Sää- ja kelitiedot tekevät liikkumisestamme

Transkriptio

1 2/2014 Sää- ja kelitiedot tekevät liikkumisestamme turvallisempaa LIIKENNEVIRASTON T&K -LEHTI T&K Sää- ja kelitiedot tekevät liikkumisestamme turvallisempaa Int ernet - ja mobiilipalveluist a, T V:st ä, t ekst i-t V:st ä, radiost a, navigaat t oreist a ja t ienvarren opast et auluist a saadut sää- ja kelit iedot vaikut t avat liikkumiseemme sekä ennen mat kaa et t ä sen aikana. Ennen mat kaa saat u kelit iet o vaikut t aa yleisimmin mat kalle varat t uun aikaan sekä läht öajan valint aan. Henkilöaut omat koilla t iedot vaikut t avat muun muassa ohit ust en vähent ämiseen ja et äisyyden kasvat t amiseen edellä ajavaan. Kelit iedot us ohjaa liikkujia minimoimaan onnet t omuusriskiä muun muassa valit semalla t avoit enopeut ensa olosuht eisiin sopivaksi. Pyörällä ja jalan liikkuvien liukast umisriski pienenee, kun liikkujat valit sevat säähän sopivat varust eet ja liikkuvat keliolosuht eet huomioiden. Sää- ja kelitietoja tarjolla monesta lähteestä Tiet voivat olla Suomessa talvella hyvin lumisia ja liukkaita. Keliolosuhteet myös vaihtelevat suuresti päivittäin ja alueittain. Sää- ja kelitietoa tarjoamalla voidaan tiedottaa kulloinkin vallitsevista olosuhteista. Sää- ja kelitietoa tarjotaan muun muassa internet- ja mobiilipalveluissa, TV:ssä, teksti-tv:ssä, radiossa, navigaattoreissa ja tienvarren opastetauluissa. Liikennevirasto tarjoaa esimerkiksi tiesääasemien ja kelikameroiden tuottamaa tietoa ja keliennustepalvelua. Ilmatieteen laitos ja Foreca, Suomen suurimmat säätietopalvelujen tuottajat, keräävät säätietoa muun muassa säätutkien, sääasemien ja satelliittikuvien avulla ja tarjoavat sekä sääennusteita että tietoa vallitsevasta säästä. Liikennevirasto ja Ilmatieteen laitos tarjoavat keräämänsä säätiedot avoimien rajapintojen kautta myös muille toimijoille. Kaupallisilla toimijoilla on merkittävä rooli sää- ja kelitietojen loppukäyttäjäpalvelujen tarjonnassa. 1/5 1

2 Kuva 1. Kelivaroitus YLE:n uutisissa. Sää- ja kelitietopalveluille kysyntää tiedon luotettavuudessa nähtiin puutteita Liikenneviraston ja Trafin toimeksiannosta tehdyn tutkimuksen internet-kyselyn ja internet-paneelin tulosten mukaan noin 70 % liikkujista käyttää sää- ja kelitietopalveluja vähintään viikoittain talvikaudella. Tietoja haetaan, jotta osataan varautua vallitseviin keliolosuhteisiin. Tietoa haetaan yleisimmin internetistä ja TV:stä. Säätietojen hakeminen on liikkujien mielestä helppoa ja tarjonta kattavaa. Heikkouksia nähtiin kuitenkin tiedon luotettavuudessa ja ajantasaisuudessa. Sää- ja kelitietopalvelut vaikuttavat liikkumisen turvallisuuteen Kelitietopalvelujen vaikuttavuus syntyy monen osatekijän summana. Palvelun tunnettuus, liikkujien tiedon tarve ja toisaalta palvelujen toimivuus ja laatu vaikuttavat palvelujen käytön määrään. Kelitietopalvelujen käyttö vaihtelee myös sää- ja keliolosuhteista riippuen. Mitä enemmän palveluja käytetään, sitä enemmän niillä voi olla vaikutuksia käyttäjien päätöksentekoon. Kuva 2. Tiekohtainen keliennuste ja tienvarren opastaulu. Sää- ja kelitiedot vaikuttavat sekä ennen matkaa että sen aikana. Kun liikkujia pyydettiin arvioimaan, mihin matkustuskäyttäytymisen osa-alueeseen sää- ja kelitiedot eniten vaikuttavat, he katsoivat tietojen 2/5 2

3 vaikuttavan eniten matkalle varattavaan aikaan ja lähtöajan valintaan. Lisäksi vaikutusta katsottiin olevan myös muun muassa matkan mukavuuteen ja reitin valintaan. Matkan aikana henkilöautomatkoilla tiedon katsottiin vaikuttavan erityisesti ohitusten vähentämiseen, ajoetäisyyden kasvattamiseen edellä ajavaan ja ajonopeuden pienentämiseen. Kevyen liikenteen matkoilla tietojen nähtiin vaikuttavan erityisesti tarkkaavaisuuden kohdistamiseen tienpintaan ja vauhdin hidastamiseen. Iäkkäämmät vastaajat arvioivat lähes kaikki vaikutukset suuremmiksi kuin muut ikäryhmät. Kuljetusyrityksille kelitiedolla on vaikutusta esimerkiksi asiakastyytyväisyyden ylläpitämiseen ja kuljetusten hallittavuuteen. Yhteiskuntataloudellisesti katsottuna sää- ja kelitiedotus ohjaa liikkujia vähentämään onnettomuusriskiä muun muassa nopeuksia pienentämällä eli matka-aikaa lisäämällä. Pyörällä ja jalan liikkuvat vähentävät liukastumisriskiä etenkin liikkumalla varovaisemmin ja käyttämällä oikeanlaisia varusteita. Liikkujan kannalta kysymys on nopeuden vaihtamisesta turvallisuuteen. Osa liikenteen ja liukastumisten kustannuksista on niin kutsuttua ulkoista kustannusta, joka johtuu kuoleman tai loukkaantumisen aiheuttamasta työpanoksen menetyksestä eli kansantalouden tuotoksen vähenemisestä. Kuva 3. Kelikamerakuva ja Liikenneviraston uusi tilannekuvapalvelu. Ajantasaiseen kelitietoon kannattaisi panostaa Sää- ja kelitiedon laskettiin vähentävän tieliikenteen ulkoisia onnettomuuskustannuksia 4,6 9,2 M /vuosi ja liukastumisen ulkoisia kustannuksia 2,4 3,6 M /vuosi. Laskelmassa sovellettiin aiemmissa tutkimuksissa tehtyjä vaikuttavuusarvioita. Hyödyt ovat tiesääasema- ja kelikameraverkoston vuotuiseen 3 miljoonan euron ylläpitokustannukseen verrattuna reilusti suuremmat. Tiesääasemien ja kelikameroiden kautta saatavalla sää- ja kelitiedolla on suuri merkitys kelitietojen tarjonnassa, sillä vaikka Liikenneviraston itse tarjoamia palveluja käytti vain osa internet-paneeliin vastanneista, käytännössä kaikki käyttivät tietoja muiden palvelujen kautta. Näin ollen olisi perusteltua lisätä resursseja ajantasaisen kelitiedon laadun parantamiseen ja palvelujen tavoitettavuuden kasvattamiseen. 3/5 3

4 Kuva 4. Esimerkki MTV:n internet sivuilta ja Mediamobile Nordicin V-Traffic palvelusta. Sää- ja kelitietopalveluja voidaan kehittää monella tavoin Tulevaisuudessa kelitiedon keruuta voidaan kehittää muun muassa hyödyntämällä pistekohtaisen mittaamisen lisäksi alueellisesti jatkuvaa tietoa tuottavia järjestelmiä, kuten ajoneuvojen tietojärjestelmiä. Tilannekuvaa voidaan täydentää myös tienkäyttäjien tuottamien tietojen avulla. Tieviranomainen voi parantaa kelitietojen laatua tarjoamalla ajantasaista tietoa tehdyistä kunnossapitotoimenpiteistä. Lähde: Heidi Saarinen, T omi Laine, Heikki Met särant a: Kelit iedon vaikut t avuus. Liikennevirasto, liikenteen palvelut -osasto. Helsinki Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 29/ sivua ja 3 liitettä. ISSN-L , ISSN , ISBN Teksti: Heidi Saarinen, Strafica Oy ja Yrjö Pilli-Sihvola, ELY-keskus, Kuva: Tuuli Salonen, Strafica Oy ja Liikennevirasto T arina: Eräänä t alvisena aamuna Eräänä talvisena aamuna on pimeää ja lunta tuiskuttaa. On kiire, ehdinköhän töihin ja kokoukseen ajoissa? Olisi pitänyt illalla katsoa sääennuste TV:stä tai Internetistä ja laittaa herätyskello soittamaan aiemmin. Kaikkeen ei voi koskaan varautua, mutta monia asioita voi ennakoida ja helpottaa. Illalla olisin voinut miettiä, millä menen töihin ja varaisinko vähän enemmän aikaa. Jos kävelen tai pyöräilen töihin, on liukastumisvaara. Juna voi olla myöhässä, jolloin olisi pitänyt lähteä jo aiemmin. Jos kuljen omalla autolla, voi olla ruuhkia huonosta ajokelistä ja mahdollisista peltikolareista johtuen. Toivottavasti ei ole tapahtunut mitään isoa onnettomuutta. Katson vielä nopeasti internetistä viimeisimmät liikennetiedotteet ja ruuhkatilanteen reitilläni. Päätän lähteä autolla. Tie on luminen, mutta ei näytä liukkaalta, vaikka niin varoitettiin. Myös vaihtuvat nopeusrajoitukset näyttävät vain 80 km/h rajoitusta, vaikka ollaan moottoritiellä. Kokeilen varovasti jarruja. Tie todella on tosi liukas. Täytyy hiljentää vauhtia ja pitää etäisyys edellä ajavaan riittävänä. Ajan rauhallisesti, vaikka tiedän myöhästyväni hieman kokouksesta. 4/5 4

5 Olen perillä. Itse asiassa matkaan ei kulunut paljoakaan enempää aikaa, vaikka ajoin vähän hiljempaa ja turvallisesti. Jatkossa aion seurata sääennusteita ja varaan tarvittaessa matkaan enemmän aikaa. 5/5 5