Onko erilaisuus uhka? Kulttuurikolareita kokeneet Wisam Elfadl & Ahmed Abdulkarim. Kyllä töitä saa, jos haluaa, vai saako?

Transkriptio

1 Nuorisosäätiön asukaslehti 1/2008 nro 27 Kyllä töitä saa, jos haluaa, vai saako? Onko erilaisuus uhka? Kulttuurikolareita kokeneet Wisam Elfadl & Ahmed Abdulkarim Väkivalta ei kuulu parisuhteeseen - KUN NYRKIT PUHUVAT! ASUKKAAT TYYTYVÄISIÄ NUORISOSÄÄTIÖÖN katsaus asukaskyselyn antiin

2 1/2008 Nuorisosäätiön asukaslehti 1/2008 nro 27 Julkaisija ja kustantaja Nuorisosäätiö Hiihtäjäntie 5, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) Päätoimittaja Antti Kaikkonen Toimitussihteeri Tytti Laine Tässä numerossa mukana: Eija Mäkinen Marko Saarinen Virpi Laurila Marita Nyman Miska Kaihlamäki Marjukka Eerikäinen Kaisa Tarvainen Kim Blomberg Nina Karppinen Laura Natunen Minna Lyhty Katariina Sorvanto Ulkoasu Tytti Laine ISSN Painopaikka Priimuspaino Oy Painosmäärä kpl Seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2008 Kannen kuva: Marko Saarinen Tässä numerossa 4 Potpuri - etuja Nuorisosäätiön asukkaille 7 Ajankohtaista: asukasneuvojat ovat asukkaita varten 8 Isännöitsijältä! Suuria ongelmia jätehuoneessa 9 Käytävien hylätyt: mitä kaikkea kävelee vastaan käytävillä 10 Älä aja kulttuurikolaria - Wisam Elfadl ja Ahmed Abdulkarim kertovat suhteestaan Suomeen 12 Ahmed Abdulkarim: "Autan jos voin." 15 Joka naisen niksikirja. Otteita vuoden 1966 kirjasta 16 Asukastyytyväisyyskyselyn satoa 21 Käytösopas kuolevalle - tutustu Terry Prachettin tuotantoon 22 Asukasesittelyssä Eki Puotilan Metrokadulta 25 Kuka saa töitä, kuka ei? Tulevaisuuden työmarkkinat 27 Ulkomaille pätkätöihin, miten verotus hoituu? 28 Kun nyrkit puhuvat: perheväkivalta ei kuulu parisuhteeseen 32 Vuoden 2007 tilastotietoa Nuorisosäätiöstä 33 Vantaalle uusia asuntoja - Rosendalinkuja 7 valmistui 34 Kurkistus politiikan maailmaan 37 Ääniä käytäviltä -pakina 38 Isännöinti ja vuokra-asumispalvelut - kuka hoitaa ja mitä? 40 Asukkaiden kuntosalin avajaiset 43 ABC - opas asukkaille 1. 6,42 % (40) 2. 61,09 % (380) 3. 14,15 % (88) 4. 7,07 % (44) 5. 8,68 % (54) 6. 2,57 % (16) 16 Asukastyytyväisyyskyselyn kuva-analyysin klikatuin kuva oli numero kaksi. Se kuvasi vastaajien mielestä rauhallista, onnellista ja mukavaa elämää. Toiseksi suosituin kuva oli numero kolme, joka vastaajien mukaan kuvasi rauhallisuutta, lämpimyyttä ja kodikkuutta. Kolmanneksi tuli kuva numero viisi, joka kuvasi rauhallisuutta, tasapainoa, harmoniaa ja turvallisuutta. 2 LUUKKUBLUES 1/2008

3 PÄÄKIRJOITUS Vaikuttaakin voi (- -) (- +) (+ +) (+ -) 21 Olemme saaneet kiitettävän määrän vastauksia asukastyytyväisyyskyselyymme. Lämmin kiitos kaikille vastanneille. Kyselyn tulokset tullaan käymään huolellisesti läpi, ja ne toimivat tärkeänä apuna Nuorisosäätiön toiminnan kehittämisessä. Palautteesta on apua myös tämän lehden uudistamistyössä. On mukavaa, että Luukkublues on varsin hyvin luettu lehti. Suurin osa asukkaista lukee lehden, moni aika huolellisestikin. Kyselyssä tuli esiin erilaisia toiveitakin aika paljon. Lehteä toivottiin ilmestymään useammin ja laajempikin lehti saisi olla. Myös juttuideoita tuli paljon. Ulkoasua jonkun verran kritisoitiin, mutta aika moni oli lehteen tyytyväinen juuri sellaisena kuin se on. Tarkoituksenamme on kehittää lehteä tulevaisuudessakin. Tuskin siitä sellaista saa, että joka ikinen asukas on tyytyväinen, sillä mieltymyksiä on monenlaisia. Pyrimme kuitenkin siihen, että mahdollisimman moni kokisi lehden hyvänä piristyksenä ja tukenakin asumiseen liittyvissä asioissa. Kyselyyn vastaamisessa on kyse vaikuttamisesta. Vaikuttaminen ja yhteiskunnalliset asiat ovatkin tämän lehden toinen tärkeä teema kyselyn ohella. Moni kokee, että asioihin ei voi vaikuttaa. Varmaan usein onkin niin, että vaikuttaa ei voi niin paljon kuin haluaisi. Itsekin koen välillä niin, vaikka työssäni olenkin päivittäin enemmän tai vähemmän vaikuttamassa. Iso osa nuorista ja nuorista aikuisista kokee yhteiskunnallisen vaikuttamisen vieraaksi. Poliitikoista on tietynlaisia mielikuvia, eikä pelkästään positiivisia. Itsellänikin on siitä kokemuksia, myös negatiivisia. Tulevana syksynä järjestetään kunnallisvaalit. Kaupungin- ja kunnanvaltuustoihin valitaan jälleen uudet päättäjät neljäksi vuodeksi. Ei muuten ole aivan sama, keitä valtuustoihin valitaan. Paikallistasolle on Suomessa osoitettu poikkeuksellisen paljon päätösvaltaa. Paikalliset päättäjät vaikuttavat paljonkin arkipäiväiseen elämäämme. Paikallisesti vaikutetaan esimerkiksi monista kaavoitukseen, lasten päivähoitoon, harrastusmahdollisuuksiin tai vaikkapa terveydenhoitoon liittyvistä käytännön kysymyksistä. Valtuustoista puuttuu yksi tärkeä ryhmä: nuoret. Kun tulin itse valittua Tuusulan kunnanvaltuustoon vuoden 1996 vaaleissa, olin valtuuston nuorin. Kun tänä päivänä katselen Tuusulan kunnanvaltuustoa, huomaan edelleen olevani porukan nuorin. Mielelläni syksyn vaaleissa luovuttaisin tämän tittelin jollekin toiselle, vaikka en nyt ihan kiikkutuolikamaa vielä olekaan (omasta mielestäni ). Olisiko Sinulla halua kunnallisvaaliehdokkaaksi? Monet puolueet ja muut ryhmät ottavat mielellään uusia nuoria ehdokkaita listoilleen, jos heitä vain löytyisi. Kannattaa tutustua puolueisiin ja vaikkapa niiden nuorisojärjestöjen (toimintaa yleensä vuotiaille) linjauksiin. Eivät ne niin toivottomia porukoita ole. Jos jokin porukka tuntuu kehityskelpoiselta, ota rohkeasti yhteyttä. Toivottavasti nuoria ja nuoria ymmärtäviä ehdokkaita syksyllä löytyy. Toivon myös, että mahdollisimman moni Nuorisosäätiön asukas käyttäisi äänioikeuttaan. Toki äänestämättä jättäminenkin on jonkinlainen mielipide, mutta en ymmärrä mitä sillä voitetaan. Mutta kukin tavallaan. 22 Antti Kaikkonen päätoimittaja

4 Marko Saarinen ja Tytti Laine Ilmoittautumiset tapahtumiin Nuorisosäätiön vapaaajan palvelut asukkaille syksyllä 2008 Sählyvuoro tiistaisin klo Sähly jatkuu alkaen Liikuntamyllyssä, Myllypurontie 1, Helsinki. Myllypuron metroaseman yläpuolella. Ensimmäinen sählykenttä portista tullessa. Mukaan sisäkengät, paikalla on mailoja. Pelaaminen on rentoa ja tarkoitettu kaiken tasoisille pelaajille. Torstain sulkapallovuoro on kohdannut loppunsa. Sulkapalloilijat toivotetaan tervetulleiksi tiistain sählyvuorolle hikoilemaan. Nuorisosäätiön keilailumestaruus 2008 torstaina kello Keilailumestaruus ratkaistaan Fun Bowling -hallissa, joka löytyy Helsingin Kalliosta osoitteesta Helsinginkatu 25. Ilmoittaudu mukaan viimeistään Ilmoittaudu pyydettäessä asukasneuvoja Marko Saariselle, puh. (09) tai ellei ilmoituksessa ole toisin mainittu. Ilmoita nimesi, osoitteesi sekä puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi. haloo-postituslista Haluatko enemmän tietoa Nuorisosäätiön tarjoamista tapahtumista ja eduista sekä muuta mahdollista ajankohtaista infoa? Ilmoita sähköpostiosoitteesi Marko Saariselle, jotta pääset mukaan Nuorisosäätiön HALOO-tiedotuslistalle. Seuraa talosi ilmoitustaululta talotoimikunnan mahdollisesti järjestämiä alennuslippuja ja tapahtumia! Etuisuuksia Nuorisosäätiön asukkaille Leffa- & uimalippuja Finnkinon leffaliput 7,00 /kpl Helsingin kaupungin uimaliput 2 /kpl Uimaliput käyvät Itäkeskuksen, Jakomäen, Pirkkolan, Ruoholahden ja Yrjönkadun uimahalleihin sekä Stadikalle ja Kumpulan maauimalaan Lippuja voi ostaa Nuorisosäätiön toimistosta. Maksu käteisellä, pyri varaamaan tasaraha, ei kortteja. Lippuja saa kaksi kappaletta/ asukas/kk. Toimiston puhelin (09) Osalla talotoimikunnista on myytävänä Finnkinon leffalippuja sekä lähimmän uimahallin alennuslippuja. Talotoimikunnat järjestävät myös muuta toimintaa. Seuraa ilmoitustauluasi! Asuintalosi kerhohuone on sinun käytössäsi! Jokaisessa Nuorisosäätiön kiinteistössä, lukuun ottamatta Orimattilan Käpylintua, on kerhohuone asukkaiden käytössä. Kerhohuonetta hallinnoi talotoimikunta, jolta saa kerhohuoneen avaimen lainaksi tarvittaessa. Niissä taloissa, jossa ei ole talotoimikuntaa, saa avaimen lainaksi asukasaktiivilta, Nuorisosäätiön toimistolta tai kiinteistöä hoitavasta isännöitsijäntoimistosta. 4 LUUKKUBLUES 1/2008

