MERITEOLLISUUDEN TEKIJÄT

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "MERITEOLLISUUDEN TEKIJÄT"

Teija Koskinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 MERITEOLLISUUDEN TEKIJÄT

2 FAKTOJA MERITEOLLISUUDESTA Suomalainen meriteollisuus muodostuu telakoista, meriteknisen alan kokonaistoimittajista, laivasuunnittelutoimistoista, järjestelmä-, laite- ja materiaalitoimittajista sekä offshore-teollisuudesta. Suomi on maailman neljänneksi suurin matkustajalaivojen valmistaja. Jopa 70 prosenttia laivasta tehdään telakan ulkopuolella verkostoyrityksissä. Suomalainen meriklusteri työllistää noin henkilöä, josta meriteollisuuden osuus on yli työntekijää. Kuvat: Aker Yards, Aker Arctic Technology Oy, Mobimar Oy

3 MERITEOLLISUUS TARVITSEE USEIDEN ERI ALOJEN OSAAJIA Alalla tarvitaan muun muassa: - laivanrakennusinsinöörejä, lvi-, sähkö- kone- ja automaatioinsinöörejä - hitsaajia - levyseppiä - lvi-, kone- varustelu-, sähkö, sisustus- ja ilmastointiasentajia - it-alan osaajia - energia- ja ympäristöosaajia - koordinaattoreja -ostajia - projektipäälliköitä - työnjohtajia Meriteollisuuden osaajien koulutustaustana voi olla: ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, tiedekorkeakoulu tai yliopisto.

4 Haluatko laivanrakentajaksi? Turun ammatti-instituutti ja Rauman ammattiopisto Laivanrakentajaksi opiskelu kestää kolme vuotta ja siihen kuuluu muun muassa laivalaitteisiin ja -koneisiin tutustumista. Tutkinnon viimeinen vuosi pitää sisällään paljon työssäoppimista. Laivanrakentajat voivat olla vaikkapa rakentamassa maailman suurimpia risteilijöitä telakalla tai toimia alan laajassa yhteistyöverkostossa. Aker Yards kouluttaa Myös Aker Yards kouluttaa laiva-alan ammattilaisia. Turussa laivanrakennuksesta voi opiskella itselleen ammatin täsmäkoulutuksella. Aker Yardsin laivanrakennusoppilaitoksessa voi opiskella laivalevyseppähitsaajaksi, laivaputkiasentajaksi sekä laivailmastointiasentajaksi. Kurssin kesto on puoli vuotta. Raumalla voi suorittaa laivanrakentajan ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksella. Koulutus on kaksivuotinen.

5 Laivatekniikan koulutus Suomessa Teknillisessä korkeakoulussa Espoossa laivanrakennus sijoittuu konetekniikan koulutusohjelmaan. Pääaineena voi opiskella laivanrakennustekniikkaa, arktista laiva- ja meritekniikkaa, laivahydrodynamiikkaa tai laivojen koneistoja. Opintoihin kuuluu pakollisena osana myös harjoittelujakso, jonka voi suorittaa vaikkapa telakalla, ulkomailla tai laivassa. Opiskelijat muodostavat Laivanrakentajainkerhon, jonka toimintaan kuuluu sekä opiskelua tukevia että vapaa-ajan rientoja. Turun ammattikorkeakoulussa laiva- ja venetekniikka kuuluu kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmaan. Opettajien joukossa on asiantuntijoita telakoilta, veneteollisuudesta, varustamoista, insinööritoimistoista sekä alihankintayrityksistä. Laiva- ja venetekniikan opetus on tiiviissä yhteydessä käytännön laivanrakennukseen. Satakunnan ammattikorkeakoulun Rauman toimipisteessä voi myös perehtyä laivaopintoihin kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa. Opinnoissa tehdään läheistä yhteistyötä alueen yritysten kanssa muun muassa erikoistöiden, kesätöiden ja opinnäytetöiden muodossa.

6 OPISKELIJANA TURUN AMK:SSA Tommi päätyi opiskelemaan laivatekniikkaa sattuman kautta. Hän haki Turun ammattikorkeakouluun kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmaan tarkoituksenaan suuntautua automaatiopuolelle. - Olin ensin päättänyt mennä automaatiopuolelle, mutta sitten päädyin laivatekniikkaan. Nyt laivatekniikka tuntuu tosi järkevältä vaihtoehdolta, koska tätä voi opiskella Suomessa vain kolmessa paikassa. Lisäksi alan opiskelijoille on tarjolla runsaasti harjoittelupaikkoja. Opiskelu laivainsinööriksi kestää kaikkiaan neljä vuotta. - Ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskellaan pääasiassa konetekniikan perusasioita. Pikkuhiljaa mukaan alkaa tulla myös laivoihin liittyviä opintoja, esimerkiksi konehuoneen suunnittelua, laivan yleissuunnittelua, laivojen rakenteita ja venetekniikkaa, Tommi kertoo. Meriteollisuuden tilauskanta on tällä hetkellä suuri ja alalle kaivataan nuoria tekijöitä. -Oli tosi mahtavaa päästä harjoittelijaksi suunnittelutoimistoon jo varhaisessa vaiheessa opiskeluja. Nyt teen koneistoja putkisuunnittelua risteilijöiden tankkeihin. Meriteollisuus on täynnä haasteita ja mahdollisuuksia.

7 OPISKELIJANA TKK:LLA Jani löysi mutkien kautta itsestään insinöörin ja päätyi opiskelemaan konetekniikkaa Teknilliseen korkeakouluun. - Meritekniikassa on parasta se, että aihe on monipuolinen ja käytännön soveltamiskohteita on paljon. Esimerkiksi risteilijän suunnittelussa täytyy ottaa huomioon ihmisten viihtyvyys aluksessa, kun taas tavarankuljetuslaiva pitää suunnitella kuljetettavan materiaalin ehdoilla. Meriteollisuus on hyvin kansainvälistä ja tämä näkyy myös TKK:lla. - Ilmapiiri täällä, kuten alalla yleensäkin, on kansainvälinen. Itse olin viimeksi kesätöissä öljytankkerilla, joka matkasi New Yorkiin ja Montrealiin. Siinä tuli koko laiva tutuksi ja pääsin kokeilemaan jopa ajamista. Janin mukaan meritekniikan opiskelu avaa monenlaisia vaihtoehtoja tulevaisuuden suhteen. - Opintojen jälkeen voi siirtyä yrityselämän puolelle, jatkaa tutkijana tai tehdä vaikka molempia.

8 HITSAAJA Ville on työn kautta alalle tullut metallialan osaaja. Tässä pääsee tekemään työtä käsillään. Viimeksi olin putkilinjalla putkihitsarina ja sitten siirryin hitsaamaan t- palkkeja. En ole sellainen ihminen, joka voisi istua toimistolla. Hitsaajan työ vaatii tarkkuutta, kaiken pitää olla millilleen eikä melkein. Työturvallisuus on myös tärkeää. Hitsaaja ei saa häslätä, vaan hänen täytyy ottaa turvallisuus huomioon. SÄHKÖASENTAJA Ammatti-instituutissa sähköpuolella opiskellut Marika tietää, miten laivan sähköjärjestelmät laitetaan kuntoon. Töihini kuuluvat kaapelivedot ja kytkennät eri puolilla laivaa. Nyt olen työskennellyt turvahuoneessa, josta hoidetaan laivan mahdolliset hätäpysähdykset. Sähköasentajan työolosuhteet vaihtelevat laivassa aika lailla. Esimerkiksi konehuoneessa on joskus todella kuuma ja ulko-kannella taas on talvella kylmä. Tässä saa kokea eri ilmastot samassa paikassa.

9 LAIVASUUNNITTELIJA Konetekniikan insinööri Niklaksen tie vei laivansuunnittelu- ja insinööritoimistoon. Aloitin hommat ihan perussuunnittelusta ja siirryin myöhemmin vetämään erään projektin osaa eli ilmastointia maailman suurimpaan risteilijään, Genesikseen. Suunnittelijan työhön kuuluu tietenkin suunnittelua ja piirtämistä ja projektihommissa taas vastataan kyseisen suunnittelualueen kuvista, sekä neuvotaan ja ohjataan. Tämä on mielenkiintoinen ala, koska laivoja on niin paljon erilaisia ja eri käyttötarkoituksiin Hommat eivät jämähdä, eikä joudu tekemään samaa. Aikataulut tosin ovat välillä kireitä. PROJEKTIKOORDINAATTORI Saksalainen Sebastian antoi meren houkutella itsensä laivanrakennuksen pariin. Nyt hän työskentelee projektikoordinaattorina. Esimerkiksi InterShip-projektin tarkoituksena oli turvata EU:n alueen meriteollisuuden kilpailukykyä, sekä pitää laivanrakennukseen liittyvät metodit ja ratkaisut tutkimuksen ja kehityksen huipulla. Projektissa tehtäviini kuului tapaamisten järjestelyä, erilaisten teknisten ratkaisujen pohtimista sekä raporttien laatimista. Siinä yhdistyivät sekä tekninen että byrokraattinen ulottuvuus.

10 PROJEKTI-INSINÖÖRI Teknillisestä korkeakoulusta valmistunut diplomi-insinööri Mika on töissä projekti-insinöörinä. Tyypillisestä projektista voisi käyttää esimerkkinä Kaspian merelle rakennettavaa öljyntuotantosaarta, jonne tarvitaan laivoja huoltamaan aluetta. Työ alkaa sillä, että eteen tulee tekninen määrittely, missä kerrotaan mitä laivalta halutaan ja sitten tuo kirjallinen kuvaus pitää muuttaa laivaksi. Samalla täytyy pitää huolta siitä, että konsepti on toteutettavissa ja laivasta tulisi mahdollisimman toimiva kokonaisuus, joka vastaa kaikkia laivan perusvaatimuksia ja sääntöjä. TUTKIJA Satu on tutkijana TKK:n Laivalaboratoriossa ja tällä hetkellä hän tutkii aallokon aiheuttamia kuormituksia laivan rungolle. Laivan ja aallokon vuorovaikutukseen liittyvät ilmiöt ovat tärkeä osa laivanrakennusta, koska laivat toimivat elinkaarensa aikana monenlaisissa sääolosuhteissa. Aallot vaikuttavat esimerkiksi laivan ohjaamiseen ja kuormituksiin, joita rakenteiden on kestettävä. Tutkijan työssä saa tehdä töitä melko itsenäisesti ja saa syventyä asioihin, joista on itse kiinnostunut. Myös työympäristö ja tietynlainen akateeminen vapaus on mukavia.

Samankaltaiset tiedostot

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus MAOL ry:n Rauman syyskoulutuspäivät 3.10.2015 Riku Anttila, Meriliitto ja meriklusterin nuoret osaajat Tervetuloa merelliseen työpajaan!