Hyvää tahtoa? sosiaalialan riippumaton ammattilehti irtonumero 7,50 e. Henkilökohtaisen avun keskus Kaakkois-Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvää tahtoa? sosiaalialan riippumaton ammattilehti www.sosiaalitieto.fi. 12 2010 irtonumero 7,50 e. Henkilökohtaisen avun keskus Kaakkois-Suomessa"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti irtonumero 7,50 e Luottamushenkilö Matti Ollila, Kurikka Jaakko Kiander Talouskasvun välttämättömyys Henkilökohtaisen avun keskus Kaakkois-Suomessa Työtä ihmiselle, ei diagnoosille Diplomi-insinööri sosiaali- ja terveysalalla Kokousosallistujien perustyypit Auvo Kilpeläinen Leikkikauppaa tilaajatuottajamallilla Äänestä VERKossa sosiaalialan vuoden Äänestä valopilkkua! vuoden valopilkkua! Hyvää tahtoa?

2 Huoltaja-säätiö Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Alpo Komminaho, puheenjohtaja Päivi Ahonen, varapuheenjohtaja Marja Heikkilä Heikki Hiilamo Harri Jokiranta toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaalitieto on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 98. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista yksi on kaksoisnumero. Toinen linja 14, Helsinki puhelinvaihde faksi sähköposti: vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) toimituspäällikkö Erja Saarinen puh. (09) toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Toimitusneuvosto Inkeri Aalto, Petri Kinnunen, Leena Kivimäki, Marjut Lindberg, Päivi Nurmi, Ari Suominen Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Heikki Pälviä Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/12 kk 60 euroa/kestotilaus 12 kk 30 euroa opiskelija- ja eläkeläistilaus 12 kk Irtonumerot 7,50 euroa kappale yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % myytävänä toimituksessa Mediakortti osoitteessa Kirjapaino π π 3 pääkirjoitus Vuoden valopilkkuja Ulla Salonen-Soulié 4 6 ajankohtaiset kuntauudistus huumetyö luottamushenkilö vastaa uutisia lyhyesti napsitut 7 laina ja palaute Leikkikauppaahan tämä on Auvo Kilpeläinen 8 11 KÄrkiteema KÄÄnnänkö katseeni pois? 12 joulunovelli Jouluksi kotiin Tuula Tanninen KÄRKITEEMA Romanikerjäläisten ahdinkoa ei voi Suomessa ratkaista vaan se vaatii muutosta koko Euroopassa. Mutta voiko romanikerjäläisiltä ummistaa silmänsä? Lea Suoninen-Erhiö Käännänkö katseeni pois? näkökulma kolumni lukijalta pinnan alta SISÄLLYSLUETTELO asiantuntija-artikkeli Perjantaina haastattelu, maanantaina töihin Henkka auttaa avustajan löytämisessä Margit Tepponen reportaasi Työtä ihmiselle, ei diagnoosille Minna Tarvainen juristin nurkkaus Aiemmin maksettujen tulojen huomioiminen toimeentulotuessa Tapio Räty oma ura kirjat Aikakauslehtien Liiton ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. ISSN-L ISSN sosiaalitieto 12 I10

3 Sosiaalitieto 15. joulukuuta 2010 kuva: Lea Suoninen-Erhiö Ulla Salonen-Soulié Sosiaalitiedon vastaava päätoimittaja P.S. Äänestä sosiaalialan vuoden 2010 valopilkkua lehden verkkosivuilla Vuoden valopilkkuja Kulunut vuosi on ollut täynnä huonoja uutisia ja pahoja enteitä. Paras-uudistus pirstoo sosiaalihuoltoa. Sosiaalinen näkökulma hämärtyy eikä sosiaalisten ongelmien ilkeyttä ja niiden vaatimien ratkaisujen monimutkaisuutta haluta nähdä. Tärkeintä on terveys ja hyvinvointi. Myönteinen hyvinvoinnin käsite hämärtää todelliset ongelmat, mutta sanankääntötempuilla todellisuus ei muuksi muutu. Taantuma kiristää kuntien taloutta ja pakottaa ne kipeisiin leikkauksiin. Valtiovarainministeriö tuntuu määräävän kuntien tahdin. Sosiaali- ja terveysministeriön suositukset tahtovat jäädä vain kauniiksi sanoiksi. Eurooppalaiset sivistysvaltiot Suomi muiden mukana häätävät maaperältään yhtä maanosamme köyhimmistä ja syrjityimmistä kansanryhmistä entisen Itä-Euroopan romaneja. Silmiemme edessä. Emmekö parempaan pysty. Mutta sisältyy vuoteen myös valopilkkuja; ihmisiä, tekoja ja tapahtumia, jotka luovat toivoa paremmasta. Sosiaalialan vuoden valopilkut tulevat sekä alan sisältä että ulkopuolelta. Nuorten aktivistien toiminta romanien hyväksi palauttaa uskoa aitoon heikoista välittämiseen. Alan veteraanit jaksavat taistella köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Taiteen vieminen osaksi asiakastyön arkea antaa voimaa ja tuo iloa muun muassa vanhuksille ja vangeille. Teatteri, tanssi ja kaunokirjallisuus kuvaavat kipeitä asioita koskettavammin kuin paperinmakuiset raportit. Toimittajat ovat valpastuneet sosiaalisten kysymysten käsittelyssä. Tänä vuonna on myös ilmestynyt ilahduttavan monta painavaa tutkijapuheenvuoroa niin sosiaaliturvan kuin koko hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Sosiaalihuoltolain uudistamistyö ansaitsee kiitoksen. On myös paljon arjen sankareita. Monissa ristipaineissa työskentelevät sosiaalijohtajat yrittävät parhaansa, alan työntekijät pitävät kiinni ammattietiikastaan tehokkuusvaatimusten puristuksessa ja luottamushenkilöt kantavat vastuuta kaikista kuntalaisista. Toivottavasti Sosiaalitieto on ravinnut ja ehkä ravistanutkin uskollisia lukijoitaan. Pidetään yhteyttä tehdään yhdessä ensi vuonna entistä parempi lehti. Rauhallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta kaikille lehden lukijoille! seuraavassa numerossa 1 11 Kärki Kunnallinen sosiaalipolitiikka & eduskuntavaalit Briitta Koskiaho: Henkilökohtaisten budjettien kehittäminen jatkuu Britanniassa Työvälineitä vanhuksen omaisen kanssa työskentelyyn Teemapäivät ja tapahtumat 2011 Onko TEillä ystäviä? Helsingissä on pohdittu painotetaanko vanhuspalveluiden kriteereissä liikaa terveydellisiä tekijöitä. Jäävätkö sosiaalisesti heikoimmassa asemassa olevat vanhukset palveluiden ulkopuolelle, Maarit Rautio kertoo. kuva: Minna Tarvainen Sosiaalitieto 1/11 postitetaan lukijoille 20. tammikuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille sosiaalitieto 12 I10 3

4 ajankohtaista KUNTAUUDISTUS Tanskan kuntauudistus toteutettiin kerralla vuoden 2007 alussa ja sen perusidea pidettiin yksinkertaisena: kunnilla on vastuu kansalaisten hyvinvoinnista. Uudistuksen tavoitteena oli vahvistaa kuntia kohtaamaan tulevaisuuden haasteet, joista suurin on väestön ikääntyminen. Uudistus ajoittui taloudellisesti hyviin aikoihin. Uudistus vähensi kuntien määrän 271:stä 98:aan. Nyt kunnissa on keskimäärin asukasta. Muutoksen vuoksi yli työntekijän työnantaja vaihtui. Välitason 13 maakunnalta siirrettiin sairaanhoidon tehtävät viidelle alueelle. Vahvat itsehallinnolliset kunnat tarjoavat kuntalaisille demokraattisen osallistumisen ja vaikuttamisen kanavan. Kun meidän kunnissamme usein voivotellaan lisääntyviä tehtäviä, se voitaisiin kääntäen nähdä vahvuutena. Tanskassa kuntauudistus vah- visti kuntia, koska ne saivat entistä suuremman vastuun muun muassa työllistymisestä, kuntoutuksesta ja ehkäisevästä työstä, ympäristöstä ja luonnonsuojelusta, maankäytöstä ja sosiaalipalveluista. Kuntien oman arvion mukaan uudistus on antanut niille paremmat edellytykset selvitä tehtävistään. Talouskriisi yllätti myös Tanskan ja valtio ohjaa kuntataloutta aiempaa tiukemmin. Kunnat eivät saa nostaa veroprosenttiaan ja menokuri on kova. Kunnilla on samanaikaisesti yhä suurempi vastuu julkisen sektorin taloudellisesta elvytyksestä. Siinä onnistumisen edellytyksiä parantaa kokonaisvaltainen ja laaja-alainen hyvinvointiajattelu. Silti edes suuri kuntakoko ei tunnu riittävän vaan suuret kunnat verkostoituvat keskenään. Kuntien kilpailukykyä korostetaan ja keskustelua käydään siitä, huononeeko palvelujen laatu tehokkuusvaatimusten paineissa. Tanskassa on kova vääntö kuntien itsehallinnon ja valtionohjauksen välillä, vaikka uudistuksen yhteydessä määriteltiin selvä vastuunjako valtion ja kuntien kesken. Kuntien pitää nyt asettaa tavoitetaso palvelujen laadulle esimerkiksi päivähoidossa ja vanhustenhuollossa. Kunnat pyrkivät osoittamaan kykynsä selvitä sekä laadukkaasti että taloudellisesti. Muutosta voidaan tarkastella myös markkinoistumisen ja yksilöitymisen näkökulmasta. Kansalainen keskiössä -ajattelu on toteuttanut yhden luukun -periaatteen. Yksilön valinnanvapauden korostaminen palveluissa merkitsee, että 2010-luvun tanskalainenkin kunta on yhä useammin julkisen palvelun järjestäjä kuin tuottaja. Ulla Salonen-Soulié HUUMETYÖ Nuorten huumeidenkäyttäjien elämäntaitoryhmät voivat antaa ratkaisevan sysäyksen vähentää päihteiden käyttöä ja jopa hakeutua päihdehoitoon. Omaiset Huumetyön Tukena ry:ssä kehitetty Elämäntaitoryhmätyömalli (ET -malli ) on ollut käytössä jo kymmenen vuotta. Ryhmiin on osallistunut yli 80 nuorta. ET-ryhmien tarkoituksena on vahvistaa nuorten sosiaalista toimintakykyä ja motivoida muutokseen. Malli perustuu psykososiaaliseen kuntoutukseen ja vertaisvaikuttamiseen, missä ryhmää käytetään muutostyön välineenä. Ensisijainen pyrkimys ei ole päihteidenkäytön lopettaminen. Kokemukset ryhmistä ovat olleet hyviä ja nyt ryhmätyömallin vaikutusta nuorten huumeiden käyttäjien elämään on myös tutkittu. VTT Sinikka Törmän ja VTT Kari Huotarin tutkimuksen alustavat tulokset osoittavat, että moni sellainenkin nuori, joka ei aiemmin ollut harkinnut päihteiden käytöstä luopumista, koki saaneensa toiminnasta ratkaisevan sysäyksen päihteiden käytön vähentämiseen ja jopa päihdehoitoon hakeutumiseen. Lopettamista harkinneet olivat puolestaan saaneet tukea ja apua päätöksen tekemiseen. Jenny ja Antti Wihurin rahaston tuella tehty tutkimus julkaistiin marraskuussa yhdistyksen 10-vuotisseminaarissa. KUNTAUUDISTUS Kansainvälisten tutkijoiden mielestä Suomen kuntasektorin ongelmat kumpuavat pienestä kuntakoosta, epädemokraattisesta tavasta järjestää kuntien yhteistyö ja kuntauudistusten heikosta toimeenpanosta. Tilanteen korjaamiseksi tutkijat ehdottavat, että kuntasektoria tulisi vahvistaa suurentamalla kuntakokoa pakkoliitoksilla tai lisäämällä kannustimia vapaaehtoisiin liitoksiin. Kuntauudistuksilla pitäisi olla selvemmät tavoitteet ja niiden ja hallintokokeilujen arviointia tulisi parantaa, jotta virheistä ja hyvistä käytännöistä voitaisiin oppia. Tutkijat eivät suosittele uuden hallinnontason perustamista kuntien ja valtion väliin. Etenkin Tanskassa ja Norjassa maakuntataso on osoittautunut byrokraattiseksi ja se on jäänyt äänestäjille etäiseksi. Se ei myöskään ole helpottanut julkisten menojen hallintaa tai palvelujen laadun ylläpitämistä. Tanskassa maakuntien verotusoikeus poistettiin 2007 ja samalla niiden tehtäviä siirrettiin kunnille ja valtiolle. Norjassa sairaalapalvelut siirrettiin maakunnilta valtiolle Molemmissa maissa käydään keskustelua maakuntatasosta luopumisesta. Suomen kuntien tehtäväkirjo on kansainvälisesti verrattuna poikkeuksellisen laaja. Kunnat järjestävät Suomessa terveydenhuolto- ja koulutuspalveluja, jotka on muissa maissa keskitetty valtiolle tai niitä hoitaa välitason hallinto. Suomessa kuntakoko on edelleen erittäin pieni kuntien tehtäviin nähden. Tiedot ovat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, VATTin julkaisusta Local public sector in transition: A Nordic perspective. Sen on toimittanut VATTin johtava ekonomisti Antti Moisio. > Julkaisut 4 sosiaalitieto 12 I10

5 Luottamushenkilö vastaa kuva: Lea Suoninen-Erhiö Palstalla haastatellaan lautakuntien jäseniä sekä luottamushenkilöitä uusissa sosiaalipalveluita tuottavissa organisaatioissa. Miten Paras-uudistus on vaikuttanut Kurikassa? Jurvan kunta liittyi Kurikkaan vuoden 2009 alusta ja näin kaupungin väkiluvuksi tuli noin asukasta. Geopoliittisista syistä vetäydyin valtuuston puheenjohtajuudesta: halusin tehdä tilaa jurvalaiselle edustajalle. Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan yhdessä perustama terveyden- ja vanhustenhuollon- sekä ympäristöterveydenhuollon palveluja tuottava liikelaitoskuntayhtymä aloitti myös toimintansa vuoden 2009 alusta. Siinä meillä on noin asukkaan väestöpohja. Palvelut on järjestetty yhteistoiminta-alueella tilaaja-tuottajamallilla. Miten kuntayhtymän hallinto on järjestetty? Kaikki kunnat panivat kuntayhtymään yhtymäosuutena miljoona euroa ja kaikki saivat johtokuntaan kolme edustajaa, mutta yhtymäkokouksessa kuntien edustajien määrä perustuu kunnan asukaslukuun. Johtokunnan jäsenistä kustakin kunnasta yksi on virkamiesjäsen ainakin tässä alkuvaiheessa. Ilmajoelta on kunnanjohtaja, Jalasjärveltä hallintojohtaja ja meiltä talousjohtaja. Muut ovat luottamushenkilöitä. Tilaajalautakunta toimii Jalasjärven kunnan organisaatiossa. Siinä jokaisella kunnalla on kaksi jäsentä. Yhteistoiminta-alue järjestää siis vanhusten- huollon palvelut, mutta ei muita sosiaalipalveluita? Näin on. Muiden muassa toimeentulotuki, lastensuojelu ja vammaispalvelut jäivät kuntiin. Henkilökohtaisesti olen ollut alusta alkaen sitä mieltä, että kaikki sosiaalihuollon palvelut päivähoitoa lukuun ottamatta olisi pitänyt siirtää yhteistoiminta-alueelle. Uskon, että ainakin Kurikassa ollaan Kurikkalainen yrittäjä Matti Ollila (kesk.) on toiminut jo neljännesvuosisadan kaupunginvaltuutettuna. Hän on ollut yhden kauden kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja pitkään valtuuston puheenjohtajana. Vuodesta 2009 hän on toiminut Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtokunnan puheenjohtajana. muutokseen jo valmiita ja siihenhän valtio tulee myös pakottamaan, ja se on ihan oikein. Kurikan sosiaalihuollossa on kymmenen ihmistä töissä ja samoin Ilmajoella. On järkevää suunnata resurssit yhteistoiminta-alueen yhteiseen käyttöön. Näin saadaan tehokkuutta toimintaan ja samalla työ jäntevöityy ja päästään eroon kirjavista käytännöistä. Esimerkiksi Kurikassa on yhä perusturvalautakunta, mutta eipä siellä ole paljon päätettävää. Minkälaisia kokemuksia yhteistoiminta-alueesta on? Yhteistyöhön on alettu pikku hiljaa tottua, vaikka aluksi se oli nihkeää. Nyt on jo päästy siirtämään eri kuntien hyviä käytäntöjä koko alueelle. Ilmajoella oli hyviä kokemuksia terveyskeskuslääkärin ja terveydenhoitajan työparityöskentelystä ja malli on jo siirtynyt Kurikkaan. Lisäksi olemme saaneet aikaiseksi aika merkittäviä säästöjä, mikä on harvinaista koko Suomessa. Meillä on ollut hyvä henkilöstökuri : sijaisia ei ole lähdetty hakemaan kovin helposti. Nyt kun on monta terveyskeskusta, henkilöstöä voidaan sijoittaa eri tavalla. Olemme myös porrastaneet vanhustenhoitoa ja keskittäneet resursseja kuntoutukseen. Näin olemme onnistuneet vähentämään potilaspaikkoja. Tämä on tuonut sekä säästöjä että aiempaa parempaa elämänlaatua asukkaille. Lea Suoninen-Erhiö Uutisia lyhyesti Tanskassa valtio on kieltänyt kuntia majoittamasta ulkomaalaisia asunnottomia yömajoihin valtionapujen menettämisen uhalla. Kööpenhaminan sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Lars Aslan Rasmussen kertoo Politiken-lehden ( ) haastattelussa kaupungin ryhtyvän kapinaan valtiota vastaan: Avaamme talvella koulut ja muut julkiset laitokset asunnottomille ulkomaalaisille yöpymispaikoiksi. Meidän täytyy rikkoa lakia, sillä muuten ihmisiä kuolee kaduille. Saa nähdä, miten valtio tästä rankaisee. Vuoden raittiusteko -tunnustus on annettu erikoissuunnittelija Markku Soikkelille Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta hänen panoksestaan alkoholimainonnan rajoituksia selvittäneessä työryhmässä. Soikkeli oli sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän pysyvä asiantuntija, joka kokosi ryhmälle kattavan tieteellisen tiedon, jonka mukaan alkoholimainonnalle altistuminen aikaistaa ja lisää alaikäisten alkoholinkäyttöä. Tutkimusnäytön perusteella alkoholimainontaa olisi pitänyt rajata niin, että nuoret altistuisivat sille nykyistä vähemmän. Työryhmän ehdotukset kuitenkin sivuuttavat tutkimusnäytön. Ministeri Risikko on puhunut mainonnan rajoittamisesta, mutta toimenpiteet asiassa puuttuvat. Suomen Kansallisteatteri on avannut Kiertuenäyttämön, joka vie taidetta yleisöille, joiden on vaikeaa tai mahdotonta päästä teatteriin. Taide ja kulttuuri kuuluvat kaikkien elämään, teatterissa nähdään. Taiteella voidaan lisätä terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua. Kiertuenäyttämö vie esityksiä hoitolaitoksiin, asumisyksiköihin, vankiloihin, vastaanottokeskuksiin ja omaishoitajien tavoitettaviksi. Tärkeä kohderyhmä ovat myös lapset ja nuoret. Pojat pyytävät neuvoja ihmissuhteisiin ja väkivaltatilanteisiin Väestöliiton Poikien Puhelimesta. Sen kolmannen toimintavuoden aikana puhelimeen vastattiin yli kertaa. Pojat kysyvät seksistä ja seurustelusta ja ovat huolissaan perheenjäsenistään ja kavereistaan. He kertovat usein väkivallan uhasta. Palvelussa kokeiltiin naisvastaajia sen selvittämiseksi, onko vastaajan sukupuolella merkitystä. Poikien oli vaikeampaa puhua naisille muiden muassa seurustelusta, seksuaalisesta suuntautumisesta ja laittomuuksista. Naisten kanssa turvallisiksi keskustelunaiheiksi koettiin murrosikä, kehon muutokset ja päihteet. sosiaalitieto 12 I10 5

6 ajankohtaista Napsitut Reijo Ruokanen, Talouselämä 40/2010 Syrjäytymiseen ja työttömyyteen puuttuminen on parasta brändityötä. Siihen kannattaa panostaa. Anita Kelles-Viitanen, Helsingin Sanomat Hallinto on muutettu uudistamatta kansalaisten roolia. Vanha hallintomalli korvattiin yksityistämistä tukevalla julkishallinnolla. Kun vanha hallinto alisti kansalaiset virkamiesten nöyriksi alamaisiksi, nykyään käytössä oleva julkishallinnon malli alistaa heidät tuottavuuden palvelijoiksi. Carl-Gustav Lindén, Hufvudstadsbladet Först stänger staden av strömmen till husvagnarna och bilarna i Fiskehamnen och pekar på brandrisken som orsak. Sen säger stadsdirektören Jussi Pajunen med hänvisning till köldknäppen att det blir för kallt för dem att stanna kvar. Staden vill inte riskera att få köldoffer på sitt samvete. Så ger han dem en slant och en båtbiljett för att försvinna ur landet. I kategorin enkla men kortsiktiga politiska lösningar ställer sig Pajunen nu i samma bås som sin franske partibroder Nicolas Sarkozy och Italiens Silvio Berlusconi. Marko Hamilo, Vihreä Lanka Kansa hakee nyt tietonsa ja luulonsa netistä. Viranomaiset ovat tiedotteineen auttamatta myöhässä ja tiedemaailma häviää kaikki viestintäsodat. Aarne Kiviniemi, Sininen aalto 4/2010 Puoluepolitiikka ohjaa osittain liikaa järjestölähtöisen sosiaalipolitiikan itsenäisyyttä. Kun puoluepoliittisesti sitoutuneen järjestön oma puolue on hallituksessa, sen politiikkaa kiitellään, vaikka syrjäytymiskierteet ja terveyserot kasvaisivat. Kun järjestön oma puolue on oppositiossa, järjestön vaikuttamistoiminta on selkeästi kärjekkäämpää puoluepoliittista oppositiopolitiikkaa. Järjestön tulee voida haastaa tiukasti mikä tahansa puolue silloin, kun niiden perustehtävä sitä vaatii. Mikael Forss, Sosiaalivakuutus 4/2010 Miksi köyhyyttä on syytä tutkia, ja miksi siitä pitää puhua julkisesti myös Kelan tutkijoiden ja asiantuntijoiden äänellä? Yksinkertaisesti sen vuoksi, että perusturvaetuudet ovat Kelan ehkä kaikkein tärkein tuoteperhe. Näiden tuotteiden tavoitteena on nimenomaan oltava puutteen ja huono-osaisuuden poistaminen suomalaisesta yhteiskunnasta. Tuotteet ovat valitettavasti epäonnistuneet pahasti tehtävässään, sillä maamme suhteellinen köyhyys on menneen puolentoista vuosikymmenen aikana kasvanut armottomasti. Suomessa on kaupunki, jossa ihminen kohdataan aidosti Hei sosiaalityöntekijä! Ryhdymme vähentämään paperinmakuisuutta ja lisäämään kohtaamisia. Tarvitsemme rohkeuttasi ja ennakkoluulottomuuttasi tekemään sosiaalityöstä näkyvää. Tarjolla on jatkuvasti vakituisia ja määräaikaisia työpaikkoja, tervetuloa Espooseen! Hae paikkasi yli osaajan joukkoon. Katso lisätiedot osoitteesta Espoossa työskentelystä on etua! Apua asunnon hankintaan Tukea myös omalla ajalla tapahtuvaan koulutukseen Työsuhdematkalippu joukkoliikenteeseen Maksuttomat uimahallikäynnit ja harrastusryhmiä Työterveyspalvelut ja liikuntaryhmät Kunnallisen alan pitkät vuosilomat Yksilöllisiä työaikajärjestelyjä Espoon kaupunki on savuton työpaikka. 6 sosiaalitieto 12 I10

7 laina ja palaute Tästä puhutaan Monessa kunnassa sosiaali- ja terveyspalvelut on organisoitu tilaaja-tuottajamalliin: yksi organisaatio tilaa palvelut, toinen tuottaa. Markkinamallilla on pyritty tehostamaan toimintaa. Elinkeinoelämän keskusliiton tuore toimitusjohtaja, Turun entinen kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen kutsuu uusimmassa Polemiikkilehdessä mallia kauppaleikiksi. LAINA Polemiikki 4/2010, Eeva-Liisa Hynynen: EK:n Mikko Pukkinen vaatii kuntien palvelukustannukset läpinäkyviksi Tilaaja-tuottajamalleihin Pukkinen ei usko. Sehän on vähän kuin leikkisimme kauppaa. Sinä myyt minulle tyhjiä paketteja ja minä ostan ne sinulta kivillä, hän naurahtaa. kuva: Erja Saarinen palaute Leikkikauppaahan tämä on Tilaaja-tuottajamalleja on alettu ottaa kunnissa käyttöön 2000-luvun alusta lähtien. Siinä vaiheessa Englannissa, Ruotsissa ja monissa muissa maissa niistä alettiin jo luopua, koska ne oli todettu tehottomiksi. Suomessa julkisen palvelutuotannon tuottavuus on heikentynyt koko ja 2000-luvun ja on ymmärrettävää, että haetaan tehokkaampia tapoja järjestää palveluja. Tilaaja-tuottajamalli ei kuitenkaan täytä tehokkuusvaadetta. Mallia arvostellaan muun muassa siksi, että sitä toteutetaan vain näennäisesti ja kahden päällekkäisen organisaation ylläpito aiheuttaa kustannuksia. Tilaaja-tuottajamallissa vastuu pirstaloituu eikä se ole kenenkään käsissä. Malliin sisältyy sopimusohjaus eli se, että tilaaja ja tuottaja tekevät sopimuksen palvelujen määrästä, laadusta ja hinnasta. Tämä ei korvaa organisaation läpi kulkevaa ymmärrystä eikä kokonaisnäkemystä palvelun suunnittelusta ja kehittämisestä. Kokemus on osoittanut, että kuntien oma palvelutuotanto taipuu huonosti, jos ollenkaan, reformeihin. Ainakaan tilaaja-tuottajamallin sovellukset eivät notkeutta ja ketteryyttä osoita. Oma palvelutuotanto voisi muuttua ja tuottavuus parantua, jos kunnan oma tuotanto asetettaisiin näennäismarkkinoiden sijaan aitoon kilpailutilanteeseen muun ulkopuolisen palvelutuotannon kanssa. Kun aitoa kilpailua ei nyt ole ja kunnallispoliittisesti sitä on miltei mahdoton toteuttaakaan, voin viiden vuoden kokemuksella sanoa, että kauppaleikkiähän tämä on. Mutta aika kallista sellaista. Auvo Kilpeläinen Rovaniemen kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Kuntien oma palvelutuotanto taipuu huonosti, jos ollenkaan, reformeihin. gallup Annatko lantin kerjäläiselle? Lea Suoninen-Erhiö kuva: Lea Suoninen-Erhiö kuva: Erja Saarinen kuva: Erja Saarinen Ida Nikula sosiaalityön opiskelija, Svenska social- och kommunalhögskolan, Helsinki, kotoisin Pietarsaaresta En ole ajatellut asiaa mitenkään erityisesti. Romanikerjäläisille ei mielestäni kuitenkaan pitäisi antaa rahaa, sillä eihän sitä voi tietää, mihin rahat lopulta päätyvät. Onko tämä sitten moraalisesti oikein vai ei, on jo kokonaan toinen kysymys. Rahan antamisen sijasta on tärkeämpää, että heille tiedotetaan niistä palveluista ja etuuksista, joihin heillä on täällä oikeus. Aulikki Kananoja YTM, Helsinki En anna lanttia kerjäläiselle. Sen sijaan annan usein lantin katusoittajille. Heidän joukossaan on ymmärtääkseni myös kerjäläisiä. Kerjäläiset ansaitsevat kuitenkin inhimillisen ja ihmisarvoisen kohtelun ja kaiken tuen omaan kotimaahansa palaamiseksi. Kerjäläiskysymys ei ratkea yksittäisillä lanteilla. Tarvitaan Euroopan yhteinen ohjelma, jotta asiat kotimaissa kohenevat. Petteri Niemi filosofi, Jyväskylä En antaisi. Voisin kyllä antaa rahaa luotettavalle järjestölle, joka tekee työtä romanien hyväksi. On vaikea kysymys, onko jokaisella meistä yksilöllinen eettinen velvollisuus antaa rahaa. Sanoisin, että jokaisella meistä on velvollisuus auttaa välittömässä vaarassa olevaa ihmistä, jos siihen kykenee. Meillä on myös jonkinlainen yleisempi heikompi velvollisuus vaikuttaa normaalein demokraattisin keinoin siihen, että yhteiskuntamme kehittää välineitä romanien auttamiseksi. Toisaalta meillä on tällaisia heikkoja velvollisuuksia runsaasti muitakin. Jokaisen pitäisi tehdä edes jotakin jonkun niistä eteen. En siis antaisi rahaa, mutta en toisaalta ole kovin varma motiiveistani. Järkiperusteita tuntuu kyllä löytyvän, mutta onko kyse sittenkin pohjimmiltaan siitä, että en vain kykene kohtaamaan hädänalaista avuntarvitsijaa?

8 kärki Lea Suoninen-Erhiö Pitkään ajattelin, että romanikerjäläiset eivät ole minun asiani. Enää en ole niin varma. Käännänkö katseeni pois? Epävarmana kesäautoilijana tankkaan kylmäasemalla, kun toiselle puolelle bensamittaria pyyhältää vanha Opel liekö edes katsastettu, ehdin ajatella. Auto on täynnä ulkomaalaisia, kenties Bulgariasta tai Romaniasta. piirokset: Reetta Saturo Autosta tulee ulos kaksi naista, jotka ovat hetkessä luonani kauppaamassa koruja. Yritän ystävällisesti torjua tarjoukset, mutta se ei auta. Myyntityö käy yhä aggressiivisemmaksi ja pian autosta astuu ulos myös pari miestä. Olen yksin kaupustelijoiden piirittämänä. Korotan ääntäni, lopulta karjun minkä pystyn ja se tepsii. Kaupustelijat palaavat autoonsa ja ajavat pois. Tärisin ja pulssini oli koholla vielä pitkään tapahtuman jälkeen. Siitä on joitakin vuosia. Samoihin aikoihin muualta tulleet romanikaupustelijat alkoivat puhuttaa laajemminkin. Ja kun kaduille ilmestyi myös romanikerjäläisiä, uuteen ilmiöön ei osattu oikein suhtautua. Harva katsoi muukalaisia hyvällä. Ensimmäinen kohtaamiseni ulkomaalaisten kaupustelijoiden kanssa vaikutti käsityksiini. Kerjäläiset eivät saaneet myötätuntoani. Niputin heidät päässäni kaikki samaksi, pelottavaksi joukoksi. Oli helppo yhtyä Helsingin sosiaaliviraston asiantuntijoiden näkemyksiin. Romanikysymys on ratkaistava EU-tasolla ja parannusta pitää saada lähtömaiden oloihin. Miten helpottavaa. Vastuu on muualla. Mielessäni kävi myös, että jos nyt joku heistä todella akuuttia apua tarvitsee, kyllä sosiaaliviranomaiset auttavat. Eihän täällä ketään heitteille jätetä. Siksihän me hyvinvointivaltiota ylläpidämme. Ei tarvitse kerjätä, ei olla muiden armeliaisuuden varassa. Olemme ulkoistaneet vastuun kanssaihmisistä julkiselle vallalle. Voin pestä käteni tästä asiasta hyvällä omallatunnolla. Helsingin kaupunginhallitus linjasi, että lapset eivät saa kerjätä. Kerjäläislapset ovat lastensuojeluasia. Huostaanoton pelko oli tehokas ukaasi: lapset hävisivät kaduilta. 8 sosiaalitieto 12 I10

9 Pakkasta on toistakymmentä astetta. Naisia ja miehiä istuu yhä Helsingin keskustan kaduilla kerjäämässä. Sataa lunta. Käännän katseeni toisaalle. Pakotetaanko heidät siihen? Ovatko he ihmiskaupan uhreja? Niinhän jotkut väittävät. Ja miksi ihmeessä he eivät hae toimeentulotukea? Yritän ymmärtää heidän käyttäytymistään. Niin toimeentulotuki, tämä viimesijainen apu, miksi se ei kelpaa? Pelkäävätkö he viranomaisia niin paljon? Tai kyllähän he tietysti tietävät, etteivät saa tukea. Toisesta EU-maasta tullut voi olla täällä vapaasti kolme kuukautta, mutta tuona aikana ei ole oikeutta sosiaaliavustuksiin. Jos hakee toimeentulotukea, hakija rinnastetaan turistiin. Tuolloin ohjataan helposti oman maan lähetystöön paluumatkaa varten. Ja jos hakee toistuvasti toimeentulotukea, edessä voi olla maasta käännytys. Kovimpien pakkasten aikaan viime talvena sosiaalivirasto järjesti osalle porukasta lähinnä lapsiperheille muutamaksi viikoksi hätämajoituksen, mutta silloinkaan kukaan ei hakenut toimeentulotukea. Paluu kotimaahan tuntuu olevan huonompi vaihtoehto kuin kadulla kerjääminen. Mitä tästä pitäisi ajatella? Olen nähnyt dokumentteja ja lukenut juttuja heidän oloistaan Romaniassa, Bulgariassa ja Unkarissa. Ränsistyneitä ja saastaisia asuinalueita. Syrjintää. Näköpiirissä ei toivoa paremmasta. Valtajulkisuudessa ei juuri näy romanien puolestapuhujia. Kriittiset äänet voimistuvat. Puhutaan ryöstöistä, varkauksista ja kerjäämisen kieltämisestä. Lakialoitteen kerjäämisen kieltämisestä allekirjoittaa 51 kansanedustajaa, ja sisäministeri panee työryhmän asiaa selvittämään. Silloisella pääministerillä Matti Vanhasella on tosin esittää asiaan helppo ratkaisu: jos kukaan ei anna rahaa kerjäläisille, he poistuvat maasta. Tämä tuntuu jo irvokkaalta ajattelenko itsekin noin? Poissa silmistä, poissa mielestä niin helppoa. Yleisönosastolla joku jopa ehdottaa, että rahan antaminen kerjäläisille pitäisi kriminalisoida. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International aloittaa Romaneja kohdellaan kuin roskaa -kampanjan, jolla se kiinnittää huomiota romaneihin kohdistuviin ihmisoikeusloukkauksiin Euroopassa. Onneksi on kansalaisjärjestöjä, käväisee mielessäni. Keväällä silmiini osuu entisen pääministerin Paavo Lipposen puheenvuoro Romanit ja holokausti -seminaarissa. Saksassa romaneja ei katsottu oikeiksi natsien kansanmurhan uhreiksi, heillä ei ollut kotimaata johon mennä, ei minkäänlaista vastaanottotukea. Romanien oikeutta saada korvausta kohtalostaan ei ole selkeästi tunnustettu. Lipponen ehdottaa, että Euroopan romanivähemmistön vaino ja tuho otetaan mukaan holokaustin kertomukseen. Hän vaatii, että myös suomalaisten koulujen oppimateriaaleissa kerrotaan romanien kansanmurhasta. Sanotaan, että historian tuntemus auttaa ymmärtämään nykyisyyttä ja parhaassa tapauksessa välttämään menneisyyden virheiden toistumista. Se lienee Lipposenkin viesti. Hän esittää myös harkittavaksi EU-tukien epäämistä niiltä jäsenmailta, jotka polkevat romanien oikeuksia. Kesällä luen Armas Lindin kirjoittaman omaelämäkerrallisen kirjan Caleb romanipojan evakkotaipale. Hän kuvaa siinä lapsuuttaan luovutetun Karjalan alueella Sortavalassa ja elämäänsä lastenkotievakkona Suomessa. Kurjissa ja ankarissa oloissa elänyt Lind muistaa lapsuutensa kauniit maisemat ja myös kohtaamansa ihmiset. On niitä, jotka haluavat auttaa ja kohtelevat inhimillisesti, mutta on myös välinpitämättömiä ja julmia ihmisiä. Sukuni on samoilta seuduilta. Muistan kuulleeni, että ketään ei isovanhempieni ovelta käännytetty. Eikä käännytetty silloinkaan, kun jo elettiin uusilla asuinsijoilla. Muistan lapsuudestani, kuinka mustalaiset tulivat kesäisin. Pöytä katettiin koko porukalle, vaihdettiin kuulumisia ja lopuksi alkoi kaupan käynti. Olenko nyt itse näitä välinpitämättömiä? Vaikka maailma on muuttunut, onko yksilön vastuu kanssaihmisistä vähentynyt? Ja ketkä ovat kanssaihmisiä oman perheen jäsenet, oman kylän väki, oman maan kansalaiset? Voiko ihmisiä rajata tällä tavalla? Riittääkö se, että maksaa veroja ja antaa yhteiskunnan kantaa vastuun? Ja kun romanien ahdinkoa ei voi edes Suomessa ratkaista vaan se vaatii muutosta koko Euroopassa. Voinko yksilönä ummistaa silmäni romanikerjäläisiltä? Kerron mietteistäni ystävälleni, joka tekee työtä asunnottomien parissa. Hän sanoo pyöritelleensä samoja asioita mielessään ja päätyneensä siihen, että antaa rahaa kadulla kerjääville, koska ei voi heitä virallisesti auttaa. sosiaalitieto 12 I10 9

10 Iltauutisissa näytetään, miten puskutraktorit hajottavat romanileirejä Ranskassa. Maa on karkottamassa satoja Bulgariasta ja Romaniasta tulleita romaneja takaisin kotimaahansa. Ihmisoikeusjärjestöt älähtävät. Ne syyttävät maan johtoa yhden ihmisryhmän vainoamisesta. Myös YK:n rasismin vastainen komitea arvostelee maan toimia. Monet ranskalaiset ovat samaa mieltä: tuhannet mielenosoittajat vastustavat kaduilla karkotuksia. EU:n komissio kehottaa Ranskaa kunnioittamaan EU-maiden kansalaisten oikeuksia. Se uhkaa maata oikeustoimilla, mutta tämä ei johda puheita pidemmälle. Muutenkin EU tuntuu olevan romaniasioissa voimaton. Turun Sanomien ( ) verkkolehdessä EU:n talouskomissaari Olli Rehn kertoo Romanian ja Bulgarian käyttäneen vain pienen osan Euroopan sosiaalirahastolta saamistaan rahoista maidensa romanien hyväksi. Rehnin mukaan jäsenvaltioita ei voi pakottaa käyttämään rahoja vähemmistöjen hyväksi: valtiot ratkaisevat itse sen, mihin rahat käyttävät. Romanit ovat Euroopassa edelleen syrjitty ja rasismista kärsivä väestönosa. Heidän perusoikeutensa eivät toteudu heidän kotimaissaan eivätkä ne toteudu täälläkään. Romanien oma liikkeelläolo on ainut tapa painostaa sekä EU:ta että yksittäisiä jäsenmaita. Jokaisella ihmisellä on oikeus etsiä parempaa elämää ja pyrkiä parempiin elinoloihin. Nämä ihmiset ovat etsimässä työtä sen takia he ovat täällä. Monet meidänkin leirimme asukkaista ovat olleet töissä Italian ja Espanjan surkeasti palkatuilla tomaattiviljelmillä. Romanisiirtolaisten sosiaalinen asema on samankaltainen kuin laittomien, EU:n ulkopuolelta tulevien siirtolaisten. He kilpailevat Euroopassa samoista työpaikoista. Haluamme vaikuttaa siihen, että asioihin puututaan EU-tasolla. Siihen menee kuitenkin vuosikausia, ehkä vuosikymmeniä. Esimerkiksi Romaniassa romanien tilanne näyttää muuttuvan vain tukalammaksi. Romaneita on autettava myös tässä ja nyt. Tuominen korostaa, että verkoston ja Sosiaalikeskus Sataman Helsingin kaupungilta vuokranneen Vapaa Katto ry:n tarjoama apu on vaatimatonta. Sataman pihalle leiriytyneet kolmisenkymmentä romania maksavat asuntovaunuihinsa ja yöpymistiloina käyttämiinsä vanhoihin henkilöautoihin saamansa sähköt sosiaalikeskukselle. Sairastuneita autetaan lääkäriin ja ostetaan heille lääkkeitä. Perusasioita. Tavalliset ihmiset tukevat toimintaa sekä Suomen romanit että muut. He tuovat viikoittain tavaraa lasten leluista huonekaluihin. Tuomisen usko virallisiin järjestelmiin on mennyt. Sosiaaliviranomaiset tarjoavat korkeintaan paluulippua kotimaahan. Helsingin virkamiesjohto haluaa häätää romanileirin Sataman pihalta. Syksyllä kaupunki yritti päästä eroon koko Sosiaalikeskus Satamasta. Vuokrasopimuksen irtisanomisen torjui lopulta nuorisolautakunta yhden äänen enemmistöllä. Helsingin Kalasataman romanileiri nousee otsikoihin. Nuorten vaihtoehtoihmisten pyörittämä Sosiaalikeskus Satama on antanut romanien pystyttää leirinsä pihalleen. Miksi nämä aktivistit haluavat auttaa muualta tulleita romaneja? Eikö tällaisesta hyväntahtoisuudesta ole enemmän haittaa kuin hyötyä? Eikö se houkuttele tänne enemmän romaneja ja lykkää painetta korjata asioita heidän kotimaassaan? Sosiaalikeskus Satamassa romaneja auttavan Vapaa Liikkuvuus -verkoston aktivisti Katja Tuominen kertoo, että kysymys on poliittisesta työstä. Emme näe rooliamme auttajina. Tuemme romanisiirtolaisten omaa sosiaalista liikettä. Jos romanit eivät liikkuisi maasta toiseen, kukaan ei puhuisi heidän asemastaan eikä Suomessakaan tiedettäisi heidän tilanteestaan muissa jäsenmaissa. Lokakuussa kerjäämisen kieltämistä selvittänyt sisäministeriön työryhmä ehdottaa kerjäämisen ja laittoman leiriytymisen kieltämistä järjestyslakia muuttamalla sekä organisoidun kerjäämisen kriminalisointia. Työryhmän mukaan kerjäämiseen liittyy pakottamista ja se saattaa myös kytkeytyä organisoituun rikollisuuteen sekä ihmiskauppaan. Jos kerjääminen kiellettäisiin, ehkäistäisiin samalla hädänalaisten ihmisten aseman hyväksikäyttöä. Työryhmän ehdotus ei ole yksimielinen. Oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajien eriävän mielipiteen mukaan selvityksessä ei ole kyetty osoittamaan riittävän painavia yhteiskunnallisia syitä kerjäämisen kieltämiseksi. Lisäksi se kohdistuisi erityisesti ulkomailta tänne tulleisiin romaneihin ja muihin köyhiin. Se olisi syrjivää lainsäädäntöä. 10 sosiaalitieto 12 I10

11 Mitä ajatuksia juttu herätti? > Palaute Eriävän mielipiteen perusteluissa todetaan, että romanit ovat Euroopan syrjityin kansanryhmä. He ovat köyhiä, huono-osaisia ja oikeudettomia. Tämä tiedetään eri selvitysten perusteella. Kerjäämisen kieltäminen lailla ei ole ratkaisu kerjäämisen taustalla oleviin syihin. Se ei ole myöskään tarkoituksenmukainen keino suojella alistettuja tai haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä tai kohentaa heidän asemaansa. Ihmisarvoa loukkaavan kohtelun uhriksi joutumista ei ole hyväksyttävää säätää rangaistavaksi. Esitetyt lainmuutokset saattavat johtaa kerjäläisten ahdingon syvenemiseen. Lisäksi lakimuutokset olisivat oikeusoppineiden mukaan turhia, sillä jo nykyinen järjestyslaki ja poliisilaki antavat keinot puuttua aggressiiviseen kerjäämiseen ja luvattomaan leiriytymiseen. Työryhmän raportista selviää, että kerjäläisten määräksi kesäkuussa 2010 arvioitiin koko Suomessa noin 300 ihmistä, joista Helsingissä oli noin 220. Luvut perustuvat poliisin arvioon. Jari Tervo kirjoittaa Uuden Suomen verkkolehden kolumnissaan ( ) Eurooppalainen köyhyys ei katoa säätämällä Euroopan köyhät rikollisiksi: Kerjäämisen kieltoa on yritetty perustella julkisessa keskustelussa sen väitetyillä lieveilmiöillä, kuten varastelulla. Kerjääminen ei muutu rikolliseksi toiminnaksi sillä, että romanialainen on syyllistynyt varkauteen Suomessa. Varkaus on sitä paitsi kriminalisoitu. Kun tuomitaan varas, tuomitaan varas, ei kerjäläinen. Kalasataman romaneille löytyi töitä. Metro-lehden otsikko ( ) osuu silmiini. Jutussa kerrotaan, että kuusi Helsingin Kalasatamassa asunutta Romanian romania paiskii töitä Alhovuoren hiihtokeskuksessa Nummi-Pusulassa. En saanut suomalaisia raivaushommiin, siivoamaan ja lampaita paimentamaan. Kun minuun otti yhteyttä yksi Vapaa liikkuvuus -verkoston ihminen ja kertoi Kalasataman romaneista, kiinnostuin asiasta, romanit toistaiseksi voimassaoleviin työsuhteisiin palkannut yrittäjä Tom Puusa sanoo puhelimessa. Puusa kertoo kaiken sujuneen hyvin: Tarvitsin apua ja pystyin samalla auttamaan heitä. Ovathan suomalaisetkin kautta aikojen menneet ulkomaille töitä hakemaan ja hyvin on vastaanotettu. Jokainen ihminen pitää kohdata ihmisenä ja unohtaa muu. Mahdollisuuden antaminen on kaikkein tärkeintä. Palkkatyösuhteeseen pääsy ratkaisee monia romanien ongelmia: se on muun muassa väylä sosiaalisiin oikeuksiin. Nummi-Pusulassa kaikki eivät ole katsoneet hyvällä Puusan ratkaisua. Kunnanjohtajakin totesi paikallislehdessä (Karkkilan Tienoo, ), että olisi toivonut, että kuntaan olisi oltu yhteydessä etukäteen. Jos palkkaan yrittäjänä vierasmaalaisia töihin ja hoidan kaikki velvoitteeni työnantajana, miksi minun pitäisi kysyä kunnan mielipidettä? Tosin toivon, että pääsisimme sovinnollisesti eteenpäin. Olisihan se hienoa, jos kuntakin ojentaisi auttavan kätensä, Puusa sanoo. En osaa arvioida naisen ikää ehkä kolmenkymmenen. Hän istuu maassa ja nojaa lyhtypylvääseen. Katseemme kohtaavat. Hän valpastuu ja hymyilee anovasti. Olen vaivaantunut ja haluaisin kääntää katseeni pois. Hän ei enää hymyile vaan katsoo vain silmiini. Millaista elämäsi on ollut? Onko sinulla lapsia? Missä he ovat nyt? Onko sinulla ollut vaihtoehtoja? Oletko voinut itse valita? Huomaan miettiväni naisen kohtaloa ja mieleeni hiipii ajatus: entä jos minä olisin sinä? Kaivan taskustani kolikoita, mutta en tiedä, teenkö oikein. P.S. kylmällä kivetyksellä On ensimmäinen adventti. Iäkäs romaninainen istuu kerjäämässä Helsingin keskustassa, muita kerjäläisiä ei näy. Pakkasta on toistakymmentä astetta. Edellisenä sunnuntaina uutisoitiin Kalasataman romanileirissä syttyneestä tulipalosta. Sen jälkeen leiristä katkaistiin sähköt paloviranomaisten määräyksestä. Vapaa liikkuvuus -verkosto ja Sosiaalikeskus Satama järjestivät leiriläisille hätämajoituksen sosiaalikeskuksen tiloissa, mutta pian sekin kiellettiin paloturvallisuuden takia. Tämän jälkeen kaupunki järjesti romaneille lämpimän yösijan muutamaksi yöksi ja antoi matkarahaa kotimaahan paluuta varten. Kenenkään ei haluttu kuolevan pakkaseen tai tulipaloon, ratkaisua perusteltiin. Ilman tätä ratkaisua oltaisiinkin jo lähellä heitteillepanoa. Oliko kotimaahan passittaminen inhimillinen tai ylipäänsä järkevä ratkaisu, on jo toinen kysymys. Kerjäläisongelma ei tällä ratkennut ja sen myöntävät myös viranomaiset. Viimeistään keväällä kerjäläiset ovat taas täällä. Ja siihen heillä on EU-kansalaisina oikeus pidimme siitä tai emme. sosiaalitieto 12 I10 11

12 joulunovelli Jouluksi kotiin Tuula Tanninen l okakuun ensimmäisenä syysmyrsky pyyhkäisee kaupungin yli. Sade piiskaa punatiilisen talon ikkunoita. Terassilla katoksen alla vauvat nukkuvat päiväunta lämpimissä makuupusseissaan. Sisällä talossa on odottava tunnelma. Johtaja on noutamassa uutta pienokaista synnytyslaitokselta. Taksi ajaa portaiden eteen. Autosta nousee keski-ikäinen nainen ja johtaja vauva sylissään. Täältä tullaan pikku neidin kanssa, hän tervehtii ovea avaamaan tullutta hoitajaa. Hoitaja kättelee naisen. Isoäiti varmaan, hän tuumii. Päivää, nainen huokaa väsyneesti. Onpa suloinen pikku tyttö, ei näytä tuulispäältä, vaikka myrskyn saattelemana tulee, hoitaja sanoo. Vasta viiden päivän ikäinen, mutta terhakka tyttö, johtaja vastaa. Jaana on vauvan omahoitaja täällä lastenkodissa oloajan, hän jatkaa naiseen päin kääntyen. Toivottavasti se saa hyvän kodin, eikä joudu jäämään tänne. Naapurin poika on kasvanut lastenkodissa eikä siitä ole mitään hyvää seurannut. Rötöstelijä siitä tuli, nainen sanoo. Eikä nuorisokoti pystynyt meidän tyttöäkään auttamaan, päinvastoin. Tiedätte varmaan, että moni pariskunta jonottaa vuosikausia saadakseen adoptiolapsen. Vauvat viipyvät täällä vain muutaman kuukauden, johtaja selvittää naiselle. En uskaltanut ottaa vauvaa, vaikka mieli olis tehnyt, kun omassa elämässä on riittämiin huolta. Mies ryyppää ja rahasta on ainainen puute. Eikä siitä tytöstä ollut äidiksi. Ei halunnut edes nähdä vauvaa, kun kerran oli päätöksensä tehnyt, nainen huokaa kyyneleet silmissä. Hän on kovin nuori vielä. Viisaan ratkaisun tyttärenne teki, kun oma elämä on niin hajalla. Niin se työntekijäkin siellä toimistossa sanoi, mutta en mä silti tiedä Ehditte kyllä saada lastenlapsia, johtaja lohduttaa. En mä sitä, mutta surettaa lapsen kohtalo. Miksi näin piti käydä, nainen jatkaa nyyhkyttäen. Ymmärrän, että teistä tuntuu raskaalta. Meidän on nyt kuitenkin hoidettava nämä muodollisuudet, johtaja sanoo kelloonsa vilkaisten ja johdattaa naisen toimistoon. Huolehdi sinä Jaana nyt vauvasta. Kiitos teille, vaikka vaikeaa tämä on, nainen kääntyy ovella viimeisen kerran katsomaan vauvaa. Sinä olet sitten pikku Nina, Jaana hymyilee vauvalle ja kiiruhtaa hoitohuoneeseen. Täällä me vaihdamme ensin vaipan ja puemme sinut uusiin puhtoisiin vaatteisiin. Nälkäinenkin varmaan jo olet. Elämänsä ensimmäiset viikot vauva viettää lastenkodissa, jossa hän saa hyvän perushoidon. Äidin raju elämä odotusaikana ei ole aiheuttanut vaurioita, vaan Nina on terve ja eloisa tyttö. Adoption valmistelu aloitetaan. a b Pariskunnan adoptiohakemuksen vireille panosta on kulunut kolme ja puoli vuotta. Odottaminen tuntuu jo tuskastuttavalta. Ajoittain epätoivo kalvaa mieltä, sillä lapsia on yhä vähemmän ja vanhemmiksi haluavia yhä enemmän. Vihdoin pimeänä marraskuisena iltapäivänä nainen saa puhelun adoptiotoimistosta. He saavat tyttövauvan, joka on nyt kahden kuukauden ikäinen. Vihdoinkin! Saammeko hänet kotiin vielä jouluksi, nainen kysyy toiveikkaana. Jos vain pystytte järjestämään asiat näin nopeasti, virkailija toteaa. Vai nopeasti. Me olemme odottaneet pian neljä vuotta. Voit olla varma, että tulemme hakemaan hänet mahdollisimman pian. Anteeksi, ajattelin vain käytännön järjestelyjä. Sopiiko tapaaminen täällä toimistossa joulukuun viidestoista puolilta päivin? Aivan varmasti sopii. a b Adoptio oli vahvistettava käräjäoikeudessa. Se olisi hoitunut vain paperit sinne toimittamalla, mutta mies halusi mennä paikalle, halusi kokea isäksi tulemisen konkreettisesti. Oikeussaliin astuessaan hän kumarsi pöydän takana istuville kolmelle virkailijalle. Keski-ikäinen naistuomari tervehti ja kysyi nimen. Yksitoikkoisella äänellä hän alkoi esitellä papereita: adoptiotoimiston selvitykset vanhemmiksi sopivuudesta ja suosituksen adoption hyväksymisestä sekä alaikäisen äidin ja hänen vanhempiensa suostumuksen lapsen luovuttamisesta. Kopautti lopuksi nuijalla pöytään adoption hyväksymisen merkiksi. Kiitos ja näkemiin, sanoi mies ja poistui takaperin. a b Joulukuu oli tuonut mukanaan talven. Neljännentoista päivän illalla pyrytti oikein kunnolla, mutta yöllä pakkanen kiristyi. Aamu valkeni kirkkaana ja kirpeänä. Vastasatanut lumi kimalteli auringon paisteessa, kun he ajoivat kohti kaupunkia ja toimistoa, joka oli vuosien kuluessa tullut tutuksi. Sosiaalityöntekijä oli laatinut asiakirjat valmiiksi. Hän kertoi lyhyesti vauvan taustasta ja toivotti heille onnellisia hetkiä pikku tyttären kanssa. He ajavat halki talvisen kaupungin lastenkotiin. Punatiilinen rakennus löytyy helposti suuren puiston laidasta. Jännittynein, mutta iloisin mielin he kiiruhtavat sisään. Vauva odottaa vanhempiaan pinnasängyssä. Varovasti he lähestyvät pienokaista, eivät halua pelästyttää. Pikku Nina, tulimme hakemaan sinut kotiin. Vauva hymyilee vastaukseksi. Äiti ottaa hänet syliinsä ja vauva palkitsee hänet uudella hymyllä. Suloinen tyttö! Olet paras joululahjamme, isä sanoo ja silittää pikku Ninan poskea. Autossa vauva nukahtaa ja uinuu koko matkan kotiin asti. Tuula Tanninen voitti Sosiaalitiedon köyhyysaiheisen kirjoituskilpailun kirjoituksellaan Nahkatakkinen tyttö. Se julkaistiin Sosiaalitiedossa 6-7/2010 ja lehden verkkosivuilla > Kirjoituskilpailut. Jouluksi kotiin on tarinan päätös. Tuula Tanninen on työskennellyt sosiaalityöntekijänä, koulukuraattorina ja nuorisokodin johtajana. Nykyään hän toimii freelance -työnohjaajana. 12 sosiaalitieto 12 I10

13 Kolumni Silva Tedre on arkielämän tutkija. Kolme keskaria ja suklaakeksipaketti Yhtenä ehtoona vaille yhdeksän pistin taskuuni kymmenen euron setelin ja lähdin kauppaan ostamaan jotain hyvää. Valitsin koriin kolme keskiolutta, suklaakeksipaketin ja limpsapullon. Myyjä totesi, etteivät rahani riitä ja kysyi mitä otetaan pois. Limpsapullopa tietenkin. Vielä senkin jälkeen budjetti ylittyi viidellä sentillä ja minä tuskailemaan, mitä näistä nyt enää voi vähentää. Sain viisi senttiä alennusta, ei tarvinnut valita keskarin ja keksien välillä. Mitäpä tästä episodista voi päätellä? Etten osaa laskea, etten tiedä elintarvikkeiden hintoja, että kalja maistuu. Ihan miten kukakin haluaa, sillä jokainen kirjoitus elää julkisuudessa omaa elämäänsä. Kirjoittajan on joskus vaikea tunnistaa lukijan tulkinnasta omia ajatuksiaan. Me luemme toisten juttuja aina oman elämänasenteemme ohjaamina. Siinä kassalla meinasi suustani pujahtaa selitys: Maksan tavallisesti pankkikortilla ja siksi ei tule niitä hintoja aina ajateltua. Nielaisin selityksen, mutta sen maku maistui suussani pahalta. Mitä ilmeisimmin halusin sanoa, että ei se RAHASTA ole kiinni. En minä ole vähävarainen saati köyhä. Jossakin syvällä alitajunnassani itää ilmeisesti ajatus köyhyyden häpeällisyydestä. Sosiaalipolitiikan tutkijana tiedän, että varattomuus etenkin pitkään jatkuessaan on hirmuinen ahdinko. Enkä nyt tarkoita niitä kulutuskriittisiä elämäntapaköyhäilijöitä, joille köyhyys on valinta. Samassa kaupassa on kori, josta saa alehintaisia tuotteita parasta ennen -päivämäärän umpeutuessa. Kerran puolituttu sosiaalityöntekijä kysyi myyjältä: Kuka ihme näitä ostaa? Esimerkiksi työttömät ja opiskelijat, tämä vastasi. Hah, hah opiskelijatko köyhiä, sanoi sosiaalityötekijä. Silloin minua suututti. Mutta löytyypä näköjään asennevamma itsestänikin kun vähän pintaa raaputetaan. näkökulma Lukijalta Kuntien sosiaalityö hakoteillä Kuinka monessa Suomen kunnassa epäpätevät ja kouluttamattomat henkilöt hoitavat sosiaalityöntekijöiden tehtäviä? Asuinkunnassani tilanne on tämä. Vaikean eroni ja lapsen huoltajuuskiistan takia jouduin erilaisten toimenpiteiden kohteeksi. Minun ja lapseni asioita ja päätöksiä hoiti ja hoitavat edelleen sosionomit, joilla ei ole lain 272/2005 edellyttämää sosiaalityöntekijän ammatillista kelpoisuutta. Meillä ei ole toteutunut laadukas ja eettisiä arvoja kunnioittava sosiaalityö. Emme ole saaneet kunnan sosiaalitoimesta kaikkia niitä avohuollon toimenpiteitä ja apuja, joita meille olisi kuulunut. Muun muassa lain edellyttämää eroperheille kuuluvaa sovitteluapua ei ollut tarjolla. Koko prosessin ajan työntekijät olivat puolueellisia ja yrittivät esimerkiksi kieltää minua eräässä kokouksessa käyttämästä avustajaa, joka oli isäni. Sosionomit vetosivat siihen, että lapsen isäkään ei tuo avustajaa mukanaan. Kun lapseni sijoitettiin kiireellisesti, sijoituksen valmisteli kaksi sosionomia. Mielestäni sijoituksessa eivät täyttyneet kiireellisen sijoituksen ehdot. Asiat kirjattiin puutteellisesti. Kirjauksissa keskityttiin kotini siisteyteen ja kotieläimiin, ei itse asiaan. Pyytäessäni kuntani sosiaalijohtajalta selvitystä kohdalleni sattuneisiin epäkohtiin, sain vastaukseksi kliseitä ja yliolkaisia kommentteja. Vastaus oli selkeästi standardipohjalle laadittu. Mielestäni kuntien tulee palkata sosiaalityöntekijöiden tehtäviin ainoastaan ammattinsa osaavaa koulutettua henkilökuntaa. Näin säästyttäisiin virheiltä, joilla on kauaskantoiset vaikutukset monen ihmisen elämään. Samalla pystyttäisiin tarjoamaan laadukasta, ihmisarvoa kunnioittavaa sosiaalipalvelua. Tiedän, että asuinkuntaani on ollut tarjolla päteviä sosiaalityöntekijöitä, mutta heitä ei ole jostain syystä valittu virkoihin. Virkoja hoitavat vuodesta toiseen sosionomit. Säästösyistäkö? Mitä hyötyä on hyvästä lastensuojelulaista, jos sitä ei noudateta? Nimimerkki Luottamus sosiaalityöhön mennyt Äänestä sosiaalialan vuoden 2010 valopilkkua! Vuoden valopilkkuehdokkaat ovat nyt Sosiaalitiedon verkkosivuilla. Tänä vuonna ehdokkaiden valintaan osallistui toimituksen lisäksi Sosiaalitoimittajat ry:n hallitus. Alan valopilkku valitaan Sosiaalitiedon nettiäänestyksellä nyt kolmatta kertaa. Sillä nostetaan esiin alalla tehtävää hyvää työtä ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten puolustajia. Ehdokkaiksi on valittu valtakunnallisesti tunnettuja tekoja, tapahtumia ja henkilöitä. Äänestysaikaa on tammikuun 2011 puoliväliin. Valopilkun julkistamme Sosiaalitiedon numerossa 2/2011 sekä palkitsemme Hyvinvointikunta-foorumissa Helsingissä Tutustu ehdokkaisiin ja äänestä! sosiaalitieto 12 I10 13

14 pinnan alta Mitä tapahtuu todella? Kipeitä valintoja tehtäessä vahvimmat yleensä voittavat. Pentti Jaakko Kananen, Kiander, ylitarkastaja, valtiotieteiden sosiaali- tohtori, ja eläkevakuutusyhtiö terveysministeriö Ilmarisen talousjohtaja Hyvinvointivaltio tarvitsee talouskasvua Suomen taloushistorian pitkä linja muodostuu nopeasta taloudellisesta kasvusta ja ajoittaisista kriiseistä. Jatkuva kasvu on ollut taloudellisen kehityksen keskeinen piirre noin 150 vuoden ajan eli 1860-luvulta lähtien. Siihen on liittynyt teollistuminen, koulutuksen laajentuminen, yhteiskunnan rakennemuutos ja väestönkasvu. Kasvu on mahdollistanut elintason nousun ja eliniän pidentymisen. Erityisen nopeaa talouden kasvu on ollut itsenäisyyden aikana. Toisaalta Suomen taloushistorialle on ollut tyypillistä kasvujaksojen vuorottelu kriisien kanssa. Merkittävimmät taloudelliset kriisit viimeisen 100 vuoden aikana ovat olleet vuoden 1918 sisällissota, 1930-luvun alun lama, 1970-luvun puolivälin syvä taantuma, 1990-luvun alun suuri lama ja vuoden 2009 syvä taantuma. Talouskriisit ovat merkinneet tuotannon tuntuvaa putoamista potentiaalisen tasonsa alapuolelle ja vastaavaa työttömyyden kasvua. Taantumat ovat olleet Suomessa jyrkempiä kuin Ruotsissa. Niihin on myös liittynyt syvä huoli tulevasta ja epävarmuus kasvun jatkumisesta. Kriisit ovat luoneet kriisitietoisuutta. Toistaiseksi kriiseistä on kuitenkin aina palattu kasvu-uralle onneksi. Kasvun hiipuminen olisi johtanut nopeasti pysyvään suurtyöttömyyteen, julkisen talouden ylivelkaantumiseen ja lopulta laajaan maastamuuttoon. Terveydenhoidon, koulutuksen ja sosiaaliturvan kehittäminen ei olisi ollut mahdollista ilman kasvun tuottamia resursseja. Talouden tärkein kasvutekijä on ollut ja on edelleenkin kokonaistuottavuuden kasvu, jonka moottorina toimii taas ensi sijassa teknologinen kehitys. Sen vaikutus talouskasvuun ei kuitenkaan jatkossa välttämättä kasva nykyistä suuremmaksi; päinvastoin, teknologisen kehityksen tahti saattaa jopa hidastua. Tämä johtuu siitä, että monet suhteellisen helposti saavutettavissa olleet tehokkuushyödyt on Suomessa ja muissa edistyneissä maissa jo hyödynnetty. Toisin kuin 1900-luvulla, Suomi ei voi enää 2000-luvulla käyttää hyväksi jäljessätulijan etua ja kopioida edistyneempien talouksien toimintamalleja. Toinen taloudellisen kasvun ja tuottavuuden kasvun tekijä on ollut pääomakannan ja pääomaintensiivisyyden kasvu. Teollisuutta on laajennettu ja ihmistyötä on korvattu koneilla. Tällainen kasvu jatkui Suomessa aina 1990-luvun alkuun asti. Pääomaintensiivisyys ja samalla myös työn tuottavuus kasvoivat jatkuvasti, kun pääomakanta kasvoi nopeasti korkean investointiasteen vuoksi. Korkeaa investointiastetta ylläpidettiin pitkään pääomamarkkinoiden säätelyn ja kilpailukyvyn turvanneiden toistuvien devalvaatioiden avulla. Pääomaliikkeiden säätelyyn perustunut talouden vanha järjestelmä tuotti nopean kasvun. Talouden vapautuminen säätelystä ja siirtyminen moderniin markkinatalouteen 1990-luvulla teki vanhakantaisen investointistrategian jatkamisen mahdottomaksi. Yritykset ja sijoittajat korostavat nyt pääoman tuottoa, mikä karsii tehottomia investointihankkeita ja johtaa alempaan investointiasteeseen. Ellei suomalaisten sijoituskohteiden tuotto ole selvästi muita kilpailijamaita suurempi, ei voida myöskään odottaa, että yksittäisen talouden pääomakanta kasvaisi muita maita nopeammin. Investointiasteen pysyvä lasku hidastaa tulevaisuudessa odotettavissa olevaa talouskasvua ja tuottavuuden kasvua. Voikin sanoa, että monien markkinatalouden ja talouskasvun kriitikoiden vastustama pääomamarkkinoiden vapauttaminen on johtanut kasvun hidastumiseen. Suomeen suuntautuvien investointien määrään voidaan kuitenkin vaikuttaa talouspolitiikalla ja suomalaisten omilla päätöksillä, vaikka yksimielisyyttä parhaista keinoista ei ole saavutettukaan. Suurista investointihankkeista kuten ydinvoimaloista, moottoriteistä ja kaivoksista ei ole helppo saada aikaan poliittista yksimielisyyttä. Suomen väestö on ikääntynyt jo pitkään. Ikääntymisen tahti nopeutuu 2010-luvulla, kun eläkeläisten määrä kasvaa nopeasti. Samalla paineet julkisten sosiaali- ja terveysmenojen kasvattamiseen lisääntyvät. Menoja on helpointa kasvattaa jos myös tulot kasvavat. Julkisen sektorin verotulojen kasvun edellytyksenä taas on talouskasvun jatkuminen. Ilman talouskasvua edessä ovat joko menoleikkaukset tai veronkorotukset. Kipeitä valintoja tehtäessä vahvimmat yleensä voittavat. Rahojen loppuessa voi myös solidaarisuus vähentyä. Tämän vuoksi ei ole uskottavaa, että hyvinvointivaltiota voitaisiin ylläpitää kovin pitkään ilman talouskasvua. Kasvun pysähtyminen johtaisi nopeasti repivään tulonjakotaisteluun, ja politiikka muuttuisi nollasummapeliksi, jossa heikoimmat häviäisivät. Siksi kohtuullisen kasvuvauhdin ylläpitäminen on tärkeää. Kasvua tarvitaan turvaamaan hyvinvointivaltion kestävä rahoituspohja ja myös tuottamaan resursseja hyvinvoinnin lisäämiseksi tulevaisuudessa. Sosiaalitiedon Pinnan alta -palstalla nimekkäät tutkijat ja ajattelijat pohtivat sosiaalipolitiikan suuntaa ja haasteita. Heidän näkemyksiään voi nyt tutkailla yhdessä paikassa, kun sarjan kirjoituksia on koottu lehden verkkosivuille. Uusimmat jutut löytyvät edelleen lehdestä. 14 sosiaalitieto 12 I10

15 Sisällysluettelo verkossa sisällysluettelo 2010 Sisällysluettelo 2010 Tekijän ja otsikon jälkeen ensin lehden numero ja sitten sivunumero PÄÄKIRJOITUKSET Aaltonen, Elli Sata-komitea sai paljon aikaan 1/3 Valtakunnallisesti yhdenmukaista valvontaa 8/3 Isoviita, Vesa Tarvitaan toista ihmistä 9/3 Jokiranta, Harri Oppia ikä kaikki 3/3 Muutakin kuin ongelmia 6 7/3 Kilpeläinen, Auvo Monikulttuurisuus on rikkaus 4/3 Komminaho, Alpo Mielekästä päihdetyötä 5/3 Niiranen, Vuokko Vanhuspalvelut arvioitavina mihin Paras-hanketta käytetään? 11/3 Perho, Maija Poikkihallinnollinen yhteistyö fraasi vai hyvinvointipolitiikan arkea? 2/3 Saarinen, Erja & Suoninen-Erhiö, Lea Sana haltuun 10/3 Salonen-Soulié, Ulla Vuoden valopilkkuja 12/3 HALLINTO, JOHTAMINEN, TALOUS Jämsén, Arja Lieksa muuttaa rivakasti palvelurakenteita 11/12 Kinnunen, Petri Sosiaalihuoltolaki tarvitsee uudistusta mutta millaista? 11/17 Lepola, Liisa Valvontasuunnitelma tehostaa asumispalvelujen valvontaa Hämeenlinnassa 8/14 Niemi, Petteri Hienoja periaatteita vähän sisältöä 11/20 Pihlajamäki, Eini Hinnoittele syrjäytyminen ja saat tietää mitä ehkäisevällä työllä säästetään 9/18 Saarinen, Erja Uusi valvoja, uudet menetelmät 8/9 Lääninhallituksesta AVIin 8/11 Kaakkois-Suomi: Oma malli sijaishuollon valvontaan 8/13 HENKILÖSTÖ, KOULUTUS Lähteinen, Sanna & Pohjola, Anneli Sosiaalityön yliopistokoulutuksessa uusia mahdollisuuksia erikoistua 3/12 Saarinen, Erja Yksilösuorittamisen aika on ohi, Matti Rimpelän haastattelu 1/18 Työntekijät oppivat nopeasti, organisaatiot hitaasti 1/11 Moniammatillisuus toimii ehkäisevässä työssä 1/12 Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa ratkotaan työelämän ongelmia 3/8 Uppoutumista lasten ja nuorten hyvinvointiin 3/10 Katse tulevaisuuteen minne sosiaalialan koulutus on menossa? 3/14 Erja Heikkisen, Pauli Niemelän ja Hannele Salmisen haastattelut KÖYHYYS Hiilamo, Heikki Miksi ylivelkaantuneet menettelevät tyhmästi? 1/22 Suoninen-Erhiö, Lea Käännänkö katseeni pois? 12/8 Kirjoituskilpailu köyhyydestä sosiaalialan ammattilaisen silmin Lea Suoninen-Erhiö Kilpailun tulokset: Pahinta köyhyydessä on se, että se on niin loputonta 6 7/10 1. palkinto Tuula Tanninen Nahkatakkinen tyttö 6 7/12 Kirjoituksen jatko-osa: Jouluksi kotiin 12/12 2. palkinto Riitta Pakarinen Köyhyyttä ajanvarauksella 6 7/14 3. palkinto nimimerkki RT Älä unta näe 6 7/15 Kunniamaininta Hillevi Suutala Kun vääryys kertautuu 6 7/16 sosiaalitieto 12 I10 15

16 sisällysluettelo 2010 LAPSET, NUORET, PERHEET Alapoikela, Mirva & Saarnio, Tuula Tukea lastensuojeluperheille hyvinvointitelevision välityksellä 3/20 Autere, Minna, Lassila, Sirpa, Mehtonen, Terttu, Merilä, Soile ja Nordling Sirkku Vantaalla sovittelu ja lastensuojelu tekevät tiivistä yhteistyötä 9/16 Heinonen, Hanna & Sinko, Päivi Kaikkia lastensuojelupalveluita ei voi ostaa yritykseltä 5/20 Hujala, Anne & Karttunen, Marje Sopimustyöskentelyn kehittäminen edistää lapsen etua 2/11 Lastenvalvoja: kaikkitietävä ja kaikkivoipa taikuri? 2/12 Kalavainen, Susanna & Wikgren, Jaana Lapsi turvassa vankilassa? 4/18 Krokfors, Ylva, Kuusinen-James, Kirsi, Pajunen, Elisa & Seppänen, Marjaana Vanhusväestölle tarvitaan sosiaalityön palveluja 4/20 Laakso, Milja & Marjomaa, Paula Lastensuojelun edunvalvonnassa lapsen osallisuus on itseisarvo 10/18 Paaso, Sari-Anne Kysyttäisiinkö myös lapsilta? 5/22 Rautiainen, Juha-Matti Lastensuojelun laitoshuollon vaikuttavuuden arvioinnissa sanoista tekoihin 1/24 Rousu, Sirkka Onko kunta vain ostaja lastensuojelumarkkinoilla? 8/18 Sivula, Mia Ensikoti auttaa vanhemmuuden alkuun 1/20 Suoninen-Erhiö, Lea Eroperhepalvelut koottiin yhteen Espoossa 2/6 Toimiva menetelmä, Heli Clarken haastattelu erovanhemmuusryhmistä 2/10 MONIKULTTUURISUUS Holanti, Pirjo Mylly kotouttaa yhdessä tekemällä 4/12 Kiuru, Leija Yhteisyyttä samassa Tempossa 4/14 Suoninen-Erhiö, Lea Vuoropuhelu on kaiken avain, Said Adenin haastattelu 4/7 Väkivaltaa ei voi perustella kulttuurilla eikä uskonnolla, Nasima Razmyarin haastattelu 4/10 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖ Saarinen, Erja Mielenterveys- ja päihdepalvelut kehittämisen paalupaikalle 5/8 Terapiaa sosiaalitoimistosta 5/10 Espoon Emppu edelläkävijä mielenterveys- ja päihdepalveluissa 5/12 Tärkeintä on olla jonkun kanssa 5/15 SOSIAALIPOLITIIKKA Sipilä, Jorma Sosiaalipolitiikka sosiaalisena investointina 2/18 TYÖLLISTÄMINEN Tarvainen, Minna Työtä ihmiselle, ei diagnoosille 12/20 VAMMAISPALVELUT Saarinen, Erja Laitoksesta omaan kotiin vai takaisin laitokseen? 11/8 Tepponen, Margit Perjantaina haastattelu, maanantaina töihin Henkka auttaa avustajan löytämisessä 12/19 VANHUSTYÖ Ahokas-Kukkonen, Irma Seniorineuvonta Ankkuri: palveluohjausta ja neuvontaa ilman ajanvarausta 3/22 Ilmarinen, Katja Iäkkäiden perhehoito vaihtoehto kodin ja laitoksen välissä 8/21 Koskiaho, Briitta Vanhoille ihmisille valta ja vastuu 2/20 Suoninen-Erhiö, Lea Pukkilan Onni kuntapalvelujen ideapark 9/12 Viinisalo-Heiskanen, Leena Kotioloissa ne pärjäävät hyvin 9/10 Vilhunen, Anna-Leena, Helokallio, Saila ja Numminen, Ava Lupa unelmiin, lauluun ja tanssiin 10/20 Välikangas, Katariina Koteja asukkaille vai asukkaita kodeille? 8/6 VIESTINTÄ Lindberg, Marjut Sosiaalityöntekijät tarvitsevat mediakoulutusta 10/11 Männistö, Päivi & Sunikka, Sanna Asunnottomien palvelut tulevat arvostetulle asuinalueelle miten tiedottaa naapurustolle? 10/12 Saarinen, Erja Puhu äänellä jonka kuulen, sanoilla jotka ymmärrän 10/8 Suoninen-Erhiö, Lea IIK toimittaja 10/10 SOSIAALITYÖ Ronnby, Alf Vaatimus näyttöön perustuvista menetelmistä tukahduttaa sosiaalityötä 6 7/10 Saarinen, Erja Yhdyskuntatyön nousu ja tuho 9/20 Salovuori, Tuomo Green care vihreä hoiva valtaa alaa 6 7/26 Eläimet terapeutteina Savikon tilalla 6 7/29 16 sosiaalitieto 12 I10

17 Sisällysluettelo verkossa SARJAT JOS MINULTA KYSYTÄÄN Itsemurhan tehneiden omaiset 8/16 KIRJAT Anttonen, Anneli Valokivi, Heli & Zechner, Minna (toim.) Hoiva. Tutkimus, politiikka ja arki 6 7/35 arvioijana Silva Tedre Bayley, Jay Elegia Iirikselle 4/24 arvioijana Annikki Korhonen Erkkilä, Elisabet & Stenius-Ayoade, Agnes Asunnottomat vastaanottoyksiköissä 6 7/34 arvioijana Seija Aniharva Jäntti, Antti, Airaksinen, Jenni & Haveri, Arto Siniset ajatukset vapaasta pudotuksesta hallittuun sopeuttamiseen. Kainuun hallintokokeilun vaikutukset 8/24 arvioijana Aulikki Kananoja Kitunen, Timo Elämä on raadollista 12/26, arvioijana Antero Marjakangas Kivivuori, Janne & Linderborg, Henrik Lyhytaikaisvanki 12/25 arvioijana Seija Aniharva Kokko, Simo et al Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutuminen 8/25 arvioijana Auvo Kilpeläinen Mäkinen, Päivi, Raatikainen, Eija, Rahikka, Anne ja Saarnio, Tuula Ammattina sosionomi 3/19 arvioijana Leena Kivimäki Mäkinen, Virpi ja Pessi, Anne Birgitta (toim.) Kerjääminen eilen ja tänään 12/27 arvioijana Seija Aniharva Nousiainen, Kirsi & Sunikka, Sanna (toim.) Asunnottomuuskirja II 6 7/34 arvioijana Seija Aniharva Nummi, Markus Karkkipäivä 12/26 arvioijana Erja Saarinen Pohjola, Anneli, Kääriäinen, Aino, Kuusisto-Niemi, Sirpa (toim.) Sosiaalityö, tieto ja teknologia 10/24 arvioijana Heli Sahala Saari, Salli et al (toim.) Hädän hetkellä psyykkisen ensiavun opas 10/25 Leskiopas opas nuorena leskeytyneelle 10/25 arvioijana Erja Saarinen Tammi, Tuukka, Aaltonen, Mauri ja Koski-Jännes, Anja (toim.) Irti päihdeongelmista 10/25 arvioijana Seija Aniharva Törrönen, Hannele Hullu rakkaus. Selviytymisopas 6 7/33 arvioijana Erja Saarinen Vaatimuksia vaatteille /34 arvioijana Katariina Välikangas Vakkuri, Jarmo (toim.) Paras mahdollinen julkishallinto? 12/28 arvioijana Aulikki Kananoja Viinamäki, Leena (toim.) 14 puheenvuoroa sosionomien (AMK) asemasta Suomen hyvinvointiasiantuntijajärjestelmässä 3/19 arvioijana Leena Kivimäki KOLUMNIT Koistinen, Pertti Oikeudenmukaisuus ja vapaus valita 2/14 Epäluottamukseni talouspoliittiseen retoriikkaan 6 7/18 Läsnä- ja poissaoleva sosiaalipolitiikka 11/14 Tedre, Silva Ainutkertaiset yhdistykset 3/16 Ateriapostia ja kimppakyytiä 8/16 Kolme keskaria ja suklaakeksipaketti 12/13 Väänänen, Raija Hyvä, lämmin hellä 1/14 Takaisinveto 5/16 Salatut ajatukset 10/14 Virtanen, Matti Yksilö ja ryhmä 4/16 LAINA JA PALAUTE Valesosiaalityöntekijät 3/7 kommentoijana Hanna Markkula-Kivisilta Sosiaalityöntekijöiden vaikeneminen mediassa 5/7 kommentoijana Kristiina Koskiluoma Sosiaaliasiamiesten asema 6 7/8 kommentoijana Kaijaleena Räisänen Romanikerjäläisten auttaminen 6 7/9 kommentoijana Kristiina Ruuskanen Terveysrahasto 8/7 kommentoijana Hannu Kallunki Miesasiakkaiden asema 10/7 kommentoijana Anna Metteri Lasten kotihoidon tuki 11/7 kommentoijana Katja Repo Tilaaja-tuottajamalli 12/7 kommentoijana Auvo Kilpeläinen JURISTIN NURKKAUS Räty, Tapio Pitääkö päivähoitoa järjestää yöllä? 1/26 Milloin vaikeavammaiselta henkilöltä voidaan periä kotihoidon maksuja? 2/24 Toimeentulotukea kansalaisuushakemukseen? 4/22 Tietosuoja hankaloittaa moniammatillista työtä 5/24 Milloin toimeentulotukea myönnetään ulkomaalaiselle? 6 7/30 Poliisi apuun lastensuojeluasiassa kenellä on oikeus tehdä virka-apupyyntö? 8/22 Miten luontaisedut vaikuttavat toimeentulotukeen? 10/22 Aiemmin maksettujen tulojen huomioiminen toimeentulotuessa 12/22 LAIN NIMESSÄ Gottberg, Eva Pitkittyneet huoltoriidat vaativat viranomaisilta erityisasiantuntemusta 3/26 Sateenkaariperheen lapsen juridinen asema 11/22 Pajukoski, Marja Ovatko vanhusten palvelut lainsäädännön ulkopuolella? 9/22 sosiaalitieto 12 I10 17

18 sisällysluettelo 2010 Sisällysluettelo verkossa LUKIJALTA Alho-Konu, Sirkka Perheneuvoloita ei pidä hajottaa 4/17 Alroth, Mia, Kaisto, Jani ja Lahtinen, Anna Sosiaalityölle vieraita ajatusmalleja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa 3/16 Boelius, Tarja Päihteinen mieli, alkoholi ja sosiaalityö 1/14 Hietamäki, Johanna & Karttunen, Teija Sosiaalityön tieteellisyyden vähättely huolestuttaa 10/15 Jansson, Leif Vanhusten ihmisoikeuksien rikkomuksiin kiinnitettävä huomiota 2/14 Kettunen, Marjut & Korpelainen, Niina Pätevyysvaatimusten ympärillä vellomisen sijasta huomio työelämän kehittämiseen 6 7/20 Koisti-Auer, Anna-Liisa Asunto ja toimeentulotuki eivät riitä jälkihuolloksi 6 7/18 Koskiaho, Briitta Sosiaalipalvelujen markkinoistuminen vaikuttaa myös alan koulutukseen 5/17 Vain täydellinen läpinäkyvyys takaa yksityisten ja julkisten toimien laadun 10/14 Mäkelä, Marianne Valesosiaalityöntekijä vastaa 5/16 Pellinen, Katri Ajatus kutsumusammatista on aikansa elänyt 11/14 Pihlaja, Katri Mielenterveysosaamisen taitoja pitää harjoitella 1/14 Putkonen, Niina & Mattila, Hanna Kokemuskouluttaja rikastuttaa opintoja 6 7/19 Raitakari, Suvi & Saario, Sirpa Sosiaaliset järjestöt tilaaja-tuottajamallin armoilla? 4/16 Vilkkumaa, Ilpo Vammaisten työssäkäynnin tukijärjestelmä monimutkaistui entisestään 2/15 LUOTTAMUSHENKILÖ VASTAA Tiina Elovaara, Tampere 1/5 Sari Niinistö, Lahti 3/5 Tuija Palosaari, Tornio 4/6 Birgitta Kaipio, Pedersöre 5/5 Elina Junnila, Rauma 6 7/5 Ulf Lindström, Hanko 9/5 Jarkko Lehtolammi, Pomarkku 10/5 Irene Roivainen, Tampere 11/5 Matti Ollila, Kurikka 12/7 MENETELMÄT Mäntynen-Hakem, Anita Omin jaloin ongelmia ehkäisevää lastensuojelua 8/28 OMA URA Alan töissä toimittaja Saarinen, Erja Pirkko Uuttu, Sosiaalityöstä hyviä valmiuksia henkilöstöhallintoon 2/27 Ida Savolainen, Sosiaalialan koulutuksesta saatu osaaminen on tarpeen museotyössä 4/27 Eira Toukola, Sosiaalityöntekijä vankilan ja vapauden välillä 6 7/37 Mika Keinänen, Diplomi-insinöörinä sosiaali- ja terveysalalla 12/27 toimittaja Tarvainen, Minna Jenni Helenius, Jotain muuta kuin powerpointtia 10/27 Nevalainen, Vesa Moniammatillisuus 2/26 Evoluutiosta ja tottelemattomuudesta 4/26 Käsittelysäännöt 6 7/36 Miesasiaa tai sitten ei 10/26 Kokouksista 12/26 Pirttijärvi, Kirsti Ankea aamu 1/28 Pitäisikö puhua? 3/28 Puhuminen kultaa 5/26 Työn ytimessä 8/26 Työpäivän jälkeinen väsymys 11/26 Rekry-palsta toimittaja Suoninen-Erhiö, Lea Kaupungillasi on persoona 1/29 Nopeat syövät hitaat 5/27 Henkilöstön hankinta hallintaan 8/27 Ilmeellä on väliä 11/27 PINNAN ALTA Erola, Jani Hyvinvointivaltio benji-köytenä 11/16 Holvas, Jakke Talouden pakkopullasta tapojen kotiruokaan 3/18 Huhtanen, Raija Mistä puhumme, kun puhumme asiakkaasta? 5/18 Kajanoja, Jouko Menossa on jännitysnäytelmä 6 7/23 Kiander, Jaakko Hyvinvointivaltio tarvitsee talouskasvua 12/14 Kröger, Teppo Hoivatyön olot Suomessa kaukana muista Pohjoismaista 8/17 Rajavaara, Marketta Muisti pätkii ja käsitteet katoavat 9/15 Saari, Juho Yksinäisyys ei ole yksityisasia 4/15 Savela, Olli Mitä tuottavuusmittarit kertovat? 10/17 Särkelä, Riitta Nähdäänkö järjestöjen arvo muunakin kuin suhdanteiden tasaajina? 1/18 Vehmas, Simo Apua vammaisille vai asiantuntijoille? 2/16 PUHEENVUORO Kantojärvi, Aila Vanhempien kasvatuskyky hukassa lapset vankilaan 6 7/22 Koskiaho, Briitta Suuri yhteiskunta ja muuta uutta brittisosiaalipolitiikkaa 6 7/21 TUOTTEET Välikangas, Katariina Käyttäjät ideoijina ja testaajina 4/25 TUTKIMUSTA KÄYTÄNTÖÖN Salonen, Jari Millaisia eväitä nuorisokoti antaa? 2/23 Ammatista lisensiaatiksi 9/24 Väkisin gradu väännettävä 11/25 TUOMISIA JA VIEMISIÄ Jämsä, Matti Saksalaista tehokkuutta ja berliiniläistä luovuutta 5/19 Kyröläinen, Risto Työtä lasten sielujen puolesta 3/24 Laukkanen, Seija Kuolassa ja Inarissa on perustettu kohtaamispaikkoja syrjään jääneille kuntalaisille 1/19 Lehmusvaara, Lotta Riksbryggan tukee vankien lapsia 4/28 Palo, Maria Ruotsissa puututaan viranomaisyhteistyöllä naisiin kohdistuvaan väkivaltaan 9/26 18 sosiaalitieto 12 I10

19 asiantuntija-artikkeli Margit Tepponen Kaakkois-Suomen henkilökohtaisen avun keskus Henkka etsii ja välittää henkilökohtaisia avustajia vaikeavammaisille henkilöille. Lisäksi se neuvoo avustettavia ja avustajia työsuhdeasioissa. Perjantaina haastattelu, maanantaina töihin Henkka auttaa avustajan löytämisessä Amadeus Saikolle avustaja löytyi helposti. Henkan edustaja haastatteli ehdokasta perjantaina, ja heti seuraavana maanantaina Saikko järjesti työhaastattelun, jonka tuloksena hän päätti palkata Heidin avustajakseen. Avustaja auttaa niissä päivittäisissä askareissa, mitä en pysty tästä tuolista tekemään, Saikko kertoo. Avustaja auttaa myös siivouksessa ja Saikon kolmen lapsen hoidossa. Kun tuli tieto, että on mahdollisuus henkilökohtaiseen avustajaan ja pyydettiin soittamaan tällaiseen paikkaan, siitä se lähti. Henkka oli mukana koko ajan ja neuvoi, kun itsellä ei ollut aluksi hajuakaan miten toimitaan. Kuntien käytännöt yhdenmukaistuvat Kaakkois-Suomessa on kaksivuotinen kokeilu, joka luo toimintamallin pysyvälle alueelliselle henkilökohtaisen avun keskukselle. Palvelun tuottaa Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy. Sen toimialueeseen kuuluvat Etelä- Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat. Palvelu parantaa sekä avustettavien henkilöiden että avustajien asemaa. Aiemmin vaikeavammaiset henkilöt ovat joutuneet itse etsimään avustajansa. Henkka helpottaa työnantajien ja avustajien kohtaamista. Se kokoaa ja ylläpitää avustaja- ja työnantajarekisteriä sekä välittää avustajia lyhyt- ja pitkäaikaisiin työsuhteisiin. Avustajan työnantajalla on paljon vastuuta ja velvollisuuksia, joista alueen kunnat ovat tiedottaneet eri tavoin. Nyt tietoa saa keskitetysti yhdestä paikasta. Henkka auttaa myös työsopimusten teossa ja haastattelujen järjestämisessä sekä muissa työsuhdetta koskevissa asioissa. Lisäksi keskus ohjaa ja perehdyttää henkilökohtaisia avustajia. Vaikka henkilökohtaisilta avustajilta ei vaadita koulutusta, hakijan pitää olla alalle sopiva. Siksi kaikki avustajarekisteriin haluavat esihaastatellaan. Lopullisen päätöksen avustajastaan tekee avustettava henkilö itse. Henkan toiminnassa ovat mukana Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote, Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Palvelua pystytään seuraamaan Avustettavan ja avustajan lisäksi myös kunta hyötyy palveluista. Saadaan kokonaiskuva ja voidaan yksilöidä se, millainen kyky kullakin vaikeavammaisella on toimia työnantajana, selvittää Eksoten vammaispalvelupäällikkö Riitta Hakoma. Käytännöt yhdenmukaistuvat ja Henkka luo selkeät raamit henkilökohtaisen avun toteuttamiselle. Tämä vaikuttaa palvelun laatuun. Palvelu on tasa-arvoista koko Kaakkois-Suomessa. Sosiaalityöntekijän resurssit eivät usein riitä jatkoseurantaan, vaikka kiinnostusta asiaan olisikin. Henkan avulla on mahdollista valvoa palvelun toteutumista jatkossa. Alkuvuodesta alettiin koota avustaja- ja työnantajarekisteriä, joka täydentyy koko ajan. Tuolloin aloitettiin myös avustajavälitys. Syksyllä alkoivat vertaistapaamiset avustajien työnantajille ja avustajille. Suunnitteilla on avustajien palkkahallinnon keskittäminen yhdelle tilitoimistolle ensi vuoden alusta. Avustajan työstä kiinnostuneet ovat löytäneet työtä Henkan kautta. Tänä vuonna on syntynyt noin 90 työsuhdetta. Työnantajan on joskus ollut vaikea saada avustajaa pienen tuntimäärän takia ja työsuhde on jäänyt sen vuoksi syntymättä. Henkan kautta avustaja voi löytää itselleen useamman työnantajan ja koostaa pienistä tuntimääristä itselleen kokopäiväisen työn. Tämä parantaa avustajien saatavuutta. Henkilökohtainen apu Henkilökohtainen apu on vammaispalvelulain mukainen tukitoimi vaikeavammaiselle henkilölle. Vaikeavammainen on henkilö, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden takia välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua päivittäisissä toimissa, työssä, opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Henkilökohtainen apu on avustamista niissä tehtävissä, joita avustettava itse tekisi, jos kykenisi siihen ilman vammaa tai sairautta. Kaksivuotinen kokeilu, toiminnassa mukana Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote, Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Palvelun tuottaa Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy. Kokoaa ja ylläpitää avustaja- ja työnantajarekisteriä sekä välittää avustajia. Tarjoaa tietoa avustajan työnantajan vastuusta ja velvollisuuksista. Auttaa työsopimusten teossa sekä muissa työsuhdetta koskevissa asioissa. Ohjaa ja perehdyttää henkilökohtaisia avustajia. Esihaastattelee kaikki avustajarekisteriin haluavat. Kirjoittaja on yht. yo., joka työskenteli harjoittelijana Socomilla. sosiaalitieto 12 I10 19

20 reportaasi Minna Tarvainen Työttömyys on jollekin vain painauma tiessä, jonka voi ylittää kevyellä hyppäyksellä. Mutta entä jos työmarkkinoiden ulkopuolella on mennyt kymmenen vuotta tai pelkkä ajatus ihmisten seuraan astumisesta saa polvet tutisemaan? Työtä ihmiselle, ei diagnoosille kuva: Minna Tarvainen TYÖPAJOJA AIKUISILLE Meillä on huutava pula välityömarkkinoiden työpaikoista. Nuorille on työpajoja, mutta missä ovat aikuisten työpajat, Virpi Aralinna ja Sonja Meyer-Jokiranta kysyvät. Palveluita asiakkaiden tarpeisiin Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys on kehittänyt Reilu Meininki -työllistymispalveluita eri projekteissa vuodesta Palveluita ostavat muun muassa työvoimahallinto, Kela, kunnat ja vakuutuslaitokset. Palveluita on suunniteltu yhdessä ostajatahojen kanssa, ja ne ovat syntyneet ostajien ja asiakkaiden tarpeista. Yhdistyksellä on lisäksi työhönvalmennusyksikkö ja sosiaalinen yritys. Vuonna 2009 yhdistyksen 90 työntekijästä 20 työskenteli työllistymispalveluissa. Asiakkaita niissä oli 270. Yhdistyksen palvelut noudattavat ISO 9001/2000 laadunhallintajärjestelmää. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys järjestää työllistymispalveluja niille, jotka ovat jääneet jumiin työttömyyden kuoppaan. Asiakkaat ovat voineet olla pitkään työttöminä ja heillä voi olla taustalla oppimisvaikeuksia, toimintakyvyn vajetta tai jotain muuta, joka estää työelämään pääsyä tai sitoutumista. Osalla on jo tullessaan tavoite: eläkeratkaisu tai kesken jääneiden opintojen suorittaminen loppuun. Kaikilla selvää tavoitetta tai diagnoosia ei ole. He ovat saaneet lähetteen ehkä siksi, ettei viranomainen pääse selville, mikä työllistymisessä kiikastaa. Sopiva ratkaisu voi asiakkaalle löytyä kuukaudessa tai sen löytyminen voi viedä kolme vuotta. Keskimäärin asiakkaana ollaan puolestatoista kahteen vuoteen. Kesto riippuu siitä, miksi työmarkkinoille asettuminen ei ole onnistunut. Vajaakuntoisuuttakin on monenlaista. Masennus on väliaikainen rajoite, kun taas aistivamma voi olla hyvinkin pysyvä, projektipäällikkö Virpi Aralinna sanoo. Mitä haluat? Vaikka palvelut tähtäävät työllistymiseen, uudelle asiakkaalle ei ryhdytä heti hakemaan työpaikkaa, jollei tämä itse niin halua. Kysymme häneltä ensimmäiseksi, mitä haluat. Siten prosessi lähtee ihmisellä itsellään käyntiin. Emme sano, että teepä noin ja noin, työvalmentaja Sonja Meyer-Jokiranta kertoo. Jos asiakkaan tavoite on tulla äidiksi, sitä pitää kunnioittaa. Emme pysty järjestämään hänelle treffipalvelua, mutta hänen tavoitettaan emme voi ohittaa, Aralinna vahvistaa. Palvelun ostajalla voi olla selkeä kuva siitä, että ihmisen pitää olla kahden vuoden päästä työvoimana. Meille organisaatio ei aseta tavoitetta. Meillä ei ole virkamiesviittaa. Jokin juju aidossa asiakaslähtöisyydessä silti piilee. Eiväthän viranomaiset muuten ostaisi palvelujamme. Ja tuloksiakin syntyy. Kolmasosa haastavasta asiakaskunnasta työllistyy, kolmasosa saa opiskelupaikan tai eläkepäätöksen ja kolmasosa jää sairaus- tai äitiyslomalle, muuttaa paikkakuntaa tai jää työttömäksi. Tavoitteet sanoiksi ja teoiksi Meyer-Jokiranta sai vuosia sitten asiakkaaksi nuoren naisen, joka ei halunnut mitään. Hän ei osannut unelmoida. Meyer-Jokiranta pyysi naista kokeilemaan, ja he alkoivat harjoitella unelmointia yhdessä. Parin viikon kuluttua asiakas näytti työvalmentajalle paperia, johon hän oli liimannut kolme kuvaa: hääkuva, tietokone ja asunto. Haaveilu kannatti. Vuoden kuluttua nainen oli toteuttanut unelmansa: hänellä oli parisuhde, oma koti ja ammatti, jossa käytetään tietokonetta. Omien toiveiden ja tavoitteiden löytyminen vaatii monesti houkuttelua. Ihmistä pitää auttaa muodostamaan ajatus ja pukemaan se sanoiksi, Aralinna sanoo. Työvalmentajat tekevät jokaisen asiakkaan kanssa kirjallisen valmennussuunnitelman, mutta sen syntytavat eroavat. On oltava taitoa nähdä, mikä kanava kenelläkin aukeaa. Välillä piirtelemme häkkyröitä lattialla, että saisimme jonkin asian hahmotetuksi. Jonkun taas on helpompi puhua, kun lähdemme laavulle tai kauppaan ostamaan maitoa, Meyer- Jokiranta kertoo. 20 sosiaalitieto 12 I10

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei nauranut? Erolan ja Mäkisen

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Tutkimuksen viitekehys ja tausta

Tutkimuksen viitekehys ja tausta TUNTEMATTOMAT Tutkimus paperittomista ja asumiseen perustuvan sosiaaliturvan ulkopuolella olevista ulkomaalaisista Tutkija Marja Katisko, marja.katisko@diak.fi KatuMetron rahoittama tutkimus Diakonia-amk:ssa

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

Ammatillinen perhekoti yrityksenä ja kasvupaikkana

Ammatillinen perhekoti yrityksenä ja kasvupaikkana Ammatillinen perhekoti yrityksenä ja kasvupaikkana Perhekodin isä, Humaniores Oy:n toimitusjohtaja Ari Marjeta Valtakunnalliset yrittäjäpäivät 17.10.2009 Hyrrä-projekti äiti sossu Sh ijaissiskot ja

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4982 Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area [KAIKILLE] C1. Yleisesti ottaen,

Lisätiedot

Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä. Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari

Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä. Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2013-2015 Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia -selvitys Tavoitteena

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

DIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014 NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014 Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto LANU-koordinaatioryhmä 26.11.2015 Turku Näin tutkimus toteutettiin NUORET LUUPIN ALLA 2014 Vastaajat

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot