Sosiaalitoimen verkkoneuvonta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalitoimen verkkoneuvonta"

Transkriptio

1

2 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisuja 29 Yrjö Nikunlassi Sosiaalitoimen verkkoneuvonta Viranomaisen neuvontavelvollisuus, henkilötietojen käsittely ja käytännön toteutus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Rovaniemi 2008

3 Julkaisija: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö Myllärintie 35, ROVANIEMI Puh. (016) , fax (016) Oy Sevenprint Ltd Rovaniemi 2008 ISSN ISBN

4 3 SISÄLLYS ESIPUHE... 6 OSA I: SOSIAALIHUOLLON SÄHKÖISEN NEUVONNAN NORMIPERUSTA JA OIKEUDELLISET REUNAEHDOT 1 TUTKIMUSOSAN JOHDANTO Tutkimustehtävä ja aiheen rajaus Tutkimusmenetelmä ja tutkimuksen sijoittuminen oikeustieteellisessä tutkimuskentässä Sosiaalihuollon sähköisen asioinnin nykytila ja kehittäminen Sosiaalihuollon sähköisen asioinnin kehittämisen haasteet OIKEUSSÄÄNNÖT JA PERIAATTEET HALLINNON OIKEUSLÄHTEINÄ Oikeusnormien jaottelu Oikeusnormien välinen hierarkia ja voimassa olo Oikeusnormien tulkinnanvaraisuus ja joustavuus Oikeussääntöjen ja oikeusperiaatteiden välinen suhde Sosiaalihuollossa noudatettavat oikeusperiaatteet SOSIAALIHUOLLON TIETOSUOJAA JA SÄHKÖISTÄ NEUVONTAA KOSKEVAT KESKEISET KÄSITTEET JA SÄÄNNÖKSET Yksityiselämän ja yksityisyyden suoja perusoikeutena Henkilötietolaki Julkisuuslaki Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa Laki sähköisen viestinnän tietosuojasta Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä Muut säädökset ja ohjeet Henkilötietojen käsittelyn valvonta SOSIAALIVIRANOMAISEN NEUVONTAVELVOLLISUUS Hyvä hallinto ja hallinnon palveluperiaate Neuvonta ja tiedottaminen Viranomaisen yleinen neuvontavelvollisuus Neuvonta sosiaalihuollossa... 55

5 4 5 NEUVONTA SÄHKÖISENÄ ASIAKASPALVELUNA Sähköinen asiointi ja muu sähköinen hallinto Sähköpostin käyttö sosiaalihuollossa Viranomaisen asiakirja Tietojen käsittelyn yleiset edellytykset, tietojen käyttötarkoitus ja tarpeellisuus Henkilötietojen käsittelyn rajoitukset Rekisterinpitäjän huolellisuusvelvoite ja tietojen virheettömyys Tietojen säilyttäminen ja hävittäminen Tietoturvallisuus Hyvä tiedonhallintatapa NEUVONNAN JA ASIOINNIN VÄLINEN RAJANVETO Hallintoasiat ja tosiasiallinen viranomaistoiminta Neuvontapyyntö ja asian vireillepano Verkkoneuvonnassa annetut neuvot ja niiden oikeusvaikutukset TUTKIMUSOSAN YHTEENVETO OSA II: SOSIAALITOIMEN VERKKONEUVONNAN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS 1 JOHDANTO SOSIAALITOIMEN VERKKONEUVONNAN KÄYTÄNTÖÖN ROVANIEMEN KAUPUNGIN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUIDEN VERKKONEUVONTA Verkkoneuvonnan sisältö ja palvelun kehittämisen tarve Verkkoneuvonnan palveluprosessin kuvaus Mitä verkkoneuvonnasta on kysytty? Ketkä verkkoneuvontaa ovat käyttäneet? Miten kysymyksiin on vastattu? Miten verkkoneuvonta muuttaa sosiaalihuollossa tapahtuvaa asiakkaan neuvontaa? VERKKONEUVONNAN TOTEUTUKSESSA KOHDATUT OIKEUDELLISET HAASTEET Verkkoneuvonnan suhde viranomaisen neuvontavelvollisuuteen Verkkoneuvonnassa käsiteltävien tietojen käyttötarkoitus ja niiden rekisteröinti Asiakkaan suostumus tietojen käsittelyn erityisenä edellytyksenä Sosiaalihuollon viranomaisen lakiin perustuva tietojen käsittelyoikeus Asiakkaan tunnistaminen

6 5 4 VERKKONEUVONNAN SUUNNITTELU- JA KÄYTTÖÖNOTTOPROSESSI Verkkoneuvonnan käyttöönoton valmistelu, resurssit ja toteutuksen organisointi Henkilöstön koulutus Verkkoneuvonnan avaaminen ja palvelusta tiedottaminen VERKKONEUVONNAN ARVIOINTIA JA KEHITYSNÄKYMIÄ Arvio verkkoneuvonnan toiminnasta, tarpeellisuudesta ja lainmukaisuudesta Verkkoneuvonnan ylläpito ja kehittäminen jatkossa Verkkoneuvonta tutkimuskohteena LOPUKSI LIITEET LÄHTEET LYHENTEET

7 6 ESIPUHE Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen innovoima ja kehittämä sosiaalitoimen verkkoneuvonta aloitettiin ensimmäisenä Suomessa Kemijärven kaupungissa joulukuussa Vuoden 2007 aikana palvelu otettiin käyttöön Tornion ja Rovaniemen kaupungeissa ja vuoden 2009 alussa palvelu avataan Kemissä. Verkkoneuvonta on sosiaalihuollon sähköinen palvelu, jonka kautta asiakkaat voivat kysyä neuvoja sosiaalitoimen palveluihin ja etuuksiin sekä arkielämän ongelmiin liittyen. Verkkoneuvonnan kehittäminen lähti liikkeelle käytännön tarpeesta kehittää tietoturvallinen menetelmä asiakkaan ja sosiaalihuollon viranomaisen väliseen yhteydenpitoon. Verkkoneuvonnalla parannetaan myös sosiaalityöntekijöiden ja muiden sosiaalitoimen työntekijöiden tavoitettavuutta, joka aika ajoin oli koettu asiakkaiden taholta ongelmalliseksi. Verkkoneuvonnan käytöstä saadut kokemukset ovat osoittaneet palvelun tarpeellisuuden. Asiakkaat ovat löytäneet verkkoneuvonnan ja he ovat oppineet hyödyntämään sitä asioidessaan sosiaalihuollon toimijoiden kanssa. Myös verkkoneuvojat eli verkkoneuvonnassa vastaajina toimivat viranhaltijat ja työntekijät ovat olleet tyytyväisiä palvelumalliin. Ensimmäisten vuosien kokemukset ovat olleet rohkaisevia ja tästä on hyvä jatkaa palvelun kehittämistä kohti virtuaalista sosiaali- ja terveyspalvelukeskusta. Kiitän pomoani Kaisa Kostamo-Pääkköä siitä, että hän on jaksanut kannustaa allekirjoittanutta verkkoneuvonnan kehittämistyössä ja antoi mahdollisuuden tämän teoksen kirjoittamiseen. Erityinen kiitos kuuluu kollegalleni Maarit Pirttijärvelle, jonka kanssa olen saanut verkkoneuvontaa yhdessä rakentaa. Kiitokset kuuluvat myös Maria Martinille, joka eri käänteissä on ojentanut auttavan kätensä. Kiitos myös Lapin lääninhallitukselle ja UULAprojektille, jonka projektityöntekijänä sain käyttää osan työajastani tämän teoksen kirjoittamiseen. Kemijärvellä Yrjö Nikunlassi

8 7 OSA I: SOSIAALIHUOLLON SÄHKÖISEN NEUVONNAN NORMIPERUSTA JA OIKEUDELLISET REUNAEHDOT 1 TUTKIMUSOSAN JOHDANTO 1.1 Tutkimustehtävä ja aiheen rajaus Teknologian nopea kehittyminen on tärkeä osatekijä yhteiskunnan muutoksessa sekä meillä Suomessa että globaalisti eri puolilla maailmaa. Laitteistojen ja ohjelmistojen uudistuminen sekä niiden innovatiivinen hyödyntäminen muuttavat samalla perinteisiä tapoja tehdä työtä ja tuottaa palveluja 1. Teknologian kehittymisen seurauksena on syntynyt täysin uudenlaista palvelutuotantoa, jolla täydennetään tai korvataan olemassa olevia perinteisiä palveluja 2. Tässä teoksessa käsiteltävä sosiaalihuollon sähköinen neuvonta on hyvä esimerkki siitä, miten palveluita voidaan tuottaa ja järjestää uudella tavalla muuttuvassa yhteiskunnassa. Samalla se tuo hyvin esiin niitä haasteita, joiden parissa sosiaalihuollon ammattilaiset joutuvat toimimaan sähköistyvässä toimintaympäristössä. Yhteiskunnan muutos ja teknologian lisääntyvä läsnäolo ihmisten arjessa ei tapahdu täysin kitkattomasti, vaan kehityksestä seuraa monia käytännöllisiä ja oikeudellisia ongelmia. Ongelmat ilmenevät ensiksikin kansalaisten ja kuntalaisten vaikeuksina hyödyntää uutta teknologiaa, jolloin ne voivat liittyä esimerkiksi laitteistojen käyttäjäystävällisyyteen tai henkilön omiin valmiuksiin käyttää tietoteknologiaa 3. Teknologian kehittymisen on esitetty aiheuttavan myös uudenlaista syrjäytymistä ja lisäävän yhteiskunnan epätasa-arvoisuutta 4. Sosiaalipalveluista keskusteltaessa esitetään lisäksi usein, että etenkin vanhusväestöllä olisi vaikeuk- 1 Hakala 2006, s Toivanen 2006, s Toivanen 2006, s Esimerkiksi sosiaalityöntekijät ovat esittäneet arvioita, että teknologian lisääntyvä käyttö aiheuttaa samalla uudenlaista syrjäytymistä, sillä teknologian kehittämisessä erityisryhmien tarpeita ei ole heidän mukaan otettu riittävästi huomioon. Ks. Jormalainen 2005, s. 84.

9 8 sia omaksua ja käyttää tietoteknologiaan pohjautuvia palveluita. Tämä pitää varmasti osittain paikkansa, mutta tutkitusti vanhusväestössä on paljon myös niitä, jotka kykenevät hyödyntämään tietoteknologiaan perustuvia palveluita arkisessa elämässään 5. Toiseksi ongelmat voivat olla yksilötasoa laajempia, jolloin ne liittyvät yhteiskunnan teknologiseen infrastruktuuriin ja ilmenevät etenkin kaupunkiseutujen ulkopuolella asuville kansalaisille siinä esiintyvinä puutteina 6. Esimerkkinä puutteellisesta teknologisesta infrastruktuurista voidaan mainita televisiolähetysten digitalisointi Suomessa. Analogiset televisiolähetykset päättyivät , jonka jälkeen televisiot pimenivät kotitalouksissa, jotka eivät kuuluneet kaapelitelevisioverkkoon ja sattuivat sijaitsemaan digitaalisten antennilähetysten niin sanotuilla katvealueilla. Yhteiskunnallista epätasa-arvoisuutta liittyy myös tietoliikenneverkkoihin, niiden rakentamiseen ja ylläpitoon. Suomessa tehdyn poliittisen ratkaisun johdosta tietoliikenneverkkojen rakentaminen toteutettiin markkinapohjaisesti, minkä seurauksena vielä vuonna 2006 asutuskeskusten ja pääliikenneväylien ulkopuolisilla syrjäseuduilla oli sivukyliä, joiden asukkaat olivat täysin vailla nykyaikaisia ja nopeita tietoliikenneyhteyksiä 7. Kolmanneksi teknologian kehittyminen tuo mukanaan uusia oikeudellisia ongelmia ja synnyttää oikeudellisia tulkintatilanteita, jotka asettavat haasteita palvelujen tuottajille niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla 8. Teknologian nopean kehityksen johdosta toimintaa sääntelevä lainsäädäntö vanhenee nopeasti tai on vanhaa jo tullessaan voimaan. Kehityksen seurauksena voi myös syntyä tilanteita, joissa yksityiskohtainen erityislainsäädäntö puuttuu joko kokonaan tai on sisällöltään aukollista. Tällöin toimintaa voidaan joutua arvioimaan pitkälti yleisten oikeussäännösten ja oikeusperiaatteiden sekä verkkoyhteiskunnassa noudatettavien käytännesääntöjen pohjalta 9. Tässä tutkimuksessa huomio kohdis- 5 Tuorila Kytö 2005, s Mustikkamäki Viljamaa 2001, s Nikunlassi 2006, s Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen asioinnin sääntelyssä ongelmia on aiheutunut erityisesti siitä, että lainsäädännössä, hallinnossa ja teknologian kielenkäytössä sähköistä asiointia sekä siihen sisältyviä ilmiöitä kuvaavat termit ja käsitteet ovat usein epäyhtenäisiä ja osittain päällekkäisiä. Ks. Pajukoski 2004, s Pöysti 2000, s. 96.

10 9 tuu juuri oikeudellisiin kysymyksiin ja ongelmakohtiin sosiaalihuollon sähköisen neuvonnan kontekstissa. Teoksen ensimmäisessä osassa tutkimuksen kohdeilmiönä on kunnallisen sosiaalihuollon sähköinen neuvonta. Tarkastelen ensiksi viranomaisen neuvontavelvollisuutta ja sen laajuutta. Viranomaisille on asetettu hallintomenettelyä koskevissa yleislaeissa yleinen neuvontavelvollisuus, joka velvoittaa viranomaisen antamaan asiakkailleen neuvoja ja ohjeita hallinnonalaansa kuuluvissa asioissa. Erityislainsäädännöllä, kuten sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetulla lailla (812/2000), viranomaisen neuvontavelvollisuutta on hallinnonalakohtaisesti laajennettu ja täsmennetty. Ensimmäinen tutkimustehtäväni on vastata kysymykseen, mitä sosiaalihuollon viranomaisen neuvontavelvollisuus tarkoittaa eli millaiseen neuvontaan se on velvoitettu. Samalla tutkin, mikä merkitys voimassa olevaan lainsäädäntöön sisältyvällä asiakkaan palveluperiaatteella on suhteessa viranomaisen neuvontavelvollisuuteen. Toisena tutkimustehtävänä selvitän, miten tietosuoja, yksityisyyden suoja ja hyvä tiedonhallintapa tulee huomioida kunnallisen sosiaalihuollon sähköisen neuvontapalvelun toteutuksessa. Tarkastelu kohdistuu tältä osin lähinnä sosiaalihuollon sähköisessä neuvonnassa tapahtuvaan tietojen käsittelyyn, josta yleisellä tasolla säädetään henkilötietolaissa (523/1999). Tietojen käsittelylle on lainsäädännössä asetettu lukuisia laadullisia vaatimuksia, jotka korostuvat etenkin tietojen sähköisessä käsittelyssä. Tällaisia vaatimuksia ovat esimerkiksi henkilötietojen tarpeellisuus viranomaisen toiminnan kannalta niiden käsittelyn yleisenä edellytyksenä, sekä tietojen asiallinen käyttötarkoitus niiden keräämisen ja rekisteröimisen edellytyksenä. Tutkimuksen kohdeilmiö eli sosiaalihuollon sähköinen neuvonta on kunnan sosiaalihuollon viranomaisen ja asiakkaan välillä tapahtuvaa tietojen käsittelyä ja vaihtoa. Tämän rajauksen vuoksi en ota tutkimuksessa kantaa sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvaan viranomaisten väliseen tietojen käsittelyyn tai luovutukseen. Viranomaisen neuvontavelvollisuus ja sen konkreettinen ilmentymä eli viranomaisen antama neuvonta johdattavat kolmanteen tutkimustehtävään, jossa tarkastelen sosiaalihuollon neuvonnan ja asioinnin välisen rajanvedon problematiikkaa. Neuvonnan ja asioinnin välinen rajapinta on varsin häilyvä ja

11 10 usein on vaikeaa määritellä hetkeä, jolloin neuvonnasta siirrytään varsinaisen asioinnin puolelle. Pyrin osaltani määrittelemään neuvonnan ja asioinnin välistä eroa ja arvioin mitä merkitystä sillä on sosiaalihuollon sähköisesti annettavassa neuvonnassa. Tutkimuksen fokus on kuitenkin sosiaalihuollon sähköisessä neuvonnassa, minkä johdosta sähköiseen asiointiin liittyvät erityiskysymykset tulevat käsiteltäviksi vain, mikäli niillä on merkitystä neuvonnan ja asioinnin välisen rajanvedon selkeyttämiseksi. 1.2 Tutkimusmenetelmä ja tutkimuksen sijoittuminen oikeustieteellisessä tutkimuskentässä Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että 1990-luvulta lähtien länsimaiset yhteiskunnat ovat muuttuneet informaatio- tai tietoyhteiskunniksi, mistä osoituksena ovat muun muassa informaatiomarkkinoiden ja tietotekniikan käytön huima kasvu sekä informaatioinfrastruktuurin monitahoiset muutokset. Henkilötietojen suojaa informaatio-oikeudellisesta näkökulmasta tutkineen oikeustieteen tohtori Rauno Korhosen mukaan termi tietoyhteiskunta ei ehkä kuitenkaan ole enää riittävä ja ajantasainen. Korhonen puhuisi mieluummin oikeudellista verkkoyhteiskunnasta, jossa toiminnot ja prosessit ovat järjestäytyneet erilaisten toisiinsa liittyneiden verkkojen muotoon ja jolle ominaisia piirteitä ovat tietotekniikkasidonnaisuus sekä sähköisessä muodossa olevan tiedon hyödyntäminen toiminnassa niin perusvoimavarana kuin -tuotteinakin. Oikeudellisessa verkkoyhteiskunnassa lainsäädäntö kehittyy nopeasti ja myös oikeudellisen elämän viestintätavat muuttuvat. 10 Tässä julkisoikeudellisessa tutkimuksessa päähuomio kohdistuu kunnallisesta sosiaalihuollosta vastaavan viranomaisen sähköisesti antamaan neuvontaan ja sen juridiseen sääntelyyn oikeudellisessa verkkoyhteiskunnassa. Tutkimuksessa on jonkin verran oikeusinformatiikan alaan lukeutuvia piirteitä, sillä tutkimuksen kohdeilmiönä olevaan sosiaalihuollon sähköiseen neuvontaan sisältyy sekä oikeudelliseen tietojenkäsittelyyn ja informaatioon 10 Korhonen 2003, s

12 11 että informaatio-oikeuteen ja tietotekniikkaoikeuteen liittyviä elementtejä ja niiden välisten suhteiden tarkastelua 11 Oikeustieteellisten tutkimusmenetelmien näkökulmasta arvioituna tämä tutkimus on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen, jolloin tutkimuksen perustehtäväksi muodostuu tutkimuskohdetta koskevien oikeussäännösten paikallistaminen, niiden sisällöllinen tulkinta ja selventäminen. Tulkinnan lisäksi lainopilliseen tutkimukseen kuuluu pyrkimys eduskunnan säätämien lakien ja muun sääntelyn systematisointiin. Oikeuspositivistisen oikeusdogmatiikan mukaan oikeuden tulisi olla normatiivinen ja systemaattinen kokonaisuus, jossa toisistaan irrallisilla säädöksillä ja ratkaisuilla ei ole sijaa. Nykyinen yhteiskunta on kuitenkin kompleksinen ja sen rakenteet ovat jatkuvassa muutoksessa. Muutos on vaikuttanut myös normisääntelyn luonteeseen ja määrään. Selkeiden käskyjen ja kieltojen muodossa annetusta sääntelystä on siirrytty kohti tavoitesääntelyä, jolloin oikeusdogmatiikan tavoittelemana ideaalina olevasta systemaattisuudesta on jouduttu tinkimään. Yhteiskunnan monimuotoisuuden ja kehittymisen seurauksena sääntely on lisääntynyt myös määrällisesti ja yhä uusia ilmiöitä joudutaan ottamaan sääntelyn piiriin. 12 Nämä muutokset ja niiden seuraukset käyvät myöhemmin hyvin ilmi myös tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena olevassa sääntelyssä. Oikeusdogmatiikan perusideologian mukaisessa paradigmassa ihanteena pidetään legalismia eli oikeuden ja arvosidonnaisten asioiden kuten politiikan erottamista toisistaan. Vaikka yhteiskunnan viimeaikaisen muutoksen myötä tavoitesääntely ja arvosidonnaiset käsitykset oikeudellisissa kannanotoissa ovatkin lisääntyneet, ei oikeusdogmatiikan mukaisesta paradigmasta ole syytä luopua kokonaan ja sillä on edelleen vahva paikkansa oikeudellisten ilmiöiden tutkimisessa. Legalismilla on kytkentä oikeuspositivistisen ajattelun, jonka mukaan normit ovat saaneet pätevyytensä, koska ne ovat suvereenin valtiomahdin asettamia. Normit voidaan alistaa tieteellisen tutkimuksen kohteeksi ja oi- 11 Oikeusinformatiikan määrittely oikeustieteen alana on vielä kesken eikä siitä vallitse täyttä yhteisymmärrystä. Erään laajaa kannatusta saaneen määrittelyn mukaan oikeusinformatiikka on tiedettä, joka tutkii oikeuden ja informaation sekä oikeuden ja tietotekniikan välistä suhdetta sekä näissä suhteissa ilmeneviä oikeudellisia sääntely- ja tulkintakysymyksiä. Kts. Saarenpää 2002, s. 1; Seipel 2004, s Husa 1995, s ; Siltala 2001, s

13 12 keustieteen tehtävä on tulkita ja systematisoida näitä säännöksiä. Oikeuspositivismin mukaan oikeustiede tutkii vain positiivisia oikeussäännöksiä eli voimassa olevaa oikeutta ja muuta oikeudellista materiaalia, jota ovat esimerkiksi oikeuskäytännössä annetut ennakkopäätökset ja lain esityöt. Tämän rajauksen vuoksi tutkijan tulisi välttää subjektiivisia kannanottoja ja pyrkiä tuottamaan luonteeltaan mahdollisimman neutraalia ja arvovapaata tietoa. 13 Perinteisistä oikeusdogmaattisista lähtökohdista harjoitettavaa lainoppia on kritisoitu, sillä arvosidonnaisia käsityksiä ei koskaan kyetä täysin erottamaan oikeudellisista kannanotoista. Oikeusnormit ovat myös itsessään usein hyvin arvolatautuneita ja kuvastavat yhteiskunnassa lainsäätämisen hetkellä vallitsevia arvoja. Tämän vuoksi puolueettomuus oikeustieteessä ei voi realistisesti tulla kysymykseen. Jotta oikeustieteen tutkimus tästä huolimatta säilyttäisi edes jotain objektiivisuudestaan, oikeustieteilijä ei saa esittää tutkimuskohteestaan vain yhtä tulkintaa, vaan hänen tulee esittää kannanotoissaan kaikki tutkimuksen kohteena olevan oikeusnormin merkitykset ja kyseisessä asiassa mahdolliset tulkintavaihtoehdot. 14 Selvitän tutkimuksessa sosiaalihuollon sähköistä neuvontaa sääntelevää voimassa olevaa oikeutta ja teen sitä koskevia perusteltuja tulkintoja. Käytän oikeuslähteinä kirjoitettuja oikeussääntöjä ja muuta oikeuslähdeaineistoa. Pyrin tulkinnoissani huomioimaan lainsäätäjän tarkoituksen, jota selvitän lainvalmisteluaineiston eli lähinnä hallituksen antamien lakiesitysten ja niitä koskevien valiokuntalausuntojen avulla. Täydennän kirjoitetusta lainsäädännöstä saatavaa tietopohjaa hallinto-oikeuden yleisistä opeista johdetulla informaatiolla. Voimassa olevien säännösten lisäksi hyödynnän tutkimuksessa myös aiemmin voimassa ollutta ja sittemmin kumottua aihealuetta käsittelevää lainsäädäntöä sekä oikeuskäytännöstä löytyviä asiaa koskevia ratkaisuja, sikäli kun sellaisia on tehty. Lisäksi 13 Husa 1995, s ; Siltala 2001, s Husa 1995, s ; Husa 1997a, s ; Kaarlo Tuori on tutkinut oikeuden sidonnaisuutta ympäröivään moderniin yhteiskuntaan ja kulttuuriin sekä oikeusnormien voimaantuloa ja pätevyyttä teoksessaan Kriittinen oikeuspositivismi. Tuori käsittää oikeuden monitasoisena ilmiönä, jossa oikeuden normatiivinen ja pinnallisena näyttäytyvä sisältö täsmentyy pinnanalaisissa kerrostumissa, joita Tuori kutsuu oikeuskulttuuriksi ja oikeuden syvärakenteeksi. Ks. Tuori 2000a, s

14 13 otan tulkinnoissani huomioon eräiden viranomaistoimintaa ohjaavien ja valvovien toimijoiden kuten Tietosuojavaltuutetun toimiston ja Kuntaliiton antamat ohjeistukset, suositukset ja kannanotot siltä osin, kuin ne sivuavat tutkimuksen kohdeilmiötä. Eri maiden lainsäädäntöä arvioivaan oikeusvertailevaan tutkimusotteeseen tämän tutkimuksen laajuus ei anna mahdollisuutta. Sosiaalihuollon viranomaisen neuvontavelvollisuuden selvittäminen ja sosiaalihuollon sähköistä neuvontaa sääntelevän normiston tulkinta sekä näiden molempien taustalla vaikuttavien oikeusperiaatteiden merkityksen arviointi edellyttävät niitä koskevien säännösten systemaattista tarkastelua. Viranomaiselle säädetty neuvontavelvollisuus ja sen perusteella annettu neuvonta saattavat käytännössä johtaa tilanteeseen, jossa annettujen neuvojen merkitys muuttuu asiakkaalle annettavista ohjeista viranomaista itseään sitoviksi normeiksi. Neuvontaan voi näin ollen sisältyä ristiriitaisia intressejä tai ainakin mahdollisuus, että neuvonnan tarkoitus ja merkitys muuttuvat neuvontaprosessin aikana. Tämän vuoksi pyrin tutkimuksessani systematisoimaan neuvontaan kohdistuvaa sääntelyä toisaalta asiakkaan siihen kohdistamien odotusten ja toisaalta asiakkaan sekä viranomaisen oikeusturvan kannalta. Jotta tämä teos ei rajoittuisi pelkästään lainopilliseksi oikeusteoreettiseksi pohdinnaksi, tarkastelen kohdeilmiötä teoksen toisessa osassa käytännön esimerkin eli Rovaniemen kaupungin perhe- ja sosiaalipalveluiden verkkoneuvonnan kautta. Verkkoneuvonta on sähköisesti tietoverkkojen välityksellä tapahtuvaa neuvontaa, jota annetaan kuntalaisille ja kaupungissa asuville sosiaalisiin palveluihin ja ongelmiin liittyvissä asioissa. Verkkoneuvonnan tarkastelun teen tutkimuksessa esittämiäni teoreettisesti johdettuja tulkintoja hyödyntäen ja samalla pyrin esittämään arvioni verkkoneuvonnan lainmukaisuudesta. Mikäli tutkimukseni tai käsittelemäni esimerkkitapaus nostavat esille uuden sääntelyn tarvetta, niin oikeuspoliittisena kannanottonani esitän tutkimuksen lopussa sitä koskevat ehdotukseni. Samalla esitän käsitykseni aihepiiriä käsittelevän jatkotutkimuksen tarpeesta. 1.3 Sosiaalihuollon sähköisen asioinnin nykytila ja kehittäminen

15 14 Kunnissa sähköiset palvelut ja sähköinen asiointi ovat toistaiseksi varsin kehittymättömiä. Kuntien sähköiset palvelut rajoittuvat valitettavan usein kuntien Internet-sivuilla oleviin palvelukuvauksiin, yhteystietoihin ja tulostettavissa oleviin lomakkeisiin. Tilanne on sama, kun tarkastelun kohteena on kunnallinen sosiaalihuolto eli kuntalaiset eivät voi vielä juurikaan asioida kuntien sosiaaliviranomaisten kanssa sähköisesti. Tarve sähköisen asioinnin lisäämiselle kuntien sosiaalitoimessa on ilmeinen. 15 Kunnallisen sosiaalihuollon ja sähköisen asioinnin kehitystyötä on viime vuosina tehty sekä valtakunnallisella, alueellisella että paikallisella tasolla. Vuoden 2007 lopussa päättynyt Sosiaalija terveysministeriön valtakunnallinen sosiaalialan kehittämishanke sisälsi alahankkeenaan sosiaalialan tietoteknologiahankkeen, jonka puitteissa tehtiin ennen kaikkea sosiaalialan sanaston, käsitteiden sekä termistön määrittely- ja luokitustyötä. Työn tarkoituksena on varmistaa, että tulevaisuudessa sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmissä tietojen kerääminen, käsittely ja dokumentointi tapahtuisivat yhtenäisen termistön ja luokituksen mukaisesti. 16 Edelleen jatkuvan määrittelytyön avulla pyritään siihen, että tulevaisuudessa asiakastietojärjestelmistä saataisiin enemmän esiin asiakastyötä suoraan palvelevaa tietoa ja että järjestelmät automaattisesti tuottaisivat hallintoa ja suunnittelua palvelevia tilastotietoja esimerkiksi asiakasmääriin ja palvelusuoritteisiin liittyen. Samalla määrittelytyössä tähdätään siihen, että asiakastietojärjestelmien välille voidaan muodostaa yhteiset rajapinnat tarpeellisten tietojen siirtämiseksi sähköisessä muodossa järjestelmistä toisiin. Tiedon keräämisen standardeilla valmistaudutaan lisäksi kansallisen sosiaalitoimen asiakastietoarkiston käyttöön ottoon, joka on tarkoitus toteuttaa 2010-luvulla. Valtakunnallisen, keskitetyn kehittämistyön ongelmana voidaan pitää sen hitautta. 17 Erittäin haastavaksi tämän työn on tehnyt se, että määrittelyyn liittyvää pohjatyötä ei ole tehty aiemmin ja hankkeessa työskentelevät henkilöt joutuivat lähtemään liikkeelle täysin alusta Toivanen 2006, s STM Hankesuunnitelma 2005:1, s ; Jokinen 2006, s STM Hankesuunnitelma 2005:1, s ; Botska 2007, s Tämä ilmenee vuoden 2007 lokakuun loppuun mennessä valmistuneista sosiaalihuollon perustietojen määritysasiakirjoista, joita ovat seuraavat: Asiakkaan perustiedot tietojärjestelmässä ja Palvelun antajan perustiedot tietojärjestel-

16 15 Valtakunnallisen työn rinnalla kehittämistyötä on tehty maakunnallisissa ja alueellisissa kehittämishankkeissa 19, joissa on toteutettu muun muassa tarvekartoituksia sosiaalialan sähköisiin palveluihin ja henkilöstön tietotekniseen osaamiseen sekä koulutustarpeeseen liittyen 20. Alueelliseen kehittämistoimintaan kuuluu usein niin sanottu pilotointi, jossa uusia palvelumalleja kokeillaan rajatulla alueella tai kohderyhmällä. Alueellisen kehittämistyön eräänä puutteena pidetään sitä, etteivät sen tulokset ja tuotokset aina ole siirrettävissä tai eivät tule siirretyksi alueellisesti paikasta toiseen. Valtakunnallisen ja alueellisen kehittämistoiminnan lisäksi sosiaalitoimen sähköistä asiointia on kehitetty paikallisesti kunnissa osana niiden omaa palveluiden kehittämistoimintaa Sosiaalihuollon sähköisen asioinnin kehittämisen haasteet Sosiaalihuollon sähköisen asioinnin kehittäminen tapahtuu viime kädessä kuntien itsensä toimesta. Tässä luvussa esittelen haasteita ja ongelmia, joita kunnallisen sosiaalihuollon sähköisen asioinnin kehittäjät kohtaavat palveluiden suunnittelu- ja toteutusvaiheissa. Ongelmakentän hahmottamisen helpottamiseksi olen jakanut haasteet ja ongelmat viiteen ryhmään. Esitän ne siinä järjestyksessä, jossa kunnallishallinnon poliittiset päätöksentekijät ja päätösten täytäntöönpanosta vastaavat viranhaltijat ja työntekijät ne kohtaavat. On kuitenkin huomattava, että nyt esiteltävät ongelmalliset asiakokonaisuudet esiintyvät usein yhtäaikaisesti toinen toisiinsa vaikuttaen, eikä niiden erottaminen käytännössä ole aina välttämättä tarpeellista ja mielekästä. Ensimmäinen ongelmakokonaisuus muodostuu uuden palvelun aiheuttamista kustannuksista. Teknologian käyttöönottamisesmässä. Palvelukohtaisia tietojärjestelmien tietomäärityksiä oli valmistunut lastenvalvojan, toimeentulotuen, sosiaalisen luototuksen, lasten päivähoidon sekä adoptioneuvonnan asiakastiedoista. Ks. 19 Suuri osa Sosiaalialan tietoteknologia -hankkeen kehittämisestä tapahtui kuntien ja kuntayhtymien alueellisissa kehittämishankkeissa, joita tuettiin valtionavustuksin ja jotka päättyivät vuoden 2007 lopussa. Aluehankkeiden loppuraportteja ei ollut vielä julkaistu mennessä kolmea poikkeusta lukuun ottamatta. 20 Heikkinen 2007, s Hassinen 2007.

17 16 ta aiheutuvat kustannukset näyttelevät tärkeää osaa etenkin siinä vaiheessa, kun virkamiesjohto ja poliittiset päätöksentekijät tekevät päätöstä jonkin sähköisen palvelun avaamisesta kuntalaisille. Sähköisten palveluiden tuottaminen ja tarjoaminen kuntalaisille edellyttää usein uusien laitteiden ja ohjelmistojen hankintaa. Lisäksi kustannuksia aiheutuu muun muassa sähköisten palveluiden ylläpidosta, päivittämisestä ja henkilöstön koulutuksesta 22. Uudesta palvelusta on aina myös tiedotettava kuntalaisille ja siitäkin voi aiheutua huomattavia kuluja 23. Toinen ongelmakokonaisuus koostuu teknisistä ratkaisuista ja kunnan teknisistä resursseista. Ohjelmistohankintojen yhteydessä esiintyy toisinaan yhteensopivuusongelmia ja markkinoille tuodaan myös puolivalmiita tuotteita, jotka eivät toimi kunnolla. 24 Uuden teknologian käyttöön otolle voi olla myös kunnan perusinfrastruktuuriin liittyviä esteitä, joiden poistaminen voi olla huomattavan kallista. Kunnan käyttämä tietoverkko voi olla kapasiteetiltaan liian vaatimaton palveluiden edellyttämien tietosisältöjen kuten liikkuvan kuvan ja äänen yhtäaikaiseen siirtämiseen tai olemassa olevat laitteistot eivät sovellu esimerkiksi uudenlaisiin ohjelmistopohjaisiin videoneuvotteluihin. Kolmas ongelmakokonaisuus liittyy viranomaisten hallintokulttuuriin ja on osin organisatorinen. Hallintokulttuurissa muutos tapahtuu hitaasti, ja tätä selitetään usein eri hallinnonalojen välillä olevilla jäykillä rajoilla 25. Niihin törmätään myös tietotekniikan hyödyntämisessä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen välillä tietokantojen yhteiskäyttö on vielä varsin vähäistä. Myös kuntien viranomaisten ja valtion paikallishallintoviranomaisten organisatorisesti eriytetyt tehtävät hankaloittavat osaltaan tietotekniikan hyödyntämistä palvelutuotannossa ja voivat asiakkaan silmissä näyttäytyä hallinnon byrokraattisuutena ja hidasliikkeisyytenä 26. Nämä ongelmat on tiedostettu myös eduskunnan teettämässä tulevaisuusselonteossa. Suomalaisen tietoyhteiskunnan tulevaisuutta arvioinut filosofian tohtori Pekka Himanen on esittänyt, että hyvinvointivaltion ja tietoyhteiskunnan kehittäminen edellyt- 22 Taavila 2000, s mt., s Taavila 2000, s Ojala Pöyhönen 1994, s , Hosia 2001, s

18 17 täisi vahvempaa kansallisen tason johtamista sekä kriittisten, infrastruktuuria koskevien päätösten palauttamista paikalliselta tasolta kansalliselle tasolle 27. Neljäs ongelmakokonaisuus saa ilmentymänsä yksilötasolla. Tietotekniikan nopea kehitys asettaa käyttäjilleen lukuisia haasteita, joita ovat muun muassa jatkuvan kouluttautumisen ja uuden oppimisen vaatimukset 28. Tietotekniikan käyttäjät voivat kokea nämä vaatimukset rasitteina ja uhkina, jolloin uuden tekniikan käyttöönottoon liittyy ennakkoluuloja ja vastustusta 29. Tätä ilmenee käytännössä sekä palvelutuotannossa toimivien henkilöiden että asiakkaiden taholta 30. Palveluorganisaation ja etenkin siinä toimivien esimiesten haasteellinen tehtävä on määrittää henkilöstön koulutustarve sekä yhdistää työnantajan ja työntekijän koulutusintressit kulloinkin vallitsevan tilanteen mukaan 31. Viides ja tämän tutkimuksen kannalta merkittävin haaste teknologian käyttöönotolle ja sähköisten palveluiden tuottamiselle on oikeudellinen. Sähköisen asioinnin järjestämiseen liittyvät säädökset ovat usein hyvin vaikeaselkoisia ja niitä sisältyy useisiin erityislakeihin ja alemmanasteisiin säädöksiin. Lainsäädäntö ei myöskään aina anna suoria vastauksia sähköisen asiointipalvelun järjestämistavoista, vaan sääntely on jätetty avoimeksi tai sitä ei ole lainkaan. Kun kyse on lisäksi viranomaistoiminnasta, joka oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti on tiukasti sidottu lakiin varsinkin viranomaisen tehtävien ja toimivallan osalta, edellytetään sosiaalihuollon sähköisten palveluiden kehittäjiltä vahvaa perehtyneisyyttä myös oikeudellisiin kysymyksiin. Miten esimerkiksi sosiaalialan sähköisen neuvontapalvelun asiakkaan henkilötietoja tulee käsitellä, jotta menettely täyttäisi oikeudellisessa sääntelyssä sille asetetut vaatimukset? Kaikista kunnista ei välttämättä löydy tarvittavaa lainsäädäntöön ja tietoturvakysymyksiin liittyvää asiantuntemusta, jolla edellä esitetty kysymys saataisiin ratkaistua. Oikeudelliset haasteet täytyy kuitenkin osata ratkaista, jotta sähköisen asioinnin toteuttaminen ylipäänsä olisi mahdollista. Tämän johdosta tarvitaan pikaisesti 27 Himanen 2004, s Lampela 2004, s. 67; Syväjärvi 2005, s Syväjärvi 2005, s ; Taavila 2000, s Taavila 2000, s Lampela 2004, s

19 18 lisää tutkittua tietoa aihepiiriin liittyen. Pyrin tällä tutkimuksella osaltani edistämään sosiaalialan sähköisen asioinnin kehittämistä ja tuomaan aiheesta käytävään keskusteluun uusia oikeudellisia kannanottoja.

20 19 2 OIKEUSSÄÄNNÖT JA PERIAATTEET HALLINNON OIKEUSLÄHTEINÄ 2.1 Oikeusnormien jaottelu Oikeusnormeille on tyypillistä niiden yleisyys ja abstraktius. Normit asetetaan yleisellä tasolla, ne koskevat kaikkia mutta eivät kuitenkaan ketään erikseen ja ne konkretisoituvat, kun niitä sovelletaan tai kun niitä rikotaan. Normin rikkomisen seuraamusta nimitetään sanktioksi eli pakotteeksi. Normeihin liittyy näin yleensä vaatimus siitä, että niitä noudatetaan. 32 Yhteiskunnan taholta tapahtuvan reaktion edellytyksenä on poikkeaminen määrätystä käyttäytymismallista ja että on olemassa yksilöä koskeva normi, jonka mukaan tietyt edellytykset perustavat velvollisuuden käyttäytyä tietyllä tavalla. Oikeusnormin rakennetta analysoitaessa tällaista normia kutsutaan käyttäytymisnormiksi. 33 Käyttäytymisnormin rikkomisesta seuraa toinen normi, jonka perusteella viranomainen on velvollinen tietynlaiseen toimintaan. Tätä normia kutsutaan reaktionormiksi ja se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, tuomioistuin on velvollinen määräämään käyttäytymisnormin rikkomisesta säädetyn rangaistuksen joko omasta aloitteestaan tai asianomistajan sitä vaatiessa. Käyttäytymisnormin ja reaktionormin lisäksi oikeusnormin rakenteessa on erotettavissa reaktiotapanormeiksi kutsuttuja säännöksiä, jotka velvoittavat viranomaisen menettelemään aina tietyllä tavalla, kun se määrää esimerkiksi reaktionormin mukaista seuraamusta. 34 Käyttäytymisnormien kohteena ovat yksilöt ja niiden käyttäytyminen. Käyttäytymisnormit voidaan edelleen jakaa käsky-, kielto- ja lupanormeihin. Käskynormit ilmaisevat, miten tietyssä tilanteessa pitää menetellä, kieltonormit määräävät mikä tietyssä tilanteessa tulee jättää tekemättä ja lupanormit sääntelevät, mikä toiminta on sallittua tietyssä tilanteessa. Oikeusnormien tyypittely perustuu usein siihen tehtävään, joka asianomaisilla normeilla on 32 Makkonen 1998, s Makkosen mukaan pakote voi olla luonteeltaan hyvin erilainen. Pakote voi olla hyvin lievä, jolloin kyse voi olla esimerkiksi yleisestä paheksumisesta, mutta äärimmillään se voi merkitä pakkokeinoin toteutettavaa seuraamusta. 33 Aarnio 1989, s ; Laakso 1990, s Makkonen 1981, s ; Makkonen 1998, s

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Kunnan päätöksentekoprosessista kunnat.net. Hakusessa päivät , Jaana

Kunnan päätöksentekoprosessista kunnat.net. Hakusessa päivät , Jaana Kunnan päätöksentekoprosessista kunnat.net Hakusessa päivät 26-27.3, Jaana Säädöspohja Julkisen hallinnon päätöksenteon perusteet kirjattu Suomen perustuslakiin Vaikuttavia säännöksiä: 2 Oikeusvaltioperiaate

Lisätiedot

Julkisen vallan oikeudelliset perusteet

Julkisen vallan oikeudelliset perusteet Jaakko Husa Teuvo Pohjolainen Julkisen vallan oikeudelliset perusteet Johdatus julkisoikeuteen Talentum Helsinki 2014 Neljäs, uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Outi Pallari

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Hard Law-Soft Law Tutkija Anja Karvonen-Kälkäjä, Lapin yliopisto/tkk

Hard Law-Soft Law Tutkija Anja Karvonen-Kälkäjä, Lapin yliopisto/tkk Hard Law-Soft Law 1 Onko 1800-luvun koodifikaatiomalli uudistumassa? -nationaalinen koodifikaatio ja eurooppalainen koodifikaatio -- staattisuus ongelmana Dynaaminen oikeus herkkyys muualta tuleville ärsykkeille

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Luento 6.11.2008 Salli.Hakala@Helsinki.fi Laki - modernin järjestyksen kivijalka Demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta keskeisiä

Lisätiedot

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä HE 23/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA Johdanto Tietosuojapolitiikassa kuvataan henkilöön liittyvien henkilötietojen tai muiden luottamuksellisten tietojen käytön periaatteet ja menetelmät

Lisätiedot

Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen

Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen 30.01.2017 Tomi Voutilainen JulkICT-osasto Työryhmän tehtävät Työryhmän toimikausi 17.11.2016-31.5.2017 Työryhmän tehtävänä on selvittää julkisen hallinnon tiedonhallinnan

Lisätiedot

EUROOPPALAINEN HALLINTO- OIKEUS. Olli Mäenpää

EUROOPPALAINEN HALLINTO- OIKEUS. Olli Mäenpää EUROOPPALAINEN HALLINTO- OIKEUS Olli Mäenpää TALENTUM Helsinki 2011 Kolmas, uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijä Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto:

Lisätiedot

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

HENKILÖTIETOJEN SUOJAA KOSKEVAN KANSALLISEN LAINSÄÄDÄNNÖN TARKISTAMINEN

HENKILÖTIETOJEN SUOJAA KOSKEVAN KANSALLISEN LAINSÄÄDÄNNÖN TARKISTAMINEN Luonnos 18.1.2015 OM1/41/2016 HENKILÖTIETOJEN SUOJAA KOSKEVAN KANSALLISEN LAINSÄÄDÄNNÖN TARKISTAMINEN Asettaminen Oikeusministeriö on päättänyt asettaa työryhmän selvittämään Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot

ASPA - Mitä seuraavaksi?

ASPA - Mitä seuraavaksi? ASPA - Mitä seuraavaksi? Pilotoinnin päätösseminaari 24.8.2015 Valtiovarainministeriö, Hallitusneuvos Ilkka Turunen Huomioita hallituksen kärkihankkeista Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Sisällysluettelo 1. Mistä informointivelvoitteessa on kysymys 3 2. Ketä informointivelvoite

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta. 5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Päiväys Datum Dnro Dnr 27.4.2011 YM 15/ 04 /2011 Oikeusministeriö Viite Hänvisning lausuntopyyntö Asia Ärende Lausunto Oikeusministeriö on pyytänyt ympäristöministeriöltä lausuntoa prosessityöryhmän ehdotuksesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa?

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Terveydenhuollon ATK-päivät 15.-16.5.2012 KanTa-palveluihin liittyvää keskeistä lainsäädäntöä Laki sähköisestä lääkemääräyksestä

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä Riitta Manninen 3.5.2013 Jaoston tehtävistä Lautakunta ja jaosto sosiaalihuoltolain 6 mukaisesti Sosiaalihuollon toimeenpanoon tämän lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Datan avaamisen reunaehdot Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat 19.1.2016 Perinteinen manuaalinen tietopalvelu 1. Asiakas kysyy/pyytää asiakirjoja käyttöönsä/ kopioita omaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Lastenvalvojan rekisteriseloste

Lastenvalvojan rekisteriseloste Lastenvalvojan rekisteriseloste SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4. REKISTERIASIOITA HOITAVAT HENKILÖT 5. REKISTERIN KÄYTTÖTARKOITUS 6. REKISTERIN PITÄMISEN PERUSTE

Lisätiedot

Valvottujen tapaamisten rekisteri

Valvottujen tapaamisten rekisteri Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö vs. perhepalvelujen johtaja Anna Cantell-Forsbom

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki Tuli voimaan 1.1.2004 Sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin Samalla kumottiin hallintomenettelylaki (598/1982)

Lisätiedot

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä HE 151/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 7 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä Kuntalaki Tausta ja tulkinnat Heikki Harjula Kari Prättälä TALENTUM Helsinki 2012 8., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1473-2 Kansi: Mika Petäjä Kannen toteutus:

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Kuntaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lisätiedot

LAKIUUDISTUS TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON NÄKÖKULMASTA. Heljä-Tuulia Pihamaa Toimistopäällikkö

LAKIUUDISTUS TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON NÄKÖKULMASTA. Heljä-Tuulia Pihamaa Toimistopäällikkö LAKIUUDISTUS TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON NÄKÖKULMASTA Heljä-Tuulia Pihamaa Toimistopäällikkö 2.6.2016 1 25.5.2018 Onko tietosuojaviranomainen valmiina? 2 TSV:N SIIRTYMÄAJAN PROJEKTI 2016-2017 TSAU

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Viveca Still OTT, tekijänoikeusneuvos

Viveca Still OTT, tekijänoikeusneuvos Tekijänoikeudet sopimustutkimuksessa Esityksessä esitetyt kannat ja tulkinnat perustuvat virkamiehen omaan käsitykseen ja tulkintaan Suomen oikeusjärjestelmästä Viveca Still OTT, tekijänoikeusneuvos Korkeakoulussa

Lisätiedot

YYHT1103 Tiedon hallinta informaatioteknologisessa yhteiskunnassa, 5 op

YYHT1103 Tiedon hallinta informaatioteknologisessa yhteiskunnassa, 5 op YYHT1103 Tiedon hallinta informaatioteknologisessa yhteiskunnassa, 5 op Arto Kauppi, Arja Kilpeläinen, Jukka Sankala, Antti Syväjärvi Tavoitteet Tiedon rakenteellisen yhteiskunnallisen merkityksen, tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

KILOMETRIVERO JA TIETOSUOJA

KILOMETRIVERO JA TIETOSUOJA KILOMETRIVERO JA TIETOSUOJA Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu EUROBAROMETRI V.2008 / LUOTTAMUSINDIKAATTORI 100 90 PROSENTTIA 80 70 60 50 40 30 20 SUOMI EU-ka 10 0 Terveydenhuolto Sosiaaliturva Vakuutusyhtiöt

Lisätiedot

Kunnanjohtajan lyhyt koonti hyvän hallinnon periaatteista. Helmikuun 2013 luottamushenkilökoulutuksesta

Kunnanjohtajan lyhyt koonti hyvän hallinnon periaatteista. Helmikuun 2013 luottamushenkilökoulutuksesta Kunnanjohtajan lyhyt koonti hyvän hallinnon periaatteista Helmikuun 2013 luottamushenkilökoulutuksesta Hyvän hallinnon periaatteet YHDENVERTAISUUSPERIAATE Tasapuolinen kohtelu ei tasapäistävä! Viranomainen

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Sote-uudistus ja laki sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta mikä muuttuu? Kirsi Markkanen

Sote-uudistus ja laki sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta mikä muuttuu? Kirsi Markkanen Sote-uudistus ja laki sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta mikä muuttuu? Kirsi Markkanen 19.11.2016 Sote-uudistuksen tavoitteet Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät Integraatio Asiakaskeskeiset,

Lisätiedot

Yksityisyyden suoja työsuhteessa

Yksityisyyden suoja työsuhteessa Yksityisyyden suoja työsuhteessa Yksityisyyden suoja työsuhteessa Talentum Media Oy Helsinki 7., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Toimitus: Heidi Antinkari Taitto: Marja-Leena Saari

Lisätiedot

Ajankohtaista Biopankkilaista

Ajankohtaista Biopankkilaista Ajankohtaista Biopankkilaista Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 29.10.2012 Lain tarkoitus Tarkoituksena on tukea tutkimusta, jossa hyödynnetään ihmisperäisiä näytteitä, edistää näytteiden käytön

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa 30.5.2007 Maritta Korhonen 24.03.2013 1 Taustaa Sosiaali- ja terveydenhuollossa hyödynnettävälle tietoteknologialle asettaa erityisvaatimuksia

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Rovaniemi 7.4.2014 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila 7.4.2014 1 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Sopimus tehty 1989, ratifioitu

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (12/2014) 326/52/2013 Sosiaali- ja terveysministeriö, 6.8.2014, STM/2438/2014. Etelä-Suomen aluehallintovirasto,

Lisätiedot

Kunnan järjestämisvastuu, tietohallinto ja digitalisaatio. julkisoikeuden professori, IT-oikeuden dosentti Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopisto

Kunnan järjestämisvastuu, tietohallinto ja digitalisaatio. julkisoikeuden professori, IT-oikeuden dosentti Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopisto Kunnan järjestämisvastuu, tietohallinto ja digitalisaatio julkisoikeuden professori, IT-oikeuden dosentti Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopisto Tomi.Voutilainen@uef.fi 25.11.2015 1 Lähtökohta Tietohallintolaki

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Korkeakoulujen opintotietojen tietosuojan käytännesäännöt Henkilötietolaki (HetiL) ja julkisuuslaki (JulkL)

Korkeakoulujen opintotietojen tietosuojan käytännesäännöt Henkilötietolaki (HetiL) ja julkisuuslaki (JulkL) Korkeakoulujen opintotietojen tietosuojan käytännesäännöt Henkilötietolaki (HetiL) ja julkisuuslaki (JulkL) OPI-ohjausryhmän kokous 21.1.2013 Laura Karppinen, HY Anna Johansson, Aalto Toimeksianto Toimeksianto:

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2012 COM(2012) 591 final 2012/0285 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA

AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA 25.2.2009 Dnro 2730/4/07 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt Esittelijä: Esittelijäneuvos Jorma Kuopus AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA

Lisätiedot

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Tilastoaineistojen säilytysajan määrääminen - normivaatimukset ja sopimusvelvoitteet. Anna-Leena Reinikainen

Tilastoaineistojen säilytysajan määrääminen - normivaatimukset ja sopimusvelvoitteet. Anna-Leena Reinikainen Tilastoaineistojen säilytysajan määrääminen - normivaatimukset ja sopimusvelvoitteet Anna-Leena Reinikainen 6.5.2009 Vaikuttavia säädöksiä Arkistolaki (831/1994) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

SOSIAALIOIKEUS: YLEINEN OSA. Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos sl 2014

SOSIAALIOIKEUS: YLEINEN OSA. Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos sl 2014 SOSIAALIOIKEUS: YLEINEN OSA Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos sl 2014 III Luento: Sosiaalioikeuden normijärjestelmä Sosiaalioikeuden lähteet Kansainväliset ihmisoikeussopimukset EU-oikeus Perustuslaki

Lisätiedot

Ohjauskirje 1 (6) 27.04.2016. Ohjauskirje biopankeille alaikäisten näytteiden ja tietojen käsittelyn perusteista

Ohjauskirje 1 (6) 27.04.2016. Ohjauskirje biopankeille alaikäisten näytteiden ja tietojen käsittelyn perusteista Ohjauskirje 1 (6) Ohjauskirje biopankeille alaikäisten näytteiden ja tietojen käsittelyn perusteista Valviran toimivalta Biopankkilain (688/2012) 31 :n mukaan biopankkilaissa säädetyn toiminnan ohjaus

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI

10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI 10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI OPPIMATERIAALI: TAVOITTEET JA PEDAGOGINEN VIITEKEHYS Lähtökohtana: sosiaalityön juridiset

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 129/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien viittaussäännösten muuttamisesta viittauksiksi hallintolakiin Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi eräissä sosiaali-

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Lapsi, oikeus ja osallisuus

Lapsi, oikeus ja osallisuus Lapsi, oikeus ja osallisuus Henna Pajulammi Yliopistollinen väitöskirja, joka Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Lapin yliopiston luentosalissa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen. Kuntien tietohallinnon järjestäminen

Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen. Kuntien tietohallinnon järjestäminen Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen Kuntien tietohallinnon järjestäminen 26.2.2015 Kuntien tietohallinnon oikeudellinen asemointi 2 Lähtökohta Tietohallintolaki 3 1 k: Tietohallinnolla

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Round table -neuvottelu eduskunnassa

Round table -neuvottelu eduskunnassa 1 Round table -neuvottelu eduskunnassa 31.05.2005 STM:n visio biopankkilainsäädännöstä ja sen nykytila ministeriössä Apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen, STM 2 Professori Juhani Eskola: Molekyylibiologiasta

Lisätiedot

Vero-oikeuden graduseminaari käytännön näkökulmia gradutyöskentelyyn. Apulaisprof. Tomi Viitala

Vero-oikeuden graduseminaari käytännön näkökulmia gradutyöskentelyyn. Apulaisprof. Tomi Viitala Vero-oikeuden graduseminaari 2016-2017 - käytännön näkökulmia gradutyöskentelyyn Apulaisprof. Tomi Viitala Oppimistavoitteet Tutkielma on tiedettä, mutta tutkimustulokset eivät ole tärkeintä Tärkeintä

Lisätiedot

Perustuslain tulkinnasta perustuslakivaliokunnan käytännön valossa. Professori Veli-Pekka Viljanen Perustuslakivaliokunnan kutsuseminaari 2.3.

Perustuslain tulkinnasta perustuslakivaliokunnan käytännön valossa. Professori Veli-Pekka Viljanen Perustuslakivaliokunnan kutsuseminaari 2.3. Perustuslain tulkinnasta perustuslakivaliokunnan käytännön valossa Professori Veli-Pekka Viljanen Perustuslakivaliokunnan kutsuseminaari 2.3.2017 Perustuslain tulkinnan erityispiirteitä Perustuslakitulkinnan

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 197/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi henkilökunnan aseman järjestämisestä kunnallisen sosiaalihuollon tai terveydenhuollon laitoksen taikka tehtävän siirtyessä toisen kunnan tai kuntainliiton

Lisätiedot

Kirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä. palveluissa ja Sote-henkilörekisterilakien uudistaminen

Kirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä. palveluissa ja Sote-henkilörekisterilakien uudistaminen Kirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Sote-henkilörekisterilakien uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari - Sohvi-Tellu 2015 Neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNNAN SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 1 Toimialan toiminta-ajatus...1 2. LUKU: SOSIAALILAUTAKUNTA...1

Lisätiedot

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa Lapsen suojelu ja lapsen hyvä ETENE seminaari Heureka, Vantaa 16.8.2016 Tuleeko lapsi kuulluksi ja huomioiduksi lastensuojelussa? Merike Helander lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander

Lisätiedot

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen 16.10.2007 Tutkimusasiamies Jari-Pekka Tuominen VSSHP/TUKIJA Lääketieteellisen tutkimuksen osalta taustalla lääketutkimusdirektiivi

Lisätiedot

Osahankkeesta hankkeeksi

Osahankkeesta hankkeeksi Tikesos - hankkeesta pysyväksi toiminnaksi Projektipäällikkö Heli Sahala 26.5.2010 www.tikesos.fi Esihistoriaa Kuntien sosiaalihuollossa asiakasjärjestelmiä 1980 luvun lopulta lähtien Valtion tietokonekeskuksen

Lisätiedot