Yrittäjänpäivä TÄNÄÄN. Yrittäjyyden monet polut. uutta työpaikkaa syntynyt pk-yrityksiin. Hyvinvoinnista jaksamista arkeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjänpäivä TÄNÄÄN. Yrittäjyyden monet polut. uutta työpaikkaa syntynyt pk-yrityksiin. Hyvinvoinnista jaksamista arkeen"

Transkriptio

1 N:o 3 Keskiviikko 5. syyskuuta uutta työpaikkaa syntynyt pk-yrityksiin Hyvinvoinnista jaksamista arkeen Yrittäjyyden monet polut TÄNÄÄN 5.9. Yrittäjänpäivä Imatran seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjät

2 2 Keskiviikko 5. syyskuuta 2012 Pääkirjoitus Tämän kertainen Muurahainen ilmestyy Yrittäjänpäivänä, jota on vietetty vuodesta 1997 alkaen vuosittain näin 5.9. Tämä päivä on merkitty myös oikeutetusti merkkipäiväksi suomalaiseen kalenteriin. Siispä heti aluksi toivotan mitä parhainta onnea ja menestystä kaikille Yrittäjille, tämä päivä on teidän päivänne! Yksityisyritteliäisyys on se avain, joka aukaisee portin onnellisempaan tulevaisuuteen todettiin jo vuonna 1945 Yksityisyritteliäisyyden viikon tunnuslauseessa, tuolloin on perustettu yrittäjäyhdistys Imatralle. Yritykset ovat tärkeä yhteiskunnan perusta luvulla kaikki uudet, yli työpaikkaa ovat syntyneet pk-yrityksiin. Yritykset siis luovat uutta toimintaa, uutta työtä ja takaavat siten yhteiskuntamme hyvinvoinnin. Tulevina vuosina yhä useammassa yrityksessä on sukupolvenvaihdos edessä. Yrityksiä syntyy näillä näkymin vähemmän kuin entisiä poistuu ja nuoria yrittäjiä tarvitaan kipeästi. Yritykset verkottuvat eivätkä enää vain kilpaile muiden yritysten kanssa, vaan tarvitsevat niitä yhteistyökumppaneikseen. Yrittäjyys on vahva vaihtoehto työllisyyden lisäämiseksi. Verkottuminen on tärkeää paitsi yrityksille, myös yrittäjäjärjestön toimijoille. Yksi keskeisimmistä yhteistyöverkostoista liittyy kunnalliseen päätöksentekoon. Tulevaa syksyä värittävät kunnallisvaalit. Lähes jokainen kunnallinen päätös vaikuttaa joko suoraan tai välillisesti yrityksiin ja yritysvaikutuksia on pystyttävä arvioimaan ennalta. Siksi on erityisen tärkeää saada päätöksentekijöiksi myös yrittäjiä, jotka tuntevat yrittäjän arkipäivän ja osaavat viedä viestiä päätöksentekoa varten. Yhteistyötä tarvitaan jokaisessa kunnassa, kuntien välillä ja myös maakunnallisesti, ja Imatran seudulla siitä on erinomaisen hyviä kokemuksia. Tässäkin Muurahaisessa on esillä erilaisia yrityksiä. Esillä on menestyneitä yrityksiä, jotka ovat saaneet ansaitusti huomiota ja ovat palkintonsa ansainneet. Onnittelen Muurahaisen toimitusneuvoston puolesta nyt Kehyn palkitsemia yrityksiä, syksyn mittaan myös yrittäjäjärjestö palkitsee sekä paikallisesti ja maakunnallisesti menestyneitä yrityksiä. Vielä kerran, onnea kaikille Yrittäjille Yrittäjänpäivänä ja menestyksellistä jatkoa toivotellen, Ilkka Ollonen Imatran Seudun Yrittäjät ry puheenjohtaja Kysymykset kuntajohtajille 1. Miten aiot puolustaa ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun säilymistä Imatran seudulla? 2. Onko koulutus suunnattu Imatran seudulla oikeille aloille, mitä muuttaisit? Pertti Lintunen Imatran kaupunginjohtaja 1. Työtä tehdään koko ajan yhteistyössä tosten ja paikallisten yritysten kanssa. Kaupunki on omalta osaltaan vaikuttamassa mm. amk:n tilaratkaisuihin, jotta opetustiloja voidaan oppilai- tiivistää. 2. Kyllä pääosin on. 3. Kyllä ko. kokeilu olisi voitu käynnistää. Harri Anttila Rautjärven kunnanjohtaja 1. Olennaista on asian käsittely maakuntatason foorumeissa ja saada kaikki ymmärtämään maakunnallinen etu paikallisten etujen sijaan. Koko maakunnan oikean osaamisprofi ilin 3. Olisiko mielestäsi ruotsinkielen vaihtaminen venäjään pitänyt sallia alueellamme? turvaamiseksi Imatran koulutus on ensiarvoisen tärkeää. Toisaalta erityisesti ammattiopiston koulutuksen vähentäminen on maakunnan nuorison tasaarvokysymys, koska nykyisillä liikenneyhteyksillä vain Imatralla voi käydä Rautjärveltä käsin. Muutoin on muutettava pois heti peruskoulun jälkeen. 2. Imatran koulutus on perinteisesti ollut kohtuullisesti alueen työvoiman tarvetta vastaavaa. Olennaista on turvata tulevaisuudessa riittävän nopea reagointi muuttuviin tarpeisiin. Yrittäminen on vastuun kantamista vietetään valtakunnallista yrittäjänpäivää. Tässä kohtaa on hyvä pohtia yrittämisen ja työnteon merkitystä Imatran seudulla ja laajemminkin. Uutisissa päähuomion saavat euron kriisi, Nokia ja muut isomman mittaluokan asiat. Maan talouden isosta veturista (Nokia) ei taida enää olla vetoavuksi nykytilanteessa ja monella kaupunkiseudulla ollaan ikävän rakennemuutoksen edessä. Vikaa on etsitty monesta suunnasta ja apuun ongelmissa on kysytty lähinnä valtiota. Valtion, tai ylipäätänsä aina jonkun muun kuin meidän itsemme tekemiset tuntuvat uutisoinnin perusteella olevan ne, jotka ratkaisevat tulevaisuutemme. Vähättelemättä valtion toimenpiteiden merkitystä rohkenen epäillä valtion mahdollisuuksien vaikuttaa asioihin olevan aika vähissä. Toki rakenteilla, lainsäädännöllä ja kannustimilla voidaan ohjata ihmisiä kantamaan vastuunsa itsestään tai sitten päinvastoin. Talouden todellinen perusta muodostuu kuitenkin valtion sijaan pienistä ja keskisuurista yrityksistä, joiden merkitys talouden ja työllisyyden kasvussa vain korostuu tulevaisuudessa. Vähän pidemmälle mietittynä talouden perusta ei muodostu edes yrityksistä sinänsä, vaan vastuunsa kantavista ihmisistä. Talouden ja hyvinvoinnin perusta ovat kaikki ne ihmiset, jotka päättävät itse kantaa vastuunsa ja tehdä osansa. Yrittäminen ei ole vastakohta palkkatyölle, se on itse asiassa henkilökohtaisen vastuunkannon muoto. Mikään ei tietenkään estä muitakin kuin yrittäjiä toimimasta samaan tapaan. Eikä mikään estä kaikkia vaikuttamasta ilmapiiriin, joka olisi vastuunottamiseen kannustava. Tästä pääsemmekin Imatran seudulle. Viime aikojen kehitys seudullamme on ollut positiivista, vaikka isot haasteet ovat jotakuinkin ennallaan. Usein turhankin synkistä puheista huolimatta Imatran seudulta löytyy lukuisia menestystarinoita, useita hienoja tapahtumia ja myös paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Muistammeko me nämä positiiviset asiat vai mietimmekö vain sitä mikä kotiseudullamme, Suomessa tai Kreikassa on pielessä? Jäämmekö odottamaan, että joku muu ratkaisee asiat puolestamme vai teemmekö jotain itse asioiden eteen? Ja ennen kaikkea: muistammeko kannustaa ja arvostaa niitä, jotka ovat itse päättäneet tehdä jotain? Aki Keskinen Antti Pätilä Ruokolahden kunnanjohtaja 1. Oppilaitoksia puolustetaan myös omilla jaloilla eli siten, että Imatran seudun ammattiopistoon ja ammattikorkeaan hakeudutaan aktiivisesti. Ruokolahden kunnan puolesta ja omasta puolesta pystymme kannusta- maan ruokolahtelaisia peruskoululaisia ja lukiolaisia huomi- oimaan seudun opiskelumahdol- lisuudet ja myös 3. Kyllä. Venäjän salliminen vaihtoehtona tukisi paremmin seudun tulevaisuuden tarpeita. hakeutumaan seudun oppilaitoksiin. Kysyntä ylläpitää tarjontaa. 2. Luotan koulutuksen ammattilaisten päätöksiin eli että koulutus on suunnattu pääpiirtein oikein. 3. Periaatteessa kyllä olisi pitänyt sallia. Asia on kuitenkin moniuloitteinen, Suomi on kaksikielinen maa, jossa toinen virallinen kieli on ruotsi. Ruotsin kieltä edelleen vaaditaan moniin julkisiin tehtäviin ja jos sitä ei hallitse, sulkee hakija itsensä työvalinnan ulkopuolelle. Jos venäjän kieltä haluaa oppia hyvin, kannattaa sen opiskelu aloittaa lapsuus- tai nuoruusiässä. Venäjän opiskelu saattaa olla myös jonkin verran vaativampaa kuin ruotsin. Jos nuori on kielellisesti lahjakas ja pystyy opiskelemaan tuloksellisesti venäjää, pystynee hän myös suhteellisen vaivattomasti oppimaan ruotsiakin. Seuraava Muurahainen ilmestyy ke

3 Keskiviikko 5. syyskuuta Mielipide Akseli Akanvirta Kuvat: Mikko Lemola, ELY-keskus/Mikko Lehtimäki, ELY-keskus/Station MIR Yhteistyöllä uusia mahdollisuuksia Kaakkois-Suomen Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksella on vahva rooli alueen hyvinvoinnin ja suotuisan kehityksen edistäjänä. Oma vastuualueeni on Elinkeinot, Työvoima, Osaaminen ja Kulttuuri. Elinkeinoelämän menestys levittää hyvinvointia ympärilleen. Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja edistäminen luovat kasvua ja tarvetta työvoimalle. Autamme alkuun uusia yrityksiä ja työnnämme kasvuhaluisia yrityksiä seuraavalle kasvun portaalle. Innovaatiot ja kansainvälistyminen auttavat kansantalouttakin kasvamaan. Venäjä on Kaakkois-Suomen näkökulmasta tunnistettu suurena mahdollisuutena, jota ei varmasti ole vielä kaikin tavoin hyödynnetty. Nyt valmistelemme Työ- ja elinkeinoministeriön ja Kaakkois-Suomen eri toimijoiden kanssa yhteistä Kasvusopimusta, jonka teemana on Venäjä. Yhteistyöllä varmasti löydämme uusia mahdollisuuksia. Voimme myös Kaakkois-Suomen sisällä oppia toisiltamme hyviä käytäntöjä. Ministeri Jyri Häkämies on toivonut että tässä asiassa ei rimaa ainakaan laitettaisi liian matalalle. Työvoima tarvitsee osaamista voidakseen tukea elinkeinoelämän kasvua. Rakennamme TE-toimistojen palveluja uudella tavalla jotta voimme mahdollisimman tehokkaasti ohjata ihmisiä töihin ja varmistaa että heillä on tarvittava osaaminen. Pitkäaikaistyöttömien määrää pyritään vähentämään ja erityinen painopiste on vuoden alussa voimaan tuleva Nuorten Yhteiskuntatakuu. Hallitus haluaa taata jokaiselle nuorelle työ-, harjoittelu-, tai opiskelupaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Lappeenrannassa järjestetään aiheesta tilaisuus Tilaisuudessa esitellään myös Hepokatti Klikkaa yhteiseen palveluumme yrityssuomi.fi Imatran seudulla onnistuneesti toteutettua kesätyökokeilua. Takuun varmistamiseksi tarvitaankin useiden tahojen yhteistyötä seudulla. Tervetuloa mukaan. Ihmiset tarvitsevat kulttuuria sen kaikissa muodoissaan virkistäytyäkseen ja voidakseen hyvin. Kulttuurilla on suuri merkitys seudun imagolle ja viihtyisyydelle. Vaikutukset näkyvät vetovoimaisuutena niin väestön kuin matkailunkin suhteen. Elyn rooli kulttuuritoiminnan kehittäjän liittyy toisaalta erilaisten verkostojen rakentamiseen ja toisaalta kulttuuriyritysten tukemiseen eri tavoin. Pienten yritysten on vaikea yksin vastata erilaisiin vaatimuksiin. Yhteinen tekeminen esimerkiksi markkinoinnin, myynnin tai logistiikan suhteen on resurssien säästämistä. Tämä koskee muuten kaikkia pieniä yrityksiä. Erilaisten koulutusten ja hankkeiden avulla voidaan jakaa oppia, mutta suurin anti niissäkin voisi olla osanottajien verkoston rakentaminen. Yrityspalveluorganisaatiot ovat tiivistäneet omaa verkostoaan niin TEM-konsernin sisällä (ELY, Finnvera, Tekes, TE-toimisto, Finpro) kuin seudullisten toimijoiden kanssa (kehitysyhtiöt, Pro Agria, hautomot jne). Yhteisen palvelun löytää osoitteesta Sinne on pyritty kokoamaan kaikki yrityspalvelut, jotta yrittäjän on ne helppo löytää. Myös Lappeenranta-Imatran paikallissivut ovat jo valmiina tutustuttavaksenne. Toivon niiden olevan menestyksenne apuna. Hyvää Yrittäjänpäivää, Satu Mäkelä johtaja, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Electionland Kyllä on nyt niin, että kansainvälinen kasino avaa ovensa Vaalimaalle (Electionland) parin vuoden sisään. Tai sitten ei. Akseli on kiertänyt muutakin kuin tahkoa, eikä niiltä pohjilta ole lainkaan varma Vaalimaan kasino-hankkeen toteutumisesta. Ainakaan niiden rahoittajien voimin, jotka on nyt esitelty. Jos Raha-automaattiyhdistyksen kaltainen instituutio ei suostu tai osaa kertoa rahoittajista ja siis tulevista vuokraisännistään muuta kuin nimet, edessä on ongelmia. Pahoja. Rahiksen kaltainen yhtiö kyllä ennakoi rahapelivoittonsa eurolleen ja sentilleen, mutta kasinorakentajien taustoista se ei tiedä mitään. Kasinotoiminta vaatii muutenkin paljon ennakointia monien turvallisuusriskien vuoksi. Mutta on tuossa hankkeessa muutakin ihmeteltävää. Aika moni liiketuttu on Rahiksen sijoituspaikkavalintaa ihmetellyt. No, happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Election on siis vaalit ja on tässä muitakin valintoja edessä kuin kasinon paikka. Kunnallisvaalit on edessä. Imatralla takana on henkisesti raikkaampi ja taloudellisesti aiempaa vahvempi valtuustokausi. Kun perussuomalaiset nousivat valtuustoon ja hallitukseen saakka, moni pelkäsi, että meno muuttuu hurjaksi. Kattia kanssa. Persuthan ovat olleet ainakin ulospäin ihan sisäsiistejä. Venettä ei ole juuri keikuteltu. Tosin politiikka on ollut sellaista, että persuille ei ole aseita käteen annettu. Kun katsoo Lappeenrantaa, siellä on Soinin joukoille tehty tilaa. Tosin puhdistus on siellä jo käynnissä ja Akseli veikkaa, että se jatkuu syksyn vaaleissa. Imatralle voi syntyä mielenkiintoinen tilanne kunnallisvaaleissa. Kaupunginjohtajan jälkeen hierarkian kakkonen eli hallintojohtaja Marita Toikka pyrkii valtuustoon Lappeenrannassa kokoomuksen riveistä. Jos Toikka läpäisee seulan, Imatralla tulee pohdittavaa. Voin kuvitella, että Imatran uusi valtuusto ei katsele kakkosjohtajansa valtuustouraa pelkästään demokratian ja vapaan kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta. Jollain pettää pokka ihan varmasti. Akseli Akanvirta Kirjoittaja on imatralaisen liike-elämän harmaa eminenssi. VÄLKOMMEN! ЧТО..? ANNI KÄYTTI TYÖSSÄÄN AKTIIVISESTI HYÖDYKSI KOULUSSA OPPIMAANSA RUOTSIN KIELTÄ. No 3/2012 Imatran seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjien MUURAHAINEN Yritysten ja elinkeinoelämän arjen asiantuntija ja yrittäjyyden kasvot ympäröivään yhteiskuntaan. Julkaisija: Sanoma Lehtimedia Oy / Uutisvuoksi Päätoimittaja: Ilkka Ollonen Imatran seudun yrittäjien puheenjohtaja puh Toimitusneuvosto: Tommi Matikainen, Virve Niiranen, Kaisa Rahkonen, Mirja Vaittinen, Marko Myllymäki, Tuula Röysky-Terävä, Pentti Miikki, Kaija Huuhtanen Kannen kuva: Heidi Veijalainen Ilmoitusmyynti: Uutisvuoksen ilmoitusosasto Paino: Saimaan Lehtipaino Oy, Lpr

4 4 Keskiviikko 5. syyskuuta 2012 Tämän päivän yrittäjän Kysyimme yrittäjänpäivän kunniaksi yrittäjäyhdistysten puheenjohtajilta yrittäjyyteen liittyvää kolmea toivomusta. kolme toivomusta Ilkka Ollonen puheenjohtaja Imatran seudun yrittäjät Verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen sekä suhteessa yrittäjä / palkansaaja että suhteessa Oy / henkilöyhtiö. Yrittäjyyskasvatuksen lisääminen kouluissa yrittäjyyden arvostuksen nostamiseksi. Paikallisen sopimisen mahdollistaminen nykyistä helpommaksi työnantajayrityksille. Mirja Vaittinen puheenjohtaja Rautjärven yrittäjät Laman ja talouskriisin ruokkiminen mediassa SEIS! Media rummuttaa jatkuvaa lamaa ja talouskriisiä joka tuutista, vähemmästäkin kuluttaja aivopestään ja kulutuskäyttäytyminen muuttuu, ei uskalleta ostaa vaikka siihen olisikin varaa. Raha kiertämään sillä pyöritetään rattaita eteenpäin. Suosi suomalaista, tuet suomalaista työtä ja yrittämistä! Vanha lause, joka kannattaisi uudelleen nostaa esille ja arvoon! Työllistämisen arvo ja työn tekemisen mahdollisuus kunniaan. Työllistämisestä pitää tehdä helppoa ja vaivatonta, ei liian kaavoihin kangistunutta. Töitä on kyllä tarjolla mutta ei ole tekijöitä tai jos on, niitä ei työ kiinnosta. Liian usein törmää tilanteisiin ettei palkansaajaa kiinnosta työ kun kotiin maksetaan melkein sama palkka tekemättä mitään. Sama useilla nuorilla, työstä maksettava rahapalkka vaikka se onkin työehtosopimusten mukainen ei enää motivoi tekemään työtä, kun rahaa saadaan muutenkin niin helposti tekemättä mitään. Tuleville kuntapäättäjille seuraavalle valtuustokaudelle rohkeutta tehdä väistämätön kuntaliitospäätös, oikean sisältöinen ja suuntainen, vahva Imatran seutukunta! Matti Jaatinen puheenjohtaja Ruokolahden yrittäjät Toive, että talous ei ajaudu maailmanlaajuiseen lamaan, sillä on vaikutus monen alan yrityksen toimeentuloon. Ammattitaitoisen työvoiman saamisen varmistaminen riittävällä oikein suunnatulla koulutuksella. Nuorten tutustuttaminen työelämään riittävän ajoissa, sieltä ne uudet pätevät työntekijät ja Yrittäjät tulevat. Yrittäjien ääni kuuluviin kunnallisvaaleissa Veikkaan, Paikallinen yrittäjä tietää parhaiten, mikä on kunnan elinvoiman kannalta tärkeintä. Syksyn kunnallisvaaleissa meillä Suomen Yrittäjillä on selkeä tavoite: vähintään tuhannen yrittäjävaltuutetun paikan säilyttäminen. Se on myös kuntien etu, sillä yrittäjät tietävät parhaiten, millaisia päätöksiä on tehtävä, jotta yritykset voivat toimia täysillä. Ilman menestyviä yrityksiä kuntien verotulot ja palvelut hiipuvat ja kaikki kärsivät. Näissä vaaleissa yrittäjät ja yrittäjäjärjestö haluavat kertoa entistä selkeämmin kunnan elinvoimaan liittyvistä tekijöistä. Elinkeinopolitiikassa tarvitaan uutta ajattelua. Meneillään oleva kuntauudistus muuttaa kuntarakenteita ja kuntien tehtäviä sekä vaikuttaa kuntien elinkeinopolitiikkaan. Yrittämisen toimintaedellytysten kehittämisen on oltava avainroolissa kaikessa päätöksenteossa Veikkaan, että kunnallisvaalien kärkipuheenaiheita ovat ainakin palveluiden ulkoistaminen, kuntien taloustilanne ja kaavoitus. Rohkaisen teitä yrittäjiä tuomaan vaalikeskusteluihin vahvasti myös omia aiheita. Esimerkiksi omistajanvaihdoksista on hyvä puhua. Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometrin mukaan joka neljännessä suomalaisyrityksessä on edessä omistajanvaihdos seuraavan viiden vuoden kuluessa. Uuden yrittäjäsukupolven kasvattamisessa tarvitaan yhteisiä talkoita. Jossakin parin työnantajayrityksen lopettaminen saattaa ajaa pienen kunnan ahdinkoon. Siksi kuntien pitää ottaa vahva rooli onnistuneiden omistajanvaihdosten ohjaamisessa. Meillä on yrittäjäjärjestönä syksyn kunnallisvaaleissa kiistaton valtti: Suomen jokaiseen kuntaan ulottuva paikallisyhdistysverkosto. Paikallisyhdistysten tärkein tehtävä on vaikuttaa kuntien päätöksiin, erityisesti kunnan elinkeinopolitiikkaan, kaikkien yrittäjien puolesta. Kuntavaaleissa tätä vahvuutta kannattaa käyttää hyväksi. Nyt on paikallisyhdistysten aika toimia. Kunnallisvaalit ovat paikallisvaalit. Paikalliset yrittäjät tietävät parhaiten, mikä on yritysten kannalta tärkeintä. Pitkäjänteisellä yhteistyöllä kuntien kanssa on että kunnallisvaalien kärkipuheenaiheita ovat ainakin palveluiden ulkoistaminen, kuntien taloustilanne ja kaavoitus. Kuva: Sini Pennanen pystytty parantamaan kuntien yrittäjämyönteisyyttä. Yrittäjäjärjestö on esimerkiksi mukana tekemässä elinkeinopoliittisia ohjelmia ja strategioita. Tätä työtä jatketaan yrittäjämyönteisen vaalituloksen jälkeen myös tulevalla valtuustokaudella! Nyt vaalisyksynä me Suomen Yrittäjät toteutamme laajan kunnallisvaalikampanjan, jonka avulla tuetaan, innostetaan ja kannustetaan ehdokkaana olevia yrittäjäjärjestön ja toimialajärjestöjen jäseniä vaalityössä. Samalla muille päättäjille ja kansalaisille kerrotaan yrittäjyydestä ja sen merkityksestä Suomelle, suomalaisille ja kunnille sekä esitetään Suomen Yrittäjien, toimialajärjestöjen, aluejärjestöjen ja paikallisyhdistysten tavoitteita yrittäjien toimintaympäristön parantamiseksi kunnissa. Kari Jääskeläinen elinkeinoasioiden päällikkö Suomen Yrittäjät KLIKKAA LISÄTIETOJA yhdistysten vilkkaasta toiminnasta tapahtumakalentereista: Yrittäjä on päivänsä ansainnut Otsikko on lainaus 5.9. vietettävän Yrittäjän päivän pääjuhlan ohjelmasta. Yrittäjän päivää on vietetty vuodesta 1997 alkaen. Siitä on muodostunut kansallinen juhlapäivä. Ympäri maata järjestettävissä tilaisuuksissa kerrotaan yrittäjyyden merkityksestä maallemme ja juhlistetaan yrittäjyyttä erilaisin huomionosoituksin. Mukana juhlimassa on yrittäjien ja järjestöjen lisäksi kouluja, kuntia ja kaupunkeja, eli laajat kansalaispiirit osallistuvat yrittäjyyden juhlintaan. Eikä ihmekään, sillä Suomalaisen Työn Liiton elokuussa 2012 tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisista 80,5 % oli sitä mieltä, että yrittäjyys on asia, jota Suomessa täytyisi edistää! Tämä vuoden Yrittäjän päivän pääjuhla järjestetään Tampereella. Teemana on perhe- ja palveluyrittäjyys. Se kuvaa hyvin tämän päivän tilannetta suomalaisessa pk-yrityskentässä. Ikääntymisen myötä suuri määrä pitkään toimineita yrittäjiä suunnittelee siirtyvänsä hyvin ansaittujen eläkepäivien viettoon. Yritystoiminnan jatkajista on kuitenkin pulaa. Lähipiiristä saattaisi löytyä jatkaja, mutta usein sukupolven vaihto kilpistyy ankaraan verotukseen. Seurauksena on yrityksen myynti tai toiminnan lopettaminen, jolloin niin palvelut kuin mahdolliset työpaikat katoavat, usein lopullisesti. Yrittäjän on vaikea ymmärtää miksi nivelkohdassa, jossa toiminnan vastuut ja velvoitteet siirtyvät lapsille, pitää maksaa veroa. Eikö olisi parempi, että liiketoimien jatkuvuutta koetettaisiin kaikin tavoin edistää, ja kerätä vero vasta kun yrityksen myynti tapahtuu perheen ulkopuoliselle taholle. Ruotsissa tämä(kin) asia on oivallettu paremmin ja veroa maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun sukupolvelta toiselle siirtyneestä yrityksestä luovutaan lopullisesti ja se myydään perheen ulkopuolisille. Yritysten määrään kasvu on viime vuosina hiipunut ja lähtenyt jopa laskuun, ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun alun laman. Suunta on hälyttävä. Tilastokeskus on tutkinut uusien yksityisen puolen työpaikkojen syntyä Suomessa vuosina Tilastojen mukaan kokopäiväisten työpaikkojen nettolisäys on työpaikkaa, jotka kaikki ovat syntyneet pk-yrityksiin! Tämä on merkittävä muutos suomalaisessa elinkeinoelämässä. Suurteollisuuden tuotanto ja työpaikat siirtyvät rajojemme ulkopuolelle ja uusien työpaikkojen luonti on jää pk-yritysten varaan. Jotta maamme hyvinvointipalvelut voitaisiin rahoittaa myös jatkossa, tarvitsemme kasvun aikaansaamiseksi uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Uudet yritykset syntyvät lisääntyvässä määrin palvelusektorille. Tämän vuoksi on tärkeää, että kaikkia toimenpiteitä harkitaan palvelusektorin kehittämiseksi. Kotitalousvähennys on ollut hyvä kannustin uuden palveluelinkeinon luomiseksi. Pienistä puroista syntyy taloudellista toimeliaisuutta, työpaikkoja ja verotuloja. Maan hallituksen tulisikin kantaa erityistä huolta pienten palveluyritysten toimintaedellytyksistä. Esimerkiksi kotitalousvähennyksen palauttaminen aikaisemmalle tasolle ja alv:in alarajan nosto kannustaisivat palveluyrittäjiä entisestään investoimaan toimintojensa kehittämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Isossa kuvassa näillä toimenpiteillä olisi suurella todennäköisyydellä positiivinen vaikutus valtion verotulojen karttumiseen. Toivotan kaikille yrittäjille hyvää ja menestyksellistä syksyä ja mitä parhainta Yrittäjän päivää! Yrittäjyys kantaa Suomea Mikko Simolinna Suomen Yrittäjät, puheenjohtaja

5 Työhyvinvointia terveysliikuntaa jaksamista Yrittäjille Usein puhutaan työmäärästä, pitkistä työpäivistä, joiden päätteeksi on vielä luottamustoimia, kokouksia ja edustusmenoja. Yrittäjien arki on kiireistä, kun työhön ja yrittämiseen yhdistetään vielä perheelämä. Pitäisi enemmän puhua ja kiinnittää huomiota hyvään lepoon, ravintoon sekä liikuntaan, sillä näiden avulla pidämme itsemme kunnossa ja jaksamme paremmin yrittäjän arkea kaikkine kiireineen. Työurat ovat pidentyneet ja ihmisten kunto huonontunut merkittävästi, kiire ja stressi painavat päälle jatkuvasti; jos tämä kuulostaa tutulta, on aika tehdä asialle joku muutos. Aloittaminen Liikunnan lisääminen viikon arkirutiineihin pikkuhiljaa voi koukuttaa mukavasti. Kun itsestään pitää kirjaa, asialle alkaa tapahtua jotain. Aloita vaikka ruokapäiväkirjasta. Ruokapäiväkirja voi paljastaa karun totuuden välipaloista ja ylimääräisistä herkuista ja juomista ja voi myös paljastaa suuria puutoksia oikean ravinnon saannista. Ruokapäiväkirjan tulkitsemiseen ja oikeille urille pääsyyn voi tarvita alan ammattilaista ja se kyllä kannattaa. Myös harjoituspäiväkirja on tehokas apuväline. Kirjaa ylös kaikki liikkuminen, myös hyötyliikkuminen esim. ruohonajo, harjoitteluun käytetty aika ja fi ilis. Harjoituspäiväkirjasta on helppo jälkeenpäin tarkistaa harjoitusten onnistuminen ja teho. Kuva: Julia Rahkonen Kahvakuulailu on hyvä harrastus kenelle tahansa Aina on sopiva ikä aloittaa. Liikunnan ilo Sykkeen seuraaminen auttaa saavuttamaan toivotun tason. Vanhanaikainen käsitys, että hyvään kuntoon pääsee vain harjoittelemalla kovaa, on väärä ja sykkeen mittauksen myötä onneksi harjoitukset ovat muuttuneet järkevämmiksi. Kun sydämen laittaa työskentelemään eri tehoilla, alkaa asioita tapahtua. Kun sydämesi työskentelee prosentin teholla, se edistää terveyttä ja auttaa kehoasi palautumaan prosentin teholla parannat hyvin kestävyyttä ja tällä sykealueella tulisi suurimman osan liikunnasta tapahtua. Lyhyissä jaksoissa voi myös koetella sydämen äärirajoja, jolloin parannat myös kestävyyttäsi, maksimisuoritustasi ja nopeuttasi. Sykettä voi helposti seurata vaikka perussykemittarin avulla. Mittarista voi helposti tarkistaa myös kalorikulutuksen, joka usein on myös erittäin mielenkiintoista. Mittari kannustaa sinua liikkumaan sekä vahtii alussa ettei aloita liian kovaa ja kovilla sykkeillä. Hyviä perusliikuntamuotoja kesäisin löytyy ihan kotiovelta, vaikka sauvakävely tai juoksu sekä pyöräily, mökkirannassa uinti tai vesijuoksu. Syksyn pimentyessä on kiva aloittaa jumpat, tanssit, jooga, kuntopiirit, kahvakuula, tennis, sulkapallo tai vaikka kuntonyrkkeily oman kaupungin valikoiman mukaan. Metsä kutsuu moneen harjoitteluun, uusin on koko perheelle sopiva frisbeegolf sekä aina suosittu kuntosuunnistus, unohtamat- ta marjastusta ja sienestystä, joissa tulee käveltyä pitkäkin matka huomaamatta. Talvella kannustetaan kaikki hiihtoladuille ja luistelemaan ja lumikenkäilemään. Ensilumenladun saamme tänäkin vuonna Imatralla varmasti paljon ennen muita hiihtäjiä. Tässä on vain murto-osa lajivaihtoehdoista, joita kaupunkimme tarjoaa upeine puitteineen ja maisemineen. Yrittäjät sinun hyvinvointiasi varten Joskus harjoituksiin ja treeneihin kaipaa uusia ideoita ja ohjattua toimintaa. Tällöin voi kääntyä alan ammattilaisten puoleen ja tilata vaikka oman harjoitusohjelman tai pidempään harjoitteluun tai tavoitteeseen tai elämäntapamuutokseen oman valmentajan. Imatralla ja lähikunnissakin löytyy monia ammattilaisia auttamaan tässä ja löytämään juuri sinulle sopivan muodon harjoitteluun. Nyt ei muuta kuin kaikki liikkeelle ja pitämään harjoituspäiväkirjaa omasta liikunnasta ja keskittymään pitämään itsestä huolta ja jaksamaan paremmin. Kaisa Rahkonen Keskiviikko 5. syyskuuta 2012 Kahvakuula harjoitusmuotona Kahvakuulailu on monipuolista liikuntaa. Liikkeitä varioiden voi treenata voimaa, kestävyyttä, kehonhallintaa ja liikkuvuutta. Kehittyminen on nopeaa ja kehittymismahdollisuudet ovat miltei rajattomat. Kahvakuulailun perustan luovat heilurimaiset liikkeet, kuten etuheilautus sekä erilaiset painonnostosta tutut liikkeet. Tekniikka kannattaa opetella alussa hyvin, jotta kehittyminen lähtee heti oikeille raiteille. Kahvakuula on ns. epäkesko, joka erottaa sen selkeimmin käsipainoilla harjoittelusta. Liikkeet vaativat enemmän tasapainoa ja kehonhallintaa unohtamatta koordinaatiota. Harjoitteissa kuormittuvat monet isot lihasryhmät, liikkeitä tehdään eri tasoissa ja eri voimantuottosuunnissa jopa samassa liikkeessä! Kahvakuulailu on hyvä harrastus kenelle tahansa. Harjoituksen voi tehdä melkein missä vain, sisällä tai ulkona, kuntosalilla tai puistossa, ja jo muutamalla perusliikkeellä saa treenattua koko kehon lihakset, jolloin kiireinen säästää aikaa. Ikä ja sukupuoli eivät vaikuta kuulaharrastukseen, aina on sopiva ikä aloittaa. Kahvakuulia on aikaisemmin käytetty viljapunnuksina 1800-luvulla ja pikku hiljaa kuulia on käyty nostamaan kilpaa. Tänä päivänä kahvakuulaurheilu on painonnostoa aikaa vastaan. Kahvakuulailu harrastuksena on levinnyt useille saleille ja monien koteihin. Tässä pieni esittely kahvakuulasta, joka on villinnyt monia uusiakin kuntoilijoita viime vuosina. Yrittäjä, tässä sinulle muutama vaihtoehto helppoon aloittamiseen: Imatran Seudun Yrittäjät ry tarjoaa jäsenilleen edullisesti tiistaisin klo Kahvakuulatunnin FysioNiskassa torstaisin klo Kuntopiiri Colosseumissa sekä ilmaisen tutustumisillan Fresbee golfiin ke klo Karhumäen urheilukentän radalla Tervetuloa kaikki mukaan! Rautjärven Yrittäjät ry tarjoaa jäsenilleen edullisesti kuntosaliharjoittelua tostaisin klo 8.00 Simpeleen Fysikaalisen hoitolaitoksen kuntosalilla 5 Tuisku-PÄÄHINEET SorMillasta Tainionkoskentie 4 Anneli Husu P Nyt myös Tilauksesta Kivikankaan muikkuverkot verkonpauloitukseen liinat ja paulat Star Fishing Oy Lappeentie 23, Imatra P Avoinna ark la 9-14 Bar & Cafe Kuohu palvelee ke to klo pe la klo su klo Suunnittelu (arkkitehti-, rakenne-, sisustus-) Rakennuttaminen ja valvonta Kuntoarviot taloyhtiöille Puh Inkerinaukio, Imatra Tykkää meistä ja seuraa tapahtumia PAPERIHOMMAT RENNOSTI & HELPOSTI! Satu Tiippana, Imatran toimistovastaava Puh Tainionkoskentie 1 B, Imatra Kirjanpidot Tilinpäätökset Veroilmoitukset Palkanlaskenta Arvonlisäverot Toimistopalvelut Miksa-Tili Oy Siitolanranta 5, Imatra Puh Tarjoamme laadukasta ja asiakaslähtöistä palvelua! Vuoksen Tili- ja Isännöintipalvelu Lappeentie 24, IMATRA P

6 6 Keskiviikko 5. syyskuuta 2012 Etelä-Karjala vetää matkailijoita, jotka haluavat palveluja. Ruokolahdella, Rautjärvellä ja Imatralla yrittäjät ovat tarttuneet toimeen kukin omalla tavallaan. Tarjolla on lähes kaikkea upeista majoitusvaihtoehdoista jännittäviin aktiviteetteihin. Myös alueiden asukkaat ovat tarjonnasta kiinnostuneita. Erilaisia yrittäjiä yhdistää vähintään yksi asia: halu palvella asiakasta. Kuva ja tekstit: Veera Honkanen Saimaa Adventuresin kautta pääsee kokeilemaan esimerkiksi kelluntaa kuivapuvussa. Yrittäjyyden Yrittäjyyden monet polut Monia polkuja palveluyrittäjiksi Ohjelmapalveluyritys löysi oman paikkansa Saimaa Adventures työllistää vakituisesti neljä ihmistä. Ohjelmaan ei paljon enempää nykyisillä resursseilla mahdu. Ohjelmapalveluyritys Saimaa Adventuresin päälliköt, veljekset Ville ja Antti Harinen, katselevat tyytyväisinä Saimaan kimmeltävää pintaa. Taustalla on tänä vuonna valmistunut Hossukan Helmi, jossa asiakkaat on päivän päätteeksi hyvä saunottaa. Ei saunominen ole pelkästään se juttu, vaan täällä voi pitää esimerkiksi kokouksia, edustusvuoron saanut Ville Harinen kertoo. Kolmessa vuodessa on päästy pitkälle. Seuraavat kymmenen vuotta pitäisi vähintään jaksaa, sillä miehet tekivät Hossukan Helmestä pitkän vuokrasopimuksen Imatran kaupungin yritystilayhtiön kanssa. Hiljaisia kuukausia ei ole Saimaa Adventuresin osalta ensimmäinen työpäivä imatralaisilla miehillä oli Ennen Saimaa Adventuresia molemmat olivat yrittäjiä omilla tahoillaan. Veljekset kuitenkin näkivät matkailijoille tarjotuissa ohjelmapalveluissa tilaisuuden, jota ei kannattanut hukata. Nyt tämä pyörii ympäri vuoden. Hiljaisia kuukausia ei oikeastaan ole. Aluksi toiminta keskittyi mönkijäsafareihin, mutta nyt ohjelmassa on muun muassa banaaniajeluja, nousuvarjoilua ja kalaretkiä. Ympäri vuoden vuokrataan myös välineitä omatoimiseen ulkona liikkumiseen. Uusia lajeja on keksitty ja kehitetty koko ajan. Saatavana on lähes mitä vain, Harinen sanoo. Yksi palveluista on matkailijoille valmiiksi laadittu viikko-ohjelma, joka tarjoaa vähintään vinkkejä omaan lomaan. Harinen kertoo, että viikko-ohjelma alkaa jo olla täynnä. Vaikka uudet ideat ovat tärkeitä toiminnan kehittämisessä, ei ohjelmaan paljon uutta mahdu nykyisillä resursseilla. Vahvuudet peliin Tällä hetkellä työntekijöitä on neljä. Lisäksi on liuta alihankkijoita, jotka tekevät yhteistyötä Uusia Adventuresin kanssa. Työnjako veljesten kesken toimii hyvin, sillä molemmat ovat valinneet osa-alueet, jotka itseä kiinnostavat. Ville on enemmän toimitusjohtaja, Antti puolestaan huoltaa esimerkiksi ajoneuvot. Työstä saa tehdä juuri sellaisen kuin haluaa. On turha syyttää muita, jos joutuu tekemään epämiellyttäviä töitä, Ville Harinen toteaa yrittäjänä olemisen parhaista puolista. Alueen muiden yrittäjien kanssa tehdään Harisen mukaan yhteistyötä koko ajan. Meillä on noin alihankkijan verkosto. Yhteistyö on saumatonta, hän sanoo. Esimerkiksi matkatoimistot markkinoivat palveluita omille asiakkailleen. Pääosa asiakkaista tulee Venäjältä. Suomalaiset ja muut eurooppalaiset kattavat noin 20 prosenttia koko asiakasmäärästä. Myös yritykset, niin suomalaiset kuin venäläisetkin, ostavat palveluita esimerkiksi virkistyspäivilleen. Visioita tulevaan Aloittaessaan uutta yritystä miehet hakivat rahallista tukea silloiselta TE-keskukselta. Lainaa piti myös ottaa. Harinen visioi, että viiden vuoden päästä Saimaa Adventures on Suomen mittakaavassa iso ohjelmapalvelutuottaja. Jo tänä vuonna toimintaan on tullut paljon uutta. Kohta on vanhat jutut maksettu, joten ehkä jotain uusia riskejä voisi ottaa, hän sanoo. Aivan kaikkeen eivät Saimaa Adventuresin miehetkään taivu. Harinen kertoo, että Imatran alueella tilausta olisi lapsille sopivan tekemisen järjestämisessä. Toki Adventuresin retkille lapset ovat tervetulleita, mutta selkeästi lapsille suunnattuja aktiviteetteja ei ole. Harisen mukaan puutteen ovat huomanneet myös matkailijat. Se voisi olla lähes mitä tahansa. Ja jos lapsilla on kivaa, niin yleensä aikuisillakin on. lajeja on keksitty ja kehitetty koko ajan.

7 Keskiviikko 5. syyskuuta Yrittämisessä tärkeää on uudistuminen Etelä-Karjalassa riittää kysyntää tasokkaalle loma-asumiselle. Myös kotimaiset matkailijat ovat löytäneet hulppeat loma-asunnot. Patalaiska Cottages, eli Veli-Matti ja Natalia Kesälahden lomaasunnot, sai alkunsa 2000-luvun alkupuolella. Kesälahdet huomasivat, että venäläisten matkailijoiden määrä Etelä-Karjalassa on kasvussa, mutta tasokkaista, vuokrattavista loma-asunnoista oli pulaa. Tarjolla oli pieniä, kesäkäyttöön sopivia mökkejä. Ympärivuotiseen asumiseen sopivia tilavia loma-asuntoja ei ollut, Veli-Matti Kesälahti kertoo. Hän seisoo yhden mökin laajalla terassilla, jolta on näkymä Ilmajärvelle. Selän taakse jää lattiasta kattoon lasitettu seinä. Oikeastaan ikkunaa on kolmella sivustalla, koko terassin matkalta. Loma-asunnon avokeittiö olohuone-yhdistelmästä voi katsella rauhoittavaa luonnon tarjoamaa näytelmää. Koko perheen yritys Tontit löytyivät pienen hakemisen jälkeen Ruokolahden Pohjalankilasta, Ilmajärven rannalta. Rakentaminen alkoi vuonna 2006 ja seuraavan vuoden juhannuksena majoittuivat ensimmäiset vieraat. Yhteensä mökkejä on neljä. Itse siirryin puolitoista vuotta sitten päätoimiseksi yrittäjäksi. Vaimo on sitä ollut vuodesta 2007, Kesälahti kertoo. Päätoimisia työntekijöitä ei ole muita, mutta palveluita, kuten mökkien siivous, ostetaan ulkopuolisilta. Vahva kokemus kantaa Yhteistyö alueen muiden matkailu- ja palveluyrittäjien kanssa on tiivistä. Jos omat mökit ovat täynnä, ohjaa Kesälahti majapaikan kyselijät eteenpäin. Tärkeää on, että matkailijat tulevat Etelä-Karjalaan. Jonkin verran kysellään myös muita palveluita. Meille tulevat ovat aika omatoimisia, mutta esimerkiksi välinevuokraus hoidetaan Saimaa Adventuresin ja Salpasafareiden Yrittäjyys kautta. Pääasiallinen asiakaskunta tulee Venäjältä. Kotimaisten matkailijoiden osuus on lisääntynyt kuluvana vuonna, matkailijoita tulee etenkin pääkaupunkiseudulta. Myös muualta Euroopasta tulevia majoittujia on jonkun verran. Nojautuminen vain venäläisiin matkailijoihin on riski, jos tulee taantuma tai jos rajaliikenteessä tapahtuu jotain. Kotimarkkina-alue on toinen tukijalka, Kesälahti sanoo. Matkailuyrittäjyydessä pariskuntaa on auttanut aiempi kokemus Venäjästä ja liiketoiminnasta. Veli-Matti Kesälahti on esimerkiksi toiminut Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n Venäjä-yritysasiantuntijana. Patalaiskan ohella sekä Natalia vaatii riskinottokykyä. Veli-Matti Kesälahti isännöi neljää loma-asuntoa Ilmajärven rannalla Ruokolahdella. Ensimmäiset asukkaat pääsivät viettämään mökkijuhannusta viisi vuotta sitten. Isänsä kanssa yhtä mökeistä esittelivät pariskunnan lapset Linda ja Lauri. että Veli-Matti myös tekevät konsultaatioita ja kouluttavat asiakkaita Venäjän kauppaan liittyen. Investointisuunnitelmat muhivat Kesälahti kertoo, että he saivat vertaistukea muilta matkailutoimijoilta jo ennen rakennuspuuhiin ryhtymistä. Investointitukea tuli 15 prosenttia kokonaissummasta. Loput rahoitettiin itse, pääosin pankkilainalla. Melkoinen pääoma piti juosta kokoon. Velkaa ei markka-aikaan olisi niin monta miljoonaa uskaltanut ottaa. Loma-asunnoilla on tietysti oma arvonsa liiketoiminnan lisäksi. Mökit ovat lainan vakuutena, Kesälahti sanoo. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluvat lisäinvestoinnit. Yksityiskohdat ovat vielä työn alla. Kesälahdet haluavat kehittää toimintaa, mutta se ei välttämättä tarkoita lisärakentamista. Suunta on kuitenkin selvä. Katseet on käännetty eteenpäin. Yrittäjyys vaatii paitsi riskinottokykyä myös valmiutta kehittyä, Kesälahti sanoo. Hevosyrittäjäksi puolivahingossa Hevostilalla eletään vuosi kerrallaan. Kaikkina vuodenaikoina tarjolla on tuntiratsastusta, kesällä nautitaan myös pidemmistä ratsastusleireistä. Yrittäjän Rautjärven Änkilässä on hiljaista sateisena elokuun aamuna. Matkalainen arvaa osuneensa oikeaan osoitteeseen, kun tien vierus on täynnä erimuotoisia aitauksia. Ilmassa tuoksuu sateinen maa ja hevoset. Hevostila Diana on toiminut Änkilässä vuodesta Tilan emäntä, Hanna Parvinen, pyörittää paitsi lapsiperheen, myös yrittäjän arkea. Mies kuljettaa rekalla tukkeja, joten aikatauluissa on välillä sovittelemista. Parvinen vetää ratsastustunteja vuoden ympäri, kesäisin mukana ovat muutaman päivän mittaiset ratsastusleirit. Suurin osa on vakioasiakkaita. Välillä pitää myydä eioota, kun ei riitä aika tai vanhoihin ryhmiin ei mahdu, hän kertoo. Leirit mukana alusta saakka Hevosyrittäjäksi Parvinen ajautui vähän vahingossa. Hänen siskonsa veti ratsastustunteja perheen tilalla, kun Parvinen opiskeli hevos- ja maatalouskoulussa. Opintojensa jälkeen Parvinen ryhtyi pitämään tunteja, ja sisko lähti opiskelemaan. Sillä tiellä Parvinen on edelleen. Leirit ovat kulkeneet mukana alusta saakka, ensin kylän lasten ratsastusopetuksena. Ensimmäisen poninsa, joka yhä ihastuttaa tilan ratsastajia ja vieraita, hän sai kuusivuotiaana. Nyt poni on jo yli 20-vuotias lempeä leidi. Kaikkiaan tilalla on tällä hetkellä 13 hevosta ja ponia. Kaikilla on oma luonteensa. Hevoset ovat persoonia. Jos ne olisivat samanlaisia koneita, niin ei tämä työ onnistuisi, Parvinen kertoo. Myös ratsutilan asiakkaat pitävät siitä, että ratsuilla on omanlaisensa piirteet. itsenäisyys tuntuu sopivalta. Hevostila Diana on tällä hetkellä koti 13 hevoselle tai ponille. Tilan emäntä Hanna Parvinen järjestää ratsastustunteja ja ratsastusleirejä eri-ikäisille hevosharrastajille. Parvinen ei suuremmin tee yhteistyötä alueen muiden yrittäjien kanssa. Aika ei riitä, sillä kaitsettavana on eläinten ohella kaksi pientä tenavaa. Välillä on hektistä, jos ei saa lastenhoitajaa, Parvinen sanoo. Monen vuoden päähän tähtääviä suunnitelmia yrittäjällä ei ole, sillä eteenpäin mennään vuosi kerrallaan. Kesäleireillä mukana on apulaisia, mutta ratsastustunnit Parvinen hoitaa itse. Leirejä on kesässä yhteensä neljä viikkoa, jossa ehtii pitää viisi leiriä. Asiakkaita on viikossa 50 70, vuodenajasta riippuen. Kovilla pakkasilla ja sateilla tunteja joutuu joskus perumaan. Tulevaisuus ei pelota Parasta yrittäjyydessä Parvisen mukaan on, että saa olla kotona lasten kanssa. Myös yrittäjän itsenäisyys tuntuu ainakin tähän hetkeen sopivalta. Oman hyvän lisänsä tuovat ihanat asiakkaat. Saa olla oman itsensä pomo. Olen ollut muiden alaisenakin, mutta ei siinä ole samalla tavalla vastuullisena kuin omaa yritystä pyörittäessä. Parvinen kertoo, että yrittäjyyden alkutaival oli hieman kuoppainen. Hän kävi yritysneuvojan puheilla Parikkalassa. He suosittelivat hakemaan nuoren viljelijän tukea, ja siksi en saanut starttirahaa. Liikevaihto ei kuitenkaan riittänyt nuoren viljelijän tukeen, Parvinen kertoo. Hieman pyyhkeitä tulee myös siitä, että hakemusten perään piti monta kertaa kysellä. Nyt olisin viisaampi, Parvinen toteaa. Tulevat vuodet eivät Parvista suuremmin huoleta. Takaporttina on hankittu koulutus sekä tieto siitä, että töitä on. Työllistyisin helposti uudestaan, hän sanoo. Jos oikein huonosti kävisi, niin yksi keino olisi myydä osa hevosista. Ei se helppoa olisi, sillä ne ovat kavereita, Parvinen huokaa. Omaan tilanteeseen voisi esimerkiksi vaikuttaa, jos Rautjärven suuret työnantajat laittaisivat laput luukuille. Silloin osa ratsastajista varmaankin vähentäisi harrastukseen käytettyä rahamäärää. Nyt myynnissä ovat kuitenkin jo seuraavan kesän ratsastusleirit.

8 8 Keskiviikko 5. syyskuuta 2012 Vetovoimaa-hankkeen kuulumisia Vuoden 2012 alusta on Etelä-Suomen alueelle rakennettu matkailualan toimijoiden verkostoa, kertoo projektipäällikkö Juha Sorjonen. Viimeisimpänä yhteistyöverkostoon liittyi MEK ja Itä- Suomen yliopiston Matkailun opetus- ja tutkimuslaitos, jotka tuovat kansallisen ja kansainvälisen tason asiantuntemusta myös Imatran seutukunnan hyödyksi. Matkailun kehittämisverkostossa on tällä hetkellä yli 100 matkailualan yritystä ja organisaatiota Suomesta ja Venäjältä. Tax free -pilotointi 16 imatralaista yritystä on osallistunut paikalliseen tax free -myynnin kehittämispilottiin venäläisessä sosiaalisessa mediassa, kertoo Sorjonen. Mediatalo Toimeliaan toimesta on mm. luotu konsepti Imatran seudun yrittäjille, kuinka tuoda esiin omia tarjouksiaan venäläisille kuluttajille Venäjällä ja rakennettu nland.ru -sivusto tuotekuponkien jakoon. Pilotti päättyi elokuun lopussa, jonka jälkeen tehdään päätöksiä somen lisähyödyntämisestä tax free -myynnin kehittämisessä. Tapahtumaliiketoiminnan kasvuohjelma Tapahtumaliiketoiminnan kasvuohjelman aloitettiin FlowCafén merkeissä Imatran Kylpylässä. Keskustelu kävi tilaisuudessa vilkkaana ja kasvuohjelmaa luotsaava Crea Mentors oli tyytyväinen tilaisuuteen. Toiminta jatkuu nyt tapahtumakohtaisesti toteutettavilla kehittämistapaamisilla ja niihin liittyvien projektien edistämisellä, kertoo Jouni Kärkkäinen Crea Mentorsilta. Valmennusohjelma käynnistetään syyskuussa ja parhaillaan laaditaan sen sisältöjä. Syksyn aikana toteutetaan yleisiä eri tapahtumatoimijoita ja erityisesti alueen yrityksiä yhteen saattavia tilaisuuksia Imatralla, joille näkemyksemme mukaan on myös tarve. Tiedotamme tilaisuuksista ja aikatauluista tarkemmin. Pääpainotuksemme tekemisessä liittyy erityisesti tapahtumien kaupallisen tuotannon ja kaupallisten ratkaisujen kehittämiseen. Tervetuloa, mukaan mahtuu vielä, toivottaa Kärkkäinen. Vientiverkostoprojekti Hankkeen puitteissa on alkamassa myös Nordicmarketingin luotsaama Keski-Euroopan vientiverkostoprojekti. Saksan markkinoilla on valtava asiakaspotentiaali, joka pyritään jälleen houkuttelemaan Suomeen ja Imatran seudulle. Työpajoissa verkostoidutaan, opitaan tuntemaan saksalaisten matkailijoiden tarpeet ja tottumukset sekä hiotaan tuotteet kilpailukykyiseen kuntoon. Tervetuloa mukaan! Tuula Röysky-Terävä Yrityksien merkitys kuntataloudelle pitäkää huoli yrityksistä Vaasan yliopiston professori Vesa Routamaa luennoi Kunnallisjohdon seminaarissa Yritykset tuovat kuntaan ja sen ympäristöön kerrannaisvaikutuksineen kaikkein merkittävimmän taloudellisen varallisuuden, sanoo professori Vesa Routamaa. Pk-yritysten merkitys välillisten taloudellisten hyötyjen kehityksessä on ratkaisevan suuri niin maalaiskunta- kuin kaupunkikeskuksissakin. Pk-yritykset tuottavat kunnille mittavan määrän verotuloja ja ostovoimaa ja ostovoiman kautta lisää verotuloja ja elinvoimaa yrityksille sekä muille palveluille. Myös iso osa työpaikoista on yksityisellä sektorilla, sillä suuryrityksiä on vähän ja ne ovat keskittyneet tiettyihin keskuksiin. Suuryritysten työpaikat ovat myös vähentyneet roimasti, esim. Etelä-Karjalassa suurteollisuuden työpaikat ovat vähentyneet noin 60 % viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Huolestuttavaa on, riittääkö yrittäjiä, sanoo Vesa Routamaa. Yrittäjien ikärakenne on korkeampi kuin palkansaajien, joten lähivuosina on tarvetta omistajanvaihdoksille. Omistajanvaihdoksen vaihtoehtona on myös yrityksen lopettaminen, jos jatkajaa ei löydy lähipiiristä tai on vaikea löytää ulkopuolista jatkajaa. Routamaan mukaan vain pieni osa yrityksistä on valmistautunut omistajanvaihdokseen. Kunnan kannalta yrityksen lopettaminen on periaatteessa aina menetys, joten kunnan pitää omalta osaltaan olla ajan tasalla yritystilanteesta sekä yritysten määrän positiivisesta kehityksestä ja elinvoimasta. Hyvänä esimerkkinä on Lempäälän kunta, jossa on mm. reaaliaikainen yritysrekisteri (www.lempaala.fi/ elinkeinotoimi/yritysrekisteri). Etelä-Karjalan liiton ja Etelä- Karjalan kuntien vastaava rekisteri lopetettiin v Kehyn senior advisor Ismo Pöllänen tosin toteaa, että rekisterin ylläpitoa on tarkoitus jatkaa uudella tavalla. Suomessa on kansainvälisesti katsottuna vähän sekä Routamaan mukaan vain pieni osa yrityksistä on valmistautunut omistajanvaihdokseen. pkyrityksiä että kasvuyrityksiä. Jotta uusia yrityksiä perustettaisiin ja toimivat yritykset saisivat tarvitsemaansa asiantuntija-apua, on Routamaan mielestä kuntien velvollisuus pitää huolta siitä, että yritysneuvonnasta on huolehdittu. Sekä aloittava että toimiva yrittäjä saavat yritysneuvonnasta henkilökohtaista tukea, jota esim. omistajanvaihdostilanteessa tarvitaan tarpeeksi ajoissa. Routamaa korostaakin, että asianmukainen neuvonta ja henkilökohtainen tuki yrittäjille ovat erityisen tärkeää. Tuula Röysky-Terävä Imatralla F.O. Virtasen katu 6 (Tietotalo) tai soita: Auto- ja ikkunateippaukset Suurkuvatulostukset Painatukset & Brodeeraukset Mainos- ja liikelahjat Päivystys 24 h Jeesaus pelastaa... ja myöhän jeesataan! IMATRA Hinausautopalvelu raskaalle ja kevyelle kalustolle Auton ovien avauspalvelu Käynnistyspalvelu Vinssaustyöt myös maastosta Puh. (05) GSM Imatran Manuaalinen Terapia OMT-FYSIOTERAPIA FYSIOTERAPIA TERAPEUTTINEN HARJOITTELU POSTOPERATIIVINEN KUNTOUTUS KINESIOTEIPPAUS SPINAL MOUSE selkärangan liikkuvuusmittaus ERGOPRO-POLKUPYÖRÄERGOMETRITESTI LUENNOT, KOULUTUKSET FYSIOTERAPIA KONSULTAATIOT Jyrki Valle Fysioterapeutti Timo Suikki Fysioterapeutti OMT Elina-Ylä-Outinen Fysioterapeutti Työfysioterapeutti Marko Rossi Fysioterapeutti OMT (paikalla satunnaisesti) JÄSENLIIKE HINAUSAUTOT PURHONEN KY Voi paremmin! Sari Valtonen Toimistosihteeri Lappeentie 14, puh KAIKKI MUURAUSPALVELUT mm. savupiiput (myös korjaukset) tulisijat väliseinät ulkoverhoukset Muista! Kotitalousvähennys Loistovuori Oy p / Jouni p / Kari p / Ari Ilmastointien hdistu ja Nuohous H & T Kärhä TÖTÖISTÄ. Haponkestävien SISÄPIIPPUJEN ASENNUKSET KOTITALOUS- VÄHENNYKSEN ILMANVAIHDON puhdistukset desinfioinnit mittaukset ja säädöt huolto SAA MYÖS ILMANVAIHDON PUHDISTUS- JA SÄÄTÖTÖISTÄ. Ilmastointien Puhdistus ja Nuohous H & T Kärhä puh Heikki Kärhä TULISIJAMUURAUKSET J JA LAATOITUKSET EN N Ilmastointien Puhdistus ja Nuohous H & T Kärhä JANNE KÄRHÄ p

9 Keskiviikko 5. syyskuuta Kuvat: Kosken Kuvaamo/Eeva Hakalisto Kehy juhlisti 30-vuotista taivaltaan RaakaIdea Oy Santtu Määttänen ja Juha-Pekka Natunen. Taustalla musisoivat Meri ja Tuuli Wallenius. Kuvasatoa juhlapäivästä: Palkitut yritykset, vas. Virkkukoukkunen Oy Tiina Kärkäs, Vankkapuu Oy Mikko Vanhatalo, Matintalon tila Kati ja Mikko Häyhä, Tmi Pirjo Rintamäki, Imatran Työstöasennus Oy Tommi Matikainen. Jukka Puotila vauhdissa. Imatran Impien Iskuryhmä. Jy yri Häkämies, Ismo Pöllänen ja Pertti Jyri Lintunen. Kehyn pitkäaikaiset palkitut työntekijät vas. Juha Rautio, Antti Oravuo, Ismo Pöllänen, Maija Suominen, Kati Bragge, Maarit Turunen ja Pirjo Reinikainen. Kuvasta puuttuu Pentti Miikki. Osa Kehyn hallitusta vas. Petri Kemppi, Harri Anttila, Jakke Mänttäri, tj. Aki Keskinen, hallituksen pj Pertti Lintunen.

10 10 Keskiviikko 5. syyskuuta 2012 Hautaustoimisto Kukkien sidontapalvelu Hautakivimyymälä Matinkatu 3, Imatra Puh , Yrittäjyyden monet polut Vallox Design-Line liesikuvut liesituulettimet Evälahti Oy:n luotettavaa asuntotuotantoa ja -kauppaa yli kuuden vuosikymmenen kokemuksella. Omakoti- ja rivitalojen huoneistokohtaisen ilmanvaihdon säätöön Materiaali ruostumatonta terästä Modulimitoitus leveydet 600 ja 900 mm 3-nopeuksinen muuntajasäädin ilmanvaihtokoneen tai huippuimurin tehon säätöä varten Tule tutustumaan valikoimaan! Muovikuja 2, MYYMÄLÄ PALVELEE ARKISIN KLO 8 17 Matalaenergia ilmanvaihtokone myös vanhan ilmanvaihtokoneen modernisointiin KUN AMMATTITAITO RATKAISEE EVÄLAHTI OY:N LUOTETTAVAA ASUNTOTUOTANTOA As Oy Ruokolahden Äijänkoti As Oy Imatran Vuoksenloiste Kiinteistö Oy SaimaanRauha Kysy lisää kohteistamme! Startissa esiintyvät Kehyn Ismo Pöllänen, Anni Peltola ja Antti Oravuo. Minustako yrittäjäksi? Kehy järjestää vuosittain Startti yrittäjyyteen -tilaisuuksia yrittämisestä kiinnostuneille ja aloittaville yrittäjille. Kehyssä järjestettävät tilaisuudet kestävät iltapäivän ja ne järjestetään pääsääntöisesti joka toinen kuukausi. Startti yrittäjyyteen on tuhti tietopaketti yrittämiseen ja yrittäjyyteen liittyvistä asioista, joihin perehdytään asiantuntijoiden voimin käytännönläheisesti ja esimerkkien avulla. Mitä startissa kerrotaan? Startti yrittäjyyteen tilaisuuksissa keskitytään yritystoiminnan alkuvaiheen oleellisiin kysymyksiin, kuten liikeideaan, liiketoimintaosaamiseen ja liiketoiminnan suunnitteluun. Tilaisuuksissa käydään läpi mm. yrityksen perustamisen vaiheet, aloittavan yrityksen verotusasiat ja starttiraha. Kehyn omien yritysasiantuntijoiden n lisäksi Startti yrittäjyyteen tilaisuuksissa asiantuntijoina toimivat myös TE-toimiston ja Etelä-Karjalan verotoimiston edustajat. Milloin on seuraava startti? Seuraava startti järjestetään ja uudistuneeseen starttiin pyritään saamaan mukaan myös tilitoimiston edustaja. Kehyn starttitilaisuuksiin voi ilmoittautua osoitteessa Kokemuksia startista Keväällä järjestetyssä Startissa oli mukana noin kymmenkunta yrittäjyydestä kiinnostunutta osallistujaa. Startissa mukana oli myös Niina Komi, joka sukupolvenvaihdoksen kautta jatkaa yrittäjänä Imatran Keskus-TB:llä. Niinaa kiinnosti erityisesti starttiraha ja verotusasiat. Startti on hyvä alkavalle yrittäjälle ja Kehyn kautta saa paljon tietoa, kannattaa kysyä, kehottaa Niina. Vielä nimettömänä pysyttelevä aloittava yrittäjä kehuu Kehyn Starttitilaisuutta. Mielenkiintoinen päivä, olisin halunnut kuulla vielä lisää. Esiintyjät kertoivat asioista monipuolisesti ja asiantuntevasti. Esitykset olivat lyhyi- tä ja ytimekkäitä ja Kehyn asiantuntijoilta kuulee tarvittaessa lisää. Sain paljon lisäeväitä omaan tapahtumatuotantoon ja mainontaan keskittyvään yritysideaani. Starttiin osallistui myös Tmi Fa-la-do:n yrittäjä Teija Immonen. Teijalla on ollut aiemmin sivutoiminen yritys mutta heinäkuun alusta yritys aloitti päätoimisena. Startissa oli erinomaista se, että yhdessä paikassa oli yhtä aikaa monta asiantuntijaa, jolta voi kysyä asioita, kertoo Teija. Kehyn kautta olen löytänyt asiantuntijaverkostoa ja yhteistyökumppaneita ja Kehyn kautta saamani kontaktit ovat olleet erinomaisia. Teija Immonen osallistui kevään starttiin. Tuula Röysky-Terävä MAAKUNNALLINEN YRITTÄJÄJUHLA klo Kulttuuritalo Virta Seuraa postiasi Rakentaminen, myynti ja esittely: Laitetaan Yrittäjäverta kiertämään Tykkää TAINIONKOSKENTIE IMATRA PUH (05) monet polut Haastetaan kaikki yrittäjät ja lehden lukijat verenluovutukseen Imatran kaupungintalolle klo Mukaan vain henkilöllisyystodistus. Tule, sinua tarvitaan! Imatran Seudun Yrittäjien & Yhteistyökumppaneiden ryhmä

11 Keskiviikko 5. syyskuuta Vientitykki-kilpailun voittaja julkaistaan tänään Imatralla Itä-Suomen alueen nuorkauppakamarit yhteistyössä kilpailualueen osuuspankkien, kauppakamareiden sekä Suomen Yrittäjät ry:n aluejärjestöjen kanssa ovat kesän mittaan etsineet vientiyrityksiä Vientitykkikilpailuun. Vientitykkipalkinto on perustettu huomion kiinnittämiseksi viennin tehostamiseen ja yrittäjälle keinoksi tehdä itseään tunnetuksi. Vientitykkipalkintoa on jaettu jo vuodesta Kilpailuun saattoivat osallistua kaikki kilpailualueen vientiyritykset kokoon katsomatta. Palkinnon avulla voidaan antaa tunnustusta myös vientikaupassa ansioituneelle henkilölle. Vuoden 2012 Vientitykki -kilpailun voittaja julkistetaan yrittäjäpäivässä Imatralla keskiviikkona Palkintoraati sai käsiteltäväksi 9 tasokasta hakemusta ja tulee myöntämään palkinnon lisäksi myös kunniamaininnan. Raati korostaa, että menestyvä ja kasvava vientitoiminta on kansantaloudellemme erittäin tärkeää ja täten kaikki vientiä harjoittavat yritykset ovat tunnustuksen arvoisia. Kilpailu järjestetään jälleen ensi vuonna ja siitä voi lukea lisää netistä: www. vientitykki.ehdolla.fi. Elina Metsi Museotietapahtuma pyöräillen yrittäjähengessä Rautjärven yrittäjät ry päätti tänä vuonna tehdä puheista ja suunnitelmista totta. Haastoimme museotietapahtumaan mukaan Imatran ja Ruokolahden yrittäjät ry:n sekä Imatran kaupungin, Ruokolahden ja Rautjärven kuntien johdon sekä luottamushenkilöt päivän aamu alkoi kokoontumisella Immolassa, josta retki alkoi kierroksella rajamuseolla. Pyöräilyilma oli mitä mainioin ja tunnelma myös. Joukko oli pieni, mutta laatu korvatkoon tällä kertaa määrän - Ehkä ensi vuonna ( ) muutkin uskaltautuvat mukaan! Matkaan lähdettiin iloisin mielin. Jokaisella rastilla pysähdyttiin ja nautittiin tarjolla olevista antimista mm. mustikkäräättiä. Vaikka matka oli pitkä pyöräillen eivät kalorit ehtineet tällä matkalla paljon kulua, niin maittavia tarjottavia rasteilla oli ettei niistä ohi voinut mennä. Nähtiin museoita, vanhoja autoja ja moottoripyöriä, tavaroita, kouluja, käsitöitä, hirsirakentamista, eläimiä, kaunis puutarha yms... ja valtava määrä iloisia innokkaita talkoolaisia, jotka tämänkin tapahtuman toteuttivat jo 16. kerran. Aluksi matkan pituus n. 30 km askarrutti ainakin osaa matkalle lähtijöistä. Tiedossa oli mäkiä ja mutkia. Alkumatka taittui suurelta osin alamäkiä pitkin vauhdin hurmalla, tietäen että joskus täältä vielä noustaan ylöskin. Ja tulihan niitä mäkiäkin, kaikki poljettiin kuitenkin ylös asti toisia tsempaten. Jaksaa, jaksaa, vielä vähän... Viimeiselle rastille Rautjärven kirkolle saavuttiin klo Iloisina kaikesta kokemastamme & näkemästämme ja ylpeinä siitä, että matkaan lähdimme. Suosittelemme ehdottomasti tapahtumaa kaikille. Mirja Vaittinen Monipuoliset ja laadukkaat koulutus- ja infotilaisuutemme tarjoavat ajankohtaista tietoa eri aloilta ja loistavan tilaisuuden verkostoitua muiden yrittäjien kanssa. Syyskaudella vielä ohjelmassa; Myynti ja markkinointi tehokkaaksi nyt tekemään! Baltic Built messut Pietarissa Startti yrittäjyyteen Alihankintamessut Tampereella Inwetex matkailumessut Pietarissa Yrittäjä myy yrityksesi oikeaan aikaan Onnistunut omistajanvaihdos Startti yrittäjyyteen Kehy facebookissa. Käy tykkäämässä. Vetovoimaa matkailuun! hankkeeseen liittyvät Tapahtumaliiketoiminnan kasvun valmennuspäivät löytyvät myös osoitteesta Ensimmäinen valmennuspäivä on Tapahtuman strateginen suunnittelu. Valmentajana toimii CreaMentors Oy. Tervetuloa mukaan! Vas. huoltoautolla mukana Risto Naukkarinen (Rautj.), pyöräillen Timo Näränen (Rautj.) Petri Wickström omarakenteisella kolmipyörällään (Imatr.), Mirja Vaittinen ja Sinikka Anttonen (Rautj.) yhdessä tandemilla sekä Heikki Hinkkanen (Rautj.).

12 12 Keskiviikko 5. syyskuuta 2012 Onnittelemme yrittäjiä tänään Yrittäjän päivänä! Etelä-Karjalan Osuuspankki Yrityspalvelut Pohjola Vakuutus Oy Vahinkovakuutus- ja työeläkepalvelut Petri Krohns pankinjohtaja puh Anu Kankare myyntijohtaja puh Mia Savolainen pankinjohtaja puh Anne Varala pankinjohtaja puh Ville Soidinaho asiakkuusjohtaja puh Jyrki Sivonen myyntijohtaja puh Olli Lipsanen yhteyspäällikkö puh Marko Martikainen yhteyspäällikkö puh Antti Tamminen asiakkuusjohtaja puh Matti Arola asiakkuuspäällikkö puh Tarja Naumanen asiakkuuspäällikkö puh Tiina Sudensalmi asiakkuuspäällikkö puh Marita Toiviainen asiakkuuspäällikkö puh Mikko Partanen yhteyspäällikkö puh Sonja Koskinen myyntipäällikkö Satu Laine myyntipäällikkö Jussi Okko sijoituspäällikkö puh Mikko Tiikasalo maksuliikepäällikkö puh Anita Hietanen maksuliikeneuvoja puh Heta Julkunen maksuliikeneuvoja puh Kati Noponen maksuliikeneuvoja puh Anna Vuononvirta myyntipäällikkö Jaana Karhu yritysmyyntineuvoja puh Marjut Venäläinen yritysmyyntineuvoja puh Pohjola Pankki Oyj Rahoitusyhtiöpalvelut Kati Niemeläinen asiakkuusasiantuntija Anne Brinck yritysneuvoja Arja Horttanainen yritysneuvoja Päivi Karhumäki yritysneuvoja Markus Korpela yritysneuvoja Pasi Tiimo rahoituspäällikkö puh Palvelua pitempään Tule neuvottelemaan joustavasti ajanvarauksella. Varaa aika tapaamiseen numerosta OP-Henkivakuutus Oy Henki- ja eläkevakuutuspalvelut Maritta Loikkanen yritysneuvoja Anu Mattero trainee Elina Mikkola asiakaspäällikkö puh sähköpostiosoitteet: Puhelut 010-numeroihin maksavat kaikkialta Suomesta soitettaessa lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min., matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY SANNA-MARI HYNNINEN, TOIMITUSJOHTAJA, KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT 10.5.2016 1 LÄHES 4000 JÄSENYRITYSTÄ 28 PAIKALLISYHDISTYSTÄ YRITTÄJIEN VERKOSTO,

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ Parasta Lapsille ry @marjukkak @taru69myth 1. TAVOITE JA SISÄLLÖT KUNTOON MITÄ JA MIKSI? KENELLE MISSÄ, MILLOIN? tavoite vastaanottaja välineet MITEN? viestin sisältö ja formaatti,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016

Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016 Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016 Yleisesti: Juoksukouluharjoitukset pidetään kerran viikossa ja harjoitus on tarkoitettu tukemaan lapsen muuta harjoittelua. Ryhmässä liikkuvat lapset kuuluvat JKU:n

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi p. 09 5259 0050 info@wulff.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus ja ihanuus on kiinni ennenkaikkea tekijänsä asenteesta!

Lisätiedot

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele 22.3.2016 Muistio Kunnanjohtaja Harri Anttila avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleiksi Kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Lonka toimi tilaisuuden puheenjohtajana Tilaisuuteen osallistui

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

MYCHALLENGE Työkalu tavoitteidesi saavuttamiseen Scandinavian Challengessa

MYCHALLENGE Työkalu tavoitteidesi saavuttamiseen Scandinavian Challengessa MYCHALLENGE Työkalu tavoitteidesi saavuttamiseen Scandinavian Challengessa Kerromme, miten......löytää oma miksi...asetat tavoitteesi...suunnittelet haasteesi...jaat tavoitteen osatavoitteiksi...seuraat

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan.

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Timo Juurakko projektipäällikkö Juha Torvinen yritysasiantuntija Tilannekuvaa Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija 2014 Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija Palkinto jaetaan PK-yritykselle, joka on ollut menestyksekäs

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Tekoja yrittäjyyden puolesta. Päijät-Hämeen Yrittäjät Miikka Venäläinen

Tekoja yrittäjyyden puolesta. Päijät-Hämeen Yrittäjät Miikka Venäläinen Tekoja yrittäjyyden puolesta Päijät-Hämeen Yrittäjät Miikka Venäläinen 1 Suomen Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016 Tuntiopettajien työhyvinvointi 2016 Kysely syyskuussa 2016 10. Työmotivaationi on 11. Työssäni tapahtuu muutoksia 12. Koen viikoittaisen työmääräni kokonaisuudessaan (mukaan lukien muut työtehtävät) 13.

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu KOKOUSMUISTIO 2 / 2016 1 (5) Seuturyhmän kokousmuistio Aika: ke 24.8.2016 klo 13:00 16:15 Paikka: Ilomantsin kunnanvirasto, Kalevalasali Läsnä: Pekka Kukkonen seututyöryhmän puheenjohtaja, poistui kokouksesta

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Avain terveyteen ja hyvinvointiin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Minun omahoitoni- tehtävä Keskustele parin kanssa omahoidosta. Kerro parille, mikä omahoidossasi on hyvin ja toimii. Kerro myös, mikä

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot