Joukko oli pieni, mutta laatu korvatkoon tällä kertaa määrän - Ehkä ensi vuonna ( ) muutkin uskaltautuvat mukaan! Matkaan lähdettiin iloisin mielin. Jokaisella rastilla pysähdyttiin ja nautittiin tarjolla olevista antimista mm. mustikkäräättiä. Vaikka matka oli pitkä pyöräillen eivät kalorit ehtineet tällä matkalla paljon kulua, niin maittavia tarjottavia rasteilla oli ettei niistä ohi voinut mennä. Nähtiin museoita, vanhoja autoja ja moottoripyöriä, tavaroita, kouluja, käsitöitä, hirsirakentamista, eläimiä, kaunis puutarha yms... ja valtava määrä iloisia innokkaita talkoolaisia, jotka tämänkin tapahtuman toteuttivat jo 16. kerran. Aluksi matkan pituus n. 30 km askarrutti ainakin osaa matkalle lähtijöistä. Tiedossa oli mäkiä ja mutkia. Alkumatka taittui suurelta osin alamäkiä pitkin vauhdin hurmalla, tietäen että joskus täältä vielä noustaan ylöskin. Ja tulihan niitä mäkiäkin, kaikki poljettiin kuitenkin ylös asti toisia tsempaten. Jaksaa, jaksaa, vielä vähän... Viimeiselle rastille Rautjärven kirkolle saavuttiin klo Iloisina kaikesta kokemastamme & näkemästämme ja ylpeinä siitä, että matkaan lähdimme. Suosittelemme ehdottomasti tapahtumaa kaikille. Mirja Vaittinen Monipuoliset ja laadukkaat koulutus- ja infotilaisuutemme tarjoavat ajankohtaista tietoa eri aloilta ja loistavan tilaisuuden verkostoitua muiden yrittäjien kanssa. Syyskaudella vielä ohjelmassa; Myynti ja markkinointi tehokkaaksi nyt tekemään! Baltic Built messut Pietarissa Startti yrittäjyyteen Alihankintamessut Tampereella Inwetex matkailumessut Pietarissa Yrittäjä myy yrityksesi oikeaan aikaan Onnistunut omistajanvaihdos Startti yrittäjyyteen Kehy facebookissa. Käy tykkäämässä. Vetovoimaa matkailuun! hankkeeseen liittyvät Tapahtumaliiketoiminnan kasvun valmennuspäivät löytyvät myös osoitteesta Ensimmäinen valmennuspäivä on Tapahtuman strateginen suunnittelu. Valmentajana toimii CreaMentors Oy. Tervetuloa mukaan! Vas. huoltoautolla mukana Risto Naukkarinen (Rautj.), pyöräillen Timo Näränen (Rautj.) Petri Wickström omarakenteisella kolmipyörällään (Imatr.), Mirja Vaittinen ja Sinikka Anttonen (Rautj.) yhdessä tandemilla sekä Heikki Hinkkanen (Rautj.).

12 12 Keskiviikko 5. syyskuuta 2012 Onnittelemme yrittäjiä tänään Yrittäjän päivänä! Etelä-Karjalan Osuuspankki Yrityspalvelut Pohjola Vakuutus Oy Vahinkovakuutus- ja työeläkepalvelut Petri Krohns pankinjohtaja puh Anu Kankare myyntijohtaja puh Mia Savolainen pankinjohtaja puh Anne Varala pankinjohtaja puh Ville Soidinaho asiakkuusjohtaja puh Jyrki Sivonen myyntijohtaja puh Olli Lipsanen yhteyspäällikkö puh Marko Martikainen yhteyspäällikkö puh Antti Tamminen asiakkuusjohtaja puh Matti Arola asiakkuuspäällikkö puh Tarja Naumanen asiakkuuspäällikkö puh Tiina Sudensalmi asiakkuuspäällikkö puh Marita Toiviainen asiakkuuspäällikkö puh Mikko Partanen yhteyspäällikkö puh Sonja Koskinen myyntipäällikkö Satu Laine myyntipäällikkö Jussi Okko sijoituspäällikkö puh Mikko Tiikasalo maksuliikepäällikkö puh Anita Hietanen maksuliikeneuvoja puh Heta Julkunen maksuliikeneuvoja puh Kati Noponen maksuliikeneuvoja puh Anna Vuononvirta myyntipäällikkö Jaana Karhu yritysmyyntineuvoja puh Marjut Venäläinen yritysmyyntineuvoja puh Pohjola Pankki Oyj Rahoitusyhtiöpalvelut Kati Niemeläinen asiakkuusasiantuntija Anne Brinck yritysneuvoja Arja Horttanainen yritysneuvoja Päivi Karhumäki yritysneuvoja Markus Korpela yritysneuvoja Pasi Tiimo rahoituspäällikkö puh Palvelua pitempään Tule neuvottelemaan joustavasti ajanvarauksella. Varaa aika tapaamiseen numerosta OP-Henkivakuutus Oy Henki- ja eläkevakuutuspalvelut Maritta Loikkanen yritysneuvoja Anu Mattero trainee Elina Mikkola asiakaspäällikkö puh sähköpostiosoitteet: Puhelut 010-numeroihin maksavat kaikkialta Suomesta soitettaessa lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min., matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min.

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250- hlöä) 588 0,9% Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 592 5,5% Pienyritykset

Lisätiedot

Mediatalo Toimelias Oy Teemu Hakolahti

Mediatalo Toimelias Oy Teemu Hakolahti + Mediatalo Toimelias Oy Teemu Hakolahti + Mistä kaikki lähti liikkeelle? Saimaan ammattikorkeakoulun EAKR-hanke (Matkailun sosiaalisen median hanke MATSO) vuosina 2010-2011 hankkeessa oli tavoitteena

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OHJAUS KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) VARAATHAN KALENTERIISI AJANKOHDAT! OHJELMAT SAA MYÖHEMMIN. 20.8.2015 YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAAN PARHAAKSI! Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Kunnallisjohdon seminaari 23.5.2012 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät 28.5.2012 1 115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut Joensuun seutu Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut www.josek.fi Josek on yrityksiä varten Josek palvelee kaikkia Joensuun seudun yrityksiä, niin toimintaansa

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Tekoja yrittäjyyden puolesta. Päijät-Hämeen Yrittäjät Miikka Venäläinen

Tekoja yrittäjyyden puolesta. Päijät-Hämeen Yrittäjät Miikka Venäläinen Tekoja yrittäjyyden puolesta Päijät-Hämeen Yrittäjät Miikka Venäläinen 1 Suomen Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Oma Yritys Wanha Satama 28.3.2012 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Järjestön keskeiset luvut ja tekijät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 58 Jäsenyrityksiä

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

kehittämistä 29.9.2014 / YW

kehittämistä 29.9.2014 / YW S t d lli t Sote osana seudullista kehittämistä 29.9.2014 / YW Kehittämisyhtiöiden tavoite SEKESissä 40 jäsentä, henkilökuntaa n.600 Missiona yritysten kehittyminen Tehtävänä toimia niin, että yritystoiminta

Lisätiedot

Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009

Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009 Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009 24.2.2009 1 Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä,

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Jyväskylä 2012 2 ON SYNNYTTÄÄ UUSIA KASVUYRITYKSIÄ JA VAUHDITTAA JO OLEMASSA OLEVIEN YRITYSTEN KASVUA. Tavoite Kummankin Kasvu Open 2012 kilpailusarjan (Kasvuyritykset ja Kasvun ideat) voittajat valitsevat

Lisätiedot

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita?

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita? 1 Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita? Yritysrakenne Suomessa 0,2 0,2 Suuryritykset: Suuryritykset 623 (250- hlöä) 623 0,9 Keskisuuret yritykset: 2 479 5,7 Pienyritykset: 15 175

Lisätiedot

LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2011 MESSUKESKUKSESSA 4.-6.11.2011

LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2011 MESSUKESKUKSESSA 4.-6.11.2011 LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2011 MESSUKESKUKSESSA 4.-6.11.2011 EXPO 2010 - SUURMENESTYS Kävijöitä virpoi yhteensä lähes 67 000. Aiemmat ennätykset rikottiin + 35 %! Ei huono, kun posse oli enimmäkseen tyytyväinenkin.

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

28.10.2013 Ari Hiltunen

28.10.2013 Ari Hiltunen 28.10.2013 Ari Hiltunen Kaupunginhallituksen kokous 28.10.2013 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Mitattavuus ja vaikuttavuus Välittömät vaikutukset eli mitä tehdään ja välilliset tulokset muiden toimijoiden

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Helsingin Musiikkitalo 20.10.2011 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot