YRITÄTKÖ OKSENTAA? KOULUTERVEYDENHOITAJAN NÄKÖKULMA SYÖMISHÄIRIÖIDEN TUNNISTAMISEEN JA PUHEEKSI OTTOON
|
|
- Siiri Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YRITÄTKÖ OKSENTAA? KOULUTERVEYDENHOITAJAN NÄKÖKULMA SYÖMISHÄIRIÖIDEN TUNNISTAMISEEN JA PUHEEKSI OTTOON Taru Suurmaa - Susan Väisänen Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)
2 TIIVISTELMÄ Suurmaa, Taru & Väisänen, Susan. Yritätkö oksentaa? Kouluterveydenhoitajan näkökulma syömishäiriöiden tunnistamiseen ja puheeksi ottoon, Helsinki 2005, 62 s. 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK) Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, miten kouluterveydenhoitajat tunnistavat syömishäiriöitä yläasteikäisten nuorten keskuudessa ja kuinka he ottavat asian puheeksi nuorten kanssa. Tavoitteenamme on, että opinnäytetyömme korostaisi syömishäiriöiden tunnistamisen tärkeyttä kouluterveydenhuollossa sekä antaisi alan ammattilaisille ja opiskelijoille informaatiota puheeksi ottamisen keinoista. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Kohderyhmäksi valitsimme Vantaan yläasteiden kouluterveydenhoitajat, joita oli 19. Aineiston keräsimme syksyllä 2004 ohjeistetuilla esseekysymyksillä, joihin tutkimukseemme osallistuneet terveydenhoitajat vastasivat vapaamuotoisesti. Tutkimukseemme vastasi 13 terveydenhoitajaa. Terveydenhoitajat tunnistivat syömisongelmia nuorten muuttuneista ruokailu- ja liikuntatottumuksista. Fyysisistä muutoksista terveydenhoitajat kiinnittivät huomiota pääasiassa kasvukäyrien poikkeamiin. Psyykkisiä tunnusmerkkejä nuorella olivat vääristymät kehonkuvassa ja minäkuvassa sekä nuoren ahdistavat tuntemukset. Sosiaalisiin tunnusmerkkeihin kuului kaveripiirin kaventuminen ja nuoren lähiyhteisön huolestuminen. Terveydenhoitajat kokivat suoran ja rohkean lähestymistavan parhaimmaksi tavaksi ottaa mahdolliset syömisongelmat puheeksi nuoren kanssa. Ilmapiirin luominen luottamukselliseksi ja nuoren syyllistämisen välttäminen koettiin myös tärkeäksi. Terveydenhoitajat pitivät haastattelua merkittävimpänä työvälineenään työskenneltäessä nuorten kanssa. Asiasanat: terveydenhoitajat, syömishäiriöt, kouluterveydenhuolto, vuorovaikutus, tunnistaminen
3 ABSTRACT Suurmaa, Taru & Väisänen, Susan. Are you throwing up? How to identify and approach eating disorders from school nurses points of view., Helsinki, Spring 2005, Language: Finnish, 62 pages, 4 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education; Public Health Nurse The purpose of this thesis is to find out how school nurses identify and bring up eating disorders among adolescents in upper level comprehensive school (grades 7-9). Our goal is to increase school nurses knowledge of their methods of identifying and bringing up eating disorders for discussion. 19 school nurses in Vantaa, Finland were asked to write essays about their working methods with adolescents who might suffer from eating disorders. Thirteen of the nurses responded. The data was collected in autumn 2004 and analysed in winter The study is qualitative and the data was analysed using content analysis. The result of the study shows that school nurses identified eating disorders from adolescents changed eating and physical exercise habits. The most significant physical sign in eating problems was an abnormal growth curve. Psychological signs were distortions of body image and self image. The adolecents who had problems with eating also suffered from anxiety. Other consequences were that social relationships became less important and the adolecents isolated. Concern shown about the adolescents physical and psychological health by family and friends gave the school nurses a further possibility to identify eating problems. The school nurses felt that the best way to approach difficult and sensitive subjects with adolecents was direct and active intervention. They mentioned that it is important to create a confidential and secure athmosphere, because a good athmosphere makes interaction with adolecents easier. Nurses also states that student/nurse consultation was a significant tool in their work with adolescents. Keywords: school nurses, eating disorders, school health care, interaction, identification
4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 2 NUORUUS Nuoruusiän kehitys ja kehitystehtävät Nuoren minäkuvan ja kehonkuvan muotoutuminen 8 3 YMPÄRISTÖ Perhe ja ystävät Yhteiskunta ja koulu osana nuoren kehitystä 12 4 KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuollon tarkoitus ja tavoite Kouluterveydenhoitajan työ 14 5 SYÖMISHÄIRIÖT Syömishäiriöiden määrittelyä Syömishäiriöiden yleisyys ja syyt 18 6 SYÖMISHÄIRIÖIDEN TUNNISTAMINEN Psykososiaalisen hyvinvoinnin arviointi Fyysisen hyvinvoinnin arviointi 22 7 PUHEEKSI OTTAMINEN TERVEYDENHOITAJAN OSAAMISALUEENA Vuorovaikutus osana puheeksi ottamista Terveydenhoitajien toimintatavat 28
5 8 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Opinnäytetyön tarkoitus ja tutkimustehtävät Tutkimusmenetelmä Kohderyhmä ja aineiston keruu Aineiston analysointi 33 9 TUTKIMUSTULOKSET Syömisongelmien havaitseminen ja tunnistaminen Muuttuneet elintavat Fyysinen vointi Psyykkinen vointi Sosiaalisen elämän muutokset Puheeksi otto Vuorovaikutus ja kohtaaminen Lähestymistapa TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELUA JA JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA Tutkimuksen luotettavuus ja pätevyys Kehittämisehdotuksia ja jatkotutkimushaasteita Eettinen pohdinta Työskentelyprosessin eteneminen 55 LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Tutkimuslupahakemus Liite 2. Tutkimuslupa Liite 3. Saatekirje ja esseiden ohjeistus Liite 4. Tulosten luokittelutaulukko
6 1 JOHDANTO Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja muuttuneet yhä monimutkaisemmiksi. Ongelmien moniulotteisuus on haaste nuorten kanssa toimiville työntekijöille ja vaatii yhä laajempaa osaamista ja asiantuntijuutta. Nuoruusikä itsenäistymiskriiseineen ja identiteetin hakemisineen vaatii paljon nuorilta itseltään sekä heidän perheiltään. Erilaiset koulu- ja perheongelmat aiheuttavat usein vielä lisäpaineita nuorten elämään. Mikäli nuoren kriisit pitkittyvät tai muuttuvat vaikeammiksi, voi nuori häiriintyä psyykkisesti. Syömishäiriö on yksi monista nuorten yleisimmistä psyykkisistä häiriöistä. (Friis, Eirola & Mannonen 2004, 7; Punkanen 2001, 9, ) Opinnäytetyömme aiheena ovat yläasteikäisten nuorten syömishäiriöiden tunnistaminen ja niiden puheeksi otto kouluterveydenhoitajan näkökulmasta. Opinnäytetyömme tutkimustehtävinä oli tarkoitus selvittää miten kouluterveydenhoitajat havaitsevat nuorten syömishäiriöt ja kuinka kouluterveydenhoitajat ottavat puheeksi havaitsemansa syömishäiriön. Valitsimme aiheen, koska opiskelemme molemmat terveydenhoitajiksi ja näemme kouluterveydenhoitajan työn varsin mielenkiintoisena ja haastavana. Mielestämme ongelma on vakava ja heijastaa nyky-yhteiskuntamme vääristynyttä arvomaailmaa. Opinnäytetyömme aihevalintaan on vaikuttanut oma mielenkiintomme syömishäiriöitä kohtaan. Koemme, että arkojen asioiden puheeksi ottaminen terveydenhoitajan työssä ei ole itsestään selvää tai helppoa, joten halusimme selvittää erilaisia lähestymistapoja ongelmien esille tuomiseksi. Nuorten lisääntyneet ongelmat ovat suuri haaste kouluterveydenhoitajan työlle. Herkkyys tunnistaa nuorten ongelmia on tärkeä osa kouluterveydenhoitajan asiantuntijuutta ja monenlaisten ongelmien tunnistamisen vaikeus lisää kouluterveydenhoitajan työn haasteita. Myös kouluterveydenhoitajan vuorovaikutustaidot ovat avainasemassa. Tutkimuksemme on suunnattu ennen kaikkea kouluterveydenhoitajille sekä muille terveydenhoitoalan ammattilaisille ja opiskelijoille.
7 2 NUORUUS Nuoruusiän kehitys ja kehitystehtävät Nuoruusiän kehitys on kokonaisvaltainen ja yksilöllinen prosessi, jossa nuori muokkaa itseään ja ympäristöään aikuisuuteen sopivaksi. Tässä elämänvaiheessa nuori kasvaa ja kehittyy niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Kehitystehtävien seurauksena on yksilön psyykkisen ja sosiaalisen elämän uudelleen jäsentyminen. (Aaltonen, Ojanen, Vihunen & Vilen 2003, ) Friisin, Eirolan ja Mannosen mukaan nuoruusikä ajoittuu ikävuosien välille. Yläasteelle siirtyessään varhaisnuoret muuttuvat murrosikäisiksi nuoriksi. Nuoruusiässä yksilön fyysinen ja psyykkinen minä kehittyvät ja sosiaaliset suhteet muuttuvat. Nuorten kehitystehtävinä pidetään muun muassa identiteetin löytämistä, vastuuseen kasvamista ja yhteiskuntaan integroitumista. Kehitystehtävällä tarkoitetaan normaaliin elämänkulkuun kuuluvaa tapahtumaa, jolloin yksilö hakee omia voimavarojaan ja tarpeitaan suhteessa ympäristöönsä. Hän punnitsee mennyttä ja tulevaa sekä hakee tarkoitusta elämälleen. (Friis, Eirola & Mannonen 2004, 44; Aaltonen ym. 2003, ) Nuoruuden kehitys on pitkälti psyykkinen prosessi, joka näkyy ulospäin eri tavoin. Nuori voi myös tiedostamattaan vältellä kehitystehtäviään. Kehitystehtävien ilmenemismuodot voidaan jaotella eri kehitysreitteihin. Näitä ovat tasainen, vaihtelevasti kuohuva, kovasti kuohuva, kehityksen välttäminen sekä hyppy suoraan aikuisuuteen. Kuohuva kehitys, yritys hypätä suoraan aikuisuuteen tai kehityksen välttäminen ovat selvimpiä merkkejä siitä, että nuori on kehityksellisissä vaikeuksissa ja avun tarpeessa. (Rantanen 2004, ) Yläasteen jälkeen nuoret yleensä aikuistuvat ja irtautuvat lopullisesti lapsuudesta. Sosiaalinen kehitys johtaa siihen, että nuorten asema muuttuu perheen ja ystävien keskuudessa. Nuoret kritisoivat ja pyrkivät kyseenalaistamaan aiemmin hyväksymänsä auktoriteetit. Kodin ulkopuoliset asiat muuttuvat kiinnostaviksi, jolloin kavereista tulee entistä tärkeämpiä. Samanlaisuus muiden nuorten
8 8 kanssa tuntuu välttämättömältä. Ystävien kanssa tutkitaan, kokeillaan ja omaksutaan aikuisuuteen liittyviä ihanteita, arvoja ja käyttäytymistapoja. (Friis ym. 2004, 44; Aaltonen ym. 2003, ) Dunderfelt ja Laukkanen kirjoittavat puberteetin olevan fysiologinen kypsymisprosessi, johon kuuluvat muun muassa hormonierityksen muutokset, rintojen kasvu, lantion pyöristyminen, karvoituksen ilmaantuminen sekä sukukypsyyden saavuttaminen. Tutustuminen omaan muuttuneeseen fyysiseen olemukseen ja oman seksuaalisuuden hyväksyminen ovat nuoren keskeisimpiä kehitystehtäviä. Nuoruusiän kehityksessä keho ja mieli nivoutuvat hyvin läheisesti yhteen. Nopea kasvu ja kypsyminen voivat järkyttää mielen tasapainoa sekä käsitystä itsestä ja kehosta. (Dunderfelt 1999, 92; Laukkanen 1995, ) 2.2 Nuoren minäkuvan ja kehonkuvan muotoutuminen Nuori pyrkii selkiyttämään minäkuvaansa itsensä etsimisen prosessissa. Minäkuvalla tarkoitetaan ihmisen piirteiden tai ominaisuuksien kuvaamista. Ihmisen mieli rakentuu niistä tunteista, ajatuksista, toiveista ja odotuksista, joita ihminen havaitsee omassa mielessään. Nuori testaa kykyjään, lahjojaan ja taitojaan voidakseen rakentaa selkeän kuvan itsestään. Hän tarvitsee mahdollisimman totuudenmukaisen kuvan omista hyvistä ja huonoista ominaisuuksistaan. Silloin kun kuva itsestä fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti muodostuu mahdollisimman lähelle totuutta, löytyvät omat rajat ja kehittyy hyvä itsetunto. Tähän vaiheeseen kuuluvat tunteiden herkkyys ja haavoittuvaisuus kaikesta arvostelusta. (Laine 1996, ; Ojanen 1996, 27; Vuorinen 1998, 5.) Kehonkuva on sisäinen käsitys oman ruumiin muodosta ja toiminnoista. Se sisältää käsityksen ihmisen ulkonäöstä sekä sen sosiaalisesta kelpaavuudesta. Kehonkuvan kokonaisuuteen kuuluu käsitys kehon antamista ja välittämistä aistikokemuksista, kuten mielihyvästä ja kivusta sekä niiden laadusta ja sijainnista. Kehonkuva muodostuu erityisen tärkeäksi etenkin nuoruusiässä. Kehonkuvaan vaikuttavat nuoren tietoiset ja piilotajuiset tunne-elämykset sekä minäkuvaan liittyvät tekijät. Hormonitoiminnan aktivoituminen aiheuttaa kasvupyrähdyksen ja koko kehon muuttumisen. Nämä muutokset saattavat hämmentää nuorta ja voi-
9 9 vat aiheuttaa nuoren kehonkuvan hajoamisen ja kehon hallitsemisen vaikeuden. Nuori on korostuneen tietoinen kehostaan ja sen rajoista. Tytöillä voi esiintyä vaikeutta hyväksyä naisellista aikuistuvaa identiteettiä, joka saattaa näkyä muun muassa naisellisuuden ja seksuaalisuuden täydellisenä torjumisena, esimerkiksi syömishäiriön kautta. (Rantanen 2004, 46 47; Huttunen 1993, 150. Taipale 1998, ) Saastamoinen on tutkimuksessaan määritellyt identiteetin tavoiksi, joilla yksilö tai yhteisö määrittelee itseään erilaisuuden tai samankaltaisuuden ulottuvuuksilla suhteessa sosiaaliseen ympäristöönsä. Kyse on erottautumisesta tai samastumisesta. Identiteetti siis tarkoittaa tapoja, joilla ihmiset ymmärtävät ja määrittelevät itsensä suhteessa itseensä, sosiaaliseen ympäristöönsä sekä kulttuuriinsa. Perinteinen tapa määritellä sosiaalista identiteettiä on ollut kytkeä se erilaisiin sosiaalisen tason määreisiin kuten sosioekonomiseen luokkaan, sukupuoleen, etnisyyteen, kansallisuuteen tai ammattiin. (Saastamoinen 2001.) Identiteetti määräytyy aluksi perhesuhteiden ja vanhempien sosiaalisen aseman perusteella. Myöhemmin identiteettiä luonnehtivat erilaista asemaa, työtä ja sosiaalisia suhteita kuvaavat nimitykset. Nuoruusiälle on ominaista erilaisten roolien kokeilu. Terve ja eheä identiteetti voi kehittyä vain, jos aikaisemmat samaistumiset ovat sulautuneet toisiinsa ristiriidatta. Identiteettikriisi syntyy, jos uudet roolit eivät jäsenny, vaan aiheuttavat hämmennystä. Mikäli nuori ei ole muodostanut selkeää identiteettiä nuoruusiän päättyessä, seurauksena voi olla epätietoisuus omasta roolista tai nuori ehkä elää toteuttaen toisten toiveita ja odotuksia. Itsetunto-ongelmien pohjalla on kosketuksen menettäminen omaan itseen. Nuori aikuinen kykenee identiteettikriisinsä onnistuneen ratkaisun jälkeen rakastamaan toista ja ylläpitämään läheisiä ihmissuhteita. Epäonnistuminen johtaa puolestaan yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden tunteeseen. (Laine 1996, ; Ojanen 1996, 32 35; Raitanen 2001, 191.) 3 YMPÄRISTÖ
10 10 Ympäristön käsite voidaan jakaa fyysiseen, sosiaaliseen tai symboliseen ympäristöön. Fyysinen ympäristö tarkoittaa ihmisen elinympäristöä sekä konkreettista olemisen ympäristöä. Sosiaalinen ympäristö käsittää ihmisen sosiaalisen verkoston ja sen luoman haasteen, tuen ja kontrollin ihmisen elämälle. Symboliseen ympäristöön vaikuttavat muun muassa ihmisen koulutus ja kasvatus. Symbolisen ympäristön perusta muodostuu kulttuurin, kielen, uskonnon ja yhteisön normien kautta. (Lauri & Elomaa 1999, ) 3.1 Perhe ja ystävät Pysyvät ja merkitykselliset ihmissuhteet ovat myönteisiä mielenterveyden voimavaroja nuoren elämässä. Ne luovat uteliaisuutta elämään, luottamusta tulevaisuuteen sekä kohottavat itsetuntoa. Mielenterveyden voimavarat vähentävät riskiolosuhteiden vaikutuksia nuoreen sekä rakentavat lapsen ja nuoren myönteistä minäkuvaa ja auttavat solmimaan uusia ihmissuhteita. Riskiolosuhteita voivat olla muun muassa fyysinen pahoinpitely, tunteiden ilmaisun vaikeus, perheen korkea vaatimustaso ja koulukiusaaminen (Rantanen 2004, 327). Nuoren mielenterveyttä ylläpitäviä ja rakentavia voimavaroja voivat olla perhe ja muu lähiyhteisö. (Noppari 2004, 316.) Perhe on nuoren tärkein lähiyhteisö, jonka ensisijaisena tehtävänä on sosiaalistaa nuoret vallitsevan kulttuurin arvoihin ja normeihin. Nuoret itse puolestaan muuttavat vallitsevia käsityksiä ja käytäntöjä sekä luovat uusia asenteita ja käyttäytymismuotoja. Kodin tärkeä tehtävä on myös harjaannuttaa nuorta kohtaamaan vastoinkäymisiä. Omassa perheessään nuori oppii elämään yhteisössä. Nykynuoren elämä on varsin pirstaleista, joten on tärkeää, että nuorella on jokin taho, johon hän voi luottaa ja josta hän voi saada rakkautta ja hyväksyntää. (Laine 1996, 31; Aaltonen ym. 2003, ) Nuoruusikään kuuluu, että nuori muodostaa uudelleen suhteen vanhempiinsa. Osana itsenäisyysprosessia nuori kyseenalaistaa vanhempien auktoriteetin. Varhaisnuorilla tämä näkyy konkreettisissa, joskus kärjistyneissäkin vuorovaikutustilanteissa ja myöhemmin mielen sisäisenä asiana. Suhteessa vanhempiin nuori ottaa usein avuksi uhmakkuuden, arvojen kieltämisen ja liittymisen nuori-
11 11 sokulttuuriin. Toisaalta nuori ajoittain turvautuu entiseen lapsenomaiseen käyttäytymismalliin ja tyydytyksen etsimiseen vanhemmiltaan, joka kuuluu terveeseen kehitykseen. (Dunderfelt 1999, 92; Laukkanen 1995, ; Rantanen 2004, ) Nuori alkaa harjoitella itsenäistä päätöksentekoa ja erilaisia rooleja koulussa, kotona ja vapaa-ajalla. Nuoren kehitystä edistää ja irrottautumista vanhemmista edesauttaa ikätovereiden kanssa oleminen. Nuorten keskinäinen yhdessäolo vahvistaa kehittyvän nuoren minuuden ja identiteetin tunnetta. Kokemukset omassa ikäryhmässä kehittävät sosiaalisen todellisuuden tajuamista. Ystävät toimivat ikään kuin standardeina, joihin peilataan itseään. Itsetunnon kehittymiselle on tärkeää ystävien hyväksyvä suhtautuminen ja positiivinen palaute. Ystävyyssuhteet tarjoavat myös mahdollisuuden päästä mukaan sosiaalisiin vuorovaikutustilanteisiin, joissa nuoret voivat oppia sosiaalisia taitoja. Huolestuttavaa on, jos nuoren ystävyyssuhteet katkeavat ja hän jää vaille ystäviltä tulevaa kasvuvoimaa. Ystävien puute voi olla nuorelle hyvin vaurioittava kokemus sekä itsetunnon että sosiaalisten taitojen kehittymisessä. Itsetunnon kehittymisellä on tärkeä tovereiden hyväksyvä suhtautuminen ja positiivinen palaute. (Aaltonen ym. 2003, 81-94: Terho 2000, 102: Vuorinen 1997, ) Nuoruus on terveyden kannalta hyvin kriittistä aikaa, sillä silloin omaksutut terveystottumukset säilyvät yleensä myös aikuisiässä. Kaveripiiri vaikuttaa nuoreen, jolloin tärkeäksi muodostuu se, kuinka nuori pystyy vastustamaan sosiaalisia paineita, jotka liittyvät haitallisiin terveystottumuksiin. (Pietilä 1998, 119.)
12 Yhteiskunta ja koulu osana nuoren kehitystä Nuoruuden keskeinen kehitystehtävä on oppia työstämään tunne- ja viettitalouden jännitteitä. Nykyisessä yhteiskunnassamme tärkeä kanava tähän on media, jonka ärsyketulva luo paineita itsekurin ja todellisuudentajun kehittämiseen. Nuoren kyky erotella fiktiota faktasta ei välttämättä ole itsestään selvää. Kirjat, lehdet, elokuvat, televisio ja musiikkikulttuurin tuotteet antavat elementtejä nuorten maailmankuvaan ja identiteettityöhön. Nuoret valikoivat mediatulvasta aineksia omien tarpeidensa mukaisesti. Länsimaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa on laihuutta ja ulkonäköä korostuneesti ihannoiva kauneuskäsitys. Syömishäiriöiden lisääntyminen on seurannut esimerkiksi valokuvamallien ulkomuodon hoikistumista. Todennäköisesti kulttuuriset tekijät altistavat syömishäiriön synnylle, mutta eivät yksin selitä sitä. (Näre 1996, ; Lähteenmaa & Näre 1992, 17; Rantanen 2004, 327.) Koulu on merkittävä kehitysympäristö nuorille. Koulussa nuoret kehittävät taitojaan ja testaavat niitä. Samalla kun koulu kasvattaa nuoria tavoitteellisesti, se tuo nuorten kehitykselle haasteita. Näitä haasteita ovat muun muassa siirtyminen yläasteelle ja peruskoulun päättäminen. Ylä-asteelle siirtyminen tuo tullessaan uusia haasteita, joista selviytymiseen osaltaan vaikuttavat nuoruusiän kehityksen tuoma epävarmuus ja itsetunnon haavoittuvuus. Nuoret kokevat koulun monesti ikäväksi paikaksi, jonka tärkeintä antia ovat erilaiset tiedot ja taidot. Koulu opettaa myös sosiaalista toimintaa, johon kuuluvat sopeutuminen ryhmään, ryhmätyöt, luokkahenki ja kavereiden tapaaminen. Toisaalta nuori ei vielä tunne ympäristön vaatimuksia ja rakenteita. Hän joutuu monesti ennakoimaan tuntematonta ja saattaa näin epäillä ja pelätä, ettei täytä vaatimuksia. Tietty arkuus on luonnollista nuoruudessa. Nuori saattaa olla jännittynyt erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja jopa välttää niitä ja hän kritisoi itseään herkemmin kuin aiemmin. Tämä epävarmuus saattaa heikentää nuoren elämänhallinnan tunnetta ja vaikuttaa siten myös nuoren hyvinvointiin. (Aaltonen ym. 2003, 81 82; Näre 1996, ; Turunen 1996, 105; Kaivosoja 2000, 108.)
13 4 KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuollon tarkoitus ja tavoite Kouluterveydenhuollon perimmäisenä tavoitteena on turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle hänen edellytystensä mukainen, mahdollisimman terve kasvu ja kehitys, juurruttaa koululaisiin terveyttä edistävät elämäntavat ja luoda perusta aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille. Kouluterveydenhuollon tarkoituksena on suunnitelmallinen, oppilaskeskeinen ja kokonaisvaltainen toiminta, jossa painottuvat terveyden edistäminen, terveyskasvatus, terveysongelmien ennaltaehkäisy ja yhteistyö koko kouluyhteisössä sekä myös oppilaiden ja heidän vanhempien kanssa. (Terho 2000, ) Kouluterveydenhuoltoa säätelee kansanterveyslaki. Tämän kansanterveyslain 14, 1. Mom mukaan kunnan tulee kansanterveystyöhön kuuluvana tehtävänä ylläpitää kouluterveydenhuoltoa, johon luetaan kunnassa sijaitsevien peruskoulujen sekä lukioiden terveydellisten olojen valvonta ja oppilaan terveydenhoito sekä oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeellinen erikoistutkimus. Kansanterveyslain ja asetuksen keskeisenä tarkoituksena on taata kaikille koululaisille ja opiskelijoille tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet terveydenhuollon palveluihin. (Suomen laki 2004, 167.) Kouluterveydenhuollon ohjeiden mukaan kouluterveydenhuollon pitäisi kiinnittää yhä enemmän huomiota koululaisten psykososiaaliseen terveyteen. Nuorten kokonaisvaltainen terveys on heikentynyt viime vuosikymmenen aikana. Mielenterveyden häiriöt ja monet niihin liittyvät psykososiaaliset ongelmat ovat yleistyneet. Uudelle vuosituhannelle siirryttäessä lasten ja nuorten lisääntyneeseen pahoinvointiin puuttuminen on ollut keskeisesti esillä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sen tavoitteissa ovat ehkäisevä sosiaali- ja terveyspolitiikka, varhainen puuttuminen sekä lasten ja nuorten terveydenhuollon ja mielenterveystyön kehittäminen. Tämä on myös kouluterveydenhuollon tavoite. Yhteiskunnan muutosten myötä kouluterveydenhuollon painopiste on siirtynyt fyysisistä ongelmista psykososiaalisten ongelmien ja ennaltaehkäisyn suuntaan. Mitä varhaisemmin ongelmat nähdään ja niihin puututaan, sitä paremmin pystytään tukemaan nuo-
14 ren hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä tervettä kehitystä aikuiseksi. (Terho 2000, ) 14 On tärkeää tehdä yhteistyötä myös nuoren vanhempien kanssa. Nuoren ja hänen huoltajansa tapaaminen, nuoren haastattelu ja huoltajan kuvaus tämän sekä perheen tilanteesta on merkityksellistä kartoitettaessa nuoren hyvinvointia ja elämäntilannetta. Peruskouluikäisten lasten huoltajat kutsutaan osallistumaan lastensa laajoihin terveystarkastuksiin ja tarvittaessa muulloinkin. Huoltajille ilmoitetaan kaikista koululaisen terveystarkastuksista ja heillä on mahdollisuus osallistua myös muihin kuin laajoihin terveystarkastuksiin. Terveydenhoitajan ja lääkärin suorittamista terveystarkastuksista annetaan nuorelle, huoltajalle ja opettajalle palaute. Kouluterveydenhuollossa kiinnitetään erityisesti huomiota mielenterveysongelmien, kuten masentuneisuuden tai syömishäiriöiden varhaiseen havaitsemiseen ja hoitoon ohjaukseen sekä ongelmiin, jotka voivat johtaa koulun keskeyttämiseen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004) 4.2 Kouluterveydenhoitajan työ Kouluterveydenhuolto on kouluikäisten lasten ja nuorten kokonaisvaltaista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja pitkäaikaisseurantaa. Kouluterveydenhuoltoa toteuttavat ensisijaisesti kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri. Tarvittaessa siihen osallistuvat toimenkuvansa mukaisesti kuitenkin muutkin terveyskeskuksen työntekijät, kuten psykologit, fysioterapeutit, puheterapeutit ja ravitsemusterapeutit. (Terho 2000, ) Kokonaisvaltaisen kouluterveydenhuollon perustana on myönteinen, voimavaralähtöinen terveyskäsitys ja terveyttä edistävä näkökulma. Tavoitteena on luoda terveyttä, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevia olosuhteita ja elinympäristöjä. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa koululaisen kykyä vastata terveydestään sekä vahvistaa terveyttä ja elämänhallintaa koskevia tietoja, taitoja ja arvostuksia. (Tossavainen, Tupala, Turunen & Larjomaa 2002, 11.) Kouluterveydenhoitajan päätehtävänä on nuoren kasvun ja kehityksen kokonaisvaltainen seuranta ja edistäminen. Yhteistyössä perheiden ja kouluviran-
15 15 omaisten kanssa hänen tulee tukea myös oppilaan terveellistä ja turvallista koulunkäyntiä. Terveydenhoitaja toimii terveyden edistäjänä, toimintahäiriöiden ehkäisijänä ja tunnistajana kouluyhteisössä. Työn onnistuminen edellyttää jatkuvuutta ja luottamuksellisuutta. Jokaiselle oppilaalle tehtävä yksilöllinen oma terveydenhuollon suunnitelma yhdistää tiedot lastenneuvolasta, nuorten vanhemmilta, opettajilta ja terveydenhuollosta yhdeksi kokonaisuudeksi. (Ruski 2000, ) Kouluterveydenhoitajan työssä painottuvat oppilaskohtainen terveydenhoitotyö ja terveyden edistämistyö. Kouluterveydenhoitajan yleisimmät toimintamenetelmät ovat määräaikaiset terveystarkastukset seulontatutkimuksineen ja sairaanhoito. Terveydenhoitotyö on samalla jokaisen oppilaan voimavarojen ja kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista ja tukemista. Tavoitteena on, että terveydenhoitaja tapaa jokaisen nuoren vähintään kerran vuodessa. (Tossavainen ym. 2002, 19; Terho 2000, 33.) Tähän liittyy myös oppilaiden elinympäristön hyvinvoinnin huomioiminen, joka voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön ja muuhun sosiaaliseen ympäristöön, johon kuuluvat muun muassa koti, perhe ja kaverit. (Tossavainen, Turunen, Leskinen & Sivonen 2000, ) Määräaikaisen terveystarkastuksen yhteydessä arvioidaan nuoren kasvu ja kehitys, sosiaaliset suhteet, koulunkäynnin sujuminen, nuoren terveysriskit, nuoren voimavarat ja niiden puute, sekä ohjataan ja keskustellaan nuoren kanssa esiin nousevista asioista. Määräaikaiset koko ikäluokkaa koskevat terveystarkastukset ja seulontatutkimukset muodostavat kouluterveydenhuollon toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen oppilaan ja hänen perheensä tapaamisen. Terveystarkastuksilla ja seulontatutkimuksilla arvioidaan monipuolisesti oppilaan fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa ja pyritään löytämään mahdolliset sairaudet sekä terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Seulontatutkimuksilla tarkoitetaan koko ikäluokkaan kohdistuvia määräaikaisia tutkimuksia, joiden avulla etsitään piilevää sairautta, terveydellistä riskitekijää tai ongelmaa. Riski voi olla joko psyykkinen, fyysinen tai elämäntapoihin liittyvä. (Tossavainen ym. 2002, 11; Kouluterveydenhuolto 2002.)
16 16 Terveydenhoitotyöhön koulussa kuuluu runsaasti neuvontaa, ohjausta ja opettamista niin yksilö-, ryhmä- ja luokkatasolla. Terveysneuvonnassa ja ohjauksessa tärkein lähtökohta on sen vastaaminen nuorten ajankohtaisiin tarpeisiin. Tällöin lähtökohtana toimii kokonaisvaltainen tietojen kerääminen nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista ensisijaisesti kuuntelemalla heitä itseään. (Tossavainen ym. 2002, 20.) Lohinivan (1999, 56) tutkimuksen mukaan terveydenhoitajat pitivät tärkeimpänä tavoitteenaan työssään sairauksien varhaista toteamista. Myös sairaiden ja avun tarpeessa olevien elämänlaadun parantaminenkin painottui terveydenhoitajien työn tavoitteisiin. Terveydenhoitajien työn tavoitteissa korostui terveyskeskeisyys, koskien sekä omaa että asiakkaiden hyvinvointia sekä asiakas- ja voimavarakeskeisyyttä. Tossavaisen, Turusen, Leskisen ja Sivosen tutkimuksessa kouluterveydenhoitajat arvioivat toteuttamaansa oppilaan kasvua ja kehitystä koskevaa terveysneuvontaa. Terveysneuvonta toteutui parhaiten fyysisen ja psyykkisen kasvun ja kehityksen ja terveyttä edistävien elämäntapojen osalta. Siinä toteutui hyvin myös psyykkisen terveyden alueella itsetuntoon ja sosiaaliseen terveyteen kuten käyttäytymiseen ja ihmissuhteisiin kohdistuva neuvonta. Vastaavasti ongelmallisempana aihealueena oli psyykkistä hyvinvointia tukevat ja sitä heikentävät aiheet. (Tossavainen ym. 2000, ) Tutkimusten mukaan nuoret ovat käyneet terveydenhoitajan vastaanotolla hyvin erilaisissa hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Terveydenhoitajan luokse oli luonnollista mennä, koska suhde terveydenhoitajaan oli luonteva. Terveydenhoitajan luona tapahtuvia käyntejä ei tarvinnut arkailla, koska se ei ollut leimaavaa, eikä aiheuttanut kiusaamista kouluyhteisössä. Käyntejä terveydenhoitajan luona pidettiin normaaleina koulupäivään kuuluvina tapahtumina. (Antikainen 1994, 14; Mäenpää 1999, ) 5 SYÖMISHÄIRIÖT
17 5.1 Syömishäiriöiden määrittelyä 17 Syömishäiriöillä tarkoitetaan tilanteita, joissa ruokaa ja ravinnonottoa käytetään tietoisen tarkoituksellisella tavalla muokkaamaan ulkonäköä ja kehon painoa. Ruualla on tällöin ainoastaan välineellinen merkitys. Rantasen artikkelissa Hilde Bruch näkee syömishäiriön ratkaisuna tiedostamattomaan ongelmaan. Tällöin nuori käyttää ruokaa ja ruokailua välikappaleena, jolla tiedostamattomia psykologisia sisäisiä tai ympäristöön liittyviä ristiriitoja voidaan välttää. Syömishäiriöille on tyypillistä, että siihen sairastuneet eivät tunnista nälän ja kylläisyyden tunnetta (Charpentier 1998, 10). Syömishäiriöillä on usein tapana vaihdella oirekuvaansa, esimerkiksi anorektikosta voi tulla ahmija tai ylipainoinen aikuinen. Jotkut ihmiset saattavat koko ikänsä taistella sisäisen ruokailukontrollin kanssa tavoitteenaan pysyä laihoina, mutta eivät elämänsä missään vaiheessa täytä syömishäiriöiden kriteereitä. (Rantanen 1995, ) Syömishäiriöistä tunnetuin on anorexia nervosa (laihuushäiriö). Uudempi syömishäiriön tyyppi on bulimia nervosa (ahmimishäiriö). Muita syömishäiriön epätyypillisiä muotoja ovat muun muassa ortorexia, jossa henkilön pakkomielle kohdistuu ruuan terveellisyyteen ja binge eating disorder (BED), jossa ihminen syö itsensä sairaalloisen lihavaksi. Laihuushäiriö alkaa vähitellen sellaisella nuorella, joka kokee itsensä liian lihavaksi ja joka pyrkii rajoittamaan ruokavaliotaan aluksi terveellisempään suuntaan. Ajan kuluessa ruokavalio kaventuu entisestään. Laihtuminen tapahtuu vähitellen tai hyvin nopeasti. Koulunkäyntiään ja harrastuksiaan nuoret jatkavat normaalisti ja tuntevat voivansa loistavasti. Tästä syystä aliravitsemustilan toteaminen on usein perheelle yllätys. Laihuushäiriöisille nuorille on tyypillistä oireidensa kieltäminen, minkä vuoksi heidän motivoimisensa hoitoon saattaa olla hankalaa ja aikaa vievää. (Rantanen 1995, ; Anred 2005.)
18 18 Ahmimishäiriöön sairastuminen alkaa anoreksian tavoin tyytymättömyydestä vartalon muotoon ja pyrkimyksestä laihduttaa. Laihduttaminen tapahtuu yleensä erittäin ankarien dieettien avulla. Oksentamisella, pakonomaisella liikunnalla tai laksatiivien ja diureettien väärinkäytöksillä pyritään ahmimisen lihottava vaikutus poistamaan. Oireyhtymälle on tyypillistä toistuvat ylensyömiskohtaukset sekä sairaalloinen keskittyminen painon tarkkailuun, mikä johtaa liikasyömiseen ja siitä seuraavaan oksentamiseen ja ulostuslääkkeiden käytön vuorotteluun. (Charpentier 1998, 8; Rantanen 1995, ) 5.2 Syömishäiriöiden syyt ja yleisyys Syömishäiriöiden syille on löydettävissä useita eri selitysmalleja, joita voivat olla muun muassa persoonallisuuteen liittyvät tekijät, elimistön toimintahäiriöt, psykologiset syyt tai syömishäiriö saattaa olla myös monien tekijöiden summa. Syyt syömishäiriöihin sairastumiseen ovat yksilöllisiä, mutta yhteisiä taustatekijöitä on todettu esiintyvän useilla syömishäiriöpotilailla. Taustalla ajatellaan olevan tiettyjä persoonallisuuteen liittyviä tekijöitä, jotka edesauttavat sairastumista. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi voimakas kunnianhimo, tottumus tukahduttaa omat tarpeet toisten tarpeiden vuoksi, suuret itseen kohdistuvat vaatimukset, kyvyttömyys kohdata ahdistusta sekä valmistautumattomuus kohtaamaan aikuistumisen tuomia vaatimuksia. Huomion kohdistaminen omaan kehoon tarjoaa hallittavissa olevan kanavan pyrkimykselle saada kaaokseen jotain järkeä. (Charpentier 1998, 10.) Buckroydin (1997, 56) mukaan monet tutkijat ovat etsineet syömishäiriöiden syitä elimistön toimintahäiriöistä. Nämä sairaudet ovat kuitenkin lisääntyneet merkittävästi hyvin lyhyessä ajassa ja etenkin teollisuusmaissa sekä koskien lähinnä nuoria naisia. Näistä syistä johtuen on epätodennäköistä, että syömishäiriöt johtuisivat fysiologisista tekijöistä. Sairauksien syiden selvittäminen vie aina useita vuosia ja näin ollen ei voida kokonaan pois sulkea vaihtoehtoa, että syömishäiriöiden puhkeamiseen liittyisivät ainoastaan elimelliset tai geneettiset syyt. Lääkärit ovat yleisesti sitä mieltä, että syömishäiriöillä ei ole elimellistä syy-
19 tä, vaan psykologinen tarkoitus ja päämäärä. Tähän vaikuttavat yksilö itse ja hänen perheensä sekä kulttuuri ja yhteiskunta, jossa hän elää. 19 Nuoruuden ajan kehitykselliset vaikeudet ja aikuistumisen pelko ovat olleet tutkimuksen alla. Nykypäivän käsityksen mukaan anoreksia ja bulimia nähdään taustaltaan monitekijäisinä, ja ajattelutapa, jossa nähdään niille altistavia, laukaisevia ja ylläpitäviä tekijöitä, on sovellettavissa kliiniseen käytäntöön. Tällöin tulee arvioida ja suunnitella yksilöllisesti jokaisen syömishäiriöisen nuoren hoito. (Rantanen 1995, ) Monesti nuoren laihduttajan ravintotietous on erittäin puutteellista. He tietävät hyvin ruoka-aineiden kalorimäärät ja välttävät rasvaa ja sokeria, mutta muu ravintotietous on vähäistä. Ruokavalion jatkuvasti tiukentuessa, ruokavaliosta jätetään pois ruoka-aine toisensa jälkeen, kunnes jäljelle jäävät vain salaatinlehdet ja vesi, joita myös säännöstellään. Koska yhä useampi ruoka-aine koetaan lihottavana, nuoren painotavoite alenee jatkuvasti ja syöksykierre kohti vakavaa nälkiintymistilaa on valmis. Syömiseen saattaa liittyä voimakkaita pelon ja inhon tunteita, koska ruoka-aineisiin liitetään negatiivisia mielikuvia. Nuoren mielessä pyörii jatkuvasti ruoka ja syöminen, kun laihduttaminen on muuttunut syömishäiriöksi. Hän saattaa lisäksi valmistaa maukkaita aterioita läheisilleen. (Charpentier 1998, 7.) Syömishäiriöt kuuluvat nuorten naisten tavallisimpiin mielenterveysongelmiin Suomessa. Jopa viidesosa naisista sairastaa jonkinasteista syömishäiriötä. Myös poikien ja miesten syömishäiriöt lisääntyvät jatkuvasti. Tavallisimmin anoreksia nervosaan sairastunut nuori on vuotias. Bulimiaan sairastumisikä on keskimäärin korkeampi, noin 18 vuotta. Anoreksiaa sairastaa noin 1-5 % ja bulimiaa 1-3 % naisista. Tarkkojen lukujen esittäminen on vaikeaa, koska kaikki tapaukset eivät tule ilmi. Miehillä anoreksia ja bulimia ovat harvinaisempia. On arvioitu, että noin 0,5 % miehistä sairastaisi anoreksiaa tai bulimiaa. Tiettyjen urheilulajien harrastajilla, kuten mäkihyppääjillä, balettitanssijoilla ja voimistelijoilla, anoreksia on tavallista yleisempää. Tämä johtuu siitä, että näissä urheilulajeissa painoon ja ruokavalioon kiinnitetään paljon huomiota. (Syömishäiriöliitto 2005; Tukiasema.net 2005.)
20 6 SYÖMISHÄIRIÖIDEN TUNNISTAMINEN Psykososiaalisen hyvinvoinnin arviointi On tärkeää todeta varhain mahdollinen syömishäiriö jo perusterveydenhuollossa. Hoitotulokset ovat sitä paremmat mitä aikaisemmin syömishäiriöinen nuori ohjataan hoitoon. Anoreksiapotilas on helpoin tunnistaa poikkeuksellisesta laihuudesta, mutta bulimia on vaikeampi havaita, koska bulimikot ovat usein normaalipainoisia. Yleisimmin syömishäiriöistä kärsivät henkilöt hakeutuvat perusterveydenhuollon vastaanotoille ruuansulatuselimistön tai gynekologisten vaivojen vuoksi. Psyykkisinä oireina ilmenee huonoa itsetuntoa, itseinhoa, keskittymishäiriöitä, eristäytymistä, yksinäisyyttä sekä pakkomielteistä keskittymistä ruokaan ja kaloreihin sekä ylenmääräistä liikuntaa, joka tähtää laihtumiseen. (Suokas, Muhonen & Viljanen 2000, ; Buckroyd 1997, 17; Rantanen 1995, ) Terveystarkastuksessa fyysisen terveyden tarkastuksen lisäksi yhä tärkeämpää on psykososiaalisen hyvinvoinnin kartoitus ja arviointi. Häiriö jollakin terveyden osa-alueella vaikuttaa aina muihin alueisiin. Arvioinnissaan kouluterveydenhoitaja tukeutuu nuoren vanhempiin, oppilashuoltoon ja opetushenkilökuntaan ja heiltä saamiinsa tietoihin. Syömishäiriön tunnistamisessa valppautta tarvitaan kouluterveydenhoitajan lisäksi myös koulun opettajilta, erityisesti liikunnanopettajilta ja kouluruokalan henkilökunnalta. Heillä on mahdollisuudet havaita niukasti syövät tai laihtuvat nuoret ja ohjata heidät oppilasterveydenhuoltoon. (Terho 2000, 143; Anttila 2000, 327.) Kouluterveydenhuollon tarkastuksissa tulee tietoisesti seurata syömishäiriöiden mahdollisuutta. Syömishäiriöihin liittyvä oksentelu voidaan havaita varhaisessa vaiheessa etuhampaiden kiilteen liukenemisesta, jonka suun terveydenhuollon henkilöstö saattaa huomata ensimmäisenä. Jokainen työntekijä koulussa on vastuussa oppilaasta ja siten myös velvollinen tarttumaan asiaan epäillessään esimerkiksi oppilaan ravitsemuksesta johtuvaa terveydentilan ongelmaa. Kouluruokailun yhteydessä on esimerkiksi helppo huomata oppilaiden syömishäiriöitä. Ensisijaisesti epäilyt tulisi osoittaa terveydenhoitajalle, jonka puoleen oppi-
Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
Lisätiedot(Lasten ja nuorten) syömishäiriöt ja niiden ennaltaehkäisy. Katri Mikkilä kehittämiskoordinaattori Syömishäiriöliitto - SYLI ry
(Lasten ja nuorten) syömishäiriöt ja niiden ennaltaehkäisy Katri Mikkilä kehittämiskoordinaattori Syömishäiriöliitto - SYLI ry Syömishäiriö... ei ole pelkästään tyttöjen/nuorten naisten sairaus. ei ole
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotYlipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa
Ylipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa Terttu Kattelus, kouluterveydenhoitaja Paula Häkkänen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäri Helsingin sosiaali- ja terveystoimi Neuvokas perhe -juhlaseminaari
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotMOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM
MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotKodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL
Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin
LisätiedotHyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotUutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007
Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotTyön ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015
Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.
LisätiedotPERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!
PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,
LisätiedotITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ
Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut
LisätiedotHeidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön
LisätiedotMiten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake
Lisätiedot3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?
Kasvamme yhdessä Ensimmäinen ilta: Illan aihe: Nuoruusiän kehitys klo 18-19.30 Auditorio tai juhlasali: 1. Tervetuliaissanat ja nuorten esitys (musiikki, liikunta tms.) (10-15 min), tarjoilu, mikäli mahdollista
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotKyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista
Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotMikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013
Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille
LisätiedotLapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson
Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotTyöntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella
Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen
LisätiedotTukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014
Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotVinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet
Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin
LisätiedotNuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus
Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ
LisätiedotTERVEYDENHOITAJA ASIAKKAAN MIELENTERVEYDEN TUKENA
TERVEYDENHOITAJA ASIAKKAAN MIELENTERVEYDEN TUKENA Ei me olla terapeutteja 15.3.2019 Rovaniemi Tarja Kellosalo ja Minna Rytkönen Helppoa on tehdä ihminen hulluksi Ota häneltä pois kaikki ja katso kuinka
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotAnna Erkko Projektisuunnittelija
Biomedicum 5.11.2013 Lapsen ja nuoren mielenterveyden vahvistaminen oppilashuoltotyössä Anna Erkko Projektisuunnittelija Susanna Kosonen Projektisuunnittelija Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla 29.9.2015 1 Terveydenhuollon mahdollisuudet Terveydenhuolto tapaa uudet kansalaiset jo ennen
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotMielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki
Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotAi sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin
Ai sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin Rasmus Isomaa Toiminnanjohtaja, Fredrika-klinikka, Pietarsaari Kehityspsykologian dosentti, Åbo Akademi 2 Rasmus Isomaa Morton, 1689
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä
LisätiedotNuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia
Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotSyrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi
Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus
LisätiedotMiten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja
Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-
LisätiedotMonikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke
Monikulttuurisuus päiväkodissa Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monimuotoiset perheet -verkosto Perheiden monimuotoisuus Noin 1/3 suomalaisista perheistä
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotTyövälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotHyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen
Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi
Hyvinvointia työstä Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä työssä (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola toim. Työterveyslaitos) Jalmari Heikkonen, MScPH (licentiat i
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotOmaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö
Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotPerusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä
Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä Terveydenhoitaja Päivi Muhonen ja lääkäri Satu Kotiaho /Saarikka 16.5.2017 Historiaa Ensimmäiset koulutarkastukset
LisätiedotSeksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen
Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija
LisätiedotMiten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala
Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotMotoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY
Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotHUIPPUJEN KASVATTAJA
HUIPPUJEN KASVATTAJA Alppikoulu ympäristö nuoren kasvua ja kehitystä tukemassa Rukan alppi- ja freeski- akatemia 2 Nuorten psykososiaalinen kehitys Nuoruudessa ihminen kohtaa monia haasteita, jotka liittyvät
LisätiedotEnnaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?
Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12
LisätiedotYlipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki
Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta
Lisätiedot