Yhteen kasvaneet. » Sijaisperhe on lasten koti, ei lastenkoti. s.14 RAY:N TOIMITUS- JOHTAJA VAIHTUU 8 TEHDÄÄN YHDESSÄ ENEMMÄN! 24
|
|
- Marjatta Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LEHTI RAY:N TOIMITUS- JOHTAJA VAIHTUU 8 TEHDÄÄN YHDESSÄ ENEMMÄN! Yhteen kasvaneet» Sijaisperhe on lasten koti, ei lastenkoti. s.14
2 HYVÄN TEKIJÄ teksti tuija holttinen kuva jaakko lukumaa Laitan hyvän kiertämään TUKEA EI KOSKAAN VOI SAADA LIIKAA KUKA OLET? Olen Minna Tuurna Tampereelta. Olen ryhmänvetäjänä mukana erityislasten vanhemmille tarkoitetussa Leijonaemot ry:ssä, jolla on toimintaa sekä netissä että vertaistukiryhmissä ja -tapahtumissa. MIKÄ SAI SINUT LÄHTEMÄÄN MUKAAN? Kun perheeseemme syntyi kuusi vuotta sitten harvinaista luustosairautta sairastava Väinö, tuli vertaistuen tarve äkkiä. Onneksi löysin Leijonaemot. Olin ensin ryhmässä mukana, ja vuonna 2008 ryhdyin ryhmän vetäjäksi. MIKÄ KANNUSTAA VAPAAEHTOISTYÖHÖN? Sain itse ryhmästä aivan hirveästi tukea kun sitä tarvitsin arvokasta käytännön apua sekä mittaamatonta henkistä tukea arjessa jaksamiseen. Kun itsellä sitten alkoi arki rullata, halusin laittaa hyvän kiertämään. Nyt minulla on voimia antaa jollekin toiselle tarvitsevalle apua. Ja tietenkin Leijonaemoista on löytynyt hyviä ystäviäkin. MILLAISTA TUKEA KAIPAISIT JÄRJESTÖLTÄSI? Neuvoja ja oppia olen saanut, mutta täytyy kyllä sanoa, että ei tukea koskaan voi saada liikaa. Esimerkiksi vertaisvetäjien työnohjausta tarvittaisiin vieläkin lisää. Työ voi olla vaitiolovelvollisille vapaaehtoisille joskus aika rankkaa. Meillä Tampereen kuudella vertaisohjaajalla on onneksi oma keskinäinen tukiverkostomme, mutta pienemmillä paikkakunnilla voi olla vaikeampaa. 2 1/2012
3 JAAKKO LUKUMAA 1/ Mitä RAY avustaa? Sinikka Mönkäre kysyy ovatko pelit mummotestattuja Hallitus katsoo rahankäytön perään Verkkoasiointi pian tulikokeessa Lisää tukea sijaisperheille Miten avustushakemus menee läpi? Valvontalomakkeet uudistuvat Yritykset ja järjestöt saman pöydän ääreen TÄSSÄ NUMEROSSA Syömishäiriöliitto ja Dove kohottavat yhdessä itsetuntoa VAKIOT 2 Hyvän tekijä 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 19 Vieraskynä 23 Rahislainen 27 RAY tukee RAY:n tiiminvetäjät koordinoivat valmistelua s. 23. tukipotti on raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan asiakas lehti. Turuntie 42, Espoo. tukipotti@ray.fi päätoimittaja Marja Konttinen toimituspäällikkö Liisa Kairesalo, , toimitus ja taitto Legendium Oy, toimituspäällikkö Anna Koroma-Mikkola ulkoasu Matti Berg kannen kuva Jaakko Lukumaa paino Suomen Graafiset Palvelut Oy. Tukipotti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa. Painos issn Tukipotin paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Paperilla on Euroopan unionin ympäristömerkki fi/11/1. Ollaan me aikuisia! SUURIN OSA SUOMALAISISTA päiväkoti- ja kouluikäisistä on sosiaali- ja terveysministeriön viimevuotisen selvityksen mukaan terveitä ja voi hyvin. Tästä on syytä olla iloinen. Lapsiperheiden köyhyys on kuitenkin lisääntynyt hälyttävästi, ja sosioekonomiset terveyserot näkyvät jo kouluikäisten lasten kohdalla. Neljäkymmentä prosenttia päiväkoti- ja kouluikäisten vanhemmista kokee, että ei saa läheisiltään riittävästi apua ja tukea. Sama määrä arvioi perheen yhteisen ajan riittämättömäksi. Myös järjestöjen hakemuksia lukiessa välittyy huoli perheiden jaksamisesta. Niissä nousee esille erityisesti perheen elämänkulun muutoskohdat tai tilanteet, joissa joku perheenjäsen on sairas. Raha-automaattiyhdistys on käynnistänyt Emma & Elias -avustusohjelman tukemaan vanhemmuutta, herättämään aikuisia yhteiseen vastuuseen sekä muistuttamaan lapsen näkökulman tärkeydestä. Tänä vuonna nostamme lasten ja perheiden asiaa esille 13 osahankkeen voimin. Mielestämme kaikilla on oikeus hyvään lapsuuteen. Siihen kuuluu turvallisia aikuisia, ja jokainen voi omilla teoillaan ja asenteillaan vaikuttaa lasten ja perheiden elämään. Tässä lehdessä käsitellään sijaishuoltoa ja järjestöjen työtä sijaisperheiden ja biologisten vanhempien tukemiseksi. Kaikki voivat toimia lasten hyväksi myös pienemmin teoin. Naapurin lapselle voi tarjota kyydin harrastukseen tai passittaa sisään hakemaan lisää vaatetta kylmällä säällä. Voi myös toimia mieskaverina ilman isää kasvaville lapsille. Emma & Elias -ohjelmassa kehitetään lisäksi täysin uudenlaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja, joiden avulla ylitettäisiin ydinperhekeskeisyys ja epävarmuus tarjota apua. Meidän omalla suhtautumistavallamme on merkitystä. Millaista aikuisen mallia me haluamme olla antamassa omille ja muille lapsille? Ollaan me aikuisia! ELINA VARJONEN kehittämispäällikkö PS. Tiesitkö että Emma & Elias -ohjelma sai nimensä vuoden 2010 suosituimmista lasten nimistä? Jokainen voi omilla teoillaan vaikuttaa. PÄÄKIRJOITUS 3
4 koonnut liisa kairesalo Uusien projektien haku Projektiavustuksia uusiin kehittämishankkeisiin (Ci) ja kokeilu- ja käynnistämisprojekteihin sekä muihin määräaikaisiin hankkeisiin (Ck) haetaan toukokuussa. Käynnissä olevien projektien jatkorahoitusta haetaan syyskuussa. Toukokuun hakemukset voi hoitaa kätevästi verkkoasioinnin kautta. Hakemuksen kaikki liitteet, myös täydennykset, tulee toimittaa verkon kautta. Käyttöoikeudet ja tunnukset voi hakea lomakkeella, joka löytyy RAY:n verkkosivujen aineistopankista. 4 RAY järjestää kevään aikana arviointikoulutusta järjestöille. Koulutuksessa käsitellään arvioinnin perusteita osana tuloksellista toimintaa. Koulutus on ensisijaisesti tarkoitettu järjestöille, joilla on vähemmän kokemusta arvioinnista. Joensuun (12.4.), Lappeenrannan (17.4.) ja Turun (24.4.) koulutuksissa on vielä tilaa. Koulutusten ohjelmat ja ilmoittautumistiedot ovat RAY:n verkkosivuilla. Sinikka Mönkäre palkittiin Ensi- ja turvakotien liitto on palkinnut RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäreen Hyvä teko lapselle -palkinnolla. Palkintoperusteissa todetaan, että Mönkäre on toiminut muun muassa päihdeongelmaisten äitien auttamisen ja kuntoutuksen puolestapuhujana. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten päihdeongelmiin erikoistuneista ensikodeista ja avopalveluyksiköistä saa apua vuodessa yli 200 perhettä. 1/2012 HYVÄN TAHDON TAIDETTA Juhlaviikkojen Hyvän tahdon taidetta -yhteistyöllä taidetta viedään sellaisten yleisöjen luo, joille kulttuuritapahtumiin osallistuminen voi syystä tai toisesta olla hankalaa. Mukaan kutsutaan myös järjestöjen vapaaehtoistyöntekijöitä. Taide-elämyksillä tuetaan ja tarjotaan virkistystä erityisryhmille sekä kiitetään vapaaehtoisia heidän antamastaan ajasta. Tänä vuonna järjestöjä on mukana lapsiin ja lapsiperheisiin keskittyvästä Emma & Elias -avustusohjelmasta. Esimerkiksi Pienperheyhdistyksen mieskaveritoiminnassa mukana oleville vapaaehtoisille sekä heidän R AY: N JA H E L S I N G I N lapsikavereilleen järjestetään työpajoja. Leijonaemot ry, eli erityislapset vanhempineen, nauttivat lastenkulttuurista Tampereella. Myös Pelastakaa Lapset ry:n, Perhehoitoliiton ja Pesäpuu ry:n toiminnassa mukana olevia sijaisvanhempia koko EteläSuomen alueelta kutsutaan Juhlaviikoille nauttimaan valitsemastaan tapahtumasta. ray:n asiantuntemus järjestötoimijoiden kentällä antaa Juhlaviikoille mahdollisuuden tavoittaa sellaisia yleisöjä, joihin toimintamme ei muuten välttämättä ulottuisi, luonnehtii yhteistyötä Helsingin juhlaviikkojen toiminnanjohtaja Erik Söderblom. SASA TKALCAN AJANKOHTAISET Arviointikoulutusta tarjolla
5 Verkossa Eloisa ikä rakentaa hyvää arkea ikäihmisille Eloisa ikä kokoaa yli 60-vuotiaiden hyvinvointia edistäviä hankkeita vuosina Ohjelmakokonaisuus luo edellytyksiä ikäihmisten hyvälle arjelle ja mielekkäälle tekemiselle. Eliniän pidentyessä vanhuuden elämänvaihe on yhä monimuotoisempi. Eloisa ikä -ohjelmassa etsitään uusia tapoja ja yhteistyömalleja ikääntyvien hyvinvoinnin vahvistamiseen, eri elämäntilanteiden mukanaan tuomien ongelmien tunnistamiseen ja varhaiseen tukeen. Eloisa ikä verkottaa ikäihmisten parissa työskenteleviä järjestöjä perinteisen vanhustenhuollon ulkopuolelta ja tiivistää järjestöjen ja paikallisten toimijoiden välistä yhteistyötä. Ohjelmaa koordinoi Vanhustyön keskusliitto. Ohjelmalla vaikutetaan yhteiskuntaan ja kansalaisiin myönteisen ikäidentiteetin vahvistamiseksi. Ikäihmisten näkemyksiä pitäisi hyödyntää hyvinvointia edistävän toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Ohjelmalla tehostetaan paikallisia voimavaroja ja monipuolistetaan yhteistä osaamista. Näin tuetaan myös ikäihmisten palvelurakenteen muutosta, jossa painopistettä siirretään R AY: N AV U S TU SO H J E LM A korjaavasta toiminnasta hyvinvointia edistävään ja ennalta ehkäisevään toimintaan, luonnehtii ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitosta. Eloisa ikä -ohjelmaan otetaan uusia hankkeita ja toimintoja vuosina Ohjelmaan ei ole erillistä hakua, vaan avustusten hakeminen tapahtuu ray:n normaaleina hakuaikoina ja samoilla hakulomakkeilla kuin muutkin ray-avustukset. LISÄTIETOA AVUSTUSOHJELMISTA: vutettavuuteen. Suunnittelussa huomioidaan festivaalikävijöiden erityistarpeita, jotka voivat liittyä esimerkiksi alueelle saapumiseen, alueella liikkumiseen, ruoka- ja juomapalveluihin tai tapahtuman viestintään. Festivaalialueella saavutettavuus näkyy esimerkiksi lavojen yhteyteen rakennettavina pyörätuolikorokkeina. Invatakseille voidaan varata oma pysähtymispaikka, ja pyörätuolia käyttäville vieraille on oma kulkuväylä alueelle. Väestöliitto on avannut uuden verkkopalvelun, joka tuo vertaistuen ja asiantuntija-avun kotisohvalle joka puolelle Suomea. Perheaikaa.fi-sivusto on suunnattu lasta suunnitteleville ja odottaville sekä pikkulapsiperheiden vanhemmille. Palvelun tavoitteena on tukea vanhempia murrosvaiheessa parista perheeksi, auttaa heitä vanhemmuudessa ja vahvistaa parisuhdetta. Aikalahja auttaa Saavutettavampi Ruisrock RU I SROCK PANOSTA A tänä vuonna saa- Uusi palvelu vauvaperheille Yhteistyökumppanina ja asiantuntijana projektissa on Turun Kynnys ry. Tavoitteena on myös kerätä tietoa ja tarjota hyvät käytännöt muiden suomalaisten tapahtumajärjestäjien käyttöön. RAY tekee viestintäyhteistyötä Ruisrockin saavutettavuusprojektin kanssa. Projekti on hyvä esimerkki siitä, miten erilaisten kävijäryhmien tarpeet voidaan ottaa huomioon jo tapahtumien suunnit te luvaih e ess a. Yhteiset kokemukset ja osallistumisen mahdollisuudet kuuluvat kaikille. HelsinkiMissio tarjoaa vaihtoehdon merkkipäivämuistamiseen aineellisten lahjojen sijaan. Järjestön Aikakaupasta voi ostaa erilaisen lahjan: aikaa ja läsnäoloa niille lähimmäisille, jotka ovat jääneet täysin yksin. Lahjasta saa sähköisen Aikalahjakortin, jonka voi lähettää ystävälle. Aikalahjana voi ostaa esimerkiksi Kahvihetken yksinäisen vanhuksen kuulemiseen (10 eur) tai Kävelyseuraa kotiin unohdetulle (25 eur). Aikalahjojen tuotot käytetään HelsinkiMission vapaaehtoisten kouluttamiseen. Vapaaehtoiset tarjoavat maksutonta apua yksinäisille nuorille ja vanhuksille. 5
6 ANTTI VETTENRANTA Peliuutiset Pertunmaalla pelataan eniten viime vuoden aikana pelattiin Pertunmaalla, missä automaatteja tahkottiin vuoden aikana 306 eurolla asukasta kohti. Lähelle Pertunmaan lukemia pääsi Töysä, missä rahaautomaatteihin kului 305 euroa asukasta kohti. Ilmoitetut luvut on laskettu raha-automaattien tuottotiedoista, eli raha-automaateista nostetut voitot on vähennetty luvuista. Pertunmaalaiset ja töysäläiset tuskin ovat aivan näin ahkeria pelaajia, vaan kärkipaikkakuntien sijoitukset selittyvät matkailijoiden suurella määrällä. Töysässä on suuri kauppakeskittymä, ja Pertunmaalla sijaitsee vilkas liikenneasema. AHKERIMMIN RAHA-AUTOMAATTIEN PELAAMISEEN KÄYTETYT EUROT / ASUKAS VUONNA 2011, TOP 5 1. Pertunmaa 306,28 2. Töysä 304,80 3. Virolahti 290,13 4. Kyyjärvi 254,56 5. Forssa 241,68 Raha-automaattipelien suosio kasvoi Pelaamisen ikärajan nostaminen osoittautui positiiviseksi uudistukseksi. RAY:N SUOSITUIMMAT PELIT VUONNA 2011, TOP 5 1. Tuplapotti 2. Jokeripokeri 3. Kulta-Jaska 4. Tähti 5. Numerokeno SHUTTERSOCK 6 1/2012 sikö ikärajan nostaminen pelaaminen kasvatti edelpelaamista, ray:n liiketeemapelit leen suosiotaan vuonna paikkojen johtaja Jari KIINNOSTAVAT Keskimäärin suokivelä kertoo. SUOMALAISIA. malaiset pelasivat rahapelaamista ovat lisänautomaatteja viime vuoneet myös uudentyyppiden aikana 122 eurolla set raha-automaattipelit. asukasta kohti. Se on seitmuun muassa vuonna semän euroa enemmän kuin vuonna 2010 julkaistu Kulta-Jaska on nope2010. Yhteen pelikertaan suomalaiset asti noussut yhdeksi ray:n suosituimkäyttävät keskimäärin viisi euroa. Enimista peleistä perinteisten pokeri- ja ten pelaavat alle nelikymppiset miehet. hedelmäpelien rinnalle. Kivelä arvioi, Pelaamisen siivittivät kasvuun että Kulta-Jaskan menestys on merkki ray:n viime ja toissa vuonna toteutsiitä, että yksinkertaisen peli-idean tamat uudistukset. Yksi merkittävimsijaan suomalaiset ovat yhä enemmän mistä muutoksista pelipisteissä oli rahakiinnostuneita nimenomaan teemalliautomaattien pelaamisen ikärajan nosto sista peleistä. heinäkuun alusta kahdeksaantoista. Teemapelit tulevat jatkossa ole Ikärajan nostaminen osoittautui maan iso juttu. Pelissä pitää olla jokin lopulta positiiviseksi uudistukseksi, kiinnostava, esimerkiksi suomalaiskanvaikka etukäteen mietimme, vähentäisallinen, teema. R A H A - A U T O M A AT T I E N
7 teksti liisa kairesalo MITÄ RAY AVUSTAA VUONNA 2013? Avustusstrategiamme linjaa avustusten jakoa. Vuosittain julkaistavassa avustusstrategian toimeenpanosuunnitelmassa kerrotaan tarkemmin, mihin RAY suuntaa avustuksia seuraavana vuonna. TOIMEENPANOSUUNNITELMASSA ei anneta tarkkoja ohjeita tai määräyksiä strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen tarkoitus on auttaa avustuksen hakijoita peilaamaan toimintaansa ray:n avustusstrategiaan. Toimeenpanosuunnitelma antaa myös näkökulmia avustuksen hakijan oman toiminnan suunnitteluun. Toimeenpanosuunnitelmassa mainitut esimerkit tavoitteista eivät vielä merkitse lupausta juuri sellaisen toiminnan avustamisesta. Lopullinen avustusharkinta perustuu rahaautomaattiavustuksia koskevan lain pohjalta tehtyihin toiminta- ja avustuslajikohtaisiin linjauksiin. Toimeenpanosuunnitelmaa laatiessamme teimme parhaamme tulkitessamme TAVOITTEENA KONKREETTINEN JA KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN SUUNNITELMA. yhteiskunnan muutoksia, järjestöiltä saamaamme palautetta ja näkemyksiä järjestöjen toiminnan haasteista ja mahdollisuuksista. Tavoitteena oli mahdollisimman konkreettinen ja käytännönläheinen suunnitelma, joka ei kuitenkaan kahlitse liikaa järjestöjen toiminnan tavoitteen asettelua ja toimintatapoja, kertoo osastopäällikkö Mika Pyykkö. Yleinen taloustilanne sekä muutokset kuntarakenteessa ja lainsäädännössä muokkaavat sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaympäristöä. ray:ssä toivotaan avustusten hakijoiden kiinnittävän huomiota siihen, että tarvetta avustetulle toiminnalle on kartoitettu. Haastamme järjestöt edelleen pohtimaan mahdollisuuksiaan kehittää toimintaansa erityisesti avustusstrategian vahvistamisen ja ehkäisemisen päälinjojen mukaisesti. Toimintaa olisi myös suunnattava ja kohdennettava eri väestöryhmien terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen, toteaa Pyykkö. Avustusstrategian toimeenpanosuunnitelma löytyy ray:n verkkosivuilta aineistopankin avustuslinjauksista. SHUTTERSTOCK 7
8 Vaikuttaja teksti pekka vänttinen kuva jaakko lukumaa Karjalaistyttö siivoaa kaapit Hyvänen aika, 50 minuuttia! Sellaista se on, kun karjalaistyttö puhuu, naurahtaa Sinikka Mönkäre haastattelun päätteeksi ja lähtee kuvattavaksi. Tosin toimitusjohtaja tekee vähän isompaakin lähtöä. MÖNKÄREELLÄ on takanaan kuusi vuotta ray:n toimitusjohtajana. Mutta se on vain jäävuoren huippu. Koko urani on ollut niin hektistä. Ensin oli lääkärinura päivystyksineen, kansanedustajuus ja kymmenen vuotta ministerinä. Ja sitten täällä, näiden haasteiden ja projektien parissa, hän luettelee ja kertoo ihan ensin vetävänsä henkeä. Päällimmäinen tunne juuri nyt on helpotus, kuten myös vuonna Kun täältä soitettiin ja kysyttiin halukkuuttani tehtävään, niin mietin puoli sekuntia. Se sopi niin hyvin elämäntilanteeseeni, muistelee Sinikka. ray:n toimitusjohtajan paikka kuuluu niihin, joista usein puhutaan palkintovirkoina ja veteraanipoliitikkojen lepokoteina. Päinvastoin tämä talo on hyötynyt siitä, että yhteiskuntasuhteet ovat kunnossa. Poliitikot tietävät päätöksentekojärjestelmän ja keneen vaikuttaa missäkin vaiheessa. Ei siis lobbaamista väärässä mielessä, vaan oikean tiedon jakamista ja vastuullista edunvalvontaa, Sinikka sanoo. Mutta toisaalta, uuden työn alkaessa politiikan hektisyyteen tottuneelle vaikutelma oli kuin tshehovilaisessa retriitissä. Ilmapiiri oli leppoisa. Mentiin vanhoilla konsteilla, lupa oli pariinkymmeneen tuhanteen peliautomaattiin ja niitä lisäämällä parannettiin tulosta. Paljon muuta ei tarvinnut tehdä. Tuli vuosi Tuli taantuma. Tuli tappi vastaan automaattien määrässä. Ja tuli kilpaillut pelimarkkinat: suomalaista pelasi ulkomaisilla nettisivuilla. Olimme koko ajan julistaneet, että internetiin emme mene. Mutta tajusimme kuihtuvamme, ellemme tee jotain. No, talon hallitus teki päätöksen liikevaihto kasvuun ja kulut kuriin. Uudistimme perinteisiä pelejämme, loimme uusia ja maan hallitus tilasi meiltä internetmahdollisuuden, kertaa Sinikka kehitystä. Pölyt pois Vuonna 2010 auennut internetpalvelu on mullistanut paitsi pelejä niin myös ray-instituutiota. Uusi maailma ja sen tuoma menestys eivät olisi kuitenkaan talon vanhalla kulttuurilla onnistuneet. Sinikan äänessä on ansaittua ylpeyttä. Monopoli ei voi olla laiska. ray on muuttunut vanhakantaisesta laitoksesta moderniksi liikeyritykseksi, se näkyy tuloksessa. Sillä pystymme tuottamaan vastuullisella tavalla rahaa sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalipoliittiseen ohjelmaan järjestöjen työn kautta. Itsestään modernisoituminen ei tapahtunut. Muutamassa vuodessa on laitettu uusiksi henkilöstö- ja taloushallinto. Arvot ja eettiset ohjeet on putsattu pölyistä samalla kun on vahvistettu tuotekehittelyä perustamalla innovaatioyksikkö. Saako ray ohjailla? Toimitusjohtaja jättää taakseen erilaisen talon kuin mihin tuli. Yksi kivijalka on kuitenkin pysynyt, suhde kansalaisjärjestöihin. Sitä Sinikka kuvailee uskomattoman hienoksi suomalaiseksi innovaatioksi ja rikkaudeksi. Moitteen sana lähtee julkiselle sektorille, joka ei oikein osaa tehdä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa, vaikka sosiaali- ja terveyssektoria ei kyetä hoitamaan ilman kolmatta sektoria kaikkia tarvitaan. Tosin sitäkin suhdetta on pohdittu. Eikä se aina ole yksinkertaista. ray:n ja avustuksensaajien välillä on aina tietty jännite. Kansalaisjärjestötoiminnan perusta on järjestöjen itsenäisyys. Mutta voi kysyä, kuinka paljon ray saa ohjata. Voimme sanoa, että täytyy toimia taloudellisesti ja käyttää rahat tarkoituksenmukaisesti. Meillä on oikeus valvoa, että näin tapahtuu. Mutta kun he ovat tiettyyn asiaan rahaa hakeneet, niin se on ikään kuin heidän asiansa. Toki voimme varovasti ohjailla suuntaan, joka sopii sosiaalipoliittiseen kokonaisuuteen, muotoilee Sinikka ja kertoo yhteistyön tiivistyneen. Selviönä hän pitää sitä, että myös järjestökentän on modernisoiduttava. Haaste on saada sosiaalisen median tykkääjät ja projektiväki sitoutumaan jatkuvaan työhön ja pyörittämään hallintoa. Mutta se(kään) ei ole enää Sinikan huoli. Kun kaapit on siivottu, on aika keskittyä lapsenlapsiin ja golfiin. Entä firman omat pelit? Tärkein tehtäväni on ollut kysyä, ovatko pelimme mummotestattuja. Osaako tavallinen vanhempi naisihminenkin niitä pelata? Sinikka hymyilee. 8 1/2012
9 Olemme kiinnittäneet huomiota vaikuttavuutemme mittaamiseen. Ehkä siksikin olemme lunastaneet poliittisten päättäjien luottamuksen, Sinikka Mönkäre toteaa. 9
10 Avoin viestintä kaikille sidosryhmille on erittäin tärkeää, olipa yhdistyksen tilanne kuinka vaikea tai nolo tahansa, neuvoo hallituksen puheenjohtaja Jan Lehtonen Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksestä. TARTU TIETOON Yhdistyksen toimittava avoimin kortein 10 Yhdistyksen riskit liittyvät luultua useammin sen oman toiminnan organisointiin ja hallintoon. teksti pirjo kupila kuvat jaakko lukumaa järjestäminen yhdistyksessä on hallituksen vastuulla. Toiminnan raportoinnin organisointi on puolestaan toimivan johdon tehtävä. Hallituksen velvollisuus on kysyä kaikkien isojen hankintojen ja investointien, merkittävien yhteistyö- ja palvelusopimusten sekä rahoittajan ja verottajan kanssa tehtävän yhteistyön perään. Kaikista merkittävistä muutoksista yhdistyksessä on pyydettävä muistiot nähtäväksi ja tarpeen mukaan lisäselvityksiä, sanoo erityisasiantuntija Matias Lahti ray:stä. S I SÄ I S E N VA LVO N N A N 1/2012 MONELTA PUUTTUU VIELÄKIN TALOUSSÄÄNTÖ. Yksi tehokkaimmista tavoista tehostaa hallituksen tiedonsaantia ja seurantaa on sähköinen taloushallinto, jossa hallituksen jäsenet voivat itse porautua tositteille saakka yhdistyksen toimintaan. Taloushallinnon sähköistäminen ehkäisee tehokkaasti myös vaarallisten työyhdistelmien syntyä, kun sama toimihenkilö ei pääse järjestelmässä hyväksymään ja maksamaan laskuja. Lakimies Anneli Pahta Soste ry:stä ei kannusta edes pienten yhdistysten luottamushenkilöitä johtamaan yhdistyksensä operatiivista toimintaa, vaikka se onkin pienissä yhdistyksissä välttämätöntä. Kaksoisrooliin joutuvien hallitusten jäsenten on ainakin tiedostettava riskit, jotka saattavat hankalissa tilanteissa realisoitua, kun toiminnan suorittaja ja valvoja ovat sama taho, hän sanoo. Vastuu toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta on aina hallituksella
11 riippumatta siitä, onko yhdistyksellä operatiivista johtoa vai ei, hän jatkaa. Riittääkö osaaminen? Yrityksissä hallituksen jäsenille asetetaan tiukkoja pätevyysvaatimuksia. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä hallituspaikkaan riittää usein, että on vertainen, omainen tai terveydenhuollon ammattilainen. Näihin tärkeisiin rooleihin liittyvä osaaminen on kuitenkin vain yksi puoli yhdistyksen hallitustyössä. Viimeistään silloin, kun järjestön avustusten määrä kipuaa miljooniin euroihin, hallituksessa on oltava myös kovan luokan hallituskokemusta hankkineita jäseniä. Mieluiten vielä eri osaamisalueilta, kuten taloudesta, juridiikasta ja johtamisesta, sanoo Lahti. Pahta muistuttaa, että puheenjohtajan tehtävä on huolehtia hallituksensa ammattitaidosta. Soste ry järjestää jäsenjärjestöilleen koulutusta hyvästä hallintotavasta ja hallitustyöskentelystä. Viime vuonna Sosten edeltäjä yty ry julkaisi järjestöille oppaan hyvästä hallintotavasta. Sen lisäksi hallituksen jäsenten tulisi perehtyä rahoittajien vaatimuksiin ja ohjeistukseen. Huolimattomasti tehtäväänsä hoitava hallituksen jäsen voi joutua korvausvelvollisuuteen aiheuttamastaan vahingosta. Sellainen voi tulla kysymykseen esimerkiksi avustuspetoksessa, koska hallitus vastaa viime kädessä yhdistyksen taloudesta ja omaisuudesta. Lahti ihmettelee, miten monelta avustusjärjestöltä puuttuu vieläkin taloussääntö, vaikka ray tarjoaa siihen valmiin mallin verkkosivuillaan. Pahta neuvoo yhdistyksiä koosta riippumatta määrittelemään luottamushenkilöiden ja toimivan johdon vastuut ja roolit sekä muut toiminnan pelisäännöt aina kirjallisesti ja tekemään ne tiettäväksi koko henkilökunnalle. LISÄTIETOJA: HYVÄ HALLINTOTAPA JÄRJESTÖISSÄ -OHJE SOSTE.FI -> JULKAISUJA. Parempi kysyä kuin katua OLEMME AVOIMESTI KERTONEET sidosryhmille tilanteestamme ja he ovat olleet hyvin ymmärtäväisiä, kertoo hallituksen puheenjohtaja Jan Lehtonen Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksestä. Muistiyhdistys joutui keskelle piinallista selvitystyötä, kun RAY keskeytti sen projektiavustuksen maksatuksen viime keväänä tehdyn tarkastuksen jälkeen. Epäselvyydet koskevat vuosina projektiavustuksilla maksettujen hankintojen sekä hallinto- ja matkakulujen määrää ja tarkoituksenmukaisuutta. Lisäksi laskujen hyväksymisessä ja hankintojen kilpailutuksessa on ollut paljon puutteita. Yhdistys oli muun muassa tehnyt toimintaansa nähden ylimitoitetun kopiokoneiden leasingsopimuksen, joka on nyt osa Kanta-Hämeessä käynnissä olevaa laajempaa rikostutkintaa.» Kommentti Hyvä hallintotapa on järjestelmä, jolla järjestö itse ohjaa ja valvoo toimintaansa. Hyvän hallintotavan kehittäminen järjestöissä on myös rahoittajan etu. Lehtonen on huojentunut, että poliisi tutkii kopiokonekauppoja. Yhdistys turvautui silti juristin apuun, koska se haluaa turvata saatavansa oikeudenkäynnissä. Juristi on myös neuvotellut kohtuuttoman leasingsopimuksen purkamisesta rahoitusyhtiön ja laitevuokraajan kanssa, hän kertoo. Toisinaan lisäselvitysten tekemistä RAY:lle vaikeuttavat yhdistysten sisäiset kemiat. Muistiyhdistyksellä ei ole varaa toiminnanjohtajaan. Toimintaa johtaa hallitus, jonka uusittu kokoonpano yrittää nyt arkistojen varassa kasata selvitystä rahoittajalle. Työtä vaikeuttaa laskujen ja sopimusten puutteellinen dokumentointi. On uskallettava pyytää apua, kun omat rahkeet eivät riitä. RAY:ltä saa hyviä neuvoja melkein mihin tahansa ongelmaan, kun ymmärtää vain kysyä, Lehtonen muistuttaa. TEA JANSSON RAY:n tarkastaja 11
12 VERKKO SÄÄSTÄÄ AIKAA Kevään avustushakemukset RAY:lle tehdään verkon kautta. Verkkoasiointi säästää aikaa, vaivaa ja paperia. teksti pirkko koivu kuvitus matti berg KEVÄÄN JA SYKSYN avustushakemukset tehdään ray:lle verkon kautta. Uusi malli säästää käyttäjien vaivaa, sillä asiointijärjestelmä on luotu helpoksi. Paperilla saapuneet hakemukset on tähän saakka jouduttu käsin skannaamaan sähköiseen muotoon. Verkkoasioinnin myötä paperin ja mekaanisen työn määrä vähenee. Käyttäjät pääsevät alkuun hakemalla ensin käyttäjätunnuksia ray:lta kirjallisesti. Kirjallisen hakemuksen ansiosta tietosuoja säilyy ja ray varmistuu siitä, että hakijalla on valtuutus pyytää organisaation puolesta tunnuksia. Hakemus tulostetaan ray:n sivuilta ja lähetetään joko kuoressa USEAMPI HENKILÖ VOI TYÖSTÄÄ HAKEMUSTA. tai sähköpostin liitteenä. Tunnusten saavuttua järjestelmä on valmiina käyttöön. Sähköiset kirjautumissivut ja lomakkeet ovat ray:n nettisivuilla. Lomakkeiden täyttö verkossa ei vaadi opettelua, vaan järjestelmä opastaa askel askeleelta eteenpäin, kertoo projektipäällikkö Kimmo Ylitalo ray:sta. Toistakymmentä järjestöä testasi verkkoasiointia jo viime vuoden puolella, ja kokemukset olivat hyviä. Samma på svenska? ray siirtyy verkkoasiointiin vaiheittain. Paperinen asiointi jää historiaan, mutta hakemukset voi edelleen jättää myös paperilla. Vuodesta 2014 kaikki toiminnot ovat siirtyneet verkkoasiointiin, avustusten hakemisesta valmisteluun, seurantaan, valvontaan ja maksatusten seurantaan. Tässä vaiheessa verkkopalvelua on kehitetty suomenkielisenä, mutta myös ruotsinkielinen versio on tulossa, Ylitalo lupaa. Maaliskuussa verkossa oli mahdollista tehdä jo suurehkojen investointi- 12 1/2012
13 SYMBOLIKUVAT: THE NOUN PROJECT / avustusten hakemukset. Varsinaiseen testiin verkkoasiointi joutuu toukokuun ja syksyn hakuaikoina, jolloin mukana on jo satoja hakijoita. Kaikki jää talteen Avustusten hakijoille uusi järjestelmä merkitsee joustavuutta. Lomakkeita voi täyttää vaiheittain, tallentaa keskeneräisenä ja täydentää tietoja myöhemmin. Organisaatiossa useampi henkilö voi työstää hakemusta. Verkon ansiosta hakemusten käsittely nopeutuu ja tieto kulkee paremmin. ray:ssa hakemukset ovat suoraan sähköisessä muodossa ja mahdolliset lisätietopyynnöt lähtevät hakijalle sähköisesti, jolloin kaikki kommunikointi jää talteen. Asiat ovat lomakkeissa juuri siinä muodossa, jossa hakija on ne kirjannut. Näin luotettavuus ja läpinäkyvyys paranevat, Kimmo Ylitalo sanoo. Tieto kulkee hyvin paitsi järjestöjen ja ray:n välillä, myös järjestön sisällä. Dokumentit eivät jää kenenkään henkilökohtaiseen sähköpostiin, vaan kaikki tunnuksien haltijat näkevät verkosta nykyiset ja aiemmat avustushakemukset tai valvonnan seurantaraportit. Palkinnoksi Juhlaviikoille? ray kannustaa hakijoita ottamaan verkkoasioinnin käyttöön toimittamalla verkkotunnuksen hakijoille virkistävän kahvipaketin. Tänä vuonna verkkohakemuksen jättäneet osallistuvat myös arvontaan, jossa palkintona on liput seurueelle Helsingin Juhlaviikkojen tapahtumailtaan ruokailuineen. VERKKOASIOINNIN AIKATAULU 2011: 2012: 2014: Pilotoinnit Hae käyttäjätunnukset RAY:lta Maaliskuu: investointihankkeiden avustushaku Toukokuu: uusien kehittämishankkeiden sekä määräaikaisten hankkeiden avustusten haku Syyskuu: toiminta- ja muut avustukset Kaikki toiminnot verkossa VERKKOASIOINTI LYHYESTI Hae käyttäjätunnukset tulostamalla ja täyttämällä käyttöoikeushakemus. Postita hakemus osoitteeseen Avustusosasto / toimistotiimi PL 32, Espoo tai lähetä se sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen: asiointituki@ray.fi. Saatuasi tunnukset tee hakemus verkossa. Asiointipalvelulinkki löytyy osoitteesta asiointi.ray.fi/extraweb. Kaikki hakemuksen liitteet ja täydennykset toimitetaan verkkoasioinnin kautta. NEUVOJA JA LISÄTIETOA ASIOINTITUKI@RAY.FI / AVUSTUS- OSASTON TOIMISTO P
14 kodinon 14 1/2012
15 ni teksti matti välimäki kuvat jaakko lukumaa Sijaisperheitä tarvitaan kipeästi lisää, mutta pesti ei ole kevyimmästä päästä. Järjestöt voivat auttaa monin tavoin sijaisperheiden ja biologisten vanhempien arkea. L astensuojelulakiin tehtiin vuodenvaihteessa muutos, joka velvoittaa sijoittamaan huostaanotetut ensisijaisesti perheisiin. Sijoituspaikkana on laitos vain siinä tapauksessa, että muuta vaihtoehtoa ei ole tarjolla. Sijaisperheitä tarvitaankin nopeasti lisää. Toisaalta sijaisperheet ja lasten biologiset vanhemmat kaipaavat nykyistä enemmän tukea. Ohjelmajohtaja Hanna Heinonen Lastensuojelun Keskusliitosta kertoo, että kun sijaisperheet ovat päässeet hyödyntämään kuntien tarjoamia peruspalveluja, he ovat olleet niihin tyytyväisiä. Ongelmana on ollut erityisesti tukipalvelujen, vaikkapa koulunkäyntiavustajien tai terapian saatavuus. Sijaisperheen vanhemmilla ei ole yleensä edes mahdollisuutta hakea suoraan tukipalveluita, koska he eivät ole lapsen huoltajia. Yleinen kokemus on myös ollut, että vielä sijaisperheiden valmennusvaiheessa, josta vastaavat yleensä kunnat tai järjestöt, tukea on tarjolla hyvin. Sitten, kun lapsi tulee perheeseen, tuki romahtaa, Hanna Heinonen kertoo. Monenlainen vanhemmuus on arvokasta Hanna Heinosen mukaan järjestöt voisivat täydentää kunnallisia tukimuotoja luontevasti esimerkiksi organisoimalla ja vahvistamalla sijaisperheiden vertaistukea. Kyselyissämme sijaisperheet ovat itse kertoneet hyötyvänsä todella paljon vertaistuesta. Arjessa eteen tulevat asiat ovat usein sellaisia, 15
16 Hanna Heinonen ja Paula Marjomaa kaipaavat lisää tukimuotoja, jotka auttavat sijaisperheitä jaksamaan arjessa. että niitä on hyvä käydä läpi nimenomaan muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Asioita, joista on hyvä vaihtaa yhdessä kokemuksia ja näkemyksiä, voivat olla vaikkapa lapsen sopeutuminen uuteen kotiin tai sijoitusperheen suhde lapsen biologisiin vanhempiin, Heinonen kertoo. Toisaalta omia vertaisryhmiään kaipaavat myös biologiset vanhemmat, joiden lapsi on otettu huostaan. Nämä vertaisryhmät voisivat olla tukemassa heidän vanhemmuuttaan. Ryhmät voisivat auttaa luomaan toimivia keskusteluyhteyksiä sijaisperheen ja biologisen perheen välillä sekä vahvistaa ajatusta, että monenlainen vanhemmuus on arvokasta. Ideaalitapauksessa kummassakin perheessä kasvatuslinja on samansuuntainen ja sijoitettu lapsi voi hyödyntää molempien perheidensä vahvuuksia, Hanna Heinonen korostaa. Lapsi kuljettaa tarinaansa Viime vuosina kiireellisesti sijoitettavien lasten määrä on noussut. Varhaiset perheeseen kohdistuvat tukitoimet voisivat vähentää huostaanottojen tarvetta. JOS TOINEN SAIRASTUU, PERHE ON LUJILLA. Järjestöillä on pitkät perinteet erilaisessa ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Sijaishuollon kohdalla voisi ehkä pohtia sitäkin, pystyisivätkö järjestöt tukemaan jollakin tavalla nimenomaan lyhytaikaisen perhesijoituksen jälkeistä kotiinpaluuta. Sekä lyhytaikaisesti että toistaiseksi perhesijoitetut lapset hyötyisivät myös erilaisesta osallistavasta ja voimaannuttavasta toiminnasta. Liikunnalliselle lapselle tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yksilö- tai ryhmätoimintaa urheiluseurassa, taiteellisesti lahjakkaalle lapselle vaikkapa kuvataidekerhoa tai -leiriä. Oleellista on, että toiminta on tavoitteellista ja että se auttaa lasta kuljettamaan mukanaan omaa elämäntarinaansa ja hyväksymään sen. Hanna Heinonen korostaa, että ideana olisi, että lapsi voisi hyödyntää niitä voimavaroja, mahdollisuuksia ja resursseja, joita hänellä itsellään on. Ei ole esimerkiksi mitenkään harvinaista, että kun lapsen elämäntilanne on vaikea, niin hän ajattelee, että vika on hänessä itsessään. Ylipäänsä harrastukset ovat tärkeitä. Harrastuksissa tavattavat perheen ulkopuoliset aikuiset voivat omalta osaltaan edistää sijoituksen onnistumista, Heinonen muistuttaa. Hän mainitsee vielä yhden konkreettisen sijaisperheiltä itseltään tulleen toiveen: Sijaisperheet ovat kaivanneet tilapäisiä tukimuotoja, esimerkiksi lastenhoito- ja lomituspalveluita, ennakoimattomia tilanteita varten. Sijaisperheiden arki on usein täynnä työtä. Jos vaikkapa toinen vanhemmista sairastuu, niin perhe onkin hyvin lujilla. Leikitään, leivotaan, luetaan Sijaishuolto on myös yksi ray:n tänä vuonna käynnistyvän ja vuoteen 2017 jatkuvan Emma & Elias -avustusohjelman teemoista. Ohjelma kokoaa yhteen eri järjestöjen hankkeita, joilla edistetään lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Ohjelmassa 16 1/2012
17 painotetaan muun muassa sitä, että jokainen voi omilla teoillaan ja asenteillaan vaikuttaa lasten ja perheiden elämään. Emma & Eliaksen toiminnallisesta koordinaatiosta vastaa Lastensuojelun Keskusliitto. Avustusohjelmaan otetaan vuosittain mukaan noin kymmenen hanketta lisää. Näin ensi vuonna (2013) ohjelmassa on mukana yli kaksikymmentä hanketta. Yksi näistä on Pelastakaa Lapset ry:n, Pesäpuun ja Perhehoitoliiton yhteinen hanke Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa. Kehittämispäällikkö Paula Marjomaa Pelastakaa Lapset ry:stä kertoo, että tavoitteena on muun muassa hankkia ja valmentaa sijaisperheille vapaaehtoisia tukihenkilöitä. Pelalla on jo vuosien ajan ollut vastaavaa, tavallisille lapsiperheille suunnattua tukihenkilötoimintaa, josta on kertynyt hyviä kokemuksia. Sijaisperheiden tukihenkilöt voisivat auttaa lapsia esimerkiksi läksyjen teossa tai perheen toiveiden mukaan leikkiä, leipoa, lukea tai liikkua yhdessä lasten kanssa. He voisivat myös tarjota sijaisvanhemmille hetken yhteistä aikaa, niin että nämä ehtivät elokuviin, Paula Marjomaa miettii. Toisaalta hankkeen tavoitteena on käynnistää myös ryhmämuotoista toimintaa. Haemme kulttuurin, taiteen ja liikunnan kentältä yhteistyökumppaneita. Käytännössä kyseeseen voisi tulla vaikkapa jalkapalloharrastuksen järjestäminen murrosikäisille. Toiminnassa ei painottuisi kilpailullisuus, vaan nimenomaan onnistumisen kokemukset, elämykset ja sosiaalinen hyvinvointi. Jokin tällainen ryhmä voisi tuoda hyvin myös sijaisperheitä VERKOSTOI- TUMINEN SYNNYTTÄÄ UUDENLAISTA TOIMINTAA. yhteen ja auttaa vertaisryhmien syntymisessä, Paula Marjomaa pohtii. Hanketta aiotaan viedä ensimmäisessä vaiheessa läpi Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Paikalliset toimijat päättävät itsenäisesti, mitkä tukimuodot heidän alueellaan painottuvat. Auttamista pari kertaa kuussa Paula Marjomaa uskoo, että hankkeeseen löydetään vapaaehtoisia sijaisperheiden tueksi. Nykyään on paljon ihmisiä, jotka haluavat tehdä vapaaehtoistyötä. Tämä hanke voi tarjota heille hyvän kanavan. Jos tukihenkilö käy perheessä vaikkapa pari kertaa kuussa, niin se ei myöskään vaadi kovin raskasta sitoutumista eikä kynnys lähteä mukaan ole liian korkea. Saattaa olla, että tukihenkilönä toimiminen voi houkutella sellaisiakin ihmisiä, jotka ovat itse harkinneet sijaislapsen ottamista. Tätä kautta he saavat näkökulman sijaisperheen arkeen ja asia tulee tutuksi. Tämä voi edesauttaa oman päätöksen tekemistä. Paula Marjomaa odottaa paljon myös hankkeen myötä syntyviltä uudenlaisilta verkostoilta: Hanke tuo yhteen esimerkiksi Pelastakaa Lasten paikallisyhdistykset ja Perhehoitoliittoon kuuluvat sijaisvanhempien yhdistykset: ylipäätänsä monenlaisia voimavaroja, joita ei ole ennen hyödynnetty. Uskon, että järjestökentällä olisi paljon mahdollisuuksia tämän tapaiselle verkostoitumiselle ja kumppanuuksille. Se voi synnyttää aivan uudenlaista toimintaa, Paula Marjomaa arvioi. Elämä kukkimaan Emma & Elias -avustusohjelmaan kuuluvat myös esimerkiksi Pesäpuun hanke Sijoitettu lapsi koulussa sekä Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton Voikukkia-projekti. Pesäpuun hankkeen tavoitteena on kehittää valtakunnallisesti levitettävissä oleva monialainen työskentelymalli sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemiseen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Tutkimusten mukaan huostaanotetuilla lapsilla on muita lapsia enemmän vaikeuksia koulunkäynnissään. Voikukkia-hankkeen puitteissa on puolestaan perustettu ohjattuja vertaisryhmiä huostaanotettujen lasten vanhemmille Helsingissä, Vantaalla ja Järvenpäässä. Tarkoituksena on, että vanhemmat voivat ryhmissä käsitellä lapsen huostaanottoon liittyviä tunteita ja saada vahvistusta omaan vanhemmuuteensa. Projektin ideana on, että huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus voi kukkia. SHUTTERSTOCK» Kommentti MARIKA HEIMO RAY:n avustusvalmistelija "Emma & Elias -avustusohjelma on RAY:lle uudenlainen tapa tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa. Odotamme innolla mitä kaikkea se tuo mukanaan. Olen iloinen siitä kuinka ohjelman nykyiset hankkeet ovat kiinnostuneita toisistaan ja valmiita jakamaan osaamistaan. Uskon, että Emma & Elias tuo mukanaan paljon mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja kumppanuuksiin. Nykyisiä hankkeita täydentämään valitaan hankkeita, jotka edistävät ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Toivomme mukaan hankkeita erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelta." 17
18 teksti jaakko liikanen kuvat jaakko lukumaa Kymmenen vuotta sitten sijaisvanhemmiksi ryhtyneet Karilat saavat käytännön apua Pelastakaa Lapset ry:stä. Nyt lapsikatraaseen kuuluvat Kalle ja Mira sekä kolme biologista lasta. ISOA ELÄMÄÄ Anna ja Tero Karila ovat aina olleet äiti ja isä kaikille viidelle lapselle. Kuvassa kaksi heidän biologisista lapsistaan, Helmi ja Ronja. 18 1/2012
19 KYLLÄHÄN MEILLÄ välillä vilskettä riittää, helsinkiläinen Anna Karila naurahtaa. Karilat lähtivät sijaisperhetoimintaan mutkan kautta. He halusivat lapsen, mutta omaa ei yrityksistä huolimatta tuolloin saatu. Adoptiota suunnitellessamme kuulimme sijaisperhetoiminnasta. Päätimmekin tarjota kodin lähempää tulevalle lapselle. Nyt 13-vuotias Kalle tuli taloon kolmivuotiaana vuonna 2002 ja 11-vuotias Mira vuotta myöhemmin kaksivuotiaana. Lapset tulivat eri kunnista Pelastakaa Lapset ry:n kautta. Myös Kariloita auttava sosiaalityöntekijä on järjestön palkkalistoilla. Yhdessä hänen kanssaan käydään vuosittain muun muassa huoltosuunnitteluneuvottelut ja tavataan lasten biologisia vanhempia. Järjestöjen monipuolinen toiminta sijaisperheiden tukemisessa perheleireineen ja koulutuksineen saa Anna Karilalta kiitosta. Terapiashokki Kiitosta ei häneltä sen sijaan saa tukipalvelujen, kuten terapian saatavuus. Tunteiden käsittely on Miralle ja Kallelle haastavaa. Keskittyminen on hankalaa ja suuressa ryhmässä syntyy helposti ristiriitoja. Kalle sai lopulta apua Malmin lastenpsykiatrian poliklinikalta, jossa hänen terapiajaksonsa on nyt jo päättynyt. Miran kohdalla taistellaan nyt vastaavasta terapiasta. Pelastakaa Lapset ry auttaa kykynsä mukaan, mutta Kelan kanssa on vaikea painia, Karila sanoo. Hän ei oikein ymmärrä, miten huonossa kunnossa lapsen pitäisi olla, jotta terapiaan pääsisi. Murtunut käsi kyllä kipsataan, mutta psyykepuolella asenne peruspalveluissa on, että kyllä tuo tuosta vielä menee, normaalia nuoren ihmisen kipuilua. Ja rivien välistä olen aistivinani lievää kotikasvatukseen liittyvää moitetta. Lasten koti, ei lastenkoti Anna Karila ei ajattele sijaisvanhemmuutta työnä, vaikka lapsista kulukorvausta ja hoitopalkkiota saakin. Korvauksen maksaa kunta, jossa lapsi on otettu huostaan. Ainoa lähtökohta tähän voi olla se, että haluaa antaa lapselle kodin. Vaikka olen törmännyt joskus siihenkin, että ensin ihastellaan ja sitten ihmetellään, että ai, siitä maksetaankin. Pitävätkö Kalle ja Mira sinua äitinään? He ovat kutsuneet minua äidiksi jo pienestä pitäen. Kariloiden perhe on Kallen ja Miran jälkeenkin kasvanut. Biologisia lapsia on kolme. Anna muistelee Kallen ja Miran kommentteja, kun esikoinen, nyt viisivuotias Helmi syntyi. He katselivat tyttöä ja kysyivät, että minne se sijoitetaan. He ajattelivat silloin oman kokemuksensa perusteella, että se on normaali tapa. Ihan tavallinen arki HUOSTAANOTTO MULLISTAA aina lapsen elämän. Lapsen mieli on täynnä kysymyksiä ja hän odottaa, että joku auttaisi vastaamaan niihin. Sijoituksen yhteydessä ei ole kyse ainoastaan kodin tai kotipaikkakunnan vaihtumisesta, vaan usein myös koulun, kaveripiirin ja elämäntapojen muuttumisesta. Suhde biologisiin vanhempiin ja sukulaisiin sekä sopeutuminen uuteen perheeseen herättävät nekin voimakkaita tunteita ja kysymyksiä lapsen mielessä. Mitä lapsi tarvitsee selviytyäkseen läpi tästä myllerryksestä? Sijaishuollossa eläneiden nuorten kokemusten mukaan siihen ei tarvita poppakonsteja tai ydinfysiikkaa. Siihen tarvitaan elämän perusasioita kuten aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen sekä tilaa käsitellä asioita omaan tahtiin. Monen nuoren kokemus on, että ihan se tavallinen arki, jossa turvalliset aikuiset ovat läsnä ja lapsen perustarpeistaan huolehditaan, on ensimmäinen askel kohti selviytymistä. Näiden lisäksi lapsi tarvitsee elämäänsä pysyvyyttä. Tämä tarkoittaa, ettei hänen tarvitse pelätä joutuvansa muuttamaan taas ja rakentamaan elämänsä jälleen uudelleen jossain toisessa sijaishuoltopaikassa. Pysyvyyden kautta lapsi saa kokemuksen kuulumisesta johonkin. Hän saa myös mahdollisuuden muodostaa jatkuvia, loppuelämän kannalta merkityksellisiä ihmissuhteita, joita vaille hän on voinut lapsuudessaan jäädä. Päästäkseen elämässä eteenpäin lapsen tulee kyetä käsittelemään menneisyyttään turvallisesti. Asioiden läpikäynti vapauttaa ja selkeyttää omaa tilannetta. Lapsi ymmärtää, ettei menneisyyden tarvitse määrätä tulevaisuutta. Hän voi valita mihin suuntaan haluaa elämäänsä rakentaa. Tähän prosessiin lapsi ei pysty yksin, vaan tarvitsee aikuisen tukea. Aikuisen, joka ottaa lapsen ajatuksineen vakavasti ja luo häneen toivoa vaikeinakin aikoina. Se aikuinen voit olla Sinä. PIPSA VARIO projektityöntekijä Lastensuojelun erityisosaamisen keskus, Pesäpuu ry Lapsen ei tarvitse pelätä joutuvansa muuttamaan. VIERASKYNÄ 19
20 teksti pirkko koivu kuvat shutterstock ja lasten ja nuorten puutarhayhdistys Nyt tärppäsi! Tänä vuonna RAY:n avustuksen sai 23 ensikertalaista. Mitä perustellumpi kohde ja mietitympi hakemus, sitä todennäköisemmin tärppää. RAY:N AVUSTUSSTRATEGIA heijastuu sekä uusien hakijoiden määrään että avustuspäätöksiin. ray tukee terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamista, auttamisen ja ongelmien ehkäisemisen lisäksi. Vahvistavalle puolelle tuli runsaasti uusia hakemuksia, sanoo valmistelupäällikkö Hilppa Tervonen ray:sta. Uudet toimijat saavat harvoin heti jatkuvaluonteista toiminta-avustusta. Usein aloitetaan projektiavustamisesta. Näin ray varmistaa, että hakija kykenee hallinnoimaan avustusten käyttöä. Projektin luonteeseen kuuluu, että siinä on alku ja loppu, siinä HAKIJALLA TÄYTYY OLLA REALISTINEN SUUNNITELMA. kokeillaan ja kehitetään. Itse toiminta on tärkein avustuskriteeri. Toiminnan on oltava terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvää, joko vahvistamista, ongelmien ennaltaehkäisyä tai ongelmista kärsivien auttamista ja tukemista. Uusia hakijoita oli paljon taide-, kulttuuri- ja liikuntapuolelta. Jos hakemus hylättiin, syy saattoi olla se, että esimerkiksi taidepuolen toiminnassa mentiin liikaa taidetavoitteet edellä. Painopisteen pitäisi olla osallistujien hyvinvoinnin vahvistamisessa. Tiukka linja johtuu myös työnjaosta Veikkauksen kanssa. ray tukee sosiaali- ja terveyspuolen hankkeita, ja veikkausvaroin tuetaan kulttuuria ja liikuntaa. Ajankohtaiset asiat vaikuttavat päätöksiin. Jos jokin teema yhteiskunnassa nousee pinnalle, siihen liittyvä toiminta saa herkemmin avustusta. 20 1/2012
Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017
Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän
LisätiedotEmma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue
Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen
LisätiedotJärjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa
Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013
LisätiedotAvustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias
Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma
LisätiedotKuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat
Kuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat 2.3.2012 Ajankohtaista avustusvalmistelusta tiimimuotoinen valmistelu ja yhteyshenkilöt RAY:n odotukset hankkeilta yhteistyö, tulosten juurtuminen Verkkoasioinnin
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotAjankohtaista RAY:n avustustoiminnassa
Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2
LisätiedotKeinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea
Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012
LisätiedotEloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi
Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka
LisätiedotEi tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi
Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotJÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan
JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)
LisätiedotMLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa
Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti
LisätiedotRAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty
LisätiedotYhdistyksen toiminnan esittely
Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat
LisätiedotRAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo
RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikätyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! 27.9.2013 Säätytalo Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotProjektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013
Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis
LisätiedotInvestointi sijaisvanhempaanparas
Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:
LisätiedotTaide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia
Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1
LisätiedotMLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen
MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,
LisätiedotRAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä
RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana
LisätiedotSeniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä Vanhusneuvoston seminaari Tampere
Seniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä 2018-2020 Vanhusneuvoston seminaari 31.5.2018 Tampere Etsivää ja osallistavaa vanhustyötä Espoossa, Helsingissä ja Tampereella Helsingin Diakonissalaitoksen
LisätiedotPerhe on enemmän kuin yksi
Perhe on enemmän kuin yksi Koko perheen huomioiminen perhekeskuksissa Emilia Säles, hankepäällikkö, Perhehoitoliitto ry Karolina Lamroth, projektityöntekijä, Leijonaemot ry Jaana Ylönen, yksikön vastaava,
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotMIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10
MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen
LisätiedotTurun A-kilta: virtaa vertaisuudesta
Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea
LisätiedotEro lapsiperheessä työn lähtökohdat
Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen
LisätiedotRAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä
RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011
LisätiedotLapsiperheen arjen voimavarat
Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin
LisätiedotToimiva lastensuojelu
Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden
LisätiedotSosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa
Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen
LisätiedotSENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ
SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotHanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development
Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä
LisätiedotJärjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä
Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille
RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotNuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le
Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotMUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014
MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata
LisätiedotTÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016
RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä
LisätiedotAvustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA
Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4
LisätiedotMitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella?
Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusohjelma Emma & Elias 2012-2017 Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii
LisätiedotLähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta
Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:
LisätiedotTampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä
Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä 21.11.2018 klo 9.00-11.00, Tipotien sosiaali- ja terveysasema, Tipotie 4, Tampere Ohjelma 9.00 Tervetuloa kehittämisaamupäivään Palvelupäällikkö
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotAlueAvain-päivä. Tampere 13.2.2013 Kajaani 21.2.2013. Anne Kukkonen, 13.2.2013 1
AlueAvain-päivä Tampere 13.2.2013 Kajaani 21.2.2013 Anne Kukkonen, 13.2.2013 1 Esityksen sisältö Hakemuksen käsittelyprosessi Avustuslajit RAY:n avustusohjelmat Seuranta Valvonta RAY:n kiertueet Yhdistysten
LisätiedotRAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN
Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotRyhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön
Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen
LisätiedotOiva-hankepoliklinikka
Oiva-hankepoliklinikka 23.4.2014 Helsinki Anne Kukkonen, 22.4.2014 1 Avustukset 2014 (2013) Haettuja avustuksia yhteensä 523 milj. euroa (494) Hakijoita 1 197 kpl (1 115) Hakemuskohteita 2 654 kpl (2 396)
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman
LisätiedotEloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja
LisätiedotNextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa
NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotKlikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
LisätiedotKuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?
Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana
LisätiedotLapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno
Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotKohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere
Kohtaamisen taito Aito kohtaaminen Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo LAPE-päivät, Tampere Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI
AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotKansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.
Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.
LisätiedotEnemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta
Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan
LisätiedotMITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA
MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?
LisätiedotJÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA
JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti Petri Paju Tutkija, Lastensuojelun Keskusliitto Emma & Elias -ohjelma 2016 1 / 28 Emma & Elias
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotVertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa
Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT
LisätiedotTukea huostaanotettujen lasten vanhemmille
Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotVanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013
Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotRAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä
RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista
Lisätiedot- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä
- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:
LisätiedotAuttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014
Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotMiksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?
Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-
LisätiedotMinkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK
Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille
LisätiedotVAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä
Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus
LisätiedotJäsenkirje 5/2013 27.8.2013
1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista
Lisätiedot1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1
OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME
LisätiedotSijaishuoltopaikkaan tulo
Sijaishuoltopaikkaan tulo Mikä on sinun käsityksesi mukaan syy sille, että et voi asua biologisten vanhempiesi kanssa? Miksiköhän sinut sijoitettiin juuri tähän sijaisperheeseen/laitokseen? Kerro siitä,
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotLoimaan. Perhepalvelut
Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-
LisätiedotTEKNIIKKA TUTUKSI HAKU PÄÄLLÄ 2018
TEKNIIKKA TUTUKSI HAKU PÄÄLLÄ 2018 TEKNIIKKA TUTUKSI: SISÄLTÖ Tarkoitettu hakijoille, jotka eivät ole koskaan ennen hakeneet STEA-avustusta tai joilla on vähäiset tiedot STEA-avustuksista. Sisältö: Verkkosivut
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
Lisätiedot