ERI OSAPUOLTEN NÄKÖKULMAT TILANTEESSA, JOSSA NUORI ON SIJOITETTU LASTENSUOJELUN LAITOSHUOLTOON Narratiivinen tapaustutkimus kahden nuoren tilanteesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERI OSAPUOLTEN NÄKÖKULMAT TILANTEESSA, JOSSA NUORI ON SIJOITETTU LASTENSUOJELUN LAITOSHUOLTOON Narratiivinen tapaustutkimus kahden nuoren tilanteesta"

Transkriptio

1 ERI OSAPUOLTEN NÄKÖKULMAT TILANTEESSA, JOSSA NUORI ON SIJOITETTU LASTENSUOJELUN LAITOSHUOLTOON Narratiivinen tapaustutkimus kahden nuoren tilanteesta Tampereen yliopisto Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos Sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielma Leena Sandström Joulukuu 1999

2 Tampereen yliopisto Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos SANDSTRÖM, LEENA: Eri osapuolten näkökulmat tilanteessa, jossa nuori on sijoitettu lastensuojelun laitoshuoltoon. Narratiivinen tapaustutkimus kahden nuoren tilanteesta Pro gradu -tutkielma, 180 s., 9 liites. Sosiaalipsykologia Joulukuu Tutkielmani aiheena on eri osapuolten näkökulmat tilanteessa, jossa nuori on sijoitettu lastensuojelun laitoshuoltoon. Kasvatus- ja huolenpitovastuu siirtyy tällöin vanhemmilta yhteiskunnalle. Tilanne vaikuttaa voimakkaasti koko perheen elämään. Sijoitustilanteessa olennaisesti vaikuttavaa monimutkaista määrittely- ja toimintasysteemiä pyrin tekemään näkyväksi tuomalla esiin sijoituksen eri osapuolten näkökulmia. Keräsin aineiston tutkimustani varten teemahaastatteluilla. Tutkimukseni on tapaustutkimus, jonka aineisto koostuu kahdesta tapauksesta: yhden nuoruusikäisen lastensuojelulaitokseen sijoitetun tytön ja yhden nuoruusikäisen lastensuojelulaitokseen sijoitetun pojan tilanteesta. Molemmissa tapauksissa olen haastatellut nuorta itseään, tämän äitiä, omahoitajaa laitoksessa sekä nuoren sosiaalityöntekijää. Haastatteluja on yhteensä kahdeksan. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys on sosiaalinen konstruktionismi. Olen lähestynyt lastensuojelun sijoitustilannetta narratiivisesta lähestymistavasta. Tutkimuksessani korostuu asioiden tulkinnallisuus. Haastattelemieni nuorten tekemät tulkinnat eri tilanteista poikkesivat eniten aikuisten tekemistä tulkinnoista. Nuorten kokemukset eivät monilta osin olleet välittyneet tilanteen muille osapuolille, vaikka heitä oli lastensuojelulain mukaisesti kuultu. Saman tilanteen eri osapuolia haastattelemalla hahmottui mielenkiintoinen näkymä paitsi erilaisista tulkinnoista, myös keskeisestä sosiaalipsykologisesta kysymyksestä: vuorovaikutuksesta. Haastattelemieni lastensuojelun asiakkaina olevien nuorten ja äitien tarinoita leimasi kokemus voimattomuudesta vaikuttaa omaan elämäänsä. Vuorovaikutussuhteisiin liittyvät ongelmat tulkittiin ulkopuolisista uhkatekijöistä juontuviksi, minkä vuoksi vuorovaikutussuhteet näyttäytyivät ennakoimattomina ja toisen osapuolen toiminta vaikeana ymmärtää. Voimattomuuden kokemus liittyi paitsi yksilöiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin, myös yksilön ja organisaatiotason sekä yksilön ja instituutiotason vuorovaikutukseen. Toinen haastatelluista äideistä oli kyennyt murtamaan voimattomuuden kokemuksen suhteessa organisaatiotasoon toimimalla itse aktiivisena yhteydenottajana. Tutkimukseni perusteella lastensuojelun sijoitustilanteissa sekä lapsille että aikuisille tulee tarjota riittävästi tukea sisäisen tarinan uudelleenmuotoiluun. Erityisen tärkeää on pyrkiä estämään näissä tilanteissa olevien lasten ja vanhempien kokemus voimattomuudesta. Ulkopuolisiin uhkiin ei ehkä ole mahdollista vaikuttaa - vuorovaikutussuhteen ongelmiin kuitenkin on. Avainsanat: lastensuojelu, sijaishuolto, huostaanotto, narratiivisuus, tarina

3 Mitä tapahtuisi jos lapset olisivat yhteiskunnallisesti kiinnostava ryhmä joiden näkökantoja päättäjä ei uskalla sivuuttaa ja joiden todellisuus menestyjän on tunnettava mitä tapahtuisi jos lapset edellyttäisivät että heidän tunteitaan pelkojaan ilonaiheitaan ei vähätellä mitä tapahtuisi jos lapset saisivat kokea että heitä uskotaan heihin luotetaan heidän sanansa otetaan vakavasti mitä tapahtuisi jos lapset saisivat itse kertoa mikä on totta (Irja Askola 1990)

4 Olen purkanut paineeni kouluun, mutta joskus tekisi mieli huutaa: Minun isäni on ikuinen juoppo ja minua väsyttää! Enhän minä voi. Ikuinen pelossa eläminen myrkyttää minun elämäni. Minun ja monen muunkin. Se että mäkin ryyppään jonkin verran jo kaksitoista vuotiaana kertoo siitä, että mulla on jotenkin paha olo. Mut kun kysytään miten, niin en mä osaa vastata. Kai sen tekee ainaki osaks se, että kotona menee kaikki päin p:tä. (...) Mä haluaisin muuttaa isän luo - tavallaan. Toisaalta paras vaihtoehto ois joku sijaiskoti, kasvatuslaitos tai joku. Ei oo kiva asuu kotona ku tietää, että äiti on mulle koko ajan niin vihainen, et sen tekee mieli iskee mun pää tohjoks. Kotonani on kauheaa. Kaikki johtuu äidistäni, koska äitini juo ja tuo vieraita miehiä yöksi kotiin. Monesti äitini ei herätä minua ja siskoani pelkästään siksi, jos hän on ollut yömyöhään kapakassa. (...) Äitini on sanonut, että emme saa puhua hänen asioistaan kenellekään muuten on vaarana joutua lastenkotiin. (...) eikä minulla ole ketään kotona, johon voisin turvautua. Siksi olenkin tätini luona aina väliaikaisesti. Silloin alkaa koulukin sujua paremmin, mutta kun vanhempani lopettavat väliaikaisesti, palaan kotiin, mutta pian se alkaa jälleen, ja on pakko lähteä pois. (...) Haluaisin pysyvän kodin, ettei tarvitsisi kulkea paikasta toiseen. Sosiaalitarkkailijan luona olen jo käynyt ja hän meinasi käydä meillä mutta silloin juominen loppui. Se alkoi uudelleen ja nyt kai se käy meillä kotona. (...) Täällä liikkuu juoruja, joita jokainen kertoo ja kuulee. En usko asian koskaan parantuvan. Äitini ja isäni ovat olleet eron partaalla pari kuukautta. Äiti uhkaa koko ajan lähteä. Elämäni on ollut ankeaa ja vaivalloista. Toivon joka ilta, että isäni muuttuisi. Viime kuun puolivälissä isäni otti huoltovirastosta (automaattinen laskujen maksusysteemi) 7000 markkaa rahaa. Semmoista se on juoppoisän kanssa eläminen. Tiedättekö, miten voi käydä lapselle, jonka äiti ja isä ovat eronneet ja äiti on ollut vankilassa ja lopulta väkivaltaisesti kuollut? Siihen ei ole oikeaa vastausta mutta ei myöskään väärää vastausta. Jotkut sanovat, että sellaiset lapset joutuvat lastenkotiin. Toiset taas, että hyvään tai huonoon kasvatuskotiin. Jotkut muut taas että sukulaisten luo. Te ette tiedäkään, millaisen järkytyksen voi saada kun on kotona ja samaan aikaan viereisessä huoneessa tapetaan äitisi väkivaltaisesti etkä itse voi mennä estämään sitä. Tiedän kyllä, että monet ihmiset säälisivät minua sen takia, koska olen orpo. Mutta osaan minäkin pitää hauskaa samalla tavalla kuin normaalit lapset, joilla on äiti ja isä. Mutta minulla ei ole kumpaakaan. Hautajaiset olivat kauniit ja surulliset, kaikki itkivät. Kukkia oli paljom. Tiedän, että kaikki surivat sitä, että äitini kuoli. Vaikka siitä ei ole kauaa aikaa, osaan olla jo ajattelematta sitä. Minä asun lastenkodissa, olen asunut noin puolitoista vuotta jo. Olen ehkä siksi ahdistunut, koska lastenkodissa on paljon ankaria ehkä liiankin ankaria sääntöjä ja koulu ei huvita yhtään. Minä ajattelen usein tulevaisuuttani. Että viettäisin elämäni erään henkilön kanssa, josta pidän, mutta ne ajatukset katkeavat, koska minä olen huono kaikessa. Minä ajattelen

5 näin, koska olen lastenkodissa ja se vie minulta elämänhalun aivan kokonaan, koska tiedän, mitä toiset ajattelevat semmoisista lapsista, jotka ovat lastenkodissa. ( ) Minulla oli aiemmin ystäviä, mutta ne lähtivät tai siis jättivät tai miten sen sanoo, koska jouduin lastenkotiin. (...) Minä toivon kauheasti, että pääsisin äidilleni asumaan. Kannattaa rukoilla nyt vaan hartaasti. (Kuunnelkaa minua! 12-vuotiaat kirjoittavat 1988, 28-29, 32-33, 36-38)

6 SISÄLTÖ 1 Johdanto 7 2 Sosiaalinen konstruktionismi tutkimuksen lähtökohtana 12 3 Lastensuojelun sijaishuolto Lastensuojelulaki Tilastotietoa lastensuojelun sijaishuollosta Katsaus sijaishuoltotutkimuksiin ja sijaishuollon julkisiin mallitarinoihin Sijaishuoltotutkimusten perinteisiä aiheita ja lähestymistapoja Yhteiskunnallisempaa näkökulmaa ja asiakkaiden omia kokemuksia Lastensuojelun sijoitukset tiedotusvälineissä Perhekeskeisyys lastensuojelutyön lähtökohtana Uusi näkökulma lastensuojelututkimukseen 33 4 Lastensuojelun sijoitustilanne ja narratiivinen lähestymistapa Yleistä narratiivisesta lähestymistavasta Narratiivinen lähestymistapa tässä tutkimuksessa Kerronnallisten rakenteiden analyysi Juonirakenneanalyysi Narratiivisen tutkimuksen eettisiä näkökohtia 47 5 Tutkimuskysymykset ja tutkimusprosessi aineiston keräämisestä sen analysointiin Tutkimuksen kiinnostuksenkohteet Teemahaastattelu aineiston keruumenetelmänä Tapaustutkimus pyrkimys kokonaisuuden hahmottamiseen Haastateltavien hankkiminen Haastatteluihin valmistautuminen ja haastattelujen kulku 58 6 Jonnan tilanne Jonnan tarina Jonnan äidin tarina Sosiaalityöntekijän näkökulma Omahoitajan näkökulma Jonnan tilanteen eri osapuolten näkökulmat 105

7 7 Tommin tilanne Tommin tarina Tommin äidin tarina Sosiaalityöntekijän näkökulma Omahoitajan näkökulma Tommin tilanteen eri osapuolten näkökulmat Eri osapuolten näkökulmat lastensuojelun sijoitustilanteessa Eri osapuolten käyttämiä jäsentämistapoja Lapsen iän myötä muuttuvat tarpeet Oudosti toimiva toinen osapuoli voimattomuuden kokemus vuorovaikutussuhteissa Voimattomuuden kokemus suhteessa organisaatioja instituutiotasoon Voimattoman roolista aktiiviseksi toimijaksi Lopuksi 162 Lähteet 171 Liitteet (6 kpl)

8 1 Johdanto Vuosittain yli lasta Suomessa on lastensuojelutoimenpiteenä sijoitettuina kodin ulkopuolelle. Lastensuojelun sijoitus on rankaksi luonnehdittu toimenpide, joka vaikuttaa hyvin kokonaisvaltaisesti koko perheen elämään. Yksi tai useampi perheen lapsista muuttaa pois kotoa laitokseen tai vieraaseen perheeseen. Mitä tämä merkitsee lapselle? Entä vanhemmille? Millaisia ovat tilanteet, joissa sosiaalityöntekijä määrittelee sijoituksen olevan lapsen edun mukaista? Kun ryhdyin pohtimaan sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielmani aihetta, minulle oli alusta asti selvää, että haluan tutkia lastensuojelua. Kiinnostukseni lastensuojelua kohtaan heräsi 1990-luvun alussa, jolloin opiskelin sosiaalikasvattajaksi. Opiskeluuni liittyvillä harjoittelujaksoilla kohtasin monia lapsia ja nuoria, joiden kohtalot jäivät mieleeni. Teoreettisesta ennakkotiedosta huolimatta erilaisissa vaikeissa elämäntilanteissa olevien lasten ja nuorten kohtaloihin perehtyminen käytännössä oli minulle nuorena ja idealistisena opiskelijana melkoinen järkytys. Silmäni avautuivat näkemään sellaista elämää, jota en ollut aiemmin ymmärtänyt olevan lähelläni. Erityisesti harjoittelujaksot lastenkodissa ja koulukodissa herättivät minussa monenlaisia tunteita ja kysymyksiä, jotka jäivät mieleeni pitkäksikin aikaa. Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle yhtenä lastensuojelun toimintatapana on paljon keskustelua herättävä aihe. Olen sosiaalikasvattajaopintojeni jälkeenkin kiinnostuneena seurannut aiheeseen liittyvää keskustelua tiedotusvälineissä ja jatkanut aiheeseen perehtymistä nykyisissä opinnoissani. Olen myös käytännössä ollut kosketuksissa lastensuojelutyöhön toimimalla lastensuojelun tukihenkilönä. Lastensuojelu oli siis monestakin syystä luonteva valinta tutkielmani aiheeksi. Koska sosiaalikasvattajakoulutuksessani olin perehtynyt erityisesti lastensuojelun sijaishuoltoon, kiinnostukseni kohdistui nimenomaan tähän lastensuojelun osaalueeseen. Sen päättäminen, mitä lastensuojelun sijaishuollon laajassa kentässä haluaisin tutkia, ei ollut yhtä helppoa. Lähdin pohtimaan tarkempaa kiinnostuksenkoh-

9 8 dettani ensin käytännön kokemusten kautta. Mieleeni nousi muutamia mielikuvia tilanteista, jotka olivat herättäneet minussa voimakkaita tunteita. Muistelin lasta, joka istui perjantai-iltana tuntikausia ikkunassa odottamassa vanhempiaan, jotka olivat luvanneet hakea lapsen kotiin viikonlopuksi - vanhemmat eivät koskaan tulleet. Muistelin laitoksen lämmintä, välittävää ilmapiiriä, jossa moni lapsi sai ensimmäistä kertaa olla osallisena turvallisesta aikuisesta huolenpidosta. Muistelin myös nuorta, jolle kyseinen laitos oli yli 10. laitos, jonne hänet oli sijoitettu, ja joka muiden päästessä lomalle kotiin meni lomalle toiseen laitokseen. Muistin tilanteita, joissa mielestäni murrosikäisten nuorten normaaliakin ryhmätoimintaa tulkittiin tarpeettomasti ja vahingollisesti poikkeavuuden tulkintakehikosta. Muistin myös tilanteita, joissa koin työntekijöiden käyttävän valtaansa nuoria kohtaan mielivaltaisesti ja epäoikeudenmukaisesti. Kaikki nämä olivat mielikuviani siitä, mitä joissakin tilanteissa oli tapahtunut. Nyt ajattelen, että nuorena opiskelijana olin hyvin ehdoton ja havainnoin asioita ainakin osittain toisin kuin mitä esimerkiksi nyt, lähes 10 vuotta myöhemmin, ehkä tekisin. Silti nämä käytännöstä nousevat mielikuvat olivat kiinnostavia mahdollisia johdattajia jonkin aihepiirin pariin. Idealisti olen edelleen, joskaan en ehkä yhtä ehdoton. Huomasin, että kiinnostus lasten omia kokemuksia ja tulkintatapoja kohtaan yhdisti niitä käytännön tilanteita, jotka lastensuojelun sijaishuollosta olivat erityisesti jääneet mieleeni. Aiempiin tutkimuksiin tutustuessani huomasin, että lasten omia kokemuksia sijoituksen aikana on tutkittu melko vähän. Lasten näkökulman, lasten oman äänen, esiintuominen muodostuikin tärkeimmäksi tutkimustani ohjaavaksi periaatteeksi heti suunnitteluvaiheessa. Lasten näkökulmaa korostaessani olen halunnut olla omalta osaltani murtamassa lapsuuden sosiaalisesti konstruoitua toiseutta, joka on pitkään vallinnut sekä yhteiskunnallisesti että tutkimuksellisesti. Lapsuus ja lapsen kokemukset ovat itsessään tärkeitä asioita, arvoja sinänsä, riippumatta siitä, millainen vaikutus niillä mahdollisesti on siihen, millainen aikuinen lapsesta ehkä joskus tulee. Niinpä en ole ollut kiinnostunut sijaishuollon vaikutuksista lapseen pitkällä aikavälillä, enkä ole halunnut tutkia sijaishuollossa joskus lapsuudessaan olleita aikuisia. Sen sijaan olen ollut kiinnostunut parhaillaan sijaishuollossa olevien lasten kokemuksista tässä ja nyt.

10 9 Mitä enemmän perehdyin lastensuojelututkimuksiin ja pohdin lastensuojelutilanteita, sitä monimutkaisemmilta ja moniulotteisemmilta nämä tilanteet alkoivat tuntua. Lapsi ei koskaan ole lastensuojelutilanteessa yksin. Lastensuojelullinen sijoitus on erityistilanne paitsi lapsen, myös hänen vanhempiensa kannalta. Aiempiin tutkimuksiin tutustuessani havaitsin, että vanhempien kokemuksia lastensa sijoituksista on tutkittu jopa lasten kokemuksia vähemmän. Niinpä pelkästään lasten kokemusten tutkiminen - niin tärkeänä kuin sitä pidinkin - alkoi tuntua riittämättömältä. Niin päädyin tutkimaan myös vanhempien kokemuksia. Lasten ja vanhempien lisäksi lastensuojelutilanteissa on mukana myös muita tärkeitä toimijoita, joiden toiminta on olennaisen tärkeää tilanteen etenemisen ja lapsen hyvinvoinnin kannalta. Sosiaalityöntekijät ovat sijoitustilanteissa keskeisessä roolissa lapsen edun tulkitsijoina ja päätösten tekijöinä. Sijoituksen aikana lapsen arkielämässä ovat kaikkein tiiviimmin mukana lastensuojelulaitoksen työntekijät, erityisesti lapselle nimetty omahoitaja. Lapsi, vanhemmat, sosiaalityöntekijä ja omahoitaja ovat kaikki omalla tavallaan mukana lapsen sijoituksessa, mutta niin erilaisissa rooleissa, että näkökulma samaan asiaan voi olla aivan erilainen. Kaikki nämä osapuolet ovat lapsen sijoituksen aikana keskenään tekemisissä, ja heillä on jokaisella oma käsityksensä toisistaan ja toistensa käsityksistä. Erityisen kiinnostavaa on se, että lastensuojelulain mukaisesti lapsen edun tulisi ohjata kaikkea lastensuojelullista toimintaa. Tuleeko lapsen oma kokemus kuulluksi? Mitä lapsen edun toteutuminen tarkoittaa kenenkin näkökulmasta? Tilanteen moniulotteisuuden vuoksi päädyin haastattelemaan neljää useimmissa lastensuojelutilanteissa mukana olevaa pääosapuolta : lasta, vanhempia, sosiaalityöntekijää ja omahoitajaa. Ajattelin tämän antavan minulle mahdollisuuden hahmottaa tilanteen moniulotteisuutta ja asioiden tulkinnallisuutta: sitä, miten sama tilanne voi näyttäytyä ja olla kokemuksellisesti hyvin erilainen eri osapuolille. Se antaa myös tilaisuuden tutkia uudenlaisella tavalla keskeistä sosiaalipsykologista kysymystä: vuorovaikutusta. Päädyin tutkimaan sitä, miten eri osapuolet lastensuojelun sijoitustilanteessa hahmottavat sijoituksen ja sen vaikutuksen, ja millainen merkitys sillä eri osapuolten kannalta on. Rajasin kiinnostukseni koskemaan lastensuojelulaitoksessa olevia, 12 vuotta täyttäneitä lapsia.

11 10 Yksi lähtökohtani jo tutkielmani suunnitteluvaiheessa oli, että olen kiinnostunut kielestä, sen avulla luoduista merkityksistä ja asioiden tulkinnallisuudesta, enkä pyri tavoittelemaan objektiivisesti havainnoitavaa todellisuutta ihmisten luomien merkitysten takana. Tämä lähestymistapa oli lähellä minulle opintojen aikana muodostunutta tapaa hahmottaa asioita. Lastensuojelua tai sosiaalityötä ylipäänsä ei ole kovin paljon tutkittu sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksestä, joten se voi antaa uusia näkökulmia esimerkiksi juuri lastensuojelun kysymyksiin (ks. Sosiaalityö, asiakkuus ja sosiaaliset ongelmat 1995). Sosiaalisen konstruktionismin laajemman lähestymistavan sisällä päädyin tekemään narratiivista tutkimusta. Kaikki haastattelemani osapuolet kertovat samasta tilanteesta omanlaisensa, omasta näkökulmastaan ja positiostaan muodostetun tarinan. Narratiivinen lähestymistapa sopii siten hyvin valitsemaani tutkimusasetelmaan. Myös se tilanne, jossa haastattelemani nuoret ja heidän vanhempansa ovat, tekee narratiivisesta lähestymistavasta erityisen osuvan. Tarinamuoto on yleisestikin ihmiselle tyypillinen tapa hahmottaa asioita ja luoda mielekkyyttä erilaisiin tapahtumiin. Erilaisissa kriisitilanteissa tai muissa kuormittavissa elämäntilanteissa mielekkyyden etsiminen tapahtuneelle korostuu, ja tällöin tapahtunut usein kiteytetään erilaisiksi tarinoiksi, joita voi kertoa muille ja itselleen käydessään asiaa läpi. (Ks. esim. Bruner 1986; Hänninen 1991, 1996 ja 1999 sekä Riessman 1993) Aiemmissa lasten ja vanhempien kokemuksia koskevissa tutkimuksissa lapsen siirtymisen kotoa sijaishuoltoon sekä tilannetta edeltäneiden vaiheiden on todettu olevan usein psyykkisesti erittäin raskas ja kuormittava kokemus sekä lapsille että vanhemmille (ks. esim. Laakso 1998; Kähkönen 1994; Aronen 1994 ja Puustinen- Korhonen 1994). Koska olen sosiaalipsykologian opiskelija, näkökulmani lastensuojeluun on ehkä eri tavalla painottunut kuin se mahdollisesti olisi, mikäli olisin sosiaalityön (pääaine)opiskelija. En ajattele lastensuojelua niinkään mahdollisena tulevana työkenttänäni tai yhtenä olennaisena osana sosiaalityön toimintakäytäntöjä. Ajattelen lastensuojelun sijaishuoltotilannetta pikemminkin yhtenä erityisenä vuorovaikutustilanteena, jossa yhteiskunnallinen ja yksityinen kohtaavat mielenkiintoisella tavalla. Samalla aihe on minulle aiempien opintojeni ja käytännön kokemusteni kautta läheinen ja myös emotionaalisesti tärkeä.

12 11 Tutkimukseni kiinnostuksenkohteet voi muotoilla seuraaviksi tutkimuskysymyksiksi: Millaisia ovat eri osapuolten näkökulmat tilanteessa, jossa nuori on sijoitettu lastensuojelulaitokseen? Millaisen kertomuksen eri osapuolet tuottavat tässä tilanteessa ja tästä tilanteesta? Olen kerännyt empiirisen aineiston tekemällä kahdeksan teemahaastattelua. Tutkimukseni on tapaustutkimus, jossa on mukana kaksi tapausta: yhden nuoruusikäisen tytön ja hänen tilanteensa eri osapuolten tarinat, sekä yhden nuoruusikäisen pojan ja hänen tilanteensa eri osapuolten tarinat. Eri osapuolia ovat aineistossani nämä nuoret itse, heidän äitinsä, sosiaalityöntekijät ja omahoitajat. Kummassakaan tapauksessa ei ollut mahdollista haastatella isiä. Poissaolevat isät on lastensuojelutyössä tuttu tilanne (ks. esim. Kähkönen 1994, 54-56; Forsberg 1995, 54-75), ja olisi itsessään oma tutkimusaiheensa. Tämä sinänsä valitettava isien puuttuminen haastatteluaineistostani ehkä osaltaan kertoo omaa tarinaansa monien lastensuojelutilanteiden todellisuudesta. Tutkimukseni tärkeimmän lähtökohdan kiteyttää seuraavanlainen käsitys lapsuudesta ja lastensuojelusta: Lapsuus on arvokas ja tärkeä elämänvaihe sinällään. Lasten kärsimyksiä tulee lievittää ja heidän kasvuolojensa ongelmia poistaa siitä riippumatta että he jonain päivänä ovat aikuisia. (Bardy 1989, 17). Toinen lähtökohtani on alunperin Freudilta peräisin oleva ajatus, että yksilön toiminta on aina hänen itsensä kannalta tarkoituksenmukaista, vaikka ympäristö kokisi sen kuinka häiritsevänä tai vahingollisena tahansa. Näin on erityisesti silloin, kun on kyse lapsista tai nuorista. Yksilön olosuhteet ja tapa tulkita näitä olosuhteita yhdessä hänen aiempien kokemustensa ja kokonaispersoonallisuutensa tai identiteettinsä kanssa johtavat tiettyyn toimintaan. Mielettömältäkin näyttävän toiminnan ja käyttäytymisen takana on käsitykseni mukaan aina yksilön kannalta mielekäs pyrkimys psyykkisen hyvinvoinnin ja jatkuvuuden turvaamiseen. Tämä on tärkeä lähtökohta myös lastensuojelutyössä ja -tutkimuksessa - erityisesti silloin, kun pyritään kuulemaan lasten ja nuorten ääntä.

13 12 2 Sosiaalinen konstruktionismi tutkimuksen lähtökohtana Yksi viime vuosien tärkeimmistä kehityssuunnista yhteiskuntatieteissä on ollut erilaisten kielenkäytön tarkasteluun keskittyvien tutkimussuuntausten yleistyminen. Lähestymistavasta riippuen tällaisia tutkimusotteita on kutsuttu narratiivisiksi, retorisiksi, diskursiivisiksi tai keskusteluanalyyttisiksi. Yhteistä näille lähestymistavoille on kielenkäytön ymmärtäminen aktiiviseksi, yhteistä ja henkilökohtaista todellisuuttamme rakentavaksi toiminnaksi. (Nikander 1997, 404) Sosiaalipsykologiassa tästä kehityksestä on puhuttu kielellisenä käänteenä (Nikander 1997, 404; Hänninen 1999, 14). Kielellisen käänteen keskeinen ajatus on, että kieli ei ainoastaan heijasta vaan myös luo sosiaalista todellisuutta (Hänninen 1999, 14). Tällainen käsitys kielestä on saanut monenlaisia painotuksia sosiaalitieteellisessä ja psykologisessa keskustelussa. Käsitykset vaihtelevat ehdottomasta konstruktionismista kontekstuaaliseen konstruktionismiin. Ehdottomassa konstruktionismissa todellisuudesta voidaan puhua ainoastaan lainausmerkeissä, eikä mikään todellisuutta koskeva väite tai selonteko ole sen mukaan todempi kuin mikään muukaan. Kontekstuaalisessa konstruktionismissa sen sijaan ajatellaan, etteivät todellisuutta koskevat väitteet ja selonteot sellaisenaan viittaa olemassaolevaan todellisuuteen, mutta että näiden kuvausten pohjana kuitenkin on eräänlainen maailman muotoutumaton faktisuus tai tapahtumien jäsentymätön virta. Todellisuuden tuottamisen tavat ovat tässä näkemyksessä aina sidoksissa ajalliseen ja paikalliseen kontekstiin. (Saarenheimo 1997, 15-16) Tutkimukseni teoreettinen lähtökohta on tämä edellä kuvailtu tutkimusperinne, jossa kielen ajatellaan paremminkin konstruoivan ja säätelevän kuin kuvaavan todellisuutta. Kaikessa puheessa, siis myös tutkimushaastatteluissa, rakennetaan, muutetaan ja ylläpidetään sosiaalista ja kokemuksellista todellisuutta. Sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta kielen käyttö ja toimijasta riippumaton todellisuus kietoutuvat käsitteiden kantamien merkitysten välityksellä yhteen: käyttämämme käsitteelliset kielikuvat ovat keskeinen osa sosiaalista todellisuutta, jota ei olisi sellaisenaan olemassa ilman kuvaukseen käytettyjä käsitteitä (Suoninen 1997, 12-13).

14 13 Sosiaalisessa konstruktionismissa tutkimuksen lähtökohtana korostuu kiinnostus kieleen sekä asioiden tulkinnallisuuteen. Tässä tutkimuksessa keskeinen kiinnostuksenkohde on asioiden tulkinnallisuus. Sosiaalinen konstruktionismi tutkimukseni lähtökohtana ilmenee myös siinä, että olen pyrkinyt suhtautumaan erilaisiin lastensuojelua sekä lapsuutta ja nuoruutta koskeviin oletuksiin ja sosiaalisesti määritettyihin totuuksiin niitä kyseenalaistaen esimerkiksi tutkimusasetelmaa suunnitellessani. Aineiston analyysiosuudessa painottuu enemmän asioiden tulkinnallisuus. Tutkin eri osapuolten tekemiä tulkintoja ja teen itse tulkintoja näistä tulkinnoista. Pyrkimykseni on narratiivista analyysiä tehdessäni tehdä perusteltuja tulkintoja todellisuuden rakentumisesta ja muutosmahdollisuuksista, minkä Suoninen (1997, 14) asettaa diskurssianalyysin tavoitteeksi. Burrin (1995, 3-5) laaja määritelmä sosiaalisesta konstruktionismista sopii hyvin kuvaamaan omaa lähestymistapaani. Tämän määritelmän mukaan sosiaaliselle konstruktionismille ovat tyypillisiä ainakin seuraavat perussuhtautumistavat: 1) kriittinen asenne itsestäänselvyyksinä pidettyjä asioita ja totuttuja tapoja ymmärtää maailmaa (mukaanlukien itsemme) kohtaan Lastensuojelua ohjaava keskeinen periaate on lastensuojelulain mukaan lapsen edun toteutuminen. Lähestymistapani mukaisesti suhtaudun kuitenkin kriittisesti sitä kohtaan, että lapsen etu itsestäänselvästi toteutuisi lastensuojelutoimenpiteissä ja toimenpiteillä. Mikäli lasta kuullaan lastensuojelulaissa määritellyllä tavalla, tämä ei itsestäänselvästi tarkoita sitä, että lapsi tulisi kuulluksi. En myöskään ota itsestäänselvänä totuutena yleistä käsitystä, että laitoksessa asuminen on aina negatiivinen, viimeiseen asti vältettävä asia, ja että oma perhe on vaikeissakin olosuhteissa lapselle parempi kuin laitos. Kriittisyyteni koskee myös käsitystä, että mikäli lapsi sijoitetaan oman perheen ulkopuolelle, perhehoito on lapselle aina parempi vaihtoehto kuin laitoshoito, tai että laitoksenkin toimintaperiaatteena tulisi aina olla perhekeskeisyys. 2) ymmärtämistapojemme, käyttämiemme käsitteiden ja kategorioiden suhteellisuuden, historiallisuuden ja kulttuurisuuden korostaminen Tutkimukseni kannalta on olennaista huomata, että lastensuojelulaki ja siinä käytetyt käsitteet ovat tiettyyn aikaan ja paikkaan sidottuja. Myös lastensuojelulain tulkinnat,

15 14 lastensuojelusta käytävä keskustelu ja lastensuojelukäytännöt ovat eläviä ja vaihtelevia. Ne eivät ole pysyviä, muuttumattomia totuuksia, vaan eräänlaisia yhteiskunnallisia narratiiveja, joista tehtävät tulkinnat ja niiden pohjalta muotoutuvat toimintakäytännöt vaikuttavat konkreettisina toimenpiteinä monien ihmisten elämään. Lastensuojelulain keskeinen asia, lapsen etu, on erityisen kulttuuri- ja aikasidonnainen käsite. Se, mitä esimerkiksi 50 vuotta sitten Suomessa voitiin pitää normaalina kasvatuskäytäntönä, voitaisiin nykyään tulkita pahoinpitelyksi. Samana aikanakin yhdessä kulttuurissa lapsen eduksi tulkittava asia voi toisessa kulttuurissa näyttäytyä merkitykseltään aivan toisenlaisena. Saman kulttuurin sisälläkin olevissa paikallisissa kulttuureissa on keskenään hyvin erilaisia ymmärtämis- ja jäsentämistapoja. 3) käsitys, että tietoa ei saada havainnoimalla todellisuutta sellaisena kuin se on, vaan että ihmiset rakentavat tiedon keskinäisissä sosiaalisissa prosesseissaan Tutkimuksessani tämä ilmenee erityisesti siinä, että olen halunnut haastatella nuoren tilanteessa mukana olevia eri osapuolia enkä ainoastaan nuorta itseään. Nuori on muodostanut ja muodostaa omaa tarinaansa tilanteestaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa, samoin kuin myös tilanteen muut osapuolet. Jokaisella osapuolella on oma näkökulmansa tilanteeseen. Nämä näkökulmat ja tarinat muotoutuvat monimutkaisissa prosesseissa, joita ohjaavat vuorovaikutus muiden kanssa, havainnot ympäröivästä maailmasta ja kokemukset erilaisista tapahtumista. Näistä kaikista kukin yksilö tekee tulkintoja ja muodostaa käsityksensä omassa sisäisessä maailmassaan. Eri osapuolten haastatteluiden perusteella en pyri rakentamaan kuvaa siitä, miten asiat todella ovat tai millaista heidän välisensä vuorovaikutus todella on. Sen sijaan eri osapuolten näkökulmia kuulemalla pyrin saamaan käsityksen siitä, miten eri osapuolet kokevat heidän välisensä vuorovaikutuksen, ja miten heidän käsityksensä tästä vuorovaikutuksesta muotoilevat heidän näkökulmaansa tilanteeseen. Narratiivista lähestymistapaa tutkimuksessani soveltaen ajattelen, että jokaisen osapuolen tarinassa tiivistyy ja tulee esiin jotakin heidän keskinäisistä sosiaalisista prosesseistaan. Samalla jokaisen sisäinen tarina näkyy tietynlaisena toimintana heidän kohtaamisissaan, ja edelleen muokkaa heidän keskinäisiä sosiaalisia prosessejaan, mikä puolestaan edelleen muokkaa jokaisen sisäistä tarinaa. Kyse on siis jatkuvasta moniulotteisesta prosessista, jota ei voi tavoittaa itsessään tai sinällään, mutta jota kuitenkin voi hahmotella eri palasia yhteenliittämällä.

16 15 4) käsitys, että kaikki tällainen yhdessä neuvoteltu tieto johtaa erilaiseen toimintaan kuin jokin toinen neuvoteltu tieto (tieto ja sosiaalinen toiminta kuuluvat yhteen). Niinpä jokainen kohtaaminen eri osapuolten välillä muokkaa uudelleen kunkin yksilön tulkintoja, ja saattaa muuttaa niitä erilaiseen suuntaan. Uudenlaiset tulkinnat johtavat erilaiseen toimintaan. Kaikki kohtaamiset ovat siis merkityksellisiä sekä yksilöiden sisäisen tarinan että heidän konkreettisen toimintansa kannalta. Konkreettisemmalla tasolla olen ollut kiinnostunut neuvotellun tiedon merkityksestä keskustelemalla eri osapuolten kanssa heidän yhteisistä palavereistaan ja niiden merkityksestä kunkin kannalta. Sosiaalisen konstruktionismin yhtenä lähtökohtana voi pitää käsitystä, että samalla kun yhteiskunta on ihmisten tuote, ihmiset ovat yhteiskunnan tuotteita (Berger ja Luckmann 1994; Heiskala 1994, ). Hänninen (1999, 15) toteaa, että yksi keskeisistä sosiaalipsykologisista kysymyksistä on, miten yksilö voi olla sekä kulttuurin tuottama että kulttuurin tuottaja. Sosiaalisen konstruktionismin laajemman viitekehyksen sisälle sijoittuvat eri lähestymistavat pyrkivät lähestymään tätä kysymystä eri tavoin. Narratiivisessa lähestymistavassa yksilön ja yhteiskunnan tai kulttuurin moniulotteista suhdetta tehdään näkyväksi yksilöiden tarinoiden avulla. Lastensuojelua ei ole kovin paljon tutkittu sosiaalisen konstruktionismin lähtökohdista (ks. Sosiaalityö, asiakkuus ja sosiaaliset ongelmat 1995), eikä myöskään narratiivisesti. Niinpä narratiivinen lähestymistapa tarjoaa uudenlaisen tavan tutkia lastensuojelun sijoitustilannetta, joka yksilöiden ja yhteiskunnan kohtaamispisteenä koetaan usein varsin hankalaksi.

17 16 3 Lastensuojelun sijaishuolto 3. 1 Lastensuojelulaki Lastensuojelulaki on tärkein lastensuojelullisia toimenpiteitä määrittävä laki, jonka perusteella lastensuojelua toteuttavat tahot toimivat. Lastensuojelulaki alkaa määrittelemällä sen, mihin lapsella on oikeus ja mitä lastensuojelu on: Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen 1 :ssä mainitut oikeudet vaikuttamalla yleisiin kasvuoloihin, tukemalla huoltajia lasten kasvatuksessa sekä toteuttamalla perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua. Tavoitteena on, että lapsi saa kaikissa olosuhteissa sellaisen huollon kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/83) on säädetty. (Lastensuojelulaki 683/1983, 1 ja 2 ) Lastensuojelulaissa lapsena pidetään alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä (mt. 3 ). Alaikärajaa nuoren henkilön määritelmälle ei laissa ole. Esimerkiksi 14-vuotias on lain tarkoittamassa merkityksessä sekä lapsi että nuori. (Muuri 1998, 67). Puhun tässä tutkimuksessani sekä lapsista että nuorista puhuessani lastensuojelun asiakkaina olevista ja tutkimukseeni osallistuneista alle 18-vuotiaista (ks. liite 1). Lastensuojelu voidaan jakaa rakenteelliseen, ehkäisevään ja korjaavaan lastensuojeluun. Rakenteellisella lastensuojelulla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan lasten ja lapsiperheiden yleisiin elinolosuhteisiin, ja täten välttämään riskitilanteita sosiaalisille ongelmille. Ehkäisevä lastensuojelu on muun muassa kotikasvatuksen tukemista yleisin sosiaalipalveluin (esimerkiksi lasten lomaja virkistyspalvelut). Korjaavaan lastensuojeluun ryhdytään vasta viimesijaisena toimenpiteenä. Nämä toimenpiteet tulevat tarpeellisiksi vasta kun rakenteellinen ja eh-

18 17 käisevä lastensuojelu ovat epäonnistuneet kyseisen lapsen kohdalla. (Siltanen 1983, 9-10) Lastensuojelua toteutetaan sekä perhe- että yksilökohtaisena lastensuojeluna. Lastensuojelulain mukaan perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua ovat avohuollon tukitoimet, huostaanotto ja sijaishuolto sekä jälkihuolto (LSL 683/1983, 8 ). Avohuollon tukitoimenpiteitä ovat esimerkiksi tukihenkilö tai tukiperhe, riittävät terapiapalvelut, loma- ja virkistystoiminta sekä taloudellinen ja muu tuki henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä (mt. 13 ). Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tavoitteeksi on määritelty vaikeaan elämäntilanteeseen joutuneiden perheiden kuntouttaminen sekä lasten ja nuorten suojelu vanhempien puuttuvien voimavarojen ja perhekriisien synnyttämiltä vaaroilta. Kaikkien toimenpiteiden johtavana periaatteena on toimien kohteena olevan lapsen edun toteuttaminen ja perheen tukeminen. (Muuri 1998, 70) Sekä avo- että sijaishuolto kuuluvat korjaavaan lastensuojeluun. Sijaishuolto on viimesijaista avohuoltoon nähden. Sijaishuolto voidaan järjestää avohuollon tukitoimenpiteenä, jolloin sijoitus tapahtuu vanhempien suostumuksella, ja vanhemmat voivat halutessaan keskeyttää sijoituksen. Useimmiten sijaishuoltoa edeltää kuitenkin huostaanotto. Huostaanotosta on lastensuojelulaissa säädetty seuraavanlaisesti: Sosiaalilautakunnan on otettava lapsi huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä taikka kehitystä taikka jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään, jos 4 luvussa tarkoitetut toimet (avohuollon tukitoimenpiteet) eivät ole tarkoituksenmukaisia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi, ja jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. (LSL 683/1983, 16 ) Huostaanotto merkitsee, että yhteiskunta järjestää lapsen hoidon ja kasvatuksen. Sosiaalilautakunnalla on huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta sekä olinpaikasta. Nämä päätökset on pyrittävä tekemään yhteistyössä lapsen vanhempien ja muiden huoltajien kanssa. Huostaanotto voi tapahtua joko vanhempien suostumuksella tai

19 18 ilman suostumusta. Ilman lapsen huoltajan suostumusta tehtävästä huostaanotosta käytetään nimitystä tahdonvastainen huostaanotto tai pakkohuostaanotto. Mikäli lapsen huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa huostaanottoa, huostaanottopäätös on alistettava lääninoikeuden ratkaistavaksi. (Kajava 1997, 20-21) Vastoin yleistä väärinkäsitystä lapsen huoltajuus ei huostaanotossa siirry sosiaalitoimelle, vaan säilyy vanhemmilla, vaikka sosiaalitoimi huostaanoton jälkeen vastaakin lapsen huollon järjestämisestä. Jos lapsen sijoitus on tapahtunut huostaanottona, sosiaalilautakunta voi säädellä lapsen ja vanhempien välistä yhteydenpitoa sekä asettaa erilaisia pakotteita ja rajoitteita. Tätä oikeutta sosiaalitoimella ei ole avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitetun lapsen kohdalla. (Heino 1998, 123) Sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona taikka muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. Lastensuojelulaitoksia ovat lastenkodit, nuorisokodit ja koulukodit sekä muut näihin rinnastettavat lastensuojelulaitokset. (LSL 683/1983, 22 ja 29 ) Narratiivisessa lähestymistavassa lastensuojelulakia ja muita lastensuojelua ohjaavia säännöksiä voidaan pitää haastateltavieni ja muiden lastensuojeluasiakkaiden tilannetta jäsentävinä yhteiskunnallisina narratiiveina, joista tehtävät tulkinnat vaikuttavat konkreettisina toimenpiteinä heidän elämäänsä Tilastotietoa lastensuojelun sijaishuollosta Esittelen lyhyesti lastensuojelun sijaishuoltoa koskevia tilastotietoja, jotta tutkimuksessani mukana olevat tapaukset paikantuisivat koko sijaishuollon kenttään. Tilastotiedot ovat vuodelta 1997 (uudempia tietoja ei marraskuun 1999 loppuun mennessä ole ollut saatavilla). Sanomalehtien uutisoinnin mukaan sijoitukset ovat vuoden 1997 jälkeen edelleen lisääntyneet (ks. esim. Lindberg, HS ja Lapset ja nuoret jonottavat perhekoteihin, HS ).

20 19 Lastensuojelun sijaishuollon sijoitukset vaikuttavat voimakkaasti tuhansien lasten ja perheiden elämään vuosittain. Vuonna 1997 Suomessa oli kodin ulkopuolelle sijoitettuina lähes lasta ja nuorta. Heistä vajaa 5000 oli sijoitettu kyseisenä vuonna, eli kyseessä oli uusi sijoitus. Kaikista sijoitetuista lapsista noin 5600 oli sijoitettu perhehoitoon, ja 6100 laitoshuoltoon. Heistä noin viidesosa oli alle kouluikäisiä, kaksi viidesosaa 7-14-vuotiaita, reilu viidesosa vuotiaita ja noin kuudesosa vuotiaita. (Muuri 1997, 70) Koska 7-14-vuotiaiden osuus sijoituksista on selvästi suurin, ja vuotiaiden sijoituksia on toiseksi eniten, nuoruusikäisten osuus kaikista tehtävistä sijoituksista on melko painottunut. Haastattelemani nuoret kuuluvat (ja ovat sijoituksen alkaessa kuuluneet) juuri näihin ikäryhmiin. Kaikkien tehtävien sijoitusten joukosta en siis ole tutkimassa ainakaan kaikkein harvinaisimpia sijoituksia, ja näiden yksittäistapausten kautta on mahdollista saada uutta näkökulmaa sijoituksiin ylipäänsä. Lastensuojelun sijoitusten määrä väheni 1970-luvulta 1990-luvun alkuun saakka. Alimmillaan sijoitusten osuus alle 18-vuotiaasta väestöstä oli 1990-luvun alussa, jolloin se oli 0,7 %. Vuonna 1994 sijoitusten osuus alkoi jälleen nousta ja on siitä asti vuosittain noussut sekä absoluuttisena lukuna että suhteutettuna alle 18-vuotiaiden määrään. Vuonna 1997 sijoitusten määrässä oltiin jo lähes vuoden 1972 tasolla. Sijoitetuista lapsista suunnilleen puolet on tyttöjä ja puolet poikia. (mt ) Koko maan sijoitettujen lasten kokonaismäärä vastaa yhtä prosenttia alle 18-vuotiaista. Sijoituksissa eri maakuntien välillä on kuitenkin suuria eroja. Maakunnan alle 18-vuotiaiden lukumäärään suhteutettuna lapsia oli vuonna 1997 eniten sijoitettuina Etelä-Suomen maakunnissa, joissa on useita suuria kaupunkeja (1,3-1,4 %) ja vähiten pääasiassa ruotsinkielisissä maakunnissa (0,3-0,5 %). Myös kunnan taajama-aste näkyi sijoitettujen lasten määrässä: kaikista sijoitetuista lapsista 75 % oli kaupunkimaisista, 12 % taajaan asutuista ja 13 % maaseutumaisista kunnista. Erityisesti pääkaupunkiseutu painottui sijoituksissa. Vajaa viidennes kaikista vuonna 1997 sijoitettuina olleista lapsista oli pääkaupunkiseudun kunnista. (mt )

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro?

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro? Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro? Tutkimusprofessori Mika Gissler 18.8.2016 1 THL on sosiaali- ja terveysalan tilastoviranomainen Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Viisi vuotta huostaanotosta

Viisi vuotta huostaanotosta Viisi vuotta huostaanotosta Seurantatutkimus vuonna 2006 huostaanotettujen lasten institutionaalisista poluista Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 1.10.2013, Tampere Tuija Eronen, YTT Yhteiskunta- ja

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä Palvelut syrjäytymisen ehkäisijänä Turussa Turun yliopisto 10.3.2016 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ESITYKSEN JÄSENNYS

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen enää uuden, elokuun alussa voimaan tulleen

kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen enää uuden, elokuun alussa voimaan tulleen Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 1 l u- vun 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakia ehdotetaan täydennettäväksi Alle kaksitoistavuotias lapsi voitaisiin liittää

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ )

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ ) Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu (päivitetty_28052014) Lastensuojelu ilmoitusten lukumäärä Kuusikko-kunnissa 2009-16 000 Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh 07.01.2016 Sivu 1 / 1 5681/2015 01.02.01 7 Perhehoidon palkkioiden korottaminen 1.3.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh. 050 428 9405 Nina Sormo, puh. 050 598 6982 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

4 Kokemuksen tutkiminen

4 Kokemuksen tutkiminen 4 Kokemuksen tutkiminen vetäjä: professori Juha Perttula, LaY Torstai 15.2.2007 klo 15.00 17.00, paikka Fellman sali 15.00 15.10 Johdattelu professori Juha Perttula, Lapin 15.10 15.45 Maahanmuuttajataustaisten

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96 Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 1 LIITE 4 1. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Lapsen elämänjana Elämänjanalla tarkoitetaan janaa, jolle kootaan aikajärjestyksessä, syntymästä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Lastensuojelu ja venäjänkielinen asiakas: yhteisymmärryksestä yhteistyöhön

Lastensuojelu ja venäjänkielinen asiakas: yhteisymmärryksestä yhteistyöhön Lastensuojelu ja venäjänkielinen asiakas: yhteisymmärryksestä yhteistyöhön 3.11.2015 Julia Kuokkanen L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 0015 0 Helsinki Puh. (09) 329 6011

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa Lapsen suojelu ja lapsen hyvä ETENE seminaari Heureka, Vantaa 16.8.2016 Tuleeko lapsi kuulluksi ja huomioiduksi lastensuojelussa? Merike Helander lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander

Lisätiedot

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita

Lisätiedot

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot