31 Ruokaohjeet. Eläinlääkäri Petri Yli-Soinin perhetilalla kasvatetaan ja opiskellaan kanoja. Kokki haluaa huipulle. Nauta: paljon muutakin kevääseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "31 Ruokaohjeet. Eläinlääkäri Petri Yli-Soinin perhetilalla kasvatetaan ja opiskellaan kanoja. Kokki haluaa huipulle. Nauta: paljon muutakin kevääseen"

Transkriptio

1 Atria Food Servicen asiakaslehti 1/2014 Kokki haluaa huipulle 6 kuin 8 Eläinlääkäri Petri Yli-Soinin perhetilalla kasvatetaan ja opiskellaan kanoja 31 Ruokaohjeet 34 Nauta: paljon muutakin pihvilihaa kevääseen

2 SISÄLTÖ PÄÄKIRJOITUS 4 SISÄLTÖ TRENDIT Kokki kapuaa huipulle Kanafarmari: oppiminen ei lopu koskaan KOLUMNI Sikke Sumari UUTISET Näin ruokitaan ihmistä Tuurissa syödään paljon ja hyvin 24 Suomalaisuus tekee kauppansa 34 RUOKAOHJEET - kesää kohti Uusi tapa ajatella: KANAVIILLOKKI Lihan mestarit: opi naudasta 2 keittiössä

3 PÄÄKIRJOITUS RAHANARVOINEN ALKUPERÄ SUOMALAISUUDEN merkitys ihmisten kulutusvalinnoissa kasvaa jatkuvasti. Tämä on totta erityisesti ruoan osalta, sillä yhä useampi suosii lähellä kasvanutta, olipa kyse sitten lihasta tai kasviksista. Kuluttajien trendi on muuttunut pikkuhiljaa vaatimukseksi ja näkyy jatkuvasti markettien lisäksi myös ravintolasaleissa ja ruokaloissa. KUVA_SAMPO KORHONEN Ei liene kenellekään uutinen, että ulkomaalaisen pihvin saa usein ravintolaan halvemmalla ja siksi myös listahinta on edullisempi. Onneksi kaikki eivät kuitenkaan ole valinneet tätä tietä, sillä panostus laatuun ja vastaus kuluttajien huutoon kannattaa myös taloudellisesti. Kuten tästä lehdestä voi lukea (s.24), on suomalaisuus todellinen myyntivaltti myös ravintolasalin puolella. Yhä useampi ravintola-asiakas on valmis maksamaan enemmän siitä, että pihvi on tuotettu Suomessa. Suomalaisuus takaa syöjälle maun lisäksi esimerkiksi sellaisia tuotantoon liittyviä eettisiä arvoja, joita ulkomaalaisesta lihasta on vaikeampi luvata. Haluankin haastaa suomalaiseen ruokaan uskovia ravintoloitsijoita kommunikoimaan alkuperää entistä paremmin salin puolella. Esimerkiksi Atrian jäljitettävien lihatuotteiden yhteydessä saatavan tilatiedon kertominen asiakkaalle on sellaista lisäarvoa, jonka moni kokee tärkeäksi. Onhan se kokemuksena eri asia syödä Raatikkalan tilan pihvikarjaa kuin toiselta puolelta maailmaa matkannutta lihaa, mausta nyt puhumattakaan. Suomalainen liha on varmasi yksi puheenaihe Gastro-messuilla, jossa meillä on jälleen vahva panostus. Olemme siellä teitä varten ja meille on aina tärkeää kuulla asiakkaidemme kuulumiset ja toiveet, jotta voimme palvella entistä paremmin. Tervetuloa! Ruokaterveisin Tuomas Sorri myyntijohtaja Atria Food Service PÄÄTOIMITTAJA Tuomas Sorri TOIMITUS Tuomas Sorri I Tarja Sillanpää I Janne Tirkkonen I Marja Pirttikoski I Eija Virtanen I Raili Heinineva I Antti Lehtinen I Sari Tammikari I Blink Helsinki ULKOASU Blink Helsinki I Tuija Vento KANNEN KUVA Rami Lappalainen RUOKAKUVAT Sami Helenius PAINOPAIKKA PunaMusta Oy OSOITEMUU- TOKSET keittiössä 3

4 TRENDIT T R E ND I T TR N T ED T I Vähän uutta vanhaa ja vähän vanhaa uutta. Meneekö sormi suuhun? 2 Pastan paluu! MUUTAMA vuosikymmen sitten sellaiset uutuusruoat kuin pizza ja pasta rantautuivat Suomeen. Samoihin aikoihin suomalaiset opettelivat uusia eksoottisia makuja valkosipulista ananakseen. Niistä päivistä lähtien italialainen ruoka on ollut Suomessakin tunnetuimpia maailmankeittiöistä. Viime vuosina hiilihydraatteja välttelevät ihmedieetit ovat rokottaneet pastojen ja pizzojen imagoa, mutta nyt ne ovat taas kasvavia makuja. Premium-pizzojen buumi on jo näkynyt ympäri maan avatuissa ravintoloissa, mutta nyt myös tomaatti- ja kermapohjaiset italialaiset klassikkopastat kasvattavat suosiotaan. 1 Sitruuna SITRUUNA, tuo tuttu keltainen sitrushedelmä ja kaikkien jatkuvasti käyttämä raaka-aine, on tulossa laajemmin trendiksi. Sitruunaa käytetään yleisesti tuomaan happoa ja makua kaikkeen jälkiruoista kastikkeisiin, mutta tämän vuoden aikana tulemme näkemään sitruunaa monilla muillakin tavoilla. Sitruunaa tarjotaan nimittäin maailmalla tällä hetkellä sekä uusissa ruoissa että joissakin retroruoissa. Sitruuna on raikas ja monipuolinen raaka-aine, joka sopii moneen ruokaan. Jatkossa sitä tullaan käyttämään yhä useammin esimerkiksi mehuna, säilöntäaineena, kypsyttämiseen ja leivonnassa. Esimerkiksi sitruunasta ammentavat jälkiruoat kuten sitruunamarenki, sitruunapiirakka sekä muut happamanmakeat jälkiruoat ovat tulossa kovalla vauhdilla. 4 keittiössä

5 TRENDIT 3 Hellästi tuprutellen SAMALLA kun karppaaminen ja muut sen kaltaiset dieetit rupeavat hiljalleen väistymään uusien trendiruokavalioiden tieltä, vähärasvaisuus ja terveellisyys säilyvät muodikkaina. Niiden mukana hieman unohdettu kypsennyksen muoto nostaa jälleen päätään saaden myös uusia tvistejä. Höyryttäminen on oiva keino säilyttää kasvisten luontaiset maut ja vitamiinit. Myös kalat ja merenelävät soveltuvat höyrytettäväksi mitä parhaiten, sillä kuuma höyry hellii ja kypsentää raaka-aineen kuivattamatta sitä. Uutta höyryttämisen saralla ovat makuhöyryt, joiden avulla aromia saadaan imeytettyä raaka-aineeseen käyttämällä esimerkiksi viiniä tai kahvia höyrystettävänä nesteenä. 4 Meneekö sormi suuhun? LIEKÖ sitten casualin esiinmarssin jatkumo, mutta bistro-buumin ja premium-hampurilaisten vanavedessä yksi äidin kieltämä tapa yleistyy kovasti. Enää ei herrasväkikään aina käytä veistä ja haarukkaa, sillä sormin syöminen on yhä yleisempää myös fiinimmissä, valkoisten pöytäliinojen ja hovimestarien tähdittämissä, ravintoloissa. Eikä trendi ulotu pelkästään ranskalaisiin perunoihin ja leipään, vaan myös erilaiset kääröt, keksit, uppopaistetut ruoat ja jopa kalat tarjoillaan lautasannoksina ja ilman ruokailuvälineitä. 5 Vähemmän, kiitos. VANHA sanonta ranskalaista ruokaa saksalaisin annoksin tarkoitti muinoin hyvää hinta-laatusuhdetta ravintolassa. Tänä päivänä ruoan määrä on yhä harvemmin ravintola-asiakkaalle pääasia, vaikka pitäähän ruoasta täyteen tulla. Varmasti yksi ihmisten hyvinvoinnin kannalta terveellisimmistä trendeistä nostaa päätään maailmalla: pienemmät annoskoot ja puolikkaat annokset löytyvät yhä useammilta ruokalistoilta. Suomessakin ruoan voi monesti tilata alkuruokana tai pääruokana, mutta erillistä hintaa ja saraketta suuremmalle tai pienemmälle annokselle ei ole vielä löytynyt. keittiössä 5

6 PERSOONA KUVA_SAMPO KORHONEN TEKSTI_ANTTI LEHTINEN Matkalla huipulle Vuoden ravintolakokki Ismo Sipeläinen haluaa maailman parhaaksi kokiksi. Jos puhutaan maailman parhaista kokeista, niin kaikilla taitaa olla jokin keskittymishäiriö tai pakkomielle. Mutta se on se, mikä ajaa eteenpäin. Tämä työ vaatii ehkä pienen hulluuden. Näin sanoo ravintola G.W. Sundmansin kokki Ismo Sipeläinen, 23, joka palkittiin tammikuussa arvostetulla PRO-palkinnolla Ravintolan kokki -sarjassa, kun häneltä kysyy huippukokin ominaisuuksista. Mutta mä olen ihan vaan kokki. En mä oikein edes tiedä mistä sen huippu-liitteen siihen eteen saa, hän sanoo. Nuoresta iästään huolimatta Sipeläinen on jo osallistunut kilpailuihin sekä Suomessa että ulkomailla. Menestystäkin on tullut. Sipeläinen pitää hallussaan junioreiden Nordic Chef -titteliä ja on sijoittunut keittiömestari Matti Jämsenin avustajana maineikkaan Bocuse d Or -kokkikilpailun viidenneksi. Suomessa Vuoden kokki -kilpailussa hän on jo sijoittunut toiseksi ja kolmanneksi peräkkäisinä vuosina. Kunnianhimoinen mies ei pelkää asettaa tavoitteita ja lausua niitä ääneen. Maaliskuun Gastro-messuilla Vuoden kokki -kilpailussa muu kuin voitto ei kelpaa. Se on muodostunut osittain pakkomielteeksi. Niin kauan sinne mennään, että se voitto saadaan. Sipeläinen on ollut kilpailullinen jo nuoresta pitäen. Pelasin nuorempana jääkiekkoa. Sitten kun lätkä jäi, niin vaihdoin ruokakilpailuihin. Sammatista maailmalle ponnistanut ravintolakokki on ruoanlaittaja toisessa polvessa. Hänen äitinsä on keittiöemäntä ja ruokavaikutteita Sipeläinen imi itseensä jo pikkupoikana. Pienenä on poltettu vedet pohjaan ja saatu rasvapalot aikaiseksi, hän nauraa. Sittemmin ura on kulkenut ravintolakoulu Perhon kautta Michelin-palkittuun Oloon ja nyttemmin perinteikkääseen G.W. Sundmansiin. Innostus kilpailuun on ollut jo ravintolakouluajoista asti. Kilpailuruokia Sipeläinen harjoittelee vapaaajallaan työnantajan tiloissa. Harjoitusta ja toistoja tarvitaan, sillä kilpailuissa pienellekään virheelle ei ole sijaa. Jos mietitään kotiruoan ja ravintolaruoan laittamisen välistä eroa, niin se sama hyppy tapahtuu ravintolaruoan ja kilpailuruoan välillä, Sipeläinen kertoo. Meillä Sundmansissa on aika kilpailuhenkinen ruokatuote, joten pystymme samalla harjoittelemaan töissä. Mitä enemmän tulee toistoja, sitä varmemmin saadaan ne virheet pois. Ruokakilpailujen maailma on anteeksiantamaton. Paikalle tulevat kokit ovat kukin harjoitelleet tykönään pitkiä aikoja ja jopa vuosien työ voi mennä hukkaan pienestäkin lipsahduksesta. Nyt saavutetusta menestyksestä huolimatta Sipeläinen ei koe olevansa alkuunkaan valmis kokki. Hänen tyylinsä ja ruokafilosofiansa hakevat vielä itseään. Teen tätä rakkaudesta lajiin. Olen sen verran nuori vielä, ettei mitään selkeää omaa tyyliä tai filosofiaa ole vielä muodostunut. Yritän omaksua vaikutteita ja trendejä joka puolelta. Mitään suoranaisia esikuvia Sipeläinen ei osaa nimetä, mutta listaa nopeasti liudan ruokamaailman tunnettuja suurmiehiä, kuten Ferran Adriàn, Heston Blumenthalin, Thomas Kellerin ja Paul Bocusen, joiden työstä hän pyrkii ammentamaan ja inspiroitumaan. Omasta tulevaisuudestaan Sipeläinen on vähäsanainen. Eihän sitä voi tietää missä sitä ollaan kymmenen vuoden päästä, mutta Bocuse d Or on sellainen, joka on koko ajan taustalla. Mutta ei sinne vielä kannata lähteä. On niin paljon opittavaa ja ymmärrys alasta on vielä vajavaista. Mutta joku päivä tavoitteena on voittaa Bocuse ja olla maailman paras. Eihän sitä kannata vähempään tyytyä. 6 keittiössä

7 PERSOONA Kunnianhimoinen kokki. Ismo Sipeläinen ei pelkää lausua tavoitteitaan ääneen. keittiössä 17

8 LOREM IPS KUVAT_RAMI LAPPALAINEN TEKSTI_BLINK HELSINKI Suomalaiset syövät noin sata miljoonaa kiloa broilerinlihaa vuodessa. Vajaan prosentin siitä kasvattaa nurmolainen eläinlääkäri Petri Yli-Soini, joka on viettänyt suurimman osan elämästään kanojen parissa. Hän haluaa turvata linnuilleen hyvän elämän. Kanojen KESKELLÄ Kanasilmä. Nurmolainen eläinlääkäri ja broilerinkasvattaja Petri Yli-Soini kulkee kanalassaan ja tarkkailee lintujaan.

9 LOREM IPS keittiössä 7

10 KENTÄLTÄ OPISKELIN ELÄINLÄÄKÄRIKSI TULLAKSENI PAREMMAKSI KANANKASVATTAJAKSI. OLEN KANANKASVATTAJA TULLAKSENI PAREMMAKSI ELÄINLÄÄKÄRIKSI. Ensin oli muna. Se tuli maailmaan jouluviikolla ja sen muni kana, jonka koti on Juha Markkilan munittamossa, Jurvassa. Tuossa samaisessa munittamossa emokanat munivat noin neljä munaa viidessä päivässä vuoden ympäri. Munituksi tultuaan muna vietiin useiden muiden munien mukana hautomoon, jossa sitä haudottiin kolmisen viikkoa. Kuoriutuminen tapahtui tammikuun kolmannen viikon alussa. Kananpoikanen eli untuvikko kasvoi liian suureksi kuoreensa ja tuli maailmaan rusahduksella. Omin voimin, sillä vain itse maailmaan ponnistaneet untuvikot hyväksytään tuotantoon. Kuoriuduttuaan ne pakattiin kuljetuslaatikoihin ja lämmitettyyn autoon. Vielä samana päivänä ne saapuivat Alatalon perhetilalle, jossa kaikki oli niille jo valmista. Edellisten broilereiden jäljiltä kanalat olivat putipuhtaita, koska ne oli juuri siivottu ja desinfioitu perusteellisesti. Lopuksi lattioille levitettiin tuoreet kuivikkeet eli pehku. Ulkona oli kalsea nollakeli, mutta kanalan lämpötila oli nostettu valmiiksi 34 asteeseen, sillä elämänsä ensimmäisenä päivänä broilerit eivät vielä pysty säätelemään ruumiinlämpöään. Saavuttuaan kanalaansa untuvikot kipattiin suoraan rapisevalle ruokintapaperille. Se kiinnosti ja aktivoi niitä, joka puolestaan auttoi niitä löytämään ruokaa nopeammin. Näin niiden elämälle pyrittiin saamaan mahdollisimman hyvä alku. Elettiin kanojen elämässä päivää yksi. Nurmossa, kymmenisen kilometriä Seinäjoen keskustasta, pihat ovat siististi hoidettuja ja talot maalattuja, kuten täälläpäin Suomea tapana on. Lumeton helmikuu paljastaa vihertävän maan ja kellertävät pellot, jotka levittäytyvät tasaiseen maisemaan maatalojen väliin kuin muottiin valetut. On kulunut neljä viikkoa siitä, kun untuvikot saapuivat Alatalon tilalle ja isäntä Petri Yli-Soini otti ne vastaan. Tänäkään aamuna Yli-Soini ei herännyt kukonlauluun, vaan ihan moderniin herätyskelloon. Romanttinen kuva kanafarmarista rapistuu edelleen, kun kuulee kasvattajan aloittavan päivänsä kääntymällä ipadin puoleen. Eikä kyse ole suinkaan Angry Birdsistä. Aamulla otan ensitöikseni etäyhteyden kanalaan. Taulutietokoneen ruudulta näkyy hurja määrä tietoa siitä, mitä kanalan puolella tapahtuu. Tärkeimmät seurattavat ovat vedenkulutus, lämpötila ja ilmanvaihdon toimivuus. Tästä katsotaan heti aamusta yleissilmäys, että onko sinne kanalaan kiire vai tulenpalava kiire, Yli-Soini sanoo. Alatalon tilalla on isännän lisäksi yksi palkattu työntekijä. Tarpeen tullen farmin edellinen isäntäpariskunta, Yli-Soinin vanhemmat, auttavat töissä. Ruuhkahuippujen aikaan myös musiikinopettajana toimiva Laura-vaimo saattaa pukea ylleen haalarit. Tilan historia ulottuu 1600-luvulle asti, mutta siipikarjan kasvattaminen alkoi vuonna Petri Yli-Soini on tilan 15. isäntä suorassa linjassa. Hänen voidaan sanoa kasvaneen kanojen keskellä, niin erottamattomasti ne ovat kuuluneet miehen elämään. Hän oli nelivuotias, kun tilalle saapui ensimmäiset linnut. Sittemmin broilerit ovat olleet mukana niin opiskeluissa kuin työelämässä, jossa hänellä on mielenkiintoinen ja jokseenkin harvinainen kaksoisrooli: hän on sekä broileritilallinen että eläinlääkäri. Opiskelin eläinlääkäriksi tullakseni paremmaksi kanankasvattajaksi. Olen kanankasvattaja tullakseni paremmaksi eläinlääkäriksi, hän sanoo. 10 keittiössä

11 YLLÄ Broilerit kohtaavat juomakupeilla. VASEMMALLA Automatiikka huolehtii nykyisin monista asioista kanalassa. Tieto esimerkiksi vedenkulutuksesta, ilmastoinnista ja kanojen keskimääräisestä painosta tulee reaaliajassa isännän taulutietokoneeseen.

12 KENTÄLTÄ Aamukahvi juodaan vasta kun tilanne kanalassa on tarkistettu. Kanala on noin jääkiekkokaukalon kokoinen punaharmaa rakennus, jossa on peltinen harjakatto. Se makaa kahden samannäköisen hallin vieressä kivenheiton päässä Yli-Soinien talolta. Tilalla kasvaa kerralla noin broileria. Se tarkoittaa lintua kussakin hallissa. Vuositasolla tila kasvattaa runsaat puoli miljoonaa lintua, joka lihaksi muutettuna on noin kiloa. Suomalaiseksi broileritilaksi tila on keskikokoinen ja vastaa vajaasta prosentista koko maan tuotannosta. Ensimmäinen silmiinpistävä huomio hallin sisäpuolella on niin kutsuttu tautisulku. Hygienia on kanalassa kaiken a ja o. Mahdolliset taudit kulkeutuvat sisälle helpoiten ihmisen mukana, erityisesti kengänpohjissa. Sen vuoksi Yli-Soinin kanalassa vieraileva ei ole saanut käydä muilla tiloilla pariin päivään, eikä mielellään matkustanut lähiaikoina ulkomailla. Sulkutilaan jätetään ulkovaatteet, pestään kädet ja puetaan uudet haalarit. Sen jälkeen vaihdetaan vielä puhtaat saappaat, joita saa käyttää vain kyseisessä hallissa. Sama toistetaan aamuin illoin joka osastossa. Vaihdan joka kerta kalsareita lukuun ottamatta kaikki vaatteet. Varsinaisen kanalan oven avautuessa vaimea kotkotus voimistuu tuhansien lintujen yhteiseksi sirkutukseksi. Isännän astuessa hallin puolelle, kanat siirtyvät sivuun väistäen saapasjalkaista kulkijaa. Ne päästävät kotkotuksia ja hyppelehtivät alta pois, mutta hetken päästä ne pysähtyvät ihmettelemään ja rupeavat tepastelemaan varovasti hoitajaansa kohti. Pian rohkeimmat kiipeävät jo tulijan saappaille ja nokkivat uteliaina kumia. Ne säikähtävät ensin, mutta tottuvat sitten ihmiseen hyvin nopeasti. Sitten ne taas unohtavat, sillä seuraavana päivänä asia tulee niille taas uutena, Yli-Soini kertoo. KANANKASVATUS ON VÄHÄN NIIN KUIN SURFFAAMISTA. KOKO AJAN ON PYSYTTÄVÄ LAINEEN EDELLÄ. 12 keittiössä

13 KENTÄLTÄ Kanafarmarille yksi ominaisuus on kaikkia muita tärkeämpi. Kyseessä on välttämättömyys, joka kehittyy ajan myötä. Puhutaan kanasilmästä. Hyvä kanasilmä tunnistaa, mikä on normaalia ja mikä ei. Isännän kulkiessa kanalassaan hänen kanasilmänsä pyyhkii tasaisesti lattiaa. Katse kiinnittyy pidemmäksi aikaa suurempiin linturyppäisiin. Niitä on tarkkailtava huolella, sillä tiiviimpi ryhmä lintuja saattaa kieliä ongelmista. Parvea pitää seurata jatkuvasti, että onko poikkeamia tai sairaita lintuja. Yhtäkkiä kanalassa alkaa tasainen kolina aivan kuin sadoilla pienillä vasaroilla naputettaisiin kevyesti hallia kiertäviä rautaputkia. Jaahas. Kello taitaa olla sen verran, että ruokinta alkoi. Tuhannet linnut sipsuttavat kohti kuppeja, joita on tasaisesti hallia kiertävien rautaputkien päissä ympäri kanalaa. Automatiikka tiputtaa ruoan tasaisin väliajoin rehukuppeihin. Aivan tällä tavalla ei kanoja ruokittu vielä Yli-Soinin lapsuudessa. Ei, mutta vajaan neljän vuosikymmenen aikana kanakasvatus on muuttunut hämmästyttävän vähän, hän sanoo. Suurin muutos on mikroprosessorin tuleminen kanalaan. Automatiikka huolehtii nykyisin paljosta, mutta suurimmaksi osaksi kyse on hälytysjärjestelmistä. Fyysistä työtä ei ole enää niin paljon, mutta valmiudessa ollaan edelleen jatkuvasti. Hälytysjärjestelmät kertovat, jos jokin ei toimi, mutta ihminen tekee yhä ne työt. Iso kuva ei ole muuttunut, eli lattiakasvatus, hygienia ja hyvä ketjuohjaus. Hygienia on edelleen ykkönen ja se oli arkipäivää jo 40 vuotta sitten. Sekään ei ole muuttunut, että me tuotamme broilerinlihaa markkinoiden tarpeisiin. Nykyisin sitä kutsutaan segmentoinniksi, mutta jo vanhempani tiesivät, että broileria syö eniten nuori kaupunkilainen nainen, Yli-Soini kertoo. Broilerin elämä kestää viisi ja puoli viikkoa. Näistä viikoista ensimmäinen on loppuelämän kannalta ehdottomasti tärkein. Silloin hoitaja viettää eniten aikaa untuvikkojen luona. On tärkeää, että untuvikot oppivat syömään kunnolla, jotta ne vahvistuvat, sillä tuona aikana kuolleisuus on suurinta. Ammattikielellä puhutaan poistumasta, joka on noin prosentin luokkaa ensimmäisellä viikolla. Kokonaisuudessaan suomalaisten broilerien osalta se on noin kolmen neljän prosentin luokkaa. Kun ensimmäinen viikko on takana, kanojen edellytykset tulla toimeen paranevat. SEN PÄIVÄN MUISTAA KYLLÄ, SEN VERRAN HARVINAISESTA TAPAUKSESTA ON KYSE. Siitä eteenpäin kyse on olosuhteista huolehtimisesta, ruokinnasta sekä käyttäytymisen seuraamisesta. Hoitaja käy kanalassa pari kertaa päivässä katsomassa, että kaikki on kunnossa. Yöaika on rauhoitettu. Yöaika on kanoille tärkeä. Hallissa on pimeää noin 6 8 tuntia. Silloin niillä on lepoaika. Siipikarjan kasvattamiseen liittyy kenties enemmän ennakkoluuloja kuin moniin muihin tuotantoeläimiin. Kasvattajana ja eläinlääkärinä Yli-Soini tiedostaa tämän. Broilerintuotanto alana ei ole päässyt juhlimaan avoimuudella. Ehkä se johtuu siitä, että ala on kohtalaisen nuorta, se on oikeastaan kehittynyt vasta toisen maailmansodan jälkeen. Vaikka onhan ihmisillä ollut kanoja yli vuotta, mutta ei tässä mittakaavassa. Ehkä, koska ala on nuori, sitä ei ole haluttu avata. Se on ehkä synnyttänyt ajatuksen, että täytyy olla jotain salattavaa, vaikka esimerkiksi meillä ei ole mitään vaihetta tuotannossa, jota ei olisi ollut lehden toimittaja katsomassa. Suomalaisestakin broilerintuotannosta on riittänyt puhetta viime vuosina. Yksi tunnetuimpia arvostelun kohteita on lintujen elintila. Yli-Soinin mukaan kritiikissä on tapahtunut ajatusvirhe. Sanotaan, että broilerin elintila on A4-paperiarkin kokoinen, mutta eihän se lintu koko elämäänsä sillä aanelosella elä. Se on keskimääräinen tila. Kanahan on koko elämänsä ajan vapaa liikkumaan koko hallin alueella. Yli-Soini on saanut työssään vastata myös jalostukseen liittyviin kysymyksiin. Hän korostaa, että jalostusta tehdään myös eläimen parhaaksi. Kyse on entistä terveempien eläimien tuottamisesta. Siinä otetaan huomioon yli 20 terveyteen vaikuttavaa ominaisuutta. Jalostuksen seurauksena muun muassa kanojen rehunkäyttökyky on parantunut huomattavasti. Tämä tarkoittaa, että ne kykenevät hyödyntämään ravintoa tehokkaammin jolloin rehua kuluu vähemmän. Modernissa kanalassa mikroprosessori mahdollistaa monenlaisen tiedon seuraamisen. keittiössä 13

14 KENTÄLTÄ Jalostuksessa on aina tolkku mukana, sillä ainoastaan terveet eläimet hyväksytään elintarvikkeiksi. Eläinten hyvinvointi lisää myös kasvattajien tuottavuutta. Eläinlääkäri korostaa, että liikkuva ja aktiivinen eläin on myös terveempi eläin. Jos ihminen istuu vain sohvalla ja syö sipsejä, niin hänestä ei tule rantaleijonaa. Eläinten pitää olla terveitä, että ne pystyy kehittämään lihaksia. Silloin niistä on myös tuottajalle enemmän hyötyä. Suomalaisen eläinlääketieteen taso on korkea. Broileritilalla, kuten muillakin tuotantoeläintiloilla, eläinlääkärin ja kasvattajan tärkein työ tehdään terveen eläimen parissa. Näin on päästy tilanteeseen, jossa varsinaisen lääkinnän tarve on Suomessa pieni. TÄMÄ TYÖ ON JATKUVAA OPISKELUA. Tuotantoketjussa olen viimeksi määrännyt broilerille antibioottia 22. joulukuuta vuonna Sen päivän muistaa kyllä, sen verran harvinaisesta tapauksesta on kyse, Yli-Soini kertoo ja mainitsee samalla, että esimerkiksi Hollannissa broileri saa rutiininomaisesti kolme rokotusta ja kaksi antibioottikuuria varmuuden vuoksi. Yritämme tehdä asiat ennakoivasti niin hyvin, ettei tarvetta eläinlääkinnälle synny. Tautien ennaltaehkäisyyn liittyy esimerkiksi se, ettei eläimien anneta stressaantua, koska stressi vaikuttaa vastustuskykyyn ja stressaantunut eläin saattaa sairastua sellaisesta bakteerista, josta se ei muuten sairastuisi. Lisäksi ruoan ja vitamiinien seuraaminen on tärkeää. Käytännössä Petri Yli-Soinin ammattinimikkeet yhdistyvät esimerkiksi silloin, kun eläinlääkäri-kasvattajan tilalla kokeillaan vaikkapa uusia rehuseoksia. Tarpeen tullen meidän tilaa käytetään koetilana. Silloin pystyn käyttämään tieteellistä koulutustani ja kehittämään ammattitaitoani. Kanankasvatus on vähän niin kuin surffaamista. Koko ajan on pysyttävä laineen edellä. Siipikarjan taudeista pahamaineisin, ainakin tunnetuin, lienee salmonella. Sen suhteen Suomi on varsinainen mallimaa. Salmonellaa tunnetaan yli 2000 tyyppiä. Niistä maailmalla oikeina salmonelloina pidetään ehkä viittä, Suomessa kaikkia. Monissa maissa salmonellan annetaan esiintyä eläimissä ja torjuntatyö on keskitetty siihen, että tautia ei päästetä ruokaaineisiin. Suomessa on nollatoleranssi. Jos suomalaisella tilalla havaitaan salmonella, se tietää isoa remonttia. Kaikki tilat ja laitteet puretaan ja pestään, siihen suhtaudutaan kaikissa tapauksissa äärimmäisen vakavasti. Tähän tilanteeseen pääseminen on ollut Suomessa pitkä ja kivinen tie. Yli-Soini kertoo haluavansa tuotantoeläimilleen mahdollisimman hyvän ja elämisen arvoisen elämän. Tunnen eläimiä kohtaan sympatiaa ja haluan niille hyvää. Haluan, että ne saavat käyttäytyä luonnollisesti ja niiden tarpeet huomioidaan. Kärsimyksen todistaminen on kärsimystä. Eläinlääkärinä ja kasvattajana asioiden oppiminen ja parantaminen ei lopu koskaan. Tämä työ on jatkuvaa opiskelua. Kun viisi ja puoli viikkoa on kulunut untuvikkojen saapumisesta Alatalon tilalle, on aika kerätä teuraskokoon kasvaneet broilerit lämpöeristettyihin kuljetusmoduuleihin. Sitten ne taittavat autolla neljän kilometrin matkan teurastamolle, jossa ne otetaan vastaan. Siellä niiden annetaan rauhoittua teurastamon vastaanottotilassa. Sitten ne saavat nopean ja kivuttoman hiilidioksiinitainnutuksen, josta ne eivät enää herää. Samaan aikaan Alatalon tilalla on jo alkanut valmistautuminen seuraavien untuvikkojen saapumiseen. Kaikki paikat puhdistetaan viimeistä silausta myöten ja uudet kuivikkeet levitetään valmiiksi. Ennen kesää ja grillikautta taukoja ei juuri pidetä ja Yli-Soinin perheessä ainakin isäntä voi unohtaa lomailun. Ehkäpä parin viikon loma järjestyy sitten joulunaikaan, kun Suomi keskittyy kinkunsyöntiin. Lue lisää: 14 keittiössä

15 UUTISET

16 UUTISET U UT I S ET E T SI U U T T 1 Myyntitiimi vahvistuu AIKA ajoin tässä lehdessä on ollut tapana esitellä tuoreimpia atrialaisia, jotta he tulisivat asiakkaillemme tutuiksi. Viimeisimpinä Suomen parhaaseen myyntitiimiin ovat liittyneet Sari Turunen, Anu Tupitsa ja Juha Paunonen. Viime lokakuussa Atrialla aloittanut Sari Turunen on kokenut horeca-alan ammattilainen. Atrian aluepäällikkönä hän tulee vastaamaan Hämeen, Kymenlaakson ja Uudenmaan alueista. Aikaisemmin hän on työskennellyt muun muassa avainasiakaspäällikkönä. Odotan työltäni haasteita sekä mielenkiintoisia kontakteja. On rikkaus saada tavata erilaisia ihmisiä ja tehdä yhteistyötä heidän kanssaan. Tässä työssä säännöllinen yhteydenpito on erittäin tärkeää. Se on perusta pitkäaikaiselle ja luottamukselliselle asiakassuhteelle, Turunen sanoo. Pohjois-Suomen aluepäällikkönä viime keväästä toiminut Anu Tupitsa on työskennellyt suurkeittiöissä ja ravintoloissa jo 15 vuotta. Hän on aikaisemmin toiminut tukkuliikkeessä myyntipäällikkönä. Atrialla olen huomannut että aikaisemmasta kokemuksestani tukkukaupassa on ollut paljon apuja niin tuotteiden, logistiikan kuin asiakkuuksienkin kohdalla. Vaikkakin tuotetietämystä tarvitsee hankkia joka päivä lisää, niin se antaa mukavaa haastetta päivittäiseen työskentelyyn. Tovin talossa jo viihtynyt Juha Paunonen lukeutuu hänkin uudempiin myyntitiimiläisiin. Etelä-Suomen aluepäällikkönä hän vastaa asiakkaiden kaupallisesta yhteistyöstä. Nykyisiin tehtäviinsä hän siirtyi horeca-tuotteiden maahantuontipuolelta. Myyntityö on siitä mielenkiintoista, ettei kahta samanlaista työpäivää tule vastaan. Onnistunut päivä on sellainen, jossa asiakkaiden toivomukset on saanut hoidettua onnistuneesti. Se tehrään mikä luvataan. Voin vilpittömästi sanoa, että olen ylpeä atrialainen, Paunonen sanoo. Anu Tupitsa Aluepäällikkö puh Sari Turunen Aluepäällikkö puh Juha Paunonen Aluepäällikkö puh keittiössä

17 UUTISET Raflaamo palvelee 2 netissä 3 Tähtiä syntyy jälleen RAVINTOLAMAAILMA sähköistyy kovalla vauhdilla. Suomessakin moniin ravintoloihin voi jo varata pöydän netissä ja ruokalistat löytyvät useimpien ravintoloiden verkkosivuilta. Uusia tapoja palvella ravintolaasiakasta kehitellään jatkuvasti. Tämän kehityksen kärjessä haluaa olla myös Suomen suurin ravintolatoimija. Vastikään avattu raflaamo.fi on S-ryhmän uusi verkkopalvelu, joka kokoaa kaikki ketjun noin 600 ravintolaa saman sivuston alle. Kattavalta sivustolta löytyy ravintolatietojen lisäksi tarjouksia sekä esimerkiksi mahdollisuus tehdä pöytä- varaus. Raflaamon erityispiirteitä on muun muassa paikkatunnistus, joka osaa suositella kävijälle ravintoloita hänen läheltään. Vieläpä niin, että lounasaikaan se osaa kertoa lounasravintoloista, mutta iltaa kohden se suosittelee vaikkapa hampurilais- tai pihvipaikkaa, juhla- ja illanviettopaikkoja unohtamatta. Ravintoloidemme verkkosivut ovat olleet hajanainen kokonaisuus, joka kootaan nyt yhteen. Mutta sivusto ei rajoitu vaan siihen, vaan kyseessä on uuden ajan verkkopalvelu, joka nimensä mukaan palvelee, kertoo SOK:n mara-ketjuohjauksen markkinointipäällikkö Katri Sedoff. ATRIAN satavuotisen historian kunniaksi perustettu Atria 100 Nuorta Kokkia -kurssi aloitti vastikään 11. vuosikurssinsa. Vuosien saatossa vuotiaille tarkoitetusta kurssista on tullut alalla arvostettu merkintä ansioluetteloon. Onhan sen käynyt jo noin tuhat ruoka-alan ammattilaista. Tänäkin vuonna kurssin johtajana jatkaa Aki Wahlman ja rehtorina Atrian asiakasmarkkinointipäällikkö Janne Tirkkonen. Luennoitsijoina ja opettajina nähdään jälleen alan suomalaisia kärkinimiä. Tuttuun tapaan kurssi koostuu paljon muustakin kuin keittämisestä. Kurssin tarkoitus on ajatella ruokaa ja maailmaa sen ympärillä laajasti. Oppilaat saavat valmiuksia esimerkiksi yritystoimintaan, tuotteistamisen ymmärtämiseen ja esiintymistaitoon, kertoo rehtori Tirkkonen. Syksyyn jatkuvalla kurssilla oppilaat saavat myös mahdollisuuden tutustua samanikäisiin, kunnianhimoisiin ruoka-alan ammattilaisiin. Kurssi on loistava tilaisuus nuorille oppia toisiltaan ja verkostoitua alalla. Monille on myös inspiroivaa tavata oman alansa huippuja ja kuulla heidän tarinansa, Tirkkonen sanoo. Ravitsemussuositukset 4 uudistuivat SUOMALAISET ravitsemussuositukset julkaistiin tammikuussa juhlavissa puitteissa Säätytalolla. Uudistetut suositukset pohjautuvat syksyllä valmistuneisiin pohjoismaisiin suosituksiin, joita varten tehtiin mittava tieteellinen työ. Uudistetut suositukset esittelivät myös uuden ruokakolmion, jonka ilme ja sisältö on saanut päivityksen. Kolmion pohjakerros on nyt täytetty kasviksilla ja hedelmillä, kun se aiemmin oli ladattu viljavalmisteilla. Se korostaa ruokaryhmien lisäksi nyt myös ruoan laatua. Viljavalmisteissa suositellaan kiinnitettävän huomiota kuituihin, rasvoissa pehmeän rasvan riittävään saantiin. Liha ja kala on ryhmitelty uudella tavalla: punainen liha on omassa lokerossaan ja siipikarjanliha on kalan kanssa omassaan. Punaisen lihan osalta uusi käyttösuositus on 500 grammaa viikossa, joka on hieman alle nykyisen 570 gramman keskikulutuksen. Punainen liha nähdään edelleenkin osana terveellistä ruokavaliota. Uudistettujen ravintosuositusten keskeisin viesti onkin kiinnittää huomio ruokavalion kokonaisuuteen yksittäisten ravinto-aineiden liiallisen tarkastelun sijaan. Lisää aiheesta voi lukea osoitteesta Valtion ravitsemusneuvottelukunta keittiössä 17

18 ATRIA Ravikansan RAVINNOKSI Suomen suurin ravitapahtuma on kasvanut kansanjuhlan mittoihin. Kuninkuusravien ruokahuolto on iso ponnistus, joka vaatii tarkkaa suunnittelua, kokemusta ja ammattitaitoa. KUVAT_ ALIAS STUDIOT TEKSTI_ANTTI LEHTINEN Kuninkuusraveja on ravattu Suomessa vuodesta 1924 lähtien, mutta vasta viime vuosikymmenen aikana se on kasvanut suomenhevosen ja hevosmiesten tapahtumasta koko perheen kesäjuhlaksi. Kunkkareihin tullaan läheltä ja kaukaa: työporukassa, hevosporukassa, perheen kanssa. Viime kesänä Suomen kansallishevosen juhlaviikonloppu keräsi Kuopioon noin kävijää nauttimaan ravien lisäksi upeasta säästä ja juhlatunnelmasta. Tapahtuma-alueella oli paitsi hevosurheilua ja pelaamista, myös yli sata näytteilleasettajaa sekä mielenkiintoista ohjelmaa kaikenikäisille. Kuninkuusravit on Suomen suurin ravitapahtuma ja yksi koko maan suurimmista kesätapahtumista. Siitä on vuosien mittaan tullut festivaali, sellainen koko kansan juhla. Jokaiselle löytyy jotakin, kertoo Kuopion raviradan toimitusjohtaja Marita Huttunen. Suurtapahtumassa riittää haasteita, joista vähäisin ei suinkaan ole ruokahuolto. Muonituksen asettamia haasteita voisi verrata vaikka tilanteeseen, jossa koko Seinäjoen kaupunki pitäisi ruokkia viikonlopun ajan samalla urheilukentällä. Aika harvassa ovat ne toimijat, jotka pystyvät tämän kokoisen tapahtuman ruokahuollon järjestämään. Puhutaan valtavista määristä, Huttunen sanoo. Viime kesän Kuninkuusravien tavarantoimittajaksi valikoitui Atria, joka toimitti paikalle ruoan lisäksi kalustoa. Yleisöruokailusta vastasi Pro Agrian Maa- ja metsätalousnaiset ja noin 2000 henkilön VIP-ruokailusta Hotelli Iso-Valkeinen. Kuninkuusravien kokoisessa tapahtumassa ei riitä, että ostaa ruoat ja pystyttää teltat. Palvelu on suunniteltava viimeistä piirtoa myöten, kalusto on hankittava, ruokapisteitä on täydennettävä tapahtuman aikana, ruoka on valmistettava ja jonojen on liikuttava. Kokonaisuus rakentuu monista palikoista, joiden loksauttaminen paikoilleen vaatii erityisosaamista. TAPAHTUMASTA JÄI HYVÄ MAKU SUUHUN. Suunnittelutyö alkoi jo vuoden 2012 puolella. Kartoitimme aikaisempien vuosien tapahtumia ja ihmisten syömistä. Sitten kävijämäärätavoitteen pohjalta rupesimme suunnitelmaa ruokapalvelua yhdessä raviradan ja Atrian kanssa, kertoo Pro Agrian ruokapalveluiden yritysasiantuntija Marja Niskanen. Kuopion tapahtuma-alueella oli 11 erilaista ruokapistettä, joiden lisäksi nälkäistä ravikansaa palvelivat myös erilaiset grillit ja kahvilateltat. Meillä oli tavoitteena, että jokaiselle olisi jotain. Ja niin, että hinnoittelussa pysyttiin maltillisella tasolla, kertoo toimitusjohtaja Huttunen. Ruokapuoli koottiin monipuolisesta tarjoamasta. Kuninkuusraveissa syötiin niin suomalaista perusruokaa kuin pikaruokaakin. Yhteistyökumppaneiltaan Huttunen vaatii paljon. Pitää olla sekä perusmakkaraa että kasvisruokavaihtoehtoa, pitää olla kiusausta ja keittoa. Tärkeimpiä asioita ovat tietenkin laadukkaat tuotteet, toimitusvarmuus ja se, että palvelu toimii. Henkilösuhteetkin ovat tärkeät, koska yhdessä keskustellaan ja toimitaan, Huttunen sanoo. Yli 30 vuotta suurien yleisötapahtumien ruokapalveluita toteuttamassa ollut Niskanen tietää, mikä maistuu kohderyhmälle. Ravikansa arvostaa hyvää, tuhtia, suomalaista kotiruokaa. Esimerkiksi suikalekastike, kermaperunat ja lohikiusaus. Myös Sibyllan Hot Dog oli tuote, josta tykättiin kovasti. Tapahtumasta jäi hyvä maku suuhun, Niskanen kiteyttää osuvasti. 18 keittiössä

19 ATRIA GRILLIMAKKARAA 4500 HODARIA 4700 ANNOSTA PYTTIPANNUA KUPPIA KAHVIA keittiössä 15

20 Kari Kytölä ja Suomen suosituin matkailunähtävyys, joka vaatii kovia ponnisteluja myös keittiön puolella.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Sikahyvää ruokaa villisiasta!

Sikahyvää ruokaa villisiasta! à la Tapio Kangas Laatutyö pohjoiskarjalaisessa elintarvikeketjussa -hanke Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa 2010 2012 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

Eläköön lahna! Reseptejä 25.5.2011

Eläköön lahna! Reseptejä 25.5.2011 Eläköön lahna! Reseptejä 25.5.2011 Lahnaviettelys Raaka-aineet: 400 g kylmäsavustettua tai lämminsavustettua lahna 2 kovaksi keitettyä kananmunaa 1 keltasipuli 1 dl majoneesia 2 rkl Crème fraîchea 2 rkl

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Parempia valintoja keittiössä herkullisilla Sydänmerkki-resepteillä!

Parempia valintoja keittiössä herkullisilla Sydänmerkki-resepteillä! h Parempia valintoja keittiössä herkullisilla Sydänmerkki-resepteillä! Mikä Sydänmerkki-ateria? Sydänmerkki-ateria on terveellisen ruoan merkintäjärjestelmä. Se helpottaa ruokailijaa terveellisen aterian

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Pagina 1 di 11 MATKATARJOUKSET: Antalya alk 145 Ibiza alk 150 Ibiza alk 165 Kirjaudu sisään Rekisteröidy ÄKKILÄHDÖT LENNOT HOTELLIT AUTOT LENTO + HOTELLI RISTEILYT TARJOUKSET BLOGIT KOHTEET Keltaisessa

Lisätiedot

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta Menu Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat Valkosuklaa-karpalo pannacotta 8 Savuporopiirakka Pohja: 150 g pehmeää margariinia 1½ dl kaurahiutaleita 2½ dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Uuden Siemens-höyryuunin ominaisuudet ovat omaa luokkaansa

Uuden Siemens-höyryuunin ominaisuudet ovat omaa luokkaansa Lehdistötiedote heinäkuu 2011 Uuden Siemens-höyryuunin ominaisuudet ovat omaa luokkaansa Höyryuunin käyttö on lisääntynyt viime vuosien aikana. Syy siihen on höyryuunin avulla saatava loistava ruoanvalmistustulos.

Lisätiedot

Grillikesän parhaat marinadit, kastikkeet ja dipit

Grillikesän parhaat marinadit, kastikkeet ja dipit (Etusivu) Marinoi maistuvaksi! Marinadi mureuttaa grillattavan lihan sekä antaa täyteläisen maun ja värin myös kanalle, kalalle ja kasviksille. Touch of Taste - fondiperheen avulla loihdit helposti esimerkiksi

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Fortini täydennysravintojuoma Fortini Multi Fibre -täydennysravintojuomia voi nauttia jääkaappikylminä raikkaina pirtelöinä sellaisenaan. Joskus tarvitaan kuitenkin

Lisätiedot

PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE

PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE Omenainen vinaigrette ja juustosalaatti Broilerin rintafileetä mangokastikkeessa Porsaan noisetit omenakermakastikkeessa Aprikoosileivokset Mangojuustokakku Kevyt Melba-jälkiruoka

Lisätiedot

Kappale 3. Hyvää ruokahalua!

Kappale 3. Hyvää ruokahalua! Kappale 3 Hyvää ruokahalua! Maija tekee ruokaa Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää spagettia. Pöydällä on 4 haarukkaa, veistä, lautasta ja lasia. Lattialla on neljä tuolia ja matto. Hellalla on kaksi

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ Resepti 33-40 150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ 18 FITNESS AAMIAISSMOOTHIE Ainesosat - 2 dl pakastevadelmia - Puolikas banaani - Vaniljan makuinen juotava jogurtti - Vähän hedelmätuoremehua - 3-5 rkl FITNESS-muroja

Lisätiedot

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi (+37 astetta). Liota joukkoon hiiva, suola ja sokeri.

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi (+37 astetta). Liota joukkoon hiiva, suola ja sokeri. Focaccia (italialainen peltileipä) Focaccia on yksi omista suosikeistani, se on edullista ja helppoa valmistaa, eikä siihen tarvita voita tai leikkelettä päälle vaan se on valmista sellaisenaan. Focaccialla

Lisätiedot

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut)

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut) Ranskankermaiset ravunpyrstöt ( 8 annosta ) 1. Valuta 100 g kirjolohen mätiä jääkaapissa yli yön 2. Valuta 2 lasipurkillista ravunpyrstöjä (á noin 200 g) 3. Leikkaa 1 iso tai 2 keskikokoista punasipulia

Lisätiedot

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu Väinön reseptit Kala- ja kasvisruuat Väinö Niskanen/Amiedu Sisältö Janssonin kiusaus Kirjolohikeitto Lohiperhonen Paprika-purjosipulitäyte uuniperunalle Porkkana- ja lanttulaatikot Savustettu kala Täytetyt

Lisätiedot

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA LOS MONTEROS Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA Tumma gazpacho 500 g Kumato-tomaatteja 1 valkosipulin kynsi 1 rkl valkoviinietikkaa 1 dl maalaispatongin pehmeää sisusta 1 tl suolaa 1 tl sokeria Koristeiksi

Lisätiedot

TURHA SITÄ ON KAINOSTELLA, MAISTA ROHKEASTI JOTAKIN UUTTA

TURHA SITÄ ON KAINOSTELLA, MAISTA ROHKEASTI JOTAKIN UUTTA TURHA SITÄ ON KAINOSTELLA, MAISTA ROHKEASTI JOTAKIN UUTTA ROHKEASTI SUOMALAINEN Luumäellä Saparokujan päässä perinteisellä maatilalla on harjoitettu maataloutta jo vuodesta 1721. Jo silloin oli tilan isännällä

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Atrian uutuuksia grillauskesään 2015

Atrian uutuuksia grillauskesään 2015 1 (5) Atrian uutuuksia grillauskesään 2015 Suomen suosituin grillausbrändi Atria on valmiina vuoden kuumimpaan sesonkiin maukkailla uutuustuotteillaan. Wilhelm-grillimakkara on ollut kuluttajan kuningasvalinta

Lisätiedot

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. maanantai Faktaa ruokahävikistä Suomessa Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin joka vuosi. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta.

Lisätiedot

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Broilerinlihan kulutus Suomessa 2010 2009 2008 2007 2006 milj. kg milj. kg

Lisätiedot

Juustoinen katkarapusalaatti. Kastike 1/2 prk (à 400 g) Valio turkkilaista jogurttia 2 1/2 rkl makeaa chilikastiketta

Juustoinen katkarapusalaatti. Kastike 1/2 prk (à 400 g) Valio turkkilaista jogurttia 2 1/2 rkl makeaa chilikastiketta Juustoinen katkarapusalaatti 5-6 annosta 150 g katkarapuja 1/2 pak (à 350 g) Valio Polar täyteläinen juustoa 400 g makeaa melonia 1/2 pak kevätsipulia tai n. 1 dl ruohosipulia 1 ruukku jääsalaattia Kastike

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea & Lagerblad Foods Tuotekehitysyhteistyö Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea asiakkaan kanssa 2.4.2014 1 Arkea (Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy) Aloitti toimintansa 1.1.2012 Omistajana Turun kaupunki ja

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Broileri DENCON FOODS ~ BROILERI 1

Broileri DENCON FOODS ~ BROILERI 1 Broileri DENCON FOODS ~ BROILERI 1 Ihania herkkuja broilerista! Monipuolinen broileri Broilerinlihaa syödään yhä enemmän. Se on terveellistä ja vähärasvaista, ja siinä on runsaasti proteiineja. Lihan mieto

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

UUTTA MUOTOILUA JA HYVÄÄ FASTFOOD UUTUUKSIA & ideoita

UUTTA MUOTOILUA JA HYVÄÄ FASTFOOD UUTUUKSIA & ideoita UUTTA MUOTOILUA JA HYVÄÄ FASTFOOD UUTUUKSIA & ideoita SAUNAILLAN SUOSIKKI JA ALKUPALOJEN KUNKKU! Mini maistuu MUHKEALTA Minihampurilaiset sopivat TUOTE 100% KOOSSA erinomaisesti moniin erilaisiin tilanteisiin:

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala OPISKELIJAN NIMI: Tämä arviointikaavake on tarkoitettu opiskelijan itsearvioimistaitojen vahvistamiseen ja työpaikkaohjaajan käyttöön:

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Suuri valmisruokatutkimus. Saarioinen Oy / 15.10.2013

Suuri valmisruokatutkimus. Saarioinen Oy / 15.10.2013 Suuri valmisruokatutkimus Saarioinen Oy / 15.10.2013 Tutkimus pähkinänkuoressa Vastaajat: suomalaiset 18v. täyttäneet Tiedonkeräys: TNS Gallupin web-kysely GallupForum -vastaajakannassa Kenttätyöaika:

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä

Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä 2 Fazer Puikula -ruisleipää 500 g kypsää porkkanaa, soseena (5 dl) 1 dl creme bonjour -tuorejuustoa, valkosipulilla maustettua tuoretta rakuunaa suolaa ja mustapippuria

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Reseptit Likkojen lenkki 2015

Reseptit Likkojen lenkki 2015 Grillattua Hk:n rypsipossua 600 g HK:n rypsiporsaan sisäfilettä 2 tl korianterin siemeniä 1 tl kuminaa 1 tl fenkolinsiemeniä 1 dl hunajaa 1. Puhdista filee kalvoista. 2. Sekoita loput ainekset keskenään

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön keskitetään koko kunnan aterioiden

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN

Lisätiedot

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos

Lisätiedot

Fazer Food Services Kouluruokatutkimus 2015

Fazer Food Services Kouluruokatutkimus 2015 1 Fazer Food Services Kouluruokatutkimus 2015 Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaista kouluruokailua lapset eri puolella Suomea ja eri ikäryhmissä toivovat. Miten

Lisätiedot

KYLMÄT A LKUPALAT 18 19

KYLMÄT A LKUPALAT 18 19 KYLMÄT ALKUPALAT 18 19 Okroška eli kotikaljakeitto Kuudelle Salaatti 4 suurta keitettyä perunaa 1 avomaankurkku 6 suurta retiisiä 200 g keitettyä kieltä tai keittokinkkua 4 keitettyä munaa nippu tilliä

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

MARJAISIA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE

MARJAISIA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE MARJAISIA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE MARJAKASTIKKEET korkea marjapitoisuus valmistettu Suomessa aidoista marjoista ruoanlaittoon, jälkiruokiin ja leivonnaisiin OUT OF HOME -MYYNTI Myyntipäällikkö Mika Lund

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka Hyvää Suomesta- Saarioisilta 21.3.2013 Mirja Lonka Saarioinen yrityksenä Saarioinen Oy on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan yritys. Vuonna 1957 käynnistettiin Saarioinen Oy:n

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 sipuli 1 valkosipulin kynsi 3 porkkanaa 200 g vihreää papua (pakaste) 2 rkl margariinia

Lisätiedot

Huevos rancheros 2 annosta. 1 prk (285/170g eli noin 2 dl) keitettyjä mustapapuja 1 pieni sipuli 1 pieni valkosipulinkynsi tilkka öljyä suolaa

Huevos rancheros 2 annosta. 1 prk (285/170g eli noin 2 dl) keitettyjä mustapapuja 1 pieni sipuli 1 pieni valkosipulinkynsi tilkka öljyä suolaa Huevos rancheros 2 annosta 1 prk (285/170g eli noin 2 dl) keitettyjä mustapapuja 1 pieni sipuli 1 pieni valkosipulinkynsi tilkka öljyä suolaa 1 avokado hieman limetin mehua suolaa 2 tuoretta kananmunaa

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

Suomi. lihamylly. makkaran valmistuslaite. lihamyllyn kokoaminen. makkkaran valmistuslaitteen käyttö. lihamyllyn käyttö

Suomi. lihamylly. makkaran valmistuslaite. lihamyllyn kokoaminen. makkkaran valmistuslaitteen käyttö. lihamyllyn käyttö A950 i h g j f d e a b c k l m 11 10 n o 13 12 16 14 15 Suomi Ennen ohjeiden lukemista taita etusivu auki kuvien esiinsaamiseksi ennen ensimmäistä käyttökertaa Pese osat: katso kohdasta 'perushuolto'.

Lisätiedot

Naudan-, poronja karitsanlihatalo MERI-LAPIN KARITSA

Naudan-, poronja karitsanlihatalo MERI-LAPIN KARITSA Naudan-, poronja karitsanlihatalo MERI-LAPIN KARITSA Meri-Lapin Karitsa on pohjoinen karitsanlihatuotevalikoima, jonka liha tuotetaan Pohjois-Suomen lammastiloilla. Maultaan mieto, murea ja vähärasvainen

Lisätiedot

Kastike houkuttelee ruoan maut esiin

Kastike houkuttelee ruoan maut esiin Kastike houkuttelee ruoan maut esiin 28 TEEMA NOVA 5 2011 Tärkeä osa ateriaa on kastike, jota tarjotaan erilaisten lisäkkeiden kera sellaisenaan tai käytetään mm. laatikko-, pata-, muhennos- tai keittoruokien

Lisätiedot

Ruokakulttuurimme on monipuolinen ja rikas. Kuva: Studio Apris, Marjo Koivumäki

Ruokakulttuurimme on monipuolinen ja rikas. Kuva: Studio Apris, Marjo Koivumäki Ruokakulttuurimme on monipuolinen ja rikas Kuva: Studio Apris, Marjo Koivumäki Pohjoisen luonnon puhdas maku Aitous ja konstailemattomuus Luonnonmarjoilla, sienillä, kaloilla ja riistalla herkutellaan

Lisätiedot

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU Palveluksessanne 31.1.2014 2009 Tampereen Ateria KOUKUN HELMI Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa suurella sydämellä maukkaita aterioita

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla.

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla. MENU 2 Ruisleipää porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla Paahda ruisleipäviipaleita ja laita

Lisätiedot

Pieniä ihmeitä keittiössä

Pieniä ihmeitä keittiössä Pieniä ihmeitä keittiössä SAGAn & Vappu Pimiän reseptivinkit MARINOIDUT MUNAKOISOT SAGAN & VAPPU PIMIÄN reseptivinkit KUHAA KAPRIS-SITRUUNAVOISSA Leikkaa munakoiso reiluiksi viipaleiksi (paksuus noin ½

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Lihakeitto 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Pane liha veteen kiehumaan. Kuori pintaan muodostuva vaahto ja lisää

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Syyskuu - joulukuu 2012. Findus-uutuudet. Findus tuoretta pakkasesta

Syyskuu - joulukuu 2012. Findus-uutuudet. Findus tuoretta pakkasesta Syyskuu - joulukuu 2012 Findus-uutuudet Findus tuoretta pakkasesta Finduksen mikroateriavalikoima uudistuu Pippuripihvi Pippuripihvi (nauta-sika), perunagratiinia, porkkanoita, romanopapuja ja ylellistä

Lisätiedot

Luonnon tuntematon ruoka-aitta

Luonnon tuntematon ruoka-aitta Luonnon tuntematon ruoka-aitta MIKÄ OLISIKAAN SUUREMPI ILO KUIN KATSOA MAATA, JOTA KASVIT VERHOAVAT KUIN KIRJALTU VIITTA, JOHON ON OMMELTU ITÄMAISIA PÄÄRLYJÄ JA JOKA ON KORISTELTU MONENMOISIN HARVINAISIN

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

LOHIKEITTO 9,50 (Lisukkeena leipää ja voita) VENÄLÄISET BLINIT 13,00 punaisen kaviaarin kanssa

LOHIKEITTO 9,50 (Lisukkeena leipää ja voita) VENÄLÄISET BLINIT 13,00 punaisen kaviaarin kanssa PIKKUNÄLKÄÄN LOHIKEITTO 9,50 (Lisukkeena leipää ja voita) PÄIVÄN KEITTO 5,50 MERENHERKKU SALAATTI 12,00 (Katkarapuja, tonnikalaa, simpukoita, tomaattia, kurkkua, salaattia, talon kastiketta) KREIKKALAINEN

Lisätiedot

Kuluttaja ostopäätöksen edessä

Kuluttaja ostopäätöksen edessä Kuluttaja ostopäätöksen edessä Annikka Marniemi Elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija, ETM Kuluttajaliitto Suomalaisen broilerituotannon vahvuudet -seminaari 16.11.2011 Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso Ruokaa hygieenisesti o p e t u s h a l l i t u s Sisältö Käyttäjälle... 6 Näin käytät kirjaa... 7 Hygienian perusteita... 8 Mitä on hygieniaosaaminen?... 10 Säilytä

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

SALAATIT. Talon vihreä salaatti -jogurttikastike -paahdettua talon leipää 5,50 / 10,50

SALAATIT. Talon vihreä salaatti -jogurttikastike -paahdettua talon leipää 5,50 / 10,50 SALAATIT alkuruoka / annos Talon vihreä salaatti -jogurttikastike -paahdettua talon leipää 5,50 / 10,50 Fetajuustosalaatti -vihreää salaattia -sipulia -oliiveja -fetajuustoa -öljy-yrtti-sitruunakastike

Lisätiedot

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla,

Lisätiedot

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden Hyvinsyömisen taito Maukas liharuoka kuuluu arkeen ja se kruunaa juhlan. Liha on aterian sydän, jonka ympärille muu ateriakokonaisuus kootaan. Liha on myös voimaruokaa, josta saa lähes kaiken: proteiinit,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Herkutteluun Lohisalaatti L,G

Herkutteluun Lohisalaatti L,G Herkutteluun Lohisalaatti L,G Miedosti savunmakuinen lohimedaljonki ja katkarapuja salaattipedillä, kirpeyttä tuomassa limelohko sekä marinoitu punasipuli, kastikkeina talon salaatinkastike ja raikas sitruunakastike.

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot