Ai!smaa. Lauri Vuorinen. Mikä oli, ja on, faktaa, on se, että Airismaa oli ensimmäinen laivani, jossa oli vuorottelujärjestelmä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ai!smaa. Lauri Vuorinen. Mikä oli, ja on, faktaa, on se, että Airismaa oli ensimmäinen laivani, jossa oli vuorottelujärjestelmä."

Transkriptio

1 Ai!smaa Lauri Vuorinen Kuva: Hannu Laakso M/t Airismaa oli Nesteen omistama, pieni, tankkilaiva, tehty bensan ja dieselin kuskaamiseen Suomen kustilla. Aina puhutaan pienestä, punaisesta kaislakiitäjästä, mutta siinä kyllä unohtuu se, että pääväri Airismaassa oli musta ja torpan kerman väri, punaista, mutta tosi räikeää, oli vain boottoppingin yläpuolella pakka ja ahteri. Mutta se punaisuus, se olikin sitten todella kirkasta, taisi olla likipitäen signaalipunainen. Itse oli laivassa sen loppuaikoina, siis Suomen lipulla, laivahan myytiin kreikulle, luovutettiin Raumalla, ja sai nimekseen Mark VII. Ja jollain muulla nimellä Airismaa loppunsa löysi, aikansa, bunkkeri paattina, Pireuksessa, ja muualla, pyörittyään. Ajattelin kertoa muutaman oman juttuni tästä laivasta. Kaikki tarinat ovat minun näkemyksiäni, ei mitään virallista faktaa, ainoastaan juuri siten, kuinka minä se silloin koin, ja nyt sen muistan. Mikä oli, ja on, faktaa, on se, että Airismaa oli ensimmäinen laivani, jossa oli vuorottelujärjestelmä. Heti tullessani, minulle kertoi, samaan aikaan Raumalla opistossa, vuotta ylemmällä luokalla ollut I perämies, että täällä ei tarvitse olla kuin 8 viikkoa ja sitten on loma. Ajatella, vain 8 viikkoa duunia, ja heti 2 viikkoa lomaa. Se tuntui todella paratiisinomaiselta. Melkein kuin pasiseereissä Suomen ja Ruotsin välillä! Olihan sitä ennen tottunut, että laivassa ollaan niin pitkään kun huvittaa, tai jaksaa, sitten lomalle, ja rahat palamaan. Tämä Airismaan systeemi sopi minulle jo senkin vuoksi, että olin juuri edellisenä keväänä mennyt naimisiin. Nythän sitten saisin ollakin naimisissa. Karille, Lassille, Timpalle, Kalelle ja kaikille muille terveisiä. Hermannia ja montaa muuta ei enää, valitettavasti, ole. 1

2 Töijäykset Airismaassahan oli legendaariset Tarpila ja Rapeli, Kippari ja Försti. Seilasivat yhdessä kai 17 vuotta, sitten löystyi hommat, alkoivat sinutella toisiaan. Tämä on lähinnä huhupuheen tasolta tähän kirjattu, mutta tiukka parivaljakko, ja molemmat alansa ammattilaisia parhaasta, tai pahimmasta, päästä. Näin minulle on kerrottu. Hämmästyttävän vähän, rannikolla ajettuihin mailein nähden, laiva kivillä kävi. Ammattitaito oli vankka. Tarpila kuulemma veti saappaat jalkaansa kun laiva lähti Porvoosta ja otti ne Oulussa pois jaloistaan, liekö tämä totta, en tosiaankaan tiedä. Itse en ehtinyt heidän kanssaan seilata, ainoa kokemukseni oli se, kun olimme Tahkoluodossa lossaamassa ja laivaan tuotu puhelin soi, satuin olemaan messissä röökillä ja vastasin. Sieltä tiukka miesääni tiedusteli, miten meillä oli kiinnitykset. Minä siihen, kohtalaisen vihreä perämies, mutta kuitenkin jo uralla kohonneena väliperämieheksi, totesin, että riittävät rihmat, molemmissa päissä yksi pitkä ja springi. Tämä henkilö esitteli itsensä Merikapteeni Tarpilaksi ja sanoi, että Helsingissä on paha ilma. Enpä siihen osannut muuta sanoa kuin, että täällä Porissa on ihan hyvä keli. Mainitsin asiasta förstille, hän totesi, että se vanha kippari soittelee aika usein ja kyselee just tollasta. Eli vastuu vaan painoi, vaikka eläkkeellä oli oltu jo vuosia. Maalarinteippijäljet Laivaan tullessani en todellakaan ollut kovin kokenut perämies. Eikä kaikki brygän vehkeet ollut tuttuja. Edellisessä laivassa oli tutkan käyttökielto, se johtui ihan vaan siitä, että tutkien moottorit huusivat ohuen vaneriseinän takana kipparin punkasta. Ja logiikka oli, että jos tutkaa tarvitaan, silloin myös kippari on brygällä. Tämän opin yksi keskiyö Afrikan Pohjoiskustilla. Ajattelin olevani kovinkin fiksu, ottaisin nopeasti tutkalla position vuoristoisesta rannasta, ja sitten tutka heti pois päältä, kukaan ei saisi tietää, kertoisin vain väliperämiehelle vahdin vaihtuessa. Ei onnistunut, juuri em. syystä. Kippari tuli ylös kuin raketti ja käyttäytyi kuin perseeseen ammuttu karhu. Opinpahan jotain, silloinkin. No Airismaassa ei ollut tutkien käytössä rajoituksia, kaikkia vermeitä sai käyttää. Ihmettelin, aluksi itsekseni, miksi toisen tutkan liki kaikkien nappuloiden vieressä oli sellaiset maalariteippien liimoista jäävät jäljet. Se selvisi kun kyselin asiaa, Försti kertoi, että tällä legendaarisella kipparilla, Tarpilalla, oli ollut tapana poistaa irtoavat nappulat nk. Kipparin tutkasta. Ja ne jotka eivät irronneet, ne teipattiin kiinni. Ei päässeet perämiehet sotkemaan valmiita säätöjä. Mutta mikä hulluinta, myös brykän sähkötaulusta oli viety kytkimiä, tämä selvisi, aika ikävällä tavalla, kun olimme matkalla Sköldvikistä (siis Porvoon öljysatamasta, kuten Raade sitä määräsi kutsuttavaksi) Helsingin Herttoniemeen. Vasemmalta puolelta lähestyi yksi näistä valkoisista Suomi-troolareista, ja se oli selvästi tulossa alle. Kyseessä ei ollut kuvan troolari, mutta melkein samanlainen. Airismaa taasen, koko komeassa 5m syväydessään, oli ajamassa 9m väylää, 2

3 tällä kertaa mentiin sisäreittiä luotsi päällä, ja luotsin mielestä meillä ei ollut tilaa mennä pois linjalta. Itse, pöljyydessäni ehdotin, että käännetään vähän, ja kalapaatti menee keulan editse omia reittejään. Siihen maailman aikaan, jos kohta ei tänäänkään, nuoren perämiehen ehdotukset ole kovinkaan arvossaan. Eli me jatkoimme vanhalla kurssilla. Kun alkoi olla aivan varma, että kalapaatti jää alle, luotsi käski soittamaan visseliä. Joo, painelin sitten kaikki visselinapit, ei ääntä. Visseli ei toiminut. Ja allehan se paatti jäi, meni buugiin ja heilahti oikein komeasti. Kalapaatin onneksi Airismaan keula-aalto työnsi sitä poispäin, toinen vaihtoehtohan olisi ollut, että Airismaa olisi mennyt koko kalapaatin yli. Luotsi oli jähmettynyt paikoilleen, minä, onneton, en osannut kuin vetää telegrammin Stop-asentoon, samoin pysähtyi kalapaatti. He alkoivat, heilahduksen, laidan yli heittämiä pönttöjä ja purnukoita keräilemään merestä. Meidän kipparimme, normaalisti hyvin rauhallinen haminalainen, ryysasi paapuurin siivelle ja karjui, ilman mitään VHF-värkkejä tai megafooneja, että mitä vittua te ajatte suoraan alle?. Kalapaatin kippari vastasi, huonolla suomella, että kyllä mä näketä teitä, mut sit mä unohta teitä. Aika hyvin, unohtaa oikealta päälle tulevan laivan! No joo, enemmän minä ihmettelin sitä kannella seissyttä kaveria, joka näki että laiva tulee päälle, mutta ei sitten saanut sanotuksi ruorihyttiin mitään. Nappasi vaan tukevan otteen vantista, kun älysi, että alle mennään. Siinä ruorihytissä ei ollut sivuille lainkaan venttiilejä, vain eteen. Kaikki muu kannelta lensikin mereen, vaan ei tämä vanttiapina. Kippari kysi minulta, että miksemme soittaneet visseliä. Sanoin, että koitin kaikkia nappeja, ei vaan soinut. Myöhemmin hän mainitsi minulle, että koko visseli oli käännetty pois, ja että nappi oli hänen punkkalaatikossa. Mutta tästä ei saanut mainita mitään, eikä kenellekään. Myöhemmin samana päivänä katselin kun muutama ukko kävi katselemassa buugiamme, siitä oli kalapaatin korsteeni raapinut pikkaisen maalia pois, siinä kaikki, meidän vahinkomme, kalapaatista taisi murtua jonkun matkaa puista reelinkiä. Lakkoilua Tämä on kokonaan, tai ainakin likipitäen, toisen käden tarinaa. Liitot päättivät ajaa jäsenkuntansa etuja, julistivat merimiehet, kaikki, lakkoon. Mutta lakko koski vain Suomen satamia, olisikohan tämä ollut vuonna No, varustamo päätti ajaa laivan ulos. Ja ulos, ulkomaille se joutui myös Airismaa, oorderina Skagen. Tämä kaikki meni hienosti, Kippari, tällä kertaa Förstistä Kippariksi noussut Hermanni, käänsi kurssin kohti Kööpenhaminaa, pitihän laivaan bunkkeria saada. Käsittääkseni tämä meni täydessä yhteisymmärryksessä Varustamon kanssa, mutta se mitä muuta sieltä Köpiksestä bunkrattiin, se ei liene ollut ihan tarkkaan Varustamon tiedossa. Eikä Varustamon aina, ihan kaikkea, tulekaan tietää. No, salongissa lienee alkanut melkoiset kinkerit, mutta perämiehet olivat ajaneet laivan Skageniin, ankkuroineet, ja liittyneet juhliin. Kukaan ei vaan muistanut ilmoittaa Naantaliin, että Skagenissa ollaan. Juhlat jatkuivat, ilmat olivat kauniit, ei ollut tarve pitää, tai ei koettu tarpeelliseksi, pitää brygällä vahtia, 3

