Koko kansan pohje olassa liikutaan vieläkin

Transkriptio

1 SUOMEN VALTAKUNNAN URHELUUTO. TOMNTAKERTOMUS 1982

2 SSÄLLYS Koko kansan pohje olassa liikutaan vieläkin liian vähän. Ja usein väärään tahtiin Väittävät että liikunta parantaa työtehoa ja kohottaa kuntoa ja mielialaa. Mitä vielä' Se on päin vastoin vaarallista! Viime sunnuntaina minä lähdin kerrankin ladulle. Lauantain juhliminen ei tuntunut missään. Vauhtia olisi riittänyt vaikka Finlandia-hiihtoon.. Silloin suihki ohitseni joku koppava JUlppl. Sisuunnuin ja painuin perään. Mutta kaverin etumatka piti. Paransin tahtia, kiskoin ham paat irvessä, pääsin rinnalle ja - Kun tulin tajuihini, olin hangessa. J a kaveri taputteli poskelle. Pahus! Se sama rullasuksimies, joka hiihti kesällä joka ikinen ilta' Jääköön hiihto minun puolestani. tse asiassa olen tarpeeksi virkeä muutenkin. POHJOlA J)YHTär Jos kuntoilet vain silloin tälliiin, aloita kevyesti kävelystä. Ja jos lähdet liikkeelle suksilla, kilpaile vain itsesi kanssa ja 11OUdata omaa tahtiasi. Älä stressaa itseäsi liikulu7alla. Älä' 'vaadi itseltäsi supersuorituksia. Liiku niin että nautit siitä. Sillit' kun aloitat kevyesti, haluat myös jatkaa. Mutta itse sinun on liikuttava. Kukaan ei piristy puolestasi. Joka nelj äs suomalainen on Pohjola-yhtiöiden asiak as. Pohjola-yhtiöihin kuulu vat Vakuutusosakeyhtiö Pohjola, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi-Salama ja matkavakuutuksiin erikoistunut Eurooppalainen. Koko kansan Pohjola Päätös kisajärjestelmästä Puheenjohtaja Jukka Uunila.. Urheilun valtionapu tienhaarassa Kalevi Suortti Kuntien urheiluseura-avustukset Olli Pekkanen Kilpailun rinnalle kuntoilua ja perheliikuntaa Ari Aalto.. Kisajärjestelmä SVUL: n toiminta SVUL:n hallinto Talous Jäsenjärjestöt Retkeilyhotelli Jerismaja Töölön Urheilutalosäätiö Suomen Urheiluopisto SBN Toimitus ja taitto Riitta Brusila Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SVUL

3 2 3 Puheenjohtaja Jukka Uunila: PÄÄTÖS KSAJÄRJESTELMÄSTÄ SVUL, johon kuuluu 47 jäsenliittoa, 18 jäsenpiiriä, yli 3000 urheiluseuraa ja yli miljoona henkilöjäsentä, kattaa miltei koko suomalaisen urheilun niin huippu- ja kilpa- kuin kuntourheilunkin suhteen. Siksi järjestömme menestys tai tappiot heijastavat lähes sellaisenaan maamme urheilun kulloistakin tilaa. Kertomusvuosi oli huippu-urheilun osalta olympianäkymiä ajatellen vaisu. Hiihtolajeja ja jousiammuntaa lukuunottamatta saimme MM- ja EMkisoissa tyytyä varsin vähään. Jos tämän perusteella arvioi mahdollisuuksiamme Sarajevossa ja Los Angelesissa, ei näytä hyvältä. Tuntuu kuitenkin sitä että tilanne on olympialiitoissa tajuttu. Kovaa tahtoa ja suunnitelmallista työtä nousun aikaansaamiseksi on nähtävissä. Muissa kv-ajeissa menestys oli jo huomattavasti parempi. Moottoriurheilussa saavutettiin kaikkien aikojen menestys Keijo Rosbergin MM:n myötä. Myös karatessa ja eräissä muissa "uusissa lajeissa" koettiin menestystä. Tämä antaa laadukkaan kuvan suomalaisen huippu-urheilun tason leveydestä ja korkeasta laadusta. Järjestöpuolella tehtiin liittovaltuuston kokouksessa historiallinen päätös. Silloin lyötiin lukkoon koko 80-luvun kattava kisajärjestelmä, joka huipentuu vuonna 1990 pidettäviin talvi- ja kesäsuurkisoihin. Kun päämääränä tuolloin on yli tytön, pojan, naisen ja miehen osanotto, on kyseessä todella suuriin joukkoihin kohdistuva tavoite säännöllisen harjoitustoiminnan käynnistämiseksi ympäri maan. Alkanut vuosi on "verryttelyä" suurten massatilaisuuksien osalta. Monet piireistämme järjestävät mittavat piirikisansa. Tuhannet osanottajat piiriä kohden merkitsevät vetäjille paljon työtä ja vaivaa. Tämä kuitenkin kannattaa. Onhan se nimenomaan sitä työtä, jota varten urheiluorganisaatiot ovat olemassa. Kymmenien tuhansien uusien jäsenten aktivoiminen liikunnan harrastajiksi on merkitykseltään arvaamattoman suuri asia. Urheilu harrastuksen levittäminen yhä laajempien joukkojen keskuuteen, samoinkuin huippu- ja kilpaurheilun vaaliminen, edellyttää huolenpitoa uusien liikuntapaikkojen rakentamisesta ja kunnossapidosta. Valtakunnallisen liikuntapaikkasuunnitelman laatiminen vuosiksi on tämän vuoden suuri asia. Eri lajien tarpeiden huomioiminen tasapuolisesti on tärkeää. Erityisen merkityksellistä on suomalaisen luonnon hyödyntäminen suurien joukkojen liikuntatarpeita varten. Ulkoilureitit, joilla on käyttöä sekä kesällä että talvella, ovat käyttäjien määrää ajatellen halpa keino. Siksi niiden rakentaminen on todella tärkeää ja ajankohtaista. Ensi vuosi on olympiavuosi. Kisoihin valmentautuvien urheilijoiden tukeminen ja kannustaminen kuuluu meille kaikille. Luottavainen, mitään pelkäämätön, innostunut henki voi aikaansaada ihmeitä. Sen lietsomisessa tarvitaan meitä kaikkia. Tavoitteeksi urheilijoillemme voidaan asettaa vuoden parhaimpaan tulokseen yltäminen juuri ki soissa. Jokainen, joka tuohon pystyy, voi olla tyytyväinen itseensä. Jos tällaisia ki soissa parhaimpaansa yltäviä on paljon, voidaan seurauksena odottaa myös mitalia. Tätä voitaneen pitää talvi- ja ' kesäkisojen yhteisenä reaalisena ja kunnianhimoisena tavoitteena.

4 4 5 VALTON URHELUBUDJETT 1983 MUUT 7 OJo URHELU OPSTOT 18,5 OJo LKUNTAP AKKA RAKENTAMNEN 30 OJo URHELUN VALTONAPU TENHAARASSA Huoli urheilun valtionavun tulevaisuudesta syveni kuluneen vuoden aikana merkittävästi. Veikkausasetuksen muutoksella urheilun osuus pieneni alhaisimpaan lukemaan kautta historian. Samanaikaisesti veikkausyhtiön tuoton yleinen kasvu voi oireilla laantumista. Sijoittavathan kansalaiset jo tällä hetkellä kolmanneksi eniten Euroopassa ve ikkauksen peleihin. Lainsäädännön piiriin kuuluvien menojen osuus veikkauksen tuoton sisällä lisääntyy vuosi vuodelta. Tämä aiheuttaa entisestään kasvavia paineita eri edunsaajaryhmien - urheilu, taide, nuorisotyö ja tiede - sisällä saati näiden välillä. Tilanne muistuttaa paisuvaa ilmapalloa, jonka kestokyk y ei ole puhaltajan tiedossa. Suurimpien edunsaajien - urheilun ja taiteen - piirissä vallitsee yksimielisyys siitä, että tuotonjakoon kohdistuvia paineita on pikaisesti purettava rahoittamalla osa menoista verovaroin. Tällaisiksi menoiksi on katsottu soveltuvan mm. urheilu opistojen ja musiik kioppilaitosten valtionapu, jotka lakisidonnaisina ovat kasvaneet keskimääräistä voimakkaammin ja näin syöneet ve ikkauksen tuottoa sisältä käsin. Kulttuurimenojen - urheilukulttuuri mukaanlukien - rahoittamista pohditaan tällä hetkellä valtiovarainm1l11 sterion työryhmässä. Vuoden 1984 valtion tulo- ja menoarviota saatetaan ryhtyä rakentamaan aikaisemmasta merkittävästi poikkeavalla tavalla. Urheilunkin valtionavun tulevaisuus on siten tienhaarassa. Veikkauksen tuoton jako Urheilujärjestöt perustivat ve ik kausyhtiön. Sen tuotto jaettiinkin alussa kokonaan urheiluun. Vuodesta 1953 tuotolla on rahoitettu muitakin menoja niin, että tällä hetkellä urheilu saa 36,6 0,70, taide 42,6 0,70 ja loput jaetaan nuorisotyö n ja tieteen menoihin. Tuotonjaon kehitys on ollut urheilun kannalta lohduton. Asetusta, jolla tuotonjakoa säädellään, on muutettu kuusi kertaa. Kaikissa tapauksissa muutos on merkinnyt urheilun osuuden kaventumista. Kulttuuripuolen merkittävien rakennusprojektien avoinna olevat rahoitusratkaisut saattavat huonossa tapauksessa merkitä urheilulle kielteisen kehityksen jatkumista myös tulevaisuudessa. Hämmästyttävää on, että urh6lun osuuden säilymistä eivät ole pystyneet takaamaan edes eduskunnan enemmistön muodostavat yli ulottuvat rintamat. puoluerajojen Valtion urheilubudjetin sisältö Valtion urheilubudjetti jakautuu viiteentoista eri menokohteeseen. Näistä neljä suurinta kuluttaa esimerkiksi vuoden 1983 menoarvion 218,6 Mmk :sta peräti 92,8 0,70. Eniten valtio tukee liikuntapaikkarakentamista (n. 30 0,70 urheilubudjetista), valtakunnallisia liikuntajärjestöjä (n. 29 0,70) ja urheiluopistoja (n. 18,5 0,70). Kuntien valtionosuudet seura-avustuksiin ja viranhaltijoiden palkkaukseen muodostavat n. 15,5 0,70 valtion urheilubudjetista. Liikuntalain m yötä valtion urheilubudjettiin sisäll ytettiin kaksi uutta menokohdetta: kuntien valtionosuus viranhaltijoiden palkkaukseen sekä kuntien valtionosuus urheiluseurojen avustamisesta ja kunnan liikuntatoimen yleisestä kehittämisestä ja kuljetuksista aiheutuviin kustannuksiin. Nämä uudet menokohteet rahoitetaan siis myös veikkauksen tuotosta. Tarkoitukseen käytetään v Mmk. Tämä määrä rahaa on pois entisiltä.menokohteilta. KALEV SUORTT

5 7 KUNTEN URHELUSEURA-A VUSTUKSET Kun liikuntalaki astui voimaan, eräs sen keskeisistä tavoitteista oli urheiluseurojen toiminta-avustusten lisääminen. Tähän pyrittiin mm. sillä, että valtio kuntien ohella tuli mukaan seurojen avustamiseen. Valtion tuen määräytymisperuste v oli 3 mk/ asukas ja v mk/ asukas kunnan henkikirjoitetun asukasmäärän mukaan. Tuki on lisäksi suhteutettu kunnan kantokykyluokkaan. Keskimääräinen kantokykyprosentti koko maassa on 58 fr!o, joten valtio todellisuudessa avusti seuroja keskimäärin 1.74 mk/ asukas ja 2.90 mk / asukas emo vuosina. Tehtyjen selvitysten mukaan urheiluseurat saivat avustusta vuonna 1979, ennen liikuntalakia, keskimäärin 3.30 mk / asukas. Vuonna 1980 liikuntalain myötä avustus oli 5.18 mk / asukas ja vuonna mk / asukas. Kunnan "omasta pussista" tuleva apu seuroille lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna täten v vain 14 p/ asukas ja v p/ asukas. Useissa kunnissa kunnan oma panos avustamiseen on jopa vähentynyt. Läänittäisessä tarkastelussa (oheinen taulukko) kehitys on mennyt huolestuttavimpaan suuntaan Keski-Suomen, Lapin ja Mikkelin lääneissä. Lapissa kuntien oma osuus on pudonnut alle puoleen entisestä. Hyvin hidasta kehitys on ollut Oulun, Hämeen ja Pohjoisa-Karjalan lääneissä. Urheiluseurojen kannalta tämä on merkinnyt sitä, että taloudellinen tuki seuroille ei ole lisääntynyt kaikissa kunnissa edes sitä määrää, minkä valtionosuuden lisääntyminen olisi mahdollistanut. Valtionosuudet tulee liikuntalain hengen mukaisesti siirtää lyhentämättöminä urheiluseuroille ja samalla kunnan omaa avustusosuutta tulee kasvattaa, mikäli seurojen toimintaedellytyksiä halutaan todella parantaa. Valtionosuuksien kasvuhan on nykyään miltei pysähtynyt; vuoden 1982 tuen määrään, 6 mk/ asukas, tuli vuodelle 1983 lisäystä vain 50 p/ asukas. Nykyisellä vauhdilla liikuntalakikomitean valtionosuudeksi esittämä tavoite, inflaatiotarkistettuna n. 15 mk/ asukas, jää haaveeksi. OLL PEKKANEN KUNTEN URHELUSEURA-AVUSTUKSEN KESKARVOT LÄÄNETTÄN (MK/ASUKAS) Uudenmaan lääni Turun ja Porin lääni * Hämeen lääni Kymen lääni Mikkelin lääni Pohjois-Karjalan lääni Kuopion lääni Keski-Suomen lääni Vaasan lääni Oulun lääni Lapin lääni KOKO MAA

6 8 9 TÄRKEMMÄT URHELUSEUROJEN TARJOAMAT PALVELUT KLPALUN RNNALLE KUNTOLUA JA PERHELKUNTAA KLPALUMAHDOLLSUUKSA NUORLLE 40 KLPALUMAHDOLLSUUKSA AKUSLLE 14 NUORLLE MONPUOLSA LKUNTAMAHDOLLSUUKSA LMAN KLPALULLSA TAVOTTETA 71 MAHDOLLSUUTTA HARJOTELLA JA VALMENTUA OMAN LAJNSA HUPULLE 35 KUNTOLKUNTATOMNTAA AKUSLLE 46 PERHELLE YHTESÄ HARRASTUSMAHDOLLSUUKSA 60 MAHDOLLSUUTTA SOSAALSEEN YHDESSÄOLOON JA VHTYMSEEN YSTÄVEN PARSSA (VRKSTYSTOMNTAA) 35 ERTY SRYHMLLE ESM. LKUNTAVAMMASLLE SEURAN PUTTESSA OHJATTUA TOMNTAA 42 JÄSENSTÖLLEEN HARRASTUKSEEN LTTYVEN TALOU- DELLS.TEN ETUSUUKSEN TARJOAMSTA (ALENNUKSA URH.VAL., HALLVUOKRSTA, EDULL. ASUST. JNE) 22 KESKUSTELUTlLASUUKSA URHELUUN LTT. ASOSTA 15 MUUTA 1 E OSAA SANOA Urheiluseuroille asetetaan Suomessa yhä enemmän kasvatuksellista vastuuta. Tulevaisuudessa seuroilta odotetaan kilpailu- ja valmennustoiminnan lisäksi kuntoliikuntamahdollisuuksia, perheliikunnan järjestämistä ja tilaisuuksia mukavaan yhdessäoloon. SVUL:n tärkeimpiä tehtäviä on lähivuosina seuratoiminnan kehittäminen. Urheiluseurojen jäsenpalvelujen lisääminen on valittu järjestön KTS: ssä painopistealueeksi vuosina Nykytilanteen selvittämiseksi on vuoden 1982 aikana tehty ka ksi tutkimusta. Suomen Gallup selvitti kesällä haastattelututkimuksella suuren yleisön käsityksiä seurojen toiminnasta ja niiden tarjoamista palveluista. Vastaajina oli runsas 1000 yli 15-vuotiasta suomala ista. Toinen tutkimus on tehty Jyväskylän yliopistossa. Sillä selvitettiin SVUL:n urheilu seurojen rakennetta ja palvelu tarjontaa. Urhei luseurojen toiminta on suosittua. Gallupin tutkimuksen mukaan suomala iset suhtautuvat urheiluseuratoimintaan myönteisesti ja osallistuvat siihen varsin runsaslukuisesti. Tulosten mukaan 22!1Jo suomalaisista kuuluu urheiluseuraan ja näiden lisäksi 22!1Jo on joskus kuulunut vuotiaista kuuluu seuroihin jopa 62!1Jo. 30!1Jo niistä, jotka eivät ole urheilu seuroissa, ilmoittaa harrastavansa liikuntaa. Tutkimuksessa kysyttiin urheiluseuraan kuulumisen syitä. Tärkeimpänä oli odotetusti mahdollisuus harrastaa liikuntaa - 63!1Jo :lla seuroihin liittyneistä se oli kolmen merkittävimmän syyn joukossa. Seuraaviksi tärkeimpinä pidettiin halua kehittää itseään ja mahdollisuutta tavata uusia ihmisiä. Seuratoiminnan ulkopuolella olevien mielestä mahdollisuus tehdä vapaaehtoista työtä lasten ja nuorten hyväksi on myös erittäin vaikuttava tekijä seuraan liittymisessä. Vaativia odotuksia Useiden vastaajien mielestä urheiluseuroissa tehtävät kasaantuvat yksille ja samoille henkilöille. Monet pitivät seuroja myös verrattain sisäänlämpiävinä. Seurojen epäillään keskittyvän kilpaurheilun hoitamiseen, jolloin niillä ei olisi tavalliselle kuntoilij ale paljon annettavaa. Kaksi ko lmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että seuratoiminta tarjoaa kaikille perheenjäsenille jotain. Myös nuorisotyöhön oltiin tyytyväisiä. Puolet totesi seurojen tiedottavan toiminnastaan hyvin. Urheiluseurojen tehtävistä pidettiin tärkeimpänä nuorison kasvattamista terveellisiin elämäntapoihin. Seuraavina olivat ohjatun kuntoliikunnan ja valmennus- ja kilpailu toiminnan järjestäminen. Lähes näiden veroinen tehtävä o li urheilusta kiinnostuneiden yhteisenä järjestönä toimiminen. Gallupin tutkimuksessa kysyttiin myös urheiluseurojen tarjoamien palvelujen tärkeyttä. Vastaajat pitivät selvästi tärkeimpänä nuorille ilman kilpailullisia tavoitteita tarjottavia monipuolisia liikuntamahdollisuuksia. Seuraavina olivat perheiden yhteiset harrastusmahdollisuudet ja kuntoliikuntatoiminta. J yväskylän yliopiston selvityksen mukaan svullilaiset urheiluseurat tarjoavat sangen monipuolisia palveluja. Toiminta on kuitenkin keskittynyt kilpailujen ja harjoitustilaisuuksien järjestämiseen. Kuntoliikuntaa, perheliikuntaa ja yhdessäolotilaisuuksia järjestetään, mutta harvoin. Urheiluseurojen omien arvioiden mukaan seuratoiminnan kehittymisen ratka isevimpana esteenä on henkilöiden puute. 30!1Jo vastaajista piti sitä vakavimpana pulmana. Nuorisotoiminnan kohdalla vetäjien puute korostuu, 58!1Jo :ssa seuroista se on nuorisotoiminnan järjestämisen suurin este. Näiden tutkimusten tuloksia apuna käyttäen SVUL:ssa paneudutaan seurojen palvelujen kehittämiseen suuntaamalla seurojen toimenpiteitä oikeisi in kohderyhmiin ja lisäämällä palveluta rjontaa kysyntää vastaavaksi. AR J. AALTO

7 10 Kisajärjestelmällä pyritään saamaan yhä suuremmat joukot harrastamaan liikuntaa. Ensimmäisissä Suurkisoissa v olivat mahtavat miesvoimistelijoiden rivistöt osoittamassa voimistelun asemaa maamme urheiluelä mässä. Huonotkaan olosuhteet eivät estä harrastusta ja muistojen keräämistä. 11 Kilpailut ja leirit ovat olennainen osa kisatapahtumia. Avoimella liikuntaleirillä vietetään hausko ja pä iviä monipuolisen liikunnan parissa. Eri lajien koulutusleireil lä hankitaan lisätaitoja ja mita taan tuloksia keskinäisissä kilpailuissa. Näyttävissä pääjuhlissa on ohjelmissa naisvoimistelulla ollut perinteisesti merkittävä osuus. Vuoden 1980 Suurkisojen loppuhuipentumana nähty esitys on kerännyt jo kansainvälistäkin kuuluisuutta. Kisatapahtumat ja niiden vai mistelutyöt tarjoavat haasteellisia tehtäviä kaikille. Ne muodos tavat mitattavia tavoitteita myös luottamus ja toimihenkilöjohdolle. Kuva on vuodelta S~SOJENSARJA Lisääntyvä vapaa-aika ja eri harrastusmuotojen kilpailutilanne asettavat urheilulle uusia vaatimuksia. Vastatakseen tulevaisuuden haasteisiin SVUL päätti joulukuussa 1982 koko vuosikymmenen kattavasta kisajärjestelmästä. Liittovaltuuston yksimielistä päätöstä olivat edeltäneet keskustelut liittojen ja piirien keskuudessa. Ajatusta oli testattu myös seuratasolla ympäri Suomea. SVUL:n kisajärjestelmän päätapahtumia ovat: - Nuorten talvisuurkisat Nuorten kesäsuurkisat SVUL:n Talvisuurkisat 1990 V Suomen Suurkisat 1990 Piirien järjestämät alueelliset kisat. SVUL on suosittanut piirejä järjestämään piirikisat joko 1983 tai t984 sekä jälleen 1987 tai Näin tapahtumat muodostavat lähes vuosittain jatkuvan sarjan. Tapahtumasarja käynnistyy kesällä 1983 järjestettävillä piirikisoilla. Kuusi SVUL:n piiriä pitää kisansa 1983 ja seuraavana vuonna järjestetään yhdettoista piirikisat. Liittovaltuuston päättämän tapahtumaketjun huipentumana ovat SVUL:n 90-vuotisen historian kunniaksi järjestettävät V Suomen Suurkisat kesällä SVUL:n järjestämät Suurkisat ovat keränneet erillisinäkin tapahtumina ja varsin lyhyellä varoitusajalla toteutettuina kymmeniä tuhansia nuoria osoittamaan liikunnallisia taitojaan osanottajaa " (Talvisuurkisoissa lisäksi ) Monipuolisia liikunnallisia vai miuksia kehittävät lasten Urhei lukoulut kokoavat viikoittain kymmeniä tuhansia lapsia iloisiin harjoituksiin, joissa leikino maisesti opetellaan eri urheilulajeja. Kisoihin kokoontuu kaikkien svullilaisten urheilulajien harrastajia. Kaikille riittää myös teke mistä ja kokemista.

8 13 SVUL:N TOMNTA 1982 TA VOTEJOHT AMS PROJEKT SVUL:ssa on vuosien aikana tarkoitus kouluttaa yli 2000 urheilujohtajaa jäsenjärjestöjen johtami s- ja suunnittelujärjestelmien toimivuuden tehostamiseksi. Tämän tavoitejohtamisprojektin toinen vuosi toteutui suunnitelmien mukaisesti. Projektin tärkeimpään koulutusmuotoon, JOTA VA-kursseille (Johtamistaidollinen valmennus) osallistui 679 luottamushenkilöä ja virkailijaa. Vuoden 1982 loppuun mennessä JOTA V A koulutukseen on osallistunut jäsenjärjestöistä kaikki 18 jäsenpiiriä sekä 17 jäsenliittoa. Tämän lisäksi 20:llä JOTAVA-jaksolla on koulutettu 8 eri liiton seuroja sekä piirijaostoja. Tavoitejohtamisprojektin yhteydessä on LHT -kurssilla (Liikuntahallinnon tutkinto) koulutettu 18 SVUL:n johtavaa toimihenkilöä. LHT:n jatkokurssilla "SVUL-organisaation sisäisen kehittäjän kurssilla" koulutettiin 16 virkailijaa. Virkailijakoulutuksen tarkoituksena on siirtää yhä enemmän tavoitejohtamisjärjestelmän kehittämistä liittojen ja piirien omalle vastuulle. Vuoden 1982 aikana koulutettiin myös uusia JOTA V A-kouluttajia, joita on tällä hetkellä kaikkiaan 14. Tavoitejohtamisprojektin kannalta tärkeä mitattava tavoite, KT- ja L T suunnitelmien laatiminen on onnistunut varsin hyvin. Vain muutamalta JOTA V A-kurssin käyneetä liitolta ja piiriitä puuttuu KT-suunnitelma. Miten organisaation kehittämiskoulutus on vaikuttanut liittojen ja piirien toiminnan tuloksellisuuteen on vielä selvittämättä. Vuoden 1983 aikana saadaan tuloksia projektin vaikutuksista järjestöjen ryhmätoimintaan, organisaatioilmastoon, ihmisten sitoutumiseen ja muihin organisaatioissa tapahtuneisiin muutoksiin. JOTAVA- ja LHT-kurssit ovat tukeneet voimakkaasti jäsenliittojen kannalta tärkeiden piirijaostojen toiminnan kehittämistä. Organisaation kehittämiskoulutus SVUL:ssa JOTAVAkouluttajien koulutus LHT - Liikuntahallinnon tutkinto virkailijoille - T AJO-tekniikka henkilökohtaiset tavoiteohjelmat KT - ja L T -suunnittelun ohjaus Organisaation sisäisen kehittäjän kurssi prosessifilosofia ohjaustekniikat J OT A VA, 2 ja 3 kurssit luottamushenkilöille ja virkailijoille - T AJO-käsitteistö ja ajattelutapa L T-suunnittelu - KT -suunnittelu TULOKSEKAS ORGANSAATO työseminaarit ja -tilaisuudet (KT- ja LT-suunnitelmat) henkilökohtaiset kehittymis- ja tavoiteohjelmat (luottamushenkilöt ja virkailijat) organisaatioilmasto JOTA VA-perehdyttämiskoulutus uusille luottamushenkilöille

9 14 15 SEURA TOMNTA Seuratoiminnan sektorilla merkittävimmät tapahtumat kuluneena vuonna ovat olleet: seurojen toiminnanjohtajien neuvottelupäivät, joilla oli mukana 30 osanottajaa seura toimnnan kehittämiskurssi, yhteistyössä oli mukana seitsemän liittoa uusintapainokset tietoiskusarjasta seuran markkinointi- ja seuran tiedottajakoulutuspakettien tuottaminen - ne ilmestyivät vuoden 1983 puolella keväällä Suomen Gallu pin ja Jyväskylän yliopiston toimesta tehdyt seu ratoi min ta tu tk imu kset seurojen koulutusjärjestelmän, seurakonsultointijärjestelmän valmistelu Henk ilöstökoulutuksessa toteutettiin: henkilöstöpäivät Vierumäellä, mukana 100 osanottajaa sihteeripäivä t, 40 osanottajaa VALMENTAJAKOULUTUS Valmentajakoulutus on eräs SVUL:n perinteisistä palvelumuodoista jäsenliitoille. SVUL:n hoitaman valmentajien peruskoulutuksen tavoite on taata eri lajien valmentajille yhtenäinen, korkeatasoinen ja kaikkien saatavissa oleva valmennustietous. Tämän koulutuksen toteuttajina ovat piirien koulutusohjaajat ratkaisevassa asemassa. Jotta tavoitteet enti stä paremmin saavutettaisiin, oli vuoden 1982 tärkeimmäksi avainalueeksi asetettu valmennusmateriaalin uusiminen C- ja B-tason osalta sekä koulutettavan henkilöstön - lähinnä urheiluohjaajien ja urheiluopistojen henkilökunnan - perendyttäminen uuteen materiaaliin ja uusiin koulutustapoihin. Tämä tehtävä ve ikin pääosan vuoden toimintakapasiteetista. Tavoite saavutettiin. Vuoden aikana saatiin valmiiksi Seuraohjaajatulkinnon (C-perusosa) ja Seuravalmentajatutkinnon (B-perusosa) uudet materiaalit, näiden käytännön testaus sekä kouluttajakoulutus. Lisäksi valmistui aivan vuoden lopussa vielä B-tason koulu ttajien materiaali. Vuoden aikana jatkettiin yhteydenpitoa jäsenliittojen valmentajin järjestämällä viisi yhteistilaisuutta, joissa on keskusteltu ajankohtaisista asioista, jaettu uusinta informaatiota sekä kuultu ulkopuolisten a iantunrijoiden esityksiä valmennuksen eri alueilta. Koulutusohjaajien koulutustilaisuuksia järjestettiin vuoden aikana kaksi, pääaiheina konsultin toiminta sekä koulutuksen uudistuminen. Lisäksi pidettiin normaalit tulevan vuoden alueelliset suunnittelu tilaisuudet. Varsinainen valmentajakoulutus toteutettiin vuoden 1982 aikana vielä entisen C -B-A-järjestelmän mukaisesti, muutamia uuden materiaalin testaustilaisuuksia lukuunottamatta. Koulutettavi en määrässä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Myös Kansallinen Valmentajatutkinto toteutettiin Suomen Urheiluopistolla edellisen vuoden tapaan. Tämä koulutus vakiinnutti näin asemansa tärkeänä osana suomalaista huippuvalmentajakoulutusta. A-valmentajia B- valmentajia C-valmentajia SVUL:n seuroissa toimivat ohjaajat ja valmentajat: A-valmenrajat B-valmentajat C- ja muut valmentajat Ohjaajat Yhteensä KOULUTUSTOMNTA Osallistujia LUK-kouluttajat LUK-johtajat LUK-ohjaajat Liittojen ja piirien nuorisotoiminnasta vastaavat sekä KLL:n ohjaajat LERTOMNTA O sallistujia Pohjoismainen nuorisoleiri 61 Valtakunnal. koulutusleiri 503 Piirien koulutusleirit 4777 Piirien LUK-leirit 3430 NUORSOTOMNT A Nuorisotoiminta oli vuonna 1982 SVUL:n keskeisin avainalue. Nuorisotoiminnan tärkeimpänä välineenä on vuodesta 1980 lähtien ollut Lasten U r heilukoulujärjestelmä (LUK) ja sen kehittäminen. Viime vuoden aikana LUK-materiaalia täydennettiin kahdella uudella oppaalla: LUK 1/ vuotiailleja LUK V vuotiaille. Lisäksi valmistui urheilukoululaisille tarkoitettu LUK-passi, joka saavutti suuren suosion kpl:een ensimmäinen painos loppui runsaa sa kuukaudessa. Kolmen vuoden työstämisen jälkeen LUK-järjestelmä alkaa materiaaliltaan olla valmiina. Myös urheilukoulujen perustaminen on edistynyt ripeästi. J y väskylän yliopiston tutkimuksen mukaan keväällä o :lla SVUL:n seuroista oli toimiva LUK. Lajikohtainen urheilukoulu oli 53 %: la seuroista. Vuosi 1982 oli myös SVUL:n nuorisoloiminnan päämäärien ja lähtökohtien kiteyttämisen vuosi. SVUL:n liittohallitus käsitteli ja hyväksyi urheiluvaliok unnan asettaman työryhmän valmistelemat SVUL:n nuorisotoiminnan periaatteet. Koko järjestön kannalta kauaskantoisimpia töitä nuorisotoiminnan a lueella o li SVUL:n kisajärjestelmän valmistelu. Päätöksenteon pohjaksi selvitettiin mm. muiden maiden vastaavia järjestelmiä, SVUL:n jäsenliittojen suunnitelmia, kartoitettiin jäsenjärjestöjen mielipiteitä ja odotuksia sekä kirjallisilla kyselyillä että keskustellen useissa eri tilaisuuksissa. Valmistelutyö huipentui SVUL:n liittoha llituksen ja valtuuston kokouksiin, jotka päältivät SVUL:n Suurkisojen järjestämisestä talvella ja kesällä 1990, Nuorten talvikisojen järjestämisestä vuonna 1985 ja Nuorten Suurkisojen järjestämisestä kesällä Edelleen liittovaltuusto päätti suositella piireille piirikisojen järjestämistä kesällä ja LKUNT APOLTTNEN TOMNTA SVUL:n keskushallinnon liikuntapoliittisen toiminnan painopiste vuonna 1982 oli avainalueella "SVUL:n toimintaperiaatteiden mukaisten päätösten aikaansaaminen yhteiskunnassa". Tavoiteohjelmaan sisältyneet avaintehtävät olivat: valtakunnalliseen liikuntapaikkasuunnitteluun vaikuttaminen liikuntakulttuurin julkisen tuen kehittäminen liikuntalain mukaisten järjestömäärärahapäätösten aikaansaaminen kuntien urheil useura-avust usten kehittäminen Liikuntapaikkasuunnittelu Keskushallinnon yleisenä tavoitteena LPSUssa oli toisaalta li sätä jäsenjärjestöjen valmiuksia osallistua julkishallinnon suunnittelutyöhön ja toisaalta seurata yhteistyössä ministeriön, läänien ja kuntasektorin kanssa prosessin etenemistä ja pyrkiä vaikuttamaan si ihen urheilujärjestöjen tavoitteiden mukaisesti. Toteutetut toimenpiteet: neljä alueellista neuvottelutilaisuutta, joihin osallistui 15 liittoa ja 15 piiriä piirien toteuttaman kuntasuunnittelukartoituksen suunnittelu ja ohjaus liittojen konsultointi LiPSU-ohjelman laadinnassa keskushallinnon taholta tiivis yhteistyö entylsesti opetusmnsteriöön, Kunnallisliittoon ja läänien liikuntasihteereihin, tuloksena mm. odotuksien mukaiset tarkistukset liikuntapaikkakoodeihin sekä pääosin tavoitteiden mukainen edustus suunnitteluryhmissä valtakunnallisella ja lääni tasolla Urheilu n valtionapu Yhteistyössä muiden urheilun keskusjärjestöjen kanssa pyrittiin vaikuttamaan urheilun valtionapuosuuden säilymiseen veikkauksen tuotosta asiaa koskevan asetuksen muutoksen yhteydessä. Vuoden a ikana huoli urheilun valtionavun tulevaisuudesta kasvoi merkittävästi. Valtioneuvoston piirissä ryhdyttiin selvittämään kuinka rahoitus tulevaisuudessa järjestetään. Käytännön toimenpiteitä on odotettavissa jo vuoden 1984 valtion budjetissa. SVUL:n valtionapu SVUL on useassa eri yhteydessä edellyttänyt liikuntalain määrittämien jakoperusteiden käyttöön ottamista valtakunnallisten liikuntajärjestöjen valtionavusta päätettäessä. Tähän tavoitteeseen ei päästy vuoden 1982 aikana. Urheilun keskusjärjestöjen avustusosuuksia tarkistettiin kuitenkin vuoden aikana siten, että SVUL sai keskusjärjestöille osoitetusta määrärahasta 54,6 % aiemman 54,0 %:n sijasta. Tästä huolimatta SVUL:n osuus on merkittävästi jäljessä toiminna llisesta osuudesta. Kuntien urheiluseura-avustusten kehittäminen Kesk ushallinnon tavoitteena tässä avaintehtävässä oli toisaalta löytää järjestelmä kuntien urheiluseura-avustusten kehittymisen seuraamiseksi ja toisaalta toimia siten, että seura-avustukset kunnissa lisääntyvät vähintään valtionosuuden kasvun verran. Järjestelmän hakemisessa o ltiin yhteistyössä J yväskylän yliopiston, Kun- nallisliiton ja opetusministeriön kanssa. Käytännön toimenpiteistä jälkimmäisen tavoitteen toteutumiseksi vastasivat erityisesti piirit. Keskushallinnon toimenpitein tuotettiin perusaineistoa asian esillä pitämiseksi ja käsit lelemiseksi koulutustilaisuuksissa sekä yleisemminkin julkisuudessa. "Urheilun tulevaisuus" -projekti SVUL:n liittohalli tus on päättänyt valmistella vuoden 1985 liittokokouksen käsiteltäväksi ehdotuksen liikuntapoliittisen ohjelman uudistamiseksi. Asian valmistelu on annettu liikuntapoliittisell e valiokunnalle. Vuoden aikana hanke sai työnimen "Urheilun tulevaisuus -projekti". Liikuntapoliittinen valiokunta nimesi työryhmän kehittelemään projektia edelleen. Projektin avuksi on li säksi teetetty pienimuotoisia tutkimuksia ja selvityksiä yhteiskunnalli sen muutoksen vaikutuksista vapaa-aikaan ja liikuntaan. KANSANV ÄLNEN TOMNTA SVUL:n keskushallinnon kansainväli nen toiminta koostui perinteisistä osalli stumisista pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen kesk usjärjestöjen yhteistyöhön sekä toisaalta osallistumisesta yhdessä Liikuntatieteellisen Seuran ja Työväen Urheiluliiton kanssa laajan kansainvälisen kongressin järjestämiseen. Pohjoismaisten keskusjärjestöjen pääsihteerikokous järjestettiin Suomessa SVUL:sta osalli stuivat pääsihteeri Mauri Oksanen, osastopäällikkö Kalevi Suortti ja tiedotuspäällikkö Ari Aalto. Pohjoismaiden Neuvoston urheilumäärärahojen jakoehdotusta valmi steleva pohjoismaiden keskusjärjestöjen pääsihteerikokous Kööpenhaminassa SVUL:sta osallistui 0 astopäällikkö Kalevi Suortti.

10 ~ Euroopan ei-valtiolliset keskusjärjestöt (NGO-klubi) kokoontuivat Duisburgissa, SVUL:sta osallistuivat pääsihteeri Mauri Oksanen ja osastopäällikkö Kalevi Suortti, sekä Brysselissä, SVUL:sta osastopäällikkö Kalevi Suortti. Tutustumismatka Saksan Liittotasavallan ja Sveitsin urheilulääkäriasemiin osastopäällikkö Tor Jungman ja koulutuspäällikkö Seppo Liitsola. Pohjoismaisten keskusjärjestöjen kouluttajakonferenssi Kööpenhaminassa kehityspäällik kö Jorma Savola ja kenttäpäällikkö Rauno Muukkonen. Tutustumismatka Gymnaestradaan Ztirichiin nuorisopäällikkö Pauli Tuorila. Kaikista näistä matkoista on saatavi lla kirjallinen raportti. SVUL osallistui aktiivisesti kansainväli sen kongressin "Urheilu ja kansainvälinen yhteisymmärrys" järjestämiseen yhteistyössä Liikuntatieteellisen Seuran ja Työväen Urheiluliiton kanssa. L TS kantoi onnistuneen kongressin pääjärjestelijän vastuun kiitettävästi. TEDOTUSTOMNT A SVUL:n tiedotustoiminnassa korostuivat viime vuonna yhteistyö ja urheilun kehittymiseen vaikuttavien muiden yhteiskunnallisten tekijöiden arviointi. Tiedotusvaliokunta keskittyi puheenjohtajansa Esko Sarvikkaan johdolla toiminnan suunnitteluun mm. pohjustaen SVUL:n järjestökuvan kehittämisessä tapahtuvia toimenpiteitä. Valiokunta päätti tehostaa tiedotuksen teknisen kehityksen seurantaa, erityinen asiantuntijaryhmä paneutuu asiaan SVUL:n kannalta vuonna Tiedotuksen keinoin tuettiin keskushallinnon muiden linjojen sekä jäsenjärjestöjen toimia. Näkyvimpänä oli LUK-kampanjaan osallistuminen. Vuoden aikana paneuduttiin Lasten Urheilukoulu -ideologian levittämiseen ja LUK-toiminnan esteiden poistamiseen. Vetäjä- ja tilaongelmia yritettiin vähentää tekemällä seurojen LUK-toimintaa tunnetuksi ja korostamalla lapsiliikunnan kehittämisessä tarvittavaa asennemuutosta. Kevään aikana SVUL puolusti julkisuudessa voimakkaasti urheilun rahoituksen turvaamista. Veikkauksen voitonjakoa o ltiin jälleen säätämässä urheilulle epäedulliseen suuntaan. Toimenpiteiden tuloksena urheilulle määritettiin kiinteä prosenttiosuus (36,6) kaikkien pelimuotojen tuotosta. Pyrkimyksilleen SVUL sai melkoisesti palstatilaa ja aikaa tiedotusvälineissä, mutta lopputuloksena oli kuitenkin urheilun osuuden kaventuminen. Tiedotuslinja järjesti vuoden aikana eri tilaisuuksia, joissa SVUL:n näkemyksiä esitettiin tiedotusvälineiden edustajille. Toukokuun alussa Jerismajalla pidettyyn kevätseminaariin osallistui helsinkiläislehtien urheilu toimitusten päälliköitä. Keväällä pidettiin Vierumäellä järjestyksessään toinen päätoimittajaseminaari. Kahden päivän ajan lähes kaksikymmentä lehtien, tietotoimistojen sekä radion ja tv:n toimitusten johtohenkilöä kuuli SVUL:n käsityksiä urheilusta ja sen kehittämisestä. Jokaviikkoinen lehdistötilaisuus on säilyttänyt asemansa liittojen ja urheilutoimittajien aktiivisessa tiedonvaihdossa. Siihen liittyvä lehdistötiedote leviää samanaikaisesti myös maaseutulehtien käyttöön. Joulukuussa pidettiin liittojen tiedottajille koulutustilaisuus, jonka teemana oli arvokisojen tiedottaminen. Tilaisuudessa oli alustajina sekä kokeneita järjestäjiä että monissa kilpailuissa työskennelleitä toimittajia. Julkaisutoiminnan osalta vuosi oli vilkas. Sisäiseen tiedottamiseen tarkoitettu henkilöstölehti Kotiottelu ilmestyi 7 kertaa. Kertomusvuoden aikana ilmestyneet julkaisut Toimintakertomus 1981 Urheilukalenteri 1983 Soita SVUL 1982 urheilun puhelinja osoitemuistio Lasten Urheilukoulu LUK osat 1/ 2 ja V Urheilukoululaisen "opintokirja" LUK-passi Lyhennelmiä liikuntatieteellisistä ja valmennuksellisista aikakauslehdistäl,2ja3 SVUL-esite suomen ja englanninkielisenä SVUL kouluttaa Seuravalmentajatutkinto B-perusosa Ohjaajatutkinto C-perusosa Urheilulääketiede V Liikuntapaikkasuunnitteluseminaarin raportti SVUL:n keskushallinnon henkilöstöpolitiikan periaatteet Nuorisotoiminnan periaatteet Keskushallinnon toimintaohjeisto SUOMEN URHELULEHT Vuosi 1982 oli SVUL:n pää-äänenkannattajan Suomen Urheilulehden osalta uuden linjanvedon ensimmäinen ehjä vuosi, jonka aikana lehden roolia suomalaisessa urheilujulkaisukentässä pyrittiin selkiyttämään ja omaperäistämään. Perinteisestä järjestö lehdestä on Suomen Urheilulehden roolia pyritty muuttamaan suurta yleisöä kiinnostavammaksi urheilun erikoislehdeksi kiinnittämällä huomiota paitsi sisältöön niin myös ulkoasun saattamiseen nykyajan urheilulukijan vaatimuksia vastaavaksi. Ulkoasun osalta on lehden taittoa pyritty toisaalta selkiyttämään, to i saalta taitossa on etsitty uusia visuaalisesti kiinnostavia ratkaisuja samalla kun värien käyttöä on lisätty. Sisällön osalta lehti on pyrkinyt entistä tiiviimmin keskittymään enemmistöä kiinnostaviin urheilulajeihin ja artikkelimuotoihin sekä aihepiireihin, joiden valinta on perustunut mm. kaksi vuotta aikaisemmin tehtyyn lukijatutkimukseen. Ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella Suomen Urheilulehden linjamuutos on osoittautunut positiiviseksi. Tarkistettu levikki (17792) on jo sinällään korkeampi kuin useisiin vuosiin. Kun otetaan huomioon lehden luonteeseen jo pelkästään urheilulajien kiinnostavuuden kausivaihtelun vuoksi olennaisesti kuuluvat lyhytaikaiset tilaukset niin parhaimmillaan Suomen Urheilulehden levikki oli vuonna 1982 keskimäärin kappaletta. Levikin positiivinen ilme johti myös siihen, että Suomen Urheilulehden tilaustuottojen osalta pystyttiin taloudellisesti budjetoitua parempaan tulokseen. Kokonaisuutena Suomen Urheilulehden toimintavuosi 1982 ei kuitenkaan ollut taloudelli sesti menestyksekäs. Tämä johtui ennen kaikkea ilmoitustuotossa tapahtuneesta kehityksen pysähtymisestä. Urheilun yleislehtenä Suomen Urheilulehti on ilmoitushankinnan osalta joutunut eri urheilulajien järjestöjen lisääntyneen julkaisutoiminnan puristukseen. Lehden muuttuneen ilmeen saaman positiivisen vastaanoton ja levikin kasvun myötä on jatkossa kuitenkin perusteltua odottaa, että myös ilmoitusalueen osalta on tapahtumassa käänne positiivisempaan suuntaan. Vuoden 1982 aikana Suomen Urheilulehti ilmestyi 52 eri numerona. Lisäksi Suomen Urheilulehti julkaisi perinteiseen tapaan Urheilijan Joulu 82 erikoislehden, jonka tulos o li kaikilta osin hyvä. Varsinaisista Suomen Urheilulehden numeroista huomattava osa o li li säksi ns. teemanumeroita, joiden sisältöä alkaneena vuonna 1983 on entisestään tarkoitus kehittää. Keskushallinto Aalto Ari J. tiedotuspäällikkö Antikainen Timo, lähetti Antila Outi, kielenkääntäjä Blomqvist Leena, kirjanpitäjä Brusila-Räsänen Riitta, tiedotussihteeri Eklund Esko, konttoripäällikkö Elomaa Nea, postitusapulainen Helminen Anneli, jakeluapulainen Holopainen Teuvo, talousjohtaja Huopainen Jukka, monistamoapulainen mmonen Heikki, lähetti Jungman Tor, osastopäällikkö Kaartinen Marita, osastosihteeri Kiuru Soili, kassa-apulainen Klemi Toini, kirjanpitäjä Kukkonen rja, kirjanpitäjä Kä hä ri Vuokko, kassanhoitaja Lamberg Marko, monistamoapulainen Lepistö Siiri, pääkirjanpitäjä Liitsola Seppo, koulutuspäällikkö Lindahl Marga, osastosihteeri Lötjönen Maire, postittamonhoitaja Maltela, Taina, konekirjoittaja Muukkonen Rauno, kenttäpäällikkö Mä kinen Maija-Liisa, jakelunhoitaja Nio Helena, pääkassanhoitaja Oksanen Mauri, pääsihteeri Palamaa Sirkku, kirjanpitäjä Parkkinen Leena, konekirjoittaja Pekkanen Olli, järjestösihteeri P ettersson Gunnar, monistaja Pulkkinen Ari, lähetti Pö nkä nen P a uli, offsetmonistaja Renfors Paula, kirjanpitäjä Saarnio Eija, kirjanpitäjä Saviaro Eino, vahtimestari Savola Jorma, kehityspäällikkö Schröder Anja, puhelunvälittäjä Seppänen Mika, jakeluapulainen Suominen Eija, kielenkääntäjä Suo minen Hannu, markkinointipäällikkö Suortti Kalevi, osastopäällikkö HENKLÖKUNTA Svedström Antero, a tk-suunnittelij a Söderholm Anna-Liisa, jakelunhoitaja Thusberg Ritva, sihteeri Toropainen Raija, palkkakirjanpitäjä Turunen Elli, konekirjoittaja Turunen Leila, toimistoapulainen Viljamaa Paula, kirjanpitäjä Wistrand H elkk y, postitusapulainen Vitali Hanneli, osastosihteeri Vuokko Maija, puhelunvälittäjä Vähä-Ruona J o uko, monistamonhoitaja Österlund Ra ili, konekirjo ittaja Urheilulehti Autio-Vilenius P a ula, toimittaja Ha lava Brita, toimiston hoitaja Juola Aate, ilmoituspäällikkö Karppinen Lauri, toimittaja Linnonmaa Rai li, toimistosihteeri Saarela Kauko, levik kipäällikkö Teronen Arto, päätoimittaja Töölön U rheiluhallit Bergman Peter, uinninvalvoja Eklund Esko, isännöitsijä Hagelberg Martti, laitosmies Hamnell Kaija, lipunmyyjä, lomittaja Kettula Juha ni, la itosmies Luoto Aune, toimistonhoitaja Manner Kimmo, laitosmestari Nuutinen Raine, ha llimestari Roth J almar, kokoussalivahtimestari Satola Marja, vahtimestari Servin Marjut, lipunmyyjä Soini Helena, to imistovirkailija Toivonen Urho, uinninvalvoja, lomittaja Vikki Au li s, autohallimestari Ylenius Aira, lipunmyyjä U rheilusäät iö Eriksson Marja, myyntipäällikkö Naumanen rmeli, sihteeri

11 ~ ANSOMERKT Huomionosoituksia saaneista sv ullilai~ sista nousi esiin erityisesti edellinen järjestömme puheenjohtaja, kauppa~ neuvos Erkki Kivelä. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto myönsi hänelle helmikuussa Suomen urheilun suuren ansioristin maamme urheilun hyväksi tehdystä erityisen merkittävästä toiminnasta. J ouluk u ussa liitto vai tu usto kutsui Erkki Kivelän SVUL:n kunniapuheenjohtajaksi - asemaan, jossa SVUL:ssa on aiemmin ollut kaksi muuta järjestön historiaan huomattavasti vaikuttanutta henkilöä: var Wilskman ( ) ja J.W. Rangell ( ). Opetusministeriön vuonna 1982 myöntämistä Suomen urheilun ansioristeistä ja -mitaleista SVUL:n osuus oli hieman yli puolet. Svullilaisissa järjestöissä pitkään ja ansiokkaasti toimineiden urheiluihmisten lukuisuus painottui korkeimpien huomionosoitusten saajien joukossa, jossa SVUL:n suhteellinen osuus muihin keskusjärjestöihin verrattuna oli suurin. SVUL:n omia huomionosoituksia anottiin ja myönnettiin viime vuonna edeltäneitä vuosia vähemmän. Asiaan on vaikuttanut se, että jäsenjärjestöjen merkkipäivien osalta vietettiin välivuotta. Ansiomerkkivaliokunta vahvisti syksyllä SVUL:n huomionosoi~ tusjärjestelmän, jonka avulla SVUL:n ansiomerkkien myöntämistä, merkkipäivien huomioimista sekä rekisterin ylläpitoa jäntevöitetään. SVUL:N KUNNAJÄSENET Kunniapuheenjohtajat: Jukka Rangell ( ) var Wilskman ( ) Erkki Kivelä (1982- Kunniajäsenet: Orvo Anttila, Bruno Arjanko, Bore Ber g~ man, Harri Eljanko, Lempi Hartikka, Paa~ vo Honkajuuri, Arvi Jantunen, mpi Joki~ nen, Ri sto Kalajo, Urho Kekkonen, Erkki Kivelä, Elna Kopponen, Hannu Ko s kivuo~ ri, Ukko Könni, Väinö Lahtinen, Aaro Lai~ ne, Harry Lindblad, Aino Manninen, Liisa Mattila-Oukari, Paavo Oinaala, Liisa Or~ ko, Erkki Palolampi, Reino Piino, Valle Resko, Helka Ristolainen, Yrjö Salmela, Tauno Salonen, Heikki Savolainen, Toimi Tulikoura, Aaro Tynell, Jukka Uunila, Armas Valste Edesmenneet kunniajäsenet: Karl G. R. Ahlbäck, Toivo Aro, J. G. Blomqvist, Ernst Bredberg, Viktor Damm, Aksel Ek, Viktor Heikel, Arvo Himberg, Rolf Hohenthal, Mikko Hämäläinen, Ee~ meli Juureva, Yrjö Kaloniemi, Kaarina Kari, V. A. M. Karikoski, Akseli Kaskela, Aarne Kiira, Kauno Kleemola, Ali Ko s ki~ maa, Kallio Kotkas, Kalle Käkönen, Heikki Lehmusto, Jukka Lehtinen, K. E. Levä lahti, John Lindstedt, Edvard Lundst röm, K. H. Majantie, Une Melkko, Erkki Merinen, V. J. Niiniluoto, Aarno Pajunen, Lauri Pihkala, Väinö P ynninen, Oskari Rikkilä, Urho Saariaho, Veli Saarinen, Anton Salmenkylä, Lauri Santala, Viktor Smeds, Erkki Sorakuru, Lauri Tanner, Väinö Teivaala, Yrjö Valkama, Arvo Vania, Gösta Wasenius, var Wilskman, Aatos Vuolle~ Apiala MYÖNNETYT SVUL:N ANSOMERKT Kunniajäsenmerkki SVUL-kunniakilpi SVUL-kilpi Kultainen ansiomerkki Hopeinen ansiomerkki Tunnustusmerkki Kultainen plaketti Hopeinen plaketti Tunnustusplaketti Kultaviiri Hopeaviiri Tunnustusviiri Yhteensä SVUl:n puheenjohtajuuden jätettyään on kauppaneuvos Erkki Kivelällä aikaa mieliharrastukselleen lentopallolle, tässä poikkeuksellisesti tuomarin tehtävässä_

12 20 21 LTTOHALLTUS Puheenjohtaja: Jukka Uunila Varapuheenjohtajat: Seppo Hieta Osmo iemelä Paavo Pekkanen Esko Sarvikas Muut jäsenet: Lasse Ahtiainen Martti Alopaeus Pertti Eräkare Väinö Eskelinen m pi Jokinen Matti Lähdesmäki Juhani Salmenkylä Pertti Tuomala Leo Turunen Marjatta Väänänen SVUL:N LTTOVALTUUSTON KOKOONP ANO Jäsenliitoista Amatöörinyrkkeilijän liitto: Tauno Salminen Ampujainliino: Markku Nöyränen Ampumahiihtoliitto: Erkki J. Toivanen vpj. Golfliitto: Seppo Sora tie Hiihtoliitto: Hannu Koskivuori pj., Toivo Lehtovuori, Paavo M. Petäjä, Antti Hyvärinen Jousiampujainliitto: Esko mmonen Judoliitto: Timo Harju Jääkiekkoliitto: Pentti Leino, Voitto Rajaniemi Kanoottiliitto: Erkki J. Woivalin vpj. Karateliitto: Kari Kuula Koripalloliitto: Martti Huhtamäki Kuntourheiluliitto: Raimo Viskari, Jorma Järvi, Maire Suominen, Erkki soniemi, Erkki Levy Käsipalloliitto: Henrik Vaenerberg Kävelyurheiluliitto: Väinö Kangaspunta Lentopalloliitto: Rune Nylander, Raimo Peltonen Luisteluliitto: Eero Multamä ki SVUL:N HALLNTO 1982 Maahockeyliitto: Kalevi Ruuttu Metsästäjäliino: Olavi Skog Miekkailuliitto: Erkki E. urmi Moottoriliitto: Helmer Viiala Moottoriveneliitto: Jorma Salomaa aisten Liikuntakasvatusliino: Liisa Orko, Maija-Liisa Saarinen ykyaikaisen S-ottelun liitto: Arto orovirta Painiliitto: Seppo Kylmänen Painonnostoliitto: Pekka Kare Pesäpalloliitto: Matti Hununen, Antti Heinonen Purjehtijaliino: Peter Tallberg Pyöräilyliitto: Eino Lehtovirta Pöytätennisliitto: Esa Ellonen Ratsastajainliitto: Olli Pesonius Rugby- ja Salamapalloliitto: Seppo Kairaneva Soutuliitto: Bo Gammals Squashliino: Mauno Rintanen Sulkapalloliitto: Tuomo Tennilä Suunnistusliitto: Kalevi Kapanen, Matti Salmenkylä Taitoluisteluliitto: Urho Rouvali Tennisliitto: Aimo Näräkkä Uimaliitto: Pertti Ojala Urheiluautoilijoiden liitto: Algot Kettunen Urheiluliitto: Aatto Jääskeläinen, Pentti Karvonen, Veikko Marttinen, Olavi Niemelä, Lauri Vesa la Urheilusukeltajain liitto: Kalervo Rehnbäck Vesihiihtoliitto: Jorma Perolahti Voimisteluliitto: Tapio Koivula SVUL:n Nuoret: Raimo Salo Tanssiurheilun Keskusliitto: Urpo Vihervaara Jäsenpiireistä Etelä-Karjala: Jorma Räisänen Etelä-Pohjanmaa: lmari Ylä-Autio, H eikki Luoma, Pirkko Lilja, Yrjö Perälä Helsinki: Riitta Sarkko, Markku Voutilainen, Olavi Lehtisalo, lkka Tuominen, Pauli Vyyryläinen Häme: Orvo Anttila, Jukka Lampiniva, Pauli Koskinen Kainuu : Matti Virtanen Keski-Pohjanmaa: Teemu Pesola, Raija Salomaa Keski-Suomi: Esa Riihimäki, Rauno Jaakkola Kymenlaakso: Olavi Eronen, Reino Mikkelä Lahti: Reijo Lamminpää, Pentti Larjanne Lappi: Olavi Poikela Länsi-Pohja: Seppo Pelttari Pohjois-Karjala: Kalevi Eronen Pohjois-Pohjanmaa: Pentti Alho, Sulo Lehto Pohjois-Savo: Lauri Reinikainen, Kalevi Tiihonen Satakunta: Ri to Tuominen, Nina Eriksson, Olli Palmu Suur-Savo: Kalevi Pätynen, Aatto Va kokivi Uusimaa: Pentti Rä ty, Pirkko Mantere, Johan Helenius Varsinais-Suomi: Pentti Pihlakoski, Timo Lehmusko ki, Timo Pekkala Lisäjäsenet Kai Hagelberg, Hilkka Hakola, Kaarlo Hartiala, Leena Jääskeläinen, Arnevi Lassila, Mauri Miettinen, Pertti Paloheimo, Pekka Silvola, Magnus Ståhlberg, Eino Uusita lo, Seppo Westerlund, Raimo Viita, Otso Vilhunen, Pirkko Väänänen, Toivo Yläjärvi V ALOKUNNA T ANSOMERKKVALOKUNTA: Olavi Lehtisalo (puheenjohtaja), Pellervo H yytiäinen, Arvi Jantunen, mpi Jokinen, Matti Tasi, Erkki Helenius, Ari J. Aalto (esittelijä) H ENK LÖSTÖVALOKUNTA: Mauri Moren (puheenjohtaja), Martti Alopaeus, Lasse Ahtiainen, Kaisa meläinen, Max Lemström, Rit va Wright, Esko Eklund (esittelijä) JERSMAJA JOHTOKU TA: Mikko Leppänen (puheenjohtaja), Panu Haapala, Heikki Hietanen, Heikki Lahelma, O smo Niemelä, Pekka Syrjänen, Hannu Suominen (esittelijä) KANSANVÄLNEN VALOKUNTA: Kaarlo H a rtiala (puheenjohtaja), Väinö Eskelinen, Carl-Olaf Homen, Paavo Seppänen, Peter Tallberg, Marjatta Väänänen, Kalevi Suortt i (esittelijä) LKUNTAPOLlTTNE VALlOKU TA: Paavo Pekkanen (puheenjohtaja), Leena J ääskeläinen, Pentti Kurunmäki, Keijo K. Kulha, Anna-Maija Kivimäki, Jukka Wuolio, Kalevi Suortti (esittelijä) SUOMEN U RHELUSÄÄTÖN HALL TUS: Erkki Kivelä (puheenjohtaja), Tapio Koivula, Antti Mälkönen, Kauko Rastas, Mauno Rostamo, Juhani Salmenkylä, Teuvo H olopainen (esittelijä) SÄÄ TÖVALlOKU TA: Juhani Salmenkylä (puheenjohtaja), Seppo Alkunen, Pentti Antikainen, Antti Heinonen, Pauli Swanljung (t), Risto Sylvelin, Kalevi Suortti (esittelijä) TALOUSVALlOKU TA: Seppo Hieta (puheenjohtaja), Tapio Koivula, Mikko Leppänen, Kari Pöllänen, Juhani Salmenkylä, Kimmo Varjovaara, Teuvo Holopainen (esittelijä) T EDOTUSVALlOKU TA: Esko Sarvikas (puheenjohtaja), Matti Salmenkylä, Esko Ojala, Mikko Taka-Sihvola, Kyösti Varis, Raim o Viskari, Ari J. Aalto (esittelijä) TETEELLNEN VALOKUNTA: Pekka Oja (puheenjohtaja), Ri sto E lovainio, Rainer Rauramaa, Seppo Rehunen, Jukka Viitasalo, Tero Viljanen, Seppo Liitsola (esittelijä) TÖÖLÖ UR HELUHALLl E JOHTO KU TA: Kai H agelberg (puheenjohtaja), Jaakko Estola, Jaakko H olopainen, Erkki H elenius, Pekka Pulli, Erkki Viinikainen, Esko Eklund (esittelijä) URHE LUOPSTOVALOKUNTA: Esko Sarvikas (puheenjohtaja), Juhani Salmenkylä, Martta Sorjonen, Maila Merikosk i (t), Paavo Pekkanen, Leo Turunen, Seppo Liitsola (esittelijä), Pekka Vasala (esittelijä) URH ELUVALlOKU TA: O smo iemelä (puheenjohtaja), Tapani lkka, Leena Jääskeläinen, Timo Santalainen, Kalevi Tuominen, Leo Turunen, Tor Jungman (esittelijä) SVUL:N EDUSTUS YHTESÖSSÄ JÄÄKE TT ÄSÄÄ TÖ: edustajiston jäsen Erkki Kivelä, hallituksen jäsen Jane Erkko KANSALASJÄRJESTÖJEN RAT T1USTOMKUNNAN KESKUSLiTTO: edustaja Juhani Kokko KSAKALLlOSÄÄTlÖ: valtuuskunnan jäsenet Eero Ehrnrooth, Martti Huhtamäki, Brita kävalko, Osmo iemelä, Pertti Tuomala, Tapio Koivula, Marjatta Väänänen, Urpo Vihervaara, Lilian Vaarna, Maija-Liisa Saarinen, johtokunnan jäsenet Erkki Kivelä, Esko Sarvikas LlKUN A JA KA SA TERVEYDE ED STÄM SKESKUS valtuuskunnan jäsen Kalevi Suortti OTANEMEN URHE L USÄÄTÖ: valtuuskunnan jäsenet Hilkka Hakola, varajäsen Pirkko Castren, E a Ellonen, varajäsen Erkki H elenius, Martti Alopaeus, varajäsen Tor Jungman, Antti Lanamäki, varajäsen Aulis Potinkara, Teuvo H olopainen, varajäsen Kalevi Suortti, hallituksen jäsenet Erkki Helenius, varajäsen Hannu Suominen, Pauli Vyyryläinen, varajäsen Reijo Ståhlberg POHJOS-SUOMEN URHELUN KA LOTTlKESKUS: SVUL:lla ei ole varsinaista edustajaa mutta oikeus olla lä snä kokouksissa ilman äänioikeutta: yhdys henkilö Tor J ungman G RETA JA VKTOR SMEDSN RAHAS TOSÄÄ T1Ö: hallituksen puheenjohtaja Seppo Hieta, varajäsen Mauri Oksanen, varapuheenjohtaja Juhani Salmenkylä, varajä en Teuvo Holopainen STAD ON-SÄÄTÖ: edustajiston jäsenet Nisse Hagman (yleisurheilu), Leo Saressalo (hiihto), Tuomo Jalantie (voimistelu), Aarno Mä ntynen (paini), Olavi Rantanen (pyöräily), hallituksen jäsenet Jukka Uunila, Rolf Haikkola SUOME YRKKEL YSÄÄ TÖ: hallituk en jäsen Paavo Pekkanen SUOME OL YMPA YHDSTYS: valtuuskunnan puheenjohtaja Kaarlo Hartiala, jäsenet Erkki Kivelä, O smo iemelä, Pertti Paloheimo, Paavo Pekkanen, Esko Sarvikas, Jukka Uunila, Mauri Oksanen, hallituksen puheenjohtaja Jukka Uunila, jäsen Mauri Oksanen, valme nnusvali okunnan jäse n Tor Jungman SUOMEN RETKELYMAJAJÄRJESTÖ: edustajiston jäsen Jaakko Holopainen, hallituksen varapuheenjohtaja Erkki Helenius SUOMEN UMAOPETUS- JA H EN GENPELASTUSLlTTO: hallituksen jäsen Erkki Helenius, va raj äsen Hannu Suominen SUOMEN URHELUMUSEOSÄÄTÖ: hallintoneuvoston jäse n O smo iemelä, hallituksen puheenjohtaja Martti Alopaeus, jäsen Erkki Helenius SUOME RH E LUOPSTO: kannatusosakeyhtiön hallintoneuvoston pj Erkki Ki velä, jäsenet Paul Blomqvi t, Eero Ehrnrooth, Pertti Eräkare, Paavo Pekkanen, Urho Rou va li, Lasse Ahtiainen, hallituk en puheenjohtaja Jukka Uunila, jäsenet Seppo Hieta, Pentti Karvonen, Mauri Oksanen, Juhani Salmen kylä, opiston johtokunta = hallitus + opiston rehtori SUOMEN URHE LUSÄÄTÖ: valtuuskunta = VUL:n liittohallitus, hall ituksen puheenjohtaja Erkki Kivelä, jäsenet Tapio Koivula, Antti Mälkönen, Kauko Rastas, Mauno Rostamo, Juhani Salmenkylä, asiamies Teuvo H olopainen TÖÖLÖN URHELUTALOSÄÄTÖ: valtuuskunta = SVUL:n liittohallitus, hallituksen puheenjohtaja Seppo Hieta, jäsenet Erkki H elen ius, Kai H agelberg, Jaakko Holopainen, Lauri Kärävä, Mikko Leppänen, O smo Niemelä, Juhani Salmenkylä, varalla isse Hagman, mpi Jokinen, Erkki Viinikainen, hallituksen sihteeri Esko Eklund URHELULÄÄKETETEEN SÄÄTÖ: hallituksen puheenjohtaja Antti Ahlström, varajäsen Heikki Rusko, jäsen Seppo Hieta, va rajäsen Tor Jungman VALTO URHE LUNEUVOSTO: jäsen Mauri Oksanen VAPAAEHTOSE PELASTUSPALVE LU KESKUSTOMKUNTA: yhdyshenkilö Kalevi Suortti VARALA SÄÄTÖ: hallituksen jäsenet Esko Sarvikas, Orvo Anttila VUOKATN SÄÄTÖ: edustajiston jä en Erkki J. Toivanen, varajäsen Pauli Swanljung (t), edustajiston jäsenet Aimo Näräkkä, varajäsen Teuvo H o lopainen, Per\tt i Pihlakoski, varajä en Lauri Reinikainen, Matti Virtanen, varajäsen Pentti Alho, hallituksen jäsenet Esko Sarvikas, O smo Niemelä

13 22 23 TALOUS SVUL:n ja Suur Helsingin Osuus pankin Liikuntalaihiskampanja innosti naisia liikkumaan. Tiina Lillak onnistuu yönnissään. KOP:n nuorisostipendeinä myönnettiin nuorille urheilijoille apurahaa kaikkiaan mar kan arvosta. Vesa Pekka Pihla visto oli yksi stipendin saajista. SVUL:n valtionapu kasvoi vuoteen 1981 verrattuna markasta markkaan eli JO 0/0. Lisäksi SVUL sai edellisvuoden tapaan järjestön valtionapuosuuden jälkeenjääneisyydestä johtuneen tasokorotuksen suuruudeltaan mk. J äsenj ä rj estöilleen SVUL jakoi saamastaan valtionavusta mk eli 16 % enemmän kuin vuonna Valtionavustuksesta jaettiin täten SVUL:n jäsenliitoille ja jäsenpiireille noin 84 %. Varsinaisen toiminnan osaltatoteutui varainkäyttö varsin hyvin vahvistetun talousarvion mukaisesti. Suurimman poikkeaman tehdystä suunnitelmasta muodosti Suomen Urheilulehden tulos, joka oli mk budjetoitua huonompi, johtuen ennakoitua pienemmästä ilmoitusmyynnistä. Lehden tilausmyynti oli suunniteltua suurempi. SVUL:n omistamaa Retkeilyhotelli Jerismajaa koskien tehtiin merkittävä saneeraus- ja rakentamispäätös. Jerismajan käyttö tulee monipuolistumaan ja palvelumahdollisuudet parantuvat. Majan tulos kuluneen vuoden osalta oli mk. Töölön Urheiluhallien ja SVUL:n Squash-hallien taloudellista tulosta parannettiin markkinoimalla hallien palvelukokonaisuutta. Kehitys SVUL:n liikuntatilojen osalta näyttää myönteiseltä vastoin uimahallitoiminnan yleistä tilannetta. Varainhankintatoiminnan ja sijoitustoiminnan osalta saavutettiin en- nakoidut tulostavoitteet sekä solmittiin merkittäviä yhteistyösopimuksia. Niiden avulla voidaan edelleen kehittää SVUL:n omaa varainhankintatoimintaa ja parantaa varsinaisen toiminnan edellytyksiä. Kulunutta vuotta voidaan luonnehtia taloudelliselta tulokseltaan varsin tyydyttäväksi. SVUL:n toiminnallinen tulos parani edellisestä vuodesta noin mk. Koneista ja kalustosta tehtiin 30 % poistot ja ATK-ohjelmista 20 0/0 poistot yhteissummaltaan mk. Tämän lisäksi poistettiin keskushallinnon taloutta vielä rasittanut SVUL-80 juhlavuoden tappion jäännös mk kokonaisuudessaan. SVUL:n kuluneen vuoden tulokseksi muodostui mk :n ylijäämä. RAHOTUSLASKELMA Vuositulos Rahoitustulos Vaihto-omaisuus Varaston lisäys Käyttöomaisuus Koneet ja kalusto Vuokatin säätiö Saldo Vieras pääoma Lyhytaikainen/ lis/väh. Pitkäaikainen/ lis/väh. Rahoitusomaisuuden muutos Rahoitusomaisuus vuoden alussa Rahoitusomaisuus vuoden lopussa Rahoitusomaisuuden muutos

14 24 Tuloslaskelma Tase 25 Varsinainen toiminta Urheiluosasto Yleistoiminta Koulutustoiminta Tuotot Kulut Nuorisotoiminta Tuotot Kulut Tutkimus- ja tieteellinen toiminta Yleinen osasto Liikuntapoliittinen toiminta Tuotot Kulut Tiedotustoiminta Tuotot Kulut Julkaisutoiminta Tuotot Kulut Kansainvälinen toiminta Hallinto- ja talousosasto Yleishallinto Palveluyksiköt Tuotot Kulut Keskinäiset avustukset SVUL:n avustukset liitoille Muiden yhteisöjen avustukset Tuotot Suomen Urheilusäätiö Kulut Opintostipendit Sijoitustoiminta Tuotot Kulut Varainhankinta Tuotot Kulut Korkokulut Yleisavustukset Tuotot Opetusministeriö Toimintamäärärahaa Valmentajamäärärahaa SVUL-80 Historiikki Felleskomitea - kokousavustus Muut avustukset Kulut Toimintamääräraha liitoille Toimintamääräraha piireille Valmentajamääräraha liitoille Tilikauden toiminnallinen ylijäämä Poistot SVUL-80 Palautetut avustukset OPM:lle Tilikauden ylijäämä/ alijäämä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,- mk , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,20 mk ,94 Vastaavaa Rahoitusomaisuus Rahat ja pankkisaamiset Myyntisaamiset Saamiset jäsenliitoilta Töölön Urheilutalosäätiö Suomen Urheilusäätiö Lainasaamiset Kiinteistömaaliikenne Oy Töölön Urheilutalosäätiö Suomen Urheiluopisto Ennakkomaksut Siirtosaamiset Vaihto-omaisuus Tavaravarasto Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikuueiset menot Länsi-Pasila Maa-alueet Rakennukset Koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet Muut pitkävaikutteiset menot Vastattavaa Vieras pääoma Lyhytaikainen Ostovelat Velat jäsenliitoille Ennakkomaksut Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat Lainojen lyhennykset Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Eläkelainat Suomen Urheilusäätiö Jäsenliittojen edelleen sijoittamat varat Muut pitkäaikaiset velat Varaukset Länsi-Pasila Oma pääoma Rakennusrahasto Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden voittoltappio Vastuut Velan vakuudeksi annetut kiinnitykset omista sitoumuksista ,- mk. Annetut pantit omista sitoumuksista ,- mk. Takaukset muiden sitoumuksista ,55 mk. Alkaneet eläkevastuut ,13 mk. Jukka Uunila Leo Turunen Esko Sarvikas mpi Jokinen Pentti Karvonen , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,77 mk , , , ,67 mk ,38 Helsingissä 18. maaliskuuta 1983 Osmo Niemelä Matti Autio Matti Lähdesmäki Marjatta Väänänen Juhani Salmenkylä Mauri Oksanen Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. lmari Aro HTM Helsingissä 30. maaliskuuta 1983 Markku Pajunen KHT , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,41 mk , , , ,06 mk ,12 Pertti Tuomala lmari Ylä-Autio 1! i, 1! 1 1,

15 26 27 TLNT ARKASTUSKERTO MUS JÄSENJÄRJESTÖT Olemme tarkastaneet Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SVUL ry :n tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon tilivuodelta 1982 hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa. Olemme myös tarkastaneet liiton kirjanpitoon yhdistetyt Suomen Urheilulehden, Töölön Urheiluhallien, SVUL:n Squashhallin ja Retkeil yhotelli Jerismajan kirjanpidon ja erilliset tilinpäätökset. Tilikauden jatkuvan tarkastuksen on suorittanut tilintarkastustoimisto Salmi, Virkkunen & Helenius Ky. Olemme tutustuneet tarkastuksesta laadittuun 23. päivänä maaliskuuta 1983 päivättyyn kertomukseen. Tilinpäätös , joka osoittaa ylijäämää ,61 markkaa, on laadittu voimassaolevien säännösten mukaisesti. SVUL-80 juhlavuosiprojektin alijäämästä poistettiin tili vuonna ,- mk. Tämän jälkeen alijäämä on täysin poistettu. Kä yttöomaisuudesta on suoritettu ,62 markan poistot. Saadut avustukset on käytetty avuslusehtojen mukaisesti. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että tilinpäätös vahvistetaan ja että tiliv~lvollisille myönnetään vas LUu vapaus. Helsingissä 30. maaliskuuta mari Aro HTM Markku Pajunen KHT SUOMEN AMATÖÖRNYRKKEL JÄN LTTO pj. Tauno Salminen, toiminnanjoht. Matti Korkala SUOMEN AMPUJANLTTO pj. Kauko Rastas, toiminnanjoht. Rene Nordquist SUOMEN AMPUMAHHTOLTTO pj. Erkki J. Toivanen, toiminnanjoht. Pauli Swanljung -82, Pauli Tuorila 82- SUOMEN BASEBALL- ja SOFTBALL LTTO pj. Erkki Lähdeaho SUOMEN GOLFLTTO pj. Seppo Soratie, toiminnanjoht. Jorma Huhtanen SUOMEN HHTOLTTO pj. Hannu Koskivuori, toimitusjoht. Lasse Pirskanen SUOMEN JOUSAMPUJALTTO pj. Esko mmonen -82, Reino Lahtinen 83-, toiminnanjoht. Esko Salminen SUOMEN JUDOLTTO pj. Timo Harju, toiminnanjoht. Jarmo Moisander SUOMEN JÄÄKEKKOLTTO pj. Väinö Lassila -82, Matti Ranki 83-, toimitusjoht. Göran Stubb SUOMEN KANOOTTLTTO pj. Erkki J. Woivalin, toimistonhoit. Britta Leidenius SUOMEN KARATELTTO pj. Kari Kuula, liittosihteeri Mika Mielonen -82, Nina Johansson 83- SUOMEN KORPALLOLTTO pj. Keijo K. Kulha, toiminnanjoht. Yrjö Rantanen -82, Pekka Litmanen 82- SUOMEN KUNTOURHELULTTO pj. Pertti Tuomala, pääsihteeri Heikki Niininen SUOMEN KÄSPALLOLTTO pj. Henrik Vaenerberg, toiminnanjoht. Tapio Arponen SUOMEN KÄ VEL YURHELULTTO pj. Väinö Kangaspunta, toimistosihteeri Seppo Kangaspunta SUOMEN LENTOPALLOLTTO pj. Raimo Peltonen, toiminnanjoht. Harry Sundell SUOMEN LUSTELULTTO pj. Eero Multamäki, toiminnanjoht. Risto Salmia SUOMEN MAAHOCKEYLTTO pj. Kalevi Ruuttu SUOMEN METSÄSTÄJÄLTTO pj. Lauri Pöyhönen -82, Heikki S. Heikkilä 83-, toiminnanjoht. Juha Kairikko SUOMEN MEKKALULTTO pj. Erkki E. Nurmi, toiminnanjoht. Leo Heiskanen SUOMEN MOOTTORLTTO pj. Helmer Viiala, toiminnanjoht. Eino Louhio SUÖMEN MOOTTORVENELTTO pj. Pekka Helen, toiminnanjoht. Veikko Virtakoski SUOMEN NASTEN LKUNTAKAS V ATUSLTTO pj. mpi Jokinen, toiminnanjoht. Anu Kinnunen SUOMEN NYKY AKASEN 5-0TTE LUN LTTO pj. Jaakko Lassila -82, Antti Potila 83-, sihteeri rmeli Naumanen -82, Pirkko ivanainen 83- SUOMEN PANLTTO pj. Seppo Kylmänen, toiminnanjoht. Arto Savolainen SUOMEN PANONNOSTOLTTO pj. Pekka Kare, toiminnanjoht. Juhani Salakka SUOMEN PESÄPALLOLTTO pj. Martti Alopaeus, toiminnanjoht. Markku Pullinen SUOMEN PURJEHTJALTTO pj. Peter Tallberg, toiminnanjoht. Raimo Aromaa SUOMEN PYÖRÄLYLTTO pj. Eino Lehtovirta, toiminnanjoht. Sirpa Laukka SUOMEN PÖYTÄTENNSLTTO pj. Esa Ellonen, toiminnanjoht. Gösta Wahlström SUOMEN RATSASTAJANLTTO pj. Olli Pesonius, toiminnanjoht. Kaija Borup SUOMEN RUGBY- JA SALAMAPAL LOLTTO pj. Seppo Kairaneva SUOMEN SOUTULTTO pj. Bo Gammals, koulutus- ja valmennuspääll. Seppo Nuuttila SUOMEN SQUASHLTTO pj. Mauno Rintanen -82, Matti Kunnari 83-, toiminnanjoht. Jorma Vertainen SUOMEN SULKAPALLOLTTO pj. Tuomo Tennilä SUOMEN SUUNNSTUSLTTO pj. Osmo Niemelä, toimitusjoht. Jouko Puron takanen SUOMEN TAEKWONDOLTTO pj. Olli Kohonen SUOMEN TATOLUSTELULTTO pj. Marjatta Väänänen, toiminnanjoht. Maunu Rautonen SUOMEN TENNSLTTO pj. Aimo Näräkkä, toiminnanjoht. Kari Kiviharju SUOMEN UMALTTO pj. Pertti Ojala, toiminnanjoht. Ari Kautto SUOMEN URHELUAUTOLJODEN LTTO (SUOMEN AUTOURHELJO DEN LTTO) pj. Olli Järvelin, toiminnanjoht. Mikko Suopanki -82, vt. toiminnanjohtaja Jussi Rikkilä 82- SUOMEN URHELULTTO pj. Pertti Eräkare -82, Tapani likka 83-, toimitusjoht. Rolf Haikkola SUOMEN URHELUSUKEL T AJAN LTTO pj. Kalervo Rehnbäck, toiminnanjoht. Leila Jakobsson -82, Mikko S. Kamila 83- SUOMEN VESHHTOLTTO pj. Pentti J. Barck, sihteeri Merja Olamo SUOMEN VOMSTELULTTO pj. Tapio Koivula, toiminnanjoht. Erkki Alaja SVUL:N NUORET pj. Raimo Salo, otosihteeri Pauli Tuorila -82 TANSSURHELUN KESKUSLTTO pj. Urpo Vihervaara, liittosihteeri Kirsti Strohmayer ETELÄ-KARJALAN PR pj. Jorma Räisänen, piirijoht. Seppo nnanen ETELÄ-POHJANMAAN PR pj. 11mari Ylä-Autio, piirijoht. Pertti Haapaharju HELSNGN PR pj. Juhani Salmenkylä, piirijoht. Eero Vettenranta HÄMEEN PR pj. Orvo Anttila, piirijoht. Pekka Syrjänen KANUUN PR pj. Matti Virtanen, piirijoht. Erkki Hulkkonen KESK-POHJANMAAN PR pj. Teemu Pesola, piirijoht. Eero Korkeaniemi KESK-SUOMEN PR pj. Esa Riihimäki -82, Lauri Ranto 83-, piirijoht. Tapani Frantsi KYMENLAAKSON PR pj. Olavi Eronen, piirijoht. Paavo Tarnanen LAHDEN PR pj. Lasse Ahtiainen, piirijoht. Juhani Aarninsalo -82, Arto Pasanen 82- LAPN PR pj. Olavi Poikela -82, Raimo Räme 83-, piirijoht. Jyri Hautamäki LÄNS-POHJAN PR pj. Seppo Pelttari, piirijoht. Reino Kassinen -82, Tapio Miettunen 82- POHJOS-KARJALAN PR pj. Yrjö Karttunen, piirijoht. Sulo Repo POHJOS-POHJANMAAN PR pj. Pentti Alho, Eero Niku 83-, piirijoht. Aarno Pietilä -82, Juha Haajanen 82- POHJOS-SA VON PR pj. Lauri Reinikainen, piirijoht. Väinö halainen SATAKUNNAN PR pj. Risto Tuominen, piirijoht. Teemu Krannila -82, Markku Korkka 83- SUUR-SAVON PR pj. Leo Turunen, piirijoht. Pertti Lehikoinen. UUDENMAAN PR pj. Pentti Räty, piirijoht. Risto Sylvelin V ARSNAS-SUOMEN PR pj. Pentti Pihlakoski, piirijoht. Unto Suvanto

16 28 29 JÄSENMÄÄRÄ T JA TOMNTAMÄÄRÄRAHA 1982 Piiri miehiä naisia poikia tyttöjä yht. seuroja toimintamääräraha Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lahti Lappi Länsi-Pohja Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa JÄSENLTTOJEN MÄÄRÄN KASVU Pohjois-Savo Satakunta Suur-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi : Koko maa Yht Urheilu-, Voimistelu-, Hiihto-, Piireihin kuulumattomia n n Paini-, Pyöräily-, Pesäpallo-, Suomen Metsästäjäliitto Poikaurheiluliitto 1935: Kokonaisjäsenluku Painonnosto-, Nyrkkeilyliiuo : J ääkiek koliino Liitto seuroja jäseniä toimintamääräraha : Amatöörinyrkkeilijäinliitto Uimaliitto : Ampujainliitto Ampumahiihtoliitto : Golfliitto SuunnisLUsliitto Autourheilijoiden liitto : J ousiampujainliitto Koripallo-, Luistelu-, Miekkailuliitto Hiihtoliitto Naisten Liikuntakasvatusliitto Judoliitto : Jääkiekkoliitto Käsipalloliitto Kanoottiliitto : Karateliitto Kuntourheilu-, Taitoluistelu-, Koripalloliitto Lentopalloliitto Kuntourheiluliitto : Käsipalloliitto Ratsastajain-, Soutu-, Tennis-, Kävelyurheiluliitto Nykyaikaisen 5-ottelun liitto Luisteluliitto Ampujain-, Golf-, Kanootti-, Lentopalloliitto : Pöytätennis-, Judo-, Sulkapallo-, Moottoriliitto Maahockeyliitto Metsästäjäliitto Miekkailuliitto : Moottoriliitto Purjehtijaliitto Moottoriveneliitto : Naisten Liikuntakasv.liitto Moottorivene-, Vesihiihtoliilto Nykyaikaisen 5-ott. liitto : Painiliitto : Pesäpalloliitto Rugby- ja Salamapallo-, Ampumahiihtoliitlo Painonnostoliitto : Pyöräilyliitto Kävelyurheiluliitto Purjehtijaliitto : Ratsastajainliitto Maahockeylii tto Pöytätennisliitto Squash-, Urheilusukeltajain liitto Rugby- ja Salamapalloliitto : Soutuliitto Urheiluautoil ijoiden liitto Squashliitto : Sulkapalloliitto Metsästäjälii tto Suunnistusliitto : Taitoluisteluliitto Tanss iurheilun Keskusliitto Tennisliitto : Uimaliitto Karateliitto U rheiluciitto : Jousiampujain liitto : Urheilusukeltajain liitto Vesihiihtoliitto Voimisteluliitto Baseball- ja Softball-liitto Tanssiurheilun Keskusliitto Taekwondoliitto Yht

17 JÅSE LTfOJEN SEURAT PRETfÅ 31 SVUL:N SEUROJEN TLASUUDET SVUL:N SEUROJEN KLP ALUTOMNTA tu tu tu tu tu E tu E E tii tu tu C 's 's 0 '-' :c 0 0 ~ :5... tu 0 0 ::1 tu 0 tu C C tii tu tu Vl tu... > ::1 '-' :c :c..:.: tu 0 :c tu 0 tu 0 CQ ~ 0;- tu CQ > C tu Vl,tU..:.: Vl Vl Vl tu ~ C 0;- 'c;j Vl tu C C <U ::1 <U :~ :~ '5. ' Vi..:.: E c <U 'Vi E c..:.:..:.: E.t: :c :c :c... tu 'Vi 'Vi <U Ö Ö Ö 'c;j Vl Vl 0- C,tU ::1... <U <U >. tu tu,tu ~ ::1 ::1 tu.e '6. ~ 0- ::1 :2 '0 '0 '0 ::1 CQ! Jäsenliitot -. W W ::: ::: ~ ~ ~ ~..J..J..J Vl Vl ::l >- >- Amatöörinyrkkeilijäinliitto Ampujainliitto JO Ampumahiihtoliitto Autourheilijoiden liitto JO Golfliitto Hiihtoliitto Judoliitto Jousiampujainliitto Jääkiekkoliitto Kanoottiliitto Karateliitto Koripalloliitto Kuntourheiluliitto Käsipalloliitto Kävelyurheiluliitto Lentopalloliitto Luisteluliitto Maahockeyliitto Miekkailuliitto Moottoriliitto JO 141 Moottoriveneliitto Naisten Liikuntakasv.liitto Nykyaikaisen 5-ott. liitto Painiliitto Painonnostoliitto JO Pesäpalloliitto JO Tilai- Osan- Järjestettyjä Purjehtijaliitto suuksia ottajia kilpailuja: kilpai- osanot- Pyöräilyliitto Leirejä (yksilölajeissa) luja tajia Lasten urheilu- Kansainväliset Pöytätennisliitto kouluja (LUK) kilpailut Ratsastajai nliitto Urh.kouluja ja SM- ja kansalliset -kerhoja kilpailut Rugby- ja Salama palloliitto (12-16 v.) Piirimestaruus ja Soutuliitto Koulutustilai- piirikunnal. kilp Squashliitto suuksia Yhteensä Jäsen ten välisiä Sulkapalloliitto kilpailuja Suunnistusliiuo Kuntoliikuntatilaisuuksia Taistoi u ist ei u lii tto Harjoitus- Tennisliitto tilaisuuksia Uimaliitto Yhteensä Urheiluliitto Urheilusukeltajain liitto Vesihiihtoliitto Voimisteluliitto Tanssiurheilun Keskusliitto

18 32 33 RETKELYHOTELL JERSMAJA SUOMEN URHELUOPSTO SVUL:n omistama Retkeilyhotelli Jerismaja sijaitsee Muoniossa, Jerisjärven rannalla, Pallas-Ounastunturin kansallispuistoalueen kupeessa. Jerismaja on avoinna sekä yksityisille 10- manviettäjille että valmennusleiriläisille ympärivuotisesti. Jerismajan toiminnan tulos vuodelta 1982 muodostui tyydyttäväksi. Syksyllä aikaisin satanut lumi toi runsaasti ensilumen hiihtäjiä. Majoitusvuorokaudet lisääntyivät edellisestä vuodesta runsaalla sadalla nousten majoitusvuorokauteen. Jerismajan johtokunta ryhtyi selvittämään mahdollisuuksia nykyisen päärakennuksen saneerauksen ja laajerinuksen toteuttamiseen. Syksyn aikana tehtyjen selvitysten perusteella johtokunta päätti esittää tammikuussa 1983 kokoontuneelle SVUL:n liittohallitukselle saneerauksen ja laajennuksen hyväksymistä. Suunnitellun investoinnin kustannusarvio on 4,8 Mmk ja uudet majoitustilat ovat käytössä keväällä 1984 mikäli rakennustyöt päästään aloittamaan toukokuussa TÖÖLÖN URHELUTALOSÄÄTÖ Töölön Urheilutalosäätiön. omistuksessa olevassa Töölön Urheilutalossa sijaitsevat SVUL:n keskushallinnon ja SVUL:n jäsenliittojen sekä SVUL:n Helsingin piirin, Olympiakomitean ja Töölön Urheilutalon toimistotilat. Toimistotilojen lisäksi Töölön Urheilutaiosäätiön tiloihin kuuluvat Töölön Urheiluhallien ja SVUL:n Squashhallien hallinnassa olevat liikuntatilat, henkilökunnan ravintola, kokoustilat, autohalli sekä arkisto-, varasto- ja huoltotilat. Talon kokonaispinta-ala on m 2 ja kuutiomäärä ml. Tästä osasta on toimistotilojen osuus 5200m 2 Talo on valmistunut vuonna 1967 ja squashhallin käsittävä lisärakennus vuonna Ulkopuolisena vuokralaisena olleen Työterveyslaitoksen muutettua on Töölön Urheilutalon toimisto-osa ollut keväästä -82 kokonaisuudessaaan SVUL:n keskushallinnon ja jäsenliittojen käytössä. Vapautuneista ti loista huolimatta on nykyinen toimitalo SVUL:n tilatarpeisiin nähden riittämätön. Tämän mukaisesti tehtiin kertomusvuoden alussa päätös toimitalon kattokerroksen laajentamisesta. Työt aloitettiin lokakuussa ja 475 m 2 :n kerrosala valmistuu keväällä Myös uuden toimitalon suunnittelutyötä on jatkettu. Toimitalon kokoustilojen puutetta helpotti osaltaan toteutettu tilaussaunan saneeraus ja laajennus. SVUL:n puhelinjärjestelmä uusittiin kokonaisuudessaan. Vanha puhelinvaihde korvattiin uudella ASD-551 puhelintekniikalla laitehankinnan arvon ollessa 1,1 miljoonaa markkaa. TÖÖLÖN URHELUHALLT - SVUL:N SQUASHHALLT Töölön Urheiluhallien ja SVUL:n Squashhallien toimintaan liittyvät liikuntatiloina uimahalli, pallohalli, kuntokoulu, squashhallit sekä voimailusali. Erillisinä asiakaspalvelupisteinä toimivat autohalli, kahvio- ja ravintolatilat, kokoustilat, parturi-kampaamo, hierontatilat sekä solarium. Kuluneen vuoden aikana on urheilutalon asiakkaille kohdistettua palvelutarjontaa kehitetty ja monipuolistettu. Tiloja on saneerattu ja uusittu asiakasviihtyisyyden parantamiseksi. Henkilökuntaa on koulutettu ja hallien luonnetta on korostettu palvelukokonaisuutta markkinoimalla. Urheilutilojen käyttäjiä oli kertomusvuonna kaikkiaan henkilöä. Aukiolopäiviä oli 314. Kävijämäärät vuonna 1982: Uimahalli Pallohalli Squashhalli Kuntokoulu Hieronta SVUL:N P AL VELUYKSKÖT SVUL:n keskushallinnon palvelu yksiköitten tarkoituksena on tarjota keskitetysti keskushallinnolle ja jäsenjärjestöille näiden tarvitsemia toimistoteknisiä ja hallinnollisia palveluja. Keskushallinnon palveluyksiköitä ovat: konekirjoittamo ulkomaan kirjeenvaihto/ käännös toiminta puhelin vaihde atk kirjanpito kassa jakelumyynti postitus monistus vahtimestari ja lähetit Eri toimipisteiden työmenetelmiä ja toimintoja on rationalisoitu mm. uusilla laiteinvestoinneilla. Näistä keskeisimpiä olivat uudet kopiokoneet, telex, atk-järjestelmän laajentaminen sekä monistamon painokonekannan parantaminen ja lisääminen. Vuoden 1982 aikana käynnistettiin tutkimus- ja selvitystyö tekstinkäsittelyjärjestelmän käyttöönotosta ja hyödyntämisestä. Keskushallinnon palvelu yksiköissä työskenteli 36 henkilöä. 1, Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiölle / Suomen Urheiluopistolle vuosi 1982 oli toimien vak iinnuttamisen leimaama ajanjakso. Suomen Urheiluopiston kehittäminen perinteisestä koulutuslaitoksesta nykyaikaiseksi monipuolisia liikuntapalveluja tarjoavaksi koulutus- ja liikuntakeskukseksi saatiin pääosin toteutetuksi. Tavoitteeseen pääsyä korosti täsmentyneen ja toimivan perusorganisaation käyttöönotto. Vuonna 1982 toteutui kurssivuorokautta, joten käyttöaste oli n Lakisääteisen koulutustoiminnan osuus oli kurssivuorokautta. Se koostui 237 erilaisesta liikunta-alan kurssista, jotka opisto on itse suunnitellut, kehittänyt, markkinoinut ja toteuttanut. Taloudellisesti kertomusvuosi 1982 oli hyvä. Opiston taloutta pystyttiin vakiinnuttamaan tavoitteiden mukaisesti ja maksuvalmius oli hyvä. Taloudellista tilannetta on merkittävästi auttanut korkea käyttöaste sekä valtionavun ennakoiden entistä parempi tuloutuminen toimikauden aikana. Tuloksellisesti vuosi oli opiston kaikkien aikojen ennätys niin määrällisesti kuin taloudellisestikin. / KURSSTOMNTA Aikaisempien vuosien suunnittelu- ja kehittämistoiminnan tuloksena syntynyt toimintayksikköpohjainen organisaatio toimi odotetulla tavalla. Liikunnanohjaajatutkinnon opiskelijaa valmistuivat toukokuun lopulla, naisia heistä oli 24 ja miehiä 27. Uusi tutkintoerä käynnistyi elokuussa. Uusia opiskelijoita otettiin sisään kouluhallituksen määräämä maksimierä 50 henkilöä. Hakijoita tutkintoa suorittamaan oli 1155 eli opiskelemaan voitiin ottaa n hakijoista. Yhteistoiminta kadettikoulun kanssa lisääntyi vuoden 1982 aikana. Kadettikurssien pidentymisen johdosta oli kadettien liikuntakasvatuskurssien määrässä kertomusvuoden aikana tilapäistä nousua tasolle, joka vakiintunee vuoden 1983 aikana. Lyhytkursseilla on kuntoilijoiden osuus yhä kasvamassa. Perheliikunta ja hiihto kurssit ovat saaneet merkittävää mielenkiintoa osakseen. Opiston panostukset maastohiihdon kehittämiseen ovat selvästi lisänneet talviliikunnan osuutta. Valmentajainstituutin pääkurssina f Kirja-ja Offsetpaino PURHONENOY oli Kansallinen valmentajatutkinto (KVT ). Kurssille haki 46 henkilöä, joista valittiin 21. Lisäksi opisto järjesti yhdessä Suomen Valmentajat ry :n kanssa "Valmentaminen Suomessa" -seminaarin, jonka suosio oli suuri ja tulokset merkittäviä luvun valmentamista ajatellen. Johtamiskoulutuksen tomnnot keskittyivät vuonna 1980 käynnistyneen JOTA V A-projektin suunnitelman toteutukseen. Projekti etenee SVUL-TAJO -nimisenä ennakkotavoitteiden mukaisesti. Liikuntahallinto-opiskelijoiden kolmas tutkintoerä valmistui maaliskuussa. Tutkinnon suoritti 21 henkilöä. Liikuntahallintotutkinto (LHT) V:lle pyrki 26 opiskelijaa, joista otettiin 17. Kurssi on osoittautunut suosituksi ja tarpeelliseksi järjestöhallinnon täydennyskoulutusmuodoksi. Liikunta- ja urheilulääketieteellisen Neuvonta- ja Seuranta-aseman (LUNSA) toiminta käynnistyi kertomusvuoden aikana. Vaikka ensimmäisellä vuosineljänneksellä pystyttiin laite- ja henkilöstövajausten vuoksi toimimaan vain neljännesteholla, ylitti aseman toiminta selvästi asetetut ennakkotavoitteet. i

19 Säästöpa vannat lainat. MN~; pankkiautomaatti antaa sinulle mm. nämä edut: voit nostaa rahaa myös pankkien ollessa kiinni voit nostaa muuallakin kuin pankissa saat käteistä helposti ja jonottamatta voit milloin hyvänsä tarkistaa tilisi saldon nostamatta mitään MNSYP-kortti on ilmainen, henki lökohtai nen ja ehdottoman turvallinen. ASP=Asuntosäästöpalkkiotili Oma säästöosuutesi on va in 20 %. Säästöa ika on vä hintään 2 vuotta. Säästäminen tapahtuu siiiinn öll isesti vuosineljiinneksittäi n. Ke rralla voi tallettaa mk. Ku n olet tehnyt tililes i vä hintää n 8 pe rättä istä talletusta (y ksi/vuos ine ljännes) saat 4xsäästöjesi suuruisen lainan. Lai na-aika on 4 x siiiistöa ikas i pituinen. Jos säästit 2 vuotta, laina-aika on 8 vuotta. Jos 3 vuotta tai kauemmin, laina-a ikas i on 12 vuotta. Saat säästöil es i hyvii n 8 % tuoton, joka maksetaa n kerralla, kun as untokauppa on tehty. Aloita nyt heti! Aloita vai kka minimipanokse lla ja sov i tarvittaessa sen nostami sesta myö hemmi ssii erissä. Näi n varmi stat mahdollisuutes i piiästä omaan as untoon mahdoll isimman nopeasti. Käytä tilaisuus hyvä ksesi niin kauan kuin asuntosäästöpalkki olaki on voim assa. Säästö ankin ThsaCrätili Oma säästöos uutes i on va in 25 %. Säästöa ika sovitaan sen mukaan, miten oma säästöos uus saadaa n kokoon, vä hintää n kuitenkin 6 kk. Säästäminen tapa htuu kuukausittai n sovitunkokoisi na tasaerin ä.. Kun oma säästöosuutesi on koossa, saat 3 x säästöjesi suuruise n lainan. Laina-aika sov itaa n yksilölli sesti etukäteissäästöai kasi pe ru stee lla. Lainan maksat takaisin sov itunkokoisi na tasaerinä kuukausittain. Yllättävä n hinnan nousun rahoittamise ksi Sinulla on mahdolli suus lisä lainaan. Vaihdatko isompaan asuntoon? Jos tarvitset myös lai naa as un tojen hinnaneron rahoi ttami seksi, Tasaerätili on edull ine n ja va rma tapa hoitaa se. Laadi Säästöpankin kanssa yksityis kohtainen Tasae rätilin säästö-laina-s uunnitelma. Säästö ankin Th saern p --tili Om a säästöos uutesi on 50%. Säästöaika on vähintää n 6 kk. Säästämin en tapahtuu kuukausi ttain sov i tunkokoisi na tasaerinä. Kun oma säästöosuutesi on koossa, saat yhtä suuren lai nan kuin on säästöosuutes i. Laina-aika sov itaan yksilölli sesti etukäteissäästöaikas i peru stee lla. Lai nan maksat takaisin kuukausittain sovittuina tasae rinä. Tämä Tasaerätili on ta rkoitettu es im erk iksi kesäasunnon, remontin, auton, veneen, matkan tms. hankintaa n. Tasaerätilin av ulla saat haluamasi puolta nopeammin ja " kerralla käteise llä" - maksajana voit neuvotella edulli se n hinnan. Kysy meiltä lisää MNSYPisfä. YHDYSPANKK PANKK

20 36, Alkoholin nauffiminen alentaa veren sokeripitoisuuffa. Humalavaiheessa sokerin puute on suurimmillaan. Verensokerin laskun johdosta edellytykset vaativiin urheilusuorituksiin heikkenevät. Tämä pätee myös krapulaan, vaikka alkoholi olisi jo poistunut elimistöstä. Voimakas fyysinen rasitus, esimerkiksi rasittava lenkki lievänkin humalatilan aikana tai krapulassa voi olla haitallista, jopa vaarallista. Liikunta luo pohjan henkiselle ja fyysiselle vireydelle, elämän laadulle. Alä anna alkoholin häiritä sitä. KUNTOLE HARKTEN. Tuttu urheiluneuleiden tekijä valmistamme seuraavia tuotteita - jääkiekko harjoituspaidat - jääkiekkosukat - seurapipot ja kaulaliinat - Sport neulepaidat Tiedustelut TOP-NEULE OY SKANEN FNLAND Telephone 939/ TULE hiihtämään ja laskette\et1la~ SAARSEÄ.LE t~ ALKO f alllobol1faustus RETKELYKESKUS J'Hm ROVANEM Tiedustelut ja varaukset: Saariselän Retkeilykeskus Saariselkä, puh Majoitustilaa n. 300 vieraalle Hotellitason huoneissa väri TV Viihtyisät ravintolat, baari ja saunat Lasten leikkihuone 9 rinnettä myös valaistu rinne Pituudet m 3 hissiä, jotka sijaitsevat vastakkaisilla rinteillä 4 km valaistu hiihtolatu Laskettelukoulu ja pätevät opettajat Laskettelu ja hiihtovälinevuokraamo ' Rinteet ja ladut hoidetaan koneellisesti