ERI OSAPUOLTEN NÄKÖKULMAT TILANTEESSA, JOSSA NUORI ON SIJOITETTU LASTENSUOJELUN LAITOSHUOLTOON Narratiivinen tapaustutkimus kahden nuoren tilanteesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERI OSAPUOLTEN NÄKÖKULMAT TILANTEESSA, JOSSA NUORI ON SIJOITETTU LASTENSUOJELUN LAITOSHUOLTOON Narratiivinen tapaustutkimus kahden nuoren tilanteesta"

Transkriptio

1 ERI OSAPUOLTEN NÄKÖKULMAT TILANTEESSA, JOSSA NUORI ON SIJOITETTU LASTENSUOJELUN LAITOSHUOLTOON Narratiivinen tapaustutkimus kahden nuoren tilanteesta Tampereen yliopisto Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos Sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielma Leena Sandström Joulukuu 1999

2 Tampereen yliopisto Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos SANDSTRÖM, LEENA: Eri osapuolten näkökulmat tilanteessa, jossa nuori on sijoitettu lastensuojelun laitoshuoltoon. Narratiivinen tapaustutkimus kahden nuoren tilanteesta Pro gradu -tutkielma, 180 s., 9 liites. Sosiaalipsykologia Joulukuu Tutkielmani aiheena on eri osapuolten näkökulmat tilanteessa, jossa nuori on sijoitettu lastensuojelun laitoshuoltoon. Kasvatus- ja huolenpitovastuu siirtyy tällöin vanhemmilta yhteiskunnalle. Tilanne vaikuttaa voimakkaasti koko perheen elämään. Sijoitustilanteessa olennaisesti vaikuttavaa monimutkaista määrittely- ja toimintasysteemiä pyrin tekemään näkyväksi tuomalla esiin sijoituksen eri osapuolten näkökulmia. Keräsin aineiston tutkimustani varten teemahaastatteluilla. Tutkimukseni on tapaustutkimus, jonka aineisto koostuu kahdesta tapauksesta: yhden nuoruusikäisen lastensuojelulaitokseen sijoitetun tytön ja yhden nuoruusikäisen lastensuojelulaitokseen sijoitetun pojan tilanteesta. Molemmissa tapauksissa olen haastatellut nuorta itseään, tämän äitiä, omahoitajaa laitoksessa sekä nuoren sosiaalityöntekijää. Haastatteluja on yhteensä kahdeksan. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys on sosiaalinen konstruktionismi. Olen lähestynyt lastensuojelun sijoitustilannetta narratiivisesta lähestymistavasta. Tutkimuksessani korostuu asioiden tulkinnallisuus. Haastattelemieni nuorten tekemät tulkinnat eri tilanteista poikkesivat eniten aikuisten tekemistä tulkinnoista. Nuorten kokemukset eivät monilta osin olleet välittyneet tilanteen muille osapuolille, vaikka heitä oli lastensuojelulain mukaisesti kuultu. Saman tilanteen eri osapuolia haastattelemalla hahmottui mielenkiintoinen näkymä paitsi erilaisista tulkinnoista, myös keskeisestä sosiaalipsykologisesta kysymyksestä: vuorovaikutuksesta. Haastattelemieni lastensuojelun asiakkaina olevien nuorten ja äitien tarinoita leimasi kokemus voimattomuudesta vaikuttaa omaan elämäänsä. Vuorovaikutussuhteisiin liittyvät ongelmat tulkittiin ulkopuolisista uhkatekijöistä juontuviksi, minkä vuoksi vuorovaikutussuhteet näyttäytyivät ennakoimattomina ja toisen osapuolen toiminta vaikeana ymmärtää. Voimattomuuden kokemus liittyi paitsi yksilöiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin, myös yksilön ja organisaatiotason sekä yksilön ja instituutiotason vuorovaikutukseen. Toinen haastatelluista äideistä oli kyennyt murtamaan voimattomuuden kokemuksen suhteessa organisaatiotasoon toimimalla itse aktiivisena yhteydenottajana. Tutkimukseni perusteella lastensuojelun sijoitustilanteissa sekä lapsille että aikuisille tulee tarjota riittävästi tukea sisäisen tarinan uudelleenmuotoiluun. Erityisen tärkeää on pyrkiä estämään näissä tilanteissa olevien lasten ja vanhempien kokemus voimattomuudesta. Ulkopuolisiin uhkiin ei ehkä ole mahdollista vaikuttaa - vuorovaikutussuhteen ongelmiin kuitenkin on. Avainsanat: lastensuojelu, sijaishuolto, huostaanotto, narratiivisuus, tarina

3 Mitä tapahtuisi jos lapset olisivat yhteiskunnallisesti kiinnostava ryhmä joiden näkökantoja päättäjä ei uskalla sivuuttaa ja joiden todellisuus menestyjän on tunnettava mitä tapahtuisi jos lapset edellyttäisivät että heidän tunteitaan pelkojaan ilonaiheitaan ei vähätellä mitä tapahtuisi jos lapset saisivat kokea että heitä uskotaan heihin luotetaan heidän sanansa otetaan vakavasti mitä tapahtuisi jos lapset saisivat itse kertoa mikä on totta (Irja Askola 1990)

4 Olen purkanut paineeni kouluun, mutta joskus tekisi mieli huutaa: Minun isäni on ikuinen juoppo ja minua väsyttää! Enhän minä voi. Ikuinen pelossa eläminen myrkyttää minun elämäni. Minun ja monen muunkin. Se että mäkin ryyppään jonkin verran jo kaksitoista vuotiaana kertoo siitä, että mulla on jotenkin paha olo. Mut kun kysytään miten, niin en mä osaa vastata. Kai sen tekee ainaki osaks se, että kotona menee kaikki päin p:tä. (...) Mä haluaisin muuttaa isän luo - tavallaan. Toisaalta paras vaihtoehto ois joku sijaiskoti, kasvatuslaitos tai joku. Ei oo kiva asuu kotona ku tietää, että äiti on mulle koko ajan niin vihainen, et sen tekee mieli iskee mun pää tohjoks. Kotonani on kauheaa. Kaikki johtuu äidistäni, koska äitini juo ja tuo vieraita miehiä yöksi kotiin. Monesti äitini ei herätä minua ja siskoani pelkästään siksi, jos hän on ollut yömyöhään kapakassa. (...) Äitini on sanonut, että emme saa puhua hänen asioistaan kenellekään muuten on vaarana joutua lastenkotiin. (...) eikä minulla ole ketään kotona, johon voisin turvautua. Siksi olenkin tätini luona aina väliaikaisesti. Silloin alkaa koulukin sujua paremmin, mutta kun vanhempani lopettavat väliaikaisesti, palaan kotiin, mutta pian se alkaa jälleen, ja on pakko lähteä pois. (...) Haluaisin pysyvän kodin, ettei tarvitsisi kulkea paikasta toiseen. Sosiaalitarkkailijan luona olen jo käynyt ja hän meinasi käydä meillä mutta silloin juominen loppui. Se alkoi uudelleen ja nyt kai se käy meillä kotona. (...) Täällä liikkuu juoruja, joita jokainen kertoo ja kuulee. En usko asian koskaan parantuvan. Äitini ja isäni ovat olleet eron partaalla pari kuukautta. Äiti uhkaa koko ajan lähteä. Elämäni on ollut ankeaa ja vaivalloista. Toivon joka ilta, että isäni muuttuisi. Viime kuun puolivälissä isäni otti huoltovirastosta (automaattinen laskujen maksusysteemi) 7000 markkaa rahaa. Semmoista se on juoppoisän kanssa eläminen. Tiedättekö, miten voi käydä lapselle, jonka äiti ja isä ovat eronneet ja äiti on ollut vankilassa ja lopulta väkivaltaisesti kuollut? Siihen ei ole oikeaa vastausta mutta ei myöskään väärää vastausta. Jotkut sanovat, että sellaiset lapset joutuvat lastenkotiin. Toiset taas, että hyvään tai huonoon kasvatuskotiin. Jotkut muut taas että sukulaisten luo. Te ette tiedäkään, millaisen järkytyksen voi saada kun on kotona ja samaan aikaan viereisessä huoneessa tapetaan äitisi väkivaltaisesti etkä itse voi mennä estämään sitä. Tiedän kyllä, että monet ihmiset säälisivät minua sen takia, koska olen orpo. Mutta osaan minäkin pitää hauskaa samalla tavalla kuin normaalit lapset, joilla on äiti ja isä. Mutta minulla ei ole kumpaakaan. Hautajaiset olivat kauniit ja surulliset, kaikki itkivät. Kukkia oli paljom. Tiedän, että kaikki surivat sitä, että äitini kuoli. Vaikka siitä ei ole kauaa aikaa, osaan olla jo ajattelematta sitä. Minä asun lastenkodissa, olen asunut noin puolitoista vuotta jo. Olen ehkä siksi ahdistunut, koska lastenkodissa on paljon ankaria ehkä liiankin ankaria sääntöjä ja koulu ei huvita yhtään. Minä ajattelen usein tulevaisuuttani. Että viettäisin elämäni erään henkilön kanssa, josta pidän, mutta ne ajatukset katkeavat, koska minä olen huono kaikessa. Minä ajattelen

5 näin, koska olen lastenkodissa ja se vie minulta elämänhalun aivan kokonaan, koska tiedän, mitä toiset ajattelevat semmoisista lapsista, jotka ovat lastenkodissa. ( ) Minulla oli aiemmin ystäviä, mutta ne lähtivät tai siis jättivät tai miten sen sanoo, koska jouduin lastenkotiin. (...) Minä toivon kauheasti, että pääsisin äidilleni asumaan. Kannattaa rukoilla nyt vaan hartaasti. (Kuunnelkaa minua! 12-vuotiaat kirjoittavat 1988, 28-29, 32-33, 36-38)

6 SISÄLTÖ 1 Johdanto 7 2 Sosiaalinen konstruktionismi tutkimuksen lähtökohtana 12 3 Lastensuojelun sijaishuolto Lastensuojelulaki Tilastotietoa lastensuojelun sijaishuollosta Katsaus sijaishuoltotutkimuksiin ja sijaishuollon julkisiin mallitarinoihin Sijaishuoltotutkimusten perinteisiä aiheita ja lähestymistapoja Yhteiskunnallisempaa näkökulmaa ja asiakkaiden omia kokemuksia Lastensuojelun sijoitukset tiedotusvälineissä Perhekeskeisyys lastensuojelutyön lähtökohtana Uusi näkökulma lastensuojelututkimukseen 33 4 Lastensuojelun sijoitustilanne ja narratiivinen lähestymistapa Yleistä narratiivisesta lähestymistavasta Narratiivinen lähestymistapa tässä tutkimuksessa Kerronnallisten rakenteiden analyysi Juonirakenneanalyysi Narratiivisen tutkimuksen eettisiä näkökohtia 47 5 Tutkimuskysymykset ja tutkimusprosessi aineiston keräämisestä sen analysointiin Tutkimuksen kiinnostuksenkohteet Teemahaastattelu aineiston keruumenetelmänä Tapaustutkimus pyrkimys kokonaisuuden hahmottamiseen Haastateltavien hankkiminen Haastatteluihin valmistautuminen ja haastattelujen kulku 58 6 Jonnan tilanne Jonnan tarina Jonnan äidin tarina Sosiaalityöntekijän näkökulma Omahoitajan näkökulma Jonnan tilanteen eri osapuolten näkökulmat 105

7 7 Tommin tilanne Tommin tarina Tommin äidin tarina Sosiaalityöntekijän näkökulma Omahoitajan näkökulma Tommin tilanteen eri osapuolten näkökulmat Eri osapuolten näkökulmat lastensuojelun sijoitustilanteessa Eri osapuolten käyttämiä jäsentämistapoja Lapsen iän myötä muuttuvat tarpeet Oudosti toimiva toinen osapuoli voimattomuuden kokemus vuorovaikutussuhteissa Voimattomuuden kokemus suhteessa organisaatioja instituutiotasoon Voimattoman roolista aktiiviseksi toimijaksi Lopuksi 162 Lähteet 171 Liitteet (6 kpl)

8 1 Johdanto Vuosittain yli lasta Suomessa on lastensuojelutoimenpiteenä sijoitettuina kodin ulkopuolelle. Lastensuojelun sijoitus on rankaksi luonnehdittu toimenpide, joka vaikuttaa hyvin kokonaisvaltaisesti koko perheen elämään. Yksi tai useampi perheen lapsista muuttaa pois kotoa laitokseen tai vieraaseen perheeseen. Mitä tämä merkitsee lapselle? Entä vanhemmille? Millaisia ovat tilanteet, joissa sosiaalityöntekijä määrittelee sijoituksen olevan lapsen edun mukaista? Kun ryhdyin pohtimaan sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielmani aihetta, minulle oli alusta asti selvää, että haluan tutkia lastensuojelua. Kiinnostukseni lastensuojelua kohtaan heräsi 1990-luvun alussa, jolloin opiskelin sosiaalikasvattajaksi. Opiskeluuni liittyvillä harjoittelujaksoilla kohtasin monia lapsia ja nuoria, joiden kohtalot jäivät mieleeni. Teoreettisesta ennakkotiedosta huolimatta erilaisissa vaikeissa elämäntilanteissa olevien lasten ja nuorten kohtaloihin perehtyminen käytännössä oli minulle nuorena ja idealistisena opiskelijana melkoinen järkytys. Silmäni avautuivat näkemään sellaista elämää, jota en ollut aiemmin ymmärtänyt olevan lähelläni. Erityisesti harjoittelujaksot lastenkodissa ja koulukodissa herättivät minussa monenlaisia tunteita ja kysymyksiä, jotka jäivät mieleeni pitkäksikin aikaa. Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle yhtenä lastensuojelun toimintatapana on paljon keskustelua herättävä aihe. Olen sosiaalikasvattajaopintojeni jälkeenkin kiinnostuneena seurannut aiheeseen liittyvää keskustelua tiedotusvälineissä ja jatkanut aiheeseen perehtymistä nykyisissä opinnoissani. Olen myös käytännössä ollut kosketuksissa lastensuojelutyöhön toimimalla lastensuojelun tukihenkilönä. Lastensuojelu oli siis monestakin syystä luonteva valinta tutkielmani aiheeksi. Koska sosiaalikasvattajakoulutuksessani olin perehtynyt erityisesti lastensuojelun sijaishuoltoon, kiinnostukseni kohdistui nimenomaan tähän lastensuojelun osaalueeseen. Sen päättäminen, mitä lastensuojelun sijaishuollon laajassa kentässä haluaisin tutkia, ei ollut yhtä helppoa. Lähdin pohtimaan tarkempaa kiinnostuksenkoh-

9 8 dettani ensin käytännön kokemusten kautta. Mieleeni nousi muutamia mielikuvia tilanteista, jotka olivat herättäneet minussa voimakkaita tunteita. Muistelin lasta, joka istui perjantai-iltana tuntikausia ikkunassa odottamassa vanhempiaan, jotka olivat luvanneet hakea lapsen kotiin viikonlopuksi - vanhemmat eivät koskaan tulleet. Muistelin laitoksen lämmintä, välittävää ilmapiiriä, jossa moni lapsi sai ensimmäistä kertaa olla osallisena turvallisesta aikuisesta huolenpidosta. Muistelin myös nuorta, jolle kyseinen laitos oli yli 10. laitos, jonne hänet oli sijoitettu, ja joka muiden päästessä lomalle kotiin meni lomalle toiseen laitokseen. Muistin tilanteita, joissa mielestäni murrosikäisten nuorten normaaliakin ryhmätoimintaa tulkittiin tarpeettomasti ja vahingollisesti poikkeavuuden tulkintakehikosta. Muistin myös tilanteita, joissa koin työntekijöiden käyttävän valtaansa nuoria kohtaan mielivaltaisesti ja epäoikeudenmukaisesti. Kaikki nämä olivat mielikuviani siitä, mitä joissakin tilanteissa oli tapahtunut. Nyt ajattelen, että nuorena opiskelijana olin hyvin ehdoton ja havainnoin asioita ainakin osittain toisin kuin mitä esimerkiksi nyt, lähes 10 vuotta myöhemmin, ehkä tekisin. Silti nämä käytännöstä nousevat mielikuvat olivat kiinnostavia mahdollisia johdattajia jonkin aihepiirin pariin. Idealisti olen edelleen, joskaan en ehkä yhtä ehdoton. Huomasin, että kiinnostus lasten omia kokemuksia ja tulkintatapoja kohtaan yhdisti niitä käytännön tilanteita, jotka lastensuojelun sijaishuollosta olivat erityisesti jääneet mieleeni. Aiempiin tutkimuksiin tutustuessani huomasin, että lasten omia kokemuksia sijoituksen aikana on tutkittu melko vähän. Lasten näkökulman, lasten oman äänen, esiintuominen muodostuikin tärkeimmäksi tutkimustani ohjaavaksi periaatteeksi heti suunnitteluvaiheessa. Lasten näkökulmaa korostaessani olen halunnut olla omalta osaltani murtamassa lapsuuden sosiaalisesti konstruoitua toiseutta, joka on pitkään vallinnut sekä yhteiskunnallisesti että tutkimuksellisesti. Lapsuus ja lapsen kokemukset ovat itsessään tärkeitä asioita, arvoja sinänsä, riippumatta siitä, millainen vaikutus niillä mahdollisesti on siihen, millainen aikuinen lapsesta ehkä joskus tulee. Niinpä en ole ollut kiinnostunut sijaishuollon vaikutuksista lapseen pitkällä aikavälillä, enkä ole halunnut tutkia sijaishuollossa joskus lapsuudessaan olleita aikuisia. Sen sijaan olen ollut kiinnostunut parhaillaan sijaishuollossa olevien lasten kokemuksista tässä ja nyt.

10 9 Mitä enemmän perehdyin lastensuojelututkimuksiin ja pohdin lastensuojelutilanteita, sitä monimutkaisemmilta ja moniulotteisemmilta nämä tilanteet alkoivat tuntua. Lapsi ei koskaan ole lastensuojelutilanteessa yksin. Lastensuojelullinen sijoitus on erityistilanne paitsi lapsen, myös hänen vanhempiensa kannalta. Aiempiin tutkimuksiin tutustuessani havaitsin, että vanhempien kokemuksia lastensa sijoituksista on tutkittu jopa lasten kokemuksia vähemmän. Niinpä pelkästään lasten kokemusten tutkiminen - niin tärkeänä kuin sitä pidinkin - alkoi tuntua riittämättömältä. Niin päädyin tutkimaan myös vanhempien kokemuksia. Lasten ja vanhempien lisäksi lastensuojelutilanteissa on mukana myös muita tärkeitä toimijoita, joiden toiminta on olennaisen tärkeää tilanteen etenemisen ja lapsen hyvinvoinnin kannalta. Sosiaalityöntekijät ovat sijoitustilanteissa keskeisessä roolissa lapsen edun tulkitsijoina ja päätösten tekijöinä. Sijoituksen aikana lapsen arkielämässä ovat kaikkein tiiviimmin mukana lastensuojelulaitoksen työntekijät, erityisesti lapselle nimetty omahoitaja. Lapsi, vanhemmat, sosiaalityöntekijä ja omahoitaja ovat kaikki omalla tavallaan mukana lapsen sijoituksessa, mutta niin erilaisissa rooleissa, että näkökulma samaan asiaan voi olla aivan erilainen. Kaikki nämä osapuolet ovat lapsen sijoituksen aikana keskenään tekemisissä, ja heillä on jokaisella oma käsityksensä toisistaan ja toistensa käsityksistä. Erityisen kiinnostavaa on se, että lastensuojelulain mukaisesti lapsen edun tulisi ohjata kaikkea lastensuojelullista toimintaa. Tuleeko lapsen oma kokemus kuulluksi? Mitä lapsen edun toteutuminen tarkoittaa kenenkin näkökulmasta? Tilanteen moniulotteisuuden vuoksi päädyin haastattelemaan neljää useimmissa lastensuojelutilanteissa mukana olevaa pääosapuolta : lasta, vanhempia, sosiaalityöntekijää ja omahoitajaa. Ajattelin tämän antavan minulle mahdollisuuden hahmottaa tilanteen moniulotteisuutta ja asioiden tulkinnallisuutta: sitä, miten sama tilanne voi näyttäytyä ja olla kokemuksellisesti hyvin erilainen eri osapuolille. Se antaa myös tilaisuuden tutkia uudenlaisella tavalla keskeistä sosiaalipsykologista kysymystä: vuorovaikutusta. Päädyin tutkimaan sitä, miten eri osapuolet lastensuojelun sijoitustilanteessa hahmottavat sijoituksen ja sen vaikutuksen, ja millainen merkitys sillä eri osapuolten kannalta on. Rajasin kiinnostukseni koskemaan lastensuojelulaitoksessa olevia, 12 vuotta täyttäneitä lapsia.

11 10 Yksi lähtökohtani jo tutkielmani suunnitteluvaiheessa oli, että olen kiinnostunut kielestä, sen avulla luoduista merkityksistä ja asioiden tulkinnallisuudesta, enkä pyri tavoittelemaan objektiivisesti havainnoitavaa todellisuutta ihmisten luomien merkitysten takana. Tämä lähestymistapa oli lähellä minulle opintojen aikana muodostunutta tapaa hahmottaa asioita. Lastensuojelua tai sosiaalityötä ylipäänsä ei ole kovin paljon tutkittu sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksestä, joten se voi antaa uusia näkökulmia esimerkiksi juuri lastensuojelun kysymyksiin (ks. Sosiaalityö, asiakkuus ja sosiaaliset ongelmat 1995). Sosiaalisen konstruktionismin laajemman lähestymistavan sisällä päädyin tekemään narratiivista tutkimusta. Kaikki haastattelemani osapuolet kertovat samasta tilanteesta omanlaisensa, omasta näkökulmastaan ja positiostaan muodostetun tarinan. Narratiivinen lähestymistapa sopii siten hyvin valitsemaani tutkimusasetelmaan. Myös se tilanne, jossa haastattelemani nuoret ja heidän vanhempansa ovat, tekee narratiivisesta lähestymistavasta erityisen osuvan. Tarinamuoto on yleisestikin ihmiselle tyypillinen tapa hahmottaa asioita ja luoda mielekkyyttä erilaisiin tapahtumiin. Erilaisissa kriisitilanteissa tai muissa kuormittavissa elämäntilanteissa mielekkyyden etsiminen tapahtuneelle korostuu, ja tällöin tapahtunut usein kiteytetään erilaisiksi tarinoiksi, joita voi kertoa muille ja itselleen käydessään asiaa läpi. (Ks. esim. Bruner 1986; Hänninen 1991, 1996 ja 1999 sekä Riessman 1993) Aiemmissa lasten ja vanhempien kokemuksia koskevissa tutkimuksissa lapsen siirtymisen kotoa sijaishuoltoon sekä tilannetta edeltäneiden vaiheiden on todettu olevan usein psyykkisesti erittäin raskas ja kuormittava kokemus sekä lapsille että vanhemmille (ks. esim. Laakso 1998; Kähkönen 1994; Aronen 1994 ja Puustinen- Korhonen 1994). Koska olen sosiaalipsykologian opiskelija, näkökulmani lastensuojeluun on ehkä eri tavalla painottunut kuin se mahdollisesti olisi, mikäli olisin sosiaalityön (pääaine)opiskelija. En ajattele lastensuojelua niinkään mahdollisena tulevana työkenttänäni tai yhtenä olennaisena osana sosiaalityön toimintakäytäntöjä. Ajattelen lastensuojelun sijaishuoltotilannetta pikemminkin yhtenä erityisenä vuorovaikutustilanteena, jossa yhteiskunnallinen ja yksityinen kohtaavat mielenkiintoisella tavalla. Samalla aihe on minulle aiempien opintojeni ja käytännön kokemusteni kautta läheinen ja myös emotionaalisesti tärkeä.

12 11 Tutkimukseni kiinnostuksenkohteet voi muotoilla seuraaviksi tutkimuskysymyksiksi: Millaisia ovat eri osapuolten näkökulmat tilanteessa, jossa nuori on sijoitettu lastensuojelulaitokseen? Millaisen kertomuksen eri osapuolet tuottavat tässä tilanteessa ja tästä tilanteesta? Olen kerännyt empiirisen aineiston tekemällä kahdeksan teemahaastattelua. Tutkimukseni on tapaustutkimus, jossa on mukana kaksi tapausta: yhden nuoruusikäisen tytön ja hänen tilanteensa eri osapuolten tarinat, sekä yhden nuoruusikäisen pojan ja hänen tilanteensa eri osapuolten tarinat. Eri osapuolia ovat aineistossani nämä nuoret itse, heidän äitinsä, sosiaalityöntekijät ja omahoitajat. Kummassakaan tapauksessa ei ollut mahdollista haastatella isiä. Poissaolevat isät on lastensuojelutyössä tuttu tilanne (ks. esim. Kähkönen 1994, 54-56; Forsberg 1995, 54-75), ja olisi itsessään oma tutkimusaiheensa. Tämä sinänsä valitettava isien puuttuminen haastatteluaineistostani ehkä osaltaan kertoo omaa tarinaansa monien lastensuojelutilanteiden todellisuudesta. Tutkimukseni tärkeimmän lähtökohdan kiteyttää seuraavanlainen käsitys lapsuudesta ja lastensuojelusta: Lapsuus on arvokas ja tärkeä elämänvaihe sinällään. Lasten kärsimyksiä tulee lievittää ja heidän kasvuolojensa ongelmia poistaa siitä riippumatta että he jonain päivänä ovat aikuisia. (Bardy 1989, 17). Toinen lähtökohtani on alunperin Freudilta peräisin oleva ajatus, että yksilön toiminta on aina hänen itsensä kannalta tarkoituksenmukaista, vaikka ympäristö kokisi sen kuinka häiritsevänä tai vahingollisena tahansa. Näin on erityisesti silloin, kun on kyse lapsista tai nuorista. Yksilön olosuhteet ja tapa tulkita näitä olosuhteita yhdessä hänen aiempien kokemustensa ja kokonaispersoonallisuutensa tai identiteettinsä kanssa johtavat tiettyyn toimintaan. Mielettömältäkin näyttävän toiminnan ja käyttäytymisen takana on käsitykseni mukaan aina yksilön kannalta mielekäs pyrkimys psyykkisen hyvinvoinnin ja jatkuvuuden turvaamiseen. Tämä on tärkeä lähtökohta myös lastensuojelutyössä ja -tutkimuksessa - erityisesti silloin, kun pyritään kuulemaan lasten ja nuorten ääntä.

13 12 2 Sosiaalinen konstruktionismi tutkimuksen lähtökohtana Yksi viime vuosien tärkeimmistä kehityssuunnista yhteiskuntatieteissä on ollut erilaisten kielenkäytön tarkasteluun keskittyvien tutkimussuuntausten yleistyminen. Lähestymistavasta riippuen tällaisia tutkimusotteita on kutsuttu narratiivisiksi, retorisiksi, diskursiivisiksi tai keskusteluanalyyttisiksi. Yhteistä näille lähestymistavoille on kielenkäytön ymmärtäminen aktiiviseksi, yhteistä ja henkilökohtaista todellisuuttamme rakentavaksi toiminnaksi. (Nikander 1997, 404) Sosiaalipsykologiassa tästä kehityksestä on puhuttu kielellisenä käänteenä (Nikander 1997, 404; Hänninen 1999, 14). Kielellisen käänteen keskeinen ajatus on, että kieli ei ainoastaan heijasta vaan myös luo sosiaalista todellisuutta (Hänninen 1999, 14). Tällainen käsitys kielestä on saanut monenlaisia painotuksia sosiaalitieteellisessä ja psykologisessa keskustelussa. Käsitykset vaihtelevat ehdottomasta konstruktionismista kontekstuaaliseen konstruktionismiin. Ehdottomassa konstruktionismissa todellisuudesta voidaan puhua ainoastaan lainausmerkeissä, eikä mikään todellisuutta koskeva väite tai selonteko ole sen mukaan todempi kuin mikään muukaan. Kontekstuaalisessa konstruktionismissa sen sijaan ajatellaan, etteivät todellisuutta koskevat väitteet ja selonteot sellaisenaan viittaa olemassaolevaan todellisuuteen, mutta että näiden kuvausten pohjana kuitenkin on eräänlainen maailman muotoutumaton faktisuus tai tapahtumien jäsentymätön virta. Todellisuuden tuottamisen tavat ovat tässä näkemyksessä aina sidoksissa ajalliseen ja paikalliseen kontekstiin. (Saarenheimo 1997, 15-16) Tutkimukseni teoreettinen lähtökohta on tämä edellä kuvailtu tutkimusperinne, jossa kielen ajatellaan paremminkin konstruoivan ja säätelevän kuin kuvaavan todellisuutta. Kaikessa puheessa, siis myös tutkimushaastatteluissa, rakennetaan, muutetaan ja ylläpidetään sosiaalista ja kokemuksellista todellisuutta. Sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta kielen käyttö ja toimijasta riippumaton todellisuus kietoutuvat käsitteiden kantamien merkitysten välityksellä yhteen: käyttämämme käsitteelliset kielikuvat ovat keskeinen osa sosiaalista todellisuutta, jota ei olisi sellaisenaan olemassa ilman kuvaukseen käytettyjä käsitteitä (Suoninen 1997, 12-13).

14 13 Sosiaalisessa konstruktionismissa tutkimuksen lähtökohtana korostuu kiinnostus kieleen sekä asioiden tulkinnallisuuteen. Tässä tutkimuksessa keskeinen kiinnostuksenkohde on asioiden tulkinnallisuus. Sosiaalinen konstruktionismi tutkimukseni lähtökohtana ilmenee myös siinä, että olen pyrkinyt suhtautumaan erilaisiin lastensuojelua sekä lapsuutta ja nuoruutta koskeviin oletuksiin ja sosiaalisesti määritettyihin totuuksiin niitä kyseenalaistaen esimerkiksi tutkimusasetelmaa suunnitellessani. Aineiston analyysiosuudessa painottuu enemmän asioiden tulkinnallisuus. Tutkin eri osapuolten tekemiä tulkintoja ja teen itse tulkintoja näistä tulkinnoista. Pyrkimykseni on narratiivista analyysiä tehdessäni tehdä perusteltuja tulkintoja todellisuuden rakentumisesta ja muutosmahdollisuuksista, minkä Suoninen (1997, 14) asettaa diskurssianalyysin tavoitteeksi. Burrin (1995, 3-5) laaja määritelmä sosiaalisesta konstruktionismista sopii hyvin kuvaamaan omaa lähestymistapaani. Tämän määritelmän mukaan sosiaaliselle konstruktionismille ovat tyypillisiä ainakin seuraavat perussuhtautumistavat: 1) kriittinen asenne itsestäänselvyyksinä pidettyjä asioita ja totuttuja tapoja ymmärtää maailmaa (mukaanlukien itsemme) kohtaan Lastensuojelua ohjaava keskeinen periaate on lastensuojelulain mukaan lapsen edun toteutuminen. Lähestymistapani mukaisesti suhtaudun kuitenkin kriittisesti sitä kohtaan, että lapsen etu itsestäänselvästi toteutuisi lastensuojelutoimenpiteissä ja toimenpiteillä. Mikäli lasta kuullaan lastensuojelulaissa määritellyllä tavalla, tämä ei itsestäänselvästi tarkoita sitä, että lapsi tulisi kuulluksi. En myöskään ota itsestäänselvänä totuutena yleistä käsitystä, että laitoksessa asuminen on aina negatiivinen, viimeiseen asti vältettävä asia, ja että oma perhe on vaikeissakin olosuhteissa lapselle parempi kuin laitos. Kriittisyyteni koskee myös käsitystä, että mikäli lapsi sijoitetaan oman perheen ulkopuolelle, perhehoito on lapselle aina parempi vaihtoehto kuin laitoshoito, tai että laitoksenkin toimintaperiaatteena tulisi aina olla perhekeskeisyys. 2) ymmärtämistapojemme, käyttämiemme käsitteiden ja kategorioiden suhteellisuuden, historiallisuuden ja kulttuurisuuden korostaminen Tutkimukseni kannalta on olennaista huomata, että lastensuojelulaki ja siinä käytetyt käsitteet ovat tiettyyn aikaan ja paikkaan sidottuja. Myös lastensuojelulain tulkinnat,

15 14 lastensuojelusta käytävä keskustelu ja lastensuojelukäytännöt ovat eläviä ja vaihtelevia. Ne eivät ole pysyviä, muuttumattomia totuuksia, vaan eräänlaisia yhteiskunnallisia narratiiveja, joista tehtävät tulkinnat ja niiden pohjalta muotoutuvat toimintakäytännöt vaikuttavat konkreettisina toimenpiteinä monien ihmisten elämään. Lastensuojelulain keskeinen asia, lapsen etu, on erityisen kulttuuri- ja aikasidonnainen käsite. Se, mitä esimerkiksi 50 vuotta sitten Suomessa voitiin pitää normaalina kasvatuskäytäntönä, voitaisiin nykyään tulkita pahoinpitelyksi. Samana aikanakin yhdessä kulttuurissa lapsen eduksi tulkittava asia voi toisessa kulttuurissa näyttäytyä merkitykseltään aivan toisenlaisena. Saman kulttuurin sisälläkin olevissa paikallisissa kulttuureissa on keskenään hyvin erilaisia ymmärtämis- ja jäsentämistapoja. 3) käsitys, että tietoa ei saada havainnoimalla todellisuutta sellaisena kuin se on, vaan että ihmiset rakentavat tiedon keskinäisissä sosiaalisissa prosesseissaan Tutkimuksessani tämä ilmenee erityisesti siinä, että olen halunnut haastatella nuoren tilanteessa mukana olevia eri osapuolia enkä ainoastaan nuorta itseään. Nuori on muodostanut ja muodostaa omaa tarinaansa tilanteestaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa, samoin kuin myös tilanteen muut osapuolet. Jokaisella osapuolella on oma näkökulmansa tilanteeseen. Nämä näkökulmat ja tarinat muotoutuvat monimutkaisissa prosesseissa, joita ohjaavat vuorovaikutus muiden kanssa, havainnot ympäröivästä maailmasta ja kokemukset erilaisista tapahtumista. Näistä kaikista kukin yksilö tekee tulkintoja ja muodostaa käsityksensä omassa sisäisessä maailmassaan. Eri osapuolten haastatteluiden perusteella en pyri rakentamaan kuvaa siitä, miten asiat todella ovat tai millaista heidän välisensä vuorovaikutus todella on. Sen sijaan eri osapuolten näkökulmia kuulemalla pyrin saamaan käsityksen siitä, miten eri osapuolet kokevat heidän välisensä vuorovaikutuksen, ja miten heidän käsityksensä tästä vuorovaikutuksesta muotoilevat heidän näkökulmaansa tilanteeseen. Narratiivista lähestymistapaa tutkimuksessani soveltaen ajattelen, että jokaisen osapuolen tarinassa tiivistyy ja tulee esiin jotakin heidän keskinäisistä sosiaalisista prosesseistaan. Samalla jokaisen sisäinen tarina näkyy tietynlaisena toimintana heidän kohtaamisissaan, ja edelleen muokkaa heidän keskinäisiä sosiaalisia prosessejaan, mikä puolestaan edelleen muokkaa jokaisen sisäistä tarinaa. Kyse on siis jatkuvasta moniulotteisesta prosessista, jota ei voi tavoittaa itsessään tai sinällään, mutta jota kuitenkin voi hahmotella eri palasia yhteenliittämällä.

16 15 4) käsitys, että kaikki tällainen yhdessä neuvoteltu tieto johtaa erilaiseen toimintaan kuin jokin toinen neuvoteltu tieto (tieto ja sosiaalinen toiminta kuuluvat yhteen). Niinpä jokainen kohtaaminen eri osapuolten välillä muokkaa uudelleen kunkin yksilön tulkintoja, ja saattaa muuttaa niitä erilaiseen suuntaan. Uudenlaiset tulkinnat johtavat erilaiseen toimintaan. Kaikki kohtaamiset ovat siis merkityksellisiä sekä yksilöiden sisäisen tarinan että heidän konkreettisen toimintansa kannalta. Konkreettisemmalla tasolla olen ollut kiinnostunut neuvotellun tiedon merkityksestä keskustelemalla eri osapuolten kanssa heidän yhteisistä palavereistaan ja niiden merkityksestä kunkin kannalta. Sosiaalisen konstruktionismin yhtenä lähtökohtana voi pitää käsitystä, että samalla kun yhteiskunta on ihmisten tuote, ihmiset ovat yhteiskunnan tuotteita (Berger ja Luckmann 1994; Heiskala 1994, ). Hänninen (1999, 15) toteaa, että yksi keskeisistä sosiaalipsykologisista kysymyksistä on, miten yksilö voi olla sekä kulttuurin tuottama että kulttuurin tuottaja. Sosiaalisen konstruktionismin laajemman viitekehyksen sisälle sijoittuvat eri lähestymistavat pyrkivät lähestymään tätä kysymystä eri tavoin. Narratiivisessa lähestymistavassa yksilön ja yhteiskunnan tai kulttuurin moniulotteista suhdetta tehdään näkyväksi yksilöiden tarinoiden avulla. Lastensuojelua ei ole kovin paljon tutkittu sosiaalisen konstruktionismin lähtökohdista (ks. Sosiaalityö, asiakkuus ja sosiaaliset ongelmat 1995), eikä myöskään narratiivisesti. Niinpä narratiivinen lähestymistapa tarjoaa uudenlaisen tavan tutkia lastensuojelun sijoitustilannetta, joka yksilöiden ja yhteiskunnan kohtaamispisteenä koetaan usein varsin hankalaksi.

17 16 3 Lastensuojelun sijaishuolto 3. 1 Lastensuojelulaki Lastensuojelulaki on tärkein lastensuojelullisia toimenpiteitä määrittävä laki, jonka perusteella lastensuojelua toteuttavat tahot toimivat. Lastensuojelulaki alkaa määrittelemällä sen, mihin lapsella on oikeus ja mitä lastensuojelu on: Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen 1 :ssä mainitut oikeudet vaikuttamalla yleisiin kasvuoloihin, tukemalla huoltajia lasten kasvatuksessa sekä toteuttamalla perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua. Tavoitteena on, että lapsi saa kaikissa olosuhteissa sellaisen huollon kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/83) on säädetty. (Lastensuojelulaki 683/1983, 1 ja 2 ) Lastensuojelulaissa lapsena pidetään alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä (mt. 3 ). Alaikärajaa nuoren henkilön määritelmälle ei laissa ole. Esimerkiksi 14-vuotias on lain tarkoittamassa merkityksessä sekä lapsi että nuori. (Muuri 1998, 67). Puhun tässä tutkimuksessani sekä lapsista että nuorista puhuessani lastensuojelun asiakkaina olevista ja tutkimukseeni osallistuneista alle 18-vuotiaista (ks. liite 1). Lastensuojelu voidaan jakaa rakenteelliseen, ehkäisevään ja korjaavaan lastensuojeluun. Rakenteellisella lastensuojelulla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan lasten ja lapsiperheiden yleisiin elinolosuhteisiin, ja täten välttämään riskitilanteita sosiaalisille ongelmille. Ehkäisevä lastensuojelu on muun muassa kotikasvatuksen tukemista yleisin sosiaalipalveluin (esimerkiksi lasten lomaja virkistyspalvelut). Korjaavaan lastensuojeluun ryhdytään vasta viimesijaisena toimenpiteenä. Nämä toimenpiteet tulevat tarpeellisiksi vasta kun rakenteellinen ja eh-

18 17 käisevä lastensuojelu ovat epäonnistuneet kyseisen lapsen kohdalla. (Siltanen 1983, 9-10) Lastensuojelua toteutetaan sekä perhe- että yksilökohtaisena lastensuojeluna. Lastensuojelulain mukaan perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua ovat avohuollon tukitoimet, huostaanotto ja sijaishuolto sekä jälkihuolto (LSL 683/1983, 8 ). Avohuollon tukitoimenpiteitä ovat esimerkiksi tukihenkilö tai tukiperhe, riittävät terapiapalvelut, loma- ja virkistystoiminta sekä taloudellinen ja muu tuki henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä (mt. 13 ). Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tavoitteeksi on määritelty vaikeaan elämäntilanteeseen joutuneiden perheiden kuntouttaminen sekä lasten ja nuorten suojelu vanhempien puuttuvien voimavarojen ja perhekriisien synnyttämiltä vaaroilta. Kaikkien toimenpiteiden johtavana periaatteena on toimien kohteena olevan lapsen edun toteuttaminen ja perheen tukeminen. (Muuri 1998, 70) Sekä avo- että sijaishuolto kuuluvat korjaavaan lastensuojeluun. Sijaishuolto on viimesijaista avohuoltoon nähden. Sijaishuolto voidaan järjestää avohuollon tukitoimenpiteenä, jolloin sijoitus tapahtuu vanhempien suostumuksella, ja vanhemmat voivat halutessaan keskeyttää sijoituksen. Useimmiten sijaishuoltoa edeltää kuitenkin huostaanotto. Huostaanotosta on lastensuojelulaissa säädetty seuraavanlaisesti: Sosiaalilautakunnan on otettava lapsi huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä taikka kehitystä taikka jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään, jos 4 luvussa tarkoitetut toimet (avohuollon tukitoimenpiteet) eivät ole tarkoituksenmukaisia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi, ja jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. (LSL 683/1983, 16 ) Huostaanotto merkitsee, että yhteiskunta järjestää lapsen hoidon ja kasvatuksen. Sosiaalilautakunnalla on huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta sekä olinpaikasta. Nämä päätökset on pyrittävä tekemään yhteistyössä lapsen vanhempien ja muiden huoltajien kanssa. Huostaanotto voi tapahtua joko vanhempien suostumuksella tai

19 18 ilman suostumusta. Ilman lapsen huoltajan suostumusta tehtävästä huostaanotosta käytetään nimitystä tahdonvastainen huostaanotto tai pakkohuostaanotto. Mikäli lapsen huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa huostaanottoa, huostaanottopäätös on alistettava lääninoikeuden ratkaistavaksi. (Kajava 1997, 20-21) Vastoin yleistä väärinkäsitystä lapsen huoltajuus ei huostaanotossa siirry sosiaalitoimelle, vaan säilyy vanhemmilla, vaikka sosiaalitoimi huostaanoton jälkeen vastaakin lapsen huollon järjestämisestä. Jos lapsen sijoitus on tapahtunut huostaanottona, sosiaalilautakunta voi säädellä lapsen ja vanhempien välistä yhteydenpitoa sekä asettaa erilaisia pakotteita ja rajoitteita. Tätä oikeutta sosiaalitoimella ei ole avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitetun lapsen kohdalla. (Heino 1998, 123) Sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona taikka muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. Lastensuojelulaitoksia ovat lastenkodit, nuorisokodit ja koulukodit sekä muut näihin rinnastettavat lastensuojelulaitokset. (LSL 683/1983, 22 ja 29 ) Narratiivisessa lähestymistavassa lastensuojelulakia ja muita lastensuojelua ohjaavia säännöksiä voidaan pitää haastateltavieni ja muiden lastensuojeluasiakkaiden tilannetta jäsentävinä yhteiskunnallisina narratiiveina, joista tehtävät tulkinnat vaikuttavat konkreettisina toimenpiteinä heidän elämäänsä Tilastotietoa lastensuojelun sijaishuollosta Esittelen lyhyesti lastensuojelun sijaishuoltoa koskevia tilastotietoja, jotta tutkimuksessani mukana olevat tapaukset paikantuisivat koko sijaishuollon kenttään. Tilastotiedot ovat vuodelta 1997 (uudempia tietoja ei marraskuun 1999 loppuun mennessä ole ollut saatavilla). Sanomalehtien uutisoinnin mukaan sijoitukset ovat vuoden 1997 jälkeen edelleen lisääntyneet (ks. esim. Lindberg, HS ja Lapset ja nuoret jonottavat perhekoteihin, HS ).

20 19 Lastensuojelun sijaishuollon sijoitukset vaikuttavat voimakkaasti tuhansien lasten ja perheiden elämään vuosittain. Vuonna 1997 Suomessa oli kodin ulkopuolelle sijoitettuina lähes lasta ja nuorta. Heistä vajaa 5000 oli sijoitettu kyseisenä vuonna, eli kyseessä oli uusi sijoitus. Kaikista sijoitetuista lapsista noin 5600 oli sijoitettu perhehoitoon, ja 6100 laitoshuoltoon. Heistä noin viidesosa oli alle kouluikäisiä, kaksi viidesosaa 7-14-vuotiaita, reilu viidesosa vuotiaita ja noin kuudesosa vuotiaita. (Muuri 1997, 70) Koska 7-14-vuotiaiden osuus sijoituksista on selvästi suurin, ja vuotiaiden sijoituksia on toiseksi eniten, nuoruusikäisten osuus kaikista tehtävistä sijoituksista on melko painottunut. Haastattelemani nuoret kuuluvat (ja ovat sijoituksen alkaessa kuuluneet) juuri näihin ikäryhmiin. Kaikkien tehtävien sijoitusten joukosta en siis ole tutkimassa ainakaan kaikkein harvinaisimpia sijoituksia, ja näiden yksittäistapausten kautta on mahdollista saada uutta näkökulmaa sijoituksiin ylipäänsä. Lastensuojelun sijoitusten määrä väheni 1970-luvulta 1990-luvun alkuun saakka. Alimmillaan sijoitusten osuus alle 18-vuotiaasta väestöstä oli 1990-luvun alussa, jolloin se oli 0,7 %. Vuonna 1994 sijoitusten osuus alkoi jälleen nousta ja on siitä asti vuosittain noussut sekä absoluuttisena lukuna että suhteutettuna alle 18-vuotiaiden määrään. Vuonna 1997 sijoitusten määrässä oltiin jo lähes vuoden 1972 tasolla. Sijoitetuista lapsista suunnilleen puolet on tyttöjä ja puolet poikia. (mt ) Koko maan sijoitettujen lasten kokonaismäärä vastaa yhtä prosenttia alle 18-vuotiaista. Sijoituksissa eri maakuntien välillä on kuitenkin suuria eroja. Maakunnan alle 18-vuotiaiden lukumäärään suhteutettuna lapsia oli vuonna 1997 eniten sijoitettuina Etelä-Suomen maakunnissa, joissa on useita suuria kaupunkeja (1,3-1,4 %) ja vähiten pääasiassa ruotsinkielisissä maakunnissa (0,3-0,5 %). Myös kunnan taajama-aste näkyi sijoitettujen lasten määrässä: kaikista sijoitetuista lapsista 75 % oli kaupunkimaisista, 12 % taajaan asutuista ja 13 % maaseutumaisista kunnista. Erityisesti pääkaupunkiseutu painottui sijoituksissa. Vajaa viidennes kaikista vuonna 1997 sijoitettuina olleista lapsista oli pääkaupunkiseudun kunnista. (mt )

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA Luotaus sijoitetun nuoren perheen ja vanhempien aseman kehitykseen Pohjolakodin 100-vuotisen historian aikana Kari Matela & Teija Lampinen Nuorten Ystävät KIRJE SOSIAALIHALLITUKSELLE

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa

Lisätiedot

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro /PHSOTEY- Ppk Aava Yleisiä huomioita 1(3) Tiedon kokoaminen ja analysointi on tärkeää Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueesta ei

Lisätiedot

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta 1 Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta Tuula Kivistö-Pyhtilä Perhehoito, lastensuojelun vastuualue Oulun kaupunki 21.9.2011 28.9.2011 Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Mistä toivon pedagogiikka sai alkunsa? Elämänhallinta Syrjäytymisvaara Syrjäytyminen Selviytyminen Toivo Syrjäytyminen Toivottomuus Nuorten syrjäytymisen

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV 1 (8) JYVÄSKYLÄ 30.10.2008 Tiina Hyvärinen Hämeenlinnan hallinto-oikeus - Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat hakemukset ja niiden liitteet - Väliaikaiset

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Viisi vuotta huostaanotosta

Viisi vuotta huostaanotosta Viisi vuotta huostaanotosta Seurantatutkimus vuonna 2006 huostaanotettujen lasten institutionaalisista poluista Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 1.10.2013, Tampere Tuija Eronen, YTT Yhteiskunta- ja

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Skidi Kids -seminaari Tampere 22.5.2013 Tutkimuksen tausta Kansainvälisissä

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa THL/1851/5.09.00/2012 Liite Lisätietoja: Tuula Kuoppala puh. 029 524 7234, tuula.kuoppala@thl.fi Salla Säkkinen puh. 029 524 7064, salla.sakkinen@thl.fi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 Selvitykseen kerättävät tiedot Timo Turunen 18.2.2010 SISÄLTÖ TAUSTAA... 3 JOHDANTO... 4 1 LASTENSUOJELUSTA KOOTTAVAT TIEDOT... 5 1.1 Lastensuojelun asiakkaat...

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa ENTISTÄ EHOMPI moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa Essi Vahala VTM, erityistyöntekijä/tiiminvetäjä LAUSTEEN PERHEKUNTOUTUSKESKUS yli 90-vuotias

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Lastensuojelu 2013 Liite, sivu[1] Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

LASTEN KERRONTA JA SEN MERKITYS Narratiivinen tutkimus lasten ja kriisikeskuksen työntekijän välisistä keskusteluista

LASTEN KERRONTA JA SEN MERKITYS Narratiivinen tutkimus lasten ja kriisikeskuksen työntekijän välisistä keskusteluista Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html LASTEN KERRONTA JA SEN MERKITYS Narratiivinen tutkimus lasten ja kriisikeskuksen työntekijän välisistä keskusteluista Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

Pitkiä ja lyhyitä, suoria ja mutkikkaita polkuja

Pitkiä ja lyhyitä, suoria ja mutkikkaita polkuja Huomioita vuonna 2006 huostaanotettujen lasten poluista Pitkiä ja lyhyitä, suoria ja mutkikkaita polkuja Tuija Eronen, YTL, tutkija Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Valtakunnalliset

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot