Sosiaalitoimen verkkoneuvonta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalitoimen verkkoneuvonta"

Transkriptio

1

2 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisuja 29 Yrjö Nikunlassi Sosiaalitoimen verkkoneuvonta Viranomaisen neuvontavelvollisuus, henkilötietojen käsittely ja käytännön toteutus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Rovaniemi 2008

3 Julkaisija: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö Myllärintie 35, ROVANIEMI Puh. (016) , fax (016) Oy Sevenprint Ltd Rovaniemi 2008 ISSN ISBN

4 3 SISÄLLYS ESIPUHE... 6 OSA I: SOSIAALIHUOLLON SÄHKÖISEN NEUVONNAN NORMIPERUSTA JA OIKEUDELLISET REUNAEHDOT 1 TUTKIMUSOSAN JOHDANTO Tutkimustehtävä ja aiheen rajaus Tutkimusmenetelmä ja tutkimuksen sijoittuminen oikeustieteellisessä tutkimuskentässä Sosiaalihuollon sähköisen asioinnin nykytila ja kehittäminen Sosiaalihuollon sähköisen asioinnin kehittämisen haasteet OIKEUSSÄÄNNÖT JA PERIAATTEET HALLINNON OIKEUSLÄHTEINÄ Oikeusnormien jaottelu Oikeusnormien välinen hierarkia ja voimassa olo Oikeusnormien tulkinnanvaraisuus ja joustavuus Oikeussääntöjen ja oikeusperiaatteiden välinen suhde Sosiaalihuollossa noudatettavat oikeusperiaatteet SOSIAALIHUOLLON TIETOSUOJAA JA SÄHKÖISTÄ NEUVONTAA KOSKEVAT KESKEISET KÄSITTEET JA SÄÄNNÖKSET Yksityiselämän ja yksityisyyden suoja perusoikeutena Henkilötietolaki Julkisuuslaki Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa Laki sähköisen viestinnän tietosuojasta Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä Muut säädökset ja ohjeet Henkilötietojen käsittelyn valvonta SOSIAALIVIRANOMAISEN NEUVONTAVELVOLLISUUS Hyvä hallinto ja hallinnon palveluperiaate Neuvonta ja tiedottaminen Viranomaisen yleinen neuvontavelvollisuus Neuvonta sosiaalihuollossa... 55

5 4 5 NEUVONTA SÄHKÖISENÄ ASIAKASPALVELUNA Sähköinen asiointi ja muu sähköinen hallinto Sähköpostin käyttö sosiaalihuollossa Viranomaisen asiakirja Tietojen käsittelyn yleiset edellytykset, tietojen käyttötarkoitus ja tarpeellisuus Henkilötietojen käsittelyn rajoitukset Rekisterinpitäjän huolellisuusvelvoite ja tietojen virheettömyys Tietojen säilyttäminen ja hävittäminen Tietoturvallisuus Hyvä tiedonhallintatapa NEUVONNAN JA ASIOINNIN VÄLINEN RAJANVETO Hallintoasiat ja tosiasiallinen viranomaistoiminta Neuvontapyyntö ja asian vireillepano Verkkoneuvonnassa annetut neuvot ja niiden oikeusvaikutukset TUTKIMUSOSAN YHTEENVETO OSA II: SOSIAALITOIMEN VERKKONEUVONNAN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS 1 JOHDANTO SOSIAALITOIMEN VERKKONEUVONNAN KÄYTÄNTÖÖN ROVANIEMEN KAUPUNGIN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUIDEN VERKKONEUVONTA Verkkoneuvonnan sisältö ja palvelun kehittämisen tarve Verkkoneuvonnan palveluprosessin kuvaus Mitä verkkoneuvonnasta on kysytty? Ketkä verkkoneuvontaa ovat käyttäneet? Miten kysymyksiin on vastattu? Miten verkkoneuvonta muuttaa sosiaalihuollossa tapahtuvaa asiakkaan neuvontaa? VERKKONEUVONNAN TOTEUTUKSESSA KOHDATUT OIKEUDELLISET HAASTEET Verkkoneuvonnan suhde viranomaisen neuvontavelvollisuuteen Verkkoneuvonnassa käsiteltävien tietojen käyttötarkoitus ja niiden rekisteröinti Asiakkaan suostumus tietojen käsittelyn erityisenä edellytyksenä Sosiaalihuollon viranomaisen lakiin perustuva tietojen käsittelyoikeus Asiakkaan tunnistaminen

6 5 4 VERKKONEUVONNAN SUUNNITTELU- JA KÄYTTÖÖNOTTOPROSESSI Verkkoneuvonnan käyttöönoton valmistelu, resurssit ja toteutuksen organisointi Henkilöstön koulutus Verkkoneuvonnan avaaminen ja palvelusta tiedottaminen VERKKONEUVONNAN ARVIOINTIA JA KEHITYSNÄKYMIÄ Arvio verkkoneuvonnan toiminnasta, tarpeellisuudesta ja lainmukaisuudesta Verkkoneuvonnan ylläpito ja kehittäminen jatkossa Verkkoneuvonta tutkimuskohteena LOPUKSI LIITEET LÄHTEET LYHENTEET

7 6 ESIPUHE Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen innovoima ja kehittämä sosiaalitoimen verkkoneuvonta aloitettiin ensimmäisenä Suomessa Kemijärven kaupungissa joulukuussa Vuoden 2007 aikana palvelu otettiin käyttöön Tornion ja Rovaniemen kaupungeissa ja vuoden 2009 alussa palvelu avataan Kemissä. Verkkoneuvonta on sosiaalihuollon sähköinen palvelu, jonka kautta asiakkaat voivat kysyä neuvoja sosiaalitoimen palveluihin ja etuuksiin sekä arkielämän ongelmiin liittyen. Verkkoneuvonnan kehittäminen lähti liikkeelle käytännön tarpeesta kehittää tietoturvallinen menetelmä asiakkaan ja sosiaalihuollon viranomaisen väliseen yhteydenpitoon. Verkkoneuvonnalla parannetaan myös sosiaalityöntekijöiden ja muiden sosiaalitoimen työntekijöiden tavoitettavuutta, joka aika ajoin oli koettu asiakkaiden taholta ongelmalliseksi. Verkkoneuvonnan käytöstä saadut kokemukset ovat osoittaneet palvelun tarpeellisuuden. Asiakkaat ovat löytäneet verkkoneuvonnan ja he ovat oppineet hyödyntämään sitä asioidessaan sosiaalihuollon toimijoiden kanssa. Myös verkkoneuvojat eli verkkoneuvonnassa vastaajina toimivat viranhaltijat ja työntekijät ovat olleet tyytyväisiä palvelumalliin. Ensimmäisten vuosien kokemukset ovat olleet rohkaisevia ja tästä on hyvä jatkaa palvelun kehittämistä kohti virtuaalista sosiaali- ja terveyspalvelukeskusta. Kiitän pomoani Kaisa Kostamo-Pääkköä siitä, että hän on jaksanut kannustaa allekirjoittanutta verkkoneuvonnan kehittämistyössä ja antoi mahdollisuuden tämän teoksen kirjoittamiseen. Erityinen kiitos kuuluu kollegalleni Maarit Pirttijärvelle, jonka kanssa olen saanut verkkoneuvontaa yhdessä rakentaa. Kiitokset kuuluvat myös Maria Martinille, joka eri käänteissä on ojentanut auttavan kätensä. Kiitos myös Lapin lääninhallitukselle ja UULAprojektille, jonka projektityöntekijänä sain käyttää osan työajastani tämän teoksen kirjoittamiseen. Kemijärvellä Yrjö Nikunlassi

8 7 OSA I: SOSIAALIHUOLLON SÄHKÖISEN NEUVONNAN NORMIPERUSTA JA OIKEUDELLISET REUNAEHDOT 1 TUTKIMUSOSAN JOHDANTO 1.1 Tutkimustehtävä ja aiheen rajaus Teknologian nopea kehittyminen on tärkeä osatekijä yhteiskunnan muutoksessa sekä meillä Suomessa että globaalisti eri puolilla maailmaa. Laitteistojen ja ohjelmistojen uudistuminen sekä niiden innovatiivinen hyödyntäminen muuttavat samalla perinteisiä tapoja tehdä työtä ja tuottaa palveluja 1. Teknologian kehittymisen seurauksena on syntynyt täysin uudenlaista palvelutuotantoa, jolla täydennetään tai korvataan olemassa olevia perinteisiä palveluja 2. Tässä teoksessa käsiteltävä sosiaalihuollon sähköinen neuvonta on hyvä esimerkki siitä, miten palveluita voidaan tuottaa ja järjestää uudella tavalla muuttuvassa yhteiskunnassa. Samalla se tuo hyvin esiin niitä haasteita, joiden parissa sosiaalihuollon ammattilaiset joutuvat toimimaan sähköistyvässä toimintaympäristössä. Yhteiskunnan muutos ja teknologian lisääntyvä läsnäolo ihmisten arjessa ei tapahdu täysin kitkattomasti, vaan kehityksestä seuraa monia käytännöllisiä ja oikeudellisia ongelmia. Ongelmat ilmenevät ensiksikin kansalaisten ja kuntalaisten vaikeuksina hyödyntää uutta teknologiaa, jolloin ne voivat liittyä esimerkiksi laitteistojen käyttäjäystävällisyyteen tai henkilön omiin valmiuksiin käyttää tietoteknologiaa 3. Teknologian kehittymisen on esitetty aiheuttavan myös uudenlaista syrjäytymistä ja lisäävän yhteiskunnan epätasa-arvoisuutta 4. Sosiaalipalveluista keskusteltaessa esitetään lisäksi usein, että etenkin vanhusväestöllä olisi vaikeuk- 1 Hakala 2006, s Toivanen 2006, s Toivanen 2006, s Esimerkiksi sosiaalityöntekijät ovat esittäneet arvioita, että teknologian lisääntyvä käyttö aiheuttaa samalla uudenlaista syrjäytymistä, sillä teknologian kehittämisessä erityisryhmien tarpeita ei ole heidän mukaan otettu riittävästi huomioon. Ks. Jormalainen 2005, s. 84.

9 8 sia omaksua ja käyttää tietoteknologiaan pohjautuvia palveluita. Tämä pitää varmasti osittain paikkansa, mutta tutkitusti vanhusväestössä on paljon myös niitä, jotka kykenevät hyödyntämään tietoteknologiaan perustuvia palveluita arkisessa elämässään 5. Toiseksi ongelmat voivat olla yksilötasoa laajempia, jolloin ne liittyvät yhteiskunnan teknologiseen infrastruktuuriin ja ilmenevät etenkin kaupunkiseutujen ulkopuolella asuville kansalaisille siinä esiintyvinä puutteina 6. Esimerkkinä puutteellisesta teknologisesta infrastruktuurista voidaan mainita televisiolähetysten digitalisointi Suomessa. Analogiset televisiolähetykset päättyivät , jonka jälkeen televisiot pimenivät kotitalouksissa, jotka eivät kuuluneet kaapelitelevisioverkkoon ja sattuivat sijaitsemaan digitaalisten antennilähetysten niin sanotuilla katvealueilla. Yhteiskunnallista epätasa-arvoisuutta liittyy myös tietoliikenneverkkoihin, niiden rakentamiseen ja ylläpitoon. Suomessa tehdyn poliittisen ratkaisun johdosta tietoliikenneverkkojen rakentaminen toteutettiin markkinapohjaisesti, minkä seurauksena vielä vuonna 2006 asutuskeskusten ja pääliikenneväylien ulkopuolisilla syrjäseuduilla oli sivukyliä, joiden asukkaat olivat täysin vailla nykyaikaisia ja nopeita tietoliikenneyhteyksiä 7. Kolmanneksi teknologian kehittyminen tuo mukanaan uusia oikeudellisia ongelmia ja synnyttää oikeudellisia tulkintatilanteita, jotka asettavat haasteita palvelujen tuottajille niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla 8. Teknologian nopean kehityksen johdosta toimintaa sääntelevä lainsäädäntö vanhenee nopeasti tai on vanhaa jo tullessaan voimaan. Kehityksen seurauksena voi myös syntyä tilanteita, joissa yksityiskohtainen erityislainsäädäntö puuttuu joko kokonaan tai on sisällöltään aukollista. Tällöin toimintaa voidaan joutua arvioimaan pitkälti yleisten oikeussäännösten ja oikeusperiaatteiden sekä verkkoyhteiskunnassa noudatettavien käytännesääntöjen pohjalta 9. Tässä tutkimuksessa huomio kohdis- 5 Tuorila Kytö 2005, s Mustikkamäki Viljamaa 2001, s Nikunlassi 2006, s Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen asioinnin sääntelyssä ongelmia on aiheutunut erityisesti siitä, että lainsäädännössä, hallinnossa ja teknologian kielenkäytössä sähköistä asiointia sekä siihen sisältyviä ilmiöitä kuvaavat termit ja käsitteet ovat usein epäyhtenäisiä ja osittain päällekkäisiä. Ks. Pajukoski 2004, s Pöysti 2000, s. 96.

10 9 tuu juuri oikeudellisiin kysymyksiin ja ongelmakohtiin sosiaalihuollon sähköisen neuvonnan kontekstissa. Teoksen ensimmäisessä osassa tutkimuksen kohdeilmiönä on kunnallisen sosiaalihuollon sähköinen neuvonta. Tarkastelen ensiksi viranomaisen neuvontavelvollisuutta ja sen laajuutta. Viranomaisille on asetettu hallintomenettelyä koskevissa yleislaeissa yleinen neuvontavelvollisuus, joka velvoittaa viranomaisen antamaan asiakkailleen neuvoja ja ohjeita hallinnonalaansa kuuluvissa asioissa. Erityislainsäädännöllä, kuten sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetulla lailla (812/2000), viranomaisen neuvontavelvollisuutta on hallinnonalakohtaisesti laajennettu ja täsmennetty. Ensimmäinen tutkimustehtäväni on vastata kysymykseen, mitä sosiaalihuollon viranomaisen neuvontavelvollisuus tarkoittaa eli millaiseen neuvontaan se on velvoitettu. Samalla tutkin, mikä merkitys voimassa olevaan lainsäädäntöön sisältyvällä asiakkaan palveluperiaatteella on suhteessa viranomaisen neuvontavelvollisuuteen. Toisena tutkimustehtävänä selvitän, miten tietosuoja, yksityisyyden suoja ja hyvä tiedonhallintapa tulee huomioida kunnallisen sosiaalihuollon sähköisen neuvontapalvelun toteutuksessa. Tarkastelu kohdistuu tältä osin lähinnä sosiaalihuollon sähköisessä neuvonnassa tapahtuvaan tietojen käsittelyyn, josta yleisellä tasolla säädetään henkilötietolaissa (523/1999). Tietojen käsittelylle on lainsäädännössä asetettu lukuisia laadullisia vaatimuksia, jotka korostuvat etenkin tietojen sähköisessä käsittelyssä. Tällaisia vaatimuksia ovat esimerkiksi henkilötietojen tarpeellisuus viranomaisen toiminnan kannalta niiden käsittelyn yleisenä edellytyksenä, sekä tietojen asiallinen käyttötarkoitus niiden keräämisen ja rekisteröimisen edellytyksenä. Tutkimuksen kohdeilmiö eli sosiaalihuollon sähköinen neuvonta on kunnan sosiaalihuollon viranomaisen ja asiakkaan välillä tapahtuvaa tietojen käsittelyä ja vaihtoa. Tämän rajauksen vuoksi en ota tutkimuksessa kantaa sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvaan viranomaisten väliseen tietojen käsittelyyn tai luovutukseen. Viranomaisen neuvontavelvollisuus ja sen konkreettinen ilmentymä eli viranomaisen antama neuvonta johdattavat kolmanteen tutkimustehtävään, jossa tarkastelen sosiaalihuollon neuvonnan ja asioinnin välisen rajanvedon problematiikkaa. Neuvonnan ja asioinnin välinen rajapinta on varsin häilyvä ja

11 10 usein on vaikeaa määritellä hetkeä, jolloin neuvonnasta siirrytään varsinaisen asioinnin puolelle. Pyrin osaltani määrittelemään neuvonnan ja asioinnin välistä eroa ja arvioin mitä merkitystä sillä on sosiaalihuollon sähköisesti annettavassa neuvonnassa. Tutkimuksen fokus on kuitenkin sosiaalihuollon sähköisessä neuvonnassa, minkä johdosta sähköiseen asiointiin liittyvät erityiskysymykset tulevat käsiteltäviksi vain, mikäli niillä on merkitystä neuvonnan ja asioinnin välisen rajanvedon selkeyttämiseksi. 1.2 Tutkimusmenetelmä ja tutkimuksen sijoittuminen oikeustieteellisessä tutkimuskentässä Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että 1990-luvulta lähtien länsimaiset yhteiskunnat ovat muuttuneet informaatio- tai tietoyhteiskunniksi, mistä osoituksena ovat muun muassa informaatiomarkkinoiden ja tietotekniikan käytön huima kasvu sekä informaatioinfrastruktuurin monitahoiset muutokset. Henkilötietojen suojaa informaatio-oikeudellisesta näkökulmasta tutkineen oikeustieteen tohtori Rauno Korhosen mukaan termi tietoyhteiskunta ei ehkä kuitenkaan ole enää riittävä ja ajantasainen. Korhonen puhuisi mieluummin oikeudellista verkkoyhteiskunnasta, jossa toiminnot ja prosessit ovat järjestäytyneet erilaisten toisiinsa liittyneiden verkkojen muotoon ja jolle ominaisia piirteitä ovat tietotekniikkasidonnaisuus sekä sähköisessä muodossa olevan tiedon hyödyntäminen toiminnassa niin perusvoimavarana kuin -tuotteinakin. Oikeudellisessa verkkoyhteiskunnassa lainsäädäntö kehittyy nopeasti ja myös oikeudellisen elämän viestintätavat muuttuvat. 10 Tässä julkisoikeudellisessa tutkimuksessa päähuomio kohdistuu kunnallisesta sosiaalihuollosta vastaavan viranomaisen sähköisesti antamaan neuvontaan ja sen juridiseen sääntelyyn oikeudellisessa verkkoyhteiskunnassa. Tutkimuksessa on jonkin verran oikeusinformatiikan alaan lukeutuvia piirteitä, sillä tutkimuksen kohdeilmiönä olevaan sosiaalihuollon sähköiseen neuvontaan sisältyy sekä oikeudelliseen tietojenkäsittelyyn ja informaatioon 10 Korhonen 2003, s

12 11 että informaatio-oikeuteen ja tietotekniikkaoikeuteen liittyviä elementtejä ja niiden välisten suhteiden tarkastelua 11 Oikeustieteellisten tutkimusmenetelmien näkökulmasta arvioituna tämä tutkimus on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen, jolloin tutkimuksen perustehtäväksi muodostuu tutkimuskohdetta koskevien oikeussäännösten paikallistaminen, niiden sisällöllinen tulkinta ja selventäminen. Tulkinnan lisäksi lainopilliseen tutkimukseen kuuluu pyrkimys eduskunnan säätämien lakien ja muun sääntelyn systematisointiin. Oikeuspositivistisen oikeusdogmatiikan mukaan oikeuden tulisi olla normatiivinen ja systemaattinen kokonaisuus, jossa toisistaan irrallisilla säädöksillä ja ratkaisuilla ei ole sijaa. Nykyinen yhteiskunta on kuitenkin kompleksinen ja sen rakenteet ovat jatkuvassa muutoksessa. Muutos on vaikuttanut myös normisääntelyn luonteeseen ja määrään. Selkeiden käskyjen ja kieltojen muodossa annetusta sääntelystä on siirrytty kohti tavoitesääntelyä, jolloin oikeusdogmatiikan tavoittelemana ideaalina olevasta systemaattisuudesta on jouduttu tinkimään. Yhteiskunnan monimuotoisuuden ja kehittymisen seurauksena sääntely on lisääntynyt myös määrällisesti ja yhä uusia ilmiöitä joudutaan ottamaan sääntelyn piiriin. 12 Nämä muutokset ja niiden seuraukset käyvät myöhemmin hyvin ilmi myös tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena olevassa sääntelyssä. Oikeusdogmatiikan perusideologian mukaisessa paradigmassa ihanteena pidetään legalismia eli oikeuden ja arvosidonnaisten asioiden kuten politiikan erottamista toisistaan. Vaikka yhteiskunnan viimeaikaisen muutoksen myötä tavoitesääntely ja arvosidonnaiset käsitykset oikeudellisissa kannanotoissa ovatkin lisääntyneet, ei oikeusdogmatiikan mukaisesta paradigmasta ole syytä luopua kokonaan ja sillä on edelleen vahva paikkansa oikeudellisten ilmiöiden tutkimisessa. Legalismilla on kytkentä oikeuspositivistisen ajattelun, jonka mukaan normit ovat saaneet pätevyytensä, koska ne ovat suvereenin valtiomahdin asettamia. Normit voidaan alistaa tieteellisen tutkimuksen kohteeksi ja oi- 11 Oikeusinformatiikan määrittely oikeustieteen alana on vielä kesken eikä siitä vallitse täyttä yhteisymmärrystä. Erään laajaa kannatusta saaneen määrittelyn mukaan oikeusinformatiikka on tiedettä, joka tutkii oikeuden ja informaation sekä oikeuden ja tietotekniikan välistä suhdetta sekä näissä suhteissa ilmeneviä oikeudellisia sääntely- ja tulkintakysymyksiä. Kts. Saarenpää 2002, s. 1; Seipel 2004, s Husa 1995, s ; Siltala 2001, s

13 12 keustieteen tehtävä on tulkita ja systematisoida näitä säännöksiä. Oikeuspositivismin mukaan oikeustiede tutkii vain positiivisia oikeussäännöksiä eli voimassa olevaa oikeutta ja muuta oikeudellista materiaalia, jota ovat esimerkiksi oikeuskäytännössä annetut ennakkopäätökset ja lain esityöt. Tämän rajauksen vuoksi tutkijan tulisi välttää subjektiivisia kannanottoja ja pyrkiä tuottamaan luonteeltaan mahdollisimman neutraalia ja arvovapaata tietoa. 13 Perinteisistä oikeusdogmaattisista lähtökohdista harjoitettavaa lainoppia on kritisoitu, sillä arvosidonnaisia käsityksiä ei koskaan kyetä täysin erottamaan oikeudellisista kannanotoista. Oikeusnormit ovat myös itsessään usein hyvin arvolatautuneita ja kuvastavat yhteiskunnassa lainsäätämisen hetkellä vallitsevia arvoja. Tämän vuoksi puolueettomuus oikeustieteessä ei voi realistisesti tulla kysymykseen. Jotta oikeustieteen tutkimus tästä huolimatta säilyttäisi edes jotain objektiivisuudestaan, oikeustieteilijä ei saa esittää tutkimuskohteestaan vain yhtä tulkintaa, vaan hänen tulee esittää kannanotoissaan kaikki tutkimuksen kohteena olevan oikeusnormin merkitykset ja kyseisessä asiassa mahdolliset tulkintavaihtoehdot. 14 Selvitän tutkimuksessa sosiaalihuollon sähköistä neuvontaa sääntelevää voimassa olevaa oikeutta ja teen sitä koskevia perusteltuja tulkintoja. Käytän oikeuslähteinä kirjoitettuja oikeussääntöjä ja muuta oikeuslähdeaineistoa. Pyrin tulkinnoissani huomioimaan lainsäätäjän tarkoituksen, jota selvitän lainvalmisteluaineiston eli lähinnä hallituksen antamien lakiesitysten ja niitä koskevien valiokuntalausuntojen avulla. Täydennän kirjoitetusta lainsäädännöstä saatavaa tietopohjaa hallinto-oikeuden yleisistä opeista johdetulla informaatiolla. Voimassa olevien säännösten lisäksi hyödynnän tutkimuksessa myös aiemmin voimassa ollutta ja sittemmin kumottua aihealuetta käsittelevää lainsäädäntöä sekä oikeuskäytännöstä löytyviä asiaa koskevia ratkaisuja, sikäli kun sellaisia on tehty. Lisäksi 13 Husa 1995, s ; Siltala 2001, s Husa 1995, s ; Husa 1997a, s ; Kaarlo Tuori on tutkinut oikeuden sidonnaisuutta ympäröivään moderniin yhteiskuntaan ja kulttuuriin sekä oikeusnormien voimaantuloa ja pätevyyttä teoksessaan Kriittinen oikeuspositivismi. Tuori käsittää oikeuden monitasoisena ilmiönä, jossa oikeuden normatiivinen ja pinnallisena näyttäytyvä sisältö täsmentyy pinnanalaisissa kerrostumissa, joita Tuori kutsuu oikeuskulttuuriksi ja oikeuden syvärakenteeksi. Ks. Tuori 2000a, s

14 13 otan tulkinnoissani huomioon eräiden viranomaistoimintaa ohjaavien ja valvovien toimijoiden kuten Tietosuojavaltuutetun toimiston ja Kuntaliiton antamat ohjeistukset, suositukset ja kannanotot siltä osin, kuin ne sivuavat tutkimuksen kohdeilmiötä. Eri maiden lainsäädäntöä arvioivaan oikeusvertailevaan tutkimusotteeseen tämän tutkimuksen laajuus ei anna mahdollisuutta. Sosiaalihuollon viranomaisen neuvontavelvollisuuden selvittäminen ja sosiaalihuollon sähköistä neuvontaa sääntelevän normiston tulkinta sekä näiden molempien taustalla vaikuttavien oikeusperiaatteiden merkityksen arviointi edellyttävät niitä koskevien säännösten systemaattista tarkastelua. Viranomaiselle säädetty neuvontavelvollisuus ja sen perusteella annettu neuvonta saattavat käytännössä johtaa tilanteeseen, jossa annettujen neuvojen merkitys muuttuu asiakkaalle annettavista ohjeista viranomaista itseään sitoviksi normeiksi. Neuvontaan voi näin ollen sisältyä ristiriitaisia intressejä tai ainakin mahdollisuus, että neuvonnan tarkoitus ja merkitys muuttuvat neuvontaprosessin aikana. Tämän vuoksi pyrin tutkimuksessani systematisoimaan neuvontaan kohdistuvaa sääntelyä toisaalta asiakkaan siihen kohdistamien odotusten ja toisaalta asiakkaan sekä viranomaisen oikeusturvan kannalta. Jotta tämä teos ei rajoittuisi pelkästään lainopilliseksi oikeusteoreettiseksi pohdinnaksi, tarkastelen kohdeilmiötä teoksen toisessa osassa käytännön esimerkin eli Rovaniemen kaupungin perhe- ja sosiaalipalveluiden verkkoneuvonnan kautta. Verkkoneuvonta on sähköisesti tietoverkkojen välityksellä tapahtuvaa neuvontaa, jota annetaan kuntalaisille ja kaupungissa asuville sosiaalisiin palveluihin ja ongelmiin liittyvissä asioissa. Verkkoneuvonnan tarkastelun teen tutkimuksessa esittämiäni teoreettisesti johdettuja tulkintoja hyödyntäen ja samalla pyrin esittämään arvioni verkkoneuvonnan lainmukaisuudesta. Mikäli tutkimukseni tai käsittelemäni esimerkkitapaus nostavat esille uuden sääntelyn tarvetta, niin oikeuspoliittisena kannanottonani esitän tutkimuksen lopussa sitä koskevat ehdotukseni. Samalla esitän käsitykseni aihepiiriä käsittelevän jatkotutkimuksen tarpeesta. 1.3 Sosiaalihuollon sähköisen asioinnin nykytila ja kehittäminen

15 14 Kunnissa sähköiset palvelut ja sähköinen asiointi ovat toistaiseksi varsin kehittymättömiä. Kuntien sähköiset palvelut rajoittuvat valitettavan usein kuntien Internet-sivuilla oleviin palvelukuvauksiin, yhteystietoihin ja tulostettavissa oleviin lomakkeisiin. Tilanne on sama, kun tarkastelun kohteena on kunnallinen sosiaalihuolto eli kuntalaiset eivät voi vielä juurikaan asioida kuntien sosiaaliviranomaisten kanssa sähköisesti. Tarve sähköisen asioinnin lisäämiselle kuntien sosiaalitoimessa on ilmeinen. 15 Kunnallisen sosiaalihuollon ja sähköisen asioinnin kehitystyötä on viime vuosina tehty sekä valtakunnallisella, alueellisella että paikallisella tasolla. Vuoden 2007 lopussa päättynyt Sosiaalija terveysministeriön valtakunnallinen sosiaalialan kehittämishanke sisälsi alahankkeenaan sosiaalialan tietoteknologiahankkeen, jonka puitteissa tehtiin ennen kaikkea sosiaalialan sanaston, käsitteiden sekä termistön määrittely- ja luokitustyötä. Työn tarkoituksena on varmistaa, että tulevaisuudessa sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmissä tietojen kerääminen, käsittely ja dokumentointi tapahtuisivat yhtenäisen termistön ja luokituksen mukaisesti. 16 Edelleen jatkuvan määrittelytyön avulla pyritään siihen, että tulevaisuudessa asiakastietojärjestelmistä saataisiin enemmän esiin asiakastyötä suoraan palvelevaa tietoa ja että järjestelmät automaattisesti tuottaisivat hallintoa ja suunnittelua palvelevia tilastotietoja esimerkiksi asiakasmääriin ja palvelusuoritteisiin liittyen. Samalla määrittelytyössä tähdätään siihen, että asiakastietojärjestelmien välille voidaan muodostaa yhteiset rajapinnat tarpeellisten tietojen siirtämiseksi sähköisessä muodossa järjestelmistä toisiin. Tiedon keräämisen standardeilla valmistaudutaan lisäksi kansallisen sosiaalitoimen asiakastietoarkiston käyttöön ottoon, joka on tarkoitus toteuttaa 2010-luvulla. Valtakunnallisen, keskitetyn kehittämistyön ongelmana voidaan pitää sen hitautta. 17 Erittäin haastavaksi tämän työn on tehnyt se, että määrittelyyn liittyvää pohjatyötä ei ole tehty aiemmin ja hankkeessa työskentelevät henkilöt joutuivat lähtemään liikkeelle täysin alusta Toivanen 2006, s STM Hankesuunnitelma 2005:1, s ; Jokinen 2006, s STM Hankesuunnitelma 2005:1, s ; Botska 2007, s Tämä ilmenee vuoden 2007 lokakuun loppuun mennessä valmistuneista sosiaalihuollon perustietojen määritysasiakirjoista, joita ovat seuraavat: Asiakkaan perustiedot tietojärjestelmässä ja Palvelun antajan perustiedot tietojärjestel-

16 15 Valtakunnallisen työn rinnalla kehittämistyötä on tehty maakunnallisissa ja alueellisissa kehittämishankkeissa 19, joissa on toteutettu muun muassa tarvekartoituksia sosiaalialan sähköisiin palveluihin ja henkilöstön tietotekniseen osaamiseen sekä koulutustarpeeseen liittyen 20. Alueelliseen kehittämistoimintaan kuuluu usein niin sanottu pilotointi, jossa uusia palvelumalleja kokeillaan rajatulla alueella tai kohderyhmällä. Alueellisen kehittämistyön eräänä puutteena pidetään sitä, etteivät sen tulokset ja tuotokset aina ole siirrettävissä tai eivät tule siirretyksi alueellisesti paikasta toiseen. Valtakunnallisen ja alueellisen kehittämistoiminnan lisäksi sosiaalitoimen sähköistä asiointia on kehitetty paikallisesti kunnissa osana niiden omaa palveluiden kehittämistoimintaa Sosiaalihuollon sähköisen asioinnin kehittämisen haasteet Sosiaalihuollon sähköisen asioinnin kehittäminen tapahtuu viime kädessä kuntien itsensä toimesta. Tässä luvussa esittelen haasteita ja ongelmia, joita kunnallisen sosiaalihuollon sähköisen asioinnin kehittäjät kohtaavat palveluiden suunnittelu- ja toteutusvaiheissa. Ongelmakentän hahmottamisen helpottamiseksi olen jakanut haasteet ja ongelmat viiteen ryhmään. Esitän ne siinä järjestyksessä, jossa kunnallishallinnon poliittiset päätöksentekijät ja päätösten täytäntöönpanosta vastaavat viranhaltijat ja työntekijät ne kohtaavat. On kuitenkin huomattava, että nyt esiteltävät ongelmalliset asiakokonaisuudet esiintyvät usein yhtäaikaisesti toinen toisiinsa vaikuttaen, eikä niiden erottaminen käytännössä ole aina välttämättä tarpeellista ja mielekästä. Ensimmäinen ongelmakokonaisuus muodostuu uuden palvelun aiheuttamista kustannuksista. Teknologian käyttöönottamisesmässä. Palvelukohtaisia tietojärjestelmien tietomäärityksiä oli valmistunut lastenvalvojan, toimeentulotuen, sosiaalisen luototuksen, lasten päivähoidon sekä adoptioneuvonnan asiakastiedoista. Ks. 19 Suuri osa Sosiaalialan tietoteknologia -hankkeen kehittämisestä tapahtui kuntien ja kuntayhtymien alueellisissa kehittämishankkeissa, joita tuettiin valtionavustuksin ja jotka päättyivät vuoden 2007 lopussa. Aluehankkeiden loppuraportteja ei ollut vielä julkaistu mennessä kolmea poikkeusta lukuun ottamatta. 20 Heikkinen 2007, s Hassinen 2007.

17 16 ta aiheutuvat kustannukset näyttelevät tärkeää osaa etenkin siinä vaiheessa, kun virkamiesjohto ja poliittiset päätöksentekijät tekevät päätöstä jonkin sähköisen palvelun avaamisesta kuntalaisille. Sähköisten palveluiden tuottaminen ja tarjoaminen kuntalaisille edellyttää usein uusien laitteiden ja ohjelmistojen hankintaa. Lisäksi kustannuksia aiheutuu muun muassa sähköisten palveluiden ylläpidosta, päivittämisestä ja henkilöstön koulutuksesta 22. Uudesta palvelusta on aina myös tiedotettava kuntalaisille ja siitäkin voi aiheutua huomattavia kuluja 23. Toinen ongelmakokonaisuus koostuu teknisistä ratkaisuista ja kunnan teknisistä resursseista. Ohjelmistohankintojen yhteydessä esiintyy toisinaan yhteensopivuusongelmia ja markkinoille tuodaan myös puolivalmiita tuotteita, jotka eivät toimi kunnolla. 24 Uuden teknologian käyttöön otolle voi olla myös kunnan perusinfrastruktuuriin liittyviä esteitä, joiden poistaminen voi olla huomattavan kallista. Kunnan käyttämä tietoverkko voi olla kapasiteetiltaan liian vaatimaton palveluiden edellyttämien tietosisältöjen kuten liikkuvan kuvan ja äänen yhtäaikaiseen siirtämiseen tai olemassa olevat laitteistot eivät sovellu esimerkiksi uudenlaisiin ohjelmistopohjaisiin videoneuvotteluihin. Kolmas ongelmakokonaisuus liittyy viranomaisten hallintokulttuuriin ja on osin organisatorinen. Hallintokulttuurissa muutos tapahtuu hitaasti, ja tätä selitetään usein eri hallinnonalojen välillä olevilla jäykillä rajoilla 25. Niihin törmätään myös tietotekniikan hyödyntämisessä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen välillä tietokantojen yhteiskäyttö on vielä varsin vähäistä. Myös kuntien viranomaisten ja valtion paikallishallintoviranomaisten organisatorisesti eriytetyt tehtävät hankaloittavat osaltaan tietotekniikan hyödyntämistä palvelutuotannossa ja voivat asiakkaan silmissä näyttäytyä hallinnon byrokraattisuutena ja hidasliikkeisyytenä 26. Nämä ongelmat on tiedostettu myös eduskunnan teettämässä tulevaisuusselonteossa. Suomalaisen tietoyhteiskunnan tulevaisuutta arvioinut filosofian tohtori Pekka Himanen on esittänyt, että hyvinvointivaltion ja tietoyhteiskunnan kehittäminen edellyt- 22 Taavila 2000, s mt., s Taavila 2000, s Ojala Pöyhönen 1994, s , Hosia 2001, s

18 17 täisi vahvempaa kansallisen tason johtamista sekä kriittisten, infrastruktuuria koskevien päätösten palauttamista paikalliselta tasolta kansalliselle tasolle 27. Neljäs ongelmakokonaisuus saa ilmentymänsä yksilötasolla. Tietotekniikan nopea kehitys asettaa käyttäjilleen lukuisia haasteita, joita ovat muun muassa jatkuvan kouluttautumisen ja uuden oppimisen vaatimukset 28. Tietotekniikan käyttäjät voivat kokea nämä vaatimukset rasitteina ja uhkina, jolloin uuden tekniikan käyttöönottoon liittyy ennakkoluuloja ja vastustusta 29. Tätä ilmenee käytännössä sekä palvelutuotannossa toimivien henkilöiden että asiakkaiden taholta 30. Palveluorganisaation ja etenkin siinä toimivien esimiesten haasteellinen tehtävä on määrittää henkilöstön koulutustarve sekä yhdistää työnantajan ja työntekijän koulutusintressit kulloinkin vallitsevan tilanteen mukaan 31. Viides ja tämän tutkimuksen kannalta merkittävin haaste teknologian käyttöönotolle ja sähköisten palveluiden tuottamiselle on oikeudellinen. Sähköisen asioinnin järjestämiseen liittyvät säädökset ovat usein hyvin vaikeaselkoisia ja niitä sisältyy useisiin erityislakeihin ja alemmanasteisiin säädöksiin. Lainsäädäntö ei myöskään aina anna suoria vastauksia sähköisen asiointipalvelun järjestämistavoista, vaan sääntely on jätetty avoimeksi tai sitä ei ole lainkaan. Kun kyse on lisäksi viranomaistoiminnasta, joka oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti on tiukasti sidottu lakiin varsinkin viranomaisen tehtävien ja toimivallan osalta, edellytetään sosiaalihuollon sähköisten palveluiden kehittäjiltä vahvaa perehtyneisyyttä myös oikeudellisiin kysymyksiin. Miten esimerkiksi sosiaalialan sähköisen neuvontapalvelun asiakkaan henkilötietoja tulee käsitellä, jotta menettely täyttäisi oikeudellisessa sääntelyssä sille asetetut vaatimukset? Kaikista kunnista ei välttämättä löydy tarvittavaa lainsäädäntöön ja tietoturvakysymyksiin liittyvää asiantuntemusta, jolla edellä esitetty kysymys saataisiin ratkaistua. Oikeudelliset haasteet täytyy kuitenkin osata ratkaista, jotta sähköisen asioinnin toteuttaminen ylipäänsä olisi mahdollista. Tämän johdosta tarvitaan pikaisesti 27 Himanen 2004, s Lampela 2004, s. 67; Syväjärvi 2005, s Syväjärvi 2005, s ; Taavila 2000, s Taavila 2000, s Lampela 2004, s

19 18 lisää tutkittua tietoa aihepiiriin liittyen. Pyrin tällä tutkimuksella osaltani edistämään sosiaalialan sähköisen asioinnin kehittämistä ja tuomaan aiheesta käytävään keskusteluun uusia oikeudellisia kannanottoja.

20 19 2 OIKEUSSÄÄNNÖT JA PERIAATTEET HALLINNON OIKEUSLÄHTEINÄ 2.1 Oikeusnormien jaottelu Oikeusnormeille on tyypillistä niiden yleisyys ja abstraktius. Normit asetetaan yleisellä tasolla, ne koskevat kaikkia mutta eivät kuitenkaan ketään erikseen ja ne konkretisoituvat, kun niitä sovelletaan tai kun niitä rikotaan. Normin rikkomisen seuraamusta nimitetään sanktioksi eli pakotteeksi. Normeihin liittyy näin yleensä vaatimus siitä, että niitä noudatetaan. 32 Yhteiskunnan taholta tapahtuvan reaktion edellytyksenä on poikkeaminen määrätystä käyttäytymismallista ja että on olemassa yksilöä koskeva normi, jonka mukaan tietyt edellytykset perustavat velvollisuuden käyttäytyä tietyllä tavalla. Oikeusnormin rakennetta analysoitaessa tällaista normia kutsutaan käyttäytymisnormiksi. 33 Käyttäytymisnormin rikkomisesta seuraa toinen normi, jonka perusteella viranomainen on velvollinen tietynlaiseen toimintaan. Tätä normia kutsutaan reaktionormiksi ja se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, tuomioistuin on velvollinen määräämään käyttäytymisnormin rikkomisesta säädetyn rangaistuksen joko omasta aloitteestaan tai asianomistajan sitä vaatiessa. Käyttäytymisnormin ja reaktionormin lisäksi oikeusnormin rakenteessa on erotettavissa reaktiotapanormeiksi kutsuttuja säännöksiä, jotka velvoittavat viranomaisen menettelemään aina tietyllä tavalla, kun se määrää esimerkiksi reaktionormin mukaista seuraamusta. 34 Käyttäytymisnormien kohteena ovat yksilöt ja niiden käyttäytyminen. Käyttäytymisnormit voidaan edelleen jakaa käsky-, kielto- ja lupanormeihin. Käskynormit ilmaisevat, miten tietyssä tilanteessa pitää menetellä, kieltonormit määräävät mikä tietyssä tilanteessa tulee jättää tekemättä ja lupanormit sääntelevät, mikä toiminta on sallittua tietyssä tilanteessa. Oikeusnormien tyypittely perustuu usein siihen tehtävään, joka asianomaisilla normeilla on 32 Makkonen 1998, s Makkosen mukaan pakote voi olla luonteeltaan hyvin erilainen. Pakote voi olla hyvin lievä, jolloin kyse voi olla esimerkiksi yleisestä paheksumisesta, mutta äärimmillään se voi merkitä pakkokeinoin toteutettavaa seuraamusta. 33 Aarnio 1989, s ; Laakso 1990, s Makkonen 1981, s ; Makkonen 1998, s

Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa

Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Sirpa Posio Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa

Lisätiedot

Eija Järvinen Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö

Eija Järvinen Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö VERKKONEUVONTA Eija Järvinen Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö 07.04.201004 Rovaniemi i Perhe- ja sosiaalipalveluiden verkkoneuvonta Tarjotaan kuntalaisille

Lisätiedot

Julkisen vallan oikeudelliset perusteet

Julkisen vallan oikeudelliset perusteet Jaakko Husa Teuvo Pohjolainen Julkisen vallan oikeudelliset perusteet Johdatus julkisoikeuteen Talentum Helsinki 2014 Neljäs, uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Outi Pallari

Lisätiedot

tilannekatsaus

tilannekatsaus Kansalaisten verkkoneuvonta, tilannekatsaus 2005 2009 Eija Järvinen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke Mawell S7 järjestelmä: Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Kunnan päätöksentekoprosessista kunnat.net. Hakusessa päivät , Jaana

Kunnan päätöksentekoprosessista kunnat.net. Hakusessa päivät , Jaana Kunnan päätöksentekoprosessista kunnat.net Hakusessa päivät 26-27.3, Jaana Säädöspohja Julkisen hallinnon päätöksenteon perusteet kirjattu Suomen perustuslakiin Vaikuttavia säännöksiä: 2 Oikeusvaltioperiaate

Lisätiedot

työpaja Maarit Pirttijärvi osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke

työpaja Maarit Pirttijärvi osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke Perhe- ja sosiaalipalveluiden verkkoneuvonta Hyvät tietoteknologiakäytännöt sosiaalialalla työpaja 13.4.2010 Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke

Lisätiedot

LUONNOS Määräys sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Liitteet

LUONNOS Määräys sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Liitteet MÄÄRÄYS 3/2015 1(7) Määräys sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta Valtuutussäännökset Sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetun lain (254/2015) 22 1 Kohderyhmät Voimassaoloaika Sosiaalihuollon

Lisätiedot

Tutkittavan informointi ja suostumus

Tutkittavan informointi ja suostumus Tutkittavan informointi ja suostumus yhdistettäessä tutkittavilta kerättyjä tietoja rekisteritietoihin Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto 9.12.2010 Kysy rekisteritutkimuksen luvista

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Uudistettu asiakastietolaki edistämään tiedonvaihtoa sosiaalija terveydenhuollossa

Uudistettu asiakastietolaki edistämään tiedonvaihtoa sosiaalija terveydenhuollossa Uudistettu asiakastietolaki edistämään tiedonvaihtoa sosiaalija terveydenhuollossa Marja Penttilä, erityisasiantuntija/stm YTM,VT Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät 23.-24.5.2017 Finlandia-talo 1

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE PAIKANTAMISTA JA HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMISEN PERIAATTEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVASTA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE PAIKANTAMISTA JA HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMISEN PERIAATTEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVASTA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ 1 (8) 5.1.2012 YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE PAIKANTAMISTA JA HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMISEN PERIAATTEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVASTA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ Yhteistoiminta-asiamiehelle tehdyn pyynnön keskeinen

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

EUROOPPALAINEN HALLINTO- OIKEUS. Olli Mäenpää

EUROOPPALAINEN HALLINTO- OIKEUS. Olli Mäenpää EUROOPPALAINEN HALLINTO- OIKEUS Olli Mäenpää TALENTUM Helsinki 2011 Kolmas, uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijä Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto:

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Luento 6.11.2008 Salli.Hakala@Helsinki.fi Laki - modernin järjestyksen kivijalka Demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta keskeisiä

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa KUPOS3 Aki Heiskanen Taustaa uudistuksille STM: sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategia 1996 (Päivitettiin 1998) Odotettiin uusia

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 2 KÄSITEMÄÄRITTELYT JA LÄHTEET Irma Pahlman... 13 2.1 Käsitemäärittelyt... 13 2.2 Oikeuslähteet... 16 2.2.1 Henkilötietodirektiivi (Euroopan parlamentin ja.

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA Johdanto Tietosuojapolitiikassa kuvataan henkilöön liittyvien henkilötietojen tai muiden luottamuksellisten tietojen käytön periaatteet ja menetelmät

Lisätiedot

Hard Law-Soft Law Tutkija Anja Karvonen-Kälkäjä, Lapin yliopisto/tkk

Hard Law-Soft Law Tutkija Anja Karvonen-Kälkäjä, Lapin yliopisto/tkk Hard Law-Soft Law 1 Onko 1800-luvun koodifikaatiomalli uudistumassa? -nationaalinen koodifikaatio ja eurooppalainen koodifikaatio -- staattisuus ongelmana Dynaaminen oikeus herkkyys muualta tuleville ärsykkeille

Lisätiedot

Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen

Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen 30.01.2017 Tomi Voutilainen JulkICT-osasto Työryhmän tehtävät Työryhmän toimikausi 17.11.2016-31.5.2017 Työryhmän tehtävänä on selvittää julkisen hallinnon tiedonhallinnan

Lisätiedot

Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön

Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto Tiedotus- ja keskustelutilaisuus biopankkilain toimeenpanosta 19.8.2013 Tietosuojavaltuutetun toimivalta

Lisätiedot

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä HE 23/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

HENKILÖTIETOJEN SUOJAA KOSKEVAN KANSALLISEN LAINSÄÄDÄNNÖN TARKISTAMINEN

HENKILÖTIETOJEN SUOJAA KOSKEVAN KANSALLISEN LAINSÄÄDÄNNÖN TARKISTAMINEN Luonnos 18.1.2015 OM1/41/2016 HENKILÖTIETOJEN SUOJAA KOSKEVAN KANSALLISEN LAINSÄÄDÄNNÖN TARKISTAMINEN Asettaminen Oikeusministeriö on päättänyt asettaa työryhmän selvittämään Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen

Lisätiedot

Arvio lainmuutostarpeista tiekarttatyöryhmän esitys

Arvio lainmuutostarpeista tiekarttatyöryhmän esitys Arvio lainmuutostarpeista tiekarttatyöryhmän esitys Julkistustilaisuus ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta 2017 2021, 20.6.2017 Eeva Lantto, lainsäädäntöneuvos Nykytila lainsäädännössä

Lisätiedot

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta IT-erityisasiantuntija Lauri Karppinen Tietosuojavaltuutetun toimisto 21.11.2011 Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Tietosuojavaltuutettu Ohjaa,

Lisätiedot

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Tämän ohjeen tarkoituksena on antaa suosituksia sähköpostin

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

ASPA - Mitä seuraavaksi?

ASPA - Mitä seuraavaksi? ASPA - Mitä seuraavaksi? Pilotoinnin päätösseminaari 24.8.2015 Valtiovarainministeriö, Hallitusneuvos Ilkka Turunen Huomioita hallituksen kärkihankkeista Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen

Lisätiedot

Oikeustapauksia verkossa

Oikeustapauksia verkossa Oikeustapauksia verkossa Tietoasiantuntijat Mirja Pakarinen ja Marja Autio Eduskunnan kirjasto 10.3.2015 Koulutuksen sisältö Oikeustapaukset oikeuslähteenä Kansalliset tuomioistumet Kuinka löydän näiden

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Sisällysluettelo 1. Mistä informointivelvoitteessa on kysymys 3 2. Ketä informointivelvoite

Lisätiedot

Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet

Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 17.3.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Asiakkaan oikeuksista sosiaalihuollossa Oikeus

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...

Lisätiedot

Sosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus. Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä

Sosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus. Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Sosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Sisältö Taustaa Tavoite Lähtökohta Tuotokset Prosessien kuvaaminen esimerkkinä lasten päivähoito

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta. Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille

Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta. Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille 2 Sisällys 1 Verkkoneuvonnan käyttämiseen liittyvät tekniset vaatimukset... 3 2 Palveluun kirjautuminen: Uudet

Lisätiedot

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta. 5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL VALTIONEUVOSTO. Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015

Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL VALTIONEUVOSTO. Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015 Eläketurvakeskuksen lausunto Eläketurvakeskuksen kanta asiakastietolakiin

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja

Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n vuosikirjaratkaisujen valossa Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit 5.11.2010 ja 7.1.2011 Kysymykset 1) Miten PeL 20.1 :n ympäristövastuu kohdistuu?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan vastaus

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan vastaus 23 Vastaus valtuutettu René Hurstin kysymykseen koskien tarvittavan ja oikean tiedon saamista virkamiehiltä sekä valtuutetun oikeutta vierailla lastenkodissa HEL 2013-009559 T 00 00 03 Sosiaali- ja terveystointa

Lisätiedot

Muutos. Nopea, jatkuva, kiihtyvä ja pysähtymätön

Muutos. Nopea, jatkuva, kiihtyvä ja pysähtymätön Suomen julkishallinnon digitaalinen tulevaisuus Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain muilta mailta lainattua ja paljon itse tehtyä 28.3.2017 Maria Nikkilä @VM_MariaNikkila Muutos Nopea, jatkuva, kiihtyvä

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

Sosiolingvistiikkaa ja kielipolitiikkaa 18.9.2009 Julkishallinnon kieli tietoisen ja tahattoman kielipolitiikan ristipaineessa

Sosiolingvistiikkaa ja kielipolitiikkaa 18.9.2009 Julkishallinnon kieli tietoisen ja tahattoman kielipolitiikan ristipaineessa Sosiolingvistiikkaa ja kielipolitiikkaa 18.9.2009 Julkishallinnon kieli tietoisen ja tahattoman kielipolitiikan ristipaineessa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1 Kielipolitiikka ja -suunnittelu

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO. Dnro 2135/03/2016 ' Opetus- ja kulttuuriministeriö

TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO. Dnro 2135/03/2016 ' Opetus- ja kulttuuriministeriö Dnro 2135/03/2016 '15.8.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi aikuistenperusopetus@minedu.fi Lausuntopyyntö ehdotuksesta hallituksen esitykseksi perusopetuslain 46 :n muuttamisesta Pyysitte

Lisätiedot

Oikeussuoja hankintalakien ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa

Oikeussuoja hankintalakien ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa Oikeussuoja hankintalakien ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa Anne Nenonen OTT, esittelijäneuvos NAF 4.2.2015 Väitöskirjan sisällöstä Artikkeliväitöskirja Yhteenveto Viisi artikkelia Julkaistu FORUM IURIS

Lisätiedot

T E R H O N E V A S A L O

T E R H O N E V A S A L O K Ä Y T T Ä J Ä T I E T O J E N H A L L I N N O I N T I H U O M I S E N P A L V E L U I S S A K O K O N A I S U U D I S T U S E U : N T I E T O S U O J A L A I N S Ä Ä D Ä N N Ö S S Ä T E R H O N E V A

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Datan avaamisen reunaehdot Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat 19.1.2016 Perinteinen manuaalinen tietopalvelu 1. Asiakas kysyy/pyytää asiakirjoja käyttöönsä/ kopioita omaan

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa?

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Terveydenhuollon ATK-päivät 15.-16.5.2012 KanTa-palveluihin liittyvää keskeistä lainsäädäntöä Laki sähköisestä lääkemääräyksestä

Lisätiedot

Valvottujen tapaamisten rekisteri

Valvottujen tapaamisten rekisteri Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö vs. perhepalvelujen johtaja Anna Cantell-Forsbom

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä Riitta Manninen 3.5.2013 Jaoston tehtävistä Lautakunta ja jaosto sosiaalihuoltolain 6 mukaisesti Sosiaalihuollon toimeenpanoon tämän lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa

Lisätiedot

Lastenvalvojan rekisteriseloste

Lastenvalvojan rekisteriseloste Lastenvalvojan rekisteriseloste SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4. REKISTERIASIOITA HOITAVAT HENKILÖT 5. REKISTERIN KÄYTTÖTARKOITUS 6. REKISTERIN PITÄMISEN PERUSTE

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

Subjektiivinen oikeus päivähoitoon

Subjektiivinen oikeus päivähoitoon Subjektiivinen oikeus päivähoitoon Näkökulmia yksilön ja julkisen vallan suhteeseen. Mervi Eskelinen mervi.eskelinen@uta.fi Sisältö Päivähoito Suomessa Tutkimustehtävä Sosiaaliset perusoikeudet Osana perusoikeuksia

Lisätiedot

Päiväys Datum Dnro Dnr 27.4.2011 YM 15/ 04 /2011 Oikeusministeriö Viite Hänvisning lausuntopyyntö Asia Ärende Lausunto Oikeusministeriö on pyytänyt ympäristöministeriöltä lausuntoa prosessityöryhmän ehdotuksesta

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Sosiaalijohto - Socialledning ry 2. Vastauksen kirjanneen

Lisätiedot

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit ... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Annakaisa Iivari Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Kansalaisen omat terveystiedot muodostuvat laajasti tarkasteltuna hyvin monimuotoisista ja eri tavalla säädellyistä tietolähteistä.

Lisätiedot

KILOMETRIVERO JA TIETOSUOJA

KILOMETRIVERO JA TIETOSUOJA KILOMETRIVERO JA TIETOSUOJA Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu EUROBAROMETRI V.2008 / LUOTTAMUSINDIKAATTORI 100 90 PROSENTTIA 80 70 60 50 40 30 20 SUOMI EU-ka 10 0 Terveydenhuolto Sosiaaliturva Vakuutusyhtiöt

Lisätiedot

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki Tuli voimaan 1.1.2004 Sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin Samalla kumottiin hallintomenettelylaki (598/1982)

Lisätiedot

Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuden rekisteri

Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuden rekisteri Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä Kuntalaki Tausta ja tulkinnat Heikki Harjula Kari Prättälä TALENTUM Helsinki 2012 8., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1473-2 Kansi: Mika Petäjä Kannen toteutus:

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS OSANA ORGANISAATIOIDEN TIETOPÄÄOMAN HALLINTAA

TIETOTILINPÄÄTÖS OSANA ORGANISAATIOIDEN TIETOPÄÄOMAN HALLINTAA TIETOTILINPÄÄTÖSSEMINAARI 31.1.2013 TIETOTILINPÄÄTÖS OSANA ORGANISAATIOIDEN TIETOPÄÄOMAN HALLINTAA Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun toimisto KEHITYSKULKUJA TIETOYHTEISKUNTA TEKNOLOGIA

Lisätiedot

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari Yksilön suoja vai tutkimuksen vapaus? Niklas Vainio Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari 28.1.2011 2011 Säännöt ja periaatteet t oikeussäännöt soveltuvat t täysin tai eivät ollenkaan esim. ehdottomat

Lisätiedot

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja

Lisätiedot

Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta

Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta Ulla Peltola Lounais-Suomen aluehallintovirasto Helsinki 29.3.2017 29.3.2017 1 Varhaiskasvatus Suomessa Lapset ja huoltajat Yksityiset varhaiskasvatuspalvelujen tuottajat

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

YYHT1103 Tiedon hallinta informaatioteknologisessa yhteiskunnassa, 5 op

YYHT1103 Tiedon hallinta informaatioteknologisessa yhteiskunnassa, 5 op YYHT1103 Tiedon hallinta informaatioteknologisessa yhteiskunnassa, 5 op Arto Kauppi, Arja Kilpeläinen, Jukka Sankala, Antti Syväjärvi Tavoitteet Tiedon rakenteellisen yhteiskunnallisen merkityksen, tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

SOSIAALIOIKEUS: YLEINEN OSA. Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos sl 2014

SOSIAALIOIKEUS: YLEINEN OSA. Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos sl 2014 SOSIAALIOIKEUS: YLEINEN OSA Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos sl 2014 III Luento: Sosiaalioikeuden normijärjestelmä Sosiaalioikeuden lähteet Kansainväliset ihmisoikeussopimukset EU-oikeus Perustuslaki

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE 7.11.2007 Projektipäällikkö Heli Sahala Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaalihuollossa hanke 2004-2007 Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanosuunnitelman kehittämishanke

Lisätiedot

Digitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi

Digitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi Digitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi Maria Nikkilä ja Markus Rahkola, VM, 3.5.2017 ValtioExpo @VM_MariaNikkila Digitalisaatio ja julkinen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto - käyttörajoitusten t huomioiminen i i Kansallisen digitaalisen it kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset, taloudelliset

Lisätiedot

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle kiinteistön lahjoittamiseen sovellettava säännöstö Maakaaren (540/1995) 4. luvun 2 :n mukaisesti kiinteistön lahjaa koskevat soveltuvin osin kiinteistön

Lisätiedot

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 35/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rangaistusten täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Vero-oikeuden graduseminaari käytännön näkökulmia gradutyöskentelyyn. Apulaisprof. Tomi Viitala

Vero-oikeuden graduseminaari käytännön näkökulmia gradutyöskentelyyn. Apulaisprof. Tomi Viitala Vero-oikeuden graduseminaari 2016-2017 - käytännön näkökulmia gradutyöskentelyyn Apulaisprof. Tomi Viitala Oppimistavoitteet Tutkielma on tiedettä, mutta tutkimustulokset eivät ole tärkeintä Tärkeintä

Lisätiedot