5 Kuntosali sijaitsee Helsingin Vuosaaressa, osoitteessa Tyynylaavantie 15, aivan metroaseman vieressä. Sisäänkäynti salille löytyy katutasosta ovessa lukee liikuntatila. Salille pääsee kätevästi metrolla ja Malmilta bussilla 78. Sali on sadan neliön suuruinen ja siellä on Davidin ja Normannin kuntoilulaitteet, kaksi spinning-pyörää, pienet pukuhuoneet ja erillinen suihku. Salilla ei ole valvontaa ja se toimii reilun meiningin hengessä. Jokainen käyttäjä siivoaa Nuorisosäätiön asukkailla jälkensä ja pitää huolen siitä, että laitteet pysyvät ehjinä ja ovet ovat lukossa. Salille ei saa viedä kavereita, ja jokaisella käyttäjällä tulee olla henkilökohtainen jäsenkortti, jonka voivat lunastaa vain Nuorisosäätiön asukkaat. Jokainen jäsen sitoutuu noudattamaan salin sääntöjä. Kuntosalin jäsenyys on 5 + kulkukortin pantti 45. Varaa tasaraha, luotto- tai pankkikortit eivät käy. Kuntosalin jäsenyyden saa lunastettua Nuorisosäätiön toimistosta. Salia hallinnoi asukkaista muodostettu kuntosaliryhmä. oma kuntosali Nuorisosäätiö puolimaratonilla Kuntosalin syyskauden avajaiset tiistaina klo Paikalle toivotaan runsaasti kuntosalin jäseniä, ja samalla jäsenyyttä miettivät voivat tutustua saliin. Syyskauden avajaisissa päivitetään kuntosalin aukioloajat ja toimintatavat. Sovitaan myös, mitä hankintoja tehdään jäsenmaksuista kertyneillä rahoilla. Kuntosaliharjoittelun ammattilainen Nina Karppinen antaa myös ohjeita ja vinkkejä treenaamiseen. Paikalle saapuneille on tarjolla tavarapalkintoja ja urheiluravinnemaistiaisia. Opastusta saliharjoitteluun sekä mahdollisuus tutustua Tyynylaavantien kuntosaliin: klo sekä 7.10., ja klo Nuorisosäätiö oli jälleen toukokuussa mukana Helsinki City Run -tapahtumassa. Olimme mukana tekemässä HCR:sta Suomen suurinta juoksutapahtumaa. Kisaan oli ilmoittautunut peräti osallistujaa, jotka juoksivat haastavassa lähes helteisessä säässä. Nuorisosäätiön parinkymmenen hengen joukkueesta pääsi starttiviivalle 17 juoksijaa. Juoksun aikana koettiin suuria tunteita, tuskaa ja riemua. Tapahtuman jälkeen kaikkien kommentit olivat kuitenkin positiivisia ja seuraavaa juoksuhaastettakin on jo mietitty. Säätiön porukan juoksijoiden ajat olivat 1:48:27 2:40:11. Juoksuharrastuksen suurin arvo ei kuitenkaan ole sekunneissa ja minuuteissa, vaan aivan muualla. Se on siellä, missä mietitään, kuka minä olen ja miksi. Kuntosalin aukioloajat ma-su klo Naisten vuorot: ke klo su klo Perhevuorot: ma, to, la klo Perhevuoroilla ovat lapset tervetulleita salille. Salilla ei ole lastenhoitajaa, vaan lapset ovat vanhempien vastuulla. Kuntosalin helmikuisista avajaisista on lisää sivulla 40. Huom! Kuntosalikortilla saa Intersport Megastore Puhoksen liikkeestä 15 prosentin alennuksen. Liike sijaitsee Helsingin Itäkeskuksessa, Puotinharjun ostoskeskuksessa. LUUKKUBLUES 1/2008 5

6 Simulaatiotoimittajan kauhunhetki Pisteessä Poliisi ei vastaa! Teksti Kaisa Tarvainen uutisia uutisia Tammikuun viimeisenä maanantaina joukko Nuorisosäätiön asukkaita tutustui toimitustyöhön Sanomatalon Pisteessä. Piste on Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Taloussanomien yhteinen harjoitustoimitus, jossa voi aidoksi rakennetussa kaupunkimiljöössä harjoitella lehtijutun tekoa. Iltamme koostui teoria- ja käytännön osuudesta: ensin kuuntelimme esityksen lehdenteosta, minkä jälkeen meidät osallistujat jaettiin kahteen nelihenkiseen joukkueeseen kilpailemaan siitä, kumpi joukkue saa nopeammin aikaan kattavan lehtijutun teinitytön katoamisesta. Kilpailua tai roolipeliä varten jokainen osallistuja sai matkapuhelimen, johon tuli lisää toimintaohjeita ennen kuin entisiä oli ehtinyt noudattaa. uutisia Kiireestä huolimatta kaikki vihjeet ja johtolangat oli tarkastettava ja niiden perusteella valittava lehtijutulle otsikko, kuva ja näkökulma. Toisen joukkueen vietyä voiton jäljelle jäi vain kysymys: missä mä mokasin? Luultavasti poliisille olisi pitänyt yrittää soittaa vielä kerran. uutisia Kuva Kiia Kolari Lehtikuvauskurssi Loistava lehtikuvaaja Pertti Nisonen piti säätiön asukkaille alkuvuodesta kaksipäiväisen kuvauskurssin. Kurssi oli mukaansa tempaava ja motivoi miettimään tarkemmin, mitä kameran näytössä näkyy ennen kuin painaa laukaisinta. Valitettavasti toiseen tapaamiseen annettu tehtävä kuvaa mielenkiintoinen ihminen oli usealle kurssilaiselle liian haastava, niinpä toisena päivänä moni jätti tulematta. Paikalle saapuneet saivat perusteelliset, asiantuntevat ja innostavat palautteet. Pakko se on myöntää, valokuvaaminen on mahtavaa! Katso Nisosesta lisää: Kuva Marko Saarinen Toimittaja Eija Mäkinen ohjasi keväällä toisen lehtiartikkelin kirjoituskurssin mukaan ilmoittautuneille säätiön asukkaille. Kurssi toimi samalla kesän Luukkubluesin toimituspalavereina. Kurssin tuotoksi voi lukea tämän lehden sivuilta. Tällä kertaa voit tutustua myös Mäkisen tuotantoon, sillä hän on kirjoittanut jutut "Älä aja kulttuurikolaria (sivu 10) ja "Autan jos voin" (sivu 13). Toivottavasti lehti tuo sinulle iloa ja toimii myös hyvänä tiedon lähteenä Nuorisosäätiön asioihin. Otamme mielellämme myös palautetta vastaa osoitteessa 6 LUUKKUBLUES 1/2008

7 Asukasneuvonta on asukkaita varten ajankohtaista Nuorisosäätiö tarjoaa kaikille asukkailleen neuvontaa, apua ja ohjausta asukkaan tarpeiden mukaan. Teksti Marko Saarinen Kuva Tytti Laine Asukasneuvojiin voi olla yhteydessä puhelimitse, sähköpostilla tai tulla tapaamaan Nuorisosäätiön toimistolle Helsinkiin osoitteeseen Hiihtäjäntie 5. Emme aina ole toimistolla, joten tapaamisaika kannattaa sopia etukäteen. Parhaiten olemme tavoitettavissa puhelinaikana, mutta yhteyttä voi toki ottaa muulloinkin. Asukasneuvonnan puhelinaika syyskuu joulukuu 2008 (ei viikolla 52) Keskiviikkoisin klo puh. (09) Asukasneuvojat Niina Pirnes (vas.), Eeva Backman ja Marko Saarinen Tarjoamme neuvontaa esimerkiksi seuraavissa asioissa: Asumiseen liittyvä neuvonta Vastauksia kysymyksiin, kuten esimerkiksi: kuinka pakastin sulatetaan ja lattiakaivo puhdistetaan, mitkä asiat kuuluvat huoltoyhtiölle ja mitkä asukkaalle, mistä saa kerhohuoneen avaimen lainaksi ja niin edelleen. Talousneuvonta Kun raha-asiat ovat päässeet rempalleen, ja tuntuu, ettei itse enää keksi, mitä tekisi. Mietitään yhdessä, kuinka asiaa voi lähteä purkamaan. Tarvittaessa tehdään maksusuunnitelma vuokrien maksusta. Työpaikan haku Annamme vinkkejä työnhakuun liittyvistä nettiosoitteista ja opastamme työpaikkahakemuksen ja ansioluettelon teossa. Ohjaamme työvoimatoimiston palveluiden käyttäjäksi. Ohjausta kriisitilanteissa Mietitään yhdessä, mikä helpottaisi kyseisessä tilanteessa ja mistä saa tarvittaessa asiantuntevampaa apua. Häiriöasuminen Etsitään ratkaisu asumisrauhan palauttamiseksi naapurin häiritessä meluamalla tai muilla tavoin. Tarvittaessa ollaan yhteydessä isännöitsijään. Naapureiden riitatilanteissa pyritään sovittelemaan asiat, ja häiriöiden ollessa laajempia, mietitään keinoja muuttaa talon toimintakulttuuria. Apua virastoasioihin Katsotaan yhdessä, mistä ja millaista tukea saa elämisen eri tilanteisiin. Autamme myös eri virastojen lomakkeiden täytössä. Ole rohkeasti yhteydessä asukasneuvojiin Marko Saarinen, puh. (09) Eeva Backman, puh. (09) Niina Pirnes, puh. (09) LUUKKUBLUES 1/2008 7

8 isännöitsijältä Suuria ongelmia jätehuoneissa! Nuorisosäätiön järjestämässä asukaskyselyssä nousivat jäteasiat voimakkaasti esille. Kyselyyn vastanneiden mielestä jätehuoneet olivat joissakin kohteissa huonossa kunnossa, ja jätehuolto sai kritiikkiä. Mistä on kysymys, miksi jätehuoneet ovat siivottomassa kunnossa? Vastausta kysymykseen ei tiedä kukaan, mutta yhtenä syynä ovat aivan varmasti asukkaat itse. On valintakysymys, miten lajitellaan: laitetaanko jätteet astioihin vai heitetäänkö vain jätehuoneeseen? Myös kiinteistöhuollon roolin on oltava tehokkaampi, jotta jätehuoneet pysyisivät siisteinä. Jätehuoneeseen kuulumattomat tavarat, kuten huonekalut, näyttöpäätteet, televisiot ynnä muut ovat muodostuneet suureksi ongelmaksi. Tavarat, jotka kuuluisi itse viedä kierrätyskeskuksiin tai kaatopaikoille, viedään kiinteistön jätehuoneeseen tai irtaimistovaraston käytäville. Kyllähän ne sieltä korjataan, mutta mihin hintaan? Esimerkkinä yksi Helsingin kerrostalokohde, jossa asukkaita on noin 60. Kohteen YTV:n jäte maassa (= pienjäte joka jätetty jätehuoneen lattialle) -lasku kahden kuukauden ajalta oli 300 euroa. Vuodessa se tekee euroa. Toinen esimerkki on 126 huoneistoa käsittävä isohko kohde, jossa on kaksi jätehuonetta. Tässä yhtiössä YTV on laskuttanut yhden kuukauden ajalta 700 euroa ylimääräistä jätehuoneen lattialla olleesta pienjätteestä. Vuodessa, jos tilanne kuukausittain toistuu, kustannukset ovat yhteensä euroa! Lisäksi kiinteistönhuolto laskuttaa erikseen jätehuoneen tyhjennykset suuremmista huonekaluista. Arviolta yhden peräkärryllisen kustannukset ovat noin 100 euroa/kerta. Kokonaisen lavan tyhjennys maksaa noin euroa. Puhutaan siis isoista summista, jotka ovat ylimääräisiä kustannuksia. Jokainen voi osaltaan miettiä, haluaako näitä summia vuokrissaan maksaa. Lajittelusta Paperin-, pahvin- ja kartonginlajittelu ja -keräys ovat esimerkki kattavasta kotitalousjätteen keräilystä Suomessa. Asukaskyselyn vastauksissa toivottiin muun muassa peltipurkeille erillistä astiaa. Monen materiaalin, kuten peltipurkkien, erilliskeräyksen volyymit jäävät niin pieniksi, ettei keräys kannata. YTV tai muualla Suomessa jätehuollosta vastaavat tahot osaavat arvioida, olisiko kiinteistöissä riittävästi asukaspohjaa kyseisille keräysastioille. Normaalin kokoisen kerrostalon osalta ei välttämättä näin ole, joten on etsittävä muita ratkaisuja keräykseen. Yksi esimerkki on liikekeskuksissa tai vastaavissa olevat isot keräysastiat, jonne voidaan toimittaa esimerkiksi lasia, metalliromua ja paristoja. Jätteiden lajittelu vaatii vaivannäköä. Tulevaisuudessa lajittelun kierrätysaste muuttuu varmasti korkeammaksi, koska jo tällä hetkellä lajittelemattoman jätteen vastaanotto hinnoitellaan kalliimmaksi kuin lajitellun jätteen. Toivottavasti me kaikki osallistumme ja vaikutamme näihin jätetalkoisiin ja pidämme huolta omasta elinympäristöstä lajittelemalla jätteet asianmukaisesti ja oikeaan paikkaan. Marita Nyman isännöitsijä 8 LUUKKUBLUES 1/2008

9 Paksu runk o p a t j a on ilmestynyt talomme alakerran käytävään. Onko joku yrittänyt viedä sitä varastoon ja jättänyt työn kesken tajutessaan, ettei se mahdu sinne? Vai onko talossamme harjoitettu ongelmajätekampanja tuottanut tulosta, eikä huonekaluja enää kehdata viedä roskakatokseen? Naapuri saattaa nähdä ikkunasta. On ehkä lukenut saman jätetiedotteen ja oppinut roskien lajittelusta yhtä sun toista. Patjaa ei ole maattu piloille, joten joku saisi siitä hyvän alustan. Nykyaikana on enemmän kuin suotavaa kierrättää tavaroita. Kaatopaikat täyttyvät nopeammin kuin koskaan. Maapallo anoo armoa. Kovinkaan moni ei ottaisi tätä patjaa itselleen, vaikka saisi sen ilmaiseksi. Ensinnäkään kovin moni ei tällä hetkellä tarvitse patjaa, ja toiseksi käytetyissä on jotain noloa ja yököttävää ne merkitsevät joillekin samaa kuin lipeäkala lapselle. Käytäviltämme on löytynyt patjan lisäksi paljon muutakin. Eräs naapureistani kertoi, että hänen miehensä näki Pullapitko ei ehtinyt maleksia hississä kauaa käytävällä alastoman naisen aamuyöllä töistä kotiin palatessaan. Jutun kuuleminen herätti hilpeyttä, vaikka ei kenenkään vastoinkäyminen naurun asia olekaan. Voi vain arvailla, mitkä asiat olivat johtaneet siihen, että naisraukka oli päätynyt yöllä käytävään. Toinen samankaltainen tapaus on viime syksyltä. Pelkkiin alushousuihin ja T-paitaan pukeutunut nainen pimpotteli ovikelloani. Hän ei ollut kuitenkaan tulossa luokseni kylään, kertoi vain erehtyneensä ovesta. Soitin naisen poistuttua viriilille naapurilleni ja kysyin, oliko häneltä vieras hukassa? Ei ollut, mutta nainen oli käynyt hänenkin oven takana. Kuulin myöhemmin, että oikeaa asuntoa oli etsitty vielä muistakin kerroksista. Olikohan alushousupimpottelijalla jotain tekemistä naapurini mainitseman alastoman naisen kanssa? Jos se olikin sama nainen, käytäväkummitus, jolle oli tuotu vähän vaatetta päälle? Talossamme on nimittäin tapana harrastaa hyväntekeväisyyttä. Joku jättää hissiimme erilaisia elintarvikkeita. Pullapitko ei ehtinyt maleksia hississämme kauaa. Lattialle kaadetut hillosipulit sen sijaan eivät kelvanneet kenellekään. Ne haisivat hississä monta päivää, ennen kuin siivooja siivosi ne pois. Purukumejakin jätetään valmiiksi pureskeltuina. Niitä on ollut hissinappien päällä, minkä vuoksi joidenkin kerroksien numeroita on ollut iljettävää painaa. Kumeja on löytynyt myös käytäviltä toisenlaisia kumeja. Sitä en tarkastanut, oliko niitä oikeasti käytetty vai oliko ne jätetty käyttämättöminä yleistä hämmennystä tuottamaan? On hyvä, että ihmiset ovat ehkäisytietoisia, mutta he voisivat käyttää edes hivenen harkintaa, mihin välineitään jättävät tai minkälaista huumoria viljelevät. Joku ulostutti koiransa hissiin (kai se oli koirasta?). Jätös ilmaantui talvella kovien pakkasten aikoihin. Hississä on ollut myös oksennusta. Erään kerran muistan hyvin. Talon asukkaiden pikkujouluissa kerhohuoneella oli hyvänmakuista boolia, joka aiheutti yhdelle juhlijalle pahan olon. Oksennusvana jatkui hissistä hänen kotiovelleen. Talon salapoliisi selvitti. Talomme käytäviä ja hissiä luuttuaa Philip Seymor Hoffmanin näköinen tyyppi. Pelkään, että häneltä palaa kohta laku, ja hän jättää meidät pulaan. Uutta siivoajaa taloomme tuskin löytyy. Jaksaisinkohan ilmoittaa patjasta isännöitsijälle? Vai kirjoittaisinko ensin valituslapun hissin seinään: Käytävä ei ole patjojen säilytyspaikka! Vai hoidanko patjalle kyydin ja kodin kaatopaikalta talomme toimintarahoilla? En minä sellaisia jaksa kun ei kukaan muukaan. Jätämme sen talon asukkaiden yhteisestä hiljaisesta päätöksestä käytävälle. Eihän sitä tiedä, jos se alaston nainen ilmaantuu taas ja päättää jäädä yöksi. Käytävien Teksti Kim Blomberg Kuvat Kim Blomberg ja Tytti Laine Joku ulostutti koiransa hissiin (kai se oli koirasta?) hylätyt LUUKKUBLUES 1/2008 9

10 Älä aja kulttuurikolaria! Sanoja voi käyttää moneen, myös siltojen rakentamiseen. Sen tietää Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden Suomen lähettiläs Wisam Elfadl. Mutta miten käsitellä erilaisuutta ja syrjintää maassa, jossa kaikki ovat oletusarvoisesti suomea puhuvia valkoihoisia? Teksti Eija Mäkinen Kuvat Ida Pimenoff Toukokuun viimeisenä viikonloppuna Kaisaniemen puisto soi ja kupli, kun noin ihmistä svengasi musiikin tahdissa Maailma kylässä -festivaalilla, nautti etnisiä herkkuja ja tutustui kansalais- ja kulttuurijärjestöjen toimintaan ja työpajoihin. Mukana joukossa tanssahteli myös Wisam Elfadl, sudanilaissyntyinen nuorisotyöntekijä, jolle monikulttuurisuus on paitsi työ, myös intohimo. Ajattele, jos Helsingissä olisi aina sellaista, hän henkäisee muutamaa päivää myöhemmin, eikä äänensävystä voi erehtyä: kaihoa. Mutta Wisam on asunut Suomessa tarpeeksi kauan, 17 vuotta, tietääkseen haaveensa ylimitoitetuksi. Suomalaiset pelkäävät käyttäytyä normeista poikkeavalla tavalla. Jos joku esimerkiksi laulaa ja tanssii kadulla, hänen oletetaan automaattisesti olevan kännissä. Kuitenkin ihmiset hokevat, miten ihanaa ulkomailla on ja maksavat päästäkseen Brasiliaan, missä he voivat kuunnella musiikkia ja tanssia kaduilla, hän sanoo päätään pyöritellen. Surullisinta on se, että suomalaiset itse syöttävät toisilleen normikäyttäytymisen ideaa ja siirtävät mallin myös lapsilleen. Jos haluaa nähdä, miten ihmiset käyttäytyvät normaalisti, on matkustettava ulkomaille. Suomalaiset myös miettivät ja suunnittelevat asioita ihan liikaa. Elämä on tarkoin aikataulutettu vähintään puolen vuoden päähän, kaikesta sovitaan kellon ja kalenterin avulla. Ja jos suunnitelmat eivät menekään nappiin, ryhdytään etsimään syyllistä ja ennen kaikkea syyllistämään muita kuin itseä. Uskomatonta! Erilaisuus on uhka 21-vuotiaan Wisam Elfadlin värikäs ja paikoin kärkeväkin puhe selittyy osin sudanilaisella geeni- ja kulttuuriperimällä, mutta kyse on myös tietoisesta provosoinnista, sillä hän haluaa herättää keskustelua. Suomen Pakolaisavussa ja Suomen lasten ja nuorten säätiössä työskennellyt ja monien pakolaistaustaisten ja maahanmuuttajalasten ja nuorten parissa monikulttuurisuustyötä tehnyt Wisam tietää, miten Suomessa on tapana vaieta vaikeista asioista. Minusta tuntuu, että kaikkien muiden maiden keskustelukulttuuri on vilkkaampaa kuin Suomen. Suomalaiset ovat harvoin aidosti kiinnostuneita siitä, mitä toiselle kuuluu, vaikka kyse voisi olla kohtaamisesta sanan syvimmässä merkityksessä. Moikkaaminenkin on tosi vähäeleistä, jos sitäkään. Ystäviä tavatessa ladellaan vain kohteliaisuuksia ja vedotaan kiireisiin. Wisam Elfadlin mukaan vaitonaisuus korostuu vieraiden ja eritoten ulkomaalaisten seurassa. Siitä käy todisteeksi käyttäytyminen julkisissa kulkuvälineissä, missä suomalaiset olettavat kanssamatkustajien olevan ajatuksenlukijoita ja antavan tilaa pyytämättä. Tilanne sekä huvittaa että ärsyttää Wisamia siinä määrin, että hän on päättänyt vastata haasteeseen samalla mitalla. Haluan pakottaa suomalaiset puhumaan. Siksi en esimerkiksi bussissa nouse paripenkiltä, ennen kuin ikkunan puolella istuva vierustoveri sanoo: Hei, jäisin seuraavalla pysäkillä pois. Toinen saa minun puolestani huokailla ja rapistella laukkujaan miten kauan tahansa. Ei kai nyt yhden lauseen ääneen sanominen voi olla niin vaikeaa? Suomessa on pitkään oltu teknologiassa muita maita edellä, mutta hyödynnetäänkö sitä aidosti ihmisten elämässä ja kanssakäymisessä? Nokian mainoslause connecting people on kaunis, mutta mitä ihmettä se tarkoittaa maassa, jossa enemmistö vihaa tummaihoisia? Suomessa haukutaan asioista, joita ihminen ei voi itse muuttaa. Eihän kukaan voi valita ihonväriään. Erilainen ihminen on Suomessa yhä uhka. Byrokratian kukkasia Wisam Elfadl oli viisivuotias, kun hänen perheensä muutti Sudanin helteestä lumen ja jään maahan isän aloittaessa opiskelun Helsingin yliopistossa. Suoritettuaan maisterintutkinnon isäni sai lehtorinviran. Vanhempani päättivät jäädä Suomeen, koska meillä tytöillä oli koulu kesken. Aluksi perheemme kävi vain harvoin Sudanissa, koska rahaa oli vähän, mutta nykyään, kun perheenjäsenistämme puolet on töissä, voimme käydä tervehtimässä sukulaisiamme ja ystäviämme useammin. Suomessa ei pärjää ilman todistuksia ja virallisia asiapapereita. Sudanissa riittävät syntymätodistus ja suullinen sopimus. Siellä ihmiseen luotetaan, Wisam Elfadl valottaa kahden kotimaansa eroja. 10 LUUKKUBLUES 1/2008

11 LUUKKUBLUES 1/

12 Wisam Elfadl kritisoi kirpeästi suomalaista lainsäädäntöä ja varsinkin viranomaisten tiukkapipoista tapaa tulkita sitä. Kesti peräti 17 vuotta, ennen kuin hän sai Suomen kansalaisuuden tämän vuoden toukokuussa. Suomeen eri lailla saapuneille on kullekin omat menettelytapansa. Jotta voi anoa Suomen kansalaisuutta, laissa edellytetään muun muassa, että hakija on asunut Suomessa kuusi vuotta ilman, että hän on rekisteröitynyt millään erityissyyllä. Isäni kuusi vuotta kestänyt opiskeluaika oli tällainen syy, mutta minusta on epäoikeudenmukaista, että kuuden ihmisen kohtalo ratkaistiin yhden ihmisen elämäntilanteen perusteella. Surkuhupaisan asiasta tekee se, ettei Wisamin isä ole vieläkään saanut Suomen kansalaisuutta, koska hän ei hallitse täysin suomen kieltä. Hän on opiskellut ja työskennellyt koko ajan englannin kielellä. Kun hänellä on kahden vuoden päästä seuraava mahdollisuus hakea uudelleen Suomen kansalaisuutta, hänen pitää hakea sitä sillä perusteella, että hänen vaimonsa on Suomen kansalainen. Kyse on äidistäni, joka on siis syntyjään sudanilainen. Tällaista on suomalainen byrokratia. Kahden maan kansalainen Wisam Elfadl korostaa, ettei hänellä ole yhtä kotia, vaan hän asuu sekä Sudanissa että Suomessa. Kahden maan kansalaisena hän tuntee kulttuurikolareiden koko kirjon. Suurimmat erot hän näkee perhearvoissa. Suomessa vallitsee hyvin vahva uraan keskittynyt ajattelutapa, siihen eivät mahdu perhe eivätkä harrastukset. Kun ihminen ajattelee, että on olennaista saavuttaa hyvä asema ja ansaita paljon rahaa voidakseen huolehtia perheestään, käykin päinvastoin: perhe jää toiseksi, kun kaikki uhrataan työlle ja uralla etenemiselle. Raha ei koskaan korvaa yhdessäoloa. Minulle perhe on tärkein. Monien mielestä olen epäitsenäinen, kun vietän niin paljon aikaa perheenjäsenteni kanssa, mutta kyse ei ole siitä, vaan halusta olla yhdessä läheisteni kanssa. Kyllä minäkin ravaan töiden tähden ympäri ämpäri, mutta osaan myös sanoa: nyt riittää tälle päivälle. Kieltämättä kaverit katsovat välillä pitkään, kun ikäiseni nainen lähtee omaehtoisesti grillailemaan vanhempien ja sisarten kanssa kotipihalle, hän sanoo virnistäen. Suku on myös syy, miksi Wisam Elfadl haluaa viettää mahdollisimman paljon aikaa Sudanissa. Mummi on meille kaikille hyvin tärkeä. On ihanaa jutella hänen kanssaan, kuulla suvun tarinoita ja tuntea kuuluvansa samaan ketjuun. Kun haluan irrottautua hektisestä elämänmenosta, lähden Sudaniin. Se auttaa myös näkemään selkeämmin Suomen ja suomalaisuuden hyvät puolet, hän sanoo ja kertoo, miten ikävä kasvoi taannoisella kolmen kuukauden matkalla niin isoksi, että hän rakensi itselleen suomalaisen alttarin. Etsin suomalaisuudesta muistuttavia tavaroita Arabian ja Aarikan astioita, Topeliuksen satukirjan, Marimekon kangaspalan, revontulista kertovan valokuvakirjan ja kasasin ne yhteen nurkkaan. Se antoi turvallisen olon. Samanlainen Sudan-alttari minulla on Suomessa. Sanoilla ylitetään rajoja Ehkä eniten Wisan Elfadlia kiusaa se, miten ulkomaalaisia kohdellaan eri tavalla kuin suomalaisia. Hänen mukaansa erottelu alkaa jo koulussa. Ulkomaalaisen taustan omaavia oppilaita ei osata nähdä yksilöinä, vaan heidät niputetaan yhdeksi ryhmäksi ja sijoitetaan usein esimerkiksi kielivaikeuksiin vedoten kehitysvammaisten ja keskittymishäiriöisten kanssa erityisluokille, missä opetus ei ole läheskään yhtä tehokasta ja korkeatasoista kuin normaaliluokilla. Samanlainen asenne heijastuu yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Vaikka sarkaa ennakkoluulojen hälventämiseksi ja raja-aitojen kaatamiseksi Suomessa riittää, Wisam ei aio heittää pyyhettä kehään. Päinvastoin, hän aikoo puhua erilaisuuden rikkaudesta ja kohtaamisen merkityksestä sekä saattaa eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä yhteen aina kun vain voi. Siihen hänet on valtuuttanut Euroopan parlamentti, joka on nimennyt vuoden 2008 Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodeksi. Wisam on yksi Suomen kolmesta lähettiläästä. Teemavuosi on Euroopan unionin, sen jäsenmaiden ja kansalaisyhteiskunnan yhteinen hanke, jolla pyritään lähentämään kulttuuritaustoiltaan erilaisia kansalaisia ja saada heidät ymmärtämään toistensa ajatusmaailmaa. Tehtäväni on tuoda teemavuotta esiin kaikissa niissä yhteyksissä, joissa toimin. Lisäksi kirjoitan ajatuksistani ja näkemyksistäni Vuoropuhelu-teemavuoden sivuston blogiin. Suomessa asuu arviolta noin ulkomaalaista. Jotta turhilta kulttuurikolareilta vältyttäisiin, tarvitaan keskustelua ja erilaisia ihmisiä lähentäviä kohtaamisia. Sudanissa minulta kysytään usein, milloin muutamme takaisin. Vaikka olemme asuneet Suomessa jo 17 vuotta, sukulaiseni eivät ole sisäistäneet, että meillä on koti kummassakin maassa, Wisam Elfadl kertoo hymähtäen. 12 LUUKKUBLUES 1/2008

13 Ahmed Abdulkarim: Autan jos voin Somalialaisen Ahmed Abdulkarim, 24, Suomeen tulon syy on karu: hänen perheensä joutui lähtemään 18 vuotta sitten sotaa pakoon. Sopeutuminen ei ole ollut helppoa, vaikka Ahmed puhuu suomea sujuvasti. Kieli ei ole auttanut pääsemään paremmin sisälle Suomeen, vaan kyse on asenteista. Kävin kouluni Tampereella, ja varsinkin ala-asteella oli hankalaa, sillä ulkomaalaisista ei pidetty. Kun kerran tappelin erään pojan kanssa koulun käytävällä, jouduin rangaistukseksi kulkemaan kolmen kuukauden ajan joka välitunti opettajan seurassa opettajanhuoneeseen seisomaan. En usko, että suomalaista oppilasta olisi kohdeltu niin, Ahmed Abdulkarim kertoo. Oppilaille Ahmed oli ihonvärinsä vuoksi helppo kohde. Kun jollakulla oli huono päivä, rasismi nousi heti esiin, ja se kohdistui minuun. Yritin puhua asiasta kavereille, ja vähän aikaa kaikki oli ok, mutta sitten homma palautui entiselleen. Päätin, että on parempi olla hiljaa. Lukiossa eristäydyin suomalaisista, minulla oli oma kaveripiiri, joka koostui pelkästään ulkomaalaisista. Heidän seurassaan minun oli helpompaa olla oma itseni. Ahmed Abdulkarim on saanut tuta käytännössä, mitä kulttuurikolari merkitsee. Yksi erottava tekijä on hänen mukaansa huumori. Jutut, joille suomalaiset nauravat, eivät ole mielestäni hauskoja. Se luultavasti pätee myös toisinpäin, suomalaiset eivät välttämättä tajua minun huumoriani. Yksi ikuisuusvitsi suomalaisten jätkien keskuudessa on se, että viikonloppuna juotiin perskännit, eikä kukaan muista viikonlopusta mitään. Absolutistina minun on vaikea tajuta suomalaisnuorten jatkuvaa biletystä. He haluavat vain juhlia. Helsinkiin Ahmed muutti vuonna Nuorisosäätiön asuntoon hän muutti kaksi vuotta sitten. Halusin päästä töihin, mutta Tampereella oli hankalaa työllistyä. Siellä ollaan haastatteluissa kohteliaita ulkomaalaisia kohtaan, mutta koskaan ei oteta yhteyttä. Lehdissä on joskus julkaistu gallupeja siitä, mitä ulkomaista kansallisuutta edustavia ihmisiä työnantajat vähiten palkkaisivat, ja vastauksena olivat arabit ja somalit. He ovat kuulemma liian äänekkäitä. Kun työnantajalla on jo valmiiksi tietty mielikuva, sitä on vaikeaa saada muuttumaan, varsinkin, jos maahanmuuttajille ei koskaan anneta mahdollisuutta osoittaa asenteet vääriksi. Antava käsi on parempi kuin vastaanottava käsi Asuessani jonkin aikaa Salossa minua luultiin amerikkalaiseksi, ja ihmisten asenne oli ystävällinen. Kun he saivat tietää, että olen somali, käytös muuttui täysin. Ahmed Abdulkarim valmistui tammikuussa merkonomiksi Helsinki- Malmin Liiketalousopistosta, mutta toistaiseksi hän ei ole saanut koulutustaan vastaavaa työtä. Tällä hetkellä hän työskentelee hoiva-alan tehtävissä Asumispalvelusäätiö ASPA:n Vuosaaren toimintayksikössä. ASPA Palvelut Oy tuottaa asumispalveluja vammaisille ihmisille ja mielenterveyskuntoutujille. He asuvat omissa asunnoissaan, ja heitä autetaan erilaisissa päivittäisissä asioissa. Kyseessä on kolmivuorotyö, teen aamu-, ilta- ja yövuoroja. Jokaisella asukkaalla on oma henkilökohtainen avustajansa, joka auttaa asioidessa esimerkiksi Kelan tai sosiaaliviranomaisten kanssa. Itse en voi toimia luottohenkilönä, koska minulla ei ole lähihoitajan koulutusta. Ahmed Abdulkarim aikoo jatkaa opintojaan, ja tähtäimessä on EBAtutkinto, liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto. Heinäkuussa hän saa tietää pääsykokeiden tulokset. Uskon, että saan tutkinnon avulla paremmin töitä. Se on myös matkalippuni pois Suomesta, sillä haluan työskennellä ulkomailla. Ahmed ei ole perheensä ainoa jäsen, joka haikailee muutosta. Äitimme tahtoisi palata Somaliaan tai muuttaa Dubaihin. Koska kahden sisareni koulu on vielä kesken, äiti haluaa toistaiseksi asua Suomessa, mutta sen jälkeen hän voi rauhallisin mielin lähteä. Olemme sisarusten kanssa sopineet, että kustannamme yhdessä äidin eläkevuodet. Sellaista käsitettä kuin vanhainkoti ei meidän kulttuurissamme tunneta. Vanhemmat huolehtivat lapsistaan, kun he ovat pieniä ja avuttomia, ja kun vanhemmat tulevat tiettyyn ikään, heille tehdään sama palvelus. Kun Ahmedia pyytää nimeämään elämänsä moton, vastaus tulee epäröimättä: autan jos voin. Sekä islaminuskossa että somalialaisessa kulttuurissa korostetaan sitä, että ennemmin annetaan kuin otetaan. Antava käsi on parempi kuin vastaanottava käsi. Sillä tavalla kannustetaan tekemään esimerkiksi työtä. Mutta jos ihmisellä ei ole varaa antaa, hän voi rauhassa ottaa vastaan. Elämän kulmakiviä Ahmed Abdulkarimilla on kolme: perhe, uskonto ja ystävät. Rukoilen päivittäin. Rukous on kuin harrastus, eräänlainen meditaatiohetki, luonnollinen osa elämää. Se ei ole sen rasittavampaa kuin kuntosalilla käyminen pari kertaa viikossa. Töissä siihen menee kaksi minuuttia. Kun joku pitää tupakkatauon, minä pi- u LUUKKUBLUES 1/

14 dän rukoushetken toimistossa. Ystäviään hän kertoo tapaavansa useimmiten Itäkeskuksessa. Jos emme vähään aikaan satu törmäämään toisiimme, soitamme ja sovimme treffit. Usein se tapahtuu ruoan merkeissä. Kun ystäväpiiri tai sukulaisia kutsutaan syömään, se tavallaan vahvistaa ihmisten välistä sidettä. Tulemme kulttuurista, jossa kaikki jaetaan. Suomessa ei jaeta ollenkaan, täällä halutaan olla individualisteja. Jos jollakulla on karkkipussi, hän ei anna siitä muille. Me jaamme sen aina kaikkien kanssa. Huomaavaisuus on sitä, että ottaa jatkuvasti muut huomioon, Ahmed Abdulkarim sanoo. Olen tällä hetkellä tosi tyytyväinen itseeni, mutta en olisi tällainen ilman kokemusteni summaa. Tavallaan olen kiitollinen kaikesta, myös niistä huonoista jutuista. En kanna kaunaa kenellekään. Niksejä keittiöön - Leipä säilyy tuoreena pidempään, jos leipälaatikkoon pannaan raaka halkaistu peruna tai vahva suolakerros. Näin säästyy leipä myös homehtumiselta, joskin sen arvo vanhetessa alenee. - Se, jolla ei ole jääkaappia, mutta joka kuitenkin tarvitsee maitoa aamuisin ennen maitokauppojen avaamista, voi turvautua seuraavaan keinoon maidon säilyttämiseksi tuoreena: Heti kun maito on tuotu kotiin, pannaan se termospulloon. Jäätelö säilyy myös useita tunteja termospullossa sulamatta (esim. Eskimopuikko). - Juusto on parasta säilyttää kosteaan voipaperiin tai liinaan käärittynä. Kääre on kasteltava silloin tällöin vedessä, tai mieluummin suolavedessä. - Tähteeksi jääneitä keitettyjä perunoita ei pidä asettaa röykkiöön, sillä silloin ne pilaantuvat helpommin kuin levällään. - Puinen leikkuulauta on suojattava paperilla käsiteltäessä makua, hajua ja väriä antavia aineita. Lue lisää: Yleishygienia, kauneus- ja terveysniksejä - Lasi vettä, johon on puristettu tilkkanen sitruunamehua, on erinomainen terveys- ja kauneusjuoma ensimmäiseksi aamulla nautittuna. - Lasi tai pari päivässä kylmää hunajavettä virkistää ihmeellisesti. - Pahoinvointiin auttaa usein lasillinen kuumaa vettä. - Jos käsiä pitää muutaman minuutin kylmässä, virtaavassa vedessä, huomaa pian, että koko ruumis jäähtyy. Jääkylmän veden ei kuitenkaan saa antaa koskettaa ensimmäisenä valtimoa, vaan jäähdytteleminen on aloitettava sormista. 14 LUUKKUBLUES 1/2008

15 Niksejä kodinhoitoon - Siivotessa pankaa pumpulitukko kumikäsineittenne sormenpäihin, niin kynnet eivät revi niitä. - Ovien peseminen aloitetaan alhaalta päin. Silloin ei valuva vesi jätä juovia oven pintaan. - Jollei tavallinen tuuletus jostain syystä auta, saa huoneilman äkkiä puhtaaksi polttamalla vähän aikaa kynttilöitä. Vesiastiaan upotetut sitruunan- tai appelsiininkuoret pitävät huoneilman hyvänä ja raikkaantuoksuisena. Ne täytyy tietysti muutaman päivän väliajoin vaihtaa. Hajaniksejä Kun perheenäiti, joka yksinään hoitaa kotiaan, on saanut aamuaskareet suoritetuksi, on hän liian väsynyt lähteäkseen raittiiseen ilmaan, ja sitä paitsi hän jo mielellään vilkaisisi päivän lehteäkin. Eräs perheenäiti on ratkaissut pulman niin, että hän käy lämpimästi pukeutuneena avoimen ikkunan ääreen milloin loikomaan, milloin lepotuoliin ja nauttii täysin siemauksin lepohetkestään. Hän väittää tätä päivänsä parhaimmaksi hetkeksi. Perheessä, jonka jäsenillä on paljon menoja, säilyy kosketus ja yhteishenki elävänä, jos kukin ilmoittaa kirjelapulla lähteneensä silloin ja silloin sinne ja sinne sekä palaavansa suunnilleen silloin ja silloin. Kun mies ei saavu kotiin päivälliselle, on vaimolla oikeus odottaa, että hän ilmoittaa siitä. Naista ei hermostuta mikään niin kuin turha odottaminen. Jos kynttilöitä on varastossa, on parasta säilyttää ne kylmässä paikassa, esim. kellarissa. Juuri kaupasta ostetut kynttilät on hyvä pitää kylmässä ennen käyttöä. Menneen maailman viisauksia JOKA NAISEN NIKSIKIRJA Elämme 2000-luvulla, keskellä runsauden pulaa, joten on hauskaa selata Maija Suovan toimittamaa Joka naisen niksikirjaa vuodelta 1966, jolloin kauppojen valikoimat olivat toista kuin tänä päivänä. Tässä on kirjasta otteita, miten pienillä nikseillä saa ihmeitä aikaan ja kuinka vähälläkin voi tulla toimeen. Niksejä sateensuojalle Lopuksi vielä oiva vinkki erittäin tärkeän esineen käyttöä varten, jollaisen jokainen omistaa, on omistanut tai ainakin lainannut joskus, ja jonka jokainen varmaan ainakin kerran elämässään on hukannut tai jättänyt johonkin: - Sateensuoja on niitä esineitä, jotka kaikkein helpoimmin omistajaltaan unohtuvat. Jos siihen on varjon kankaasta erottuvalla värillä merkitty omistajan puhelinnumero, nimi tai osoite, on sen takaisin saamisesta hyvät toiveet. - Sateensuojan muistaa kylästä lähtiessään varmimmin ottaa mukaansa, jos kylään tullessaan panee käsineensä sen sisään. Käsineitä ei niin helpolla unohda kuin sateensuojan. Koonnut Virpi Laurila Kuvat Istockphotos Niksejä vaatehuoltoon - Vaatteet on korjattava ennen pesua, koska pienet repeytymät ja kuluneet kohdat pesussa auttamattomasti suurenevat ja puhkeavat. Sitä paitsi, on miellyttävämpää laittaa vaatekappale kaappiin heti, kun se on pesty ja silitetty. - Sukat ovat yleensä siinä mää rin samanvärisiä, että parit sekaantuvat helposti. Sen vuoksi on syytä tehdä kuhunkin pariin erivärisel lä langalla risti, jonka avulla ne on helppo erottaa toisistaan. - Jos sukkien pesuveteen panee kourallisen suolaa ja antaa sukkien liota tässä vedessä vuorokauden, haihtuu niistä jalkahiki. - Rankkasateessa ei haittaa vähääkään, vaikka suoja onkin vanha ja nukkavieru, mutta riippuessaan käsivarrella sateen varalta se on sitä ikävämmän näköinen. Sen vuoksi ei pidä heittää syrjään sitä siroa suojusta, joka sateensuojassa on ostettaessa. Se on paikallaan juuri silloin, kun suoja on vanha ja kulunut. - Sateensuojaa ei pidä korjata neulalla ja langalla, vaan kiinnittämällä paikka liimalla tai sellofaani- tai eristysnauhalla. - Sateenvarjosta poistetaan likatahrat metyylialkoholiin kastetulla pumpulitukolla. - Vain yksi sadasta naisesta nimenomaan naisesta! kantaa supussa olevaa sateensuojaansa oikein: kärki alaspäin! Muut väärin: vaakasuorassa asennossa kainalossa tai kantolaukussa! Oli tungos bussissa, raitiovaunussa tai kadulla millainen tahansa, siitä he eivät piittaa. LUUKKUBLUES 1/

16 Teetätimme toukokuussa asukastyytyväisyyskyselyn, koska me Nuorisosäätiössä haluamme kehittää toimintojamme. Halusimme tietää, miten yhteiselo Nuorisosäätiön kanssa on sujunut ja ennen kaikkea, minkälaista asukkaat haluaisivat sen olevan. Vastauksia kyselyyn tuli huikeat 622 kappaletta, mikä oli yli odotusten. Ja vielä hienompaa oli, että jokaisesta Nuorisosäätiön talosta vastattiin kyselyyn. Nurmijärven Sorvankaaresta vastasi 1 henkilö ja Helsingin Petter Wetterin tie 4:stä 33 henkilöä. Suhteutettuna vastausten määrää talon asukaslukuun, aktiivisimmin kyselyyn vastasi Torikatu 3:n asukkaat Keravalta; talon osallistumisprosentti oli 40,74. Kyselyyn vastaajista 66 prosenttia oli naisia ja loput miehiä. 46,5 prosenttia vastaajista on asunut säätiön asunnossa 4 5 vuotta. 61,7 prosenttia asuu yksin. Kyselyn aihealueet jakautuivat neljään teemaan: tiedotus asukaslehti ja verkkopalvelut; asiakaspalvelu ja vapaa-ajan toiminnot; isännöinti, huolto ja asukasdemokratia; asukasneuvonta ja tukiasuminen. Kyselykutsu lähetettiin kaikkiin Nuorisosäätiön asuntoon Nuorisosäätiön hoitamiin ja isännöimiin kohteisiin sekä ulkopuolisten isännöitsijätoimistojen hoitamiin säätiön kohteisiin. Kysely oli auki kaksi viikkoa, ja siitä muistutettiin talojen rappujen sisääntulojen yhteyksissä puolessa välissä kyselyn voimassaoloa. Kyselystä lähetettiin paperiversio niille, joilla ei ollut mahdollisuutta vastata netin kautta. Kyselyyn osallistuneiden vastaajien kesken arvottiin kolme lahjakorttia kodinkone-/elektroniikkaliikkeeseen. Kyselyn toteutti Fountain Park survette-menetelmää käyttäen. Luukkublues-asukaslehti Luukkublues oli vastaajien keskuudessa erittäin hyvin tunnettu. Lehteä lukee 77 prosenttia vastaajista. 23 prosenttia ei lue lehteä lainkaan, johon vaikuttanee osaltaan myös se, että Luukun postituksen kanssa on ollut ongelmia. Osa säätiön taloista ja asukkaista on jäänyt ilman lehteä, mikä on tullut ilmi vasta liian myöhään. Rukkasia tuli paljon siitä, että kaksi kertaa vuodessa ilmestyvää lehteä julkaistaan liian harvoin. Toiveita lehden ilmestymistiheydelle oli erilaisia: kaksi kertaa kuussa, kerran kuussa, joka toinen kuukausi tai 4 6 kertaa vuodessa. Mielipiteiden tulva oli mahtava, kun kysyttiin, millaisia lehteen liittyviä kehitysideoita tai -ehdotuksia jutun aiheiksi sinulla on? Juttuaiheita ehdotettiin runsaasti. Ehdotuksia tuli paljon sellaisistakin aiheista, joita Luukun sivuilla on vuosien varrella käsitelty, kuten esimerkiksi Autismisäätiön esittely, talotoimikunnista kertovia juttuja, huoltotoimenpiteitä, tarkan markan ruokajuttuja ja sisustamista. Lehden harva ilmestymistiheys sekä asukkaiden vaihtuvuus luonnollisesti tuovat esiin sen ongelman, että jutut eivät tavoita uusia asukkaita siksi lehdestä löytyy pdf-versio säätiön kotisivuilta. Lehden ulkonäkö, värikkyys, fontit ja paperinlaatu kirvoittivat mielipiteitä laidasta laitaan toiset tykkäävät, toiset eivät. Lehteä haukuttiin teinimäiseksi, koululaislehdeksi ja jopa karseaksi, kun taas jotkut pitivät lehden värikkyydestä ja onnistuneesta taitosta. Joku luokitteli Luukun mainoslehdeksi, tosin mainoksia siinä on äärimmäisen harvoin. Vastaajista kaikkiaan 46 prosenttia piti lehden ulkoasua hyvänä, kaksi prosenttia huonona. Paperinlaatuun oli tykästynyt 66 prosenttia vastaajista. Luukkubluesin lukutottumuksia mitattaessa kävi ilmi, että lehden lukee kerralla läpi 44 prosenttia vastaajista, 41 prosenttia selaa lehden ensin läpi ja palaa siihen myöhemmin uudestaan. Neljännes vastaajista säästää lehden. Säätiön verkkosivuilta lehteä on luettu harvakseltaan. Visuaalisuus on aina asia, joka kirvoittaa mielipiteitä puoleen jos toiseen. Nyt, kun teidän lukijoiden mielipiteitä on tarkasteltu, on Luukkubluesin aika aikuistua ulkonäöllisesti, pikkuhiljaa. Pieniä kohotuksia tapahtuu jo tässä lehdessä, mutta suuremmat muutokset tulevat eteen myöhemmin. Olisi mukavaa jos lehti ilmestyisi hieman useammin. Itseäni miellyttäisi ruokaan ja kulttuuriin liittyvät aiheet. Nainen, Helsinki, asunut 1 3 vuotta Ulkoasua voisi parantaa huomattavasti! Tällä hetkellä liikutaan jonkun koululaislehden tasolla. (Tai sitten olen turhan paneutunut tulevaan ammattiini <graafinen suunnittelija>). Nainen, Helsinki, asunut 4 5 vuotta Mun mielestä aiheet on jo hyviä. Mies, Helsinki, asunut yli 5 vuotta Lehti voisi mahdollisesti olla jopa vähän laajempikin, sitä lukee mielellään. Lehti voisi ilmestyä useammin. Siinä voisi olla esim. taloesittelyjä, joissa olisi faktapaketteja jostain talosta, valokuvalla ja info-osuudella (toisaalta nämähän löytyvät kotisivuiltakin). Tai joku asukas voisi kertoa itsestään ja työstään sekä asumisesta Nuorisosäätiön asunnossa. Mies, Helsinki, asunut 1 3 vuotta Voisi ilmestyä useammin. Erilaisia testejä eri asioista. Esittelyjä eri paikoista (huvituspaikoista, ravintoloista, huvipuistoista), julkkisten haastatteluja. Mies, Helsinki, asunut 1 3 vuotta Minusta paperin ei tarvitsisi olla niin hyvälaatuista! Paperi saisi olla luontoystävällisempää. Säästän lehdestä huolto-. yms. asunnon hoitoa koskevat vinkit. Nainen, Helsinki, asunut 1 3 vuotta Ulkoasu voisi olla enemmän kiinnostusta herättävä, erityisesti kannessa. Ensimmäisiä lehtiä en edes selannut, kun katsoin, että on vaan joku todella tylsä asialehti. Ensimmäisen kerran selattuani lehden, huomasin kuitekin olleeni väärässä. Nainen, Helsinki, asunut alle vuoden Lehden taitossa on onnistuttu. Toivoisin lisää kuvituksia valokuvien sijaan, raikkaita värejä, fontin vaihteluita. Juttujen aiheet ovat olleet mielenkiintoisia. Nainen, Helsinki, asunut 1 3 vuotta 16 LUUKKUBLUES 1/2008

17 Asukastyytyväisyyskyselyn SATOA Nuorisosäätiön teettämään kyselyyn vastasi noin 25 prosenttia säätiön asukkaista. Saatujen vastausten perusteella voidaan todeta, että asukkaat ovat sangen tyytyväisiä vuokranantajaansa. Teksti Tytti Laine ja Marko Saarinen Kuva Tytti Laine, grafiikka Fountain Park Verkkopalvelut Vuonna 2004 julkaistuilla, nyt jo vanhahtaviin ja paikoin puutteellisiin Nuorisosäätiön nettisivuihin oltiin kyselyn mukaan pääsääntöisesti tyytyväisiä: prosenttia vastaajista olivat tyytyväisiä tiedon löydettävyyteen, ulkoasuun, informatiivisuuteen ja pitivät sivuja mielenkiintoisina. Vähemmän tyytyväisiä oltiin sivujen loogisuuteen. Verkkosivujen pääasiallisena tehtävänä on toimia asiakaspalvelun tukena, jakaa tietoa ja palvella erilaisilla toiminnoilla hakijoita ja asukkaita. Tosiasia on, että asukkaiden keskuudessa sivuilla ei ole paljon kävijöitä: vastaajista 7,53 prosenttia ei ole koskaan käynyt säätiön verkkosivuilla, usein sivuilla piipahtaa vain 5,89 prosenttia ja satunnaisesti sivuilla käy lähemmäs puolet kysymykseen vastanneista. Ehkä jotain sivujen epäloogisuudesta tai sitten käyttäjän tietämättömyydestä kertoo se, että vastanneista osa ehdotti palveluiksi sellaista, mitä sivuilla jo on: sähköinen asuntohakemus, vikailmoitus, kaikenlaista asumiseen liittyvää, pohjapiirrokset huoneistoittain, talokohtaiset informaatiot ja kuka taloa isännöi ja kuka on asuntosihteeri, lomakkeita. Näennäisestä tyytyväisyydestä huolimatta, parhaita, rakentavia kommentteja antoivat kysymykseen, millaisia asioita pitäisi mielestäsi voida hoitaa Nuorisosäätiön verkkosivuilla, vastannutta. Ideoita joita vastaajat ehdottivat: suunnitteilla/rakenteilla olevat talot nettiin saunavuoro, autopaikat yms. nettiin jonotustilanteen ja mahdollisesti vapautuvien asuntojen seuraaminen päivittää omaa asuntohakemusta ja seurata haun edistymistä lisää kuvia asuntokohteista sekä kuvia kohteen tyhjistä asunnoista kämppiksen hakupalvelu asuinpaikasta lisätietoa nettiin talokohtainen tiedotussivu tietoa talotoimikunnasta sekä toimikuntalaisten yhteystiedot keskustelupalsta verkkopalvelun kautta sisään kirjautuneena: irtisanominen, asunnonvaihto, saunavuorojen varaukset, autopaikkojen vuokraus sekä niiden peruuttaminen/irtisanominen virtuaalinen ilmoitustaulu, jossa esim. myyntisivu sekä sivu, jossa asukkaat voisivat jättää omia ilmoituksia, asunnonvaihtopörssi palaute omien tietojen tarkastus kerhotilan varausmahdollisuus tapahtumat/uutiset/blogit neliöhintavertailu järjestyssäännöt sekä keneen ottaa yhteyttä missäkin asiassa leffalippujen tilausmahdollisuus hakukone mahdollisuus jättää valitus netin kautta Kyselyssä esille tulleita ja säätiölläkin tiedossa olleiden, nykyisten verkkosivujen epäkohtia korjaillaan kesän aikana. Vastaajien antamia ehdotuksia otetaan huomioon tulevaisuuden verkkosivuja pohdittaessa. Kaikki tarpeellinen löytyy jo. Ehkä häirintäilmoituksenkin voisi tehdä netissä, mutta tuleeko sitten liikaa leikki- tai kostoilmoituksia? Nainen, Jokela, asunut alle vuoden Englannin kielinen versio on liian suppea. Nainen, Helsinki, asunut 1 3 vuotta Huoltopyynnöt sähköisesti, ettei tarvitse soittaa ja laittaa sähköpostia. Mies, Helsinki, asunut 1 3 vuotta Kaikki tarvittava löytyy mielestäni. Sivut ovat selkeät ja loogiset. Nainen, Helsinki, asunut 1 3 vuotta Enemmän selkeyttä. Mies, Helsinki, asunut 1 3 vuotta Jotenkin vaikea löytää hakemaansa tietoa, pitää käydä kaikki palkit läpi. Nainen, Helsinki, asunut 1 3 vuotta LUUKKUBLUES 1/

18 Asiakaspalvelu Nuorisosäätiön toimiston henkilökunnan ammatti- ja asiakaspalvelutaidot saivat kyselyssä melko hyvät arvosanat. Erityisen tyytyväisiä oltiin puhelimitse tapahtuvaan asiakaspalveluun, vähemmän tyytyväisiä sähköpostitse käytävään viestittelyyn. Eniten tyytymättömyyttä (18 prosenttia) ilmeni yhteistyöstä isännöitsijöiden kanssa, mutta 52 prosenttia oli siihen tyytyväisiä. Toimiston aukioloajat saivat kyselyssä huutia: 30 prosentin mielestä asiointi Nuorisosäätiön toimistolla on vaikeaa hankalien aukioloaikojen tai sijainnin takia. Nuorisosäätiö tosin ehti vastata huutoon jo ennen kyselyn alkua aloittamalla uuden aukioloaikakokeilun, mikä ei ollut vielä kiirinyt kaikkien vastaajien tietoon. Nykyisin toimisto on auki syyskuusta toukokuulle keskiviikkoisin kello 17.30:een. Kesä elokuussa toimisto on kesäajassa, ja silloin asiakaspalvelu sulkee ovet keskiviikkoisin kello Muina päivinä asiakaspalvelu sulkeutuu kello Kysyttäessä kuinka helpoksi koet asioinnin asiakaspalvelussa, vastasi yllättävän moni, ettei heillä ole ollut mitään kokemusta maksusuunnitelmien teosta, sauna- ja autopaikkojen varauksesta, elokuva- tai uimalippujen hankkimisesta tai yhteistyöstä asukasneuvojien kanssa. Eniten kokemusta on yhteistyöstä asuntosihteereiden kanssa, minkä 64 prosenttia koki helpoksi. Muutto Nuorisosäätiön asuntoon sujui vastaajien mielestä erittäin helposti. Vastaajat saivat myös tarpeeksi tietoa muuttoon liittyvistä asioista. 20 prosenttia vastaajista oli muuttaessaan tyytymättömiä talonsa ympäristön esivaikutelmaan, mutta suurimman osan mielestä siinä ei ollut mitään vikaa. Nuorisosäätiön asiakaspalvelu on erittäin korkeatasoista. Mies, Helsinki, asunut 1 3 vuotta Tietoa annetaan riittävästi, kuten myös kysymällä saa apua ja tietoa heti. Toimii! Nainen, Helsinki, asunut 1 3 vuotta Asuntosihteerit ovat turhan nyrpeitä. Panostakaa asiakaspalveluun. Nainen, Helsinki, asunut 4 5 vuotta Maileihin vastausta pitäisi parantaa. Olen lähettänyt kahdesti eri asioissa eri henkilöille mailia, enkä ole kumpaankaan saanut vastausta, vaikka aikaa on mennyt viikkoja. Isännöitsijää taas tuntuu olevan mahdoton tavoittaa eikä vastaa edes soittopyyntöihin kovinkaan nopsasti. Nainen, Espoo, asunut 4 5 vuotta Kun toimistolla käy, tuntuu että aika kiire on koko ajan, ja jää sit osa asioista jotenkin puolitiehen. Että jaksamista teille sinne kiireen keskelle Nainen, Helsinki, asunut alle vuoden Vapaa-ajan toiminnot Kyselyyn vastanneista 25 prosenttia oli osallistunut Nuorisosäätiön järjestämiin vapaa-ajan toimintoihin, joista vähän yli puolet koki vapaa-ajan toiminnat tarpeellisiksi. 17 prosentin mielestä säätiön vapaa-ajan toiminnot ei ole tarpeellinen toimintamuoto. Järjestettyihin vapaa-ajan toimintoihin oli tyytyväisiä 29 prosenttia vastanneista ja tyytymättömiä 5 prosenttia. Kysyttäessä, mitä toivoisit Nuorisosäätiön vapaa-ajan toiminnoilta, oli vastauksissa usein mennyt sekaisin Nuorisosäätiön järjestämät vapaa-ajan toiminnot ja talotoimikunnan järjestämät tapahtumat. Vapaa-ajan toimintoja toivottiin myös Helsingin ulkopuolelle. Helsingin ulkopuolisissa taloissa vapaa-ajan toimintojen järjestäminen onkin enemmän asukkaiden omasta aktiivisuudesta kiinni, koska säätiön henkilöresurssit on sijoitettu Helsingin Herttoniemeen. Vastauksissa ehdotettiin myös paljon eri lajeja, tapahtumia ja toimintoja, muun muassa kulttuuritapahtumia toivottiin lisää. Finnkinon alehintaiset leffaliput saivat paljon kiitosta sekä niiden myynti niissä taloissa, joissa se hoidetaan talotoimikuntien kautta. Muutenkin toivottiin vapaa-ajan palveluja, jotka eivät ole sidottuja aikaan ja paikkaa. Vuosaaren uusi kuntosali sai kiitosta. Retkiin ja tapahtumiin osallistujien määrä on laskenut lähivuosina selvästi, joten niiden määrää vähennetään. Nuorisosäätiön vapaaajan toiminnoissa tullaan enemmän keskittymään toimintoihin, jotka eivät ole niin sidottuja tiettyyn aikaan tai paikkaan. Tällaisia toimintoja ovat esim. alennusliput ja Vuosaaren kuntosali. Viikoittainen sählyvuoro jatkaa myös toimintaansa. Säätiö toivoo myös jatkossa asukkaiden järjestävän vapaa-ajan toimintoja käyttäen asukkaille/talotoimikunnille myönnettävää toimintarahaa sekä säätiön tukea alennuslippuihin, esimerkiksi paikallisiin uimahalleihin. 18 LUUKKUBLUES 1/2008

19 Isännöinti ja huolto Kyselyn isännöintiä ja huoltoa koskeva teemaosio sai runsaasti palautetta ja kommentteja. Lähes puolet vastaajista oli tyytyväisiä isännöitsijöiden ja huollon palvelutasoon. Eniten tyytymättömyyttä ilmeni yhteisten sisätilojen siivoukseen sekä kiinteistössä tapahtuvien korjausten sujuvuuteen. Mitä toivoisit isännöinniltä ja huollolta -kysymykseen tuli vastauksia reilu 260. Vastauksissa haluttiin eniten parantaa jätehuoneiden siisteystasoa ja jätteiden lajittelumahdollisuuksia, kuten lasin, biojätteiden ja paristojen keräystä. Vaikka avoimen kysymyksen vastauksissa käsiteltiin runsaasti jätehuoltoon liittyviä asioita tai sen puutteita, oli vastaajista kuitenkin 69 prosenttia tyytyväisiä jätehuoltoon. Toinen vastauksissa laajasti käsitelty aihe oli huoltoyhtiöiden ja isännöitsijöiden aktiivisuus ja toiminnan nopeus muun muassa vikailmoitusten ja korjaustarpeiden hoitamisessa. Myös isännöitsijöiden palveluhalukkuus puhutti sekä puolesta ja että vastaan. Isännöitsijä Marita Nyman kommentoi jäteasiaa tarkemmin omalla palstallaan, sivulla 8. TOP 10 LAHJAKORTTIEN VOITTAJAT: 500 Miia Kariluoto, Pikkumetso, Järvenpää 300 Tero Bodström, Klaavuntorni, Helsinki 300 Hannuville Huokonen, Vuotie 55, Helsinki Taloyhtiö 1. Kerava, Torikatu 3 40,74 % 2. Helsinki, Hiihtomäentie 14 38,57 % 3. Helsinki, Laajasuontie 35 37,97 % 4. Järvenpää, Alankotie 2 37,04 % 5. Espoo, Ullantorppa 2 36,36 % 6. Helsinki, Tyynylaavantie 15 36,00 % 7. Kerava, Santaniitynkuja 1 35,29 % 8. Helsinki, Petter Wetterin tie 4 35,11 % 9. Vantaa, Illenpiha 4 33,33 % 10. Helsinki, Suvilahdenkatu 9 31,82 % Kyselyyn osallistuneiden vastausprosentti taloittain. Harrastemahdollisuuksia muuallekin kuin pääkaupunkiseudulle. Mies, Järvenpää, asunut alle vuoden En ole ryhmäkurssien, retkien ym. kannalla (turhia kustannuksia, jos osallistujia ei ole riittävästi), mutta elokuva- ja uimahalliliput ovat loistojuttu. Nainen, Helsinki, asunut yli 5 vuotta En kaipaa vapaa-ajan toimintaa Nuorisosäätiöltä, eihän sellaisen järjestäminen muutenkaan kuulu taloyhtiön tehtäviin. Nainen, Helsinki, asunut 1 3 vuotta Enemmän yhteistä kivaa tekemistä, ei mitään kirjoittamisjuttuja. Nainen, Helsinki, asunut 1 3 vuotta Vastausprosentti Asukasdemokratia Vastaajista oman asuintalonsa asukaskokoukseen oli osallistunut neljännes, ja 56 prosenttia koki voivansa vaikuttaa asuintalonsa asioihin. Oman asuintalonsa talotoimikunnan järjestämiin tapahtumiin oli osallistunut 27 prosenttia vastanneista, ja talotoimikunnan järjestämän toiminnan sisältö kiinnosti noin puolta vastaajista. Talotoimikunnan tiedottaminen oli 66 prosentin mielestä riittävää. Mitä toivoisit Nuorisosäätiön asukasdemokratialta -kysymyksen vastauksissa toivottiin asukkaiden osallistuvan runsaslukuisemmin asukastoimintaan. Eniten vastauksissa toivottiin asukasdemokratialla, säätiön ja asukkaiden yhteistyöllä, vaikutettavan talon asumisviihtyvyyteen. Esille nousi muun muassa pesutuvan käyttö, naapurien häirintä meluamalla sekä roskaaminen ja epäsiisteys yleisissä tiloissa. Asukasdemokratia on erinomainen keino vaikuttaa talon asumisviihtyvyyteen. Asukkaat ovat oman asuintalonsa parhaita asiantuntijoita ja parhaat tulokset talon toimintakulttuurin muuttamiseksi saadaankin asukkaiden ja vuokranantajan yhteistyöllä. Säätiön puolelta toivommekin, että asukkaat osallistuisivat asukaskokouksiin ja olisivat rohkeasti yhteydessä isännöintiin ja asukasneuvontaan, jotta voisimme luoda toimintatapoja, joilla puuttua epäkohtiin. LUUKKUBLUES 1/

20 Talotoimikuntatoiminta Oman asuintalonsa talotoimikunnan järjestämiin tapahtumiin oli osallistunut 27 prosenttia vastanneista ja talotoimikunnan järjestämän toiminnan sisältö kiinnosti 54 prosenttia. Talotoimikunnan tiedottaminen oli riittävää 66 prosentin mielestä. Kysyttäessä, mitä toivoisi talotoimikunnan toiminnalta, nousi päällimmäiseksi toive, että talotoimikunta tiedottaisi kattavammin toiminnastaan ja sitä kautta toiminta olisi avoimempaa. Talotoimikunnan aktiivisuus koettiin tärkeäksi asiaksi. Tulosten mukaan asukkaita kiinnostaa talotoimikunnan toiminta, vaikka osallistuminen tapahtumiin on vähäistä. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että talotoimikunnan tiedottaminen on riittävää. Siitä huolimatta toive talotoimikunnan tiedottamisen lisäämisestä nousi tärkeimmäksi asiaksi avoimessa kysymyksessä. Se vahvistaa jo talotoimikuntien seminaarissa todettua asiaa, että tiedottaminen ja avoimuus on osa-alue, johon talotoimikunnan kannattaa paneutua toiminnassaan. Talotoimikunnalta toivotaan aktiivisuutta ja muuntautumiskykyä, ja jonkin verran koettiin, että talotoimikuntatoiminta on sisäänpäin lämpiävää. Tulee kuitenkin muistaa, että talotoimikuntatoiminta on täysin vapaaehtoista työtä, jota tehdään ilman palkkaa. Jopa kiitokset ovat valitettavan harvinaisia. Usein myös uusien jäsenten saaminen on kiven takana, joten kaikki kiinnostuneet otetaan kiitollisena mukaan talotoimikuntaan. Toivommekin kaikkien rohkeasti liittyvän mukaan talotoimikunnan toimintaan ja tuovan mukanaan uusia ajatuksia ja ideoita. Että kuten ennenkin, tulisi lappu seinälle siitä mitä kokouksessa on käsitelty! Vaikka itse ei pääsisi kokoukseen työn tms. takia, olisi kiva tietää mitä siellä päätetään. Minusta tämä on vähintääkin välttämätöntä. Nainen, Helsinki, asunut yli 5 vuotta Aikaansa elänyt idea. Mies, Helsinki, asunut alle vuoden Että talotoimikunta jaksaisi rekrytoida lisää jäseniä. Luoda yhteishenkeä. Nainen, Helsinki, asunut alle vuoden Asukasneuvonta En tarvitse kyseistä palvelua, mutta kai se jollekin voi olla hyödyllistä. Nainen, Helsinki, asunut 1 3 vuotta Toivoisin tänne Lahteekin jonkinnäköistä asukasneuvontaa. Nainen, Lahti, asunut alle vuoden Minun mielestä asukasneuvonta toimii oikein hyvin niissä asioissa joissa olen itse neuvontaa tarvinnut. Mies, Helsinki, asunut 1 3 vuotta En tiedä en ole moisesta kuullutkaan. Mies, Helsinki, asunut 1 3 vuotta Nuorisosäätiö tarjoaa asukkailleen asukasneuvontaa, minkä suurin osa kyselyyn vastanneista tiesi. Lähemmäs 60 prosentin mielestä asukasneuvonta on tarpeellista ja 2,3 prosenttia pitää sitä tarpeettomana, loput eivät osanneet asiaa kommentoida. Asukasneuvonta on koettu tarpeelliseksi erityisesti asumiseen liittyvissä asioissa: vastaajien keskuudessa eniten on haettu apua vuokra-asioihin (29 %) ja muihin asumiseen liittyviin asioihin (20 %). Neuvonnasta on haettu apua myös henkilökohtaisiin asioihin (11 %), KELA:n asioihin (9 %), talouteen ja rahaan liittyviin asioihin (9 %), sosiaaliviraston asioihin (7 %) ja opiskeluja koskeviin asioihin (6 %). Miten Nuorisosäätiön asukasneuvonta palvelisi vastaajaa entistä paremmin -kysymyksen vastauksissa asukasneuvonta sai paljon kiitosta. Kehityskohteeksi nousi tiedottaminen, joka oli useiden vastaajien mielestä liian vähäistä. Toivottiinpa asukasneuvonnalle jopa omaa nettisivua. Tukiasuminen Tukiasumiskohdan vastauksia tuli vähänlaisesti ja niistä yli puolet tuli asukkailta, joilla ei ollut omakohtaista kokemusta tukiasumisesta, mikä aiheuttikin tulkinnan vaikeutta vastauksista. Avoimen kysymyksen vastauksissa tukiasuminen koettiin pääsääntöisesti mieluisaksi ja hyödylliseksi. Olen viihtynyt ja hyvin on homma sujunut. En oikeastaan mitään enempää, olen ollut tyytyväinen siihen palveluun mitä olen saanut! Iso kiitos siitä! Mä sain niin hyvää palvelua, että en mitään. Oli ilo nähdä, että asukasneuvonta koettiin tarpeelliseksi ja palveluun ollaan oltu valtaosaltaan tyytyväisiä. Pyrimme edelleen kehittämään asukasneuvontaan ja siihen panostetaan alkusyksystä alkaen entistäkin enemmän. Tiedottamista lisätään ja pyrimme selkeyttämään mitä asukasneuvonta tarjoaa. On myös jäänyt hieman epäselväksi, että asukasneuvontaa tarjotaan myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin kohteisiin. Henkilökohtaisia tapaamisia on silloin vaikeampi järjestää, mutta puhelimitse ja sähköpostilla voidaan monia asioita selvittää tarvittaessa. Asukastyytyväisyyskyselyn satoa 20 LUUKKUBLUES 1/2008