Lisätietoliite TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lisätietoliite TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013"

Transkriptio

1 13Lisätietoliite TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013

2 Sisällys strategiakortit... 3 Toiminnalliset tavoitteet...4 Kuntalainen ja hyvinvointi Kortit Elinvoima ja kilpailukyky Kortit Kaupunkirakenne ja ympäristö Kortit Sisäinen toiminta ja johtaminen Kortit Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet Kortit 53 60b...31 Pirkanmaan pelastuslaitos Kortit 61a 61c Liikelaitokset Kortit 62-70b Tytäryhteisöt Kortit 71a-92c...47

3 strategiakortit strategiakortit Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2013 talousarviossa 52 suoraan kaupunkistrategiasta johdettua sitovaa toiminnallista tavoitetta. Talousarviossa asetettiin sitovat toiminnalliset tavoitteet myös hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille, liikelaitoksille ja Pirkanmaan pelastuslaitokselle. Lisäksi tytäryhteisöille asetettiin tavoitteita, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon ja ohjaavat omistajan edustajien toimintaa. Toiminnan ja talouden katsauksessa 12/2013 raportoidaan kaikista vuoden 2013 talousarviossa asetetuista toiminnallisista tavoitteista. Ensimmäistä kertaa koko vuonna raportoidaan tytäryhteisöjen tavoitteiden toteutumisesta. Myös hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille asetetuista yhteisistä tavoitteista työhyvinvoinnin ja palvelutuotannon tuottavuuden parantumista koskien raportoidaan nyt ensimmäistä kertaa. Lisäksi Pirkanmaan pelastuslaitoksen työhyvinvoinnin parantumista koskevasta tavoitteesta ja liikelaitosten yhteisistä tavoitteista työhyvinvoinnin ja asiakastyytyväisyyden parantumista koskien raportoidaan nyt ensimmäistä kertaa. Kaupunkistrategiasta suoraan johdettujen tavoitteiden toteumat löytyvät strategiakorteista Hyvinvointipalvelujen tavoitteiden toteumat löytyvät korteista 53 60, Pirkanmaan pelastuslaitoksen tavoitteiden toteumat korteista 61a-61c, liikelaitosten tavoitteiden toteumat korteista ja tytäryhteisöjen tavoitteiden toteumat korteista Kukin strategiakortti sisältää pormestarin arvion siitä, kuinka tavoite saavutettiin vuoden 2013 loppuun mennessä. Aalborgin sitoumusten mukaiset kestävää kehitystä edistävät tavoitteet on osoitettu puusymbolilla. Strategiakorttien symbolit Tavoitetta ei saavutettu. Tavoite on osittain saavutettu.? Tavoitteen saavuttamista ei voida vielä arvioida Aalborgin sitoumusten mukainen kestävän kehityksen tavoite TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite 3

4 strategiakortit Toiminnalliset tavoitteet Kuntalainen ja hyvinvointi Kortit 1 15 Elinvoima ja kilpailukyky Kortit Kaupunkirakenne ja ympäristö Kortit Sisäinen toiminta ja johtaminen Kortit Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet Kortit Pirkanmaan pelastuslaitos Kortit 61a 61c Liikelaitokset Kortit Tytäryhteisöt Kortit Kuntalainen ja hyvinvointi Kortit 1 15 Kuntalaisten hyvinvointi on parantunut Valtuustokauden tavoite 1.1 Palvelujen painopiste on ennaltaehkäisyssä 1.2 Kaupunki mahdollistaa ja tukee asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja Uudet ennaltaehkäisevät ja terveyttä edistävät toimenpiteet palveluissa Palveluissa on lisätty uusia ennaltaehkäiseviä, erityisesti syrjäytymistä ehkäiseviä, ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Mikko Aaltonen ja apulaispormestari Olli-Poika Parviainen Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Joustavaa esi- ja alkuopetusta toteutettiin 26 yhteistyötiimissä. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistui lasta (2012: 1 616) kun yksityisten palveluntuottajien ap-ip-toimintaan osallistui 892 lasta (2012: 823). Harrastava iltapäivä -toiminnan tarjonta kasvoi. Liikunnallisten kerhojen osuus oli lähes 50 %. Perhepiste Nopean palvelu kattoi kaikki koulualueet. Matalan kynnyksen palvelupiste Nuorten talo käynnisti toimintansa Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö 0-2-vuotiaiden lasten perheiden tueksi vakiintui. Lasten, nuorten ja perheiden päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämistyö käynnistyi. Perheneuvolaan vakiintui lasten, nuorten ja perheiden neuropsykiatrisissa pulmatilanteissa palvelua tarjoava nepsy-tukitiimi. Kouluterveydenhuollossa aloitettiin rokotusohjelman mukaiset kohdunkaulan syövän esiastemuutoksia ehkäisevät papilloomavirusrokotukset. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA): Työttömien terveystarkastuksia on kehitetty yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Sosiaalinen kuntoutus kilpailutettiin ja tuottajaksi valittiin 6 järjestöä. Terveystutka -sivusto avattiin palveluntarjoajille. Terveysnysse-pilotti päättyi joulukuussa ja siellä asioi pääasiassa yli 60-vuotiaat naiset. 75 % asiakaskäynneistä olisi ilman Terveysnysseä toteutunut esim. terveysasemalla. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (MA): Palvelukeskustoiminnan sisältöä kehitettiin. Uusina palveluina Taatalan, Keinupuiston ja Viola-kodin palvelukeskuksissa alkoi muun muassa ennakoivaa ryhmätoimintaa, sosiaalista neuvontaa ja saunapalvelua. Kuuselan palvelukeskuksessa aloitettiin seniorineuvolatoimintaa. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Toisen asteen koulutuksen hankkeissa on madallettu perusasteen ja toisen asteen koulutuksen rajapintaa, tuettu ammatillisten opintojen loppuunsuorittamista ja maahanmuuttajien lukio-opintojen etenemistä sekä kehitetty uusia väyliä opiskelijoille, joiden ammatillinen tutkinto on jäänyt kesken. Yhteistoimintaa etsivän nuorisotyön työntekijöiden ja kuntien nuorten palveluiden välillä on tiivistetty. Lukiokoulutuksessa on lisätty ennaltaehkäisevää ryhmätoimintaa keskeytysten vähentämiseksi. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Liikkumisresepti- ja liikuntaneuvontahanketta laajennettiin käynnistämällä toiminta viidellä uudella terveysasemalla. Neuvontaa on järjestetty erilaisten tapahtumien yhteydessä ja apteekissa. Kortti 1 4 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite

5 strategiakortit Kuntalaisten hyvinvointi on parantunut Valtuustokauden tavoite 1.1 Palvelujen painopiste on ennaltaehkäisyssä 1.2 Kaupunki mahdollistaa ja tukee asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja Uudet ennaltaehkäisevät ja terveyttä edistävät toimenpiteet palveluissa Perusopetuksen oppilaille suunnatun alueellisen tuen sisältöä ja rakennetta on kehitetty Apulaispormestari Leena Kostiainen Perusopetuksen oppilaille suunnattu kaupunkikohtainen määritelmä yleisen, tehostetun ja erityisen tuen kriteereiksi on tehty. Oppilaita ohjataan tuen piiriin näiden kriteerien perusteella. Perusopetus seuraa tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden prosentuaalisia osuuksia kaikista oppilaista alueittain. Tehostetun tuen piirissä olevia oppilaita oli perusopetuksessa tilaston mukaan 7,72 %. Tehostetun tuen piirissä alueilla : itäinen 7,0 %, keskinen 8,0 %, läntinen 8,0 % alueen oppilaista. Erityisen tuen päätöksellä olevia oppilaita oli perusopetuksessa tilaston mukaan 6,74%. Erityisen tuen piirissä olevat oppilaat alueellisilla erityisluokilla : itäinen 3,0 %, keskinen 3,0 %, läntinen 3,0 % alueen oppilaista. Koko kaupunkia palvelevassa erityisopetuksessa oli 2,0 % koko kaupungin oppilasmäärästä. Kortti 2 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Kuntalaisten saama palvelu on sujuvaa riippumatta organisaatiorajoista ja tuottajasta /- Hoitotakuun ja sosiaalitakuun toteutuminen eri palveluissa Hoitotakuu ja sosiaalitakuu ovat toteutuneet Apulaispormestari Leena Kostiainen ja apulaispormestari Mikko Aaltonen (TETO) Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Hoitotakuu toteutui kaupungin nuorisopsykiatrian poliklinikalla, psykologipalveluissa sekä lasten ja nuorten suun terveydenhuollossa, jossa lasten oikomishoidon aloittamineen toteutettiin tarvittaessa alihankintana. Lasten ja nuorten poliklinikalla hoitotakuu toteutui kesän sulkuaikaa lukuun ottamatta. Opiskeluterveydenhuollossa keskitetyn ajanvaraus- ja neuvontapuhelimen puhelinajan laajennus otettiin käyttöön Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan vastaanotolle pääsee tarvittaessa samana päivänä. Lääkäreiden vastaanottoaikojen määrä oli kuitenkin elokuun alkua lukuun ottamatta riittämätön. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA): Perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa hoitotakuu toteutui tammi-joulukuussa. Hoidon tarpeen arviointi toteutui 3 arkipäivän kuluessa. Terveyspalvelujen neuvonnassa ja ajanvarauksessa otettiin käyttöön takaisinsoittopalvelu, joka paransi välitöntä yhteydensaantia. Keskimääräinen jonotusaika lääkärin vastaanotolle vaihteli 2-4 viikon välillä. Suun terveydenhuollossa yli 6 kk hoitotakuun piiriin kuuluvia palveluihin odottaneita ei ole ollut vuoden 2013 aikana. Ydinprosessin omalta tuotannolta tilaamassa erikoissairaanhoidossa hoitotakuu toteutui kaikilla erikoisaloilta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tuottaman erikoissairaanhoidon osalta viimeisin hoitotakuuraportointi on tilanteesta. PSHP:n hoitotakuuraportointi koskee tamperelaisten lisäksi myös muiden sairaanhoitopiirin jäsenkuntien asukkaita tilanteen mukaisesti hoitotakuu ei PSHP:ssa täysin toteutunut iho- ja sukupuolitautien, foniatrian, keuhkosairauksien, neurologian ja silmätautien erikoisaloilla, missä palvelutarpeen arviointikäyntiä ei pystytty toteuttamaan hoitotakuun mukaisesti. Sosiaalitakuu ei Tampereella alkuvuodesta toteutunut kaikkien toimeentulotukihakemusten suhteen, mutta elokuusta alkaen kaikki hakemukset oli käsitelty sosiaalitakuussa. Orivedellä kaikki hakemukset käsiteltiin sosiaalitakuussa vuoden 2013 aikana. Tavoite on osittain saavutettu. Kortti 3 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite 5

6 strategiakortit Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Kuntalaisten saama palvelu on sujuvaa riippumatta organisaatiorajoista ja tuottajasta Palveluketjujen toimivuutta parantavat toimenpiteet Palveluketjujen toimivuutta on parannettu Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Mikko Aaltonen, apulaispormestari Olli-Poika Parviainen, apulaispormestari Pekka Salmi, tilaajajohtaja Kari Hakari ja hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän johtaja Kirsi Koski Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Rakennemuutosta jatkettiin määrittelemällä palvelut eri palvelutarveluokkiin. Tämän avulla toteutetaan työkalu, jolla voidaan seurata, miten palveluiden painopistettä on kyetty siirtämään ennaltaehkäiseviin palveluihin siten, että vahvan tuen palveluiden tarve ja kustannukset vähenevät. Rakennemuutosta tukevat kolme joustavaa palvelupilottia käynnistyivät. Hyvinvointineuvolan moniammatillista tiimityötä kehitettiin. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA): Sosiaalisen asuttamisen ketjua on kehitetty edelleen lisäämällä yhteistyötä vuokra-asuntoyhtiöiden kanssa osana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa. Neurologisen potilaan hoitoketjuun liittyvää työnjakoa on kehitetty. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (MA): Ikäihmisten palvelujen rakennemuutos on edennyt ja työtä jatketaan linjausten mukaan. Tehostetussa palveluasumisessa lisättiin sekä palvelusetelillä tuotettavien että ostettavien paikkojen määrää. Lisäksi päätettiin pilotoida kotona tapahtuvaa päihdekatkaisuhoitoa vuonna Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Työllisyydenhoidon kuntakokeilussa on kehitetty kaupungin ja muiden toimijoiden yhteistyönä pitkään työttömänä olleille työelämään ja koulutukseen johtavia katkeamattomia palvelupolkuja. Alkavien ja toimivien yritysten palveluiden palveluketjuja on parannettu. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Liikunnanohjaajien liikuntaneuvonta viidellä terveysasemalla käynnistyi. Liikunnanohjaajat pääsevät rajoitetusti käsiksi myös asiakkaiden potilastietoihin, mikä helpottaa hoitoketjua. Kaupunkiympäristön kehittäminen (PS): Maankäytön hankehallintaa on kehitetty kaavojen ohjelmoinnin ja seurannan osalta. Käynnistettiin kaupunkiympäristön kehittämisen, kaupunkikonsernin liikelaitosten ja tytäryhtiöiden välisen toimintamallin kehittämiseen tähtäävä kehitystyö. Tavoitteena on mm. kadulla tehtävien töiden aiheuttamien haittojen vähentäminen töiden yhteensovitusta parantamalla. Hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmä (KK): Koukkuniemessä kehitettiin asukaslähtöistä toimintatapaa asukkaiden, omaisten ja henkilöstön kanssa. Kortti 4 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palveluverkko on tasapuolinen ja toimiva Varhaiskasvatuspalveluiden alueellinen kattavuus Alle kouluikäisen väestön lisääntyvään palvelutarpeeseen on vastattu alueellisesti Apulaispormestari Leena Kostiainen Vuonna 2013 avointen varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevien lasten osuus suhteessa päiväkotihoidossa oleviin lapsiin kasvoi vuonna 2013 sen ollen 7,4 %. Vastaava luku vuonna 2012 oli 6,7 %. Vuonna 2013 oman tuotannon avoimen varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten määrä kasvoi 63 lapsella verrattuna vuoteen Avoimen varhaiskasvatuksen piirissä oli 545 lasta vuonna Ostopalvelu- ja palvelusetelipäivähoidossa olevien avoimen varhaiskasvatuksen kerhopalveluiden piirissä oli 92 lasta (vuonna 2012: 78 lasta). Kaikilla viidellä palvelualueella vähintään 90 % alueen päivähoitoikäisistä lapsista kyetään hoitamaan oman palvelualueen päivähoitopaikoissa (Kotialue-sijoitusalue-tilasto, maaliskuu 2013). Kortti 5 6 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite

7 strategiakortit Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palvelutarjonta on monipuolista ja sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa /- Palvelusetelien käyttöönoton tilanne Palveluseteli on otettu käyttöön uusissa palveluissa Apulaispormestari Leena Kostiainen ja apulaispormestari Mikko Aaltonen (IKI) Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Päivähoidon palvelusetelin sääntökirjasta ja palvelusetelin arvosta päätettiin lautakunnassa. Päiväkotihoidossa palveluseteli otettiin käyttöön elokuussa Palvelusetelipalveluiden piirissä oli 157 lasta (31.12.) yhteensä viidessä päiväkodissa. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (MA): Palvelusetelin käyttö ei ole ikäihmisten palveluissa laajentunut uusiin palveluihin odotettaessa sähköisen palvelusetelijärjestelmän valmistumista ja käyttöönottoa. Palvelusetelin käyttö on kuitenkin lisääntynyt erityisesti tehostetussa palveluasumisessa. Tavoite on osittain saavutettu. Kortti 6 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palvelutarjonta on monipuolista ja sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa Uudet sähköiset palvelut Sähköisiä palveluja on laajennettu Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Mikko Aaltonen, apulaispormestari Olli-Poika Parviainen ja apulaispormestari Pekka Salmi Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Opetussuunnitelmallisten painotusten opas, 3. luokan oppilaiden hakeutuminen kyseisiin painotuksiin sekä 1. luokalle ilmoittautuminen toteutettiin perusopetuksessa sähköisesti. Sähköinen äitiyskorttipalvelu on kehitys- ja koekäyttövaiheessa muutamissa äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä äitiysultrassa. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Elinkeino- ja matkailupalveluiden verkkoportaalissa on otettu käyttöön mobiilisovellus matkailukartasta, teemareittisovellus, reaaliaikainen matkailuneuvontapalvelu ja matkasuunnitelmatyökalu. Toisen asteen koulutus on ottanut käyttöön yhteisen opiskelijahallintojärjestelmän sekä kehittyneemmän verkko-oppimisympäristön. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA): Tampereella toimivien sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden palvelut yhteenkokoavan Terveystutka-palveluportaalin käyttöönottoa on valmisteltu keräämällä palveluntuottajia portaaliin. Kuntalaisten omien terveystietojen hallintaan ja omahoitoon suunnitellun Terveystaltio-palvelun toteuttajataho kilpailutettiin joulukuussa Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (MA): Tehtiin selvitys Kotitorin Internet-portaalin kehittämiseksi. Yhdessä Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK), Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA) kanssa: Suurten kuntien yhteinen sähköinen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä on kilpailutettu ja toimija valittu. Kaupunkiympäristön kehittäminen (PS): Paikkatietoja on avattu, mistä on saatu Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto ry:n tunnustuspalkinto Katutilavalvonta ja rakennusvalvonta pilotoi lupapiste.fi-palvelua, jossa kansalaiset, yritykset ja yhteisöt hoitavat lupa- ja ilmoitusasiansa vuorovaikutuksessa viranomaisten ja muiden osapuolten kanssa. Otettiin käyttöön tekstiviestipalvelu, jolla tiedotetaan kaduilla tehtävistä puhtaanapitotöistä. Tampereen joukkoliikenteen matkakortin nettilatauspalvelua on kehitetty. S ivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Piki-verkkokirjastoa laajennettiin Satumetso-hakujärjestelmällä sekä mobiiliversiolla älypuhelinten käyttäjille. Tampereen kaupungin avustusten haun ja valmistelun mahdollistavan järjestelmän käyttöönotosta on käynnistynyt esiselvitys. Kortti 7 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite 7

8 strategiakortit Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palvelutarjonta on monipuolista ja sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa Uudet käytännöt palvelujen kehittämiseksi yhdessä asiakkaiden ja palvelutuottajien kanssa Palvelujen kehittämisen toimintamallia on uudistettu yhteistyölähtöiseksi Tilaajajohtaja Kari Hakari ja hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän johtaja Kirsi Koski Tilaajaryhmä (KH) ja hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmä (KK): Tampereen kaupungilla on käynnistynyt useita kehittämishankkeita, joiden osana edistetään asiakkaiden osallistumista palveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Esimerkiksi Annala-Kaukajärven lähivoimala-pilotissa luodaan yhdessä asiakkaiden ja alueen asukkaiden kanssa lapsia ja nuoria tukevaa ja vanhempia sitouttavaa palvelukokonaisuutta, jota Tampereen kaupunki tukee yhteistyössä järjestöjen kanssa moniammatillisesti. Samanlainen toimintamalli on myös Älä o tumput suarana sekä Lasten ja perheiden talo -piloteissa. Osana Oma Tesoma -hanketta on aloitettu kehittämään matalan kynnyksen palvelukokonaisuuksia yhdessä asiakkaiden kanssa. Toimintamallia osallistumisesta osana palveluprosessia kootaan Asiakkuuden hallinta ja kehittäminen -projektissa. Tilaajaryhmä (KH): Perheverkko, joka yhdistää kaupungin palvelujen, kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien asiantuntemusta ja voimia tamperelaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi, on vakiinnuttanut toimintansa osana lasten ja nuorten kasvun tukemisen kehittämistä. Lasten ja nuorten palveluiden rakennemuutosta on valmisteltu yhteistyössä oman tuotannon eri tuotantoalueiden kanssa, osittain myös Perheverkon kanssa. Lasten vanhempien ja lasten ja nuorten kasvun tukemisen yhteistyöryhmä on vakiinnuttanut toimintansa yhtenä palveluiden kehittämisen foorumina. Kaupungin ja yhdistysten välisen yhteistyön ja avustamisen periaatteiden uudistaminen käynnistyi keväällä ja valmistelutyö jatkuu edelleen. Yhdistyksille on toteutettu kysely ja teemoja on syvennetty yhteistyön kehittämisen työpajoissa. Kortti 8 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Valtuustokauden tavoite Palvelut vastaavat kuntalaisten kulttuuritaustojen moninaisuuteen /- Monikulttuurisuuteen vastaavien palvelujen kehittämis- ja laajentamistoimenpiteet Monikulttuurisuutta edistäviä hyviä käytäntöjä on vahvistettu Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Mikko Aaltonen (TETO) ja apulaispormestari Olli-Poika Parviainen Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Pakolaisten ja maahanmuuttajien kotoutumista tukevan MAKO-hankkeen avulla päivitettiin lasten ja nuorten terveyspalvelujen asiakkaille ja ammattilaisille suunnattua ohjeistusta, vahvistettiin henkilöstön osaamista ja kartoitettiin jatkokehittämistyön tarpeita. Perusopetuksen monikielisten oppilaiden määrä kasvoi, ja nyt heitä on 9,7 % oppilaista. Syksyn aikana aloitti viisi erikielistä vanhempainkoulua. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Tredea järjesti työnantajille kolme kansainvälisen rekrytoinnin tapahtumaa. Työnantajien ja kansainvälisten osaajien kohtaamiseksi on aloitettu Talent Tampere -palvelumallin kehittäminen. Työperusteisille maahanmuuttajille ja Tampereen kaupungin yksiköiden maahanmuuttajaharjoittelijoille järjestettiin työelämään räätälöityjä suomen kielen koulutuksia. Mentorointiohjelmalla tuettiin työuransa alussa olevien maahanmuuttajien pääsyä työelämän verkostoihin. Toisen asteen maahanmuuttajakoulutuksen hankkeessa "Osallisuuden avain" kehitettiin uudet koulutusmallit heikon koulutaustan omaaville maahanmuuttajanuorille. Aikuisten perusopetus vakiinnutettiin osaksi aikuislukion toimintaa ja luku- ja opiskelutaitojen opetus osaksi Tredun toimintaa. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA): Ei raportoitavaa tammi-joulukuussa. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Liikunta-, kulttuuri- ja museopalvelut järjestivät yhdessä poliisin kanssa Tampere by Bike -pyöräilytapahtuman maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Hervannan uimahallissa käynnistyi maanantain naistenvuorolla uimakoulu maahanmuuttajataustaisille naisille ja tytöille (yhteensä 76 käyntikertaa syksyn aikana). Vapriikin Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet -näyttely toimii kokonaan venäjäksi (myös audio-opastus). Tavoite on osittain saavutettu. Kortti 9 8 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite

9 strategiakortit Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Valtuustokauden tavoite Ikäihmisistä 91 prosenttia asuu kotona, vähintään 4 prosenttia tehostetussa palveluasumisessa ja enintään 5 prosenttia pitkäaikaisessa laitoshoidossa /- 1. Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista yli 75-vuotiaista ja 2. Tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden suhteelliset osuudet kaikista yli 75-vuotiaista Ikäihmisistä vähintään 91 prosenttia asuu kotona, vähintään 4,5 prosenttia tehostetussa palveluasumisessa ja enintään 4,5 prosenttia pitkäaikaisessa laitoshoidossa viimeistään Jukolan peruskorjauksen ja Impivaaran uudisrakennuksen valmistuttua Apulaispormestari Mikko Aaltonen (IKI) Vuoden 2013 lopussa yli 75-vuotiaista 5,3 prosenttia asui tehostetussa palveluasumisessa, 4,1 prosenttia pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja 90,6 prosenttia kotona. Vuonna 2013 tehostetun palveluasumisen paikkojen suuri lisäys loppuvuodesta vaikutti siihen, että kotona asuvien osuus vähentyi hetkellisesti vuoden vaihteessa. Asukkaat muuttivat Impivaaran uudisrakennukseen lokakuun lopussa Peruskorjatun Jukolan käyttöönotto tapahtui Tavoite on osittain saavutettu. Kortti 10 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Valtuustokauden tavoite Lasten ja nuorten kotona asumista tuetaan ja perhehoidon osuutta sijaishuollossa on lisätty Perhehoitovuorokausien osuus suhteessa ostopalvelulaitosvuorokausien määrään Perhehoidon osuus lasten ja nuorten sijaishuollon hoitovuorokausista on vähintään 56 prosenttia Apulaispormestari Leena Kostiainen Vuonna 2013 perhehoidon osuus sijaishuollon vuorokausista oli 56,39 %. Vuonna 2012 prosenttiluku oli 54,6 %. Perhehoidon prosenttilukuun ei ole laskettu mukaan läheisverkostosijoituksia lukujen vertailtavuuden vuoksi, mutta myös perhehoidossa toteutuneiden läheisverkostosijoitusten osalta todetaan vuonna 2013 kasvua vrk (65,5%). Kortti 11 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite 9

10 strategiakortit Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Valtuustokauden tavoite Lasten ja nuorten kotona asumista tuetaan ja perhehoidon osuutta sijaishuollossa on lisätty - Lastensuojelutarpeen selvittämiseen kuluva aika Lastensuojelutarve on selvitetty kaikilla sosiaalityön alueilla enintään 90 vuorokauden kuluessa Apulaispormestari Leena Kostiainen Lastensuojelulain mukaan selvityksen tulee valmistua kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Vuonna 2013 valmistui 80 % lastensuojelutarpeen selvityksistä määräajassa (2012: 74 %). Tilanne kehittyi myönteisesti vuoden aikana: tammi-huhtikuussa toteuma oli 75 %, touko-elokuussa 81 % ja syys-joulukuussa 85 %. Selvityksen keskimääräinen kesto oli koko vuoden toteuman osalta 61 vuorokautta, huomionarvoista on viimeisen kolmanneksen aikana tapahtunut lasku siihenastisesta 63 vuorokaudesta 56 vuorokauteen. Eteläisellä alueella sisäilmaongelmien ja siitä seuranneen remontin vuoksi osa henkilöstöstä työskenteli maaliskuusta elokuuhun osin epätarkoituksenmukaisissa väistötiloissa. Eteläisen alueen tilannetta pyrittiin korjaamaan kohdennetuin toimenpitein. Alueen sosiaaliasemalla annettiin kaksi ylityömääräystä vuonna Ylityömääräys koski maaliskuussa 14 henkilöä 12 päivän aikana ja touko-kesäkuussa 11 henkilöä 24 päivän aikana. Lisäksi lastensuojelutarpeen selvitysten tekoa vahvistettiin sosiaalityöntekijän työparina työskennelleen ohjaajan työpanoksella välisenä aikana. Tilannetta vaikeutti myös lastensuojeluilmoitusten määrän kasvu sekä rekrytointiongelmat. Vuoden aikana oli haettavana kahdeksan sosiaalityöntekijän virkaa lapsiperheiden sosiaaliasemilla. Jokaisessa kolmessa haussa yksi virka jäi täyttämättä. Johtavan sosiaalityöntekijän virka saatiin täytettyä vasta kolmannella hakukierroksella hakijoiden vähäisyydestä johtuen. Toisaalta tehostettiin mm. työparityötä selvitysprosesseissa. Työpareina toimi lastensuojelun ammattilaisia (ohjaajia, perhetyöntekijöitä), joille tarjottiin sisäistä koulutusta alkuarviointimalliin. Lastensuojelutarpeen tilastoja seurataan esimiestasolla viikoittain. Selvitysten keston lisäksi niiden laatua on arvioitu. Tavoitetta ei saavutettu. Kortti 12 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Valtuustokauden tavoite Pitkäaikaisasunnottomien määrä on puolitettu - Pitkäaikaisasunnottomien määrä Pitkäaikaisasunnottomien määrä on vähentynyt vuoteen 2012 verrattuna valtion ja kaupungin välisen aiesopimuksen mukaisesti Apulaispormestari Mikko Aaltonen (TETO) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Pitkäaikaisasunnottomien määrä selvitettiin marraskuussa 2013 kuntien asuntomarkkinaselvityksen yhteydessä. Selvitys valmistui joulukuun 2013 puolivälissä. Vuonna 2013 pitkäaikaisasunnottomia oli 72, kun niitä oli vuonna 2012 vastaavana ajankohtana 64. Tulosta selittää osittain Tampereen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan sisältyvien uusien asumispalveluhankkeiden käynnistysten viivästyminen. Kaupunginhallitus hyväksyi valtion ja Tampereen kaupungin välisen aiesopimuksen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Ohjelmakauden tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen, sosiaalisen vuokra-asuntokannan käytön tehostaminen, uusien tukiasumisyksiköiden rakentaminen ja asunnottomuuden ennaltaehkäisy. Aiesopimuksen edellyttämä kokonaissuunnitelma on laadittu ja sitä toteutetaan. Vuonna 2013 on esimerkiksi kehitetty edelleen sosiaalisen asuttamisen ketjua lisäämällä yhteistyötä vuokra-asuntoyhtiöiden kanssa osana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa. Tavoitetta ei saavutettu. Kortti TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite

11 strategiakortit Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen ja omaehtoinen ja yhteisöllinen toiminta on lisääntynyt Valtuustokauden tavoite Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen vakiintuneiden ja vuorovaikutusta tukevien toimintatapojen avulla - Vuorovaikutteiset sähköisen osallistumisen muodot Uusi alueellinen sähköisen osallistumisen palvelu on otettu käyttöön Hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän johtaja Kirsi Koski Alueellinen sähköisen osallistumisen palvelu toteutetaan Valma-valmistelufoorumia uudistamalla. Kyselyiden kohdistaminen tulee mahdolliseksi alueellisesti ja esimerkiksi iän perusteella. Valmaa kehitetään kuntalaisportaalin yhteyteen Valma-kunpo-projektissa. Projekti päättyy helmikuussa 2014 ja uusi ohjelma on käyttövalmis maaliskuun alussa Käyttäjäkoulutus ja siihen liittyvä verkkokirjoittamiskoulutus toteutetaan helmi-maaliskuussa Kaupunkilaisille uusi Valma tarjoaa kehittyneempiä osallistumismahdollisuuksia: mm. ilmoituksia ja muistutuksia uusista kyselyistä, kommentointi- ja keskustelumahdollisuuksia, kiinnostuksen kohteiden rajaamista, paikkatiedon hyväksikäyttöä sekä helpompaa jakamista sosiaalisessa mediassa. Käyttäjä voi seurata valitsemiaan kiinnostuksen kohteita, kuten omaa aluettaan koskevia asioita. Tavoitteen saavuttaminen siirtyi vuodelle 2014 osaksi rahoitusongelmien vuoksi. Lopullinen rahoitus palvelulle järjestyi vasta vuoden 2013 syksyllä. Silloin se tuli kuntalaisportaalin kehittämisrahoista. Siksi uuden Valman alustaksi tuli kuntalaisportaali. Se osaltaan lisäsi hankkeen työtä ja hidasti toteutumista. Tavoitetta ei saavutettu. Kortti 14 Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen ja omaehtoinen ja yhteisöllinen toiminta on lisääntynyt Valtuustokauden tavoite Kuntalaisten mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen erilaisissa yhteisöissä ovat lisääntyneet /- Toimenpiteet yhteisöjen toimintaedellytysten edistämiseksi Yhteisöjen toimintaedellytyksiä on parannettu Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (SIVE) Yhdistystoimintaa on tuettu neljän lautakunnan toiminta-avustuksin yhteensä eurolla (v. 2012: euroa). Tilaajaryhmän johtoryhmässä käynnistettiin hanke kaupungin ja yhdistysten välisen yhteistyön ja avustustoiminnan kehittämiseksi. Touko-kesäkuussa kyselyllä kerättiin systemaattista tietoa yhdistyksiltä (184 vastaajaa) ja elokuussa teemoja jatkotyöstettiin neljässä työpajassa 87 yhdistyksen kanssa. Avustustoiminnan uudistamista on valmisteltu yhteistyössä neljän eri lautakunnan ja maahanmuuttajaneuvoston kanssa. Muutosesitykset viedään päätöksentekoon keväällä Koulutilojen iltakäytön pilotille on suunniteltu nettisivut, joiden käyttöönottoa on valmisteltu yhteistyössä liikuntapalvelujen ja tilaajaryhmän kesken. Sivuston käyttöönotto ei ollut vielä vuonna 2013 mahdollista Timmi-järjestelmän verkkomaksuliittymän toimitusongelmien vuoksi. Nettisivuilla mahdollistetaan koulutilojen iltakäytön varaus helmikuusta 2014 lähtien. Kulttuuripalvelut järjesti yhdessä Tampere-seuran, Kotiseutuliiton ja Pirkanmaan liiton kanssa kotiseutuyhdistysten verkostoitumistilaisuuden. Kulttuuripalvelut ja tilaajaryhmä järjestivät yhdessä Kulttuurikummit ry:n ja Taiteen edistämiskeskuksen kanssa syksyllä pirkanmaalaisille kulttuurin tuottajille ja yhdistyksille useita koulutus- ja sparraustilaisuuksia. Tavoite on osittain saavutettu. Kortti 15 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite 11

12 strategiakortit Elinvoima ja kilpailukyky Kortit Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Työllisyystilanne on parantunut /- Työttömyyden määrä, rakenne ja kunnan osuus työmarkkinatuesta Työvoimapalvelujen vaikuttavuus on parantunut Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Tammikuu 2013 Maaliskuu 2013 Kesäkuu 2013 Elokuu 2013 Lokakuu 2013 Joulukuu 2013 Joulukuu 2012 Työttömyysaste, % 15,1 15,0 16,1 15,7 15,7 17,1 14,7 Työttömät, yhteensä, hlöä Alle 25-vuotiaat työttömät, hlöä Yli vuoden työttömänä olleet, hlöä Yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneet, hlöä Kunnan osuus työmarkkinatuesta, kumulatiivinen, euroa Kokonaistyöttömyys nousi 2,4 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta. Työllisyystilanne on vaikea koko maassa, mutta Tampereella on edelleen valtakunnallisesti korkea työttömyysaste. Kuudesta suurimmasta kaupungista Tampereen työttömyysaste on suurin. Alle 25-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien määrät ovat nousseet hälyttävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneiden määrä on kasvanut 700:lla henkilöllä vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen kustannusten mittava nousu johtuu työttömyyden lisääntymisestä ja pitkittymisestä. Vuonna 2013 työllisyydenhoidon palvelut pääosin saavuttivat tai ylittivät niille asetetut vaikuttavuustavoitteet. Kaikista palvelun päättäneistä asiakkaista keskimäärin 46 % pääsi työhön, koulutukseen tai ohjautui jatkopalveluun (2012: 46 %). Jatkosijoittumistavoite vaihtelee palvelusta riippuen 35:stä 60:een prosenttiin palvelun päättävistä asiakkaista. Korkean työttömyyden vuoksi asiakkaiden määrä palveluissa lisääntyy, mikä saattaa heikentää vaikuttavuutta tulevaisuudessa. Tavoite on osittain saavutettu. Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Työllisyystilanne on parantunut Kortti 16 Työttömyyden määrä, rakenne ja kunnan osuus työmarkkinatuesta Työllisyydenhoidon uusi toimintamalli on otettu käyttöön ja työllisyydenhoidossa on käynnistetty kokonaisvaltainen kehittämistyö Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Työllisyydenhoidon palveluyksikön (TYPA) toiminta vakinaistettiin vuoden 2013 alusta ja työllisyydenhoidon palveluiden tilaaminen siirtyi kokonaisuudessaan osaamis- ja elinkeinolautakunnalle. TYPAn palveluprosessien ja palveluiden kehittäminen sekä kuvaaminen on käynnistetty. Myös työnantajapalveluiden kehitystyö on aloitettu. Lisäksi on käynnistetty palveluiden kohdentaminen ja kehittäminen yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneille työttömille. Tampere on mukana hallitusohjelman mukaisessa työllisyydenhoidon kuntakokeilussa, jonka tavoitteena on löytää ratkaisuja pitkäaikaistyöttömyyteen. Tampereen kuntakokeilussa kehitetään asiakasohjausta, palvelutarjontaa ja välityömarkkinoiden toimivuutta kaupungin eri yksiköiden, TE-toimiston, Kelan, oppilaitosten, työnantajien ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Kuntakokeilun myötä TYPAan on tullut kolme uutta palvelua asiakkaille. Keskitetyn palvelutarvearvioinnin kautta asiakkaat ohjataan TYPAn eri palveluihin. Kuntouttavan työtoiminnan päättäville asiakkaille tarjotaan työhönvalmennuspalvelua. Asiakkaita myös tuetaan aktiivisessa työn etsimisessä ja siirtymisessä välityömarkkinoiden kautta avoimille työmarkkinoille. Lisäksi työnantajayhteistyössä on aloitettu palvelu, jossa kaupungille tuella palkattu työntekijä siirretään toisen työnantajan (yrityksen) tehtäviin. 12 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite Kortti 17

13 strategiakortit Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Yritysten toimintaympäristön innovatiivisuutta ja uusien liiketoiminta-alueiden syntyä on vahvistettu Nousevien toimialojen* toimintaedellytysten kehittämistoimenpiteet, *Nousevat toimialat: terveysteknologia, palveluliiketoiminta, logistiikka, energiateknologia, hyvinvointi- ja elämystalous Yritysten uudistumisen mahdollistavia avoimuuteen ja innovatiivisuuteen pohjautuvia toimintaympäristöjä on kehitetty Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Yritysten uudistumisen mahdollistavia avoimuuteen ja innovatiivisuuteen pohjautuvia toimintaympäristöjä on kehitetty Avoin Tampere -hankkeessa. Hankkeen vuoden 2013 keskeisinä tavoitteina oli varmistaa innovaatioalustatoiminnan jatkuvuus sekä toimia siltana Innovatiiviset Kaupungit (INKA)- ohjelmaan ja tukea toiminnallaan sen tavoitteita. INKA-ohjelmaan on hyväksytty laaja kokonaisuus, joka tukee suoraan myös Avoin Tampere -ohjelman tavoitteita. Vuoden 2013 aikana Avoin Tampere -hankkeen tuloksena syntyi lähes 30 uutta, lähinnä ICT-alan Start-Up yritystä, hankerahaa on monistettu vuosille yhteensä yli 4 milj. euroa ja yksityistä rahaa alkaville ja kasvuvaiheen yrityksille on generoitu vuosien aikana yli 16 milj. euroa. Merkittävin uusi käynnistetty innovatiivisuutta tukeva toimintaympäristö on Mediapolis-hanke, jonka tavoitteena on luoda Tampereesta kansainvälisesti tunnettu viestinnän ja luovien alojen innovaatiokeskus. Lisäksi on vahvistettu Uuden tehtaan toimintakokonaisuuksia ja edistetty niiden ympärille syntyviä temaattisia osa-alueita, jotka synnyttävät uutta liiketoimintaa. ICT-alan rakennemuutokseen liittyviä aktiivisia toimenpiteitä on jatkettu ja uusia laadittu. Avoin Tampere -hanke on edennyt hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2013 säästöjen jälkeen Avoin Tampere hankerahaa käytettiin n. 1 milj.euroa euroa ja merkittäviä kustannuksia ei siirtynyt vuodelle Kaupunkiseudun näkyvyyttä on edistetty erilaisissa tapahtumissa. Kortti 18 Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Yritysten toimintaympäristön innovatiivisuutta ja uusien liiketoiminta-alueiden syntyä on vahvistettu Nousevien toimialojen* toimintaedellytysten kehittämistoimenpiteet, *Nousevat toimialat: terveysteknologia, palveluliiketoiminta, logistiikka, energiateknologia, hyvinvointi- ja elämystalous Yritysvaikutusten arviointia on kehitetty kaupungin päätöksenteossa Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Yritysvaikutusten arviointimallia on suunniteltu yhdessä sidosryhmien kanssa. Tuleva elinkeinojohtaja valmistelee mallin loppuun ja käynnistää sen toteutuksen. Kortti 19 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite 13

14 strategiakortit Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Yritysten toimintaympäristön innovatiivisuutta ja uusien liiketoiminta-alueiden syntyä on vahvistettu Nousevien toimialojen* toimintaedellytysten kehittämistoimenpiteet, *Nousevat toimialat: terveysteknologia, palveluliiketoiminta, logistiikka, energiateknologia, hyvinvointi- ja elämystalous Ympäristöliiketoiminnan edellytyksiä on kehitetty Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Cleantech- ja energia-alojen laaja selvitys valmistui joulukuussa Selvitys sisältää liiketoimintaympäristön ja -verkostojen kuvauksen. Cleantech-alan yrityksiksi lasketaan kuuluvan yli 20 yritystä (liikevaihto yhteensä yli 50 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa yhteensä yli 200 henkilöä) ja energia-alan yrityksiksi yli 15 yritystä (liikevaihto yhteensä yli 500 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa yhteensä yli 1300 henkilöä). Tietoja käytetään apuna kotimaisten ja kansainvälisten yritysten houkuttelemisessa Tampereen kaupunkiseudulle. Vuosittain seurattavaan mittariin liittyen palveluliiketoiminnan kehittymistä on edistetty muun muassa Tampereen yliopiston palveluinnovaatiohankkeen ja Tampereen teknillisen yliopiston teollisen palveluliiketoimintahankkeen avulla. Lisäksi seudun terveysteknologiaosaamisen markkinoinnin taustamateriaali on valmis ja tietoalan osaamiskärkien laaja taustamateriaali on päivitetty. Startup Tampere -hanke tähtää alku-, kasvu- ja kansainvälistymisvaiheessa olevien yritysten alueellisten rahoitusmallien kehittämiseen, pilotoimiseen ja vakiinnuttamiseen. Tavoitteena on luoda aktiivisesti toimiva bisnesenkeliverkosto, joukkorahoitus, pääomasijoittajaverkosto ja alueella toimiva rahasto sekä tuottaa valmennusta rahoituksen hakuun. Seudun enkeliverkosto on jo merkittävästi kasvanut, ensimmäinen joukkorahoitus on toteutunut ja yli 50 yritystä on valmennettu rahoituksen hakuun. Pirkanmaan Innovaatioista Bisnestä (PIB) -hanke järjesti yritystapahtumia, joihin osallistui yhteensä 34 yritystä. 12 yrityksessä on käynnissä yritysanalyysit, joissa kullekin yritykselle rakennetaan yrityskohtaiset kehittämissuunnitelmat. HYVIS Pirkanmaa -hankkeessa kehitettiin yritysten kannattavuutta, rakennettiin verkostoja ja luotiin perustaa kehittämistyölle. Hankkeessa oli mukana yli 200 hyvinvointialan yritystä. Kortti 20 Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Seudullinen elinkeinopolitiikan toimintamalli tukee yritysten perustamista, kasvua ja sijoittumista Alkavien yritysten ja kasvuyritysten määrät kaupunkiseudulla Alkavien yritysten neuvontapalveluiden jatkototeutuksesta on tehty päätökset Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Tredean koordinoima Perusta-hanke, joka sisältää alkavien yrittäjien neuvontapalvelut, jatkuu helmikuun 2014 loppuun saakka. Tämän jälkeen alkavien yritysten neuvonta toteutetaan Tredean ja Ensimetrin yhteistyönä. Lisäksi yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehitetään koko yrityspalvelukokonaisuutta siten, että se on helpommin yritysten tavoitettavissa. Neuvontapalvelu Ensimetrin kautta perustettiin 701 yritystä (1-12/2012: 765), joista kasvupotentiaalia oli 23 (2012: 44) yrityksellä. Osuuskuntia perustettiin 16 (1-12/2012:11). Muualla (Uusi Tehdas, Demola) on syntynyt noin 30 uutta startup-yritystä, jotka työllistävät noin 200 henkilöä. Kortti TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite

15 strategiakortit Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Valtuustokauden tavoite Seudullinen elinkeinopolitiikan toimintamalli tukee yritysten perustamista, kasvua ja sijoittumista /- Kansainvälisten lentoyhteyksien määrä Kaupunki on edistänyt toimillaan lentoliikenteen kehittymistä Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala Kesäkaudella 2013 Tampereelta ulkomaille oli 12 lentoreittiä (kesällä 2012 /15): Kaunas, Bremen, Frankfurt Hahn, Bergamo, Budapest, Lontoo, Barcelona/Girona, Palma, Alicante, Malaga (Ryanair), Tukholma (SAS) ja Riika (Air Baltic). Syksyllä 2013 Tampereelta ulkomaille oli 4 lentoreittiä (syksyllä 2012: 9). Air Baltic on lopettanut liikennöinnin kokonaan (Riika) ja Blue1 lopetti Kööpenhaminan reitin, mutta lentää edelleen Tukholmaan. Ryanairin kohteista ovat jäljellä Bremen, Lontoo ja Budapest. Itämeri-instituutin hallinnoima Baltic Bird -hanke organisoi Tampereen lentokenttää markkinoivan nettikampanjan syys-lokakuussa. Hankkeessa analysoitiin myös Tampereen lentojen kehittämismahdollisuuksista. Analyysissä selvitettiin, mitkä lentoyhtiöt voisivat olla kiinnostuneita lentämään Tampereelle, ja mitkä isot lentokentät ovat sellaisia, joihin Tampereen kannattaa tavoitella yhteyksiä. Analyysin pohjalta lähestytään muutamia lentoyhtiöitä yhteistyössä mm. Finavian kanssa. Tavoitteena on parantaa ensisijaisesti verkostoyhtiöpalveluja. Lentoliikenteen kehittymistä käsiteltiin myös Airport Workshop -tilaisuudessa marraskuussa, jonka tulosten avulla kehittämistyötä jatketaan. Suomen lentoliikennestrategian väliraportti valmistui joulukuussa.tampere on ollut aktiivisesti mukana strategian valmistelussa ja kaupungin pääasialliset tavoitteet on huomioitu väliraportissa. Yhteistä markkinointisopimusta Ryanairin kanssa jatkettiin vuodeksi eteenpäin elokuun alussa. Ryanairin internetsivuilla toteutettiin markkinointiyhteistyökampanja. Tampere-Pirkkalan lentoaseman terminaalin 2 laajennus- ja muutostyöt ovat saaneet EU:n hyväksynnän ja työt ovat valmiina alkamaan. Tavoite on osittain saavutettu. Kortti 22 Tampere on korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen keskittymä Valtuustokauden tavoite Tamperelaiset oppilaitokset ovat vetovoimaisia 1. Oppimisympäristöhankkeen pilottikohteiden toteutustilanne ja 2. Sijoittuminen oppilaitosten hakijamäärätilastoissa Oppilaitosten vetovoimaisuutta on vahvistettu varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ulottuvan oppimisympäristöjen kehittämishankkeen toimenpiteillä Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja tilaajajohtaja Kari Hakari Juhannuskylän, Saukonuiston ja Tammelan koulut kehittivät digitalkkarimallin, jolla tuetaan oppimisympäristön digitaalisten välineiden käyttöä. Malli on sovellettavissa myös muihin koulukampuksiin. Kaukajärven koululla aloitti teknologiapainotteinen luokka, joka pilotoi digitaalisten sisältöjen käyttöä. Kouluissa lisättiin langattomia verkkoja joustavampien oppimisratkaisujen saavuttamiseksi. Sampolan koulukeskuksen muutoksenhallinnan tuki on toteutettu. Kansainvälisessä koulussa sekä Tesoman ja Tesomajärven kouluissa on aloitettu koulurakentamisen ja uusien oppimisympäristöjen syntymisen tueksi henkilöstön osallistamiseen tähtäävä koulutuskokonaisuus. Yrityskylän toiminta on vakinaistettu. Yrittäjyyskasvatuksen nykytilasta ja sen tuen malleista on teetetty kansallinen selvitys ja yrittäjyyteen liittyvän koulutuksen toimijaverkoston kokoaminen on aloitettu. Lumate -tiedekerhot (luonnontieteet, matematiikka, teknologia) on laajennettu peruskouluun ja lukioon. Tamperelaisia oppimisympäristöjä on esitelty useiden eri maiden edustajille ja koulutusosaamisen vientiverkostossa (Learning Bridge) on järjestetty verkostotapaaminen ja kansainvälinen seminaari. Päättäjille on järjestetty koulutusviennistä intensiivivalmennuskurssi. Tampereen seudun ammattiopiston ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden syksyllä 2013 alkaviin koulutuksiin oli 1,66. Tampereen toimipisteiden hakukerroin oli 1,90 ja muissa Tredun toimipisteissä 1,08. Ammatillisen koulutuksen fuusion vuoksi vertailukelpoisia tietoja vuodelta 2012 ei ole saatavissa. Verrattuna Espoon (1,32), Jyväskylän (1,69), Oulun (2,24), Turun (1,68) ja Vantaan (1,65) alueilla toimiviin ammattiopistoihin Tredun ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden on keskitasoa. Tampereen kaupungin päivälukioiden ensisijaisten hakijoiden määrä/aloituspaikka syksyllä 2013 alkaviin koulutuksiin oli 1,05 (2012: 1,07). Tampereen ammattikorkeakoulun ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden syksyllä 2013 alkaneisiin nuorten koulutusohjelmiin oli 6,76 (2012: 6,12). Tampereen yliopistoon oli vuonna 2013 yhteensä hakijaa, joista 12,7 % (2 382) sai opiskelupaikan (2012: ; 13 %; 2 257). Hyväksyttyjen prosenttiosuus oli TaY:ssa yliopistojen pienin. Tampereen teknilliseen yliopistoon oli vuonna 2013 yhteensä hakijaa, joista 26,3 % (1 485) sai opiskelupaikan. (2012: 5 288; 30 %; 1 561). Hyväksyttyjen osuus oli TTY:ssä isompi kuin muissa teknillisissä korkeakouluissa. Kortti 23 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite 15

16 strategiakortit Tampere on korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen keskittymä Valtuustokauden tavoite Tamperelaiset oppilaitokset ovat vetovoimaisia Toimenpiteet korkeakoulujen strategisten muutosten edistämisessä Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uusi seudullinen oppilaitos on käynnistänyt toimintansa Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (OSE) ja hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän johtaja Kirsi Koski Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Tampereen seudun ammattiopisto Tredu on toiminut yhtenäisenä oppilaitoksena elokuusta 2013 saakka. Tredu on Suomen suurin ammatillinen oppilaitos, jossa vuonna 2013 opiskeli ammatillisessa peruskoulutuksessa noin opiskelijaa. Lisäksi ammatti- ja erikoisammattitutkintoja ja muita koulutuksia suoritti yli opiskelijaa ja oppisopimuskoulutuksessa opiskeli noin opiskelijaa. Tredun sisällä toimintatapoja on yhtenäistetty, henkilöstön toimenkuvia on tarkennettu ja opetussuunnitelmatyö etenee. Tredun organisointia kehitetään edelleen vastaamaan paremmin toiminnallisiin haasteisiin. Tietojärjestelmien käytön optimointia on jatkettu ja ydinprosessien kuvaaminen sekä palveluverkon uudistamisen suunnitelmat etenevät. Palautejärjestelmien kehittäminen on aloitettu ja projektitoimintaa on kehitetty ja yhtenäistetty. Toimipisteiden ja koulutusalojen uusien toimintamahdollisuuksien tarkasteleminen on aloitettu. Kortti 24 Kaupunkiseutua rakennetaan kokonaisuutena yhdessä naapurikuntien kanssa Valtuustokauden tavoite Kaupunkiseudun yhteistyötä ja toteutettujen hankkeiden vaikutuksia on arvioitu Yhteistyöhankkeiden toteutustilanne Valmius Tampereen ja Oriveden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen täysimääräiseen toimeenpanoon vuoden 2014 alusta alkaen on olemassa Apulaispormestari Leena Kostiainen, apulaispormestari Mikko Aaltonen, talous- ja liiketoimintaryhmän johtaja Juha Yli-Rajala ja hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän johtaja Kirsi Koski Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Yhteistoiminta-alueen täysimääräinen toimeenpano valmisteltiin vuonna 2013 siten, että se toteutuu suunnitellusti vuoden 2014 alusta. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (MA): Oriveden sosiaalityön palvelut ovat siirtyneet Tampereen palvelutuotantoon vuoden 2013 alussa. Oriveden terveydenhuoltopalvelujen ja kehitysvammaisten avopalvelujen siirtoa Tampereen vastuulle vuonna 2014 valmisteltiin suunnitellusti. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (MA): Sisäiset palvelusopimukset vuodelle 2014 kattavat myös Oriveden ikäihmisten palvelut. Myös Oriveden ulkoiset sopimukset on siirretty Tampereen kaupungille. Oriveden ikäihmisten palvelujen rakennemuutos päätettiin toteuttaa osana Tampereen palvelurakennemuutosta. Kokonaisvalmistelu (JYR, KK): Yhteistoiminta-alue on aloittanut toimintansa täysimääräisesti vuoden 2014 alusta. Oriveden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on sisällytetty lautakuntien vuosisuunnitelmaesityksiin. Kortti TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite

17 strategiakortit Kaupunkiseutua rakennetaan kokonaisuutena yhdessä naapurikuntien kanssa Valtuustokauden tavoite Kaupunkiseudun yhteistyötä ja toteutettujen hankkeiden vaikutuksia on arvioitu Yhteistyöhankkeiden toteutustilanne Toisen MAL-sopimuksen toteutus on käynnistynyt Apulaispormestari Pekka Salmi, kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala ja talous- ja liiketoimintaryhmän johtaja Juha Yli-Rajala MAL II sopimus allekirjoitettiin helmikuussa Aiesopimuksen 1. vuoden seurantaraportin kokoaminen on käynnissä. Valtion ja kuntien seurantakokous pidetään toukokuussa Rakennesuunnitelman uudistaminen on käynnistynyt tavoitteiden vahvistamisella ja vaihtoehtojen laadinnalla. Kunnat lausuvat vaihtoehdoista maaliskuussa Kaupunkiseudun liikennetutkimus on valmistunut, ja liikennemalli on päivitetty. Ara on hyväksynyt seudun kuntien esitykset tonttien enimmäishintojen korottamisesta. Lähijunaliikenteen kehittämisohjelman toimeenpano on edennyt siten, että juniin soveltuvan seutulipun käyttöönotto oli kesäkuussa Vr-seutulippu on käytössä Nokian ja Lempäälän suunnilla. Neuvottelu lipputuotteen kehittämisestä ja laajentamisesta mm. Orivedelle on käynnissä. Tampereen rautatieaseman alueen yhteissuunnitteluhanke on käynnistynyt Tampereen asemakeskus - hankkeen nimellä. Hankkeesta on julkaistu ensimmäisen vaiheen visioita. Tampere-Pirkkalan lentoaseman tulevaisuutta visioiva hanke on päättynyt ja tulokset raportoidaan helmikuussa. Pienten MAL-hankkeiden toteutus etenee ELY-keskuksen ja kuntien rahoittamana. Mm. pyöräilyn seudullinen viitoitussuunnitelma on valmistunut, ja Pirkkalan ja Kangasalan suuntien laatukäytävien reittisuunnittelu on käynnissä. Kaupunkiseutua rakennetaan kokonaisuutena yhdessä naapurikuntien kanssa Valtuustokauden tavoite Kaupunkiseudun yhteistyötä ja toteutettujen hankkeiden vaikutuksia on arvioitu Kortti 26 Kaupunkiseudun yhteistyön vaikuttavuuden arvioinnin toteutustilanne Kuntarakennelain velvoitteet täyttävä selvitystyö on käynnissä Tampereen kaupunkiseudun kunnat toteuttavat Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen selvitystä Selvitysmiehenä toimii emeritus maaherra Rauno Saari. Työn tavoitteena on tukea hyvinvointia, elinvoimaa ja kestävää kehitystä kaupunkiseudulla. Selvityksessä tarkastellaan monipuolisesti erilaisia yhteistyön organisointivaihtoehtoja. Selvityksen tavoitteena on myös vastata tulevan kuntarakennelain selvitysvelvoitteisiin. Selvitys on edennyt suunnitellusti seutuselvittäjän johdolla ja ohjausryhmän ohjaamana. Selvitysraportti ja selvitysmiehen ehdotus julkistetaan Selvitys päättyy suunnitellusti , kunnat ottavat kantaa selvitysmiehen ehdotuksiin ja mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin Kortti 27 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite 17

18 strategiakortit Kaupunkirakenne ja ympäristö Kortit Kaupunkirakenne on ehyt ja tiivis ja keskusta on elävä Valtuustokauden tavoite Kantakaupungin tiivistymiselle on luotu edellytykset Kaavoitettu ja rakennettu asuin- ja muu kerrosala/vuosi Asuinkerrosalaa on asemakaavoitettu kerrosneliömetriä ja muuta kerrosalaa kerrosneliömetriä; asemakaavoissa on luotu mahdollisuus 300 pientaloasunnon rakentamiseen Apulaispormestari Pekka Salmi Asuinkerrosalaa on asemakaavoitettu noin kerrosneliömetriä ja muuta kerrosalaa kerrosneliömetriä. Asemakaavoissa on luotu mahdollisuus 395 uuden pientaloasunnon rakentamiseen, ja niistä 103 sijoittuu omakotitonteille. Kortti 28 Kaupunkirakenne on ehyt ja tiivis ja keskusta on elävä Valtuustokauden tavoite Kantakaupungin tiivistymiselle on luotu edellytykset Kantakaupungin täydennysrakentamisen toteutustilanne Kantakaupungin täydennysrakentamisen yleissuunnittelua on jatkettu ja se on painottunut joukkoliikenteen laatukäytävien ympäristöön Apulaispormestari Pekka Salmi Kalevanrinteen asemakaavoituksen yleissuunnitelma ja Haukiluoman EHYT-yleisuunnitelma ovat valmistuneet ja ne on hyväksytty asemakaavoituksen pohjaksi. Tesoman EHYT-yleissuunnitelma on viimeistelyvaiheessa. Hakametsän EHYT-yleissuunnitelma on käynnistetty ja siinä hyödynnetään kaupunkiraitiotien valmistuvaa yleissuunnitelmaa. Yleissuunnitelmat sijoittuvat joukkoliikennekäytävien varrelle. Yleissuunnittelun tueksi on käynnissä avoimien maisematilojen selvitys sekä korkean rakentamisen selvitys aluekeskuksiin. Selvitykset valmistuvat vuonna Kortti TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite

19 strategiakortit Kaupunkirakenne on ehyt ja tiivis ja keskusta on elävä Valtuustokauden tavoite Kantakaupungin tiivistymiselle on luotu edellytykset Täydennysrakentamisen osuus asemakaavoitetusta kerrosalasta Täydennysrakentamisen osuus asemakaavoitetusta kerrosalasta on 50 prosenttia Apulaispormestari Pekka Salmi Täydennysrakentamisen osuus asemakaavoitetusta kerrosalasta on 79 prosenttia. Kortti 30 Joukkoliikenne on sujuvin vaihtoehto - Valtuustokauden tavoite Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on vähintään 18 prosenttia Joukkoliikenteen matkustajamäärä Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 3 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna Apulaispormestari Pekka Salmi Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat vuonna 2013 noin puoli prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna Tavoitteen mukainen kolmen prosentin kasvu ei toteutunut vuonna Kysynnän hiipumiseen on vaikuttanut merkittävästi Tampereen työllisyystilanteen negatiivinen kehittyminen. Työmatkaliikenteen vähentyminen vähentää myös joukkoliikenteen kysyntää. Vuonna 2013 tehtiin noin 30,5 miljoonaa matkaa, mikä on runsaat matkaa enemmän kuin vuonna Tavoitetta ei saavutettu. Kortti 31 TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite 19

20 strategiakortit Joukkoliikenne on sujuvin vaihtoehto Valtuustokauden tavoite Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on vähintään 18 prosenttia Toimenpiteet seudullisen monimuotoisen joukkoliikenteen edistämiseksi Kaupunkiraitiotien 1. vaiheen hankesuunnitelma on valmistunut Apulaispormestari Pekka Salmi Kaupunkiraitiotien yleissuunnitelman laatiminen käynnistyi tammikuussa Yleissuunitelma jakautuu kahteen suunnitteluvaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään valinta jatkosuunnitteluun valittavasta ensimmäisestä raitiotielinjasta alustavan yleissuunnitelman reittivaihtoehdoista. Toisessa suunnitteluvaiheessa laaditaan yleissuunnitelma valitusta raitiotielinjasta, arvioidaan sen vaikutukset ja verrataan runkobussivaihtoehtoon. Suunnittelutyö on edennyt aikataulun mukaisesti. Raitiotien alustavaan yleissuunnitelmaan jääneistä reittivaihtoehdoista on tehty välipäätös kaupunginvaltuustossa lukuun ottamatta Pispalan kannaksen ratkaisua, josta kaupunginvaltuusto päätti Yleissuunnitelman rinnalla laaditaan selvitystä raitiotien hankinta- ja rahoitusmallista. Yleissuunnitelma valmistuu keväällä Kortti 32 Joukkoliikenne on sujuvin vaihtoehto - Valtuustokauden tavoite Pyöräilyn ja muun kevyen liikenteen kulkumuoto-osuus on kasvanut Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä koneellisissa laskentapisteissä mitattuna Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on kasvanut 1 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna Apulaispormestari Pekka Salmi Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä laskentapisteissä on vuonna 2013 ollut 1 prosentin pienempi kuin vuonna Kesäkauden ( ) pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on ollut vastaavasti 4 prosenttia pienempi kuin vuoden 2012 kesäkaudella. Pyöräilijöiden määrät ovat kuitenkin kasvaneet viimeisen viiden vuoden ( ) aikana 5 prosenttia. Vuosittaisiin pyöräilijämääriin vaikuttavat useat tekijät kuten säätila ja taloustilanne mm. työttömyyden kautta. Tavoitetta ei saavutettu. Kortti TILINPÄÄTÖSENNUSTE Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/ Lisätietoliite

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kehittämisjohtaja Kari Hakari Etelän infotilaisuus Tilaajaryhmä/kehittämis- ja suunnittelupalvelut

Kehittämisjohtaja Kari Hakari Etelän infotilaisuus Tilaajaryhmä/kehittämis- ja suunnittelupalvelut Tulevaisuuden palvelumalli 2025 Etelän palvelualue Muotiala, Turtola, Nekala, Jokipohja, Taatala, Koivistonkylä, Veisu, Korkinmäki, Viinikka, Nirva, Vihioja, Multisilta, Lahdesjärvi, Sarankulma, Lakalaiva,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Strategiset painopisteet hyvinvoinnin palvelualueella. Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Johtaja Taru Kuosmanen

Strategiset painopisteet hyvinvoinnin palvelualueella. Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Johtaja Taru Kuosmanen Strategiset painopisteet hyvinvoinnin palvelualueella Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari 6.6.2016 Johtaja Taru Kuosmanen 1 Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2017 Kaupunginvaltuusto PORMESTARI

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015 näköalojen kaupunki Pormestari Anna-Kaisa Ikosen esitys vuoden 2015 talousarvioksi Tampereen kaupunkistrategia 2025 27.10.2014 Tampere 2015 talousarvion lähtökohdat

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

TAMPERE TOIMII. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio

TAMPERE TOIMII. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio TAMPERE TOIMII Kaupungin toimintamalli ja organisaatio Näin Tampere toimii Tampereen kaupunki on edelläkävijä kuntien toimintamallien kehittämisessä. Uudistumisella vastataan toimintaympäristön kasvaviin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen 71 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2017, EHDOTUS Seutusihteeri Pohjonen 28.4.2016 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma 2040 ja MAL3-sopimus. Vuonna 2010 hyväksytty seutustrategia

Lisätiedot

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Sivistyslautakunta KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI

Sivistyslautakunta KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI Sivistyslautakunta 103 16.11.2016 KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI SIVLK 16.11.2016 103 Valmistelu ja lisätiedot: kehittämispäällikkö Tuija Öberg 040 5538 654 tai tuija.oberg@porvoo.fi Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua Seutuhallitus 14.12.2016 9.12.2016 Saatesanat Tampereen kaupunkiseudun valtuustot (ovat hyväksyneet) Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategian

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Järjestämissopimusten toteutuminen strategisten painopisteiden näkökulmasta Sähköiset palvelut ja etäasiointi Perhepalvelut: Omahoitopalvelut,

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN LASTEN, NUORTEN JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN LASTEN, NUORTEN JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN LASTEN, NUORTEN JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ Lanula 20.1.2009 Elala 27.1.2009 Lanula 22.2.2011 21, Elala 7.3.2011 16

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015. Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari 24.11.2009 Opetushallitus Kirsti Kupiainen Hallituksen esitys (107/2009) Eduskunnalle 26.6.2009 Ehdotetut muutokset -säädetään

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS JA KAUPUNKISTRATEGIA Ensimmäinen laaja hyvinvointikertomus hyväksyttiin 17.5.2013 Kaupunkistrategia 2013-2017 hyväksyttiin valtuustossa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Talousarvion 2016 toiminnalliset tavoitteet

Talousarvion 2016 toiminnalliset tavoitteet Talousarvion 2016 toiminnalliset tavoitteet Kaupunginvaltuuston seminaari 4.5.2015 Matias Ansaharju, strategiasuunnittelija Konserniohjausyksikkö Toiminnalliset tavoitteet - perustana kuntalaki 65 Talousarviossa

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Liikunta tulevaisuuden kunnassa?

Liikunta tulevaisuuden kunnassa? Liikunta tulevaisuuden kunnassa? 2017 Sivistys, Terveyden edistäminen, Hyvinvointi, Osaaminen, Elinvoima, TeHyLi? Kari Sjöholm 3.12. 2015 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot