Ai!smaa. Lauri Vuorinen. Mikä oli, ja on, faktaa, on se, että Airismaa oli ensimmäinen laivani, jossa oli vuorottelujärjestelmä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ai!smaa. Lauri Vuorinen. Mikä oli, ja on, faktaa, on se, että Airismaa oli ensimmäinen laivani, jossa oli vuorottelujärjestelmä."

Transkriptio

1 Ai!smaa Lauri Vuorinen Kuva: Hannu Laakso M/t Airismaa oli Nesteen omistama, pieni, tankkilaiva, tehty bensan ja dieselin kuskaamiseen Suomen kustilla. Aina puhutaan pienestä, punaisesta kaislakiitäjästä, mutta siinä kyllä unohtuu se, että pääväri Airismaassa oli musta ja torpan kerman väri, punaista, mutta tosi räikeää, oli vain boottoppingin yläpuolella pakka ja ahteri. Mutta se punaisuus, se olikin sitten todella kirkasta, taisi olla likipitäen signaalipunainen. Itse oli laivassa sen loppuaikoina, siis Suomen lipulla, laivahan myytiin kreikulle, luovutettiin Raumalla, ja sai nimekseen Mark VII. Ja jollain muulla nimellä Airismaa loppunsa löysi, aikansa, bunkkeri paattina, Pireuksessa, ja muualla, pyörittyään. Ajattelin kertoa muutaman oman juttuni tästä laivasta. Kaikki tarinat ovat minun näkemyksiäni, ei mitään virallista faktaa, ainoastaan juuri siten, kuinka minä se silloin koin, ja nyt sen muistan. Mikä oli, ja on, faktaa, on se, että Airismaa oli ensimmäinen laivani, jossa oli vuorottelujärjestelmä. Heti tullessani, minulle kertoi, samaan aikaan Raumalla opistossa, vuotta ylemmällä luokalla ollut I perämies, että täällä ei tarvitse olla kuin 8 viikkoa ja sitten on loma. Ajatella, vain 8 viikkoa duunia, ja heti 2 viikkoa lomaa. Se tuntui todella paratiisinomaiselta. Melkein kuin pasiseereissä Suomen ja Ruotsin välillä! Olihan sitä ennen tottunut, että laivassa ollaan niin pitkään kun huvittaa, tai jaksaa, sitten lomalle, ja rahat palamaan. Tämä Airismaan systeemi sopi minulle jo senkin vuoksi, että olin juuri edellisenä keväänä mennyt naimisiin. Nythän sitten saisin ollakin naimisissa. Karille, Lassille, Timpalle, Kalelle ja kaikille muille terveisiä. Hermannia ja montaa muuta ei enää, valitettavasti, ole. 1

2 Töijäykset Airismaassahan oli legendaariset Tarpila ja Rapeli, Kippari ja Försti. Seilasivat yhdessä kai 17 vuotta, sitten löystyi hommat, alkoivat sinutella toisiaan. Tämä on lähinnä huhupuheen tasolta tähän kirjattu, mutta tiukka parivaljakko, ja molemmat alansa ammattilaisia parhaasta, tai pahimmasta, päästä. Näin minulle on kerrottu. Hämmästyttävän vähän, rannikolla ajettuihin mailein nähden, laiva kivillä kävi. Ammattitaito oli vankka. Tarpila kuulemma veti saappaat jalkaansa kun laiva lähti Porvoosta ja otti ne Oulussa pois jaloistaan, liekö tämä totta, en tosiaankaan tiedä. Itse en ehtinyt heidän kanssaan seilata, ainoa kokemukseni oli se, kun olimme Tahkoluodossa lossaamassa ja laivaan tuotu puhelin soi, satuin olemaan messissä röökillä ja vastasin. Sieltä tiukka miesääni tiedusteli, miten meillä oli kiinnitykset. Minä siihen, kohtalaisen vihreä perämies, mutta kuitenkin jo uralla kohonneena väliperämieheksi, totesin, että riittävät rihmat, molemmissa päissä yksi pitkä ja springi. Tämä henkilö esitteli itsensä Merikapteeni Tarpilaksi ja sanoi, että Helsingissä on paha ilma. Enpä siihen osannut muuta sanoa kuin, että täällä Porissa on ihan hyvä keli. Mainitsin asiasta förstille, hän totesi, että se vanha kippari soittelee aika usein ja kyselee just tollasta. Eli vastuu vaan painoi, vaikka eläkkeellä oli oltu jo vuosia. Maalarinteippijäljet Laivaan tullessani en todellakaan ollut kovin kokenut perämies. Eikä kaikki brygän vehkeet ollut tuttuja. Edellisessä laivassa oli tutkan käyttökielto, se johtui ihan vaan siitä, että tutkien moottorit huusivat ohuen vaneriseinän takana kipparin punkasta. Ja logiikka oli, että jos tutkaa tarvitaan, silloin myös kippari on brygällä. Tämän opin yksi keskiyö Afrikan Pohjoiskustilla. Ajattelin olevani kovinkin fiksu, ottaisin nopeasti tutkalla position vuoristoisesta rannasta, ja sitten tutka heti pois päältä, kukaan ei saisi tietää, kertoisin vain väliperämiehelle vahdin vaihtuessa. Ei onnistunut, juuri em. syystä. Kippari tuli ylös kuin raketti ja käyttäytyi kuin perseeseen ammuttu karhu. Opinpahan jotain, silloinkin. No Airismaassa ei ollut tutkien käytössä rajoituksia, kaikkia vermeitä sai käyttää. Ihmettelin, aluksi itsekseni, miksi toisen tutkan liki kaikkien nappuloiden vieressä oli sellaiset maalariteippien liimoista jäävät jäljet. Se selvisi kun kyselin asiaa, Försti kertoi, että tällä legendaarisella kipparilla, Tarpilalla, oli ollut tapana poistaa irtoavat nappulat nk. Kipparin tutkasta. Ja ne jotka eivät irronneet, ne teipattiin kiinni. Ei päässeet perämiehet sotkemaan valmiita säätöjä. Mutta mikä hulluinta, myös brykän sähkötaulusta oli viety kytkimiä, tämä selvisi, aika ikävällä tavalla, kun olimme matkalla Sköldvikistä (siis Porvoon öljysatamasta, kuten Raade sitä määräsi kutsuttavaksi) Helsingin Herttoniemeen. Vasemmalta puolelta lähestyi yksi näistä valkoisista Suomi-troolareista, ja se oli selvästi tulossa alle. Kyseessä ei ollut kuvan troolari, mutta melkein samanlainen. Airismaa taasen, koko komeassa 5m syväydessään, oli ajamassa 9m väylää, 2

3 tällä kertaa mentiin sisäreittiä luotsi päällä, ja luotsin mielestä meillä ei ollut tilaa mennä pois linjalta. Itse, pöljyydessäni ehdotin, että käännetään vähän, ja kalapaatti menee keulan editse omia reittejään. Siihen maailman aikaan, jos kohta ei tänäänkään, nuoren perämiehen ehdotukset ole kovinkaan arvossaan. Eli me jatkoimme vanhalla kurssilla. Kun alkoi olla aivan varma, että kalapaatti jää alle, luotsi käski soittamaan visseliä. Joo, painelin sitten kaikki visselinapit, ei ääntä. Visseli ei toiminut. Ja allehan se paatti jäi, meni buugiin ja heilahti oikein komeasti. Kalapaatin onneksi Airismaan keula-aalto työnsi sitä poispäin, toinen vaihtoehtohan olisi ollut, että Airismaa olisi mennyt koko kalapaatin yli. Luotsi oli jähmettynyt paikoilleen, minä, onneton, en osannut kuin vetää telegrammin Stop-asentoon, samoin pysähtyi kalapaatti. He alkoivat, heilahduksen, laidan yli heittämiä pönttöjä ja purnukoita keräilemään merestä. Meidän kipparimme, normaalisti hyvin rauhallinen haminalainen, ryysasi paapuurin siivelle ja karjui, ilman mitään VHF-värkkejä tai megafooneja, että mitä vittua te ajatte suoraan alle?. Kalapaatin kippari vastasi, huonolla suomella, että kyllä mä näketä teitä, mut sit mä unohta teitä. Aika hyvin, unohtaa oikealta päälle tulevan laivan! No joo, enemmän minä ihmettelin sitä kannella seissyttä kaveria, joka näki että laiva tulee päälle, mutta ei sitten saanut sanotuksi ruorihyttiin mitään. Nappasi vaan tukevan otteen vantista, kun älysi, että alle mennään. Siinä ruorihytissä ei ollut sivuille lainkaan venttiilejä, vain eteen. Kaikki muu kannelta lensikin mereen, vaan ei tämä vanttiapina. Kippari kysi minulta, että miksemme soittaneet visseliä. Sanoin, että koitin kaikkia nappeja, ei vaan soinut. Myöhemmin hän mainitsi minulle, että koko visseli oli käännetty pois, ja että nappi oli hänen punkkalaatikossa. Mutta tästä ei saanut mainita mitään, eikä kenellekään. Myöhemmin samana päivänä katselin kun muutama ukko kävi katselemassa buugiamme, siitä oli kalapaatin korsteeni raapinut pikkaisen maalia pois, siinä kaikki, meidän vahinkomme, kalapaatista taisi murtua jonkun matkaa puista reelinkiä. Lakkoilua Tämä on kokonaan, tai ainakin likipitäen, toisen käden tarinaa. Liitot päättivät ajaa jäsenkuntansa etuja, julistivat merimiehet, kaikki, lakkoon. Mutta lakko koski vain Suomen satamia, olisikohan tämä ollut vuonna No, varustamo päätti ajaa laivan ulos. Ja ulos, ulkomaille se joutui myös Airismaa, oorderina Skagen. Tämä kaikki meni hienosti, Kippari, tällä kertaa Förstistä Kippariksi noussut Hermanni, käänsi kurssin kohti Kööpenhaminaa, pitihän laivaan bunkkeria saada. Käsittääkseni tämä meni täydessä yhteisymmärryksessä Varustamon kanssa, mutta se mitä muuta sieltä Köpiksestä bunkrattiin, se ei liene ollut ihan tarkkaan Varustamon tiedossa. Eikä Varustamon aina, ihan kaikkea, tulekaan tietää. No, salongissa lienee alkanut melkoiset kinkerit, mutta perämiehet olivat ajaneet laivan Skageniin, ankkuroineet, ja liittyneet juhliin. Kukaan ei vaan muistanut ilmoittaa Naantaliin, että Skagenissa ollaan. Juhlat jatkuivat, ilmat olivat kauniit, ei ollut tarve pitää, tai ei koettu tarpeelliseksi, pitää brygällä vahtia, 3

4 kukaan ei kuunnellut radiota. Sitten oli toinen Nesteen laiva, Tervi, tullut Airismaan viereen ankkuriin, ja tarina kertoo, että Tervistä olisi sanottu Varustamoon, että he ankkuroivat Airismaan viereen. Ja tämä oli herättänyt Varustamossa kiinnostusta, kun se Airismaa oli ollut kadoksissa kartalta jo muutaman päivän. Nyt selvisi missä laiva on, vielä kun saisi yhteyden siihen. Loppujen lopuksi Skagenin luotsipaatti oli tuonut laivalle ilmoituksen, että ottakaa HETI yhteys Varustamoon. Oorderit olivat lähteä HETI kohti Mongstadia, Norjaan. No, arvata saattaa, että seuraavassa satamassa vaihtui Kippari. Perämiesten kaljakeissit Meillä oli, perämiehillä, jokaisella, omat kaljakeissit. Siis näitä ALKOn 24 pullon keissejä. Airismaassa ei kovin usein ulosvientejä saatu. Koko kaljakeissi homma alkoi, kun olimme saaneet, perämiesten kesken Nunnalahdesta muutaman pullon Jallua, siitä sellainen hento känni kolmeen pekkaan, sattui olemaan kotkalainen perämies laivassa, hän keksi, että soitetaan Kotkan taksille, että hakee handelista kolme keissiä kaljaa, ja tuo laivalle kunhan pääsemme Puistolaan. Jotain sen aikaisesta maailmasta kertoo se luottamus, taksi ostaa omilla, tai isännän, rahoilla kolme keissiä kaljaa, ja luottaa, että merimiehet todellakin maksavat ne. Eikä varmasti tullut kenellekään mieleen, etteikö niitä olis maksettu. En ihan usko, että tämä onnistuisi tänään. Valitettavasti. No tulimme sitten siihen onnettomaan paikkaan, jota Kotkassa kutsuttiin öljysatamaksi, kuulemma kaupunki oli rakentanut ämmille pyykkilaiturit, mutta kun ne laiturit ei sitten siihen hommaan kelvannut, päättivät laittaa siihen sitten öljysataman. No taksi oli vastassa, saimme keissit, kuski sai rahat, ja kiitteli, että oli hyvä kun oli takana painoa, oli niin kovasti liukas ajokeli. Tämä lähinnä etupuheeksi, siitä siis, miksi meillä ne keissit laivalla oli. Kun keissit olivat tyhjiä, niitä säilytettiin ahterissa, provianttiluukun päällä. Ja kaikki olivat tyytyväisiä. Olutta voi jokainen, oman mielensä mukaan, ostaa, omaan tahtiinsa, lisää, saldojen salliessa. Laivassa oli, sillä kertaa, Kipparina kohtalaisen värikäs persoona, omien juttujensa mukaan hän oli pitänyt Berliinin ilmatilan, vuonna 1945, puhtaana liittoutuneiden lentokoneista, siis hävittäjälentäjänä todellinen ässä, ja taitoa lisää, että ko. aikana hän oli ollut vasta 9- vuotias. Samoin kokemusta oli kertynyt seilaamisesta, yhden luotsin laskujen mukaan, 47 eri lipun alta. Että hän oli erinomaisen kokenut mies, joka alalla. Kuitenkin, kerran ollessamme Herttoniemessä purkamassa, oli päättänyt kähveltää perämiestensä kaljakeissit, sillä kertaa kylläkin tyhjät. Ja viedä ne Hertsikan handeliin ja vaihtaa rahaksi. Ja sitten, kovalla kiireellä, Herttuan Krouviin kaljalle. Myöhemmin joku perämiehistä kuvasi Kipparimme maista tuloa aika sujuvasti: joka toinen jälki lankongilla oli käden jälki. Eihän meillä pitkä matka Hertsikasta Porvooseen ollut, mutta joku olisi saattanut olettaa, että Kippari jotenkin osallistusi, jos ei muuhun, niin ainakin satama-manoveeraamiseen Olihan hänellä hyvä tarkoitus siihen osallistua, mutta kun hän kaatui, kesken ihan hyvin menneen, uloslähdön aikana, 4

5 telegrammin päälle, ja telegrammi soitti täyttä pakkia, kun slow ahead olisi ollut vallan kelpo oorderi. No, Försti sai Kippari suostuteltua alas, ja brygälle palautui rauha. Joskus ihmettelin luotsien loputonta kärsivällisyyttä, olisi luullut, että joku olisi tehnyt raportin noista asioista. Olisiko se raportti sitten johtanut johonkin, sitä en tiedä. Kippari oli sitten päättänyt mennä saunaan, ja sammunut sinne. Herttoniemen ja Sköldvikin väli ei ole kuin reilut 2 tuntia, matkalla saimme oorderin ankkuroida ja odotella laituriin pääsyä. Tietenkin ennen ankkuripaikalle tuloa oli tarve herättää Kippari brygälle ankkuroinnin ajaksi. Menin etsimään häntä hytistään, eihän siellä ollut kuin hitonmoinen sotku ja tyhjiä pulloja. Älysin mennä saunasta katsomaan, siellähän tämä Merikapteeni ja hävittäjälentäjäässä makasi, pukuhuoneen penkillä munasillan ja oksensi kuin suihkulähde. Oli ilmiselvää, että turha sitä ukkoa olisi töniä ylös. Menin takaisin brygälle ja sanoin luotsille, että jompa kumpa meistä manoveeraa ankkuripaikalle ja toinen lekottaa, Kippari ei nyt ehdi. Luotsi oli sitä mieltä, että minä menen, nuoremmakseni, pakalle ja hän manoveeraa. Ja ankkuriin päädyttiin. Kotkan paarlasti Airismaassa piti aina ottaa, lossauksen jälkeen, paarlasti lastitankkeihin. Tämä toimenpide vaati, luonnollisesti, venttiilien uudelleen vääntöä pumppuhuoneessa. Vahdissani oli matruusina melkoisen vilkas kaveri, aina sattui ja tapahtui kun tämä heebo pääsi lestien pariin. Kutsuimmekin häntä ranskalaiseksi rappiomerimieheksi. Jossain välissä oli juttua täkillä, lie ollut se auvoisa hetki, kun yksikään tankki ei ole tulossa täyteen, ja on aikaa jonninjoutavalle jutustelulle, siinä sitten joku totesi, että se on, nuorella miehellä toi runkkaaminen sama kuin laittaisi rahaa pankkiin. Vahtimatruusini totesi, aika totisena, että häntä kutsuttiin, nuorempana, Pankki-Masaksi. Siinähän se sitten olikin lempinimi valmiina. Pankki-Masana hänet sen jälkeen tunnettiin, ainakin Airismaassa. Puistolan nk. Öljysatama. Kuva:http://aguilatenerife2010.blogspot.com Pankki-Masa oli jo pitkään kinunnut lupaa mennä laittamaan pumppuhuoneen venttiilit paarlastikondikseen. Sitten yhtenä kauniina kesäaamuna ajattelin, että menkööt, pakkohan sen on ne osata, olisiko ollut kaikkiaan neljän venttiilin väännöstä kyse. Pankki meni alas, vakuutti vielä mennessään, että kyllä hän tietää, että mitkä venttiilit mihinkin asentoon veivataan. Ja olihan siellä pumppuhuoneessa kaavakuvakin asiasta. Mitä voisi mennä pieleen. Kaveri tuli ylös pumppuhuoneesta ja sanoi kaiken olevan OK. Ja minä, pässi uskoin. Painolastipumppu päälle ja kaikki linjat tyhjenivät suoraan Puistolan lahteen. Olihan se korean näköistä, koko lahti kimalteli sateenkaarenväreissä. Aurinko oli nousemassa ja linnut vaan lauloivat. Arvannette ettei siinä ihan vaan sisään henkäisy riittänyt. Oli tarvis huutaa saatanaa, perkelettä ja mitävittua, ja lujaa! Se oli mentävä, ensin, alas pumppuhuoneeseen, laittaa venttiilit oikein, aloittaa paarlastin, oikea, otto ja sitten laskea jiki ja ruiskia Fairyä koko lahteen. Ja toivoa, ettei Kippari, eikä Försti saa tietää. Maaviranomaiset eivät edes tulleet mieleen. Kaipa tämä on jo vanhentunut rikos? 5

6 Mutta meni hetki, ennen kuin laskin ketään sijastani alas. Niin vakuuttavaa kaveria ei vahtiini ihan heti tainnut, toista, osua. Ulosviennit Airismaassa ei kovasti kekkaloitu ulosvienneillä, harvinaista herkkua rannikkopöntössä. Hyvin on jäänyt mieleen ne muutamat kerrat kun sitä herkkua oli saannissa. Rajoitukset laittoivat kai lähinnä tullit, Kipparit eivät rajoittanut saantia. Tulin kerran Herttoniemessä lomalta töihin, reelingillä tuli Stuju vastaan, hän sanoi tilanneensa minulle ulosvientiä, 4 keissiä olutta, keissin kossua, keissin Marlboroa ja keissin punaista Martinia, kai se riittää. Perusulosviennit No joo, varmasti riittää, kunhan vaan rahat riittäisivät maksamiseen, ja mistä niille, mokomassa käysässä, jemmat löytää. Kun luvassa oli vain reissu Tukholmaan ja sieltä sitten Suomeen. Pari päivää. Ja seuraavaksi paikkaan, jossa oli todella ikävät tullit vastassa, siis Naantaliin. Sitä asiaa murehdittiin sitten kun se oli edessä, uloslähdön jälkeen alkoi kuitenkin armoton tuhoaminen, ylimääräiset viinat ja kaljat piti saada tuulensuojaan. Porukalla juotiin, ihme, ettei laivalle tapahtunut mitään. Monesti, jälkeenpäin, ajattelin, että pääosin laivaa taisi ajella monesti luotsit. Laivan oma jengi oli enempi vähempi perseet. Ainakin silloin kun saimme ulosvientiä. Tästä asiasta on vaimoni täysin vakuuttunut. Sanoi joskus, ettei hän olisi ikinä uskaltanut laivaan, jos olisi tajunnut, että se meno ei ollut ihan normaalia. Jaa, ei aina voi voittaa, ei edes joka kerta. Olettaisin, että niissä laivoissa, joissa ulosvientiä tuli säännöllisesti, niin se ei aiheuttanut ylettömiä juominkeja. En ole varma, mutta muistelen, että ainakin noissa pitkänlinjan laivoissa se viina joskus pääsi loppumaankin. Olenkohan väärässä? Se on mielessä, kun tulimme, sen yhden kerran, voiteluöljylastissa Rotterdamista Laajasaloon ja piti duunata jemmat ennen satamaa. Siinä sitten pienessä pöhnässä jengi roudasi viinojaan pakan alle, tarkoitus oli tehdä yhteinen jemma piikkiin. Siinä humalaisten tohinassa sinne piikkiin hajosi yksi pullo Pernod ta, arvaahan sen minkälainen katku sieltä kohosi, aikaa ei ollut huuhdella tankkia. Poosu keksi, että kaadetaan kaksikolmekymmetä litraa tinneriä sekaan, kyllä se katku peittää mokoman anisviinan hajun. Lisävarmistuksena hän laittoi stimmin päälle sinne piikkiin. Arvaa tuon millainen katku sieltä sitten nousi. Ja tietenkin Laajasalossa tuli Musta-Jengi laivaan. Katselin täkillä kun yksi tulleista meni pakan alle ja tuli kohta hoiperrellen ulos sieltä. Piteli päätään ja vaikutti sekavalta. Koko pakan alusta löyhkäsi hyvin voimakkaasti tinnerille, ei siellä ihminen pystynyt olemaan, ei edes tulli, jos heitä ihmisiksi, siihen maailman 6

7 aikaan, edes laskettiin. Ja jemmamme säilyi. Poosu oli tosi kemisti. Minä en sitä sen aikaista touhua osaa edes rikoksena pitää, kun yleensä ne kaikki smuglatut koetettiin vain saada kotiin, ei siinä mitään suurta kaupantekoa ollut. Isot smugelit on sitten taas se kertomaton asia. Seuraavien viiden kuvan kuvaaja on Pentti Joutsi Herttoniemi Hertsikan öljysatama, oikea pääkaupungin komistus. Valmistui toisen maailmansodan alla, eikä sille sittemmin kai tehty muuta kuin purettiin pois. Aikoinaan kun sitä pistolaituria rakensivat, oli meininki, että siellä käy maksimissaan noin Airismaan kokoiset laivat. Airismaatahan ei, tietenkään, silloin vielä ollut, mutta kokoluokka oli sama. M y ö h e m m i n o l e n i t s e k i n k ä y n y t mokomassa kaijan pätkässä M/t Vinhan kanssa, eli aika paljon isomman roveen kuin Airismaan ihmiset sinne tunkivat. Ja kävihän siellä, Wihurin pöntöistä, ainakin Wipunen, Presto ja Pronto, kaikki aikoinaan Suomen suurimpia laivoja. Mutta, ainahan se menee siten, että rahtaajat katsovat, että jos väylässä on syvyyttä, ja reitissä leveyttä, vaikkapa vain sentin verran, enemmän kuin laivassa, niin kyllä se paikka on laivalle vallan sopiva. Sitten se onkin Kipparin murhe kuinka sen roveensa sinne uittaa. Ja jos menee jotain pieleen, syyllinen on se onneton Kippari. M/t Presto lossaamisen lopuilla. Suomen Merimuseo Kauppalaiva nba.fi Laivoja Herttoniemessä: M/t Presto juhlaliputuksessa, seuraavalla sivulla ehkä M/t Pensa sumuisena aamuna 7

8 menoksi. Herttoniemeen ajoi, siis minun ollessani Airismaassa, lähinnä pikkusia pönttöjä. Vakituisia vieraita olivat Airismaa, Kiisla, Tebonia, Tebostar ja muutama Esson pönttö. Noissa kuvissa taasen näyttäisi olevan vain, sen aikaisia, isoja laivoja. Joskus oli myös Nielsenin Pinokkio ja joku Öljaren tai Brännaren siellä lossaamassa. Teboilillahan oli omat säiliöt Herttoniemessä, joten laivat toivat bensaa ja dieseliä joko Ventspilsistä tai Klaipedasta. Oli musertavaa seurata kuinka Teboilin jengi lähti laivasta, joko urheilemaan tai kotiinsa, siis mikäli töijäys oli virka-ajan ulkopuolella. Siinä firmassa ei aloitettu lossaamista kuin virka-aikana. Me sen sijaan painoimme yötä päivää. Samoin oli surkeata katsella, kuinka hyvin sekä Teboil, että Esso, varustivat merimiehensä. Me, valtion oman öljyyhtiön miehet, toikkaroimme omissa rytkyissämme, ei ollut hienoja firman toppatakkeja, eikä karvahattuja meidän täkkäreillä, oli vaan joitain villapipoja yms. ohuempaa vaatetta. Aina oli talvella kylmä. Hävetti olla Nesteellä. Laituri oli pistolaituri, molemmin puolin pystyi laiva purkamaan. Väylä oli kohtalaisen kapea, ja Tulliniemensalmea ennen piti tehdä suuri käännös Tulliniemen lahteen. Kaijaan tulivat kaikki laivat keula edellä. Tämä tarkoitti, että lähtiessä laiva oli käännettävä springin varassa keula kohti salmea. Jos toisella puolen oli laiva, tämä kääntäminen olikin aika temppu. Tilaa ei juuri ollut liikaa. Ideana kääntämisessä oli, että yksi laivan peräendoista, nk. kobra, oli isossa, keskellä kaijaa, olevassa, pollarissa. Kobrasta otettiin ensin löysiä sisään, sitten, kun enda oli suoraan sivulle, siitä alettiin antaa slaggia varovasti. Laiva nojasi tähän kobraan ja kääntyi kaijan päädyn ympäri kunnes keula osoitti kohti Tulliniemensalmea, sitten vaan lekoo, kobra sisään ja Kerran olimme lossanneet kuormamme ja ennen uloslähtöä talutti joku konejengistä yhden naisen laiturille. Nainen vaikutti kovin poissa olevalta ja jäi laiturille toikkaroimaan. Seurasin häntä kun hän istahti kaijan reunalle. Mainitsin ahterin töijäysporukalle, että toi akka dyykkaa ihan kohta. Ja niinhän siinä kävi, nainen solahti mereen, ihan tarkoituksella, ei siinä ollut mitään horjahdusta tai muuta heilahdusta. Istuma-asennosta pudottautui jonkkaan. Minä juoksin huutamaan sellaiseen kaksisuuntaiseen ämyriin, että pysäyttäkää peruuttaminen, meressä on joku akka. Kippari sai laivan stopattua, ja koska laiva oli pieni, ehti joku ahterin porukasta reelingin yli hyppäämään kaijalle ja kaijan leidareita alas meren pinnalle. Nappasi naista ryysyistä ja piti häntä ylhäällä. Asennon hankaluudesta 8

9 johtuen ei kaveri jaksanut nostaa naista ylös merestä. Brygältä oli oltu VHF:llä yhteydessä Helsingin satamaan ja he olivat tilanneet sukeltajan ja ambulanssin paikalle. Vaikka tilanne oli vakava, oli minusta huvittavan näköistä, kun palokunnan autosta juoksi sammakkomies, räpylät puiseen laiturin kanteen paukkuen. Sammakkomies hyppäsi jonkkaan ja nosti naisen repuille. Siitä ambulanssimiehet hänet nappasivat ja veivät pois, pillit vaan vinkui. Ja me jatkoimme uloslähtöä. Joskus mietin, kuinka siinä olisi käynyt, jos olisi ollut pimeää ja tuulista. Oletan, että tämä Kannaksen kaunotar olisi jordaaniin hävinnyt. Toinen, omalla tavallaan hupaisa episodi, oli kun tulin kerran vahtiin keskiyöllä, olimme, taas kerran, lossaamassa bensaa. Edellisen vahdin styyrmanni mainitsi, että laiturin toisella puolella makaavassa Tebostarissa oli naisperämies. Ja niin näytti olevankin, pitkä, hoikka vaalea nainen. Minulla oli perämiesluokalla ollut luokkakaverina koulun ensimmäinen naispuoilinen perämiesoppilas, joten tämä uutinen ei suuria tunteita minussa herättänyt. Tokihan nuorta miestä nainen aina jollain lailla kiehtoo, mutta siinä oli kaija välissä. Jossain välissä huomasin, että Tebostarin ahteripiikki tuli reilusti yli. Huomasin, että tämä naisperämies (outo termi edelleen) oli täkillä ja huusin hänelle kovalla äänellä, että teidän ahteri piikki tulee yli. Naapurista vastattiin, ett Pidä, perkele, huoli omasta laivastasi!. Niinhän se oli tehtävä, mykistyin täysin tästä tylystä vastauksesta. Vahtimiehillä oli kovasti hauskaa, olin kuulemma oikein nytkähtänyt taakse kun kuulin vastaushuudon. Ajattelin, että joo, tuli mitä tuli, minen enää heidän touhuihinsa sekaannu. Monta vuotta myöhemmin sama nainen tuli M/t Vinhaan täkkikolmoseksi, minä olin siinä silloin Kipparina. Meillä tuli juttua tästä tapauksesta, ja selvisi, että hän oli ollut se Tebostarin perämies. Hauska yhteensattuma kuitenkin. M/t Tebostar Kuva Raimo Mäkinen Airismaa kävi niin usein Herttoniemessä, että minulla ei ollut mitään syytä pestä laivalla pyykkejä. Pesukone siellä kuulemma oli, jossain alakongilla. Mutta kun asuin Itä-Pasilassa kerkesin hyvin, friivahdissa, käymään kotona vaihtamassa kalsarit yms likaiset vermeet puhtaisiin. Ja vaimo parka ne sitten pesi odottamaan uutta visiittiäni. Asumista ja väkeä asumassa Airismaassa oli kaikilla omat hytit. Miehistöllä pienet, ahtaat kopit, ne hytit olivat rakennettu siten, että toisessa asuttiin alapunkassa, ja toisessa yläpunkassa. Mutta seinä oli välissä. Pumppupoosulla (täten se titteli meni) oli erillinen sänky, kukaan ei asunut hänen päällään tai allaan. Lisäksi hänellä oli rosterista tehty lavuaari hytissään. Dunkilla taisi olla samat työsuhde-edut. Konemestareilla oli oma poteronsa, sinne kuljettiin leidareita messin ovea vastapäätä, siellä alhaalla oli Siiffin ja kahden mestarin hytit. Täältä oli myös suora käynti konehuoneeseen, ja taisipa myös olla koneverstas. Perämiehet asuivat torpan föörikantissa, Försti keskellä ja I ja II perämiehet hänen molemmilla puolil- 9

10 laan. Hytit olivat pienet, mutta riittävän tilavat, pummisohva, kirjoituspöytä, tuoli, punkka ja posliininen lavuaari. Lavuaari oli se statussymboli. Alipäällystöllä oli se rosterista tehty, meillä styyreillä ja mestareilla posliinista. Päälliköllä oli oma suihkukin. Sauna oli Kipparin kerroksessa, käynti sinne oli paattitäkin kautta. Se oli pieni sauna, taisi olla, juuri ja juuri, kolmelle hengelle sopiva, kiuas oli jatkuvasti kuumana, siinä oli paksu, saranoitu, kansi. Sen kun käänsi sivuun ja heitti löylyä, niin johan alkoi tarkenemaan. Messit olivat tässä samassa kerroksessa, uffarimessi paapuurin puolella ja miehistönmessi styypuurin puolella. Uffarimessistä ahteriin päin oli pieni pentteri ja byssa. Styyrmannien yhteinen suihku ja vessa olivat messin vieressä. Mukava kulkea sinne, kolea kongi, jonka molemmissa päissä oli tamminen ulko-ovi, ja muu sakki istumassa messissä. Mutta, jos joku kävi murjaisemassa oikein mojovat köntsät, niin oli messissä ruokahalut sitten katkolla, että vuoroin vieraissa. Seuraavassa kerroksessa asui Kippari, hänen hyttinsä oli salongin yhteydessä, lisäksi siinä kerroksessa oli Kipinän hytti, sitä asusti, yleensä, Stuju. Kipinää ei laivassa ollut kuin ulkomaan matkoilla. Tukholma oli jo ulkomaata, näillä reissuilla Stuju muutti omaan korsuunsa ja kokki Stujun hytistä omaansa. Ankaraa muuttamista. Kerrosta ylempänä oli radioasema, naviska ja itse brygä. Laivassa oli melko iso miehistö, Kippari, kolme styyriä, siiffi ja kaksi mesua, miehistön puolella PumppuPoosu ja kuusi täkkäriä, konejengin lukumäärää en muista, mutta ainakin Sähkö ja Dunkki, olisiko ollut lisäksi kolme moottorimiestä, byssassa Stuju ja kokki, oliko Kallea, en ole ihan varma. Mutta johan tuossakin oli väkeä pieneen laivaan. Täkillä ajoi vahtia, aina, kaksi miestä ja perämies. Merellä oli aina käsiruori, automaattia ei laivassa ollut lainkaan. Koneessa ajoi Dunkki nk. siiffinvahdin ja kaipa niitä motoreita oli yksi per vahti. Laivan konemestarit olivat vanhoja herroja, Siiffi oli nuorin. Mestareille oli käynyt, kuten niin monelle muullekin höyrylaivamiehelle. Olivat tottuneet hiljaiseen konehuoneeseen ja muutos dieselin meteliin oli vienyt kuulon. Ei ollut tapana suojata kuuloaan millään tavoin. Eikä tietenkään tottumustakaan mokomaan. Nykyisinhän ei kukaan edes ajattele menevänsä dieselin paukkeeseen ilman kunnollisia kuulosuojaimia. Vuonna 1976 oli Olympialaiset ja uffarimessin telkkari oli ruuvattu seinään, ruokapöydän päälle. Mestarit pitivät television äänenvoimakkuutta niin lujalla, että tuntui sen äänen puhalluksen jäähdyttävän sapuskat. Ei ollut mitenkään miellyttävää syödä siinä huudossa, koska pitihän niitä urheilutuloksia myös kommentoida, tietenkin huutamalla. Me perämiehet olimme huomattavasti nuorempaa joukkoa ja joskus osasimme nauraa tälle möykälle, joskus taasen se otti, varsinkin väsyneenä, todella päähän. Olisi halunnut ihan vaan rauhallisesti syödä ruokansa, mutta ei, jos ei huutanut telkkari, niin huusivat mesut keskenään. Lisäksi oli, luonnollisesti, korttiporukka möykkäämässä. Opin tässä laivassa yhden korttipelin, sen oikeata nimeä en tiedä, Airismaassa sitä kutsuttiin Viisasten peliksi, olen sen opettanut myös tyttärelleni, kesäisin pelaamme mökin mestaruudesta. Ajattelin opettaa pelin myös lapsenlapsilleni, sitten minulla olisi aina mökillä pelikumppani. Mutta, ehdottomasti, ilman huutamista, ja muuta möykkää. Yhtenä yliperämiehistä, aikanani heitä oli kaikkiaan neljä, oli entinen edustusurheilija, varatuomari ja merikapteeni. Kaikki tämä yhdessä miehessä, eli pakkohan hänen oli olla lahjakas. Viina 10

11 vain vei miestä, aina silloin tällöin. Ja veikin ankarasti, putket saattoivat kestää pitkälle yli viikon. Käsittääkseni Hermanni oli ollut Turussa lakimiehenä, pyörittänyt omaa toimistoaan. Kysyinkin kerran, että miten pystyy saamaan Lakitoimiston perseelleen. Hermanni vastasi, että kyllä sekin onnistuu, jos johtaa hommaa Seurahuoneelta. Tämän episodin jälkeen hän oli siirtynyt johonkin saaristokuntaan vallesmanniksi, sekin homma meni sinäkseen, taisivat mennä kunnan ja omat fyrkat sekaisin. Sitten olikin vaihtoehtona merille lähtö. Ja kun halua riitti, mies kouluttautui Merikapteeniksi. Oli ihmeellinen muodonmuutos, kun ukko oli ensin vetänyt, kaksin käsin, viinaa viikon verran, nukkunut vuorokauden ja juossut pienen lenkin, Sköldvikistä Porvoon torille ja takaisin, käynyt suihkussa ja kun hän tuli hytistään parta ajettuna ja raikkaana. Kukaan ei olisi uskonut, että sama mies paineli apinana just muutama päivä aikaisemmin. Itsetuntoaan hän ei ollut menettänyt missään elämänsä töyssyssä. Tämä aiheutti hänen ja tämän hävittäjälentäjäässän välille kovaa kitkaa. Kun silloinen Kippari kyseli pakalta, jossa Hermanni oli työnjohtajana sisääntulossa, etäisyyttä laituriin, saattoi vastaukseksi tulla esimerkiksi viiskytä veristä metriä veljet ja kultadublonit ovat meidän. Ei tainnut suuresti ilostuttaa manoveeraavaa Kipparia. Hurjin riita oli kirjattu Laivapäiväkirjan takalehdille. Nämä kaksi kirjoittivat toisistaan tekstejä, esimerkiksi Försti Kipparista seuraavaa (en muista sanasta sanaan, mutta eiköhän tuosta asian ydin selviä): Päällikkö yrittänyt, umpisumussa, siirtää laivaa M/t Kiislan kyljelle ostaakseen ko. aluksesta viinaa. Asuste kusiset kalsarit ja räkä poskella. No, eihän Kippari tätä voinut hyväksyä, hän kirjasi jonkun samantasoisen vastineen ja yritti hävittää Förstin tekstiä vetämällä kuulakärkikynällä tekstin yli henkselit. Ja repäisi samalla sivun halki. Ja tätä sotaa jatkui sivusta toiseen. Försti oli koulutettu lakimies ja osasi kirjoittaa kokolailla hankalasti. Kipparilta paloi päreet joka kerran. Hän yritti hävittää näitä kirjoituksia milloin mitenkin, kerran hän sottasi tekstin yli paksulla tussilla, siinä samalla tuli kolmeen muuhunkin sivuun sotkut, tussi meni sivuista läpi. Tuo viinan ostoyritys oli totinen tosi. Makasimme Haminassa jäissä venttaamassa kaijapaikkaa. Oli koiravahti, todella sankka sumu, ja Kippari ilmestyi ylös aivan hirveässä kännissä. Hän totesi, että nyt lähdetään hakemaan Kiislasta viinaa, se on ollut Rotterdamissa, niillä on viinaa vaikka kuinka paljon. Yritin estellä ja sanoin, että onko se nyt ihan viisasta tällä näkyvyydellä tehdä tuollaista ostosmatkaa. Kippari käski minun, räkänokan, pitämään turpani kiinni. Minä pidin, ei ollut juuri valmistuneella perämiehenplantulla kanttia sen enmpiä jupista. Ilmeisesti, kuitenkin, joku häpy hänelläkin oli, hän sulki VHF n, ettei satama tai joku muu puuttuisi asiaan. Ja sitten alkoi kova manoveeraus, onneksi hän väsyi ja sanoi, että ei pääse laiva jäistä irti. Kyllä me ainakin liikkeelle päästiin, koska siirryimme kaapelin kaksi. Ukko paineli alas ja jätti minut brygälle jatkamaan vahtia. Katselin tutkasta, että olimme juuri keskellä Haminan sisääntuloväylää, eli jos joku tulisi sumussa sisään, ei näkisi meitä jäiden seasta vaan jyräisi päällemme. Odottelin hetken, toivoin, että Kippari olisi jo sammunut, soitin koneeseen vahdissa olleelle mesulle ja kerroin mitä meinaan tehdä. Sitten siirsin laivan pois väylältä, vanhaan poteroomme. Kerroin tästä vahdin vaihtuessa Förstille. Hän oli hyvin kiinnostunut 11

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Lintu ja uistin Nokia 11.8.2014

Lintu ja uistin Nokia 11.8.2014 Tämä kertomus on kirjoitettu kuvastamaan allekirjoittaneen huolta vastuuttomien kalastajien luontokappaleille aiheuttamista vaaroista. Tällä kerralla tilanne päättyi hyvin, mutta kuinka kauan tuo kuvattu

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö 8-99- vuotiaille taikuri + yleisö Pelin tavoite: Tulla taikuriksi FI Sisältö: 61 korttia (48 kortin pakka + 6 tuplatausta korttia + 1 lyhyt kortti + 6 temppukorttia 4 perhettä (punainen, sininen, vihreä,

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI BJØRN SORTLAND TIMO PARVELA KUVITUS PASI PITKÄNEN SUOMENTANUT OUTI MENNA KIRJA KAKSI: LÄHTÖLASKENTA 1. Norjankielinen alkuteos: KEPLER62 - Nedtelling Teksti Bjørn

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

SUNSET, KUIN SUORAAN KARTSALTA REVÄISTYT

SUNSET, KUIN SUORAAN KARTSALTA REVÄISTYT SUNSET, KUIN SUORAAN KARTSALTA REVÄISTYT SYNTYMÄ Vuonna 1968 kaksi neljätoistavuotiasta, rokkimusiikista sekaisin mennyttä poikaa istui Siltabaarissa levyautomaatin äärellä. Kahdellakymmenellä pennillä

Lisätiedot

Hesperus, Ilmatar ja Arcturus 1975

Hesperus, Ilmatar ja Arcturus 1975 Hesperus, Ilmatar ja Arcturus 1975 Heikki Kaasalainen M/S Hesperus, ajeli Välimerelle. Maksettuani Polarlandista ulos niin jäin maihin töihin. Syy taisi olla kihloihin meno. Olin 3kk Partekin levytehtaalla

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus

Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus Naapurin kasveja: ihmepensas, kiinanruusu ja orkidea Codiaeum variegatum ihmepensas Kävin naapurin luona katsomassa hänen kasvejaan ja hän pyysi katsomaan ihmepensastaan,

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Pupu Painokkaan pihapuuhakirja

Pupu Painokkaan pihapuuhakirja Pupu Painokkaan pihapuuhakirja Turun Kaupungin Terveystoimi Tartuthan käpälään! --hei, näin me lähdetään! --pihapoluille leikkimään! --pupun loikkia hyppimään! Nurkkajussia Yksi leikkijöistä on nurkkajussi,

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Kalustonkuljetus Sea Catissa.

Kalustonkuljetus Sea Catissa. 1 / 6 25.9.2009 13:32 Los DEMENTITOS mopedistin matkakertomus Virosta Pappamopolla Viron rannikolla Kuvia ja tarinaa Viron moporeissulta 6. 8.5 2004 Reissu onnistui upeesti ja papitsu vm-62 kesti koko

Lisätiedot

KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 HUHTIKUU 2012

KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 HUHTIKUU 2012 SIVUSTO Etusivu Jorsakin kenneli Koiramme Pentuboxi Kasvatit Koiratietoa Linkit KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 Uusimmat kuvat ovat sivun alalaidassa HUHTIKUU 2012 53 VRK PIKALINKIT K-pentueen sivu Sivuston

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 14.6 S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 Matka alkoi Marolankadulta Lahdesta 07.00 josta taksikyydillä matkasimme Pirkkalan lentoasemalle. Lento Ryan Air:lla Bremeniin josta vuokrasimme

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Ideoita pihapeleihin taikasauva, aarrearkku ja kristallipallo avainsanoilla

Ideoita pihapeleihin taikasauva, aarrearkku ja kristallipallo avainsanoilla Ideoita pihapeleihin taikasauva, aarrearkku ja kristallipallo avainsanoilla Lähde: Amob ideointipalveri 2010 Saarijärven koulu Kirkonrotta / Rönttö / Kymmenen tikkua laudalla: piilossa olija voi nähdä

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom Mikun koekuvausmateriaali MUSTA RUUTU. Kuulemme musiikkia. Ruudun oikeaan ala-laitaan ilmestyy grafiikkaa: SANNA on POKEttanut sinua. S0 INT.

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965

Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965 Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965 Mattijuhani Koponen 1965, 2005 1 2 On ahdasta ja sokeat ohjaavat täällä sokeita. On vaikeaa toimia vaikeaa työskennellä. Älä periksi anna, valitse kivisin tie;

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!!

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!! TORNIO KÄRPÄT - JOKERIT 2.10.2012 RAKSILA HANNU 60 vuotta Yllätys onnistui Lätkäbussilaisten järjestämä yllätys Hannun merkkipäivän kunniaksi onnistui, vaikka aluksi tuntui mutkia tulevan matkaan, kun

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot