ilmarinen Kestääkö hyvinvointi? Leif Fagernäs: UUTISET Asiakkaat hyötyvät hyvästä tuloksesta Työeläkevarojen sijoittamisella on väliä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ilmarinen Kestääkö hyvinvointi? Leif Fagernäs: UUTISET Asiakkaat hyötyvät hyvästä tuloksesta Työeläkevarojen sijoittamisella on väliä"

Transkriptio

1 ilmarinen Ilmarisen lehti TEL- ja YEL-asiakkaille 1/2005 UUTISET Leif Fagernäs: Kestääkö hyvinvointi? Asiakkaat hyötyvät hyvästä tuloksesta Työeläkevarojen sijoittamisella on väliä Kuntoutus on yhteispeliä

2 PÄÄKIRJOITUS Kaikki vastuunkantoon Tämän lehden numerossa kirjoitetaan esimerkiksi Ilmarisen viime vuoden tuloksesta, työeläkealan sijoitustoiminnan kehityshankkeista ja kuntoutuksesta. Kaikki nämä asiat liittyvät vastuunkantoon suomalaisesta työeläketurvasta. Työeläkeyhtiön tulos riippuu paljolti siitä, miten sijoitustoiminnassa menee. Ilmarinen on päättänyt sijoittaa haltuunsa uskotut tulevien eläkkeiden maksuun tarkoitetut varat siten, että niistä saadaan mahdollisimman hyvä tuotto pitkällä aikavälillä. Tätä sijoituspolitiikkaa Ilmarinen on noudattanut johdonmukaisesti vuodesta 1997, eli siitä asti kun työeläkesijoittamisen reunaehtojen muutos sen on mahdollistanut. Hyvillä sijoitustuotoilla on tärkeä merkitys siinä, että työeläkemaksut pysyvät kohtuullisina. Samalla kannetaan tietysti vastuuta tulevien sukupolvien eläkkeistä. Tänä keväänä on menossa hanke, jonka tarkoitus on selvittää, voidaanko työeläkevaroja sijoittaa vielä tuottavammin turvaavuudesta tinkimättä. Samalla selvitetään, voidaanko suomalaisen elinkeinoelämän menestystä lisätä ohjaamalla sijoituksia enemmän Suomeen. Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Leif Fagernäs korostaa lehtemme haastattelussa, että globaalissa kilpailussa työnantajilla ei ole varaa merkittävästi kohoaviin työeläkemaksuihin. Tärkein keino työeläkemaksujen kurissa pitämiseen on se, että ihmiset jatkaisivat työelämässä muutaman vuoden nykyistä 59 vuoden ikää pidempään. Tämän tavoitteen toteutumiselle on laskelmissa annettu aikaa monia vuosikymmeniä. Nyt kannattaa paneutua siihen, miten yhteistyöllä saataisiin aikaan riittävän vahvaa liikettä oikeaan suuntaan. Selvää on, että taloudelliset kannusteet eivät yksin riitä. Työeläkeyhtiöllä on oma paikkansa myös työssä jaksamisen tukemisessa. Ilmarinen on kehittänyt yhteistyössä yritysasiakkaidensa ja verkostonsa kanssa Motivo-työhyvinvointipalvelun. Se tarjoaa asiantuntija-apua ja tehokkaiksi todettuja toimintamalleja työhyvinvoinnin edistämiseksi työpaikoilla. Työkyvyttömyyden uhka pyritään havaitsemaan niin varhain, että työkyvyttömyys voidaan työeläkekuntoutuksen avulla ehkäistä tai ainakin myöhentää sen alkamista. Tähän pyritään muun muassa siten, että työpaikan, työterveyshuollon ja eläkeyhtiön yhteistyötä lisätään. Ilmarinen jakaa tietoa parhaista käytännöistä työkyvyttömyysriskien hallitsemiseksi niin, että kuntoutuksen mahdollisuudet osataan hyödyntää. Myönteistä on se, että Ilmarisessa kuntoutushakemusten määrä tuplaantui viime vuonna. Kuntoutuksen taloudelliset kustannukset jäävät murto-osaan työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuksista. Työkyvyttömyysriskin hallinta on siinäkin mielessä erinomaista toimintaa, että se hyödyttää kaikkia osapuolia yksilöstä yhteiskuntaan. Pidetään kaikki huolta itsestämme. SATU MEHTÄLÄ Viestintäjohtaja ilmarinen Ilmarisen lehti TEL- ja YEL-asiakkaille 1/2005 Leif Fagernäs: Kestääkö hyvinvointi? ILMARISEN UUTISET JULKAISIJA: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Satu Mehtälä TOIMITTAJAT: Marjo Hynninen, Marleena Kantola, Sami Kelhä, Raili Oksa, Eila Parkkonen TOIMITUSKUNTA: Risto Ali-Penttilä, Pirkko Auvinen, Juha Elovirta, Ari Jaatinen, Anne Koivula, Jari Puhakka, Lise- Lotte Rautio-Murros, Paula Ojala-Ruuth, Ulla Pihlajamäki, Jaakko Tuomikoski, Reetta Wiik KÄYNTIOSOITE: Porkkalankatu 1, Helsinki POSTIOSOITE: Ilmarinen PUH FAKSI INTERNET: SÄHKÖPOSTI (YLEINEN): SÄHKÖPOSTI (HENKILÖKOHTAINEN): ILMARISEN PALVELUPISTEITÄ ovat myös Pohjolan, A-Vakuutuksen ja Pohjantähden paikalliset konttorit LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto REPROTYÖ: HEKU PAINOPAIKKA: Acta Print Oy ISSN: X PAINOS: Painettu huhtikuussa 2005 UUTISET Asiakkaat hyötyvät hyvästä tuloksesta Työeläkevarojen sijoittamisella on väliä Kuntoutus on yhteispeliä KANSIKUVA: HEIDI PIIROINEN 2 1/2005 Ilmarisen uutiset

3 ilmarinenuutiset H u h t i k u u 1 / 0 5, s i s ä l t ö : 8 EK:n Leif Fagernäs suurten kysymysten äärellä KUVA: HEIDI PIIROINEN Toimitusjohtaja Leif Fagernäsin TYÖELÄMÄ mukaan yksi työnantajajärjestön keskeisiä huolenaiheita on, kestääkö suomalainen hyvinvointi ja sen rahoitus väestön ikääntyessä. Olennaisena osana siihen liittyy myös työeläkejärjestelmän kestävyys. Globaalissa kilpailussa työnantajat eivät ole valmiita kohoaviin maksuihin. Erilaisia etuuksia on arvioitava kriittisesti. Elinkeinoelämän keskeisimpiä haasteita on suomalaisesta hyvinvoinnista ja eläkejärjestelmän kestävyydestä huolehtiminen, EK:n Leif Fagernäs sanoo. Tulos Ilmarisella hyvä tulos... 4 Sijoitukset Työeläkevarojen sijoittamista tutkitaan... 5 Monipuolisia rahoitusratkaisuja asiakkaille Henkisestä hyvinvoinnista tulee huolehtia yhtä hyvin kuin fyysisestä puolesta, Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen korostaa. Työkyvyttömyysriskin hallinta Mielen eheys kyky reagoida ongelmiin rakentavasti Masennus työkyvyttömyyden syynä kasvaa Kuntoutus on yhteispeliä Suuryritysten työkyvyttömyysmaksu muuttuu s.16 s.14 Työssä jatkaminen Ei kiirettä eläkepäiville Ikä ei ole ihmisen ominaispiirre Palvelut Vakuutuspalvelu verkossa helpottaa työeläkeasioiden hoitoa Eläkeuudistus Lisäeläkkeet täydentävät työeläketurvaa Vanhuuseläke maksuun ensimmäisen eläkekuukauden aikana Kolumni... 7 Karttumia Info Svenska sidor Asiakastilaisuudet Työkyvyn ylläpitoon pitää herätä jo siinä vaiheessa, kun vaivat eivät vielä uhkaa työtä, Helena Salminen YIT:ltä sanoo. Kun ihminen saa arvostusta ja hänelle annetaan haasteita, hinku eläkkeelle kääntyy haluksi jatkaa työntekoa, uskovat Sini Kivihuhta (vas.) ja Marja-Liisa Alanne. s.18 Ilmarisen uutiset 1/2005 3

4 Ilmariselta jälleen hyvä tulos Kari Puro myhäilee tyytyväisenä, sillä Ilmarisen viime vuoden tulos oli hyvä. Asiakkaat hyötyvät hyvästä tuloksesta TEL-maksun alennuksina. KUVA: NEODES / ESKO TUOMISTO Ilmarisen hyvä tuloskehitys sai jatkoa vuonna Osakekurssien myönteisen kehityksen seurauksena sijoitusten tuotoissa yllettiin miltei edellisen vuoden tasolle ja yhtiön vakavaraisuus vahvistui entisestään. Hyvästä tuloksesta hyötyvät Ilmarisen asiakkaat, sillä yhtiö varasi TEL-maksun alentamiseen 45,0 miljoonaa euroa, kolmanneksen enemmän kuin edellisenä vuonna. Maksettavana olevien eläkkeiden määrä kasvoi tasaisesti. Uusia eläkepäätöksiä annettiin noin ja eläkepäätöksiä kaikkiaan, mukaan lukien jo maksussa oleviin eläkkeisiin annetut jatkopäätökset, noin Ilmarinen mittaa eläkehakemusten käsittelyn tehokkuutta keskimääräisellä käsittelyajalla eläkelajeittain ja eläkepäätösten laatua ratkaisujen pysyvyydellä muutoksenhakuasteissa. Molemmissa yhtiö on pysynyt vertailuryhmäänsä parempana. Vuonna 2004 astui voimaan ammatillisen kuntoutuksen uudistus. Työeläkelakien mukaisen ammatillisen kuntoutuksen myöntäminen on ollut harkinnanvarainen etuus, mutta uuden lain myötä hakijalla on oikeus hakea muutosta eläkeyhtiön päätökseen. Kuntoutujien lukumäärä kasvoi edellisvuodesta 12 prosenttia. Avainluvut Muutos % Vakuutusmaksut, milj ,3-0, , ,9 Maksetut eläkkeet, milj. 1) 1 933,1 1, , ,3 Kokonaisliikekulut, milj. 87,7 10,5 79,4 70,6 Vastuuvelka, milj ,6 7, , ,5 Taseen loppusumma käyvin arvoin, milj ,5 9, , ,6 Toimintapääoma, milj ,8 21, , ,1 % vastuuvelasta 25,6 22,3 18,1 suhteessa vakavaraisuusrajaan 2,3 2,2 1,9 Sijoitukset, käyvin arvoin, milj ,6 10, , ,6 Sijoitusten tuotto käyville arvoille, % 7,8 8,7-0,5 Eläkkeensaajia , TEL-vakuutuksia , TEL-vakuutettuja , YEL-vakuutuksia , Henkilöstö , ) sisältää vastuunjaon Ilmarisen usean vuoden ajan jatkunut markkinaosuuden kasvu taittui, kun pääasiassa yhden suuren asiakkaan lähteminen toiseen yhtiöön johti TEL-vakuutettujen määrän alenemiseen. Samasta syystä vakuutusmaksutulo säilyi edellisen vuoden tasolla. Tätä menetystä paikkaa Ilmarisen menestys uusien TEL-vakuutusten myynnissä: vuonna 2004 tehty määrätietoinen myyntityö merkitsee yli sadan miljoonan euron maksutulon kasvua vuositasolla. Yhtiön riskinkantokykyä ja vakavaraisuutta mittaava toimintapääoma kasvoi sekä euromääräisesti että suhteessa yhtiön vastuuvelkaan. Sijoituksille saatu tuotto oli lähes kahdeksan prosenttia, ja tämä ylitti miltei olemattomaksi jääneen inflaation runsaalla seitsemällä ja puolella prosenttiyksiköllä. Eri sijoituslajeista osakkeet tuottivat parhaiten. Osakkeiden osuus yhtiön sijoitusvarallisuudesta oli kasvanut vuoden loppuun mennessä miltei 30 prosenttiin oltuaan edellisenä vuonna neljäsosa sijoituksista. Osakesijoitusten lisääminen on sopusoinnussa työeläkesijoittamisen kehityshankkeiden kanssa. 4 1/2005 Ilmarisen uutiset

5 Eläkehakemusten käsittelyajat, vrk Asiakashyvitykset työnantajan TEL-maksusta % vastuuvelasta Vakavaraisuusseuranta Toimintapääoma ja sen rajat Ilmarinen muut TEL / YEL-laitokset Prosenttia , , ,5 4 2, ,2 2, Työkyvyt. eläkkeet Työttöm. eläkkeet Perheeläkkeet Osa-aikaeläkkeet Vanhuuseläkkeet taseeseen sisältyvä toimintapääoma Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin arvostuserot ja muut taseen ulkopuoliset erät 20 Ilmarisen vuosituotto Reaalinen keskituotto (8v) Tavoitevyöhyke Muut yhtiöt keskimäärin 16 13,8 16,1 35, ,5 25,6 9,0 8,7 7,8 6,9 8 18,1 22,3 5,3 4 2,8 0 1,2 0, Keskit. Vakavaraisuusraja (8v) Työeläkevarojen sijoittamista tutkitaan Työeläkevarojen sijoittamisella on väliä. Työeläketurvan pysyvyyden kannalta on tärkeää, ettei maksu kohoa liian korkeaksi. Prosenttiyksikkö lisää tuotoissa leikkaisi pitkällä aikavälillä työeläkemaksua prosenttiyksikön verran sekä työnantajien että työntekijöiden osalta. Kun työeläkesijoittamisessa on kymmenien vuosien aikahorisontti, lyhyen aikavälin heilahteluista ei ole suurta haittaa. Sijoittaminen sellaisiin kohteisiin, joilla on korkea tuotto-odotus, mutta joihin liittyy suurta vuotuista heilahtelua, sopii tähän asetelmaan hyvin. Sijoitustoiminnassa hallitusta riskinotosta saa korvauksen korkeampana tuottona, ja liiallinen riskinoton varominen voikin kostautua työeläkemaksun nousuna kestämättömän korkealle tasolle. Pulmana on, että huonolla onnella myös liiallinen riskinotto voi johtaa tuottojen jäämiseen vaatimattomiksi. Myös tällaisessa tulevaisuudenkuvassa maksutaso nousisi liikaa. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt, jotka edustavat kumpaakin työeläkemaksun maksajaosapuolta, joutuvat punnitsemaan näitä erisuuntaisia tekijöitä. Järjestöt valmistautuvatkin linjaamaan näitä kysymyksiä eläkeneuvotteluryhmässään kuluvana keväänä. Työeläkealan asiantuntijat tekevät heille pohjatyötä. Edellinen uudistus onnistui hyvin Samantapaisessa tilanteessa oltiin vajaat kymmenen vuotta sitten. Vuoden 1997 alusta uudistettiin työeläkesijoittamisen puitteet, jotta voitaisiin sijoittaa enemmän osakkeisiin. Tulos on ollut hyvä. Eläketurvakeskus perustaa pitkän aikavälin maksutasoennusteensa oletukseen, jonka mukaan sijoitusten tuotto ylittäisi inflaation keskimäärin 3,5 prosentilla vuosittain. Kuluneiden kahdeksan vuoden aikana tämä oletus on ylitetty reilusti. Ilmarinen otti haasteen vastaan työeläkeyhtiöistä vakavimmin, ja yhtiön sijoitustuotot ovat olleet keskimäärin 6,9 prosenttia vuosittain, mikä ylittää inflaation 5,3 prosenttiyksiköllä. Sijoitustoiminnan osalta maailma on Ilmarisen uutiset 1/2005 5

6 kuitenkin vuosi vuodelta kehittynyt. Uusia mahdollisuuksia on tarjolla ja vanhoja opitaan hyödyntämään yhä paremmin. Ei ole perusteltua tyytyä saavutettuun, vaan tulee katsoa, pystyttäisiinkö sijoitustoiminnan puitteita edelleen kehittämään tehokkaammiksi parantamalla työeläkevakuuttajien riskinkantokykyä. Suomessa tehty työpanos on tärkeä Vaikka Suomessa työeläkkeisiin onkin varauduttu ennakkorahastoinnilla paremmin kuin useimmissa muissa maissa, työeläkkeiden rahastointi on vain osittaista. Kunkin vuoden työeläkkeistä kolme neljäsosaa rahoitetaan saman vuoden työeläkemaksulla. Mitä suurempi on kansantalouden palkkasumma, sitä pienemmällä maksuprosentilla tästä selvitään. Toisena työeläkesijoittamiseen liittyvänä selvityskohteena onkin, voitaisiinko sijoitusten suuntaamisella jotenkin edistää työllisyyttä Suomessa. On selvittämättäkin tiedossa, että EU:n jäsenmaana Suomi ei voi säädöksin ohjata työeläkesijoittamista kohdistumaan Suomeen. On myös melko selvää, että tällainen säätely olisi suunnitelmatalouden tapaan helposti haitaksi tuolle toiselle päämäärälle, eli tuottojen parantamiselle. Hajauttaminen riskienhallintakeinona Hajauttaminen on sijoitustoiminnan riskienhallintakeinoista tärkeimpiä. Samaan tuotto-odotukseen päästään sijoitukset hajauttamalla pienemmällä riskillä kuin laiminlyömällä asianmukainen hajautus. Vastaavasti hajautetulla sijoitussalkulla voidaan päästä korkeampiin tuottoihin samalla riskitasolla kuin hajauttamattomalla. Työeläkesijoittajien riskinkantokyvystä huolehtiminen onkin edellyttänyt ja edellyttää myös jatkossa sijoitusten merkittävää hajauttamista ulkomaille. Ulkomaille tehtyjen sijoitusten huomattava määrä voi kansantalouden mahdollisissa kriisivaiheissa myös olla arvaamattoman suureksi avuksi, kun näitä varoja voidaan kotiuttaa markkinoita häiritsemättä. Tänä keväänä selvitetään, voidaanko työeläkejärjestelmän sijoitustuottoja parantaa sallimalla nykyistä suurempi riskiotto turvaavuudesta tinkimättä. Kotikenttäetua ei pidä unohtaa Toisaalta kotimaahan sijoittavalla on aina etua siitä, että hän tuntee paikalliset olot parhaiten ja pystyy arvioimaan yritysten riskejä ja kehitysmahdollisuuksia. Näiden erisuuntaisten tekijöiden punnitseminen toisiaan vastaan on haastava tehtävä. Suuriin vai pieniin yrityksiin Kotimaisessa sijoittamisessa sijoittaminen suuriin noteerattuihin yrityksiin on teknisesti helppoa ja kustannustehokasta. Ongelmana voi olla, että työeläkesijoittajat ovat jo ennestään melko suuria omistajia valtaosassa kotimaisista yrityksistä. Ei myöskään ole itsestään selvää, missä määrin kotimaisen omistuksen lisääminen suurissa yrityksissä johtaisi siihen, että Suomessa työllisyys kasvaa, nämä yritykset kun ovat jo tottuneet toimimaan globaalissa ympäristössä hajauttaen omatkin riskinsä maailmalle. Pienten ja erityisesti alkuvaiheessaan olevien yritysten menestys olisi hyvinkin todennäköisesti kotimaista työllisyyttä lisäävää. Sikäli kuin näillä yrityksillä on puutetta rahasta eikä liikeideoista, ne sopisivat erittäin hyvin kohteeksi työeläkevaroille. Ei kuitenkaan suoraan, koska työeläkeyhtiöissä ei voi olla riittävän suurta asiantuntijajoukkoa tähän toimintaan yritystasolla. Epäsuora sijoittaminen rahastojen kautta ei sisällä tätä ongelmaa ja on lupaava kehittämiskohde. 6 1/2005 Ilmarisen uutiset JAAKKO TUOMIKOSKI

7 Tuottavuuden tarina Tarina kertoo rabbista, joka tiesi ratkaisun kaikkiin ongelmiin. Hän meni metsään mietiskelemään. Hän etsi pyhän paikan, teki tulen ja luki erityisen rukouksen. Ihme tapahtui. Myöhemmin hänen oppilaansa tarvitsi apua kansalleen. Hänkin meni metsään ja sanoi: Kaikkeuden Herra, kuule minua! En osaa tehdä tulta, mutta osaan lukea rukouksen. Ja jälleen ihme tapahtui. Seuraavakin rabbi lähti metsään pelastaakseen kansansa: En osaa tehdä tulta, en tunne rukousta, mutta tiedän paikan. Tämän täytyy riittää. Ja se riitti. Viran seuraava haltija kyhjötti nojatuolissaan pää käsien varassa: En osaa tehdä tulta, en tunne rukousta, enkä tiedä, missä on pyhä paikka. Voin vain kertoa tämän tarinan; sen täytyy riittää. Ja se riitti, sillä Jumala loi ihmisen, koska hän rakastaa tarinoita. Ihmisen tehtävä on kertoa tarina omasta elämästään. Tarinan pitäisi olla kaunis, ehjä ja rikas. Paras tarina on sellainen, jossa ihminen on ottanut käyttöön koko potentiaalinsa, kaikki mahdollisuutensa, toteuttanut jokaisen unelmansa. Tosielämässä näin ei koskaan käy. Paras tarina ei toteudu, koska ihmisyyteen kuuluu merkillinen paradoksi: ihminen on täysin vastuussa elämästään, vaikka hänen elämäänsä vaikuttavat asiat eivät ole kokonaan hänen hallinnassaan. Vastuumme on ikään kuin vastuuta. Meidän on suhtauduttava elämään ikään kuin voisimme aidosti aikoa ja aiheuttaa kaiken tahtomamme. Jotta yksilö voisi toteuttaa elämänsuunnitelmansa edes suurin piirtein, hän tarvitsee yhteisönsä apua. Yhteisin ponnistuksin kohtaloa saadaan vähän muokatuksi. Tuhannen euron kysymys kuuluu: kuinka paljon yksilön on uhrattava omasta hyvästään yhteisönsä hyväksi korvaukseksi kaikesta saamastaan. Jotta suomalainen yhteisö pystyisi tukemaan yksilöitään, vaurauden kasvu nähdään välttämättömäksi. Jotta kansantalous pysyisi jatkuvan kasvun kurssilla, meidän kaikkien on lisättävä tuottavuuttamme. Pitää olla enemmän tuotoksia päätä kohti tai aikayksikköä kohti. Entä jos joku ei haluakaan paahtaa tuottavuuden maksimissa? Entä jos yksilö on onnellisimmillaan tehdessään työtä minimipanoksella, koska hän haluaa elää kokonaista elämäntarinaa maksimipanoksella. J. Kristus tiedusteli aikanaan, onko ihminen sapattia vai sapatti ihmistä varten. Nykyisin kysymme toisin: onko ihminen työpäivää vai työpäivä ihmistä varten. Oma sukupolveni vastaa ainakin elämällään: ihminen on työpäivää varten. Raatamista perustellaan jälkeläisten hyvällä. Kun nyt vimmatusti ponnistelen, lapseni saavat hyvät lähtökohdat. He pääsevät aikanaan työelämään ja kykenevät olemaan yhä tuottavampia, jotta heidän lapsensa pääsevät työelämään ollakseen siellä entistä tuottavampia. Tuottavuus on koko tarina - ja se menee metsään. Kaikki eivät tahdo tuottavuustarinaa kuulla. Nuori polvi haluaa elämältään paitsi työtä myös perhe-elämää ja omaa vapaaaikaa. Kun heille kertoo, että aasialaiset jaksavat omistautua työlleen ja vain työlleen, heillä on epäilyksiä. Monet Aasian kulttuurit ovat vielä voimakkaasti yhteisöllisiä; oma elämä halutaan uhrata suvulle ja yhteisölle. Mutta jahka he pääsevät paremman elämän makuun, he ehkä haluavat samaa kuin länsimainen nuoriso. He haluavat monitahoisen tarinan. Eläkeikää jo hetken lähestyneet nurisevat. Nyt pitikin äityä tuottamaan kauemmin, koska väki vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Vanhemmiten alkaa ihmetellä sitäkin, mitä tuottavuus oikein tarkoittaa. Alhaisen tuottavuuden töistä maksetaan pennosia, vaikka ne ovat mitä tarpeellisimpia. Huimia palkkoja nauttivat tuottanevat korkeasti, vaikka heidän toimissaan ei ihmissilmällä tolkkua näkyisikään. Terveydenhuollossa tuottavuuspuheeseen on kerrassaan tympiinnytty. Tuottavuus kasvaa, kun ovi käy. Kriteeri on umpihullu. Terveyskeskuksessa tai sairaalassa haetaan vaikuttavuutta ei suoritetta aikayksikössä. Tarkoitus on, että asiakas ei palaa ovea kuluttamaan, koska hän on saanut kestävää apua terveytensä edistämiseen. Koko Eurooppa pohtii nyt, haluaako se uhrata kaikkensa kilpailukyvyn jumalille. USA suitsuttaa täyttä päätä, mutta lasten köyhyys on huippuluokkaa. Aasia kurottaa taivaaseen, mutta eikö sen kuulukin nousta omalle paikalleen maailmantaloudessa? Minkälainen on eurooppalaisen ihmisen tulevaisuuden tarina? Haluammeko jakaa tasaisemmin pientä kakkua vai leipoa valtavan kakkaran, josta kenties leikkaavat yhä harvemmat? MAIJA-RIITTA OLLILA FILOSOFI, VALTIOTIETEIDEN TOHTORI Ilmarisen uutiset 1/2005 7

8 EK:n Leif Fagernäs suurten kysymysten äärellä: Kestääkö hyvinvointi ja sen rahoitus väestön ikääntymisen? Toimitusjohtaja Leif Fagernäsin mukaan 8 1/2005 Ilmarisen uutiset tulevaisuuden suuria kysymyksiä on, kestääkö suomalainen hyvinvointi ja sen rahoitus väestön ikääntymisen. Olennaisena osana siihen liittyy myös työeläkejärjestelmän kestävyys. Globaalissa kilpailussa työnantajat eivät ole valmiita kohoaviin maksuihin. Erilaisia etuuksia on arvioitava kriittisesti, hän tiivistää elinkeinoelämän mielialat.

9 Leif Fagernäs uskoo oman kädenjälkensä näkyvän EK:ssa globalisaation hyödyntämisessä ja siihen sopeutumisessa. KUVA: HEIDI PIIROINEN Toimitusjohtaja Leif Fagernäsin, 58, hyppy suurlähettilään tehtävästä uuden Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtoon ei ollut niin suuri harppaus kuin ensi kuulemalta saattaisi kuvitella. Ennen nykypestiä hänelle oli karttunut kosolti kokemusta maailman taloudesta ja kauppapolitiikasta sekä yhteistyöstä teollisuuden järjestöelämässä niin varsinaisessa työssään ulkoministeriössä kuin monien luottamustehtäviensä kautta. Ulkoministeriössä hän on toiminut useissa kauppapolitiikan huipputehtävissä, viimeksi Suomen Berliinin suurlähettiläänä. Myös luottamustehtävät kertovat omaa kaupallista kieltään: hallitusten ja johtokunnan jäsenyyksiä Finnprossa, Finnverassa, Finnfundissa ja monissa muissa. Luottamustehtävä tuoreimmasta päästä on toisen varapuheenjohtajan tehtävät Ilmarisen hallituksessa. Elinkeinoelämän äänitorvena ja etujen puolustajana Fagernäsin urakka alkoi virallisesti vuodenvaihteessa, kun Palvelutyönantajat ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto yhdistyivät Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ksi. Käytännössä työtä uuden järjestön eteen on tehty jo koko viime syksyn ajan. Työt käynnistyivät vauhdikkaasti, ja propagandaa ja profiilin rakentamistyötä uuden järjestön puolesta on riittänyt. Tähän asti työ on ollut enimmäkseen hallinnollista, mutta nyt organisaatio on rakennettu, henkilöstö nimetty ja pikku hiljaa aletaan päästä itse asiaan. Olen minä tätä jo odottanutkin, hän naurahtaa muistuttaen, että ei häntä tehtävään nimitetty hallinnollisten ansioittensa takia, vaan hyödyntämään hänen yli 20 vuoden kokemustaan yhteistyöstä teollisuuden järjestöelämässä. Pyytämättä ja yllättäen Uuden etujärjestön toimitusjohtajan valinta on iso tapaus työmarkkinamaailmassa. Tiedon ehdokkuudestaan järjestön ykkösmiehen paikalle Fagernäs otti vastaan Berliinissä, ja se tuli hänelle täydellisenä yllätyksenä. Vielä edellisenä päivänä hän oli yhdessä vaimonsa kanssa naureskellut tämän Suomen vierailultaan tuomansa iltapäivälehden uutiselle, jossa hänen nimensä oli vedetty mukaan yhtenä kandidaattina työnantajapalatsin johtoon. Kaikkea ne lehdet keksivät, hän oli hämmästellyt vaimolleen todeten uutisen olleen täysin tuulesta temmatun. TT:n silloisen puheenjohtajan Juha Rantasen soittaessa seuraavana aamuna ja tiedustellessa hänen halukkuuttaan tehtävään, ei hänen ollut tarvinnut montaa sekuntia miettiä vastaustaan. Olen tehnyt UM:ssä pitkän päivätyön, 32 vuotta. Urani kannalta olin ministeriössä saavuttanut jo kaiken, eikä asiamielessäkään ollut enää mitään uutta näköpiirissä. Kun tässä iässä saa tällaisen työtarjouksen, ei voi olla muuta kuin tyytyväinen. EK aikoo olla vahva vaikuttaja Leif Fagernäs sanoo työn vastanneen suurin piirtein odotuksia. Päivät ovat olleet tiiviitä, mutta ei siinä mitään uutta hänelle ollut. Haastatteluviikolle oli kertynyt yhdeksän esitelmätilaisuutta, ja matkustelua eri tilaisuuksiin on riittänyt ulkomaita myöten. Sen lisäksi on normaalit työtkin pitänyt hoitaa. Meno on pikkuisen tiiviimpää kuin edellisessä elämässä. Olen koko ikäni tehnyt töitä vuorokaudet ympäri sekä ajatuksissa että muutenkin. Ja vaimo tekee samoin. Kotona ei enää ole pieniä lapsia, jotka vaatisivat aikaa ja huomiota. Kyllä tämä työtahti vielä jotenkuten on hallittavissa. Kysymykseen, minkälaisen lähettilään elinkeinoelämä Leif Fagernäsistä saa, hän tiivistää vastauksensa kahteen sanaan: tehtävään sitoutuneen. Elinkeinoelämän keskusliiton tehtävänä on muun muassa suomalaisen yritystoiminnan edistäminen kansainvälisessä kilpailussa. Oman kädenjälkensä Fagernäs uskoo näkyvän juuri globalisaation hyödyntämisessä ja siihen sopeutumisessa. Se on työsarkaa, jossa hän tuntee olevansa vahvoilla. Tehtävä on haasteellinen ja maamme tulevaisuuden kannalta keskeinen. EK aikoo olla vahva vaikuttaja. Olen eläkevirassa Leif Fagernäs on sopinut viiden vuoden pestistä EK:ssa. Sen päätyttyä hän on 63- vuotias. Sopimuksen mukaan voin sen jälkeen jatkaa vielä kaksi vuotta, jos yhdessä niin sovitaan. Jatko-optiosta on kuitenkin turha tässä vaiheessa puhua, sillä se riippuu monesta muustakin asiasta kuin omasta halukkuudesta. En oikein osaa kuvitella, että joku vielä sen jälkeen ottaisi minua töihin, joten voin avoimesti tunnustaa olevani nyt eläkevirassa. Edellisessä työpaikassaan Fagernäs arveli työmarkkinamiesten yhteisesti sopiman 68 vuoden vanhuuseläkkeen yläikärajan saattavan hyvinkin monen kohdalla toteutua. Ulkoministeriössä jatkohaluja on todistettavasti ollut ennenkin; aikoinaan korkeimpien virkamiesten eroamisikä oli 67 vuotta, ja lähes kaikki sen käyttivät, jotka pystyivät. Suurten kysymysten äärellä Ensi tuntumaa työeläkealaan Leif Fagernäs on hakenut parista Ilmarisen hallituksen kokouksesta, jossa hän on ollut mukana. Ja toki hän on eläkeuudistusta seurannut niin työnsä puolesta kuin privaatistikin. Yksi työnantajajärjestön keskeisiä huolenaiheita on, kestääkö suomalainen hyvinvointi ja sen rahoitus väestön Ilmarisen uutiset 1/2005 9

10 Fagernäsin mielestä eläkevarojen paremmat tuotot ja sitä kautta maksutason hillitseminen on hyvä lähtökohta. KUVA: HEIDI PIIROINEN ikääntyessä. Olennaisena osana siihen liittyy myös työeläkejärjestelmän kestävyys. Kilpailukyvyn kannalta olemme tekemisissä suurten asioiden kanssa, ja tässä työeläkejärjestelmästä huolta kantavien vastuu on iso. Järjestelmää on kehitetty koko sen olemassaolon ajan kolmikantaperiaatteella yhteistyössä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä valtiovallan kanssa. Periaate saa myös Fagernäsin hyväksynnän, onhan työeläkejärjestelmä työmarkkinajärjestöjen luomus alusta loppuun. Olemme mukana, mutta emme niin, että kaiken pitäisi pysyä ikuisesti samana. Meidän on kehitettävä luovasti uusia ratkaisuja maksutason pitämiseksi nykyisellään. Globaalissa kilpailussa työnantajat eivät ole valmiita kohoaviin maksuihin. Erilaisia etuuksia on arvioitava kriittisesti. TEL-yhtiöiden sijoituspolitiikan onnistumisella on suuri merkitys järjestelmän kestävyydelle ja maksutason säilymiselle. Puron porukassa pohditaankin parhaillaan vakavaraisuusrajoja ynnä muita säädöksiä, joilla vaikutetaan sijoituspolitiikan vapauteen. Nämä linjaukset sopivat hyvin yksiin Fagernäsin ajattelumallin kanssa: Eläkevarojen paremmat tuotot ja sitä kautta maksutason hillitseminen; se on hyvä lähtökohta pohdinnoille. RAILI OKSA Mikä on EK? Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tavoitteena on luoda suomalaiselle yritysja elinkeinotoiminnalle entistä parempi ja kilpailukykyisempi toimintaympäristö sekä huolehtia kilpailukykyä tukevasta talouspolitiikasta. EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä. Järjestöön kuuluu noin yritystä, joista 96 prosenttia on pk-yrityksiä. Keskusliittoon kuuluvat toimialat edustavat yli 70 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli 95 prosenttia viennistä. Jäsenyritysten palveluksessa on noin henkilöä. EK aloitti virallisesti toimintansa vuoden 2005 alussa, kun Palvelutyönantajat ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto yhdistyivät uudeksi järjestöksi. Käytännössä yhdessä on toimittu jo syksyn 2004 ajan. Järjestössä työskentelee kaikkiaan runsaat 200 työntekijää. 10 1/2005 Ilmarisen uutiset

11 Tarjolla monipuolisia rahoitusratkaisuja Ilmarisella on toimivia rahoitusratkaisuja niin suurille, pk-yrityksille kuin pienyrityksillekin. Ilmarinen haluaa omalta osaltaan olla mukana myös edistämässä yritysten toimintaedellytyksiä esimerkiksi yrittäjäpolvenvaihdostilanteissa. Pääomasijoitusrahastojen kautta Ilmarinen on aktiivisesti mukana yritysten riskirahoituksessa. Ilmarinen on mahdollisuuksien mukaan mielellään yhtenä osapuolena yrittäjäpolvenvaihdoksiin liittyvissä rahoitusjärjestelyissä. Ilmarisessa käytössä olevat monipuoliset rahoitusinstrumentit antavat hyvät edellytykset olla mukana suomalaisten pk-sektorin yritysten ja pienten yritysten rahoituksessa. Rahoitusvaihtoehtoja ovat: pääomalainat, mezzanine-lainat, vaihtovelkakirjalainat, investointilainat ja TEL-lainat Vaikka pääomasijoittaminen tapahtuukin ensisijaisesti pääomasijoitusrahastojen kautta, on Ilmarisen mahdollista toteuttaa myös rinnakkaissijoituksia yhdessä rahastojen kanssa, asiakasrahoitusjohtaja Vesa Pohjankoski sanoo. Ilmarisen toiminta on eläkevakuuttamista ja eläkevarallisuuden pitkäaikaista sijoittamista, mikä antaa mahdollisuuden pitkäjänteisille rahoitusratkaisuille. Pitkäaikainen vakaa lainakanta sopii hyvin osaksi Ilmarisen monipuolista sijoitussalkkua. Pitkäjänteisyys korostuu erityisesti erilaisissa kotimaisissa infrastruktuurihankkeissa ja julkisen sekä yksityisen sektorin yhteisissä ppp-hankkeissa, jotka sopivat hyvin rahoituskohteiksi Ilmariselle, Pohjankoski sanoo. Euromääräisesti suurin osa myönnetyistä lainoista tulee suurten tai suurehkojen yritysten rahoituksesta, mutta lukumääräisesti isoin osa lainannostajista on kuitenkin tavallisia suomalaisia pksektorin yrityksiä. Kilpailukykyinen vaihtoehto Ilmarisen lainojen etuna on muun muassa mahdollisuus edulliseen viitekorkoon, joka lasketaan valtion viitelainojen tuottojen perusteella sekä mahdollisuus kiinteään tai vaihtuvaan korkoon. Kiinteäkorkoinen vaihtoehto sisältää koron nousun varalta korkosuojauksen ja sen kustannuksen. Ilmarisen kiinteä korko perustuu TEL-viitekorkoon, joka lasketaan valtion Ilmarisen uutiset 1/

12 sarjaobligaatioiden tuotosta. Luotonottajan omasta näkemyksestä riippuu, pitääkö hän kiinteää korkoa edullisena. Korkokehityksen ennustamiseen en ryhdy, mutta kiinteän koron etuna on se, että lainakulut ovat koko laina-ajan hyvin hallinnassa, sanoo Vesa Pohjankoski. Ilmarinen eläkeyhtiönä suosii muihin rahoittajiin verrattuna enemmän pitkäaikaista rahoitusta. Ilmarinen myöntää mielellään pitkäaikaista rahoitusta kiinteällä korolla. Mikäli yrityksellä on hyvä toimintahistoria ja liiketaloudellinen tilanne on kunnossa, kannattaa vertailla myös Ilmarisen rahoitusvaihtoehtoja. Me uskomme, että pärjäämme varsin hyvin. Joustava vakuuskäytäntö Ilmarisen myöntämä rahoitus ei riskien valinnan ja hinnoittelun periaatteeltaan juuri eroa pankkirahoituksesta. Lainojen vakuudeksi käyvät sekä reaalivakuudet että takaukset. Reaalivakuuksina voidaan käyttää mm. kiinteistö- ja yrityskiinnityksiä, osakkeita ja säästövakuutuksia sekä talletuksia. Jos lainan vakuudeksi hyväksytään reaalivakuus, muodostuu lainan kokonaiskorko viitekorosta ja tapauskohtaisesta marginaalista. Takausta käytettäessä Ilmarisen yhteistyökumppaneita on ta- KUVA: ILMARINEN Pitkäaikainen vakaa lainakanta sopii hyvin osaksi Ilmarisen monipuolista sijoitussalkkua, sanoo Vesa Pohjankoski. Ilmarisen tarjoamat rahoitusratkaisut Investointilaina Ilmarinen rahoittaa asiakasyritystensä investointeja ja käyttöpääomaa joko yksin tai yhteistyössä rahoittajakumppaneiden kanssa. Lainan korko muodostuu TEL-viitekorosta ja siihen lisättävästä marginaalista. Jos lainan vakuutena on takaus, on marginaali edullisempi kuin reaalivakuudella. Viitekorkona voidaan käyttää myös euriborkorkoja Pääomalaina Pääomalaina on oman pääoman ehtoista lainaa, joka velkaluonteestaan huolimatta vahvistaa yrityksen omavaraisuutta. Pääomalainan ehdot sovitaan tapauskohtaisesti. Mezzanine-laina Mezzanine-laina on rahoituskomponentti, jossa on piirteitä sekä lainarahoituksesta että oman pääomanehtoisesta rahoituksesta. Laina vahvistaa osaltaan rahoitusrakennetta ja on etuoikeudeltaan oman pääoman ja seniori- eli pankkirahoituksen välissä. TEL-laina Nostettava laina muodostuu asiakkaan maksamista rahastoituneista TEL-vakuutusmaksuista. Lainan korko muodostuu viitekorkona käytettävästä nostopäivän TELlainakorosta ja siihen lisättävästä marginaalista. Kun lainan vakuutena on takaus, korko on TEL-lainakorko ilman marginaalia. Muilla vakuuksilla TEL-lainakorkoon lisätään tapauskohtainen marginaali. Kiinteäkorkoinen laina Kiinteäkorkoinen laina on yritykselle turvallinen ja selkeä vaihtoehto. Kokonaiskustannukset tiedetään lainaa nostettaessa, sillä korko pysyy samana koko laina-ajan. Vaihtuvakorkoinen laina Yritys voi valita myös laina-aikaa lyhyemmän korkojakson. Tällöin viitekorko pysyy kiinteänä valitun korkojakson. Myös euriborkorkojen käyttö viitekorkona on mahdollista. 12 1/2005 Ilmarisen uutiset

13 vallisimmin Garantia, Finnvera, vahinkovakuutusyhtiö tai pankki, kertoo Pohjankoski. Ilmarinen haluaa olla yrityksen rahoitusta suunniteltaessa ja toteutettaessa joustava ja luotettava yhteistyökumppani, joka on valmis rahoituksessaan ottamaan myös riskejä. Ilmarisen mukanaolo rahoituksessa riskinjakajana voi helpottaa myös muiden rahoittajien mukaantuloa. Näin meillä on mahdollisuus omalta osaltamme edistää yritysten toimintaedellytyksiä ja vaikuttaa mahdollisesti positiivisesti myös työllisyyteen. Työelämässä aktiivisesti mukana olevien ihmisten määrähän on eläkeyhtiön toiminnan kannalta tärkeä asia. Tukea yrittäjäpolvenvaihdoksiin Yrittäjäpolvenvaihdokset lisääntyvät nopeasti. Erilaisten arvioiden mukaan vuosikymmenen loppuun mennessä yli yrittäjää saavuttaa eläkeiän. Tämä saattaa aiheuttaa erityisesti pk-yrityksissä suuria muutoksia. Yrittäjäpolvenvaihdos ja siihen liittyvät rahoitusjärjestelyt ovat asiakkaalle haastavia tilanteita. Olemme mahdollisuuksien mukaan mielellämme yhtenä osapuolena näissä rahoitusjärjestelyissä, Pohjankoski sanoo. Monipuoliset rahoitusinstrumenttimme mahdollistavat yrittäjäpolvenvaihdostilanteissa olevien asiakkaidemme palvelemisen entistä paremmin. Erityisesti yrittäjäperheen ulkopuolisen ostajan ollessa kyseessä tarvitaan useita erilaisia rahoitusinstrumentteja, Pohjankoski sanoo ja jatkaa: Esimerkiksi tällöin kannattavalle yritykselle Ilmarinen voi vieraan pääomanehtoisen rahoituksen lisäksi myöntää myös pääomalainaa, jos ostajana olevan yrityksen taserakenne vaatii vahvistusta tai yrityksellä on puutetta vakuuksista. Tietoa seminaareista Ilmarinen on ollut mukana tekemässä TE-keskuksen, Nordean ja Verohallituksen kanssa kattavaa Yrittäjä, kuka jatkaa työtäsi? -opasta yrittäjäpolvenvaihdoksesta. Itse opas ja lisätietoja löytyy Suomen Yrittäjien verkkosivuilta osoitteesta: Ilmarisessa on myös järjestetty kaksi yrittäjäpolvenvaihdosta käsittelevää seminaaria. Seminaareissa ovat alan asiantuntijat kertoneet, mitä kaikkea liittyy yrittäjäpolvenvaihdokseen prosessina. Mukana tilaisuuksissa on ollut alan asiantuntijoita mm. Ilmarisesta, Elinkeinoelämän Keskusliitosta ja Finnverasta. Suunnitelmissamme on järjestää vielä yksi seminaari kuluvan vuoden lopulla. Aiheesta kiinnostuneet yrittäjät voivat ottaa halutessaan jo nyt yhteyttä rahoituspäällikköihimme, kertoo Pohjankoski. Lisää tietoa Ilmarisen tarjoamista rahoituspalveluista ja erilaisista lainavaihtoehdoista löytyy osoitteesta kohdasta Asiakaslainat. Sivujen kautta voi kätevästi tarkistaa viitekorkojen noteeraukset, ja lainahakemuksen tulostaminen onnistuu myös verkossa. SAMI KELHÄ Asiakasrahoitusasioissa teitä palvelevat: Rahoituspäällikkö Matti Leppänen, Rahoituspäällikkö Simo Mattinen, Rahoituspäällikkö Pertti Nykänen, Asiakasrahoitusjohtaja Vesa Pohjankoski, Rahoituskäsittelijöiden ryhmäkutsunumero Vuonna 2007 voit vakuuttaa lähes kaikki työntekijäsi Ilmarisessa! Yksityisen sektorin työeläkelait, TEL, LEL ja TaEL, yhdistyvät työn-tekijän eläkelaiksi, TyEL:ksi. Työntekijät työalasta riippumatta vakuutetaan yhden lain TyEL:n mukaan. Erillisinä säilyvät merimiesten eläkelaki, valtion eläkelaki, kuntien eläkelaki sekä yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkelait. Ilmarinen on valmistautunut TyEL:n tuloon jo pitkän aikaa. Valmisteluhankkeiden tavoitteena on tehdä muutos mahdollisimman helpoksi asiakkaillemme. Asiakkaidemme ei vielä tarvitse tehdä mitään. TyEL-vakuutukset ovat mahdollisia aikaisintaan , kun TyEL astuu voimaan. Vuoden 2006 saakka toimitaan kuten ennenkin (TEL-, LEL-, TaEL-lainsäädäntö on voimassa).

14 Läheisillä on suuri merkitys mielen eheydelle Professori Matti O. Huttusen mukaan yhä useammalla on tänä päivänä puute ihmisestä, jonka kanssa jakaa ilot ja surut läheisestä, jonka kanssa jaetut ilot kaksinkertaistuvat ja surut puolittuvat. Tällaisella turvaihmisellä on suurempi merkitys hyvinvoinnillemme kuin arvaammekaan. Mielen eheys ei merkitse ongelmattomuutta, vaan kykyä reagoida ongelmiin rakentavasti. Parhaiten mielen eheyttä edistää turvaihminen, joka kulkee rinnalla elämän pituisella matkalla. Tarvitsemme läheistä ihmistä tai ystävää vierellemme, koska ihmisellä säilyy läpi elämän tarve kosketukseen, aistilliseen nautintoon ja mielen sisällön jakamiseen. Lisäksi ihmisellä on halu tulla ymmärretyksi empaattisesti. Jos nämä mielen perustarpeet eivät tule tyydytetyiksi, silloin mieli särkyy. Sanoman takana on professori, psykiatri Matti O. Huttunen, joka luennoi särkyneestä mielestä tammikuun lopulla Helsingin seudun mielenterveysseuran ja Ilmarisen yhteistyössä järjestämässä avoimessa seminaarissa Kaikkien siivet eivät kanna. Tunne kuulumisesta yhteisöön on tärkeää Siipien kantamista auttaa tunne kuulumisesta yhteisöön, sillä ihminen on riippuvainen muista ihmisistä ja muiden huomiosta. Ilman yhteyden tunnetta ihminen ajautuu tyhjiöön ja näkee kaiken mustavalkoisena. Tyhjiössä ihminen vieraantuu ja muuttuu kyyniseksi, eikä elämä tunnu mielekkäältä. Tämän seurauksena voi olla syrjäytyminen ja entistä kauemmaksi yhteisöstä erkaantuminen. Myös traumaattiset kokemukset voivat uhata mielen eheyttä, sellaiset kuten hylkääminen, häviäminen, rankaiseminen, kipu ja kuolema. Ne voivat johtaa mielen sairastumiseen, joka on reaktio mielelle sietämättömiin tunnetiloihin. Yksilöstä riippuen seuraukset voivat ilmetä ahdistuneisuutena, masennuksena, itsemurhina tai päihteiden käytön lisääntymisenä. Mieleltään ehyessä ihmisessä korostuu aito itseys, mikä tarkoittaa, että ihminen uskaltaa olla omaa mieltä. Hänen ajattelunsa lähtökohtana on: minä olen minä Seppo Kettunen: Masennuksesta toipuvan kynnystä palata töihin pitäisi madaltaa. Henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen tulisi ylilääkäri Seppo Kettusen mielestä saattaa yhtä suosituksi kuin fyysisestä kunnosta huolehtiminen. 14 1/2005 Ilmarisen uutiset NEODES / ESKO TUOMISTO

15 NEODES Matti O. Huttusen mukaan parhaiten mielen eheyttä edistää turvaihminen, joka kulkee rinnalla elämän pituisella matkalla. ja sinä olet sinä. Tällainen ihminen on harvinainen. Hän ei provosoidu, vaikka muut olisivat eri mieltä. Häntä ei voida myöskään hyväksikäyttää. Kaksi keskeistä keinoa pirstoa ihmismieli ovat halun ja pettymystunteiden paheksunta. Huttunen antaa esimerkin: Kun lapsi vaatii saada itselleen jotakin tässä ja nyt, meidän ei tarvitse suostua hänen pyyntöönsä, mutta hänen haluaan tai pettymyksen tunnettaan emme saa paheksua. Kyse on siitä, miten sanoa toiselle ei, hän totesi saaden auditoriossa istuneet äidit tuntemaan piston sydämessään. Miten tulikaan lapsen halu viimeksi evättyä? Miksi niin monet uupuvat työssä? Myös yhteiskunnan rakenteiden muuttumisen Huttunen näkee uhkana mielen eheydelle. Perhesiteet ovat pirstoutuneet, avioerot yleistyneet ja vanhukset eristetty omiin laitoksiinsa, minkä seurauksena ihmisen perinteinen turvaverkko on ohentunut. Samoin eriarvoisuus niin yhteiskunnassa yleensä kuin työelämässä on lisääntynyt. Muun muassa työpaikan epävarmuus, henkilöstöreservien puuttuminen ja työntekijöiden jatkuva luokittelu ovat murentaneet ihmisen perusturvallisuutta. Onko kukaan keksinyt parempaa tapaa huonontaa työyhteisön ilmapiiriä kuin pisteytyskäytäntö ja tätä kautta saatava parempi palkka, Huttunen hämmästelee ja muistuttaa työuupumusta lisäävän niin ikään vallalla oleva löysät pois -periaate. Käytännössä tämä tarkoittaa, että töitä tehdään aina vain pienemmällä henkilömäärällä. Työtoverin on monesti vaikea havaita läheisensä ongelmia. Niin sanottu näennäinen normaalius on Huttusen mukaan työpaikoilla paljon luultua yleisempänä. Tällainen ihminen voi olla erittäin työkykyinen, vaikka mieli on todellisuudessa särkynyt. Näennäinen normaalius on eräänlainen suojamekanismi, jonka taustalla voi muhia esimerkiksi perhetilanteesta johtuvia ristipaineita, kuten alkoholismia tai väkivaltaa. RAILI OKSA Yhä useampi jää työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen vuoksi Ylilääkäri Seppo Kettusen mukaan masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneiden hoidossa on harvoin hyödynnetty kaikkia hoitokeinoja. Myös masennuksesta toipuvan kynnystä palata töihin pitäisi madaltaa. Mielenterveyden ongelmat ovat nousseet suurimmaksi työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmäksi. Suomalaiset eivät silti ole mieleltään yhtään sairaampia kuin ennenkään. Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen viittaa Terveys tutkimukseen, joka ensi silmäyksellä antaa aihetta iloon. Suomalaisten terveys on parantunut merkittävästi: työikäisten sydän- ja verisuonisairaudet ovat vähentyneet ja mielenterveyden tila on pysynyt lähes ennallaan viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Ja kuitenkin mielenterveyden häiriöiden, erityisesti masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on noussut merkittävästi 1990-luvun puolivälin jälkeen. Jo joka viides suomalainen kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä. Kettunen muistuttaa, että kysymys on koko yhteiskunnalle, niin työntekijöille kuin yrityksillekin kalliista asiasta. Kolmasosa työeläkejärjestelmän koko työkyvyttömyyseläkemenosta käytetään mielen sairastumisesta aiheutuviin eläkkeisiin. Naisen mieli sairastuu herkemmin Mielenterveysongelmiin liittyvät eläkkeet poikkeavat sekä sukupuolen että iän suhteen muista työkyvyttömyyseläkkeistä. Työkyvyttömyyseläkkeiden alka- Ilmarisen uutiset 1/

16 vuus on suurempi miehillä kuin naisilla, mutta mielenterveyssyihin perustuville eläkkeille naiset siirtyvät hiukan miehiä yleisemmin. Mielenterveyseläkkeille siirrytään myös nuorempana kuin muille työkyvyttömyyseläkkeille. Kettunen hakee selitystä mielenterveyden häiriöiden yleisyyteen elinkeinorakenteen muutoksesta. Hän havainnollistaa näkemystään kuviolla, joka kertoo maataloudesta toimeentulonsa saavien osuuden vähentyneen radikaalisti pitkällä aikajänteellä. Myös teollisuuden työpaikat ovat alun nousun jälkeen kääntyneet laskuun. Silmiinpistävä piirre kehityksessä on palveluammattien voimakas kasvu. Elinkeinorakenteen muutos kuvastaa Kettusen mukaan työelämän voimakasta toimihenkilöistymistä. Tämä merkitsee työn luonteen muuttumista entistä enemmän henkistä työkykyä vaativaksi, ja samalla psyykkisten syiden merkitys työkyvyn heikkenemisessä on korostunut. Työelämä asettaa tänä päivänä ihmisten sosiaalisille ja tiedollisille taidoille aivan toisenlaisia vaatimuksia kuin ennen. Nämä vaatimukset ovat usein rankkoja uupumuksesta ja mielialan laskusta kärsiville. Rohkaisua ja tukea työhön paluuseen Miten masentava kehitys sitten saadaan kääntymään? Ylilääkärin reseptit suunnan muuttamiseksi ovat resurssien lisääminen niin mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyyn, tunnistamiseen kuin itse hoitoonkin. Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneiden hoidossa on harvoin hyödynnetty kaikkia hoitokeinoja. Seppo Kettusen mukaan esimerkiksi terapeuttisia hoitoja käytetään aivan liian vähän. Hän korostaa, että omasta henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen tulisi saattaa yhtä suosituksi kuin fyysisestä kunnosta ja terveydestä huolehtiminen. Masennusoireista ja uupumuksesta toipuvia pitäisi lisäksi oikealla hetkellä rohkaista ja tukea palaamaan työhön. Mitä pidempi sairasloma myönnetään heti alkuvaiheessa, sitä suurempi todennäköisyys on päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Myös kynnystä palata takaisin töihin pitäisi aktiivisin toimin pyrkiä madaltamaan, Kettunen sanoo. RAILI OKSA Kuntoutussuunnitelman laatiminen on yhteispeliä YIT:n tavoitteena on henkilöstön pitkät työsuhteet ja ammatillinen pärjääminen eläkeikään asti. Jokainen työntekijä on YIT:lle tärkeä, myös vajaakuntoinen. Jotta vältytään sairauksilta ja ennenaikaisilta eläköitymisiltä, on tärkeää panostaa niin nuoriin, terveisiin kuin niihinkin, joilla terveys alkaa pettää, YIT:n työterveyshoitaja Helena Salminen toteaa. YIT haluaa pitää osaajat talossa eläkeikään asti, jotta tiedon siirtyminen ja ammattitaidon jatkuvuus varmistuu. Luonnollisesti hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö tekee myös parempaa tulosta ja henkilöstön hyvinvointiin panostaminen on kilpailutekijä rekrytointimarkkinoilla. Työnantajalle työntekijän kuntoutuminen tietää myös merkittäviä säästöjä: kuntoutuksen kustannukset ovat vain murto-osa siitä, mitä YIT:lle koituisi työntekijän jäädessä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kaikilla oikeus hyvään työpaikkaan YIT:llä on panostettu systemaattisesti jo usean vuoden ajan henkilöstön hyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitoon. YIT-Servicellä järjestettiin vuonna 2000 ensimmäiset valtakunnalliset työhyvinvointia käsittelevät Motivo-tilaisuudet yhdessä Ilmarisen kanssa. Tarkoitus oli motivoida henkilökuntaa omien toimipaikkojen kehittämiseen. Vastaavanlaisia Motivo-seminaareja on pidetty muillakin toimialoilla samoin kuin YIT:n noin viidenkymmenen sopimusterveysaseman henkilöstölle. Seminaareissa on aina mukana tietoisku ammatillisesta kuntoutuksesta. Tänä vuonna työhyvinvointitoiminnan painopisteenä on teollisuustoimialaan kuuluva YIT Industria Oy. Työntekijöiden keski-ikä on 48 vuotta ja työtä tehdään olosuhteissa, jotka ovat terveellekin haastavia: esimerkiksi kylmänä talvipäivänä vain taivas kattona, kuumissa tunneleissa tai korkealla maanpinnasta työkalut ja laitteet mukana. Suurin osa tekee kausiluontoista urakkatyötä asiakkaan tiloissa, eikä ergonomiaan voida vaikuttaa. Työn psyykkistä kuormittavuutta ei vähennä vieraalla paikkakunnalla työskentely ja mahdollisuus päästä käymään kotona vain viikonloppuisin. Ajoissa liikkeelle Ammatillinen kuntoutus on työtehtävien uudelleen järjestämistä henkilön työ- ja toimintakyvyn sekä ammatillisen osaamisen mukaan. Pisimmillään ammatillinen kuntoutus on kokonaan uuteen ammattiin kouluttautumista. Ilmarinen voi tukea taloudellisesti asiakasyritystensä työntekijöiden ammatillista kuntoutumista silloin, kun työntekijällä on sairaudesta johtuva uhka joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Työeläkeyhtiöiden lisäksi ammatillista kuntoutusta tukevat mm. Kela sekä tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt. 16 1/2005 Ilmarisen uutiset

17 Kuntoutuksen parissa tehtävä työ on aikaa vievää, mutta palkitsevaa, sanoo YIT:n työterveyshoitaja Helena Salminen. NEODES Jos kuntoutusvaihtoehtoa ruvetaan selvittämään vasta, kun työkyvyttömyyseläkehakemus on jo jätetty, ollaan aivan liian myöhään liikkeellä. YIT:llä on painotettu eritoten esimiesten roolia työkyvyttömyysuhan alla olevien ajoissa löytämiseksi. Esimiehiä on neuvottu ottamaan puheeksi työssä jaksamiseen liittyviä asioita esimies-alaiskeskusteluissa. Työkyvyn ylläpitoon ja säilyttämiseen pitäisi herätä siinä vaiheessa, kun vaivat eivät vakavasti uhkaa työssä selviämistä, eikä niiden vuoksi ole ollut poissaoloja. Varhaisessa vaiheessa työntekijän oma motivaatio kuntoutumiseen on vielä yllä, eikä hän ole suuntautunut ajatuksissaan eläkkeelle, YIT:n työterveyshoitaja Salminen painottaa. Työkokeilu on eniten käytetty ammatillisen kuntoutuksen muoto ja se on helppo tapa tukea työhönpaluuta esimerkiksi pitkän sairasloman jälkeen. Työkokeilu kestää tavallisesti 1-3 kuukautta. Pitkältä sairaslomalta palattaessa on tärkeää aloittaa pehmeällä laskulla, jotta vaiva ei uusiudu. Karsimme esimerkiksi tiettyjä terveyttä vaarantavia työtehtäviä tai lyhennämme työaikaa. Käytämme työkokeilua myös silloin, kun halumme perehdyttää työntekijän uusiin tehtäviin tai varmistua siitä, että uusi työnkuva soveltuu kuntoutujan terveydelle. Työkokeilusta meille ei tule kustannuksia, sillä Ilmarinen maksaa sen ajalta kuntoutusrahaa. Vaihtoehtoja mietitään yhdessä Työpaikoilta kannattaa rohkeasti olla yhteydessä Ilmariseen ja kysyä, mikä kuntoutusvaihtoehto kulloinkin on mahdollinen. Ensimmäinen yhteydenotto selvittää yleensä sen, onko kyseessä mahdollinen työeläkekuntoutustapaus. Neuvomme ja ohjaamme kuntoutuksen suunnitteluvaiheessa, mutta varsinaisen kuntoutussuunnitelman laativat hakija tai häntä avustavat asiantuntijat, Ilmarisen kuntoutusesittelijä Ella Rosenström sanoo. Salmisen mukaan YIT:n kaikki onnistuneet ammatillisen kuntoutuksen ohjelmat ovat tulosta yhteisistä kokoontumisista, joissa työssä jatkamisen mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista kuntoutujan kanssa ovat keskustelemassa lähin esimies, henkilöstöhallinnon edustaja ja työterveyshuolto. Mukana saattaa olla myös luottamushenkilö ja/tai työsuojeluvaltuutettu. Aloite kuntoutukseen on yleensä tullut työterveyshuollosta, hoitavalta lääkäriltä tai joskus omalta esimieheltäkin. Kuntoutussuunnitelman teossa edetään työntekijän ehdoilla. YIT:llä pyritään nopeisiin ratkaisuihin ja päätöksiin: mitä kauemmin prosessi kestää, sitä vaikeampaa on saavuttaa hyviä tuloksia. Lähtökohtana uuden työn löytämiselle pidetään omaa yksikköä tai omaa aluetta. Uuden, terveydelle paremmin sopivan työn löytäminen ei suinkaan ole helppoa. Siinä tarvitaan mielikuvitusta ja työntekijän omaa motivaatiota, Salminen sanoo. Kuntoutusta haetaan aina hakijan allekirjoittamalla kuntoutushakemuksella. Liitteeksi tarvitaan lääkärin lausunto nykyterveydentilasta sekä työnantajan kuvaus nykyisestä työstä ja työjärjestelymahdollisuuksista. Hoitava lääkäri tuo lausunnossa esiin mm. ne lääketieteelliset perusteet, joiden takia aiempi työtehtävä ei sovi ja kertoo, millaiset tehtävät sopisivat paremmin. Työnantaja kertoo lausunnossaan ehdotuksen uudeksi toimenkuvaksi. Jos omalla työnantajalla ei ole mahdollisuutta kuntoutukseen, kuntoutussuunnitelman laatimisessa voi käyttää apuna työvoimatoimiston ammatti- ja koulutustietopalveluja tai ammatinvalinnanohjausta. Jos työnantajalta ei löydy sopivaa työtä, työntekijä voi kouluttautua muihin tehtäviin Ilmarisen tuella, Ilmarisen kuntoutusesittelijä Ella Rosenström neuvoo. MARLEENA KANTOLA Lisätietoja: tai numerosta (ammatillinen kuntoutus), (Motivo-palvelut) Ilmarisen uutiset 1/

18 En pidä NEODES Maisa Alanteen (vas.) ja Sini Kivihuhdan mielestä eläkeuudistus tuo lisää joustoa siihen ikään, jolloin työelämästä poistutaan. Toukokuussa 65 vuotta täyttävä Marja-Liisa Alanne on työelämässä harvinaisuus. Useimmat ikätoverit ovat hänen iässään viettäneet eläkepäiviään jo pitkän tovin, mutta Alanne on toista maata. Marja-Liisa Alanteen ei tarvinnut kauan miettiä vastaustaan esimiehensä viime vuoden lopulla tekemään työtarjoukseen ottaa vastaan puolisentoista vuotta kestävä osastopäällikön sijaisuus. Kun perheelläkään ei ollut mitään asiaa vastaan, oli asia sillä selvä. En koe itseäni vanhaksi, vaikka neljän lapsenlapsen mummo olenkin. Kun lisäksi olen terve, niin ajattelin, että miksipä en vielä kerran tarttuisi uuteen haasteeseen ja kokeilisi hyppyä osastopääl- Ikä ei ole ihmisen ominaispiirre Asiakasyhteysjohtaja Sini Kivihuhdan mielestä ihmisten lokeroimisessa iän mukaan on menty aivan liian pitkälle. Kaikkihan me olemme jonkun ikäisiä. Ikä ei ole ihmisen ominaisuus, vaan tarkasteluajankohdan tilanne. Paljon mielenkiintoisempaa on tietää, millainen ihminen on, mitä hän on oppinut ja haluaako hän vielä oppia uutta. Asiakasyhteysjohtaja Sini Kivihuhta sanoo Marja-Liisa Maisa Alanteen nimittämisen vt. osastopäälliköksi olleen selvän tuntuinen ratkaisu alusta alkaen. Nimityksellä oli lähiesimiesten tuki ja ratkaisu sopi yksiin myös Kivihuhdan omien ajatusten kanssa. 18 1/2005 Ilmarisen uutiset Maisa oli osaamiseltaan, kokemukseltaan ja henkilönä sekä pätevä että sopiva kyseiseen tehtävään. Kilometrit eivät hänessä paina, joten hänen ikänsä pääsi melkein unohtumaan. Kun sitten kävi ilmi, että hän oli jäämässä eläkkeelle, hänen jatkohalujaan kysyttiin ja hän suostui. Näin asiat loksahtivat kohdalleen. Nuorten ja ikääntyvien käsikynkkä on voimavara Kivihuhdan mielestä erilaisuus on pitkällä aikavälillä työyhteisön voimavara. Erilaisuus tarkoittaa eri-ikäisiä sekä eri koulutuksen ja eri sukupuolen edustajia, jotka yhdessä luovat sellaista osaamista, jota ilman toista ei syntyisi. Ikääntyvien hyviksi puoliksi mainitaan usein heidän osaamisensa, kokemuksensa ja sitoutuneisuutensa. Niihin kuuluu myös tietynlainen itseluottamus; vanhempana jo suurin piirtein tietää, mitä haluaa ja mihin pystyy. Toisaalta, ikääntyneet saattavat jumiutua esimerkiksi vanhoihin toiminta-

19 kiirettä eläkepäiville likön suuriin saappaisiin, toukokuussa 65 vuotta täyttävä Alanne perustelee päätöstään. Aikaisemmin Ilmarisen perinnässä maksupäällikkönä työskennellyt Alanne aloitti uudessa tehtävässään vuodenvaihteessa. Työt jatkuvat näillä näkymin ainakin elokuuhun 2006 saakka. Eläkeajatukset eivät päällimmäisenä mielessä Uuden eläkelain myötä Alanne olisi ollut oikeutettu täydelle vanhuuseläkkeelle jo helmikuun alusta, mutta ei hänellä ollut mitään kiirettä jäädä eläkkeelle heti tilaisuuden tullen. Jo ennen nimitystäänkin hän oli lupautunut jatkamaan töitään seuraajansa perehdyttämisen ajaksi. Eläkkeelle jäämiselleen hän ei tunnusta uhranneensa liiemmin ajatuksia saati, että olisi monien tavoin huokaillut tuttua mantraa, että kunpa pääsisin jo eläkkeelle. Eläkeiän lähestymiseen hän kertoo oikeastaan havahtuneensa vasta, kun työkaverit olivat ottaneet asian puheeksi. Hän sanoo nauraen, ettei aikaisemmin ole edes miettinyt ikäänsä, mutta nyt hänkin sen jo tiedostaa, kun siitä on viime aikoina niin paljon puhuttu, ja viittaa nimityksensä herättämään kohuun. Olen saanut lukuisia sähköposteja, ja käytävillä ovat monet tarttuneet hihasta toivottaakseen onnea ja hihkuneet, että onpa upea juttu. Eräs aikakausilehtikin on vinkin saatuaan tehnyt jutun työssä jatkamisestani. Mielekäs työ antaa pontta jaksamiseen Alanne tunnetaan hyvin talossa, sillä hänellä on palvelusvuosia takanaan lähes yhtä paljon kuin Ilmarisella on historiaa, 42 vuotta. Työuraan mahtuu monenlaisia tehtävänimikkeitä esimiehestä jaostopäällikköön ja toimistopäälliköstä maksupäällikköön, mutta koko ajan hän on ollut tekemisissä myös konkurssi- ja perintäasioiden kanssa. Työni on ollut mielenkiintoista ja olen saanut riittävästi uusia haasteita. Aina on riittänyt uutta opeteltavaa. Toisaalta olen myös kokenut, että minulla itsellänikin on jotain annettavaa Ilmariselle. Mielekäs työ ja hyvä terveys ovat antaneet pontta jaksamiselleni. Vuoden alussa voimaan tullut eläkeuudistus toi tullessaan uudet eläkeiät, jotka mahdollistavat vanhuuseläkkeelle jäämisen 63 ja 68 ikävuoden välillä. Minkälaisia ajatuksia ne Alanteessa herättävät? Me ihmiset olemme erilaisia ja me vanhenemmekin eri tavalla. Toiset sairastelevat ja uupuvat aikaisemmin, toisilla taas riittää energiaa pidempään. Toisaalta työtkin ovat erilaisia ja kuluttavat ihmistä eri tavalla. Uudet eläkeiät tarjoavat eläkkeelle jäämiseen tervetullutta marginaalia. Oman lisämausteensa tuo myös mahdollisuus parantaa omaa eläketurvaansa vanhemmalla iällä, jos intoa ja terveyttä työssä jatkamiseen riittää. Työnantajia hän kannustaa pitämään kiinni kokeneista, osaavista työntekijöistään. Nuoret ovat kyllä nopeita ja näppäriä tietokoneiden käyttäjiä, ja fiksuja muutenkin, mutta meillä ikääntyneillä on paljon kokemuksen myötä kertynyttä tietoa, jota ei koulunpenkillä opita. Paras tulos työelämässä saavutetaan, kun lyödään yhteen nuorten into ja vanhempien kokemus. LÄHDE: EUROSTAT /KELA Työllisten osuus vuotiaista (%) Miehet ja naiset = EU 25 Ruotsi Norja Tanska Englanti Portugali Suomi Irlanti Hollanti Kreikka Espanja Saksa Ranska Itävalta Italia Luxemburg Belgia tapoihin. Osaaminen voi muodostaa painolastin ja eteen voi nousta poisoppimisen vaikeus. Ja toki rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että iän myötä luonteenpiirteetkin vahvistuvat, niin hyvässä kuin pahassa. Nuoret puolestaan tuovat uutta ajattelua ja uutta osaamista. He myös pakottavat meidät korjaamaan luutuneita ajattelutapojamme. Ihmiset vanhenevat eri tavoin Sini Kivihuhta pitää hyvänä, että eläkeuudistuksen vuoden alusta tuomat uudet vanhuuseläkkeen ikärajat antavat yksilöllistä joustoa siihen vanhuuden määritelmään, milloin työelämästä poistutaan. Ihmiset vanhenevat kovin eri tavoin. Ei ikääntyminen ole sairaus, eikä se välttämättä johda uupumiseen. Sairastumiset ovat tietysti asia erikseen, ja sellaisia tapauksia varten työeläkejärjestelmä tuo hyvän toimeentuloturvan. Kivihuhdan mukaan ikääntyville kannattaa antaa aikaa oppimiseen. Jaksamista pitää tarvittaessa tukea erilaisin työaikajoustoin, esimerkiksi osa-aikaistamista hän pitää hyvänä keinona keventää työtaakkaa. Kun ihminen lisäksi saa arvostusta ja hänelle annetaan haasteita ja vastuuta, joilla hänen motivaatiotaan pidetään yllä, uskon, että hinku eläkkeelle kääntyy haluksi jatkaa työntekoa, 45-vuotias ja 22 vuotta Ilmarista palvellut asiakasyhteysjohtaja sanoo vakuuttaen, että hänellä itsellään on toinen mokoma työelämää vielä edessäpäin. RAILI OKSA Ilmarisen uutiset 1/

20 Yritysten maksuluokat selviävät aikaisintaan elokuussa Työkyvyttömyysmaksu muuttuu maksuluokkamallin mukaiseksi Vuodesta 2006 alkaen suurtyönantajan työkyvyttömyyseläkemaksun laskenta muuttuu. Työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuvan omavastuun korvaavat maksuluokat, jotka määräytyvät yrityksen työkyvyttömyysriskin mukaan. Yrityksen maksuluokka tulee olemaan tiedossa jo ennakkomaksua määrättäessä. Yrityksiä kiinnostaa tietenkin, mihin maksuluokkaan ja mille tasolle työkyvyttömyysmaksu vuonna 2006 asettuu. Maksuluokan laskeminen on kuitenkin mahdollista aikaisintaan vuosilaskennan jälkeen elokuussa. Muutokset nykyiseen laskentaan ovat suuret ja siksi tietojärjestelmien muutokset vaativat paljon työtä. Työkyvyttömyysmaksutaso ei muutu ja maksu säilyy yrityksillä yleensä nykyisellä tasolla. Työkyvyttömyysmaksun laskemista varten työkyvyttömyyseläkkeiden menoa ei enää seurata yksilöllisesti, vaan työkyvyttömyysmaksu on yrityksen maksuluokkaan perustuva taulukkomaksu. Maksuluokka määräytyy yrityksen työntekijöille aikaisempina vuonna myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden perusteella. Työkyvyttömyysmaksu on siis etukäteen määrätyn maksuluokan mukainen eikä saman vuoden aikana myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä enää tule vuosilaskennassa lisämaksua tai -palautusta. Jos yrityksessä on laskentavuonna alkanut keskimääräistä enemmän työkyvyttömyyseläkkeitä, ei maksu nouse sinä vuonna. Vastaavasti maksu ei takautuvasti alene, vaikka jonakin vuonna eläkkeitä todetaan alkaneen normaalia vähemmän. Vaikutukset näkyvät vasta seuraavien vuosien maksutasossa. Työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat siten jatkossakin yrityksen TEL-maksuun, joten työhyvinvointiin kannattaa panostaa edelleen. Vaikutukset näkyvät kuitenkin jonkin verran hitaammin kuin nykyisin. Maksuluokkajärjestely koskee vain työkyvyttömyyseläkkeitä. Työttömyyseläkkeissä omavastuulaskenta säilyy ennallaan. Miten maksuluokka lasketaan? Yritykselle lasketaan riskisuhde, joka kertoo, mikä on sen työkyvyttömyysriski suhteessa TEL:n keskimääräiseen työkyvyttömyysriskiin. Riskisuhde lasketaan edelliseltä vuodelta vuosilaskennan jälkeen yrityksen uusien työkyvyttömyyseläkkeiden perusteella. Eläkemeno Maksuluokat Maksuluokka Luokkakerroin Maksukerroin (= 2 v:n riskisuhteiden keskiarvo) 11 yli 5 5,5 10 4,00 4,99 4,5 9 3,00 3,99 3,5 8 2,50 2,99 2,75 7 2,00 2,49 2,25 6 1,50 1,99 1,75 5 1,20 1,49 1,35 4 perusluokka 0,80 1, ,50 0,79 0,65 2 0,20 0,49 0,35 1 alle 0,2 0,1 lasketaan eläkkeiden keskimääräisen keston mukaan eikä eläkkeiden päättymistä oteta huomioon. Yrityksen ikärakenne otetaan laskennassa huomioon, eikä se sinänsä nosta yrityksen maksuluokkaa. Yrityksen riskisuhde lasketaan satunnaisten heilahtelujen vuoksi kahdelta vuodelta. Näiden kahden vuoden keskiarvo (=luokkakerroin) ratkaisee, mihin maksuluokkaan yritys kuuluu. Esimerkiksi vuoden 2006 maksuluokka perustuu vuosien 2003 ja 2004 riskisuhteeseen. Riskisuhde on yli yksi, jos yrityksessä on keskimääräistä enemmän työkyvyttömyyseläketapauksia. Jos taas eläkemeno on keskimääräistä pienempi, on riskisuhde alle yksi. Maksuluokissa eri maksu Maksuluokkia on kaikkiaan 11. Mitä vähemmän yrityksellä on työkyvyttömyyseläketapauksia, sitä alempaan 20 1/2005 Ilmarisen uutiset

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 Ilmarisen vuosi 2010 Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 1 2 Keskeisiä havaintoja vuodelta 2010 Työeläkevakuutusten myynnin tulos erinomainen Sijoitustuotto alan kärkeä Pitkän aikavälin tuotto hyvällä

Lisätiedot

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014 Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteralla vakaa alkuvuosi Sijoitusten markkina-arvo 5,7 miljardia euroa (5,6 mrd. ) ja tuotto 3,4 % (-0,7 %) Vakavaraisuus

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Ilmarisen tilinpäätös 2007. Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas

Ilmarisen tilinpäätös 2007. Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas Ilmarisen tilinpäätös 2007 Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas 1 2 Talouden kehitys 2007 Loppupuolella vuotta USA:n asuntoluottokriisin heijastusvaikutukset hidastivat talouskasvua erityisesti Yhdysvalloissa.

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015 Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 1 SIJOITUSTUOTTO ERINOMAINEN Tammi maaliskuu 2015 Sijoitustuotto 7,1 % Osakesijoitusten tuotto 14,9 % Korkosijoitusten tuotto 1,2 % Kiinteistösijoitusten

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009 Ajattelemme eteenpäin Kausi 1.1.-30.9.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi lähes 9 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon Sijoitusten tuotto oli

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskeiset tunnusluvut Pro forma 31.12.2014 31.12.2013 31.12.2013 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 022,9 1 602,7 2 929,0 Eläkkeensaajille

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Etera alkuvuonna 2010 Vakuutusmaksutulo kääntyi kasvuun Uusien TyEL-vakuutusten myynti kasvoi Sijoitukset tuottivat 2,6 % Vakavaraisuus vahvistui ja kokonaistulos

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Vahva vuosi, hyviä tuloksia 7,1 % Sijoitusten tuotto 40,0 mrd. Sijoitusten markkina-arvo 10,3 mrd., 34,0 % Vakavaraisuus 862 000 Suomalaisen eläketurva 4,3 mrd. Vakuutusmaksutulo

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015 Veritas Eläkevakuutus VAHVA TULOS ENSIMMÄISELTÄ VUOSIPUOLISKOLTA Tuotto 5,8 % Parhaiten tuottivat noteeratut osakkeet 13,3 % Vakavaraisuus 31,8 % TyEL-palkkasumma 1 618,6 milj.

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

TULOSKATSAUS 1.1.-31.12.2005. Veritas-ryhmä. Ennakkotiedot

TULOSKATSAUS 1.1.-31.12.2005. Veritas-ryhmä. Ennakkotiedot TULOSKATSAUS 1.1.-31.12.2005 Veritas-ryhmä Ennakkotiedot Veritas-ryhmä AVAINLUVUT 2005 2004 % Vakuutusmaksutulo, milj. 427,8 397,2 7,7 Sijoitustoiminnan nettotuotot, käyvin arvoin, milj. 219,2 155,8 40,7

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 Eläkejärjestelmä uudistuu -haaste työyhteisön johtamiselle Kari Puro Eläkeuudistuksen päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä

Lisätiedot

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA Huomioita työeläkesijoituksista 2011 Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat Työeläkkeiden rahoitus ja sijoitustoiminta Lähtökohta Etuussäännöksistä johdettava eläkevastuu (eläkemeno) rahoitetaan

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus 2011. Eläke-Tapiola. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton

Puolivuosikatsaus 2011. Eläke-Tapiola. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton Eläke-Tapiola Tilintarkastamaton Tunnusluvut Tiivistelmä tunnusluvuista 1-6/2011 1-6/2010 1-12/2010 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo Milj. euroa 758,5 717,5 1 425,7 Maksutulon muutos % 5,7 0,3 2,7 Vastuuvelka

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014

Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014 Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014 Vakuutusliike Vakuutusliike - avainluvut 2014 2013 % Vakuutusmaksutulo, milj. 470,2 452,8 3,9 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 454,8 432,0 5,3 TyEL-palkkasumma,

Lisätiedot

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Miksi työurien pidentäminen on tärkeää? Työ on hyvinvoinnin lähde, sekä yksilölle että yhteiskunnalle Eläkejärjestelmä kestää lyhyetkin työurat, mutta kansantalous

Lisätiedot

ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA. Anna Hyrske 10.04.2013

ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA. Anna Hyrske 10.04.2013 ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA Anna Hyrske 10.04.2013 HUOLEHDIMME LÄHES 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL 37 500 yritystä YEL 58 800 yrittäjää Työeläkemaksut Eläkkeiden maksuun

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2013 2012 % Vakuutusmaksutulo, milj. 452,8 458,2-1,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 432,0 402,8 7,3

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2015 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 4,9 %. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi 21 miljardiin euroon.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005 Veritas-ryhmä Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 2005 AVAINLUVUT 1-6/2005 1-6/2004 2004 Vakuutusmaksutulo, milj. 196,9 184,2 388,9 Sijoitustoiminnan nettotuotto, käyvin arvoin,

Lisätiedot

Elo yritysten rahoittajana Tekes 25.8.2015. Silja Bjondahl, Eeva Grannenfelt

Elo yritysten rahoittajana Tekes 25.8.2015. Silja Bjondahl, Eeva Grannenfelt Elo yritysten rahoittajana Tekes 25.8.2015 Silja Bjondahl, Eeva Grannenfelt Elo pähkinänkuoressa Keskinäinen, asiakkaidensa omistama yhtiö Huolehtii asiakasyritystensä työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Hankintaseminaari Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Etera on työeläkkeiden osaaja Etera on asiakkaiden omistama keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Vakuutamme yksityisyrittäjistä

Lisätiedot

Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007

Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007 Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007 1 1.1. - 30.6.2007 1.1. - 30.6.2006 1.1. - 31.12.2006 Vakuutusmaksutulo, milj. euroa 1 365,0 1 360,0 2 652,6 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, milj. euroa 1 245,1

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-Talo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike - avainluvut 1 6/2011 1 6/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 207,4 187,5 380,4 TyEL-palkkasumma, milj.

Lisätiedot

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 Olemme paras kumppanisi tuloksellisessa työkyvyn johtamisessa Työkykypalvelu on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Perustietoa Kevasta 2014

Perustietoa Kevasta 2014 Perustietoa Kevasta 2014 Keva Hoitaa koko julkisen sektorin henkilöstön eläkeasioita Vastaa kunta-alan eläketurvan rahoituksesta Kehittää eläketurvaa ja työelämää Tehokas eläkeasioiden käsittelijä ja tuottava

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 1 SIJOITUSTUOTTO HYVÄLLÄ TASOLLA Tammi syyskuu 2014 Sijoitustuotto 5,7 % Osakesijoitusten tuotto 8,8 % Korkosijoitusten tuotto 3,1 % Kiinteistösijoitusten tuotto

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014

Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014 Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014 Työkyvyttömyydestä valtavat kustannukset työnantajille ja kansantaloudelle Suomi on OECD:n kärkimaita sairauspoissaoloissa

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015 Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ Tammi kesäkuu 2015 Sijoitusympäristö muuttui hyvin haastavaksi osakekurssien

Lisätiedot

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä smo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 2 Esityksen sisältö* Oletukset Eläkemeno ja etuustaso TyEL:n rahoitus Yhteenveto * Esitelmä

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoituksen puitteita 25/09/2013

Yrityskaupan rahoituksen puitteita 25/09/2013 Yrityskaupan rahoituksen puitteita 25/09/2013 Rahoitusnäkymät yrityskaupoissa Markkinatilanne Rahoituksen saatavuus Hinnoittelu Lainamaturiteetti Vakuudet Yrityscaseja Kysymyksiä 2 25/09/2013 Markkinatilanteesta

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015 Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OSAKEKURSSIEN LASKU HEIJASTUI SIJOITUSTUOTTOON Tammi syyskuu 2015 Sijoitustuotto 3,1 % Osakesijoitusten tuotto

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot