TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO Valtuuston hyväksymä

Transkriptio

1 TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2016 Valtuuston hyväksymä

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDAT Yleinen talouskehitys Kansainvälinen talous Kansantalouden kehitys Julkisen talouden näkymät Kunnallistalouden tila ja kehitysnäkymät Väestön rakenne ja kehitysnäkymät Työllisyys 7 2. KUNTASTRATEGIA Voimassa oleva strategia Janakkalan visio Päämäärät ja niiden kriittiset menestystekijät näkökulmittain Kuntastrategian päivitys keväällä VUODEN 2016 TALOUSARVION LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDISTA Janakkalan kunnan taloudellinen lähtötilanne ja kehitysnäkymät Talousarvion laatimisen lähtökohdat sekä laatimisprosessi TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Talousarvion tehtävät, rakenne ja periaatteet Kunnan talouden tasapainovaatimus Talousarvion sitovuus, seuranta ja muutokset Tulo- ja menoperusteet Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Toimintakulut Investoinnit Lainakanta KUNTAKONSERNIN LIIKELAITOKSELLE JA TYTÄRYHTEISÖILLE ASETTAMAT TAVOITTEET Janakkalan Vesi Janakkalan Asunnot Oy Janakkalan Teollisuusalueet Oy KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMIELIMET TULOSALUEITTAIN TOIMIELIN KESKUSVAALILAUTAKUNTA TULOSALUE VAALIT TOIMIELIN TARKASTUSLAUTAKUNTA TULOSALUE TARKASTUSTOIMI TOIMIELIN KUNNANHALLITUS TULOSALUE YLEISHALLINTO TULOSALUE HALLINTOPALVELUT TULOSALUE TALOUSPALVELUT TULOSALUE HENKILÖSTÖPALVELUT TULOSALUE TYÖLLISTÄMINEN TULOSALUE ELINKEINOPALVELUT TULOSALUE PELASTUSLAITOS TOIMIELIN MAASEUTULAUTAKUNTA TULOSALUE MAASEUTU- JA KYLÄPALVELUT TULOSALUE MAASEUTUPALVELUYKSIKKÖ TOIMIELIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TULOSALUE YMPÄRISTÖPALVELUT TOIMIELIN TEKNINEN LAUTAKUNTA TULOSALUE TEKNISEN TOIMEN HALLINTO TULOSALUE MAANKÄYTTÖ TULOSALUE TILA- JA ALUEPALVELUT TULOSALUE ATERIA- JA PUHTAUSPALVELUT TOIMIELIN PERUSTURVALAUTAKUNTA TULOSALUE TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT TULOSALUE VANHUSTYÖ TULOSALUE SOSIAALITYÖ TULOSALUE VAMMAISTYÖ

3 TULOSALUE JANAKKALAN TERVEYDENHUOLTO TULOSALUE HATTULAN TERVEYDENHUOLTO TOIMIELIN KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA TULOSALUE SIVISTYSTOIMEN HALLINTO TULOSALUE VARHAISKASVATUS TULOSALUE OPETUSTOIMI TULOSALUE KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMIELIN ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA TULOSALUE ELÄMÄNLAATULAUTAKUNNAN HALLINTO TULOSALUE KIRJASTO TULOSALUE KULTTUURI TULOSALUE LIIKUNTA TULOSALUE NUORISO TULOSLASKELMAOSA RAHOITUSOSA HENKILÖSTÖOSA Henkilöstösuunnitelma vuosille Henkilöstölisäykset vuodelle Viranperustamislomakkeet sekä nimike- ja muut muutokset vuodelle INVESTOINTIOSA, JANAKKALAN VEDEN TALOUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNNAN JA JANAKKALAN VEDEN YHDISTELMÄLASKELMAT Yhdistelmä Janakkalan kunnan ja Janakkalan Veden tuloslaskelmasta Yhdistelmä Janakkalan kunnan ja Janakkalan Veden rahoituslaskelmasta

4 1. TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDAT 1.1. Yleinen talouskehitys Kansainvälinen talous Valtiovarainministeriön syksyn 2015 tilannekatsauksen mukaan Yhdysvalloissa kasvu kiihtyy uudelleen alkuvuoden tilapäisen notkahduksen jälkeen. Hidastuneen aktiviteetin taustalla olivat muun muassa hankala talvi sekä työtaistelu satamissa, jotka hetkellisesti alensivat kysyntää ja hidastivat tavaravirtoja. Muun muassa Yhdysvaltain yksityisen kulutuksen painoarvon ja globaalien arvoketjujen vuoksi tilapäisten tekijöiden vaikutukset tuntuivat myös monissa muissa talouksissa. Yhdysvaltain kasvu säilyy totuttua hitaampana. Kiinan poikkeuksellisen pitkään vahvana pysynyt talouskasvu tulee hidastumaan. Teollisuuden, rakentamisen ja viennin kasvu ovat jo hidastuneet merkittävästi. Talous on siirtymässä vienti- ja investointivetoisesta kotimaiseen kulutukseen ja palveluihin tukeutuvaan malliin. Jos maan politiikka onnistuu, kasvu hidastuu hallitusti, aluksi noin kuuteen prosenttiin. Kiinan kasvun hidastuminen ja rakennemuutos heijastuvat myös moniin muihin talouksiin ja erityisesti raaka-aineiden tuottajiin. Brasilian ja monen muun kehittyvän talouden kasvu on ennustejaksolla vähäisempää, kuin mihin viime vuosina totuttiin. Venäjä pysyy taantumassa (Valtiovarainministeriön syksyn 2015 suhdannekatsaus.) Etenkin teollisuusmaissa yksityiset investoinnit ovat edelleen merkittävästi alemmalla tasolla kuin ennen kriisiä, ja euroalueella ne ovat jatkaneet supistumistaan. Investointien kasvu pysyy vaimeana ennustejaksolla. Niiden jarruna on vähäinen nykyinen ja etenkin odotettu kysyntä, epävarmuus ja korkeasta velkaantuneisuudesta koitunut taseiden sopeutus. Kriisin runtelemissa maissa myös rahoituksen hinta ja saatavuus edelleen rajoittavat investointeja (Valtiovarainministeriön syksyn 2015 suhdannekatsaus.) Euroalueella kasvun haurauden taustalla on toipuminen velkakriisin vaikutuksista, eikä kasvu pääse kunnolla vauhtiin edes epätavallisen rahapolitiikan avulla. Kasvua hidastaa useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky, joka vaimentaa tarjonnan mahdollisuuksia. Euroopassa merkittäviä valopilkkuja ovat mm. Iso-Britannia ja Espanja, joissa vahva kasvu on käynnistynyt julkisen sektorin mittavasta sopeutuksesta huolimatta. Kasvun palautumiseen vaikuttavat osaltaan aiemmin tehdyt rakenneuudistukset (Valtiovarainministeriön syksyn 2015 suhdannekatsaus.) Euroopassa kulutuksen kasvun kiihtymistä estää korkeana pysyttelevä työttömyys. Kulutuksen kasvu on tosin vaimeaa myös Saksassa, jossa työllisyys on ennätyksellisen hyvää. Saksan vaihtotaseen ylijäämä pysyy korkeana ja jopa kasvaa, mikä osaltaan kertoo vähäisestä kotimaisesta kysynnästä. Euroopassa julkisen velan korkea taso rajoittaa pitkään hallitusten mahdollisuuksia reagoida mahdollisiin tuleviin shokkeihin (Valtiovarainministeriön syksyn 2015 suhdannekatsaus.) Kansantalouden kehitys Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,2 %. Ennusteessa oletetaan hyvin maltillista suhdanteiden paranemista vuoden 2015 viimeisellä vuosipuoliskolla. Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 0,9 % ja vastaavasti tuonti laskee vain 0,2 %. Nettoviennin kontribuutio on siis positiivinen. Kysyntäeristä yksityinen kulutus on ainoa, joka tänä vuonna lisääntyy prosentin. Yksityiset investoinnit alenevat neljättä vuotta peräkkäin ja kuluvana vuonna ne supistuvat 2 %. Työllisten määrä arvioidaan 0,7 % edellisvuotta alemmaksi ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Ansiotaso nousee ennusteperiodin aikana hitaasti. Kuluvana vuonna ansiotasoindeksi nousee 1,1 % ja seuraavina kahtena vuo- 4

