Valta ja tilivelvollisuus terveydenhuollon organisaatioissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valta ja tilivelvollisuus terveydenhuollon organisaatioissa"

Transkriptio

1 U L L A I S O S A A R I Valta ja tilivelvollisuus terveydenhuollon organisaatioissa Tarkastelu lähijohtamisen näkökulmasta ACTA WASAENSIA NO 188 S O S I A A L I - J A T E R V E Y S H A L L I N TOT I E D E 4 U N I V E R S I TA S WA S A E N S I S

2 Esitarkastajat Professori Juhani Lehto Terveystieteen laitos Tampereen yliopisto Professori Juhani Nikkilä Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos PL Oulun yliopisto

3 III Julkaisija Julkaisuajankohta Vaasan yliopisto Huhtikuu 2008 Tekijä(t) Julkaisun tyyppi Isosaari, Ulla Monografia Julkaisusarjan nimi, osan numero Acta Wasaensia, 188 Yhteystiedot ISBN Vaasan yliopisto Hallintotieteiden tiedekunta ISSN Pl Vaasa Sivumäärä Kieli 290 suomi Julkaisun nimike Valta ja tilivelvollisuus terveydenhuollon organisaatioissa: Tarkastelu lähijohtamisen näkökulmasta Tiivistelmä Terveydenhuollon perinteiset organisaatiomallit byrokratia ja professionaalinen organisaatio ovat joutuneet antamaan tilaa tulosajatteluun perustuvalle rakenteelle ja johtamiselle. Seurauksena on ollut tehtävien siirtäminen yksiköiden tasolle, mikä on tuonut lähijohtamisen keskeiseen asemaan. Organisaatioiden valtarakenteita tarkastellaan tässä tutkimuksessa vallan lähteiden ja Mintzbergin vallan jaottelun kautta. Tilivelvollisuuden tarkastelun lähtökohtana on Romzekin, Dubnickin ja Ingrahamin jaottelu. Tutkimuksen keskeiset kysymykset ovat mitä valta ja tilivelvollisuus terveydenhuollossa tarkoittavat ja minkälaisia terveydenhuollon organisaatiot ovat valta- ja tilivelvollisuustyypiltään lähijohtamisen kautta tarkasteltuna? Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin survey-tutkimuksena 10 sairaanhoitopiirin alueella sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Kohderyhminä olivat kaikki lähijohtajat ja otos sisätautien, kirurgian ja psykiatrian sekä perusterveydenhuollon avo- ja laitoshoidon henkilökunnasta. Vastaajien määrä oli 1197 ja vastausprosentti 38. Aineisto analysoitiin tilastollisesti muodostaen summamuuttujia ja tarkastelemalla arvoja taustamuuttujien luokissa. Muuttujien välisiä yhteyksiä tutkittiin korrelaation, non-parametrisen varianssianalyysin ja taulukkoelaboraation avulla. Tuloksena voidaan todeta, että tietynlainen organisaatiorakenne tukee tietyn valta- ja tilivelvollisuustyypin syntymistä. Rakenteeltaan byrokraattiselle organisaatiolle luontevin valtatyyppi on instrumentti tai suljettu systeemi ja byrokraattinen tilivelvollisuus. Professionaalinen organisaatio puolestaan liittyy luonnollisesti meritokraattiseen valtarakenteeseen, mutta myös poliittiseen areenaan ja ammatilliseen tilivelvollisuuteen. Tulosorganisaatiolla on yhteys poliittiseen areenaan, meritokratiaan ja poliittiseen tilivelvollisuuteen. Terveydenhuollon toiminnan sisältö luo oikeudellista tilivelvollisuutta riippumatta organisaation rakenteesta. Vallan ja tilivelvollisuuden tyyppien yhteyttä tutkittaessa voitiin havaita, että instrumentti ja suljettu systeemi ovat yhteydessä byrokraattiseen tilivelvollisuuteen, mutta meritokratialla ei ollut yhteyttä ammatilliseen tilivelvollisuuteen. Asiasanat julkinen terveydenhuolto, valta, tilivelvollisuus, lähijohtaminen

4

5 V Publisher Date of publication University of Vaasa April 2008 Author(s) Type of publication Isosaari, Ulla Monography Name and number of series Acta Wasaensia, 188 Contact information ISBN University of Vaasa Faculty of Public Administration ISSN PO Box FI Vaasa Number of pages Language 290 Finnish Title of publication Power and Accountability in Health Care Organizations: Contemplation from the First-line Management Perspective Abstract In traditional health care organization models, bureaucracy and professional organisation have yielded in result based management. It has led to the delegation of tasks at the unit level and put first-line management in focus. In this study organisation power structures are examined through the sources of power and Mintzberg s configurations of organization power. The starting point for the examination of accountability is Romzek s, Dubnic s and Ingraham s classification. The aim of this study is to examine what power and accountability mean in health care, and what types of power and accountability health care organizations represent when looked at through fist-line management. What factors are connected to it and what is the relationship between organization accountability and power types? The empirical study was executed with a survey of 10 Finnish hospital districts both in specialized and primary care. Respondents were all first-line managers and a sample of staff members from internal disease, surgical and psychiatric units and outpatient and primary care units. The number of respondents was 1197 and the response percentage was 38. The data was analysed statistically by building sum variables and examining their values in background variable groups. The connections between variables were studied with correlation analysis, Kruskall-Wallis test and table elaboration. As a result, it can be seen that a certain kind of organization structure supports the generation of a certain power and accountability type. A bureaucratic organization generates an instrument or closed system organization and bureaucratic accountability, a professional organization generates meritocracy, but also political arena and professional accountability, and a result-based organization has a connection to political arena and meritocracy and political accountability. In health care, the content of the service determines strong legal accountability regardless of the organization structure. When examining the connection between power and accountability types, it becomes evident that the instrument and closed system was connected to bureaucratic accountability, but meritocracy does not create professional accountability. Keywords public health care, power, accountability, first-line management

6

7 Acta Wasaensia VII ESIPUHE Kun aloitin väitöskirjatyön, ajattelin, että tämä saa olla elämässäni projekti, jonka ei tarvitse tulla valmiiksi. Innostus tutkimiseen vei kuitenkin mukanaan. Kiitän lämpimästi professori Pirkko Vartiaista ohjauksesta, kannustuksesta ja lujasta uskosta työn eri vaiheissa. Osaava ohjaaja luo myönteisen ilmapiirin, jossa tutkimuksen tekeminen on palkitsevaa. Työn esitarkastajia professori Juhani Lehtoa ja professori Juhani Nikkilää kiitän asiantuntevista kommenteista ja kehittämisehdotuksista. Lisäksi kiitos professori Nikkilälle lupautumisesta työni vastaväittäjäksi. Suuri kiitos myös dosentti Olli Wuorelle asiantuntevasta opastuksesta työn empiirisen osuuden ja tutkimusmenetelmien suhteen. Tutkimuksen tekemisen kannalta innostava työyhteisö on tärkeä. Kiitos kaikille työtovereilleni hallintotieteiden tiedekunnassa mielenkiintoisista keskusteluista vuosien varrella. Erityinen kiitos oman oppiaineeni sosiaali- ja terveyshallintotieteen edustajille ja HYMY-tutkimusryhmän jäsenille. Väitöskirjatyön etenemisen kannalta taloudellisella tuella on myös suuri merkitys. Se mahdollistaa irrottautumisen muusta työstä ja keskittymisen tutkimukseen. Suuret kiitokset tästä mahdollisuudesta Kunnallisalan kehittämissäätiölle. Lisäksi kiitos hallintotieteiden tiedekunnalle mahdollisuudesta käyttää tutkimusapulaista aineiston tallentamisessa ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille lomakekyselyn organisoinnista ja kustantamisesta. Erityisesti haluan kiittää kaikkia kyselytutkimukseen vastanneita terveydenhuollon ammattilaisia. Arvostan suuresti, että raskaan ja vaativan työnne ohessa ehditte paneutua tutkijan kysymyksiin. Kiitos Vaasan yliopiston julkaisutoimikunnalle, joka hyväksyi tutkimuksen julkaisusarjaansa, Tarja Salolle painoasun tarkistuksesta, Timo Saloselle nettikyselyn ohjauksesta, Anna Martikaiselle englanninkielisten yhteenvetojen kieliasun tarkistuksesta sekä puolisolleni Arto Isosaarelle työn oikolukemisesta. Lopuksi kiitän vanhempiani, ystäviäni ja sukulaisiani mielenkiinnosta ja myötäelämisestä tämän pitkän prosessin aikana, jossa yllätyksiltäkään ei ole voinut välttyä. Suurin kiitos kuitenkin omalle perheelleni, puolisolleni Artolle, lapsilleni Mikalle ja Minnalle puolisoineen ja kuopukselle Eevakaisalle. Ilman teitä tämä ei olisi ollut mahdollista; eikä tällä olisi mitään merkitystä. Isossakyrössä Ulla Isosaari

8

9 Acta Wasaensia IX Sisällys ESIPUHE...VII KUVIOT... XI TAULUKOT... XIV 1 VALTA, TILIVELVOLLISUUS JA JULKISEN TERVEYDENHUOLLON YKSIKÖIDEN JOHTAMINEN TUTKIMUKSEN KOHTEENA Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteet, rajaukset ja kysymyksenasettelu Tutkimuksen aineistot ja metodi LÄHIJOHTAMINEN JULKISESSA TERVEYDENHUOLLOSSA Julkinen terveydenhuolto toimintaympäristönä Terveydenhuollon kehitys Suomessa Julkisen terveydenhuollon organisaatiot ja johtaminen Byrokratia Professionalismi ja asiantuntijaorganisaation johtaminen Tulosorganisaatio ja tulosjohtaminen Terveydenhuollon organisaatiorakenteiden vertailua Lähijohtaminen Johtaminen johtamisjärjestelmän alimmalla tasolla Lähijohtaminen julkisessa terveydenhuollossa Yhteenveto VALTA JA TILIVELVOLLISUUS LÄHIJOHTAJAN ASEMAN NÄKÖKULMASTA Organisaatio valtakontekstina Vallan lähteet organisaatiossa Valtajärjestelmät Organisaation valtatyypit Lähijohtajan asema valtatyypityksen valossa Tilivelvollisuus julkisissa terveydenhuollon organisaatioissa Tilivelvollisuuden dimensiot Tilivelvollisuuden tyypit Tilivelvollisuus ja vastuu terveydenhuollon lähijohtamisessa TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN ASETELMA Tutkimusasetelma Tutkimusaineisto Tutkimusaineiston analyysi Muuttujat Analyysimenetelmät Tutkimuksen luotettavuus

10 X Acta Wasaensia 5 TUTKIMUSTULOKSET Taustatiedot Organisaatiomuuttujat Yksikkömuuttujat Yksilömuuttujat Valta Päätöksenteko Harkinta Resurssien hallinta Tiedon ja verkostojen hallinta Yhteenveto Vastuu ja tilivelvollisuus Henkilökunnan ja lähijohtajien vastausten tarkastelua Summamuuttujien muodostaminen vastuun ja tilivelvollisuuden osioista Vastuu Tilivelvollisuus Yhteenveto Tilivelvollisuuden tyyppien suhde organisaation valtatyyppeihin Yleisiä huomioita LOPPUTARKASTELU Teorian suhde empiriaan Johtopäätökset Pohdinta ja jatkotutkimusintressit SUMMARY LÄHTEET LIITTEET 239

11 Acta Wasaensia XI KUVIOT Kuvio 1. Julkisen terveydenhuollon lähijohtamisen alue johtamistoiminnan kokonaisuudessa... 5 Kuvio 2. Tutkimusasetelma... 7 Kuvio 3. Hallinnon rooli professionaalisessa organisaatiossa ja sen tukiyksikössä Kuvio 4. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjausjärjestelmä (STM 2002a: 15) Kuvio 5. Johtaminen koko organisaation ja yksikön kannalta (Mintzberg 1980: 55) Kuvio 6. Lähijohtajan toimintapiiri (mukailtu Peace & Reynolds 2003: 138) Kuvio 7. Wrongin valtapuu: Vaikutusvallan, vallan ja arvovallan väliset suhteet (Wrong 1988: 24) Kuvio 8. Yksilön ja organisaation tavoitteiden yhdistämiskeinoja kuvaava jatkumo (Mintzberg 1983: 161) ja yksilön vastaus vaikutusvaltaan (Handy 1978: ) Kuvio 9. Vastuun, auktoriteetin, delegoinnin ja tilivelvollisuuden suhde organisaatiossa (Grohar-Murray & DiCroce 1997: 181) Kuvio 10. Vallan käsitteen operationalisointi Kuvio 11. Tilivelvollisuuden käsitteen operationalisointi Kuvio 12. Vastausprosentteja sairaanhoitopiirin, vastaajan aseman ja kyselytavan mukaan tarkasteltuna Kuvio 13. Vastausprosentteja sairaanhoitopiirin koon, väestönkehityksen ja miljoonapiirin kuulumisen mukaan sekä vastaajan ammattikunnan ja aseman mukaan jaoteltuna Kuvio 14. Kaikkien vastanneiden keski-ikä sukupuolen ja ammattiryhmän mukaan (v) Kuvio 15. Henkilökuntakyselyyn vastanneiden sukupuolijakauma ammattiryhmittäin perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Kuvio 16. Lähijohtajakyselyyn vastanneiden sukupuolijakauma ammattiryhmittäin perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Kuvio 17. Kuinka suuri osuus vastaajista arvioi päätösvallan toiminnan johtamisen, henkilöstöhallinnon ja resurssien johtamisen osaalueilla olevan yksikössä (%) Kuvio 18. Kuinka suuri osuus henkilökunnasta ja lähijohtajista arvioi päätösvallan resurssien johtamisen alueella olevan yksikössä (%)129 Kuvio 19. Kuinka suuri osuus vastaajista sairaanhoitopiireittäin arvioi päätösvallan henkilöstöhallinnon osa-alueella olevan yksikössä (%) Kuvio 20. Kuinka suuri osuus lähijohtajista erikokoisissa yksiköissä arvioi päätösvallan toiminnan johtamisen ja henkilöstöhallinnon osaalueella olevan yksikössä (%) Kuvio 21. Kuinka suuri osuus hoitajista ja lääkäreistä arvioi päätösvallan mainituissa asioissa olevan yksikössä (%)

12 XII Acta Wasaensia Kuvio 22. Kuvio 23. Kuvio 24. Kuvio 25. Kuvio 26. Kuvio 27. Kuvio 28. Kuvio 29. Kuvio 30. Kuvio 31. Kuvio 32. Kuvio 33. Kuvio 34. Kuvio 35. Kuvio 36. Kuvio 37. Kuvio 38. Kuvio 39. Kuvio 40. Kuinka suuri osuus vastaajista sukupuolen mukaan jaoteltuna arvioi päätösvallan mainituissa asioissa olevan yksikössä (%) Kuinka suuri osuus vastaajista vastaajan koulutuksen mukaan ryhmiteltynä arvioi päätösvallan mainituissa asioissa olevan yksikössä (%) Henkilökunnan ja lähijohtajien näkemyksiä siitä, missä asioissa lähijohtajalla tulisi olla enemmän päätösvaltaa Henkilökunnan ja lähijohtajien vastausten keskiarvot päätösvallan osatekijöistä Päätöksentekoa kuvaavien summamuuttujien keskiarvojen tarkastelua sairaanhoitopiireittäin lähijohtajien ja henkilökunnan ryhmissä Päätöksentekoa kuvaavien summamuuttujien keskiarvojen tarkastelua osastoittain lähijohtajien ja henkilökunnan ryhmissä..142 Päätöksentekoa kuvaavien summamuuttujien keskiarvojen tarkastelua ammattikunnittain lähijohtajien ja henkilökunnan ryhmissä Päätöksentekoa kuvaavien summamuuttujien keskiarvot sukupuolen mukaan jaoteltuna lähijohtajien ja henkilökunnan ryhmissä Lähijohtajien ja henkilökunnan arviot lähijohtajan harkinnan käytöstä vastaajien sukupuolen, korkeimman koulutustason ja ammattikunnan mukaan ryhmiteltynä Lähijohtajien harkinnan käyttö vastaajan iän, terveydenhuoltoalalla työskentelyajan, johtajakokemuksen ja hallinnollisten tehtävien määrän mukaan jaoteltuna, vastaajina lähijohtajat Henkilökunnan mukaan lähijohtajan tehtäviä määrittelevät asiakirjat Lähijohtajien mukaan lähijohtajan tehtäviä määrittelevät asiakirjat Resursseihin liittyvien muuttujien keskiarvoja henkilökunnan ja lähijohtajien vastauksissa Resurssien hallinnan muuttujien keskiarvoja sairaanhoitopiireittäin lähijohtajien ja henkilökunnan aineistossa Resurssien hallinnan muuttujien keskiarvoja koulutuksen mukaan ryhmiteltynä lähijohtajien ja henkilökunnan aineistossa Resurssien hallintaan liittyvien muuttujien keskiarvoja lähijohtajien ja henkilökunnan vastaajaryhmissä sukupuolen ja ammattiryhmän mukaan jaoteltuna Tiedon ja verkostojen hallintaa koskevien muuttujien keskiarvoja henkilökunnan ja lähijohtajien ryhmissä Tiedon ja verkostojen hallintaa koskevien muuttujien keskiarvoja sukupuolen ja ammattikunnan mukaan jaoteltuna lähijohtajien ja henkilökunnan ryhmissä Tiedon ja verkostojen hallintaa koskevien muuttujien keskiarvoja sairaanhoitopiireittäin lähijohtajien ja henkilökunnan ryhmissä...161

13 Acta Wasaensia XIII Kuvio 41. Kuvio 42. Kuvio 43. Kuvio 44. Kuvio 45. Kuvio 46. Kuvio 47. Kuvio 48. Kuvio 49. Kuvio 50. Kuvio 51. Kuvio 52. Kuvio 53. Kuvio 54. Kuvio 55. Kuvio 56. Kuvio 57. Kuvio 58. Kuvio 59. Tiedon ja verkostojen hallintaa koskevien muuttujien keskiarvoja osastoittain lähijohtajien ja henkilökunnan ryhmissä Lähijohtajan vallan osatekijöiden tarkastelu summamuuttujien keskiarvojen avulla henkilökunnan ja lähijohtajien aineistossa Henkilökunnan ja lähijohtajien arviot lähijohtajan vastuunotosta vastuun eri osa-alueilla, vastausten keskiarvot Vastuun summamuuttujien keskiarvojen tarkastelua sairaanhoitopiireittäin lähijohtajien ja henkilökunnan aineistoissa179 Vastuun summamuuttujien keskiarvoja ammattikunnan ja sukupuolen mukaan jaoteltuna lähijohtajien ja henkilökunnan aineistoissa Tilivelvollisuuden summamuuttujien arvoja henkilökunnan ja lähijohtajien aineistossa, vastausten keskiarvot Poliittinen ja oikeudellinen tilivelvollisuus ikäryhmittäin lähijohtajien ja henkilökunnan aineistoissa Tilivelvollisuuden alueen summamuuttujien arvoja sairaanhoitopiireittäin lähijohtajien ja henkilökunnan aineistoissa Byrokraattisen, ammatillisen ja toiminnan johtamisen tilivelvollisuuden keskiarvoja sukupuolen ja ammattikunnan mukaan jaoteltuna lähijohtajien ja henkilökunnan aineistoissa Poliittisen ja oikeudellisen tilivelvollisuuden keskiarvoja sukupuolen ja ammattikunnan mukaan jaoteltuna lähijohtajien ja henkilökunnan aineistoissa Tilivelvollisuuden keskiarvoja lähijohtajan hallinnollisten tehtävien määrän mukaan jaoteltuna, vastaajina lähijohtajat Lähijohtajan tärkeimmät tilivelvollisuuden kohteet henkilökunnan lähijohtajien ja henkilökunnan arvioimana (kuinka monta % vastaajista asetti tahon tärkeimmäksi) Lähijohtajan vastuun ja tilivelvollisuuden tarkastelu summamuuttujien keskiarvojen avulla henkilökunnan ja lähijohtajien aineistoissa Valta- ja tilivelvollisuustyyppien korrelaatiotarkastelussa käytetyt summamuuttujat Valtaa kuvaavien summamuuttujien suhde vastuun summamuuttujiin henkilökunnan aineistossa Valtaa kuvaavien summamuuttujien suhde tilivelvollisuuden summamuuttujiin henkilökunnan aineistossa Valtaa kuvaavien summamuuttujien suhde vastuun summamuuttujiin lähijohtajien aineistossa Valtaa kuvaavien summamuuttujien suhde tilivelvollisuuden summamuuttujiin lähijohtajien aineistossa Terveydenhuollon organisaatioiden valtatyyppien suhde vastuun ja tilivelvollisuuden tyyppeihin

14 XIV Acta Wasaensia TAULUKOT Taulukko 1. Byrokratian, managerialismin ja professionalismin ideaalityypit (mukailtu Flynn 1999: 25)...37 Taulukko 2. Johtajuusmallit, niiden sijainti organisaatiossa ja niiden taitovaatimukset (mukailtu Katz & Kahn 1978: 539)...41 Taulukko 3. Vallan tyypit vallan lähteiden kautta tarkasteltuna...74 Taulukko 4. Tilivelvollisuusjärjestelmät (Romzek & Dubnick 1987: 229; Romzek & Ingraham 2000: 242)...79 Taulukko 5. Yhteenveto tilivelvollisuuden tyypeistä (Koppell 2005: 96 99; Romzek & Dubnick 1987: 230; Romzek & Ingraham 2000: 242)...89 Taulukko 6. Organisaation valtatyyppien kriteerit empirian tarkastelussa...93 Taulukko 7. Tutkimuksessa mukana olleet sairaanhoitopiirit ja terveyskeskusten määrä sairaanhoitopiireittäin...95 Taulukko 8. Vastausten jakautuminen osastoittain Taulukko 9. Vastausprosentit ammattikunnan ja aseman mukaan Taulukko 10. Vastanneiden keski-iät ja lukumäärät (suluissa) osastoittain Taulukko 11. Henkilökuntakyselyyn ja lähijohtajakyselyyn vastanneiden ammattikoulutus korkeimman ilmoitetun koulutuksen mukaan (%) Taulukko 12. Vastaajien työskentelyaika terveydenhuoltoalalla osaston ja koulutustason mukaan vuosissa (n) Taulukko 13. Yleisimmät ammatti-/virkanimikkeet henkilökunta- ja lähijohtajakyselyssä koulutustason mukaan, % (n) Taulukko 14. Lähijohtajan työskentelyaika johtotehtävissä osaston ja ammattiryhmän mukaan jaoteltuna, vuotta (n) Taulukko 15. Hallinnollisten tehtävien osuus lähijohtajan työajasta osaston ja ammattiryhmän mukaan jaoteltuna, % (n) Taulukko 16. Yksikköä koskevien päätettävien asioiden ryhmittely Taulukko 17. Henkilökunnan näkemys siitä, kuka viime kädessä päättää yksikköä koskevista asioista (%) Taulukko 18. Lähijohtajien näkemys siitä, kuka viime kädessä päättää yksikköä koskevista asioista (%) Taulukko 19. Henkilökunnan ja lähijohtajien käsitys lähijohtajan päätösvallan riittävyydestä (%) Taulukko 20. Vaikutusvallan syntyyn vaikuttavien tekijöiden pääkomponenttiratkaisu Taulukko 21. Vaikutusvallan syntyyn vaikuttavien tekijöiden pääkomponenttianalyysin rotatoitu matriisi Taulukko 22. Kysymyksen 16 pääkomponenttiratkaisu Taulukko 23. Kysymyksen 16 rotatoitu matriisi Taulukko 24. Tehtävien kirjallinen määrittely Taulukko 25. Resursseja koskevan osion pääkomponenttiratkaisu Taulukko 26. Resursseja koskevan osion rotatoitu matriisi Taulukko 27. Tiedon ja verkostojen hallintaa koskevan osion pääkomponenttiratkaisu...156

15 Acta Wasaensia XV Taulukko 28. Tiedon ja verkostojen hallintaa koskevan osion rotatoitu matriisi Taulukko 29. Vastuuta koskevan osion pääkomponenttiratkaisu henkilökunnan ja lähijohtajien aineistossa Taulukko 30. Vastuuta koskevan osion rotatoitu matriisi henkilökunnan ja lähijohtajien aineistoissa Taulukko 31. Vastuuta koskevien pääkomponenttiratkaisujen vertailua henkilökunnan ja lähijohtajien aineistossa Taulukko 32. Tilivelvollisuutta koskevan osion pääkomponenttiratkaisu henkilökunnan aineistossa Taulukko 33. Tilivelvollisuutta koskevien pääkomponenttiratkaisujen vertailua henkilökunnan ja lähijohtajien aineistossa Taulukko 34. Vastuuta koskevan osion pääkomponenttiratkaisu Taulukko 35. Tilivelvollisuutta koskevan osion pääkomponenttiratkaisu Taulukko 36. Tilivelvollisuutta koskevan osion rotatoitu matriisi Taulukko 37. Terveydenhuollon organisaatioiden tyypillisten rakenteiden yhtymäkohdat vallan tyyppeihin Taulukko 38. Terveydenhuollon organisaatioiden tyypillisten rakenteiden yhtymäkohdat tilivelvollisuuden tyyppeihin Taulukko 39. Terveydenhuollon yksiköiden valtatyypit vallan lähteiden kautta tarkasteltuna kyselyaineiston perusteella Taulukko 40. Valtatyyppien esiintymiseen yhteydessä olevat tekijät terveydenhuollon organisaatioissa Taulukko 41. Vastuun ottamisen määrään yhteydessä olevat tekijät terveydenhuollon organisaatioissa vastuun eri osa-alueilla Taulukko 42. Tilivelvollisuustyyppien esiintymiseen yhteydessä olevat tekijät terveydenhuollon organisaatioissa Taulukko 43. Nollahypoteesien toteutuminen empiirisen aineiston perusteella

16

17 1 VALTA, TILIVELVOLLISUUS JA JULKISEN TERVEYDENHUOLLON YKSIKÖIDEN JOHTAMINEN TUTKIMUKSEN KOHTEENA 1.1 Tutkimuksen taustaa Suomessa terveydenhuollon palvelujen järjestäminen kuuluu ensisijaisesti kuntien vastuulle. Valtion rooliin kuuluu terveyspolitiikan ohjaus ja terveydenhuollon yleisistä toimintaedellytyksistä huolehtiminen. Kunta-valtiosuhteessa tapahtui merkittävä muutos 1990-luvun alkupuolella valtionosuusuudistuksen yhteydessä. Uudistuksella vahvistettiin kuntien itsenäistä asemaa. (STM 2002a: 3, Möttönen & Niemelä 2005: 37.) Terveydenhuollossa valtionosuusuudistus yhdessä laman kanssa sai aikaan säästöpaineita, jotka jäivät laman väistyttyä pysyviksi. Terveydenhuolto joutuu kamppailemaan niukentuvien resurssien ja lisääntyvän palvelujen kysynnän kanssa. Palvelujen tarpeen lisääntyminen johtuu sekä väestön ikääntymisestä että uuden teknologian ja hoitomuotojen kehityksestä. (Metsämuuronen 1998: 8; Kangas 1999: 95; Pekurinen 2007: 15). Sosiaali- ja terveydenhuolto muodostavat yhdessä kuntien laajimman toimialan, ja sen kehityksellä on keskeinen ja kasvava merkitys kuntien talouteen (STM & Kuntaliitto 2007: 2). Yksin terveydenhuollon kulut kunnissa ovat lisääntyneet 50 % vuodesta 1997 (Repo 2007). Vaikka suomalainen terveydenhuolto on kansainvälisessä vertailussa tehokas (Pekurinen 2007: 11), niukkuus asettaa paineita koko terveydenhuollon hallintojärjestelmälle ja johtamiselle (Wickström, Laine, Pentti, Elovainio & Lindström 2000: 70). Terveydenhuolto on toimintaympäristönä erityinen useasta syystä. Terveydenhuollon toiminta on tarkasti laeissa säädelty. Yhteiskunnalliset muutokset näkyvät terveydenhuoltosektorilla varsin nopeasti esimerkiksi palveluiden käyttäjien tarpeiden muuttumisena (Pelttari 1999: 184). Toiminnassa on otettava huomioon sekä hyvän hallinnon periaatteet 1 että terveydenhuollon toiminnan omat vaatimukset, kuten luottamuksellisuus, eettisyys ja intimiteetti. Yksilön tasolla terveydenhuollon asiakkaiden tarpeet ja ongelmat ovat muuttuneet ja ovat edelleen muuttumassa. Perinteiset käsitykset elämästä, siinä esiintyvistä ongelmista ja ongelmien oikeista ratkaisuista, eivät päde elämänmuodon muuttu- 1 Tasapuolisuus, laillisuus, puolueettomuus, asiantuntijuus, palveluperiaate ja tuloksellisuus sekä neuvontavelvollisuus, asiallisen kielenkäytön vaatimus ja yhteistyö (HL 2).

18 2 Acta Wasaensia essa (Rauste-von Wright & von Wright 1994: 168). Kansalaisten odotukset ja arvot ovat muuttuneet individualismia, tiedonsaantia ja itsemääräämisoikeutta korostaviksi 2. Kansalaiset haluavat maksamilleen verorahoille vastinetta. Eri kansalaisryhmät ovat kuitenkin erilaisessa asemassa sekä terveydentilansa että terveyspalveluiden käytön suhteen (Kangas 1999: 95; STM 2006: 7; Pekurinen 2007: 11). Tilanteelle on lisäksi ominaista terveyden ja toimintakyvyn edellytysten määräytyminen suurelta osin sosiaali- ja terveydenhuollon vaikutuspiirin ulkopuolelta. (Lehto 2001: 22.) Terveydenhuollon organisaatioiden perinteinen organisaatiorakenne on byrokratia, jossa lääkärikunta muodostaa oman asiantuntijaorganisaationsa. Johtaminen on erityisesti hoitajien kohdalla ollut autoritaarista ja lääkäreiden kohdalla asiantuntijaorganisaation johtamista. Tulosjohtaminen on aiheuttanut sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtävien ja osittain myös taloudellisen vallan delegointia hierarkiassa alaspäin (Strömmer 1999: 113). Muutos koskee koko julkista hallintoa, jossa pyrkimyksenä on ollut vallan ja vastuun antaminen etulinjaan asioissa, joissa hallinto kohtaa kansalaisen (Valtioneuvoston kanslian asiantuntijaryhmä 1995: 5). Erityisesti lähijohtajien tehtäväkenttä on laajentunut ja toimintaympäristö muuttunut. Lähijohtajien tehtävät ovat monipuolistuneet ja tulleet vaativammiksi. Toiminnassa painottuvat entistä enemmän tuloksen ja kehityksen aikaansaaminen sekä henkilökunnan jaksamisen ja oppimisen turvaaminen. (Mettiäinen, Laakso & Raatikainen 2003: 69.) Terveydenhoitotyö on vaarassa menettää, ja on jo osittain menettänytkin, houkuttelevuutensa. Terveydenhuollon viimeaikaiset työolotutkimusten tulokset eivät innosta hakeutumaan alalle, jossa työntekijät uupuvat raskaan työtaakan alle. Työyhteisöjen tilanne ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Laadukkaat työyksiköt ovat tuloksellisia ja toimintakykyisiä, kun taas sosiaalisesti kriisiytyneissä työyhteisöissä on keskimääräistä matalampi työelämän laatu ja tuloksellisuus. Yksi merkittävä tekijä menestymisen tai kriisiytymisen takana on, miten työyhteisöä johdetaan. (Nakari & Valtee 1995: ) Osa hoitajista jättää työpaikkansa, koska lähijohtamisessa on vakavia puutteita. Työntekijät eivät sitoudu työhönsä, koska esimies ei ole pystynyt luomaan yhteisymmärryksen, kunnioituksen ja avoimen kommunikaation ilmapiiriä. Onnistunut lähijohtaminen lisää organisaation tuloksellista toimintaa, mutta esimies voi myös olla kehityksen jarru. Olennaista on lähijohtajan aseman vähäinen arvostus ja sen 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) tuli voimaan vuonna Laki antaa potilaalle oikeuden valita hoitonsa ja osallistua oman hoitosuunnitelmansa laadintaan.

19 Acta Wasaensia 3 myötä vähäinen rooli. (Baker 2000: 48 51; Pahkala S., Bragge, Laippala & K. Pahkala 2000: 275; Solovy 2002: 32.) Lähijohtajan merkitys on työntekijän kannalta suurempi kuin organisaation yleisen toimintapolitiikan tai menettelytapojen. Jos yhteistyö lähijohtajan kanssa ei suju, sitä on lähes mahdotonta korjata muilla organisaation toimenpiteillä. Työntekijät tulevat organisaatioon töihin, mutta irtisanoutuessa vastapuoli on johtaja, ei organisaatio. (Friedrich 2001: ) Vuosina terveydenhuollon henkilöstön määrä väheni kokonaisuudessaan 3 %. Vuosituhannen vaihteen jälkeen henkilöstön määrä on lähtenyt nousuun. (Stakes 2001; Stakes 2002; Stakes 2003.) Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle odotettavissa on kuitenkin työvoimapula, ja on entistä tärkeämpää saada nykyiset työntekijät pysymään työpaikoillaan ja houkutella uutta työvoimaa alalle. Terveydenhuollon johtaminen on ollut Suomessa kritiikin kohteena jo pitkään. Kritiikki on kohdistunut hallinnon moniportaisuuteen ja jäykkyyteen, tavoitteiden epäselvyyteen, talousarvioiden ylityksiin, asiakaspalvelun pulmiin, ammattikuntien välisiin kiistoihin sekä yhteistyön ongelmiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken. Terveydenhuoltoa arvostellaan johtajuuden puutteesta tai ammattitaidottomasta esimiestyöstä. (Simoila 1999: 9.) Vaikka ympäröivässä yhteiskunnassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia, terveydenhuollon johtamisessa ei ole juurikaan tapahtunut uudistumista. Vaikka uusia johtamismalleja on tuotu muilta aloilta, vanhat toimintamallit ovat säilyneet lähes muuttumattomina. Tuloksena on ollut päällekkäisyyttä ja epäselvyyksiä ulkoisen paineen kasvaessa. Palvelujärjestelmän muuttuessa myös johtamisen pitäisi uudistua. (Kinnunen & Vuori 1999: ) Tulos- ja laatujohtaminen eivät ole muuttaneet organisaatioissa toimivien ihmisten ajattelu- tai toimintatapoja, vaan hierarkian joka portaalla toimii ihmisiä, jotka haluavat noudattaa rutiiniluonteisia tapojaan (Välimäki 1998: 30; Eriksson-Piela 2003: 186). Terveydenhuollon johtajien toiminta perustuu usein traditioon, jota toistetaan automaattisesti ilman harkintaa. Osittain muuttumattomuus johtuu työyhteisöjen kyvyttömyydestä irtaantua rutiineista. Ne käyttävät suhteettomasti voimavaroja pyrkiessään pitämään tavanomaisia toimintatapoja yllä, eikä näin innovatiiviselle johtamiselle jää tilaa. (Kangas 1999: 101.) Johtaminen terveydenhuollon laajentamisen aikana on varsin erilaista kuin supistamisen aikana. Monet nykyisistä ja tulevista ongelmista on pystyttävä selvittämään ilman resurssilisäyksiä. (Simoila 1999: 14.) Erityisesti lama-ajan aiheuttamat supistamistarpeet ja uudenlainen taloudellisiin arvoihin nojaava ajatusmaailma ovat tuoneet esiin terveydenhuollon johtajien johtamisvälineiden puutteellisuuden. Muuttuneessa tilanteessa uudenlaisten johtamistaitojen puuttuessa johta-

20 4 Acta Wasaensia jat ovat astuneet askeleen taaksepäin ja palanneet vanhoihin käytäntöihin. Johtaminen on muuttunut vähemmän yhteistyökykyiseksi, ja käyttöön on otettu käskytys ja vallan käyttö. Työntekijät ovat kokeneet johtamisen byrokraattiseksi, ja erityisesti lähijohtajiin kohdistetaan suuria odotuksia, koska heille on siirtynyt runsaasti päätösvaltaa. (Suonsivu 2003: , 229, ) Terveydenhuollon johtamisen ongelmat eivät kuitenkaan johdu yksin resurssien niukkuudesta (Simoila 1999: 10). Tulevaisuudessa johtamisen sisältöala laajenee entisestään ja myös johtajien työnjako tulee tarkastelun alle. Terveydenhuollon johdon asema, päätöksentekomahdollisuudet ja toimivalta kaipaavat selkiyttämistä (Merasto 1997: 26). Muutoksen aikaansaaminen edellyttää lisää tieteellistä tutkimusta terveydenhuollon johtamisesta. Näin voidaan kehittää terveydenhuollon johtamiseen uusia, muilla toimintasektoreilla kehitetyistä malleista poikkeavia malleja. (Kinnunen & Vuori 1999: ) Lähijohtajan asema palvelutuotannossa palvelun antajan ja vastaanottajan rajapinnassa on haasteellinen. Lähijohtaja joutuu tasapainoilemaan potilaiden/asiakkaiden, henkilökunnan ja organisaatiosta ylhäältä tulevien paineiden välillä. Lähiesimiehen toiminta vaikuttaa keskeisesti alaisensa yksikön toimintaan tarjotun palvelun laadun ja henkilökunnan työhyvinvoinnin kautta (Nakari 2003: 190). Lähijohtamisen tutkiminen on aiheellista, koska lähiesimiehet osallistuvat olennaisesti organisaation muutosten implementointiin, mutta ovat myös itse muutoksen kohteina (Tienari, Quack & Theopald 1998: 5). Näkökulmana valta ja tilivelvollisuus pureutuvat lähiesimiehen aseman ongelmatiikkaan. Terveydenhuollossa toimivien lähijohtajien vaikutus on laaja. Heidän toimintansa vaikuttaa siihen, kuinka hyvin tai huonosti työyksiköt toimivat (Jankola 1989). Lähijohtajat ovat vastuussa toiminnan ja palvelun lopullisesta muodosta (Scahrtau 1997: 12). Heillä on rajoitettu auktoriteetti, ja heihin kohdistetaan epäyhtenäisiä vaatimuksia. Kuitenkin heillä on täysi vastuu toiminnan sujumisesta. (Drakenberg 1997a: 8.) Johtajan valta riippuu organisaation rakenteesta ja on organisaatiokulttuurin muovaamaa (Henderson & Atkinson 2003: 103). Työntekijöiden työssä jaksamiseen vaikuttaa merkittävästi esimieheltä saatu arvostus, tunnustus ja sosiaalinen tuki, mutta myös esimies itse odottaa tukea ja arvostusta sekä työntekijöiltä että omilta esimiehiltään (Silvennoinen 2002: 1295).

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä Tiina Tarr Taustaa Vuonna 2004 sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alainen ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

PALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA. 16.10.2013 2013 3 Step IT Group / Palvelukulttuuri / Artti Aurasmaa

PALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA. 16.10.2013 2013 3 Step IT Group / Palvelukulttuuri / Artti Aurasmaa PALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA 1 Päivän kolme kysymystä Miksi, miten, mitä? Mitä? Miten? Mitä? 1. Oravanpyörästä ulkoilemaan 2. Työntekijät ensin 3. Arvoista asenteeseen 4. Kasvun Kasvot Miksi? 2 KASVUN

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Tietojohtaminen ja tekemisen haasteet. Esitys Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä 2.10.2009 Pirjo Kainu

Tietojohtaminen ja tekemisen haasteet. Esitys Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä 2.10.2009 Pirjo Kainu Tietojohtaminen ja tekemisen haasteet Esitys Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä 2.10.2009 Pirjo Kainu Tietoasiantuntijat ry On tiedon tuottajien, tiedon välittäjien ja uuden tiedon luojien yhdistys.

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Päiväkodinjohtaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka lastentarhanopettaja Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Tehtävänä

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications

T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications T-Media Oy is a part of TAT Group together with Economic

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Potilasturvallisuus - STM - Terveydenhuollossa toimivien yksiköiden ja organisaatioiden periaatteet, joiden tarkoituksena

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia ARTTU-kuntaseminaari Helsinki 15.12.2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia Vuokko Niiranen & Alisa Puustinen Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Oskari Auvinen Kansliapäällikkö, Pirkkalan kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus I. Yleistietoja Pirkkalasta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1 ESOMAR-terveiset Maris Tuvikene Julkinen 1 Taustaa Markkinatutkimuksessa tunnistetaan kahdenlaista tietoa: Subjektiivinen: mielipiteet, tunteet, aikomukset, harkinta, preferenssi Objektiivinen: käyttäytyminen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? Satu Huber 30.8.2010 30.8.2010 1 Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 1. Poimintoja

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa STM, TTL Johtamisen kehittämisverkosto, 28.5.2013 Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa Johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa JOHTAVAT www.uef.fi/stj/johtavat-hanke Professori Vuokko

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti

Lisätiedot