Lisätietoliite TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lisätietoliite TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013"

Transkriptio

1 13Lisätietoliite TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013

2 Sisällys strategiakortit... 3 Toiminnalliset tavoitteet...4 Kuntalainen ja hyvinvointi Kortit Elinvoima ja kilpailukyky Kortit Kaupunkirakenne ja ympäristö Kortit Sisäinen toiminta ja johtaminen Kortit Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet Kortit 53 60b...31 Pirkanmaan pelastuslaitos Kortit 61a 61c Liikelaitokset Kortit 62-70b Tytäryhteisöt Kortit 71a-92c...47

3 strategiakortit strategiakortit Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2013 talousarviossa 52 suoraan kaupunkistrategiasta johdettua sitovaa toiminnallista tavoitetta. Talousarviossa asetettiin sitovat toiminnalliset tavoitteet myös hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille, liikelaitoksille ja Pirkanmaan pelastuslaitokselle. Lisäksi tytäryhteisöille asetettiin tavoitteita, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon ja ohjaavat omistajan edustajien toimintaa. Toiminnan ja talouden katsauksessa 12/2013 raportoidaan kaikista vuoden 2013 talousarviossa asetetuista toiminnallisista tavoitteista. Ensimmäistä kertaa koko vuonna raportoidaan tytäryhteisöjen tavoitteiden toteutumisesta. Myös hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille asetetuista yhteisistä tavoitteista työhyvinvoinnin ja palvelutuotannon tuottavuuden parantumista koskien raportoidaan nyt ensimmäistä kertaa. Lisäksi Pirkanmaan pelastuslaitoksen työhyvinvoinnin parantumista koskevasta tavoitteesta ja liikelaitosten yhteisistä tavoitteista työhyvinvoinnin ja asiakastyytyväisyyden parantumista koskien raportoidaan nyt ensimmäistä kertaa. Kaupunkistrategiasta suoraan johdettujen tavoitteiden toteumat löytyvät strategiakorteista Hyvinvointipalvelujen tavoitteiden toteumat löytyvät korteista 53 60, Pirkanmaan pelastuslaitoksen tavoitteiden toteumat korteista 61a-61c, liikelaitosten tavoitteiden toteumat korteista ja tytäryhteisöjen tavoitteiden toteumat korteista Kukin strategiakortti sisältää pormestarin arvion siitä, kuinka tavoite saavutettiin vuoden 2013 loppuun mennessä. Aalborgin sitoumusten mukaiset kestävää kehitystä edistävät tavoitteet on osoitettu puusymbolilla. Strategiakorttien symbolit Tavoitetta ei saavutettu. Tavoite on osittain saavutettu.? Tavoitteen saavuttamista ei voida vielä arvioida Aalborgin sitoumusten mukainen kestävän kehityksen tavoite TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite 3

4 strategiakortit Toiminnalliset tavoitteet Kuntalainen ja hyvinvointi Kortit 1 15 Elinvoima ja kilpailukyky Kortit Kaupunkirakenne ja ympäristö Kortit Sisäinen toiminta ja johtaminen Kortit Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet Kortit Pirkanmaan pelastuslaitos Kortit 61a 61c Liikelaitokset Kortit Tytäryhteisöt Kortit Kuntalainen ja hyvinvointi Kortit 1 15 Kuntalaisten hyvinvointi on parantunut Valtuustokauden tavoite 1.1 Palvelujen painopiste on ennaltaehkäisyssä 1.2 Kaupunki mahdollistaa ja tukee asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja Uudet ennaltaehkäisevät ja terveyttä edistävät toimenpiteet palveluissa Palveluissa on lisätty uusia ennaltaehkäiseviä, erityisesti syrjäytymistä ehkäiseviä, ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Mikko Aaltonen ja apulaispormestari Olli-Poika Parviainen Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Joustavaa esi- ja alkuopetusta toteutettiin 26 yhteistyötiimissä. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistui lasta (2012: 1 616) kun yksityisten palveluntuottajien ap-ip-toimintaan osallistui 892 lasta (2012: 823). Harrastava iltapäivä -toiminnan tarjonta kasvoi. Liikunnallisten kerhojen osuus oli lähes 50 %. Perhepiste Nopean palvelu kattoi kaikki koulualueet. Matalan kynnyksen palvelupiste Nuorten talo käynnisti toimintansa Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö 0-2-vuotiaiden lasten perheiden tueksi vakiintui. Lasten, nuorten ja perheiden päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämistyö käynnistyi. Perheneuvolaan vakiintui lasten, nuorten ja perheiden neuropsykiatrisissa pulmatilanteissa palvelua tarjoava nepsy-tukitiimi. Kouluterveydenhuollossa aloitettiin rokotusohjelman mukaiset kohdunkaulan syövän esiastemuutoksia ehkäisevät papilloomavirusrokotukset. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA): Työttömien terveystarkastuksia on kehitetty yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Sosiaalinen kuntoutus kilpailutettiin ja tuottajaksi valittiin 6 järjestöä. Terveystutka -sivusto avattiin palveluntarjoajille. Terveysnysse-pilotti päättyi joulukuussa ja siellä asioi pääasiassa yli 60-vuotiaat naiset. 75 % asiakaskäynneistä olisi ilman Terveysnysseä toteutunut esim. terveysasemalla. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (MA): Palvelukeskustoiminnan sisältöä kehitettiin. Uusina palveluina Taatalan, Keinupuiston ja Viola-kodin palvelukeskuksissa alkoi muun muassa ennakoivaa ryhmätoimintaa, sosiaalista neuvontaa ja saunapalvelua. Kuuselan palvelukeskuksessa aloitettiin seniorineuvolatoimintaa. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Toisen asteen koulutuksen hankkeissa on madallettu perusasteen ja toisen asteen koulutuksen rajapintaa, tuettu ammatillisten opintojen loppuunsuorittamista ja maahanmuuttajien lukio-opintojen etenemistä sekä kehitetty uusia väyliä opiskelijoille, joiden ammatillinen tutkinto on jäänyt kesken. Yhteistoimintaa etsivän nuorisotyön työntekijöiden ja kuntien nuorten palveluiden välillä on tiivistetty. Lukiokoulutuksessa on lisätty ennaltaehkäisevää ryhmätoimintaa keskeytysten vähentämiseksi. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Liikkumisresepti- ja liikuntaneuvontahanketta laajennettiin käynnistämällä toiminta viidellä uudella terveysasemalla. Neuvontaa on järjestetty erilaisten tapahtumien yhteydessä ja apteekissa. Kortti 1 4 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite

5 strategiakortit Kuntalaisten hyvinvointi on parantunut Valtuustokauden tavoite 1.1 Palvelujen painopiste on ennaltaehkäisyssä 1.2 Kaupunki mahdollistaa ja tukee asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja Uudet ennaltaehkäisevät ja terveyttä edistävät toimenpiteet palveluissa Perusopetuksen oppilaille suunnatun alueellisen tuen sisältöä ja rakennetta on kehitetty Apulaispormestari Leena Kostiainen Perusopetuksen oppilaille suunnattu kaupunkikohtainen määritelmä yleisen, tehostetun ja erityisen tuen kriteereiksi on tehty. Oppilaita ohjataan tuen piiriin näiden kriteerien perusteella. Perusopetus seuraa tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden prosentuaalisia osuuksia kaikista oppilaista alueittain. Tehostetun tuen piirissä olevia oppilaita oli perusopetuksessa tilaston mukaan 7,72 %. Tehostetun tuen piirissä alueilla : itäinen 7,0 %, keskinen 8,0 %, läntinen 8,0 % alueen oppilaista. Erityisen tuen päätöksellä olevia oppilaita oli perusopetuksessa tilaston mukaan 6,74%. Erityisen tuen piirissä olevat oppilaat alueellisilla erityisluokilla : itäinen 3,0 %, keskinen 3,0 %, läntinen 3,0 % alueen oppilaista. Koko kaupunkia palvelevassa erityisopetuksessa oli 2,0 % koko kaupungin oppilasmäärästä. Kortti 2 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Kuntalaisten saama palvelu on sujuvaa riippumatta organisaatiorajoista ja tuottajasta /- Hoitotakuun ja sosiaalitakuun toteutuminen eri palveluissa Hoitotakuu ja sosiaalitakuu ovat toteutuneet Apulaispormestari Leena Kostiainen ja apulaispormestari Mikko Aaltonen (TETO) Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Hoitotakuu toteutui kaupungin nuorisopsykiatrian poliklinikalla, psykologipalveluissa sekä lasten ja nuorten suun terveydenhuollossa, jossa lasten oikomishoidon aloittamineen toteutettiin tarvittaessa alihankintana. Lasten ja nuorten poliklinikalla hoitotakuu toteutui kesän sulkuaikaa lukuun ottamatta. Opiskeluterveydenhuollossa keskitetyn ajanvaraus- ja neuvontapuhelimen puhelinajan laajennus otettiin käyttöön Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan vastaanotolle pääsee tarvittaessa samana päivänä. Lääkäreiden vastaanottoaikojen määrä oli kuitenkin elokuun alkua lukuun ottamatta riittämätön. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA): Perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa hoitotakuu toteutui tammi-joulukuussa. Hoidon tarpeen arviointi toteutui 3 arkipäivän kuluessa. Terveyspalvelujen neuvonnassa ja ajanvarauksessa otettiin käyttöön takaisinsoittopalvelu, joka paransi välitöntä yhteydensaantia. Keskimääräinen jonotusaika lääkärin vastaanotolle vaihteli 2-4 viikon välillä. Suun terveydenhuollossa yli 6 kk hoitotakuun piiriin kuuluvia palveluihin odottaneita ei ole ollut vuoden 2013 aikana. Ydinprosessin omalta tuotannolta tilaamassa erikoissairaanhoidossa hoitotakuu toteutui kaikilla erikoisaloilta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tuottaman erikoissairaanhoidon osalta viimeisin hoitotakuuraportointi on tilanteesta. PSHP:n hoitotakuuraportointi koskee tamperelaisten lisäksi myös muiden sairaanhoitopiirin jäsenkuntien asukkaita tilanteen mukaisesti hoitotakuu ei PSHP:ssa täysin toteutunut iho- ja sukupuolitautien, foniatrian, keuhkosairauksien, neurologian ja silmätautien erikoisaloilla, missä palvelutarpeen arviointikäyntiä ei pystytty toteuttamaan hoitotakuun mukaisesti. Sosiaalitakuu ei Tampereella alkuvuodesta toteutunut kaikkien toimeentulotukihakemusten suhteen, mutta elokuusta alkaen kaikki hakemukset oli käsitelty sosiaalitakuussa. Orivedellä kaikki hakemukset käsiteltiin sosiaalitakuussa vuoden 2013 aikana. Tavoite on osittain saavutettu. Kortti 3 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite 5

6 strategiakortit Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Kuntalaisten saama palvelu on sujuvaa riippumatta organisaatiorajoista ja tuottajasta Palveluketjujen toimivuutta parantavat toimenpiteet Palveluketjujen toimivuutta on parannettu Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Mikko Aaltonen, apulaispormestari Olli-Poika Parviainen, apulaispormestari Pekka Salmi, tilaajajohtaja Kari Hakari ja hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän johtaja Kirsi Koski Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Rakennemuutosta jatkettiin määrittelemällä palvelut eri palvelutarveluokkiin. Tämän avulla toteutetaan työkalu, jolla voidaan seurata, miten palveluiden painopistettä on kyetty siirtämään ennaltaehkäiseviin palveluihin siten, että vahvan tuen palveluiden tarve ja kustannukset vähenevät. Rakennemuutosta tukevat kolme joustavaa palvelupilottia käynnistyivät. Hyvinvointineuvolan moniammatillista tiimityötä kehitettiin. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA): Sosiaalisen asuttamisen ketjua on kehitetty edelleen lisäämällä yhteistyötä vuokra-asuntoyhtiöiden kanssa osana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa. Neurologisen potilaan hoitoketjuun liittyvää työnjakoa on kehitetty. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (MA): Ikäihmisten palvelujen rakennemuutos on edennyt ja työtä jatketaan linjausten mukaan. Tehostetussa palveluasumisessa lisättiin sekä palvelusetelillä tuotettavien että ostettavien paikkojen määrää. Lisäksi päätettiin pilotoida kotona tapahtuvaa päihdekatkaisuhoitoa vuonna Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Työllisyydenhoidon kuntakokeilussa on kehitetty kaupungin ja muiden toimijoiden yhteistyönä pitkään työttömänä olleille työelämään ja koulutukseen johtavia katkeamattomia palvelupolkuja. Alkavien ja toimivien yritysten palveluiden palveluketjuja on parannettu. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Liikunnanohjaajien liikuntaneuvonta viidellä terveysasemalla käynnistyi. Liikunnanohjaajat pääsevät rajoitetusti käsiksi myös asiakkaiden potilastietoihin, mikä helpottaa hoitoketjua. Kaupunkiympäristön kehittäminen (PS): Maankäytön hankehallintaa on kehitetty kaavojen ohjelmoinnin ja seurannan osalta. Käynnistettiin kaupunkiympäristön kehittämisen, kaupunkikonsernin liikelaitosten ja tytäryhtiöiden välisen toimintamallin kehittämiseen tähtäävä kehitystyö. Tavoitteena on mm. kadulla tehtävien töiden aiheuttamien haittojen vähentäminen töiden yhteensovitusta parantamalla. Hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmä (KK): Koukkuniemessä kehitettiin asukaslähtöistä toimintatapaa asukkaiden, omaisten ja henkilöstön kanssa. Kortti 4 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palveluverkko on tasapuolinen ja toimiva Varhaiskasvatuspalveluiden alueellinen kattavuus Alle kouluikäisen väestön lisääntyvään palvelutarpeeseen on vastattu alueellisesti Apulaispormestari Leena Kostiainen Vuonna 2013 avointen varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevien lasten osuus suhteessa päiväkotihoidossa oleviin lapsiin kasvoi vuonna 2013 sen ollen 7,4 %. Vastaava luku vuonna 2012 oli 6,7 %. Vuonna 2013 oman tuotannon avoimen varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten määrä kasvoi 63 lapsella verrattuna vuoteen Avoimen varhaiskasvatuksen piirissä oli 545 lasta vuonna Ostopalvelu- ja palvelusetelipäivähoidossa olevien avoimen varhaiskasvatuksen kerhopalveluiden piirissä oli 92 lasta (vuonna 2012: 78 lasta). Kaikilla viidellä palvelualueella vähintään 90 % alueen päivähoitoikäisistä lapsista kyetään hoitamaan oman palvelualueen päivähoitopaikoissa (Kotialue-sijoitusalue-tilasto, maaliskuu 2013). Kortti 5 6 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite

7 strategiakortit Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palvelutarjonta on monipuolista ja sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa /- Palvelusetelien käyttöönoton tilanne Palveluseteli on otettu käyttöön uusissa palveluissa Apulaispormestari Leena Kostiainen ja apulaispormestari Mikko Aaltonen (IKI) Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Päivähoidon palvelusetelin sääntökirjasta ja palvelusetelin arvosta päätettiin lautakunnassa. Päiväkotihoidossa palveluseteli otettiin käyttöön elokuussa Palvelusetelipalveluiden piirissä oli 157 lasta (31.12.) yhteensä viidessä päiväkodissa. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (MA): Palvelusetelin käyttö ei ole ikäihmisten palveluissa laajentunut uusiin palveluihin odotettaessa sähköisen palvelusetelijärjestelmän valmistumista ja käyttöönottoa. Palvelusetelin käyttö on kuitenkin lisääntynyt erityisesti tehostetussa palveluasumisessa. Tavoite on osittain saavutettu. Kortti 6 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palvelutarjonta on monipuolista ja sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa Uudet sähköiset palvelut Sähköisiä palveluja on laajennettu Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Mikko Aaltonen, apulaispormestari Olli-Poika Parviainen ja apulaispormestari Pekka Salmi Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Opetussuunnitelmallisten painotusten opas, 3. luokan oppilaiden hakeutuminen kyseisiin painotuksiin sekä 1. luokalle ilmoittautuminen toteutettiin perusopetuksessa sähköisesti. Sähköinen äitiyskorttipalvelu on kehitys- ja koekäyttövaiheessa muutamissa äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä äitiysultrassa. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Elinkeino- ja matkailupalveluiden verkkoportaalissa on otettu käyttöön mobiilisovellus matkailukartasta, teemareittisovellus, reaaliaikainen matkailuneuvontapalvelu ja matkasuunnitelmatyökalu. Toisen asteen koulutus on ottanut käyttöön yhteisen opiskelijahallintojärjestelmän sekä kehittyneemmän verkko-oppimisympäristön. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA): Tampereella toimivien sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden palvelut yhteenkokoavan Terveystutka-palveluportaalin käyttöönottoa on valmisteltu keräämällä palveluntuottajia portaaliin. Kuntalaisten omien terveystietojen hallintaan ja omahoitoon suunnitellun Terveystaltio-palvelun toteuttajataho kilpailutettiin joulukuussa Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (MA): Tehtiin selvitys Kotitorin Internet-portaalin kehittämiseksi. Yhdessä Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK), Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA) kanssa: Suurten kuntien yhteinen sähköinen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä on kilpailutettu ja toimija valittu. Kaupunkiympäristön kehittäminen (PS): Paikkatietoja on avattu, mistä on saatu Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto ry:n tunnustuspalkinto Katutilavalvonta ja rakennusvalvonta pilotoi lupapiste.fi-palvelua, jossa kansalaiset, yritykset ja yhteisöt hoitavat lupa- ja ilmoitusasiansa vuorovaikutuksessa viranomaisten ja muiden osapuolten kanssa. Otettiin käyttöön tekstiviestipalvelu, jolla tiedotetaan kaduilla tehtävistä puhtaanapitotöistä. Tampereen joukkoliikenteen matkakortin nettilatauspalvelua on kehitetty. S ivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Piki-verkkokirjastoa laajennettiin Satumetso-hakujärjestelmällä sekä mobiiliversiolla älypuhelinten käyttäjille. Tampereen kaupungin avustusten haun ja valmistelun mahdollistavan järjestelmän käyttöönotosta on käynnistynyt esiselvitys. Kortti 7 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite 7

8 strategiakortit Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palvelutarjonta on monipuolista ja sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa Uudet käytännöt palvelujen kehittämiseksi yhdessä asiakkaiden ja palvelutuottajien kanssa Palvelujen kehittämisen toimintamallia on uudistettu yhteistyölähtöiseksi Tilaajajohtaja Kari Hakari ja hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän johtaja Kirsi Koski Tilaajaryhmä (KH) ja hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmä (KK): Tampereen kaupungilla on käynnistynyt useita kehittämishankkeita, joiden osana edistetään asiakkaiden osallistumista palveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Esimerkiksi Annala-Kaukajärven lähivoimala-pilotissa luodaan yhdessä asiakkaiden ja alueen asukkaiden kanssa lapsia ja nuoria tukevaa ja vanhempia sitouttavaa palvelukokonaisuutta, jota Tampereen kaupunki tukee yhteistyössä järjestöjen kanssa moniammatillisesti. Samanlainen toimintamalli on myös Älä o tumput suarana sekä Lasten ja perheiden talo -piloteissa. Osana Oma Tesoma -hanketta on aloitettu kehittämään matalan kynnyksen palvelukokonaisuuksia yhdessä asiakkaiden kanssa. Toimintamallia osallistumisesta osana palveluprosessia kootaan Asiakkuuden hallinta ja kehittäminen -projektissa. Tilaajaryhmä (KH): Perheverkko, joka yhdistää kaupungin palvelujen, kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien asiantuntemusta ja voimia tamperelaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi, on vakiinnuttanut toimintansa osana lasten ja nuorten kasvun tukemisen kehittämistä. Lasten ja nuorten palveluiden rakennemuutosta on valmisteltu yhteistyössä oman tuotannon eri tuotantoalueiden kanssa, osittain myös Perheverkon kanssa. Lasten vanhempien ja lasten ja nuorten kasvun tukemisen yhteistyöryhmä on vakiinnuttanut toimintansa yhtenä palveluiden kehittämisen foorumina. Kaupungin ja yhdistysten välisen yhteistyön ja avustamisen periaatteiden uudistaminen käynnistyi keväällä ja valmistelutyö jatkuu edelleen. Yhdistyksille on toteutettu kysely ja teemoja on syvennetty yhteistyön kehittämisen työpajoissa. Kortti 8 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palvelut vastaavat kuntalaisten kulttuuritaustojen moninaisuuteen /- Monikulttuurisuuteen vastaavien palvelujen kehittämis- ja laajentamistoimenpiteet Monikulttuurisuutta edistäviä hyviä käytäntöjä on vahvistettu Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Mikko Aaltonen (TETO) ja apulaispormestari Olli-Poika Parviainen Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Pakolaisten ja maahanmuuttajien kotoutumista tukevan MAKO-hankkeen avulla päivitettiin lasten ja nuorten terveyspalvelujen asiakkaille ja ammattilaisille suunnattua ohjeistusta, vahvistettiin henkilöstön osaamista ja kartoitettiin jatkokehittämistyön tarpeita. Perusopetuksen monikielisten oppilaiden määrä kasvoi, ja nyt heitä on 9,7 % oppilaista. Syksyn aikana aloitti viisi erikielistä vanhempainkoulua. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Tredea järjesti työnantajille kolme kansainvälisen rekrytoinnin tapahtumaa. Työnantajien ja kansainvälisten osaajien kohtaamiseksi on aloitettu Talent Tampere -palvelumallin kehittäminen. Työperusteisille maahanmuuttajille ja Tampereen kaupungin yksiköiden maahanmuuttajaharjoittelijoille järjestettiin työelämään räätälöityjä suomen kielen koulutuksia. Mentorointiohjelmalla tuettiin työuransa alussa olevien maahanmuuttajien pääsyä työelämän verkostoihin. Toisen asteen maahanmuuttajakoulutuksen hankkeessa "Osallisuuden avain" kehitettiin uudet koulutusmallit heikon koulutaustan omaaville maahanmuuttajanuorille. Aikuisten perusopetus vakiinnutettiin osaksi aikuislukion toimintaa ja luku- ja opiskelutaitojen opetus osaksi Tredun toimintaa. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA): Ei raportoitavaa tammi-joulukuussa. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Liikunta-, kulttuuri- ja museopalvelut järjestivät yhdessä poliisin kanssa Tampere by Bike -pyöräilytapahtuman maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Hervannan uimahallissa käynnistyi maanantain naistenvuorolla uimakoulu maahanmuuttajataustaisille naisille ja tytöille (yhteensä 76 käyntikertaa syksyn aikana). Vapriikin Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet -näyttely toimii kokonaan venäjäksi (myös audio-opastus). Tavoite on osittain saavutettu. Kortti 9 8 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite

9 strategiakortit Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Valtuustokauden tavoite Ikäihmisistä 91 prosenttia asuu kotona, vähintään 4 prosenttia tehostetussa palveluasumisessa ja enintään 5 prosenttia pitkäaikaisessa laitoshoidossa /- 1. Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista yli 75-vuotiaista ja 2. Tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden suhteelliset osuudet kaikista yli 75-vuotiaista Ikäihmisistä vähintään 91 prosenttia asuu kotona, vähintään 4,5 prosenttia tehostetussa palveluasumisessa ja enintään 4,5 prosenttia pitkäaikaisessa laitoshoidossa viimeistään Jukolan peruskorjauksen ja Impivaaran uudisrakennuksen valmistuttua Apulaispormestari Mikko Aaltonen (IKI) Vuoden 2013 lopussa yli 75-vuotiaista 5,3 prosenttia asui tehostetussa palveluasumisessa, 4,1 prosenttia pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja 90,6 prosenttia kotona. Vuonna 2013 tehostetun palveluasumisen paikkojen suuri lisäys loppuvuodesta vaikutti siihen, että kotona asuvien osuus vähentyi hetkellisesti vuoden vaihteessa. Asukkaat muuttivat Impivaaran uudisrakennukseen lokakuun lopussa Peruskorjatun Jukolan käyttöönotto tapahtui Tavoite on osittain saavutettu. Kortti 10 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Valtuustokauden tavoite Lasten ja nuorten kotona asumista tuetaan ja perhehoidon osuutta sijaishuollossa on lisätty Perhehoitovuorokausien osuus suhteessa ostopalvelulaitosvuorokausien määrään Perhehoidon osuus lasten ja nuorten sijaishuollon hoitovuorokausista on vähintään 56 prosenttia Apulaispormestari Leena Kostiainen Vuonna 2013 perhehoidon osuus sijaishuollon vuorokausista oli 56,39 %. Vuonna 2012 prosenttiluku oli 54,6 %. Perhehoidon prosenttilukuun ei ole laskettu mukaan läheisverkostosijoituksia lukujen vertailtavuuden vuoksi, mutta myös perhehoidossa toteutuneiden läheisverkostosijoitusten osalta todetaan vuonna 2013 kasvua vrk (65,5%). Kortti 11 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite 9

10 strategiakortit Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Valtuustokauden tavoite Lasten ja nuorten kotona asumista tuetaan ja perhehoidon osuutta sijaishuollossa on lisätty - Lastensuojelutarpeen selvittämiseen kuluva aika Lastensuojelutarve on selvitetty kaikilla sosiaalityön alueilla enintään 90 vuorokauden kuluessa Apulaispormestari Leena Kostiainen Lastensuojelulain mukaan selvityksen tulee valmistua kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Vuonna 2013 valmistui 80 % lastensuojelutarpeen selvityksistä määräajassa (2012: 74 %). Tilanne kehittyi myönteisesti vuoden aikana: tammi-huhtikuussa toteuma oli 75 %, touko-elokuussa 81 % ja syys-joulukuussa 85 %. Selvityksen keskimääräinen kesto oli koko vuoden toteuman osalta 61 vuorokautta, huomionarvoista on viimeisen kolmanneksen aikana tapahtunut lasku siihenastisesta 63 vuorokaudesta 56 vuorokauteen. Eteläisellä alueella sisäilmaongelmien ja siitä seuranneen remontin vuoksi osa henkilöstöstä työskenteli maaliskuusta elokuuhun osin epätarkoituksenmukaisissa väistötiloissa. Eteläisen alueen tilannetta pyrittiin korjaamaan kohdennetuin toimenpitein. Alueen sosiaaliasemalla annettiin kaksi ylityömääräystä vuonna Ylityömääräys koski maaliskuussa 14 henkilöä 12 päivän aikana ja touko-kesäkuussa 11 henkilöä 24 päivän aikana. Lisäksi lastensuojelutarpeen selvitysten tekoa vahvistettiin sosiaalityöntekijän työparina työskennelleen ohjaajan työpanoksella välisenä aikana. Tilannetta vaikeutti myös lastensuojeluilmoitusten määrän kasvu sekä rekrytointiongelmat. Vuoden aikana oli haettavana kahdeksan sosiaalityöntekijän virkaa lapsiperheiden sosiaaliasemilla. Jokaisessa kolmessa haussa yksi virka jäi täyttämättä. Johtavan sosiaalityöntekijän virka saatiin täytettyä vasta kolmannella hakukierroksella hakijoiden vähäisyydestä johtuen. Toisaalta tehostettiin mm. työparityötä selvitysprosesseissa. Työpareina toimi lastensuojelun ammattilaisia (ohjaajia, perhetyöntekijöitä), joille tarjottiin sisäistä koulutusta alkuarviointimalliin. Lastensuojelutarpeen tilastoja seurataan esimiestasolla viikoittain. Selvitysten keston lisäksi niiden laatua on arvioitu. Tavoitetta ei saavutettu. Kortti 12 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Valtuustokauden tavoite Pitkäaikaisasunnottomien määrä on puolitettu - Pitkäaikaisasunnottomien määrä Pitkäaikaisasunnottomien määrä on vähentynyt vuoteen 2012 verrattuna valtion ja kaupungin välisen aiesopimuksen mukaisesti Apulaispormestari Mikko Aaltonen (TETO) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Pitkäaikaisasunnottomien määrä selvitettiin marraskuussa 2013 kuntien asuntomarkkinaselvityksen yhteydessä. Selvitys valmistui joulukuun 2013 puolivälissä. Vuonna 2013 pitkäaikaisasunnottomia oli 72, kun niitä oli vuonna 2012 vastaavana ajankohtana 64. Tulosta selittää osittain Tampereen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan sisältyvien uusien asumispalveluhankkeiden käynnistysten viivästyminen. Kaupunginhallitus hyväksyi valtion ja Tampereen kaupungin välisen aiesopimuksen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Ohjelmakauden tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen, sosiaalisen vuokra-asuntokannan käytön tehostaminen, uusien tukiasumisyksiköiden rakentaminen ja asunnottomuuden ennaltaehkäisy. Aiesopimuksen edellyttämä kokonaissuunnitelma on laadittu ja sitä toteutetaan. Vuonna 2013 on esimerkiksi kehitetty edelleen sosiaalisen asuttamisen ketjua lisäämällä yhteistyötä vuokra-asuntoyhtiöiden kanssa osana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa. Tavoitetta ei saavutettu. Kortti TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite

11 strategiakortit Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen ja omaehtoinen ja yhteisöllinen toiminta on lisääntynyt Valtuustokauden tavoite Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen vakiintuneiden ja vuorovaikutusta tukevien toimintatapojen avulla - Vuorovaikutteiset sähköisen osallistumisen muodot Uusi alueellinen sähköisen osallistumisen palvelu on otettu käyttöön Hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän johtaja Kirsi Koski Alueellinen sähköisen osallistumisen palvelu toteutetaan Valma-valmistelufoorumia uudistamalla. Kyselyiden kohdistaminen tulee mahdolliseksi alueellisesti ja esimerkiksi iän perusteella. Valmaa kehitetään kuntalaisportaalin yhteyteen Valma-kunpo-projektissa. Projekti päättyy helmikuussa 2014 ja uusi ohjelma on käyttövalmis maaliskuun alussa Käyttäjäkoulutus ja siihen liittyvä verkkokirjoittamiskoulutus toteutetaan helmi-maaliskuussa Kaupunkilaisille uusi Valma tarjoaa kehittyneempiä osallistumismahdollisuuksia: mm. ilmoituksia ja muistutuksia uusista kyselyistä, kommentointi- ja keskustelumahdollisuuksia, kiinnostuksen kohteiden rajaamista, paikkatiedon hyväksikäyttöä sekä helpompaa jakamista sosiaalisessa mediassa. Käyttäjä voi seurata valitsemiaan kiinnostuksen kohteita, kuten omaa aluettaan koskevia asioita. Tavoitteen saavuttaminen siirtyi vuodelle 2014 osaksi rahoitusongelmien vuoksi. Lopullinen rahoitus palvelulle järjestyi vasta vuoden 2013 syksyllä. Silloin se tuli kuntalaisportaalin kehittämisrahoista. Siksi uuden Valman alustaksi tuli kuntalaisportaali. Se osaltaan lisäsi hankkeen työtä ja hidasti toteutumista. Tavoitetta ei saavutettu. Kortti 14 Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen ja omaehtoinen ja yhteisöllinen toiminta on lisääntynyt Valtuustokauden tavoite Kuntalaisten mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen erilaisissa yhteisöissä ovat lisääntyneet /- Toimenpiteet yhteisöjen toimintaedellytysten edistämiseksi Yhteisöjen toimintaedellytyksiä on parannettu Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (SIVE) Yhdistystoimintaa on tuettu neljän lautakunnan toiminta-avustuksin yhteensä eurolla (v. 2012: euroa). Tilaajaryhmän johtoryhmässä käynnistettiin hanke kaupungin ja yhdistysten välisen yhteistyön ja avustustoiminnan kehittämiseksi. Touko-kesäkuussa kyselyllä kerättiin systemaattista tietoa yhdistyksiltä (184 vastaajaa) ja elokuussa teemoja jatkotyöstettiin neljässä työpajassa 87 yhdistyksen kanssa. Avustustoiminnan uudistamista on valmisteltu yhteistyössä neljän eri lautakunnan ja maahanmuuttajaneuvoston kanssa. Muutosesitykset viedään päätöksentekoon keväällä Koulutilojen iltakäytön pilotille on suunniteltu nettisivut, joiden käyttöönottoa on valmisteltu yhteistyössä liikuntapalvelujen ja tilaajaryhmän kesken. Sivuston käyttöönotto ei ollut vielä vuonna 2013 mahdollista Timmi-järjestelmän verkkomaksuliittymän toimitusongelmien vuoksi. Nettisivuilla mahdollistetaan koulutilojen iltakäytön varaus helmikuusta 2014 lähtien. Kulttuuripalvelut järjesti yhdessä Tampere-seuran, Kotiseutuliiton ja Pirkanmaan liiton kanssa kotiseutuyhdistysten verkostoitumistilaisuuden. Kulttuuripalvelut ja tilaajaryhmä järjestivät yhdessä Kulttuurikummit ry:n ja Taiteen edistämiskeskuksen kanssa syksyllä pirkanmaalaisille kulttuurin tuottajille ja yhdistyksille useita koulutus- ja sparraustilaisuuksia. Tavoite on osittain saavutettu. Kortti 15 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite 11

12 strategiakortit Elinvoima ja kilpailukyky Kortit Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Työllisyystilanne on parantunut /- Työttömyyden määrä, rakenne ja kunnan osuus työmarkkinatuesta Työvoimapalvelujen vaikuttavuus on parantunut Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Tammikuu 2013 Maaliskuu 2013 Kesäkuu 2013 Elokuu 2013 Lokakuu 2013 Joulukuu 2013 Joulukuu 2012 Työttömyysaste, % 15,1 15,0 16,1 15,7 15,7 17,1 14,7 Työttömät, yhteensä, hlöä Alle 25-vuotiaat työttömät, hlöä Yli vuoden työttömänä olleet, hlöä Yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneet, hlöä Kunnan osuus työmarkkinatuesta, kumulatiivinen, euroa Kokonaistyöttömyys nousi 2,4 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta. Työllisyystilanne on vaikea koko maassa, mutta Tampereella on edelleen valtakunnallisesti korkea työttömyysaste. Kuudesta suurimmasta kaupungista Tampereen työttömyysaste on suurin. Alle 25-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien määrät ovat nousseet hälyttävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneiden määrä on kasvanut 700:lla henkilöllä vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen kustannusten mittava nousu johtuu työttömyyden lisääntymisestä ja pitkittymisestä. Vuonna 2013 työllisyydenhoidon palvelut pääosin saavuttivat tai ylittivät niille asetetut vaikuttavuustavoitteet. Kaikista palvelun päättäneistä asiakkaista keskimäärin 46 % pääsi työhön, koulutukseen tai ohjautui jatkopalveluun (2012: 46 %). Jatkosijoittumistavoite vaihtelee palvelusta riippuen 35:stä 60:een prosenttiin palvelun päättävistä asiakkaista. Korkean työttömyyden vuoksi asiakkaiden määrä palveluissa lisääntyy, mikä saattaa heikentää vaikuttavuutta tulevaisuudessa. Tavoite on osittain saavutettu. Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Työllisyystilanne on parantunut Kortti 16 Työttömyyden määrä, rakenne ja kunnan osuus työmarkkinatuesta Työllisyydenhoidon uusi toimintamalli on otettu käyttöön ja työllisyydenhoidossa on käynnistetty kokonaisvaltainen kehittämistyö Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Työllisyydenhoidon palveluyksikön (TYPA) toiminta vakinaistettiin vuoden 2013 alusta ja työllisyydenhoidon palveluiden tilaaminen siirtyi kokonaisuudessaan osaamis- ja elinkeinolautakunnalle. TYPAn palveluprosessien ja palveluiden kehittäminen sekä kuvaaminen on käynnistetty. Myös työnantajapalveluiden kehitystyö on aloitettu. Lisäksi on käynnistetty palveluiden kohdentaminen ja kehittäminen yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneille työttömille. Tampere on mukana hallitusohjelman mukaisessa työllisyydenhoidon kuntakokeilussa, jonka tavoitteena on löytää ratkaisuja pitkäaikaistyöttömyyteen. Tampereen kuntakokeilussa kehitetään asiakasohjausta, palvelutarjontaa ja välityömarkkinoiden toimivuutta kaupungin eri yksiköiden, TE-toimiston, Kelan, oppilaitosten, työnantajien ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Kuntakokeilun myötä TYPAan on tullut kolme uutta palvelua asiakkaille. Keskitetyn palvelutarvearvioinnin kautta asiakkaat ohjataan TYPAn eri palveluihin. Kuntouttavan työtoiminnan päättäville asiakkaille tarjotaan työhönvalmennuspalvelua. Asiakkaita myös tuetaan aktiivisessa työn etsimisessä ja siirtymisessä välityömarkkinoiden kautta avoimille työmarkkinoille. Lisäksi työnantajayhteistyössä on aloitettu palvelu, jossa kaupungille tuella palkattu työntekijä siirretään toisen työnantajan (yrityksen) tehtäviin. 12 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite Kortti 17

13 strategiakortit Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Yritysten toimintaympäristön innovatiivisuutta ja uusien liiketoiminta-alueiden syntyä on vahvistettu Nousevien toimialojen* toimintaedellytysten kehittämistoimenpiteet, *Nousevat toimialat: terveysteknologia, palveluliiketoiminta, logistiikka, energiateknologia, hyvinvointi- ja elämystalous Yritysten uudistumisen mahdollistavia avoimuuteen ja innovatiivisuuteen pohjautuvia toimintaympäristöjä on kehitetty Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Yritysten uudistumisen mahdollistavia avoimuuteen ja innovatiivisuuteen pohjautuvia toimintaympäristöjä on kehitetty Avoin Tampere -hankkeessa. Hankkeen vuoden 2013 keskeisinä tavoitteina oli varmistaa innovaatioalustatoiminnan jatkuvuus sekä toimia siltana Innovatiiviset Kaupungit (INKA)- ohjelmaan ja tukea toiminnallaan sen tavoitteita. INKA-ohjelmaan on hyväksytty laaja kokonaisuus, joka tukee suoraan myös Avoin Tampere -ohjelman tavoitteita. Vuoden 2013 aikana Avoin Tampere -hankkeen tuloksena syntyi lähes 30 uutta, lähinnä ICT-alan Start-Up yritystä, hankerahaa on monistettu vuosille yhteensä yli 4 milj. euroa ja yksityistä rahaa alkaville ja kasvuvaiheen yrityksille on generoitu vuosien aikana yli 16 milj. euroa. Merkittävin uusi käynnistetty innovatiivisuutta tukeva toimintaympäristö on Mediapolis-hanke, jonka tavoitteena on luoda Tampereesta kansainvälisesti tunnettu viestinnän ja luovien alojen innovaatiokeskus. Lisäksi on vahvistettu Uuden tehtaan toimintakokonaisuuksia ja edistetty niiden ympärille syntyviä temaattisia osa-alueita, jotka synnyttävät uutta liiketoimintaa. ICT-alan rakennemuutokseen liittyviä aktiivisia toimenpiteitä on jatkettu ja uusia laadittu. Avoin Tampere -hanke on edennyt hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2013 säästöjen jälkeen Avoin Tampere hankerahaa käytettiin n. 1 milj.euroa euroa ja merkittäviä kustannuksia ei siirtynyt vuodelle Kaupunkiseudun näkyvyyttä on edistetty erilaisissa tapahtumissa. Kortti 18 Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Yritysten toimintaympäristön innovatiivisuutta ja uusien liiketoiminta-alueiden syntyä on vahvistettu Nousevien toimialojen* toimintaedellytysten kehittämistoimenpiteet, *Nousevat toimialat: terveysteknologia, palveluliiketoiminta, logistiikka, energiateknologia, hyvinvointi- ja elämystalous Yritysvaikutusten arviointia on kehitetty kaupungin päätöksenteossa Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Yritysvaikutusten arviointimallia on suunniteltu yhdessä sidosryhmien kanssa. Tuleva elinkeinojohtaja valmistelee mallin loppuun ja käynnistää sen toteutuksen. Kortti 19 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite 13

14 strategiakortit Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Yritysten toimintaympäristön innovatiivisuutta ja uusien liiketoiminta-alueiden syntyä on vahvistettu Nousevien toimialojen* toimintaedellytysten kehittämistoimenpiteet, *Nousevat toimialat: terveysteknologia, palveluliiketoiminta, logistiikka, energiateknologia, hyvinvointi- ja elämystalous Ympäristöliiketoiminnan edellytyksiä on kehitetty Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Cleantech- ja energia-alojen laaja selvitys valmistui joulukuussa Selvitys sisältää liiketoimintaympäristön ja -verkostojen kuvauksen. Cleantech-alan yrityksiksi lasketaan kuuluvan yli 20 yritystä (liikevaihto yhteensä yli 50 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa yhteensä yli 200 henkilöä) ja energia-alan yrityksiksi yli 15 yritystä (liikevaihto yhteensä yli 500 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa yhteensä yli 1300 henkilöä). Tietoja käytetään apuna kotimaisten ja kansainvälisten yritysten houkuttelemisessa Tampereen kaupunkiseudulle. Vuosittain seurattavaan mittariin liittyen palveluliiketoiminnan kehittymistä on edistetty muun muassa Tampereen yliopiston palveluinnovaatiohankkeen ja Tampereen teknillisen yliopiston teollisen palveluliiketoimintahankkeen avulla. Lisäksi seudun terveysteknologiaosaamisen markkinoinnin taustamateriaali on valmis ja tietoalan osaamiskärkien laaja taustamateriaali on päivitetty. Startup Tampere -hanke tähtää alku-, kasvu- ja kansainvälistymisvaiheessa olevien yritysten alueellisten rahoitusmallien kehittämiseen, pilotoimiseen ja vakiinnuttamiseen. Tavoitteena on luoda aktiivisesti toimiva bisnesenkeliverkosto, joukkorahoitus, pääomasijoittajaverkosto ja alueella toimiva rahasto sekä tuottaa valmennusta rahoituksen hakuun. Seudun enkeliverkosto on jo merkittävästi kasvanut, ensimmäinen joukkorahoitus on toteutunut ja yli 50 yritystä on valmennettu rahoituksen hakuun. Pirkanmaan Innovaatioista Bisnestä (PIB) -hanke järjesti yritystapahtumia, joihin osallistui yhteensä 34 yritystä. 12 yrityksessä on käynnissä yritysanalyysit, joissa kullekin yritykselle rakennetaan yrityskohtaiset kehittämissuunnitelmat. HYVIS Pirkanmaa -hankkeessa kehitettiin yritysten kannattavuutta, rakennettiin verkostoja ja luotiin perustaa kehittämistyölle. Hankkeessa oli mukana yli 200 hyvinvointialan yritystä. Kortti 20 Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Seudullinen elinkeinopolitiikan toimintamalli tukee yritysten perustamista, kasvua ja sijoittumista Alkavien yritysten ja kasvuyritysten määrät kaupunkiseudulla Alkavien yritysten neuvontapalveluiden jatkototeutuksesta on tehty päätökset Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Tredean koordinoima Perusta-hanke, joka sisältää alkavien yrittäjien neuvontapalvelut, jatkuu helmikuun 2014 loppuun saakka. Tämän jälkeen alkavien yritysten neuvonta toteutetaan Tredean ja Ensimetrin yhteistyönä. Lisäksi yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehitetään koko yrityspalvelukokonaisuutta siten, että se on helpommin yritysten tavoitettavissa. Neuvontapalvelu Ensimetrin kautta perustettiin 701 yritystä (1-12/2012: 765), joista kasvupotentiaalia oli 23 (2012: 44) yrityksellä. Osuuskuntia perustettiin 16 (1-12/2012:11). Muualla (Uusi Tehdas, Demola) on syntynyt noin 30 uutta startup-yritystä, jotka työllistävät noin 200 henkilöä. Kortti TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite

15 strategiakortit Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Seudullinen elinkeinopolitiikan toimintamalli tukee yritysten perustamista, kasvua ja sijoittumista /- Kansainvälisten lentoyhteyksien määrä Kaupunki on edistänyt toimillaan lentoliikenteen kehittymistä Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Kesäkaudella 2013 Tampereelta ulkomaille oli 12 lentoreittiä (kesällä 2012 /15): Kaunas, Bremen, Frankfurt Hahn, Bergamo, Budapest, Lontoo, Barcelona/Girona, Palma, Alicante, Malaga (Ryanair), Tukholma (SAS) ja Riika (Air Baltic). Syksyllä 2013 Tampereelta ulkomaille oli 4 lentoreittiä (syksyllä 2012: 9). Air Baltic on lopettanut liikennöinnin kokonaan (Riika) ja Blue1 lopetti Kööpenhaminan reitin, mutta lentää edelleen Tukholmaan. Ryanairin kohteista ovat jäljellä Bremen, Lontoo ja Budapest. Itämeri-instituutin hallinnoima Baltic Bird -hanke organisoi Tampereen lentokenttää markkinoivan nettikampanjan syys-lokakuussa. Hankkeessa analysoitiin myös Tampereen lentojen kehittämismahdollisuuksista. Analyysissä selvitettiin, mitkä lentoyhtiöt voisivat olla kiinnostuneita lentämään Tampereelle, ja mitkä isot lentokentät ovat sellaisia, joihin Tampereen kannattaa tavoitella yhteyksiä. Analyysin pohjalta lähestytään muutamia lentoyhtiöitä yhteistyössä mm. Finavian kanssa. Tavoitteena on parantaa ensisijaisesti verkostoyhtiöpalveluja. Lentoliikenteen kehittymistä käsiteltiin myös Airport Workshop -tilaisuudessa marraskuussa, jonka tulosten avulla kehittämistyötä jatketaan. Suomen lentoliikennestrategian väliraportti valmistui joulukuussa.tampere on ollut aktiivisesti mukana strategian valmistelussa ja kaupungin pääasialliset tavoitteet on huomioitu väliraportissa. Yhteistä markkinointisopimusta Ryanairin kanssa jatkettiin vuodeksi eteenpäin elokuun alussa. Ryanairin internetsivuilla toteutettiin markkinointiyhteistyökampanja. Tampere-Pirkkalan lentoaseman terminaalin 2 laajennus- ja muutostyöt ovat saaneet EU:n hyväksynnän ja työt ovat valmiina alkamaan. Tavoite on osittain saavutettu. Kortti 22 Tampere on korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen keskittymä Valtuustokauden tavoite Tamperelaiset oppilaitokset ovat vetovoimaisia 1. Oppimisympäristöhankkeen pilottikohteiden toteutustilanne ja 2. Sijoittuminen oppilaitosten hakijamäärätilastoissa Oppilaitosten vetovoimaisuutta on vahvistettu varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ulottuvan oppimisympäristöjen kehittämishankkeen toimenpiteillä Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja tilaajajohtaja Kari Hakari Juhannuskylän, Saukonuiston ja Tammelan koulut kehittivät digitalkkarimallin, jolla tuetaan oppimisympäristön digitaalisten välineiden käyttöä. Malli on sovellettavissa myös muihin koulukampuksiin. Kaukajärven koululla aloitti teknologiapainotteinen luokka, joka pilotoi digitaalisten sisältöjen käyttöä. Kouluissa lisättiin langattomia verkkoja joustavampien oppimisratkaisujen saavuttamiseksi. Sampolan koulukeskuksen muutoksenhallinnan tuki on toteutettu. Kansainvälisessä koulussa sekä Tesoman ja Tesomajärven kouluissa on aloitettu koulurakentamisen ja uusien oppimisympäristöjen syntymisen tueksi henkilöstön osallistamiseen tähtäävä koulutuskokonaisuus. Yrityskylän toiminta on vakinaistettu. Yrittäjyyskasvatuksen nykytilasta ja sen tuen malleista on teetetty kansallinen selvitys ja yrittäjyyteen liittyvän koulutuksen toimijaverkoston kokoaminen on aloitettu. Lumate -tiedekerhot (luonnontieteet, matematiikka, teknologia) on laajennettu peruskouluun ja lukioon. Tamperelaisia oppimisympäristöjä on esitelty useiden eri maiden edustajille ja koulutusosaamisen vientiverkostossa (Learning Bridge) on järjestetty verkostotapaaminen ja kansainvälinen seminaari. Päättäjille on järjestetty koulutusviennistä intensiivivalmennuskurssi. Tampereen seudun ammattiopiston ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden syksyllä 2013 alkaviin koulutuksiin oli 1,66. Tampereen toimipisteiden hakukerroin oli 1,90 ja muissa Tredun toimipisteissä 1,08. Ammatillisen koulutuksen fuusion vuoksi vertailukelpoisia tietoja vuodelta 2012 ei ole saatavissa. Verrattuna Espoon (1,32), Jyväskylän (1,69), Oulun (2,24), Turun (1,68) ja Vantaan (1,65) alueilla toimiviin ammattiopistoihin Tredun ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden on keskitasoa. Tampereen kaupungin päivälukioiden ensisijaisten hakijoiden määrä/aloituspaikka syksyllä 2013 alkaviin koulutuksiin oli 1,05 (2012: 1,07). Tampereen ammattikorkeakoulun ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden syksyllä 2013 alkaneisiin nuorten koulutusohjelmiin oli 6,76 (2012: 6,12). Tampereen yliopistoon oli vuonna 2013 yhteensä hakijaa, joista 12,7 % (2 382) sai opiskelupaikan (2012: ; 13 %; 2 257). Hyväksyttyjen prosenttiosuus oli TaY:ssa yliopistojen pienin. Tampereen teknilliseen yliopistoon oli vuonna 2013 yhteensä hakijaa, joista 26,3 % (1 485) sai opiskelupaikan. (2012: 5 288; 30 %; 1 561). Hyväksyttyjen osuus oli TTY:ssä isompi kuin muissa teknillisissä korkeakouluissa. Kortti 23 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite 15

16 strategiakortit Tampere on korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen keskittymä Valtuustokauden tavoite Tamperelaiset oppilaitokset ovat vetovoimaisia Toimenpiteet korkeakoulujen strategisten muutosten edistämisessä Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uusi seudullinen oppilaitos on käynnistänyt toimintansa Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän johtaja Kirsi Koski Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Tampereen seudun ammattiopisto Tredu on toiminut yhtenäisenä oppilaitoksena elokuusta 2013 saakka. Tredu on Suomen suurin ammatillinen oppilaitos, jossa vuonna 2013 opiskeli ammatillisessa peruskoulutuksessa noin opiskelijaa. Lisäksi ammatti- ja erikoisammattitutkintoja ja muita koulutuksia suoritti yli opiskelijaa ja oppisopimuskoulutuksessa opiskeli noin opiskelijaa. Tredun sisällä toimintatapoja on yhtenäistetty, henkilöstön toimenkuvia on tarkennettu ja opetussuunnitelmatyö etenee. Tredun organisointia kehitetään edelleen vastaamaan paremmin toiminnallisiin haasteisiin. Tietojärjestelmien käytön optimointia on jatkettu ja ydinprosessien kuvaaminen sekä palveluverkon uudistamisen suunnitelmat etenevät. Palautejärjestelmien kehittäminen on aloitettu ja projektitoimintaa on kehitetty ja yhtenäistetty. Toimipisteiden ja koulutusalojen uusien toimintamahdollisuuksien tarkasteleminen on aloitettu. Kortti 24 Kaupunkiseutua rakennetaan kokonaisuutena yhdessä naapurikuntien kanssa Valtuustokauden tavoite Kaupunkiseudun yhteistyötä ja toteutettujen hankkeiden vaikutuksia on arvioitu Yhteistyöhankkeiden toteutustilanne Valmius Tampereen ja Oriveden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen täysimääräiseen toimeenpanoon vuoden 2014 alusta alkaen on olemassa Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Mikko Aaltonen, talous- ja liiketoimintaryhmän johtaja Juha Yli-Rajala ja hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän johtaja Kirsi Koski Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Yhteistoiminta-alueen täysimääräinen toimeenpano valmisteltiin vuonna 2013 siten, että se toteutuu suunnitellusti vuoden 2014 alusta. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA): Oriveden sosiaalityön palvelut ovat siirtyneet Tampereen palvelutuotantoon vuoden 2013 alussa. Oriveden terveydenhuoltopalvelujen ja kehitysvammaisten avopalvelujen siirtoa Tampereen vastuulle vuonna 2014 valmisteltiin suunnitellusti. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (MA): Sisäiset palvelusopimukset vuodelle 2014 kattavat myös Oriveden ikäihmisten palvelut. Myös Oriveden ulkoiset sopimukset on siirretty Tampereen kaupungille. Oriveden ikäihmisten palvelujen rakennemuutos päätettiin toteuttaa osana Tampereen palvelurakennemuutosta. Kokonaisvalmistelu (JYR, KK): Yhteistoiminta-alue on aloittanut toimintansa täysimääräisesti vuoden 2014 alusta. Oriveden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on sisällytetty lautakuntien vuosisuunnitelmaesityksiin. Kortti TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite

17 strategiakortit Kaupunkiseutua rakennetaan kokonaisuutena yhdessä naapurikuntien kanssa Valtuustokauden tavoite Kaupunkiseudun yhteistyötä ja toteutettujen hankkeiden vaikutuksia on arvioitu Yhteistyöhankkeiden toteutustilanne Toisen MAL-sopimuksen toteutus on käynnistynyt Apulaispormestari Pekka Salmi, kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala ja talous- ja liiketoimintaryhmän johtaja Juha Yli-Rajala MAL II sopimus allekirjoitettiin helmikuussa Aiesopimuksen 1. vuoden seurantaraportin kokoaminen on käynnissä. Valtion ja kuntien seurantakokous pidetään toukokuussa Rakennesuunnitelman uudistaminen on käynnistynyt tavoitteiden vahvistamisella ja vaihtoehtojen laadinnalla. Kunnat lausuvat vaihtoehdoista maaliskuussa Kaupunkiseudun liikennetutkimus on valmistunut, ja liikennemalli on päivitetty. Ara on hyväksynyt seudun kuntien esitykset tonttien enimmäishintojen korottamisesta. Lähijunaliikenteen kehittämisohjelman toimeenpano on edennyt siten, että juniin soveltuvan seutulipun käyttöönotto oli kesäkuussa Vr-seutulippu on käytössä Nokian ja Lempäälän suunnilla. Neuvottelu lipputuotteen kehittämisestä ja laajentamisesta mm. Orivedelle on käynnissä. Tampereen rautatieaseman alueen yhteissuunnitteluhanke on käynnistynyt Tampereen asemakeskus - hankkeen nimellä. Hankkeesta on julkaistu ensimmäisen vaiheen visioita. Tampere-Pirkkalan lentoaseman tulevaisuutta visioiva hanke on päättynyt ja tulokset raportoidaan helmikuussa. Pienten MAL-hankkeiden toteutus etenee ELY-keskuksen ja kuntien rahoittamana. Mm. pyöräilyn seudullinen viitoitussuunnitelma on valmistunut, ja Pirkkalan ja Kangasalan suuntien laatukäytävien reittisuunnittelu on käynnissä. Kaupunkiseutua rakennetaan kokonaisuutena yhdessä naapurikuntien kanssa Valtuustokauden tavoite Kaupunkiseudun yhteistyötä ja toteutettujen hankkeiden vaikutuksia on arvioitu Kortti 26 Kaupunkiseudun yhteistyön vaikuttavuuden arvioinnin toteutustilanne Kuntarakennelain velvoitteet täyttävä selvitystyö on käynnissä Tampereen kaupunkiseudun kunnat toteuttavat Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen selvitystä Selvitysmiehenä toimii emeritus maaherra Rauno Saari. Työn tavoitteena on tukea hyvinvointia, elinvoimaa ja kestävää kehitystä kaupunkiseudulla. Selvityksessä tarkastellaan monipuolisesti erilaisia yhteistyön organisointivaihtoehtoja. Selvityksen tavoitteena on myös vastata tulevan kuntarakennelain selvitysvelvoitteisiin. Selvitys on edennyt suunnitellusti seutuselvittäjän johdolla ja ohjausryhmän ohjaamana. Selvitysraportti ja selvitysmiehen ehdotus julkistetaan Selvitys päättyy suunnitellusti , kunnat ottavat kantaa selvitysmiehen ehdotuksiin ja mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin Kortti 27 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite 17

18 strategiakortit Kaupunkirakenne ja ympäristö Kortit Kaupunkirakenne on ehyt ja tiivis ja keskusta on elävä Valtuustokauden tavoite Kantakaupungin tiivistymiselle on luotu edellytykset Kaavoitettu ja rakennettu asuin- ja muu kerrosala/vuosi Asuinkerrosalaa on asemakaavoitettu kerrosneliömetriä ja muuta kerrosalaa kerrosneliömetriä; asemakaavoissa on luotu mahdollisuus 300 pientaloasunnon rakentamiseen Apulaispormestari Pekka Salmi Asuinkerrosalaa on asemakaavoitettu noin kerrosneliömetriä ja muuta kerrosalaa kerrosneliömetriä. Asemakaavoissa on luotu mahdollisuus 395 uuden pientaloasunnon rakentamiseen, ja niistä 103 sijoittuu omakotitonteille. Kortti 28 Kaupunkirakenne on ehyt ja tiivis ja keskusta on elävä Valtuustokauden tavoite Kantakaupungin tiivistymiselle on luotu edellytykset Kantakaupungin täydennysrakentamisen toteutustilanne Kantakaupungin täydennysrakentamisen yleissuunnittelua on jatkettu ja se on painottunut joukkoliikenteen laatukäytävien ympäristöön Apulaispormestari Pekka Salmi Kalevanrinteen asemakaavoituksen yleissuunnitelma ja Haukiluoman EHYT-yleisuunnitelma ovat valmistuneet ja ne on hyväksytty asemakaavoituksen pohjaksi. Tesoman EHYT-yleissuunnitelma on viimeistelyvaiheessa. Hakametsän EHYT-yleissuunnitelma on käynnistetty ja siinä hyödynnetään kaupunkiraitiotien valmistuvaa yleissuunnitelmaa. Yleissuunnitelmat sijoittuvat joukkoliikennekäytävien varrelle. Yleissuunnittelun tueksi on käynnissä avoimien maisematilojen selvitys sekä korkean rakentamisen selvitys aluekeskuksiin. Selvitykset valmistuvat vuonna Kortti TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite

19 strategiakortit Kaupunkirakenne on ehyt ja tiivis ja keskusta on elävä Valtuustokauden tavoite Kantakaupungin tiivistymiselle on luotu edellytykset Täydennysrakentamisen osuus asemakaavoitetusta kerrosalasta Täydennysrakentamisen osuus asemakaavoitetusta kerrosalasta on 50 prosenttia Apulaispormestari Pekka Salmi Täydennysrakentamisen osuus asemakaavoitetusta kerrosalasta on 79 prosenttia. Kortti 30 Joukkoliikenne on sujuvin vaihtoehto - Valtuustokauden tavoite Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on vähintään 18 prosenttia Joukkoliikenteen matkustajamäärä Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 3 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna Apulaispormestari Pekka Salmi Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat vuonna 2013 noin puoli prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna Tavoitteen mukainen kolmen prosentin kasvu ei toteutunut vuonna Kysynnän hiipumiseen on vaikuttanut merkittävästi Tampereen työllisyystilanteen negatiivinen kehittyminen. Työmatkaliikenteen vähentyminen vähentää myös joukkoliikenteen kysyntää. Vuonna 2013 tehtiin noin 30,5 miljoonaa matkaa, mikä on runsaat matkaa enemmän kuin vuonna Tavoitetta ei saavutettu. Kortti 31 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite 19

20 strategiakortit Joukkoliikenne on sujuvin vaihtoehto Valtuustokauden tavoite Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on vähintään 18 prosenttia Toimenpiteet seudullisen monimuotoisen joukkoliikenteen edistämiseksi Kaupunkiraitiotien 1. vaiheen hankesuunnitelma on valmistunut Apulaispormestari Pekka Salmi Kaupunkiraitiotien yleissuunnitelman laatiminen käynnistyi tammikuussa Yleissuunitelma jakautuu kahteen suunnitteluvaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään valinta jatkosuunnitteluun valittavasta ensimmäisestä raitiotielinjasta alustavan yleissuunnitelman reittivaihtoehdoista. Toisessa suunnitteluvaiheessa laaditaan yleissuunnitelma valitusta raitiotielinjasta, arvioidaan sen vaikutukset ja verrataan runkobussivaihtoehtoon. Suunnittelutyö on edennyt aikataulun mukaisesti. Raitiotien alustavaan yleissuunnitelmaan jääneistä reittivaihtoehdoista on tehty välipäätös kaupunginvaltuustossa lukuun ottamatta Pispalan kannaksen ratkaisua, josta kaupunginvaltuusto päätti Yleissuunnitelman rinnalla laaditaan selvitystä raitiotien hankinta- ja rahoitusmallista. Yleissuunnitelma valmistuu keväällä Kortti 32 Joukkoliikenne on sujuvin vaihtoehto - Valtuustokauden tavoite Pyöräilyn ja muun kevyen liikenteen kulkumuoto-osuus on kasvanut Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä koneellisissa laskentapisteissä mitattuna Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on kasvanut 1 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna Apulaispormestari Pekka Salmi Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä laskentapisteissä on vuonna 2013 ollut 1 prosentin pienempi kuin vuonna Kesäkauden ( ) pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on ollut vastaavasti 4 prosenttia pienempi kuin vuoden 2012 kesäkaudella. Pyöräilijöiden määrät ovat kuitenkin kasvaneet viimeisen viiden vuoden ( ) aikana 5 prosenttia. Vuosittaisiin pyöräilijämääriin vaikuttavat useat tekijät kuten säätila ja taloustilanne mm. työttömyyden kautta. Tavoitetta ei saavutettu. Kortti TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite

Lisätietoliite Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/2013

Lisätietoliite Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/2013 13Lisätietoliite Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/2013 Sisällys strategiakortit... 3 Toiminnalliset tavoitteet...4 Kuntalainen ja hyvinvointi Kortit 1 15...4 Elinvoima ja kilpailukyky Kortit 16

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/2012 LISÄTIETOLIITE. Strategiakortit Talousarvion yksikkökohtainen toteumavertailu

TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/2012 LISÄTIETOLIITE. Strategiakortit Talousarvion yksikkökohtainen toteumavertailu TAMPEREEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 12/2012 LISÄTIETOLIITE Strategiakortit Talousarvion yksikkökohtainen toteumavertailu STRATEGIAKORTIT Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2012 talousarviossa 57 suoraan

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Kehysorganisaation näkökulma 3.12.2013 tilaajapäällikkö Lauri Savisaari Kehysorganisaatio? KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015 näköalojen kaupunki Pormestari Anna-Kaisa Ikosen esitys vuoden 2015 talousarvioksi Tampereen kaupunkistrategia 2025 27.10.2014 Tampere 2015 talousarvion lähtökohdat

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Toteutus Tableau-ohjelmistolla Tampereen kaupunki Konsernihallinto, controller Riikka Hannelius 1 Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä 30.11.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu hanke (Asiakas-tuottajamalli) riitta.pylvanen@jykes.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin

Lisätiedot

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

Jyväskylän palvelusetelitoiminta Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen Mitä on perusopetuksen jälkeinen koulutus?

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi

Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi Toisen asteen koulutuksen kehittämisseminaari Technopolis Yliopistonrinne 12.5.2015 palvelutuotantojohtaja Tarja

Lisätiedot

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013 Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus Salmia 4.-5.11.2013 Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN LASTEN, NUORTEN JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN LASTEN, NUORTEN JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN LASTEN, NUORTEN JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ Lanula 20.1.2009 Elala 27.1.2009 Lanula 22.2.2011 21, Elala 7.3.2011 16

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015. Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Alueellinen ja valtakunnallinen kehittämistoiminta ja hankkeet Oulunkaaren kehittämistoiminta Perustuu Oulunkaaren strategiaan, palvelujen järjestämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot