ilmarinen Kestääkö hyvinvointi? Leif Fagernäs: UUTISET Asiakkaat hyötyvät hyvästä tuloksesta Työeläkevarojen sijoittamisella on väliä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ilmarinen Kestääkö hyvinvointi? Leif Fagernäs: UUTISET Asiakkaat hyötyvät hyvästä tuloksesta Työeläkevarojen sijoittamisella on väliä"

Transkriptio

1 ilmarinen Ilmarisen lehti TEL- ja YEL-asiakkaille 1/2005 UUTISET Leif Fagernäs: Kestääkö hyvinvointi? Asiakkaat hyötyvät hyvästä tuloksesta Työeläkevarojen sijoittamisella on väliä Kuntoutus on yhteispeliä

2 PÄÄKIRJOITUS Kaikki vastuunkantoon Tämän lehden numerossa kirjoitetaan esimerkiksi Ilmarisen viime vuoden tuloksesta, työeläkealan sijoitustoiminnan kehityshankkeista ja kuntoutuksesta. Kaikki nämä asiat liittyvät vastuunkantoon suomalaisesta työeläketurvasta. Työeläkeyhtiön tulos riippuu paljolti siitä, miten sijoitustoiminnassa menee. Ilmarinen on päättänyt sijoittaa haltuunsa uskotut tulevien eläkkeiden maksuun tarkoitetut varat siten, että niistä saadaan mahdollisimman hyvä tuotto pitkällä aikavälillä. Tätä sijoituspolitiikkaa Ilmarinen on noudattanut johdonmukaisesti vuodesta 1997, eli siitä asti kun työeläkesijoittamisen reunaehtojen muutos sen on mahdollistanut. Hyvillä sijoitustuotoilla on tärkeä merkitys siinä, että työeläkemaksut pysyvät kohtuullisina. Samalla kannetaan tietysti vastuuta tulevien sukupolvien eläkkeistä. Tänä keväänä on menossa hanke, jonka tarkoitus on selvittää, voidaanko työeläkevaroja sijoittaa vielä tuottavammin turvaavuudesta tinkimättä. Samalla selvitetään, voidaanko suomalaisen elinkeinoelämän menestystä lisätä ohjaamalla sijoituksia enemmän Suomeen. Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Leif Fagernäs korostaa lehtemme haastattelussa, että globaalissa kilpailussa työnantajilla ei ole varaa merkittävästi kohoaviin työeläkemaksuihin. Tärkein keino työeläkemaksujen kurissa pitämiseen on se, että ihmiset jatkaisivat työelämässä muutaman vuoden nykyistä 59 vuoden ikää pidempään. Tämän tavoitteen toteutumiselle on laskelmissa annettu aikaa monia vuosikymmeniä. Nyt kannattaa paneutua siihen, miten yhteistyöllä saataisiin aikaan riittävän vahvaa liikettä oikeaan suuntaan. Selvää on, että taloudelliset kannusteet eivät yksin riitä. Työeläkeyhtiöllä on oma paikkansa myös työssä jaksamisen tukemisessa. Ilmarinen on kehittänyt yhteistyössä yritysasiakkaidensa ja verkostonsa kanssa Motivo-työhyvinvointipalvelun. Se tarjoaa asiantuntija-apua ja tehokkaiksi todettuja toimintamalleja työhyvinvoinnin edistämiseksi työpaikoilla. Työkyvyttömyyden uhka pyritään havaitsemaan niin varhain, että työkyvyttömyys voidaan työeläkekuntoutuksen avulla ehkäistä tai ainakin myöhentää sen alkamista. Tähän pyritään muun muassa siten, että työpaikan, työterveyshuollon ja eläkeyhtiön yhteistyötä lisätään. Ilmarinen jakaa tietoa parhaista käytännöistä työkyvyttömyysriskien hallitsemiseksi niin, että kuntoutuksen mahdollisuudet osataan hyödyntää. Myönteistä on se, että Ilmarisessa kuntoutushakemusten määrä tuplaantui viime vuonna. Kuntoutuksen taloudelliset kustannukset jäävät murto-osaan työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuksista. Työkyvyttömyysriskin hallinta on siinäkin mielessä erinomaista toimintaa, että se hyödyttää kaikkia osapuolia yksilöstä yhteiskuntaan. Pidetään kaikki huolta itsestämme. SATU MEHTÄLÄ Viestintäjohtaja ilmarinen Ilmarisen lehti TEL- ja YEL-asiakkaille 1/2005 Leif Fagernäs: Kestääkö hyvinvointi? ILMARISEN UUTISET JULKAISIJA: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Satu Mehtälä TOIMITTAJAT: Marjo Hynninen, Marleena Kantola, Sami Kelhä, Raili Oksa, Eila Parkkonen TOIMITUSKUNTA: Risto Ali-Penttilä, Pirkko Auvinen, Juha Elovirta, Ari Jaatinen, Anne Koivula, Jari Puhakka, Lise- Lotte Rautio-Murros, Paula Ojala-Ruuth, Ulla Pihlajamäki, Jaakko Tuomikoski, Reetta Wiik KÄYNTIOSOITE: Porkkalankatu 1, Helsinki POSTIOSOITE: Ilmarinen PUH FAKSI INTERNET: SÄHKÖPOSTI (YLEINEN): SÄHKÖPOSTI (HENKILÖKOHTAINEN): ILMARISEN PALVELUPISTEITÄ ovat myös Pohjolan, A-Vakuutuksen ja Pohjantähden paikalliset konttorit LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto REPROTYÖ: HEKU PAINOPAIKKA: Acta Print Oy ISSN: X PAINOS: Painettu huhtikuussa 2005 UUTISET Asiakkaat hyötyvät hyvästä tuloksesta Työeläkevarojen sijoittamisella on väliä Kuntoutus on yhteispeliä KANSIKUVA: HEIDI PIIROINEN 2 1/2005 Ilmarisen uutiset

3 ilmarinenuutiset H u h t i k u u 1 / 0 5, s i s ä l t ö : 8 EK:n Leif Fagernäs suurten kysymysten äärellä KUVA: HEIDI PIIROINEN Toimitusjohtaja Leif Fagernäsin TYÖELÄMÄ mukaan yksi työnantajajärjestön keskeisiä huolenaiheita on, kestääkö suomalainen hyvinvointi ja sen rahoitus väestön ikääntyessä. Olennaisena osana siihen liittyy myös työeläkejärjestelmän kestävyys. Globaalissa kilpailussa työnantajat eivät ole valmiita kohoaviin maksuihin. Erilaisia etuuksia on arvioitava kriittisesti. Elinkeinoelämän keskeisimpiä haasteita on suomalaisesta hyvinvoinnista ja eläkejärjestelmän kestävyydestä huolehtiminen, EK:n Leif Fagernäs sanoo. Tulos Ilmarisella hyvä tulos... 4 Sijoitukset Työeläkevarojen sijoittamista tutkitaan... 5 Monipuolisia rahoitusratkaisuja asiakkaille Henkisestä hyvinvoinnista tulee huolehtia yhtä hyvin kuin fyysisestä puolesta, Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen korostaa. Työkyvyttömyysriskin hallinta Mielen eheys kyky reagoida ongelmiin rakentavasti Masennus työkyvyttömyyden syynä kasvaa Kuntoutus on yhteispeliä Suuryritysten työkyvyttömyysmaksu muuttuu s.16 s.14 Työssä jatkaminen Ei kiirettä eläkepäiville Ikä ei ole ihmisen ominaispiirre Palvelut Vakuutuspalvelu verkossa helpottaa työeläkeasioiden hoitoa Eläkeuudistus Lisäeläkkeet täydentävät työeläketurvaa Vanhuuseläke maksuun ensimmäisen eläkekuukauden aikana Kolumni... 7 Karttumia Info Svenska sidor Asiakastilaisuudet Työkyvyn ylläpitoon pitää herätä jo siinä vaiheessa, kun vaivat eivät vielä uhkaa työtä, Helena Salminen YIT:ltä sanoo. Kun ihminen saa arvostusta ja hänelle annetaan haasteita, hinku eläkkeelle kääntyy haluksi jatkaa työntekoa, uskovat Sini Kivihuhta (vas.) ja Marja-Liisa Alanne. s.18 Ilmarisen uutiset 1/2005 3

4 Ilmariselta jälleen hyvä tulos Kari Puro myhäilee tyytyväisenä, sillä Ilmarisen viime vuoden tulos oli hyvä. Asiakkaat hyötyvät hyvästä tuloksesta TEL-maksun alennuksina. KUVA: NEODES / ESKO TUOMISTO Ilmarisen hyvä tuloskehitys sai jatkoa vuonna Osakekurssien myönteisen kehityksen seurauksena sijoitusten tuotoissa yllettiin miltei edellisen vuoden tasolle ja yhtiön vakavaraisuus vahvistui entisestään. Hyvästä tuloksesta hyötyvät Ilmarisen asiakkaat, sillä yhtiö varasi TEL-maksun alentamiseen 45,0 miljoonaa euroa, kolmanneksen enemmän kuin edellisenä vuonna. Maksettavana olevien eläkkeiden määrä kasvoi tasaisesti. Uusia eläkepäätöksiä annettiin noin ja eläkepäätöksiä kaikkiaan, mukaan lukien jo maksussa oleviin eläkkeisiin annetut jatkopäätökset, noin Ilmarinen mittaa eläkehakemusten käsittelyn tehokkuutta keskimääräisellä käsittelyajalla eläkelajeittain ja eläkepäätösten laatua ratkaisujen pysyvyydellä muutoksenhakuasteissa. Molemmissa yhtiö on pysynyt vertailuryhmäänsä parempana. Vuonna 2004 astui voimaan ammatillisen kuntoutuksen uudistus. Työeläkelakien mukaisen ammatillisen kuntoutuksen myöntäminen on ollut harkinnanvarainen etuus, mutta uuden lain myötä hakijalla on oikeus hakea muutosta eläkeyhtiön päätökseen. Kuntoutujien lukumäärä kasvoi edellisvuodesta 12 prosenttia. Avainluvut Muutos % Vakuutusmaksut, milj ,3-0, , ,9 Maksetut eläkkeet, milj. 1) 1 933,1 1, , ,3 Kokonaisliikekulut, milj. 87,7 10,5 79,4 70,6 Vastuuvelka, milj ,6 7, , ,5 Taseen loppusumma käyvin arvoin, milj ,5 9, , ,6 Toimintapääoma, milj ,8 21, , ,1 % vastuuvelasta 25,6 22,3 18,1 suhteessa vakavaraisuusrajaan 2,3 2,2 1,9 Sijoitukset, käyvin arvoin, milj ,6 10, , ,6 Sijoitusten tuotto käyville arvoille, % 7,8 8,7-0,5 Eläkkeensaajia , TEL-vakuutuksia , TEL-vakuutettuja , YEL-vakuutuksia , Henkilöstö , ) sisältää vastuunjaon Ilmarisen usean vuoden ajan jatkunut markkinaosuuden kasvu taittui, kun pääasiassa yhden suuren asiakkaan lähteminen toiseen yhtiöön johti TEL-vakuutettujen määrän alenemiseen. Samasta syystä vakuutusmaksutulo säilyi edellisen vuoden tasolla. Tätä menetystä paikkaa Ilmarisen menestys uusien TEL-vakuutusten myynnissä: vuonna 2004 tehty määrätietoinen myyntityö merkitsee yli sadan miljoonan euron maksutulon kasvua vuositasolla. Yhtiön riskinkantokykyä ja vakavaraisuutta mittaava toimintapääoma kasvoi sekä euromääräisesti että suhteessa yhtiön vastuuvelkaan. Sijoituksille saatu tuotto oli lähes kahdeksan prosenttia, ja tämä ylitti miltei olemattomaksi jääneen inflaation runsaalla seitsemällä ja puolella prosenttiyksiköllä. Eri sijoituslajeista osakkeet tuottivat parhaiten. Osakkeiden osuus yhtiön sijoitusvarallisuudesta oli kasvanut vuoden loppuun mennessä miltei 30 prosenttiin oltuaan edellisenä vuonna neljäsosa sijoituksista. Osakesijoitusten lisääminen on sopusoinnussa työeläkesijoittamisen kehityshankkeiden kanssa. 4 1/2005 Ilmarisen uutiset

5 Eläkehakemusten käsittelyajat, vrk Asiakashyvitykset työnantajan TEL-maksusta % vastuuvelasta Vakavaraisuusseuranta Toimintapääoma ja sen rajat Ilmarinen muut TEL / YEL-laitokset Prosenttia , , ,5 4 2, ,2 2, Työkyvyt. eläkkeet Työttöm. eläkkeet Perheeläkkeet Osa-aikaeläkkeet Vanhuuseläkkeet taseeseen sisältyvä toimintapääoma Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin arvostuserot ja muut taseen ulkopuoliset erät 20 Ilmarisen vuosituotto Reaalinen keskituotto (8v) Tavoitevyöhyke Muut yhtiöt keskimäärin 16 13,8 16,1 35, ,5 25,6 9,0 8,7 7,8 6,9 8 18,1 22,3 5,3 4 2,8 0 1,2 0, Keskit. Vakavaraisuusraja (8v) Työeläkevarojen sijoittamista tutkitaan Työeläkevarojen sijoittamisella on väliä. Työeläketurvan pysyvyyden kannalta on tärkeää, ettei maksu kohoa liian korkeaksi. Prosenttiyksikkö lisää tuotoissa leikkaisi pitkällä aikavälillä työeläkemaksua prosenttiyksikön verran sekä työnantajien että työntekijöiden osalta. Kun työeläkesijoittamisessa on kymmenien vuosien aikahorisontti, lyhyen aikavälin heilahteluista ei ole suurta haittaa. Sijoittaminen sellaisiin kohteisiin, joilla on korkea tuotto-odotus, mutta joihin liittyy suurta vuotuista heilahtelua, sopii tähän asetelmaan hyvin. Sijoitustoiminnassa hallitusta riskinotosta saa korvauksen korkeampana tuottona, ja liiallinen riskinoton varominen voikin kostautua työeläkemaksun nousuna kestämättömän korkealle tasolle. Pulmana on, että huonolla onnella myös liiallinen riskinotto voi johtaa tuottojen jäämiseen vaatimattomiksi. Myös tällaisessa tulevaisuudenkuvassa maksutaso nousisi liikaa. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt, jotka edustavat kumpaakin työeläkemaksun maksajaosapuolta, joutuvat punnitsemaan näitä erisuuntaisia tekijöitä. Järjestöt valmistautuvatkin linjaamaan näitä kysymyksiä eläkeneuvotteluryhmässään kuluvana keväänä. Työeläkealan asiantuntijat tekevät heille pohjatyötä. Edellinen uudistus onnistui hyvin Samantapaisessa tilanteessa oltiin vajaat kymmenen vuotta sitten. Vuoden 1997 alusta uudistettiin työeläkesijoittamisen puitteet, jotta voitaisiin sijoittaa enemmän osakkeisiin. Tulos on ollut hyvä. Eläketurvakeskus perustaa pitkän aikavälin maksutasoennusteensa oletukseen, jonka mukaan sijoitusten tuotto ylittäisi inflaation keskimäärin 3,5 prosentilla vuosittain. Kuluneiden kahdeksan vuoden aikana tämä oletus on ylitetty reilusti. Ilmarinen otti haasteen vastaan työeläkeyhtiöistä vakavimmin, ja yhtiön sijoitustuotot ovat olleet keskimäärin 6,9 prosenttia vuosittain, mikä ylittää inflaation 5,3 prosenttiyksiköllä. Sijoitustoiminnan osalta maailma on Ilmarisen uutiset 1/2005 5

6 kuitenkin vuosi vuodelta kehittynyt. Uusia mahdollisuuksia on tarjolla ja vanhoja opitaan hyödyntämään yhä paremmin. Ei ole perusteltua tyytyä saavutettuun, vaan tulee katsoa, pystyttäisiinkö sijoitustoiminnan puitteita edelleen kehittämään tehokkaammiksi parantamalla työeläkevakuuttajien riskinkantokykyä. Suomessa tehty työpanos on tärkeä Vaikka Suomessa työeläkkeisiin onkin varauduttu ennakkorahastoinnilla paremmin kuin useimmissa muissa maissa, työeläkkeiden rahastointi on vain osittaista. Kunkin vuoden työeläkkeistä kolme neljäsosaa rahoitetaan saman vuoden työeläkemaksulla. Mitä suurempi on kansantalouden palkkasumma, sitä pienemmällä maksuprosentilla tästä selvitään. Toisena työeläkesijoittamiseen liittyvänä selvityskohteena onkin, voitaisiinko sijoitusten suuntaamisella jotenkin edistää työllisyyttä Suomessa. On selvittämättäkin tiedossa, että EU:n jäsenmaana Suomi ei voi säädöksin ohjata työeläkesijoittamista kohdistumaan Suomeen. On myös melko selvää, että tällainen säätely olisi suunnitelmatalouden tapaan helposti haitaksi tuolle toiselle päämäärälle, eli tuottojen parantamiselle. Hajauttaminen riskienhallintakeinona Hajauttaminen on sijoitustoiminnan riskienhallintakeinoista tärkeimpiä. Samaan tuotto-odotukseen päästään sijoitukset hajauttamalla pienemmällä riskillä kuin laiminlyömällä asianmukainen hajautus. Vastaavasti hajautetulla sijoitussalkulla voidaan päästä korkeampiin tuottoihin samalla riskitasolla kuin hajauttamattomalla. Työeläkesijoittajien riskinkantokyvystä huolehtiminen onkin edellyttänyt ja edellyttää myös jatkossa sijoitusten merkittävää hajauttamista ulkomaille. Ulkomaille tehtyjen sijoitusten huomattava määrä voi kansantalouden mahdollisissa kriisivaiheissa myös olla arvaamattoman suureksi avuksi, kun näitä varoja voidaan kotiuttaa markkinoita häiritsemättä. Tänä keväänä selvitetään, voidaanko työeläkejärjestelmän sijoitustuottoja parantaa sallimalla nykyistä suurempi riskiotto turvaavuudesta tinkimättä. Kotikenttäetua ei pidä unohtaa Toisaalta kotimaahan sijoittavalla on aina etua siitä, että hän tuntee paikalliset olot parhaiten ja pystyy arvioimaan yritysten riskejä ja kehitysmahdollisuuksia. Näiden erisuuntaisten tekijöiden punnitseminen toisiaan vastaan on haastava tehtävä. Suuriin vai pieniin yrityksiin Kotimaisessa sijoittamisessa sijoittaminen suuriin noteerattuihin yrityksiin on teknisesti helppoa ja kustannustehokasta. Ongelmana voi olla, että työeläkesijoittajat ovat jo ennestään melko suuria omistajia valtaosassa kotimaisista yrityksistä. Ei myöskään ole itsestään selvää, missä määrin kotimaisen omistuksen lisääminen suurissa yrityksissä johtaisi siihen, että Suomessa työllisyys kasvaa, nämä yritykset kun ovat jo tottuneet toimimaan globaalissa ympäristössä hajauttaen omatkin riskinsä maailmalle. Pienten ja erityisesti alkuvaiheessaan olevien yritysten menestys olisi hyvinkin todennäköisesti kotimaista työllisyyttä lisäävää. Sikäli kuin näillä yrityksillä on puutetta rahasta eikä liikeideoista, ne sopisivat erittäin hyvin kohteeksi työeläkevaroille. Ei kuitenkaan suoraan, koska työeläkeyhtiöissä ei voi olla riittävän suurta asiantuntijajoukkoa tähän toimintaan yritystasolla. Epäsuora sijoittaminen rahastojen kautta ei sisällä tätä ongelmaa ja on lupaava kehittämiskohde. 6 1/2005 Ilmarisen uutiset JAAKKO TUOMIKOSKI

7 Tuottavuuden tarina Tarina kertoo rabbista, joka tiesi ratkaisun kaikkiin ongelmiin. Hän meni metsään mietiskelemään. Hän etsi pyhän paikan, teki tulen ja luki erityisen rukouksen. Ihme tapahtui. Myöhemmin hänen oppilaansa tarvitsi apua kansalleen. Hänkin meni metsään ja sanoi: Kaikkeuden Herra, kuule minua! En osaa tehdä tulta, mutta osaan lukea rukouksen. Ja jälleen ihme tapahtui. Seuraavakin rabbi lähti metsään pelastaakseen kansansa: En osaa tehdä tulta, en tunne rukousta, mutta tiedän paikan. Tämän täytyy riittää. Ja se riitti. Viran seuraava haltija kyhjötti nojatuolissaan pää käsien varassa: En osaa tehdä tulta, en tunne rukousta, enkä tiedä, missä on pyhä paikka. Voin vain kertoa tämän tarinan; sen täytyy riittää. Ja se riitti, sillä Jumala loi ihmisen, koska hän rakastaa tarinoita. Ihmisen tehtävä on kertoa tarina omasta elämästään. Tarinan pitäisi olla kaunis, ehjä ja rikas. Paras tarina on sellainen, jossa ihminen on ottanut käyttöön koko potentiaalinsa, kaikki mahdollisuutensa, toteuttanut jokaisen unelmansa. Tosielämässä näin ei koskaan käy. Paras tarina ei toteudu, koska ihmisyyteen kuuluu merkillinen paradoksi: ihminen on täysin vastuussa elämästään, vaikka hänen elämäänsä vaikuttavat asiat eivät ole kokonaan hänen hallinnassaan. Vastuumme on ikään kuin vastuuta. Meidän on suhtauduttava elämään ikään kuin voisimme aidosti aikoa ja aiheuttaa kaiken tahtomamme. Jotta yksilö voisi toteuttaa elämänsuunnitelmansa edes suurin piirtein, hän tarvitsee yhteisönsä apua. Yhteisin ponnistuksin kohtaloa saadaan vähän muokatuksi. Tuhannen euron kysymys kuuluu: kuinka paljon yksilön on uhrattava omasta hyvästään yhteisönsä hyväksi korvaukseksi kaikesta saamastaan. Jotta suomalainen yhteisö pystyisi tukemaan yksilöitään, vaurauden kasvu nähdään välttämättömäksi. Jotta kansantalous pysyisi jatkuvan kasvun kurssilla, meidän kaikkien on lisättävä tuottavuuttamme. Pitää olla enemmän tuotoksia päätä kohti tai aikayksikköä kohti. Entä jos joku ei haluakaan paahtaa tuottavuuden maksimissa? Entä jos yksilö on onnellisimmillaan tehdessään työtä minimipanoksella, koska hän haluaa elää kokonaista elämäntarinaa maksimipanoksella. J. Kristus tiedusteli aikanaan, onko ihminen sapattia vai sapatti ihmistä varten. Nykyisin kysymme toisin: onko ihminen työpäivää vai työpäivä ihmistä varten. Oma sukupolveni vastaa ainakin elämällään: ihminen on työpäivää varten. Raatamista perustellaan jälkeläisten hyvällä. Kun nyt vimmatusti ponnistelen, lapseni saavat hyvät lähtökohdat. He pääsevät aikanaan työelämään ja kykenevät olemaan yhä tuottavampia, jotta heidän lapsensa pääsevät työelämään ollakseen siellä entistä tuottavampia. Tuottavuus on koko tarina - ja se menee metsään. Kaikki eivät tahdo tuottavuustarinaa kuulla. Nuori polvi haluaa elämältään paitsi työtä myös perhe-elämää ja omaa vapaaaikaa. Kun heille kertoo, että aasialaiset jaksavat omistautua työlleen ja vain työlleen, heillä on epäilyksiä. Monet Aasian kulttuurit ovat vielä voimakkaasti yhteisöllisiä; oma elämä halutaan uhrata suvulle ja yhteisölle. Mutta jahka he pääsevät paremman elämän makuun, he ehkä haluavat samaa kuin länsimainen nuoriso. He haluavat monitahoisen tarinan. Eläkeikää jo hetken lähestyneet nurisevat. Nyt pitikin äityä tuottamaan kauemmin, koska väki vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Vanhemmiten alkaa ihmetellä sitäkin, mitä tuottavuus oikein tarkoittaa. Alhaisen tuottavuuden töistä maksetaan pennosia, vaikka ne ovat mitä tarpeellisimpia. Huimia palkkoja nauttivat tuottanevat korkeasti, vaikka heidän toimissaan ei ihmissilmällä tolkkua näkyisikään. Terveydenhuollossa tuottavuuspuheeseen on kerrassaan tympiinnytty. Tuottavuus kasvaa, kun ovi käy. Kriteeri on umpihullu. Terveyskeskuksessa tai sairaalassa haetaan vaikuttavuutta ei suoritetta aikayksikössä. Tarkoitus on, että asiakas ei palaa ovea kuluttamaan, koska hän on saanut kestävää apua terveytensä edistämiseen. Koko Eurooppa pohtii nyt, haluaako se uhrata kaikkensa kilpailukyvyn jumalille. USA suitsuttaa täyttä päätä, mutta lasten köyhyys on huippuluokkaa. Aasia kurottaa taivaaseen, mutta eikö sen kuulukin nousta omalle paikalleen maailmantaloudessa? Minkälainen on eurooppalaisen ihmisen tulevaisuuden tarina? Haluammeko jakaa tasaisemmin pientä kakkua vai leipoa valtavan kakkaran, josta kenties leikkaavat yhä harvemmat? MAIJA-RIITTA OLLILA FILOSOFI, VALTIOTIETEIDEN TOHTORI Ilmarisen uutiset 1/2005 7

8 EK:n Leif Fagernäs suurten kysymysten äärellä: Kestääkö hyvinvointi ja sen rahoitus väestön ikääntymisen? Toimitusjohtaja Leif Fagernäsin mukaan 8 1/2005 Ilmarisen uutiset tulevaisuuden suuria kysymyksiä on, kestääkö suomalainen hyvinvointi ja sen rahoitus väestön ikääntymisen. Olennaisena osana siihen liittyy myös työeläkejärjestelmän kestävyys. Globaalissa kilpailussa työnantajat eivät ole valmiita kohoaviin maksuihin. Erilaisia etuuksia on arvioitava kriittisesti, hän tiivistää elinkeinoelämän mielialat.

9 Leif Fagernäs uskoo oman kädenjälkensä näkyvän EK:ssa globalisaation hyödyntämisessä ja siihen sopeutumisessa. KUVA: HEIDI PIIROINEN Toimitusjohtaja Leif Fagernäsin, 58, hyppy suurlähettilään tehtävästä uuden Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtoon ei ollut niin suuri harppaus kuin ensi kuulemalta saattaisi kuvitella. Ennen nykypestiä hänelle oli karttunut kosolti kokemusta maailman taloudesta ja kauppapolitiikasta sekä yhteistyöstä teollisuuden järjestöelämässä niin varsinaisessa työssään ulkoministeriössä kuin monien luottamustehtäviensä kautta. Ulkoministeriössä hän on toiminut useissa kauppapolitiikan huipputehtävissä, viimeksi Suomen Berliinin suurlähettiläänä. Myös luottamustehtävät kertovat omaa kaupallista kieltään: hallitusten ja johtokunnan jäsenyyksiä Finnprossa, Finnverassa, Finnfundissa ja monissa muissa. Luottamustehtävä tuoreimmasta päästä on toisen varapuheenjohtajan tehtävät Ilmarisen hallituksessa. Elinkeinoelämän äänitorvena ja etujen puolustajana Fagernäsin urakka alkoi virallisesti vuodenvaihteessa, kun Palvelutyönantajat ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto yhdistyivät Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ksi. Käytännössä työtä uuden järjestön eteen on tehty jo koko viime syksyn ajan. Työt käynnistyivät vauhdikkaasti, ja propagandaa ja profiilin rakentamistyötä uuden järjestön puolesta on riittänyt. Tähän asti työ on ollut enimmäkseen hallinnollista, mutta nyt organisaatio on rakennettu, henkilöstö nimetty ja pikku hiljaa aletaan päästä itse asiaan. Olen minä tätä jo odottanutkin, hän naurahtaa muistuttaen, että ei häntä tehtävään nimitetty hallinnollisten ansioittensa takia, vaan hyödyntämään hänen yli 20 vuoden kokemustaan yhteistyöstä teollisuuden järjestöelämässä. Pyytämättä ja yllättäen Uuden etujärjestön toimitusjohtajan valinta on iso tapaus työmarkkinamaailmassa. Tiedon ehdokkuudestaan järjestön ykkösmiehen paikalle Fagernäs otti vastaan Berliinissä, ja se tuli hänelle täydellisenä yllätyksenä. Vielä edellisenä päivänä hän oli yhdessä vaimonsa kanssa naureskellut tämän Suomen vierailultaan tuomansa iltapäivälehden uutiselle, jossa hänen nimensä oli vedetty mukaan yhtenä kandidaattina työnantajapalatsin johtoon. Kaikkea ne lehdet keksivät, hän oli hämmästellyt vaimolleen todeten uutisen olleen täysin tuulesta temmatun. TT:n silloisen puheenjohtajan Juha Rantasen soittaessa seuraavana aamuna ja tiedustellessa hänen halukkuuttaan tehtävään, ei hänen ollut tarvinnut montaa sekuntia miettiä vastaustaan. Olen tehnyt UM:ssä pitkän päivätyön, 32 vuotta. Urani kannalta olin ministeriössä saavuttanut jo kaiken, eikä asiamielessäkään ollut enää mitään uutta näköpiirissä. Kun tässä iässä saa tällaisen työtarjouksen, ei voi olla muuta kuin tyytyväinen. EK aikoo olla vahva vaikuttaja Leif Fagernäs sanoo työn vastanneen suurin piirtein odotuksia. Päivät ovat olleet tiiviitä, mutta ei siinä mitään uutta hänelle ollut. Haastatteluviikolle oli kertynyt yhdeksän esitelmätilaisuutta, ja matkustelua eri tilaisuuksiin on riittänyt ulkomaita myöten. Sen lisäksi on normaalit työtkin pitänyt hoitaa. Meno on pikkuisen tiiviimpää kuin edellisessä elämässä. Olen koko ikäni tehnyt töitä vuorokaudet ympäri sekä ajatuksissa että muutenkin. Ja vaimo tekee samoin. Kotona ei enää ole pieniä lapsia, jotka vaatisivat aikaa ja huomiota. Kyllä tämä työtahti vielä jotenkuten on hallittavissa. Kysymykseen, minkälaisen lähettilään elinkeinoelämä Leif Fagernäsistä saa, hän tiivistää vastauksensa kahteen sanaan: tehtävään sitoutuneen. Elinkeinoelämän keskusliiton tehtävänä on muun muassa suomalaisen yritystoiminnan edistäminen kansainvälisessä kilpailussa. Oman kädenjälkensä Fagernäs uskoo näkyvän juuri globalisaation hyödyntämisessä ja siihen sopeutumisessa. Se on työsarkaa, jossa hän tuntee olevansa vahvoilla. Tehtävä on haasteellinen ja maamme tulevaisuuden kannalta keskeinen. EK aikoo olla vahva vaikuttaja. Olen eläkevirassa Leif Fagernäs on sopinut viiden vuoden pestistä EK:ssa. Sen päätyttyä hän on 63- vuotias. Sopimuksen mukaan voin sen jälkeen jatkaa vielä kaksi vuotta, jos yhdessä niin sovitaan. Jatko-optiosta on kuitenkin turha tässä vaiheessa puhua, sillä se riippuu monesta muustakin asiasta kuin omasta halukkuudesta. En oikein osaa kuvitella, että joku vielä sen jälkeen ottaisi minua töihin, joten voin avoimesti tunnustaa olevani nyt eläkevirassa. Edellisessä työpaikassaan Fagernäs arveli työmarkkinamiesten yhteisesti sopiman 68 vuoden vanhuuseläkkeen yläikärajan saattavan hyvinkin monen kohdalla toteutua. Ulkoministeriössä jatkohaluja on todistettavasti ollut ennenkin; aikoinaan korkeimpien virkamiesten eroamisikä oli 67 vuotta, ja lähes kaikki sen käyttivät, jotka pystyivät. Suurten kysymysten äärellä Ensi tuntumaa työeläkealaan Leif Fagernäs on hakenut parista Ilmarisen hallituksen kokouksesta, jossa hän on ollut mukana. Ja toki hän on eläkeuudistusta seurannut niin työnsä puolesta kuin privaatistikin. Yksi työnantajajärjestön keskeisiä huolenaiheita on, kestääkö suomalainen hyvinvointi ja sen rahoitus väestön Ilmarisen uutiset 1/2005 9

10 Fagernäsin mielestä eläkevarojen paremmat tuotot ja sitä kautta maksutason hillitseminen on hyvä lähtökohta. KUVA: HEIDI PIIROINEN ikääntyessä. Olennaisena osana siihen liittyy myös työeläkejärjestelmän kestävyys. Kilpailukyvyn kannalta olemme tekemisissä suurten asioiden kanssa, ja tässä työeläkejärjestelmästä huolta kantavien vastuu on iso. Järjestelmää on kehitetty koko sen olemassaolon ajan kolmikantaperiaatteella yhteistyössä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä valtiovallan kanssa. Periaate saa myös Fagernäsin hyväksynnän, onhan työeläkejärjestelmä työmarkkinajärjestöjen luomus alusta loppuun. Olemme mukana, mutta emme niin, että kaiken pitäisi pysyä ikuisesti samana. Meidän on kehitettävä luovasti uusia ratkaisuja maksutason pitämiseksi nykyisellään. Globaalissa kilpailussa työnantajat eivät ole valmiita kohoaviin maksuihin. Erilaisia etuuksia on arvioitava kriittisesti. TEL-yhtiöiden sijoituspolitiikan onnistumisella on suuri merkitys järjestelmän kestävyydelle ja maksutason säilymiselle. Puron porukassa pohditaankin parhaillaan vakavaraisuusrajoja ynnä muita säädöksiä, joilla vaikutetaan sijoituspolitiikan vapauteen. Nämä linjaukset sopivat hyvin yksiin Fagernäsin ajattelumallin kanssa: Eläkevarojen paremmat tuotot ja sitä kautta maksutason hillitseminen; se on hyvä lähtökohta pohdinnoille. RAILI OKSA Mikä on EK? Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tavoitteena on luoda suomalaiselle yritysja elinkeinotoiminnalle entistä parempi ja kilpailukykyisempi toimintaympäristö sekä huolehtia kilpailukykyä tukevasta talouspolitiikasta. EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä. Järjestöön kuuluu noin yritystä, joista 96 prosenttia on pk-yrityksiä. Keskusliittoon kuuluvat toimialat edustavat yli 70 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli 95 prosenttia viennistä. Jäsenyritysten palveluksessa on noin henkilöä. EK aloitti virallisesti toimintansa vuoden 2005 alussa, kun Palvelutyönantajat ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto yhdistyivät uudeksi järjestöksi. Käytännössä yhdessä on toimittu jo syksyn 2004 ajan. Järjestössä työskentelee kaikkiaan runsaat 200 työntekijää. 10 1/2005 Ilmarisen uutiset

11 Tarjolla monipuolisia rahoitusratkaisuja Ilmarisella on toimivia rahoitusratkaisuja niin suurille, pk-yrityksille kuin pienyrityksillekin. Ilmarinen haluaa omalta osaltaan olla mukana myös edistämässä yritysten toimintaedellytyksiä esimerkiksi yrittäjäpolvenvaihdostilanteissa. Pääomasijoitusrahastojen kautta Ilmarinen on aktiivisesti mukana yritysten riskirahoituksessa. Ilmarinen on mahdollisuuksien mukaan mielellään yhtenä osapuolena yrittäjäpolvenvaihdoksiin liittyvissä rahoitusjärjestelyissä. Ilmarisessa käytössä olevat monipuoliset rahoitusinstrumentit antavat hyvät edellytykset olla mukana suomalaisten pk-sektorin yritysten ja pienten yritysten rahoituksessa. Rahoitusvaihtoehtoja ovat: pääomalainat, mezzanine-lainat, vaihtovelkakirjalainat, investointilainat ja TEL-lainat Vaikka pääomasijoittaminen tapahtuukin ensisijaisesti pääomasijoitusrahastojen kautta, on Ilmarisen mahdollista toteuttaa myös rinnakkaissijoituksia yhdessä rahastojen kanssa, asiakasrahoitusjohtaja Vesa Pohjankoski sanoo. Ilmarisen toiminta on eläkevakuuttamista ja eläkevarallisuuden pitkäaikaista sijoittamista, mikä antaa mahdollisuuden pitkäjänteisille rahoitusratkaisuille. Pitkäaikainen vakaa lainakanta sopii hyvin osaksi Ilmarisen monipuolista sijoitussalkkua. Pitkäjänteisyys korostuu erityisesti erilaisissa kotimaisissa infrastruktuurihankkeissa ja julkisen sekä yksityisen sektorin yhteisissä ppp-hankkeissa, jotka sopivat hyvin rahoituskohteiksi Ilmariselle, Pohjankoski sanoo. Euromääräisesti suurin osa myönnetyistä lainoista tulee suurten tai suurehkojen yritysten rahoituksesta, mutta lukumääräisesti isoin osa lainannostajista on kuitenkin tavallisia suomalaisia pksektorin yrityksiä. Kilpailukykyinen vaihtoehto Ilmarisen lainojen etuna on muun muassa mahdollisuus edulliseen viitekorkoon, joka lasketaan valtion viitelainojen tuottojen perusteella sekä mahdollisuus kiinteään tai vaihtuvaan korkoon. Kiinteäkorkoinen vaihtoehto sisältää koron nousun varalta korkosuojauksen ja sen kustannuksen. Ilmarisen kiinteä korko perustuu TEL-viitekorkoon, joka lasketaan valtion Ilmarisen uutiset 1/

12 sarjaobligaatioiden tuotosta. Luotonottajan omasta näkemyksestä riippuu, pitääkö hän kiinteää korkoa edullisena. Korkokehityksen ennustamiseen en ryhdy, mutta kiinteän koron etuna on se, että lainakulut ovat koko laina-ajan hyvin hallinnassa, sanoo Vesa Pohjankoski. Ilmarinen eläkeyhtiönä suosii muihin rahoittajiin verrattuna enemmän pitkäaikaista rahoitusta. Ilmarinen myöntää mielellään pitkäaikaista rahoitusta kiinteällä korolla. Mikäli yrityksellä on hyvä toimintahistoria ja liiketaloudellinen tilanne on kunnossa, kannattaa vertailla myös Ilmarisen rahoitusvaihtoehtoja. Me uskomme, että pärjäämme varsin hyvin. Joustava vakuuskäytäntö Ilmarisen myöntämä rahoitus ei riskien valinnan ja hinnoittelun periaatteeltaan juuri eroa pankkirahoituksesta. Lainojen vakuudeksi käyvät sekä reaalivakuudet että takaukset. Reaalivakuuksina voidaan käyttää mm. kiinteistö- ja yrityskiinnityksiä, osakkeita ja säästövakuutuksia sekä talletuksia. Jos lainan vakuudeksi hyväksytään reaalivakuus, muodostuu lainan kokonaiskorko viitekorosta ja tapauskohtaisesta marginaalista. Takausta käytettäessä Ilmarisen yhteistyökumppaneita on ta- KUVA: ILMARINEN Pitkäaikainen vakaa lainakanta sopii hyvin osaksi Ilmarisen monipuolista sijoitussalkkua, sanoo Vesa Pohjankoski. Ilmarisen tarjoamat rahoitusratkaisut Investointilaina Ilmarinen rahoittaa asiakasyritystensä investointeja ja käyttöpääomaa joko yksin tai yhteistyössä rahoittajakumppaneiden kanssa. Lainan korko muodostuu TEL-viitekorosta ja siihen lisättävästä marginaalista. Jos lainan vakuutena on takaus, on marginaali edullisempi kuin reaalivakuudella. Viitekorkona voidaan käyttää myös euriborkorkoja Pääomalaina Pääomalaina on oman pääoman ehtoista lainaa, joka velkaluonteestaan huolimatta vahvistaa yrityksen omavaraisuutta. Pääomalainan ehdot sovitaan tapauskohtaisesti. Mezzanine-laina Mezzanine-laina on rahoituskomponentti, jossa on piirteitä sekä lainarahoituksesta että oman pääomanehtoisesta rahoituksesta. Laina vahvistaa osaltaan rahoitusrakennetta ja on etuoikeudeltaan oman pääoman ja seniori- eli pankkirahoituksen välissä. TEL-laina Nostettava laina muodostuu asiakkaan maksamista rahastoituneista TEL-vakuutusmaksuista. Lainan korko muodostuu viitekorkona käytettävästä nostopäivän TELlainakorosta ja siihen lisättävästä marginaalista. Kun lainan vakuutena on takaus, korko on TEL-lainakorko ilman marginaalia. Muilla vakuuksilla TEL-lainakorkoon lisätään tapauskohtainen marginaali. Kiinteäkorkoinen laina Kiinteäkorkoinen laina on yritykselle turvallinen ja selkeä vaihtoehto. Kokonaiskustannukset tiedetään lainaa nostettaessa, sillä korko pysyy samana koko laina-ajan. Vaihtuvakorkoinen laina Yritys voi valita myös laina-aikaa lyhyemmän korkojakson. Tällöin viitekorko pysyy kiinteänä valitun korkojakson. Myös euriborkorkojen käyttö viitekorkona on mahdollista. 12 1/2005 Ilmarisen uutiset

13 vallisimmin Garantia, Finnvera, vahinkovakuutusyhtiö tai pankki, kertoo Pohjankoski. Ilmarinen haluaa olla yrityksen rahoitusta suunniteltaessa ja toteutettaessa joustava ja luotettava yhteistyökumppani, joka on valmis rahoituksessaan ottamaan myös riskejä. Ilmarisen mukanaolo rahoituksessa riskinjakajana voi helpottaa myös muiden rahoittajien mukaantuloa. Näin meillä on mahdollisuus omalta osaltamme edistää yritysten toimintaedellytyksiä ja vaikuttaa mahdollisesti positiivisesti myös työllisyyteen. Työelämässä aktiivisesti mukana olevien ihmisten määrähän on eläkeyhtiön toiminnan kannalta tärkeä asia. Tukea yrittäjäpolvenvaihdoksiin Yrittäjäpolvenvaihdokset lisääntyvät nopeasti. Erilaisten arvioiden mukaan vuosikymmenen loppuun mennessä yli yrittäjää saavuttaa eläkeiän. Tämä saattaa aiheuttaa erityisesti pk-yrityksissä suuria muutoksia. Yrittäjäpolvenvaihdos ja siihen liittyvät rahoitusjärjestelyt ovat asiakkaalle haastavia tilanteita. Olemme mahdollisuuksien mukaan mielellämme yhtenä osapuolena näissä rahoitusjärjestelyissä, Pohjankoski sanoo. Monipuoliset rahoitusinstrumenttimme mahdollistavat yrittäjäpolvenvaihdostilanteissa olevien asiakkaidemme palvelemisen entistä paremmin. Erityisesti yrittäjäperheen ulkopuolisen ostajan ollessa kyseessä tarvitaan useita erilaisia rahoitusinstrumentteja, Pohjankoski sanoo ja jatkaa: Esimerkiksi tällöin kannattavalle yritykselle Ilmarinen voi vieraan pääomanehtoisen rahoituksen lisäksi myöntää myös pääomalainaa, jos ostajana olevan yrityksen taserakenne vaatii vahvistusta tai yrityksellä on puutetta vakuuksista. Tietoa seminaareista Ilmarinen on ollut mukana tekemässä TE-keskuksen, Nordean ja Verohallituksen kanssa kattavaa Yrittäjä, kuka jatkaa työtäsi? -opasta yrittäjäpolvenvaihdoksesta. Itse opas ja lisätietoja löytyy Suomen Yrittäjien verkkosivuilta osoitteesta: Ilmarisessa on myös järjestetty kaksi yrittäjäpolvenvaihdosta käsittelevää seminaaria. Seminaareissa ovat alan asiantuntijat kertoneet, mitä kaikkea liittyy yrittäjäpolvenvaihdokseen prosessina. Mukana tilaisuuksissa on ollut alan asiantuntijoita mm. Ilmarisesta, Elinkeinoelämän Keskusliitosta ja Finnverasta. Suunnitelmissamme on järjestää vielä yksi seminaari kuluvan vuoden lopulla. Aiheesta kiinnostuneet yrittäjät voivat ottaa halutessaan jo nyt yhteyttä rahoituspäällikköihimme, kertoo Pohjankoski. Lisää tietoa Ilmarisen tarjoamista rahoituspalveluista ja erilaisista lainavaihtoehdoista löytyy osoitteesta kohdasta Asiakaslainat. Sivujen kautta voi kätevästi tarkistaa viitekorkojen noteeraukset, ja lainahakemuksen tulostaminen onnistuu myös verkossa. SAMI KELHÄ Asiakasrahoitusasioissa teitä palvelevat: Rahoituspäällikkö Matti Leppänen, Rahoituspäällikkö Simo Mattinen, Rahoituspäällikkö Pertti Nykänen, Asiakasrahoitusjohtaja Vesa Pohjankoski, Rahoituskäsittelijöiden ryhmäkutsunumero Vuonna 2007 voit vakuuttaa lähes kaikki työntekijäsi Ilmarisessa! Yksityisen sektorin työeläkelait, TEL, LEL ja TaEL, yhdistyvät työn-tekijän eläkelaiksi, TyEL:ksi. Työntekijät työalasta riippumatta vakuutetaan yhden lain TyEL:n mukaan. Erillisinä säilyvät merimiesten eläkelaki, valtion eläkelaki, kuntien eläkelaki sekä yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkelait. Ilmarinen on valmistautunut TyEL:n tuloon jo pitkän aikaa. Valmisteluhankkeiden tavoitteena on tehdä muutos mahdollisimman helpoksi asiakkaillemme. Asiakkaidemme ei vielä tarvitse tehdä mitään. TyEL-vakuutukset ovat mahdollisia aikaisintaan , kun TyEL astuu voimaan. Vuoden 2006 saakka toimitaan kuten ennenkin (TEL-, LEL-, TaEL-lainsäädäntö on voimassa).

14 Läheisillä on suuri merkitys mielen eheydelle Professori Matti O. Huttusen mukaan yhä useammalla on tänä päivänä puute ihmisestä, jonka kanssa jakaa ilot ja surut läheisestä, jonka kanssa jaetut ilot kaksinkertaistuvat ja surut puolittuvat. Tällaisella turvaihmisellä on suurempi merkitys hyvinvoinnillemme kuin arvaammekaan. Mielen eheys ei merkitse ongelmattomuutta, vaan kykyä reagoida ongelmiin rakentavasti. Parhaiten mielen eheyttä edistää turvaihminen, joka kulkee rinnalla elämän pituisella matkalla. Tarvitsemme läheistä ihmistä tai ystävää vierellemme, koska ihmisellä säilyy läpi elämän tarve kosketukseen, aistilliseen nautintoon ja mielen sisällön jakamiseen. Lisäksi ihmisellä on halu tulla ymmärretyksi empaattisesti. Jos nämä mielen perustarpeet eivät tule tyydytetyiksi, silloin mieli särkyy. Sanoman takana on professori, psykiatri Matti O. Huttunen, joka luennoi särkyneestä mielestä tammikuun lopulla Helsingin seudun mielenterveysseuran ja Ilmarisen yhteistyössä järjestämässä avoimessa seminaarissa Kaikkien siivet eivät kanna. Tunne kuulumisesta yhteisöön on tärkeää Siipien kantamista auttaa tunne kuulumisesta yhteisöön, sillä ihminen on riippuvainen muista ihmisistä ja muiden huomiosta. Ilman yhteyden tunnetta ihminen ajautuu tyhjiöön ja näkee kaiken mustavalkoisena. Tyhjiössä ihminen vieraantuu ja muuttuu kyyniseksi, eikä elämä tunnu mielekkäältä. Tämän seurauksena voi olla syrjäytyminen ja entistä kauemmaksi yhteisöstä erkaantuminen. Myös traumaattiset kokemukset voivat uhata mielen eheyttä, sellaiset kuten hylkääminen, häviäminen, rankaiseminen, kipu ja kuolema. Ne voivat johtaa mielen sairastumiseen, joka on reaktio mielelle sietämättömiin tunnetiloihin. Yksilöstä riippuen seuraukset voivat ilmetä ahdistuneisuutena, masennuksena, itsemurhina tai päihteiden käytön lisääntymisenä. Mieleltään ehyessä ihmisessä korostuu aito itseys, mikä tarkoittaa, että ihminen uskaltaa olla omaa mieltä. Hänen ajattelunsa lähtökohtana on: minä olen minä Seppo Kettunen: Masennuksesta toipuvan kynnystä palata töihin pitäisi madaltaa. Henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen tulisi ylilääkäri Seppo Kettusen mielestä saattaa yhtä suosituksi kuin fyysisestä kunnosta huolehtiminen. 14 1/2005 Ilmarisen uutiset NEODES / ESKO TUOMISTO

15 NEODES Matti O. Huttusen mukaan parhaiten mielen eheyttä edistää turvaihminen, joka kulkee rinnalla elämän pituisella matkalla. ja sinä olet sinä. Tällainen ihminen on harvinainen. Hän ei provosoidu, vaikka muut olisivat eri mieltä. Häntä ei voida myöskään hyväksikäyttää. Kaksi keskeistä keinoa pirstoa ihmismieli ovat halun ja pettymystunteiden paheksunta. Huttunen antaa esimerkin: Kun lapsi vaatii saada itselleen jotakin tässä ja nyt, meidän ei tarvitse suostua hänen pyyntöönsä, mutta hänen haluaan tai pettymyksen tunnettaan emme saa paheksua. Kyse on siitä, miten sanoa toiselle ei, hän totesi saaden auditoriossa istuneet äidit tuntemaan piston sydämessään. Miten tulikaan lapsen halu viimeksi evättyä? Miksi niin monet uupuvat työssä? Myös yhteiskunnan rakenteiden muuttumisen Huttunen näkee uhkana mielen eheydelle. Perhesiteet ovat pirstoutuneet, avioerot yleistyneet ja vanhukset eristetty omiin laitoksiinsa, minkä seurauksena ihmisen perinteinen turvaverkko on ohentunut. Samoin eriarvoisuus niin yhteiskunnassa yleensä kuin työelämässä on lisääntynyt. Muun muassa työpaikan epävarmuus, henkilöstöreservien puuttuminen ja työntekijöiden jatkuva luokittelu ovat murentaneet ihmisen perusturvallisuutta. Onko kukaan keksinyt parempaa tapaa huonontaa työyhteisön ilmapiiriä kuin pisteytyskäytäntö ja tätä kautta saatava parempi palkka, Huttunen hämmästelee ja muistuttaa työuupumusta lisäävän niin ikään vallalla oleva löysät pois -periaate. Käytännössä tämä tarkoittaa, että töitä tehdään aina vain pienemmällä henkilömäärällä. Työtoverin on monesti vaikea havaita läheisensä ongelmia. Niin sanottu näennäinen normaalius on Huttusen mukaan työpaikoilla paljon luultua yleisempänä. Tällainen ihminen voi olla erittäin työkykyinen, vaikka mieli on todellisuudessa särkynyt. Näennäinen normaalius on eräänlainen suojamekanismi, jonka taustalla voi muhia esimerkiksi perhetilanteesta johtuvia ristipaineita, kuten alkoholismia tai väkivaltaa. RAILI OKSA Yhä useampi jää työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen vuoksi Ylilääkäri Seppo Kettusen mukaan masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneiden hoidossa on harvoin hyödynnetty kaikkia hoitokeinoja. Myös masennuksesta toipuvan kynnystä palata töihin pitäisi madaltaa. Mielenterveyden ongelmat ovat nousseet suurimmaksi työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmäksi. Suomalaiset eivät silti ole mieleltään yhtään sairaampia kuin ennenkään. Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen viittaa Terveys tutkimukseen, joka ensi silmäyksellä antaa aihetta iloon. Suomalaisten terveys on parantunut merkittävästi: työikäisten sydän- ja verisuonisairaudet ovat vähentyneet ja mielenterveyden tila on pysynyt lähes ennallaan viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Ja kuitenkin mielenterveyden häiriöiden, erityisesti masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on noussut merkittävästi 1990-luvun puolivälin jälkeen. Jo joka viides suomalainen kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä. Kettunen muistuttaa, että kysymys on koko yhteiskunnalle, niin työntekijöille kuin yrityksillekin kalliista asiasta. Kolmasosa työeläkejärjestelmän koko työkyvyttömyyseläkemenosta käytetään mielen sairastumisesta aiheutuviin eläkkeisiin. Naisen mieli sairastuu herkemmin Mielenterveysongelmiin liittyvät eläkkeet poikkeavat sekä sukupuolen että iän suhteen muista työkyvyttömyyseläkkeistä. Työkyvyttömyyseläkkeiden alka- Ilmarisen uutiset 1/

16 vuus on suurempi miehillä kuin naisilla, mutta mielenterveyssyihin perustuville eläkkeille naiset siirtyvät hiukan miehiä yleisemmin. Mielenterveyseläkkeille siirrytään myös nuorempana kuin muille työkyvyttömyyseläkkeille. Kettunen hakee selitystä mielenterveyden häiriöiden yleisyyteen elinkeinorakenteen muutoksesta. Hän havainnollistaa näkemystään kuviolla, joka kertoo maataloudesta toimeentulonsa saavien osuuden vähentyneen radikaalisti pitkällä aikajänteellä. Myös teollisuuden työpaikat ovat alun nousun jälkeen kääntyneet laskuun. Silmiinpistävä piirre kehityksessä on palveluammattien voimakas kasvu. Elinkeinorakenteen muutos kuvastaa Kettusen mukaan työelämän voimakasta toimihenkilöistymistä. Tämä merkitsee työn luonteen muuttumista entistä enemmän henkistä työkykyä vaativaksi, ja samalla psyykkisten syiden merkitys työkyvyn heikkenemisessä on korostunut. Työelämä asettaa tänä päivänä ihmisten sosiaalisille ja tiedollisille taidoille aivan toisenlaisia vaatimuksia kuin ennen. Nämä vaatimukset ovat usein rankkoja uupumuksesta ja mielialan laskusta kärsiville. Rohkaisua ja tukea työhön paluuseen Miten masentava kehitys sitten saadaan kääntymään? Ylilääkärin reseptit suunnan muuttamiseksi ovat resurssien lisääminen niin mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyyn, tunnistamiseen kuin itse hoitoonkin. Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneiden hoidossa on harvoin hyödynnetty kaikkia hoitokeinoja. Seppo Kettusen mukaan esimerkiksi terapeuttisia hoitoja käytetään aivan liian vähän. Hän korostaa, että omasta henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen tulisi saattaa yhtä suosituksi kuin fyysisestä kunnosta ja terveydestä huolehtiminen. Masennusoireista ja uupumuksesta toipuvia pitäisi lisäksi oikealla hetkellä rohkaista ja tukea palaamaan työhön. Mitä pidempi sairasloma myönnetään heti alkuvaiheessa, sitä suurempi todennäköisyys on päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Myös kynnystä palata takaisin töihin pitäisi aktiivisin toimin pyrkiä madaltamaan, Kettunen sanoo. RAILI OKSA Kuntoutussuunnitelman laatiminen on yhteispeliä YIT:n tavoitteena on henkilöstön pitkät työsuhteet ja ammatillinen pärjääminen eläkeikään asti. Jokainen työntekijä on YIT:lle tärkeä, myös vajaakuntoinen. Jotta vältytään sairauksilta ja ennenaikaisilta eläköitymisiltä, on tärkeää panostaa niin nuoriin, terveisiin kuin niihinkin, joilla terveys alkaa pettää, YIT:n työterveyshoitaja Helena Salminen toteaa. YIT haluaa pitää osaajat talossa eläkeikään asti, jotta tiedon siirtyminen ja ammattitaidon jatkuvuus varmistuu. Luonnollisesti hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö tekee myös parempaa tulosta ja henkilöstön hyvinvointiin panostaminen on kilpailutekijä rekrytointimarkkinoilla. Työnantajalle työntekijän kuntoutuminen tietää myös merkittäviä säästöjä: kuntoutuksen kustannukset ovat vain murto-osa siitä, mitä YIT:lle koituisi työntekijän jäädessä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kaikilla oikeus hyvään työpaikkaan YIT:llä on panostettu systemaattisesti jo usean vuoden ajan henkilöstön hyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitoon. YIT-Servicellä järjestettiin vuonna 2000 ensimmäiset valtakunnalliset työhyvinvointia käsittelevät Motivo-tilaisuudet yhdessä Ilmarisen kanssa. Tarkoitus oli motivoida henkilökuntaa omien toimipaikkojen kehittämiseen. Vastaavanlaisia Motivo-seminaareja on pidetty muillakin toimialoilla samoin kuin YIT:n noin viidenkymmenen sopimusterveysaseman henkilöstölle. Seminaareissa on aina mukana tietoisku ammatillisesta kuntoutuksesta. Tänä vuonna työhyvinvointitoiminnan painopisteenä on teollisuustoimialaan kuuluva YIT Industria Oy. Työntekijöiden keski-ikä on 48 vuotta ja työtä tehdään olosuhteissa, jotka ovat terveellekin haastavia: esimerkiksi kylmänä talvipäivänä vain taivas kattona, kuumissa tunneleissa tai korkealla maanpinnasta työkalut ja laitteet mukana. Suurin osa tekee kausiluontoista urakkatyötä asiakkaan tiloissa, eikä ergonomiaan voida vaikuttaa. Työn psyykkistä kuormittavuutta ei vähennä vieraalla paikkakunnalla työskentely ja mahdollisuus päästä käymään kotona vain viikonloppuisin. Ajoissa liikkeelle Ammatillinen kuntoutus on työtehtävien uudelleen järjestämistä henkilön työ- ja toimintakyvyn sekä ammatillisen osaamisen mukaan. Pisimmillään ammatillinen kuntoutus on kokonaan uuteen ammattiin kouluttautumista. Ilmarinen voi tukea taloudellisesti asiakasyritystensä työntekijöiden ammatillista kuntoutumista silloin, kun työntekijällä on sairaudesta johtuva uhka joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Työeläkeyhtiöiden lisäksi ammatillista kuntoutusta tukevat mm. Kela sekä tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt. 16 1/2005 Ilmarisen uutiset

17 Kuntoutuksen parissa tehtävä työ on aikaa vievää, mutta palkitsevaa, sanoo YIT:n työterveyshoitaja Helena Salminen. NEODES Jos kuntoutusvaihtoehtoa ruvetaan selvittämään vasta, kun työkyvyttömyyseläkehakemus on jo jätetty, ollaan aivan liian myöhään liikkeellä. YIT:llä on painotettu eritoten esimiesten roolia työkyvyttömyysuhan alla olevien ajoissa löytämiseksi. Esimiehiä on neuvottu ottamaan puheeksi työssä jaksamiseen liittyviä asioita esimies-alaiskeskusteluissa. Työkyvyn ylläpitoon ja säilyttämiseen pitäisi herätä siinä vaiheessa, kun vaivat eivät vakavasti uhkaa työssä selviämistä, eikä niiden vuoksi ole ollut poissaoloja. Varhaisessa vaiheessa työntekijän oma motivaatio kuntoutumiseen on vielä yllä, eikä hän ole suuntautunut ajatuksissaan eläkkeelle, YIT:n työterveyshoitaja Salminen painottaa. Työkokeilu on eniten käytetty ammatillisen kuntoutuksen muoto ja se on helppo tapa tukea työhönpaluuta esimerkiksi pitkän sairasloman jälkeen. Työkokeilu kestää tavallisesti 1-3 kuukautta. Pitkältä sairaslomalta palattaessa on tärkeää aloittaa pehmeällä laskulla, jotta vaiva ei uusiudu. Karsimme esimerkiksi tiettyjä terveyttä vaarantavia työtehtäviä tai lyhennämme työaikaa. Käytämme työkokeilua myös silloin, kun halumme perehdyttää työntekijän uusiin tehtäviin tai varmistua siitä, että uusi työnkuva soveltuu kuntoutujan terveydelle. Työkokeilusta meille ei tule kustannuksia, sillä Ilmarinen maksaa sen ajalta kuntoutusrahaa. Vaihtoehtoja mietitään yhdessä Työpaikoilta kannattaa rohkeasti olla yhteydessä Ilmariseen ja kysyä, mikä kuntoutusvaihtoehto kulloinkin on mahdollinen. Ensimmäinen yhteydenotto selvittää yleensä sen, onko kyseessä mahdollinen työeläkekuntoutustapaus. Neuvomme ja ohjaamme kuntoutuksen suunnitteluvaiheessa, mutta varsinaisen kuntoutussuunnitelman laativat hakija tai häntä avustavat asiantuntijat, Ilmarisen kuntoutusesittelijä Ella Rosenström sanoo. Salmisen mukaan YIT:n kaikki onnistuneet ammatillisen kuntoutuksen ohjelmat ovat tulosta yhteisistä kokoontumisista, joissa työssä jatkamisen mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista kuntoutujan kanssa ovat keskustelemassa lähin esimies, henkilöstöhallinnon edustaja ja työterveyshuolto. Mukana saattaa olla myös luottamushenkilö ja/tai työsuojeluvaltuutettu. Aloite kuntoutukseen on yleensä tullut työterveyshuollosta, hoitavalta lääkäriltä tai joskus omalta esimieheltäkin. Kuntoutussuunnitelman teossa edetään työntekijän ehdoilla. YIT:llä pyritään nopeisiin ratkaisuihin ja päätöksiin: mitä kauemmin prosessi kestää, sitä vaikeampaa on saavuttaa hyviä tuloksia. Lähtökohtana uuden työn löytämiselle pidetään omaa yksikköä tai omaa aluetta. Uuden, terveydelle paremmin sopivan työn löytäminen ei suinkaan ole helppoa. Siinä tarvitaan mielikuvitusta ja työntekijän omaa motivaatiota, Salminen sanoo. Kuntoutusta haetaan aina hakijan allekirjoittamalla kuntoutushakemuksella. Liitteeksi tarvitaan lääkärin lausunto nykyterveydentilasta sekä työnantajan kuvaus nykyisestä työstä ja työjärjestelymahdollisuuksista. Hoitava lääkäri tuo lausunnossa esiin mm. ne lääketieteelliset perusteet, joiden takia aiempi työtehtävä ei sovi ja kertoo, millaiset tehtävät sopisivat paremmin. Työnantaja kertoo lausunnossaan ehdotuksen uudeksi toimenkuvaksi. Jos omalla työnantajalla ei ole mahdollisuutta kuntoutukseen, kuntoutussuunnitelman laatimisessa voi käyttää apuna työvoimatoimiston ammatti- ja koulutustietopalveluja tai ammatinvalinnanohjausta. Jos työnantajalta ei löydy sopivaa työtä, työntekijä voi kouluttautua muihin tehtäviin Ilmarisen tuella, Ilmarisen kuntoutusesittelijä Ella Rosenström neuvoo. MARLEENA KANTOLA Lisätietoja: tai numerosta (ammatillinen kuntoutus), (Motivo-palvelut) Ilmarisen uutiset 1/

18 En pidä NEODES Maisa Alanteen (vas.) ja Sini Kivihuhdan mielestä eläkeuudistus tuo lisää joustoa siihen ikään, jolloin työelämästä poistutaan. Toukokuussa 65 vuotta täyttävä Marja-Liisa Alanne on työelämässä harvinaisuus. Useimmat ikätoverit ovat hänen iässään viettäneet eläkepäiviään jo pitkän tovin, mutta Alanne on toista maata. Marja-Liisa Alanteen ei tarvinnut kauan miettiä vastaustaan esimiehensä viime vuoden lopulla tekemään työtarjoukseen ottaa vastaan puolisentoista vuotta kestävä osastopäällikön sijaisuus. Kun perheelläkään ei ollut mitään asiaa vastaan, oli asia sillä selvä. En koe itseäni vanhaksi, vaikka neljän lapsenlapsen mummo olenkin. Kun lisäksi olen terve, niin ajattelin, että miksipä en vielä kerran tarttuisi uuteen haasteeseen ja kokeilisi hyppyä osastopääl- Ikä ei ole ihmisen ominaispiirre Asiakasyhteysjohtaja Sini Kivihuhdan mielestä ihmisten lokeroimisessa iän mukaan on menty aivan liian pitkälle. Kaikkihan me olemme jonkun ikäisiä. Ikä ei ole ihmisen ominaisuus, vaan tarkasteluajankohdan tilanne. Paljon mielenkiintoisempaa on tietää, millainen ihminen on, mitä hän on oppinut ja haluaako hän vielä oppia uutta. Asiakasyhteysjohtaja Sini Kivihuhta sanoo Marja-Liisa Maisa Alanteen nimittämisen vt. osastopäälliköksi olleen selvän tuntuinen ratkaisu alusta alkaen. Nimityksellä oli lähiesimiesten tuki ja ratkaisu sopi yksiin myös Kivihuhdan omien ajatusten kanssa. 18 1/2005 Ilmarisen uutiset Maisa oli osaamiseltaan, kokemukseltaan ja henkilönä sekä pätevä että sopiva kyseiseen tehtävään. Kilometrit eivät hänessä paina, joten hänen ikänsä pääsi melkein unohtumaan. Kun sitten kävi ilmi, että hän oli jäämässä eläkkeelle, hänen jatkohalujaan kysyttiin ja hän suostui. Näin asiat loksahtivat kohdalleen. Nuorten ja ikääntyvien käsikynkkä on voimavara Kivihuhdan mielestä erilaisuus on pitkällä aikavälillä työyhteisön voimavara. Erilaisuus tarkoittaa eri-ikäisiä sekä eri koulutuksen ja eri sukupuolen edustajia, jotka yhdessä luovat sellaista osaamista, jota ilman toista ei syntyisi. Ikääntyvien hyviksi puoliksi mainitaan usein heidän osaamisensa, kokemuksensa ja sitoutuneisuutensa. Niihin kuuluu myös tietynlainen itseluottamus; vanhempana jo suurin piirtein tietää, mitä haluaa ja mihin pystyy. Toisaalta, ikääntyneet saattavat jumiutua esimerkiksi vanhoihin toiminta-

19 kiirettä eläkepäiville likön suuriin saappaisiin, toukokuussa 65 vuotta täyttävä Alanne perustelee päätöstään. Aikaisemmin Ilmarisen perinnässä maksupäällikkönä työskennellyt Alanne aloitti uudessa tehtävässään vuodenvaihteessa. Työt jatkuvat näillä näkymin ainakin elokuuhun 2006 saakka. Eläkeajatukset eivät päällimmäisenä mielessä Uuden eläkelain myötä Alanne olisi ollut oikeutettu täydelle vanhuuseläkkeelle jo helmikuun alusta, mutta ei hänellä ollut mitään kiirettä jäädä eläkkeelle heti tilaisuuden tullen. Jo ennen nimitystäänkin hän oli lupautunut jatkamaan töitään seuraajansa perehdyttämisen ajaksi. Eläkkeelle jäämiselleen hän ei tunnusta uhranneensa liiemmin ajatuksia saati, että olisi monien tavoin huokaillut tuttua mantraa, että kunpa pääsisin jo eläkkeelle. Eläkeiän lähestymiseen hän kertoo oikeastaan havahtuneensa vasta, kun työkaverit olivat ottaneet asian puheeksi. Hän sanoo nauraen, ettei aikaisemmin ole edes miettinyt ikäänsä, mutta nyt hänkin sen jo tiedostaa, kun siitä on viime aikoina niin paljon puhuttu, ja viittaa nimityksensä herättämään kohuun. Olen saanut lukuisia sähköposteja, ja käytävillä ovat monet tarttuneet hihasta toivottaakseen onnea ja hihkuneet, että onpa upea juttu. Eräs aikakausilehtikin on vinkin saatuaan tehnyt jutun työssä jatkamisestani. Mielekäs työ antaa pontta jaksamiseen Alanne tunnetaan hyvin talossa, sillä hänellä on palvelusvuosia takanaan lähes yhtä paljon kuin Ilmarisella on historiaa, 42 vuotta. Työuraan mahtuu monenlaisia tehtävänimikkeitä esimiehestä jaostopäällikköön ja toimistopäälliköstä maksupäällikköön, mutta koko ajan hän on ollut tekemisissä myös konkurssi- ja perintäasioiden kanssa. Työni on ollut mielenkiintoista ja olen saanut riittävästi uusia haasteita. Aina on riittänyt uutta opeteltavaa. Toisaalta olen myös kokenut, että minulla itsellänikin on jotain annettavaa Ilmariselle. Mielekäs työ ja hyvä terveys ovat antaneet pontta jaksamiselleni. Vuoden alussa voimaan tullut eläkeuudistus toi tullessaan uudet eläkeiät, jotka mahdollistavat vanhuuseläkkeelle jäämisen 63 ja 68 ikävuoden välillä. Minkälaisia ajatuksia ne Alanteessa herättävät? Me ihmiset olemme erilaisia ja me vanhenemmekin eri tavalla. Toiset sairastelevat ja uupuvat aikaisemmin, toisilla taas riittää energiaa pidempään. Toisaalta työtkin ovat erilaisia ja kuluttavat ihmistä eri tavalla. Uudet eläkeiät tarjoavat eläkkeelle jäämiseen tervetullutta marginaalia. Oman lisämausteensa tuo myös mahdollisuus parantaa omaa eläketurvaansa vanhemmalla iällä, jos intoa ja terveyttä työssä jatkamiseen riittää. Työnantajia hän kannustaa pitämään kiinni kokeneista, osaavista työntekijöistään. Nuoret ovat kyllä nopeita ja näppäriä tietokoneiden käyttäjiä, ja fiksuja muutenkin, mutta meillä ikääntyneillä on paljon kokemuksen myötä kertynyttä tietoa, jota ei koulunpenkillä opita. Paras tulos työelämässä saavutetaan, kun lyödään yhteen nuorten into ja vanhempien kokemus. LÄHDE: EUROSTAT /KELA Työllisten osuus vuotiaista (%) Miehet ja naiset = EU 25 Ruotsi Norja Tanska Englanti Portugali Suomi Irlanti Hollanti Kreikka Espanja Saksa Ranska Itävalta Italia Luxemburg Belgia tapoihin. Osaaminen voi muodostaa painolastin ja eteen voi nousta poisoppimisen vaikeus. Ja toki rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että iän myötä luonteenpiirteetkin vahvistuvat, niin hyvässä kuin pahassa. Nuoret puolestaan tuovat uutta ajattelua ja uutta osaamista. He myös pakottavat meidät korjaamaan luutuneita ajattelutapojamme. Ihmiset vanhenevat eri tavoin Sini Kivihuhta pitää hyvänä, että eläkeuudistuksen vuoden alusta tuomat uudet vanhuuseläkkeen ikärajat antavat yksilöllistä joustoa siihen vanhuuden määritelmään, milloin työelämästä poistutaan. Ihmiset vanhenevat kovin eri tavoin. Ei ikääntyminen ole sairaus, eikä se välttämättä johda uupumiseen. Sairastumiset ovat tietysti asia erikseen, ja sellaisia tapauksia varten työeläkejärjestelmä tuo hyvän toimeentuloturvan. Kivihuhdan mukaan ikääntyville kannattaa antaa aikaa oppimiseen. Jaksamista pitää tarvittaessa tukea erilaisin työaikajoustoin, esimerkiksi osa-aikaistamista hän pitää hyvänä keinona keventää työtaakkaa. Kun ihminen lisäksi saa arvostusta ja hänelle annetaan haasteita ja vastuuta, joilla hänen motivaatiotaan pidetään yllä, uskon, että hinku eläkkeelle kääntyy haluksi jatkaa työntekoa, 45-vuotias ja 22 vuotta Ilmarista palvellut asiakasyhteysjohtaja sanoo vakuuttaen, että hänellä itsellään on toinen mokoma työelämää vielä edessäpäin. RAILI OKSA Ilmarisen uutiset 1/

20 Yritysten maksuluokat selviävät aikaisintaan elokuussa Työkyvyttömyysmaksu muuttuu maksuluokkamallin mukaiseksi Vuodesta 2006 alkaen suurtyönantajan työkyvyttömyyseläkemaksun laskenta muuttuu. Työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuvan omavastuun korvaavat maksuluokat, jotka määräytyvät yrityksen työkyvyttömyysriskin mukaan. Yrityksen maksuluokka tulee olemaan tiedossa jo ennakkomaksua määrättäessä. Yrityksiä kiinnostaa tietenkin, mihin maksuluokkaan ja mille tasolle työkyvyttömyysmaksu vuonna 2006 asettuu. Maksuluokan laskeminen on kuitenkin mahdollista aikaisintaan vuosilaskennan jälkeen elokuussa. Muutokset nykyiseen laskentaan ovat suuret ja siksi tietojärjestelmien muutokset vaativat paljon työtä. Työkyvyttömyysmaksutaso ei muutu ja maksu säilyy yrityksillä yleensä nykyisellä tasolla. Työkyvyttömyysmaksun laskemista varten työkyvyttömyyseläkkeiden menoa ei enää seurata yksilöllisesti, vaan työkyvyttömyysmaksu on yrityksen maksuluokkaan perustuva taulukkomaksu. Maksuluokka määräytyy yrityksen työntekijöille aikaisempina vuonna myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden perusteella. Työkyvyttömyysmaksu on siis etukäteen määrätyn maksuluokan mukainen eikä saman vuoden aikana myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä enää tule vuosilaskennassa lisämaksua tai -palautusta. Jos yrityksessä on laskentavuonna alkanut keskimääräistä enemmän työkyvyttömyyseläkkeitä, ei maksu nouse sinä vuonna. Vastaavasti maksu ei takautuvasti alene, vaikka jonakin vuonna eläkkeitä todetaan alkaneen normaalia vähemmän. Vaikutukset näkyvät vasta seuraavien vuosien maksutasossa. Työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat siten jatkossakin yrityksen TEL-maksuun, joten työhyvinvointiin kannattaa panostaa edelleen. Vaikutukset näkyvät kuitenkin jonkin verran hitaammin kuin nykyisin. Maksuluokkajärjestely koskee vain työkyvyttömyyseläkkeitä. Työttömyyseläkkeissä omavastuulaskenta säilyy ennallaan. Miten maksuluokka lasketaan? Yritykselle lasketaan riskisuhde, joka kertoo, mikä on sen työkyvyttömyysriski suhteessa TEL:n keskimääräiseen työkyvyttömyysriskiin. Riskisuhde lasketaan edelliseltä vuodelta vuosilaskennan jälkeen yrityksen uusien työkyvyttömyyseläkkeiden perusteella. Eläkemeno Maksuluokat Maksuluokka Luokkakerroin Maksukerroin (= 2 v:n riskisuhteiden keskiarvo) 11 yli 5 5,5 10 4,00 4,99 4,5 9 3,00 3,99 3,5 8 2,50 2,99 2,75 7 2,00 2,49 2,25 6 1,50 1,99 1,75 5 1,20 1,49 1,35 4 perusluokka 0,80 1, ,50 0,79 0,65 2 0,20 0,49 0,35 1 alle 0,2 0,1 lasketaan eläkkeiden keskimääräisen keston mukaan eikä eläkkeiden päättymistä oteta huomioon. Yrityksen ikärakenne otetaan laskennassa huomioon, eikä se sinänsä nosta yrityksen maksuluokkaa. Yrityksen riskisuhde lasketaan satunnaisten heilahtelujen vuoksi kahdelta vuodelta. Näiden kahden vuoden keskiarvo (=luokkakerroin) ratkaisee, mihin maksuluokkaan yritys kuuluu. Esimerkiksi vuoden 2006 maksuluokka perustuu vuosien 2003 ja 2004 riskisuhteeseen. Riskisuhde on yli yksi, jos yrityksessä on keskimääräistä enemmän työkyvyttömyyseläketapauksia. Jos taas eläkemeno on keskimääräistä pienempi, on riskisuhde alle yksi. Maksuluokissa eri maksu Maksuluokkia on kaikkiaan 11. Mitä vähemmän yrityksellä on työkyvyttömyyseläketapauksia, sitä alempaan 20 1/2005 Ilmarisen uutiset

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 1.1.-30.6.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi reilulla 8 %:lla viime vuoteen verrattuna Sijoitukset tuottivat 3,3 % Listatut osakkeet 24,3 % Kiinteistösijoitukset

Lisätiedot

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 Tilintarkastamaton 28.2.2013 Kokonaistulos oli 464,1 miljoonaa euroa (- 521,2 milj. e) Siirto

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Keskeiset tunnusluvut 31.12.2015 31.12.2014 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 157,1 3 022,9 Eläkkeensaajille maksetut eläkkeet ja korvaukset, milj. e 2 857,6

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 2011

Eteran osavuosiraportti 2011 Eteran osavuosiraportti 2011 Tiivistelmä tunnusluvuista 1.1. 30.6.2011 1.1. 30.6.2010 1.1. 31.12.2010 Vakuutusmaksutulot, milj. 276 249 570 Sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin, milj. Sijoitustoiminnan

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 2,4 % Parhaiten tuottivat pääomasijoitukset 15,6 % Vakavaraisuus 27,2 % TyEL-palkkasumma 1 612,3 milj. YEL-työtulo

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2 miljardia euroa Vakavaraisuuspääoma: 7,9 miljardia euroa Vakavaraisuusaste:

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2012 2011 % Makuutusmaksutulo, milj. 458,2 423,6 8,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 402,8 370,5 8,7

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2015 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 4,9 %. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi 21 miljardiin euroon.

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike avainluvut 1-9/2011 1-9/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 315,2 280,3 380,4 TyEL-palkkasumma, milj. 1 528,9

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus Peter Halonen Analyytikko Sisältö Työeläkevarojen määrä ja kehitys Keskimäärin kasvua Varat maantieteellisesti Merkittävä kotimaan paino Sijoituskohteet

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 0,9% Parhaiten tuottivat korkosijoitukset 2,4 % Vakavaraisuus 26,8% TyEL-palkkasumma 1 677,0 milj. YELtyötulo 251,9

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 1 Avainlukuja 2012 2011 2010 2009 2008 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 1 088,9 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 243,7 1 122,4 1

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2010

Eläke-Fennian tilinpäätös 2010 Eläke-Fennian tilinpäätös 2010 Avainluvut 2010 2009 2008 2007 2006 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 126,2 1 096,3 1 088,9 968,1 889,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 031,6 979,5 889,7 780,8

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 1 Avainlukuja 2013 2012 2011 2010 2009 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 326,3 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 311,9 1 243,7 1

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 Säästöpankin vuotuinen tutkimus suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta. Tutkimustulokset julkaistavissa kansainvälisenä Säästäväisyyspäivänä 31.10.2016 klo 9.30 HYVÄÄ KANSAINVÄLISTÄ

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2012 Lehdistötilaisuus 17.10.2012 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUUSTA 2012 Sijoitustuotto 5,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Tilinpäätöskalvot 2011

Tilinpäätöskalvot 2011 Tilinpäätöskalvot 2011 Tuloslaskelma 2011 2010 Maksutulo 4 545 4 327 Eläkemeno -3 524-3 306 RAHOITUSKATE 1 021 1 021 Sijoitusten nettotuotto -446 3 125 Lakisääteiset maksut, nettotoimintakulut ja poistot

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta

Työeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta Työeläkejärjestelmä kuvina Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. 19.1.2017 Eläkejärjestelmä ja sen hallinto Sosiaalivakuutus vuonna 2015, 39 mrd. 3 Eläkevakuutuksesta

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Työeläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Tässä muistiossa esitetään Eläketurvakeskuksen päivitetty arvio kansalaisaloitteen mukaisen indeksimuutoksen kustannusvaikutuksista.

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 YHTEENVETOA SAK:laisilla työpaikoilla on paljon päihdeongelmia. Päihdeohjelmat/toimintamallit sekä puuttuminen

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille Toimintaympäristö Rahavirrat Työttömyysvakuutusrahastossa Avainluvut 2010 muutos % 2009 2008 2007 2006 Vakuutusmaksutulo 1 622 13 % 1 431 1 579 1

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot