Kauppatieteiden Pro gradu tutkielma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppatieteiden Pro gradu tutkielma"

Transkriptio

1 Kauppatieteellinen tiedekunta Johtaminen ja organisaatiot Kauppatieteiden Pro gradu tutkielma Nuorten johtajien johtamiskäytänteet asiantuntijaorganisaatioissa. Young leader s leadership practices in expert organizations. Työn ohjaajina ja tarkastajina ovat toimineet professori KTT Iiro Jussila ja KTM Pasi Tuominen. Helsingissä 2. Tammikuuta 2012 Teemu Mellas

2 TIIVISTELMÄ Tekijä: Mellas, Teemu Tutkielman nimi: Nuorten johtajien johtamiskäytänteet asiantuntijaorganisaatioissa. Tiedekunta: Kauppatieteellinen tiedekunta Pääaine: Johtaminen ja organisaatiot Vuosi: 2012 Pro gradu tutkielma: Lappeenrannan teknillinen yliopisto 119 sivua, 12 kuviota, 2 taulukkoa ja 1 liite Tarkastajat: prof. Iiro Jussila KTM Pasi Tuominen Hakusanat: johtaminen, nuori johtaja, johtamiskäytänteet, johtamisopit Johtajasukupolvet ovat vaihtumassa ja tulevaisuudessa tarvitaan yhä useampia nuoria johtajia täyttämään johtajien paikkoja. Tämä tutkimus osallistuu nuorista johtajista ja tällä hetkellä työelämässä olevasta nuorimmasta sukupolvesta käytävään tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja ymmärtää nuorten johtajien johtamiskäytänteitä asiantuntijaorganisaatioissa. Tutkimuksen on luonteeltaan kvalitatiivinen ja sen pääasiallinen aineisto koostuu kymmenen nuoren johtajan haastatteluista. Tutkimuksen mukaan nuoret johtajat ovat eettisiä ja autenttisia johtajia, jotka arvostavat johtamisessaan yhä enemmän niin sanottuja pehmeitä arvoja, kuten oikeudenmukaisuutta, avoimuutta, ihmisten kehittämistä, kuuntelutaitoa ja muiden huomioon ottamista sekä kykyä inspiroida. Nuoren johtajan tapa johtaa on valmentavaa ja esimerkillä johtamista, joka perustuu ennen kaikkea valtuuttamiselle ja yhteistyölle alaisten kanssa.

3 ABSTRACT Author: Mellas, Teemu Title: Young leader s leadership practices in expert organization Faculty: LUT, School of Business Major: Management and Organizations Year: 2012 Master s thesis: Lappeenranta University of Technology 119 pages, 12 figures, 2 tables and 1 appendix Examiners: prof. Iiro Jussila KTM Pasi Tuominen Keywords: leadership, leadership practices, young leader, leadership theory Leadership generations are changing and in the future we need more and more young leaders to fill leadership positions. This study contributes to scientific and societal discussion on young leaders and the youngest generation in working life. The objective of the study is to describe and understand young leaders leadership practices in expert organizations. The study is qualitative research and its main material consist of ten interviews of young leaders. According to the study, young leaders are ethical and authentic leaders, who appreciate in their leadership more and more so called soft values like integrity, openness, ability to develop people, ability to listen, consideration of others and ability to inspire. A young leader leads by coaching and by example and the leadership is based above all on empowerment and collaboration with subordinates.

4 ALKUSANAT Tämän pro gradu -tutkielman tekeminen oli haastava ja aikaa vievä prosessi, joka vaati paljon motivaatiota sen loppuun saattamiseksi. Matkan varrella oli hetkiä, jolloin motivaatiota ei tuntunut millään löytyvän prosessin edistämiseksi, vaan ajatukset olivat aivan muissa asioissa. Onneksi sain tukea ja kannustusta, joka mahdollisti prosessin kunniallisen loppuun saattamisen. En olisikaan selvinnyt tämän pro gradu tutkielman tekemisestä yksin ilman tukea ja kannustusta. Tahdon kiittää pro gradu tutkielmani ohjaajaa professori KTT Iiro Jussilaa tutkimukseni tekemisen aikana saamastani ohjauksesta ja tuesta sekä tutkielman tarkastamisesta. Kiitän myös tutkielman toisena tarkastajana toiminutta KTM Pasi Tuomista. Erityisesti haluan kiittää Mari Maanosta ja MPS Finland Consulting Oy:ta, jotka tarjosivat minulle mahdollisuuden tehdä tämän pro gradu tutkielma toimeksiantona tarjoten siihen hyvät puitteet ja kannustimet. Haluan myös kiittää kaikkia tutkimukseeni osallistuneita haastateltavia, jotka uhrasivat omaa aikaansa osallistumalla tutkimukseeni. Ilman heitä tutkimukseni tekeminen ei olisi ollut mahdollista. Kiitokset myös isälle ja äidille saamastani tuesta prosessin aikana sekä Tiina Mellakselle avusta gradupaikan hankinnassa ja gradun oikoluvussa. Helsingissä 2. Tammikuuta 2012 Teemu Mellas

5 1 JOHDANTO Katsaus aikaisempaan tutkimukseen aiheesta Tutkimukselle asetetut tavoitteet ja reunaehdot Menetelmät tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi Keskeisten käsitteiden määritelmät Tutkimuksen rakenne JOHTAMISEN KÄYTÄNTEET Perinteiset johtajuuden teoriat Johtajuuden piirreteoriat Johtajuuden käyttäytymisteoriat Kontingenssiteoriat Transaktionalinen ja transformaationalinen johtajuus Viimeaikaisia näkökulmia johtajuuteen Karismaattinen johtajuus Autenttinen ja eettinen johtajuus Tunneäly Johtajuuden muutos Nuoret johtajat ja johtajuus Y-sukupolvi Arvot ja asenteet Tehokas johtajuus Tutkimuksen teoreettinen viitekehys TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimusprosessi ja menetelmät Aineistot ja analyysit MPS Finland Consulting Oy Tutkimuksen luotettavuudesta ja uskottavuudesta NUORTEN JOHTAJIEN JOHTAMISKÄYTÄNTEET Kontekstin kuvaus Nuorten johtajien arvomaailma Menestyksellinen johtajuus... 64

6 4.2.2 Arvot Käytänteet Toiminta Tehoton johtaminen Motivointi Johtamisen tilannesidonnaisuus Johtaminen tänään Tiivistelmä: Nuorten johtajien johtamiskäytänteet JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen teoreettinen kontribuutio Kehittämisehdotuksia kohdeorganisaatiolle Jatkotutkimusmahdollisuuksia LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Haastattelukysymykset

7 1 1 JOHDANTO Johtajuuden kasvot ovat nuortumassa ja tulevaisuudessa tarvitaan yhä useampia nuoria johtajia täyttämään johtajien paikkoja (McDermott 2001, 43; Anon 2011, 24-25). Nuorten asenteissa ja organisaatioiden toimintaympäristöissä onkin tapahtunut selkeitä muutoksia viime vuosien aikana. Tästä huolimatta johtamisen kehitys on ollut hidasta (Suoranta 2009, 1-2). Nuorten johtajuus on ollut viime aikoina vahvasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. On puhuttu niin sanotusta uudesta sukupolvesta (Y-sukupolvi), jonka edustajien arvomaailma, käyttäytyminen, asenteet ja toimintatavat poikkeavat aikaisempien sukupolvien tavoista toimia. He haastavat johtamisen ja vanhat toimintamallit luoden uudenlaisen näkemyksen organisaation johtamiseen. He ovat tulevaisuuden johtajia (Alch 2000, 32; Ahonen et al. 2010, 23-24; Hatfield 2002, 73; Weinstein 2009, 17). Tämä pro gradu -tutkielma osallistuu tähän nuorista johtajista käytävään tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun perehtymällä nuorten johtajien johtamisen käytänteisiin ja heidän tapaansa toteuttaa johtamista. Tutkielma on suoritettu toimeksiantona MPS Finland Consulting Oy:lle (tästä eteenpäin tekstissä MPS) ja sen tarkoitus on korjata sekä täyttää kyseisessä organisaatiossa havaittuja tietämyksen aukkoja tutkittavasta aiheesta, jotta kohdeorganisaatio voi paremmin kehittää omia johtamisen kehittämispalveluitaan vastaamaan entistä paremmin tämän hetken ja tulevaisuuden tarpeita. Näitä johtamisen kehittämispalveluita ovat muun muassa esimiestyön kehittäminen, johdon kehittämisanalyysit, johtoryhmätyön kehittäminen, organisaatiotutkimukset ja henkilöstötutkimukset sekä osaamisen johtaminen. Tämä tutkimus auttaa siis omalta osaltaan kehittämään näitä johtamisen kehittämispalveluita muokkaamalla niitä entistä sopivammiksi nuorille johtajille ja uusille sukupolville.

8 2 Johtamisen ja esimiestyön kehittämistä täytyy tulevaisuudessa tarkastella yhä enemmän yksilöiden kautta, huomioiden ikä, tilannetekijät ja toimintaympäristö, jotta johtamisen kehittämispalveluita voidaan kohdentaa ja kehittää vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden tarpeita. Nuorten työelämäodotukset ovat MPS:n työnantajakuvamittauksien mukaan muuttuneet ja esimiestyöltä odotetaan yhä enemmän muun muassa yksilöllisyyden tukemista ja eettistä johtamista. Kohdeorganisaatiossa olevat ajankohtaiset haasteet ja tietämyksen aukot, joihin tällä tutkimuksella pyritään vastaamaan, liittyvät nuorten johtajien johtamisfilosofiaan, arvoihin, johtamiskäytänteisiin, johtamiskyvykkyyksiin, heidän tapaansa toteuttaa johtamista sekä haasteisiin, joita nuoret johtajat kokevat omassa johtamisessaan. Tutkimuksen tavoitteet ja tarkoitus määrittelevät tarkemmin kohdeorganisaatiossa olevat ajankohtaiset haasteet ja sen, mitä tällä tutkimuksella tulee saavuttaa, jotta nämä ajankohtaiset haasteet kohdeorganisaatiossa voidaan selättää. Tutkielma keskittyy pohtimaan nuorten johtajien ajatuksia siitä, millaisella johtamisella ja millaisilla johtamisen käytänteillä he aikovat toteuttaa johtajuutta ja lähiesimiestyötä. Yleinen oletus on, että nuorten johtajien johtamisen vuorovaikutustilanteet ja johtamisen käytänteet poikkeavat johtamisopeista esille nousevista johtamisen käytänteistä. Tutkimus pyrkii löytämään vastauksia siihen, onko näitä eroja olemassa ja jos on, niin minkälaisia ne ovat. Tutkimus selkeyttää myös omalta osaltaan sitä, miten nuorten johtamiskäytänteet vastaavat sitä, mitä nuoret odottavat johtamiselta ja esimiestyöltä. Johtamisen tutkimus on painottunut varsin paljon ns. perinteisille aloille, teollisuuteen ja erilaisiin asiantuntijaorganisaatioihin, joissa johtajat tyypillisesti ovat keski-ikäisiä tai iäkkäämpiä. Aiheena nuoret johtajat (lähinnä y-sukupolven edustajat) ja nuorten henkilöiden johtamiskäytänteet on melko uusi aihe, josta on tehty vain vähän empiiristä tutkimusta. Teoriat aiheesta voivat olla vanhoja, eivätkä täten kuvaa nykytilaa riittävän hyvin. Tutkimus luo omalta osaltaan uutta

9 3 empiiristä tietoa johtamisesta, joka auttaa korjaamaan näitä puutteita aikaisemmassa tiedossa. Nuorten johtajuuden tieteellinen tutkimus on melko rajoittunutta ja tiedeyhteisön tietämys kyseisestä aiheesta ei ole täydellistä. Tämä tutkimus voi osaltaan auttaa korjaamaan näitä aukkoja tietämyksessä, minkä takia aihe on tutkimisen arvoinen. Aihe on myös hyvin ajankohtainen jo siksikin, että kyseinen aihe on jatkuvasti muutoksessa. Esimerkiksi kymmenen vuotta sitten tehtyyn tutkimukseen aiheesta on jo syytä suhtautua kriittisesti, koska johtajat, jotka olivat silloin nuoria, eivät ole enää niin nuoria. Tämä tutkimus luo myös arvokasta uutta tietoa uuden sukupolven tavasta johtaa sekä nykypäivän johtajuudesta. Tutkimus auttaa myös ymmärtämään nuoria johtajia sekä sitä, mihin suuntaan johtajuus on tulevaisuudessa menossa. 1.1 Katsaus aikaisempaan tutkimukseen aiheesta Johtajuutta on tutkittu viimeisen 80 vuoden aikana paljon ja aiheesta on julkaistu lukuisia tutkimuksia. Vaikka johtajuutta onkin tutkittu laajasti ja siitä tiedetään paljon, löytyy aiheesta vielä monia kysymyksiä, joihin ei ole saatu vastauksia. (House & Aditya 1997, 409; Yukl 1989, ). Tästä syystä johtajuutta kannattaa ja tuleekin tukia lisää, jotta ymmärryksemme kyseisestä aiheesta paranee. Seuraavassa listataan tämän tutkimuksen kannalta oleellista aikaisempaa tutkimusta johtajuudesta. Johtajuuden varhaisimpia tutkijoita ovat muun muassa Taylor (1914), Stogdill (1948,1974) ja Mayo (1945). Johtajuutta on myös tutkinut laajasti mm. Bass (1990a) ja Yukl (1989, 2010). Tämä tutkimus lähtee tarkastelemaan johtajuutta perinteisten johtajuuden teorioiden kautta. Perinteisiksi johtajuuden teorioiksi luetaan piirreteoriat, käyttäytymisteoriat, kontingenssiteoriat sekä transaktionalinen ja transformaationalinen johtajuus.

10 4 Johtajuutta luonteen piirteenä on tutkinut muun muassa Stogdill (1948, 1974), Kirkpatrick & Locke (1991), Barrick & Mount 1991, Judge et al. (1999), Nystedt (1997), Bono & Judge (2004) ja Andersen (2006). Johtamiskäyttäytymisen tunnetuimpia tutkimuksia ovat Mintzbergin (1980) tutkimukset, Ohion ja Michiganin yliopiston tutkimukset (House & Aditya 1997, 420) sekä Blaken & Moutonin (1973) tutkimukset. Johtajuuden tilannesidonnaisuutta eli kontingenssiteoriaa on tutkinut muun muassa Fiedler (1972), House (1971), Hersey & Blanchard (1996), Kerr & Jermier (1978), Fiedler & Garcia (1987), Vroom ja Yetton (1973) sekä Graen & Uhl-Bien (1995). Transaktionaalista ja transformaationaalista johtajuutta on tutkinut muun muassa Burns (1978), Bass (1985, et al. 1987, 1990b, et al. 2003), Keller (1992, 1995, 2006), Avolio et al. (1999) ja Bono & Judge (2004). Näkökulmaa johtajuuteen pyritään laajentamaan tarkastelemalla viimeaikaisia näkemyksiä johtajuuteen. Viimeaikaisista johtajuuden näkökulmista tarkastellaan karismaattista johtajuutta, eettistä ja autenttista johtajuutta sekä tunneälyn vaikutusta johtajuuteen. Karismaattista johtajuutta on tutkinut mm. Weber (1947), Howell & Avolio (1992), Shamir et al. (1993), Sankowsky (1995) sekä Khurana (2002). Eettistä ja autenttista johtajuutta on tutkinut muun muassa Hollander (1995), Treviño et al. (2003), May et al. (2003), Avoilo et al. (2004), Brown et al. (2005) ja Novicevic (2006). Tunneälyä on taas tutkinut Solevey & Mayer (1990) ja Goleman (1998,2000). Johtajuuden muutos liittyy myös läheisesti tutkittavaan aiheeseen. Sitä ovat tutkineet muun muassa Bennis (1998, 1999), Dess & Picken (2000), Alvesson & Sveningsson (2003), McKenna & Yost (2004), Tengblad (2005), Uhl-Bien et al. (2007) Hamel (2009), Blanchard (2011) ja Nonaka & Takeuchi (2011). Nuorien johtajien johtamiskäytänteisiin ja johtajuuteen liittyvä tutkimus on

11 5 melko vähäistä. Tutkimukset, jotka käsittelevät y-sukupolvea ja johtajuutta painottuvat enimmäkseen sukupolvien vertailuun, jolloin vähemmälle tarkastelulle on jäänyt nuorten johtajien johtamiskäytänteiden tarkastelu johtamisen teorioiden/käytänteiden valossa. Tutkimusten kohteena on myös yleensä ollut jonkun sukupolven edustajat yleisesti, eikä niinkään nuoret johtajat. Julkaistu empiirinen tutkimus liittyen y-sukupolveen on parhaimmillaan sekavaa ja huonoimmillaan ristiriitaista (Deal et al. 2010, 191). Y- sukupolven käyttäytymistä, arvoja ja asenteita on tutkittu jonkun verran. Työhön liittyviä arvoja ja asenteita ja niiden eroja eri sukupolvien välillä ovat tutkineet muun muassa Smola & Sutton (2002), Kowske et al. (2010) ja Parry & Urwin (2011). Baldonado & Spangenburg (2009) ovat tutkineet y-sukupolven työmotivaatiota. Deal et al. (2010) on tutkinut sukupolvien eroja ja y-sukupolven työkäyttäytymistä. Hyvönen et al. (2009) ovat tutkineet nuorten johtajien ammatillista hyvinvointia heidän henkilökohtaisten työhön liittyvien tavoitteidensa kautta. Uen et al. (2009) on tutkinut nuorten johtajien ihmisten välisen stressin yhteyksiä johtamisen kehittämisen käytäntöihin. Muita aihetta käsitteleviä julkaisuja on kirjoittanut muun muassa Heselbarth (1999), Alch (2000), McDermott (2001), Weinstein (2009), Woodward (2009) ja Pratt (2010). Y-sukupolven käsityksiä johtajuudesta on tutkinut muun muassa Powell (2003); Dulin (2005) ja Gentry et al. (2011). Gentry et al. (2011) on tutkinut sitä, onko eri sukupolvilla erilaiset käsitykset siitä, mitkä johtamisen toimintatavat ovat tärkeitä organisaation menestyksen kannalta ja sitä, hallitsevatko johtajat näihin toimintatapoihin liittyvät taidot. Dulin (2005) on tutkinut sitä, mitä alaisina toimivat y-sukupolven edustajat pitävät hyvänä johtamisena. Powell (2003) on tutkinut sukupolvien välisiä eroja siitä, minkälaiseksi he kokevat tehokkaan johtamisen.

12 6 1.2 Tutkimukselle asetetut tavoitteet ja reunaehdot Tämän tutkimuksen tarkoitus on korjata sekä täyttää toimeksiantoorganisaatiossa havaittuja tietämyksen aukkoja liittyen nuoriin johtajiin ja nuorten johtajien johtamisen käytänteisiin, jotta johtamisen kehittämispalveluita voidaan kohdentaa ja kehittää vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden tarpeita. Kohdeorganisaatiossa tutkimustulokset auttavat siis parantamaan johtamisen kehittämisen palveluita nuorille johtajille/uusille sukupolville entistä sopivimmiksi. Kohdeorganisaatiossa ajankohtaiset haasteet sekä tietämyksen aukot ovat seuraavanlaisia Minkälaiselle johtamisfilosofialle nuorten johtajien johtaminen perustuu? Miten nuoret johtajat toteuttavat johtamista käytännössä? Miten he motivoivat ja sitouttavat/vahvistavat ihmisiä hyvään suoritukseen? Millaisilla johtamisen käytänteillä nuoret johtajat ajattelevat menestyvänsä? Millaista johtamissuoritusta nuoret johtajat odottavat itseltään? Mitkä työkalut he kokevat tärkeiksi johtamisessaan? Millaisia johtamiskyvykkyyksiä nuoret johtajat kokevat tarvitsevansa? Millaisia haasteita nuoret johtajat kohtaavat johtamisessa? Tutkimuksen tavoitteet määrittelevät sen, mitä tutkimuksella tulee saavuttaa, jotta tutkimuksen tarkoitus voidaan toteuttaa. Ottaen huomioon kohdeorganisaation aukot tietämyksessä koskien nuoria johtajia, muodostui tutkimuksen tavoitteeksi pyrkiä kuvaamaan ja ymmärtämään nuorten johtajien johtamisen käytänteitä. Tavoitteena on siis perehtyä nuorten johtajien johtamiseen sekä pyrkiä ymmärtämään sitä, mitkä asiat vaikuttavat heidän tapaansa toteuttaa johtamista. Tämä pyritään

13 7 kuvaamaan olemassa olevan tutkimustiedon avulla sekä haastattelemalla nuoria johtajia. Tutkimuksessa pyritään siis etsimään vastauksia siihen, millaisia johtamiskäytänteitä asiantuntijaorganisaatioissa toimivat nuoret johtajat käyttävät johtamisessaan ja eroavatko nämä käytänteet johtamisopeissa esille nousevista johtamisen käytänteistä. Tutkimuskysymykseksi pelkistettynä tutkimuksen tavoitteet voidaan ilmaista seuraavalla tavalla Millaisia ovat asiantuntijaorganisaatioissa toimivien nuorten johtajien johtamiskäytänteet ja poikkeavatko nämä käytänteet johtamisopeissa esille nousevista käytänteistä? Tutkimuskysymystä selventämään on asetettu seuraavat alakysymykset (1) Miten nuoret johtajat käsittävät hyvän johtajuuden ja mitkä asiat he kokevat tärkeiksi omassa johtamisessaan? (2) Millä tavoin nuoret johtajat toteuttavat johtamista käytännössä? (3) Minkälaisena nuoret johtajat näkevät nykypäivän johtamisen asiantuntijaorganisaatioissa? Tutkimusongelmaa tarkastellaan johtamisen näkökulmasta ja siinä keskitytään nuorten johtajien toimintaan. Tutkimuksen empiirisen osion tarkastelun kohde rajataan johtajien joukkoon, joka muodostuu MPS:n asiakkaista kootusta Suomessa toimivista keskisuurissa asiantuntijaorganisaatioissa työskentelevistä nuorista johtajista.

14 8 Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan asiantuntijaorganisaatioissa toimivia nuoria johtajia, joten siitä rajataan pois muun tyyppisissä organisaatioissa toimivien nuorten johtajien tarkastelu. Rajausta ei kuitenkaan tehdä mihinkään tiettyyn toimialaan. Nuorten johtajien joukko koostuu tässä tutkimuksessa iältään 36-vuotiaista tai sitä nuoremmista johtajista ja joukkoon kuuluu sekä miehiä että naisia. Tähän joukkoon kuuluvat johtajat toimivat organisaatioissa erityyppisissä esimiestehtävissä, kuten tiiminvetäjän tehtävissä. Tutkimuksesta rajataan pois se johtajien joukko, jotka eivät iältään sijoitu tähän ikähaarukkaan. 1.3 Menetelmät tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi Tässä pro gradu -tutkielmassa käytetään tutkimusmenetelmänä laadullista tutkimusmenetelmää. Laadullisen tutkimuksen tarkoitus on pyrkiä tutkimaan kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Se pyrkii kuvaamaan jotakin tapahtumaa, ymmärtämään tietynlaista toimintaa tai antamaan teoreettisen tulkinnan jostakin ilmiöstä (Hirsijärvi et al. 1997, ). Ottaen huomioon tutkielman aihe laadullinen tutkimus on luontevin valinta tämän tutkielman tutkimusmenetelmäksi. Aineistonkeruumenetelmänä on puolistrukturoitu haastattelu, joka tunnetaan myös nimellä teemahaastattelu (Hirsijärvi et al. 1997, 203; Koskinen et al. 2005, 104) ). Haastattelututkimus on luontevin valinta aineiston keruun menetelmäksi, koska se on usein ainut keino kerätä ihmisten asioille antamia merkityksiä ja tulkintoja (Koskinen et al. 2005, 106). Havaintojen tuottaminen haastattelututkimuksen avulla perustuu faktanäkökulmaan, jolloin voidaan myös todeta, että aineistoa tarkastellaan faktanäkökulman mukaisesti. Faktanäkökulmassa ollaan kiinnostuneita niistä tiedoista eli faktoista, joita käytettävät lähteet välittävät asiasta. Puhetta tai tekstiä tarkastellaan siis faktojen näkökulmasta (Koskinen et al. 2005, 62).

15 9 Haastattelut on suoritettu MPS:n asiakkaista kootuissa Suomessa toimivissa asiantuntijaorganisaatioissa, joissa haastateltiin kymmentä nuorta johtajaa, jotka toimivat johto- ja esimiestehtävissä. Haastattelujen tarkoituksena on löytää vastauksia tutkimusongelmaan ja laajentaa näkökulmaa, jolla tutkimusongelmaa tarkastellaan. Haastattelun kysymykset pohjautuvat teoreettisessa viitekehyksessä esille tulleeseen tieteelliseen kirjallisuuteen, jota kyseisestä aiheesta on kirjoitettu. Tutkimuksessa hyödynnetään kolmen tyyppistä kirjallisuutta. Näitä ovat tieteellinen kirjallisuus, lähinnä aiheesta julkaistut tieteelliset artikkelit, yhteiskunnallisen keskustelun pohjalta syntyneet julkaisut sekä metodologiakirjallisuus. Tieteellisen kirjallisuuden tarkoitus on luoda pohja tutkimusongelman tarkastelulle. Yhteiskunnallisen keskustelun pohjalta syntynyttä kirjallisuutta käytetään taas havainnollistamaan sitä, mitä johtamisen kentällä tapahtuu nykypäivänä. Metodologiakirjallisuus taas varmistaa sen, että tutkimus on suoritettu tieteellisesti hyväksytyllä tavalla ja siinä käytetyt menetelmät ovat perusteltuja. 1.4 Keskeisten käsitteiden määritelmät Seuraavassa osiossa määritellään tämän tutkimuksen kannalta keskeiset käsitteet. Nämä käsitteet ovat johtajuus, nuori johtaja, y-sukupolvi, johtamisen käytänteet sekä asiantuntijaorganisaatio. Johtajuudelle (leadership) on olemassa useita eri määritelmiä, jotka poikkeavat hieman toisistaan. Suurin osa määritelmistä perustuu kuitenkin ajatukselle, että johtaminen sisältää prosessin, jossa yksi henkilö pyrkii tarkoituksellisesti vaikuttamaan muihin ihmisiin opastamalla, organisoimalla sekä helpottamalla toimintoja ja ihmisten välisiä suhteita ryhmässä tai organisaatiossa (Yukl, 1989, 252; Yukl 2010, 3).

16 10 Nuorilla johtajilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa iältään 36 vuoden ikäisiä tai nuorempia henkilöitä, jotka toimivat johtotehtävissä asiantuntijaorganisaatiossa. Y-sukupolven edustajat ovat syntyneet vuosien välillä riippuen hieman määritelmästä. He ovat iältään noin vuotiaita, mikä on hyvin lähellä tässä tutkimuksessa tutkittavien nuorten johtajien ikäjoukkoa (Dulin 2005, 1; Parry & Urwin 2011, 80-89; Powell 2003, 10; Smola & Sutton 2002, 365). Johtamisen käytänteillä tarkoitetaan kaikkia niitä toimintatapoja, käyttäytymistä sekä ajattelua, joka liittyy läheisesti johtamiseen. Whittingtonin (2006) mukaan johtamisen käytänteillä tarkoitetaan jaettuja käyttäytymisrutiineita, perinteitä, normeja sekä toimintatapoja liittyen ajatteluun, toimintaan ja asioiden käyttämiseen. Asiantuntijaorganisaatio on palveluorganisaatio, joka ratkaisee asiakkaansa vaikeita ja monimutkaisia ongelmia. Asiantuntijaorganisaation toiminta perustuu aivotyöhön ja sen tarkoitus on tuottaa asiakkaalle tietoa tai osaamista, jota siltä puuttuu (Pesonen 2007, 25-29). Menestyvä johtaja on melko hankala määritellä yksiselitteisesti ja sen määritteleminen on vahvasti sidoksissa siihen, mitä kulloinkin pidetään menestyksenä. Tutkimuksissa on kuitenkin nostettu esille sellaisia ominaisuuksia kuten karisma, itseluottamus, suostuttelutaito, kuunteluntaito, kyky kehittää, tunnustuksen antaminen, rehellisyys, ongelmanratkaisukyky, kommunikointitaito, oikeudenmukaisuus ja rohkeus osana menestyvää johtajuutta (Andrews 2009, 22; Cohen 2002, 12-13; Schmidt & Sweeney 2001, 6; Thom 1996, 16 ).

17 Tutkimuksen rakenne Tämä pro gradu -tutkielma tulee koostumaan neljästä osasta. Ensimmäinen osa on teoreettinen viitekehys, jonka tarkoituksena on tuoda esille aiheeseen liittyviä teorioita, joita tieteellisessä kirjallisuudessa on julkaistu aikaisemmin. Näiden pohjalta luodaan tutkimuksen kannalta tarkoituksenmukainen ja kattava teoriapohja tutkimusongelman tarkasteluun. Kyseisessä vaiheessa perehdytään johtamisen käytänteisiin ja johtamisoppeihin teoriatasolla. Toinen osa käsittelee tutkimuksessa käytettävää tutkimusmenetelmää, jonka avulla tutkimuskysymyksiin on pyritty löytämään vastuksia. Tässä osiossa kerrotaan myös tutkimusprosessin kulusta sekä siitä, miten aineistoa on käsitelty ja mihin sen tulkinta perustuu. Osiossa pohditaan myös tutkimuksen luotettavuutta sekä uskottavuutta. Aineiston analyysi on tutkielman kolmas vaihe. Tässä vaiheessa tehdään laadullinen analyysi teorian sekä haastatteluiden pohjalta saaduista tiedoista. Tarkoituksena on pyrkiä selkeyttämään aineistosta esille nousevia merkityksiä. Tässä vaiheessa tuodaan myös esille vastaukset tutkimusongelmaan sekä tehdään päätelmiä ja pohditaan johtopäätöksiä. Neljännessä ja viimeisessä osassa tehdään yhteenveto ja johtopäätökset aiheesta sekä pohditaan, minkälaisia vastauksia tutkimusongelmaan on saatu. Tässä vaiheessa pohditaan myös sitä, mikä on saatujen tulosten merkitys tutkimusalueella, sekä esitetään kehittämisehdotukset kohdeorganisaatiolle. Lopuksi mietitään myös mahdollisia ajatuksia, joita tutkielma on herättänyt ja pohditaan mahdollisia jatkotutkimusmahdollisuuksia sekä tarpeita.

18 12 2 JOHTAMISEN KÄYTÄNTEET Tämän teoreettisen viitekehyksen tarkoituksena on tuoda esille tieteellisessä kirjallisuudessa esitettyä teoriaa, jonka pohjalta tutkimusongelmaa tarkastellaan. Teoreettinen viitekehys luo pohjan tutkimusongelman tarkastelulle ja auttaa ymmärtämään tutkittavaa aihetta paremmin. Tähän osioon pyritään löytämään tutkimuksen kannalta kaikki aikaisemmin kirjoitettu oleellinen tieto, joka liittyy läheisesti tutkittavaan aiheeseen. Teoreettinen viitekehys toimii myös pohjana tutkielman empiiriselle osuudelle. Teoreettinen viitekehys on ikään kuin linssi, jonka kautta tutkimusongelmaa tarkastellaan. Seuraavissa osioissa käydään läpi perinteiset johtajuuden teoriat ja viimeaikaiset näkemykset johtajuuteen sekä esitellään johtajuuden muutosta ja nuoria johtajia käsittelevään tieteellistä kirjallisuutta. Perinteisiin teorioihin kuuluvat piirreteoriat, käyttäytymisteoriat, kontingenssiteoriat, transaktionalinen ja transformaationalinen johtajuus. Viimeaikaisista näkemyksistä johtajuuteen esitellään karismaattinen johtajuus, eettinen ja autenttinen johtajuus sekä tunneäly. Näiden teorioiden tarkoitus on antaa käsitys siitä, millaista on tehokas johtaminen ja millaiseksi johtajuus käsitetään näiden teorioiden valossa. Nämä teoriat luovat pohjan tässä tutkimuksessa myöhemmin tulevalle johtajuuden tarkastelulle. 2.1 Perinteiset johtajuuden teoriat Johtajuus on yksi keskustelluimmista ja väitellyimmistä aiheista sosiaalisissa tieteissä (Bass 1990a; Bennis 2007; Derue et al. 2011; Yukl 2010). Asioiden johtaminen management ja ihmisten johtaminen leadership ovat yleensä kaksi termiä, jotka erotellaan puhuttaessa johtamisesta (Kotter 1990, ). Tässä tutkielmassa käytetään sanaa johtajuus, jolla tarkoitetaan enimmäkseen ihmisten johtamista leadership.

19 13 John Kotterin (1990) mukaan asioiden johtaminen on selviytymistä monimutkaisuuden kanssa, kun taas johtajuus on selviytymistä muutoksen kanssa. Hänen käsityksensä mukaan ihmisten johtaminen täydentää asioiden johtamista sen sijaan, että se korvaisi sen kokonaan. Kotterin (1990) mukaan ihmisten johtajat osoittavat suunnan luomalla vision tulevasta. Tämän jälkeen he ohjaavat kommunikoinnin avulla ihmisiä tähän suuntaan sekä auttavat heitä pääsemään esteiden yli. Johtajuudelle (leadership) on olemassa useita eri määritelmiä, jotka poikkeavat hieman toisistaan. Stogdill (1974) toteaakin, että johtajuuden käsitteelle on olemassa lähes yhtä monta eri määritelmää, kuin on henkilöitä, jotka ovat yrittäneet sitä määritellä. Bennisin (2007) mukaan on melkein klisee, että johtamiskirjallisuudesta puuttuu selkeä määritelmä johtajuudelle. Bass (1990a) määrittelee johtajuuden vuorovaikutukseksi kahden tai useamman ryhmän jäsenen välillä, joka usein sisältää tilanteen organisoimista tai uudelleen organisoimista sekä jäsenten havaintoja ja odotuksia. Johtajat ovat muutoksen agentteja henkilöitä, joiden teot vaikuttavat muihin henkilöihin enemmän kuin muiden henkilöiden teot heihin. Johtajuutta tapahtuu, kun yksi ryhmän henkilö muokkaa muiden ryhmän henkilöiden motivaatiota tai kompetensseja (Bass 1990a, 19-20). Vaikka johtajuudelle on olemassa useita eri määritelmiä, niin suurin osa määritelmistä kuitenkin perustuu ajatukselle, että johtaminen sisältää prosessin, jossa yksi henkilö pyrkii tarkoituksellisesti vaikuttamaan muihin ihmisiin opastamalla, organisoimalla sekä helpottamalla toimintoja ja ihmistenvälisiä suhteita ryhmässä tai organisaatiossa (Yukl, 1989, 252; Yukl 2010, 3). Johtajuuden tutkimuksen varhaisimpiin tutkijoihin kuulunut Frederick W. Taylor (1914) esitti 1900-luvun alussa käsitteen tieteellinen liikkeenjohto,

20 14 joka on yksi tunnetuimmista sen ajan johtajuuden tutkimuksista. Taylorin käsitys hyvästä johtajuudesta perustui selkeästi määriteltyihini käskyvaltasuhteisiin, selkeään työnjakoon ja työntekijöiden erikoistumiseen. Hyvän johtajuuden lähtökohtana oli siis tiukka kontrolli, jossa johdon tehtävänä oli suunnitella ja valvoa toimintoja, kun taas työntekijöiden tehtävänä oli suorittaa annetut tehtävät mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Työntekijöiden motivoiminen mahdollisimman hyvään suoritukseen perustui materiaalisten palkkioiden antamiseen (Taylor 1914; Butler 1991, 23-27). Toinen johtajuuden varhaisimmista tutkijoista Elton Mayo ( ) edusti vastakohtaa Taylorin käsityksille. Hänen mukaansa johtajan tuli keskittyä ihmisten välisiin suhteisiin saavuttaakseen tehokasta johtajuutta. Mayo edusti ihmissuhteiden koulukuntaa, joka oli ensimmäisiä, jotka kiinnittävät huomiota ihmisten välisiin suhteisiin johtamisessa. Ihmissuhteiden koulukunnan merkittävimpiä tutkimuksia olivat Hawthornetutkimukset, jotka tarjosivat tärkeää tietoa liittyen työntekijöiden motivoimiseen. Nämä tutkimukset osoittivat, että fyysisten tekijöiden sijaan sosiaaliset tekijät sekä kiinnostus työntekijöitä kohtaan, ns. Hawthorneefekti, vaikutti työntekijöiden työsuoritukseen. Tutkimukset osoittivat myös, että ihmisten käyttäytyminen voi vaihdella sen mukaan, toimivatko he ryhmässä vai yksin (Mayo 1945, ; Powell 2003, 35; Kermally 2005, 15-19) Johtajuuden piirreteoriat Piirreteorioiden lähtökohtana on ajatus siitä, että hyvä johtaja määritellään hänen luonteenpiirteidensä perusteella. Tämän ajatuksen mukaan johtajilla on sellaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia (fyysiset ominaisuudet, persoonallisuuteen liittyvät ominaisuudet sekä tiedot ja taidot), joiden ansiosta he ovat sopivampia johtajiksi kuin muut (Andersen 2006, ; Yukl 2010, ). Johtajuuden piirreteorioiden

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones Pat Jones 901-3035, 10009 Päiväys: 29.1.2013 : Pat Jones Tämä raportti sisältää arviointeja henkilöstä: 1 Itse 2 Esimies Copyright ã All rights reserved. 2006-2008 Wilson Learning Worldwide Inc. Wilson

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Älykäs muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Pohjois-Savon liitto 11.3.2015 Pentti Sydänmaanlakka - Johtamisen suurimmat haasteet - Älykäs vai älytön organisaatio? - Älykäs

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi

Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi Investoi EBW johtajuustaitoihin EBW työelämän tunneäly järjestelmä antaa johtajuuden voiman sinun käsiisi! Sinä tiedät, millaista johtajuustyyppiä

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

YHTEISÖJEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN 4. lähiopetuskerta

YHTEISÖJEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN 4. lähiopetuskerta YHTEISÖJEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN 4. lähiopetuskerta organisaatiotjayhteisot.wordpress.com/ SEURAA KOTIBLOGIA 3.3.2016 Aikataulu 11.02.16 TO 12:00-16:00 LS5 18.02.16 TO 12:00-16:00 LS5 25.02.16

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I Organisaatiokäyttäytyminen 21C00250, 6 op, 2016 2017, periodi I Tämän päivän oppimistavoitteet Ymmärtää, mitä motivaatio on ja mikä sen merkitys on työssä suoriutumiselle Oppia keskeisimmät motivaatioita

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön

Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön tulevaisuus? Big picture Miten muodostaa kokonaiskuva rinnakkain, päällekkäin ja ennakoimattomasti tapahtuvien muutosten kokonaisuudesta? Iso kuva hukassa niin työyhteisöillä

Lisätiedot

Ikäjohtaminen ja yhteistyön haasteet

Ikäjohtaminen ja yhteistyön haasteet Ikäjohtaminen ja yhteistyön haasteet KTT Raili Kiviranta Dosentti, Jyväskylän yliopisto Toimitusjohtaja, Arki&Ilo Oy Raili Kiviranta (ent. Moilanen) 1980-1990-luvuilla Jyväskylän yliopiston AVANCE Johtamiskoulutuksessa

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen Leena Halttunen KT, lto 9.10.2010 Vaasa Esityksen sisältö Esityksen taustalla olevat tutkimukset Millaisista lähtökuopista lähdemme: Päivähoitotyö, johtajuus

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman 2 Potilasturvallisuus ei ole itsestäänselvyys Potilasturvallisuuden järjestelmällinen

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Tehokas valvonta osana toimivaa sote-järjestelmää

Tehokas valvonta osana toimivaa sote-järjestelmää Tehokas valvonta osana toimivaa sote-järjestelmää Miten valvonta voi tukea sote-uudistuksen tavoitteita seminaari 9.3.2016 Säätytalo Sosiaalineuvos Hanna Ahonen Ylilääkäri Riitta Aejmelaeus Valvira.fi,

Lisätiedot

Palaute voi koukuttaa oppiva johtaja, oppiva organisaatio

Palaute voi koukuttaa oppiva johtaja, oppiva organisaatio Palaute voi koukuttaa oppiva johtaja, oppiva organisaatio Juuriharja Consulting Group Oy 25.3.2015 Erika Heiskanen erika.heiskanen@juuriharja.fi +358 40 7466798 Kuka on ohjaimissa? Miksi Afrikka on ikuinen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Osaava esimies 360 DEMO

Osaava esimies 360 DEMO Osaava esimies 3 DEMO Arvion saaja: Osaava Esimies 9.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Osaava esimies 3 DEMO Sivu 1 / 9 OSAAVA ESIMIES Esimiestoiminta vaikuttaa kaikkeen

Lisätiedot

Johtajan dilemma - metsää ja puita. Helena Ahonen

Johtajan dilemma - metsää ja puita. Helena Ahonen Johtajan dilemma - metsää ja puita Helena Ahonen Minäkö johtaja? Johtaminen ei ole eteen tulevien asioiden hoitamista vaan tietoista vaikuttamista toisten ihmisten työhön Johtaja tekee johtamistyötä Asiantuntija

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

Palveleva johtajuus - vetovoimaa varhaiskasvatukseen. Kirsi Rytkönen

Palveleva johtajuus - vetovoimaa varhaiskasvatukseen. Kirsi Rytkönen Palveleva johtajuus - vetovoimaa Kirsi Rytkönen 25.3.2015 Palveleva johtajuus vetovoimaa Lorem ipsum ja dolor sit amet. Joka ei tunne historiaansa on tuomittu toistamaan sitä - Autoritaarinen, omaa etua

Lisätiedot

Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen

Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere 8.11.2016 Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen Taustaa Orientaatioprojekti 2008-2014 Toinen vaihe 2014-2016. Suomesta projektissa mukana Espoo, Helsinki,

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Ketteryydestä muutamien esimerkkien kautta eli mitä voimme

Ketteryydestä muutamien esimerkkien kautta eli mitä voimme Ketteryydestä muutamien esimerkkien kautta eli mitä voimme oppia Tarzanista ja jazz-yhtyeestä Ketterä toiminta on aina ihmisten toimintaa. Kehitettäessä ketteryyttä on hyvä tarkastella prosessien takana

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014 CxO Mentor Oy Organisaatiokulttuurit CxO Academy 16.4.2014 Eerik Lundmark Menestystekijät luovat kulttuurin Joustavuus Kontrolli Sisäinen Ulkoinen Painopiste Kohdennus Organisaatiokulttuurin moodit Joustavuus

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Sanna Joensuu-Salo, Kirsti Sorama, Salla Kettunen ja Anmari Viljamaa YKTT-päivät Jyväskylä 2016 Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten polut ja suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Taustaa Korkeakouluopiskelijoiden

Lisätiedot

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6. Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.2010 Johdanto Tutkimuksen taustalla ongelma siitä miten koulujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto Terveydenhoitajan ammatillinen osaaminen ja asiantuntijuus Ammatillisen osaamisen

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot