Sisällys. Jokainen MLL:n jäsen on lasten oikeuksien puolustaja, perheiden äänitorvi ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2015

2 Sisällys Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri on alueellinen kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Piirin alueella toimii 67 MLL:n paikallisyhdistystä, joissa on jäseniä yhteensä Piirin toimintaa tukevat mm. RAY, kunnat ja yritykset. Piiri tuottaa palveluita lapsiperheille, kunnille ja ammattilaisille sekä vaikuttaa lapsia ja perheitä koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuksia toimia vapaaehtoisena lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Jokainen MLL:n jäsen on lasten oikeuksien puolustaja, perheiden äänitorvi ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Alkusanat s. 3 Lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaminen s. 4 Vaikuttaminen päätöksentekoon s. 4 MLL ja Perhetalo Heideken kiinnostivat s. 4 Varsinaissuomalaiset verkostot s. 5 Vuonna 2015 palkittiin vapaaehtoisia s. 5 Lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminta s. 6 Järjestötoiminta s. 6 Monipuolista lapsi- ja perhetoimintaa paikallisyhdistyksissä s. 6 MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa s. 6 Nuorisotoiminta s. 9 Lapsiperheiden tukipalvelut s. 10 Lastenhoitotoiminta s. 10 Tukihenkilötoiminta s. 11 Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta s. 11 Ammatilliset perhepalvelut s. 13 Lapsiperhetyö s. 13 Valvotut tapaamiset s. 13 Ammatillinen tukihenkilötyö s. 13 Yritysten lastenhoitopalvelu ja ryhmähoito s. 13 Kehittämishankkeet s. 14 Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta -hanke ( ) s. 14 Koko Suomi Leikkii -hanke ( ) s. 14 Yhdessä vanhempana -hanke s. 15 Työllisty järjestöön -hanke s. 15 Hallinto ja talous s. 16 Luottamuselimet s. 16 Sisäiset palvelut s. 16 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Perhetalo Heideken s. 16 Talous s. 16 Henkilökunta s. 18 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu Turku info.varsinais-suomi@mll.fi varsinaissuomenpiiri.mll.fi 2

3 Alkusanat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri on alueellinen kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Vuosi 2015 oli MLL:n Varsinais- Suomen piirin 65. toimintavuosi. Piirin jäsenmäärä oli vuoden lopulla , kun se edellisen vuoden lopulla oli ollut henkilöä. Paikallisyhdistyksiä oli Varsinais-Suomessa 67. Piiri tuottaa palveluita lapsiperheille, kunnille ja ammattilaisille sekä vaikuttaa lapsia ja perheitä koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuksia toimia vapaaehtoisena lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Jokainen MLL:n jäsen on lasten oikeuksien puolustaja, perheiden äänitorvi ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. MLL:n toimintaa ohjaavat arvot ovat Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Yhdenvertaisuus Vuoden aikana piirin talous parantui loppua kohden, sillä aluksi näytti hieman huolestuttavalta. Lopputulos oli siis odotusarvoon nähden hyvä. Kehittämistyön painopisteenä oli jäsenhankinta ja juoksevien menojen pienentäminen. Kuntien kanssa tapahtuva yhteistyö vahvistui entisestään ja tämä olikin yksi syy taloudelliseen parantumiseen vuoden aikana. Viestintään piiri sai merkittävää lisäpanosta Rahaautomaattiyhdistyksen Paikka auki -hankkeen tuella vuodeksi palkatun viestintäassistentin myötä. Iloksemme voimmekin todeta, että vuoden 2015 aikana piiristä oli 129 mediaosumaa. Raha-automaattiyhdistyksen tuella jatkui Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta -hanke, jonka ajankohtaisuus ja tärkeys koko ajan korostui turvapaikanhakijoiden määrän lisääntymisen myötä. Kasvava trendi on pop up -muotoinen toiminta, jota piirilläkin syntyi vuoden 2015 aikana. Esimerkkejä tällaisista ovat Leikkilämme Turun Forum korttelissa ja Salon Plazassa. Näiden toimintojen kestosta ei kukaan voi tietää etukäteen. Kasvava trendi on pop up -muotoinen toiminta, jota piirilläkin syntyi vuoden 2015 aikana niin Salossa kuin Turussakin Leikkälätoimintana. Kaiken piirin toiminnan mahdollistaa RAY:n ja Varsinais- Suomen kuntien lisäksi useat yritysyhteistyökumppani, jotka rahan lisäksi ovat lahjoittaneet myös palveluja, tavaraa ja maksutonta tilaa. Suuri kiitos kuuluu näille tahoille tästä kaikesta saamastamme tuesta sekä kaikille vapaaehtoisille heidän antamasta ajasta ja vaivasta. Turussa Piirihallitus 3

4 Lapsi ja perhepoliittinen vaikuttaminen Vaikuttaminen päätöksentekoon Mannerheimin Lastensuojeluliiton tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia, lisätä lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa ja tuoda lapsen näkökulma suunnitteluun ja päätöksentekoon. Piirillä on hyvä käsitys lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämäntilanteesta monien palvelujen kautta. Lastenhoito, tukihenkilötoiminta, perhekeskukset ja perhetyö ovat hyviä ikkunoita tämän päivän elämään. MLL:n tärkeänä tehtävänä valtakunnallisesti on vaikuttaa siihen, että lasten, nuorten ja lapsiperheiden asiat tulevat huomioon otetuiksi päätöksenteossa. Lapsen oikeudet ja lapsivaikutusten arviointi ovat keskeisiä tässä työssä. Tärkeää on myös, että tämä vaikuttamistoiminta laajenee maakunnalliselle ja paikalliselle tasolle. vauhdilla. Piirin kotisivut olivat kanava, jonka kautta suurin osa palvelujen käyttäjistä ja toimintaan tulijoista sai tietoa. Uusina sosiaalisen median avauksina vuonna 2015 otettiin käyttöön piirille Arkisoppa-blogi sekä Instagram-tili ja toiminnanjohtaja liittyi Twitteriin. MLL:n toiminta ja Perhetalo Heideken kiinnostivat kansalaisia. MLL:n toimintaan ja tiloihin kävikin vuoden aikana tutustumassa useita kuntien, oppilaitosten ja yhdistysten ryhmiä ja yksityisiä henkilöitä. Myös ministeri Hanna Mäntylä kävi tutustumassa Perhetaloon ja piirin toimintaan. Uutena avauksen oli avoimet ovet Elokuvapäivänä , jolloin 98 ihmistä katsoi Risto Räppääjä elokuvaa Sophien salissa. Vuoden 2015 tapahtumat Ilo Auttaa! -kampanjan päätöstapahtuma Perheiden päivän kiitos: Liedon kunta Perheiden taiteiden yö Lapsen oikeuksien päivän järjestömessut Perhetalo Heidekenillä, teemana lapsi köyhyys Vuoden vapaaehtoisen, Vuoden paikallisyhdistyksen ja Vuoden teon julkistaminen Marakatin jouluaamu Vuoden 2015 aikana aloitettiin säännöllisesti kerran kuukaudessa järjestettävät luontevat kohtaamiset lapsiperheiden ja päättäjien välillä. Perhekeskus Marakatin kuukauden vieraina kävivät Annika Saarikko (kansanedustaja ja tuleva perheministeri) sekä Saara- Sofia Sirén (kansanedustaja), Aleksi Randell (kaupunginjohtaja), Eeva-Johanna Eloranta (kansanedustaja), Kike Elomaa (kansanedustaja). Eduskuntavaaleihin liittyen järjestettiin keskustelu Perhetalo Heidekenin Perhekeskus Marakatissa isyydestä eri puolueiden päättäjien kanssa. Mukana keskustelemassa olivat Petteri Orpo (tuleva ministeri), Stefan Wallin (entinen ministeri), Ville Niinistö (entinen ministeri), Jani Kurvinen (maakuntahallituksen jäsen), Janne Laulumaa (Raision valtuustonpuheenjohtaja), Lauri Aronen, Markku Saarinen ja Ari-Pekka Haapanen. Piirin FB-sivuilla tapahtumasta tehty postaus keräsi yli tavoitettua ihmistä. Pohjoismaiset lastensuojelupäivät järjestettiin vuonna 2015 Turussa Logomolla ja MLL:n V-S piirin toiminnanjohtaja veti niissä kahtena päivänä suuren salin paneelikeskustelut, jossa käytiin läpi yhteisiä polttavia lastensuojeluaiheita. MLL ja Perhetalo Heideken kiinnostivat MLL:n yhdistykset ja piiri näkyivät vuoden aikana usein tiedotusvälineissä ja keräsi myönteistä huomiota. Kevätilo keräyksen aloituksesta YLE:n tekemä video oli esimerkiksi Turun YLE:n viikon jaetuin juttu. Piiri näkyi myös omilla Facebook-sivuilla, joiden seuraajat lisääntyivät Perheiden Taiteiden yö teki yleisöennätyksen kävijällä sirkusteemallaan. 4

5 Varsinaissuomalaiset verkostot MLL:n Varsinais-Suomen piiri kuuluu edustajiensa välityksellä useisiin maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon verkostoihin. Verkostojen tavoitteena on kehittää lasten, nuorten ja lapsiperheiden elinoloja. Verkostot ja työryhmät Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Oy Vasso Ab Rikosuhripäivystyksen Lounais-Suomen aluetyöryhmä AMK:n nuorten kanssa työskentelevien työryhmä Salossa Kumppari-työryhmä Salossa Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöjen Murkkuneuvolahankkeen ohjausryhmä Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöjen Yhdessä enemmän -hankkeen ohjausryhmä VETURI vapaaehtoistoiminnan resurssityöryhmä Valikko-vapaaehtoistoimijoiden yhteistyöryhmä Perhekeskus Mukulavintin kuntatiimi Laitilassa Taivassalon avoimen varhaiskasvatuksen tiimi Myrkytyskuolemia ehkäisevä työryhmä (MYKY) Turussa Moniku-ryhmä (Turun kaupungin maahanmuuttajatyöhön keskittyvä työryhmä) Vapaaehtoistoimijoiden jatkokoulutustyöryhmä Uudenkaupungin kaupungin hyvinvointineuvola Kontaktikammari Salossa Varhainen perhetyö- työryhmä Salossa Kuuba-ryhmä, joka on koulukuraattoreiden, koulupsykologien ja seurakunnan ryhmä Salossa Vapa-työryhmä Turussa Koulutusrinki-verkosto Turussa Eduskuntavaalien alla perhekeskus Marakatissa pidettiin Isät päättäjinä keskusteluhetki. Uusina vuonna 2015 Maakunnallisen lapsi- ja nuorisopoliittisen foorumin koordinaatioryhmä Turun yliopiston SOTE-neuvottelukunta. Salon kaupungin kuntayhteistyötiimit Vuonna 2015 palkittiin vapaaehtoisia Vuoden vapaaehtoinen: Oxana Tarasyuk ja Olga Petäys, Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta Vuoden paikallisyhdistys: MLL:n Nousiaisten yhdistys Vuoden teko: MLL:n Turun yhdistyksen nuorten työllistyminen 5

6 Lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminta Piirin lapsi-, nuoriso ja perhetoimintaryhmään kuuluvat järjestötoiminta, perhekeskustoiminta ja kouluyhteistyö. Järjestötoiminta MLL:n Varsinais-Suomen piirissä on 67 paikallisyhdistystä. Piiri on usean vuoden ajan kehittänyt yhdistyksille suunnattuja tukimuotoja ja vapaaehtoistoiminnan ammatillista ohjausta. Yhdistyskummit ovat yhdistyksen ja piirin välisiä yhteyshenkilöitä, jotka edistävät piirin ja yhdistysten välistä vuorovaikutusta ja tiedonkulkua sekä yhdistysten välistä yhteistyötä. Piirin työntekijät tukevat yhdistyksiä vertaisverkoissa ja ohjaustilanteissa, jotka viedään lähelle paikallisyhdistyksiä. Kuntarakenneuudistuksen myötä tuki muuttaa muotoaan, mutta pohjan muodostavat yhdistysten luontaiset yhteistoimintaalueet. RAY:n ja kuntien avustukset mahdollistavat yhä useammassa kunnassa paikallisyhdistystyön tukemisen. MLL on haluttu kumppani paikallisissa hyvinvointia tukevissa verkostoissa. Vuonna 2015 piirin tuki paikallisyhdistyksille koostui erilaisista koulutuksista, Lapsiperhe-tiedotteesta, vertaisverkoista ja henkilökohtaisesta ohjauksesta. Luottamushenkilökoulutuksissa panostettiin mm. verkkokoulutukseen, mikä osaltaan helpottaa vapaaehtoisen osallistumista, koska se on ajasta ja paikasta riippumatonta. Alueen toimijoita osallistui runsaasti Keskusjärjestön järjestämään risteilyyn syyskuussa Siellä piirillä on yks sellainen luottohenkilö, joka auttaa ja siltä saa tosi hyvin tukea. - puheenjohtaja, 2015 Monipuolista perhekeskustoimintaa paikallisyhdistyksissä Piirin tehtävänä on tukea paikallisyhdistysten vapaaehtoisia vaativissa tehtävissään kouluttamalla, ohjaamalla ja rekrytoimalla uusia vapaaehtoisia seuduittain: Vakka-Suomi, Turku ja Turun seutu, Loimaan seutu ja Salon seutu. Vapaaehtoistoiminnan ammatillisen ohjauksen tavoitteena on lisätä vaikuttavan varhaisen tuen edellytyksiä koko kansalaisjärjestössä. Perhekeskustoimintaa tukevat RAY, kunnat ja OKopintokeskus. Piirin ja paikallisyhdistysten perhekeskustoiminnan tavoitteena on järjestää toimintaa alueen lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Toiminta muotoutui paikallisten tarpeiden ja paikallisyhdistyksen voimavarojen mukaan MLL:n valtakunnallisia toimintaperiaatteita noudattaen. Paikallisyhdistykset järjestivät perheille ja nuorille avoimia kohtaamispaikkoja, vertaisryhmiä, kerhoja sekä erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia useimmiten vapaaehtoisvoimin. MLL:n perhetoiminta tarjosi perheille mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen ja vaikuttamiseen. MLL:n paikallisyhdistyksille tarjottiin kaksi Tanssitan Vauvaa -ohjaajakoulutusta, joista valmistui 16 uutta ohjaajaa. MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa MLL:n Varsinais-Suomen piiri toimii seudullisesti yhdistysten tukena perhekeskusverkostoissa. Piiri ylläpitää kehittämisperhekeskus Marakattia, jossa on tavoitteena kehittää ja kokeilla uusia toimintamuotoja ja levittää ne piirin alueen yhdistyksiin. Lisäksi piiri toimii aktiivisesti alueilla. Kuntasopimus on Turun kaupungin lisäksi Laitilan, Uudenkaupungin, Taivassalon ja Raision kanssa. Leikkilä nimellä kulkevaa Pop Up -toimintaa on vuoden aikana käynnistetty Salon Plazassa ja Turun Forumissa. Osa yhteistoiminnasta perustuu sopimuspohjaiseen perhekeskustoimintaan, joka voi olla joko verkostoissa tai nimetyssä tilassa tapahtuvaa. Vuonna 2015 sopimuspohjaista toimintaa oli Turussa, Salossa, Raisiossa, Laitilassa, Uudessakaupungissa ja Taivassalossa. Paikallisyhdistysten toiminta Varsinais-Suomessa Käyntejä Ryhmiä Käyntejä Ryhmiä Käyntejä Ryhmiä Perhekahvilat Vertaisryhmät Kerhot Retket ja tapahtumat Leiritoiminta Vapaaehtoiset Vapaaehtoisten työtunnit yht

7 Kehittämisperhekeskus Marakatti Turussa Marakatti on lapsiperheiden avoin kohtaamispaikka Turun keskustassa. Perhekeskuksessa vanhemmat saavat vertaistukea toinen toisiltaan ja perhevapaaehtoisille löytyy mielekästä toimintaa lapsiperheiden parissa. Toiminnan keskiössä on lasten ja perheiden osallisuus, joka näkyy säännöllisenä mahdollisuutena antaa palautetta ja esittää toiveita sekä mahdollisuutena toimia vapaaehtoisena. Vanhemmat osallistuvat toimintaan pääsääntöisesti lastensa kanssa, ja perheitä voidaan tukea kokonaisuutena. Koulutetun ammattihenkilöstön läsnäolo perhekeskuksessa mahdollistaa vanhemmille helposti saatavilla olevan ammatillisen keskusteluavun, neuvonnan ja palveluohjauksen. Kehittämisperhekeskus Marakatin toimintaa avusti vuoden 2015 alusta lukien RAY ja Turun kaupunki sekä MLL:n Turun paikallisyhdistys ry Palveluiden laajentuessa perhekeskus Marakatin lisätila sisäpihan puutalossa Pikku-Heiskassa jatkoi toimintaansa. Pikku- Heiskassa toimi keväällä kaksi kerhoa: 3-vuotiaille ja vuotiaille erikseen. Syksyllä jatkoi yksi yhteinen luontopainotteinen Leppiskerho 3-5-vuotiaille. Pikku-Heiska toimii lisäksi vapaaehtoistoiminnan keskuksena, jossa piirin vapaaehtoiset voivat tavata toisiaan. Perhekeskus Marakatin torstain perhekahvilapäivä on palvellut hyvin muun muassa Leppiskerholaisten perheitä, ja he toivovat päivän jatkuvan samanlaisena. Näin kerhosta lastaan odottavat perheet voivat viettää aikaa muun perheen kesken kerhon ajan. Marakatin kävijämäärät Vauvahieronnan vanhempainryhmät ja Tanssitan Vauvaa -vertaisryhmät jatkuivat koko vuoden. Vauvahieronnan 2 kerran kursseja oli yhteensä viisi ja niihin osallistui 60 vauvaa ja 68 vanhempaa. Tanssitan Vauvaa -ryhmiä järjestettiin yhteensä kuusi ja niihin osallistui yhteensä 70 vauvaa ja 70 vanhempaa. Torstai-iltaisin järjestettävät vauva- ja perhemuskarit kokoontuivat viikoittain. Seitsemän kerran vauvaperheille suunnatut vapaaehtoisen matkaoppaan johdolla järjestetyt kaupunkikierrokset houkuttelivat paikalle 90 aikuista ja 110 lasta. Kansainvälisyyskahvilassa on joka vuosi enemmän kävijöitä. Vuonna 2015 oli 363 käyntiä, mikä teki keskimäärin 21 henkilöä per kerta. Perhekeskusohjaajan palkkaaminen keväällä mahdollisti avoimen toiminnan kehittämisen sekä uuden ammatillisen ryhmän. Vauvatreffit osoittautuivatkin erittäin suosituksi ja tuntui vastaavan vanhempien tarpeeseen päästä keskustelemaan mm. vauva-arjesta, parisuhteesta ja vanhemmuudesta. Vuoden aikana järjestettiin yhteensä 23 kahden tunnin mittaista kertaa, johon osallistui kaiken kaikkiaan yhteensä 136 vauvaa ja 138 vanhempaa. Ihana ajatus tämä Vauvatreffit, ohjatut keskustelut hyviä, saa kertoa niin paljon kuin itse haluaa, ei pakoteta kuitenkaan puhumaan. I received so much advice and support being a first time Mum. Saan sieltä tietoa, neuvoa, ideoita ja vertaistukea. - palautteita vauvatreffeiltä Mamma Mara-katti vieraili perhekeskus Marakatissa ja leikitti lapsia. Kehittämisperhekeskus Marakatissa tehdään säännöllisesti asiakaskyselyjä sekä aikuisille että lapsille. Lisäksi perheitä innostetaan osallistumaan itse toiminnan ohjaamiseen ja sisältöjen kehittämiseen. Erityisesti lapsen osallisuuteen kiinnitettiin huomiota koko vuoden ajan. Suullisten palautteiden ja lapsilta saatujen useiden palautteiden lisäksi perhekeskus Marakatin perheille tehtiin hyvinvointi- ja vaikuttavuuskysely huhti-heinäkuussa. Perhekeskustoiminnan asiakkaiden hyvinvointia ja toiminnan vaikuttavuutta kartoitettiin alkuvuonna 2015 Turussa (Varissuolla, kehittämisperhekeskus Marakatti), Vakka-Suomessa (Laitila, Uusikaupunki, Taivassalo) ja Salossa. 7

8 Tulokset osoittivat avointen perhekahviloiden olevan paikkoja, joissa sekä vanhempi että lapsi saavat seuraa ja vertaistukea sekä mielekästä tekemistä. Vanhemmista 91 % koki, että käynnit ovat vaikuttaneet myönteisesti mielialaan ja että he ovat saaneet voimia (69 %) sekä uusia ideoita (59 %) vanhemmuuteen ja kasvatustyöhön. Puolet vanhemmista oli sitä mieltä, että lapsen sosiaaliset taidot ovat kohentuneet ja lapsi on saanut seuraa ja leikkikavereita. Lasten haastatteluista, piirustuksista ja hymynaamoista päätellen lapset ovat pitäneet käynneistään avoimissa kahviloissa ja kerhoissa. Erityisesti askarteluhetket, laulut ja uudet lelut ovat näkyneet heidän vastauksissaan. Todella tärkeää toimintaa, perhekahvilat pitävät mut järjissäni kun olen vaan kotona lapsen kanssa. Rautalankaohjeistus netissä on aina paras. Silloin uskaltaa tulla katsomaan. Kiitos, tää on henkireikä. - perhekeskustoiminnan hyvinvointikysely 2015 Sopimuspohjainen kumppanuus muissa kunnissa Sopimuspohjainen perhekeskustoiminta käynnistettiin Salossa vuonna 2015 ja Raisiossa yhteistyötä tiivistettiin perhekeskus Satelliitin käynnistymisen myötä. Toimintaa jatkettiin Laitilassa, Uudessakaupungissa sekä Taivassalossa. Perhekeskus Mukulavintti on avoin kohtaamispaikka Laitilan keskustassa ja sen toiminnasta vastaavat MLL:n Laitilan paikallisyhdistys, Laitilan kaupunki ja MLL:n Varsinais-Suomen piiri. Mukulavintissä työskenteli MLL:n Varsinais-Suomen piirin työntekijä perhekeskustoiminnan koordinaattorina ja toinen työntekijä työskenteli paikallisyhdistyksen alaisena perhekeskustyöntekijänä. Piirin työntekijän roolina oli kytkeä toiminta osaksi paikallista ehkäisevän työn hyvinvointiverkostoa, ohjata ammatillisesti vertaisryhmää, tiedottaa toiminnasta ja tukea vapaaehtoisia sekä kutsua koolle kuntatiimiä. Vuonna 2015 kokeiltiin uutena toimintona Yhdessä vanhempana ryhmää koko perheelle. Koska Mukulavintti toimii seudullisena vapaaehtoistoiminnan keskuksena, siellä järjestettiin koulutusta vapaaehtoisille muun muassa puheenjohtajien tapaaminen. Uudessakaupungissa, yhteistyössä MLL:n Uudenkaupungin yhdistyksen ja kaupungin kanssa, toteutuivat Kasvu vanhemmuuteen -ryhmät perhekeskus Ipana- Messissä. Olemme vahvasti myös mukana virtuaalisessa hyvinvointineuvolassa, jossa MLL:n Varsinais-Suomen piiri ja paikallisyhdistys toimivat kumppaneina. MLL:n Taivassalon yhdistyksen ja kunnan kanssa jatkettiin kumppanuutta avoimen varhaiskasvatuksen tiimissä, toteutettiin teemaperhekahviloita sekä pidettiin Yhdessä vanhempana -vanhempainilta alle kouluikäisten lasten perheille yhteistyössä kunnan varhaiskasvatuksen kanssa. Osana Hyvinvoiva lapsi ja nuori (KASTE) hanketta ja yhteistyössä Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta hankkeen kanssa käynnistettiin Raisiossa kulttuurisensitiivinen perhekeskus Satelliitti, jonne koottiin laajasti MLL:n ja muiden toimijoiden toimintaa syksyn 2015 aikana. Tavoitteena on, että perhekeskus toimii aidosti kaikkien raisiolaisten lapsiperheiden toimintapaikkana. Koordinointivastuu perhekeskus Satelliitin toiminnasta on MLL:n Varsinais-Suomen piirin vastuulla. Perhekeskus Satelliitti avautui ja lähtökohtaisena ajatuksena on toimia alueensa kulttiirisensitiivisenä perhekeskuksena ja tarjota mielekästä toimintaa raisiolaisille lapsiperheille joka aamupäivä arkisin sekä erityyppisin iltaaktiviteetein. Perhekeskus Satelliitin toiminta käynnistyi hyvin ja Satelliitissa oli syksyn 2015 aikana monipuolista toimintaa, minkä johdosta yhteistyötä halutaan jatkaa myös jatkossa. Koulutusta nuorille ja vanhemmille Vuonna 2015 vanhempainiltoja järjestettiin erityisesti alakoululaisten vanhemmille. Kiinnostavin aihe oli mediakasvatus ja siinä näkökulmana ristipaine median haasteiden ja positiivisten ilmiöiden välillä. Lisäksi vanhempainilloissa keskusteltiin erilaisista arjen teemoista, rajoista, vanhemman vastuusta ja kiusaamisen ehkäisemisestä. Koulutustoimintaa tehtiin yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Vanhempana kaipaan itseltänikin johdonmukaisuutta. Aina ei arjen kiireessä ehdi olemaan niin valveutunut ja kiinni lasten mediankäytössä, kun ehkä olisi hyvä. Sitten taas aina välillä "aktivoidun" ja olen enemmän "sisällä". - äiti, vanhempainilta Koulutukset Tukioppilastoiminta Mediakasvatus-oppitunnit Ehkäisevä päihdetyö Kiusaaminen Tapakasvatus ja sosiaaliset taidot Vanhempainillat

9 Nuorisotoiminta MLL:n nuorisotoiminnassa kohdataan nuori ja hänen vanhempansa erilaisissa ympäristöissä. Koulussa on aktiivista tukioppilastoimintaa ja kouluyhteistyössä tehdään suurin osa ehkäisevästä päihdetyöstä. Paikallisyhdistyksissä toimintaa järjestetään erilaisista näkökulmista. Hyvä paikallistuntemus auttaa reagoimaan nopeasti vaihtuviin tilanteisiin. Yhteistyötä tehtiin Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöjen Linkki-toiminnan sekä Turun kaupungin ehkäisevän päihdetyön Myky-ryhmän kanssa. Mykyryhmä järjestää kahdesti vuodessa Jos välität, et välitä - tapahtuman sekä tarvittaessa päihteisiin liittyvää koulutusta. Tukioppilastoiminta Tukioppilas on vapaaehtoinen, luotettava oppilas, joka haluaa edistää hyviä kaverisuhteita sekä parantaa koulun yhteishenkeä. MLL järjestää tukioppilaille perus- ja jatkokoulutuksia sekä tukee koulujen tukioppilasohjaajia. Vuonna 2015 järjestettiin yleisesti tarjottavien koulutusten lisäksi kaksi alueellista tapaamista Kaarinan ja Loimaan seudun tukioppilasohjaajille ja tukioppilaille, Turku rastit Turun eri toimijoiden kanssa, Leikit againts ennakkoluulot -leiri yhdessä piirin monikulttuurisen ja leikkihankkeen kanssa, tukioppilasohjaajien jatkokoulutus Satakunnan piirin kanssa sekä tukioppilaskouluttajien jatkokoulutus. Yhteistyössä keskusjärjestön kanssa järjestettiin tukioppilasohjaajien peruskoulutus sekä neljä myönteisen nettikulttuurin edistämiseen liittyvää koulutusta tukioppilaille ja tukioppilasohjaajille. Vuonna 2015 tukioppilastoimintaa oli 47 varsinaissuomalaisessa koulussa. Monet paikallisyhdistykset tekevät monipuolisesti yhteistyötä paikallisten tukioppilaiden kanssa ja avustavat tukioppilaiden peruskoulutusten järjestämisessä. MLL:n Turun paikallisyhdistys avusti Turun tukioppilaiden peruskoulutuksia sekä antoi kesätyöavustusta kymmenelle tukioppilaalle. MLL:n Varsinais-Suomen piiri rekrytoi ja haastatteli kesätyöntekijät ja avusti työnhakuun liittyvissä asioissa. Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on yhteistyössä muiden vastaavaa työtä tekevien kanssa ehkäistä lasten ja nuorten päihteiden käyttöä sekä herättää julkista keskustelua lasten ja nuorten päihteiden käytöstä ja siltä suojaavista tekijöistä. MLL järjestää aiheeseen liittyviä koulutuksia ja tilaisuuksia koulujen henkilökunnalle, vanhemmille, oppilaille ja ammattilaisille. Selvä Elämä -koulutus on tarkoitettu tukioppilaille ja se tuo vertaisohjauksen menetelmiä koulujen ehkäisevään päihdetyöhön. Koulutuksessa käsitellään päihteiden käyttöä eri näkökulmista ja sen tavoitteena on parantaa oppilaiden itsetuntoa sekä ihmissuhde- ja päätöksentekotaitoja. Koulutetut tukioppilaat toimivat päihteettöminä esimerkkeinä omissa yhteisöissään sekä pitävät aiheeseen liittyviä oppitunteja ja tapahtumia kouluissaan. Osa tukioppilaista sai kesätöitä MLL:n avustamana. yhteiskunnan kannalta. Koulutuksen jälkeen opiskelijat pitävät vertaisilleen eli muille opiskelijoille Päihdetietoa ja -taitoa -oppitunteja, joissa käsitellään samoja asioita kuin heidän saamassaan koulutuksessa. Koulutus järjestetään leirinä, koska yhtenä tavoitteena on ryhmäyttää ja tutustuttaa opiskelijat toisiinsa ja siten ehkäistä koulun keskeyttämistä ja lisätä kouluviihtyvyyttä. Vuonna 2015 koulutettiin 30 lähihoitajaopiskelijaa sekä 20 Turun lukioiden tutor-opiskelijaa ohjaamaan päihdekasvatustunteja vertaisilleen. Lisäksi pidettiin päihteisiin liittyviä oppitunteja Turun Ammatti-instituutin eri ryhmille. Turussa ehkäisevää päihdetyötä avusti kaupunki ja Raisiossa Lions Club Raisio. Raision avustuksen puitteissa järjestettiin tukioppilaille Selvä Elämä -koulutus, organisoitiin Jos välität, et välitä -kampanja sekä pidettiin kolme vanhempainiltaa ja oppitunteja 5.-luokan oppilaille. Toisen asteen opiskelijoille on kehitetty ehkäisevän päihdetyön koulutusmalli yhteistyössä Turun koulujen päihdekasvatuksen kehittämisen hankkeen kanssa. Koulutuksessa käsitellään päihteitä ja niiden vaikutuksia yksilön, lähiyhteisön ja 9

10 Lapsiperheiden tukipalvelut Lastenhoitotoiminta MLL:n lastenhoitotoiminnan tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja perheiden hyvinvointia. MLL:n lastenhoitoapu on tarkoitettu tilapäiseen ja lyhytaikaiseen lastenhoidon tarpeeseen. Perheet voivat saada hoitajan kotiin kaikkina vuorokaudenaikoina omien tarpeidensa mukaan. MLL:n lastenhoitoapua tarvitaan esimerkiksi kun lapsi, vanhempi tai hoitaja sairastuu, vanhempi opiskelee, harrastaa, käy asioilla tai haluaa hengähtää hetken. Huolestuttava alamäki tehtyjen lastenhoitotuntien määrissä taittui vuonna 2015 ja muuttui kasvuksi. Erotus vuoteen 2014 oli +536 tuntia. Piiri tekee asiakastyytyväisyyskyselyn joka toinen vuosi. Vuonna 2015 tehtiin kysely lastenhoitoa käyttäneille asiakasperheille ja kun sen vastausvaihtoehdot olivat 5=täysin samaa mieltä 1=täysin eri mieltä, niin esimerkiksi keskiarvo 4,5 tuntuu hyvältä, kun käyttäjiä pyydettiin ottamaan kantaa väittämään Olemme tyytyväisiä MLL:n lastenhoitotoimintaan. Sama hyvä keskiarvo tuli myös väittämään MLL:n lastenhoitoapu tuo helpotusta perheemme arkeen. Paras keskiarvo, 4,7, tuli väittämään Lastenhoitotilaukseen on löytynyt hoitaja, eli välitys selvästi toimii aika tehokkaasti. Huonoin keskiarvo, 3,5, tuli väittämään Olemme tietoisia myös muista MLL:N perheille suunnatuista toiminnoista, eli meillä on vielä viestinnässä parannetavaa. Toinen heikompi kohta, jota olisi hyvä parantaa, oli etukäteistiedon saaminen hoitajasta ennen hoitotapahtumaa. Pop up toiminnan muodossa tehty maksuton lasten ryhmähoito Salon Plazan Leikkilässä ja subventoitu hoitoturun Forum korttelin Leikkilässä saivat perheiltä paljon hyvää palautetta ja sille toivottiin jatkoa. Ryhmähoidon toivottiin olevan auki erityisesti viikonloppuisin. Leikkilöiden sijainnit Plazassa ja Forumissa saivat myös kiitosta perheiltä. MLL:n hoitajat MLL:n hoitajat ovat 16 vuotta täyttäneitä ja he ovat käyneet MLL:n lastenhoitokurssin. Henkilöt, jotka ovat sosiaali-, terveys-, tai kasvatusalan ammattilaisia tai näiden alojen viimeisen vaiheen opiskelijoita, perehdytetään tehtävään. 20 vuotta täyttäneille ja henkilöille, joilla on runsaasti lastenhoitokokemusta, järjestetään ajoittain lyhennettyjä lastenhoitokursseja. Kaikki hoitajat valitaan tehtävään haastattelun perusteella. MLL järjestää hoitajille myös säännöllistä ohjausta sekä lisäkoulutusta. Vuonna 2015 MLL:n Varsinais-Suomen piiri järjesti yhteensä kaksi varsinaista lastenhoitokurssia ja kolme perehdytystä, joihin osallistui yhteensä 14 henkilöä. Vuoden aikana piiri järjesti 18 hoitajien ohjauksellista pienryhmää, neljä lisäkoulutusta sekä kaksi virkistystapahtumaa. Niiden tavoitteena oli tukea, kehittää ja kannustaa hoitajia työssään. Vuoden lopussa piirissä oli yhteensä 120 aktiivisesti toimivaa hoitajaa. Olemme löytäneet MLL:n kautta ihanan hoitajan Tämä on ollut perheellemme iso apu arjessa. Kiitos siitä. - asiakaskysely MLL:n lastenhoitotoimintaa avustavat kunnat. Kuntaavustusten avulla MLL kouluttaa ja ohjaa hoitajia, ylläpitää hoitajavälitystä sekä ohjeistaa perheitä kaikissa lastenhoitotoimintaan liittyvissä asioissa. Vuonna 2015 lastenhoitotoimintaa oli 11 kunnassa, jotka olivat Turku, Naantali, Kaarina, Raisio, Rusko, Lieto, Uusikaupunki, Salo, Masku, Mynämäki ja Nousiainen. Sauvossa järjestettiin hoitajakoulutus vuoden lopussa ja toiminta alkaa siellä vuonna 2016, kuten myös Paimiossa ja Paraisilla. MLL:n Varsinais-Suomen piirin alueella saatiin järjestettyä hoitaja perheeseen 95-prosenttisesti. Haasteita lastenhoitotoiminnan välityksessä ovat kauempana olevat asuinalueet sekä perheiden äkillinen hoitajatarve. Haasteena voidaan pitää myös päiväsaikaan vapaana olevien ja vanhempien hoitajien löytämistä kaikkien avustuskuntien alueelle. 10 Lastenhoitajat tulevat paikalle, kun perhe tarvitsee. Kuvassa lastenhoitaja Seija.

11 Lastenhoitotoiminta lukuina 2015 Järjestyneet lastenhoitotunnit 8580 Käyntikerrat 2252 Perheet 527 Hoidetut lapset 924 Tukihenkilötoiminta Tukihenkilötoiminta on ammatillisesti ohjattua, lapsiperheille ja lapsille ja nuorille suunnattua ennaltaehkäisevää vapaaehtoistoimintaa. Tukihenkilö on valittu ja koulutettu vapaaehtoinen, joka noudattaa vapaaehtoistoiminnan eettisiä periaatteita. Tukihenkilöitä oli toiminnan piirissä vuonna 2015 noin 160. Kaikki tukihenkilöt saavat yhteisen 20 oppitunnin koulutuksen, jonka jälkeen he perehtyvät valitsemaansa osaalueeseen. Yhteisellä koulutuksella edistetään sitä, että tukihenkilö voi halutessaan siirtyä tehtävästä toiseen. Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on suunnattu vuotiaille lastensuojelun asiakkaina oleville lapsille ja nuorille. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä tai muu kunnan ammattilainen ohjaa lapsen tai nuoren tukihenkilötoimintaan. Tavoitteena on parantaa nuoren ja hänen perheensä elämänhallintaa. Tukihenkilö on mukana nuoren arjessa muun muassa koulunkäyntiin, kaveripiiriin, kotiin ja perheeseen, itsenäistymiseen ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa. Kunnan työntekijä määrittelee tuettavan lapsen tai nuoren tuen tarpeen ottaessaan yhteyttä tukihenkilötoiminnan ohjaajaan. Aloituspalaverissa tuen tarvetta vielä tarkennetaan ja tukisuhteelle asetetaan tavoitteet. Toimintaa oli vuonna 2015 Turussa, Raisiossa, Salossa, Somerolla, Sauvossa, Paraisilla ja Paimiossa Vuoden 2015 aikana tukisuhteita oli 65. Suurin osa lastensuojelusta ohjautuvista tukisuhteista on kestoltaan yli vuoden pituisia. Keskimääräinen suhteen kesto oli kaksi vuotta. Tukisuhteissa nousee sisältöä määrittelevänä tekijänä ykkössijalle mielekäs tekeminen vapaa-ajalla. Tukihenkilö tarjoaa tuettavalleen mahdollisuuden tehdä ja kokea asioita turvallisen ja luotettavan aikuisen seurassa. Mukavan tekemisen lomassa sujuu keskustelu ja näin luottamuksellistenkin asioiden käsittely yhdessä onnistuu luontevasti. Lasten ja nuorten tukihenkilötoimintaa arvioidaan säännöllisesti tukisuhteiden aikana ja päätöspalaverissa. Tällöin arvioidaan tavoitteiden toteutumista tuettavan, hänen perheensä, ohjaavan tahon ja tukihenkilön kannalta. Kaveritoiminta Kaveritoiminta on ehkäisevää, hyvin varhaisessa vaiheessa annettavaa tukea 6-16-vuotiaalle lapselle tai nuorelle. Opettaja, kuraattori, psykologi, nuorisotyöntekijä tai muu ammattilainen tai vanhempi voi ohjata lapsen tai nuoren kaveritoimintaan. Toimintaan sisältyy myös ryhmämuotoista tukea ja vanhemmille mahdollisuus vanhempainiltoihin ja -ryhmiin. Lapsi tai nuori ei ole lastensuojelun asiakas. Tuen piiriin hakeudutaan silloin, kun lapsesta tai nuoresta herää koulussa huoli, hänellä ei ole kavereita, hän vetäytyy syrjään ryhmästä tai hänellä ei ole harrastuksia. Raha-automaattiyhdistys hyväksyi Kaveritoiminnan vuoden 2013 alusta kohdennetun avustuksen piiriin. Tukisuhteita oli vuoden 2015 aikana 95. Kaverisuhteiden lähtökohtana on yhden vuoden sitoutuminen toimintaan, mutta kaverisuhdetta voidaan jatkaa, jos kaikki osapuolet ovat halukkaita ja jos jatkaminen nähdään edelleen tarpeelliseksi lapsen tai nuoren kannalta. Kaverisuhteiden keskeisin sisältö on tukihenkilön ja tuettavan yhteinen mielekäs tekeminen vapaa-ajalla. Tukihenkilö tarjoaa tuettavalleen mahdollisuuden tehdä ja kokea asioita turvallisen ja luotettavan aikuisen seurassa. Mukavan tekemisen lomassa sujuu keskustelu ja näin luottamuksellistenkin asioiden käsittely yhdessä onnistuu luontevasti. Perhekummitoiminta Perhekummitoiminta on ammatillisesti ohjattua, vapaaehtoisten toteuttamaa ennaltaehkäisevää toimintaa, apua ja tukea perheen arkeen. Se on keskustelua, kuuntelua ja yhdessä tekemistä. Perhekummitoiminta on kohdennettu erityisesti pikkulapsiperheisiin tai odottaviin perheisiin. Perheille toiminta on maksutonta. Vapaaehtoinen perhekummi on valittu ja koulutettu vapaaehtoinen, joka noudattaa vapaaehtoistyön eettisiä periaatteita, on ensisijaisesti aikuista varten, tukemassa vanhemmuutta. Tukihenkilö saa säännöllistä jatkokoulutusta sekä työnohjausta ja toiminta on tavoitteellista. Tukihenkilötoiminta 2015 Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta Kaveritoiminta Perhekummitoiminta Ymä-toiminta Yhteensä Tukisuhteita vuoden aikana Tukihenkilöä odottavia Toiminnassa mukana olevia kuntia

12 Tukisuhteen päätyttyä on tärkeää, että perheellä on jatkossa muita tukiverkostoja sekä perheellä olisi tarkka tieto alueensa muista lapsiperheille suunnatuista palveluista. Toiminta täydentää kunnan tarjoamia peruspalveluja osana MLL:n lapsi- ja perhetoiminnan kokonaisuutta. Vuonna 2015 toimintaa oli vain Turussa. Piiri on hakenut RAY:ltä hankerahaa toiminnan laajentamiseen myös muihin kuntiin. Tukisuhteen tavoitteet ovat aina perhekohtaisia ja niistä sovitaan yhdessä tuettavan ja perhekummin kanssa yhteisessä aloituspalaverissa. Tavoitteita arvioidaan ja tarkistetaan 6 kuukauden jälkeen tukisuhteen alkamisesta sekä sovitaan tavoitteet viimeiselle puolelle vuodelle. Aloitus-, väli-, ja lopetuspalaverissa on aina mukana MLL:n edustaja, tukihenkilö, tuettava sekä lähettävä taho esimerkiksi terveydenhoitaja. Tukisuhde on vapaaehtoinen ja se perustuu tasavertaiseen kumppanuuteen. Perhe voi hakeutua toiminnan piiriin oman lastenneuvolansa terveydenhoitajan tai muun lasta hoitavan ammattihenkilön kautta tai ilmoittaa tarpeestaan itse. Tukisuhteita oli vuonna 2015 Turussa yhteensä 14. Niistä 11 tukisuhdetta kohdistui yksinhuoltajaäitien tukemiseen ja kolmessa tukisuhteessa hakijana oli parisuhteessa elävä äiti, jolla oli sairaus tai jokin muu haastava elämäntilanne. Ihaninta on vain olla ja viettää yhteistä laatuaikaa. Hienointa on lasten ilo ja halaukset aina tavatessa ja lähtiessä. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille toiminta Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan päätavoitteena on vahvistaa maahanmuuttajaäitien vanhemmuutta ja osallisuutta sekä ehkäistä heidän syrjäytymistään. Toiminnalla tuetaan maahanmuuttajaäitien kotoutumista ja suomen kielen oppimista, laajennetaan sosiaalisia verkostoja sekä vähennetään ennakkoluuloja. Toiminnan kautta maahanmuuttajaäidit saavat ystäväkseen suomenkielisen naisen, jonka kanssa he voivat harjoitella suomen kielen puhumista sekä tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan ja suomalaisiin tapoihin. Suomea puhuva vapaaehtoinen puolestaan pääsee tutustumaan uusiin kulttuureihin ja niiden tapoihin. Tähän vapaaehtoistoimintaan voi halutessaan ottaa oman lapset mukaan, sillä tarkoituksena on tavata arkisissa ympyröissä, kuten leikkipuistossa, yhteisellä kävelylenkillä tai kauppareissulla tai vaikka jommankumman kotona. Maahanmuuttajaäitien kotoutumista helpottaa suomenkielinen ystävä-äiti. Vuonna 2015 tukisuhteita oli yhteensä 30. Maahanmuuttajaäitejä oli mukana 24 eri maasta: Marokosta, Iranista, Irakista, Turkista, Syyriasta, Somaliasta, Uzbekistanista, Egyptistä, Afganistanista, Kongosta, Thaimaasta, Venäjältä, Malesiasta, Sudanista, Syyriasta, Tunisiasta, Virosta, Bangladeshista, Venäjältä, Filippiineiltä, Liettuasta, Gambiasta, Ukrainasta ja Kolumbiasta. Kun näen televisiossa jotain, mikä kummastuttaa, kysyn Tarulta. Taru selittää sitten, miten suomalaiset asioista ajattelevat. - äiti, 2015 Tukihenkilöiden koulutus, ohjaus ja virkistys Tukihenkilöiden peruskoulutuksia järjestettiin sekä Salon että Turun seuduilla yhteensä seitsemän. Kaikille tukihenkilöille järjestettiin neljä toiminnanohjausiltaa. Tarjolla oli myös kuusi monipuolista jatkokoulutusta. Lisäksi tukihenkilöille ja tuettaville järjestettiin tapahtumia, joihin heillä oli mahdollisuus osallistua yhdessä: teatteripajoja, leivontailtoja, retkiä, askartelua ja Tulipysäkki-toimintaa. Kyllä tässä saa itselleen niin hyvän mielen, jota ei voinut uskoa todeksi vielä koulutuksen aikana. 12

13 Ammatilliset perhepalvelut MLL:n Varsinais-Suomen piirin ammatilliset perhepalvelut kattavat perheitä tukevat palvelut lapsiperheiden kotipalvelusta haastavampiin tuen muotoihin, kuten valvottuihin tapaamisiin. Perhepalvelun tilaa aina kunnan ammattilainen. Palveluja toteutetaan Varsinais-Suomessa noin neljänkymmenen ammattilaisen voimin. Tärkein yhteistyökumppani on kunta, joka tilaa palveluja asiakkailleen. Kaikissa palveluissa pidetään yllä lapsen näkökulmaa, arjen arvostusta, perheen kokonaisuuden huomioimista sekä ratkaisuja tukevaa toimintatapaa. Perhepalvelukokonaisuuteen kuuluvat lapsiperhetyö, valvotut tapaamiset ja ammatillinen tukihenkilötyö. Lapsiperhetyö Lapsiperhetyöhön kuuluvat lapsiperheiden kotipalvelu, ennaltaehkäisevä perhetyö ja vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen hoito. Perhetyöntekijä hoitaa ja huolehtii lapsista sekä leikkii ja toimii yhdessä lasten kanssa. Perhetyöntekijä auttaa myös perhettä jokapäiväisissä arjen kotitöissä, kasvatuksessa ja lastenhoidossa. Apua saa silloin, kun perheen lapsella on erityistarve, vanhempien voimavarat eivät riitä, perheellä ei ole riittävää tukiverkostoa tai kun vanhemmat eivät tilapäisesti pysty huolehtimaan lapsesta. Lapsiperhetyön lähtökohtana ovat aina lapsen ja perheen yksilölliset tarpeet. Perhepalvelun tuntimäärät vuosina Palvelutuote tunnit tunnit Ammatillinen tukihenkilötyö Ennaltaehkäisevä perhetyö Lapsiperheiden kotipalvelu Valvotut tapaamiset Vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen hoito Perhehoidon tukipalvelu 343 YHTEENSÄ Valvotut tapaamiset Tapaamisissa lapsi ja vanhempi viettävät aikaa yhdessä touhuten ja leikkien perhetyöntekijän läsnä ollessa. Tapaamisia voidaan järjestää Perhetalo Heidekenillä tai muussa tapaamiseen soveltuvassa paikassa. Valvottu tapaaminen mahdollistaa lapsen ja hänen biologisen vanhempansa suhteen ylläpitämisen silloinkin, kun lapsi ei asu hänen kanssaan. Tapaamisia järjestetään ainoastaan sosiaalityöntekijän tilauksesta. Ammatillinen tukihenkilötyö Tukihenkilö on nuorta varten. Hänen kanssaan nuori voi tutustua harrastuksiin ja keskustella omista asioistaan luottamuksellisesti. Yhteisen tekemisen kautta nuori saa uusia kokemuksia, joiden myötä itsetunto, elämänmyönteisyys sekä elämänhallintataidot vahvistuvat. Ammatillinen tukihenkilötyö on aina tavoitteellista ja yksilöllistä, nuoren tarpeiden mukaan räätälöityä. Tukea tarvitaan esimerkiksi silloin, kun nuorella on haasteita kaverisuhteissa, vapaa-ajan vietossa, koulussa tai kun nuoren perheessä on vaikea tilanne. Nuori voi saada ammatillisen tukihenkilön sosiaalityöntekijän kautta. Yritysten lastenhoitopalvelu ja ryhmähoito MLL:n Varsinais-Suomen piiri tarjoaa lastenhoitoapua palvelusopimuksen tehneen yrityksen henkilökunnalle. Yritysten lastenhoitopalvelussa MLL:n kouluttamat hoitajat huolehtivat sairaana tai toipilaana olevista perheen alle 10-vuotiaista lapsista vanhempien työpäivän ajan. Hoito tapahtuu perheen kotona. Vuonna 2015 MLL:n Varsinais-Suomen piirillä oli sopimus noin 40 yrityksen kanssa ja hoitotunteja tehtiin yhteensä 174. MLL:n Varsinais-Suomen piiri tarjoaa yrityksille ja yhteisöille myös ryhmähoitoa esimerkiksi erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Ryhmähoidosta vastaavat koulutetut ryhmähoitajat. Ryhmähoitotunteja tehtiin yhteensä

14 Kehittämishankkeet Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta - hanke ( ) MLL:n lapsi- ja perhetoiminnassa on monia toimintoja, jotka soveltuvat hyvin maahanmuuttajille ja voivat osaltaan toimia osana kotouttavia palveluja. MLL voi myös tarjota mahdollisuuden kahdensuuntaisen kotoutumisen toteutumiseen, kun ihmiset voivat eri toiminnoissa tutustua toisiinsa ja oppia erilaisista kulttuureista. Käytännössä on kuitenkin huomattu, että vain harva maahanmuuttaja tuntee MLL:n. Hanketyössä onkin keskitytty viestinnän kehittämiseen sekä uusien maahanmuuttajia tavoittavien verkostojen vakiinnuttamisen osaksi piirin toimintaa. Näiden uusien verkostojen kanssa on luotu uusia tapahtumia (esim. tulkein varustettu päihdeinfo vanhemmille) ja vakiinnutettu MLL kumppaniksi vuosittaisiin monikulttuurisiin tapahtumiin (esim. Mahdollisuuksien Tori). Hankkeen aikana on etsitty yhteistyön muotoja monikulttuuristen järjestöjen kanssa. Erityisesti viestintä on osoittautunut tehokkaaksi yhteistyön tavaksi. Kumppanijärjestöt ovat ohjanneet perheitä vastavuoroisesti olemassa oleviin toimintoihin, joita on pyritty kehittämään aidosti kynnyksettömiksi. Kumppanijärjestöjä ovat Sondip ry, Yhdessä Yhdistys ry, Suomen eestiläiset ja inkeriläiset ry, Albaaniyhdistys Bashkimi ry, Bosnialaisten kulttuurikeskus Suomessa ry, Länsi-Suomen Somaliseura ry, MLL:n Varissuon paikallisyhdistys ry, MLL:n Halisten- Kohmon paikallisyhdistys ry, MLL:n Kaarinan paikallisyhdistys ry, MLL:n Turun paikallisyhdistys ry, MLL:n Raision paikallisyhdistys ry sekä MLL:n Uudenmaan piiri ja MLL:n keskusjärjestö. Koko Suomi Leikkii -hanke ( ) Hankkeen päätavoitteena on saada jokaiseen kuntaan oma Terhokerho, sekä saada leikki ja sukupolvien välinen kanssakäyminen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vuoden 2015 lopulla Varsinais-Suomessa oli 22 kunnassa yhteensä 27 Terhokerhoa. Vuoden aikana mukaan tuli 12 uutta kuntaa ja 15 Terhokerhoa. Vuoden 2015 Terhokerho-kunnat ovat Aura, Kemiönsaari, Kustavi, Loimaa, Marttila, Mynämäki, Naantali, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo ja Vehmaa. Turussa toinen Terhokerho aloitti hätämajoituskeskuksessa sekä Salossa toimintansa aloittivat Tiilipuiston ja Halikon toinen Terhokerho. Terhokerhot ovat vapaaehtoisten ohjaamia kerhoja, joissa lapset, eläkeläiset ja muut aikuiset voivat viettää kiireetöntä aikaa yhdessä leikkien. Ne ovat maksuttomia, kaikille avoimia matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja. Toiminta on suunniteltu erityisesti vuotiaille lapsille ja ikäihmisille. Kerhot suunnittelevat oman ohjelmansa itsenäisesti ja jokaisella kerholaisella on mahdollisuus vaikuttaa sekä osallistua kerhon toiminnan suunnitteluun sekä toteutukseen. Terhokerho toimii joko MLL:n paikallisyhdistyksen tai SPR:n paikallisosaston yhteydessä. Yhteistyötä tehdään paikallisesti kunnan, seurakunnan tai eri järjestöjen kanssa. Terhokerho käynnistyy Leikkilähetin kokoon kutsumalla avoimella suunnittelupajalla. Hankkeen toteutuksesta vastaavat yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti. Hankkeen koordinoinnista vastaa MLL:n keskustoimisto. Valtakunnallisen hankkeen käynnistämisestä ja rahoituksesta vastaa Suo- Vuoden 2015 aikana on käynnistetty uusia ryhmätoiminnan muotoja kumppaneiden kanssa, kuten Makuja maailmalta-illat yhteistyössä käynnistetyssä Raision kulttuurisensitiivisessä perhekeskus Satelliitissa sekä kielikahvila Kaarinan kirjastossa. MLL:n lapsi- ja perhetoiminta on myös pystynyt tarjoamaan vapaaehtoistyön paikkoja kotouttamistoimien piirissä oleville naisille. Turvapaikanhakijatilanteen nopean muutoksen vuoksi on perustettu uusia ryhmätoimintoja Heinänokan ja Salon Medividan vastaanottokeskuksiin. Ystäväksi maahanmuuttajaäidilletoiminta sekä lukumummi- ja vaaritoiminta ovat kasvaneet tasaisesti. Vuoden 2015 aikana hanke on kouluttanut MLL:n työntekijöitä ja vapaaehtoisia valtakunnallisesti yhdessä MLL:n keskusjärjestön kanssa. Monikulttuurisuusosaaminen on ollut teemana sekä kevään että syksyn perhekeskustoiminnan päivillä ja lisäksi hanke toteutti yhteensä neljä koulutuspajaa valtakunnallisella MLL:n risteilyllä. Koko Suomi Leikkii hanke leikitti lapsia Laivakoira Axelin puuhapäivässä keväällä. 14

15 men kulttuurirahasto. Varsinais-Suomen Leikkilähetti työskentelee MLL:n Varsinais-Suomen piirissä ja yhteistyökumppanina on SPR Varsinais-Suomen piiri. Yhdessä Vanhempana hanke MLL Varsinais-Suomen piiri osallistui MLL Uudenmaanpiirin koordinoimaan Yhdessä vanhempana hankkeeseen pilotoimalla hankkeen aikana tehtyjä ennaltaehkäisevää parisuhdemateriaaleja piirin yhdistyksissä. Materiaalien tuella pysähdytään miettimään yhdessä lapsiperheiden vanhempien kanssa, mitä heille kuuluu: mikä kaikki on hyvin ja mitä he ehkä toivoisivat arkeensa ja perhe elämäänsä pikkuisen lisää. Piirin työntekijät tavoittivat yhteensä 11 yhdistystä eri alueilla ja järjestimme yhteensä 24 teemaperhekahvilaa, vanhempainiltaa tai tapahtumaa, jotka tavoittivat yhteensä 110 henkilöä. Varsinais-Suomen piiri järjesti yhdistyksille yhteensä 2 koulutusta ja 8 perehdytystapaamista, joihin osallistui yhteensä 63 henkilöä. Materiaali juurtui osaksi piirin toimintaa ja yhdistystukea. viestintäassistenttimme Maarit Salminen koosti, ja joka on katsottavissa YouTubesta nimellä Työn tekijät. Video ja hankkeen tulokset julkistettiin hankkeen yhteistyökumppaneille suunnatussa juhlatilaisuudessa Tilaisuudessa oli osallistujia 13 eri organisaatiosta. Tilaisuuden tarkoituksena oli lisätä hankkeen tunnettavuutta yrityskentällä ja luoda verkostoja. Vuoden aikana hankkeen yrityskumppaneiden lukumäärä nousikin merkittävällä tavalla 59 yritykseen, mikä lupaa hyviä mahdollisuuksia jatkoonkin. Juhlien Työtä ja sen Tekijöitä teeman mukaisesti hanke palvelee jatkossakin niin työnhakijoita kuin työnantajiakin, sillä hankkeelle on myönnetty rahoitusta edelleen vuodelle Työllisty järjestöön hanke Työllisty järjestöön -hanke tarjoaa työ- ja työkokeilupaikkoja pitkään työttöminä olleille henkilöille yhdistyksissä ja järjestöissä koko Varsinais-Suomen alueella. Työmahdollisuuksia tarjotaan pääasiassa työhallinnon tukimuotojen eli palkkatuen ja työkokeilun avulla. Työ- tai työkokeilujakson ja siihen yhdistetyn henkilökohtaisen ohjauksen ja yritysyhteistyön tavoitteena on työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Hanketta toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Hanke myös tarjoaa yhdistyksille apua työllistämiseen ja rekrytointiin sekä vapaaehtoisena esimiehenä toimimiseen liittyvissä asioissa. Palkkatuen määrärahojen loppuminen vaikeutti työllistämistä Työllisty järjestöön -hanke tarjosi vuonna 2015 työ- ja harjoittelumahdollisuuksia järjestöissä 36 henkilölle sekä alkuohjausta 168 henkilölle. Hankkeen alkuohjausasiakkaiden määrä oli enemmän kuin tavoitteena ollut 150, mutta työllistyneiden määrä jäi alle 50 henkilön tavoitteen. Syynä tähän oli palkkatuen määrärahojen loppuminen kesällä. Hankkeen jatkotyöllistymistavoite on, että vähintään puolet työllistyy tai siirtyy opiskelemaan jakson jälkeen ja 10 % työllistyy avoimille markkinoille. Vuonna 2015 tässä tavoitteessa onnistuttiin todella hyvin: vuoden lopussa 73 % asiakkaista ei ollut työttömänä työjakson päättymisen jälkeen eli ohjaus ja toimiva yritysyhteistyö tuottivat hyvää tulosta. Jo kymmenen vuotta työllistämistoimintaa: Työn juhlaa! Kulunut vuosi oli Työllisty järjestöön -hankkeen juhlavuosi: hanke on toiminut jo 10 vuotta, vuodesta 2005 lähtien. Kymmenen toimintavuoden aikana olemme tarjonneet 500 työpaikkaa, auttaneet 1500 työnhakijaa ja 37 eri yhdistystä tai järjestöä. Huikeita lukuja ja vielä huikeampia tarinoita lukujen takana! Osan tarinoista tallensimme videolle, jonka Työllisty järjestöön hankkeen työntekijät juhlavuoden videon kuvauksissa. Hankkeen kautta työmahdollisuuksia tarjonneet yhdistykset 2015 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry MLL:n Mynämäen paikallisyhdistys MLL:n Salon paikallisyhdistys Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Turun Seudun Vanhustuki ry Syömishäiriöliitto Turun Seudun Nivelyhdistys ry Turun Seudun Yksinhuoltajat ry Pro Sinervo ry Naantalin 4H-yhdistys SPR:n Varsinais-Suomen piiri Turun Urheiluliitto, Voimistelu- ja liikuntajaosto 15

16 Hallinto ja talous MLL:n Varsinais-Suomen piirin toimintaa ja taloutta säätelevät säännöt, johtosääntö, henkilöstön ohjaus- ja johtamisjärjestelmä, kolmivuotissuunnitelma , vuotuinen toimintasuunnitelma ja talousarvio. Piiritoimiston toiminnat oli koottu neljäksi ryhmäksi; Lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminta, Lapsiperheiden tukipalvelut, Perhepalvelut ja Sisäiset palvelut. Jokaisen ryhmän johdossa toimi päällikkö. Päälliköt muodostivat yhdessä toiminnanjohtajan ja piirin puheenjohtajan kanssa johtoryhmän. Vuoden lopussa piirihallitus hyväksyi uuden organisaatio mallin, joka astui voimaan vuoden 2016 alusta: JÄRJESTÖ- TOIMINTA PERHE- PALVELUT TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO TOIMINNANJOHTAJA PIIRIHALLITUS YHDISTYKSET TUKIHENKILÖ- TOIMINNAT VARAINHANKINTA JOHTORYHMÄ Luottamuselimet Piirin kevätkokous ja syyskokous pidettiin Piirihallitus kokoontui vuoden aikana 12 kertaa ja käsitteli yhteensä 164 asiaa. Piirihallitus nimesi työvaliokunnan, toimikuntia ja ohjausryhmiä. Piirin puheenjohtajana toimi ravintolapäällikkö Taina Salmi. Puheenjohtajan lisäksi piirihallitukseen kuului 12 jäsentä ja heidän varajäsenensä. Työvaliokunta Taina Salmi Kristiina Reunanen Piritta Sihvonen Janina Andersson Sisäiset palvelut Sisäiset palvelut -ryhmän vastuulle kuuluivat toimisto-, kokous-, henkilöstö- ja taloushallinnon palvelut, varainkeruu ja toimitilojen siivous. Palvelujen sujuvuutta edistivät muun muassa yhteinen verkkoasema, tilavarausjärjestelmä, Outlook-kalenteri sekä DNA-mobiilivaihde. Taloushallinnon sujuvuutta edistivät käytössä olleet taloushallinnon ohjelmistot: laskujen kierrätysjärjestelmä Circula, laskujen arkistointiohjelma Admina sekä myyntilaskutusohjelmisto Venda. Näiden ohjelmien avulla piirin on mahdollista lähettää ja vastaanottaa sähköisiä laskuja. Perhepalveluissa on vuodesta 2013 ollut Vetobox-ohjelmisto käytössä, jonka avulla perhepalveluihin liittyvä tuntipalkkaisten työntekijöiden palkanmaksu on saatu tehokkaammaksi. Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Perhetalo Heideken Perhetalo Heidekenin osakkeista Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry omistaa 54,29 % ja MLL:n Varsinais- Suomen piiri 45,71 %. Kiinteistöosakeyhtiö omistaa ja hallitsee Perhetalo Heidekenin kiinteistöä. Kiinteistön isännöinnistä vastaa Varsinais-Suomen Isännöintitalo. Piirin kiinteistöön liittyvät lainanhoitokulut vuonna 2015 olivat 5990,09 (sisältää lainan lyhennyksen, koron ja kulut). Vuoden lopulla piirillä oli jäljellä kiinteistöön liittyvää lainaa ,50. Kiinteistöosakeyhtiön toimintaa ohjaa yhtiöjärjestys sekä osakassopimus. Kiinteistöosakeyhtiön omistuksessa on pihapiirissä sijaitseva puutalo, joka on tällä hetkellä vuokrattuna MLL:n Varsinais-Suomen piirille. Piirihallitus Jäsenet Salmi Taina, puheenjohtaja Haapalainen Satu Hakamäki Aila Hämäläinen Tiina Ilmanen Tuija Laakso Tiina Laaksonen Marika Mäkinen Niina Numminen Tiia Nyholm Jaana Reunanen Kristiina, vpj Sihvonen Piritta Wiirilinna Tiina Varajäsenet Takomo Tero Verainen Liisa-Maija Kavalto Taija Haapanen Hanna Laitila Marja-Liisa Päivi Järvilehto Susi Marita Heikkilä Jonna Rautanen Minna Immaisi Marjukka Lankinen Anu Perttula Samuli 16