Kauppatieteiden Pro gradu tutkielma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppatieteiden Pro gradu tutkielma"

Transkriptio

1 Kauppatieteellinen tiedekunta Johtaminen ja organisaatiot Kauppatieteiden Pro gradu tutkielma Nuorten johtajien johtamiskäytänteet asiantuntijaorganisaatioissa. Young leader s leadership practices in expert organizations. Työn ohjaajina ja tarkastajina ovat toimineet professori KTT Iiro Jussila ja KTM Pasi Tuominen. Helsingissä 2. Tammikuuta 2012 Teemu Mellas

2 TIIVISTELMÄ Tekijä: Mellas, Teemu Tutkielman nimi: Nuorten johtajien johtamiskäytänteet asiantuntijaorganisaatioissa. Tiedekunta: Kauppatieteellinen tiedekunta Pääaine: Johtaminen ja organisaatiot Vuosi: 2012 Pro gradu tutkielma: Lappeenrannan teknillinen yliopisto 119 sivua, 12 kuviota, 2 taulukkoa ja 1 liite Tarkastajat: prof. Iiro Jussila KTM Pasi Tuominen Hakusanat: johtaminen, nuori johtaja, johtamiskäytänteet, johtamisopit Johtajasukupolvet ovat vaihtumassa ja tulevaisuudessa tarvitaan yhä useampia nuoria johtajia täyttämään johtajien paikkoja. Tämä tutkimus osallistuu nuorista johtajista ja tällä hetkellä työelämässä olevasta nuorimmasta sukupolvesta käytävään tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja ymmärtää nuorten johtajien johtamiskäytänteitä asiantuntijaorganisaatioissa. Tutkimuksen on luonteeltaan kvalitatiivinen ja sen pääasiallinen aineisto koostuu kymmenen nuoren johtajan haastatteluista. Tutkimuksen mukaan nuoret johtajat ovat eettisiä ja autenttisia johtajia, jotka arvostavat johtamisessaan yhä enemmän niin sanottuja pehmeitä arvoja, kuten oikeudenmukaisuutta, avoimuutta, ihmisten kehittämistä, kuuntelutaitoa ja muiden huomioon ottamista sekä kykyä inspiroida. Nuoren johtajan tapa johtaa on valmentavaa ja esimerkillä johtamista, joka perustuu ennen kaikkea valtuuttamiselle ja yhteistyölle alaisten kanssa.

3 ABSTRACT Author: Mellas, Teemu Title: Young leader s leadership practices in expert organization Faculty: LUT, School of Business Major: Management and Organizations Year: 2012 Master s thesis: Lappeenranta University of Technology 119 pages, 12 figures, 2 tables and 1 appendix Examiners: prof. Iiro Jussila KTM Pasi Tuominen Keywords: leadership, leadership practices, young leader, leadership theory Leadership generations are changing and in the future we need more and more young leaders to fill leadership positions. This study contributes to scientific and societal discussion on young leaders and the youngest generation in working life. The objective of the study is to describe and understand young leaders leadership practices in expert organizations. The study is qualitative research and its main material consist of ten interviews of young leaders. According to the study, young leaders are ethical and authentic leaders, who appreciate in their leadership more and more so called soft values like integrity, openness, ability to develop people, ability to listen, consideration of others and ability to inspire. A young leader leads by coaching and by example and the leadership is based above all on empowerment and collaboration with subordinates.

4 ALKUSANAT Tämän pro gradu -tutkielman tekeminen oli haastava ja aikaa vievä prosessi, joka vaati paljon motivaatiota sen loppuun saattamiseksi. Matkan varrella oli hetkiä, jolloin motivaatiota ei tuntunut millään löytyvän prosessin edistämiseksi, vaan ajatukset olivat aivan muissa asioissa. Onneksi sain tukea ja kannustusta, joka mahdollisti prosessin kunniallisen loppuun saattamisen. En olisikaan selvinnyt tämän pro gradu tutkielman tekemisestä yksin ilman tukea ja kannustusta. Tahdon kiittää pro gradu tutkielmani ohjaajaa professori KTT Iiro Jussilaa tutkimukseni tekemisen aikana saamastani ohjauksesta ja tuesta sekä tutkielman tarkastamisesta. Kiitän myös tutkielman toisena tarkastajana toiminutta KTM Pasi Tuomista. Erityisesti haluan kiittää Mari Maanosta ja MPS Finland Consulting Oy:ta, jotka tarjosivat minulle mahdollisuuden tehdä tämän pro gradu tutkielma toimeksiantona tarjoten siihen hyvät puitteet ja kannustimet. Haluan myös kiittää kaikkia tutkimukseeni osallistuneita haastateltavia, jotka uhrasivat omaa aikaansa osallistumalla tutkimukseeni. Ilman heitä tutkimukseni tekeminen ei olisi ollut mahdollista. Kiitokset myös isälle ja äidille saamastani tuesta prosessin aikana sekä Tiina Mellakselle avusta gradupaikan hankinnassa ja gradun oikoluvussa. Helsingissä 2. Tammikuuta 2012 Teemu Mellas

5 1 JOHDANTO Katsaus aikaisempaan tutkimukseen aiheesta Tutkimukselle asetetut tavoitteet ja reunaehdot Menetelmät tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi Keskeisten käsitteiden määritelmät Tutkimuksen rakenne JOHTAMISEN KÄYTÄNTEET Perinteiset johtajuuden teoriat Johtajuuden piirreteoriat Johtajuuden käyttäytymisteoriat Kontingenssiteoriat Transaktionalinen ja transformaationalinen johtajuus Viimeaikaisia näkökulmia johtajuuteen Karismaattinen johtajuus Autenttinen ja eettinen johtajuus Tunneäly Johtajuuden muutos Nuoret johtajat ja johtajuus Y-sukupolvi Arvot ja asenteet Tehokas johtajuus Tutkimuksen teoreettinen viitekehys TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimusprosessi ja menetelmät Aineistot ja analyysit MPS Finland Consulting Oy Tutkimuksen luotettavuudesta ja uskottavuudesta NUORTEN JOHTAJIEN JOHTAMISKÄYTÄNTEET Kontekstin kuvaus Nuorten johtajien arvomaailma Menestyksellinen johtajuus... 64

6 4.2.2 Arvot Käytänteet Toiminta Tehoton johtaminen Motivointi Johtamisen tilannesidonnaisuus Johtaminen tänään Tiivistelmä: Nuorten johtajien johtamiskäytänteet JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen teoreettinen kontribuutio Kehittämisehdotuksia kohdeorganisaatiolle Jatkotutkimusmahdollisuuksia LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Haastattelukysymykset

7 1 1 JOHDANTO Johtajuuden kasvot ovat nuortumassa ja tulevaisuudessa tarvitaan yhä useampia nuoria johtajia täyttämään johtajien paikkoja (McDermott 2001, 43; Anon 2011, 24-25). Nuorten asenteissa ja organisaatioiden toimintaympäristöissä onkin tapahtunut selkeitä muutoksia viime vuosien aikana. Tästä huolimatta johtamisen kehitys on ollut hidasta (Suoranta 2009, 1-2). Nuorten johtajuus on ollut viime aikoina vahvasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. On puhuttu niin sanotusta uudesta sukupolvesta (Y-sukupolvi), jonka edustajien arvomaailma, käyttäytyminen, asenteet ja toimintatavat poikkeavat aikaisempien sukupolvien tavoista toimia. He haastavat johtamisen ja vanhat toimintamallit luoden uudenlaisen näkemyksen organisaation johtamiseen. He ovat tulevaisuuden johtajia (Alch 2000, 32; Ahonen et al. 2010, 23-24; Hatfield 2002, 73; Weinstein 2009, 17). Tämä pro gradu -tutkielma osallistuu tähän nuorista johtajista käytävään tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun perehtymällä nuorten johtajien johtamisen käytänteisiin ja heidän tapaansa toteuttaa johtamista. Tutkielma on suoritettu toimeksiantona MPS Finland Consulting Oy:lle (tästä eteenpäin tekstissä MPS) ja sen tarkoitus on korjata sekä täyttää kyseisessä organisaatiossa havaittuja tietämyksen aukkoja tutkittavasta aiheesta, jotta kohdeorganisaatio voi paremmin kehittää omia johtamisen kehittämispalveluitaan vastaamaan entistä paremmin tämän hetken ja tulevaisuuden tarpeita. Näitä johtamisen kehittämispalveluita ovat muun muassa esimiestyön kehittäminen, johdon kehittämisanalyysit, johtoryhmätyön kehittäminen, organisaatiotutkimukset ja henkilöstötutkimukset sekä osaamisen johtaminen. Tämä tutkimus auttaa siis omalta osaltaan kehittämään näitä johtamisen kehittämispalveluita muokkaamalla niitä entistä sopivammiksi nuorille johtajille ja uusille sukupolville.

8 2 Johtamisen ja esimiestyön kehittämistä täytyy tulevaisuudessa tarkastella yhä enemmän yksilöiden kautta, huomioiden ikä, tilannetekijät ja toimintaympäristö, jotta johtamisen kehittämispalveluita voidaan kohdentaa ja kehittää vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden tarpeita. Nuorten työelämäodotukset ovat MPS:n työnantajakuvamittauksien mukaan muuttuneet ja esimiestyöltä odotetaan yhä enemmän muun muassa yksilöllisyyden tukemista ja eettistä johtamista. Kohdeorganisaatiossa olevat ajankohtaiset haasteet ja tietämyksen aukot, joihin tällä tutkimuksella pyritään vastaamaan, liittyvät nuorten johtajien johtamisfilosofiaan, arvoihin, johtamiskäytänteisiin, johtamiskyvykkyyksiin, heidän tapaansa toteuttaa johtamista sekä haasteisiin, joita nuoret johtajat kokevat omassa johtamisessaan. Tutkimuksen tavoitteet ja tarkoitus määrittelevät tarkemmin kohdeorganisaatiossa olevat ajankohtaiset haasteet ja sen, mitä tällä tutkimuksella tulee saavuttaa, jotta nämä ajankohtaiset haasteet kohdeorganisaatiossa voidaan selättää. Tutkielma keskittyy pohtimaan nuorten johtajien ajatuksia siitä, millaisella johtamisella ja millaisilla johtamisen käytänteillä he aikovat toteuttaa johtajuutta ja lähiesimiestyötä. Yleinen oletus on, että nuorten johtajien johtamisen vuorovaikutustilanteet ja johtamisen käytänteet poikkeavat johtamisopeista esille nousevista johtamisen käytänteistä. Tutkimus pyrkii löytämään vastauksia siihen, onko näitä eroja olemassa ja jos on, niin minkälaisia ne ovat. Tutkimus selkeyttää myös omalta osaltaan sitä, miten nuorten johtamiskäytänteet vastaavat sitä, mitä nuoret odottavat johtamiselta ja esimiestyöltä. Johtamisen tutkimus on painottunut varsin paljon ns. perinteisille aloille, teollisuuteen ja erilaisiin asiantuntijaorganisaatioihin, joissa johtajat tyypillisesti ovat keski-ikäisiä tai iäkkäämpiä. Aiheena nuoret johtajat (lähinnä y-sukupolven edustajat) ja nuorten henkilöiden johtamiskäytänteet on melko uusi aihe, josta on tehty vain vähän empiiristä tutkimusta. Teoriat aiheesta voivat olla vanhoja, eivätkä täten kuvaa nykytilaa riittävän hyvin. Tutkimus luo omalta osaltaan uutta

9 3 empiiristä tietoa johtamisesta, joka auttaa korjaamaan näitä puutteita aikaisemmassa tiedossa. Nuorten johtajuuden tieteellinen tutkimus on melko rajoittunutta ja tiedeyhteisön tietämys kyseisestä aiheesta ei ole täydellistä. Tämä tutkimus voi osaltaan auttaa korjaamaan näitä aukkoja tietämyksessä, minkä takia aihe on tutkimisen arvoinen. Aihe on myös hyvin ajankohtainen jo siksikin, että kyseinen aihe on jatkuvasti muutoksessa. Esimerkiksi kymmenen vuotta sitten tehtyyn tutkimukseen aiheesta on jo syytä suhtautua kriittisesti, koska johtajat, jotka olivat silloin nuoria, eivät ole enää niin nuoria. Tämä tutkimus luo myös arvokasta uutta tietoa uuden sukupolven tavasta johtaa sekä nykypäivän johtajuudesta. Tutkimus auttaa myös ymmärtämään nuoria johtajia sekä sitä, mihin suuntaan johtajuus on tulevaisuudessa menossa. 1.1 Katsaus aikaisempaan tutkimukseen aiheesta Johtajuutta on tutkittu viimeisen 80 vuoden aikana paljon ja aiheesta on julkaistu lukuisia tutkimuksia. Vaikka johtajuutta onkin tutkittu laajasti ja siitä tiedetään paljon, löytyy aiheesta vielä monia kysymyksiä, joihin ei ole saatu vastauksia. (House & Aditya 1997, 409; Yukl 1989, ). Tästä syystä johtajuutta kannattaa ja tuleekin tukia lisää, jotta ymmärryksemme kyseisestä aiheesta paranee. Seuraavassa listataan tämän tutkimuksen kannalta oleellista aikaisempaa tutkimusta johtajuudesta. Johtajuuden varhaisimpia tutkijoita ovat muun muassa Taylor (1914), Stogdill (1948,1974) ja Mayo (1945). Johtajuutta on myös tutkinut laajasti mm. Bass (1990a) ja Yukl (1989, 2010). Tämä tutkimus lähtee tarkastelemaan johtajuutta perinteisten johtajuuden teorioiden kautta. Perinteisiksi johtajuuden teorioiksi luetaan piirreteoriat, käyttäytymisteoriat, kontingenssiteoriat sekä transaktionalinen ja transformaationalinen johtajuus.

10 4 Johtajuutta luonteen piirteenä on tutkinut muun muassa Stogdill (1948, 1974), Kirkpatrick & Locke (1991), Barrick & Mount 1991, Judge et al. (1999), Nystedt (1997), Bono & Judge (2004) ja Andersen (2006). Johtamiskäyttäytymisen tunnetuimpia tutkimuksia ovat Mintzbergin (1980) tutkimukset, Ohion ja Michiganin yliopiston tutkimukset (House & Aditya 1997, 420) sekä Blaken & Moutonin (1973) tutkimukset. Johtajuuden tilannesidonnaisuutta eli kontingenssiteoriaa on tutkinut muun muassa Fiedler (1972), House (1971), Hersey & Blanchard (1996), Kerr & Jermier (1978), Fiedler & Garcia (1987), Vroom ja Yetton (1973) sekä Graen & Uhl-Bien (1995). Transaktionaalista ja transformaationaalista johtajuutta on tutkinut muun muassa Burns (1978), Bass (1985, et al. 1987, 1990b, et al. 2003), Keller (1992, 1995, 2006), Avolio et al. (1999) ja Bono & Judge (2004). Näkökulmaa johtajuuteen pyritään laajentamaan tarkastelemalla viimeaikaisia näkemyksiä johtajuuteen. Viimeaikaisista johtajuuden näkökulmista tarkastellaan karismaattista johtajuutta, eettistä ja autenttista johtajuutta sekä tunneälyn vaikutusta johtajuuteen. Karismaattista johtajuutta on tutkinut mm. Weber (1947), Howell & Avolio (1992), Shamir et al. (1993), Sankowsky (1995) sekä Khurana (2002). Eettistä ja autenttista johtajuutta on tutkinut muun muassa Hollander (1995), Treviño et al. (2003), May et al. (2003), Avoilo et al. (2004), Brown et al. (2005) ja Novicevic (2006). Tunneälyä on taas tutkinut Solevey & Mayer (1990) ja Goleman (1998,2000). Johtajuuden muutos liittyy myös läheisesti tutkittavaan aiheeseen. Sitä ovat tutkineet muun muassa Bennis (1998, 1999), Dess & Picken (2000), Alvesson & Sveningsson (2003), McKenna & Yost (2004), Tengblad (2005), Uhl-Bien et al. (2007) Hamel (2009), Blanchard (2011) ja Nonaka & Takeuchi (2011). Nuorien johtajien johtamiskäytänteisiin ja johtajuuteen liittyvä tutkimus on

11 5 melko vähäistä. Tutkimukset, jotka käsittelevät y-sukupolvea ja johtajuutta painottuvat enimmäkseen sukupolvien vertailuun, jolloin vähemmälle tarkastelulle on jäänyt nuorten johtajien johtamiskäytänteiden tarkastelu johtamisen teorioiden/käytänteiden valossa. Tutkimusten kohteena on myös yleensä ollut jonkun sukupolven edustajat yleisesti, eikä niinkään nuoret johtajat. Julkaistu empiirinen tutkimus liittyen y-sukupolveen on parhaimmillaan sekavaa ja huonoimmillaan ristiriitaista (Deal et al. 2010, 191). Y- sukupolven käyttäytymistä, arvoja ja asenteita on tutkittu jonkun verran. Työhön liittyviä arvoja ja asenteita ja niiden eroja eri sukupolvien välillä ovat tutkineet muun muassa Smola & Sutton (2002), Kowske et al. (2010) ja Parry & Urwin (2011). Baldonado & Spangenburg (2009) ovat tutkineet y-sukupolven työmotivaatiota. Deal et al. (2010) on tutkinut sukupolvien eroja ja y-sukupolven työkäyttäytymistä. Hyvönen et al. (2009) ovat tutkineet nuorten johtajien ammatillista hyvinvointia heidän henkilökohtaisten työhön liittyvien tavoitteidensa kautta. Uen et al. (2009) on tutkinut nuorten johtajien ihmisten välisen stressin yhteyksiä johtamisen kehittämisen käytäntöihin. Muita aihetta käsitteleviä julkaisuja on kirjoittanut muun muassa Heselbarth (1999), Alch (2000), McDermott (2001), Weinstein (2009), Woodward (2009) ja Pratt (2010). Y-sukupolven käsityksiä johtajuudesta on tutkinut muun muassa Powell (2003); Dulin (2005) ja Gentry et al. (2011). Gentry et al. (2011) on tutkinut sitä, onko eri sukupolvilla erilaiset käsitykset siitä, mitkä johtamisen toimintatavat ovat tärkeitä organisaation menestyksen kannalta ja sitä, hallitsevatko johtajat näihin toimintatapoihin liittyvät taidot. Dulin (2005) on tutkinut sitä, mitä alaisina toimivat y-sukupolven edustajat pitävät hyvänä johtamisena. Powell (2003) on tutkinut sukupolvien välisiä eroja siitä, minkälaiseksi he kokevat tehokkaan johtamisen.

12 6 1.2 Tutkimukselle asetetut tavoitteet ja reunaehdot Tämän tutkimuksen tarkoitus on korjata sekä täyttää toimeksiantoorganisaatiossa havaittuja tietämyksen aukkoja liittyen nuoriin johtajiin ja nuorten johtajien johtamisen käytänteisiin, jotta johtamisen kehittämispalveluita voidaan kohdentaa ja kehittää vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden tarpeita. Kohdeorganisaatiossa tutkimustulokset auttavat siis parantamaan johtamisen kehittämisen palveluita nuorille johtajille/uusille sukupolville entistä sopivimmiksi. Kohdeorganisaatiossa ajankohtaiset haasteet sekä tietämyksen aukot ovat seuraavanlaisia Minkälaiselle johtamisfilosofialle nuorten johtajien johtaminen perustuu? Miten nuoret johtajat toteuttavat johtamista käytännössä? Miten he motivoivat ja sitouttavat/vahvistavat ihmisiä hyvään suoritukseen? Millaisilla johtamisen käytänteillä nuoret johtajat ajattelevat menestyvänsä? Millaista johtamissuoritusta nuoret johtajat odottavat itseltään? Mitkä työkalut he kokevat tärkeiksi johtamisessaan? Millaisia johtamiskyvykkyyksiä nuoret johtajat kokevat tarvitsevansa? Millaisia haasteita nuoret johtajat kohtaavat johtamisessa? Tutkimuksen tavoitteet määrittelevät sen, mitä tutkimuksella tulee saavuttaa, jotta tutkimuksen tarkoitus voidaan toteuttaa. Ottaen huomioon kohdeorganisaation aukot tietämyksessä koskien nuoria johtajia, muodostui tutkimuksen tavoitteeksi pyrkiä kuvaamaan ja ymmärtämään nuorten johtajien johtamisen käytänteitä. Tavoitteena on siis perehtyä nuorten johtajien johtamiseen sekä pyrkiä ymmärtämään sitä, mitkä asiat vaikuttavat heidän tapaansa toteuttaa johtamista. Tämä pyritään

13 7 kuvaamaan olemassa olevan tutkimustiedon avulla sekä haastattelemalla nuoria johtajia. Tutkimuksessa pyritään siis etsimään vastauksia siihen, millaisia johtamiskäytänteitä asiantuntijaorganisaatioissa toimivat nuoret johtajat käyttävät johtamisessaan ja eroavatko nämä käytänteet johtamisopeissa esille nousevista johtamisen käytänteistä. Tutkimuskysymykseksi pelkistettynä tutkimuksen tavoitteet voidaan ilmaista seuraavalla tavalla Millaisia ovat asiantuntijaorganisaatioissa toimivien nuorten johtajien johtamiskäytänteet ja poikkeavatko nämä käytänteet johtamisopeissa esille nousevista käytänteistä? Tutkimuskysymystä selventämään on asetettu seuraavat alakysymykset (1) Miten nuoret johtajat käsittävät hyvän johtajuuden ja mitkä asiat he kokevat tärkeiksi omassa johtamisessaan? (2) Millä tavoin nuoret johtajat toteuttavat johtamista käytännössä? (3) Minkälaisena nuoret johtajat näkevät nykypäivän johtamisen asiantuntijaorganisaatioissa? Tutkimusongelmaa tarkastellaan johtamisen näkökulmasta ja siinä keskitytään nuorten johtajien toimintaan. Tutkimuksen empiirisen osion tarkastelun kohde rajataan johtajien joukkoon, joka muodostuu MPS:n asiakkaista kootusta Suomessa toimivista keskisuurissa asiantuntijaorganisaatioissa työskentelevistä nuorista johtajista.

14 8 Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan asiantuntijaorganisaatioissa toimivia nuoria johtajia, joten siitä rajataan pois muun tyyppisissä organisaatioissa toimivien nuorten johtajien tarkastelu. Rajausta ei kuitenkaan tehdä mihinkään tiettyyn toimialaan. Nuorten johtajien joukko koostuu tässä tutkimuksessa iältään 36-vuotiaista tai sitä nuoremmista johtajista ja joukkoon kuuluu sekä miehiä että naisia. Tähän joukkoon kuuluvat johtajat toimivat organisaatioissa erityyppisissä esimiestehtävissä, kuten tiiminvetäjän tehtävissä. Tutkimuksesta rajataan pois se johtajien joukko, jotka eivät iältään sijoitu tähän ikähaarukkaan. 1.3 Menetelmät tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi Tässä pro gradu -tutkielmassa käytetään tutkimusmenetelmänä laadullista tutkimusmenetelmää. Laadullisen tutkimuksen tarkoitus on pyrkiä tutkimaan kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Se pyrkii kuvaamaan jotakin tapahtumaa, ymmärtämään tietynlaista toimintaa tai antamaan teoreettisen tulkinnan jostakin ilmiöstä (Hirsijärvi et al. 1997, ). Ottaen huomioon tutkielman aihe laadullinen tutkimus on luontevin valinta tämän tutkielman tutkimusmenetelmäksi. Aineistonkeruumenetelmänä on puolistrukturoitu haastattelu, joka tunnetaan myös nimellä teemahaastattelu (Hirsijärvi et al. 1997, 203; Koskinen et al. 2005, 104) ). Haastattelututkimus on luontevin valinta aineiston keruun menetelmäksi, koska se on usein ainut keino kerätä ihmisten asioille antamia merkityksiä ja tulkintoja (Koskinen et al. 2005, 106). Havaintojen tuottaminen haastattelututkimuksen avulla perustuu faktanäkökulmaan, jolloin voidaan myös todeta, että aineistoa tarkastellaan faktanäkökulman mukaisesti. Faktanäkökulmassa ollaan kiinnostuneita niistä tiedoista eli faktoista, joita käytettävät lähteet välittävät asiasta. Puhetta tai tekstiä tarkastellaan siis faktojen näkökulmasta (Koskinen et al. 2005, 62).

15 9 Haastattelut on suoritettu MPS:n asiakkaista kootuissa Suomessa toimivissa asiantuntijaorganisaatioissa, joissa haastateltiin kymmentä nuorta johtajaa, jotka toimivat johto- ja esimiestehtävissä. Haastattelujen tarkoituksena on löytää vastauksia tutkimusongelmaan ja laajentaa näkökulmaa, jolla tutkimusongelmaa tarkastellaan. Haastattelun kysymykset pohjautuvat teoreettisessa viitekehyksessä esille tulleeseen tieteelliseen kirjallisuuteen, jota kyseisestä aiheesta on kirjoitettu. Tutkimuksessa hyödynnetään kolmen tyyppistä kirjallisuutta. Näitä ovat tieteellinen kirjallisuus, lähinnä aiheesta julkaistut tieteelliset artikkelit, yhteiskunnallisen keskustelun pohjalta syntyneet julkaisut sekä metodologiakirjallisuus. Tieteellisen kirjallisuuden tarkoitus on luoda pohja tutkimusongelman tarkastelulle. Yhteiskunnallisen keskustelun pohjalta syntynyttä kirjallisuutta käytetään taas havainnollistamaan sitä, mitä johtamisen kentällä tapahtuu nykypäivänä. Metodologiakirjallisuus taas varmistaa sen, että tutkimus on suoritettu tieteellisesti hyväksytyllä tavalla ja siinä käytetyt menetelmät ovat perusteltuja. 1.4 Keskeisten käsitteiden määritelmät Seuraavassa osiossa määritellään tämän tutkimuksen kannalta keskeiset käsitteet. Nämä käsitteet ovat johtajuus, nuori johtaja, y-sukupolvi, johtamisen käytänteet sekä asiantuntijaorganisaatio. Johtajuudelle (leadership) on olemassa useita eri määritelmiä, jotka poikkeavat hieman toisistaan. Suurin osa määritelmistä perustuu kuitenkin ajatukselle, että johtaminen sisältää prosessin, jossa yksi henkilö pyrkii tarkoituksellisesti vaikuttamaan muihin ihmisiin opastamalla, organisoimalla sekä helpottamalla toimintoja ja ihmisten välisiä suhteita ryhmässä tai organisaatiossa (Yukl, 1989, 252; Yukl 2010, 3).

16 10 Nuorilla johtajilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa iältään 36 vuoden ikäisiä tai nuorempia henkilöitä, jotka toimivat johtotehtävissä asiantuntijaorganisaatiossa. Y-sukupolven edustajat ovat syntyneet vuosien välillä riippuen hieman määritelmästä. He ovat iältään noin vuotiaita, mikä on hyvin lähellä tässä tutkimuksessa tutkittavien nuorten johtajien ikäjoukkoa (Dulin 2005, 1; Parry & Urwin 2011, 80-89; Powell 2003, 10; Smola & Sutton 2002, 365). Johtamisen käytänteillä tarkoitetaan kaikkia niitä toimintatapoja, käyttäytymistä sekä ajattelua, joka liittyy läheisesti johtamiseen. Whittingtonin (2006) mukaan johtamisen käytänteillä tarkoitetaan jaettuja käyttäytymisrutiineita, perinteitä, normeja sekä toimintatapoja liittyen ajatteluun, toimintaan ja asioiden käyttämiseen. Asiantuntijaorganisaatio on palveluorganisaatio, joka ratkaisee asiakkaansa vaikeita ja monimutkaisia ongelmia. Asiantuntijaorganisaation toiminta perustuu aivotyöhön ja sen tarkoitus on tuottaa asiakkaalle tietoa tai osaamista, jota siltä puuttuu (Pesonen 2007, 25-29). Menestyvä johtaja on melko hankala määritellä yksiselitteisesti ja sen määritteleminen on vahvasti sidoksissa siihen, mitä kulloinkin pidetään menestyksenä. Tutkimuksissa on kuitenkin nostettu esille sellaisia ominaisuuksia kuten karisma, itseluottamus, suostuttelutaito, kuunteluntaito, kyky kehittää, tunnustuksen antaminen, rehellisyys, ongelmanratkaisukyky, kommunikointitaito, oikeudenmukaisuus ja rohkeus osana menestyvää johtajuutta (Andrews 2009, 22; Cohen 2002, 12-13; Schmidt & Sweeney 2001, 6; Thom 1996, 16 ).

17 Tutkimuksen rakenne Tämä pro gradu -tutkielma tulee koostumaan neljästä osasta. Ensimmäinen osa on teoreettinen viitekehys, jonka tarkoituksena on tuoda esille aiheeseen liittyviä teorioita, joita tieteellisessä kirjallisuudessa on julkaistu aikaisemmin. Näiden pohjalta luodaan tutkimuksen kannalta tarkoituksenmukainen ja kattava teoriapohja tutkimusongelman tarkasteluun. Kyseisessä vaiheessa perehdytään johtamisen käytänteisiin ja johtamisoppeihin teoriatasolla. Toinen osa käsittelee tutkimuksessa käytettävää tutkimusmenetelmää, jonka avulla tutkimuskysymyksiin on pyritty löytämään vastuksia. Tässä osiossa kerrotaan myös tutkimusprosessin kulusta sekä siitä, miten aineistoa on käsitelty ja mihin sen tulkinta perustuu. Osiossa pohditaan myös tutkimuksen luotettavuutta sekä uskottavuutta. Aineiston analyysi on tutkielman kolmas vaihe. Tässä vaiheessa tehdään laadullinen analyysi teorian sekä haastatteluiden pohjalta saaduista tiedoista. Tarkoituksena on pyrkiä selkeyttämään aineistosta esille nousevia merkityksiä. Tässä vaiheessa tuodaan myös esille vastaukset tutkimusongelmaan sekä tehdään päätelmiä ja pohditaan johtopäätöksiä. Neljännessä ja viimeisessä osassa tehdään yhteenveto ja johtopäätökset aiheesta sekä pohditaan, minkälaisia vastauksia tutkimusongelmaan on saatu. Tässä vaiheessa pohditaan myös sitä, mikä on saatujen tulosten merkitys tutkimusalueella, sekä esitetään kehittämisehdotukset kohdeorganisaatiolle. Lopuksi mietitään myös mahdollisia ajatuksia, joita tutkielma on herättänyt ja pohditaan mahdollisia jatkotutkimusmahdollisuuksia sekä tarpeita.

18 12 2 JOHTAMISEN KÄYTÄNTEET Tämän teoreettisen viitekehyksen tarkoituksena on tuoda esille tieteellisessä kirjallisuudessa esitettyä teoriaa, jonka pohjalta tutkimusongelmaa tarkastellaan. Teoreettinen viitekehys luo pohjan tutkimusongelman tarkastelulle ja auttaa ymmärtämään tutkittavaa aihetta paremmin. Tähän osioon pyritään löytämään tutkimuksen kannalta kaikki aikaisemmin kirjoitettu oleellinen tieto, joka liittyy läheisesti tutkittavaan aiheeseen. Teoreettinen viitekehys toimii myös pohjana tutkielman empiiriselle osuudelle. Teoreettinen viitekehys on ikään kuin linssi, jonka kautta tutkimusongelmaa tarkastellaan. Seuraavissa osioissa käydään läpi perinteiset johtajuuden teoriat ja viimeaikaiset näkemykset johtajuuteen sekä esitellään johtajuuden muutosta ja nuoria johtajia käsittelevään tieteellistä kirjallisuutta. Perinteisiin teorioihin kuuluvat piirreteoriat, käyttäytymisteoriat, kontingenssiteoriat, transaktionalinen ja transformaationalinen johtajuus. Viimeaikaisista näkemyksistä johtajuuteen esitellään karismaattinen johtajuus, eettinen ja autenttinen johtajuus sekä tunneäly. Näiden teorioiden tarkoitus on antaa käsitys siitä, millaista on tehokas johtaminen ja millaiseksi johtajuus käsitetään näiden teorioiden valossa. Nämä teoriat luovat pohjan tässä tutkimuksessa myöhemmin tulevalle johtajuuden tarkastelulle. 2.1 Perinteiset johtajuuden teoriat Johtajuus on yksi keskustelluimmista ja väitellyimmistä aiheista sosiaalisissa tieteissä (Bass 1990a; Bennis 2007; Derue et al. 2011; Yukl 2010). Asioiden johtaminen management ja ihmisten johtaminen leadership ovat yleensä kaksi termiä, jotka erotellaan puhuttaessa johtamisesta (Kotter 1990, ). Tässä tutkielmassa käytetään sanaa johtajuus, jolla tarkoitetaan enimmäkseen ihmisten johtamista leadership.

19 13 John Kotterin (1990) mukaan asioiden johtaminen on selviytymistä monimutkaisuuden kanssa, kun taas johtajuus on selviytymistä muutoksen kanssa. Hänen käsityksensä mukaan ihmisten johtaminen täydentää asioiden johtamista sen sijaan, että se korvaisi sen kokonaan. Kotterin (1990) mukaan ihmisten johtajat osoittavat suunnan luomalla vision tulevasta. Tämän jälkeen he ohjaavat kommunikoinnin avulla ihmisiä tähän suuntaan sekä auttavat heitä pääsemään esteiden yli. Johtajuudelle (leadership) on olemassa useita eri määritelmiä, jotka poikkeavat hieman toisistaan. Stogdill (1974) toteaakin, että johtajuuden käsitteelle on olemassa lähes yhtä monta eri määritelmää, kuin on henkilöitä, jotka ovat yrittäneet sitä määritellä. Bennisin (2007) mukaan on melkein klisee, että johtamiskirjallisuudesta puuttuu selkeä määritelmä johtajuudelle. Bass (1990a) määrittelee johtajuuden vuorovaikutukseksi kahden tai useamman ryhmän jäsenen välillä, joka usein sisältää tilanteen organisoimista tai uudelleen organisoimista sekä jäsenten havaintoja ja odotuksia. Johtajat ovat muutoksen agentteja henkilöitä, joiden teot vaikuttavat muihin henkilöihin enemmän kuin muiden henkilöiden teot heihin. Johtajuutta tapahtuu, kun yksi ryhmän henkilö muokkaa muiden ryhmän henkilöiden motivaatiota tai kompetensseja (Bass 1990a, 19-20). Vaikka johtajuudelle on olemassa useita eri määritelmiä, niin suurin osa määritelmistä kuitenkin perustuu ajatukselle, että johtaminen sisältää prosessin, jossa yksi henkilö pyrkii tarkoituksellisesti vaikuttamaan muihin ihmisiin opastamalla, organisoimalla sekä helpottamalla toimintoja ja ihmistenvälisiä suhteita ryhmässä tai organisaatiossa (Yukl, 1989, 252; Yukl 2010, 3). Johtajuuden tutkimuksen varhaisimpiin tutkijoihin kuulunut Frederick W. Taylor (1914) esitti 1900-luvun alussa käsitteen tieteellinen liikkeenjohto,

20 14 joka on yksi tunnetuimmista sen ajan johtajuuden tutkimuksista. Taylorin käsitys hyvästä johtajuudesta perustui selkeästi määriteltyihini käskyvaltasuhteisiin, selkeään työnjakoon ja työntekijöiden erikoistumiseen. Hyvän johtajuuden lähtökohtana oli siis tiukka kontrolli, jossa johdon tehtävänä oli suunnitella ja valvoa toimintoja, kun taas työntekijöiden tehtävänä oli suorittaa annetut tehtävät mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Työntekijöiden motivoiminen mahdollisimman hyvään suoritukseen perustui materiaalisten palkkioiden antamiseen (Taylor 1914; Butler 1991, 23-27). Toinen johtajuuden varhaisimmista tutkijoista Elton Mayo ( ) edusti vastakohtaa Taylorin käsityksille. Hänen mukaansa johtajan tuli keskittyä ihmisten välisiin suhteisiin saavuttaakseen tehokasta johtajuutta. Mayo edusti ihmissuhteiden koulukuntaa, joka oli ensimmäisiä, jotka kiinnittävät huomiota ihmisten välisiin suhteisiin johtamisessa. Ihmissuhteiden koulukunnan merkittävimpiä tutkimuksia olivat Hawthornetutkimukset, jotka tarjosivat tärkeää tietoa liittyen työntekijöiden motivoimiseen. Nämä tutkimukset osoittivat, että fyysisten tekijöiden sijaan sosiaaliset tekijät sekä kiinnostus työntekijöitä kohtaan, ns. Hawthorneefekti, vaikutti työntekijöiden työsuoritukseen. Tutkimukset osoittivat myös, että ihmisten käyttäytyminen voi vaihdella sen mukaan, toimivatko he ryhmässä vai yksin (Mayo 1945, ; Powell 2003, 35; Kermally 2005, 15-19) Johtajuuden piirreteoriat Piirreteorioiden lähtökohtana on ajatus siitä, että hyvä johtaja määritellään hänen luonteenpiirteidensä perusteella. Tämän ajatuksen mukaan johtajilla on sellaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia (fyysiset ominaisuudet, persoonallisuuteen liittyvät ominaisuudet sekä tiedot ja taidot), joiden ansiosta he ovat sopivampia johtajiksi kuin muut (Andersen 2006, ; Yukl 2010, ). Johtajuuden piirreteorioiden

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Business Breakfast Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Innova, Piippukatu 11, Jyväskylä 31.8.2012 klo 8.30-9.45 Auvinen, Tommi (KTL, MTI), yliopistonopettaja Sajasalo,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Nuoret naiset johtamisurille. Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi

Nuoret naiset johtamisurille. Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi Nuoret naiset johtamisurille Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi Johtajuus on Tehtäväkokonaisuus, johon liittyy odotuksia, vastuita ja velvollisuuksia Suhde, jossa on määritelty

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

YHTEISÖJEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN 4. lähiopetuskerta

YHTEISÖJEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN 4. lähiopetuskerta YHTEISÖJEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN 4. lähiopetuskerta organisaatiotjayhteisot.wordpress.com/ SEURAA KOTIBLOGIA 3.3.2016 Aikataulu 11.02.16 TO 12:00-16:00 LS5 18.02.16 TO 12:00-16:00 LS5 25.02.16

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Älykäs muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Pohjois-Savon liitto 11.3.2015 Pentti Sydänmaanlakka - Johtamisen suurimmat haasteet - Älykäs vai älytön organisaatio? - Älykäs

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Katsaus Mikä on kuntajakoselvittäjä? pro gradu tutkimukseen

Katsaus Mikä on kuntajakoselvittäjä? pro gradu tutkimukseen Katsaus Mikä on kuntajakoselvittäjä? pro gradu tutkimukseen Eero Vainio Tampereen yliopisto/ Johtamiskorkeakoulu Kunta-ja aluejohtaminen vainio.eero.a@student.uta.fi 041-4493002 Esityksen sisältö 1. Tutkimusmenetelmät

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Ajatuksia valmentavasta johtamisesta. Pasi Juvonen Aivolinko

Ajatuksia valmentavasta johtamisesta. Pasi Juvonen Aivolinko Ajatuksia valmentavasta johtamisesta Pasi Juvonen Aivolinko Kysymys osallistujille Nimeä jokin mielestäsi keskeinen johtamisen haaste? Kootaan vastaukset osallistujien tarkasteltaviksi (3 minuuttia) Oma

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku

TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku Riitta Hämäläinen-Bister Dirikka Oy Gsm. 050 336 4056 riitta.hamalainen-bister@dirikka.fi Dirikka Oy 1 Ryhmätöiden pelisäännöt: Lennokkaat ja villit näkemykset ovat

Lisätiedot

Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? 30.9.2014 Pääjohtaja Erkki Moisander

Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? 30.9.2014 Pääjohtaja Erkki Moisander Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? 30.9.2014 Pääjohtaja Erkki Moisander Kuinka johtaminen tukee työntekoamme? Nykytila: 1. Valveillaoloajastamme lähes puolet töissä 2. Kesälomat pidetty talvilomaa

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Ikäjohtaminen ja yhteistyön haasteet

Ikäjohtaminen ja yhteistyön haasteet Ikäjohtaminen ja yhteistyön haasteet KTT Raili Kiviranta Dosentti, Jyväskylän yliopisto Toimitusjohtaja, Arki&Ilo Oy Raili Kiviranta (ent. Moilanen) 1980-1990-luvuilla Jyväskylän yliopiston AVANCE Johtamiskoulutuksessa

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita Osuustoiminnan neuvottelukunta LUT Toukokuu 2013 Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita LUT School of Business Päätoimittaja, JCOM iiro.jussila@lut.fi + 358 50 465 9899 LUT-tiimin konteksti

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita?

Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita? Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita? - Verkostotalouden ja nettisukupolven vaikutukset johtamiseen - Tehokkuuden, uudistumisen ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

Tehokas asiakastarpeeseen vastaaminen: suomalaiset suuryritykset tietoliikennetoimittajan haastavina asiakkaina

Tehokas asiakastarpeeseen vastaaminen: suomalaiset suuryritykset tietoliikennetoimittajan haastavina asiakkaina Tehokas asiakastarpeeseen vastaaminen: suomalaiset suuryritykset tietoliikennetoimittajan haastavina asiakkaina Diplomityön tekijä: Tomi Pättö Valvoja: professori Raimo Kantola Suorituspaikka: Elisa Solutions

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Miten kehittää tulevia johtajia: Kuka? Missä? Miten? Anneli Valpola, Strato HR SUMMIT HELSINKI TYÖOIKEUS & HENKILÖSTÖ 2015

Miten kehittää tulevia johtajia: Kuka? Missä? Miten? Anneli Valpola, Strato HR SUMMIT HELSINKI TYÖOIKEUS & HENKILÖSTÖ 2015 Miten kehittää tulevia johtajia: Kuka? Missä? Miten? Anneli Valpola, Strato HR SUMMIT HELSINKI TYÖOIKEUS & HENKILÖSTÖ 2015 KEITÄ SUOMALAISIA? ISO JOHTAJUUS Johtajuus on helppo tunnistaa jälkikäteen, mahdoton

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Nuoret ja johtaminen 2010

Nuoret ja johtaminen 2010 Taloudellinen tiedotustoimisto & T-Media Nuoret ja johtaminen 2010 Laajan tutkimusraportin tiivistelmä Tietoa tutkimuksesta Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköposti-informoituna sähköisenä lomakekyselynä

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen Leena Halttunen KT, lto 9.10.2010 Vaasa Esityksen sisältö Esityksen taustalla olevat tutkimukset Millaisista lähtökuopista lähdemme: Päivähoitotyö, johtajuus

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Yrittäjän kompetenssi

Yrittäjän kompetenssi Tiina Hautala & Aki Karppinen Yrittäjän kompetenssi 24.4.2009 Johtamisen laitos Kauppatieteellinen tiedekunta ESITYKSEN SISÄLTÖ - Saneerausyrittäjien persoonallisuus - Saneerausyrittäjien taidot verrattuna

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Tehdäänkö yksin vai yhdessä? Johtajuuden monet muodot

Tehdäänkö yksin vai yhdessä? Johtajuuden monet muodot Yliopistotutkija Niina Koivunen Tehdäänkö yksin vai yhdessä? Johtajuuden monet muodot 26.9.2013 Minä ja tiede Luennon sisältö Luennon tarkoituksena on pohtia, miten voimme siirtyä vahvan yksilöjohtajan

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

Johtajuus ja työhyvinvoinnin tukeminen pienissä, omistajavetoisissa yrityksissä

Johtajuus ja työhyvinvoinnin tukeminen pienissä, omistajavetoisissa yrityksissä Johtajuus ja työhyvinvoinnin tukeminen pienissä, omistajavetoisissa yrityksissä Helena Palmgren, Työterveyslaitos Työelämän tutkimuspäivät 5.11.2010, Tampere Työryhmä: Pk- ja pientyöpaikoilla uudistuminen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen kommenttipuheenvuoro Marja-Liisa Manka professori M. Seligman Työhyvinvointi Huoli nuorista? noin 8 prosenttia työssä käyvistä 18 29-vuotiaista nuorista

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Hajautettujen asiantuntijaorganisaatioiden toimintamallit

Hajautettujen asiantuntijaorganisaatioiden toimintamallit Hajautettujen asiantuntijaorganisaatioiden toimintamallit Pasi Pakkala Mikkelin ammattikorkeakoulu Metsätalouden laitos 0400-780 029 pasi.pakkala@mamk.fi Hajautettujen asiantuntijaorganisaatioiden toimintamallit

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä:

METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä: METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan Yhteistyössä: Mhy-johto johtamishaasteiden äärellä Metsänhoitoyhdistykset elävät suurta muutoksen aikaa.

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa

Lisätiedot

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS Joustavuus ja luottamus -mittaristo selvittää, miten yrityksenne esimiestoiminta koetaan. 1 Tutkimusten mukaan organisaatiot kokevat suurimpina haasteina esimiestaitojen

Lisätiedot

Autamme asiakkaitamme menestymään parantamalla tekemisen luottamustasoa ja läpinäkyvyyttä uusilla innovatiivisilla konsepteilla ja ratkaisuilla.

Autamme asiakkaitamme menestymään parantamalla tekemisen luottamustasoa ja läpinäkyvyyttä uusilla innovatiivisilla konsepteilla ja ratkaisuilla. Celkee Oy:n Missio Autamme asiakkaitamme menestymään parantamalla tekemisen luottamustasoa ja läpinäkyvyyttä uusilla innovatiivisilla konsepteilla ja ratkaisuilla. Tuomme organisaatioiden piilossa olevan

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Potilasturvallisuus - STM - Terveydenhuollossa toimivien yksiköiden ja organisaatioiden periaatteet, joiden tarkoituksena

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus JOHTAMISEN MUUTOS ESIMIESTYÖN UUDET OSAAMISET -valmentava ote ja fasilitoivat menetelmät -strateginen ajattelu -asiakastyö JOHTAMISVOIMA määrääminen ohjeina, vaatimuksina ja kontrollina Hieararkinen johtaminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ VOITTAJIKSI

YHTEISTYÖLLÄ VOITTAJIKSI YHTEISTYÖLLÄ VOITTAJIKSI Kuntatekniikan Päivät 3.6.2010, Joensuu Jaakko Heikkilä rakennusneuvos Sisältö Oy Suomi Ab tarvitsee uusia innovaatioita Oy Minä Ab puristuksesta kasvuun Oy Työyhteisö Ab puitteet

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Miten me teemme arjesta antoisampaa? Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),

Lisätiedot

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää

Lisätiedot