5 tena ansiotason ennustetaan nousevan 1,2 % (Valtiovarainministeriön syksyn 2015 suhdannekatsaus.) Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on investointien suotuisa kehitys. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun kääntyy negatiiviseksi. Huolimatta viennin asteittaisesta noususta tuonti lisääntyy vientiä enemmän johtuen kotimaisen kysynnän virkoamisesta. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu hieman kuluvasta vuodesta johtuen vaatimattomasta reaalitulojen kehityksestä. Työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 %. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisena ollen noin prosentin (Valtiovarainministeriön syksyn 2015 suhdannekatsaus.) Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä on talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää edelleen negatiiviseksi. Ennustehorisontin aikana Suomen talous kasvaa hiukan potentiaalista tuotantoa nopeammin, joten negatiivinen tuotantokuilu supistuu. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Julkinen velka ylittää tänä vuonna 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina joskin velkasuhteen kasvu hidastuu (Valtiovarainministeriön syksyn 2015 suhdannekatsaus.) Julkisen talouden näkymät Taloutemme on kärsinyt poikkeuksellisen pitkästä taantumasta. Bruttokansantuote on supistunut kolmena vuonna peräkkäin ja myös kuluvana vuonna talouskasvu on jäämässä hyvin hitaaksi. Talouden ongelmat alkoivat heikosta kansainvälisestä suhdanteesta, mutta rakenteelliset ongelmat ovat pitkittäneet taantumaa (Kuntatalousohjelma , syksy 2015.) Viennin supistumisen taustalla on heikentynyt kustannuskilpailukyky sekä teollisuuden rakennemuutos, jonka myötä esimerkiksi elektroniikkateollisuuden tuotanto on vähentynyt. Teollisuuden rakennemuutos on myös pahentanut työmarkkinoiden alueellisia ja ammatillisia yhteensopivuusongelmia. Viennin arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna vaimeasti ja investoinnit supistuvat edelleen. Työmarkkinatilanne heikkenee, ja erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömien ja rakennetyöttömien määrän kasvu. Yksityinen kulutus on kuitenkin kasvanut selvästi alkuvuonna. Yksityisen kulutuksen kasvua tukee muun muassa hintatason aleneminen (Kuntatalousohjelma , syksy 2015.) Pitkittynyt taantuma on heikentänyt voimakkaasti julkisen talouden tilaa. Julkiset suhdanneluonteiset, erityisesti työttömyyden kasvusta ja pitkittymisestä aiheutuneet menot ovat kasvaneet nopeasti, samalla kun väestön ikärakenteen muutos on lisännyt ikäsidonnaisten terveydenhuolto- ja eläkemenojen kasvua. Tämä on johtanut julkisen talouden velkasuhteen nopeaan kasvuun. Hallitusohjelman sisältämät mittavat sopeutustoimet vahvistavat julkista taloutta ohjelmakaudella. Suorien menoleikkausten lisäksi julkisen velan kasvun hillitseminen pitkällä aikavälillä edellyttää rakenteellisten uudistusten, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen toteuttamista (Kuntatalousohjelma , syksy 2015.) Kunnallistalouden tila ja kehitysnäkymät Kuntatalous pysyy vuosina kireänä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketusta tuloksesta arvioidaan muodostuvan lähivuosina hieman alijäämäinen. Painelaskelman mukaan alijäämä syvenee tarkastelujakson lopulla. Investointeja pitää edelleen korkealla tasolla muun muassa korjausvelka, sairaalainvestoinnit sekä kasvukeskusten suuret investointihankkeet. Toiminnan ja investointien rahavirta pysyy selvästi alijäämäisenä. Kehitysarviossa huomioidut kuntataloutta vahvistavat sopeutustoimet hidastavat lainakannan kasvua, mutta eivät riita kattamaan väestön ikärakenteen muutoksesta aiheutuvaa ikäsidon- 5

6 naisten menojen kasvua. Kuntatalouden lainakanta kasvaa noin 25 mrd. euroon vuoteen 2019 mennessä (Kuntatalousohjelma , syksy 2015.) Hallitus on syksyn 2015 julkisen talouden suunnitelmassa asettanut julkisen talouden suunnitelmaa koskevan asetuksen mukaisesti myös kuntataloudelle tasapainotavoitteen. Tavoitteen mukaan kuntatalouden alijäämä saa olla korkeintaan 1/5 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2019 (Kuntatalousohjelma , syksy 2015.) Kuluvana vuonna toimintamenoja ja -tuloja alentaa viime vuonna yhtiöitettyjen liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen poistuminen kuntatalousohjelman tarkastelun piiristä. Tämä on laskelmassa oletettu alentavan toimintamenoja yhteensä noin 750 milj. euroa ja toimintatuloja yhteensä 1,2 mrd. euroa. Myös kuntien omat sopeutustoimet hidastavat palkkausmenojen ja ostojen kasvua. Avustusmenoja kasvattaa kuntien aiempaa korkeampi työmarkkinatuen rahoitusosuus sekä pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu (Kuntatalousohjelma , syksy 2015.) Hallitusohjelman mukaiset kuntatalouden tehtävien muutokset alentavat toimintamenojen kasvua etenkin vuosina Hallitusohjelman mukaiset asiakasmaksujen korotukset lisäävät puolestaan toimintatuloja. Vuonna 2017 sekä toimintamenoja että -tuloja alentaa perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle. Perustoimeentulotuen menot poistuvat kuntien avustuksista ja toimintatulot alenevat perustoimeentulotukeen aiemmin kohdistuvan valtionavun verran (Kuntatalousohjelma , syksy 2015.) Kuntien verotulojen arvioidaan olevan ensi vuonna yhteensä 21,67 mrd. euroa ja kasvavan kehyskaudella 23,73 mrd. euroon. Vuosina verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin noin 2,1 prosenttia vuodessa. Suuri paine tuloveroprosentin nostoon kehyskaudella on asukkaan kuntakokoryhmissä. Myös alle asukkaan kuntakokoryhmässä paine veroprosentin nostoon nousee huomattavasti kehyskaudella (Kuntatalousohjelma , syksy 2015.) 1.2. Väestön rakenne ja kehitysnäkymät Kunnan asukasluku kasvoi kiihtyvällä vauhdilla vuoteen 2009 saakka. Vuodet 2010 ja 2011 olivat niukan kasvun aikaa. Vuoden 2012 aikana kunnan väestökehitys kääntyi hienoiseen laskuun, joka jatkui vuoteen 2013 asti. Väestömäärä lähti nousuun vuoden 2014 aikana ja nousun odotetaan Kuntaliiton ennusteen mukaan jatkuvan lievästi vuoteen 2019 saakka. Hämeen liiton viimeisimmän tiedon mukaan Janakkalan asukasluku on tilanteessa asukasta eli kuluvana vuonna asukkaita on tullut kuntaan lisää 19 henkilöä * Väkiluku Muutos, hlö Muutos% 0,4-0,2-0,5 0,0 0,5 0,5 0,5 0,5 *Kh ,5 6

7 1.3. Työllisyys Hämeen ELY-keskuksen elokuun työllisyyskatsauksen mukaan Kanta-Hämeen maakunnan työttömyysaste oli elokuun lopussa 11,5 %, mikä on 0,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2014 elokuussa. Kunnittain tarkasteltuna työttömien osuus työvoimasta nousi edellisestä vuodesta Kanta-Hämeen kaikissa kunnissa paitsi Lopella. Maakunnan matalimmat työttömien osuudet olivat Hausjärvellä (7,9 %), Lopella (7,9 %), ja Hattulassa (8,8 %). Korkein työttömien osuus oli Forssassa (15,2 %). Koko maassa työttömyysaste oli elokuun lopussa 13,2 %, kun se vuotta aiemmin oli 12,2 %. Janakkalan työttömyysaste elokuun 2015 lopussa oli 10,7 %, joka on 1,6 % korkeampi kuin vuoden 2014 elokuussa. Työttömyys on elokuun lopun tilanteen mukaan lähtenyt laskuun, mutta taso on silti huomattavasti korkeampi edellisvuosiin verrattuna. 7

8 Yli vuoden työttömänä olleita oli elokuun lopussa Kanta-Hämeessä Heidän määrä kasvoi 14 % edellisvuoteen nähden. Kunnittain katsottuna yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vuodentakaisesta kaikissa muissa Kanta-Hämeen kunnissa paitsi Hattulassa, Forssassa, Humppilassa ja Hausjärvellä. Janakkalassa yli vuoden työttömänä olleiden lukumäärä kasvoi vuodentakaisesta 21 %. Elokuussa alle 25-vuotiaiden työttömien osuus alle 25-vuotiaiden työvoimasta oli Kanta- Hämeessä 17,1 %, mikä on 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime vuonna. Kunnittain tarkasteltuna nuorten työttömien osuus nousi edellisestä vuodesta kaikissa Kanta-Hämeen 8

9 kunnissa paitsi Hattulassa, Hausjärvellä ja Lopella. Matalimmat nuorten työttömien osuudet nuorten työvoimasta olivat Hattulassa (10,1 %), Tammelassa (11,0 %) ja Lopella (12,8 %). Korkeimmat prosenttiosuudet olivat Janakkalassa (20,5 %), Forssassa (17,3 %) ja Humppilassa (18,5 %). Työllisyyden hoitoon on kiinnitetty kunnan päätöksentekoelimissä erityisesti huomiota. Kunnanhallitus on perustanut kokouksessaan työllisyystoimikunnan, jonka tehtävänä on mm. määritellä työllistämistoimenpiteiden hallittu kokonaisuus. Kunnanhallitus on myös päättänyt kokouksessaan vakinaistaa työllisyystoimikunnan toiminnan. Työllisyystoimikunnan aloitteesta kuntaan esitettiin myös työllistämiskoordinaattorin virkaa. Valtuusto hyväksyi viran kokouksessaan määräaikaisena vuoden 2015 loppuun asti. Työllisyyskoordinaattorin tehtävänä on muodostaa kunnan eri työllistämistoimenpiteistä mahdollisimman tehokas kokonaisuuden. Työllisyyskoordinaattorin viran vakinaistamista vuoden 2016 alusta esitetään valtuustolle

10 2. KUNTASTRATEGIA 2.1. Voimassa oleva strategia Kuntalaki edellyttää kunnan toiminnalta tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Valtuuston ja kunnan muiden toimielinten on talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksyttävä toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet. Valtuusto hyväksyi kuntastrategian Vuoden 2014 talousarvion laadinnassa on käytetty em. hyväksyttyä kuntastrategiaan tulosalueiden strategisten tavoitteiden perustana. Tulosalueittaisissa strategisissa tavoitteissa on esitetty vain ne kriittiset menestystekijät, joihin lautakunta on asettanut tavoitteen. Tavoitteiden asettamista on pyritty entisestään tiivistämään. Vuonna 2013 painopiste on ollut koko kunnan tasolla tehtävässä talouden tasapainottamistyössä. Tasapainottamistyön seurauksena on syntynyt lukuisia asioita ja toiminnan uudelleen painottamisen tarpeita kunnan talouden realiteetit huomioiden kunnassa Janakkalan visio 2020 Janakkalan visio on yhteinen ohjenuora kaikkeen kunnan toimintaan. Kaikki strategiset tavoitteet ja linjaukset on ohjeistettu valmistelemaan visiosta johdetusti. Vuonna 2020 Janakkala on metropolialueen paras asuinkunta. Olemme taloudellisesti vahva ja teemme rohkeasti omat valintamme. Osaamistamme, vastuullisuuttamme ja yhteistyökykyämme arvostetaan. Yritykset ja yhdistykset kuuluvat yhteisöömme ja edistävät kanssamme kuntalaisten hyvinvointia. Meidät tunnetaan laatuasumisen ja terveysliikunnan edelläkävijänä. Kuntastrategiaa toteutetaan jokapäiväisessä arjen toiminnassa sekä määritellyissä kehittämishankkeissa. 10

11 Päämäärät ja niiden kriittiset menestystekijät näkökulmittain Vaikuttavuus ja palvelukyky Päämäärä Kuntalaiset ja elinkeinoelämä voivat hyvin ja osallistuvat aktiivisesti arjen sujuvuuden parantamiseen. Kriittiset menestystekijät Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut Monipuolinen ja houkutteleva asuminen Osallistumista edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto Helppo ja kattava sähköinen asiointi Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Prosessit ja rakenteet Päämäärä Tuottavuus perustuu ennaltaehkäisyyn ja monimuotoiseen palvelutuotantoon. Prosessit on laadittu palvelun käyttäjän näkökulmasta. Kriittiset menestystekijät Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa Ennaltaehkäisevä toiminta Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne Kunnan sijainnin hyödyntäminen osana metropolivyöhykettä Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista Talous ja resurssit Päämäärä Taloudellinen vakaus mahdollistaa investoinnit ja kehittämisen. Kriittiset menestystekijät Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Aktiivinen työllisyyden hoito Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö Henkilöstö ja uudistuminen Päämäärä Kehittyminen perustuu johdon ja henkilöstön väliseen avoimeen, hallintorajat ylittävään vuorovaikutukseen. Henkilöstö tietää mitä heiltä odotetaan. Kriittiset menestystekijät Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu Helppokäyttöinen, kattava ja luotettava mittaristo Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen Strategian mukainen osaamisen kehittäminen Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen Turvallinen ja arvostava työilmapiiri 11

12 2.2. Kuntastrategian päivitys keväällä 2016 Tarkastuslautakunta on vuoden 2014 arviointikertomuksessaan esittänyt, että vuonna 2010 hyväksytty Janakkala 2020 strategia pitäisi päivittää huomioiden yleisen taloudellisen kehityksen ja yhteiskunnallisten muutosten aiheuttamat vaikutukset. Tarkastuslautakunnan mielestä yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset ovat vuodesta alkaen olleet niin merkittäviä, että strategiatyön aloittamista jo tällä valtuustokaudella tulisi harkita. Syksyn 2015 aikana kokeiltiin uutta tapaa tehdä talousarvio ja suunnitelma, jossa luottamushenkilöt pääsivät vaikuttamaan lautakuntien käsiteltäväksi tuleviin asioihin jo aikaisessa vaiheessa. Tulevien vuosien suunnittelussa lähdettiin liikkeelle nykytilan ja vision kuvaamisesta, jonka jälkeen asetettiin neljä pitkän aikavälin strategista tavoitetta vuoteen 2025 saakka. Näistä tavoitteista johdettiin kymmenen valtuustokauden tavoitetta vuosille Tavoitteista nostettiin myös viisi kärkihanketta, jotka on mahdollista toteuttaa valtuustokauden aikana. Valtuuston talousarvioseminaareja oli yhteensä kolme ja kunnanhallituksen kanssa kokoonnuttiin kerran ennen valtuustoseminaareja. Talousarvioseminaareissa tulleiden linjausten perusteella lautakunnat tekivät talousarvioesityksensä hallitukselle, jotka käytiin lävitse valtuustoseminaarissa lautakuntakierroksen jälkeen. Ehdotus uudeksi visioksi on muotoiltu seminaarin pohjalta seuraavasti: Janakkala on Suomen kasvukäytävän vetovoimaisin kotikunta. Mitä se tarkoittaa? Janakkala on kasvukunta Janakkalan houkuttelee uusia asukkaita ja yrityksiä. Asumiseen on tarjolla monipuolisesti eri elämäntilanteisiin sopivia vaihtoehtoja. Janakkala on elinvoimainen Tervakoski, Turenki ja kylät ovat eläviä ja viihtyisiä. Kunta, yritykset ja yhdistykset tarjoavat yhteistyössä palveluita, harrastuksia ja tapahtumia mielekkään elämän eväiksi. Yrityksillä on hyvät edellytykset toimia Suomen kasvukäytävän logistisessa keskipisteessä. Janakkala on innovatiivinen Janakkalassa on kaikkialla toimivat tietoliikenneyhteydet, joihin yritykset ja kuntalaiset voivat tukeutua. Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään laajasti eri toiminnoissa. Kaavoituspolitiikka mahdollistaa uusien, innovatiivisten energiaratkaisujen käytön. Voimassaoleva strategia on tarkoitus tarkentaa ja päivittää saaduilla linjauksilla kevään 2016 aikana. 12

13 JANAKKALAN KUNNAN TALOUSARVIOPROSESSI Tilannekuva (SWOT) VISIO Janakkala on Suomen kasvukäytävän vetovoimaisin kotikunta Talouden strategiset tavoitteet (yhteenveto) Janakkalassa talous on kestävällä pohjalla ja kunnan kokonaisetu on kaiken toiminnan perusta Monipuolisesti erilaisia tapoja asua sekä asumista tukevia palveluja (kaavoitus, vuokraja, kerrostalo jne., päiväkodit, koulut, ulkoilu) Elinkeinot ja elinvoimapolitiikka (ml. kasvukäytävä, palvelusetelin käyttöönotto seudullisesti; Hml ja Riihimäki) Modernit ja viihtyisät taajamakeskustat (keskustojen kaavoitus) Sähköiset palvelut (Digitalisaatio) Riittävästi pieniä/ laadukkaita asuntoja Tehokkaat työllistämistoimen -piteet Vetovoimainen kaavoitus Monipuoliset oppimisympäristöt ja oppimisen digitalisointi Energiatalouteen panostaminen Sairaalapaikkojen vähentäminen Tehokas kouluverkko Sähköisten palvelujen käyttöönotto Resurssitehokas tilankäyttö Mahdollisuus ekologiseen rakentamiseen asunto- ja yritysalueilla Kaavojen ja määräysten väljentäminen Yksityisten alueiden kaavoitus Turengin keskustan kaavoitus Perhetalo Talousarvio- ja suunnitelma

14 3. VUODEN 2016 TALOUSARVION LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖ- KOHDISTA 3.1. Janakkalan kunnan taloudellinen lähtötilanne ja kehitysnäkymät Janakkalan kunnan taloudellinen tilanne on voimassa olevan taloussuunnitelman mukaan alijäämäinen. Taseeseen kertyy alijäämää -1,5 milj. (ml. Janakkalan Vesi) suunnitelmavuoden 2018 loppuun mennessä ellei kehityssuunta muutu matkan varrella. Tuleva talousarviovuosi 2016 sekä suunnitelmavuodet ovat näin ollen erittäin tärkeitä kunnan taloudellisen kehityssuunnan kääntämiseksi. Kaikkien tulevien päätösten tulee tähdätä kestävään kuntatalouteen. Kestävä kuntatalous on pohja hyville ja kattaville kunnan tarjoamille palveluille Talousarvion laatimisen lähtökohdat sekä laatimisprosessi Vuoden 2016 talousarvion ja suunnitelmakauden laadinta on perustunut voimaan tulleen kuntalain kunnan taloutta koskeviin määräyksiin. Kuntalain 110 määrätään seuraavasti kunnan talousarviosta ja suunnitelmasta: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Edellä 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Kunnan talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma toteuttaa kuntastrategiaa. Kuntastrategian osalta elämme välivaihetta, sillä uutta kuntastrategiaa on aloitettu valmistelemaan syksyllä Tämän talousarvion laadinnassa on hyödynnetty sekä vanhaa, vielä voimassa olevaa, vuonna 2010 hyväksyttyä strategiaa sekä uuden strategian valmistelun yhteydessä esiin nousseita ja yhteisesti laadittuja kuntatasoisia tavoitteita. Talousarvion laadintaan on siis erittäin vahvasti vaikuttanut syksyn aikana pidettyjen valtuustoseminaarien anti. Talouden suunnittelun osalta prosessi alkoi jo tammikuussa 2015, kun voimassa olevan talouden tasapainottamisohjelman päivitykseen ryhdyttiin. Prosessi oli perusteellinen ja vei 14

15 koko kevään. Talouden tasapainottamisohjelman päivitys hyväksyttiin valtuustossa ja ohjelma huomioitiin kokonaisuudessaan talousarvion 2016 laadintaohjeiden kehyslaskelmassa. Kunnanhallitus hyväksyi talousarvion laadintaohjeet kokouksessaan ( 156). Laadintaohjeiden tarkemmat laskelmat keskittyivät talousarviovuoteen Myös suunnitelmavuosille annettiin kehys, mutta sitä voitiin pitää siinä tilanteessa vain suuntaa antavana, sillä kuntatalouden ennakointi kesän korvalla 2015 oli erittäin hankalaa. Maan hallitus oli juuri vaihtunut, sote-uudistuksen toteuttaminen oli epävarmaa ja rankoista säästötoimista keskusteltiin. Laadintaohjeiden mukaisesti lautakunnat ryhtyivät valmistelemaan esityksiään. Tiukasta aikataulusta huolimatta myös lautakunnille vietävissä esityksissä pystyttiin huomioimaan syyskauden valtuustoseminaarien poliittiset linjaukset. Lautakuntien talousarviokäsittelyt olivat pidettynä syyskuun loppuun mennessä. Lautakuntien esitykset kunnanhallitukselle noudattelivat erittäin hyvin kunnanhallituksen antamaa kehystä, sillä toimintakate ylittyi kokonaisuutena ainoastaan n Kunnanjohtaja antoi kunnanhallitukselle esityksensä vuoden 2016 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi Kunnanhallitus käsitteli kunnanjohtajan esitystä talousarviokokouksessaan ja Valtuusto hyväksyi talousarvion kokouksessaan TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Uuden kuntalain 110, kunnan talousarviosta ja suunnitelmasta, on esitetty edellä olevassa kappaleessa Uuden kuntalain mukaan kunnan taloussuunnittelussa toiminnalla ja taloudella on kiinteä yhteys. Talousarviossa ja suunnitelmassa osoitetaan riittävät voimavarat asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi sekä se, miten toiminta ja investoinnit rahoitetaan. Suunnitelmien on oltava realistisia kunnan talouden tasapaino on suunnittelukaudella voitava säilyttää tai saavuttaa. (Harjula-Prättälä, Kuntalaki, tausta ja tulkinnat, 2015, s.731) Lisäksi uudessa kuntalaissa korostetaan koko kuntakonsernin huomioonottamista kuntastrategiassa sekä talousarviossa ja suunnitelmassa. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään sekä kunnalle että kuntakonsernille toiminnan ja talouden tavoitteet, siten että talousarvio ja suunnitelma toteuttavat kuntastrategiaa ja turvaavat edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen siten, että kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet otetaan huomioon. (Harjula-Prättälä, Kuntalaki, tausta ja tulkinnat, 2015, s.731) Talousarviossa valtuusto hyväksyy talousarviovuoden sitovat toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvio on oikeudellisesti sitova, mutta taloussuunnitelma on vain ohjeellinen muilta kuin alijäämän kattamiseksi esitettyjen toimenpiteiden osalta. (Harjula-Prättälä, Kuntalaki, tausta ja tulkinnat, 2015, s.731) Tämän talousarvion laadinnassa on otettu huomioon Kuntaliiton antamat laadintaohjeet ja suositukset Talousarvion tehtävät, rakenne ja periaatteet Talousarvio osana taloussuunnitelmaa on toisaalta valtuuston keskeinen kunnan toiminnan ohjausväline, toisaalta kunnan kokonaistalouden suunnitelma. Talousarvion kiinteä yhteys taloussuunnitelmaan todetaan suoraan laissa. (Harjula-Prättälä, Kuntalaki, tausta ja tulkinnat, 2015, s.733) 15

16 Kuntalain mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielin- ja tehtäväkohtaisesti toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin kuluihin sekä poistoihin ja arvonalennuksiin. Investointiosa osoittaa investointimenot ja tuloarviot. Rahoituslaskelmassa osoitetaan, miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä miten rahoitustarve katetaan. (Harjula-Prättälä, Kuntalaki, tausta ja tulkinnat, 2015, s.735) Laissa säädetyn talousarvion muodollisen rakenteen lisäksi talousarvion rakennetta ja sisältöä määrittelevät talousarvioperiaatteet. Näillä periaatteilla, jotka alun perin on muodostettu valtion budjettitalouden piirissä, on myös oikeudellista merkitystä, koska ne suuntaavat kunnan talousarviota koskevien usein varsin väljien normien tulkintaa. (Harjula-Prättälä, Kuntalaki, tausta ja tulkinnat, 2015, s.735) Periaatteina, joilla on oikeudellistakin merkitystä, mainitaan seuraavat: - täydellisyysperiaate ja siihen liittyvä bruttoperiaate - tasapainoperiaate - vuotuisperiaate - kehysbudjetointiperiaate - yhtenäisyysperiaate Täydellisyysperiaatteen mukaan talousarvioon on otettava kunnan rahankäyttö ja rahan lähteet kokonaisuudessaan. Tiedossa olevia menoja tai tuloja ei voi jättää talousarviosta pois. Bruttoperiaate tarkoittaa, että menot ja tulot budjetoidaan erikseen määrärahoina ja tuloarvioina. Tasapainoperiaate tarkoittaa sitä, että talousarviossa osoitetaan miten rahoitustarve katetaan. Kuntalaki velvoittaa huolehtimaan tulorahoituksen riittävyydestä ja maksuvalmiuden säilyttämisestä. Suunnitelman toiminnan ja hankkeiden on oltava realistisia suhteessa käytettäviin varoihin. Taloussuunnitelmassa on esitettävä toimenpiteet edellisiltä tilikausilta kertyneen tai kuluvalta tilikaudelta kertyvän alijäämän kattamiseksi. Alijäämän kattamisvelvollisuus tarkoittaa, että suunnitelmakaudella tasapaino on saavutettava. Talouden tasapainoperiaate sisältää myös sen, etteivät kunnan sitoumukset ja niihin liittyvät riskit saa ylittää kunnan voimavaroja. Vuotuisperiaate ilmenee kuntalain pykälän 1 momentista: valtuuston on hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi vuodeksi talousarvio. Kehysbudjetointiperiaatteen mukaan valtuustolla on laaja harkintavalta päättää talousarvion määrärahakokonaisuuksista. Pääsääntöisesti määräraha asetetaan tehtäväkohtaisena siten, että toiminnan tavoitteet ja niiden saavuttamiseen varatut varat ovat yhdistettävissä talousarviossa. Yhtenäisyysperiaatteen mukaan valtuusto päättää talousarviosta ja suunnitelmasta niin, että ne ovat yhtenä kokonaisuutena samassa käsittelyssä Kunnan talouden tasapainovaatimus Uudessa kuntalaissa alijäämän kattamisvelvollisuutta on tiukennettu. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Alijäämän kattamisvelvollisuus on kytketty tilinpäätöksen osoittamaan kertyneeseen alijäämään, ja se on katettava viimeistään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. (Harjula-Prättälä, Kuntalaki, tausta ja tulkinnat, 2015, s.739) 16

17 Taloussuunnitelmassa on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona on katettava. Taloussuunnitelma on laadittava vähintään neljäksi vuodeksi, alijäämän kattamiskaudeksi, sen tilinpäätöksen jälkeen kun alijäämää on kertynyt. Yksilöityjen toimenpiteiden hyväksymättä jättäminen on lainvastaisena kumottavissa. (Harjula-Prättälä, Kuntalaki, tausta ja tulkinnat, 2015, s.733) Talousarvion sitovuus, seuranta ja muutokset Talousarvion sitovuudesta on laissa nimenomaan säädetty. Kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Sitovuuden tarkoitus on ennen kaikkea kunnallispoliittinen ja oikeudellinen. Sillä turvataan valtuuston valta ohjata kunnan taloutta sekä asettaa tavoitteita ja rajoja alempien toimielinten ja henkilöstön toiminnalle. (Harjula-Prättälä, Kuntalaki, tausta ja tulkinnat, 2015, s.741) Toimielin on sidottu talousarviossa hyväksyttyihin toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava. Lähtökohtana voidaan pitää, että nämä tavoitteet sitovat toimielimiä samalla tavoin kuin määrärahan käyttötarkoituksen on perinteisesti katsottu niitä sitovan. Sitovina hyväksyttyjen toiminnallisten tavoitteiden lisäksi ohjeellisia tavoitteita voi sisältyä talousarvion perusteluihin. Jos talouden perusteissa tapahtuu sellaisia muutoksia, ettei tavoitteita voida saavuttaa, valtuuston on hyväksyttävä tavoitteita koskevat muutokset. (Harjula-Prättälä, Kuntalaki, tausta ja tulkinnat, 2015, s.741) Toimielin on sidottu valtuuston asettamiin tavoitteisiin; jos tavoitetta ei voida valtuuston myöntämillä määrärahoilla saavuttaa, tavoitteita on muutettava tai määrärahoja lisättävä. Toimielin ei saa ylittää talousarviossa sille osoitettua määrärahaa. Kuntalaissa ei ole erityisiä säännöksiä lisätalousarviosta. Jos talousarviossa toimielimelle osoitettu määräraha osoittautuu riittämättömäksi, talousarviota on muutettava. (Harjula-Prättälä, Kuntalaki, tausta ja tulkinnat, 2015, s.742) Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. (Harjula-Prättälä, Kuntalaki, tausta ja tulkinnat, 2015, s.746) Talousarvion seurannasta päätetään tarkemmin kunnanhallituksen antamissa talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa Tulo- ja menoperusteet Toimintatuotot Toimintatuotot ovat talousarviossa n. 29,4 milj.. Toimintatuotot ovat kasvaneet n (2,7 %) verrattuna vuoden 2015 alkuperäiseen talousarvioon. Toimintatuotot jakaantuvat seuraaviin eriin: myyntituotot n. 13,6 milj., maksutuotot 5,5 milj., tuet ja avustukset n. 2 milj. ja muut toimintatuotot n. 8,4 milj.. Merkittävin muutos vuoden 2015 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna on tiliryhmässä tuet ja avustukset, jossa kasvua on n eli n. 42,7 %. Toimialojen arvioimat, sekä talousarvio- että taloussuunnitelmavuosina saatavat, käyttötalouden mahdolliset valtionavustukset ja tuet on huomioitu toimialojen käyttötalouden tuloarvioissa. 17

18 Verotulot Kunnan verotulot muodostuvat kunnallisverosta, kiinteistöverosta sekä osuudesta yhteisöveron tuottoon. Valtuuston on kuntalain 111 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosentista sekä muiden verojen perusteista. Tässä vuoden 2016 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa kunnallisveron, kiinteistöveron sekä yhteisöveron tuoton ennuste perustuu päivitettyyn kuntakohtaiseen veroennustekehikkoon. Em. kehikkoa on väestönkasvun osalta päivitetty siten, että kunnan väestönkasvun oletetaan olevan + 0,5 % (85 henkilöä) vuosittain. Kiinteistöverojen osalta on huomioitu lisäksi kuntakohtaista nousua. Kunnallisveron osalta veroennustekehikon perustana toimivat Verohallinnon julkaisemat tilastot. Päivitetyssä kehikossa on otettu huomioon muun muassa verontilitysten kehitys syyskuulle 2015 asti ja Verohallinnon ennakkotiedot (per ) verovuoden 2014 verotuksesta ja siihen liittyvästä marraskuun maksuunpanotilityksestä. Kuntaliiton arvioita verotulojen kehityksestä laadittaessa olemme huomioineet uusimmat tiedot palkkasumman aiempia ennusteita huonommasta kehityksestä, työttömyyden kasvusta sekä valtiovarainministeriön arvioita vuosien tulokehityksestä ja yhteisöverokertymästä. Veroperustemuutokset vuodelle 2016 on huomioitu hallitusten esitysten mukaisina. Tulopohjassa tapahtuneiden muutosten lisäksi myös palkansaajan pakollisissa maksuissa on tapahtumassa muutoksia, jotka vaikuttavat maksuunpantavan veron määrään vähentävästi. Työttömyysvakuutusmaksu on nousemassa 0,65 %:sta 1,15 %:in vuonna 2016 ja työeläkemaksut ovat nousemassa vuonna 2017 aiemmin oletettua enemmän. Suurin yksittäinen vaikutus kuntien verotuloihin on esitetyllä työtulovähennyksen korottamisella, joka vähentää kuntien verotuloja noin 218 miljoonalla eurolla. Muita esitettyjä muutoksia, jotka vähentävät kuntien verotuloja vuonna 2016, ovat budjettiesityksen perusteella muun muassa ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistus ja yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten vähennyskelpoisuus. Inflaatiotarkistus toteutetaan korottamalla perusvähennystä, työtulovähennystä ja tuloveroasteikon rajoja niin, että kunnallisverontuotto vähenee 49 miljoonalla eurolla. Kuntien verotuloja taas lisää asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen, joka perustuu osittain edellisen hallituksen ja osittain Sipilän hallituksen päätöksiin. Budjettiesityksen mukaan muutokset vähentävät kunnallisverotuloja nettomääräisesti noin 262 miljoonalla eurolla, kun otetaan huomioon kaikki vuonna 2016 voimaan tulevat muutokset. Menetykset on esitetty kompensoitavaksi kuntakohtaisesti valtionosuuksien lisänä. Vuoden 2017 osalta kehikoissa on oletettu, että hallitusohjelman veropoliittista linjaa noudatetaan ja esimerkiksi yrittäjävähennys otetaan käyttöön. Yhteisöveroon on tulossa ainoastaan yksi, mutta sitä merkittävämpi muutos kuntien osalta. Aiempien päätösten seurauksena kuntien jako-osuuden määräaikainen korotus päättyy vuoden 2015 lopussa ja kuntien yhteisövero-osuus jää sen johdosta noin 260 miljoonaa alhaisemmaksi. Kuntaryhmän jako-osuus vuodelle 2016 on 30,92 %. Kiinteistöveron osalta on vuoteen 2015 asti tukeuduttu Verohallinnon kiinteistöverotilastoihin. Nyt lokakuun kehikossa on tuoreet kuntakohtaiset kiinteistöjen verotusarvot verovuodelle Hallituksen esityksessä (HE 26/2015) on vuodelle 2016 esitetty kolmea muutosta veroprosenttien vaihteluvälien ylärajojen osalta sekä vuodelle 2017 yleisen ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälien muuttamista. Maan hallituksen esitys on nähtävissä kohdassa kiinteistövero Lain lopullinen vahvistaminen tapahtuu vasta marraskuun puolella. Vuoden 2016 talousarvion sekä suunnitelmavuosien verotuloarvio perustuu kappaleessa 1.2. mainittuun väestönkehitykseen. 18

19 Kunnan tulovero Kunnallisverosta säädetään tuloverolaissa (1535/1992). Lain 130 :n mukaan luonnollisen henkilön ja kuolinpesän on suoritettava kunnallisverotuksen verotettavasta tulostaan tuloveroa kunnalle 111 :ssä vahvistetun tuloveroprosentin mukaan. Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä tuloveroprosentin suuruus. Tuloveroprosentti ilmoitetaan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Vuonna 2015 kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,84 %. Se on 0,10 prosenttiyksikköä enemmän kun vuoden 2014 keskimääräinen tuloveroprosentin taso kunnissa. Janakkalan talousarviovuoden 2016 kunnallisvero on laskettu kunnallisveroprosentilla 20,50 %. Vuodelle 2017 on taloussuunnitelman mukaisesti laskettu 0,5 prosenttiyksikön veronkorotus. Tällöin kunnallisveroprosentti on 21,00 %. Suunnitelmavuosien kunnallisvero on siis laskettu kunnallisveroprosentilla 21,00 % Osuus yhteisöveron tuotosta Yhteisöt maksavat tuloistaan suhteellista veroa, yhteisöveroa, joka jaetaan valtiolle, kunnille ja seurakunnille. Yhteisöveron jako-osuuden sekä yhteisöveroprosentin määräytymisperusteineen määrää valtio. Janakkalan suhteellinen osuus kuntien yhteisöveron tuotosta on säilynyt melko vakaana. Vuoden 2016 talousarviossa yhteisöverotuoton kehitys perustuu päivitettyyn kuntakohtaiseen veroennustekehikkoon. Veroennustekehikossa on Janakkalan kunnan yhteisöverotuoton oletettu kehittyvän valtiovarainministeriön arviota hieman paremmin (Kuntatalousohjelma ). Yhteisövero Arvio TA 2016, muutos% -17,1 2,2 4,4 4,1 Kuntatalousohjelma , muutos% -15,9 1,8 4,2 4,1 Janakkalan kunta sai vuonna 2014 yhteisöveroja noin 2 milj. euroa. Vuodelle 2015 yhteisöveroa arvioidaan kertyvän n. 2,1 milj. euroa. Vuoden 2016 kertymäarvio putoaa vuodesta 2015 merkittävästi n. 1,8 milj. euroon. Vuoden 2016 kehnompaan kertymäarvioon vaikuttaa kuntien jako-osuuden määräaikaisen korotuksen päättyminen vuoden 2015 lopussa, jonka vuoksi kuntien yhteisövero-osuus jää kokonaisuudessaan noin 260 miljoonaa alhaisemmaksi. 19

20 Kiinteistövero Kiinteistövero on kiinteistön arvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettava vero. Verosta on säädetty kiinteistöverolaissa ( /654). Kiinteistövero koskee kaikkia kiinteistöjä lukuun ottamatta metsiä, maatalousmaita sekä kiinteistöjä, joita käytetään yleisiin tarkoituksiin, kuten mm. kadut ja torit. Kiinteistövero maksetaan kiinteistön sijaintikunnalle. Kiinteistöverolain (654/1992) 11 :n (1266/2001) mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentti määrätään sadasosaprosentin tarkkuudella. Vuoden 2015 kiinteistöveroprosentit on hyväksytty valtuustossa (63 ). Kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 % Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,40 % Muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,00 % Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,00 % Maan hallituksen esityksessä eduskunnalle (HE 26/2015) on vuodelle 2016 esitetty kolmea muutosta kiinteistöverojen veroprosenttien vaihteluvälien ylärajojen osalta. Hallituksen esitykset ovat seuraavat: 1. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta. 2. Voimalaitosrakennuksen ja rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. 3. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 3,0 prosentista 4,0 prosenttiin. Vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajoja esitetään korotettavaksi. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousisi 0,80 1,55 prosentista 0,86-1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37-0,80 prosentista 0,39-0,90 prosenttiin. Kuntien tulee siis viimeistään vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa nostaa veroprosenttinsa vähintään uusille alarajoille. Janakkalan kunnan kiinteistöverot ovat jo tällä hetkellä edellä mainittuja hallituksen esityksen alarajoja korkeammalla tasolla. Janakkalan kunnan vuoden 2016 talousarvion kiinteistöverojen laskennassa on käytetty seuraavia kiinteistöveroprosentteja: Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,10 % Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,50 % Muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,10 % Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,00 % Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 4,00 % Kiinteistöveroja on korotettu verovuoteen 2015 nähden 0,10 prosenttiyksikköä (yleinen -, vakituiset asuinrakennukset- sekä muut asuinrakennukset). Lisäksi vuodelle 2016 otettiin käyttöön uutena verokantana rakentamattoman rakennuspaikan vero verokannalla 4,00 %. 20

21 Kiinteistöveroprosenttien taso on suunniteltu pysyvän taloussuunnitelmakauden loppuun, vuoteen 2019, asti. Verokannat päätetään kiinteistöverolain (654/1992) 11 :n (1266/2001) mukaan joka vuosi erikseen. Alla olevassa kuvassa on veroprosenttien kehitys vuosina Vuodet ovat ennusteita Tuloveroprosentti 18,50 18,50 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 19,75 19,75 20,50 20,50 20,50 21,00 21,00 21,00 Efektiivinen veroaste % 14,00 14,10 14,70 14,64 14,32 14,52 14,48 14,55 14,72 15,24 15,17 14,96 15,37 15,49 Kiinteistöveroprosentit Yleisen kiint.v-% alaiset maa-alueet rakennukset Vero % 0,65 0,70 0,70 0,70 0,70 0,80 0,80 0,80 1,00 1,00 1,00 1,10 1,10 1,10 1,10 Vak. asuinrakennukset Vero % 0,25 0,30 0,30 0,30 0,30 0,35 0,35 0,35 0,40 0,40 0,40 0,50 0,50 0,50 0,50 Muut asuinrakennukset Vero % 0,75 0,80 0,80 0,80 0,80 0,90 0,90 0,90 1,00 1,00 1,00 1,10 1,10 1,10 1,10 Voimalaitokset Vero % Yleishyödylliset yhteisöt Vero % Rakentamaton rakenn.paikka Vero % ,00 4,00 4,00 4,00 Lähde:Kuntien verotulojen ennustekehikko, syyskuu 2015 Edellisessä taulukossa on mainittu Janakkalan kunnan tuloveroprosentti sekä efektiivinen veroaste vuosittain. Erilaisten vähennysten johdosta kuntien tuloveroprosentit (nimellinen veroaste) ei vastaa todellista veroastetta kunnissa. Puhutaan efektiivisestä veroasteesta joka on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin. Kunnallisverotuksessa tehdään vähennyksiä veronalaisista ansiotuloista. Tulosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa matkakustannukset, tulonhankkimiskulut, ansiotulovähennys ja perusvähennys. Tulosta tehtävät vähennykset vähentämällä saadaan verotettava tulo, josta veron määrä lasketaan kunnallisveroprosentin mukaisesti. Tämän jälkeen tehdään vähennykset verosta ja näin saadaan maksuunpantavan kunnallisveron määrä. Verosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa työtulovähennys, kotitalousvähennys sekä asuntolainan koron alijäämähyvitys. Vähennyksistä on tarkemmin kerrottu Verohallinnon nettisivuilla. Kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrä on riippuvainen veronmaksajan tulotasosta. Vähennykset painottuvat alemmille tulotasoille jolloin efektiivinen veroaste on alhaisempi. Alla olevassa kuvassa on Janakkalan kunnan tuloveroprosentit sekä efektiivinen veroaste vuosittain. 21

22 Verotulojen kehityksen ennuste vuosille Verolaji MTA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Kunnallisvero Muutos % 2,6-0,4 3,8 3,2 3,0 Yhteisövero Muutos % 3,8-15,9 2,2 4,4 4,1 Kiinteistövero Muutos % 0,0 18,0 2,5 3,0 3,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 2,5 0,0 3,7 3,3 3,0 Vuoden 2016 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa kunnallisveron, kiinteistöveron sekä yhteisöveron tuoton ennuste perustuu päivitettyyn kuntakohtaiseen veroennustekehikkoon. Kiinteistöverojen osalta on huomioitu lisäksi kuntakohtaista nousua. 22

23 Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Rakenteellisesti Suomen valtionosuusjärjestelmä koostuu kahdesta osasta: 1. kustannus- ja tarve-erojen tasauksesta ja 2. tulopohjan tasauksesta. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Suomen järjestelmässä merkittävämpi rooli on kustannuserojen tasauksella, jonka kautta valtion raha ohjataan järjestelmään. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus puolestaan on kuntien välinen. Järjestelmää täydentää tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille myönnettävä harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Vuoden 2016 talousarvion valtionosuusarvio perustuu Kuntaliiton julkaisemiin tarkennettuihin ennakkotietoihin. Ennakkotietojen perusteella vuonna 2016 Janakkala saa valtionosuuksia n. 24,6 milj. euroa. Tämä on 1,4 milj. ja 5,9 % enemmän kuin vuoden 2015 alkuperäisessä talousarviossa. Valtionvarainministeriö vahvistaa peruspalveluiden valtionosuudet ja opetus- ja kulttuuriministeriö opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet vuodelle 2016 joulukuun lopussa Suunnitelmakauden vuosittaiset valtionosuusarviot perustuvat julkaistuun kuntatalousohjelmaan Valtionosuudet muutos, % 10,7 3,4 0,1-2,1-1,7 5,9-2,5-0,2-1,4 23