4 kukaan ei kuunnellut radiota. Sitten oli toinen Nesteen laiva, Tervi, tullut Airismaan viereen ankkuriin, ja tarina kertoo, että Tervistä olisi sanottu Varustamoon, että he ankkuroivat Airismaan viereen. Ja tämä oli herättänyt Varustamossa kiinnostusta, kun se Airismaa oli ollut kadoksissa kartalta jo muutaman päivän. Nyt selvisi missä laiva on, vielä kun saisi yhteyden siihen. Loppujen lopuksi Skagenin luotsipaatti oli tuonut laivalle ilmoituksen, että ottakaa HETI yhteys Varustamoon. Oorderit olivat lähteä HETI kohti Mongstadia, Norjaan. No, arvata saattaa, että seuraavassa satamassa vaihtui Kippari. Perämiesten kaljakeissit Meillä oli, perämiehillä, jokaisella, omat kaljakeissit. Siis näitä ALKOn 24 pullon keissejä. Airismaassa ei kovin usein ulosvientejä saatu. Koko kaljakeissi homma alkoi, kun olimme saaneet, perämiesten kesken Nunnalahdesta muutaman pullon Jallua, siitä sellainen hento känni kolmeen pekkaan, sattui olemaan kotkalainen perämies laivassa, hän keksi, että soitetaan Kotkan taksille, että hakee handelista kolme keissiä kaljaa, ja tuo laivalle kunhan pääsemme Puistolaan. Jotain sen aikaisesta maailmasta kertoo se luottamus, taksi ostaa omilla, tai isännän, rahoilla kolme keissiä kaljaa, ja luottaa, että merimiehet todellakin maksavat ne. Eikä varmasti tullut kenellekään mieleen, etteikö niitä olis maksettu. En ihan usko, että tämä onnistuisi tänään. Valitettavasti. No tulimme sitten siihen onnettomaan paikkaan, jota Kotkassa kutsuttiin öljysatamaksi, kuulemma kaupunki oli rakentanut ämmille pyykkilaiturit, mutta kun ne laiturit ei sitten siihen hommaan kelvannut, päättivät laittaa siihen sitten öljysataman. No taksi oli vastassa, saimme keissit, kuski sai rahat, ja kiitteli, että oli hyvä kun oli takana painoa, oli niin kovasti liukas ajokeli. Tämä lähinnä etupuheeksi, siitä siis, miksi meillä ne keissit laivalla oli. Kun keissit olivat tyhjiä, niitä säilytettiin ahterissa, provianttiluukun päällä. Ja kaikki olivat tyytyväisiä. Olutta voi jokainen, oman mielensä mukaan, ostaa, omaan tahtiinsa, lisää, saldojen salliessa. Laivassa oli, sillä kertaa, Kipparina kohtalaisen värikäs persoona, omien juttujensa mukaan hän oli pitänyt Berliinin ilmatilan, vuonna 1945, puhtaana liittoutuneiden lentokoneista, siis hävittäjälentäjänä todellinen ässä, ja taitoa lisää, että ko. aikana hän oli ollut vasta 9- vuotias. Samoin kokemusta oli kertynyt seilaamisesta, yhden luotsin laskujen mukaan, 47 eri lipun alta. Että hän oli erinomaisen kokenut mies, joka alalla. Kuitenkin, kerran ollessamme Herttoniemessä purkamassa, oli päättänyt kähveltää perämiestensä kaljakeissit, sillä kertaa kylläkin tyhjät. Ja viedä ne Hertsikan handeliin ja vaihtaa rahaksi. Ja sitten, kovalla kiireellä, Herttuan Krouviin kaljalle. Myöhemmin joku perämiehistä kuvasi Kipparimme maista tuloa aika sujuvasti: joka toinen jälki lankongilla oli käden jälki. Eihän meillä pitkä matka Hertsikasta Porvooseen ollut, mutta joku olisi saattanut olettaa, että Kippari jotenkin osallistusi, jos ei muuhun, niin ainakin satama-manoveeraamiseen Olihan hänellä hyvä tarkoitus siihen osallistua, mutta kun hän kaatui, kesken ihan hyvin menneen, uloslähdön aikana, 4

5 telegrammin päälle, ja telegrammi soitti täyttä pakkia, kun slow ahead olisi ollut vallan kelpo oorderi. No, Försti sai Kippari suostuteltua alas, ja brygälle palautui rauha. Joskus ihmettelin luotsien loputonta kärsivällisyyttä, olisi luullut, että joku olisi tehnyt raportin noista asioista. Olisiko se raportti sitten johtanut johonkin, sitä en tiedä. Kippari oli sitten päättänyt mennä saunaan, ja sammunut sinne. Herttoniemen ja Sköldvikin väli ei ole kuin reilut 2 tuntia, matkalla saimme oorderin ankkuroida ja odotella laituriin pääsyä. Tietenkin ennen ankkuripaikalle tuloa oli tarve herättää Kippari brygälle ankkuroinnin ajaksi. Menin etsimään häntä hytistään, eihän siellä ollut kuin hitonmoinen sotku ja tyhjiä pulloja. Älysin mennä saunasta katsomaan, siellähän tämä Merikapteeni ja hävittäjälentäjäässä makasi, pukuhuoneen penkillä munasillan ja oksensi kuin suihkulähde. Oli ilmiselvää, että turha sitä ukkoa olisi töniä ylös. Menin takaisin brygälle ja sanoin luotsille, että jompa kumpa meistä manoveeraa ankkuripaikalle ja toinen lekottaa, Kippari ei nyt ehdi. Luotsi oli sitä mieltä, että minä menen, nuoremmakseni, pakalle ja hän manoveeraa. Ja ankkuriin päädyttiin. Kotkan paarlasti Airismaassa piti aina ottaa, lossauksen jälkeen, paarlasti lastitankkeihin. Tämä toimenpide vaati, luonnollisesti, venttiilien uudelleen vääntöä pumppuhuoneessa. Vahdissani oli matruusina melkoisen vilkas kaveri, aina sattui ja tapahtui kun tämä heebo pääsi lestien pariin. Kutsuimmekin häntä ranskalaiseksi rappiomerimieheksi. Jossain välissä oli juttua täkillä, lie ollut se auvoisa hetki, kun yksikään tankki ei ole tulossa täyteen, ja on aikaa jonninjoutavalle jutustelulle, siinä sitten joku totesi, että se on, nuorella miehellä toi runkkaaminen sama kuin laittaisi rahaa pankkiin. Vahtimatruusini totesi, aika totisena, että häntä kutsuttiin, nuorempana, Pankki-Masaksi. Siinähän se sitten olikin lempinimi valmiina. Pankki-Masana hänet sen jälkeen tunnettiin, ainakin Airismaassa. Puistolan nk. Öljysatama. Kuva: Pankki-Masa oli jo pitkään kinunnut lupaa mennä laittamaan pumppuhuoneen venttiilit paarlastikondikseen. Sitten yhtenä kauniina kesäaamuna ajattelin, että menkööt, pakkohan sen on ne osata, olisiko ollut kaikkiaan neljän venttiilin väännöstä kyse. Pankki meni alas, vakuutti vielä mennessään, että kyllä hän tietää, että mitkä venttiilit mihinkin asentoon veivataan. Ja olihan siellä pumppuhuoneessa kaavakuvakin asiasta. Mitä voisi mennä pieleen. Kaveri tuli ylös pumppuhuoneesta ja sanoi kaiken olevan OK. Ja minä, pässi uskoin. Painolastipumppu päälle ja kaikki linjat tyhjenivät suoraan Puistolan lahteen. Olihan se korean näköistä, koko lahti kimalteli sateenkaarenväreissä. Aurinko oli nousemassa ja linnut vaan lauloivat. Arvannette ettei siinä ihan vaan sisään henkäisy riittänyt. Oli tarvis huutaa saatanaa, perkelettä ja mitävittua, ja lujaa! Se oli mentävä, ensin, alas pumppuhuoneeseen, laittaa venttiilit oikein, aloittaa paarlastin, oikea, otto ja sitten laskea jiki ja ruiskia Fairyä koko lahteen. Ja toivoa, ettei Kippari, eikä Försti saa tietää. Maaviranomaiset eivät edes tulleet mieleen. Kaipa tämä on jo vanhentunut rikos? 5

6 Mutta meni hetki, ennen kuin laskin ketään sijastani alas. Niin vakuuttavaa kaveria ei vahtiini ihan heti tainnut, toista, osua. Ulosviennit Airismaassa ei kovasti kekkaloitu ulosvienneillä, harvinaista herkkua rannikkopöntössä. Hyvin on jäänyt mieleen ne muutamat kerrat kun sitä herkkua oli saannissa. Rajoitukset laittoivat kai lähinnä tullit, Kipparit eivät rajoittanut saantia. Tulin kerran Herttoniemessä lomalta töihin, reelingillä tuli Stuju vastaan, hän sanoi tilanneensa minulle ulosvientiä, 4 keissiä olutta, keissin kossua, keissin Marlboroa ja keissin punaista Martinia, kai se riittää. Perusulosviennit No joo, varmasti riittää, kunhan vaan rahat riittäisivät maksamiseen, ja mistä niille, mokomassa käysässä, jemmat löytää. Kun luvassa oli vain reissu Tukholmaan ja sieltä sitten Suomeen. Pari päivää. Ja seuraavaksi paikkaan, jossa oli todella ikävät tullit vastassa, siis Naantaliin. Sitä asiaa murehdittiin sitten kun se oli edessä, uloslähdön jälkeen alkoi kuitenkin armoton tuhoaminen, ylimääräiset viinat ja kaljat piti saada tuulensuojaan. Porukalla juotiin, ihme, ettei laivalle tapahtunut mitään. Monesti, jälkeenpäin, ajattelin, että pääosin laivaa taisi ajella monesti luotsit. Laivan oma jengi oli enempi vähempi perseet. Ainakin silloin kun saimme ulosvientiä. Tästä asiasta on vaimoni täysin vakuuttunut. Sanoi joskus, ettei hän olisi ikinä uskaltanut laivaan, jos olisi tajunnut, että se meno ei ollut ihan normaalia. Jaa, ei aina voi voittaa, ei edes joka kerta. Olettaisin, että niissä laivoissa, joissa ulosvientiä tuli säännöllisesti, niin se ei aiheuttanut ylettömiä juominkeja. En ole varma, mutta muistelen, että ainakin noissa pitkänlinjan laivoissa se viina joskus pääsi loppumaankin. Olenkohan väärässä? Se on mielessä, kun tulimme, sen yhden kerran, voiteluöljylastissa Rotterdamista Laajasaloon ja piti duunata jemmat ennen satamaa. Siinä sitten pienessä pöhnässä jengi roudasi viinojaan pakan alle, tarkoitus oli tehdä yhteinen jemma piikkiin. Siinä humalaisten tohinassa sinne piikkiin hajosi yksi pullo Pernod ta, arvaahan sen minkälainen katku sieltä kohosi, aikaa ei ollut huuhdella tankkia. Poosu keksi, että kaadetaan kaksikolmekymmetä litraa tinneriä sekaan, kyllä se katku peittää mokoman anisviinan hajun. Lisävarmistuksena hän laittoi stimmin päälle sinne piikkiin. Arvaa tuon millainen katku sieltä sitten nousi. Ja tietenkin Laajasalossa tuli Musta-Jengi laivaan. Katselin täkillä kun yksi tulleista meni pakan alle ja tuli kohta hoiperrellen ulos sieltä. Piteli päätään ja vaikutti sekavalta. Koko pakan alusta löyhkäsi hyvin voimakkaasti tinnerille, ei siellä ihminen pystynyt olemaan, ei edes tulli, jos heitä ihmisiksi, siihen maailman 6

7 aikaan, edes laskettiin. Ja jemmamme säilyi. Poosu oli tosi kemisti. Minä en sitä sen aikaista touhua osaa edes rikoksena pitää, kun yleensä ne kaikki smuglatut koetettiin vain saada kotiin, ei siinä mitään suurta kaupantekoa ollut. Isot smugelit on sitten taas se kertomaton asia. Seuraavien viiden kuvan kuvaaja on Pentti Joutsi Herttoniemi Hertsikan öljysatama, oikea pääkaupungin komistus. Valmistui toisen maailmansodan alla, eikä sille sittemmin kai tehty muuta kuin purettiin pois. Aikoinaan kun sitä pistolaituria rakensivat, oli meininki, että siellä käy maksimissaan noin Airismaan kokoiset laivat. Airismaatahan ei, tietenkään, silloin vielä ollut, mutta kokoluokka oli sama. M y ö h e m m i n o l e n i t s e k i n k ä y n y t mokomassa kaijan pätkässä M/t Vinhan kanssa, eli aika paljon isomman roveen kuin Airismaan ihmiset sinne tunkivat. Ja kävihän siellä, Wihurin pöntöistä, ainakin Wipunen, Presto ja Pronto, kaikki aikoinaan Suomen suurimpia laivoja. Mutta, ainahan se menee siten, että rahtaajat katsovat, että jos väylässä on syvyyttä, ja reitissä leveyttä, vaikkapa vain sentin verran, enemmän kuin laivassa, niin kyllä se paikka on laivalle vallan sopiva. Sitten se onkin Kipparin murhe kuinka sen roveensa sinne uittaa. Ja jos menee jotain pieleen, syyllinen on se onneton Kippari. M/t Presto lossaamisen lopuilla. Suomen Merimuseo Kauppalaiva nba.fi Laivoja Herttoniemessä: M/t Presto juhlaliputuksessa, seuraavalla sivulla ehkä M/t Pensa sumuisena aamuna 7

8 menoksi. Herttoniemeen ajoi, siis minun ollessani Airismaassa, lähinnä pikkusia pönttöjä. Vakituisia vieraita olivat Airismaa, Kiisla, Tebonia, Tebostar ja muutama Esson pönttö. Noissa kuvissa taasen näyttäisi olevan vain, sen aikaisia, isoja laivoja. Joskus oli myös Nielsenin Pinokkio ja joku Öljaren tai Brännaren siellä lossaamassa. Teboilillahan oli omat säiliöt Herttoniemessä, joten laivat toivat bensaa ja dieseliä joko Ventspilsistä tai Klaipedasta. Oli musertavaa seurata kuinka Teboilin jengi lähti laivasta, joko urheilemaan tai kotiinsa, siis mikäli töijäys oli virka-ajan ulkopuolella. Siinä firmassa ei aloitettu lossaamista kuin virka-aikana. Me sen sijaan painoimme yötä päivää. Samoin oli surkeata katsella, kuinka hyvin sekä Teboil, että Esso, varustivat merimiehensä. Me, valtion oman öljyyhtiön miehet, toikkaroimme omissa rytkyissämme, ei ollut hienoja firman toppatakkeja, eikä karvahattuja meidän täkkäreillä, oli vaan joitain villapipoja yms. ohuempaa vaatetta. Aina oli talvella kylmä. Hävetti olla Nesteellä. Laituri oli pistolaituri, molemmin puolin pystyi laiva purkamaan. Väylä oli kohtalaisen kapea, ja Tulliniemensalmea ennen piti tehdä suuri käännös Tulliniemen lahteen. Kaijaan tulivat kaikki laivat keula edellä. Tämä tarkoitti, että lähtiessä laiva oli käännettävä springin varassa keula kohti salmea. Jos toisella puolen oli laiva, tämä kääntäminen olikin aika temppu. Tilaa ei juuri ollut liikaa. Ideana kääntämisessä oli, että yksi laivan peräendoista, nk. kobra, oli isossa, keskellä kaijaa, olevassa, pollarissa. Kobrasta otettiin ensin löysiä sisään, sitten, kun enda oli suoraan sivulle, siitä alettiin antaa slaggia varovasti. Laiva nojasi tähän kobraan ja kääntyi kaijan päädyn ympäri kunnes keula osoitti kohti Tulliniemensalmea, sitten vaan lekoo, kobra sisään ja Kerran olimme lossanneet kuormamme ja ennen uloslähtöä talutti joku konejengistä yhden naisen laiturille. Nainen vaikutti kovin poissa olevalta ja jäi laiturille toikkaroimaan. Seurasin häntä kun hän istahti kaijan reunalle. Mainitsin ahterin töijäysporukalle, että toi akka dyykkaa ihan kohta. Ja niinhän siinä kävi, nainen solahti mereen, ihan tarkoituksella, ei siinä ollut mitään horjahdusta tai muuta heilahdusta. Istuma-asennosta pudottautui jonkkaan. Minä juoksin huutamaan sellaiseen kaksisuuntaiseen ämyriin, että pysäyttäkää peruuttaminen, meressä on joku akka. Kippari sai laivan stopattua, ja koska laiva oli pieni, ehti joku ahterin porukasta reelingin yli hyppäämään kaijalle ja kaijan leidareita alas meren pinnalle. Nappasi naista ryysyistä ja piti häntä ylhäällä. Asennon hankaluudesta 8

9 johtuen ei kaveri jaksanut nostaa naista ylös merestä. Brygältä oli oltu VHF:llä yhteydessä Helsingin satamaan ja he olivat tilanneet sukeltajan ja ambulanssin paikalle. Vaikka tilanne oli vakava, oli minusta huvittavan näköistä, kun palokunnan autosta juoksi sammakkomies, räpylät puiseen laiturin kanteen paukkuen. Sammakkomies hyppäsi jonkkaan ja nosti naisen repuille. Siitä ambulanssimiehet hänet nappasivat ja veivät pois, pillit vaan vinkui. Ja me jatkoimme uloslähtöä. Joskus mietin, kuinka siinä olisi käynyt, jos olisi ollut pimeää ja tuulista. Oletan, että tämä Kannaksen kaunotar olisi jordaaniin hävinnyt. Toinen, omalla tavallaan hupaisa episodi, oli kun tulin kerran vahtiin keskiyöllä, olimme, taas kerran, lossaamassa bensaa. Edellisen vahdin styyrmanni mainitsi, että laiturin toisella puolella makaavassa Tebostarissa oli naisperämies. Ja niin näytti olevankin, pitkä, hoikka vaalea nainen. Minulla oli perämiesluokalla ollut luokkakaverina koulun ensimmäinen naispuoilinen perämiesoppilas, joten tämä uutinen ei suuria tunteita minussa herättänyt. Tokihan nuorta miestä nainen aina jollain lailla kiehtoo, mutta siinä oli kaija välissä. Jossain välissä huomasin, että Tebostarin ahteripiikki tuli reilusti yli. Huomasin, että tämä naisperämies (outo termi edelleen) oli täkillä ja huusin hänelle kovalla äänellä, että teidän ahteri piikki tulee yli. Naapurista vastattiin, ett Pidä, perkele, huoli omasta laivastasi!. Niinhän se oli tehtävä, mykistyin täysin tästä tylystä vastauksesta. Vahtimiehillä oli kovasti hauskaa, olin kuulemma oikein nytkähtänyt taakse kun kuulin vastaushuudon. Ajattelin, että joo, tuli mitä tuli, minen enää heidän touhuihinsa sekaannu. Monta vuotta myöhemmin sama nainen tuli M/t Vinhaan täkkikolmoseksi, minä olin siinä silloin Kipparina. Meillä tuli juttua tästä tapauksesta, ja selvisi, että hän oli ollut se Tebostarin perämies. Hauska yhteensattuma kuitenkin. M/t Tebostar Kuva Raimo Mäkinen Airismaa kävi niin usein Herttoniemessä, että minulla ei ollut mitään syytä pestä laivalla pyykkejä. Pesukone siellä kuulemma oli, jossain alakongilla. Mutta kun asuin Itä-Pasilassa kerkesin hyvin, friivahdissa, käymään kotona vaihtamassa kalsarit yms likaiset vermeet puhtaisiin. Ja vaimo parka ne sitten pesi odottamaan uutta visiittiäni. Asumista ja väkeä asumassa Airismaassa oli kaikilla omat hytit. Miehistöllä pienet, ahtaat kopit, ne hytit olivat rakennettu siten, että toisessa asuttiin alapunkassa, ja toisessa yläpunkassa. Mutta seinä oli välissä. Pumppupoosulla (täten se titteli meni) oli erillinen sänky, kukaan ei asunut hänen päällään tai allaan. Lisäksi hänellä oli rosterista tehty lavuaari hytissään. Dunkilla taisi olla samat työsuhde-edut. Konemestareilla oli oma poteronsa, sinne kuljettiin leidareita messin ovea vastapäätä, siellä alhaalla oli Siiffin ja kahden mestarin hytit. Täältä oli myös suora käynti konehuoneeseen, ja taisipa myös olla koneverstas. Perämiehet asuivat torpan föörikantissa, Försti keskellä ja I ja II perämiehet hänen molemmilla puolil- 9

10 laan. Hytit olivat pienet, mutta riittävän tilavat, pummisohva, kirjoituspöytä, tuoli, punkka ja posliininen lavuaari. Lavuaari oli se statussymboli. Alipäällystöllä oli se rosterista tehty, meillä styyreillä ja mestareilla posliinista. Päälliköllä oli oma suihkukin. Sauna oli Kipparin kerroksessa, käynti sinne oli paattitäkin kautta. Se oli pieni sauna, taisi olla, juuri ja juuri, kolmelle hengelle sopiva, kiuas oli jatkuvasti kuumana, siinä oli paksu, saranoitu, kansi. Sen kun käänsi sivuun ja heitti löylyä, niin johan alkoi tarkenemaan. Messit olivat tässä samassa kerroksessa, uffarimessi paapuurin puolella ja miehistönmessi styypuurin puolella. Uffarimessistä ahteriin päin oli pieni pentteri ja byssa. Styyrmannien yhteinen suihku ja vessa olivat messin vieressä. Mukava kulkea sinne, kolea kongi, jonka molemmissa päissä oli tamminen ulko-ovi, ja muu sakki istumassa messissä. Mutta, jos joku kävi murjaisemassa oikein mojovat köntsät, niin oli messissä ruokahalut sitten katkolla, että vuoroin vieraissa. Seuraavassa kerroksessa asui Kippari, hänen hyttinsä oli salongin yhteydessä, lisäksi siinä kerroksessa oli Kipinän hytti, sitä asusti, yleensä, Stuju. Kipinää ei laivassa ollut kuin ulkomaan matkoilla. Tukholma oli jo ulkomaata, näillä reissuilla Stuju muutti omaan korsuunsa ja kokki Stujun hytistä omaansa. Ankaraa muuttamista. Kerrosta ylempänä oli radioasema, naviska ja itse brygä. Laivassa oli melko iso miehistö, Kippari, kolme styyriä, siiffi ja kaksi mesua, miehistön puolella PumppuPoosu ja kuusi täkkäriä, konejengin lukumäärää en muista, mutta ainakin Sähkö ja Dunkki, olisiko ollut lisäksi kolme moottorimiestä, byssassa Stuju ja kokki, oliko Kallea, en ole ihan varma. Mutta johan tuossakin oli väkeä pieneen laivaan. Täkillä ajoi vahtia, aina, kaksi miestä ja perämies. Merellä oli aina käsiruori, automaattia ei laivassa ollut lainkaan. Koneessa ajoi Dunkki nk. siiffinvahdin ja kaipa niitä motoreita oli yksi per vahti. Laivan konemestarit olivat vanhoja herroja, Siiffi oli nuorin. Mestareille oli käynyt, kuten niin monelle muullekin höyrylaivamiehelle. Olivat tottuneet hiljaiseen konehuoneeseen ja muutos dieselin meteliin oli vienyt kuulon. Ei ollut tapana suojata kuuloaan millään tavoin. Eikä tietenkään tottumustakaan mokomaan. Nykyisinhän ei kukaan edes ajattele menevänsä dieselin paukkeeseen ilman kunnollisia kuulosuojaimia. Vuonna 1976 oli Olympialaiset ja uffarimessin telkkari oli ruuvattu seinään, ruokapöydän päälle. Mestarit pitivät television äänenvoimakkuutta niin lujalla, että tuntui sen äänen puhalluksen jäähdyttävän sapuskat. Ei ollut mitenkään miellyttävää syödä siinä huudossa, koska pitihän niitä urheilutuloksia myös kommentoida, tietenkin huutamalla. Me perämiehet olimme huomattavasti nuorempaa joukkoa ja joskus osasimme nauraa tälle möykälle, joskus taasen se otti, varsinkin väsyneenä, todella päähän. Olisi halunnut ihan vaan rauhallisesti syödä ruokansa, mutta ei, jos ei huutanut telkkari, niin huusivat mesut keskenään. Lisäksi oli, luonnollisesti, korttiporukka möykkäämässä. Opin tässä laivassa yhden korttipelin, sen oikeata nimeä en tiedä, Airismaassa sitä kutsuttiin Viisasten peliksi, olen sen opettanut myös tyttärelleni, kesäisin pelaamme mökin mestaruudesta. Ajattelin opettaa pelin myös lapsenlapsilleni, sitten minulla olisi aina mökillä pelikumppani. Mutta, ehdottomasti, ilman huutamista, ja muuta möykkää. Yhtenä yliperämiehistä, aikanani heitä oli kaikkiaan neljä, oli entinen edustusurheilija, varatuomari ja merikapteeni. Kaikki tämä yhdessä miehessä, eli pakkohan hänen oli olla lahjakas. Viina 10

11 vain vei miestä, aina silloin tällöin. Ja veikin ankarasti, putket saattoivat kestää pitkälle yli viikon. Käsittääkseni Hermanni oli ollut Turussa lakimiehenä, pyörittänyt omaa toimistoaan. Kysyinkin kerran, että miten pystyy saamaan Lakitoimiston perseelleen. Hermanni vastasi, että kyllä sekin onnistuu, jos johtaa hommaa Seurahuoneelta. Tämän episodin jälkeen hän oli siirtynyt johonkin saaristokuntaan vallesmanniksi, sekin homma meni sinäkseen, taisivat mennä kunnan ja omat fyrkat sekaisin. Sitten olikin vaihtoehtona merille lähtö. Ja kun halua riitti, mies kouluttautui Merikapteeniksi. Oli ihmeellinen muodonmuutos, kun ukko oli ensin vetänyt, kaksin käsin, viinaa viikon verran, nukkunut vuorokauden ja juossut pienen lenkin, Sköldvikistä Porvoon torille ja takaisin, käynyt suihkussa ja kun hän tuli hytistään parta ajettuna ja raikkaana. Kukaan ei olisi uskonut, että sama mies paineli apinana just muutama päivä aikaisemmin. Itsetuntoaan hän ei ollut menettänyt missään elämänsä töyssyssä. Tämä aiheutti hänen ja tämän hävittäjälentäjäässän välille kovaa kitkaa. Kun silloinen Kippari kyseli pakalta, jossa Hermanni oli työnjohtajana sisääntulossa, etäisyyttä laituriin, saattoi vastaukseksi tulla esimerkiksi viiskytä veristä metriä veljet ja kultadublonit ovat meidän. Ei tainnut suuresti ilostuttaa manoveeraavaa Kipparia. Hurjin riita oli kirjattu Laivapäiväkirjan takalehdille. Nämä kaksi kirjoittivat toisistaan tekstejä, esimerkiksi Försti Kipparista seuraavaa (en muista sanasta sanaan, mutta eiköhän tuosta asian ydin selviä): Päällikkö yrittänyt, umpisumussa, siirtää laivaa M/t Kiislan kyljelle ostaakseen ko. aluksesta viinaa. Asuste kusiset kalsarit ja räkä poskella. No, eihän Kippari tätä voinut hyväksyä, hän kirjasi jonkun samantasoisen vastineen ja yritti hävittää Förstin tekstiä vetämällä kuulakärkikynällä tekstin yli henkselit. Ja repäisi samalla sivun halki. Ja tätä sotaa jatkui sivusta toiseen. Försti oli koulutettu lakimies ja osasi kirjoittaa kokolailla hankalasti. Kipparilta paloi päreet joka kerran. Hän yritti hävittää näitä kirjoituksia milloin mitenkin, kerran hän sottasi tekstin yli paksulla tussilla, siinä samalla tuli kolmeen muuhunkin sivuun sotkut, tussi meni sivuista läpi. Tuo viinan ostoyritys oli totinen tosi. Makasimme Haminassa jäissä venttaamassa kaijapaikkaa. Oli koiravahti, todella sankka sumu, ja Kippari ilmestyi ylös aivan hirveässä kännissä. Hän totesi, että nyt lähdetään hakemaan Kiislasta viinaa, se on ollut Rotterdamissa, niillä on viinaa vaikka kuinka paljon. Yritin estellä ja sanoin, että onko se nyt ihan viisasta tällä näkyvyydellä tehdä tuollaista ostosmatkaa. Kippari käski minun, räkänokan, pitämään turpani kiinni. Minä pidin, ei ollut juuri valmistuneella perämiehenplantulla kanttia sen enmpiä jupista. Ilmeisesti, kuitenkin, joku häpy hänelläkin oli, hän sulki VHF n, ettei satama tai joku muu puuttuisi asiaan. Ja sitten alkoi kova manoveeraus, onneksi hän väsyi ja sanoi, että ei pääse laiva jäistä irti. Kyllä me ainakin liikkeelle päästiin, koska siirryimme kaapelin kaksi. Ukko paineli alas ja jätti minut brygälle jatkamaan vahtia. Katselin tutkasta, että olimme juuri keskellä Haminan sisääntuloväylää, eli jos joku tulisi sumussa sisään, ei näkisi meitä jäiden seasta vaan jyräisi päällemme. Odottelin hetken, toivoin, että Kippari olisi jo sammunut, soitin koneeseen vahdissa olleelle mesulle ja kerroin mitä meinaan tehdä. Sitten siirsin laivan pois väylältä, vanhaan poteroomme. Kerroin tästä vahdin vaihtuessa Förstille. Hän oli hyvin kiinnostunut 11

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki AAMUSTA ILTAAN ON KIINNI. JA YÖTKIN JOSKUS Se menikin sitten sillain,

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.

SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Lämmittely Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Oletko samaa mieltä vai eri mieltä? Miksi? On tosi helppo saada suomalaisia ystäviä. Suomalaiset eivät käy missään vaan ovat aina

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia / RUOKA LÄMMITTELY 1. Mitä teet aamulla ensimmäiseksi? Entä sen jälkeen? 2. Mihin aikaan syöt yleensä aamupalaa / lounasta / päivällistä / iltapalaa? 3. Mitä teet iltapäivällä? 4. Mitä sinä syöt usein? 5.

Lisätiedot

POSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King kirjoittanut erek Munson kuvittanut Tara alahan King Se oli täydellinen kesä, kunnes Juuso Rossi muutti parhaan kaverini, Santerin, naapuriin. En pitänyt Juusosta. Hän järjesti juhlat, eikä minua edes

Lisätiedot

Pikkuinen Amina istuu mutustelemassa leipää, äiti Safia korjaa tytön lettejä. Samalla Amila harjaa äitinsä paksua, mustia hiuksia.

Pikkuinen Amina istuu mutustelemassa leipää, äiti Safia korjaa tytön lettejä. Samalla Amila harjaa äitinsä paksua, mustia hiuksia. Käsikirjoitus ENSIMMÄINEN AVAINKOHTAUS INT. KEITTIÖ - AIKAINEN AAMU Pikkuinen Amina istuu mutustelemassa leipää, äiti Safia korjaa tytön lettejä. Samalla Amila harjaa äitinsä paksua, mustia hiuksia. Äiti,

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Elena haluaa uuden auton

Elena haluaa uuden auton Auton kanssa Elena haluaa uuden auton Hei! Hei! Minä haluan ostaa uuden auton. Joo, minulla on vanha Volkswagen Golf. Paljonko se maksaa? Se maksaa 5500. Kuinka monta kilometriä sillä on ajettu? 95000

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT Turvaympyrä i TUTUT IHMISET Sinun kehosi on tärkeä ja arvokas. Kukaan ei saa koskea siihen ilman sinun lupaa. Tärkeä tietää: Suorista käsi eteesi

Lisätiedot

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? 1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää.

Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää. Papuri.papunet.net Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää. Riku, pliis, auta mua etsimään niitä. Muuten mun täytyy kävellä kotiin,

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

Joutseneen tarttukaa.

Joutseneen tarttukaa. Joutseneen tarttukaa. Olipa kerran kolme veljestä. Nuorimman nimi oli Jussi. Toiset aina tekivät hänelle kiusaa, hän kun oli heikompi heitä. Kun hän kerran oli metsässä puita pilkkomassa ja valitteli vaivojansa,

Lisätiedot

Bob käy saunassa. Lomamatka

Bob käy saunassa. Lomamatka Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Cait, oletko sinä vielä siellä? Saatoin

Cait, oletko sinä vielä siellä? Saatoin Ensimmäinen luku Cait, oletko sinä vielä siellä? Saatoin kuulla Caitin hengityksen linjan toisessa päässä, mutta hänen äänensä oli kadonnut kesken lauseen. Haloo? Ulkona oli pimeää, oli myöhäinen ilta

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Pietarin matka. - Sinella Saario -

Pietarin matka. - Sinella Saario - Pietarin matka - Sinella Saario - Matkakuumetta, kirjaimellisesti. Kun astuin Pietariin vievästä junasta ulos, oli tunnelma epätodellinen. Ensimmäinen ulkomaanmatkani oli saanut alkunsa. Epätodellisuutta

Lisätiedot

Vastuuta ja valikoimaa

Vastuuta ja valikoimaa interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu HURJAA SAUNOMISTA TELTTA- JA SAVUSAUNASSA

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu HURJAA SAUNOMISTA TELTTA- JA SAVUSAUNASSA SAUNASEURA 26.5.2014 1/6 HURJAA SAUNOMISTA TELTTA- JA SAVUSAUNASSA SaunaMafialaisten vierailu ja tutustuminen jäsenemme Arin tiluksiin ja saunoihin. AIKA: La 24. - Su 25.5.2014 PAIKKA: Korpilahti Kaksin

Lisätiedot

Tukiviitottujen satujen sanat

Tukiviitottujen satujen sanat Tukiviitottujen satujen sanat Emmi-Reeta Nisula ja Silja Soittila Humanistinen Ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö 2018 - Satujen luvaton käyttö on kielletty - Siili, joka tahtoi halata Olipa kerran siili,

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

Erling Kagge. Hiljaisuus melun ja kiireen keskellä

Erling Kagge. Hiljaisuus melun ja kiireen keskellä Erling Kagge Hiljaisuus melun ja kiireen keskellä Suomentanut Katriina Huttunen Gummerus I Jos en voi kävellä, kiivetä tai purjehtia pois maailmasta, olen opetellut sulkemaan sen ulkopuolelle. Oppiminen

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching

Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching Oulun Diakonissalaitos Säätiö sr. Oulun Diakonissalaitos Säätiö sr. (ODL säätiö) perustettiin vuonna 1896 lähimmäisenrakkauden hengessä kouluttamaan

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Kiperiä kysymyksiä Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Opetus Neljä jaksoa Vihasta ja riidasta (Matt. 5:21-26) Aviorikoksesta (5:27-32) Vannomisesta (5:33-37) Vihamiesten rakastamisesta (5:38-48) Matt.5:21-26

Lisätiedot

KOTITYÖT. Sanasto ja lämmittely

KOTITYÖT. Sanasto ja lämmittely Sanasto ja lämmittely 1. Teitkö kotitöitä, kun olit lapsi? 2. Saitko viikkorahaa? 3. Miksi siivoat? 4. Onko sulla kengät jalassa sisällä? 5. Tuuletatko kotona? 6. Mihin viet paperiroskat ja lehdet? 7.

Lisätiedot

Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille

Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille Maahanmuuttajien kokemuksia perhevalmennuksesta ja sen tarpeesta Kävitkö perhevalmennuksessa?

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua

Lisätiedot

Puhelu hätäkeskukseen

Puhelu hätäkeskukseen Puhelu hätäkeskukseen Lue dialogit parin kanssa. - hätäkeskus. miten voimme auttaa? - hei, olen alex samoilov turusta. täällä on tulipalo. - pystytkö kertomaan osoitteen? - en tunne paikkaa. - mikä palaa?

Lisätiedot

Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus

Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus Naapurin kasveja: ihmepensas, kiinanruusu ja orkidea Codiaeum variegatum ihmepensas Kävin naapurin luona katsomassa hänen kasvejaan ja hän pyysi katsomaan ihmepensastaan,

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot