Sykäys projekti (ESR) Sosiaalisten yritysten käynnistyshanke Arviointi osa II,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sykäys projekti (ESR) Sosiaalisten yritysten käynnistyshanke Arviointi osa II, 2004-2007"

Transkriptio

1 Sykäys projekti (ESR) Sosiaalisten yritysten käynnistyshanke Arviointi osa II, Raija Tiainen Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry 1

2 SYKÄYS SOSIAALISTEN YRITYSTEN KÄYNNISTYSPROJEKTI ARVIOINTIRAPORTTI, OSA II SISÄLLYSLUETTELO Sivu I TAUSTA 3 1. Johdanto 3 2. Projektin toiminta-aika II TULOKSET 10 Tulokset, projektin toteutus ja muutokset toimintaympäristössä Mukana projektin toteutuksessa - toimijoiden kokemuksia Sosiaalisiin yrityksiin työllistyneet kertovat kokemuksiaan Sosiaalisena yrittäjänä yrittäjien puheenvuoro Sosiaalisten yritysten kuva Mitä kuuluu arvioinnin I osan aikana perustetuille yrityksille Millainen prosessi oli toimivan yrityksen muuttaminen sosiaaliseksi yritykseksi Sosiaalisen yrityksen todellisuus 36 III MITÄ TYÖ SOSIAALISTEN YRITYSTEN KÄYNNISTYMISEN EDISTÄMISEKSI OPETTI 40 IV YHTEENVETO 50 LÄHDELUETTELO 55 LIITTEET Hyvät käytännöt Liite 1 Sykäyksen kolme polkua Liite 2 Projektin arviointi, Entisestä suojatyökeskuksesta sosiaalinen yritys Liite 3 Tiivistys Sykäys-projektista ja kiitokset Liite 4 I TAUSTA 2

3 1. Johdanto Sykäys projekti -sosiaalisten yritysten käynnistyshanke on ollut edistämässä sosiaalisten yritysten syntyä alueelle Etelä-Pohjanmaan TE keskuksen ESR rahoituksella loppuvuodesta 2003 alkaen. Projektin hallinnoijana on toiminut Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Yhdistyksellä on pitkäaikainen kokemus kuntoutustoiminnasta ja fyysisistä, psyykkisistä tai sosiaalisista syistä heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämisestä. Sykäys-projektin tavoitteena on ollut kolmen erilaisen sosiaalisen yrityksen käynnistämisen tukeminen, käynnistysprosessin kuvaaminen, sosiaalisten yritysten merkityksen ja mahdollisuuksien selvittäminen sekä tiedon tuottaminen ja levittäminen sosiaalisten yritysten käynnistymisen edistämiseksi alueen ja valtakunnan tasolla. Sosiaalisten yritysten toiminta ja rekisteröityminen perustuu voimaan tulleeseen lakiin sosiaalista yrityksistä (1351/2003). Tämän jälkeen lakia on uudistettu ja uudistetut säännökset tulivat voimaan Sosiaalisen yrityksen tarkoituksena on tarjota mahdollisuuksia työn tekemiseen pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille. Sosiaalisen yrityksen henkilöstöstä vähintään 30 % on tultava edellä mainituista ryhmistä. Sosiaalinen yritys toimii samoilla avoimilla markkinoilla, samoilla toimialoilla ja samojen sääntöjen mukaisesti kuin muutkin yritykset. Sosiaalisten yritysten joukossa on useita kymmeniä henkilöitä työllistäviä tuotannollisia yksiköitä, mm. konepajoja sekä pieniä muutaman henkilön työllistäviä palvelualan yrityksiä. Ensimmäiset suomalaiset sosiaaliset yritykset olivat sosiaalisten yhteisöjen taustalta perustettuja yrityksiä. Myöhemmin perustetut yritykset ovat valtaosin jo ennen sosiaaliseksi yritykseksi rekisteröitymistään, toimintansa vakiinnuttaneita yrityksiä. Uutena ilmiönä ovat kuntien perustamat ja omistamat sosiaaliset yritykset. (Kujanpää 2007). Tämä on Sykäys projektin arvioinnista tehty raportti. Arviointi kohdistuu projektin viimeiseen toimintavuoteen Raportin osassa I on arvioitu projektin toiminta sen alkuvaiheista vuodesta 2003 lähtien. Osat I ja II ovat erillisiä, vaikka käsittelevät samoja teemoja. 3

4 Projektin arvioinnin jatkamisesta (=osa II) päätettiin ohjausryhmässä samalla, kun päätettiin projektin jatkamisesta. Projektin jatkamiselle oli hyvät perusteet, koska keskeneräisiä, mutta loppuun saatettavissa olevia tehtäviä oli useita. Jatkamiseen kannusti omalta osaltaan myös Sosiaalisten yritysten lain muutos Arvioinnin aineisto on valtaosin laadullista. Aineisto koostuu alan kirjallisuudesta ja raporteista, alueellisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten sosiaalista yrittäjyyttä käsittelevien koulutusten, seminaarien, konferenssien ja muiden vastaavien tilaisuuksien keskusteluista ja materiaaleista, projektin ohjausryhmän käymästä keskustelusta, projektihenkilöstön tuottamasta aineistosta, yrittäjien ja yrityksiin työllistyneiden haastatteluaineistoista, koulutukseen osallistuneiden haastatteluista, rahoittajan, muun työhallinnon ja muiden yhteistyötahojen haastatteluaineistosta. Arvioinnin aineistoa on työstetty Etelä-Pohjanmaan TE keskuksen järjestämässä ESR tiedotuskampanjassa, jonka teemaseminaareissa kirjattiin projektien hyviä käytäntöjä ja käytiin läpi projektien toteutuksen eri vaiheet. Arvioinnin tavoitteet eivät ole samat kuin projektin tavoitteet, vaikka ne monessa kohtaa kulkevat rinnakkain. Sykäys-projektin arvioinnin (I ja II) tärkeimmät tavoitteet ovat: 1. kuvata projektin toteutuksen prosessi, hyvät ja huonot käytännöt 2. kuvata projektin tehtävänä olleen kolmen erilaisen sosiaalisen yrityksen käynnistysprosessi 3. kerätä tietoa päättäjiä ja muita tahoja varten voimaan astuneen sosiaalisten yritysten lain toimivuudesta 4. kertoa sosiaalisten yritysten johdon näkemyksiä työnsä haasteista ja merkityksistä 5. kertoa haastateltujen (työttömien, työllistyneiden, työnantajien, työhallinnon ja TE keskuksen edustajien) ajatuksia työn merkityksistä, työllistymisen esteistä ja vaihtoehtoisen työllistymisen väylän, nimeltä sosiaalinen yritys - paikasta. 6. edellisten yhteenvetona kertoa sosiaalisten yritysten käynnistämiseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Osassa I on kuvattu kahden erilaisen sosiaalisen yrityksen käynnistysprosessi. Kolmas sosiaalisen yrityksen käynnistymisen esimerkki on esitelty tässä osassa. Projektin I osan 4

5 tulokset kiteytyvät työllisyyden hoitoon ja sosiaalisten yritysten haasteisiin liittyviin kysymyksiin ja työllistymisen merkitykseen yksilölle tai yrittäjän mahdollisuuksiin työllistää. Haasteita on projektin aikana ja haastattelujen tuloksena ilmennyt useita. Työttömyyden hoitoon tarvitaan uusia keinoja, työttömien aktivointitoimenpiteet ovat hajanaisia, ne on saatava linjakkaiksi. Kaikki eivät työllisty. Eläkeratkaisut ovat tarpeellisia, mikäli työkykyä ei enää ole. Resurssit olisi hyvä käyttää realistisesti työllistyviin. Samalla toteutuisi inhimillisyys ja ihmisarvon kunnioittaminen, ettei kenenkään ei tarvitsisi olla monia vuosia työttömänä työnhakijana. Työkyvyn arvioinnin osaamista ja saatavuutta on kehitettävä, mikäli sosiaalisia yrityksiä halutaan lisää ja niihin nykyistä enemmän työpaikkoja. Työllistymisen kannalta työvoimatoimistojen varhaisen puuttumisen malli on avainasemassa. Pelkkä varhainen työttömyyteen tarttuminen ei vielä riitä. Toimenpiteet tulee suunnitella selkeästi kunkin työllistettävän lähtökohdista käsin niin, että vältytään toistuvilta epäonnistumisilta. Sosiaaliset yritykset ovat toimiva ratkaisu pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistämiseen, mutta kehittämistä tarvitaan. Sosiaalisten yritysten toimintaehtoja on tarkistettava työllistetyn tuen tason ja keston osalta. Sosiaalinen yritystoiminta on haasteellista. Sosiaalisissa yrityksissä menee paljon aikaa työllistyneiden tukeen ja ohjaukseen. Työvalmentajan työ tuottaa tuloksia erityistä tukea työllistymiseensä tarvitsevien kohdalla ja sille on oltava resursseja. Byrokratiaa on vähennettävä, tukirahoja on varattava riittävästi, jos sosiaalisia yrityksiä alkaakin käynnistyä. Välityömarkkinoiden kehittämiseen on saatava vauhtia. Sosiaaliset yritykset voivat olla tärkeä osa välityömarkkinoita. Edellä yhteenvetona kerrotut asiat ovat ajankohtaisia myös vuoden 2008 keväällä, kun Sykäys projekti on päättymässä. Välityömarkkinat oli melko tuntematon käsite vielä vuosi sitten, mutta nyt se on saanut lihaa luittensa ympärille eli toivottua vauhtia kohti konkreettisia toimenpiteitä. Sosiaalisten yritysten toiminnan ehtoja palkkatukien keston ja määrän osalta on tarkistettu. Sosiaalisten yritysten lain muutos toukokuussa 2007 on omalta osaltaan lisännyt sosiaalisten yritysten käynnistymistä. Euromääräisten tukien summien ja muiden lain muutoksien kanssa yhtä suuri merkitys lakimuutoksessa on sen antama rohkaisu ja kannustus. Lain tarkistaminen on valtiovallan taholta tärkeä signaali sille, että valtakunnan työllisyyspolitiikassa ollaan asian edistämisessä tosissaan. Sosiaaliset yritykset voivat sen puolesta kokea olevansa aidosti tervetulleita suomalaiseen yhteiskuntaan. Niiden odotuksia ja näkemyksiä myös kuullaan. 5

6 Arvioinnin menetelmällinen lähtökohta on laadullinen, se on myös tarinallinen. Eri toimijatahot, työllistyneet, yrittäjät, projektin tekijät, rahoittajat ja muut kertovat kukin omaa tarinaansa siitä, miltä sosiaalisten yritysten haasteet ja mahdollisuudet heidän näkökulmastaan näyttävät. Myös projektin alkuvaiheessa käytetty vertaisarviointi tuotti kertomuksen sosiaalisena yrittäjänä toimimisesta. Tarinallisuutta täydentävät taustatiedot ja projektin toteutukseen liittyvä numerotieto, kuten projektin aikana työllistyneiden tai koulutettujen määrät. Arvioinnissa käytettyyn käsitteistöön on projektin loppuvaiheessa tullut muutoksia. Työministeriö ja Kauppa- ja teollisuusministeriö yhdistyivät ja uusi ministeriö sai nimen Työ- ja elinkeinoministeriö, josta käytetään lyhennystä TEM. Arviointiraportissa saatetaan käyttää vielä Työministeriö-nimeä, koska moni käsiteltävänä oleva asia liittyy vuoden 2007 tapahtumiin. Käsitteen vajaakuntoinen sijaan nykyään suositellaan käytettäväksi osatyökykyistä. Muutosta on aktiivisimmin ajanut VATES-säätiö. Lainsäädännössä käsitteen muutosta ei ole toistaiseksi tapahtunut. Tässä arviointiraportissa käytetään molempia käsitteitä rinnakkain tarkoittamaan samaa asiaa, koska muutos on tapahtunut aikana, jolloin arvioinnin haastatteluaineistoa on vielä kerätty. Sosiaalipolitiikan professori Marketta Rajavaara on painottanut käsitteiden käyttöä ja sitä, miten ajattelun ja toimintatavan muutokset voivat ilmetä käsitteiden käytössä. (Rajavaara 2007) Välityömarkkinat on käsite, joka syntyi jo edellisellä hallituskaudella, mutta on nykyisellä hallituskaudella varsinaisesti tullut käyttöön ja saanut sisältöä. Välityömarkkinoille sijoittumisen toimenpiteitä ovat palkkatuettu työ, työmarkkinatoimenpiteet ja kuntouttava työtoiminta. Välityömarkkinoilla tarjoavat palvelujaan mm. rekisteröityneet yhdistykset, valmennus- ja sosiaalipalvelusäätiöt, työpajat ja muut yhteisöt, kuten sosiaaliset yritykset. Sosiaaliseksi yrittäjäksi ryhtyneiden yrittäjien kertomukset ovat hämillisiä ja ylpeitä tarinoita. Hämillisyyden voi tulkita johtuvan uuteen tilanteeseen päätymisestä, siitä hämmennyksestä, että miten kaikki oikeastaan tapahtui; että otettiin tai ottivat yhteyttä ja homma eteni ja tässä ollaan ja kaikki kysyy, että mikä ihmeen sosiaalinen yritys. Hämillisyyttä koetaan myös paperisodasta, jossain tapauksissa julkisuudesta, ehkä lisääntyneen työn määrästä ja myös myönteisistä yllätyksistä. Ylpeyttä yrittäjät tuntevat työntekijöistään ja siitä, että ovat voineet tarjota työtä henkilölle, jolle työn saaminen on suuri ja merkityksellinen asia koko elämänkulun kannalta. 6

7 Raportin tässä osassa kerrotaan kolmannesta sosiaalisen yrityksen mallista eli yrityksestä, joka on muuttanut toimintansa sosiaaliseksi yritykseksi. Myös muita projektin viimeisen toimintavuoden aikana saavutettuja tuloksia ja keinoja, joilla niihin on päästy, kuvataan. Lisäksi pohditaan sitä, miltä sosiaaliset yritykset ja niihin liittyvä työllistymistä edistävä toiminta näyttävät Sykäys projektin päättyessä. Projektin maastoutuminen on tarkoitus saada näkyviin eli, mitä projektista ajatellaan jäävän jäljelle pysyvää. Kaikki tulokset eivät ole mitattavia. Tiedämme esimerkiksi, että projekti on toiminta-alueellaan Etelä-Pohjanmaalla tehnyt tunnetuksi sekä työelämän ulkopuolelle jääneiden tilannetta että sosiaalisen yrityksen ideaa. Mutta tietoisuuden lisääntymisen mittaaminen on vaikeaa. Yksi mahdollisuus on nähdä perustettujen sosiaalisten yritysten määrän kasvu sellaisena mittarina. Etelä-Pohjanmaan alueella on projektin päättyessä kymmenen sosiaalista yritystä. Projektin viimeisen toimintavuoden aikana sosiaalisten yritysten käynnistyminen ja toiminta Suomessa, on ottanut isoja edistysaskeleita. Projektin toteutuksen aikana sosiaaliset yritykset ovat saaneet lisää painoarvoa työvoiman tarjonnan vähenemisen myötä. Tämän päivän työpoliittista keskustelua värittävät sellaiset käsitteet kuin työvoimareservin käyttöön ottaminen, työllisyysasteen nostaminen ja kaikkien saaminen mukaan työelämään. 2. Projektin toiminta-aika Sykäys projekti on ollut laaja ja sen toteutus on ollut alun alkaen haastavaa, koska esikuvia Suomessa oli vähän. Laajuus tarkoittaa tavoitteiden lisäksi tien raivaajan roolia, joka väistämättä Sykäykselle lankesi. Laajan projektista teki myös toimiminen kolmen eri seutukunnan alueella, Suupohja, Kuusiokunnat ja pohjoiset Seinänaapurit. Loppuvaiheessa projekti laajeni vielä eteläisiin Seinänaapurikuntiin ja Järviseudulle. Projektin alkuvaiheessa sosiaalinen yritys oli vielä varsin tuntematon käsite. Kovin tunnettu se ei ole vieläkään, mutta se ei enää aiheuta yhtä suuria ennakkoluuloja kuin alkuvaiheessa. Projektin aloittaessa suhtautuminen sosiaalinen yritys käsitteeseen oli kaksijakoinen. Yhtäältä epäiltiin, että se on taas uusi nimi jollekin epämääräiselle sosiaalipuuhastelulle tai toisaalta epäiltiin, että mikäli sellaisia yrityksiä Suomeen tulisi, ne vääristäisivät kilpailua. Nyt projektin päättyessä maaliskuussa 2008 voidaan tyytyväisenä todeta, että Suomessa on noin 160 sosiaalista yritystä, jotka toimivat liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti. Se on hyvä alku. Kilpailun vääristymisestä ei juuri enää ole keskusteltu, koska kuka tahansa yrittäjä voi muuttaa yrityksensä sosiaaliseksi yritykseksi, mikäli vähintään 30 % työntekijöistä on joko 7

8 pitkäaikaistyöttömiä tai vajaakuntoisia. Vajaakuntoisuutta kompensoiva palkkatuki on yhä melko alhainen, sen saamisessa on ollut vaikeuksia ja se ei ole pysyvä tuki. Sosiaalisia yrityksiä oli odotettu jo pitkään, koska vaihtoehtoisia työllistymisen väyliä tarvitaan. Yritysten syntymistä edistettiin lailla sosiaalisista yrityksistä, joka astui voimaan Lain voimaan astumisen jälkeen odotettiin, että yrityksiä syntyisi nopeaan tahtiin. Niin ei kuitenkaan tapahtunut. Sosiaaliset yritykset saivat alkuvaiheessa myönteistä mediajulkisuutta. Julkisuuden sävy muuttui jossain vaiheessa epäilyksi, että yrityksiä ei tulekaan, kun niitä ei ollut ensimmäisen puolen vuoden aikana käynnistynyt. Lain vaikutuksista ei vielä tiedetty. Ennen kaikkea on hyvä muistaa, että uudet asiat vaativat oman aikansa ennen kuin voivat jalkautua Tarvittiin hyviä esimerkkejä, jotta yrityksiä alkaisi käynnistyä. Ensimmäisen sosiaalisten yritysten kokeiluvuoden jälkeen tiedettiin, että lain tiukkoja normeja tulee väljentää, jotta syntyisi yrityksiä ja niihin työpaikkoja. Tarvittiin pientä sysäystä ja vähän aikaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että sosiaaliset yritykset ovat vakiintumassa ja tarjoavat osalle työllistyneistä väylän työelämään ja osalle pysyvän työpaikan. Uusia sosiaalisia yrityksiä käynnistyy tasaiseen tahtiin ja tunnettuus kasvaa. Yritykset tarjoavat työtä pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille. Työttömissä työnhakijoissa on myös selkeästi vajaakuntoisiksi diagnosoitujen ryhmä, joka voi työllistyä sosiaaliseen yritykseen vaikka pysyvästi. Sosiaalinen yrittäjyys tarjoaa monia näkökulmia keskusteltavaksi ja arvioitavaksi. Sykäys - ESR projektin arvioinnissa kuvataan sosiaalisia yrityksiä ja niiden käynnistysprosessia. Liiketaloudellinen arviointi ei ole sisältynyt tähän raporttiin. Projektin arvioinnista on arveltu olevan eniten hyötyä kokemusten, ilmiöiden ja asianosaisten ajatuksia välittämällä. Arviointi muodostuu sosiaalisiin yrityksiin työllistyneiden henkilöiden tarinoista, työn ja työllistymisen merkityksestä heille sekä eri toimijatahojen keskustelusta työllistymisteeman ja sosiaalisten yritysten ympärillä. Suomessa sosiaaliselle yritykselle ei ole olemassa yhtä kattavaa määritelmää. Juridisesti sosiaalisia yrityksiä määrittää lakiin sosiaalisista yrityksistä perustuva työministeriön ylläpitämä sosiaalisten yritysten rekisteri. Kun sosiaalisia yrityksiä tarkastellaan lähemmin, voidaan todeta niiden poikkeavan monissa kohdin toisistaan. Eräs tapa jaotella sosiaalisia yrityksiä on jakaa ne omistajatahonsa mukaan kolmeen eri tyyppiin: 8

9 1. Järjestöjen perustamat yritykset 2. Kuntien perustamat yritykset 3. Yksityisen sektorin sosiaaliset yritykset. Sykäys projektin tehtävänä on ollut tukea sosiaalisten yritysten yleistymistä kehittämällä sosiaalisten yritysten käynnistämisen malleja. Projektin toteuttajat ovat katsoneet sosiaalisten yritysten runsastumisen edistävän tasa-arvoista yhteiskuntaa. Projektin tavoitteena on tukea kolmen taustaltaan erilaisen sosiaalisen yrityksen käynnistämistä. Arvioinnin tehtävänä on ollut kuvata näiden kolmen erilaisen yrityksen syntyprosessi sekä haastatella yrityksiin työllistyneitä, yrittäjiä sekä kuntien ja työhallinnon edustajia. I I TULOKSET 3. Tulokset, projektin toteutus ja muutokset toimintaympäristössä 9

10 Sykäys projektin toiminta - aikana työelämässä, työttömyydessä, työllisyydessä ja sosiaalisten yritysten määrässä on tapahtunut paljon. Erityisesti viimeisen toimintavuoden aika on sisältänyt muutoksia. Vuoden 2007 aikana sosiaalisia yrityksiä on syntynyt enemmän kuin lain voimassaolon aikana yhteensä. Siihen on olemassa monia tekijöitä, kuten uusien, paikkaansa hakevien uudistusten kohdalla yleensä. Yleisellä tasolla kehitykseen vaikuttavat monet samanaikaiset tekijät. Kehittämisprojekteilla myös Sykäyksellä on oma osuutensa. Sosiaaliset yritykset ovat tehneet itseään tutuksi. Tosin sillä saralla on vielä paljon tekemistä. Työmarkkinoiden muutokset ovat vaikuttaneet. Työllisyystilanne on hyvä. Etelä-Pohjanmaan työttömyysprosentti on alle kuuden. Se tarkoittaa, että jäljelle jääneiden työttömien joukossa on paljon vaikeasti työllistyviä henkilöitä eli kaikkien työkyky tai muut työelämävalmiudet eivät ilman erityisiä toimenpiteitä työmarkkinoille pääsyyn riitä. Sosiaaliset yritykset on alettu nähdä ratkaisuna tähän ongelmaan, koska ne tarjoavat matalan kynnyksen työllistymisen mahdollisuuden ja ehkä sitä kautta pääsyn eteenpäin työelämässä. Työttömyydestä on pidettävä erityistä huolta, koska pahan työttömyyden jälkien korjaaminen tulee niin kalliiksi. Nyt sitä kuilua voidaan kuroa, vielä on runsaasti työvoimaa käyttämättä. Avoimia työpaikkoja on paljon, myös työhaluisia on paljon, mutta työttömyys pysyy korkealla. Näitä asioita painotti kansantaloustieteen emeritusprofessori Paavo Okko, Kestävää kehitystä sosiaalisissa yrityksissä projektin päätösseminaarissa (Okko 2007). Edellisessä on kiteytettynä se, mitä myös Sykäys projektin osallistujien haastattelut osoittivat. Ihmiset ovat tyytyväisiä, kun he pääsevät töihin. Heille on tärkeintä kokea olevansa arvokkaita ihmisiä ja pystyä tulemaan taloudellisesti toimeen. Sillä ei ole merkitystä, onko työ sosiaalisessa yrityksessä vai jossain muualla. Raha ei tuo onnea, mutta talous pitää olla jossain kunnossa, jotta kohtuullinen elämä on mahdollista. (Okko 2007) Työllistymistä edistävässä työssä, sosiaaliset yritykset mukaan lukien, projekteissa, työhallinnon palveluissa ja siellä missä työelämästä syrjäytyneitä ihmisiä kohdataan, tulee voida todeta ääneen työstä saatavan palkan merkitys. Työllä on itseisarvonsa, mutta harvoin siitä saatavalla palkalla on merkityksetön rooli. Kohtuullinen elämä edellyttää, että taloudellinen toimeentulo on jossain järjestyksessä. Työmarkkinoilta poistuu enemmän väkeä kuin uutta tulee tilalle, joten työllistämisen halua tulisi olla. Yhteiskunnan kannalta on perusteltua edistää työllistymistä, koska työttömyys synnyttää kustannuksia, jotka loppuvat ja muuttuvat verotuloiksi, kun ihmiset työllistyvät. Nykyinen työllisyysaste n. 70 % on vielä alhainen. Työvoiman niukkeneva tarjonta tarkoittaa, 10

11 että työmarkkinoilla tarvitaan kaikkia. Erityistyöllistämisessä on toki aina huomioitava yksilön hyvinvoinnin arvo. Sosiaalisia yrityksiä tarvitaan työllistymiskynnyksen madaltamiseksi ankarasti ja ennakkoluuloisesti valikoivilla työmarkkinoilla. Niukkuus ehkä opettaa meitä jatkossa. (Okko ) Valtaosa työttömistä työnhakijoista haluaa töihin, kuten tässä raportissa useaan kertaan todetaan. Arviointiraportin alku osan kirjoittamisen aikoihin oli vielä tarpeen todistella ja perustella, että tarvitaan työhaluisille työllistymisen väyliä, joiden kynnys on mahdollista ylittää. Parissa vuodessa tilanne on muuttunut niin, että työttömissä, nyt myös työkyvyttömyyseläkkeeltä työhön palaavissa, nähdään työvoimareservi, josta asianmukaisella tuella saadaan työntekijöitä. Arviointia varten haastatellut eri viranomaistahojen edustajat ovat yhtä mieltä siitä, että työ on ihmisille tärkeää ja että työhön motivoitumattomat ovat usein työkyvyttömiä henkilöitä, joitten paikka ei työvoimatoimiston asiakkaana olekaan. Eihän se sellainen ensimmäinen tietoinen valinta ole, että en haluakaan työllistyä, mutta kun sitä on riittävän pitkään turhaan yrittänyt ja lakannut yrittämästä, niin sitten ei sen jälkeen sinne enää pyrikään. Sykäys projektissa oli alun alkaen tavoitteena yhteistyössä ammatillisen aikuiskoulutuksen toimijoiden kanssa räätälöidä koulutuksia, joista valmistuneet voisivat tarvittaessa työllistyä sosiaalisiin yrityksiin. Erityisesti ajateltiin sosiaalisia yrityksiä, jotka toimisivat aloilla, joilla jo silloin oli havaittavissa työvoimapulaa. Yritysten ajateltiin toimivan työssä kuntoutumisen väylänä avoimille työmarkkinoille pääsemiseksi. Tavoite saavutettiin koulutusten ja koulutukseen osallistuneiden osalta hyvin, mutta sosiaalisia yrityksiä eli työllistymisen väyliä ei syntynytkään niin nopeasti kuin ajateltiin, joten moni joutui tuossa vaiheessa pettymään. Malli, idea ja toimintatapa olivat hyviä ja ovat käytettävissä tästä eteenpäin, kuten välityömarkkinoilta odotettiin, mutta vasta viime kuukaudet ovat vauhdittaneet sosiaalisten yritysten syntyä, joten tämän väylän mahdollisuudet ovat tulevaisuutta. Toisaalta toteutetut koulutukset eivät menneet hukkaan, koska koulutuksissa mukana olleista ei tällä hetkellä kukaan ole työttömänä työnhakijana. Hanketyöhän on aina raskasta. Se on raskasta niille sidosryhmille, se on raskasta sille tekijälle, koska siinä on se tietty aika, ne tietyt tavoitteet ja yleensä se suunnitelma ei tuu sellaisenaan toimimaan. Eli sä joudut vielä miettimään, että no, miten me päästään siihen haluttuun lopputulemaan. Mutta se on myös äärettömän tehokasta, jos se pystytään oikein käyttämään.yhteistyötä on harjoiteltu ja tehty. Totta kai siellä tulee näitä 11

12 kipupisteitä. Se on henkilötasolla, se on myös asiatasolla, se on joustavuuden ja byrokratian törmäyskohtia, mitä siellä tulee vastaan, mutta ne on kaikki ratkaistavissa. H10 Sykäys projektissa on viimeisen toimintavuoden aikana otettu isoja harppauksia sosiaalisten yritysten käynnistämisessä, alan asiantuntijuuden kasvattamisessa, tiedon levittämisessä ja aktiivisessa päätöksentekoon vaikuttamisessa. Projekti tuotti kokemuspohjaista ja myös arvioitua tietoa suoraan lain valmistelijoille, kun sosiaalisten yritysten lakia lähdettiin uudistamaan. Uudistettu laki astui voimaan toukokuussa Se antaa vähän enemmän toimintaedellytyksiä sosiaalisille yrityksille, mutta edelleen se jää tukien osalta kansainvälisessä vertailussa jälkeen. Lakiuudistuksen jälkeen tilanne oli kuitenkin valoisampi. Kevään 2007 aikana Sykäyksen toimesta projektin toiminta-alueilla tehtiin potentiaalikartoitus. Kartoituksen toteutti Innolink Oy Tampereelta. Kartoitukseen osallistui 400 yritystä, joista 43 ilmoitti olevansa kiinnostunut sosiaalisesta yrittäjyydestä. Keväällä 2007 Sykäykseen palkattiin uusi työvalmentaja ja yrityskäynnistäjä. Yhdessä projektipäällikön kanssa he tarttuivat haasteeseen ja alkoivat käydä läpi kiinnostuksensa ilmaisseita yrityksiä. Suomalaiset antavat työlle tärkeitä merkityksiä. Sosiaalisiin yrityksiin työllistyneet eivät tee tästä poikkeusta. Työllistyminen on avannut heille uudet mahdollisuudet. Sosiaaliset yritykset koetaan inhimillisenä työpaikkana. Työllistyneiden elämässä on tapahtunut ratkaisevia muutoksia. Monet samanaikaiset ongelmat ja vaikeudet ovat lähteneet purkautumaan. Työllistyneet ovat saaneet itsetuntoaan ja tulevaisuudenuskoaan takaisin. Monelle työllistyneelle rahaakin tärkeämpää on saada tuntea itsensä arvokkaaksi kansalaiseksi. Myönteiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet työ sinänsä, siitä saatava palkka sekä työyhteisöön kuulumisen myötä yksinäisyyden päättyminen. Työ ja varsinkin palkkatyö on suomalaisessa yhteiskunnassa niin yhteiskuntaan liittymisen kuin elämässä selviytymisen taloudellinen perusehto. Työllä on paikkansa myös suomalaisen identiteetin perustassa. Suomalaisen miehen elämänkertomuksia selviytymisen näkökulmasta on tutkittu tieteellisesti. Näissä kertomuksissa suhde työhön on moninaisempi kuin pelkästään traditionaalinen työlle omistautuminen tai työkeskeisyys. Miesten tarinoissa olennaista on työn merkityksen ymmärrys, jossa työn rooli on enemmän kuin pelkästään elannon turvaaminen tai taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen. Työhön oppiminen on myös 12

13 kasvatuksen ja kulttuuriympäristön tuotetta. Se voidaan nähdä myönteisenä työkeskeisyytenä, johon liittyy vastuu itsestä ja läheisistä. (Jokiranta 2003, 204) Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että yksilöiden hyvinvoinnin kannalta työllä ja sen tuomalla toimeentulolla on tärkeä merkitys. Työ ajatellaan yhteiskunnallisen integroitumisen välineenä ja työn puute keskeisenä syrjäytymisriskin aiheuttajana. Kilpailuorientoituneen yhteiskunnan syrjäytymistä tuottavat mekanismit ja yhteisöjen hajoamisesta johtuva yksilön vastuun lisääntyminen ovat tuttuja tämän päivän sosiaalipoliittisia keskustelunaiheita. Kiinnostavin kysymys lienee se, millaista sosiaalipalvelua meidän tulisi tuottaa 2000 luvun yhteiskunnassa, jotta se parhaiten vastaisi yhä monipuolisemmiksi muuttuviin kansalaisten tarpeisiin. Osa sosiaalipalveluiden uusista haasteista palautuu lamavuosien Suomeen. Suomalainen rakennetyöttömyys on osoittautunut vaikeasti purettavaksi ilmiöksi. Pitkäaikaistyöttömyys on tuottanut hiljaisen, monista samanaikaisista ongelmista kärsivän joukon, joka epäonnistumisen kokemuksen ja häpeäntunteen pelossa ei halua tuoda vaikeuksiaan julki. Vaikka työttömäksi joutuminen olisi taloudellisista suhdanteista johtuva yksilöstä riippumaton asia, koskettaa se kokemuksena yksilön itsetuntoa silloin kun yhteiskunta perustuu kilpailuun ja hyötyarvoihin. Ihminen voi kokea työttömyyden ja sen henkilökohtaiset seuraamukset omana huonommuutenaan ja niistä puhumisen oman epäonnistumisen julkituomisena. (Silvennoinen 2002) Sosiaalipolitiikan yksi tärkeä rooli tämän päivän yhteiskunnassa on kansalaisten tasaarvoisuuden edistäminen. Se tarkoittaa elämisen perustan turvaamista niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Erityinen huomio tulee edelleenkin kiinnittää ongelmien ennaltaehkäisyyn ja toisaalta niiden ihmisten auttamiseen, jotka ovat tavalla tai toisella jääneet ulkopuolisiksi eli vaille tasa-arvoisia oikeuksia ja mahdollisuuksia huolehtia itsestään, perheestään, toimeentulostaan. Tässä tehtävässä tarvitaan aktiivista työpolitiikkaa sosiaalipolitiikan osana. Sellaisella aktiivisella työpolitiikalla, joka edistää ihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia hankkia koulutus ja sijoittua työelämään on myönteisiä vaikutuksia ja ihmisten auttamisen palvelujen tarve vähenee Mukana projektin toteutuksessa - toimijoiden kokemuksia 13

14 Projektin toteutuksessa mukana olleilla toimijoilla tarkoitetaan tässä luvussa niitä tahoja, jotka ovat olleet osallisia siihen, että projekti ja sen tavoitteet on ollut mahdollista toteuttaa. Toimijoihin sisältyvät rahoittaja, työvoimatoimistot, kuntien elinkeinotoimi, kuntien johtavat viranhaltijat, yrityselämän asiantuntijat, ohjausryhmä, projektin työntekijät ja taustaorganisaatio. Kaikkien edellä lueteltujen tahojen yksi tai useampia edustajia on haastateltu arviointia varten. Työvoiman saamisen vaikeutuminen on haastateltujen mukaan tosiasia Etelä-Pohjanmaan alueella. Seutukunnittain on eroja siinä, että millä aloilla ja kuinka paljon. Muutaman vuoden sisällä tilanteen arveltiin pahenevan ja erityisesti epäiltiin sitä, tuleeko hoiva-ala selviämään tulevaisuuden haasteista ja mistä sinne löydetään riittävästi työvoimaa. TE keskuksen haastatteluissa tuli myös esiin, että Tällä hetkellä tilanne on se, että meillä on huutava työvoimapula tietyillä toimialoilla. Tilanne voi vaihdella yrityksittäin, mutta TE keskuksen näkemyksen mukaan pahin työvoiman vaje on metalli- ja rakennusaloilla, puu- ja huonekalualalla sekä tulevaisuudessa terveydenhuollossa. Kyllähän tää työvoiman kohtaanto tulee vaikeutumaan. Työvoiman saatavuus tulee vaikeutumaan ja itse asiassa tästä työvoiman saatavuudesta selvästi on tulossa suurin uhka meidän talouden kasvulle tai maakunnan työvoimapula tulee laajenemaan oikeastaan lähes kaikille aloille ehkä jotain toimistotyötä lukuun ottamatta. Työvoiman saatavuuden turvaamisessa entistä enemmän joudutaan panostamaan myös tämän rakenteellisen työttömyyden alentamiseen Se on kuitenkin maakunnassa muutaman tuhannen työntekijän työvoimareservi..., että tähän rakenteelliseen työttömyyteen kohdistuvia toimenpiteitä on monipuolisesti tavoiteltava ihan tästä työvoiman varmistumisen näkökulmasta. Toinen on tietysti tää inhimillinen näkökulma. Myös vaikeassa työmarkkina-asemassa pitää tarjota mahdollisuuksia. H11 Varsinaisesta työvoimapulasta ei todennäköisesti puhuta vielä kaikkialla Suomessa, joten Etelä-Pohjanmaan alueen viranomaistahojen käyttämät ilmaisut saattavat vaikuttaa vierailta. Valtakunnan tasolla puhutaan työvoiman tarjonnan vähenemisestä. Etelä-Pohjanmaalla on kuitenkin alueita, joilla työvoiman saanti on vaikeutunut niin, että siitä on haittaa yrityksille. Sykäys projektissa mukana olleen Suupohjan seutukunnan alueella toivotaan tällä hetkellä parasta ja pelätään pahinta työvoiman saannin suhteen. Alueen kärkitoimialat ovat tehneet kartoituksen yritysten työvoiman tarpeesta ja se osoittaa satojen ihmisten tarvetta jo lähivuosina. 14

15 kärkitoimialat teki oman kyselynsä yrittäjien keskuudessa, niin kaikilla tulee olemaan Suupohjan alueella noin sadan henkilön tarve, huonekaluteollisuudessa, logistisissa järjestelmissä ja elintarviketeollisuudessa, Sitten vielä kolmantena suuri kokonaisuus, joka ei kuulu näihin kärkitoimialoihin, mutta sivuaa eli metalliteollisuus. Hirveä työvoimapula sillä puolella, että ne on vähän erityyppisiä tehtäviä, että on sekä tehdastyöntekijöiden tarvetta, mutta sitten myös myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia tarvitaan sekä huonekaluteollisuudessa että elintarviketeollisuudessa. Että kyllä meillä on käyty keskusteluja tässä seutukunnassa, että miten osaava työvoima turvataan tällä alueella, yksi on työperäinen maahanmuutto, niin mitä se tarkottais. Mihinkä toimenpiteisiin pitää ryhtyä, että tää työvoimapula on viimeisen puolen vuoden aikana noussu esille aivan päivittäisisissä keskusteluissa ja sen puitteissa on yritetty pitää seminaareja ja keskusteluryhmiä on muodostettu H8 Työvoimaa on jo vähän rekrytoitu ulkomailta. Suupohjan alue on näkynyt mediassa ja markkinoinut alueen tarjoamia mahdollisuuksia yrittäjille ja työtä hakeville. Alueella järjestetään puu- ja huonekalualan työvoimakoulutusta, joka on yksi hyvä keino saada työvoimaa yrityksille. Ehkä kaikkein haastavin tilanne on Härmässä, jossa työttömyysprosentti on tällä hetkellä vähän yli kolmen prosentin. Työtä on tarjolla runsaasti, työntekijöitä ei. Alueella on vahva metalliteollisuuden perinne ja useita vientiyrityksiä, joiden kilpailukykyyn työvoiman väheneminen vaikuttaa suoraan. kyllä tää työllisyys on kehittyny positiivisesti, että on tietyillä aloilla aikamoinen työvoimapula eli puhutaan metallista, rakennus- ja hoitoala..viimeinenkin tilasto todistaa, että mennään tosiaan niin, kun Härmässä on 3,3 työttömyysaste, että tämmösiä ammattimiehiä ei tahdo enää löytyä ja puhutaan jopa, että pystyykö rakennuspuoli ottaan urakkoja. kun ei löydy miehiä, että ollaan kriittisessä tilanteessa. Kuljetuspuoli on yksi, puuteollisuudessa ilmotettiin eilen kymmenen paikkaa Nyt sitten pitää ottaa käyttöön kaikki, mitä tässä on mietitty, puhutaan seutukunnallisesta liikkuvuudesta ja ammattien sisällä. Työperäistä maahanmuuttoa se ei tule pelastamaan, mutta se tulee olemaan apu. Sitten tietenki nämä nuoret ja muut, että yritetään työllistää. H3 Haastateltavilta kysyttiin valtiovallan linjauksista ja työllisyysstrategiasta yleensä ja erityisesti vajaakuntoisten suhteen. Työvoimatoimistojen henkilöstön arvioinnit olivat vähäisiä. Useimmat olivat sitä mieltä, että he toteuttavat Työministeriön linjauksia, luottavat siihen, että ne ovat tarkoituksenmukaisia, eivätkä mielellään lähde niitä arvioimaan. Jonkun verran haastateltavat kritisoivat työministeriötä siitä, että ohjeita tulee paljon eikä uudistuksista järjestetä tiedotus- tai koulutustilaisuuksia. 15

16 Toinen kritiikin aihe oli työllistämismäärärahojen niukkuus ja jopa loppuminen. Tilanteen uskottiin tulevaisuudessa korjaantuvan. Sykäys projektin aikana todettiin useaan kertaan niin projektin tekijöiden kuin muiden toimijatahojen puheenvuoroin mahdottomaksi tilanne, jossa ihmisiä pyritään työllistämään, viedään vaativakin prosessi läpi ja työsuhteen solmimisen vaiheessa saadaan tietää, että palkkatukirahat ovat loppuneet. Rahojen loppumisesta ilmoiteltiin useaan kertaan projektin aikana. Projektin loppuvaiheessa ollaan jälleen tilanteessa, jossa palkkatukirahojen kerrotaan loppuneen. Tilanne on erikoinen, että jotkut uudet sosiaaliseksi yritykseksi suunnittelevat olemassa olevat yritykset ovat luopuneet muutosprosessiin lähtemisestä rahojen loppumisen takia. Ulkopuolinen voisi saada tilanteesta käsityksen, että vielä ei tiedetä, halutaanko sosiaalisia yrityksiä käynnistyvän vai ei. Projektin pääasiallisen rahoittajatahon edustajat Etelä-Pohjanmaan TE keskuksesta olivat sitä mieltä, että vajaakuntoisten asema työmarkkinoilla on kohentunut, mutta haasteita riittää. Uhkakuvaksi nähtiin se, että valtiovallan työllisyyden hoidon strategioissa unohdettaisiin vajaakuntoisten iso työvoimareservi ja että unohdettaisiin se, että työvoimareservin saaminen työelämään vaatii erityisiä toimenpiteitä. Valtion työllisyysstrategian painotuksessa nähtiin hienoista siirtymistä kysyntälähtöiseen politiikkaan eli pyritään ennakoimaan työelämän muutoksia ja odotuksia. Nykyisen hallituksen työllisyysstrategian kärki näyttäisi olevan työvoiman saatavuuden varmistamisessa. Tämän päivän työttömyydestä on kuitenkin monien haastateltujen tahojen mukaan pitkä matka työelämään. Tarvitaan tarjontapään toimenpiteitä. moniammatillisia työvoiman palvelukeskuksia, sosiaalisia yrityksiä, sitä isoa välityömarkkinastrategiaa, mitä nyt ollaan kehittelemässä Toivottavasti tämä muistetaan. H11 Lähes kaikki TE-keskuksen ja työvoimatoimistojen henkilöstöön kuuluvat haastatellut näkivät sosiaalisen yritystoiminnan mukanaan tuomat hyödyt ensisijaisesti vajaakuntoisten näkökulmasta. Yleinen asenne on usein negatiivisempi pitkäaikaistyöttömiä kuin osatyökykyisiä kohtaa. Kokemukset ja tutkittu tietokin osoittavat, että osatyökykyiset myös työllistyvät helpommin. Nykyiset työttömät nähdään kaiken kaikkiaan työllistymisen kannalta haasteellisempana kuin ennen. Haastatellut työvoimatoimistojen virkailijat mainitsivat työllistymisen suurimpina haasteina hoitamattomat päihdeongelmat, mahdollisesti yhdistyneinä mielenterveyden ongelmiin sekä motivaation puuttumisen. Työvoimatoimistojen henkilöstöltä kysyttiin myös, mikä on heidän arvionsa työkyvyttömien määrästä heidän 16

17 asiakkaissaan. Arvio oli, että % vaikeimmin työllistettävien ryhmästä olisi työkyvyttömiä. Joidenkin työvoimaneuvojien asiakkaista hyvin suuri osa on mahdollisesti tilanteessa, jossa työkykyä ei enää ole jäljellä. Haastatteluissa kävi ilmi, että työvoimaviranomaiset tuntevat hyvin työnsä perustehtävään liittyvät rajoitteet ja mahdollisuudet, jota he nimittivät ruohonjuuritason tiedoksi. He tuntevat hyvin asiakkaansa, asiakkaidensa työllistymisen esteet ja vaikeudet, yleiset asenteet ja alueen työnantajat. Oman, usein pitkän työkokemuksensa perusteella heillä on hyvä kokonaisnäkemys työnsä tavoitteista, ajan haasteista ja valtakunnan työllisyyspolitiikan linjoista. He näkevät käytännön työssään, miten työvoimapoliittiset ratkaisut toimivat ja purevat vaikeaksi koettuun rakennetyöttömyyteen. Usea haastateltava työvoimahallinnon edustaja mainitsi viime vaalien alla esiin nostetun tempputyöllistämisen lopettamisen huolestuttavaksi asiaksi. Tempputyöllistämisellä he arvelivat tarkoitettavan esimerkiksi tukityöllistämistä, työharjoitteluja, työvalmentajapalveluita. Projektin hyviä käytäntöjä on kirjattu projektin tuottamia pysyviä käytäntöjä ajatellen, ESR tiedotuskampanjaan osallistumisen myötä sekä arviointia varten. Hyvät käytännöt on kuvattu liitteessä 1. Pääosin kaikki haastateltavat ovat tyytyväisiä projektin haastatteluhetkeen (kesä 2007) mennessä saatuihin tuloksiin. Monet ovat vielä odottavalla mielellä sen suhteen, että syntyykö uusia sosiaalisia yrityksiä, kuinka paljon, mille aloille ja alueille. Haastateltavien mielestä projekti on hoitanut tehtävänsä, jakanut tietoa ja tuonut sosiaalisen yrityksen idean tunnetuksi. Yleisesti toivottiin, että löytyy lisää käynnistettäviä esimerkkiyrityksiä. Erityisesti projektin toivottiin huolehtivan siitä, että projektin päättyessä sosiaalisten yritysten tiedotusja neuvontapalvelu jatkuu. Haastateltavat uskoivat vahvasti, että muutaman hyvän esimerkkiyrityksen syntyminen vauhdittaa uusien sosiaalisten yritysten syntymistä. Jonkun on näytettävä tietä ja toimittava rohkaisijana, muitten on sitten helppo seurata. Projektin yhteistyökumppaneilta kysyttiin heidän kokemuksiaan projekteista, mihin niitä on tarvittu, tarvitaanko jatkossa, ovatko ne saaneet riittävästi tuloksia, millaista yhteistyö projektien kanssa on ollut ja mikä mahdollisesti tulee olemaan projektien tulevaisuus. Haastatellut näkivät projektit pääosin hyödyllisinä ja tuloksiltaan kohtuullisen hyvinä. Projektit saivat arvostelua siitä, että projektissa kertynyt tieto ja osaaminen häviävät jonnekin, kun projektipäällikkö lähtee eikä kehitetyistä malleista jää mitään pysyvää. Useimmat toimijat olivat tehneet yhteistyötä työllistymistä edistävien projektien kanssa. Osa koki tehtävänjaot ja 17

18 hyödyt selkeiksi, osa olisi odottanut enemmän vastaan tulemista ja perehtymistä niihin työtapoihin, jotka heillä jo ovat käytössä. Sykäys-projektin vetäjä ei ole ollut sillä tavalla yksin, vaan hänellä on ollut verkosto siellä oman työyhteisön sisällä siellä on ollut hyvin moniammatillinen työryhmä takana ehkä tän Sykäys-hankkeen toteuttajaorganisaatio on ehkä laajemmin pystyny eri hankkeiden yhteistyöllä kehittämään näitä toimintatapoja kun mietitään laajemmin saadaan vielä voimaa tähän kehitystyöhön H10 Sykäys projekti sai hyvää palautetta niiden työvoimatoimistojen alueelta, joilla projekti tai yhdistyksen muut projektit ovat tulleet tutuiksi. Yhteistyö, avoimuus ja keskustelu nähtiin tärkeinä hyvinä käytäntöinä toteuttaa projektia. Työvoimatoimistoa edustava haastateltava kertoi, että projektissa on yllättävänkin hyvin tunnettu työvoimatoimiston toimintatavat, asioista on pystytty puhumaan niiden oikeilla nimillä ja avoimuudesta on seurannut se, että kumpikin taho on tiennyt tonttinsa rajat, pysynyt siellä tontillaan ja sieltä käsin tehnyt hyvää yhteistyötä. Haastateltava painotti myös moniammatillisen yhteistyön merkitystä. aina ei oo enää yks ongelma, vaan siellä on usein moniongelmaisia, niin kyllä silloin tarvitaan monia tahoja ja se, että on sitä moniammatillisuutta Niin se, että istutaan kaikki saman pöydän ääressä, niin onhan siitä hyötyä ja se, että siinä jää se sellanen luukuttaminen pois H5 Kuntien edustajat, myös elinkeinotoimi pitivät Sykäys projektia hyvänä ja tarpeellisena. Suurin huoli oli se miten työ jatkuu projektin jälkeen. Nyt on saatu hyviä esimerkkejä, pää on auki ja sosiaalisille yrityksille on selkeä tarve, mutta ilman projektin tuottaman tuen ja neuvonnan kaltaista apua yritysten syntyminen saattaa hiipua. Kuntien elinkeinotoimissa nähtiin hyväksi projektin tekemä yrityskartoitus, josta tuli vauhtia sosiaalisten yritysten käynnistämiseen. Projekti on saanut paljon ymmärrystä sille, miksi yrityksiä alkoi käynnistyä vasta projektin viimeisen toimintavuoden aikana. Tosin joku olisi toivonut ripeämpää liikkeelle lähtöä. mun mielestä täs on tapahtunut koko ajan. Että ehkä se painotus onkin nyt sitten että kun on aluksi mietitty kuinka saatais asioita esille ja käynnistettyä niitä ei ole tiedetty. aukes se tapa miten toimia niin ainakin puolentoista vuoden aikana tässä on tapahtunu ihan hirveästi ja positiivisia asioita että jos ei tällaista oo kukaan koskaan tehny, niin ei voi odottaakaan, että heti parempi näin, että on tuloksia tullut paljon tässä lopussa ja positiivisia tuloksia että 18

19 oikeastaan peljättää, että jos tämä nyt loppuu, kun päästään vauhtiin, niin sitä mä nyt murehdin kaikista eniten täs.. H8 Työhallinnon edustajilta kysyttiin kuinka hyvin työllistämisen haasteeseen on alueella pystytty vastaamaan. Kokonaisuutena se nähtiin hyväksi, mutta haastateltavat löysivät vain vähän konkreettisia esimerkkejä sille, mikä on onnistunut, miten Länsi-Suomen osalta ohjelma-asiakirjan visiot ovat toteutuneet. Välityömarkkinoiden tai seutukuntakohtaisten työllisyysstrategioiden sisältö oli haastateltavien mielestä paikoin epäselvä. Parhaiten välityömarkkinoina toimiviksi nähtiin sosiaaliset yritykset, mikäli niitä olisi enemmän. nimenomaan juuri välityömarkkinana, että olis niinku ponnahduslautana ja että tulis vähän, vajaakuntoisillekin, uskoa omiin kykyihin ja huomata, että mulla on niitä taitoja, vaikka on niitä rajoituksiakin ja sitten olis rohkeutta, itseluottamusta, lähteä markkinoimaan ite itteään avoimille työmarkkinoille. H5 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen on työhallinnon haastateltujen mukaan merkittävä haaste tulevaisuudessa. Monet olivat huolissaan siitä, millä resursseilla haasteisiin päästään tarttumaan. Haastattelijoilla oli varovaisia arvioita siitä, että vajaakuntoisia olisi helpompi työllistää kuin aikaisemmin, koska työtä on tarjolla. Vajaakuntoisten työllistämisestä on työnantajilla jo kertynyt hyviä kokemuksia, suhtautuminen on melko myönteistä, työkokeilupaikkoja on ollut helppo löytää. Mutta haasteitakin nähtiin. Vajaakuntoisen työllistämiseen saattaa mennä aikaa. Haasteena on löytää työnhakijalle juuri hänelle soveltuva työ. Sama haaste koskee työllistämistyötä yleisemminkin. työttömyys on laskussa koskaanhan ne ei tuu täysin kohtaamaan. Jos aattelee sitä tulevaa, niin esimerkiksi tätä työllistämismäärärahaa, se tulee pienenemään huomattavasti ja siinä samassa on nämä työvoimakoulutukset, niin kyllä se huolestuttaa, koska näitä pitkäaikaistyöttömiä ja kun on nämä vajaakuntoiset työnhakijat, niin tää palkkatukijärjestelmä on ainut keino saada heitä työmarkkinoille. että tätä erityismääräraha saadaan, jotta meillä on mahdollisuuus käyttää työkokeilua ja henkilökohtaista työvalmentajapalvelua ja tämmösiä, että nää on niitä keinoja, mitkä on erityisesti vajaakuntoisille. H5 Sosiaalisen yrittäjyyden/yrityksen hyödyiksi haastateltavat arvioivat seuraavia asioita: - yritykset saavat työvoimaa - vajaakuntoiset ja pitkäaikaistyöttömät saavat töitä 19

20 - ihmisten työpanos tulee laajemmin käyttöön - työllistyneet voivat kokea olevansa tärkeitä ja arvokkaita ihmisiä tässä yhteiskunnassa - sosiaaliset yritykset toimivat siirtymätyönä avoimille työmarkkinoille - yhteiskunnan hyöty - työnantajan mahdollisuus saada tukea. Kysymykseen millainen/minkä alan yritys soveltuu sosiaaliseksi yritykseksi haastateltavista osa vastasi, että mikä tahansa yritys. Useat haastateltavat näkivät, että riittävän yksinkertainen työ, joka on helposti opittavissa, esimerkiksi alihankintatyö teollisuudessa voisi olla vajaakuntoisille tai pitkäaikaistyöttömille sopivaa. Erityisesti TE keskuksen haastatellut henkilöt näkivät, että mikä tahansa yritys voi olla sosiaalinen yritys. että tuskin sillä on väliä. Että se riippuu siitä, että mitä siellä yrityksessä määritellään, että kuka niitä töitä tekee, että miten niitä töitä tehdään. Mä näkisin, että jopa niinkun joku tämmönen tietotekniikkaohjelmistoyritys voisi toimia. Sieltä aivan varmasti löytyy semmosia tehtäviä, joihin löytyy myös täältä tekijät. H10 Sosiaalisten yritysten toivottiin löytävän paikkansa monilla eri aloilla. Tosin haastateltujen TE keskuksen edustajien ja useiden työhallinnon edustajien mielestä kilpailutilanne ja markkinat täytyy huomioida, koska tukijärjestelmät eivät edelleenkään riittävästi kompensoi tuottavuusvajetta. Se mitä toivoisin on se, että sosiaalisia yrityksiä syntyisi myös sanotaan korkean tuotavuuden aloillle, ettei se ainoa kilpailu- tai menestystekijä voi olla työvoiman halpa hinta, että olis käynnistetty sen tyyppinen hanke, jolla olis tätä uutta teknologiaa, uutta tekniikkaa lähdetty kehittämään vajaakuntoisten työllistämiseen tueksi..ja avuksi ihan työkohteissa ja työprosesseissa. Että sitä kautta olis tavallaan avautunut mahdollisuuksia tämmöiselle hyvin kilpailullekin alalle H11 Työn ja työntekijöitten kohtaamista pohtineissa viime aikojen selvityksissä todetaan usein, että matalien vaatimusten työpaikkoja ei ole riittävästi tarjolla, josta seuraa, että työllisyyttä ei saada merkittävästi nostettua. Toisaalta on tuotu julki, että vajaakuntoisten tai pitkäaikaistyöttömien joukko on heterogeeninen eli siellä on myös hyvin koulutettuja, vaativiinkin tehtäviin sopivia ihmisiä. Kyse on enemmänkin työhön liittyvistä järjestelyistä, joilla voidaan mahdollistaa, vaikka vammaisen henkilön työllistyminen. Suomessa on 20

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Miksi prosessiarviointia ja ketkä arvioivat Arvioinnissa kysyttiin, mikä onnistui, mikä epäonnistui

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Katsaus kuntakokeilun kehittämistyöhön 10.11.2014 Maija Saarenpää, projektikoordinaattori Esityksen sisältö välityömarkkinoiden määrittelyä kehittämistyön tavoitteet

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla Eric Hällström TEM / TIETO 1 lisää osaamista Työvoimakoulutuksen vaikutuksen perusmuoto Työvoimakoulutuksen

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Raija Lääperi, Arvioija, KEVÄT-tukirakenne 8.10.2012 TYPO /RL 1 Osallisuus arviointityössä Tarkoittaa sitä, että asiakkaiden mielipiteet huomioidaan

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi Välkky-projekti

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa. Timo Spangar Spangar Negotiations timo.spangar@kolumbus.

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa. Timo Spangar Spangar Negotiations timo.spangar@kolumbus. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa Timo Spangar Spangar Negotiations timo.spangar@kolumbus.fi Tiimi Robert Arnkil, Tmi Arnkil Dialogues Esa Jokinen, Tmi Benefit

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

KYVYT KÄYTTÖÖN -SEMINAARI 13.-14.10.2015 TAMPERE

KYVYT KÄYTTÖÖN -SEMINAARI 13.-14.10.2015 TAMPERE KYVYT KÄYTTÖÖN -SEMINAARI 13.-14.10.2015 TAMPERE Avaussanat ylijohtaja Leo Suomaa 13.10.2015 Lupaus pitäköön Me olemme yhteiskuntana edustajiemme välityksellä luvanneet itsellemme hyvinvoinnin joka edellyttää

Lisätiedot

Olemme edelläkävijöitä työelämän ja työllisyyttä edistävän yritysyhteistyön kehittämisessä. Vaikuttamis- ja kehittämistyö on tärkeä osa toimintaamme.

Olemme edelläkävijöitä työelämän ja työllisyyttä edistävän yritysyhteistyön kehittämisessä. Vaikuttamis- ja kehittämistyö on tärkeä osa toimintaamme. Rakenne Töihin!-palvelu on työllisyyttä edistävä palvelukokonaisuus, jonka perustana on laaja ja tiivis yritysyhteistyö. Tarkoituksenamme on tukea työllistymistä valmentamalla asiakkaita työelämään ja

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

MONIKANAVAINEN MAAKUNNALLINEN VIESTINTÄ-, TIEDOTUS- JA HAASTEKAMPANJA, JOSSA YKSINKERTAINEN YRITYSHAASTE:

MONIKANAVAINEN MAAKUNNALLINEN VIESTINTÄ-, TIEDOTUS- JA HAASTEKAMPANJA, JOSSA YKSINKERTAINEN YRITYSHAASTE: KAMPANJAN TAUSTAA: - Avoimet työmarkkinat nuorille aina ensisijainen vaihtoehto - Markkinamekanismien hyödyntäminen työllistämisessä - Laadullisia ja määrällisiä tavoitteita - Toteutus Savon Sanomien,

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Paasitorni 23.11.2009 Erityisasiantuntijat Erja Lindberg ja Antti Kuopila Palvelurakenteiden uudistaminen 25.11.2009

Lisätiedot

PALTAMON TYÖTÄ KAIKILLE HANKE

PALTAMON TYÖTÄ KAIKILLE HANKE PALTAMON TYÖTÄ KAIKILLE HANKE Työllisyyden nostotalkoot Keski-Suomessa Jyväskylä, 22.10.2007 Arto Laurikainen, Paltamon kunta Hallitusohjelma: "Valtion työvoimapolitiikkaa uudistetaan tavoitteena parantaa

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaisuus ja kokemus = inhimillisen toiminnan perusasioita Hoito- ja kuntoutusjärjestelmissä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015 Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Työmarkkinatilanne Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset VATES-säätiö Vammaisten potentiaali työhön Työikäisiä vammaisia 220 000 1) Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % noin 40 000 Lisäksi haluaisi töihin

Lisätiedot

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla Harri Hietala Konsultit 2HPO 5.5.2015 1 Tarve työhönosallistumisen nostamiseksi 2 1 Julkisen talouden rakenteellinen

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin!-palvelu Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin! palvelu on toimija työnantajan, asiakkaan ja työhallinnon välillä Perustehtävä Toiminnan tarkoituksena on yrityksissä,

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot