Sykäys projekti (ESR) Sosiaalisten yritysten käynnistyshanke Arviointi osa II,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sykäys projekti (ESR) Sosiaalisten yritysten käynnistyshanke Arviointi osa II, 2004-2007"

Transkriptio

1 Sykäys projekti (ESR) Sosiaalisten yritysten käynnistyshanke Arviointi osa II, Raija Tiainen Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry 1

2 SYKÄYS SOSIAALISTEN YRITYSTEN KÄYNNISTYSPROJEKTI ARVIOINTIRAPORTTI, OSA II SISÄLLYSLUETTELO Sivu I TAUSTA 3 1. Johdanto 3 2. Projektin toiminta-aika II TULOKSET 10 Tulokset, projektin toteutus ja muutokset toimintaympäristössä Mukana projektin toteutuksessa - toimijoiden kokemuksia Sosiaalisiin yrityksiin työllistyneet kertovat kokemuksiaan Sosiaalisena yrittäjänä yrittäjien puheenvuoro Sosiaalisten yritysten kuva Mitä kuuluu arvioinnin I osan aikana perustetuille yrityksille Millainen prosessi oli toimivan yrityksen muuttaminen sosiaaliseksi yritykseksi Sosiaalisen yrityksen todellisuus 36 III MITÄ TYÖ SOSIAALISTEN YRITYSTEN KÄYNNISTYMISEN EDISTÄMISEKSI OPETTI 40 IV YHTEENVETO 50 LÄHDELUETTELO 55 LIITTEET Hyvät käytännöt Liite 1 Sykäyksen kolme polkua Liite 2 Projektin arviointi, Entisestä suojatyökeskuksesta sosiaalinen yritys Liite 3 Tiivistys Sykäys-projektista ja kiitokset Liite 4 I TAUSTA 2

3 1. Johdanto Sykäys projekti -sosiaalisten yritysten käynnistyshanke on ollut edistämässä sosiaalisten yritysten syntyä alueelle Etelä-Pohjanmaan TE keskuksen ESR rahoituksella loppuvuodesta 2003 alkaen. Projektin hallinnoijana on toiminut Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Yhdistyksellä on pitkäaikainen kokemus kuntoutustoiminnasta ja fyysisistä, psyykkisistä tai sosiaalisista syistä heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämisestä. Sykäys-projektin tavoitteena on ollut kolmen erilaisen sosiaalisen yrityksen käynnistämisen tukeminen, käynnistysprosessin kuvaaminen, sosiaalisten yritysten merkityksen ja mahdollisuuksien selvittäminen sekä tiedon tuottaminen ja levittäminen sosiaalisten yritysten käynnistymisen edistämiseksi alueen ja valtakunnan tasolla. Sosiaalisten yritysten toiminta ja rekisteröityminen perustuu voimaan tulleeseen lakiin sosiaalista yrityksistä (1351/2003). Tämän jälkeen lakia on uudistettu ja uudistetut säännökset tulivat voimaan Sosiaalisen yrityksen tarkoituksena on tarjota mahdollisuuksia työn tekemiseen pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille. Sosiaalisen yrityksen henkilöstöstä vähintään 30 % on tultava edellä mainituista ryhmistä. Sosiaalinen yritys toimii samoilla avoimilla markkinoilla, samoilla toimialoilla ja samojen sääntöjen mukaisesti kuin muutkin yritykset. Sosiaalisten yritysten joukossa on useita kymmeniä henkilöitä työllistäviä tuotannollisia yksiköitä, mm. konepajoja sekä pieniä muutaman henkilön työllistäviä palvelualan yrityksiä. Ensimmäiset suomalaiset sosiaaliset yritykset olivat sosiaalisten yhteisöjen taustalta perustettuja yrityksiä. Myöhemmin perustetut yritykset ovat valtaosin jo ennen sosiaaliseksi yritykseksi rekisteröitymistään, toimintansa vakiinnuttaneita yrityksiä. Uutena ilmiönä ovat kuntien perustamat ja omistamat sosiaaliset yritykset. (Kujanpää 2007). Tämä on Sykäys projektin arvioinnista tehty raportti. Arviointi kohdistuu projektin viimeiseen toimintavuoteen Raportin osassa I on arvioitu projektin toiminta sen alkuvaiheista vuodesta 2003 lähtien. Osat I ja II ovat erillisiä, vaikka käsittelevät samoja teemoja. 3

4 Projektin arvioinnin jatkamisesta (=osa II) päätettiin ohjausryhmässä samalla, kun päätettiin projektin jatkamisesta. Projektin jatkamiselle oli hyvät perusteet, koska keskeneräisiä, mutta loppuun saatettavissa olevia tehtäviä oli useita. Jatkamiseen kannusti omalta osaltaan myös Sosiaalisten yritysten lain muutos Arvioinnin aineisto on valtaosin laadullista. Aineisto koostuu alan kirjallisuudesta ja raporteista, alueellisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten sosiaalista yrittäjyyttä käsittelevien koulutusten, seminaarien, konferenssien ja muiden vastaavien tilaisuuksien keskusteluista ja materiaaleista, projektin ohjausryhmän käymästä keskustelusta, projektihenkilöstön tuottamasta aineistosta, yrittäjien ja yrityksiin työllistyneiden haastatteluaineistoista, koulutukseen osallistuneiden haastatteluista, rahoittajan, muun työhallinnon ja muiden yhteistyötahojen haastatteluaineistosta. Arvioinnin aineistoa on työstetty Etelä-Pohjanmaan TE keskuksen järjestämässä ESR tiedotuskampanjassa, jonka teemaseminaareissa kirjattiin projektien hyviä käytäntöjä ja käytiin läpi projektien toteutuksen eri vaiheet. Arvioinnin tavoitteet eivät ole samat kuin projektin tavoitteet, vaikka ne monessa kohtaa kulkevat rinnakkain. Sykäys-projektin arvioinnin (I ja II) tärkeimmät tavoitteet ovat: 1. kuvata projektin toteutuksen prosessi, hyvät ja huonot käytännöt 2. kuvata projektin tehtävänä olleen kolmen erilaisen sosiaalisen yrityksen käynnistysprosessi 3. kerätä tietoa päättäjiä ja muita tahoja varten voimaan astuneen sosiaalisten yritysten lain toimivuudesta 4. kertoa sosiaalisten yritysten johdon näkemyksiä työnsä haasteista ja merkityksistä 5. kertoa haastateltujen (työttömien, työllistyneiden, työnantajien, työhallinnon ja TE keskuksen edustajien) ajatuksia työn merkityksistä, työllistymisen esteistä ja vaihtoehtoisen työllistymisen väylän, nimeltä sosiaalinen yritys - paikasta. 6. edellisten yhteenvetona kertoa sosiaalisten yritysten käynnistämiseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Osassa I on kuvattu kahden erilaisen sosiaalisen yrityksen käynnistysprosessi. Kolmas sosiaalisen yrityksen käynnistymisen esimerkki on esitelty tässä osassa. Projektin I osan 4

5 tulokset kiteytyvät työllisyyden hoitoon ja sosiaalisten yritysten haasteisiin liittyviin kysymyksiin ja työllistymisen merkitykseen yksilölle tai yrittäjän mahdollisuuksiin työllistää. Haasteita on projektin aikana ja haastattelujen tuloksena ilmennyt useita. Työttömyyden hoitoon tarvitaan uusia keinoja, työttömien aktivointitoimenpiteet ovat hajanaisia, ne on saatava linjakkaiksi. Kaikki eivät työllisty. Eläkeratkaisut ovat tarpeellisia, mikäli työkykyä ei enää ole. Resurssit olisi hyvä käyttää realistisesti työllistyviin. Samalla toteutuisi inhimillisyys ja ihmisarvon kunnioittaminen, ettei kenenkään ei tarvitsisi olla monia vuosia työttömänä työnhakijana. Työkyvyn arvioinnin osaamista ja saatavuutta on kehitettävä, mikäli sosiaalisia yrityksiä halutaan lisää ja niihin nykyistä enemmän työpaikkoja. Työllistymisen kannalta työvoimatoimistojen varhaisen puuttumisen malli on avainasemassa. Pelkkä varhainen työttömyyteen tarttuminen ei vielä riitä. Toimenpiteet tulee suunnitella selkeästi kunkin työllistettävän lähtökohdista käsin niin, että vältytään toistuvilta epäonnistumisilta. Sosiaaliset yritykset ovat toimiva ratkaisu pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistämiseen, mutta kehittämistä tarvitaan. Sosiaalisten yritysten toimintaehtoja on tarkistettava työllistetyn tuen tason ja keston osalta. Sosiaalinen yritystoiminta on haasteellista. Sosiaalisissa yrityksissä menee paljon aikaa työllistyneiden tukeen ja ohjaukseen. Työvalmentajan työ tuottaa tuloksia erityistä tukea työllistymiseensä tarvitsevien kohdalla ja sille on oltava resursseja. Byrokratiaa on vähennettävä, tukirahoja on varattava riittävästi, jos sosiaalisia yrityksiä alkaakin käynnistyä. Välityömarkkinoiden kehittämiseen on saatava vauhtia. Sosiaaliset yritykset voivat olla tärkeä osa välityömarkkinoita. Edellä yhteenvetona kerrotut asiat ovat ajankohtaisia myös vuoden 2008 keväällä, kun Sykäys projekti on päättymässä. Välityömarkkinat oli melko tuntematon käsite vielä vuosi sitten, mutta nyt se on saanut lihaa luittensa ympärille eli toivottua vauhtia kohti konkreettisia toimenpiteitä. Sosiaalisten yritysten toiminnan ehtoja palkkatukien keston ja määrän osalta on tarkistettu. Sosiaalisten yritysten lain muutos toukokuussa 2007 on omalta osaltaan lisännyt sosiaalisten yritysten käynnistymistä. Euromääräisten tukien summien ja muiden lain muutoksien kanssa yhtä suuri merkitys lakimuutoksessa on sen antama rohkaisu ja kannustus. Lain tarkistaminen on valtiovallan taholta tärkeä signaali sille, että valtakunnan työllisyyspolitiikassa ollaan asian edistämisessä tosissaan. Sosiaaliset yritykset voivat sen puolesta kokea olevansa aidosti tervetulleita suomalaiseen yhteiskuntaan. Niiden odotuksia ja näkemyksiä myös kuullaan. 5

6 Arvioinnin menetelmällinen lähtökohta on laadullinen, se on myös tarinallinen. Eri toimijatahot, työllistyneet, yrittäjät, projektin tekijät, rahoittajat ja muut kertovat kukin omaa tarinaansa siitä, miltä sosiaalisten yritysten haasteet ja mahdollisuudet heidän näkökulmastaan näyttävät. Myös projektin alkuvaiheessa käytetty vertaisarviointi tuotti kertomuksen sosiaalisena yrittäjänä toimimisesta. Tarinallisuutta täydentävät taustatiedot ja projektin toteutukseen liittyvä numerotieto, kuten projektin aikana työllistyneiden tai koulutettujen määrät. Arvioinnissa käytettyyn käsitteistöön on projektin loppuvaiheessa tullut muutoksia. Työministeriö ja Kauppa- ja teollisuusministeriö yhdistyivät ja uusi ministeriö sai nimen Työ- ja elinkeinoministeriö, josta käytetään lyhennystä TEM. Arviointiraportissa saatetaan käyttää vielä Työministeriö-nimeä, koska moni käsiteltävänä oleva asia liittyy vuoden 2007 tapahtumiin. Käsitteen vajaakuntoinen sijaan nykyään suositellaan käytettäväksi osatyökykyistä. Muutosta on aktiivisimmin ajanut VATES-säätiö. Lainsäädännössä käsitteen muutosta ei ole toistaiseksi tapahtunut. Tässä arviointiraportissa käytetään molempia käsitteitä rinnakkain tarkoittamaan samaa asiaa, koska muutos on tapahtunut aikana, jolloin arvioinnin haastatteluaineistoa on vielä kerätty. Sosiaalipolitiikan professori Marketta Rajavaara on painottanut käsitteiden käyttöä ja sitä, miten ajattelun ja toimintatavan muutokset voivat ilmetä käsitteiden käytössä. (Rajavaara 2007) Välityömarkkinat on käsite, joka syntyi jo edellisellä hallituskaudella, mutta on nykyisellä hallituskaudella varsinaisesti tullut käyttöön ja saanut sisältöä. Välityömarkkinoille sijoittumisen toimenpiteitä ovat palkkatuettu työ, työmarkkinatoimenpiteet ja kuntouttava työtoiminta. Välityömarkkinoilla tarjoavat palvelujaan mm. rekisteröityneet yhdistykset, valmennus- ja sosiaalipalvelusäätiöt, työpajat ja muut yhteisöt, kuten sosiaaliset yritykset. Sosiaaliseksi yrittäjäksi ryhtyneiden yrittäjien kertomukset ovat hämillisiä ja ylpeitä tarinoita. Hämillisyyden voi tulkita johtuvan uuteen tilanteeseen päätymisestä, siitä hämmennyksestä, että miten kaikki oikeastaan tapahtui; että otettiin tai ottivat yhteyttä ja homma eteni ja tässä ollaan ja kaikki kysyy, että mikä ihmeen sosiaalinen yritys. Hämillisyyttä koetaan myös paperisodasta, jossain tapauksissa julkisuudesta, ehkä lisääntyneen työn määrästä ja myös myönteisistä yllätyksistä. Ylpeyttä yrittäjät tuntevat työntekijöistään ja siitä, että ovat voineet tarjota työtä henkilölle, jolle työn saaminen on suuri ja merkityksellinen asia koko elämänkulun kannalta. 6

7 Raportin tässä osassa kerrotaan kolmannesta sosiaalisen yrityksen mallista eli yrityksestä, joka on muuttanut toimintansa sosiaaliseksi yritykseksi. Myös muita projektin viimeisen toimintavuoden aikana saavutettuja tuloksia ja keinoja, joilla niihin on päästy, kuvataan. Lisäksi pohditaan sitä, miltä sosiaaliset yritykset ja niihin liittyvä työllistymistä edistävä toiminta näyttävät Sykäys projektin päättyessä. Projektin maastoutuminen on tarkoitus saada näkyviin eli, mitä projektista ajatellaan jäävän jäljelle pysyvää. Kaikki tulokset eivät ole mitattavia. Tiedämme esimerkiksi, että projekti on toiminta-alueellaan Etelä-Pohjanmaalla tehnyt tunnetuksi sekä työelämän ulkopuolelle jääneiden tilannetta että sosiaalisen yrityksen ideaa. Mutta tietoisuuden lisääntymisen mittaaminen on vaikeaa. Yksi mahdollisuus on nähdä perustettujen sosiaalisten yritysten määrän kasvu sellaisena mittarina. Etelä-Pohjanmaan alueella on projektin päättyessä kymmenen sosiaalista yritystä. Projektin viimeisen toimintavuoden aikana sosiaalisten yritysten käynnistyminen ja toiminta Suomessa, on ottanut isoja edistysaskeleita. Projektin toteutuksen aikana sosiaaliset yritykset ovat saaneet lisää painoarvoa työvoiman tarjonnan vähenemisen myötä. Tämän päivän työpoliittista keskustelua värittävät sellaiset käsitteet kuin työvoimareservin käyttöön ottaminen, työllisyysasteen nostaminen ja kaikkien saaminen mukaan työelämään. 2. Projektin toiminta-aika Sykäys projekti on ollut laaja ja sen toteutus on ollut alun alkaen haastavaa, koska esikuvia Suomessa oli vähän. Laajuus tarkoittaa tavoitteiden lisäksi tien raivaajan roolia, joka väistämättä Sykäykselle lankesi. Laajan projektista teki myös toimiminen kolmen eri seutukunnan alueella, Suupohja, Kuusiokunnat ja pohjoiset Seinänaapurit. Loppuvaiheessa projekti laajeni vielä eteläisiin Seinänaapurikuntiin ja Järviseudulle. Projektin alkuvaiheessa sosiaalinen yritys oli vielä varsin tuntematon käsite. Kovin tunnettu se ei ole vieläkään, mutta se ei enää aiheuta yhtä suuria ennakkoluuloja kuin alkuvaiheessa. Projektin aloittaessa suhtautuminen sosiaalinen yritys käsitteeseen oli kaksijakoinen. Yhtäältä epäiltiin, että se on taas uusi nimi jollekin epämääräiselle sosiaalipuuhastelulle tai toisaalta epäiltiin, että mikäli sellaisia yrityksiä Suomeen tulisi, ne vääristäisivät kilpailua. Nyt projektin päättyessä maaliskuussa 2008 voidaan tyytyväisenä todeta, että Suomessa on noin 160 sosiaalista yritystä, jotka toimivat liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti. Se on hyvä alku. Kilpailun vääristymisestä ei juuri enää ole keskusteltu, koska kuka tahansa yrittäjä voi muuttaa yrityksensä sosiaaliseksi yritykseksi, mikäli vähintään 30 % työntekijöistä on joko 7

8 pitkäaikaistyöttömiä tai vajaakuntoisia. Vajaakuntoisuutta kompensoiva palkkatuki on yhä melko alhainen, sen saamisessa on ollut vaikeuksia ja se ei ole pysyvä tuki. Sosiaalisia yrityksiä oli odotettu jo pitkään, koska vaihtoehtoisia työllistymisen väyliä tarvitaan. Yritysten syntymistä edistettiin lailla sosiaalisista yrityksistä, joka astui voimaan Lain voimaan astumisen jälkeen odotettiin, että yrityksiä syntyisi nopeaan tahtiin. Niin ei kuitenkaan tapahtunut. Sosiaaliset yritykset saivat alkuvaiheessa myönteistä mediajulkisuutta. Julkisuuden sävy muuttui jossain vaiheessa epäilyksi, että yrityksiä ei tulekaan, kun niitä ei ollut ensimmäisen puolen vuoden aikana käynnistynyt. Lain vaikutuksista ei vielä tiedetty. Ennen kaikkea on hyvä muistaa, että uudet asiat vaativat oman aikansa ennen kuin voivat jalkautua Tarvittiin hyviä esimerkkejä, jotta yrityksiä alkaisi käynnistyä. Ensimmäisen sosiaalisten yritysten kokeiluvuoden jälkeen tiedettiin, että lain tiukkoja normeja tulee väljentää, jotta syntyisi yrityksiä ja niihin työpaikkoja. Tarvittiin pientä sysäystä ja vähän aikaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että sosiaaliset yritykset ovat vakiintumassa ja tarjoavat osalle työllistyneistä väylän työelämään ja osalle pysyvän työpaikan. Uusia sosiaalisia yrityksiä käynnistyy tasaiseen tahtiin ja tunnettuus kasvaa. Yritykset tarjoavat työtä pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille. Työttömissä työnhakijoissa on myös selkeästi vajaakuntoisiksi diagnosoitujen ryhmä, joka voi työllistyä sosiaaliseen yritykseen vaikka pysyvästi. Sosiaalinen yrittäjyys tarjoaa monia näkökulmia keskusteltavaksi ja arvioitavaksi. Sykäys - ESR projektin arvioinnissa kuvataan sosiaalisia yrityksiä ja niiden käynnistysprosessia. Liiketaloudellinen arviointi ei ole sisältynyt tähän raporttiin. Projektin arvioinnista on arveltu olevan eniten hyötyä kokemusten, ilmiöiden ja asianosaisten ajatuksia välittämällä. Arviointi muodostuu sosiaalisiin yrityksiin työllistyneiden henkilöiden tarinoista, työn ja työllistymisen merkityksestä heille sekä eri toimijatahojen keskustelusta työllistymisteeman ja sosiaalisten yritysten ympärillä. Suomessa sosiaaliselle yritykselle ei ole olemassa yhtä kattavaa määritelmää. Juridisesti sosiaalisia yrityksiä määrittää lakiin sosiaalisista yrityksistä perustuva työministeriön ylläpitämä sosiaalisten yritysten rekisteri. Kun sosiaalisia yrityksiä tarkastellaan lähemmin, voidaan todeta niiden poikkeavan monissa kohdin toisistaan. Eräs tapa jaotella sosiaalisia yrityksiä on jakaa ne omistajatahonsa mukaan kolmeen eri tyyppiin: 8

9 1. Järjestöjen perustamat yritykset 2. Kuntien perustamat yritykset 3. Yksityisen sektorin sosiaaliset yritykset. Sykäys projektin tehtävänä on ollut tukea sosiaalisten yritysten yleistymistä kehittämällä sosiaalisten yritysten käynnistämisen malleja. Projektin toteuttajat ovat katsoneet sosiaalisten yritysten runsastumisen edistävän tasa-arvoista yhteiskuntaa. Projektin tavoitteena on tukea kolmen taustaltaan erilaisen sosiaalisen yrityksen käynnistämistä. Arvioinnin tehtävänä on ollut kuvata näiden kolmen erilaisen yrityksen syntyprosessi sekä haastatella yrityksiin työllistyneitä, yrittäjiä sekä kuntien ja työhallinnon edustajia. I I TULOKSET 3. Tulokset, projektin toteutus ja muutokset toimintaympäristössä 9

10 Sykäys projektin toiminta - aikana työelämässä, työttömyydessä, työllisyydessä ja sosiaalisten yritysten määrässä on tapahtunut paljon. Erityisesti viimeisen toimintavuoden aika on sisältänyt muutoksia. Vuoden 2007 aikana sosiaalisia yrityksiä on syntynyt enemmän kuin lain voimassaolon aikana yhteensä. Siihen on olemassa monia tekijöitä, kuten uusien, paikkaansa hakevien uudistusten kohdalla yleensä. Yleisellä tasolla kehitykseen vaikuttavat monet samanaikaiset tekijät. Kehittämisprojekteilla myös Sykäyksellä on oma osuutensa. Sosiaaliset yritykset ovat tehneet itseään tutuksi. Tosin sillä saralla on vielä paljon tekemistä. Työmarkkinoiden muutokset ovat vaikuttaneet. Työllisyystilanne on hyvä. Etelä-Pohjanmaan työttömyysprosentti on alle kuuden. Se tarkoittaa, että jäljelle jääneiden työttömien joukossa on paljon vaikeasti työllistyviä henkilöitä eli kaikkien työkyky tai muut työelämävalmiudet eivät ilman erityisiä toimenpiteitä työmarkkinoille pääsyyn riitä. Sosiaaliset yritykset on alettu nähdä ratkaisuna tähän ongelmaan, koska ne tarjoavat matalan kynnyksen työllistymisen mahdollisuuden ja ehkä sitä kautta pääsyn eteenpäin työelämässä. Työttömyydestä on pidettävä erityistä huolta, koska pahan työttömyyden jälkien korjaaminen tulee niin kalliiksi. Nyt sitä kuilua voidaan kuroa, vielä on runsaasti työvoimaa käyttämättä. Avoimia työpaikkoja on paljon, myös työhaluisia on paljon, mutta työttömyys pysyy korkealla. Näitä asioita painotti kansantaloustieteen emeritusprofessori Paavo Okko, Kestävää kehitystä sosiaalisissa yrityksissä projektin päätösseminaarissa (Okko 2007). Edellisessä on kiteytettynä se, mitä myös Sykäys projektin osallistujien haastattelut osoittivat. Ihmiset ovat tyytyväisiä, kun he pääsevät töihin. Heille on tärkeintä kokea olevansa arvokkaita ihmisiä ja pystyä tulemaan taloudellisesti toimeen. Sillä ei ole merkitystä, onko työ sosiaalisessa yrityksessä vai jossain muualla. Raha ei tuo onnea, mutta talous pitää olla jossain kunnossa, jotta kohtuullinen elämä on mahdollista. (Okko 2007) Työllistymistä edistävässä työssä, sosiaaliset yritykset mukaan lukien, projekteissa, työhallinnon palveluissa ja siellä missä työelämästä syrjäytyneitä ihmisiä kohdataan, tulee voida todeta ääneen työstä saatavan palkan merkitys. Työllä on itseisarvonsa, mutta harvoin siitä saatavalla palkalla on merkityksetön rooli. Kohtuullinen elämä edellyttää, että taloudellinen toimeentulo on jossain järjestyksessä. Työmarkkinoilta poistuu enemmän väkeä kuin uutta tulee tilalle, joten työllistämisen halua tulisi olla. Yhteiskunnan kannalta on perusteltua edistää työllistymistä, koska työttömyys synnyttää kustannuksia, jotka loppuvat ja muuttuvat verotuloiksi, kun ihmiset työllistyvät. Nykyinen työllisyysaste n. 70 % on vielä alhainen. Työvoiman niukkeneva tarjonta tarkoittaa, 10

11 että työmarkkinoilla tarvitaan kaikkia. Erityistyöllistämisessä on toki aina huomioitava yksilön hyvinvoinnin arvo. Sosiaalisia yrityksiä tarvitaan työllistymiskynnyksen madaltamiseksi ankarasti ja ennakkoluuloisesti valikoivilla työmarkkinoilla. Niukkuus ehkä opettaa meitä jatkossa. (Okko ) Valtaosa työttömistä työnhakijoista haluaa töihin, kuten tässä raportissa useaan kertaan todetaan. Arviointiraportin alku osan kirjoittamisen aikoihin oli vielä tarpeen todistella ja perustella, että tarvitaan työhaluisille työllistymisen väyliä, joiden kynnys on mahdollista ylittää. Parissa vuodessa tilanne on muuttunut niin, että työttömissä, nyt myös työkyvyttömyyseläkkeeltä työhön palaavissa, nähdään työvoimareservi, josta asianmukaisella tuella saadaan työntekijöitä. Arviointia varten haastatellut eri viranomaistahojen edustajat ovat yhtä mieltä siitä, että työ on ihmisille tärkeää ja että työhön motivoitumattomat ovat usein työkyvyttömiä henkilöitä, joitten paikka ei työvoimatoimiston asiakkaana olekaan. Eihän se sellainen ensimmäinen tietoinen valinta ole, että en haluakaan työllistyä, mutta kun sitä on riittävän pitkään turhaan yrittänyt ja lakannut yrittämästä, niin sitten ei sen jälkeen sinne enää pyrikään. Sykäys projektissa oli alun alkaen tavoitteena yhteistyössä ammatillisen aikuiskoulutuksen toimijoiden kanssa räätälöidä koulutuksia, joista valmistuneet voisivat tarvittaessa työllistyä sosiaalisiin yrityksiin. Erityisesti ajateltiin sosiaalisia yrityksiä, jotka toimisivat aloilla, joilla jo silloin oli havaittavissa työvoimapulaa. Yritysten ajateltiin toimivan työssä kuntoutumisen väylänä avoimille työmarkkinoille pääsemiseksi. Tavoite saavutettiin koulutusten ja koulutukseen osallistuneiden osalta hyvin, mutta sosiaalisia yrityksiä eli työllistymisen väyliä ei syntynytkään niin nopeasti kuin ajateltiin, joten moni joutui tuossa vaiheessa pettymään. Malli, idea ja toimintatapa olivat hyviä ja ovat käytettävissä tästä eteenpäin, kuten välityömarkkinoilta odotettiin, mutta vasta viime kuukaudet ovat vauhdittaneet sosiaalisten yritysten syntyä, joten tämän väylän mahdollisuudet ovat tulevaisuutta. Toisaalta toteutetut koulutukset eivät menneet hukkaan, koska koulutuksissa mukana olleista ei tällä hetkellä kukaan ole työttömänä työnhakijana. Hanketyöhän on aina raskasta. Se on raskasta niille sidosryhmille, se on raskasta sille tekijälle, koska siinä on se tietty aika, ne tietyt tavoitteet ja yleensä se suunnitelma ei tuu sellaisenaan toimimaan. Eli sä joudut vielä miettimään, että no, miten me päästään siihen haluttuun lopputulemaan. Mutta se on myös äärettömän tehokasta, jos se pystytään oikein käyttämään.yhteistyötä on harjoiteltu ja tehty. Totta kai siellä tulee näitä 11

12 kipupisteitä. Se on henkilötasolla, se on myös asiatasolla, se on joustavuuden ja byrokratian törmäyskohtia, mitä siellä tulee vastaan, mutta ne on kaikki ratkaistavissa. H10 Sykäys projektissa on viimeisen toimintavuoden aikana otettu isoja harppauksia sosiaalisten yritysten käynnistämisessä, alan asiantuntijuuden kasvattamisessa, tiedon levittämisessä ja aktiivisessa päätöksentekoon vaikuttamisessa. Projekti tuotti kokemuspohjaista ja myös arvioitua tietoa suoraan lain valmistelijoille, kun sosiaalisten yritysten lakia lähdettiin uudistamaan. Uudistettu laki astui voimaan toukokuussa Se antaa vähän enemmän toimintaedellytyksiä sosiaalisille yrityksille, mutta edelleen se jää tukien osalta kansainvälisessä vertailussa jälkeen. Lakiuudistuksen jälkeen tilanne oli kuitenkin valoisampi. Kevään 2007 aikana Sykäyksen toimesta projektin toiminta-alueilla tehtiin potentiaalikartoitus. Kartoituksen toteutti Innolink Oy Tampereelta. Kartoitukseen osallistui 400 yritystä, joista 43 ilmoitti olevansa kiinnostunut sosiaalisesta yrittäjyydestä. Keväällä 2007 Sykäykseen palkattiin uusi työvalmentaja ja yrityskäynnistäjä. Yhdessä projektipäällikön kanssa he tarttuivat haasteeseen ja alkoivat käydä läpi kiinnostuksensa ilmaisseita yrityksiä. Suomalaiset antavat työlle tärkeitä merkityksiä. Sosiaalisiin yrityksiin työllistyneet eivät tee tästä poikkeusta. Työllistyminen on avannut heille uudet mahdollisuudet. Sosiaaliset yritykset koetaan inhimillisenä työpaikkana. Työllistyneiden elämässä on tapahtunut ratkaisevia muutoksia. Monet samanaikaiset ongelmat ja vaikeudet ovat lähteneet purkautumaan. Työllistyneet ovat saaneet itsetuntoaan ja tulevaisuudenuskoaan takaisin. Monelle työllistyneelle rahaakin tärkeämpää on saada tuntea itsensä arvokkaaksi kansalaiseksi. Myönteiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet työ sinänsä, siitä saatava palkka sekä työyhteisöön kuulumisen myötä yksinäisyyden päättyminen. Työ ja varsinkin palkkatyö on suomalaisessa yhteiskunnassa niin yhteiskuntaan liittymisen kuin elämässä selviytymisen taloudellinen perusehto. Työllä on paikkansa myös suomalaisen identiteetin perustassa. Suomalaisen miehen elämänkertomuksia selviytymisen näkökulmasta on tutkittu tieteellisesti. Näissä kertomuksissa suhde työhön on moninaisempi kuin pelkästään traditionaalinen työlle omistautuminen tai työkeskeisyys. Miesten tarinoissa olennaista on työn merkityksen ymmärrys, jossa työn rooli on enemmän kuin pelkästään elannon turvaaminen tai taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen. Työhön oppiminen on myös 12

13 kasvatuksen ja kulttuuriympäristön tuotetta. Se voidaan nähdä myönteisenä työkeskeisyytenä, johon liittyy vastuu itsestä ja läheisistä. (Jokiranta 2003, 204) Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että yksilöiden hyvinvoinnin kannalta työllä ja sen tuomalla toimeentulolla on tärkeä merkitys. Työ ajatellaan yhteiskunnallisen integroitumisen välineenä ja työn puute keskeisenä syrjäytymisriskin aiheuttajana. Kilpailuorientoituneen yhteiskunnan syrjäytymistä tuottavat mekanismit ja yhteisöjen hajoamisesta johtuva yksilön vastuun lisääntyminen ovat tuttuja tämän päivän sosiaalipoliittisia keskustelunaiheita. Kiinnostavin kysymys lienee se, millaista sosiaalipalvelua meidän tulisi tuottaa 2000 luvun yhteiskunnassa, jotta se parhaiten vastaisi yhä monipuolisemmiksi muuttuviin kansalaisten tarpeisiin. Osa sosiaalipalveluiden uusista haasteista palautuu lamavuosien Suomeen. Suomalainen rakennetyöttömyys on osoittautunut vaikeasti purettavaksi ilmiöksi. Pitkäaikaistyöttömyys on tuottanut hiljaisen, monista samanaikaisista ongelmista kärsivän joukon, joka epäonnistumisen kokemuksen ja häpeäntunteen pelossa ei halua tuoda vaikeuksiaan julki. Vaikka työttömäksi joutuminen olisi taloudellisista suhdanteista johtuva yksilöstä riippumaton asia, koskettaa se kokemuksena yksilön itsetuntoa silloin kun yhteiskunta perustuu kilpailuun ja hyötyarvoihin. Ihminen voi kokea työttömyyden ja sen henkilökohtaiset seuraamukset omana huonommuutenaan ja niistä puhumisen oman epäonnistumisen julkituomisena. (Silvennoinen 2002) Sosiaalipolitiikan yksi tärkeä rooli tämän päivän yhteiskunnassa on kansalaisten tasaarvoisuuden edistäminen. Se tarkoittaa elämisen perustan turvaamista niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Erityinen huomio tulee edelleenkin kiinnittää ongelmien ennaltaehkäisyyn ja toisaalta niiden ihmisten auttamiseen, jotka ovat tavalla tai toisella jääneet ulkopuolisiksi eli vaille tasa-arvoisia oikeuksia ja mahdollisuuksia huolehtia itsestään, perheestään, toimeentulostaan. Tässä tehtävässä tarvitaan aktiivista työpolitiikkaa sosiaalipolitiikan osana. Sellaisella aktiivisella työpolitiikalla, joka edistää ihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia hankkia koulutus ja sijoittua työelämään on myönteisiä vaikutuksia ja ihmisten auttamisen palvelujen tarve vähenee Mukana projektin toteutuksessa - toimijoiden kokemuksia 13

14 Projektin toteutuksessa mukana olleilla toimijoilla tarkoitetaan tässä luvussa niitä tahoja, jotka ovat olleet osallisia siihen, että projekti ja sen tavoitteet on ollut mahdollista toteuttaa. Toimijoihin sisältyvät rahoittaja, työvoimatoimistot, kuntien elinkeinotoimi, kuntien johtavat viranhaltijat, yrityselämän asiantuntijat, ohjausryhmä, projektin työntekijät ja taustaorganisaatio. Kaikkien edellä lueteltujen tahojen yksi tai useampia edustajia on haastateltu arviointia varten. Työvoiman saamisen vaikeutuminen on haastateltujen mukaan tosiasia Etelä-Pohjanmaan alueella. Seutukunnittain on eroja siinä, että millä aloilla ja kuinka paljon. Muutaman vuoden sisällä tilanteen arveltiin pahenevan ja erityisesti epäiltiin sitä, tuleeko hoiva-ala selviämään tulevaisuuden haasteista ja mistä sinne löydetään riittävästi työvoimaa. TE keskuksen haastatteluissa tuli myös esiin, että Tällä hetkellä tilanne on se, että meillä on huutava työvoimapula tietyillä toimialoilla. Tilanne voi vaihdella yrityksittäin, mutta TE keskuksen näkemyksen mukaan pahin työvoiman vaje on metalli- ja rakennusaloilla, puu- ja huonekalualalla sekä tulevaisuudessa terveydenhuollossa. Kyllähän tää työvoiman kohtaanto tulee vaikeutumaan. Työvoiman saatavuus tulee vaikeutumaan ja itse asiassa tästä työvoiman saatavuudesta selvästi on tulossa suurin uhka meidän talouden kasvulle tai maakunnan työvoimapula tulee laajenemaan oikeastaan lähes kaikille aloille ehkä jotain toimistotyötä lukuun ottamatta. Työvoiman saatavuuden turvaamisessa entistä enemmän joudutaan panostamaan myös tämän rakenteellisen työttömyyden alentamiseen Se on kuitenkin maakunnassa muutaman tuhannen työntekijän työvoimareservi..., että tähän rakenteelliseen työttömyyteen kohdistuvia toimenpiteitä on monipuolisesti tavoiteltava ihan tästä työvoiman varmistumisen näkökulmasta. Toinen on tietysti tää inhimillinen näkökulma. Myös vaikeassa työmarkkina-asemassa pitää tarjota mahdollisuuksia. H11 Varsinaisesta työvoimapulasta ei todennäköisesti puhuta vielä kaikkialla Suomessa, joten Etelä-Pohjanmaan alueen viranomaistahojen käyttämät ilmaisut saattavat vaikuttaa vierailta. Valtakunnan tasolla puhutaan työvoiman tarjonnan vähenemisestä. Etelä-Pohjanmaalla on kuitenkin alueita, joilla työvoiman saanti on vaikeutunut niin, että siitä on haittaa yrityksille. Sykäys projektissa mukana olleen Suupohjan seutukunnan alueella toivotaan tällä hetkellä parasta ja pelätään pahinta työvoiman saannin suhteen. Alueen kärkitoimialat ovat tehneet kartoituksen yritysten työvoiman tarpeesta ja se osoittaa satojen ihmisten tarvetta jo lähivuosina. 14

15 kärkitoimialat teki oman kyselynsä yrittäjien keskuudessa, niin kaikilla tulee olemaan Suupohjan alueella noin sadan henkilön tarve, huonekaluteollisuudessa, logistisissa järjestelmissä ja elintarviketeollisuudessa, Sitten vielä kolmantena suuri kokonaisuus, joka ei kuulu näihin kärkitoimialoihin, mutta sivuaa eli metalliteollisuus. Hirveä työvoimapula sillä puolella, että ne on vähän erityyppisiä tehtäviä, että on sekä tehdastyöntekijöiden tarvetta, mutta sitten myös myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia tarvitaan sekä huonekaluteollisuudessa että elintarviketeollisuudessa. Että kyllä meillä on käyty keskusteluja tässä seutukunnassa, että miten osaava työvoima turvataan tällä alueella, yksi on työperäinen maahanmuutto, niin mitä se tarkottais. Mihinkä toimenpiteisiin pitää ryhtyä, että tää työvoimapula on viimeisen puolen vuoden aikana noussu esille aivan päivittäisisissä keskusteluissa ja sen puitteissa on yritetty pitää seminaareja ja keskusteluryhmiä on muodostettu H8 Työvoimaa on jo vähän rekrytoitu ulkomailta. Suupohjan alue on näkynyt mediassa ja markkinoinut alueen tarjoamia mahdollisuuksia yrittäjille ja työtä hakeville. Alueella järjestetään puu- ja huonekalualan työvoimakoulutusta, joka on yksi hyvä keino saada työvoimaa yrityksille. Ehkä kaikkein haastavin tilanne on Härmässä, jossa työttömyysprosentti on tällä hetkellä vähän yli kolmen prosentin. Työtä on tarjolla runsaasti, työntekijöitä ei. Alueella on vahva metalliteollisuuden perinne ja useita vientiyrityksiä, joiden kilpailukykyyn työvoiman väheneminen vaikuttaa suoraan. kyllä tää työllisyys on kehittyny positiivisesti, että on tietyillä aloilla aikamoinen työvoimapula eli puhutaan metallista, rakennus- ja hoitoala..viimeinenkin tilasto todistaa, että mennään tosiaan niin, kun Härmässä on 3,3 työttömyysaste, että tämmösiä ammattimiehiä ei tahdo enää löytyä ja puhutaan jopa, että pystyykö rakennuspuoli ottaan urakkoja. kun ei löydy miehiä, että ollaan kriittisessä tilanteessa. Kuljetuspuoli on yksi, puuteollisuudessa ilmotettiin eilen kymmenen paikkaa Nyt sitten pitää ottaa käyttöön kaikki, mitä tässä on mietitty, puhutaan seutukunnallisesta liikkuvuudesta ja ammattien sisällä. Työperäistä maahanmuuttoa se ei tule pelastamaan, mutta se tulee olemaan apu. Sitten tietenki nämä nuoret ja muut, että yritetään työllistää. H3 Haastateltavilta kysyttiin valtiovallan linjauksista ja työllisyysstrategiasta yleensä ja erityisesti vajaakuntoisten suhteen. Työvoimatoimistojen henkilöstön arvioinnit olivat vähäisiä. Useimmat olivat sitä mieltä, että he toteuttavat Työministeriön linjauksia, luottavat siihen, että ne ovat tarkoituksenmukaisia, eivätkä mielellään lähde niitä arvioimaan. Jonkun verran haastateltavat kritisoivat työministeriötä siitä, että ohjeita tulee paljon eikä uudistuksista järjestetä tiedotus- tai koulutustilaisuuksia. 15

16 Toinen kritiikin aihe oli työllistämismäärärahojen niukkuus ja jopa loppuminen. Tilanteen uskottiin tulevaisuudessa korjaantuvan. Sykäys projektin aikana todettiin useaan kertaan niin projektin tekijöiden kuin muiden toimijatahojen puheenvuoroin mahdottomaksi tilanne, jossa ihmisiä pyritään työllistämään, viedään vaativakin prosessi läpi ja työsuhteen solmimisen vaiheessa saadaan tietää, että palkkatukirahat ovat loppuneet. Rahojen loppumisesta ilmoiteltiin useaan kertaan projektin aikana. Projektin loppuvaiheessa ollaan jälleen tilanteessa, jossa palkkatukirahojen kerrotaan loppuneen. Tilanne on erikoinen, että jotkut uudet sosiaaliseksi yritykseksi suunnittelevat olemassa olevat yritykset ovat luopuneet muutosprosessiin lähtemisestä rahojen loppumisen takia. Ulkopuolinen voisi saada tilanteesta käsityksen, että vielä ei tiedetä, halutaanko sosiaalisia yrityksiä käynnistyvän vai ei. Projektin pääasiallisen rahoittajatahon edustajat Etelä-Pohjanmaan TE keskuksesta olivat sitä mieltä, että vajaakuntoisten asema työmarkkinoilla on kohentunut, mutta haasteita riittää. Uhkakuvaksi nähtiin se, että valtiovallan työllisyyden hoidon strategioissa unohdettaisiin vajaakuntoisten iso työvoimareservi ja että unohdettaisiin se, että työvoimareservin saaminen työelämään vaatii erityisiä toimenpiteitä. Valtion työllisyysstrategian painotuksessa nähtiin hienoista siirtymistä kysyntälähtöiseen politiikkaan eli pyritään ennakoimaan työelämän muutoksia ja odotuksia. Nykyisen hallituksen työllisyysstrategian kärki näyttäisi olevan työvoiman saatavuuden varmistamisessa. Tämän päivän työttömyydestä on kuitenkin monien haastateltujen tahojen mukaan pitkä matka työelämään. Tarvitaan tarjontapään toimenpiteitä. moniammatillisia työvoiman palvelukeskuksia, sosiaalisia yrityksiä, sitä isoa välityömarkkinastrategiaa, mitä nyt ollaan kehittelemässä Toivottavasti tämä muistetaan. H11 Lähes kaikki TE-keskuksen ja työvoimatoimistojen henkilöstöön kuuluvat haastatellut näkivät sosiaalisen yritystoiminnan mukanaan tuomat hyödyt ensisijaisesti vajaakuntoisten näkökulmasta. Yleinen asenne on usein negatiivisempi pitkäaikaistyöttömiä kuin osatyökykyisiä kohtaa. Kokemukset ja tutkittu tietokin osoittavat, että osatyökykyiset myös työllistyvät helpommin. Nykyiset työttömät nähdään kaiken kaikkiaan työllistymisen kannalta haasteellisempana kuin ennen. Haastatellut työvoimatoimistojen virkailijat mainitsivat työllistymisen suurimpina haasteina hoitamattomat päihdeongelmat, mahdollisesti yhdistyneinä mielenterveyden ongelmiin sekä motivaation puuttumisen. Työvoimatoimistojen henkilöstöltä kysyttiin myös, mikä on heidän arvionsa työkyvyttömien määrästä heidän 16

17 asiakkaissaan. Arvio oli, että % vaikeimmin työllistettävien ryhmästä olisi työkyvyttömiä. Joidenkin työvoimaneuvojien asiakkaista hyvin suuri osa on mahdollisesti tilanteessa, jossa työkykyä ei enää ole jäljellä. Haastatteluissa kävi ilmi, että työvoimaviranomaiset tuntevat hyvin työnsä perustehtävään liittyvät rajoitteet ja mahdollisuudet, jota he nimittivät ruohonjuuritason tiedoksi. He tuntevat hyvin asiakkaansa, asiakkaidensa työllistymisen esteet ja vaikeudet, yleiset asenteet ja alueen työnantajat. Oman, usein pitkän työkokemuksensa perusteella heillä on hyvä kokonaisnäkemys työnsä tavoitteista, ajan haasteista ja valtakunnan työllisyyspolitiikan linjoista. He näkevät käytännön työssään, miten työvoimapoliittiset ratkaisut toimivat ja purevat vaikeaksi koettuun rakennetyöttömyyteen. Usea haastateltava työvoimahallinnon edustaja mainitsi viime vaalien alla esiin nostetun tempputyöllistämisen lopettamisen huolestuttavaksi asiaksi. Tempputyöllistämisellä he arvelivat tarkoitettavan esimerkiksi tukityöllistämistä, työharjoitteluja, työvalmentajapalveluita. Projektin hyviä käytäntöjä on kirjattu projektin tuottamia pysyviä käytäntöjä ajatellen, ESR tiedotuskampanjaan osallistumisen myötä sekä arviointia varten. Hyvät käytännöt on kuvattu liitteessä 1. Pääosin kaikki haastateltavat ovat tyytyväisiä projektin haastatteluhetkeen (kesä 2007) mennessä saatuihin tuloksiin. Monet ovat vielä odottavalla mielellä sen suhteen, että syntyykö uusia sosiaalisia yrityksiä, kuinka paljon, mille aloille ja alueille. Haastateltavien mielestä projekti on hoitanut tehtävänsä, jakanut tietoa ja tuonut sosiaalisen yrityksen idean tunnetuksi. Yleisesti toivottiin, että löytyy lisää käynnistettäviä esimerkkiyrityksiä. Erityisesti projektin toivottiin huolehtivan siitä, että projektin päättyessä sosiaalisten yritysten tiedotusja neuvontapalvelu jatkuu. Haastateltavat uskoivat vahvasti, että muutaman hyvän esimerkkiyrityksen syntyminen vauhdittaa uusien sosiaalisten yritysten syntymistä. Jonkun on näytettävä tietä ja toimittava rohkaisijana, muitten on sitten helppo seurata. Projektin yhteistyökumppaneilta kysyttiin heidän kokemuksiaan projekteista, mihin niitä on tarvittu, tarvitaanko jatkossa, ovatko ne saaneet riittävästi tuloksia, millaista yhteistyö projektien kanssa on ollut ja mikä mahdollisesti tulee olemaan projektien tulevaisuus. Haastatellut näkivät projektit pääosin hyödyllisinä ja tuloksiltaan kohtuullisen hyvinä. Projektit saivat arvostelua siitä, että projektissa kertynyt tieto ja osaaminen häviävät jonnekin, kun projektipäällikkö lähtee eikä kehitetyistä malleista jää mitään pysyvää. Useimmat toimijat olivat tehneet yhteistyötä työllistymistä edistävien projektien kanssa. Osa koki tehtävänjaot ja 17

18 hyödyt selkeiksi, osa olisi odottanut enemmän vastaan tulemista ja perehtymistä niihin työtapoihin, jotka heillä jo ovat käytössä. Sykäys-projektin vetäjä ei ole ollut sillä tavalla yksin, vaan hänellä on ollut verkosto siellä oman työyhteisön sisällä siellä on ollut hyvin moniammatillinen työryhmä takana ehkä tän Sykäys-hankkeen toteuttajaorganisaatio on ehkä laajemmin pystyny eri hankkeiden yhteistyöllä kehittämään näitä toimintatapoja kun mietitään laajemmin saadaan vielä voimaa tähän kehitystyöhön H10 Sykäys projekti sai hyvää palautetta niiden työvoimatoimistojen alueelta, joilla projekti tai yhdistyksen muut projektit ovat tulleet tutuiksi. Yhteistyö, avoimuus ja keskustelu nähtiin tärkeinä hyvinä käytäntöinä toteuttaa projektia. Työvoimatoimistoa edustava haastateltava kertoi, että projektissa on yllättävänkin hyvin tunnettu työvoimatoimiston toimintatavat, asioista on pystytty puhumaan niiden oikeilla nimillä ja avoimuudesta on seurannut se, että kumpikin taho on tiennyt tonttinsa rajat, pysynyt siellä tontillaan ja sieltä käsin tehnyt hyvää yhteistyötä. Haastateltava painotti myös moniammatillisen yhteistyön merkitystä. aina ei oo enää yks ongelma, vaan siellä on usein moniongelmaisia, niin kyllä silloin tarvitaan monia tahoja ja se, että on sitä moniammatillisuutta Niin se, että istutaan kaikki saman pöydän ääressä, niin onhan siitä hyötyä ja se, että siinä jää se sellanen luukuttaminen pois H5 Kuntien edustajat, myös elinkeinotoimi pitivät Sykäys projektia hyvänä ja tarpeellisena. Suurin huoli oli se miten työ jatkuu projektin jälkeen. Nyt on saatu hyviä esimerkkejä, pää on auki ja sosiaalisille yrityksille on selkeä tarve, mutta ilman projektin tuottaman tuen ja neuvonnan kaltaista apua yritysten syntyminen saattaa hiipua. Kuntien elinkeinotoimissa nähtiin hyväksi projektin tekemä yrityskartoitus, josta tuli vauhtia sosiaalisten yritysten käynnistämiseen. Projekti on saanut paljon ymmärrystä sille, miksi yrityksiä alkoi käynnistyä vasta projektin viimeisen toimintavuoden aikana. Tosin joku olisi toivonut ripeämpää liikkeelle lähtöä. mun mielestä täs on tapahtunut koko ajan. Että ehkä se painotus onkin nyt sitten että kun on aluksi mietitty kuinka saatais asioita esille ja käynnistettyä niitä ei ole tiedetty. aukes se tapa miten toimia niin ainakin puolentoista vuoden aikana tässä on tapahtunu ihan hirveästi ja positiivisia asioita että jos ei tällaista oo kukaan koskaan tehny, niin ei voi odottaakaan, että heti parempi näin, että on tuloksia tullut paljon tässä lopussa ja positiivisia tuloksia että 18

19 oikeastaan peljättää, että jos tämä nyt loppuu, kun päästään vauhtiin, niin sitä mä nyt murehdin kaikista eniten täs.. H8 Työhallinnon edustajilta kysyttiin kuinka hyvin työllistämisen haasteeseen on alueella pystytty vastaamaan. Kokonaisuutena se nähtiin hyväksi, mutta haastateltavat löysivät vain vähän konkreettisia esimerkkejä sille, mikä on onnistunut, miten Länsi-Suomen osalta ohjelma-asiakirjan visiot ovat toteutuneet. Välityömarkkinoiden tai seutukuntakohtaisten työllisyysstrategioiden sisältö oli haastateltavien mielestä paikoin epäselvä. Parhaiten välityömarkkinoina toimiviksi nähtiin sosiaaliset yritykset, mikäli niitä olisi enemmän. nimenomaan juuri välityömarkkinana, että olis niinku ponnahduslautana ja että tulis vähän, vajaakuntoisillekin, uskoa omiin kykyihin ja huomata, että mulla on niitä taitoja, vaikka on niitä rajoituksiakin ja sitten olis rohkeutta, itseluottamusta, lähteä markkinoimaan ite itteään avoimille työmarkkinoille. H5 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen on työhallinnon haastateltujen mukaan merkittävä haaste tulevaisuudessa. Monet olivat huolissaan siitä, millä resursseilla haasteisiin päästään tarttumaan. Haastattelijoilla oli varovaisia arvioita siitä, että vajaakuntoisia olisi helpompi työllistää kuin aikaisemmin, koska työtä on tarjolla. Vajaakuntoisten työllistämisestä on työnantajilla jo kertynyt hyviä kokemuksia, suhtautuminen on melko myönteistä, työkokeilupaikkoja on ollut helppo löytää. Mutta haasteitakin nähtiin. Vajaakuntoisen työllistämiseen saattaa mennä aikaa. Haasteena on löytää työnhakijalle juuri hänelle soveltuva työ. Sama haaste koskee työllistämistyötä yleisemminkin. työttömyys on laskussa koskaanhan ne ei tuu täysin kohtaamaan. Jos aattelee sitä tulevaa, niin esimerkiksi tätä työllistämismäärärahaa, se tulee pienenemään huomattavasti ja siinä samassa on nämä työvoimakoulutukset, niin kyllä se huolestuttaa, koska näitä pitkäaikaistyöttömiä ja kun on nämä vajaakuntoiset työnhakijat, niin tää palkkatukijärjestelmä on ainut keino saada heitä työmarkkinoille. että tätä erityismääräraha saadaan, jotta meillä on mahdollisuuus käyttää työkokeilua ja henkilökohtaista työvalmentajapalvelua ja tämmösiä, että nää on niitä keinoja, mitkä on erityisesti vajaakuntoisille. H5 Sosiaalisen yrittäjyyden/yrityksen hyödyiksi haastateltavat arvioivat seuraavia asioita: - yritykset saavat työvoimaa - vajaakuntoiset ja pitkäaikaistyöttömät saavat töitä 19

20 - ihmisten työpanos tulee laajemmin käyttöön - työllistyneet voivat kokea olevansa tärkeitä ja arvokkaita ihmisiä tässä yhteiskunnassa - sosiaaliset yritykset toimivat siirtymätyönä avoimille työmarkkinoille - yhteiskunnan hyöty - työnantajan mahdollisuus saada tukea. Kysymykseen millainen/minkä alan yritys soveltuu sosiaaliseksi yritykseksi haastateltavista osa vastasi, että mikä tahansa yritys. Useat haastateltavat näkivät, että riittävän yksinkertainen työ, joka on helposti opittavissa, esimerkiksi alihankintatyö teollisuudessa voisi olla vajaakuntoisille tai pitkäaikaistyöttömille sopivaa. Erityisesti TE keskuksen haastatellut henkilöt näkivät, että mikä tahansa yritys voi olla sosiaalinen yritys. että tuskin sillä on väliä. Että se riippuu siitä, että mitä siellä yrityksessä määritellään, että kuka niitä töitä tekee, että miten niitä töitä tehdään. Mä näkisin, että jopa niinkun joku tämmönen tietotekniikkaohjelmistoyritys voisi toimia. Sieltä aivan varmasti löytyy semmosia tehtäviä, joihin löytyy myös täältä tekijät. H10 Sosiaalisten yritysten toivottiin löytävän paikkansa monilla eri aloilla. Tosin haastateltujen TE keskuksen edustajien ja useiden työhallinnon edustajien mielestä kilpailutilanne ja markkinat täytyy huomioida, koska tukijärjestelmät eivät edelleenkään riittävästi kompensoi tuottavuusvajetta. Se mitä toivoisin on se, että sosiaalisia yrityksiä syntyisi myös sanotaan korkean tuotavuuden aloillle, ettei se ainoa kilpailu- tai menestystekijä voi olla työvoiman halpa hinta, että olis käynnistetty sen tyyppinen hanke, jolla olis tätä uutta teknologiaa, uutta tekniikkaa lähdetty kehittämään vajaakuntoisten työllistämiseen tueksi..ja avuksi ihan työkohteissa ja työprosesseissa. Että sitä kautta olis tavallaan avautunut mahdollisuuksia tämmöiselle hyvin kilpailullekin alalle H11 Työn ja työntekijöitten kohtaamista pohtineissa viime aikojen selvityksissä todetaan usein, että matalien vaatimusten työpaikkoja ei ole riittävästi tarjolla, josta seuraa, että työllisyyttä ei saada merkittävästi nostettua. Toisaalta on tuotu julki, että vajaakuntoisten tai pitkäaikaistyöttömien joukko on heterogeeninen eli siellä on myös hyvin koulutettuja, vaativiinkin tehtäviin sopivia ihmisiä. Kyse on enemmänkin työhön liittyvistä järjestelyistä, joilla voidaan mahdollistaa, vaikka vammaisen henkilön työllistyminen. Suomessa on 20

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!!

Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!! Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!! www.zestmark.fi! www.zestmark.fi ZestMark auttaa nuoria rakentamaan omaa tulevaisuuttansa kohtaamisten ja valmennusten avulla.! www.zestmark.fi Visiona: 100

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu Lahti

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu Lahti Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu 47 15100 Lahti www.lahti.4h.fi Tiedon Taidot hanke Ohjausryhmän kokous 1/2015 perjantai 20.11.2015 1 Esityslista 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen Osaavat naiset työelämään Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen 9.11.2015 Välitehtävä Pohdi vierustoverin kanssa: Mikä on paras tapa verkostoitua (=luoda

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti Projektipäällikkö Antti Honkarinta 31.10.2013 Projektin toteuttajaorganisaatio on Oulun kaupunki. Projekti sijoittuu konsernipalvelujen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio

Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio DIAK, Sosiaalitalouden tutkimuskeskus, Virpi Kuvaja-Köllner Kunnat ja järjestöt Kunnat avustavat järjestöjä Kuinka kohdennetaan avustuksia? Järjestöiltä vaaditaan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa Nelli Ruotsalainen, hankesuunnittelija nelli.ruotsalainen@espoo.fi Kaksivuotinen Euroopan Sosiaalirahasto

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Ohjaus yrittäjyyteen 27.10.2015 Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Ohjaus yrittäjyyteen tilaisuuden teemana TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS Oivallinen mahdollisuus

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet ja 2014

Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet ja 2014 Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet 2007-2013 ja 2014 Työttömyyden kehitys vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 vertaillen 11-12-13-14 Työttömyys kehittymässä kyllä huonompaan suuntaan Tilanne

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ KESKI-UUSIMAA KOHDERYHMÄN

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista

Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista 8.2.2017 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista luo perustan maakunnallisille kasvupalveluille Maakunnallisina kasvupalveluina

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot