Nurmen perustaminen, lannoitus ja korjuuajankohdan merkitys hevosheinän viljelyssä
|
|
- Anton Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nurmen perustaminen, lannoitus ja korjuuajankohdan merkitys hevosheinän viljelyssä Aktiivitalli -infotilaisuus Saarijärvi Minna Toivakka Kehityspäällikkö, nurmet, MMM Yara Suomi Celebration Hoss
2 Nurmen merkitys hevostaloudelle Suomessa noin hevosta Määrä kasvaa koko ajan Hevonen on aroeläin, laiduntaja, jonka pääasiallinen rehu on nurmea Suomessa n ha kuiva- ja säilöheinä-, säilörehu- ja laidunnurmea Keskeiset ongelmat hevosheinän viljelyssä ja käytössä: Nurmirehua ei arvosteta riittävästi Satotasot ovat alhaiset, rehuarvot usein heikot Suomalaiset ruokintasuositukset ovat vaikeaselkoiset ja ylimalkaiset Hevosheinän viljelyssä, sadon määrässä, laadussa ja käytössä on paljon mahdollisuuksia ja kehitettävää
3 Suomalainen monivuotinen nurmi on Vaatimaton, viileään ilmastoon sopeutunut Talvenkestävä, satoisa Sokeripitoisuus alhaisempi kuin Keski- ja Etelä-Euroopan nurmissa Huom. Alilannoittaminen nostaa nurmen sokeripitoisuutta! Kasvu usein hetkellisesti tyrehtyy heinäkuun alussa (kuivuus) -> huomioitava laiduntamisessa Timotei matala- mutta tiheäjuurinen, natat syväjuurisempia Timotei melko lyhytikäinen, mutta sulavin ja maittavin
4 Syitä heinäsadon heikkoon määrän ja laatuun Vanhat nurmet (yli 3 vuotta) Nurmilohkoilla alhainen ph Väärät lajikkeet Alilannoitus, myöhäinen levitys Hivenlannoituksen puute Kasvinsuojelun puute Myöhäinen korjuuaika Huippusato Suvi Säilöheinä, Nousiainen Epäonnistunut säilöntä Hyvän heinän merkitystä ei ymmärretä, sitä ei analysoida eikä siitä olla valmiita maksamaan
5 Nurmen iän vaikutus sadon määrään (kg ka/ha) 8,000 Kuiva-ainesato (kg ka/ha) 7,500 7,000 6,500 6,000 5,500 5,000 4, kg ka/ha 1. satovuosi 2. satovuosi 3. satovuosi 4. satovuosi
6 Aikaisen lannoituksen vaikutus nurmen päiväkasvuun 2. sato 3. sato Päiväkasvu (kg ka/päivä) Päiväkasvu (kg ka / päivä) Lannoitus korjuun jälkeen (pv) Lannoitus korjuun jälkeen (pv) = Winner
7 Tavoitearvot hyvälle heinälle D-arvo g/kg ka Raakavalkuainen g/kg ka Kalsium (Ca) 4-5 g/kg ka Fosfori (P) 3-4 g/kg ka Kalium (K) g/kg ka Magnesium (Mg) 2-2,5 g/kg ka Natrium (Na) 0,3 g/kg ka Sinkki (Zn) 50 mg Kupari (Cu) 10 mg (väh. 7) Mangaani (Mn) 50 mg/kg ka Seleeni (Se) > 0,2 mg/kg ka
8 Hevosheinässä usein liian alhainen Sulavuus Raakavalkuainen Kivennäis- ja hivenainepitoisuudet: Magnesium Natrium Sinkki Kupari Mangaani Seleeni Sato Korjaantuu oikealla lannoituksella ensimmäistä lukuun ottamatta
9 Pääravinteiden merkitys nurmelle
10 Typpi (valkuaisaineiden ja aminohappojen muodostuminen) Vaikuttaa eniten sadon määrään ja laatuun Kaikille sadoille satotavoitteiden mukaisesti Typestä säästetään viimeisenä!!! Tavoite raakavalkuaiselle g/kg ka Puutosoireet nurmella: Heikentynyt kasvu Vaalea kasvusto, hennot versot, heikentynyt versominen Vanhojen lehtien kellastuminen Matala raakavalkuaispitoisuus
11 Typpi (kudokset ja aineenvaihdunta: valkuaisaineet, aminohapot) Puutosoireet hevosilla: Hidas kasvu, laihtuminen, lihasköyhyys, alentunut vastustuskyky, huonot veriarvot Tuotteet: YaraMila:t, YaraBela Suomensalpietari, YaraBela Seleenisalpietari Ei CAN27! (Siitä puuttuu kaikki nurmelle ja hevoselle elintärkeät ravinteet)
12 Magnesium (Yhteyttäminen, solujen rakennusaine) Yhteyttäminen Hiilihydraattien, valkuaisaineiden ja rasvojen muodostuminen Kevyet karkeat maalajit, raiviot, eloperäiset maat Tavoite 2,0 2,5 g/kg ka Puutosoireet nurmella: Oireet ensin vanhoissa lehdissä Kellertävä lehden suuntainen helminauhakirjonta
13 Magnesium (luusto ja pehmytkudokset, entsyymiaktivaattori, hapensaanti, hermosolujen toiminta, valkuaisaineiden vaihto) Puutosoireet hevosilla: Levottomuus ja keskittymiskyvyn puute Lihaskrampit ja -väristykset, alentunut ärsytyskynnys ja suorituskyky Vähentää D-vitamiinin hyväksikäyttöä Saatava jatkuvasti rehusta Tuotteet: YaraVita Magtrac, YaraVita Gramitrel, Yara magnesiumpitoinen kalkki, Yara Biotiitti YaraMila Hiven Y, YaraMila Nurmen Hiven Y, YaraMila NK 1 ja 2, YaraBela Suomensalpietari, YaraBela Seleenisalpietari
14 Natrium Parantaa maittavuutta Parantaa talvehtivuutta Tavoite 0,3 g/kg ka Puutosoireet hevosilla: Heikentynyt ruokahalu, outojen aineiden nuoleminen, puun ja maan syöminen, virtsan juominen Kilpahevosten nopea väsyminen, hikoilemisen loppuminen, lihaskrampit, ruokahaluttomuus, jouhien huonokuntoisuus, hidastunut kasvu Puute heikentää magnesiumin imeytymistä Tuotteet: YaraMila Nurmen Hiven Y
15 Sinkki (Entsyymien toiminta ) Tärkkelyksen ja typpiyhdisteiden muodostuminen Valkuaisaineenvaihdunta Hormonitoiminnan säätely Auksiini-hormonin muodostuminen, vaikuttaa esimerkiksi solujen jakaantumiseen ja kasvuun Tavoite: 50 mg/kg ka Puutosoireet nurmella: Kasvun hidastuminen Aaltomaista kiharaa lehtien reunoilla Kovassa puutoksessa lehdet ruskettuvat
16 Sinkki (entsyymien osa ja aktivoija, hiilihydraattien ja valkuaisaineiden pilkkominen, iho, karva, hormonien tuotanto, immuniteetti, näköaisti, haavojen paraneminen) Puutosoireet hevosilla: Kuiva, hilseilevä, paksuuntunut iho, ihovauriot ja karvanlähtö erityisesti hännän juuressa, turvassa ja raajoissa Huono ruokahalu, ravinnon hyväksikäyttö heikkenee, laihtuminen, kasvun pysähtyminen Jalkaongelmat: heikko kavioaines, ontuminen, iho-ongelmat, raajojen turpoaminen, nivelten jäykkyys Viivästynyt puberteetti, alentunut spermantuotanto Limakalvotulehdukset Tuotteet: YaraVita Zintrac 700, YaraVita Gramitrel, Sinkkiravinne, Hivenravinneseos, YaraMila Nurmen Hiven Y, YaraMila NK 2, YaraMila Hiven Y
17 Kupari Kupari liikkuu kasvissa melko heikosti, joten kuparin puutosoireet ilmaantuvat ensin nuoriin lehtiin Kuparin puutos esiintyy usein piilevänä ja alentaa satoa, vaikka oireita ei näkyisikään Tavoite 10 mg/kg ka Tärkeä juurinystyräbakteerien toiminnalle Tärkein tehtävä viherhiukkasten rakenneosana Mukana vahvasti kasvin entsymaattisissa toiminnoissa, valkuaisaine- ja hiilihydraattisynteesissä
18 Kupari (entsyymitoiminta, rautatasapainon ylläpito, punasolut, keskushermoston toiminta, sidekudokset, luusto, karva, rasvaaineenvaihdunta, hedelmällisyys ja immuniteettisuoja) Puutosoireet hevosilla: Anemia ja kitukasvuisuus (raudan imeytyminen vaatii kuparia) Karvan pigmenttipuutokset, karvan värin haalistuminen Luuston kasvuhäiriöt ja -sairaudet, jännevauriot, murtumat, notkoselkä Koordinaatiohäiriöt ja jäykät liikkeet, varsoilla häiriöitä rustonmuodostuksessa Heikko kiima, huono tiinehtyminen ja viivästynyt puberteetti Vastustuskyvyn aleneminen, tulehdussairauksille altistuminen Tuotteet: YaraVita Coptrac, YaraVita Gramitrel, Kupariravinne, Hivenravinneseos
19 Mangaani Mangaani liikkuu kasvissa melko huonosti, siksi sen puutosoireet esiintyvät ensin uusissa lehdissä Kasvin kehitys on huonoa Tavoite 50 mg/kg ka Mangaanin puute häiritsee yhteyttämistä ja vaikuttaa siten sadon määrään ja laatuun Juurten kasvu heikkenee -> kuivuuden sieto alenee Apilalle tärkeä
20 Mangaani (entsyymitoiminta, hiilihydraatti-, kivennäis-, rasva- ja valkuaisaineenvaihdunta) Puutosoireet eläimillä: Häiriöt luuston kehityksessä, luiden epämuodostuneisuus Koordinaatiohäiriöt Kasvun hidastuminen Karvapeitteen vaaleneminen Kiimattomuus, heikentynyt hedelmällisyys Tuotteet: YaraVita Mantrac Pro, Mangaaniravinne, YaraVita Gramitrel, YaraMila Hiven Y, YaraMila Hiven Y 2
21 Seleeni Ihmisille ja eläimille välttämätön hivenaine Tavoite 0,2 mg/kg ka Viimeisten tutkimusten mukaan seleeni hyödyllinen myös kasveille Yhteyttämisen tehokkuus, laatu mm. säilyvyys, stressinkestävyys
22 Seleeni (kasvu ja hedelmällisyys, antioksidantti, kilpirauhanen, puolustusjärjestelmä, lihakset) Puutosoireet eläimillä: Lihasrappeuma, sydänsairaudet, valkoinen lihan väri Lihassairauksia ja lihasheikkoutta erityisesti nuorilla eläimillä, heikot varsat Jäykkäliikkeisyys, eläin ei pysty seisomaan Jälkeiset jäävät kiinni johtuen kohdun lihasheikkoudesta, huono hedelmällisyys Altistaa utaretulehdukselle, niveltulehduksille ja hengitystieinfektioille Tuotteet: Kaikki YaraMila- peltolannoitteet sisältävät seleeniä Myös YaraBela Suomensalpietari ja Seleenisalpietari
23 Lannoituksen vaikutus nurmirehun seleenipitoisuuteen Tavoite > 0,20 mg/kg ka Seleenipitoisuus mg/kg ka Seleenitön lannoite tai pelkkä karjanlanta Se-lannoite 200 kg/ha Se-lannoite > 200 kg/ha Näytteitä (kpl) Lannoitus (kg/ha) Keskiarvo 0,04 0,16 0,32 Lähde: Viljavuuspalvelu, 2012
24 YaraMila Nurmen Hiven Y magnesium, natrium, sinkki, boori ja seleeni Erinomainen 1. sadon yleislannoite nurmille Sopii eri maalajeille, taipuu hyvin ympäristötukiehtoihin, myös karjanlannan täydentämiseen Nurmelle optimaalinen typpi-, fosfori-, kalium- ja rikkipitoisuus Sisältää myös hevosille tärkeitä ravinteita Vastustuskyvylle, kasvulle ja hedelmällisyydelle välttämätöntä seleeniä suurellekin sadolle (kohtuullinen typpipitoisuus) Lehtivihreälle ja yhteyttämiselle tärkeää magnesiumia, joka ehkäisee hevosilla mm. levottomuutta ja lihaskramppeja Nurmen maittavuutta lisäävää natriumia Iholle, kavioille, entsyymitoiminnalle ja hedelmällisyydelle elintärkeää sinkkiä
25 YaraMila NK magnesium, boori ja seleeni Erinomainen 2. sadon yleislannoite nurmille Turvallinen valinta eri maalajeille, riski kaliumin yli- tai alilannoittamiselle on pienin (jos nurmirehun kaliumin tai pellon reservikaliumin määrä ei ole tiedossa) Karjanlannan täydentämiseen, kun lisäfosforin tarvetta ei ole Ilman kaliumlannoitusta nurmen sato jää pieneksi, poudan kestävyys ja talvehtiminen heikkenevät selvästi Sisältää myös hevosille tärkeitä ravinteita Vastustuskyvylle, kasvulle ja hedelmällisyydelle välttämätöntä seleeniä Lehtivihreälle ja yhteyttämiselle tärkeää magnesiumia, joka ehkäisee hevosilla mm. levottomuutta ja lihaskramppeja
26 YaraMila NK magnesium, sinkki, boori ja seleeni Kaliumrikas 2. sadon lannoite nurmille Kaliumin puute yleistynyt ongelma nurmenviljelyssä Sato jää pieneksi, poudan kestävyys ja talvehtiminen heikkenevät selvästi Sisältää myös hevosille tärkeitä ravinteita Vastustuskyvylle, kasvulle ja hedelmällisyydelle välttämätöntä seleeniä Lehtivihreälle ja yhteyttämiselle tärkeää magnesiumia, joka ehkäisee hevosilla mm. levottomuutta ja lihaskramppeja Iholle, kavioille, entsyymitoiminnalle ja hedelmällisyydelle elintärkeää sinkkiä
27 YaraVita Gramitrel YaraVita TM GRAMITREL -lehtilannoite on avain huippusatoon ja -laatuun. Siinä on tasapainoinen ravinnesisältö, jolla parannat nurmen kasvua ja ruokinnallista laatua. Ravinnesisältö Magnesiumia 150 g / litra Mangaania 150 g / litra Sinkkiä 80 g / litra Kuparia 50 g / litra Typpeä 64 g / litra Käyttömäärä 1 2 l/ha l vettä
28 Lähde: Yara Kotkaniemen tutkimusasema, 2013 YaraVita Gramitrel nosti nurmen hivenpitoisuuksia selvästi Pitoisuus (mg/kg ka) % % % Mn Cu Zn Käsittelemätön YaraVita Gramitrel, 1 litra/ha
29 Hyvällä heinällä helposti huipputuloksiin
30 Hevosheinän lannoituksen perussäännöt Nuoret nurmet, hyvä kalkitus (ph 6,0 6,5), oikeat lajikkeet Kaksi satoa (taloudellisin) Aikainen lannoitus (paras sato, aikainen korjuu) Nurmille ja hevosille parhaiten soveltuvat lannoitteet Lannoitteiden riittävä käyttömäärä, myös toiselle sadolle Hivenlannoitus
31 Hevosheinän lannoitus Kevätlannoitus 1. sadon lannoitus Lehti- tai hivenlannoitus 2. sadon lannoitus Kesälannoitus 1. satovuosi N 160 kg/ha YaraMila Nurmen Hiven Y 450 kg/ha YaraVita Gramitrel 1-2 l/ha tai Hivenravinneseos kg/ha YaraMila NK kg/ha tai YaraMila NK kg/ha 2. satovuosi N 180 kg/ha YaraMila Nurmen Hiven Y 500 kg/ha YaraVita Gramitrel 1-2 l/ha tai Hivenravinneseos kg/ha YaraMila NK kg/ha tai YaraMila NK kg/ha 3. satovuosi N 140 kg/ha YaraMila Pellon Y kg/ha YaraVita Gramitrel 1-2 l/ha tai Hivenravinneseos kg/ha YaraMila NK kg/ha tai YaraMila NK kg/ha Eloperäiset maat N 140 kg/ha Viljavuustutkimus YaraMila Nurmen Hiven Y 400 kg/ha YaraVita Gramitrel 1-2 l/ha tai Hivenravinneseos 100 kg/ha YaraMila NK kg/ha tai YaraMila NK kg/ha Reservikaliummääritys, Yara Megalab kasvianalyysi, Yara N -Tester
32 Kiitos hyvästä heinästä! Lue lisää
Nurmen lannoitusohjelmat
Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle
LisätiedotSokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
LisätiedotTasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen
Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi
LisätiedotTasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen
Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotRukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotHivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017
Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 % Hivenravinteiden osuus näytteistä 60 50 40 30 Huono - Välttävä Tyydyttävä Hyvä - 20 10 0 Kupari Sinkki Mangaani Boori Lähde: Eurofins/Viljavuuspalvelu
LisätiedotPellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy
Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden
LisätiedotKaura vaatii ravinteita
Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotKasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman
LisätiedotAgrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle
Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta 13.3.2013 YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Yara Suomi Oy Antti Pakkanen 18.3.2013 Kasvuohjelma 1 YaraVita TM Gramitrel Ravinnesisältö: Typpi
LisätiedotSokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen
Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori
LisätiedotJalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy
Jalostuspäivät, Mikkeli 2012 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on maatalous ja ympäristölaboratorioanalyysejä äi i l tuottava yritys Pääasiakaskuntana ovat
LisätiedotRavinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin
LisätiedotMangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta
LisätiedotVarautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen
Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotNurmien lannoitus ravinteiden näkökulma
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma Nurmex-tietoisku 12 Marita Jääskeläinen Ravinnepoistuma nurmella Heinänurmen ravinnepoistuma eri satotasoilla Sadossa poistuvat ravinteet
LisätiedotMyllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK
Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotRikinpuute AK
Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.
LisätiedotMiten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen
Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.
LisätiedotLannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski
Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017 MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3 Satokomponentit muodostavat sadon
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotKasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013
Kasvianalyysin tuloksia Kesä/2013 Tasapainoinen lannoitus? Kasvi tuottaa satoa vain sen verran kuin vähiten tarjolla olevaa ravinnetta (kasvutekijää) riittää sadon muodostukseen Kasvi ottaa ravinteet maasta
LisätiedotRehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotHeinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy
Heinäseminaari, Jyväskylä 2012 27.10.2012 Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Keskimääräinen happamuus ja ravinteisuus 2006-2010 2005-2009 Luonnonmukainen viljely Suure Yksikkö Arvo Viljavuusluokka Arvo
LisätiedotEmolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?
Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia
LisätiedotBoori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Boori porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori (B) Suomen juurikasmaiden booritilanne Tyydyttävä Juurikasmaiden booripitoisuudet vuosina 2002-2012 Varsinais-Suomessa,
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotEMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA. Emopäivät Peurunka Milla Frantzi
EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA Emopäivät Peurunka 20.11.2016 Milla Frantzi KIVENNÄISRUOKINTA PIENI MUTTA TÄRKEÄ OSA Syntyykö läskiä vai lihasta P, Mn, Zn,Cu E ja A vitamiini Seleeni Vasikka kehittyy Rehusta
LisätiedotViljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella
Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Kasvuohjelma info tilaisuus 16.2.2012 Siuntion Hyvinvointikeskus Juha Liespuu, Yara Suomi Oy Sadon rakentumisen
LisätiedotProjektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011
Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous
LisätiedotHerne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit
LisätiedotLannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy
Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää
LisätiedotKalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT
Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan
LisätiedotVILJELYSUUNNITELMA 2008
VILJELYSUUITELMA 2008 Sivu 1 14.4.2008 14:48:16 140-08772-32 (32) A Lantalantaus 0,30 ha 0,30 ha urmet (nivuotinen) Laidunnurmi Heinänurmi seos Satotavoite 4000 ry 3.viljelyvuosi Fosforin tasaus Ei -tasausta
LisätiedotLannoiteopas 2016 2017
Lannoiteopas 2016 2017 Suomen oloihin suunniteltu valikoima Yara Suomen lannoitevalikoima on vuosien ajan kehitetty vastaamaan suomalaisten peltojen ja viljelykasvien ravinnetarpeita. Laadultaan ja määrältään
LisätiedotYmpäristöystävällistä tehoviljelyä?
Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna
LisätiedotYaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin
-lehtilannoitteet Huomio yksityiskohtiin -lehtilannoitteet RATKAISU HIVENRAVINTEIDEN PUUTOKSEEN -sarja on hivenravinneratkaisu kasvien oikea-aikaiseen täsmäkäsittelyyn. Yhdenkin hivenravinteen puute estää
LisätiedotMaan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Esimerkki
LisätiedotLANNOITEOPAS 2015 2016
LANNOITEOPAS 2015 2016 Hyvä sato on viljelijän ja ympäristön etu Hyvä sato on niin viljelijän, ympäristön kuin kuluttajienkin etu. Hyvä sato käyttää tarkkaan ravinteet hyväkseen, eikä turhia päästöjä ilmaan
LisätiedotPerunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen
Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotLannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen
Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara
LisätiedotKokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta
Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana
LisätiedotREHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO
REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO MIKSI REHUMAISSI? Laadukas kokoviljasäilörehu Suuri satopotentiaali, jopa yli 30 tn/ha Yhdellä korjuukerralla kolmen nurmirehun satomäärä Tähkät ovat ravintoarvoltaan
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotMTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy
MTK Rokua 8.10.2018 Ilkka Mustonen puh. 0500-387724 Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Yara Suomessa Katsaus erilaisiin kasvukausiin ja lannoituksen merkitys YaraVita lehtilannoitus My Yara työkalut ja
LisätiedotMaississa mahdollisuus
Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla
LisätiedotNURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN
NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen
LisätiedotLisälannoitus kasvukaudella
Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
LisätiedotLannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät
Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät Kasvun edellytykset Ilmasto Kasvi Lannoitus Vesi Maa/kasvualusta Kasvutekijät Kasvin kasvu ja sadontuotto riippuvat useista kasvutekijöistä Kasvutekijät eivät korvaa
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotRehumaissin viljelyohjeet
Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate
LisätiedotKesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako
LisätiedotLehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Lehtilannoitekokeet 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) HtS, m ph 6.4 Ca 3900 K 253 P 10 Mg 248 Na 44 Mn 9 Huononlainen B 1.4 Hyvä Koevuosi 2014 Lajike: Diana KWS Ruudun koko: 8m X 2m Siemenetäisyys:
LisätiedotJohtamalla hyvää säilörehua
Johtamalla hyvää säilörehua Maitovalmennuksen nurmiseminaari 7.9.2017 Helsinki Perttu Uusitalo, Tupamäen tila Esityksen koonti: tilan nurmiasiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Tilatietoja Kahden
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotKalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion
LisätiedotKotipuutarhan ravinneanalyysit
1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotBroilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola
Hankeaika 10.10.2007-31.12.2012 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Broilerin rehustuksen koostumus Valkuaisaineet Aminohapot Vehnän rehuarvo broilerille
LisätiedotTulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma
Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten
LisätiedotLuke Mikkelin nurmikokeet 2018
Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.
LisätiedotValio Oy RAVITSEMUKSEN PERUSTEET
RAVITSEMUKSEN PERUSTEET SISÄLTÖ Ravinnon tehtävät Ravintoaineet Ruokaryhmät Energia Rasvat Hiilihydraatit Proteiinit Vitamiinit Kivennäisaineet Vesi RAVINNON TEHTÄVÄT Energian tuottaminen - Työ - Liikunta
LisätiedotModduksen vaikutus kasviin
Modduksen vaikutus kasviin T0 T1 T2 T3 Sivuversojen ja juurten kasvu alkaa Juuret kasvavat Korren tyvi tukevoituu Korsi ja lehdet kasvavat Yhteyttämistuotteita varastoituu kasviin Kasvi siirtää yhteyttämistuotteet
LisätiedotRehuako vesirutosta?
Rehuako vesirutosta? Vesiruton hyötykäyttö Seminaari Kauttua Hilkka Siljander-Rasi Luonnonvarakeskus Vesikasvit rehuna Käytetty täydentämässä rehuvalikoimaa, kun karjan rehujen viljely ollut vähäistä tai
LisätiedotRehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013
Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89
LisätiedotRavinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi
Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö
LisätiedotMiten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi
Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.
VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, 90570 Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 19.10.2010 73415 13424 Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU Tilatunnus saapui 05.10.2010
LisätiedotKalsium (Ca) Viljat, öljykasvit
Kalsium (Ca) Viljat, öljykasvit Kalsiumia tarvitaan kasvin laadun ja terveyden ylläpitämiseen sekä kasvin rakenteen vahvuuteen soluseinien rakennusaineena. Se vaikuttaa maan ph-tasoon sekä veden ja ravinteiden
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotRiittääkö laitumella syötävä?
Riittääkö laitumella syötävä? Laiduntavien hevosten ravinnontarve ja -saanti MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi Laidun on laadukasta rehua Mikään muu rehu ei yhtä hyvää kuitenkin huonosti hyödynnetty
LisätiedotTypestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8
1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto
VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-33029 Pvm Työ nro As.nro 9.10.2015 3743 22631 Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32 Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI
LisätiedotProjektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011
Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti
LisätiedotKIVENNÄISAINEET JA VITAMIINIT KOIRAN RUOKINNASSA
KIVENNÄISAINEET JA VITAMIINIT KOIRAN RUOKINNASSA Kivennäisaineet osallistuvat kemiallisiin reaktioihin koirien soluissa. Kivennäisaineet voidaan jakaa makro- ja mikrokivennäisaineisiin sekä perusteella,
LisätiedotPuhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola
Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:
LisätiedotLuusto, lihasten ja hermoston toiminta Solujen toiminta, elektrolyyttejä
HEVOSTEN RUOKINTAKOULU, OSA II. 2015 Ravintoaineet ja niiden tehtävät Suomen Hevostietokeskus ry, Hevosten terveydeksi -hanke FT Elena Autio Hevostietokeskuksen ruokintakoulun toinen osa käsittelee hevosen
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro
1/8 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 754-07722- 19 754-07334- 19 Pintamaan maalaji a) HeS HeS HeS HeS HsS HsS HeS Multavuus a) rm rm rm rm rm rm rm 0,8 1,0 0,7 0,5 0,4 0,6 0,5 Happamuus ph
LisätiedotMaan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Maan kasvukunto
LisätiedotMAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU
22.3.2018 MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU 1 Pohjoisen maissisäilörehun mahdollisuuksia - onnistuessaan suuri hehtaarisato kertakorjuulla - mahdollistaa karjanlannan tehokkaan hyödyntämisen - soveltuu käytettäväksi
LisätiedotViljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin
Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Hankkija - Maatalous Oy:n siemensopimustuottajien koulutuspäivä 26.1.2012 Kotkaniemi
LisätiedotKasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi
Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta
LisätiedotOikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää
Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää Antti Laine ja Merja Högnasbacka MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari
LisätiedotTehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon
LisätiedotYaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi
Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017 Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu
LisätiedotNurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus
Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,
Lisätiedot