Valta ja tilivelvollisuus terveydenhuollon organisaatioissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valta ja tilivelvollisuus terveydenhuollon organisaatioissa"

Transkriptio

1 U L L A I S O S A A R I Valta ja tilivelvollisuus terveydenhuollon organisaatioissa Tarkastelu lähijohtamisen näkökulmasta ACTA WASAENSIA NO 188 S O S I A A L I - J A T E R V E Y S H A L L I N TOT I E D E 4 U N I V E R S I TA S WA S A E N S I S

2 Esitarkastajat Professori Juhani Lehto Terveystieteen laitos Tampereen yliopisto Professori Juhani Nikkilä Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos PL Oulun yliopisto

3 III Julkaisija Julkaisuajankohta Vaasan yliopisto Huhtikuu 2008 Tekijä(t) Julkaisun tyyppi Isosaari, Ulla Monografia Julkaisusarjan nimi, osan numero Acta Wasaensia, 188 Yhteystiedot ISBN Vaasan yliopisto Hallintotieteiden tiedekunta ISSN Pl Vaasa Sivumäärä Kieli 290 suomi Julkaisun nimike Valta ja tilivelvollisuus terveydenhuollon organisaatioissa: Tarkastelu lähijohtamisen näkökulmasta Tiivistelmä Terveydenhuollon perinteiset organisaatiomallit byrokratia ja professionaalinen organisaatio ovat joutuneet antamaan tilaa tulosajatteluun perustuvalle rakenteelle ja johtamiselle. Seurauksena on ollut tehtävien siirtäminen yksiköiden tasolle, mikä on tuonut lähijohtamisen keskeiseen asemaan. Organisaatioiden valtarakenteita tarkastellaan tässä tutkimuksessa vallan lähteiden ja Mintzbergin vallan jaottelun kautta. Tilivelvollisuuden tarkastelun lähtökohtana on Romzekin, Dubnickin ja Ingrahamin jaottelu. Tutkimuksen keskeiset kysymykset ovat mitä valta ja tilivelvollisuus terveydenhuollossa tarkoittavat ja minkälaisia terveydenhuollon organisaatiot ovat valta- ja tilivelvollisuustyypiltään lähijohtamisen kautta tarkasteltuna? Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin survey-tutkimuksena 10 sairaanhoitopiirin alueella sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Kohderyhminä olivat kaikki lähijohtajat ja otos sisätautien, kirurgian ja psykiatrian sekä perusterveydenhuollon avo- ja laitoshoidon henkilökunnasta. Vastaajien määrä oli 1197 ja vastausprosentti 38. Aineisto analysoitiin tilastollisesti muodostaen summamuuttujia ja tarkastelemalla arvoja taustamuuttujien luokissa. Muuttujien välisiä yhteyksiä tutkittiin korrelaation, non-parametrisen varianssianalyysin ja taulukkoelaboraation avulla. Tuloksena voidaan todeta, että tietynlainen organisaatiorakenne tukee tietyn valta- ja tilivelvollisuustyypin syntymistä. Rakenteeltaan byrokraattiselle organisaatiolle luontevin valtatyyppi on instrumentti tai suljettu systeemi ja byrokraattinen tilivelvollisuus. Professionaalinen organisaatio puolestaan liittyy luonnollisesti meritokraattiseen valtarakenteeseen, mutta myös poliittiseen areenaan ja ammatilliseen tilivelvollisuuteen. Tulosorganisaatiolla on yhteys poliittiseen areenaan, meritokratiaan ja poliittiseen tilivelvollisuuteen. Terveydenhuollon toiminnan sisältö luo oikeudellista tilivelvollisuutta riippumatta organisaation rakenteesta. Vallan ja tilivelvollisuuden tyyppien yhteyttä tutkittaessa voitiin havaita, että instrumentti ja suljettu systeemi ovat yhteydessä byrokraattiseen tilivelvollisuuteen, mutta meritokratialla ei ollut yhteyttä ammatilliseen tilivelvollisuuteen. Asiasanat julkinen terveydenhuolto, valta, tilivelvollisuus, lähijohtaminen

4

5 V Publisher Date of publication University of Vaasa April 2008 Author(s) Type of publication Isosaari, Ulla Monography Name and number of series Acta Wasaensia, 188 Contact information ISBN University of Vaasa Faculty of Public Administration ISSN PO Box FI Vaasa Number of pages Language 290 Finnish Title of publication Power and Accountability in Health Care Organizations: Contemplation from the First-line Management Perspective Abstract In traditional health care organization models, bureaucracy and professional organisation have yielded in result based management. It has led to the delegation of tasks at the unit level and put first-line management in focus. In this study organisation power structures are examined through the sources of power and Mintzberg s configurations of organization power. The starting point for the examination of accountability is Romzek s, Dubnic s and Ingraham s classification. The aim of this study is to examine what power and accountability mean in health care, and what types of power and accountability health care organizations represent when looked at through fist-line management. What factors are connected to it and what is the relationship between organization accountability and power types? The empirical study was executed with a survey of 10 Finnish hospital districts both in specialized and primary care. Respondents were all first-line managers and a sample of staff members from internal disease, surgical and psychiatric units and outpatient and primary care units. The number of respondents was 1197 and the response percentage was 38. The data was analysed statistically by building sum variables and examining their values in background variable groups. The connections between variables were studied with correlation analysis, Kruskall-Wallis test and table elaboration. As a result, it can be seen that a certain kind of organization structure supports the generation of a certain power and accountability type. A bureaucratic organization generates an instrument or closed system organization and bureaucratic accountability, a professional organization generates meritocracy, but also political arena and professional accountability, and a result-based organization has a connection to political arena and meritocracy and political accountability. In health care, the content of the service determines strong legal accountability regardless of the organization structure. When examining the connection between power and accountability types, it becomes evident that the instrument and closed system was connected to bureaucratic accountability, but meritocracy does not create professional accountability. Keywords public health care, power, accountability, first-line management

