JYVÄSKYLÄN SEUDUN JÄTTEIDENKÄSITTELYKESKUKSEN SIJOITUSPAIKAN KARTOITTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN SEUDUN JÄTTEIDENKÄSITTELYKESKUKSEN SIJOITUSPAIKAN KARTOITTAMINEN"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN LIITTO JYVÄSKYLÄN SEUDUN JÄTTEIDENKÄSITTELYKESKUKSEN SIJOITUSPAIKAN KARTOITTAMINEN OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN HOLLOLA PUH./TEL +358-(0) FAKSI/TELEFAX +358-(0) SÄHKÖPOSTI/ INTERNET VAT No. FI Y-tunnus/Business ID Kotipaikka/Domicile Hollola

2 ESIPUHE JYVÄSKYLÄN SEUDUN JÄTTEIDENKÄSITTELYKESKUKSEN SIJOITUSPAIKAN KARTOITTAMINEN Jyväskylän seudun jätteenkäsittely on nykyisin keskitetty vuonna 1963 perustetulle Mustankorkealle. Mustankorkean käsittelyaluetta ympäröivien maankäyttötarpeiden kehittämiseen ja käyttöönottoon on suuria paineita. Vuonna 2007 käsittelyalueilta edellytetään tiivistä pohjarakennetta, mitä nykyinen alue ei täytä. Tulevaisuudessa ainakin osa toiminnoista on siirrettävä toisaalle. Uusia aluevarauksia on syytä valmistella pidemmän aikavälin tarpeisiin hyvissä ajoin sillä alueiden käyttöönotto on pitkällinen prosessi. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavassa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti. Valmisteilla olevan Keski-Suomen maakuntakaavan tavoitteena on varata maakunnan alueelle kolme aluetta jätteiden loppusijoitusta varten. Jyväskylän seudulla varaudutaan uuden käsittelyalueen osoittamiseen. Mainituista syistä Keski-Suomen liitto teetti Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksen sijaintivaihtoehtoja koskevan kartoituksen. Sijoituspaikkaa etsittiin alueelta, johon kuuluivat Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Toteutuessaan käsittelykeskuksen alueesta tulee moderni teollinen keskus, joka on myös merkittävä työllistäjä. Keski-Suomen liiton kutsumana hankkeen johtoryhmässä olivat edustettuina suunnittelualueen kunnat, Mustankorkea Oy, Vapo Oy, Jyväskylän Energiatuotanto Oy, Jyväskylän Energia Oy, Keski-Suomen ympäristökeskus sekä Länsi-Suomen lääninhallitus. Konsultiksi valittiin Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Selvityksen rahoittivat Keski-Suomen liitto ja Mustankorkea Oy. Käytännön työtä ohjanneen projektiryhmän puheenjohtajana toimi ympäristönsuojelupäällikkö Juhani Mäki Keski-Suomen ympäristökeskus ja muina jäseninä toimitusjohtaja Veikko Tissari Mustankorkea Oy, katupäällikkö Tuula Smolander Jyväskylän kaupunki, maakuntainsinööri Jarmo Koskinen sekä sihteerinä dosentti, FT Joonas Hokkanen Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Jyväskylä KESKI-SUOMEN LIITTO Jarmo Koskinen Maakuntainsinööri

3 KESKI-SUOMEN LIITTO JYVÄSKYLÄN SEUDUN JÄTTEIDENKÄSITTELYKESKUKSEN SIJOITUSPAIKAN KARTOITTAMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TAUSTAA SUUNNITTELUPROSESSI JA VÄLIRAPORTIN TAVOITTEET TOIMINNAN LUONNE JA SEN VAATIMAT LUVAT JÄTTEIDEN KÄSITTELYSTÄ VASTAAVA TAHO TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTELY SIJOITETTAVAT TOIMINNOT NYKYTILANTEESSA TOIMINNAN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT, SELVITYKSET JA LUVAT JÄTEHUOLLON KEHITTYMINEN TULEVAISUUDESSA JÄTEHUOLTO KEHITTYY JATKUVASTI JÄTEHUOLLON YDINTOIMINNOT TOIMINNAN KUVAUS JA RAKENTEET YLEISKUVAUS TOIMINNASTA VASTAANOTTO JA SEURANTA PIENERIEN VASTAANOTTO ONGELMAJÄTTEEN PIENERIEN VASTAANOTTO JA ESIKÄSITTELY SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKAROMUN VASTAANOTTO JA VARASTOINTI KESTOPUUN VASTAANOTTO JA KÄSITTELY PUHDISTAMOLIETTEEN JA BIOJÄTTEEN KÄSITTELY KUIVAJÄTTEEN KÄSITTELY RAKENNUSJÄTTEEN JA MUUN HYÖTYJÄTTEEN VASTAANOTTO JA KÄSITTELY NESTEMÄISEN LIETTEEN VASTAANOTTO JA KÄSITTELY PILAANTUNEEN MAAN VASTAANOTTO JA KÄSITTELY JÄTTEEN LOPPUSIJOITUS Sijoitettavat jätteet ja tilantarve Pohjarakenteet Pintarakenteet ja maisemointi YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN TUTKIMUS JA MUU TOIMINTA KÄSITTELYKESKUKSEN YHTEYDESSÄ VESIEN KERÄILY JA KÄSITTELY Nykyiset toiminnot KAATOPAIKKAKAASUN KERÄILY JA KÄSITTELY MUUT TOIMINNOT JA RAKENTEET SIJOITUSPAIKAN VALINTAA RAJOITTAVIEN KRITEERIEN MÄÄRITTELY TAUSTAA SIJOITTUMISTA RAJOITTAVAT VAIKUTUKSET Vesistökuormitus Haju...29

4 5.2.3 Melu Maisemahaitat PUSKURIVYÖHYKKEET ASUTUS SUOJELUKOHTEET VESISTÖT JA POHJAVEDET Pohjavesialueet Erityissuojelua vaativat vesistöt ja arvokkaat pienvedet Vesistön tila MAISEMA-ALUEET MAAKUNTAKAAVA KUNNALLISTEKNISET KRITEERIT SUUNNITTELUALUEEN ANALYSOINTI ASUTUS VESISTÖT POHJAVESIALUEET SUOJELU MAISEMA YHTEENVETO VAIHTOEHTOISET ALUEET SEIVÄSSUO MUURATMÄKI KANKAINEN RAATOSUO MÖRKÖKORPI RIUKUMÄKI LEIPÄPOHJA PERÄSUO VAHTIVUORI PIRTTISUO MURTOLA TONTUNVUORI MUSTESUO ROKKAMÄKI VIHTAPERÄ HALKOKORPI LAKEAMÄKI TUOHIKUMPU RANNANKYLÄ VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA SOVELTUVAT KOHTEET VERTAILUA SOVELTUVAT KOHTEET SOVELTUVIEN KOHTEIDEN LUONNONTILA Luontoselvityksen tavoitteet Kohteiden luonnontilan yleispiirteet Vahtivuori...62

5 9.3.4 Mörkökorpi Seivässuo Luonnonsuojelualueet JOHTOPÄÄTÖS...71

6 LIITTEET Liite 1 Väestöntiheys Liite 2 Asutus vyöhykkeet Liite 3 Asutus vyöhykkeet VE2 Liite 4 Vesistö vyöhykkeet Liite 5 Pohjavesi vyöhykkeet Liite 6 Suojelu vyöhykkeet Liite 7 Maisema vyöhykkeet Liite 8 Tutkittavat kyllä vyöhykkeillä Liite 9 Tutkittavat kyllä tutkittavilla vyöhykkeillä Liite 10 Valuma-alueet Liite 11 Rajoittavat tekijät Liite 12 Seivässuo KUVALUETTELO Kuva 2-1 Mustankorkea Oy:n omistajakunnat ja toiminta-alue... 3 Kuva 4-1 Hahmotelma uudesta käsittelykeskuksesta Kuva 4-2 Esimerkki pienerien vastaanottopisteestä (Kuva Lakeuden Etappi 2005) Kuva 4-3 Esimerkki kompostointilaitoksesta (Mustankorkea Oy; käytössä oleva laitos) Kuva 4-4 Esimerkki siirtokuormausasemasta (Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy)...16 Kuva 4-5 Integroidun kuivajätteen käsittelylaitoksen toimintaperiaate (Mustankorkea Oy) Kuva 4-6 Esimerkki loppusijoitusalueiden pohjarakenteista Kuva 4-7 Loppusijoitusalueen pohjarakenteita Kuva 4-8 Esimerkki pintarakenteista Kuva 4-9 Vesien käsittelyn periaatteet... 22

7 KESKI-SUOMEN LIITTO JYVÄSKYLÄN SEUDUN JÄTTEIDENKÄSITTELYKESKUKSEN SIJOITUSPAIKAN KARTOITTAMINEN 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Keski-Suomen alueellisen jätesuunnitelman mukaan Keski-Suomen alueelle jää kolme jätteiden käsittelykeskusta. Yksi pohjoiseen Keski- Suomeen, yksi Jyväskylän seudulle ja yksi Jämsän seudulle. Valmisteilla olevassa maakuntakaavassa on myös esitetty kolmea aluevarausta ja uuden alueen osoittamista Jyväskylän seudulle. Jätteiden käsittelyn järjestämistä Jyväskylän seudulla on suunniteltu ja selvitetty jo 1980 luvulta lähtien. Jyväskylän kaupunkiseudulta on vaihtoehtoisina jätteiden käsittelyn sijoituspaikkoina tutkittu ja arvioitu 29 kohdetta. Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja on arvioitu kustannusten ja ympäristövaikutusten perusteella. Suoritettujen vertailujen perusteella keskitetty ratkaisu Mustankorkean alueelle on osoittautunut edullisimmaksi niin taloudellisten kuin ympäristötekijöidenkin perusteella. Jätteiden käsittelyn keskittäminen Mustankorkealle on näin Keski-Suomen ympäristökeskuksen laatiman alueellisen jätesuunnitelman ja myös maankäyttösuunnitelmien mukaista. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus on perustettu vuonna 1963 palvelemaan ensin Jyväskylän kaupungin maankaatopaikkana ja myöhemmin yhdyskuntajätteen kaatopaikkana. Vuodesta 1998 lähtien käsittelykeskuksen pitäjänä on toiminut Mustankorkea Oy, joka on tehnyt vuokrasopimuksen alueen hallinnasta Jyväskylän kaupungin kanssa saakka. Mustankorkean jätteenkäsittelyaluetta ympäröivien maiden maankäyttötarpeiden kehittämiseen ja käyttöönottoon on suuria paineita. Mustankorkealla ei ole viereistä louhosaluetta lukuunottamtta laajentamisedellytyksiä. Näin viimeistään alueen kapasiteetin loputtua pitkällä aikajänteellä jätteiden käsittelytoiminnot joudutaan siirtämään Mustankorkean nykyiseltä paikalta toisaalle. Uuden alueen valitseminen ja käyttöönotto on pitkällinen prosessi, joka vaatii eri osapuolten sitoutumista ja mukanaoloa prosessin kaikissa vaiheissa. Tässä työssä pyritään etsimään ne kohteet, minne uusi alue voitaisiin Jyväskylän kaupunkiseudulla sijoittaa.

8 2 1.2 Suunnitteluprosessi ja väliraportin tavoitteet Suunnitteluprosessi eteni esitetyn työohjelman mukaisesti. Ohjelmaa päivitettiin suunnitteluprosessin aikana, kun tarkasteltiin millä tavoin työohjelmaa on tarpeen tarkentaa. Sijoituspaikka-alueen valintaan liittyvä prosessi on seuraavanlainen ja vaiheet jatkuvat tämän työn jälkeen. 1. Toiminta-alueen määrittely 2. Käsittelykeskuksessa huomioitavat toiminnot, alue- ja tilatarpeet sekä suoja-alueet 3. Paikkatietoaineiston kokoaminen 4. Valintakriteerien ja niiden suojaetäisyyksien määrittely 5. Mahdolliset sijoitusalueet 6. Kohteiden arviointi ja toteuttamiskelvottomien vaihtoehtojen rajaus 7. Mukana olevien vaihtoehtojen arviointi sovittujen kriteerien perusteella 8. Valitaan 2 4 aluetta tarkempaan arviointiin 9. Yhdistäminen maakuntakaavoitukseen 10. Ympäristövaikutusten arviointiprosessi 11. Lopullinen valinta 12. Lupaprosessi ja maankäyttösuunnitelmat Työohjelman mukaisesti ensimmäinen väliraportti (työvaiheet 1-4) esiteltiin työn suunnittelu- ja ohjausryhmälle helmikuun 3 ja 4 päivä Toinen väliraportti, joka piti sisällään työvaiheet 5 8 esiteltiin työn suunnitteluryhmälle 14.3 ja ohjausryhmälle TOIMINNAN LUONNE JA SEN VAATIMAT LUVAT 2.1 Jätteiden käsittelystä vastaava taho Kuntien vastuulla olevien jätteiden vastaanotosta ja käsittelystä Jyvässeudulla vastaa Mustankorkea Oy. Mustankorkea Oy on palveluyritys, jonka keskeisenä tehtävänä on huolehtia alueellisen jätehuoltosuunnitelman mukaisesti seutukunnan jätteiden käsittelystä. Valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti myös Keski-Suomessa on suljettu pieniä kaatopaikkoja ja jätteenkäsittelytoiminnot on keskitetty suurempiin yksiköihin, joissa jätteiden käsittely voidaan hoitaa kannattavasti ympäristövelvoitteita noudattaen. Mustankorkea on seutukunnan suurin jätteenkäsittelykeskus, joten se pystyy tarjoamaan monipuolisia jätteenkäsittelypalveluja keskeisen

9 3 sijaintinsa vuoksi laajalle alueelle Keski-Suomessa. Yritys pitää palveluiden tarjoamista myös velvoitteenaan. Mustankorkea Oy:n osakaskunnat ovat Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän maalaiskunta sekä Laukaan ja Muuramen kunnat. Lisäksi osakkaana yhtiössä on Vapo Oy. Osakaskuntien lisäksi Mustankorkea Oy:n asiakkaina ovat Keuruun ja Äänekosken kaupungit sekä Kangasniemen ja Multian kunnat (biojäte), Hartolan, Joutsan ja Leivonmäen kunnat (kuivajäte) sekä Hankasalmen, Korpilahden, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnat ja Suolahden kaupunki (biojäte ja kuivajäte). Mustankorkean potentiaalinen toiminta-alue kattaa useimmat Keski-Suomen alueen kunnat noin km säteellä Jyväskylästä. Kuva 2-1 Mustankorkea Oy:n omistajakunnat ja toiminta-alue

10 4 2.2 Toiminta-alueen määrittely Sijoituspaikkaa kartoitettiin Jyväskylän kaupunkiseudulta eli Jyväskylän, Jyväskylän Maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen alueelta. Lisäksi tarkastelussa oli mukana Jyvässeudun kuntien lisäksi Toivakka, Uurainen ja Petäjävesi. Vastaanotettavat jätteet tulevat nykyisen Mustankorkea Oy:n toiminta-alueelta, mutta toiminta mahdollistaa myös laajemmalta alueelta tulevien materiaalien käsittelyn. 2.3 Sijoitettavat toiminnot nykytilanteessa Toiminnot jolle sijoituspaikkaa haetaan vastaavat merkittäviltä osin niitä toimintoja, joita Mustankorkea Oy tänä päivänä harjoittaa. Nykyisin jätteenkäsittelykeskus toimii noin 48 hehtaarin suuruisella alueella. Jätteenkäsittelykeskus koostuu nykyisellään seuraavista toiminnoista: Jätteen käsittely ja hyödyntäminen: Tavanomaisen jätteen loppusijoitus Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittelylaitos Kuivajätteen käsittelylaitos Pilaantuneiden maa-ainesten vastaanotto-, välivarastointi, käsittely ja hyötykäyttö Erityisjätteiden käsittely ja loppusijoitus Hyötykäyttökelpoisten ongelmajätteiden vastaanotto, käsittely ja mahdollinen hyötykäyttö (mm. tuhka) Rakennus- ja hyötyjätteen vastaanotto- ja käsittely Ongelmajätteiden vastaanotto ja välivarastointi Jätteen pienerien vastaanotto Puhtaan maa- ja kiviaineksen sijoitus Jätteen käsittelystä syntyvien päästöjen hallinta Ilmapäästöjen käsittely Jätteiden käsittelystä muodostuvien vesien käsittely Jätteen käsittelyn edellyttämät tukitoiminnat Vastaanottotoiminnot: vaaka, jätemäärien rekisteröinti, valvonta Seuranta; vesimäärät, kaatopaikkakaasut, melu ja hajut Tarvittava yhdyskuntatekniikka ja tiestö. Ympäristöteknologian koelaitos

11 5 2.4 Toiminnan edellyttämät suunnitelmat, selvitykset ja luvat Hankkeen toteuttaminen tulee edellyttämään seuraavia suunnitelmia, lupia, päätöksiä tai ilmoituksia: Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvat alueella harjoitettaville toiminnoille (Keski-Suomen ympäristökeskus, ympäristönsuojelulaki) Yleis- tai asemakaavoitus tarvittaessa (kunnan kaavoitusviranomainen, maankäyttö- ja rakennuslaki) Rakennuslupa, toimenpidelupa tai maisematyölupa (kunnan rakennusvalvontaviranomainen, maankäyttö- ja rakennuslaki) tai mahdollinen poikkeamislupa suunnittelutarvealueelle rakentamiseen (kunta eli yleensä ympäristölautakunta) Mahdollisesti YSL 101 :n mukainen täytäntöönpanomääräys ja MRL 144 :n mukainen aloittamisoikeus Mahdollinen sopimus esikäsiteltyjen jätevesien johtamisesta yleiseen viemäriin Yleissuunnitelma ympäristölupahakemuksen liitteeksi Rakentamissuunnitelmat. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen nykyiselle alueelle on myönnetty kertaluonteisiin jätteenkäsittelyhankkeisiin liittyviä ympäristölupia. Tällaiset luvat ovat liittyneet lähinnä pilaantuneiden maiden hyötykäyttöön alueen kenttärakenteissa. Vapo Oy:lle on myös annettu lupapäätös koetoimintaan Ympäristöteknologian koelaitoksella.

12 6 3 JÄTEHUOLLON KEHITTYMINEN TULEVAISUUDESSA 3.1 Jätehuolto kehittyy jatkuvasti Uuden jätteen käsittelykeskuksen tulevia toimintoja arvioitaessa joudutaan ennustamaan jätehuollon tulevaa kehitystä. Viime vuosikymmeninä jätehuolto on keskittynyt yksittäisten kuntien järjestämästä jätehuollosta kuntien väliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on ollut jätehuollon kustannustehokas järjestäminen ympäristönsuojelu- ja muiden vaatimusten mukaisesti. Miten jätehuolto tulevaisuudessa kehittyy vaikuttaa oleellisesti myös siihen miten Jyväskylän kaupunkiseudun jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot kehittyvät. Jätehuolto ei toimi irrallisena muusta yhteiskunnan toimista, vaan siihen vaikuttaa samat globaalit, eurooppalaiset ja suomalaiset kehityssuunnat kuin muillekin yhdyskunnan sektoreille. Näistä vaikutuksista merkittävimpinä voidaan pitää: 1. Jätehuollon kustannusten ja jätteiden taloudellisen merkityksen kansainvälinen kasvu 2. Lainsäädännön jätehuollolle aiheuttamien paineiden kasvua sekä 3. Materiaali- ja tuoteryhmäkohtaisen jätteen hyödyntämisen lisääntymistä. Jätteiden taloudellinen merkitys on oleellisesti noussut viime vuosina. Jätteistä on tullut taloudellista arvoa sisältävä materiaalivirta, jonka käsittelyyn kohdistuu merkittäviä teknologisia ja taloudellisia panostuksia. Neitseellisten raaka-aineiden arvon nousun, hyötykäyttövaatimusten, käsittelyteknologian kehittymisen, verotuksellisten ohjauskeinojen ja ympäristövaatimusten kautta hyötykäyttöön ohjaaminen on tullut yhä kannattavammaksi. Kaupallisesti tärkeimpiä jätejakeita tulevat olemaan erilaiset metallit. Muita tärkeitä jätejakeita ovat elektroniikkaromu, paperi, muovi ja rakennusjäte. Metallien kaupallinen merkitys selittyy uusiutumattomien materiaalien kysynnän kasvulla. Myös elektroniikkaromulle löytyy taloudellisesti kannattavia jatkokäsittelymahdollisuuksia (muun muassa komponenttien uudelleenkäyttö ja metalliromun hyödyntäminen). Rakennusjätteelle sen sijaan ei ole tällä hetkellä merkittäviä hyötykäyttötapoja. Rakennusjätettä kuitenkin syntyy tulevaisuudessa runsaasti, joten tarve rakennusjätteen hyötykäytölle kasvaa. Vastaava vaikeasti hyödynnettävä, mutta tarpeen kautta kasvava toimiala on saastuneiden maa-alueiden käsittely ja kunnostus. Kemikaalien ja öljyjen yms. ympäristölle ja terveydelle haitallisten aineiden kuljettaminen todennäköisesti lisääntyy tulevaisuudessa siksi myös ympäristökatastrofien, kuten öljyonnettomuuksien ja tul-

13 7 vien, ehkäisy ja jälkihoito ovat tulevaisuudessa merkittäviä toimialoja. Jätteisiin liittyvän liikevaihdon ja taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta merkittäviä jätejakeita niin tällä hetkellä kuin tulevaisuudessakin ovat kotitalousjäte sekä ongelmajätteet. Sekajätteen ja ongelmajätteen käsittely ja hyödyntäminen on muita jätejakeita kalliimpaa, mikä nostaa jätehuollon liikevaihtoa. Pidemmällä aikavälillä (2025) voidaan ennustaa, että teollisten prosessien materiaalivirroista suurin osa (yli 50 %) on suljettujen kiertojen piirissä. Tätä tulevaisuuden kuvaa pidetään materiaalivirtojen kehittelysektorilla melko todennäköisenä. Suljettuihin kiertoihin on eräillä aloilla jo päästykin, mutta 50 % osuuteen kaikista materiaalivirroista on hankala päästä. Paremmalla suunnittelulla kierrätyskelpoisten materiaalien osuus jätteestä voi kuitenkin lisääntyä merkittävässä määrin, mikä puolestaan parantaa materiaalien käytön tehokkuutta. 100 % suljettu kierto on kuitenkin sekä käytännössä että teoriassa mahdotonta: osa materiaalista menettää aina jalostusarvonsa kierrätysprosesseissa. Olennaista suljetun kierron tavoitteen toteutumiselle ja toteutumisen ajankohdalle on myös se, että lasketaanko tuotannon sivutuotteiden hyödyntäminen energiana osaksi suljettua kiertoa. 3.2 Jätehuollon ydintoiminnot Jätehuollon perustehtävien ja ydintoiminnot tullevat olemaan hyvin pitkälläkin aikajänteellä olemaan kustannustehokas jätteen keräys, käsittely ja välivarastointi hyödyntämistä varten ja turvallinen loppukäsittely. Tämän ydintoiminnon voisi katsoa kuvaavan nykyistä jätehuoltoa varsin hyvin. Tätä voisi kuvata jätehuollon kehittymisen ketju Ennen oli jätteiden pois kuljetus ja sijoittaminen, tänään hyödyntäminen, huomenna materiaalinhallinta ja jätteiden synnyn ehkäisy. Tästä voidaan myös tiivistää kolme jätehuollolle tyypillistä tulevaisuuskuvaa: 1. Jätehuolto keskittyy jätteen keräämiseen, kuljettamiseen ja turvalliseen loppusijoittamiseen. Tässä tilanteessa olemme hyvin pitkälle tällä hetkellä. 2. Jätehuolto keskittyy lähinnä teollisuudessa ja kotitalouksissa syntyvän jätteen keräämiseen, pois kuljettamiseen, energiana ja materiaalina hyödyntämiseen sekä turvalliseen loppusijoittamiseen. Joissakin tapauksissa asiakkuuksia ja palvelukonsepteja voidaan kehittää tuottajavastuujärjestelmien sekä materiaali- ja energiahallintajärjestelmien 3. Kokonaisvaltaiseen hallintaan - tai kiinteämmin asiakkaan palvelukonseptin osaksi: esimerkiksi pakkaus- ja toimituslogistiikan yhdistäminen jätehuoltojärjestelmään. Jätteen sijas-

14 8 ta tulisi tällöinkin puhua pikemminkin teollisuuden tai prosessien sivutuotteista. Tähän ollaan siirtymässä. 4. Jätehuolto siirtyy jätteen kuljettamisesta, hyödyntämisestä ja loppusijoittamisesta kohti jätteen synnyn ehkäisyä ja samalla kohti koulutusta, konsultointia, tutkimusta sekä järjestelmien ja kokonaisuuksien hallintaa. Palvelut ja tuotteet keskittyvät jätehuollon perinteiseen ydinosaamiseen (teollisuus ja kotitalousjätteiden keräämiseen, kuljetukseen ja turvalliseen loppusijoitukseen) ja teknologian osalta osaamisintensiivisiin erikoiskomponentteihin kansainvälisissä arvoketjuissa. Tämän kehityskulun seurauksena perinteisen jätehuollon volyymi ja taloudellinen tulos kasvavat, mutta työllistävyys heikkenee. Käsittelykeskukset työllistävät nykyisellään henkilötyövuotta. Samaan aikaan tämän kehityksen kanssa kehittyy kuitenkin myös toinen kokonaisuus, jota voidaan kutsua suljetuksi kierroksi, käänteistehtaaksi/-taloudeksi tai teollisen ekologian klusteriksi. Myös tämä kehityssuunta pitää sisällään logistiikkaa, kuljetusta ja teknologiaa, mutta merkittävimmät uudet mahdollisuudet liittyvät kuitenkin jätteen synnyn ehkäisyyn: suunnitteluun, koulutukseen, konsultointiin, kokonaisuuksien hallintaan ja valvontaan ja tutkimukseen. Näiden uusien palvelukonseptien kautta syntyy suuri määrä uusia toimialoja ja uusia yrityksiä, jotka myös kansainvälistyvät nopeasti esimerkiksi kehitysyhteistyöhön ja globaaliin ympäristöpolitiikkaan liittyen. Tämä kehityspolku on samalla jätehuollon tulevaisuudessa se polku, joka työllistää ja samalla se polku, jossa pullonkaulana voi olla osaavan työvoiman puute. Tämä toiminto tullee ainakin osin sijoittumaan suunniteltujen käsittelykeskusten läheisyyteen. Jos jätehuollon tulevaisuutta arvioidaan jätejakeiden kautta, niin jätehuollon painopiste on teollisuudessa ja kotitalouksissa sekä nyt että tulevaisuudessa vaikka painopiste näyttäisikin siirtyvän jossakin määrin teollisuudesta kotitalouksiin päin. Kuljetukset ovat nykyisin jätehuollon kolmanneksi merkittävin toiminnan painopiste. Tulevaisuudessa myös alkutuotantoon liittyvän toiminnan merkitys kasvaa jopa kuljetusten ohi. Jätehuollon (etenkin hyödyntämisen) kannalta arvokkaimmat materiaalit niin tällä hetkellä kuin tulevaisuudessakin ovat teollisuuden sivutuotteita. Jos jätehuollon tulevaisuutta arvioidaan tuotteiden elinkaaren näkökulmasta, niin tärkein elementti, sekä nykyisin että tulevaisuudessa, on materiaalien kierrättäminen raaka-aineena. Myös materiaalien kierrättäminen energiana säilyttää merkityksensä tulevaisuudessakin. Suurin muutos tapahtuu jätteiden synnyn ehkäisyssä, johon panostetaan selvästi enemmän tulevaisuudessa kuin nyt. Jätteiden kaatopaikkasijoittaminen vastaavasti vähentyy. Kokonaan kaatopaikat eivät kuitenkaan tulevaisuudessakaan katoa: joitakin jätelajeja - esimerkiksi tuhkaa - tullaan edelleen viemään kaatopaikoille.

15 9 Myös kaatopaikkojen biokaasut hyödynnetään vuonna 2025 nykyistä paremmin. Näitä jätehuollon trendejä perustelevat muun muassa eri jätejakeiden jälleenkäsittelyarvon nousu, ihmisten asenteet sekä kiristyvä ympäristö- ja jätelainsäädäntö. Materiaalien kierrättäminen raaka-aineena ja energiana korostuu jätehuollon lyhyen aikavälin ennusteessa. Jätteiden synnyn ehkäisy vaatii kuluttajien asenteiden radikaalia muutosta sekä voimakkaita panostuksia tuotantotalouden ja jakelulogistiikan tutkimukseen sekä tuotekehitykseen. Siksi siirtymä jätteen välttämiseen ottaa enemmän aikaa ja näkyy vahvemmin vasta pitkän ajan ennusteessa (2025). Käynnissä on kuitenkin vääjäämättä prosessi, jossa jätehuollon painopiste on siirtymässä kierrätyksestä ja loppusijoituksesta jätteen välttämisen (ja samalla materiaali- ja energiatehokkuuden) tekniikoihin ja palveluihin. Merkittäviä jätejakeita vuonna 2015 ovat edelleenkin kotitalous- ja yhdyskuntajäte, teollisuusjäte sekä ongelmajätteet (kemialliset ja biologiset riskijätteet yms. terveydelle ja ympäristölle haitalliset jätteet). Kauppaketjujen ja teollisuuden itsensä ylläpitämät keräys- ja kierrätysjärjestelmät ovat nekin yleistyneet, mikä vaikuttaa elämäntapamuutosten ohella (viihteellistyminen) kotitalous- ja yhdyskuntajätteen koostumukseen. Kauppaketjujen ja teollisuuden kansainvälistyminen on myös merkittävä osa jätehuoltoyritysten kansainvälistymisstrategiaa: teollisuuslaitokset ja kauppakeskukset vievät mennessään myös suomalaista ja eurooppalaista jätehuolto-osaamista. Kansainväliset laatustandardit edellyttävät hyvää jätehuoltoa siksi länsimainen jätehuolto rantautuu sinne, minne teollisuus ja kauppakin rantautuvat. Tietyistä raaka-aineista on tullut vuoteen 2015 mennessä merkittävän niukkoja, mikä heijastuu myös jätehuoltoon: niukkojen materiaalien keräys ja kierrätys on erityisen kannattavaa. Teräs (tarkemmin sanoen eräät teräksen ainesosat) ja etenkin kupari ovat niukentuvia metalleja. Paperi kuuluu edelleenkin kierrätettävien materiaalien listalle ja myös puusta tulee entistä tärkeämpi jätejae. Öljyn kallistumisen vuoksi myös muovin kierrätyksestä tulee entistä kannattavampaa. Teollisuus- ja kotitalousjäte eivät ole katoamassa, vaan ne voivat myös tulevaisuudessa olla ne perusjätejakeet. joihin arkipäiväinen jätehuolto keskittyy. Myös ongelmajätteen huolelliselle käsittelylle on ikuinen tilaus. Tulevaisuuden suuria jätemassoja voivat olla myös rakennusjätteet (esim. vanhat lähiöt), kaatopaikat (hyödyntäminen tai siirto), saastuneet maa-alueet (teollisuudesta, sotateollisuudesta tai ympäristökatastrofeista).

16 10 4 TOIMINNAN KUVAUS JA RAKENTEET 4.1 Yleiskuvaus toiminnasta Jätteenkäsittelykeskuksessa varaudutaan ottamaan vastaan ja käsittelemään niitä jätelaatuja, joita nyt ja lähitulevaisuudessa voidaan ennustaa olevan tarvetta. Käsittelykeskuksen alueella tullaan käsittelemään kotitalousjätettä ja ominaisuuksiltaan siihen rinnastettavaa jätettä (= yhdyskuntajätettä) sekä kaupan ja teollisuuden jätettä ja em. toiminnoista lajiteltuja jätelaatuja.. Alueella varaudutaan myös ottamaan vastaan ja loppusijoittamaan jätteen poltossa muodostuvaa tuhkaa. Tämän lisäksi alueella otetaan vastaan ja käsitellään rakennus- ja purkujätettä, lietteitä, ylijäämämaita, öljyvahinkojätteitä sekä muulla tavalla pilaantuneita maita ja hyötyjätettä, kuten paperia, pahvia, metallia, lasia ja puuta. Alueella otetaan keskitetysti vastaan kotitalouksien ongelmajätettä, sähkö- ja elektroniikkaromua sekä painekyllästettyä puuta, jotka toimitetaan suuremmissa erissä edelleen jatkokäsittelyyn ao. luvan saaneelle laitokselle. Alueelle tuotavat hyötykäyttöön kelpaavat jätteet jatkojalostetaan paikanpäällä ennen hyötykäyttöön ohjaamista tai jäte toimitetaan sellaisenaan suuremmissa erissä hyötykäyttökohteeseen tai jalostuslaitokselle. Alueella varaudutaan jatkojalostamaan itse laitosmaisesti biojäte ja puhdistamoliete, pilaantuneet maat ja kuiva yhdyskuntajäte. Biojäte ja puhdistamoliete käsitellään omassa suljetussa prosessissa. Kuiva yhdyskuntajäte jalostetaan polttoaineeksi ja teollisuuteen raaka-aineeksi. Pilaantuneet maat käsitellään alueella haitattomiksi ja käytetään hyödyksi alueen omissa rakenteissa, esipeittomaina ja muissa soveltuvissa kohteissa. Puu- ja kiviainekset murskataan alueella ja käytetään itse tai toimitetaan muualle hyötykäyttöön. Ne jätejakeet, joille ei voida osoittaa taloudellisesti kannattavaa hyötykäyttökohdetta loppusijoitetaan. Loppusijoitettavia jätteitä varten alueelta varataan paikat tavanomaisen ja pysyvän jätteen loppusijoitusalueelle sekä erityisjätteen loppusijoitusalueelle.

17 11 Kuva 4-1 Hahmotelma uudesta käsittelykeskuksesta Alueella käsiteltävä jätemäärä tulee olemaan noin t/a. Määrän voidaan arvioida jakautuvan jätelajeittain suunnilleen seuraavalla tavalla erilliskerätty biojäte t/a puhdistamoliete t/a lajittelematon kuivajäte t/a rakennusjäte (betoni ja tiili) t/a muu rakennusjäte (tavanomainen) t/a erilliskerätty energiajäte t/a teollisuusjäte t/a eritysjäte (esim. tuhkat) t/a lietteet (nestemäiset) t/a ongelmajäte t/a pilaantuneet maat t/a ylijäämämaat t/a

18 Vastaanotto ja seuranta 4.3 Pienerien vastaanotto Jätteen vastaanotto tapahtuu jätteenkäsittelykeskuksen sisääntuloportin yhteyteen rakennetulla vastaanottokentällä, josta ne punnituksen, asiakirjojen ja kuorman tarkistuksen sekä kirjaamistoimenpiteiden jälkeen ohjataan edelleen asianmukaiseen käsittelyyn. Vaaka-asemalla tapahtuu tulevien kuormien punnitus sekä kuorman tuojan ja kuorman laadun tunnistetietojen syöttö. Tiedot tallentuvat jäteseurantaa ja laskutusta varten tietokantajärjestelmään. Satunnaiset jätteen tuojat käyvät ilmoittautumassa vaakarakennuksen asiakaspalvelupisteessä, jossa suoritetaan vastaavat kirjaamistoimenpiteet henkilökunnan toimesta. Alueella rakennetaan myös kameravalvonta, jonka avulla voidaan tarkistaa avolavakuormia sekä valvoa alueella liikkuvia. Jätteiden vastaanotto tulee tapahtumaan vain jätteenkäsittelykeskuksen aukioloaikoina, joka sijoittunee yleisimmin arkisin klo 7:00-20:30. Jätteen pienerien tuojille varataan nk. lajittelupiha, jossa jätekuormat puretaan laatunsa mukaan niille varatuille paikoille. Alueella vastaanotetaan jätettä, joka laatunsa, määränsä, kokonsa tai muun ominaisuutensa vuoksi ei sovellu normaaliin jätteenkuljetukseen. Alueen pääasiallisia käyttäjiä ovat kotitaloudet.

19 13 Alueelle tuodut jätteet sijoitetaan lajiteltuna niille varatuille siirtolavoille ja jäteastioille. Erilleen kerättäviä jätejakeita ovat: kuivajäte, kestopuu, muu puutavara, metalli, lasi, pahvi, paperi, elektroniikkaromu, risut ja oksat sekä ruoho- ja haravointijäte. Kuva 4-2 Esimerkki pienerien vastaanottopisteestä (Kuva Lakeuden Etappi 2005) 4.4 Ongelmajätteen pienerien vastaanotto ja esikäsittely Puhtaiden jäteöljyjen ja öljyvesiseosten vastaanottoa varten alueelle rakennetaan öljyvahinkojätteiden vastaanottorakennus. Siellä maalit, liuottimet, paristot, akut, hapot, emäkset ja loisteputket vastaanotetaan jne. lajitellaan. Lajitellun jälkeen varaudutaan niiden välivarastointiin. Tavallisimmin se tapahtuu asianmukaisissa konteissa. Lääkejätteet varastoidaan erillisessä rakennuksessa. Ongelmajätteet varastoidaan laatunsa ja ominaisuuksiensa mukaan erilleen lajiteltuna varastoissa niille varatuissa astioissa. Ne toimitetaan suuremmissa erissä käsiteltäviksi ao. luvan saaneelle ongelmajätelaitokselle.

20 Sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto ja varastointi Käsittelykeskus varautuu vastaanottamaan myös sähkö- ja elektroniikkaromua. Romua tullaan varastoimaan ja kuljetaan suuremmissa erissä jatkokäsittelyyn ao. luvan saaneelle käsittelylaitokselle. 4.6 Kestopuun vastaanotto ja käsittely Kestopuut otetaan tulevaisuudessakin vastaan puujätteen käsittelykentälle omalle erilliselle alueelle. Vastaanotettu puu murskataan suurimmalta osiltaan ja toimitetaan sen jälkeen jatkokäsittelyyn ao. luvan saaneelle laitokselle. 4.7 Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittely Puhdistamoliete ja biojäte varaudutaan käsittelemällä ne alueelle rakennetussa käsittelylaitoksessa. Käsittelyprosessi koostuu esimerkiksi seuraavista päävaiheista: biojätteen ja lietteen vastaanotto tukiaineen sekoitus käsittelyprosessi kypsytys seulonta jälkikypsytys lopputuotteen valmistus ja varastointi. Valmiin tuotteen (mullan) määrä voi olla noin t/a. Biojäte- ja lietekuormat tyhjennetään sellaiseen vastaanottotilaan ja käsitellään sellaisissa tiloissa, joissa vastaanoton yhteydessä syntyvät hajuvaikutukset voidaan minimoida. Varsinainen käsittely toteutetaan laitosmaisesti.

21 15 Kuva 4-3 Esimerkki kompostointilaitoksesta (Mustankorkea Oy; käytössä oleva laitos) 4.8 Kuivajätteen käsittely Kuivajätteellä tarkoitetaan asumisessa syntyvää ja siihen rinnastettavaa jätettä, josta on erotettu jätteen syntypaikalla ongelmajätteet ja erilliskerättävät hyötyjätteet kuten biojäte, lasi, metalli, puhdas paperi ja pahvi. Nykyisin kuivajäte loppusijoitetaan sekajätteenä täyttöalueelle. Kuivajäte sisältää syntypistelajittelusta huolimatta edelleen neljänneksen kuitua, kolmanneksen palavaa, neljänneksen biojätettä ja hieman metalleja. Kuivajätettä voidaan käsitellä mekaanisesti tulevalla käsittelylaitoksella tai se ainoastaan siirtokuormataan alueella kuljetettavaksi toisaalle mm. energiasisällön talteenottoa varten. Alueella varaudutaan kuivajätteen mekaaniseen käsittelyyn. Mekaanisessa käsittelyprosessissa sekalainen kuivajäte murskataan ja siitä erotetaan hyödyntämiskelpoiset jätejakeet. Erotettavia jätejakeita ovat mm. magneettiset ja ei-magneettiset metallit, biojae ja muut epäpuhtaudet. Prosessi koostuu murskaimista ja erilaisista seula- ja erotuslaitteista. Prosessi suunnitellaan siten, että sitä voidaan tarvittaessa laajentaa lajitteluvaatimusten ja tarpeen mukaan. Mekaanisessa prosessissa merkittävimmät yksittäiset materiaalikierrätykseen ja energiahyödyntämiseen saatavat jakeet ovat erilaiset metallit ja kierrätyspolttoaine.

22 16 Kuivajätteiden murskauksen ja muun mekaanisen käsittelyn yhteydessä prosessissa syntyy pölyä. Jokaiselle päälaitteelle saadaan nykyisin pölynkeräysjärjestelmä, jonka avulla muodostuva pöly kerätään kanavistoon ja johdetaan suodattimeen. Laitoksen ulkopuolelle pölyä ei kulkeudu. Mekaanisen käsittely merkittävin melua aiheuttava yksikkö on murskain. Melua syntyy lajitteluprosessista riippuen myös ilmapuhaltimien ja seulojen toiminnasta. Laitteiden toiminnot tapahtuvat kuitenkin suljetuissa tiloissa, jolloin ulos ei kantaudu häiritsevää melua. Alueella varaudutaan myös kuivajätteen siirtokuormaukseen. Siirtokuormaukseen liittyvät toiminnot voidaan myös sijoittaa sisätiloihin. Kuva 4-4 Esimerkki siirtokuormausasemasta (Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy).

23 17 Kuva 4-5 Integroidun kuivajätteen käsittelylaitoksen toimintaperiaate (Mustankorkea Oy) 4.9 Rakennusjätteen ja muun hyötyjätteen vastaanotto ja käsittely Rakennusjätteen määrät on ennustettu tulevaisuudessa kasvavan. Niiden käsittelyyn liittyvä teknologia kehittyy jatkuvasti. Pääprosessit ovat kuitenkin raakalajittelu, murskaus, seulonta ja välivarastointi hyötykäyttöön toimittamista varten. Alueella varaudutaan syntypisteessä lajiteltujen jätteiden käsittelyyn ns. hyötyjätekentillä. Käsiteltäviä jätelaatuja ovat mm. renkaat, erilaiset metalliromut jne Nestemäisen lietteen vastaanotto ja käsittely Alueelle varaudutaan rakentamaan vastaanottotilat sellaisille nestemäisille lietteille, joita ei ominaisuuksiensa vuosi voida ottaa vastaan jätevedenpuhdistamoilla tai käsitellä muuten jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Tällaisia jätejakeita ovat tänä päivän mm. teurastamoliete, rasvanerotuskaivojen liete, hiekanerotuskaivojen liete ja teollisuuden lietteet Pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely Alueella varaudutaan ottamaan vastaan ja käsittelemään pilaantuneita maita. Pilaantuneita maa-aineksia massoja käsitellään sijoittamalla jätetäyttöön, aumakompostoinnilla, huokoskaasukäsittelyllä, fysikaaliskemiallisella stabiloinnilla sekä termisellä käsittelyllä. Esikäsittelynä voidaan käyttää kuivaseulontaa tai muuta vastaavaa mekaanista menetelmää, jonka tarkoituksena on maamassojen homogenisointi tai muunlainen käsiteltävyyden parantaminen. Esikäsittelymenetelmä ja sen päästöjen hallintatoimet hyväksytetään ympäristökeskuksella me-

24 Jätteen loppusijoitus netelmäkohtaisesti ennen käsittelyn aloittamista.. Jätetäyttöön sijoitetaan maamassoja, jotka täyttävät kaatopaikkaluokkansa mukaiset laatukriteerit. Käsittelymenetelmä valitaan siten, että lupaehtojen mukainen lopputulos saavutetaan mahdollisimman pienin päästöin. Maamassoja voidaan käsitellä myös useammalla menetelmällä. Maamassan kaatopaikkakelpoisuus ja soveltuvuus käsittelyyn ratkaistaan samoin perustein riippumatta siitä, tuodaanko maamassa muualta vai syntyykö se omasta prosessista. Termisessä käsittelyssä pilaantuneet maa-ainekset käsitellään termisesti siirrettävällä laitoksella, jossa korkeassa lämpötilassa haittaaineet haihdutetaan ja tuhotaan maa-aineksesta. Pilaantunut maaaines lämmitetään epäsuorasti C lämpötilaan. Höyrystyneet haitta-aineet johdetaan jälkipolttoon, jossa ne käsitellään. Haittaaineista riippuen lämpötila on tarvittaessa yli 1000 C. Polton savukaasut puhdistetaan tehokkaasti laitoksen savukaasunpuhdistuslaitteistolla. Puhdistettavasta maa-aineksesta on puhdistukseen tullessa sekä kenttäkoe- että laboratorioanalyysitietoja. Laitteiston toimiessa sekä puhdistetun maan että poistuvien kaasujen puhtautta valvotaan laboratorionäyttein Sijoitettavat jätteet ja tilantarve Pysyvä ja tavanomainen jäte Loppusijoitukseen menevä jäte on pääosin hyötykäyttöön kelpaamatonta, pysyväksi tai tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa kiinteää yhdyskuntajätettä ja siihen rinnastettavaa teollisuusjätettä sekä rakennus- ja purkujätettä. Lisäksi alueelle varaudutaan sijoittamaan pieniä määriä sellaista erityisjätettä, joka voidaan ympäristö- tai terveyshaittaa aiheuttamatta sijoittaa tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelle. Tällaisia jätejakeita ovat mm. asbestijäte, sairaalajäte, elintarvikejäte, teurasraadot ja käymäläjäte. Loppusijoitukseen tuleva jätteen tehostuneen kierrätyksen ja käsittelyn myötä muuttumaan nykyisestä. Loppusijoitettava kokonaisjätemäärä pienenee oleellisesti ja on luonteeltaan pysyvämpää. Tuhka Toinen merkittävä loppusijoitukseen ohjattava jäte tulee olemaan tuhkat. Mustankorkealle tulee nykyisin voimalaitoksista ja muista polttolaitoksista energiantuotannon tuhkaa noin 700 t/a. Yhteistyö alueen energiantuotantolaitosten kanssa tulee kuitenkin lisääntymään, mikä merkitsee vastaanotettavien määrien merkittävää kasvua. Näin energialaitosten ei itse tarvitse ylläpitää omia käsittelyalueitaan.

25 Pohjarakenteet Loppusijoitusalue rakennetaan vaiheittain sitä mukaan, kun tilantarve vaatii. Ennen pohjarakenteiden tekoa rakennettava alue tasataan ja muotoillaan maa-aineksilla kuivatussuunnitelman mukaiseen muotoon. Pohjarakenteissa noudatetaan valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaisia periaatteita. Pysyvän ja tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen pohja rakennetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein. Tuhkan loppusijoitusalueen pohja rakennetaan ongelmajätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein. Pohjarakenne muodostuu tiivistyskerroksesta, keinotekoisesta eristeestä ja kuivatuskerroksesta. Kuva 4-6Esimerkki loppusijoitusalueiden pohjarakenteista

26 20 Kuva 4-7Loppusijoitusalueen pohjarakenteita Pintarakenteet ja maisemointi Täyttöalueet suljetaan tarkoituksenmukaisin kokonaisuuksin sitä mukaan ne saavuttavat lopullisen täyttökorkeutensa. Pintarakenteissa noudatetaan valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaisia periaatteita. Pysyvän ja tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueiden pintarakenteet, mukaan lukien jo käytöstä poistetut vanhat täyttöalueet, tehdään tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein. Tuhkan loppusijoitusalueiden pintarakenteet tehdään ongelmajätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein. Pintarakenne muodostuu tiivistyskerroksesta, kuivatuskerroksesta ja pintakerroksesta, jonka ylin osa muodostaa kasvukerroksen.

27 21 Kuva 4-8 Esimerkki pintarakenteista 4.13 Ympäristöteknologian tutkimus ja muu toiminta käsittelykeskuksen yhteydessä Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueella toimii jo nykyisin Vapo Oy:n ja Jyväskylän yliopiston yhteinen jätehuollon tutkimustyötä varten rakennettu tutkimuslaitos. Laitos on osa Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen toimintakokonaisuutta. Koelaitoksen pääasiallisia tutkimusalueita ovat metsäteollisuuden lietteiden biokuivaus, bioterminen käsittely ja biokompostoinnin kehittäminen sekä orgaanisten alitteiden käsittely. Jyväskylän yliopisto käyttää koelaitoksen tiloja luonnollisessa mittakaavassa tapahtuvaan bioprosessien, pilaantuneen maan käsittelyn, kaatopaikkatoimintojen sekä suoto- ja valumavesien käsittelymenetelmien koe- ja tutkimustoimintaan.

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem Säästämme luonnonvaroja Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaiden materiaali- ja energiatehokkuutta. 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus

Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus 8.8.2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 19362 MUSTANKORKEA OY JÄTTEENKÄSITTELYKESKUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 8.8.2006

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1 4010/11.01.00/2011 4 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, joka koskee Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toimintojen ympäristölupaa Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

KOONINKEITAAN JÄTEASEMA JÄTTEENKÄSITTELYN SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA

KOONINKEITAAN JÄTEASEMA JÄTTEENKÄSITTELYN SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy Kooninkeitaan jäteasema Ruusilantie 79 38700 Kankaanpää KOONINKEITAAN JÄTEASEMA JÄTTEENKÄSITTELYN SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA 15.12.2014 Kooninkeidas 1/5

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Esko Martikainen Toimitusjohtaja Mustankorkea Oy 1 Mustankorkea Oy lyhyesti Perustettu vuonna 1998 Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, jonka

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO TOIMINTAOHJEET 3 2. DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNAT 4 3. PIENJÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 6 4. JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMAKSUT

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVAN MATERIAALIKESKUKSET

MAAKUNTAKAAVAN MATERIAALIKESKUKSET MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 14.10.2015/JKos MAAKUNTAKAAVAN MATERIAALIKESKUKSET Sisällys 1. Tausta... 2 2. Maakuntakaavan tarkistuksen yleisiä perusteita... 2 3. Keski-Suomen kuntien jätehuollon

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa Valtakunnalliset jätehuoltopäivät, Tampere, 7.10.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.10.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen 1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Jätteen kaatopaikkakelpoisuus ja kuormien tarkastus Munkkaalla. Jäteklubi 27.5.2008 Saara Sipilä

Jätteen kaatopaikkakelpoisuus ja kuormien tarkastus Munkkaalla. Jäteklubi 27.5.2008 Saara Sipilä Jätteen kaatopaikkakelpoisuus ja kuormien tarkastus Munkkaalla Jäteklubi 27.5.2008 Saara Sipilä Kaatopaikkakelpoisuus Jätelainsäädäntö VNa 202/2006: mm. prosessinkulku, raja-arvot suolojen liukoisuuksille..

Lisätiedot

KUKKUROINMÄEN ALUEJÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO. Hinnasto on voimassa 1.1.2011 alkaen

KUKKUROINMÄEN ALUEJÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO. Hinnasto on voimassa 1.1.2011 alkaen 1/6 KUKKUROINMÄEN ALUEJÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO Hinnasto on voimassa 1.1.2011 alkaen Aukioloajat ma pe 7.00 20.00 Vastaanotto puh. 010 841 1813 Laskutus puh. 010 841 1804 Jäteneuvonta puh. 010

Lisätiedot

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 12.2.2014 1 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013 Voimassa 1.6.2013

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

KUKKUROINMÄEN JÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO. Hinnasto on voimassa 1.1.2014 alkaen

KUKKUROINMÄEN JÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO. Hinnasto on voimassa 1.1.2014 alkaen 1/5 KUKKUROINMÄEN JÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO Hinnasto on voimassa 1.1.2014 alkaen Aukioloajat ma pe klo 7 20 Vastaanotto puh. 010 841 1813 Asiakaspalvelu puh. 010 841 1818 Fax vastaanotto 05 413

Lisätiedot

Hinnasto. vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013. www.iuj.fi

Hinnasto. vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013. www.iuj.fi Hinnasto vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013 www.iuj.fi 1.6.2013 Yhteystiedot ja aukioloajat Domargårdin jätekeskus Avoinna Ritamäentie 20, 06200 Porvoo ma - pe 7-18, la 9-14 puh. 020 637 7080,

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

212 Kaatopaikkajäte, sopimushinta * 80,00-130,00 99,20-161,20. 213 Eristevillat 100,00 124,00

212 Kaatopaikkajäte, sopimushinta * 80,00-130,00 99,20-161,20. 213 Eristevillat 100,00 124,00 JÄTTEENKÄSITTELYMAKSUJEN TAKSATAULUKKO HINTA 2015 Hinta 2015 LIITE 7 koodi KAATOPAIKALLE SIJOITETTAVAT JÄTTEET (sis. jäteveroa 55,00 /t) / tonni alv 0% /tonni alv 24 % 211 Kaatopaikkajäte 120,00 148,80

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA ROMUNKÄSITTELYLAITOS Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA 28.4.2015 Raahen Romu Oy / Seuranta ja tarkkailusuunnitelma 28.4.2014 1/4 1. Laitokselle käsiteltäviksi hyväksyttävät materiaalit Raahen

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

www.eko-kymppi.fi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely

www.eko-kymppi.fi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely Vastaanotettavat jätelajit yhdyskuntajäte + rakennusjäte ongelmajätteet öljyiset maat muut

Lisätiedot

Turun Seudun Jätehuolto Oy - Vastaanotettavat jätejakeet ja hyödyntäjätahot

Turun Seudun Jätehuolto Oy - Vastaanotettavat jätejakeet ja hyödyntäjätahot Turun Seudun Jätehuolto Oy - Vastaanotettavat jätejakeet ja hyödyntäjätahot 19.8.2014 Patrik Jalonen 1 TSJ Kuntien omistama osakeyhtiö - hoitaa kuntien puolesta lakisääteiset jätehuollon suunnittelu- ja

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

212 Kaatopaikkajäte, sopimushinta * 80,00-130,00 99,20-161,20. 707 Loppujäte kaatopaikalle 78,00 96,72

212 Kaatopaikkajäte, sopimushinta * 80,00-130,00 99,20-161,20. 707 Loppujäte kaatopaikalle 78,00 96,72 JÄTTEENKÄSITTELYMAKSUJEN TAKSATAULUKKO HINTA 2014 koodi KAATOPAIKALLE SIJOITETTAVAT JÄTTEET (sis. jäteveroa 50 /t) tonni alv 0 % tonni alv 24% 211 Kaatopaikkajäte 100,00 124,00 212 Kaatopaikkajäte, sopimushinta

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

VANHOJEN KAATOPAIKKOJEN SELVITYSTYÖ

VANHOJEN KAATOPAIKKOJEN SELVITYSTYÖ FCG Planeko Oy Naantalin kaupunki VANHOJEN KAATOPAIKKOJEN SELVITYSTYÖ Raportti 141-D3325 24.9.2009 FCG Planeko Oy Raportti I SISÄLLYSLUETTELO 24.9.2009 1 Yleistä... 1 2 Kohteet... 1 2.1 Yhdyskuntajätteen

Lisätiedot

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen

Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen PORIN KIERRÄTYSKESKUKSEN JÄTEMAKSUT: Jätemaksu sis. alv 24 % Keräysmetalli maksutta

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön

Lisätiedot

KELTAKANKAAN JÄTEKESKUKSEN. Jätetaksa 2015

KELTAKANKAAN JÄTEKESKUKSEN. Jätetaksa 2015 KELTAKANKAAN JÄTEKESKUKSEN Jätetaksa 2015 Maksaminen ja maksuvälineet Laskutus Käsittelymaksu peritään joko jätteen toimittajalta tai erikseen ilmoitettaessa suoraan jätteen tuottajalta/haltijalta. Käsittelymaksut

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS YVA-ohjelman julkistaminen 28.8.2013 MATERIAALINKÄSITTELYKESKUS HANKKEEN ESITTELY JORMA MIKKONEN Ympäristöhuollon tulevaisuuden trendit Niiden vaikutus Lounais-Suomeen

Lisätiedot

/tyhjennys. /tyhjennys

/tyhjennys. /tyhjennys VIII JÄTEMAKSUTAULUKKO 17 Maksut 1.5.2012 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 18 SEKAJÄTTEEN KERÄYS (Maksu

Lisätiedot

YRITYSHINNASTO alkaen 1.1.2014

YRITYSHINNASTO alkaen 1.1.2014 YRITYSHINNASTO alkaen 1.1.2014 Lakeuden Etappi Oy Laskunmäentie 15 60760 Pojanluoma Puh. (06) 421 4900 Fax (06) 421 4999 yritysasiakkaat@etappi.com www.etappi.com 1.1.2014 alkaen ENERGIANA HYÖDYNNETTÄVÄT

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 76 11.11.2014

Ympäristölautakunta 76 11.11.2014 Ympäristölautakunta 76 11.11.2014 Lausunto Metsä Fibre Oy:n hakemuksesta Äänekosken tehdasintegraatin käytössä olevan jätteenkäsittelyalueen ympäristöluvan tarkistamisesta, toiminnan olennaisesta muuttamisesta

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

KELTAKANKAAN JÄTEKESKUKSEN. Jätetaksa 2014

KELTAKANKAAN JÄTEKESKUKSEN. Jätetaksa 2014 KELTAKANKAAN JÄTEKESKUKSEN Jätetaksa 2014 Maksaminen ja maksuvälineet Laskutus Keltakankaan jätekeskuksessa maksun voi suorittaa käteisellä, pankkikortilla tai jätteet laskutetaan. Käsittelymaksu peritään

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 7 KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA jonka tekninen lautakunta on hyväksynyt 5.11.2012 Voimaantulopäivä 1.1.2013 1 Kankaanpään kaupungin jätehuolto on järjestetty

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys 1 1.1 Energiajäte pois kaatopaikoilta... 3 1.2 Energiajätteen polttolaitos Itä-Suomeen...

Lisätiedot

Jätteiden käsittelyyn liittyvien toimintojen kuvaus

Jätteiden käsittelyyn liittyvien toimintojen kuvaus LIITTEET LIITE 1 1/6 Ekokem-Palvelu Oy Peräkorven teollisuusjätteen käsittelykeskus Jätteiden käsittelyyn liittyvien toimintojen kuvaus Seuraavassa jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot on kuvattu niiden

Lisätiedot

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5. ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.2015 SISÄLTÖ Energia- ja ympäristöosaaminen Rambollissa

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous

Lisätiedot

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Esityksen sisältö Rajautuu haitallisten aineiden aiheuttamiin riskeihin Ympäristöhaitan

Lisätiedot

Rakennusjätteen hyödyntämismahdollisuudet

Rakennusjätteen hyödyntämismahdollisuudet Rakennusjätteen hyödyntämismahdollisuudet Toimitusjohtaja Jarmo Kemppainen MAAMERKKI OY Toimialat Pohjarakentamiseen liittyvät: q Maarakennus q Louhinta q Tukiseinät q Betonointi q Paalutus q Ympäristörakentaminen

Lisätiedot

Tullin antamat ennakkoratkaisut jäteverosta v. 2002-2015 (helmikuu)

Tullin antamat ennakkoratkaisut jäteverosta v. 2002-2015 (helmikuu) Tullin antamat ennakkoratkaisut jäteverosta v. 2002-2015 (helmikuu) Ennakkoratkaisut 2015 Välivarastointiin käytettävän alueen erottaminen kaatopaikasta Jätettä välivarastoidaan alueella, joka sijaitsee

Lisätiedot

Viite. MAKSUTAULUKKO euroa. Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat. Ehdotus uudeksi maksuksi. maksu

Viite. MAKSUTAULUKKO euroa. Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat. Ehdotus uudeksi maksuksi. maksu Viite MAKSUTAULUKKO euroa Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat Metsäteollisuus - sahalaitos tai viilutehdas - puunsuojauskemikaaleja käyttävä laitos Nykyinen maksu Ehdotus uudeksi maksuksi Metalliteollisuus

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

KELTAKANKAAN JÄTEKESKUKSEN JÄTETAKSA 2013

KELTAKANKAAN JÄTEKESKUKSEN JÄTETAKSA 2013 KELTAKANKAAN JÄTEKESKUKSEN JÄTETAKSA 2013 Maksaminen ja maksuvälineet Keltakankaan jätekeskuksessa maksun voi suorittaa käteisellä, tai jätteet laskutetaan. Laskutus Käsittelymaksu peritään joko jätteen

Lisätiedot

Yhteyshenkilö: Veikko Tissari puhelin: (014) 411 5911 sähköposti: veikko.tissari@mustankorkea.fi

Yhteyshenkilö: Veikko Tissari puhelin: (014) 411 5911 sähköposti: veikko.tissari@mustankorkea.fi PÄÄTÖS PL 110, Ailakinkatu 17 Pvm 10.6.2005 40101 JYVÄSKYLÄ Annettu julkipanon jälkeen Puh. (014) 697 211 Dnro KSU-2003-Y -243/121 Telefaksi (014) 614 273 ASIA YMPÄRISTÖLUPA LUVAN HAKIJA Mustankorkea Oy

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuuden ympäristöasiat Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuudesta mahdollisesti vaadittavia ilmoituksia ja lupia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Jätehuoltosuunnitelma Jätelaki 646/2011

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA

RAUMAN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA RAUMAN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 30.3.1998, voimaantulopäivä 1.4.1998 Tekninen lautakunta hyväksynyt kuljetus- ja käsittelymaksut 11.11.2014 voimaantulopäivä 1.1.2015 1 Rauman

Lisätiedot

Hinnasto. yrityksille alkaen 1.1.2014. www.iuj.fi

Hinnasto. yrityksille alkaen 1.1.2014. www.iuj.fi Hinnasto yrityksille alkaen 1.1.2014 www.iuj.fi 1.1.2014 DOMARGÅRDIN JÄTEKESKUKSEN MAKSUT (PORVOO) Akut 0 0 Asbesti * 190,00 /t 235,60 /t Asfaltti * 16,82 /t 20,86 /t Betoni * 50,00 /t 62,00 /t Palakoko

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO Voimassa alkaen 26.5.2015

PALVELUHINNASTO Voimassa alkaen 26.5.2015 PALVELUHINNASTO Voimassa alkaen 26.5.2015 Lakeuden Etappi Oy Laskunmäentie 15, 60760 Pojanluoma Puh. (06) 421 4900 Fax (06) 421 4999 yritysasiakkaat@etappi.com www.etappi.com ENERGIANA HYÖDYNNETTÄVÄT JÄTTEET

Lisätiedot

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn

Lisätiedot

Kiinteistössä on kone- ja metallialan koulutusta sekä autoalan koulutusta.

Kiinteistössä on kone- ja metallialan koulutusta sekä autoalan koulutusta. Laatija Päiväys Asiakirja Matti Katila 2.6.2010 Jätehuoltosuunnitelma Kohde Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ilkantie 3, Helsinki 1 Johdanto 2 Lainsäädäntö 3 Vastuut 4 Tavoitteet Kiinteistössä on kone-

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat

Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat MAKSUTAULUKKO euroa Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat KUOPIO vanhat maksut Metsäteollisuus - sahalaitos tai viilutehdas, 4 100,00 - puunsuojauskemikaaleja käyttävä laitos 4 100,00 KUOPIO ehdotus

Lisätiedot

Ei saa sisältää kotitalous-, bio- tai vaarallisia jätteitä. Vastaanottotarkastuksessa havaitut epäpuhtaudet laskutetaan hinnaston mukaisesti.

Ei saa sisältää kotitalous-, bio- tai vaarallisia jätteitä. Vastaanottotarkastuksessa havaitut epäpuhtaudet laskutetaan hinnaston mukaisesti. 1. YLEISTÄ ottaa vastaan hyödyntämiskelpoista jätettä Tampereella Ruskon jätteenkäsittelylaitoksella PIR-2002-219-111 ja Myllypuron siirtokuormausasemalla PIR-2003-Y-126-111 sekä Espoossa Juvanmalmin siirtokuormausasemalla

Lisätiedot

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ KOKOEKO-seminaari Kuopio, 18.2.2016 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS Kaatopaikat Hygieniauhan

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa

Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa Pietarilaisen jätetutkimusväen vierailu Turussa 11. 14.12.26 Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa Juha Kaila, TkT Pietari jätetutkimuksen tavoitteita Kotitalousjätteen määrän ja laadun

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO Voimassa alkaen 1.1.2016

PALVELUHINNASTO Voimassa alkaen 1.1.2016 PALVELUHINNASTO Voimassa alkaen 1.1.2016 Lakeuden Etappi Oy Laskunmäentie 15, 60760 Pojanluoma Puh. (06) 421 4900 Fax (06) 421 4999 yritysasiakkaat@etappi.com www.etappi.com ENERGIANA HYÖDYNNETTÄVÄT JÄTTEET

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA jonka tekninen lautakunta on hyväksynyt 9.3.2015 Voimaantulopäivä 1.1.2015 1 Kankaanpään kaupungin jätehuolto on järjestetty jätelain

Lisätiedot

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 3 2. KIINTEISTÖN JÄTEMAKSUT 4-6 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu 8, 06100 Porvoo Asiakaspalvelu, puh.

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO Voimassa alkaen 1.1.2015

PALVELUHINNASTO Voimassa alkaen 1.1.2015 PALVELUHINNASTO Voimassa alkaen 1.1.2015 Lakeuden Etappi Oy Laskunmäentie 15, 60760 Pojanluoma Puh. (06) 421 4900 Fax (06) 421 4999 yritysasiakkaat@etappi.com www.etappi.com ENERGIANA HYÖDYNNETTÄVÄT JÄTTEET

Lisätiedot

Öljyvahinkojätteen vastaanottopiste ja välivarasto

Öljyvahinkojätteen vastaanottopiste ja välivarasto Öljyvahinkojätteen vastaanottopiste ja välivarasto Öljyvahinkojätteiden välivarastoinnin tavoitteena on mahdollistaa öljyntorjunnan keskeytyksetön jatkuminen. Pääperiaatteena on, että öljyvahinkojäte kuljetetaan

Lisätiedot

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Suomen Autokierrätys Oy Arto Silvennoinen Draivi tulevaisuusfoorumi09.10.2008 Velvollisuus romuajoneuvojen kierrätykseen äjtelain muutos syksyllä 2004 laajensi

Lisätiedot