VISUAALISEN MENETELMÄT DEPRESSIOPOTILAAN HOIDOSSA/TARJA KOFFERT

Transkriptio

1 VISUAALISEN MENETELMÄT DEPRESSIOPOTILAAN HOIDOSSA/TARJA KOFFERT

2 1.KUVALLINEN MATERIAALI ON APUVÄLINE HAVAINNOINTIIN JA ITSENSÄ YMMÄRTÄMISEEN

3 MIKÄ ON TÄRKEÄÄ KUVALLISESSA TYÖSKENTELYSSÄ?

4 2.TOIMINNALISISTA TYÖMENETELMISTÄ VARAA RIITTÄVÄSTI AIKAA VOIVAT PURKAA KONTROLLIA; YLLÄTTÄVIÄ TUNTEITA SAATTAA PURKAUTUA VALITSE TYÖSKENTELYTILA, JOKA SOPII TYÖMENETELMÄÄN

5 ENNENKUIN ALOITTAA.. TUTUSTU RIITTÄVÄSTI TYÖMENETELMÄN PERIAATTEISIIN HARJOITTELE MENETELMÄÄ KOLLEGAN KANSSA ALOITA YKSILÖLLÄ/PIENELLÄ RYHMÄLLÄ MIETI MISTÄ VOIT SAADA APUA ONGELMATILANTEISIIN (SISÄINEN KONSULTAATIO, TYÖNOHJAUS)

6 3.PSYKOTERAPIAPROSESSI KUVALLINENTYÖSKENTELY VOIDAAN LIITTÄÄ PSYKOTERAPIAAN KOLMELLA ERI TAVALLA: 1.PERHEALBUMIKUVIA KÄYTTÄEN 2.KOTIKUVAUKSIN; POTILAS DOKUMENTOI OMIA REAKTIOITAAN KUVAAMALLA KASVOJAAN PÄIVITTÄIN 3.VIDEOITA KÄYTTÄEN

7 4.VALOKUVATYÖSKENTELY

8 JATKUU..

9 TYÖPROSESSI AKTIIVINEN JÄSENTYNYT, ELÄMÄNTARINA INTEGROITUU TYÖSUHDE; TASAVERTAINEN ASIAKKAAN ROOLI AKTIVIINEN; VALITSEE TAI OTTAA KUVAT, TEKEE HAVAINNOT KUVISTA SAIRASTUMISKOKEMUS MUUTTUU, POTILAS AKTIIVISESTI OSALLISTUU

10 5.EMOOTIOIDEN ROOLI Muistot aktivoituvat VALOKUVA OHITTAA KONTROLLIN KOKEMUKSELLISUUS, AVAUTUU YHTEYS VALOKUVAN TAPAHTUMAHETKEEN AIKAKÄSITE MUUTTUU Moniaistisuus VALOKUVAN HERÄTTÄMÄT MUISTOT AKTIVOIVAT KEHOLLISIA KOKEMUKSIA ÄÄNI, LIIKE, HAJU YM. YHDISTYVÄT MUISTOIHIN TARKASTELUUN TULEE 2 AISTIKANAVAA; VISUAALINEN, KINESTEETTINEN, VIDEOTYÖSKENTELYSSÄ LISÄKSI AUDIVISUAALINEN

11 EMOOTIOIDEN ILMAISU TERAPIASSA TERAPEUTIN ARVIOITAVA, MILLOIN HELPOTETAAN POTILAAN EMOOTIOIDEN ILMAISUA, MILLOIN AUTETAAN POTILASTA EMOOTIOIDEN SÄÄTELYSSÄ EMOOTIOIDEN ILMAISUA HELPOTTAVAT TOIMINNOT TARPEEN: YHTEISTYÖSUHDE RIITTÄVÄN TURVALLINEN POTILAS VÄLTTELEE JOTAKIN TUNNETTA EI OLE TIETOINEN TOIMINTAYLLYKKEISTÄÄN, EPÄADAPTIIVISUUS EMOOTIO EHKÄISEE TOIMINTOJA POTILAS KÄY LÄPI TRAUMAKOKEMUSTA

12 EMOOTIOIDEN SÄÄTELYTOIMINNOT TARPEELLISIA: YHTEISTYÖSUHDE EI VIELÄ RIITTÄVÄN TURVALLINEN POTILAS HYVIN TUNNEVALTAINEN, EI YHTEYDESSÄ TOIMINTAAN AGGRESSIO TAI KRIISIKOKEMUS DESTRUKTIIVISET SUOJAUTUMISKEINOT (HUUMEET, OKSENTELU JNE) TAITOJEN PUUTE

13 GUIDANO; TUNTEITA VOI VAAN MUUTTAA TUNTEMALLA UUSIA TUNTEITA VALOKUVAN VOI HELPOTTAA TUNTEESEEN PALAAMISTA JA AUTTAA TUKEMAAN TIETOISEKSI OMISTA TUNNEKOKEMUKSISTA KUVAMUISTO AKTIVOI AIVOT, EPISODINEN MUISTI AKTIVOITUU

14 KIPEÄÄ TEKEVIEN ASIOIDEN KERTOMINEN VALOKUVA ULKOISTAA JA ETÄÄNNYTTÄÄ VAIKEAN ASIAN JA SIIHEN LIITTYVÄN TUNTEEN VAIKEAAN ASIAAN SUHTEESSA OLEMINEN JA SEN TARKASTELU HELPOTTUU, HÄPEÄ HELPOTTUU

15 TUNTEET, KIELI JA MERKITYKSENANTO VALOKUVIEN KATSOMISESSA MONET EMOTIONAALISET VOIMAKKAAT MUISTOT OVAT AJOILTA, JOLLOIN SYMBOLISET JA NARRATIIVISET KYVYT EIVÄT OLE VIELÄ KEHITTYNEET, NIINPÄ NE OVAT MUISTISSA EMOOTIOINA, JOITA EI VOI ILMAISTA KIELELLISTEN SYMBOLIEN SANALLISESSA MUODOSSA (GREENBERG, PAIVIO 1997) KUVIEN KATSELU HERÄTTÄÄ AISTIT MUISTAMAAN JA SAA IHMISESSÄ AIKAAN TUNNEREAKTIOITA, JOTKA

16 JATKUU VOIVAT ILMETÄ FYSIOLOGISINA VAIKUTUKSINA ESIM. ILMEISSÄ, ELEISSÄ, HENGITYKSESSÄ JNE.JOTKUT MUISTAVAT KUVIA KATSELLESSA HAJUJA, ÄÄNIÄ NÄKYMIÄ JNE. VALOKUVIA VOIDAAN TUTKIA TOISAALTA KOGNITIIVISINA, TIETOISINA, VISUAALISINA HAVAINTOINA JA TOISAALTA TUNNETASOLLA MERKITYKSELLISINÄ INFORMAATION LÄHTEINÄ, JOLLOIN VOIDAAN SAADA AVOIN YHTEYS EI- TIETOISEEN

17 6.PSYKOTERAPIASUHTEESTA/HOITO SUHTEESTA PSYKOTERAPEUTTISESSA HOIDOSSA POTILAAN KANSSA MUODOSTUVA TERAPIASUHDE ON KESKEINEN HOIDON TULOSTA ENNUSTAVA TEKIJÄ TERAPIOIDEN YHTEISET TEKIJÄT KUTEN YHTEISTYÖSUHDE, TERAPEUTIN JA POTILAAN TAVOITTEIDEN SAMANSUUNTAISUUS, TERAPEUTIN KYKY TOIMIA USKOTTAVASTI, ELÄYTYVÄSTI JA POTILAAN ARVOSTAVALLA TAVALLA POTILAAN MYÖNTEISIÄ ODOTUKSIA VAHVISTAEN, OVAT TUTKIMUSTEN MUKAAN MERKITYKSELLISEMPIÄ KUIN ERI TEORIOIDEN ODOTTAMAT VAIKUTUSMEKANISMIT (NOCROSS JA WAMPOLD 2011)

18 . 7.SUHTEEN TUTKIMI- NEN VUOROVAIKUTUSVIHJEET OVAT INFORMAATION LÄHTEINÄ TÄRKEITÄ ITSEREFLEKTIO SEN JÄLKEEN VÄLITTÖMÄSTI

19 ELÄMME SUHTEESSA KOKEMUKSELLINEN YHTEYS MUODOSTAA ALLIANSSIN AFFEKTIIVISEN PUOLEN POTILAALLE TÄRKEÄÄ SE KUINKA HÄN KOKEE TULEVANSA YMMÄRRETYKSI, ARVOSTETUKSI, HYVÄKSYTYKSI HOITOSUHTEESSA

20 OLEMME AINA SUHTEESSA JOHONKIN YKSILÖN TÄRKEIN JA LÄHIN SOSIAALINEN JA FYYSINEN YMPÄRISTÖ ON USEINKIN PERHE (GANSTER JA VICTOR 1988), SE ON PERUSTELTUA OTTAA HUOMIOON POTILAAN HOIDOSSA

21 LÄHEISET SUHTEET KUVATYÖSKENTELYSSÄ SUHTEITA TARKASTELLAAN AKTIIVISESTI. NE AKTIVOITUVAT MYÖS MIELESSÄ. SAMOIN NIIHIN LIITTYVÄT TUNTEET. SEURAUKSENA ON OLLUT RAJUT YHTEYDENOTOT, JOISSA VARSINKIN NEGATIIVISET TUNTEET JA VÄÄRINKOHDELLUKSI TULLEET AJATUKSET PURETAAN, LÄHESTYTÄÄN ASIOITA, JOTKA OVAT OLLEET ONGELMALLISIA

22 TUTKI SUHTEESTA ETÄISYYS LÄHEISYYS DIALOGIA TEKEMÄLLÄ KYSYMYKSET; ILMEET, ELEET, TUNNELMA, PAIKKA MITÄ JOKU TOINEN SANOISI

23 MUITA TUTKITTAVIA ASIOITA 1. KEHITYSPOLKU TÄHÄN ASTI 2. MINÄ: PERSOONALLISET TOIMINTATYYLIT, KÄYTTÄYTYMINEN, TUNTEET 3. VUOROVAIKUTUKSELLISET TAIDOT 4. JAKSAMINEN JA MOTIVAATIO 5. OMAT TULEVAISUUSTAVOITTEET, MITÄ MINÄ HALUAN

24 OMA KEHOLLISUUS

25 TUNNEILMAISUJEN NÄKYMINEN

26 8.TUNTEISTA TUNTEET KERTOVAT IHMISEN KYVYSTÄ ANTAA MERKITYKSIÄ KOKEMUKSILLEEN IHMISEN SANATTOMAT ITSEÄ JA MAAILMAA KOSKEVAT OLETUKSET MUUTTUVAT VAIN HARVOIN ILMAN TUNTEIDEN VAIKUTUSTA

27 TUNNEPERUSTAINEN MUISTI EI LIITÄ EPÄMIELLYTTÄVÄÄN TAPAHTUMAAN KIELELLISTÄ KOODIA TÄMÄ EI OLE KIVAA, VAAN SE LIITTÄÄ EPÄMIELLYTTÄVÄÄN TAPAHTUMAAN EPÄMIELLYTTÄVÄN TUNNEREAKTION EMME LÄHESKÄÄN AINA OLE TIETOISIA SIITÄ MIKSI TIETYT TAPAHTUMAT HERÄTTÄVÄT MEISSÄ EPÄMIELLYTTÄVIÄ TUNTEMUKSIA

28 9.KYSYMYKSIÄ (DAVID KUKA OTTI KUVAN JA MIKÄ ON SUHTEESI KUVAN OTTAJAAN? MIKÄ KUVASSA ON TODELLISINTA.MIKSI? MIKÄ KUVASSA ON FALSKIA..MIKSI? NÄYTÄ MIKÄ ON LEMPIKUVASI.MIKSI? NÄYTÄ MIKÄ KUVISTA ON VÄHITEN MIELUINEN SINULLE.MIKSI? KERRO MITÄ TUNTEITA KUVASTA NÄKYY/ENTÄ FYYSISET HAVAINNOT KERRO MINULLE KUVASSA OLEVIEN IHMISTEN VÄLISISTÄ SUHTEISTA

29 Jatkuu. ONKO KENELLÄKÄÄN KUVASSA OLEVALLA TEENNÄISTÄ ILMETTÄ, JOS OLI VAIKUTTIKO SIIHEN JOKU KULTTUURINEN TEKIJÄ TAI JOKIN MUU MIKÄ SAA SINUT AJATTELEMAAN EM. ASIASTA TUOLLA TAVALLA MITÄ TÄSSÄ NYT NÄYTTÄMÄSI KUVAT KERTOVAT PERHEESTÄSI MITÄ VOISIT SANOA KUVIESI HENKILÖIDEN FORMAALISUUDESTA<>EPÄFORMAALISUUDESTA TEE JOKIN MOTTO/SLOGAN KUVISTASI JOITA TOIT MUKANASI

30 JATKUU MITÄ VALOKUVASI KERTOO LÄHEISYYDESTÄ? OLLAANKO JOISSAKIN KUVISSA FYYSISESTI LÄHEMPÄNÄ KUIN TOISISSA? ONKO KUVISSA ENEMMÄN IHMISIÄ KUIN TÄRKEITÄ ESINEITÄ KUTEN VENEITÄ JNE.? ONKO KUVIASI YRITETTY TUHOTA TAI PILATA? ONKO KUVIISI PIIRRETTY VÄKIVALTAISIA KUVIA? JOS ON, NIIN KENEN KASVOJA ON ENITEN MUSTATTU?

31 10.MILLAINEN INFORMAATIO ON TÄRKEÄÄ?

32 VALOKUVAN INFORMAATIO KUVA VISUALISENA VOI ANTAA ERILAISTA INFORMAATIOTA KUIN OMA KOKEMINEN. KUVAA KATSELLESSA TUNNE TULEE YHDISTETYKSI JOHONKIN KONTEKSTIIN, VOIMAKAS TUNNEREAKTIO SAA SELITYSTÄ JA JÄSENTYY KOKEMISELLE TULEE SYMBOLI. KUVA ON KONKREETTINEN. SITÄ ON HELPOMPI SANALLISTAA JA SE ON ITSEN ULKOPUOLELLA. KUN JOTAKIN VAIKEAA SAA ITSEN ULKOPUOLELLE MUTTA PYSTYY KUITENKIN OLEMAAN SEN KANSSA TEKEMISISSÄ YHDISTYY SE VERBALISAATION KAUTTA UUDELLA TAVALLA ITSEEN

33 11.MONIAISTILLINEN HAVAITSEMINEN, MIKSI TÄRKEÄÄ (Tippana 2006) YMPÄRISTÖÄ HAVAINNNOIDAAN MONIAISTISESTI YLEENSÄKIN INFORMAATIOTA USEISTA LÄHTEISTÄ; LISÄINFORMAATIO/PÄÄLLEKKÄIS INFOR- MAATIO

34 MCGURK-EFEKTI KUULTU JA NÄHTY PUHE INTEGROIDAAN YHTENÄISEKSI PUHEHAVAINNOKSI VISUAALINEN JA AUDIOVISUAALINEN PUHE AKTIVOIVAT ALUEITA MM. KUULOAIVOKUORELLA AISTIT VOIVAT VAIKUTTAA TOISIINSA JO HYVIN VARHAISESSA PROSESSOINTIVAIHEESSA NÄKO - JA KUULOINFORMAATIO VAIKUTTAVAT YLEENSÄ ENITEN TOISIINSA, JOS NIIDEN VOIDAAN TULKITA TULEVAN SAMASTA KOHTEESTA

35 MONIAISTINEN HAVAINNOINTI AISTIEN VÄLISIÄ YHTEYKSIÄ ON JO HYVIN VARHAISESSA VAIHEESSA ELI AISTITIEDON PROSESSOINTI EI OLE NIIN ERIYTYNYTTÄ KUN ON LUULTU MONIKERTAISTAVA INFORMAATIO JA MONINKERTAISTAVA INTEGRAATIO (aivojen moniaistiset solut reagoivat voimakkaammin moniaistiseen signaaliin kuin yksittäiseen ärsykkeeseen)

36 12.MUISTI JA MUISTAMINEN PERHEALBUMIEN KATSOMINEN LAUKAISEE MUISTOJA, JOTKA ILMAN VISUAALISIA ÄRSYKKEITÄ EI TULISI EHKÄ MUISTIIN VALOKUVA JOHDATTAA SUORAAN MIELESSÄ OLEVIIN MUISTOIHIN JA NIIHIN LIITTYVIIN TUNTEISIIN

37 YHDESSÄ TUTKIMINEN TERAPIASSA KÄYTETTÄVÄT VALOKUVAT OVAT KOSKETUKSISSA ASIAKKAAN MIELIKUVIIN JA MUISTIKUVIIN ITSESTÄÄN VALOKUVIA KATSELLESSA TERAPEUTTI VOI KOKEA VALOKUVIEN KEHOLLISEN JA EMOTIONAALISEN VOIMAN KATSOMINEN HERÄTTÄÄ IHMISESSÄ FYSIOLOGISIA VAIKUTUKSIA, JOTKA VOIVAT ILMETÄ ILMEISSÄ, ELEISSÄ, RUUMIIN LIIKKEISSÄ JA HENGITYKSESSÄ TYÖOTE ON TUTKIVA

38 KEHOMUISTI, KUULOMUISTI JA VISUAALINEN MUISTAMINEN POTILAAT KERTOVAT KEHOLLISISTA TUNTEMUKSISTAAN. ESIM. ALOIN TUNTEA HEIJAUSTA KEHOSTANI. YLEISTÄ ON, ETTÄ ÄIDIN KASVOT TAI SILMÄT MUISTUVAT MIELEEN.

39 KÄYTÄMME NONVERBAALISTA KANAVAA SAADAKSEMME IMPLISIITTISTÄ TIETOA SUHTEISTAMME (STERN) RAKENNAMME UUSIA VAHVOJA KOKEMUKSIA RAKENNAMME UUSIA TULKINTOJA KESKUSTELUJEN KAUTTA (MATURANA) RAKENNAMME ITSEÄMME TERAPEUTTISEN SUHTEEN AVULLA (BOWLBY, BYNG, HALL)

40 ILMAISEMINEN VERBAALINEN KANAVA ON ON SUHTEELLISEN KÖYHÄ JA NIUKKA ILMAISEMAAN TUNTEIDEN AFFEKTIEN LAATUA JA VOIMAKKUUTTA HOIDOSSA PITÄÄ KÄYTTÄÄ HYVÄKSI ENEMMÄN NONVERBAALISTA KANAVAA, JOKA ON VÄHEMMÄN KONTROLOITU JA PYSTYY LÄHESTYMÄÄN PERHEEN SISÄISIIN MIELIKUVIIN

41 13.KUVALLISUUDET EDUT PSYKOTERAPIASSA TUNTEIDEN YHDESSÄ JAKAMINEN, VOIMAKAS KOKEMUS, JOKA YHDISTÄÄ KUVA TUO KESKUSTELUUN YHTEISEN FOKUKSEN KESKUSTELUUN KONKREETTIAA MONIÄÄNISYYS

42 KUVAN KATSOMINEN ORGANISOI ASIOITA, KUVAN KATSOMINEN EI OLE VAIN PASSIIVISTA KATSOMISTA VAAN SINUN ON JÄRJESTETTÄVÄ MIELESSÄSI KOHDE MITÄ KATSELET

43 14. VALOKUVA SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUKSEN TUNNISTAMISESSA PEILISOLUTEORIAN MUKAAN NÄKÖAISTIN KAUTTA TAPAHTUU MUIDEN IHMISTEN MIELENLIIKKEIDEN JA AIKEIDEN ARVIOINTIA JA SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUKSEN YMMÄRTÄMISTÄ; VALOKUVIA VOIDAAN KÄYTTÄÄ SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUKSEN JA TUNTEIDEN TUNNISTAMISEN REFLEKTOIVANA MATERIAALINA

44 15.PERHEALBUMIKUVAT

45 16.OMAKUVA OMAKUVA ON ITSESTÄ ITSE OTETTU KUVA, KUVAUSTILANNE RAKENNETAAN ITSE OMAKUVASTA TEHDÄÄN HAVAINTOJA ITSESTÄ, KUTEN ESIM: *MITÄ AJATTELIN KUVASSA *MILTÄ NÄYTÄN KUVASSA *MIKÄ MINUA PUHUTTELEE KUVASSA *MISTÄ PIDÄN KUVASSA/MISTÄ EN PIDÄ KUVASSA *JOS KUVA PUHUISI NIIN MITÄ SE MAHTAISI SANOA

46 KASVOT KATSOMINEN JA KATSOTUKSI TULEMINEN KUVIEN KAUTTA LAUKAISEE ESILLE MUISTIKUVAT SIITÄ MITEN ITSE ON TULLUT KATSOTUKSI. HOITAVAN ÄIDIN KASVOT JA SILMÄT MUISTUVAT MIELEEN JA USEIN TULEE JOLLAKIN TAVALLA UUDELLEEN KÄSITTELYYN. KUVAN LUONNE ON SOSIAALINEN. KUVATTAVA LUO SUHTEEN KUVAAJAAN. LAPSUUDEN SOSIAALISET SUHTEET JA NIIHIN LIITTYVÄT MUISTOT AKTIVOITUVAT

47 MIKÄ TÄRKEÄÄ? ON MIELENKIINTOI- NEN AJATUS, ETTÄ JUURI TUO IMPLISIITTISEN SUHTEEN KAUTTA TULLUT TIETO ON KAIKISTA TÄRKEIN TYÖVÄLINE TYÖSSÄMME

48 17. MITEN KÄYTÄN SYMBOLISIA KUVIA? VALITSE KUVA, JOKA EDUSTAA MIELIKUVAASI.. VALITSE KUVA, JOKA EDUSTAA ASIASTA SELLAISTA PUOLTA, JOKA PUUTTUU

49 IHMISEN TIEDONKÄSITTELYSSÄ OVAT KESKEISIÄ: AISTIHAVAINNOT YMPÄRISTÖSTÄ AISTIHAVAINTOJEN KÄSITTELY KESKUSHERMOSTON TOIMINTA MUISTIAINEKSEN JA AISTIHAVAINTOJEN YHDISTÄMINEN TIETOINEN JA TIEDOSTAMATON TIEDONKÄSITTELY OMAN TOIMINNAN OHJAAMINEN JA SÄÄTELY

50 AJATTELU YHDISTÄÄ UUTTA JA VANHAA

51 MUISTI ON KESKEINEN OSA AJATTELUA. MUISTIKUVIA HERÄTTÄVÄ AISTIMUS SIIRTÄÄ AJATTELUN KOHDETTA HYVINKIN NOPEASTI.

52 19.DEPRESSIO TUNNE-ELÄMÄN MUUTOS; TUNTEIDEN ILMAISUN, TUNNISTAMISEN JA KOKEMISEN MUUTOS

53 TUNTEIDEN ILMAISUN VAIKEUS COPING STRATEGIA KIEL KIELTÄMISEN TILA, VÄLTTELEE VAIKEITA ASIOITA TUNTEIDEN, AJATTELUN JA TODELLISUUDEN TAJUN HÄIRIINTYMINEN, AJATTELU JA TOIMINNAT KONKRETISOITUU ITSEKESKEISEKSI TOIMINNAN OHJAUS VAIKEUTUU KUN SUHDE YMPÄRISTÖÖN KAPEUTUU JA MERKITYSTÄ ANTAVAT TUNNEKOKEMUKSET PUUTTUVAT

54 HAVAINTOJEN TEKEMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN, ILMEIDEN JA ELEIDEN ELI EI-KIELELLELLISTEN PIIRTEIDEN AVULLA HAVAINNOT HERÄTTÄVÄT KIINNOSTUKSEN (UTELIAISUUS HERÄÄ, LUOVUUS, DOPAMIINI)

55 20. MITÄ TAPAHTUU KUVALLISESSA TYÖTAVASSA? KOGNITIIVISEN JA EMOTIONAALISEN INFORMAATION KÄSITTELYN VAURIO TODENTUU

56 21.KOTONA.

57 TAPAAMISTEN VÄLIAIKA KUVAT JA NIIDEN TEEMAT JÄÄVÄT VISUAALISENA MUISTIIN JA NE TYÖSTYVÄT EDELLEEN MIELESSÄ. JOTKUT OTTAVAT ITSE UUSIA KUVIA JA TUTKIVAT ITSEÄÄN. TYÖPROSESSI SÄILYY MIELESSÄ. SE KANTAA JA ELÄÄ ISTUNTOJEN VÄLISSÄKIN.

58 COPING, KUVIEN MUISTAMINEN ESIM. MASENTUNUT POTILAS, JOLLA ON VAIKEAA ASIOIDEN ALOITTAMISESSA MUISTAA ITSESTÄÄN KUVAN, JOKA EDUSTAA MINÄN TOIMIVAA PUOLTA. KUVA ITSESTÄ MIELESSÄ SÄILYY INTEGROITUNEEMPANA. KUVIEN AVULLA TULEE ESILLE TOIMIVA PUOLI

59 KUNTOUTTAVA MERKITYS POTILAS ON AKTIIVINEN. HÄN VALITSEE TEEMOJA JA ON AKTIIVINEN NIIDEN TOTEUTTAMISESSA. VALITESSAAN HÄN JOUTUU ZOOMAAMAAN JOHONKIN. KUVA ON AINA OTOS JOSTAKIN JA SE ILMAISEE MIKÄ ON KULLAKIN HETKELLÄ MIELESSÄ. JOTKUT KERTOVAT LÖYTÄNEENSÄ UUDELLEEN KAUNEUDEN ELÄMÄÄNSÄ ETSIESSÄÄN KUVAUSKOHTEITA. KUVA ON HETKI JOSTAKIN.

60 KIITOS!