6

7 Acta Wasaensia VII ESIPUHE Kun aloitin väitöskirjatyön, ajattelin, että tämä saa olla elämässäni projekti, jonka ei tarvitse tulla valmiiksi. Innostus tutkimiseen vei kuitenkin mukanaan. Kiitän lämpimästi professori Pirkko Vartiaista ohjauksesta, kannustuksesta ja lujasta uskosta työn eri vaiheissa. Osaava ohjaaja luo myönteisen ilmapiirin, jossa tutkimuksen tekeminen on palkitsevaa. Työn esitarkastajia professori Juhani Lehtoa ja professori Juhani Nikkilää kiitän asiantuntevista kommenteista ja kehittämisehdotuksista. Lisäksi kiitos professori Nikkilälle lupautumisesta työni vastaväittäjäksi. Suuri kiitos myös dosentti Olli Wuorelle asiantuntevasta opastuksesta työn empiirisen osuuden ja tutkimusmenetelmien suhteen. Tutkimuksen tekemisen kannalta innostava työyhteisö on tärkeä. Kiitos kaikille työtovereilleni hallintotieteiden tiedekunnassa mielenkiintoisista keskusteluista vuosien varrella. Erityinen kiitos oman oppiaineeni sosiaali- ja terveyshallintotieteen edustajille ja HYMY-tutkimusryhmän jäsenille. Väitöskirjatyön etenemisen kannalta taloudellisella tuella on myös suuri merkitys. Se mahdollistaa irrottautumisen muusta työstä ja keskittymisen tutkimukseen. Suuret kiitokset tästä mahdollisuudesta Kunnallisalan kehittämissäätiölle. Lisäksi kiitos hallintotieteiden tiedekunnalle mahdollisuudesta käyttää tutkimusapulaista aineiston tallentamisessa ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille lomakekyselyn organisoinnista ja kustantamisesta. Erityisesti haluan kiittää kaikkia kyselytutkimukseen vastanneita terveydenhuollon ammattilaisia. Arvostan suuresti, että raskaan ja vaativan työnne ohessa ehditte paneutua tutkijan kysymyksiin. Kiitos Vaasan yliopiston julkaisutoimikunnalle, joka hyväksyi tutkimuksen julkaisusarjaansa, Tarja Salolle painoasun tarkistuksesta, Timo Saloselle nettikyselyn ohjauksesta, Anna Martikaiselle englanninkielisten yhteenvetojen kieliasun tarkistuksesta sekä puolisolleni Arto Isosaarelle työn oikolukemisesta. Lopuksi kiitän vanhempiani, ystäviäni ja sukulaisiani mielenkiinnosta ja myötäelämisestä tämän pitkän prosessin aikana, jossa yllätyksiltäkään ei ole voinut välttyä. Suurin kiitos kuitenkin omalle perheelleni, puolisolleni Artolle, lapsilleni Mikalle ja Minnalle puolisoineen ja kuopukselle Eevakaisalle. Ilman teitä tämä ei olisi ollut mahdollista; eikä tällä olisi mitään merkitystä. Isossakyrössä Ulla Isosaari

8

9 Acta Wasaensia IX Sisällys ESIPUHE...VII KUVIOT... XI TAULUKOT... XIV 1 VALTA, TILIVELVOLLISUUS JA JULKISEN TERVEYDENHUOLLON YKSIKÖIDEN JOHTAMINEN TUTKIMUKSEN KOHTEENA Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteet, rajaukset ja kysymyksenasettelu Tutkimuksen aineistot ja metodi LÄHIJOHTAMINEN JULKISESSA TERVEYDENHUOLLOSSA Julkinen terveydenhuolto toimintaympäristönä Terveydenhuollon kehitys Suomessa Julkisen terveydenhuollon organisaatiot ja johtaminen Byrokratia Professionalismi ja asiantuntijaorganisaation johtaminen Tulosorganisaatio ja tulosjohtaminen Terveydenhuollon organisaatiorakenteiden vertailua Lähijohtaminen Johtaminen johtamisjärjestelmän alimmalla tasolla Lähijohtaminen julkisessa terveydenhuollossa Yhteenveto VALTA JA TILIVELVOLLISUUS LÄHIJOHTAJAN ASEMAN NÄKÖKULMASTA Organisaatio valtakontekstina Vallan lähteet organisaatiossa Valtajärjestelmät Organisaation valtatyypit Lähijohtajan asema valtatyypityksen valossa Tilivelvollisuus julkisissa terveydenhuollon organisaatioissa Tilivelvollisuuden dimensiot Tilivelvollisuuden tyypit Tilivelvollisuus ja vastuu terveydenhuollon lähijohtamisessa TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN ASETELMA Tutkimusasetelma Tutkimusaineisto Tutkimusaineiston analyysi Muuttujat Analyysimenetelmät Tutkimuksen luotettavuus

10 X Acta Wasaensia 5 TUTKIMUSTULOKSET Taustatiedot Organisaatiomuuttujat Yksikkömuuttujat Yksilömuuttujat Valta Päätöksenteko Harkinta Resurssien hallinta Tiedon ja verkostojen hallinta Yhteenveto Vastuu ja tilivelvollisuus Henkilökunnan ja lähijohtajien vastausten tarkastelua Summamuuttujien muodostaminen vastuun ja tilivelvollisuuden osioista Vastuu Tilivelvollisuus Yhteenveto Tilivelvollisuuden tyyppien suhde organisaation valtatyyppeihin Yleisiä huomioita LOPPUTARKASTELU Teorian suhde empiriaan Johtopäätökset Pohdinta ja jatkotutkimusintressit SUMMARY LÄHTEET LIITTEET 239

11 Acta Wasaensia XI KUVIOT Kuvio 1. Julkisen terveydenhuollon lähijohtamisen alue johtamistoiminnan kokonaisuudessa... 5 Kuvio 2. Tutkimusasetelma... 7 Kuvio 3. Hallinnon rooli professionaalisessa organisaatiossa ja sen tukiyksikössä Kuvio 4. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjausjärjestelmä (STM 2002a: 15) Kuvio 5. Johtaminen koko organisaation ja yksikön kannalta (Mintzberg 1980: 55) Kuvio 6. Lähijohtajan toimintapiiri (mukailtu Peace & Reynolds 2003: 138) Kuvio 7. Wrongin valtapuu: Vaikutusvallan, vallan ja arvovallan väliset suhteet (Wrong 1988: 24) Kuvio 8. Yksilön ja organisaation tavoitteiden yhdistämiskeinoja kuvaava jatkumo (Mintzberg 1983: 161) ja yksilön vastaus vaikutusvaltaan (Handy 1978: ) Kuvio 9. Vastuun, auktoriteetin, delegoinnin ja tilivelvollisuuden suhde organisaatiossa (Grohar-Murray & DiCroce 1997: 181) Kuvio 10. Vallan käsitteen operationalisointi Kuvio 11. Tilivelvollisuuden käsitteen operationalisointi Kuvio 12. Vastausprosentteja sairaanhoitopiirin, vastaajan aseman ja kyselytavan mukaan tarkasteltuna Kuvio 13. Vastausprosentteja sairaanhoitopiirin koon, väestönkehityksen ja miljoonapiirin kuulumisen mukaan sekä vastaajan ammattikunnan ja aseman mukaan jaoteltuna Kuvio 14. Kaikkien vastanneiden keski-ikä sukupuolen ja ammattiryhmän mukaan (v) Kuvio 15. Henkilökuntakyselyyn vastanneiden sukupuolijakauma ammattiryhmittäin perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Kuvio 16. Lähijohtajakyselyyn vastanneiden sukupuolijakauma ammattiryhmittäin perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Kuvio 17. Kuinka suuri osuus vastaajista arvioi päätösvallan toiminnan johtamisen, henkilöstöhallinnon ja resurssien johtamisen osaalueilla olevan yksikössä (%) Kuvio 18. Kuinka suuri osuus henkilökunnasta ja lähijohtajista arvioi päätösvallan resurssien johtamisen alueella olevan yksikössä (%)129 Kuvio 19. Kuinka suuri osuus vastaajista sairaanhoitopiireittäin arvioi päätösvallan henkilöstöhallinnon osa-alueella olevan yksikössä (%) Kuvio 20. Kuinka suuri osuus lähijohtajista erikokoisissa yksiköissä arvioi päätösvallan toiminnan johtamisen ja henkilöstöhallinnon osaalueella olevan yksikössä (%) Kuvio 21. Kuinka suuri osuus hoitajista ja lääkäreistä arvioi päätösvallan mainituissa asioissa olevan yksikössä (%)

12 XII Acta Wasaensia Kuvio 22. Kuvio 23. Kuvio 24. Kuvio 25. Kuvio 26. Kuvio 27. Kuvio 28. Kuvio 29. Kuvio 30. Kuvio 31. Kuvio 32. Kuvio 33. Kuvio 34. Kuvio 35. Kuvio 36. Kuvio 37. Kuvio 38. Kuvio 39. Kuvio 40. Kuinka suuri osuus vastaajista sukupuolen mukaan jaoteltuna arvioi päätösvallan mainituissa asioissa olevan yksikössä (%) Kuinka suuri osuus vastaajista vastaajan koulutuksen mukaan ryhmiteltynä arvioi päätösvallan mainituissa asioissa olevan yksikössä (%) Henkilökunnan ja lähijohtajien näkemyksiä siitä, missä asioissa lähijohtajalla tulisi olla enemmän päätösvaltaa Henkilökunnan ja lähijohtajien vastausten keskiarvot päätösvallan osatekijöistä Päätöksentekoa kuvaavien summamuuttujien keskiarvojen tarkastelua sairaanhoitopiireittäin lähijohtajien ja henkilökunnan ryhmissä Päätöksentekoa kuvaavien summamuuttujien keskiarvojen tarkastelua osastoittain lähijohtajien ja henkilökunnan ryhmissä..142 Päätöksentekoa kuvaavien summamuuttujien keskiarvojen tarkastelua ammattikunnittain lähijohtajien ja henkilökunnan ryhmissä Päätöksentekoa kuvaavien summamuuttujien keskiarvot sukupuolen mukaan jaoteltuna lähijohtajien ja henkilökunnan ryhmissä Lähijohtajien ja henkilökunnan arviot lähijohtajan harkinnan käytöstä vastaajien sukupuolen, korkeimman koulutustason ja ammattikunnan mukaan ryhmiteltynä Lähijohtajien harkinnan käyttö vastaajan iän, terveydenhuoltoalalla työskentelyajan, johtajakokemuksen ja hallinnollisten tehtävien määrän mukaan jaoteltuna, vastaajina lähijohtajat Henkilökunnan mukaan lähijohtajan tehtäviä määrittelevät asiakirjat Lähijohtajien mukaan lähijohtajan tehtäviä määrittelevät asiakirjat Resursseihin liittyvien muuttujien keskiarvoja henkilökunnan ja lähijohtajien vastauksissa Resurssien hallinnan muuttujien keskiarvoja sairaanhoitopiireittäin lähijohtajien ja henkilökunnan aineistossa Resurssien hallinnan muuttujien keskiarvoja koulutuksen mukaan ryhmiteltynä lähijohtajien ja henkilökunnan aineistossa Resurssien hallintaan liittyvien muuttujien keskiarvoja lähijohtajien ja henkilökunnan vastaajaryhmissä sukupuolen ja ammattiryhmän mukaan jaoteltuna Tiedon ja verkostojen hallintaa koskevien muuttujien keskiarvoja henkilökunnan ja lähijohtajien ryhmissä Tiedon ja verkostojen hallintaa koskevien muuttujien keskiarvoja sukupuolen ja ammattikunnan mukaan jaoteltuna lähijohtajien ja henkilökunnan ryhmissä Tiedon ja verkostojen hallintaa koskevien muuttujien keskiarvoja sairaanhoitopiireittäin lähijohtajien ja henkilökunnan ryhmissä...161

13 Acta Wasaensia XIII Kuvio 41. Kuvio 42. Kuvio 43. Kuvio 44. Kuvio 45. Kuvio 46. Kuvio 47. Kuvio 48. Kuvio 49. Kuvio 50. Kuvio 51. Kuvio 52. Kuvio 53. Kuvio 54. Kuvio 55. Kuvio 56. Kuvio 57. Kuvio 58. Kuvio 59. Tiedon ja verkostojen hallintaa koskevien muuttujien keskiarvoja osastoittain lähijohtajien ja henkilökunnan ryhmissä Lähijohtajan vallan osatekijöiden tarkastelu summamuuttujien keskiarvojen avulla henkilökunnan ja lähijohtajien aineistossa Henkilökunnan ja lähijohtajien arviot lähijohtajan vastuunotosta vastuun eri osa-alueilla, vastausten keskiarvot Vastuun summamuuttujien keskiarvojen tarkastelua sairaanhoitopiireittäin lähijohtajien ja henkilökunnan aineistoissa179 Vastuun summamuuttujien keskiarvoja ammattikunnan ja sukupuolen mukaan jaoteltuna lähijohtajien ja henkilökunnan aineistoissa Tilivelvollisuuden summamuuttujien arvoja henkilökunnan ja lähijohtajien aineistossa, vastausten keskiarvot Poliittinen ja oikeudellinen tilivelvollisuus ikäryhmittäin lähijohtajien ja henkilökunnan aineistoissa Tilivelvollisuuden alueen summamuuttujien arvoja sairaanhoitopiireittäin lähijohtajien ja henkilökunnan aineistoissa Byrokraattisen, ammatillisen ja toiminnan johtamisen tilivelvollisuuden keskiarvoja sukupuolen ja ammattikunnan mukaan jaoteltuna lähijohtajien ja henkilökunnan aineistoissa Poliittisen ja oikeudellisen tilivelvollisuuden keskiarvoja sukupuolen ja ammattikunnan mukaan jaoteltuna lähijohtajien ja henkilökunnan aineistoissa Tilivelvollisuuden keskiarvoja lähijohtajan hallinnollisten tehtävien määrän mukaan jaoteltuna, vastaajina lähijohtajat Lähijohtajan tärkeimmät tilivelvollisuuden kohteet henkilökunnan lähijohtajien ja henkilökunnan arvioimana (kuinka monta % vastaajista asetti tahon tärkeimmäksi) Lähijohtajan vastuun ja tilivelvollisuuden tarkastelu summamuuttujien keskiarvojen avulla henkilökunnan ja lähijohtajien aineistoissa Valta- ja tilivelvollisuustyyppien korrelaatiotarkastelussa käytetyt summamuuttujat Valtaa kuvaavien summamuuttujien suhde vastuun summamuuttujiin henkilökunnan aineistossa Valtaa kuvaavien summamuuttujien suhde tilivelvollisuuden summamuuttujiin henkilökunnan aineistossa Valtaa kuvaavien summamuuttujien suhde vastuun summamuuttujiin lähijohtajien aineistossa Valtaa kuvaavien summamuuttujien suhde tilivelvollisuuden summamuuttujiin lähijohtajien aineistossa Terveydenhuollon organisaatioiden valtatyyppien suhde vastuun ja tilivelvollisuuden tyyppeihin

14 XIV Acta Wasaensia TAULUKOT Taulukko 1. Byrokratian, managerialismin ja professionalismin ideaalityypit (mukailtu Flynn 1999: 25)...37 Taulukko 2. Johtajuusmallit, niiden sijainti organisaatiossa ja niiden taitovaatimukset (mukailtu Katz & Kahn 1978: 539)...41 Taulukko 3. Vallan tyypit vallan lähteiden kautta tarkasteltuna...74 Taulukko 4. Tilivelvollisuusjärjestelmät (Romzek & Dubnick 1987: 229; Romzek & Ingraham 2000: 242)...79 Taulukko 5. Yhteenveto tilivelvollisuuden tyypeistä (Koppell 2005: 96 99; Romzek & Dubnick 1987: 230; Romzek & Ingraham 2000: 242)...89 Taulukko 6. Organisaation valtatyyppien kriteerit empirian tarkastelussa...93 Taulukko 7. Tutkimuksessa mukana olleet sairaanhoitopiirit ja terveyskeskusten määrä sairaanhoitopiireittäin...95 Taulukko 8. Vastausten jakautuminen osastoittain Taulukko 9. Vastausprosentit ammattikunnan ja aseman mukaan Taulukko 10. Vastanneiden keski-iät ja lukumäärät (suluissa) osastoittain Taulukko 11. Henkilökuntakyselyyn ja lähijohtajakyselyyn vastanneiden ammattikoulutus korkeimman ilmoitetun koulutuksen mukaan (%) Taulukko 12. Vastaajien työskentelyaika terveydenhuoltoalalla osaston ja koulutustason mukaan vuosissa (n) Taulukko 13. Yleisimmät ammatti-/virkanimikkeet henkilökunta- ja lähijohtajakyselyssä koulutustason mukaan, % (n) Taulukko 14. Lähijohtajan työskentelyaika johtotehtävissä osaston ja ammattiryhmän mukaan jaoteltuna, vuotta (n) Taulukko 15. Hallinnollisten tehtävien osuus lähijohtajan työajasta osaston ja ammattiryhmän mukaan jaoteltuna, % (n) Taulukko 16. Yksikköä koskevien päätettävien asioiden ryhmittely Taulukko 17. Henkilökunnan näkemys siitä, kuka viime kädessä päättää yksikköä koskevista asioista (%) Taulukko 18. Lähijohtajien näkemys siitä, kuka viime kädessä päättää yksikköä koskevista asioista (%) Taulukko 19. Henkilökunnan ja lähijohtajien käsitys lähijohtajan päätösvallan riittävyydestä (%) Taulukko 20. Vaikutusvallan syntyyn vaikuttavien tekijöiden pääkomponenttiratkaisu Taulukko 21. Vaikutusvallan syntyyn vaikuttavien tekijöiden pääkomponenttianalyysin rotatoitu matriisi Taulukko 22. Kysymyksen 16 pääkomponenttiratkaisu Taulukko 23. Kysymyksen 16 rotatoitu matriisi Taulukko 24. Tehtävien kirjallinen määrittely Taulukko 25. Resursseja koskevan osion pääkomponenttiratkaisu Taulukko 26. Resursseja koskevan osion rotatoitu matriisi Taulukko 27. Tiedon ja verkostojen hallintaa koskevan osion pääkomponenttiratkaisu...156

15 Acta Wasaensia XV Taulukko 28. Tiedon ja verkostojen hallintaa koskevan osion rotatoitu matriisi Taulukko 29. Vastuuta koskevan osion pääkomponenttiratkaisu henkilökunnan ja lähijohtajien aineistossa Taulukko 30. Vastuuta koskevan osion rotatoitu matriisi henkilökunnan ja lähijohtajien aineistoissa Taulukko 31. Vastuuta koskevien pääkomponenttiratkaisujen vertailua henkilökunnan ja lähijohtajien aineistossa Taulukko 32. Tilivelvollisuutta koskevan osion pääkomponenttiratkaisu henkilökunnan aineistossa Taulukko 33. Tilivelvollisuutta koskevien pääkomponenttiratkaisujen vertailua henkilökunnan ja lähijohtajien aineistossa Taulukko 34. Vastuuta koskevan osion pääkomponenttiratkaisu Taulukko 35. Tilivelvollisuutta koskevan osion pääkomponenttiratkaisu Taulukko 36. Tilivelvollisuutta koskevan osion rotatoitu matriisi Taulukko 37. Terveydenhuollon organisaatioiden tyypillisten rakenteiden yhtymäkohdat vallan tyyppeihin Taulukko 38. Terveydenhuollon organisaatioiden tyypillisten rakenteiden yhtymäkohdat tilivelvollisuuden tyyppeihin Taulukko 39. Terveydenhuollon yksiköiden valtatyypit vallan lähteiden kautta tarkasteltuna kyselyaineiston perusteella Taulukko 40. Valtatyyppien esiintymiseen yhteydessä olevat tekijät terveydenhuollon organisaatioissa Taulukko 41. Vastuun ottamisen määrään yhteydessä olevat tekijät terveydenhuollon organisaatioissa vastuun eri osa-alueilla Taulukko 42. Tilivelvollisuustyyppien esiintymiseen yhteydessä olevat tekijät terveydenhuollon organisaatioissa Taulukko 43. Nollahypoteesien toteutuminen empiirisen aineiston perusteella

16

17 1 VALTA, TILIVELVOLLISUUS JA JULKISEN TERVEYDENHUOLLON YKSIKÖIDEN JOHTAMINEN TUTKIMUKSEN KOHTEENA 1.1 Tutkimuksen taustaa Suomessa terveydenhuollon palvelujen järjestäminen kuuluu ensisijaisesti kuntien vastuulle. Valtion rooliin kuuluu terveyspolitiikan ohjaus ja terveydenhuollon yleisistä toimintaedellytyksistä huolehtiminen. Kunta-valtiosuhteessa tapahtui merkittävä muutos 1990-luvun alkupuolella valtionosuusuudistuksen yhteydessä. Uudistuksella vahvistettiin kuntien itsenäistä asemaa. (STM 2002a: 3, Möttönen & Niemelä 2005: 37.) Terveydenhuollossa valtionosuusuudistus yhdessä laman kanssa sai aikaan säästöpaineita, jotka jäivät laman väistyttyä pysyviksi. Terveydenhuolto joutuu kamppailemaan niukentuvien resurssien ja lisääntyvän palvelujen kysynnän kanssa. Palvelujen tarpeen lisääntyminen johtuu sekä väestön ikääntymisestä että uuden teknologian ja hoitomuotojen kehityksestä. (Metsämuuronen 1998: 8; Kangas 1999: 95; Pekurinen 2007: 15). Sosiaali- ja terveydenhuolto muodostavat yhdessä kuntien laajimman toimialan, ja sen kehityksellä on keskeinen ja kasvava merkitys kuntien talouteen (STM & Kuntaliitto 2007: 2). Yksin terveydenhuollon kulut kunnissa ovat lisääntyneet 50 % vuodesta 1997 (Repo 2007). Vaikka suomalainen terveydenhuolto on kansainvälisessä vertailussa tehokas (Pekurinen 2007: 11), niukkuus asettaa paineita koko terveydenhuollon hallintojärjestelmälle ja johtamiselle (Wickström, Laine, Pentti, Elovainio & Lindström 2000: 70). Terveydenhuolto on toimintaympäristönä erityinen useasta syystä. Terveydenhuollon toiminta on tarkasti laeissa säädelty. Yhteiskunnalliset muutokset näkyvät terveydenhuoltosektorilla varsin nopeasti esimerkiksi palveluiden käyttäjien tarpeiden muuttumisena (Pelttari 1999: 184). Toiminnassa on otettava huomioon sekä hyvän hallinnon periaatteet 1 että terveydenhuollon toiminnan omat vaatimukset, kuten luottamuksellisuus, eettisyys ja intimiteetti. Yksilön tasolla terveydenhuollon asiakkaiden tarpeet ja ongelmat ovat muuttuneet ja ovat edelleen muuttumassa. Perinteiset käsitykset elämästä, siinä esiintyvistä ongelmista ja ongelmien oikeista ratkaisuista, eivät päde elämänmuodon muuttu- 1 Tasapuolisuus, laillisuus, puolueettomuus, asiantuntijuus, palveluperiaate ja tuloksellisuus sekä neuvontavelvollisuus, asiallisen kielenkäytön vaatimus ja yhteistyö (HL 2).

18 2 Acta Wasaensia essa (Rauste-von Wright & von Wright 1994: 168). Kansalaisten odotukset ja arvot ovat muuttuneet individualismia, tiedonsaantia ja itsemääräämisoikeutta korostaviksi 2. Kansalaiset haluavat maksamilleen verorahoille vastinetta. Eri kansalaisryhmät ovat kuitenkin erilaisessa asemassa sekä terveydentilansa että terveyspalveluiden käytön suhteen (Kangas 1999: 95; STM 2006: 7; Pekurinen 2007: 11). Tilanteelle on lisäksi ominaista terveyden ja toimintakyvyn edellytysten määräytyminen suurelta osin sosiaali- ja terveydenhuollon vaikutuspiirin ulkopuolelta. (Lehto 2001: 22.) Terveydenhuollon organisaatioiden perinteinen organisaatiorakenne on byrokratia, jossa lääkärikunta muodostaa oman asiantuntijaorganisaationsa. Johtaminen on erityisesti hoitajien kohdalla ollut autoritaarista ja lääkäreiden kohdalla asiantuntijaorganisaation johtamista. Tulosjohtaminen on aiheuttanut sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtävien ja osittain myös taloudellisen vallan delegointia hierarkiassa alaspäin (Strömmer 1999: 113). Muutos koskee koko julkista hallintoa, jossa pyrkimyksenä on ollut vallan ja vastuun antaminen etulinjaan asioissa, joissa hallinto kohtaa kansalaisen (Valtioneuvoston kanslian asiantuntijaryhmä 1995: 5). Erityisesti lähijohtajien tehtäväkenttä on laajentunut ja toimintaympäristö muuttunut. Lähijohtajien tehtävät ovat monipuolistuneet ja tulleet vaativammiksi. Toiminnassa painottuvat entistä enemmän tuloksen ja kehityksen aikaansaaminen sekä henkilökunnan jaksamisen ja oppimisen turvaaminen. (Mettiäinen, Laakso & Raatikainen 2003: 69.) Terveydenhoitotyö on vaarassa menettää, ja on jo osittain menettänytkin, houkuttelevuutensa. Terveydenhuollon viimeaikaiset työolotutkimusten tulokset eivät innosta hakeutumaan alalle, jossa työntekijät uupuvat raskaan työtaakan alle. Työyhteisöjen tilanne ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Laadukkaat työyksiköt ovat tuloksellisia ja toimintakykyisiä, kun taas sosiaalisesti kriisiytyneissä työyhteisöissä on keskimääräistä matalampi työelämän laatu ja tuloksellisuus. Yksi merkittävä tekijä menestymisen tai kriisiytymisen takana on, miten työyhteisöä johdetaan. (Nakari & Valtee 1995: ) Osa hoitajista jättää työpaikkansa, koska lähijohtamisessa on vakavia puutteita. Työntekijät eivät sitoudu työhönsä, koska esimies ei ole pystynyt luomaan yhteisymmärryksen, kunnioituksen ja avoimen kommunikaation ilmapiiriä. Onnistunut lähijohtaminen lisää organisaation tuloksellista toimintaa, mutta esimies voi myös olla kehityksen jarru. Olennaista on lähijohtajan aseman vähäinen arvostus ja sen 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) tuli voimaan vuonna Laki antaa potilaalle oikeuden valita hoitonsa ja osallistua oman hoitosuunnitelmansa laadintaan.

19 Acta Wasaensia 3 myötä vähäinen rooli. (Baker 2000: 48 51; Pahkala S., Bragge, Laippala & K. Pahkala 2000: 275; Solovy 2002: 32.) Lähijohtajan merkitys on työntekijän kannalta suurempi kuin organisaation yleisen toimintapolitiikan tai menettelytapojen. Jos yhteistyö lähijohtajan kanssa ei suju, sitä on lähes mahdotonta korjata muilla organisaation toimenpiteillä. Työntekijät tulevat organisaatioon töihin, mutta irtisanoutuessa vastapuoli on johtaja, ei organisaatio. (Friedrich 2001: ) Vuosina terveydenhuollon henkilöstön määrä väheni kokonaisuudessaan 3 %. Vuosituhannen vaihteen jälkeen henkilöstön määrä on lähtenyt nousuun. (Stakes 2001; Stakes 2002; Stakes 2003.) Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle odotettavissa on kuitenkin työvoimapula, ja on entistä tärkeämpää saada nykyiset työntekijät pysymään työpaikoillaan ja houkutella uutta työvoimaa alalle. Terveydenhuollon johtaminen on ollut Suomessa kritiikin kohteena jo pitkään. Kritiikki on kohdistunut hallinnon moniportaisuuteen ja jäykkyyteen, tavoitteiden epäselvyyteen, talousarvioiden ylityksiin, asiakaspalvelun pulmiin, ammattikuntien välisiin kiistoihin sekä yhteistyön ongelmiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken. Terveydenhuoltoa arvostellaan johtajuuden puutteesta tai ammattitaidottomasta esimiestyöstä. (Simoila 1999: 9.) Vaikka ympäröivässä yhteiskunnassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia, terveydenhuollon johtamisessa ei ole juurikaan tapahtunut uudistumista. Vaikka uusia johtamismalleja on tuotu muilta aloilta, vanhat toimintamallit ovat säilyneet lähes muuttumattomina. Tuloksena on ollut päällekkäisyyttä ja epäselvyyksiä ulkoisen paineen kasvaessa. Palvelujärjestelmän muuttuessa myös johtamisen pitäisi uudistua. (Kinnunen & Vuori 1999: ) Tulos- ja laatujohtaminen eivät ole muuttaneet organisaatioissa toimivien ihmisten ajattelu- tai toimintatapoja, vaan hierarkian joka portaalla toimii ihmisiä, jotka haluavat noudattaa rutiiniluonteisia tapojaan (Välimäki 1998: 30; Eriksson-Piela 2003: 186). Terveydenhuollon johtajien toiminta perustuu usein traditioon, jota toistetaan automaattisesti ilman harkintaa. Osittain muuttumattomuus johtuu työyhteisöjen kyvyttömyydestä irtaantua rutiineista. Ne käyttävät suhteettomasti voimavaroja pyrkiessään pitämään tavanomaisia toimintatapoja yllä, eikä näin innovatiiviselle johtamiselle jää tilaa. (Kangas 1999: 101.) Johtaminen terveydenhuollon laajentamisen aikana on varsin erilaista kuin supistamisen aikana. Monet nykyisistä ja tulevista ongelmista on pystyttävä selvittämään ilman resurssilisäyksiä. (Simoila 1999: 14.) Erityisesti lama-ajan aiheuttamat supistamistarpeet ja uudenlainen taloudellisiin arvoihin nojaava ajatusmaailma ovat tuoneet esiin terveydenhuollon johtajien johtamisvälineiden puutteellisuuden. Muuttuneessa tilanteessa uudenlaisten johtamistaitojen puuttuessa johta-

20 4 Acta Wasaensia jat ovat astuneet askeleen taaksepäin ja palanneet vanhoihin käytäntöihin. Johtaminen on muuttunut vähemmän yhteistyökykyiseksi, ja käyttöön on otettu käskytys ja vallan käyttö. Työntekijät ovat kokeneet johtamisen byrokraattiseksi, ja erityisesti lähijohtajiin kohdistetaan suuria odotuksia, koska heille on siirtynyt runsaasti päätösvaltaa. (Suonsivu 2003: , 229, ) Terveydenhuollon johtamisen ongelmat eivät kuitenkaan johdu yksin resurssien niukkuudesta (Simoila 1999: 10). Tulevaisuudessa johtamisen sisältöala laajenee entisestään ja myös johtajien työnjako tulee tarkastelun alle. Terveydenhuollon johdon asema, päätöksentekomahdollisuudet ja toimivalta kaipaavat selkiyttämistä (Merasto 1997: 26). Muutoksen aikaansaaminen edellyttää lisää tieteellistä tutkimusta terveydenhuollon johtamisesta. Näin voidaan kehittää terveydenhuollon johtamiseen uusia, muilla toimintasektoreilla kehitetyistä malleista poikkeavia malleja. (Kinnunen & Vuori 1999: ) Lähijohtajan asema palvelutuotannossa palvelun antajan ja vastaanottajan rajapinnassa on haasteellinen. Lähijohtaja joutuu tasapainoilemaan potilaiden/asiakkaiden, henkilökunnan ja organisaatiosta ylhäältä tulevien paineiden välillä. Lähiesimiehen toiminta vaikuttaa keskeisesti alaisensa yksikön toimintaan tarjotun palvelun laadun ja henkilökunnan työhyvinvoinnin kautta (Nakari 2003: 190). Lähijohtamisen tutkiminen on aiheellista, koska lähiesimiehet osallistuvat olennaisesti organisaation muutosten implementointiin, mutta ovat myös itse muutoksen kohteina (Tienari, Quack & Theopald 1998: 5). Näkökulmana valta ja tilivelvollisuus pureutuvat lähiesimiehen aseman ongelmatiikkaan. Terveydenhuollossa toimivien lähijohtajien vaikutus on laaja. Heidän toimintansa vaikuttaa siihen, kuinka hyvin tai huonosti työyksiköt toimivat (Jankola 1989). Lähijohtajat ovat vastuussa toiminnan ja palvelun lopullisesta muodosta (Scahrtau 1997: 12). Heillä on rajoitettu auktoriteetti, ja heihin kohdistetaan epäyhtenäisiä vaatimuksia. Kuitenkin heillä on täysi vastuu toiminnan sujumisesta. (Drakenberg 1997a: 8.) Johtajan valta riippuu organisaation rakenteesta ja on organisaatiokulttuurin muovaamaa (Henderson & Atkinson 2003: 103). Työntekijöiden työssä jaksamiseen vaikuttaa merkittävästi esimieheltä saatu arvostus, tunnustus ja sosiaalinen tuki, mutta myös esimies itse odottaa tukea ja arvostusta sekä työntekijöiltä että omilta esimiehiltään (Silvennoinen 2002: 1295).

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Alpo Karila Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Tutkimus sairaanhoitopiirien ohjausjärjestelmien toiminnasta, taloudellisista kannusteista ja kustannushallinnasta Alpo Karila 1 Miksi? - Kunnat

Lisätiedot

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Asiakasläht htöisyyden näkökulmia kulmia julkisella sektorilla 7.6.2012 Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Ivalo 625 km Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2011 Kainuu

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus Strategia, visio, missio Mintzberg (1998)

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio

Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio 13.5.2014 Väestöstä vastaaminen on velvoite Suomessa on asumispohjainen sote-perusratkaisu Perustoimijoina

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Esitykseni perustuu pääosin

Esitykseni perustuu pääosin Opetustoiminnan johtaminen osana Helsingin yliopiston akateemisten johtajien työnkuvaa. Anne Nevgi 17.3.2009 Esitykseni perustuu pääosin Maija Viitasalo: pro gradu tutkielma: Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia ARTTU-kuntaseminaari Helsinki 15.12.2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia Vuokko Niiranen & Alisa Puustinen Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista?

Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista? HTT, yliopistonlehtori Hanna Vakkala Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät 2016 hanna.vakkala@ulapland.fi @HannaVakkala

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14 Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta Julkaisuvapaa 13.2.2017 klo 14 Kysely kohdistettiin erikoisalan perusteella kuolevien potilaiden hoitoon osallistuville

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN Terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Terveydenhuollon ongelmia palvelutarpeen ja kysynnän kasvu rahoituksen niukkeneminen henkilöstön

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing www.pwc.fi/forensics Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing Agenda 1. Whistleblowing tutkimuksen valossa 2. Lainsäädännön asettamat vaatimukset 3. Whistleblowing-järjestelmän

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilasdirektiivi taustalla Vakuutusjäsenvaltion asiana on määrittää, millaisesta terveydenhuollosta vakuutettu on oikeutettu

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA 2 Harjoittelujaksoista Tutkintoon kuuluvan harjoittelun kokonaislaajuus on 24 op (4kk). Harjoittelu suoritetaan opiskelijan itse valitsemissa paikoissa vähintään

Lisätiedot

What do you do when you see that your colleague does something wrong? Learning organization and tools for expressing criticism

What do you do when you see that your colleague does something wrong? Learning organization and tools for expressing criticism What do you do when you see that your colleague does something wrong? Learning organization and tools for expressing criticism Originally: Alessandro Sicora 1 7. 1 0. 2 0 1 1 H A N N A M A I J A L A (

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP, post doc, Turun yliopisto, hoitotiede helja.lundgren-laine@tyks.fi +358 50 562 4374 Miksi se törmää

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustietoutta. Riitta Räsänen Syksy 2008

Sosiaali- ja terveysalan perustietoutta. Riitta Räsänen Syksy 2008 Sosiaali- ja terveysalan perustietoutta Riitta Räsänen Syksy 2008 Sosiaaliturvan perustana olevat oikeudet A. Perusoikeudet 1. Osallistumisoikeudet 2. Kansalaisvapaudet 3. Taloudelliset, sosiaaliset ja

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot