YRITÄTKÖ OKSENTAA? KOULUTERVEYDENHOITAJAN NÄKÖKULMA SYÖMISHÄIRIÖIDEN TUNNISTAMISEEN JA PUHEEKSI OTTOON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITÄTKÖ OKSENTAA? KOULUTERVEYDENHOITAJAN NÄKÖKULMA SYÖMISHÄIRIÖIDEN TUNNISTAMISEEN JA PUHEEKSI OTTOON"

Transkriptio

1 YRITÄTKÖ OKSENTAA? KOULUTERVEYDENHOITAJAN NÄKÖKULMA SYÖMISHÄIRIÖIDEN TUNNISTAMISEEN JA PUHEEKSI OTTOON Taru Suurmaa - Susan Väisänen Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Suurmaa, Taru & Väisänen, Susan. Yritätkö oksentaa? Kouluterveydenhoitajan näkökulma syömishäiriöiden tunnistamiseen ja puheeksi ottoon, Helsinki 2005, 62 s. 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK) Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, miten kouluterveydenhoitajat tunnistavat syömishäiriöitä yläasteikäisten nuorten keskuudessa ja kuinka he ottavat asian puheeksi nuorten kanssa. Tavoitteenamme on, että opinnäytetyömme korostaisi syömishäiriöiden tunnistamisen tärkeyttä kouluterveydenhuollossa sekä antaisi alan ammattilaisille ja opiskelijoille informaatiota puheeksi ottamisen keinoista. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Kohderyhmäksi valitsimme Vantaan yläasteiden kouluterveydenhoitajat, joita oli 19. Aineiston keräsimme syksyllä 2004 ohjeistetuilla esseekysymyksillä, joihin tutkimukseemme osallistuneet terveydenhoitajat vastasivat vapaamuotoisesti. Tutkimukseemme vastasi 13 terveydenhoitajaa. Terveydenhoitajat tunnistivat syömisongelmia nuorten muuttuneista ruokailu- ja liikuntatottumuksista. Fyysisistä muutoksista terveydenhoitajat kiinnittivät huomiota pääasiassa kasvukäyrien poikkeamiin. Psyykkisiä tunnusmerkkejä nuorella olivat vääristymät kehonkuvassa ja minäkuvassa sekä nuoren ahdistavat tuntemukset. Sosiaalisiin tunnusmerkkeihin kuului kaveripiirin kaventuminen ja nuoren lähiyhteisön huolestuminen. Terveydenhoitajat kokivat suoran ja rohkean lähestymistavan parhaimmaksi tavaksi ottaa mahdolliset syömisongelmat puheeksi nuoren kanssa. Ilmapiirin luominen luottamukselliseksi ja nuoren syyllistämisen välttäminen koettiin myös tärkeäksi. Terveydenhoitajat pitivät haastattelua merkittävimpänä työvälineenään työskenneltäessä nuorten kanssa. Asiasanat: terveydenhoitajat, syömishäiriöt, kouluterveydenhuolto, vuorovaikutus, tunnistaminen

3 ABSTRACT Suurmaa, Taru & Väisänen, Susan. Are you throwing up? How to identify and approach eating disorders from school nurses points of view., Helsinki, Spring 2005, Language: Finnish, 62 pages, 4 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education; Public Health Nurse The purpose of this thesis is to find out how school nurses identify and bring up eating disorders among adolescents in upper level comprehensive school (grades 7-9). Our goal is to increase school nurses knowledge of their methods of identifying and bringing up eating disorders for discussion. 19 school nurses in Vantaa, Finland were asked to write essays about their working methods with adolescents who might suffer from eating disorders. Thirteen of the nurses responded. The data was collected in autumn 2004 and analysed in winter The study is qualitative and the data was analysed using content analysis. The result of the study shows that school nurses identified eating disorders from adolescents changed eating and physical exercise habits. The most significant physical sign in eating problems was an abnormal growth curve. Psychological signs were distortions of body image and self image. The adolecents who had problems with eating also suffered from anxiety. Other consequences were that social relationships became less important and the adolecents isolated. Concern shown about the adolescents physical and psychological health by family and friends gave the school nurses a further possibility to identify eating problems. The school nurses felt that the best way to approach difficult and sensitive subjects with adolecents was direct and active intervention. They mentioned that it is important to create a confidential and secure athmosphere, because a good athmosphere makes interaction with adolecents easier. Nurses also states that student/nurse consultation was a significant tool in their work with adolescents. Keywords: school nurses, eating disorders, school health care, interaction, identification

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 2 NUORUUS Nuoruusiän kehitys ja kehitystehtävät Nuoren minäkuvan ja kehonkuvan muotoutuminen 8 3 YMPÄRISTÖ Perhe ja ystävät Yhteiskunta ja koulu osana nuoren kehitystä 12 4 KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuollon tarkoitus ja tavoite Kouluterveydenhoitajan työ 14 5 SYÖMISHÄIRIÖT Syömishäiriöiden määrittelyä Syömishäiriöiden yleisyys ja syyt 18 6 SYÖMISHÄIRIÖIDEN TUNNISTAMINEN Psykososiaalisen hyvinvoinnin arviointi Fyysisen hyvinvoinnin arviointi 22 7 PUHEEKSI OTTAMINEN TERVEYDENHOITAJAN OSAAMISALUEENA Vuorovaikutus osana puheeksi ottamista Terveydenhoitajien toimintatavat 28

5 8 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Opinnäytetyön tarkoitus ja tutkimustehtävät Tutkimusmenetelmä Kohderyhmä ja aineiston keruu Aineiston analysointi 33 9 TUTKIMUSTULOKSET Syömisongelmien havaitseminen ja tunnistaminen Muuttuneet elintavat Fyysinen vointi Psyykkinen vointi Sosiaalisen elämän muutokset Puheeksi otto Vuorovaikutus ja kohtaaminen Lähestymistapa TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELUA JA JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA Tutkimuksen luotettavuus ja pätevyys Kehittämisehdotuksia ja jatkotutkimushaasteita Eettinen pohdinta Työskentelyprosessin eteneminen 55 LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Tutkimuslupahakemus Liite 2. Tutkimuslupa Liite 3. Saatekirje ja esseiden ohjeistus Liite 4. Tulosten luokittelutaulukko

6 1 JOHDANTO Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja muuttuneet yhä monimutkaisemmiksi. Ongelmien moniulotteisuus on haaste nuorten kanssa toimiville työntekijöille ja vaatii yhä laajempaa osaamista ja asiantuntijuutta. Nuoruusikä itsenäistymiskriiseineen ja identiteetin hakemisineen vaatii paljon nuorilta itseltään sekä heidän perheiltään. Erilaiset koulu- ja perheongelmat aiheuttavat usein vielä lisäpaineita nuorten elämään. Mikäli nuoren kriisit pitkittyvät tai muuttuvat vaikeammiksi, voi nuori häiriintyä psyykkisesti. Syömishäiriö on yksi monista nuorten yleisimmistä psyykkisistä häiriöistä. (Friis, Eirola & Mannonen 2004, 7; Punkanen 2001, 9, ) Opinnäytetyömme aiheena ovat yläasteikäisten nuorten syömishäiriöiden tunnistaminen ja niiden puheeksi otto kouluterveydenhoitajan näkökulmasta. Opinnäytetyömme tutkimustehtävinä oli tarkoitus selvittää miten kouluterveydenhoitajat havaitsevat nuorten syömishäiriöt ja kuinka kouluterveydenhoitajat ottavat puheeksi havaitsemansa syömishäiriön. Valitsimme aiheen, koska opiskelemme molemmat terveydenhoitajiksi ja näemme kouluterveydenhoitajan työn varsin mielenkiintoisena ja haastavana. Mielestämme ongelma on vakava ja heijastaa nyky-yhteiskuntamme vääristynyttä arvomaailmaa. Opinnäytetyömme aihevalintaan on vaikuttanut oma mielenkiintomme syömishäiriöitä kohtaan. Koemme, että arkojen asioiden puheeksi ottaminen terveydenhoitajan työssä ei ole itsestään selvää tai helppoa, joten halusimme selvittää erilaisia lähestymistapoja ongelmien esille tuomiseksi. Nuorten lisääntyneet ongelmat ovat suuri haaste kouluterveydenhoitajan työlle. Herkkyys tunnistaa nuorten ongelmia on tärkeä osa kouluterveydenhoitajan asiantuntijuutta ja monenlaisten ongelmien tunnistamisen vaikeus lisää kouluterveydenhoitajan työn haasteita. Myös kouluterveydenhoitajan vuorovaikutustaidot ovat avainasemassa. Tutkimuksemme on suunnattu ennen kaikkea kouluterveydenhoitajille sekä muille terveydenhoitoalan ammattilaisille ja opiskelijoille.

7 2 NUORUUS Nuoruusiän kehitys ja kehitystehtävät Nuoruusiän kehitys on kokonaisvaltainen ja yksilöllinen prosessi, jossa nuori muokkaa itseään ja ympäristöään aikuisuuteen sopivaksi. Tässä elämänvaiheessa nuori kasvaa ja kehittyy niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Kehitystehtävien seurauksena on yksilön psyykkisen ja sosiaalisen elämän uudelleen jäsentyminen. (Aaltonen, Ojanen, Vihunen & Vilen 2003, ) Friisin, Eirolan ja Mannosen mukaan nuoruusikä ajoittuu ikävuosien välille. Yläasteelle siirtyessään varhaisnuoret muuttuvat murrosikäisiksi nuoriksi. Nuoruusiässä yksilön fyysinen ja psyykkinen minä kehittyvät ja sosiaaliset suhteet muuttuvat. Nuorten kehitystehtävinä pidetään muun muassa identiteetin löytämistä, vastuuseen kasvamista ja yhteiskuntaan integroitumista. Kehitystehtävällä tarkoitetaan normaaliin elämänkulkuun kuuluvaa tapahtumaa, jolloin yksilö hakee omia voimavarojaan ja tarpeitaan suhteessa ympäristöönsä. Hän punnitsee mennyttä ja tulevaa sekä hakee tarkoitusta elämälleen. (Friis, Eirola & Mannonen 2004, 44; Aaltonen ym. 2003, ) Nuoruuden kehitys on pitkälti psyykkinen prosessi, joka näkyy ulospäin eri tavoin. Nuori voi myös tiedostamattaan vältellä kehitystehtäviään. Kehitystehtävien ilmenemismuodot voidaan jaotella eri kehitysreitteihin. Näitä ovat tasainen, vaihtelevasti kuohuva, kovasti kuohuva, kehityksen välttäminen sekä hyppy suoraan aikuisuuteen. Kuohuva kehitys, yritys hypätä suoraan aikuisuuteen tai kehityksen välttäminen ovat selvimpiä merkkejä siitä, että nuori on kehityksellisissä vaikeuksissa ja avun tarpeessa. (Rantanen 2004, ) Yläasteen jälkeen nuoret yleensä aikuistuvat ja irtautuvat lopullisesti lapsuudesta. Sosiaalinen kehitys johtaa siihen, että nuorten asema muuttuu perheen ja ystävien keskuudessa. Nuoret kritisoivat ja pyrkivät kyseenalaistamaan aiemmin hyväksymänsä auktoriteetit. Kodin ulkopuoliset asiat muuttuvat kiinnostaviksi, jolloin kavereista tulee entistä tärkeämpiä. Samanlaisuus muiden nuorten

8 8 kanssa tuntuu välttämättömältä. Ystävien kanssa tutkitaan, kokeillaan ja omaksutaan aikuisuuteen liittyviä ihanteita, arvoja ja käyttäytymistapoja. (Friis ym. 2004, 44; Aaltonen ym. 2003, ) Dunderfelt ja Laukkanen kirjoittavat puberteetin olevan fysiologinen kypsymisprosessi, johon kuuluvat muun muassa hormonierityksen muutokset, rintojen kasvu, lantion pyöristyminen, karvoituksen ilmaantuminen sekä sukukypsyyden saavuttaminen. Tutustuminen omaan muuttuneeseen fyysiseen olemukseen ja oman seksuaalisuuden hyväksyminen ovat nuoren keskeisimpiä kehitystehtäviä. Nuoruusiän kehityksessä keho ja mieli nivoutuvat hyvin läheisesti yhteen. Nopea kasvu ja kypsyminen voivat järkyttää mielen tasapainoa sekä käsitystä itsestä ja kehosta. (Dunderfelt 1999, 92; Laukkanen 1995, ) 2.2 Nuoren minäkuvan ja kehonkuvan muotoutuminen Nuori pyrkii selkiyttämään minäkuvaansa itsensä etsimisen prosessissa. Minäkuvalla tarkoitetaan ihmisen piirteiden tai ominaisuuksien kuvaamista. Ihmisen mieli rakentuu niistä tunteista, ajatuksista, toiveista ja odotuksista, joita ihminen havaitsee omassa mielessään. Nuori testaa kykyjään, lahjojaan ja taitojaan voidakseen rakentaa selkeän kuvan itsestään. Hän tarvitsee mahdollisimman totuudenmukaisen kuvan omista hyvistä ja huonoista ominaisuuksistaan. Silloin kun kuva itsestä fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti muodostuu mahdollisimman lähelle totuutta, löytyvät omat rajat ja kehittyy hyvä itsetunto. Tähän vaiheeseen kuuluvat tunteiden herkkyys ja haavoittuvaisuus kaikesta arvostelusta. (Laine 1996, ; Ojanen 1996, 27; Vuorinen 1998, 5.) Kehonkuva on sisäinen käsitys oman ruumiin muodosta ja toiminnoista. Se sisältää käsityksen ihmisen ulkonäöstä sekä sen sosiaalisesta kelpaavuudesta. Kehonkuvan kokonaisuuteen kuuluu käsitys kehon antamista ja välittämistä aistikokemuksista, kuten mielihyvästä ja kivusta sekä niiden laadusta ja sijainnista. Kehonkuva muodostuu erityisen tärkeäksi etenkin nuoruusiässä. Kehonkuvaan vaikuttavat nuoren tietoiset ja piilotajuiset tunne-elämykset sekä minäkuvaan liittyvät tekijät. Hormonitoiminnan aktivoituminen aiheuttaa kasvupyrähdyksen ja koko kehon muuttumisen. Nämä muutokset saattavat hämmentää nuorta ja voi-

9 9 vat aiheuttaa nuoren kehonkuvan hajoamisen ja kehon hallitsemisen vaikeuden. Nuori on korostuneen tietoinen kehostaan ja sen rajoista. Tytöillä voi esiintyä vaikeutta hyväksyä naisellista aikuistuvaa identiteettiä, joka saattaa näkyä muun muassa naisellisuuden ja seksuaalisuuden täydellisenä torjumisena, esimerkiksi syömishäiriön kautta. (Rantanen 2004, 46 47; Huttunen 1993, 150. Taipale 1998, ) Saastamoinen on tutkimuksessaan määritellyt identiteetin tavoiksi, joilla yksilö tai yhteisö määrittelee itseään erilaisuuden tai samankaltaisuuden ulottuvuuksilla suhteessa sosiaaliseen ympäristöönsä. Kyse on erottautumisesta tai samastumisesta. Identiteetti siis tarkoittaa tapoja, joilla ihmiset ymmärtävät ja määrittelevät itsensä suhteessa itseensä, sosiaaliseen ympäristöönsä sekä kulttuuriinsa. Perinteinen tapa määritellä sosiaalista identiteettiä on ollut kytkeä se erilaisiin sosiaalisen tason määreisiin kuten sosioekonomiseen luokkaan, sukupuoleen, etnisyyteen, kansallisuuteen tai ammattiin. (Saastamoinen 2001.) Identiteetti määräytyy aluksi perhesuhteiden ja vanhempien sosiaalisen aseman perusteella. Myöhemmin identiteettiä luonnehtivat erilaista asemaa, työtä ja sosiaalisia suhteita kuvaavat nimitykset. Nuoruusiälle on ominaista erilaisten roolien kokeilu. Terve ja eheä identiteetti voi kehittyä vain, jos aikaisemmat samaistumiset ovat sulautuneet toisiinsa ristiriidatta. Identiteettikriisi syntyy, jos uudet roolit eivät jäsenny, vaan aiheuttavat hämmennystä. Mikäli nuori ei ole muodostanut selkeää identiteettiä nuoruusiän päättyessä, seurauksena voi olla epätietoisuus omasta roolista tai nuori ehkä elää toteuttaen toisten toiveita ja odotuksia. Itsetunto-ongelmien pohjalla on kosketuksen menettäminen omaan itseen. Nuori aikuinen kykenee identiteettikriisinsä onnistuneen ratkaisun jälkeen rakastamaan toista ja ylläpitämään läheisiä ihmissuhteita. Epäonnistuminen johtaa puolestaan yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden tunteeseen. (Laine 1996, ; Ojanen 1996, 32 35; Raitanen 2001, 191.) 3 YMPÄRISTÖ

10 10 Ympäristön käsite voidaan jakaa fyysiseen, sosiaaliseen tai symboliseen ympäristöön. Fyysinen ympäristö tarkoittaa ihmisen elinympäristöä sekä konkreettista olemisen ympäristöä. Sosiaalinen ympäristö käsittää ihmisen sosiaalisen verkoston ja sen luoman haasteen, tuen ja kontrollin ihmisen elämälle. Symboliseen ympäristöön vaikuttavat muun muassa ihmisen koulutus ja kasvatus. Symbolisen ympäristön perusta muodostuu kulttuurin, kielen, uskonnon ja yhteisön normien kautta. (Lauri & Elomaa 1999, ) 3.1 Perhe ja ystävät Pysyvät ja merkitykselliset ihmissuhteet ovat myönteisiä mielenterveyden voimavaroja nuoren elämässä. Ne luovat uteliaisuutta elämään, luottamusta tulevaisuuteen sekä kohottavat itsetuntoa. Mielenterveyden voimavarat vähentävät riskiolosuhteiden vaikutuksia nuoreen sekä rakentavat lapsen ja nuoren myönteistä minäkuvaa ja auttavat solmimaan uusia ihmissuhteita. Riskiolosuhteita voivat olla muun muassa fyysinen pahoinpitely, tunteiden ilmaisun vaikeus, perheen korkea vaatimustaso ja koulukiusaaminen (Rantanen 2004, 327). Nuoren mielenterveyttä ylläpitäviä ja rakentavia voimavaroja voivat olla perhe ja muu lähiyhteisö. (Noppari 2004, 316.) Perhe on nuoren tärkein lähiyhteisö, jonka ensisijaisena tehtävänä on sosiaalistaa nuoret vallitsevan kulttuurin arvoihin ja normeihin. Nuoret itse puolestaan muuttavat vallitsevia käsityksiä ja käytäntöjä sekä luovat uusia asenteita ja käyttäytymismuotoja. Kodin tärkeä tehtävä on myös harjaannuttaa nuorta kohtaamaan vastoinkäymisiä. Omassa perheessään nuori oppii elämään yhteisössä. Nykynuoren elämä on varsin pirstaleista, joten on tärkeää, että nuorella on jokin taho, johon hän voi luottaa ja josta hän voi saada rakkautta ja hyväksyntää. (Laine 1996, 31; Aaltonen ym. 2003, ) Nuoruusikään kuuluu, että nuori muodostaa uudelleen suhteen vanhempiinsa. Osana itsenäisyysprosessia nuori kyseenalaistaa vanhempien auktoriteetin. Varhaisnuorilla tämä näkyy konkreettisissa, joskus kärjistyneissäkin vuorovaikutustilanteissa ja myöhemmin mielen sisäisenä asiana. Suhteessa vanhempiin nuori ottaa usein avuksi uhmakkuuden, arvojen kieltämisen ja liittymisen nuori-

11 11 sokulttuuriin. Toisaalta nuori ajoittain turvautuu entiseen lapsenomaiseen käyttäytymismalliin ja tyydytyksen etsimiseen vanhemmiltaan, joka kuuluu terveeseen kehitykseen. (Dunderfelt 1999, 92; Laukkanen 1995, ; Rantanen 2004, ) Nuori alkaa harjoitella itsenäistä päätöksentekoa ja erilaisia rooleja koulussa, kotona ja vapaa-ajalla. Nuoren kehitystä edistää ja irrottautumista vanhemmista edesauttaa ikätovereiden kanssa oleminen. Nuorten keskinäinen yhdessäolo vahvistaa kehittyvän nuoren minuuden ja identiteetin tunnetta. Kokemukset omassa ikäryhmässä kehittävät sosiaalisen todellisuuden tajuamista. Ystävät toimivat ikään kuin standardeina, joihin peilataan itseään. Itsetunnon kehittymiselle on tärkeää ystävien hyväksyvä suhtautuminen ja positiivinen palaute. Ystävyyssuhteet tarjoavat myös mahdollisuuden päästä mukaan sosiaalisiin vuorovaikutustilanteisiin, joissa nuoret voivat oppia sosiaalisia taitoja. Huolestuttavaa on, jos nuoren ystävyyssuhteet katkeavat ja hän jää vaille ystäviltä tulevaa kasvuvoimaa. Ystävien puute voi olla nuorelle hyvin vaurioittava kokemus sekä itsetunnon että sosiaalisten taitojen kehittymisessä. Itsetunnon kehittymisellä on tärkeä tovereiden hyväksyvä suhtautuminen ja positiivinen palaute. (Aaltonen ym. 2003, 81-94: Terho 2000, 102: Vuorinen 1997, ) Nuoruus on terveyden kannalta hyvin kriittistä aikaa, sillä silloin omaksutut terveystottumukset säilyvät yleensä myös aikuisiässä. Kaveripiiri vaikuttaa nuoreen, jolloin tärkeäksi muodostuu se, kuinka nuori pystyy vastustamaan sosiaalisia paineita, jotka liittyvät haitallisiin terveystottumuksiin. (Pietilä 1998, 119.)

12 Yhteiskunta ja koulu osana nuoren kehitystä Nuoruuden keskeinen kehitystehtävä on oppia työstämään tunne- ja viettitalouden jännitteitä. Nykyisessä yhteiskunnassamme tärkeä kanava tähän on media, jonka ärsyketulva luo paineita itsekurin ja todellisuudentajun kehittämiseen. Nuoren kyky erotella fiktiota faktasta ei välttämättä ole itsestään selvää. Kirjat, lehdet, elokuvat, televisio ja musiikkikulttuurin tuotteet antavat elementtejä nuorten maailmankuvaan ja identiteettityöhön. Nuoret valikoivat mediatulvasta aineksia omien tarpeidensa mukaisesti. Länsimaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa on laihuutta ja ulkonäköä korostuneesti ihannoiva kauneuskäsitys. Syömishäiriöiden lisääntyminen on seurannut esimerkiksi valokuvamallien ulkomuodon hoikistumista. Todennäköisesti kulttuuriset tekijät altistavat syömishäiriön synnylle, mutta eivät yksin selitä sitä. (Näre 1996, ; Lähteenmaa & Näre 1992, 17; Rantanen 2004, 327.) Koulu on merkittävä kehitysympäristö nuorille. Koulussa nuoret kehittävät taitojaan ja testaavat niitä. Samalla kun koulu kasvattaa nuoria tavoitteellisesti, se tuo nuorten kehitykselle haasteita. Näitä haasteita ovat muun muassa siirtyminen yläasteelle ja peruskoulun päättäminen. Ylä-asteelle siirtyminen tuo tullessaan uusia haasteita, joista selviytymiseen osaltaan vaikuttavat nuoruusiän kehityksen tuoma epävarmuus ja itsetunnon haavoittuvuus. Nuoret kokevat koulun monesti ikäväksi paikaksi, jonka tärkeintä antia ovat erilaiset tiedot ja taidot. Koulu opettaa myös sosiaalista toimintaa, johon kuuluvat sopeutuminen ryhmään, ryhmätyöt, luokkahenki ja kavereiden tapaaminen. Toisaalta nuori ei vielä tunne ympäristön vaatimuksia ja rakenteita. Hän joutuu monesti ennakoimaan tuntematonta ja saattaa näin epäillä ja pelätä, ettei täytä vaatimuksia. Tietty arkuus on luonnollista nuoruudessa. Nuori saattaa olla jännittynyt erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja jopa välttää niitä ja hän kritisoi itseään herkemmin kuin aiemmin. Tämä epävarmuus saattaa heikentää nuoren elämänhallinnan tunnetta ja vaikuttaa siten myös nuoren hyvinvointiin. (Aaltonen ym. 2003, 81 82; Näre 1996, ; Turunen 1996, 105; Kaivosoja 2000, 108.)

13 4 KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuollon tarkoitus ja tavoite Kouluterveydenhuollon perimmäisenä tavoitteena on turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle hänen edellytystensä mukainen, mahdollisimman terve kasvu ja kehitys, juurruttaa koululaisiin terveyttä edistävät elämäntavat ja luoda perusta aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille. Kouluterveydenhuollon tarkoituksena on suunnitelmallinen, oppilaskeskeinen ja kokonaisvaltainen toiminta, jossa painottuvat terveyden edistäminen, terveyskasvatus, terveysongelmien ennaltaehkäisy ja yhteistyö koko kouluyhteisössä sekä myös oppilaiden ja heidän vanhempien kanssa. (Terho 2000, ) Kouluterveydenhuoltoa säätelee kansanterveyslaki. Tämän kansanterveyslain 14, 1. Mom mukaan kunnan tulee kansanterveystyöhön kuuluvana tehtävänä ylläpitää kouluterveydenhuoltoa, johon luetaan kunnassa sijaitsevien peruskoulujen sekä lukioiden terveydellisten olojen valvonta ja oppilaan terveydenhoito sekä oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeellinen erikoistutkimus. Kansanterveyslain ja asetuksen keskeisenä tarkoituksena on taata kaikille koululaisille ja opiskelijoille tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet terveydenhuollon palveluihin. (Suomen laki 2004, 167.) Kouluterveydenhuollon ohjeiden mukaan kouluterveydenhuollon pitäisi kiinnittää yhä enemmän huomiota koululaisten psykososiaaliseen terveyteen. Nuorten kokonaisvaltainen terveys on heikentynyt viime vuosikymmenen aikana. Mielenterveyden häiriöt ja monet niihin liittyvät psykososiaaliset ongelmat ovat yleistyneet. Uudelle vuosituhannelle siirryttäessä lasten ja nuorten lisääntyneeseen pahoinvointiin puuttuminen on ollut keskeisesti esillä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sen tavoitteissa ovat ehkäisevä sosiaali- ja terveyspolitiikka, varhainen puuttuminen sekä lasten ja nuorten terveydenhuollon ja mielenterveystyön kehittäminen. Tämä on myös kouluterveydenhuollon tavoite. Yhteiskunnan muutosten myötä kouluterveydenhuollon painopiste on siirtynyt fyysisistä ongelmista psykososiaalisten ongelmien ja ennaltaehkäisyn suuntaan. Mitä varhaisemmin ongelmat nähdään ja niihin puututaan, sitä paremmin pystytään tukemaan nuo-

14 ren hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä tervettä kehitystä aikuiseksi. (Terho 2000, ) 14 On tärkeää tehdä yhteistyötä myös nuoren vanhempien kanssa. Nuoren ja hänen huoltajansa tapaaminen, nuoren haastattelu ja huoltajan kuvaus tämän sekä perheen tilanteesta on merkityksellistä kartoitettaessa nuoren hyvinvointia ja elämäntilannetta. Peruskouluikäisten lasten huoltajat kutsutaan osallistumaan lastensa laajoihin terveystarkastuksiin ja tarvittaessa muulloinkin. Huoltajille ilmoitetaan kaikista koululaisen terveystarkastuksista ja heillä on mahdollisuus osallistua myös muihin kuin laajoihin terveystarkastuksiin. Terveydenhoitajan ja lääkärin suorittamista terveystarkastuksista annetaan nuorelle, huoltajalle ja opettajalle palaute. Kouluterveydenhuollossa kiinnitetään erityisesti huomiota mielenterveysongelmien, kuten masentuneisuuden tai syömishäiriöiden varhaiseen havaitsemiseen ja hoitoon ohjaukseen sekä ongelmiin, jotka voivat johtaa koulun keskeyttämiseen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004) 4.2 Kouluterveydenhoitajan työ Kouluterveydenhuolto on kouluikäisten lasten ja nuorten kokonaisvaltaista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja pitkäaikaisseurantaa. Kouluterveydenhuoltoa toteuttavat ensisijaisesti kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri. Tarvittaessa siihen osallistuvat toimenkuvansa mukaisesti kuitenkin muutkin terveyskeskuksen työntekijät, kuten psykologit, fysioterapeutit, puheterapeutit ja ravitsemusterapeutit. (Terho 2000, ) Kokonaisvaltaisen kouluterveydenhuollon perustana on myönteinen, voimavaralähtöinen terveyskäsitys ja terveyttä edistävä näkökulma. Tavoitteena on luoda terveyttä, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevia olosuhteita ja elinympäristöjä. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa koululaisen kykyä vastata terveydestään sekä vahvistaa terveyttä ja elämänhallintaa koskevia tietoja, taitoja ja arvostuksia. (Tossavainen, Tupala, Turunen & Larjomaa 2002, 11.) Kouluterveydenhoitajan päätehtävänä on nuoren kasvun ja kehityksen kokonaisvaltainen seuranta ja edistäminen. Yhteistyössä perheiden ja kouluviran-

15 15 omaisten kanssa hänen tulee tukea myös oppilaan terveellistä ja turvallista koulunkäyntiä. Terveydenhoitaja toimii terveyden edistäjänä, toimintahäiriöiden ehkäisijänä ja tunnistajana kouluyhteisössä. Työn onnistuminen edellyttää jatkuvuutta ja luottamuksellisuutta. Jokaiselle oppilaalle tehtävä yksilöllinen oma terveydenhuollon suunnitelma yhdistää tiedot lastenneuvolasta, nuorten vanhemmilta, opettajilta ja terveydenhuollosta yhdeksi kokonaisuudeksi. (Ruski 2000, ) Kouluterveydenhoitajan työssä painottuvat oppilaskohtainen terveydenhoitotyö ja terveyden edistämistyö. Kouluterveydenhoitajan yleisimmät toimintamenetelmät ovat määräaikaiset terveystarkastukset seulontatutkimuksineen ja sairaanhoito. Terveydenhoitotyö on samalla jokaisen oppilaan voimavarojen ja kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista ja tukemista. Tavoitteena on, että terveydenhoitaja tapaa jokaisen nuoren vähintään kerran vuodessa. (Tossavainen ym. 2002, 19; Terho 2000, 33.) Tähän liittyy myös oppilaiden elinympäristön hyvinvoinnin huomioiminen, joka voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön ja muuhun sosiaaliseen ympäristöön, johon kuuluvat muun muassa koti, perhe ja kaverit. (Tossavainen, Turunen, Leskinen & Sivonen 2000, ) Määräaikaisen terveystarkastuksen yhteydessä arvioidaan nuoren kasvu ja kehitys, sosiaaliset suhteet, koulunkäynnin sujuminen, nuoren terveysriskit, nuoren voimavarat ja niiden puute, sekä ohjataan ja keskustellaan nuoren kanssa esiin nousevista asioista. Määräaikaiset koko ikäluokkaa koskevat terveystarkastukset ja seulontatutkimukset muodostavat kouluterveydenhuollon toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen oppilaan ja hänen perheensä tapaamisen. Terveystarkastuksilla ja seulontatutkimuksilla arvioidaan monipuolisesti oppilaan fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa ja pyritään löytämään mahdolliset sairaudet sekä terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Seulontatutkimuksilla tarkoitetaan koko ikäluokkaan kohdistuvia määräaikaisia tutkimuksia, joiden avulla etsitään piilevää sairautta, terveydellistä riskitekijää tai ongelmaa. Riski voi olla joko psyykkinen, fyysinen tai elämäntapoihin liittyvä. (Tossavainen ym. 2002, 11; Kouluterveydenhuolto 2002.)

16 16 Terveydenhoitotyöhön koulussa kuuluu runsaasti neuvontaa, ohjausta ja opettamista niin yksilö-, ryhmä- ja luokkatasolla. Terveysneuvonnassa ja ohjauksessa tärkein lähtökohta on sen vastaaminen nuorten ajankohtaisiin tarpeisiin. Tällöin lähtökohtana toimii kokonaisvaltainen tietojen kerääminen nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista ensisijaisesti kuuntelemalla heitä itseään. (Tossavainen ym. 2002, 20.) Lohinivan (1999, 56) tutkimuksen mukaan terveydenhoitajat pitivät tärkeimpänä tavoitteenaan työssään sairauksien varhaista toteamista. Myös sairaiden ja avun tarpeessa olevien elämänlaadun parantaminenkin painottui terveydenhoitajien työn tavoitteisiin. Terveydenhoitajien työn tavoitteissa korostui terveyskeskeisyys, koskien sekä omaa että asiakkaiden hyvinvointia sekä asiakas- ja voimavarakeskeisyyttä. Tossavaisen, Turusen, Leskisen ja Sivosen tutkimuksessa kouluterveydenhoitajat arvioivat toteuttamaansa oppilaan kasvua ja kehitystä koskevaa terveysneuvontaa. Terveysneuvonta toteutui parhaiten fyysisen ja psyykkisen kasvun ja kehityksen ja terveyttä edistävien elämäntapojen osalta. Siinä toteutui hyvin myös psyykkisen terveyden alueella itsetuntoon ja sosiaaliseen terveyteen kuten käyttäytymiseen ja ihmissuhteisiin kohdistuva neuvonta. Vastaavasti ongelmallisempana aihealueena oli psyykkistä hyvinvointia tukevat ja sitä heikentävät aiheet. (Tossavainen ym. 2000, ) Tutkimusten mukaan nuoret ovat käyneet terveydenhoitajan vastaanotolla hyvin erilaisissa hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Terveydenhoitajan luokse oli luonnollista mennä, koska suhde terveydenhoitajaan oli luonteva. Terveydenhoitajan luona tapahtuvia käyntejä ei tarvinnut arkailla, koska se ei ollut leimaavaa, eikä aiheuttanut kiusaamista kouluyhteisössä. Käyntejä terveydenhoitajan luona pidettiin normaaleina koulupäivään kuuluvina tapahtumina. (Antikainen 1994, 14; Mäenpää 1999, ) 5 SYÖMISHÄIRIÖT

17 5.1 Syömishäiriöiden määrittelyä 17 Syömishäiriöillä tarkoitetaan tilanteita, joissa ruokaa ja ravinnonottoa käytetään tietoisen tarkoituksellisella tavalla muokkaamaan ulkonäköä ja kehon painoa. Ruualla on tällöin ainoastaan välineellinen merkitys. Rantasen artikkelissa Hilde Bruch näkee syömishäiriön ratkaisuna tiedostamattomaan ongelmaan. Tällöin nuori käyttää ruokaa ja ruokailua välikappaleena, jolla tiedostamattomia psykologisia sisäisiä tai ympäristöön liittyviä ristiriitoja voidaan välttää. Syömishäiriöille on tyypillistä, että siihen sairastuneet eivät tunnista nälän ja kylläisyyden tunnetta (Charpentier 1998, 10). Syömishäiriöillä on usein tapana vaihdella oirekuvaansa, esimerkiksi anorektikosta voi tulla ahmija tai ylipainoinen aikuinen. Jotkut ihmiset saattavat koko ikänsä taistella sisäisen ruokailukontrollin kanssa tavoitteenaan pysyä laihoina, mutta eivät elämänsä missään vaiheessa täytä syömishäiriöiden kriteereitä. (Rantanen 1995, ) Syömishäiriöistä tunnetuin on anorexia nervosa (laihuushäiriö). Uudempi syömishäiriön tyyppi on bulimia nervosa (ahmimishäiriö). Muita syömishäiriön epätyypillisiä muotoja ovat muun muassa ortorexia, jossa henkilön pakkomielle kohdistuu ruuan terveellisyyteen ja binge eating disorder (BED), jossa ihminen syö itsensä sairaalloisen lihavaksi. Laihuushäiriö alkaa vähitellen sellaisella nuorella, joka kokee itsensä liian lihavaksi ja joka pyrkii rajoittamaan ruokavaliotaan aluksi terveellisempään suuntaan. Ajan kuluessa ruokavalio kaventuu entisestään. Laihtuminen tapahtuu vähitellen tai hyvin nopeasti. Koulunkäyntiään ja harrastuksiaan nuoret jatkavat normaalisti ja tuntevat voivansa loistavasti. Tästä syystä aliravitsemustilan toteaminen on usein perheelle yllätys. Laihuushäiriöisille nuorille on tyypillistä oireidensa kieltäminen, minkä vuoksi heidän motivoimisensa hoitoon saattaa olla hankalaa ja aikaa vievää. (Rantanen 1995, ; Anred 2005.)

18 18 Ahmimishäiriöön sairastuminen alkaa anoreksian tavoin tyytymättömyydestä vartalon muotoon ja pyrkimyksestä laihduttaa. Laihduttaminen tapahtuu yleensä erittäin ankarien dieettien avulla. Oksentamisella, pakonomaisella liikunnalla tai laksatiivien ja diureettien väärinkäytöksillä pyritään ahmimisen lihottava vaikutus poistamaan. Oireyhtymälle on tyypillistä toistuvat ylensyömiskohtaukset sekä sairaalloinen keskittyminen painon tarkkailuun, mikä johtaa liikasyömiseen ja siitä seuraavaan oksentamiseen ja ulostuslääkkeiden käytön vuorotteluun. (Charpentier 1998, 8; Rantanen 1995, ) 5.2 Syömishäiriöiden syyt ja yleisyys Syömishäiriöiden syille on löydettävissä useita eri selitysmalleja, joita voivat olla muun muassa persoonallisuuteen liittyvät tekijät, elimistön toimintahäiriöt, psykologiset syyt tai syömishäiriö saattaa olla myös monien tekijöiden summa. Syyt syömishäiriöihin sairastumiseen ovat yksilöllisiä, mutta yhteisiä taustatekijöitä on todettu esiintyvän useilla syömishäiriöpotilailla. Taustalla ajatellaan olevan tiettyjä persoonallisuuteen liittyviä tekijöitä, jotka edesauttavat sairastumista. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi voimakas kunnianhimo, tottumus tukahduttaa omat tarpeet toisten tarpeiden vuoksi, suuret itseen kohdistuvat vaatimukset, kyvyttömyys kohdata ahdistusta sekä valmistautumattomuus kohtaamaan aikuistumisen tuomia vaatimuksia. Huomion kohdistaminen omaan kehoon tarjoaa hallittavissa olevan kanavan pyrkimykselle saada kaaokseen jotain järkeä. (Charpentier 1998, 10.) Buckroydin (1997, 56) mukaan monet tutkijat ovat etsineet syömishäiriöiden syitä elimistön toimintahäiriöistä. Nämä sairaudet ovat kuitenkin lisääntyneet merkittävästi hyvin lyhyessä ajassa ja etenkin teollisuusmaissa sekä koskien lähinnä nuoria naisia. Näistä syistä johtuen on epätodennäköistä, että syömishäiriöt johtuisivat fysiologisista tekijöistä. Sairauksien syiden selvittäminen vie aina useita vuosia ja näin ollen ei voida kokonaan pois sulkea vaihtoehtoa, että syömishäiriöiden puhkeamiseen liittyisivät ainoastaan elimelliset tai geneettiset syyt. Lääkärit ovat yleisesti sitä mieltä, että syömishäiriöillä ei ole elimellistä syy-

19 tä, vaan psykologinen tarkoitus ja päämäärä. Tähän vaikuttavat yksilö itse ja hänen perheensä sekä kulttuuri ja yhteiskunta, jossa hän elää. 19 Nuoruuden ajan kehitykselliset vaikeudet ja aikuistumisen pelko ovat olleet tutkimuksen alla. Nykypäivän käsityksen mukaan anoreksia ja bulimia nähdään taustaltaan monitekijäisinä, ja ajattelutapa, jossa nähdään niille altistavia, laukaisevia ja ylläpitäviä tekijöitä, on sovellettavissa kliiniseen käytäntöön. Tällöin tulee arvioida ja suunnitella yksilöllisesti jokaisen syömishäiriöisen nuoren hoito. (Rantanen 1995, ) Monesti nuoren laihduttajan ravintotietous on erittäin puutteellista. He tietävät hyvin ruoka-aineiden kalorimäärät ja välttävät rasvaa ja sokeria, mutta muu ravintotietous on vähäistä. Ruokavalion jatkuvasti tiukentuessa, ruokavaliosta jätetään pois ruoka-aine toisensa jälkeen, kunnes jäljelle jäävät vain salaatinlehdet ja vesi, joita myös säännöstellään. Koska yhä useampi ruoka-aine koetaan lihottavana, nuoren painotavoite alenee jatkuvasti ja syöksykierre kohti vakavaa nälkiintymistilaa on valmis. Syömiseen saattaa liittyä voimakkaita pelon ja inhon tunteita, koska ruoka-aineisiin liitetään negatiivisia mielikuvia. Nuoren mielessä pyörii jatkuvasti ruoka ja syöminen, kun laihduttaminen on muuttunut syömishäiriöksi. Hän saattaa lisäksi valmistaa maukkaita aterioita läheisilleen. (Charpentier 1998, 7.) Syömishäiriöt kuuluvat nuorten naisten tavallisimpiin mielenterveysongelmiin Suomessa. Jopa viidesosa naisista sairastaa jonkinasteista syömishäiriötä. Myös poikien ja miesten syömishäiriöt lisääntyvät jatkuvasti. Tavallisimmin anoreksia nervosaan sairastunut nuori on vuotias. Bulimiaan sairastumisikä on keskimäärin korkeampi, noin 18 vuotta. Anoreksiaa sairastaa noin 1-5 % ja bulimiaa 1-3 % naisista. Tarkkojen lukujen esittäminen on vaikeaa, koska kaikki tapaukset eivät tule ilmi. Miehillä anoreksia ja bulimia ovat harvinaisempia. On arvioitu, että noin 0,5 % miehistä sairastaisi anoreksiaa tai bulimiaa. Tiettyjen urheilulajien harrastajilla, kuten mäkihyppääjillä, balettitanssijoilla ja voimistelijoilla, anoreksia on tavallista yleisempää. Tämä johtuu siitä, että näissä urheilulajeissa painoon ja ruokavalioon kiinnitetään paljon huomiota. (Syömishäiriöliitto 2005; Tukiasema.net 2005.)

20 6 SYÖMISHÄIRIÖIDEN TUNNISTAMINEN Psykososiaalisen hyvinvoinnin arviointi On tärkeää todeta varhain mahdollinen syömishäiriö jo perusterveydenhuollossa. Hoitotulokset ovat sitä paremmat mitä aikaisemmin syömishäiriöinen nuori ohjataan hoitoon. Anoreksiapotilas on helpoin tunnistaa poikkeuksellisesta laihuudesta, mutta bulimia on vaikeampi havaita, koska bulimikot ovat usein normaalipainoisia. Yleisimmin syömishäiriöistä kärsivät henkilöt hakeutuvat perusterveydenhuollon vastaanotoille ruuansulatuselimistön tai gynekologisten vaivojen vuoksi. Psyykkisinä oireina ilmenee huonoa itsetuntoa, itseinhoa, keskittymishäiriöitä, eristäytymistä, yksinäisyyttä sekä pakkomielteistä keskittymistä ruokaan ja kaloreihin sekä ylenmääräistä liikuntaa, joka tähtää laihtumiseen. (Suokas, Muhonen & Viljanen 2000, ; Buckroyd 1997, 17; Rantanen 1995, ) Terveystarkastuksessa fyysisen terveyden tarkastuksen lisäksi yhä tärkeämpää on psykososiaalisen hyvinvoinnin kartoitus ja arviointi. Häiriö jollakin terveyden osa-alueella vaikuttaa aina muihin alueisiin. Arvioinnissaan kouluterveydenhoitaja tukeutuu nuoren vanhempiin, oppilashuoltoon ja opetushenkilökuntaan ja heiltä saamiinsa tietoihin. Syömishäiriön tunnistamisessa valppautta tarvitaan kouluterveydenhoitajan lisäksi myös koulun opettajilta, erityisesti liikunnanopettajilta ja kouluruokalan henkilökunnalta. Heillä on mahdollisuudet havaita niukasti syövät tai laihtuvat nuoret ja ohjata heidät oppilasterveydenhuoltoon. (Terho 2000, 143; Anttila 2000, 327.) Kouluterveydenhuollon tarkastuksissa tulee tietoisesti seurata syömishäiriöiden mahdollisuutta. Syömishäiriöihin liittyvä oksentelu voidaan havaita varhaisessa vaiheessa etuhampaiden kiilteen liukenemisesta, jonka suun terveydenhuollon henkilöstö saattaa huomata ensimmäisenä. Jokainen työntekijä koulussa on vastuussa oppilaasta ja siten myös velvollinen tarttumaan asiaan epäillessään esimerkiksi oppilaan ravitsemuksesta johtuvaa terveydentilan ongelmaa. Kouluruokailun yhteydessä on esimerkiksi helppo huomata oppilaiden syömishäiriöitä. Ensisijaisesti epäilyt tulisi osoittaa terveydenhoitajalle, jonka puoleen oppi-

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen?

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen? Mitä pinnan alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö Tiia-Maria Hahtola Mitä on Häiriintynyt syöminen? 1 Häiriintynyt syöminen Oireesta muodostuu häiriö, kun se alkaa joko omissa tai lähiympäristön silmissä

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen TERVEYSTIETO 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT

URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi VARHAINEN TUNNISTAMINEN Osattava epäillä, koska harvoin kertovat itse! MILLOIN PITÄISI SEULOA Terveystarkastukset

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Lasten ja nuorten hoito Juvalla Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014 Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Helsinki Maaliskuu 2014 Väittämät / Helsinki vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Helsinki=960: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Helsinki

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot