Kuntotutkimus. Kittholman uimahyppytorni Vanhahaminantie Pietarsaari WO /

Transkriptio

1 Vanhahaminantie Pietarsaari / Inspecta Puh Y-tunnus: Sörnäistenkatu 2 Fax Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com

2 (21) TIIVISTELMÄ Tutkimuskohde Tutkimuskohde on 1950-luvulla Kittholman uimarannalle rakennettu hyppytorni, jonka ylimmäinen hyppytaso on noin 10 metrin korkeudella vedenpinnasta. Kivitäytteisen hirsiarkun varaan perustetun hyppytornin teräsbetonirakenteet ovat paikalla valettuja. Tutkimustulokset Hyppytornin maalipinnoitteet ovat paikoin hilseilleet, minkä lisäksi maalipintoja on sotkettu tussilla ja spray-maalilla. Pinnoitteiden yleiskunto vaihtelee heikosta hyvään. Pinnoitteet eivät ole asbestipitoisia. Hyppytasojen pintavalut ovat monin paikoin halkeilleet, mutta ne ovat toistaiseksi pääasiassa kiinni kantavassa laatassa. Pohjakerroksen pintavalu on puolestaan irronnut laaja-alaisesti alustasta. Betonirakenteista poratut lieriönäytteet olivat pääosin kunnossa. Osassa näytteistä esiintyi pintarapautumaa, muita osin näytteet olivat hyväkuntoisia. Betonin karbonatisoituminen on vähitellen saavuttamassa hyppytasojen kantavien laattojen alapinnan pääasiallisen terässyvyyden, sillä noin viidesosa alapinnan teräksistä on laskennallisesti korroosiolle alttiilla vyöhykkeellä. Rakenteiden muista raudoitteista ainoastaan pieni osa on korroosiovyöhykkeellä. Betonien kloridipitoisuudet ovat kuitenkin osin poikkeavia, mikä lisää teräskorroosion riskiä kosteissa olosuhteissa. Rakenteissa on paikoitellen näkyvillä teräskorroosiovaurioita, mutta niiden määrää voidaan pitää vähäisenä. Pääosa havaituista teräskorroosiovaurioista on hyppytasojen laatoissa. Hyppytornin perustusten hirsiarkussa ei ollut havaittavissa pintalahon lisäksi muita vaurioita. Perustusten betonirakenteen ulkopinnassa on tapahtunut meriveden aiheuttamaa rapautumista ja kulumista vedenpinnan vaihtelualueella. Lisäksi perustuksissa on paikoin näkyvillä raudoituksia, jotka ovat osittain tai kokonaan irti betonista ja voimakkaasti korroosiovaurioituneet. Hyppytasojen kaiteiden ja portaiden teräsputkissa sekä pohjakerroksen teräspilarissa on pinnoite- ja pintakorroosiovauriota. Porraslankkujen kannatinteräksissä on paikoin merkittäviä korroosiovaurioita. Korjaussuositus, -ajankohta ja -kustannukset Hyppytorniin tehdään pinnoitus- ja tarvittavilta osin paikkauskorjaus. Nykyiset pinnoitteet ja rapautunut betoni poistetaan hiekkapuhaltamalla. Teräskorroosiovauriot korjataan laastipaikkausmenetelmällä ja hyppystasojen laattojen reuna-alueille tehdään tarvittavat valukorjaukset. Lopuksi pinnat ylitasoitetaan ja pinnoitetaan. Hyppytasojen laattojen ja pohjakerroksen pintavalut uusitaan ja tasopinnat pinnoitetaan vesitiiviillä pinnoitteella. Perustusten betonirakenteen kuluma- ja rapautumisvauriot korjataan mantteloimalla rakenne uudella betonivalulla. Lievemmin korroosiovaurioituneet teräkset puhdistetaan ja voimakkaimmin korroosiovaurioituneet teräkset uusitaan. Hyppytornin teräsrakenteet huoltomaalataan. Portaiden voimakkaimmin ruostuneet kannatinteräkset uusitaan. Korjaukset tulee suorittaa 1 3 vuoden kuluessa. Mikäli korjaustöiden ajankohtaa siirretään myöhemmäksi, vauriot saattavat laajentua ja lisääntyä, mikä kasvattaa lopullisia korjauskustannuksia. Suositeltavien korjaustoimenpiteiden kustannusarvio on noin

3 (21) TIIVISTELMÄ SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT Kohde, tilaaja, tutkimuksen tekijät ja ajankohta Lähtötiedot Tutkimustehtävä ja tavoite Tutkimukset, tutkimusmenetelmät ja -laitteet TUTKIMUSTULOKSET Rakenne Yleistarkastus ja vauriokartoitus Sukellustarkastus Mikrorakennetutkimukset Peitepaksuudet ja karbonatisoitumissyvyydet Kloridianalyysi Asbestianalyysi YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Korjaussuositus Korjausajankohta Kustannusarvio LIITTEET LIITE 1 Betoninäytteiden ohuthie- ja stereomikroskooppitutkimus, nro BE1862/16 (5 sivua) LIITE 2 Kloridianalyysi, nro KL1404/2016 (1 sivu) LIITE 3 Asbestianalyysi, nro ASB13061/2016 (1 sivu) LIITE 4 Näytekohdat julkisivupiirustuksissa (1 sivu) LIITE 5 Sukellustarkastuksen raportti (9 sivua)

4 (21) 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT 1.1 Kohde, tilaaja, tutkimuksen tekijät ja ajankohta Kohde Tilaaja Vanhahaminantie Pietarsaari Pietarsaaren kaupunki Tekninen palvelukeskus/kunnallistekninen osasto PL Pietarsaari Rakennuttajainsinööri Frank Bäcksholm puh frank.backsholm@jakobstad.fi Tutkimuksen tekijät Inspecta Myyntimiehenkuja Oulu Petri Kallioniemi puh petri.kallioniemi@inspecta.com T H Sukellus Oy Mäkipisto Kälviä Tarmo Sillanpää Tutkimusajankohta puh tarmo.sillanpaa@gmail.com 1.2 Lähtötiedot Tutkimuskohde on 1950-luvulla Kittholman uimarannalle rakennettu teräsbetonirakenteinen hyppytorni. Kittholman uimaranta sijaitsee Pietarsaaren Vanhan sataman lahdessa. Uimahyppytornista toimitettiin tutkimusta varten pääpiirustuksia, jotka on päivätty Rakennepiirustuksia ei ollut saatavilla. Aikaisemmista korjaustoimenpiteistä ei ollut käytettävissä tietoja. 1.3 Tutkimustehtävä ja tavoite Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää uimahyppytornin ja sen perusten kunto ja korjaustarve. Hyppytornille johtavan laiturin rakenteiden tutkiminen ei sisältynyt työhön.

5 (21) 1.4 Tutkimukset, tutkimusmenetelmät ja -laitteet Kuntotutkimus aloitettiin silmämääräisellä yleistarkastuksella, jonka tarkoituksena oli kartoittaa rakenteiden pääasiallisimmat vauriotyypit ja huomattavimmat vauriot. Yleistarkastuksen perusteella valittiin näytteenottokohdat. Näytteenoton yhteydessä suoritettiin vauriokartoitus, jonka tarkoituksena oli täydentää yleistarkastuksen havaintoja ja selvittää rakenteiden kunto tarkemmin tarvittavilta osin. Kuntotutkimukseen sisältyi seuraavat mittaukset ja laboratoriotutkimukset: raudoitusten peitepaksuusmittaus - hyppytasojen alapinta: pääteräkset 55 kpl ja reunateräkset 20 kpl - hyppytasojen yläpinta: pääteräkset 35 kpl ja reunateräkset 20 kpl - mastopilari: pääteräkset 55 kpl ja reunateräkset 35 kpl - hyppytasojen palkit: pääteräkset 45 kpl ja reunateräkset 30 kpl lieriönäytteiden mikrorakennetutkimukset: - ohuthietutkimus 2 kpl - stereomikroskooppitutkimus 2 kpl betonin karbonatisoitumisen määritys: - hyppytasot 2 kpl - mastopilari 2 kpl betonin kloridipitoisuuden määritys: - hyppytasot 4 kpl (2 x laatan alapinta 0-30 mm ja mm) - mastopilari 2 kpl (ulkopinta 0-30 mm ja mm) asbestipitoisuuden määritys: - hyppytasojen maalipinnoitteet 1 kpl - mastopilarin maalipinnoitteet 1 kpl Lieriönäytteet porattiin rakenteista timanttiporalla. Näytekappaleet olivat halkaisijaltaan 50 mm lieriöitä. Näytteet tutkittiin KiraLabin laboratoriossa Oulussa. Betonien karbonatisoitumissyvyydet määritettiin ohuthieestä tai näytekappaleiden halkaisupinnalta fenoliftaleiini-indikaattoriliuoksella. Lieriöranäytteiden tutkimusselostus on raportin liitteenä 1. Näytekohtien sijainti on esitetty liitteessä 4. Betonien kloridipitoisuudet määritettiin osin kuivaporalla otetuista porausjauhenäytteistä ja osin lieriönäytteistä murskatuista jauheista standardin SFS 5451 mukaan. Kloridianalyysi on raportin liitteenä 2. Maalipinnoitteiden asbestipitoisuudet tutkittiin KiraLabin laboratoriossa läpäisyelektronimikroskoopilla. Asbestianalyysi on liitteenä 3. Terästen peitepaksuudet mitattiin Proceq Profometer 5+ -peitesyvyysmittarilla. Tutkimukseen sisältyi myös uimahyppytornin vedenalaisten rakenteiden silmämääräinen sukellustarkastus ja rakennemittaukset. Tarkastushavainnot dokumentoitiin videokameralla. Sukellustarkastusraportti vauriokarttoineen on liitteenä 5. Videokameralla kuvatut MOV-tiedostot ovat raportin mukana toimitetulla USB-muistitikuilla.

6 (21) 2 TUTKIMUSTULOKSET 2.1 Rakenne Uimahyppytornin teräsbetonirakenteet ovat paikalla valettuja. Tornissa on neljä hyppytasoa, jotka on kannatettu palkeilla mastopilarista. Alimmaista hyppytasoa kannattelee lisäksi teräsputkipilari. Hyppytornin perustuksena on meren pohjaan rakennettu kivitäytteinen hirsiarkku, jonka alaosa oli tarkastuksen aikana cm vesisyvyydessä ja yläosa cm vedenpinnan alapuolella. Arkun päällä on noin kaksi metriä korkea teräsbetonista tehty perustusrakenne, josta noin metrin verran oli tarkastuksen aikana vedenpinnan tason alapuolella. Hyppytasojen laattarakenteet koostuvat kantavasta laatasta ja ohuesta pintavalusta. Kantavan laatan paksuus on näytekohdissa mm ja pintavalun 3-7 mm. Laattarakenteen alapinnassa on maalipinnoite, joka koostuu kahdesta maalikerroksesta. Yläpinnassa ei ole pinnoitetta. Laattarakenteessa ei ole vesieristettä. Mastopilarissa on maalipinnoite, joka koostuu 2-3 maalikerroksesta. Palkkien pinnat ovat maalattuja. Hyppytasoissa on maalatut teräsputkikaiteet, joiden yläreuna on noin 100 cm korkeudella tasojen yläpinnasta mitattuna. Kaiteiden rungot on kiinnitetty lattateräksillä kantaviin laattoihin. Hyppytasojen välisten portaiden runko ja käsijohteet ovat maalattua teräsputkea. Porrasaskelmat on tehty puulankuista. Pohjakerroksen ja alimman hyppytason väliltä on poistettu kiinteät portaat. Kuva 1. Uimarannan asemapiirustus.

7 (21) Kuva 2. Hyppytornin julkisivu lounaaseen ja rannan suuntainen leikkaus laiturin kohdalta. Kuva 3. Hyppytornin julkisivu koilliseen ja rantaa vasten kohtisuora leikkaus.

8 (21) 2.2 Yleistarkastus ja vauriokartoitus Hyppytasojen laatat ja pohjakerros Laattojen yläpinnat ovat likaantuneet. Lisäksi yläpintoja on sotkettu tussilla ja spray-maalilla tehdyillä merkinnöillä. Laattojen pintavalut ovat monin paikoin kauttaaltaan halkeilleet varsinkin ylimmillä hyppytasoilla. Ylimpien hyppytason reuna-alueilla on näkyvillä muutamia korroosiovaurioituneita teräksiä. Reunaalueilla on tapahtunut lohkeilua kaiteiden kiinniketerästen kohdalla, vaikka niissä ei ole havaittavissa kuin vähäistä korroosiota. Muuten pintavaluissa on vain muutamia pieniä lohkeamia. Pintavalut ovat pääsääntöisesti kiinni alustassa, sillä vasaroinnin perusteella kopoa esiintyi arviolta alle 10 %. Hyppytasojen otsapinnat ovat monin paikoin likaantuneet. Otsapinnoissa on tapahtunut lohkeilua ja halkeilua kaiteiden kiinniketerästen kohdalla. Lisäksi otsapintojen alareunoissa on paikoitellen muutamia lohkeamia. Hyppytasojen alapinnan maalipinnoitteet ovat paikoin hilseilleet. Maalipinnoitteet ovat paikoitellen hieman likaantuneet. Alimman tason alapintaa on sotkettu spray-maalilla. Laattojen alapinnoissa on näkyvillä muutamia korroosiovaurioituneita teräksiä. Lisäksi alapinnoissa on havaittavissa muutamia pintalohkeamia, jotka ovat todennäköisesti teräskorroosion aiheuttamia. Pohjakerroksen pintavalu on lohkeillut irti laaja-alaisesti ja halkeillut. Lisäksi pintavalu on ehjillä osin paikoin kopoa eli irti alustasta. Kuva 4. Hyppytasojen yläpintoja on sotkettu tussilla ja spray-maalilla. Kuva 5. Laattojen pintavalut ovat halkeilleet varsinkin ylimmillä hyppytasoilla. Kuva 6. Laattojen yläpintojen reuna-alueilla on näkyvillä muutamia korroosiovaurioituneita teräksiä. Kuva 7. Laattojen reuna-alueilla on lohkeamia kaiteiden kiinniketerästen kohdalla.

9 (21) Kuva 8. Hyppytasojen laattojen otsapinnoissa on paikoin lohkeamia ja halkeamia. Kuva 9. Pohjakerroksen pintavalu on irronnut laajaalaisesti. Kuva 10. Laattojen alapinnan maalipinnoitteet ovat paikoin hilseilleet. Kuva 11. Alapinnoissa on näkyvillä muutamia korroosiovaurioituneita teräksiä. Kuva 12. Laattojen alapinnoissa on havaittavissa muutamia teräskorroosion aiheuttamia pintalohkeamia. Kuva 13. Alimman hyppystason alapintaa on sotkettu.

10 (21) Mastopilari ja palkit Mastopilarin ja palkkien maalipinnoitteet ovat paikoin hilseilleet. Maalipintoja on sotkettu tussilla ja spray-maalilla jokaisessa kerroksessa. Maalipinnoissa on myös tapahtunut tavanomaista likaantumista. Mastopilarissa on yksittäinen teräskorroosiovaurio ja pintalohkeama 1. kerroksen koillissivulla. Hyppytasojen kohdalla esiintyy paikoin muutamia hiushalkeamia. Muuten hiushalkeamia havaittiin vain yksittäisesti. Palkeissa ei havaittu halkeamia, lohkeamia tai teräskorroosiovaurioita. Mastopilarissa ja palkeissa ei esiinny pistokoeluontoisen vasaroinnin perusteella rapautumaa. Kuva 14. Mastopilarin ja palkkien maalipintoja on sotkettu jokaisessa kerroksessa. Kuva 15. Palkkien ja mastopilarin maalipinnat ovat paikoin hilseilleet. Kuva 16. Mastopilarissa on hiushalkeamia hyppytasojen kohdalla. Palkeissa ei havaittu halkeamia tai lohkeamia. Kuva 17. Mastopilarissa on yksittäinen teräskorroosiovaurio.

11 (21) Kaiteet, portaat ja teräspilari Kaiteiden maalipinnat ovat paikoin kuluneet. Kuluneilla kohdin esiintyy pääosin vähäistä pintakorroosiota. Kaiteiden muutamissa vaakaputkissa on lieviä vääntymiä. Portaiden teräsrungon ja käsijohteiden maalipinnat ovat paikoin kuluneet. Pintakorroosiota esiintyy paikoitellen. Porraslankkujen pinnat ovat hieman kuluneet ja paikoin likaantuneet. Lankkujen kannatinteräksissä on paikoin merkittäviä korroosiovaurioita. Toisen ja kolmannen kerroksen välisistä portaista on irronnut yksi porraslankku kannatinteräksen puhkiruostumisen seurauksena. Pohjakerroksen teräspilarin maalipinta on paikoin hieman kulunut. Lisäksi pilarissa esiintyy paikoin vähäistä pintakorroosiota. Pilarin alaosan kaulus on puhkiruostunut. Kuva 18. Kaiteiden maalipinnat ovat paikoin kuluneet ja kuluneilla kohdin esiintyy vähäistä pintakorroosiota. Kuva 19. Pohjakerroksen teräspilarin alaosan kaulus on puhkiruostunut. Kuva 20. Hyppytasojen välillä on teräsrunkoiset portaat, joissa askelmat on tehty puulankuista. Kuva 21. Toisen ja kolmannen kerroksen välisistä portaista on irronnut yksi porraslankku.

12 (21) 2.3 Sukellustarkastus Sukellustarkastuksesta laadittu raportti on liitteenä 5. Ohessa yhteenveto keskeisimmistä tarkastushavainnoista ja perustusten teräsbetonirakenteet vauriokartat: Hirsiarkun puurakenteissa on pintalahoa. Arkusta irronneita hirsiä ei havaittu. Perustusten teräsbetonirakenteessa on tapahtunut rapautumaa ja kulumaa vedenpinnan vaihtelualueella. Rapautuman ja kuluman syvyys ulottuu rakenteen ulkopinnoissa mm syvyyteen. Suurinta rapautumaa esiintyy vesisyvyydessä 0-40 cm. Teräsbetonirakenteessa on paikoin näkyvillä raudoituksia, jotka ovat osittain tai kokonaan irti betonista ja voimakkaasti korroosiovaurioituneet. Näkyvillä olevaa raudoitusta on lähinnä koillisen ja luoteen puoleisilla sivuilla. Kuva 22. Perustusten teräsbetonirakenteen koillisen puoleisen sivun vauriokartta. Kuva 23. Perustusten teräsbetonirakenteen kaakon puoleisen sivun vauriokartta. Laiturirakenne on esitetty kuvassa sinisellä rasteroinnilla. Kuva 24. Perustusten teräsbetonirakenteen lounaan puoleisen sivun vauriokartta. Kuva 25. Perustusten teräsbetonirakenteen luoteen puoleisen sivun vauriokartta.

13 (21) 2.4 Mikrorakennetutkimukset Hyppytasojen laatat Hyppytasojen laatoista porattiin yhteensä kaksi lieriönäytettä. Näytteelle KH1.2 tehtiin ohuthietutkimus ja näytteelle KH1.1 stereomikroskooppitutkimus. Näytetulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 1. Ohessa tiivistelmä keskeisimmistä tuloksista: Pintavalu/tasoitekerros on irti kantavasta laatasta näytteessä KH1.2. Valukerrokset ovat kiinni toisissaan näytteessä KH1.1. Alapinnan maalipinnoitteiden tartunnat vaihtelevat heikosta tyydyttävään. Betoni on tasalaatuista ja hieman puutteellisesti tiivistynyttä. Betonia ei ole lisähuokoistettu. Suojahuokosiksi luokiteltavia ilmahuokosia on vähän eikä niillä ole pakkasenkestävyyttä parantavaa vaikutusta. Ilmahuokosissa ei ole merkittäviä kiteytymiä. Runkoaines on pääosin ehjää ja hyvälaatuista. Runkoaineen ja sideaineen väliset rajapinnat ovat vaurioitumattomilla osilla pääosin kiinni ja tartunnat pääsääntöisesti hyvät. Näyte KH1.2 on rapautunut alapinnasta 11 mm syvyydelle asti. Lisäksi alapinnassa esiintyy mikrorakoilua 0-30 mm syvyydessä. Näytteessä KH1.1 ei ollut havaittavissa betonin kuntoa merkittävästi heikentäviä vaurioita. Sideaine on hydratoitunut normaalisti. Keskimääräinen karbonatisoitumissyvyys laattojen alapinnoissa on 6-22 mm ja yläpinnoissa 0-4 mm. Näytteisiin sattuneet teräkset ovat pääosin hyvässä kunnossa. Näytteen KH1.2 yläpinnan teräksessä esiintyy alkavaa korroosiota, mutta korroosio ei ole toistaiseksi aiheuttanut vaurioita betoniin. Näyte Kerros Kantavan laatan yleiskunto KH krs hyvä KH krs alapinnasta 11 mm asti tyydyttävä, välillä mm lähes hyvä, muuten hyvä Taulukko 1. Hyppytasojen kantavien laattojen yleiskunto lieriönäytteissä. Mastopilari Mastopilarista porattiin yhteensä kaksi lieriönäytettä. Näytteelle KH1.3 tehtiin ohuthietutkimus ja näytteelle KH1.4 stereomikroskooppitutkimus. Näytetulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 1. Ohessa tiivistelmä keskeisimmistä tuloksista: Maalipinnoitteiden tartunnat vaihtelevat heikosta välttävään. Betoni on tasalaatuista ja hyvin tiivistynyttä. Betonia ei ole lisähuokoistettu. Suojahuokosiksi luokiteltavia ilmahuokosia on vähän eikä niillä ole pakkasenkestävyyttä parantavaa vaikutusta. Ilmahuokosissa ei ole merkittäviä kiteytymiä. Runkoaines on pääosin ehjää. Runkoaineen ja sideaineen väliset rajapinnat ovat pääosin kiinni ja tartunnat ovat hyvät. Näytteen KH1.3 ulkopinta on rapautunut 2 mm syvyydelle asti. Näytteessä KH1.4 ei ollut havaittavissa betonin kuntoa heikentäviä vaurioita. Sideaine on hydratoitunut normaalisti. Keskimääräinen karbonatisoitumissyvyys on 2-19 mm. Näytteisiin sattuneet teräkset ovat hyväkuntoisia, korroosiota ei ole havaittavissa. Näyte Kerros Yleiskunto KH krs ulkopinnasta 2 mm asti tyydyttävä, muuten hyvä KH1.4 Pohjakerros hyvä Taulukko 2. Mastopilarin yleiskunto lieriönäytteissä.

14 (21) 2.5 Peitepaksuudet ja karbonatisoitumissyvyydet Terästen betonipeitteiden paksuudet mitattiin hyppytasojen laattojen ala- ja yläpinnoista sekä mastopilarin ja palkkien ulkopinnoista. Betonin karbonatisoitumissyvyydet määritettiin lieriönäytteistä. Mittaustuloksia arvioitaessa on huomioitava, että tulokset perustuvat rajattuun mittausmäärään. Rakenteissa olevien halkeamien ja lohkeamien kohdalla karbonatisoituminen on voinut edetä mitattuja arvoja selvästi syvemmälle. Hyppytasojen laatat Rakenneosa Peitepaksuus pääosin [mm] Karbonatisoitumissyvyys [mm] Raudoituksesta korroosiotilassa [%] laattojen alapinta, pääteräkset (ka 26) 3 26 (ka 15) 21 laattojen alapinta, reunateräkset (ka 27) 3 26 (ka 15) 23 laattojen yläpinta, pääteräkset (ka 42) 0 22 (ka 8) 1 laattojen yläpinta, reunateräkset (ka 35) 0 22 (ka 8) 5 Taulukko 3. Hyppytasojen laattojen terästen peitepaksuudet, betonin karbonatisoitumissyvyydet ja laskennallisesti korroosiotilassa oleva raudoitus [%]. Hyppytasojen kantavien laattojen alapinnan teräksistä % on laskennallisesti korroosiolle alttiilla vyöhykkeellä karbonatisoituneessa betonissa. Yläpinnan teräksistä 1-5 % on laskennallisesti korroosiovyöhykkeellä. Terästen peitepaksuuksien mittaustulokset ja betonin karbonatisoitumissyvyydet (min-max) on esitetty graafisessa muodossa taulukoissa Peitepaksuudet ja karbonatisoitumissyvyydet Peitepaksuus [mm] Mittauspisteet [kpl] Taulukko 4. Hyppytasojen kantavien laattojen alapinnan pääterästen peitepaksuudet ja betonin karbonatisoitumissyvyydet (min-max).

15 (21) 70 Peitepaksuudet ja karbonatisoitumissyvyydet Peitepaksuus [mm] Mittauspisteet [kpl] Taulukko 5. Hyppytasojen kantavien laattojen alapinnan reunaterästen peitepaksuudet ja betonin karbonatisoitumissyvyydet (min-max). 70 Peitepaksuudet ja karbonatisoitumissyvyydet Peitepaksuus [mm] Mittauspisteet [kpl] Taulukko 6. Hyppytasojen kantavien laattojen yläpinnan pääterästen peitepaksuudet ja betonin karbonatisoitumissyvyydet (min-max). 70 Peitepaksuudet ja karbonatisoitumissyvyydet Peitepaksuus [mm] Mittauspisteet [kpl] Taulukko 7. Hyppytasojen kantavien laattojen yläpinnan reunaterästen peitepaksuudet ja betonin karbonatisoitumissyvyydet (min-max).

16 (21) Mastopilari ja palkit Rakenneosa Peitepaksuus pääosin [mm] Karbonatisoitumissyvyys [mm] Raudoituksesta korroosiotilassa [%] mastopilarin ulkopinta, pääteräkset (ka 41) 1 21 (ka 11) 5 mastopilarin ulkopinta, reunateräkset (ka 44) 1 21 (ka 11) 1 palkit, pääteräkset (ka 32) ei tutkittu - palkit, reunateräkset (ka 44) ei tutkittu - Taulukko 8. Mastopilarin ja palkkien ulkopinnan terästen peitepaksuudet, betonin karbonatisoitumissyvyydet ja laskennallisesti korroosiotilassa oleva raudoitus [%]. Mastopilarin ulkopinnan teräksistä 1-5 % on laskennallisesti korroosiolle alttiilla vyöhykkeellä karbonatisoituneessa betonissa. Terästen peitepaksuuksien mittaustulokset ja betonin karbonatisoitumissyvyydet (min-max) on esitetty graafisessa muodossa taulukoissa Palkkien ulkopinnan peitepaksuuksien mittaustulokset on esitetty graafisessa muodossa taulukoissa Peitepaksuudet ja karbonatisoitumissyvyydet Peitepaksuus [mm] Mittauspisteet [kpl] Taulukko 9. Mastopilarin ulkopinnan pääterästen peitepaksuudet ja betonin karbonatisoitumissyvyydet (min-max). 80 Peitepaksuudet ja karbonatisoitumissyvyydet Peitepaksuus [mm] Mittauspisteet [kpl] Taulukko 10. Mastopilarin ulkopinnan reunaterästen peitepaksuudet ja betonin karbonatisoitumissyvyydet (min-max).

17 (21) 70 Peitepaksuudet Peitepaksuus [mm] Mittauspisteet [kpl] Taulukko 11. Palkkien ulkopinnan pääterästen peitepaksuudet ja betonin karbonatisoitumissyvyydet (min-max). 70 Peitepaksuudet Peitepaksuus [mm] Mittauspisteet [kpl] Taulukko 12. Palkkien ulkopinnan reunaterästen peitepaksuudet ja betonin karbonatisoitumissyvyydet (min-max).

18 (21) 2.6 Kloridianalyysi Uimahyppytornin betonirakenteiden kokonaiskloridipitoisuudet määritettiin kuudella näytteellä. Kloridianalyysin tulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Poikkeavat tulokset ovat taulukossa lihavoituna. Näyte Rakenne ja näytteenottokohta Kloridipitoisuus KH2.1 Hyppytaso, 4. krs, kantavan laatan alapinta, 0-30 mm 0,02 paino- % KH2.2 Hyppytaso, 4. krs, kantavan laatan alapinta, mm 0,02 paino- % KH3.1 Hyppytaso, 1. krs, kantavan laatan alapinta, 0-30 mm 0,03 paino- % KH3.2 Hyppytaso, 1. krs, kantavan laatan alapinta, mm 0,06 paino- % KH4.1 Mastopilari, 3. krs, ulkopinta 0-30 mm 0,03 paino- % KH4.2 Mastopilari, 3. krs, ulkopinta mm 0,02 paino- % Taulukko 13. Betonirakenteiden kloridianalyysin tulokset. Mastopilarin ulkopinnan ja 1. kerroksen hyppytason kantavan laatan kloridipitoisuudet ylittävät haitallisen kloridipitoisuuden raja-arvon (0,03 0,07 paino- %). 2.7 Asbestianalyysi Uimahyppytornin betonirakenteiden maalipinnoitteiden asbestipitoisuudet selvitettiin kahdella näytteellä. Asbestianalyysin tulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Näyte Tutkitut materiaalit Tulos KH5.1 KH5.2 Hyppytason kantavan laatan alapinnan maalipinnoite (lieriönäytteestä KH1.2) Mastopilarin maalipinnoite (lieriönäytteestä KH1.3) Ei sisällä asbestia Ei sisällä asbestia Taulukko 14. Betonirakenteiden maalipinnoitteiden asbestianalyysin tulokset. Hyppytornin betonirakenteissa käytetyt maalipinnoitteet eivät ole asbestipitoisia.

19 (21) 3 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Hyppytasojen laatat Hyppytasojen laattojen pintavalujen betonipinnat ovat likaantuneet ja niitä on sotkettu tussilla ja spraymaalilla. Kantavien laattojen maalipinnoitteet ovat paikoin hilseilleet ja likaantuneet. Maalipintojen yleiskunto vaihtelee tyydyttävästä ja heikkoon. Laatoissa käytetyt pinnoitteet eivät sisällä asbestia. Pintavalut ovat monin paikoin halkeilleet, mutta ne ovat toistaiseksi pääasiassa kiinni kantavassa laatassa. Pohjakerroksen pintavalu on puolestaan irronnut laaja-alaisesti alustasta. Pintavaluissa on jonkin verran lohkeamia, joista pääosa sijoittuu laattojen reuna-alueille. Kantavien laattojen betoni on tasalaatuista, mutta hieman puutteellisesti tiivistynyttä. Betonissa on vähän suojahuokosiksi luokiteltavia ilmahuokosia eikä niillä ole pakkasenkestävää vaikutusta. Alimman hyppytason laatasta poratussa lieriönäytteessä esiintyy rapautumaa alapinnassa, mutta se ulottuu vain 11 mm syvyyteen. Ylimmän hyppytason lieriönäytteessä ei ollut havaittavissa betonin kuntoa merkittävästi heikentäviä vaurioita. Betonin karbonatisoituminen on vähitellen saavuttamassa laattojen alapinnan pääasiallisen terässyvyyden, sillä noin viidesosa alapinnan teräksistä on laskennallisesti korroosiolle alttiilla vyöhykkeellä. Laattojen yläpinnassa vain yksittäiset teräkset ovat laskennallisesti korroosiovyöhykkeellä. Kantavien laattojen betonin kloridipitoisuudet ovat osin poikkeavia, mikä lisää teräskorroosion riskiä kosteissa olosuhteissa. Laattojen ala- ja yläpinnoissa on paikoitellen teräskorroosiovaurioita, mutta niiden määrää voidaan pitää vähäisenä. Laattojen reunoilla on tapahtunut halkeilua ja lohkeilua kaiteiden teräskiinnikkeiden kohdalla, vaikka kiinnikkeissä ei ole havaittavissa kuin vähäistä korroosiota. Mastopilari ja palkit Mastopilarin ja palkkien maalipinnoitteet ovat paikoin hilseilleet, minkä lisäksi maalipintoja on sotkettu tussilla ja spray-maalilla. Maalipintojen yleiskunto vaihtelee suuresti hyvästä ja heikkoon. Pilarin ja palkkien maalipinnoitteet eivät ole asbestipitoisia. Mastopilarin betoni on tasalaatuista ja hyvin tiivistynyttä. Betoni ei vaikuta ilmahuokosten perusteella pakkasenkestävältä. Mastopilarin toisessa lieriönäytteessä esiintyi vähäistä pintarapautumaa, muilta osin näytteet olivat hyväkuntoisia. Ulkopinnan teräksistä ainoastaan pieni osa on laskennallisesti korroosiovyöhykkeellä. Betonin kloridipitoisuudet ovat kuitenkin osin poikkeavia, mikä lisää teräskorroosion riskiä. Pilarissa havaittiin vain yksittäinen teräskorroosion aiheuttama vaurio. Osa pilarissa havaituista hiushalkeamista voi kuitenkin viitata teräskorroosioon. Palkeista ei porattu lieriönäytteitä, koska palkeissa ei ollut havaittavissa halkeamia, lohkeamia tai teräskorroosiovaurioita. Ulkopinnan terästen peitepaksuudet ovat keskimäärin mm, joten karbonatisoituminen ei todennäköisesti ole edennyt pääasialliselle terässyvyydelle. Palkeissa ei myöskään esiinny rapautumaa pistokoeluontoisen vasaroinnin perusteella. Perustukset Hyppytornin perustusten hirsiarkussa ei ollut havaittavissa pintalahon lisäksi muita vaurioita. Perustusten betonirakenteen ulkopinnassa on tapahtunut meriveden aiheuttamaa rapautumista ja kulumista vedenpinnan vaihtelualueella. Lisäksi perustuksissa on paikoin näkyvillä raudoituksia, jotka ovat osittain tai kokonaan irti betonista ja voimakkaasti korroosiovaurioituneet. Vauriot rajoittuvat sukellustarkastuksen havaintojen perusteella enimmillään 150 mm syvyyteen ulkopinnasta, joten vaurioilla ei todennäköisesti ole vaikutusta perustusten kantavuuteen. Muut rakenteet Hyppytasojen kaiteiden ja portaiden teräsputkissa sekä pohjakerroksen teräspilarissa on paikoin pinnoite- ja pintakorroosiovauriota. Porraslankkujen pinnat ovat hieman kuluneet ja paikoin likaantuneet. Lankkujen kannatinteräksissä on paikoin merkittäviä korroosiovaurioita. Yksi porraslankku on irronnut kannatinteräksen puhkiruostumisen seurauksena. Turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat tekijät Portaiden kannatinterästen ruostevauriot sekä puuttuva porraslankku 2. ja 3. hyppytason välisissä portaissa. Hyppytasojen laatoista mahdollisesti irtoavat kappaleet betonivaurioiden edetessä. Perustusten koillis- ja luoteissivulla veden alla esillä olevat teräkset voivat vahingoittaa uimareita.

20 (21) 4 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 4.1 Korjaussuositus Hyppytasojen laattojen ja pohjakerroksen pintavalut uusitaan ja tasopinnat pinnoitetaan vesitiiviillä pinnoitteella, jotta rakenteisiin kohdistuva kosteusrasitus pienenee ja vaurioiden eteneminen hidastuu. Kantavien laattojen nykyiset pinnoitteet ja rapautunut betoni poistetaan hiekkapuhaltamalla. Teräskorroosiovauriot korjataan laastipaikkausmenetelmällä ja laattojen reuna-alueille tehdään tarvittavat valukorjaukset. Lopuksi pinnat ylitasoitetaan ja pinnoitetaan. Mastopilariin ja palkkeihin tehdään pinnoitus- ja tarvittavilta osin paikkauskorjaus. Pilari- ja palkkipintojen nykyiset pinnoitteet ja rapautunut betoni poistetaan hiekkapuhaltamalla, jonka jälkeen pinnat ylitasoitetaan ja pinnoitetaan. Mastopilarin yksittäiset teräskorroosiovauriot korjataan laastipaikkausmenetelmällä. Perustusten betonirakenteen kuluma- ja rapautumisvauriot korjataan mantteloimalla rakenne uudella betonivalulla. Sitä ennen irtonainen betoniaines poistetaan piikkaamalla ja tartuntapinnat suihkupuhdistetaan. Lievemmin korroosiovaurioituneet teräkset puhdistetaan koneellisesti teräsharjalla, jos niitä ei suihkupuhdisteta pintojen esikäsittelyn yhteydessä. Voimakkaimmin korroosiovaurioituneet teräkset uusitaan. Hyppytasojen kaiteet, pohjakerroksen teräspilari sekä portaiden runko ja käsijohteet huoltomaalataan. Portaiden voimakkaimmin ruostuneet kannatinteräkset uusitaan. Puuttuva porraslankku korvataan uudella. Porraslankkujen uusimista voidaan myös harkita. 4.2 Korjausajankohta Korjaukset tulee suorittaa 1 3 vuoden kuluessa. Mikäli korjaustöiden ajankohtaa siirretään myöhemmäksi, vauriot saattavat laajentua ja lisääntyä, mikä kasvattaa lopullisia korjauskustannuksia.

21 (21) 4.3 Kustannusarvio Korjaustoimenpide Yksikköhinta Määrä Kustannus HYPPYTASOJEN LAATAT Pintavalujen uusiminen ja vesitiiviin pinnoitteen asentaminen 200 /m 2 ~75 m Kantavien laattojen hiekkapuhallus, ylitasoitus ja maalaus 80 /m 2 ~85 m Kantavien laattojen laastipaikkauskorjaukset 120 /jm ~40 jm Reuna-alueiden valukorjaukset 100 /jm ~30 jm MASTOPILARI Hiekkapuhallus, ylitasoitus ja maalaus 80 /m 2 ~45 m Laastipaikkauskorjaukset 100 /jm ~10 jm PALKIT Hiekkapuhallus, ylitasoitus ja maalaus 80 /m 2 ~25 m PERUSTUKSET Raudoitteiden korroosiovaurioiden korjaukset 500 /jm ~8 jm Manttelointi 300 /m 2 ~30 m TERÄSRAKENTEET Kaiteiden huoltomaalaus 70 /jm ~50 jm Portaiden teräsosien huoltomaalaus 100 /jm ~8 jm 800 Porraslankkujen korroosiovaurioituneiden teräskannakkeiden uusiminen 500 Pohjakerroksen teräspilarin huoltomaalaus 50 /jm ~2 jm 100 MUUT KULUT Nostin- ja telinekulut Työmaan yleiskulut Korjaussuunnittelu, rakennuttaminen ja valvonta Yhteensä (alv. 0 %) Yhteensä (alv. 24 %) Taulukko 15. Suositeltavien korjaustoimenpiteiden arvioidut korjauskustannukset. Kustannusarviolaskennassa käytetyt määrät perustuvat osin mitattuihin ja osin arvioituihin määriin sekä silmämääräisiin havaintoihin vaurioiden laajuuksista. Korjauskustannusarvio on karkea ja kustannukset kohdistuvat rakenneosiin. Korjaushintoihin vaikuttaa mm. lopulliset suunnitteluratkaisut, yleinen markkinatilanne ja korjausajankohta, joten lopulliset kustannukset selviävät tarjouskilpailun jälkeen. Oulussa Petri Kallioniemi Tekninen asiantuntija, RI (amk)

22 1(5) Betoninäytteiden ohuthie- ja stereomikroskooppitutkimus nro BE1862/16 Inspecta KiraLab, Pietarsaaren kaupunki Tekninen palvelukeskus, kunnallistekninen osasto Frank Bäcksholm Viite: Kohde: Analyysipyyntö kuntotutkimuksen yhteydessä, Petri Kallioniemi, Inspecta Kittholman hyppytorni Pietarsaari Yleistiedot näytteistä: Tutkimuskohteen rakenteista toimitettiin yhteensä neljä (4 kpl) betonilieriönäytettä (Ø 50 mm). Näytteet jakaantuvat rakenneosittain seuraavasti: Hyppytaso 2 kpl Mastopilari 2 kpl Tutkimukset: Kaikki näytelieriöt sahattiin kahtia. Kahdelle näytteelle suoritettiin ohuthietutkimus ja kahdelle näytteelle stereomikroskooppitutkimus. Ohuthietutkimuksessa saadaan selville betonin mikrorakenteen ohella rakenteiden mahdolliset piilevät/alkavat vauriot. Havaittavien mikrorakojen/-halkeamien leveys on suuruusluokaltaan 1 µm. Pintahie- ja stereomikroskooppitutkimuksessa näytteistä esitetään karkea rakennekuvaus, kerrokset ja näkyvät vauriot. Havaittavien mikrorakojen/ -halkeamien leveys on suuruusluokaltaan 10 µm. Näytteiden yleispiirteiden tarkastelu suoritettiin Leica S4E stereomikroskoopilla, ohuthieet tutkittiin Olympus BX 51 polarisaatiomikroskoopilla. Ohuthieet tehtiin kohtisuoraan tutkittavan rakenneosan pintaa vasten. Hieen koko on 48 x 25 x 0,03 mm 3. Ohuthien tutkinnassa käytettiin apuna standardia ASTM C Karbonatisoitumissyvyys on määritetty ohuthieestä tai tuoreelta halkaisupinnalta fenoliftaleiiniindikaattoriliuoksella. Ohuthienäytteille ei ole suoritettu pakkasenkestävyyden määritystä ohjeen VTT TEST-R mukaisesti. Esitetty suojahuokosten vaikutus pakkasenkestävyyteen on suuntaa-antava arvio. Tulokset: Hyppytasot Näyte KH1.1 on porattu hyppytason läpi (4. krs). Näytteelle suoritettiin stereomikroskooppitutkimus. Näytteestä tehtiin seuraavat havainnot: Hyppytason paksuus on 145 mm, josta 3 mm on pintavalua/tasoitekerrosta ja 142 mm kantavaa laattaa. Valukerrokset ovat kiinni toisissaan. Laatan alapinnassa on valkoinen maalipinnoite (kaksi maalikerrosta, kokonaispaksuus 0,15 mm), jonka tartunta alustaan on tyydyttävä. Keskimääräinen karbonatisoitumissyvyys kantavan laatan alapinnassa on 6 mm (minimi 3 mm, maksimi 10 mm) ja yläpinnassa 0 mm (minimi 0 mm, maksimi 22 mm [mikrorakoa pitkin]). Näytteessä ei ole havaittavissa betonin kuntoa merkittävästi heikentäviä vaurioita: o Näytteessä on kohtisuoraan yläpintaa vasten oleva pystysuuntainen mikrorako, joka ulottuu 20 mm syvyydelle asti. Mikroraon leveys on enimmillään 10 µm. Mikroraolla ei toistaiseksi ole vaikutusta betonin kuntoon. Inspecta KiraLab Puh Y-tunnus: Myyntimiehenkuja 4 Fax OULU kiralab@inspecta.com

23 2(5) Betoninäytteiden ohuthie- ja stereomikroskooppitutkimus nro BE1862/16 Inspecta KiraLab, o Näyte on katkennut 58 mm etäisyydellä alapinnasta teräksen kohdalta. Katkeama on syntynyt näytteenoton yhteydessä. Kantavan laatan alapinnasta 58 mm etäisyydellä betonissa oleva sileä teräs (Ø 10,0 mm) on hyvässä kunnossa, korroosiota ei ole. Näyte KH1.2 on porattu hyppytason läpi (1. krs). Näytteelle suoritettiin ohuthietutkimus. Ohuthie on tehty 21 mm etäisyydellä kantavan laatan alapinnasta alkaen. Näytteestä tehtiin seuraavat havainnot: Hyppytason kokonaispaksuus näytteenottokohdassa on noin 139 mm. Rakenteessa on seuraavat kerrokset yläpinnasta alkaen: o Pintavalu/tasoitekerros, paksuus 7 mm o Kantava laatta, paksuus 132 mm o Valkoinen maalipinnoite, paksuus 0,15 mm Pintavalu on irti kantavasta laatasta. Kantava laatta Kantavan laatan paksuus on 132 mm. Laatan alapinnassa on valkoinen maalipinnoite (kaksi maalikerrosta, kokonaispaksuus 0,15 mm), jonka tartunta alustaan on heikko. Betoni on tasalaatuista. Runkoaines koostuu reunoiltaan hyvin pyöristyneistä kivenkappaleista (Ø 25 mm) sekä sora- ja hiekka-aineksista. Runkoaines on pääosin ehjää. Runkoaineen ja sideaineen väliset rajapinnat ovat pääsääntöisesti kiinni ja tartunnat ovat pääosin hyvät. Paikoin etenkin alaosassa rajapintoja on osittain auki. Sideaineen hydrataatioaste on normaali. Karbonatisoituminen on edennyt kantavan laatan alapinnassa keskimäärin 22 mm (minimi 19 mm, maksimi 26 mm) ja yläpinnassa keskimäärin 4 mm (minimi 2 mm, maksimi 6 mm). Näytteessä on havaittavissa betonin kuntoa heikentäviä vaurioita: o Kantavan laatan alapinta on rapautunut 11 mm syvyydelle asti. o Näytteessä on havaittavissa alapinnansuuntainen 6 mm pitkä mikrorako 27 mm o etäisyydellä alapinnasta, mikroraon leveys 20 µm. Näytteessä on myös pienempiä, heikkoja, osittain runkoaineskappaleiden rajapinnoilla kulkevia suuntautumattomia mikrorakoja, joiden leveys 10 µm. Nämä mikroraot sijaitsevat pääosin välillä 0-30 mm alapinnasta. Pakkasvaurioilta suojaavia, läpimitaltaan alle 0,8 mm kokoisia, suojahuokosiksi luokiteltavia ilmahuokosia on vähän, eikä näillä ole pakkasenkestävyyttä parantavaa vaikutusta. Betonia ei ole lisähuokostettu. Epämääräisen muotoisia ja pyöreäpiirteisiä läpimitaltaan yli 0,8 mm:n kokoisia tiivistyshuokosia (maksimi Ø 7,0 mm) on kohtalaisesti. Betoni on hieman puutteellisesti tiivistynyttä. Ilmahuokosissa ei ole havaittavissa merkittäviä kiteytymiä. Kantavan laatan alapinnasta 11 mm etäisyydellä karbonatisoituneessa betonissa oleva sileä teräs (Ø 10,0 mm) on toistaiseksi hyvässä kunnossa, korroosiota ei toistaiseksi ole. Kantavan laatan alapinnasta 27 mm etäisyydellä oleva sileä teräs (Ø 10,0 mm) on hyvässä kunnossa, korroosiota ei ole. Kantavan laatan yläpinnasta 37 mm etäisyydellä betonissa oleva sileä teräs (Ø 10,0 mm) on hieman ruostunut yläpinnan puolelta. Korroosio ei toistaiseksi ole aiheuttanut vaurioita betoniin. Mastopilarit Näyte KH1.3 on porattu mastopilarista (3. krs). Näytteelle suoritettiin ohuthietutkimus. Ohuthie on tehty näytteen ulkopinnasta alkaen. Näytteestä tehtiin seuraavat havainnot: Näytteen pituus on 162 mm. Näytettä ei ole porattu läpi rakenteesta. Näytteessä on yksi yhtenäinen valukerros. Ulkopinnassa on valkoinen maalipinnoite (kolme maalikerrosta, kokonaispaksuus 0,2 mm), jonka tartunta alustaan on heikko. Inspecta KiraLab Puh Y-tunnus: Myyntimiehenkuja 4 Fax OULU kiralab@inspecta.com

24 3(5) Betoninäytteiden ohuthie- ja stereomikroskooppitutkimus nro BE1862/16 Inspecta KiraLab, Betoni on tasalaatuista. Runkoaines koostuu reunoiltaan hyvin pyöristyneistä kivenkappaleista (Ø 40 mm) sekä sora- ja hiekka-aineksista. Runkoaines on pääosin ehjää. Runkoaineen ja sideaineen väliset rajapinnat ovat pääosin kiinni ja tartunnat ovat hyvät. Sideaineen hydrataatioaste on normaali Karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnassa keskimäärin 2 mm (minimi 1 mm, maksimi 4 mm). Näytteessä on havaittavissa betonin kuntoa heikentäviä vaurioita: o Näytteessä on havaittavissa rapautumista 2 mm syvyydelle ulkopinnasta. Pakkasvaurioilta suojaavia, läpimitaltaan alle 0,8 mm kokoisia, suojahuokosiksi luokiteltavia ilmahuokosia on vähän, näillä ei ole pakkasenkestävyyttä parantavaa vaikutusta. Betonia ei ole lisähuokostettu. Epämääräisen muotoisia ja pyöreäpiirteisiä läpimitaltaan yli 0,8 mm:n kokoisia tiivistyshuokosia (maksimi Ø 2,0 mm) on vähän. Betoni on hyvin tiivistynyttä. Ilmahuokosissa ei ole havaittavissa merkittäviä kiteytymiä. Ulkopinnasta 59 mm etäisyydellä betonissa oleva sileä teräs (Ø 8,0 mm) on hyvässä kunnossa, korroosiota ei ole havaittavissa. Näyte KH1.4 on porattu mastopilarista (pohjakerros). Näytteelle suoritettiin stereomikroskooppitutkimus. Näytteestä tehtiin seuraavat havainnot: Näytteen pituus on 189 mm. Näytettä ei ole porattu läpi rakenteesta. Näytteessä on yksi yhtenäinen valukerros. Ulkopinnassa on valkoinen maalipinnoite (kaksi maalikerrosta, kokonaispaksuus 0,15 mm), jonka tartunta alustaan on välttävä. Karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnassa keskimäärin 19 mm (minimi 17 mm, maksimi 21 mm). Näytteessä ei ole havaittavissa betonin kuntoa heikentäviä vaurioita. Näytteessä ei ole teräksiä. Kuva 1. Yleiskuva näytteistä. AP = alapinta, YP = yläpinta, UP = ulkopinta Inspecta KiraLab Puh Y-tunnus: Myyntimiehenkuja 4 Fax OULU kiralab@inspecta.com

25 4(5) Betoninäytteiden ohuthie- ja stereomikroskooppitutkimus nro BE1862/16 Inspecta KiraLab, Tulosten tarkastelu: Betoninäytteiden kuntoa on arvioitu asteikolla hyvä, lähes hyvä, tyydyttävä, välttävä ja heikko. Arvion perustana on käytetty ohuthie- ja stereomikroskooppitutkimuksista saatuja tuloksia. hyvä = betonissa ei ole havaittavissa vaurioita lähes hyvä = betonissa on havaittavissa lievähköjä/alkavia vaurioita tyydyttävä =betonissa on kohtalaisesti vaurioita välttävä = betonissa on voimakkaita vaurioita heikko = betoni on täysin vaurioitunut Hyppytasot Näyte nro Laatan kokonaispaksuus/ kantavan laatan paksuus (mm) Karbonatisoituminen minimimaksimi km. = keskimääräinen karbonatisoitumissyvyys (mm) kantava laatta Rapautuminen (mm) kantava laatta Teräskorroosiota (on/ei) Kunto kantava laatta yläpinta alapinta yläpinta alapinta KH / , km , km ei hyvä KH / , km , km alkavaa Alapinnasta 11 mm syvyydelle asti tyydyttävä, välillä mm lähes hyvä, muuten hyvä Hyppytasot koostuvat pintavalusta ja kantavasta laatasta. Hyppytasojen kokonaispaksuudet näytteenottokohdissa ovat mm, josta kantavien laattojen osuus mm. Näytteissä on alapinnassa valkoinen maalipinnoite, jonka tartunta vaihtelee heikosta tyydyttävään. Kantavien rakenteiden betoni on tasalaatuista. Runkoaines on pääosin ehjää ja hyvälaatuista. Runkoaineen ja sideaineen väliset rajapinnat ovat vaurioitumattomilla osilla pääosin kiinni ja tartunnat ovat pääsääntöisesti hyvät. Sideaine on hydratoitunut normaalisti. Keskimääräinen karbonatisoitumissyvyys kantavien laattojen alapinnoissa 6-22 mm ja yläpinnoissa 0-4 mm. Näytteisiin sattuneet teräkset ovat pääosin hyvässä kunnossa, korroosiota on havaittavissa ainoastaan näytteessä KH1.2 yläpinnan puolen teräksessä. Korroosio on alkavaa ja se ei toistaiseksi ole aiheuttanut vaurioita betoniin. Näytteet ovat pääosin hyvässä kunnossa. Näyte KH1.2 on rapautunut 11 mm syvyydelle asti alapinnasta. Näytteessä on myös havaittavissa mikrorakoilua etenkin välillä 0-30 mm alapinnasta. Näytteessä KH1.1 on havaittavissa kohtisuoraan yläpintaa vasten oleva pystysuuntainen mikrorako, joka ulottuu 20 mm syvyydelle asti. Mikroraon leveys on enimmillään 10 µm. Mikroraolla ei toistaiseksi ole vaikutusta betonin kuntoon. Ohuthietutkimuksen mukaan betonia ei ole lisähuokostettu. Pakkasvaurioilta suojaavia suojahuokosiksi luokiteltavia ilmahuokosia on vähän, eikä näillä ole merkittävää pakkasenkestävyyttä parantavaa vaikutusta. Ohuthietutkimuksen mukaan betoni on hieman puutteellisesti tiivistynyttä. Tiivistyshuokosiksi luokiteltavia ilmahuokosia on kohtalaisesti. Ohuthietutkimuksen mukaan ilmahuokosissa ei ole havaittavissa merkittäviä kiteytymiä. Inspecta KiraLab Puh Y-tunnus: Myyntimiehenkuja 4 Fax OULU kiralab@inspecta.com

26 5(5) Betoninäytteiden ohuthie- ja stereomikroskooppitutkimus nro BE1862/16 Inspecta KiraLab, Mastopilarit Näyte nro Näytteen pituus (mm) Karbonatisoituminen minimi-maksimi km. = keskimääräinen karbonatisoitumissyvyys (mm) Rapautuminen (mm) Teräskorroosiota (on/ei) Kunto ulkopinta sisäpinta ulkopinta sisäpinta KH , ei läpi 1-4, km ei ulkopinnasta 2 mm asti tyydyttävä, muuten hyvä KH , ei läpi 17-21, km ei teräksiä hyvä Mastopilarinäytteissä on yksi yhtenäinen valukerros. Näytteiden pituudet ovat mm. Näytteitä ei ole porattu läpi rakenteesta. Näytteiden betoni on tasalaatuista. Mastopilareiden ulkopinnassa on valkoinen maalipinnoite. Maalipinnoitteen tartunta on välttävä-heikko. Runkoaines on pääosin ehjää. Runkoaineen ja sideaineen väliset rajapinnat ovat pääosin kiinni ja tartunnat ovat hyvät. Sideaine on hydratoitunut normaalisti. Keskimääräinen karbonatisoitumissyvyys on ulkopinnassa 2-19 mm. Näytteisiin sattuneet teräkset ovat hyvässä kunnossa, korroosiota ei ole. Näytteet ovat pääosin hyvässä kunnossa. Näyte KH1.3 on rapautunut 2 mm syvyydelle asti ulkopinnasta. Ohuthietutkimuksen mukaan betonia ei ole lisähuokostettu. Pakkasvaurioilta suojaavia, läpimitaltaan alle 0,8 mm kokoisia, suojahuokosiksi luokiteltavia ilmahuokosia on näytteissä vähän, näillä ei ole merkittävää pakkasenkestävyyttä parantavaa vaikutusta. Ohuthietutkimuksen mukaan betoni on hyvin tiivistynyttä. Tiivistyshuokosiksi luokiteltavia ilmahuokosia on vähän. Ohuthietutkimuksen mukaan ilmahuokosissa ei ole havaittavissa merkittäviä kiteytymiä. Inspecta KiraLab Antti Soini geologi, FM Inspecta KiraLab Puh Y-tunnus: Myyntimiehenkuja 4 Fax OULU kiralab@inspecta.com

27 1 / 1 Kloridianalyysi KL1404/2016 Inspecta KiraLab, Pietarsaaren kaupunki Tekninen palvelukeskus, kunnallistekninen osasto Frank Bäcksholm Viite: Kohde: Analyysipyyntö kuntotutkimuksen yhteydessä, Petri Kallioniemi, Inspecta Kittholman hyppytorni Pietarsaari Analyysitulokset: Porausjauhenäytteistä ja porauslieriöistä jauhetuista näytteistä tehtiin kloridianalyysit. Näytteet liuotettiin standardin SFS-EN mukaisesti ja niiden kokonaiskloridipitoisuudet mitattiin potentiometrisesti kloridi-ioni sensitiivisellä elektrodilla. Tutkittujen näytteiden kloridipitoisuudet olivat seuraavat: Näyte: Näytteenottopaikka ja -syvyys CL - (p-%) KH2.1. Hyppytaso, 4. krs, alapinta 0 30 mm 0,02 KH2.2. Hyppytaso, 4. krs, alapinta mm (porauslieriöstä KH1.1.) 0,02 KH3.1. Hyppytaso, 1. krs, alapinta 0 30 mm 0,03 KH3.2. Hyppytaso, 1. krs, alapinta mm (porauslieriöstä KH1.2.) 0,06 KH4.1. Mastopilari, 3. krs, ulkopinta 0 30 mm 0,03 KH4.2. Mastopilari, 3. krs, ulkopinta mm (porauslieriöstä KH1.3.) 0,02 Tulkinta: Klorideista voi olla vaaraa rakenteiden säilyvyydelle, kun kloridipitoisuus on kriittisen raja-arvon (0,03 0,07 p-%) suuruinen tai ylittää sen. Kriittisen raja-arvon suuruiset, tai sen ylittävät tulokset on lihavoitu. Inspecta KiraLab Iivari Suoperä Laborantti Inspecta KiraLab Puh Y-tunnus: Myyntimiehenkuja 4 Fax OULU kiralab@inspecta.com

28 1 / 1 Asbestianalyysi ASB13061/2016 Inspecta KiraLab, Pietarsaaren kaupunki Tekninen palvelukeskus, kunnallistekninen osasto Frank Bäcksholm Viite: Kohde: Analyysipyyntö kuntotutkimuksen yhteydessä, Petri Kallioniemi, Inspecta Kittholman hyppytorni Pietarsaari Analyysitulokset: Analyysit on tehty joko valomikroskoopilla (merkintä VM) tai läpäisyelektronimikroskoopilla (merkintä EM). Elektronimikroskooppitutkimuksessa näytteestä löytynyt kuitumainen epäorgaaninen mineraali tai asbestikuitu on tunnistettu EDS-spektrin avulla. Näytenro: Tutkittava materiaali ja näytteenottopaikka Tulos Asbestilaatu 1. Hyppytason alapinnan maalipinnoite (porauslieriöstä KH1.2) 2. Mastopilarin ulkopinnan maalipinnoite (porauslieriöstä KH1.3) (EM) Ei sisällä asbestia. - (EM) Ei sisällä asbestia. - Inspecta KiraLab Antti Soini geologi, FM Inspecta KiraLab Puh Y-tunnus: Myyntimiehenkuja 4 Fax OULU kiralab@inspecta.com

29 Näytekohdat KH1.1 KH1.1 KH2.1 KH2.2 KH1.4 KH4.1 KH4.2 KH1.3 KH1.2 KH3.1 KH3.2 KH1.2 KH3.1 KH3.2 KH1.4 KH2.1 KH2.2 JULKISIVU KOILLISEEN JULKISIVU LOUNAASEEN lieriönäyte kloridinäyte

30 T H SUKELLUS OY Sukellustarkastusraportti Pietarsaaren uimahyppytorni Sukellustarkastusraportti

31 T H SUKELLUS OY Sukellustarkastusraportti Pietarsaaren uimahyppytornin sukellustarkastusraportti 1. Kohde Kittholman uimarannan uimahyppytorni, Vanha satama, Pietarsaari. 2. Tehtävä Uimahyppytornin vedenalaisten rakenteiden tarkistus ja vedenalainen dokumentointi. Tarkastukseen ei kuulunut uimahyppytornille kulkevan laiturin rakenteiden tarkastusta. 3. Ajankohta Tarkastus suoritettiin Olosuhteet Näkyvyys veden alla noin 1 metriä. Pietarsaari vedenkorkeus 3 cm klo (Ilmatieteen laitos, 5. Tilaaja Inspecta Oy 6. Työn suorittajat TH SUKELLUS OY. Sukeltajana toimi Tarmo Sillanpää ja avustajana Toni Hietaharju. 7. Kohteen kuvaus Uimarannalla on hirsiarkku perusteinen laituri jonka kansirakenne on teräsbetonirakenteinen. Uimahyppytorni sijaitsee laiturin meren puoleisessa päässä. Uimahyppytornin perustuksena on oma erillinen hirsiarkku jonka päällä on teräsbetonirakenne. Rakennekuvissa hirsiarkku on kivi täytteinen. Uimahyppytorni ja laituri on rakennettu 1950-luvulla. Uimahyppytorni sijaitsee Kittholman uimarannalla Pietarsaaren Vanhassa satamassa.

32 T H SUKELLUS OY Sukellustarkastusraportti Kuva 1 Rakennekuva 8. Yleistä tarkastuksesta Uimahyppytornin kaikki näkyvissä olevat vedenalaiset rakenteet tarkastettiin vedenalaiselta osalta sukellustyönä silmämääräisesti ja sitä täydennettiin mittauksin. Tarkastuksessa käytettiin apuna vedenalaista videokuvauskalustoa. Sukeltaja oli viestiyhteydessä avustajaan ja kertoi avustajalle havainnoistaan. Havaintokohdat videoitiin. 9. Havainnot Uimahyppytornin perustuksena on päällimmäisenä noin kaksi metriä korkea teräsbetoninen rakenne. Teräsbetoninen rakenne oli tarkastushetkellä pinnan päältä näkyvissä noin 1 metrin korkeudelta ja vesirajan alapuolella sitä näkyi noin 1 metrin vesisyvyyteen. Teräsbetonisen rakenteen alapuolella oli hirsiarkku jonka rakenteet alkoivat noin 1 metrin vesisyvyydestä. Hirsiarkkun rakenne jatkui alas pohjan tasoon asti (vesisyvyyteen 1,8-4,2 metriä).

33 T H SUKELLUS OY Sukellustarkastusraportti Teräsbetonisessa rakenteessa on rapautumaa ja kulumaa vedenvaihtelualueella. Suurinta rapautuma vesisyvyydessä 0-40 cm. Rapautumisen ja kuluman syvyys on mm ja raudoituksia on näkyvissä. Tarkemmat tiedot havaituista vaurioista on vauriokartoissa. Hirsiarkun puurakenteet alkoivat cm vesisyvyydessä. Hirsiarkussa ei havaittu irronneita hirsiä. Puurakenteissa on pintalahoa. Kuva 2 Seinämien ja vauriokarttojen numerointi Kuva 3 Vesisyvyys hirsiarkun ja pohjan yhtymäkohdassa

34 T H SUKELLUS OY Sukellustarkastusraportti Seinämä 1 (videot: Koilisen puoleinen seinämä 2016_0926_111328_005 ja Pinnalta koilisen puoleinen seinämä 2016_0926_112943_014) Kuva 4 Vauriokartta 1 Kuva 5 Ruosteisia raudoituksia ja rapaumaa

35 T H SUKELLUS OY Sukellustarkastusraportti Seinämä 2 (videot: Kaakon puoleinen seinämä 2016_0926_110749_002 ja Pinnalta kaakon puoleinen seinämä 2016_0926_113108_015) Kuva 6 Vauriokartta 2 Kuva 7 Rapaumaa ja kulumaa vesirajassa

36 T H SUKELLUS OY Sukellustarkastusraportti Seinämä 3 (videot: Lounaan puoleinen seinämä 2016_0926_112316_010 ja Pinnalta lounaan puoleinen seinämä 2016_0926_112717_012) Kuva 8 Vauriokartta 3 Kuva 9 Raudoitus näkyvissä

37 T H SUKELLUS OY Sukellustarkastusraportti Seinämä 4 (videot: Luoteen puoleinen seinämä 2016_0926_111815_007 ja Pinnalta luoteen puoleinen seinämä 2016_0926_112813_013) Kuva 10 Vauriokartta 4 Kuva 11 Raudoituksia näkyvissä