Korttimaksut. nousukiitoon % kuluttajista. 23% kuluttajista 11/2014. Pääkirjoitus: Tiedätkö asiakkaasi toiveet 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Korttimaksut. nousukiitoon 4-5. 77% kuluttajista. 23% kuluttajista 11/2014. Pääkirjoitus: Tiedätkö asiakkaasi toiveet 3"

Transkriptio

1 suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti Pääkirjoitus: Tiedätkö asiakkaasi toiveet 3 11/2014 JOULUKUU 77% 4-5 nousukiitoon 77% kuluttajista Korttimaksut Käteinen häviää kuluttajien lompakosta. Yrittäjän kannattaa tarjota maksutapoja asiakaskunnan mukaan maksaa ostoksensa pääasiassa korteilla. 23% kuluttajista maksaa pääasiassa käteisellä. uutiset: Keskivertoyrittäjä ajaa saksalaisella autolla 6 VUOSI 2015 uutiset: Katleena Kortesuon viestintävinkit 8 uutiset: Messut ovat SIM Finlandin portti vientiin 12 Yrittäjät kertovat: Tällainen tulee ensi vuodesta 20 21

2 2 Yrittajat.fi Kaikki tärkeä tieto sinulle nopeasti ja luotettavasti YLI ERI KÄVIJÄÄ VIIKOSSA PALKKAATKO TYÖNTEKIJÄN KATSO YRITTAJAT.FI MYY JA MARKKINOI SYNERGIA. YRITTAJAT.FI KAIKKI TÄRKEIMMÄT LASKURIT MUKANASI NYT MYÖS KÄTEVÄSTI MOBIILISSA! hyötytietoa ratkaisuja uutisia verkostoja

3 3 Aiheita: Minkälaisen lupauksen annat ensi vuodelle? Osa yrittäjistä odottaa poliitikoilta lupausten täyttämistä, osa tarttuu itse toimeen. Yrittäjiä ei voi laittaa samaan muottiin. Sen todisti jälleen kerran taannoinen Ylen Ajankohtaisen kakkosen Yrittäjyysilta. Yksi puhuu pakkoyrittäjyydestä, toinen toivoo valtiovallalta apua arvonlisäverotuksen huojentamiseen, kolmas puhuu Viron veromallista, neljäs sosiaaliturvan parantamisesta ja viides näkee yrittäjyyden mahtavana tilaisuutena toteuttaa omia haaveitaan. Ongelmat ja tavoitteet ovat kovin erilaisia. Suuri massa eli yksinyrittäjät ovat yrittäjinä ensisijaisesti siksi, että se antaa heille vapauden ja toisaalta elannon. Toisessa päässä ovat startupit, jotka näkevät globaalit markkinat ja kansainväliset rahoituskierrokset edessään jo yritystä perustettaessa. Lopulta tärkeimmät kysymykset ovat: Mitä asiakkaat haluavat? Ja miksi yritykseni on olemassa? Siitä huolimatta, miksi nämä kaksi äärilaitaa laitetaan niin usein vastakkain? Kun kaikki yrittäjät ja yritykset menestyvät, Suomikin menestyy. Ensimmäinen askel kohti menestystä on päästä eroon valittamisen kulttuurista. Valittaminen syö hirveästi energiaa ja estää järkevien ratkaisujen löytämisen. Valittamiseen sortuvat niin yrittäjät, palkansaajat kuin päättäjätkin. Sitten onkin aika ryhtyä töihin. Valtio ei voi luoda työpaikkoja eikä pelastaa elinkelvottomia yrityksiä. Sen sijaan valtion tehtävä on huolehtia, että yrittämisen olosuhteet ovat kunnossa. Homekoulujen korjaamisella Suomea ei pelasteta. Jos yksinyrittäjät ovat sitä mieltä, että työntekijän palkkaaminen on liian iso riski ja joustoja tarvitaan, niin silloin huoli on otettava vakavasti. Jos taas kasvuhakuiset yritykset ovat sitä mieltä, että Viron veromalli takaa hyvät kasvun edellytykset ja mahdollisuuden investoida, niin ainakin mallin hyötyjä pitää nopeasti tutkia. Ja jos yrittäjät kokevat turhan byrokratian ja sääntelyn vievän liikaa tehokasta työaikaa, niin purkutalkoisiin on ryhdyttävä rivakasti. Samalla on hyvä pohtia, miksi Suomi ei kiinnosta ulkomaisia sijoittajia samassa suhteessa kuin esimerkiksi Ruotsi. Ideaalitasolla hyvä yritys ei ole riippuvainen ympärillä vallitsevista olosuhteista. Niitä yrityksiä on vähän. Hyvistä yrityksistä kannattaa kuitenkin ottaa oppia. Mitä ne tekevät paremmin? Miksi ne menestyvät, vaikka toimialalla menisi muuten huonosti? Yrittäjiä ja yrityksiä parjataan markkinoinnin ja myynnin heikkoudesta. Osa näkee kilpailun peikkona. Niihin panostaminen on pitkälti asennekysymys. Lopulta tärkeimmät kysymykset ovat: Mitä asiakkaat haluavat? Ja miksi yritykseni on olemassa? Kun näihin kysymyksiin löytää vastaukset, on uuden vuoden lupaus astetta helpompi tehdä. UUTISET: 6 TÄLLAINEN ON YRITTÄJÄ 8 Vinkkejä yrittäjän viestintään 10 Minna Parikka kiittää suomalaisia naisia arjessa: 16 AAMES: KIRJOITUSKONEISTA PILVIPALVELUIHIN 18 Vammaisyrittäjä puolustaa vammaisten oikeuksia VUOSI 2015: 20 YRITTÄJÄT ENNUSTAVAT ENSI VUOTTA 22 Tärkeimmät tärpit ensi vuoteen vapaalla: 24 MARKO KAHELIN TEKEE JOULURUUAT 25 Katso, mitä Suomessa tapahtuu Resumé: Nyheter på SVENSKA 27 yrittajat.fi: Kelpuutatko pelkästään käteistä? Ota kantaa verkossa! Antti Neimala: Onko optimismilla rajaa? Kolumni ANTTI NEIMALA Pakkoyrittäjyyskeskustelu on selvästi synkän ajan tuote. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Optimismilla ei ole ylärajaa. Näin tiivisti eräs yrittäjä näkemyksensä yrittäjyydestä. Suomen tilanne on niin ahdistava, että tällainen myönteisyys on kortilla. On kuitenkin hyvä muistaa, että yrittäjyys on rajattomien mahdollisuuksien laji. Realismia kyllä tarvitaan, mutta myönteisyys ja yrittäminen liittyvät lähtemättömästi toisiinsa. Optimismista liikkeelle lähteminen auttaa suhtautumaan esimerkiksi keskusteluun pakkoyrittäjyydestä. Pakkoyrittäjyyskeskustelu on selvästi synkän ajan tuote. Pelkkä termikin kuulostaa niin pelottavalta ja masentavalta, että se jää mieleen. Se on vahingollista, koska ongelmien paisuttelu vie keskustelun sivuraiteelle. Pakkoyrittäjyys on onneksi marginaalinen ilmiö ja sitä esiintyy aivan varmasti vähemmän kuin pakkotyötä. Uuden EU-komission ensimmäisissä toimissa esiintyy ennen näkemätöntä optimismia. Komissio on rakennettu rohkeasti eri tavalla kuin ennen. Siilojen rajoja on murrettu ja huomiota on kiinnitetty oikeisiin asioihin: kasvuun, kilpailukykyyn, yrittäjyyteen ja parempaan sääntelyyn. Komission uusi rakenne kuvaa uskoa muutoksen mahdollisuuteen ja kykyä toteuttaa muutoksia käytännössä. Hienointa on, että yrittäjyys on ensimmäistä erikseen vastuutettu yhdelle komissaarille, puolalaiselle Bienkowskalle. Uudistukset luovat isoja odotuksia käytännön politiikan suhteen. Komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen esittelemä 300 miljardin euron investointipaketti on sekin oikea optimismin ruumiillistuma. Komission takauksilla ja Euroopan Investointipankin rahoituksella yritetään rakentaa pakettia, jota vivutetaan 15-kertaisella yksityisellä rahoituksella. Kyynikot ovat jo tuominneet harjoituksen epäonnistumaan. Niin tai näin, ennakkoluulottomia avauksia on mukavampi kuunnella kuin tuomiopäivän julistuksia. Suomessa optimismin ja realismin liittoa solmitaan ensi kevään eduskuntavaaleissa. Yrittäjät arvostaisivat valoisaa ja uskottavaa tulevaisuudennäkymää, joka kannustaa investointeihin, kasvuun ja työllisyyteen. SY tarjoaa vaalikeskusteluun omat näkemykset. Ne nojaavat vahvaan optimismiin ja tarjoavat päättäjille samalla realistisia eväitä yrittäjyyden vahvistamiseksi.

4 4 Uutiset Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh sähköposti: Lähetä uutisvinkki: Yrittäjä hyötyy korteista Millä maksutavalla maksatte tavallisimmin päivittäisostoksenne? % vastaajista (n=2394 vuonna 2014) Käteisellä Pankkikortilla/ pankkikorttiominaisuudella/ debit-ominaisuudella *) VisaElectrontai muulla Electron-kortilla Tärkeintä on tuntea asiakaskuntansa, ja tarjota niitä maksuvaihtoehtoja, millä asiakkaat haluavat maksaa, asiantuntija neuvoo. Katri Simola Pankkikortin suosio päivittäistavaraostoksissa on kovassa kasvussa. Pankkikorttia vinguttaa jo lähes kaksi kolmesta suomalaisesta, kun vielä vuosi sitten pankkikorttia käytti tavallisimmin vähän yli puolet. Sen sijaan käteisen käyttö on vähentynyt reiluun viidennekseen. Yksittäisen yrityksen kohdalla muutos asiakkaan maksutavoissa on voinut olla kymmeniäkin prosentteja, sanoo tiedottaja Susanna Aarnio-Halme Nordeasta. Pk-yrittäjä on hyötynyt muutoksesta, arvioi OP-Pohjolan johtaja Anne- Mari Tyrkkö. Hänen mukaansa kortti on yrittäjälle käteistä vaivattomampi maksutapa. Käteinen on kalliimpaa, kuin korttimaksujen käyttö. Anne-Mari Tyrkkö Se on yksinkertaisesti vähemmän työläs vaihtoehto. Käteisen kanssa yrittäjän pitää liikehtiä ympäriinsä ja miettiä vaihtorahat ja päiväkassan tilitys. Käteinen on kalliimpaa, kuin korttimaksujen käyttö, Tyrkkö sanoo. Kortilla maksaminen on myyjälle käteistä edullisempaa noin 3 4 euron ylittävissä maksuissa, arvioidaan työja elinkeinoministeriön työryhmän tänä vuonna julkaisemassa raportissa. Raportin mukaan käteismaksuissa kiinteät kustannukset ovat matalammat, mutta muuttuvat kustannukset korkeammat kuin korttimaksuissa. Käteistä käytetään erityisesti majoitus- ja ravitsemisalalla, päivittäistavarakaupassa, parturi- ja kampaamoalalla, kosmetologipalveluissa sekä tori- ja markkinakaupassa. Oman arviomme mukaan ainoastaan käteismaksuja ja laskutusta käyttäviä yrityksiä on yrittäjien parissa vielä suhteellisen paljon, vaikka korttimaksaminen onkin Suomessa hyvin suosittua ja maailmanlaajuisestikin vertailtuna aktiivisinta kärkeä, sanoo Nordean Aarnio-Halme. Käteisen käyttö vähenee lähivuosina tasaisesti, arvioivat Suomen Pankki ja Finanssialan Keskusliitto (FK). Mutta sitä on vielä käytössä hyvin pitkään, Tyrkkö sanoo. Korttimaksuja vastaanottaa OP- Pohjolan arvioiden mukaan jo yli yrittäjää. Tyrkön mukaan korttimaksaminen on yleisempää erityisesti pääkaupunkiseudulla, kun taas joillakin maaseutualueilla käteistä käytetään enemmän. FK:n kehityspäällikön Pirjo Ilolan mukaan osa yrittäjistä luottaa jo ainoastaan korttimaksuihin. Osa yrittäjistä ei halua edes pitää käteistä, koska se on turvallisuusriski. Käteisen ja korttien lisäksi yrittäjä voi ottaa maksun vastaan esimerkiksi lähimaksulla tai mobiilirahana. Lähimaksamisessa pieniä ostoksia voi maksaa kortilla ilman pin-koodia. Lähimaksaminen nopeuttaa maksamista, mutta ei vähennä käteisen käyttöä, arvioi maksuväline- ja turvallisuusasioiden asiamies Matti Räisäsen Kaupan liitosta. Mobiilimaksamisessa maksu suoritetaan mobiililaitteella. Mobiilimaksupäätteet ovat vasta saamassa jalansijaa Suomessa, ja odotammekin niiden suosion erityisesti pienyrittäjien keskuudessa lisääntyvän merkittävästi, Aarnio-Halme uskoo. Räisäsen mukaan mobiilimaksaminen ei vielä ole kivijalkakauppiaan kannalta oleellinen maksutapa. Mutta sitä kannattaa seurata. Ilolan mukaan yrittäjän on tärkeintä tuntea omat asiakkaansa, ja tarjota heille niitä maksuvaihtoehtoja, millä he haluavat maksaa Yleisluottokortilla/ luottokorttiominaisuudella/ credit-ominaisuudella **) *) vuodesta 2010 lähtien kysytty pankkikortilla/pankkikorttiominaisuudella/debit-ominaisuudella, aiempina vuosina kysytty pankkikortilla/pankkikorttiominaisuudella **) vuodesta 2010 lähtien kysytty yleisluottokortilla/luottokorttiominaisuudella/credit-ominaisuudella, aiempina vuosina kysytty yleisluottokortilla/luottokorttiominaisuudella Mitä eri maksutavat maksavat yrittäjälle? Debit: Debit-korteissa myyjältä peritään aina vähintään neljä senttiä maksutapahtumalta. Kun ostoksen arvo nousee noin 13 euroon, myyjältä perittävä hinta muuttuu prosentuaaliseksi 0,31 prosenttiin ostoksen arvosta. Kun ostoksen loppusumma on 242 euroa, saavutetaan yläraja eli 75 senttiä. Sen enempää ei peritä, vaikka ostoksen hinta ylittäisi 242 euroa. Käteinen: Käteisen tilitys- ja käsittelykulut ovat keskiverrolle pienyrittäjälle noin muutamia kymppejä kuukaudessa. Setelien tilitys on halvempaa kuin kolikoiden tilitys. OP-Pohjolan tietojen mukaan pk-yrittäjä tilittää keskimäärin seteleitä kerralla noin euroa. Tämän yksittäisen tilityksen palvelumaksu on yrittäjälle 4,30 euroa. Keskimääräinen kolikkotilitys on 330 euroa, joka maksaa yrittäjälle 8,60 euroa. Pk-yrittäjä tilittää keskimäärin noin 4 kertaa viikossa. Käteisen käsittely- ja tilityskuluja voi minimoida esimerkiksi kierrättämällä itse käteiskassaa. Setelit kannattaa tilittää ilman kolikoita, joita voi käyttää kassassa vaihtorahana. Kolikoita voi tilittää harvemmin erillisinä kolikkotilityksinä. Credit: Pöytämalliset maksupäätteet, jotka käyttävät kiinteää ADSL-verkkoyhteyttä, maksavat kauppiaalle keskimäärin noin 38 euroa kuukaudessa. Kannettavat maksupäätteet maksavat kauppiaalle kuukausittain keskimäärin noin 50 euroa sisältäen operaattorin sim-kortin vuokran. Molempiin summiin lisätään vielä arvonlisävero. Credit-korteista myyjältä peritään ostoksen loppusummasta riippumatta 0,9 prosenttia ostoksen arvosta, mutta kuitenkin aina vähintään 4 senttiä tapahtumalta. American Express- ja Diners Club -luottokortit ovat noin 0,3 3 prosenttiyksikköä kalliimpia myyjälle kuin Visa- ja Master Card -kortit. Muita maksutapoja: Lähimaksaminen: Yrittäjän kannattaa suosia lähimaksamisessa debit-puolta, sillä se on yrittäjälle credit-tapahtumaa halvempi. Valtaosassa uusia maksupäätelaitteita lähimaksuominaisuus on jo valmiina, mutta vaatii aktivoinnin. Mobiilimaksaminen: Korttimaksuja voi vastaanottaa älypuhelimella tai tabletilla esimerkiksi izettlen kautta. Maksupääte maksaa noin 60 euroa. Välityspalkkiot vaihtelevat kuukausimyynnin mukaan 2,75 ja 1,50 prosentin välillä. Kuukausimyynnin ollessa esimerkiksi noin euroa, välityspalkkiot ovat noin 120 euroa. Lähteet: Finanssialan Keskusliitto, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupan liitto, Nordea, OP-Pohjola Lähde: Finanssialan Keskusliitto

5 Plautemporem volora dis inctiume etur sitiunt orepudit qui omnihillitia consed quo offic tendis si volorrum. sivu 24 TERVEMENOA EU JA HALLITUS Epliqui sanimaior autestaut odisean numes etrepe dolo dolore natatur expeliquenit quam volupta tincto. vieraile verkossa: YRITTÄJÄPÄIVÄT VAKUUTTI TAAS Epliqui sanimaior autestaut odisean numes etrepe dolo dolore natatur expeliquenit quam volupta tincto. suomen yrittäjät jäsenlehti företagarna i finland JOKAMIEHEN START-UP Epliqui sanimaior autestaut odisean numes etrepe dolo dolore natatur expeliquenit quam volupta tincto. Plautemporem volora dis inctiume etur sitiunt orepudit qui omnihillitia consed quo offic tendis si volorrum. sivu 19 yrittajat.fi 5 Faktaa vai fiktiota: Rahoitus on nyt ihan sekaisin meillä. Olemme kieltäneet pankkeja ottamasta riskejä, koska pelkäämme pankkikriisiä. Osmo Soininvaara Akavan Uusi työ uusi talous -seminaarissa. Ota kantaa! Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa: Meeri Utti Juuri nyt: Käteinen. Liisa Heinosen elintarvikeliikkeessä voi maksaa ainoastaan käteisellä. Kun oravannahkoja ei enää ole >Liisa Heinonen lähti heti maaliostoksille vuokrattuaan Helsingin Töölössä sijaitsevan liiketilan. Seinät saivat oranssia, keltaista ja vihreää väriä, hyllyt ja vanha vaaka punaisen pinnan. Valkoinen oli niin kalsea. Värit ovat nyt samat, kun silloin aloittaessani, Heinonen kertoo. Silloin oli vuosi Kaupassa käy lähialueen asukkaita, eduskunnassa työskenteleviä ja läheisessä huoneistohotellissa majoittuvia. Japanilaiset turistit ostavat serviettejä kotiin viemisiksi. Eniten ostetaan tuoreita ja kuivattuja hedelmiä. Haastattelun aikana myös makeiset ja päivän lehdet tekevät kauppansa käteisellä. Kuinka pian rahat ovat yrittäjän tilillä? Sirukortilla maksettaessa rahat siirtyvät noin kahdessa pankkipäivässä. Magneettijuovalla maksettaessa voi mennä noin viisi pankkipäivää. Yösäiliöstä noudettu käteinen on yrityksen tilillä noin yhden pankkipäivän päästä. Jos käteisen rahan vie talletusautomaattiin, se on yrityksen tilillä heti. Elintarvikeliike Heinosessa voi maksaa ainoastaan käteisellä. Heinonen on pitäytynyt käteisessä, koska se on helpointa, ja ostokset ovat pääosin pieniä. Korttihan vain lisää kuluja, kun pankille menee palkkio. Se on niin selvää käyttää käteistä, kun näkee heti rahan. Heinonen ei ole harkinnut maksupäätteen hankintaa, eikä aio jatkossakaan hyväksyä korttimaksuja. Vakituiset asiakkaat ymmärtävät käteisen käytön. Jos ei ole aiemmin käynyt, joku saattaa ihmetellä, mutta seuraavalla kerralla muistaa, että pitää olla käteistä. Lähin pankkiautomaatti on noin 300 metrin päässä. Toista oli aiempina vuosikymmeninä, jolloin lähellä oli kolme pankkia. Neljässäkymmenessä vuodessa ajat ovat Heinosen mukaan muuttuneet huonommaksi. Vuokrat ovat nousseet ja ihmiset menevät nykyään isompiin kauppoihin, hän harmittelee. Heinonen tulee kuitenkin yhä toimeen ja saa elintarvikeliikkeestä elantonsa. Pieniä ostoksia tekevien lisäksi kaupassa käy asiakkaita, jotka ostavat sieltä lähes kaikki elintarvikkeensa ja taloustavaransa. Heinosen mukaan käteinen soveltuu mitä parhaiten Museokadulla sijaitsevaan liikkeeseen. Myymälä on vanha muutenkin, niin sopii käteinen raha, kun oravannahkoja ei enää ole. Käteisellä maksetaan pieniä ostoksia Vuonna 2012 käteisellä tehty ostos maksoi keskimäärin 13 euroa, kun debit-korteilla keskimääräinen ostos oli 31 euroa ja creditkorteilla 64 euroa, selviää Kaupan liiton tilastoista. Yrittäjiä on jälleen kuultu: Yrittäjäsanomat uudistuu Yrittäjäsanomat uudistuu vuodenvaihteessa. Ensimmäinen uudistettu lehti tulee tammikuun lopussa. Olemme saaneet lukijoiltamme palautetta, jossa toivotaan lisää hyötytietoa, apua yrittäjien arkeen. Yrittäjät tarvitsevat tietoa erityisesti verotuksesta, lainsäädäntömuutoksista, sääntelyn muutoksista, myynnistä, markkinoinnista, johtamisesta, kasvusta, viennistä ja yrityskaupoista. Näitä sisältöjä on uudistetussa lehdessä entistä enemmän, sanoo päätoimittaja Kimmo Koivikko. Hänen mukaansa myös yrittäjien hyvinvointiin liittyvien juttujen määrä lisääntyy. Jatkossa kaikki päivittäiset yrittäjäuutiset ovat verkossa. Yrittäjäsanomien uutisia voi seurata osoitteessa: Koivikko lisää. Yrittäjäsanomien lukijamäärä on ollut kovassa kasvussa. Lukijamäärä on noussut kolmessa vuodessa lukijasta lukijaan. Myös verkossa lukijamäärät ovat kasvaneet vuosittain keskimäärin 22 prosenttia. Tällä hetkellä Yrittajat. fi-sivustolla on yli eri viikkokävijää Joulumyynti pienenee tänä vuonna ennusteen mukaan 1,5 prosenttia viime vuodesta. Viime vuonna joulumyynnin arvo vähittäiskaupassa oli 3,85 miljardia euroa. Verkko-ostosten suosio kasvaa jatkuvasti. Suomalaiset nettishoppailevat ahkerimmin 11. joulukuuta. Verkkoostoksiin käytetään tuolloin 54 miljoonaa euroa. Kotitalousvähennyksen korotus saattoi lisätä remontointia Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousi vuoden 2014 alusta 2000 eurosta 2400 euroon. Korotettu vähennys on lisännyt kiinnostusta kodin remontointiin, arvioi elinkeinopoliittinen johtaja Anu Kärkkäinen Rakennusteollisuus RT ry:stä. Suurempi summa mahdollistaa isompienkin remonttien suunnittelun. Mitä isompi kotitalousvähennys, sitä enemmän se kannustaa sitä käyttämään, Kärkkäinen sanoo. Kotitalousvähennyksen käyttö on kuluvana vuonna saattanut korotuksen ansiosta hieman kasvaa. On ainakin pysynyt samana, ja ehkä mahdollisesti lisääntynyt, Kärkkäinen arvioi. Siivousalalla korotus ei ole näkynyt. Suomen Kotityöpalveluyhdistys ry:n puheenjohtaja Eija Lenkkerin mukaan kotitalousvähennystä on käytetty viime vuosien tahtiin. Korotus ei ole lisännyt siivouspalveluiden käyttöä, koska taloudellinen tilanne on vaikea. 12 Yrittäjäsanomat Tekniikan ihmelapsi 24 1/2 Puolet töissä, puolet poissa Sairauspoissaolot disinctiume etur sitiunt orepuditquia consed quoffic tendissi volorrum. Empor inulluptiunt landad quam, nuseaquamusdant utendis autatur, sinciticorum etusciat dolore volor sanditios por aut omnimposame Utti tulessa

6 6 Uutiset Suorat Tapaa Alkoholiton kippistely kasvaa 1 Kysymys: Alkossa myydään noin 50:tä erilaista alkoholitonta juomaa. Kahta kuohujuomaa valmistaa pohjoiskarjalainen KontioMehu. Miten alkoholittomat juomat maistuvat suomalaisten suuhun, yrittäjä Pasi Kiiskinen? Vastaus: Alkoholittomat juomat ovat tänä päivänä kovassa huudossa, kun ihmiset kuntoilevat ja huolehtivat itsestään. Niiden kulutus on noussut, vaikka Suomessa tullaankin aina jälkijunassa. Tulevaisuudessa alkoholittomien juomien markkinaosuus kasvaa koko ajan ja toimijoita tulee alalle lisää. 2 Kysymys: Ketkä juovat alkoholittomia kuohujuomia? Vastaus: Kuohujuomiamme ei valmisteta käymismenetelmällä, joten alkoholia ei haihduteta juomista pois. Tämän vuoksi tuotteet sopivat myös lapsille. Paljon on nuoria aikuisia, jotka ovat absolutisteja, ja heidän joukkonsa kasvaa koko ajan. Osa haluaa laadukkaita kuohujuomia, eikä halua tyytyä vain Pommaciin. Myös varttuneempi ikäluokka suosii alkoholittomia juomia. On myös ihmisiä, jotka käyttävät lääkkeitä, eivätkä sen takia voi juoda alkoholia. Ihan lapsetkin juovat meidän juomia. 3 Kysymys: KontioMehu tuottaa vuosittain noin litraa kuohujuomaa. Kuinka paljon sitä myydään joulun ja uuden vuoden alla? toinen yrittäjä Yrittäjäsanomat selvitti: Meitä on moneen lähtöön, mutta tällainen minä olen, Keijo Keskivertoyrittäjä. Siis keskimäärin. Onko meillä taloushallinto hanskassa? 38 % on ulkoistanut reskontran tilitoimistolle. 30 % on ulkoistanut palkanmaksun tilitoimistolle. 10 % on ulkoistanut perinnän. 27 % ei käytä lainkaan tilitoimiston palveluja. Paljonko meillä kuluu aikaa hallintoon? 55 % käyttää keskimäärin alle puoli työpäivää viikossa hallinnollisiin töihin. 30 % käyttää keskimäärin noin yhden työpäivän viikossa hallinnollisiin töihin. Tarkistanko taustat? Vain joka neljäs meistä ei käytä mitään yritys- tai luottotietopalveluita. Verkkosivut Yritykselläni on kotisivut, kuten 65 % kollegoistani. Yhdeksällä prosentilla ne on suunnitteilla. Yritykselläni ei ole verkkokauppaa, sillä kollegoistani vain 7 %:lla ne on käytössä. Yhdeksällä prosentilla ne on suunnitteilla. Palkkaanko? Minulla ja 60 %:lla kollegoistani ei ole tällä hetkellä tarvetta rekrytoida työntekijöitä. Ne, jotka palkkaavat, rekrytoivat itse. Verkko-ostokset Minä ja kollegoistani 60 % on ostanut viime aikoina tuotteita netistä. Minä tai muut 68% kollegoistani emme ole ostaneet viime aikoina palveluita netistä. Vastaus: Myymme tasaisesti ympäri vuoden, mutta meillä on selkeitä myyntipiikkejä. Vuodenvaihteessa tulee huomattavaa myynnin kasvua. Lakkiaiset ja valmistujaiset loppukeväästä ovat ehkä vuodenvaihdettakin suositumpaa aikaa. Vanhemmat haluavat tarjota nuorille alkoholitonta, vaikka illalla saattaa sitten mennä alkoholillista. Myynti kasvaa myös vappuna ja kesällä, kun on häitä. Mitä me teemme netissä? 97 % käyttää sähköpostia. 95 % käyttää pankkipalveluja. 62 % etsii tietoa vapaa-ajan tapahtumista. 58 % käyttää julkishallinnon palveluja. 58 % varaa matkoja. Mitä me teemme somessa? 57 % käyttää aktiivisesti tai seuraa Facebookia. 26 % käyttää aktiivisesti tai seuraa LinkedIniä. 17% käyttää aktiivisesti tai seuraa Twitteriä. 12% käyttää aktiivisesti tai seuraa Instagramia.

7 Uutiset Tienasin noin euroa vuonna Autoilu Kuljen paikasta toiseen mieluiten autolla. Nykyinen autoni on oma, kuten 76%:lla kollegoistani. Ajamme todennäköisesti saksalaisella autolla. Yritykseni käytössä on keskimäärin 0,52 henkilöautoa. Omassa tai perheen käytössä on keskimäärin 1,57 henkilöautoa. Yritykseni käytössä on keskimäärin 0,56 pakettiautoa. Omassa tai perheen käytössä on keskimäärin 0,20 pakettiautoa. Ajan autoa vuodessa keskimäärin kilometriä. Kuudella prosentilla kollegoistani mittariin tulee yli kilometriä. Matkustanko? Aion tehdä ensi vuonna 4,4 vähintään yhden yön työmatkaa kotimaassa ja 3,0 ulkomaan matkaa. Aion matkustaa myös vapaa-ajalla. Kotimaassa teen 3,9 vähintään yhden yön matkaa ja ulkomailla 2,8. Kouluttaudunko? Todennäköisesti. Oman toimialan ammatillisen osaamisen kehittäminen kiinnostaa, samoin 39% kollegoitani. Mitä hankintoja teen? Olen palvelualan yrittäjä. Työllistän itseni lisäksi 1 3 henkilöä. Yritykseni liikevaihto on alle euroa. Noin 40 prosenttia pkyrittäjistä saavuttaa tätä suuremman liikevaihdon. Minulla ei ole ulkopuolista rahoitusta, mutta kollegoistani 43 prosentilla on. Ostan ehkä ensi vuonna uuden puhelimen. Niin tekee myös 30% kollegoistani. Ostan ehkä tietokoneenkin. Niin tekee myös 26% kollegoistani. Lisäksi minua kiinnostavat tabletit ja kotisivupalvelut. Minä, suomalainen yrittäjä, asun ruuhka- Suomen ulkopuolella ja olen 48-vuotias mies. Virkatovereistani 34 prosenttia on naisia. Luottoluokitus kertoo paljon yrityksestäsi Vahvimpien yritysten joukossa turbulenssi on ollut kovaa. Kimmo Koivikko Maksukäyttäytyminen eli maksuviiveet ja -häiriöt vaikuttavat nopeimmin yritysten luottoluokituksiin, kertoo Suomen Asiakastiedon varatoimitusjohtaja Heikki Koivula. Lisäksi luottoluokitukseen vaikuttavat yhtiön taloudellinen tilanne tilinpäätöstietojen perusteella. Koivulan mukaan yritysten kannattaa tehdä kaikkensa, jotta luottoluokitus pysyy mahdollisimman hyvänä. Sillä on vaikutusta muun muassa pankkien myöntämän lainan määrään ja hintaan. Myös muut yritykset seuraavat tarkasti kumppaniensa taloudellista tilaa. Maksa ajoissa laskut tai neuvottele. Jos tilanne menee trattavaiheeseen asti, sillä on jo iso merkitys. Kannattaa myös miettiä omien saatavien varmistaminen Maksa ajoissa laskut tai neuvottele. Jos tilanne menee trattavaiheeseen asti, sillä on jo iso merkitys. Heikki Koivula kaikin keinoin, Koivula neuvoo. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa neuvot voivat olla helpommin sanottu kuin tehty. Pari viikkoa sitten Asiakastieto julkisti tietoja, joiden mukaan jopa yrityksen luottoluokitus on heikentynyt vuoden aikana. Lisäksi noin yritystä on lopettanut, mennyt konkurssiin, fuusioitunut tai niiden luokittaminen on muusta syystä lopetettu. Turbulenssia. Koivula kertoo Yrittäjäsanomille, että turbulenssi on kovaa erityisesti vahvimpien yritysten kohdalla. Jopa kolmasosa AAA-luokituksen yrityksistä Palvelusetelien käyttö yhä koomisella tasolla Julkinen sektori kasvaa reilusti nopeammin kuin yksityinen palveluntuotanto. Kimmo Koivikko Yksityiset yritykset eivät ole saaneet enempää jalansijaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina. Uusimmat tilastot kertovat, että kuntien sote-menot kasvoivat välillä noin 900 miljoonaa euroa. Samalla kokonaispotti nousi 21,5 miljardiin euroon. Julkinen sektori kahmaisi 900 miljoonasta peräti 750 miljoonaa. Julkisen sektorin oma palveluntuotanto on nyt noin 18,9 miljardia euroa. Julkinen sektori kasvaa hurjasti. Yksityinen puoli ei kasva lähellekään samaa vauhtia, kiteyttää Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala. Kunnat hankkivat viime vuonna yksityisiltä yrityksiltä palveluja 2,54 miljardilla eurolla. Yksityisten palveluntuottajien osuus on siis 11,8 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 0,1 prosenttiyksikköä vähemmän. Kuntien sote-menot on pudonnut matalampaan luokkaan. Toisaalta AA+-luokasta on noussut lähes vastaava määrä vahvimpien joukkoon. Sen sijaan aiemmin C-luokassa olleista yrityksistä 80 prosenttia on yhä heikoilla. Loput ovat joko ajautuneet konkurssiin tai lopettaneet. Muutokset ovat merkittäviä. Vaikeudet näkyvät erityisesti toimialoilla, jotka ovat suhdanneherkkiä, Koivula sanoo. Esimerkiksi isot supermarketit ovat kuluttajien varovaisuudesta huolimatta hyvässä kunnossa ja niistä 37 prosentilla on korkein AAA-luokitus, kun monilla toimialoilla parhaaseen luokkaan ei yllä yksikään yritys. Vastaavasti puhelinpalvelukeskuksista joka neljäs (24 prosenttia) on heikoimmassa C-luokassa. Tänä vuonna tilikautensa päättäneistä yrityksistä peräti 38 prosenttia on menettänyt liikevaihtoaan. Asiakastiedon selvityksen mukaan kaikista aktiivisista yrityksistä joka neljännellä lasku on ollut vähintään 10 prosenttia eli toiminta on supistunut merkittävästi. Vastaavasti noin joka viides yritys on tänä vuonna raportoinut vähintään kymmenyksen kasvusta. Kuntaliiton ja Tilastokeskuksen laskelmiin ei ole otettu mukaan lasten päivähoitoa. Kujalan mukaan tilastot osoittavat, että myös palvelusetelien käyttö on yhä koomisella tasolla. Palvelusetelien käyttö kasvoi 47 prosenttia, mutta on euromääräisesti luku on kovin vaatimaton, 117 miljoonaa euroa. Kunnat eivät ole oivaltaneet setelien tuomia hyötyjä. Isot tuotantoalueet eivät osaa käyttää sitä senkään vertaa. Palvelusetelivelvoite pakottaisi kaikkia kustannusten laskentaan, avaisi markkinoita, toisi valinnanvapautta ja kilpailua, Kujala luettelee. Näilläkö mennään? Näillä mennään ensi vuosi. Yrittäjistä naisia on 34 prosenttia. Yrittäjistä miehiä on 66 prosenttia. Kuntien sote-hankinnat yksityisiltä 2,54 mrd. eli 11,8 % 21,5 miljardia Palveluseteli 0,12 mrd. eli noin 120 miljoonaa Julkisen sektorin oma tuotanto 18,9 mrd. LÄHDE: YRITTÄJÄSANOMIEN LUKIJATUTKIMUS 2014 EI sisällä lasten päivähoitoa, joka vuoden 2013 alusta siirretty opetus- ja kulttuuritoimeen. Lähde: Kuntaliitto

8 8 Uutiset Viestintä on yritykselle eline Ilman viestintää kukaan ei tiedä sinusta. Katleena Kortesuo vinkkaa, miten viestiä oikein. Lotta Tammelin Moni yrittäjä pohtii, että miten, missä, miksi ja millä ajalla yrityksestään pitäisi viestiä. Kouluttaja ja tietokirjailija Katleena Kortesuo muistuttaa, että vain silloin ei tapahdu viestintää, kun yrittäjä on ilman tietoverkkoa yksin pimeässä kopissa. Kaikki on viestintää: liiketilan siisteys, yrittäjän ilme, käyntikortit, nettisivut, someläsnäolo, Kortesuo luettelee esimerkkejä. Viestintä on siis elinehto kaikkein pienimmällekin yritykselle. Muuten asiakkaat eivät tiedä, millainen yritys on kyseessä. Ajatellaan vaikka autokorjaamoa. Jos se ei viesti, emme tiedä, mitä merkkejä se korjaa, kuinka nopeasti se korjaa tai miten siihen saa edes yhteyden. Jos on vielä aivan untuvikko viestinnän saralla, Katleena Kortesuo kehottaa keskittymään yksikertaisiin kysymyksiin. Mieti keitä haluat asiakkaaksi ja miten tavoitat heidät. Jos toteat, että haluat asiakkaaksesi pihtiputaalaiset Toyotan omistajat, niin sitten kannattaa varmaan yrittää ostaa Toyotalta heidän asiakasrekisterinsä. Kun kohderyhmä, kanava ja viestin sisältö ovat selvillä, tarvitsee enää vain toteuttaa viestintänsä. Kortesuon mukaan myös läsnäolo sosiaalisessa mediassa alkaa olla nykypäivänä pakollista. Yritys pitää löytyä Googlella. Google taas ei tunnista yritystä olemassa olevaksi, jos sillä on vain staattiset nettisivut. Pääsy hakutuloksissa kärkikymmenikköön vaa- EMIL BOBYREV Mieti keitä haluat asiakkaaksi ja miten tavoitat heidät. Katleena Kortesuo Kohdistus. Katleena Kortesuo opastaa pohtimaan viestinnässä yleisöä, kanavaa ja viestiä. Älä mieti itseäsi, vaan sitä, miten kohderyhmäsi käyttäytyy. Lehtimainos on esimerkiksi väärä tapa tavoitella asiakkaakseen 16-vuotiaita nuoria, tietokirjailija sanoo. tii sosiaalisen median läsnäoloa, muu ei auta. Voit kokeilla asiaa googlaamalla vieraalta koneelta yrityksesi toimialan ja paikkakunnan. Omalla koneellasi Google painottaa hakutuloksia käyttäjähistorian mukaan, eikä tulos ole realistinen, koska olet varmastikin käynyt omilla sivuillasi. Ilmainen viestintävakuutus. Katleena Kortesuon mukaan yritysten yleisin ongelma viestinnässä on se, että ne yrittävät miellyttää kaikkia. Se ei nimittäin tule onnistumaan. Jos siivoaja haluaa myydä palveluaan alueen varakkaille ihmisille ja mainostaa laatua, nopeutta ja helppoutta, niin hän voi nostaa hiukan hintojaan. Samalla on kuitenkin hyväksyttävä se, että hinta on viesti, joka karkottaa vähävaraisemmat asiakkaat. Se on kuitenkin ok, koska kaikkia ei voi tavoitella yhtä aikaa. Apuakin viestintäpulmiin on saatavilla myös ilmaiseksi. Netistä googlaamalla löytyy apua. Suomessa on valtava määrä viestinnän blogeja. Myös omalta yrittäjäverkostoltaan kannattaa kysyä neuvoa, että miten olette hoitaneet nämä jutut, Kortesuo opastaa. Kriisitilanteita varten Katleena Kortesuo neuvoo kilpailuttamaan viestintätoimiston valmiiksi. Se ei maksa mitään, mutta joskus voi tulla se päivä, kun Iltalehden toimittaja soittaa, että haluaisitteko kommentoida tätä väkivallantekoa, jonka henkilöstönne edustaja osoitti asiakastanne kohtaan. Siinä vaiheessa on hyvä sanoa, että odota hetki ja soittaa sille jo kilpailutetulle viestintätoimiston ihmiselle, johon luotat. Se on ilmainen viestintävakuutus, hän ohjeistaa. Miten olla somessa? >Miten somessa sitten pitäisi olla? Katleena Kortesuo vinkkaa valitsemaan työporukasta ilmaisullisesti lahjakkaimman hoitamaan hommaa. Jos porukasta ei löydy hyvää kirjoittajaa, löytyykö edes keskinkertainen valokuvaaja tai hyvä supliikkimies? Jos ajatellaan vaikka sitä autokorjaamoa, niin hyvälle supliikkimiehelle voi antaa videokameran käteen ja hän voi selittää, kuinka hän vaihtaa tämän alapallonivelen. Siitäkin voi tulla jo aika hauskaa kamaa, Kortesuo ehdottaa. Sisällöiksi someen kelpaavat myös varoittavat esimerkit. Jos pysytään yhä siellä autokorjaamossa, niin kuvataan vaikka ne kaikista vaarallisimmat tapaukset. Voi ottaa kuvan murtuneesta akselista ja kertoa, että jos sillä olisi ajettu vielä 100 kilometriä, niin tuloksena olisi ollut valtava onnettomuus. Hätkähdytysviestintä on mielenkiintoista. Vinkit toimivat myös. Vaikka video, jossa kerrotaan, että näin vaihdat tuulilasinpyyhkimet itse. Tämä on avustavaa viestintää eli sisältömarkkinointia. Mikä sitten on riittävää läsnäoloa? Uusi sisältö kerran viikossa on aika vähän, mutta sillä voi aloittaa. Esimerkiksi Instagramkuvan jakaminen vie minuutin. Jos kohderyhmäsi on netissä, niin älä käytä kahta tuntia lehtiilmoituksen tekemiseen, vaan käytä se aika ilmaiseen someen. Milloin yrittäjä tarvitsee viestintätaitoja? Aloita tästä. Onko kanssasi asiakas? Kyllä. Ei. Onko kanssasi potentiaalinen asiakas? Ei. Kyllä. Kyllä. Tarvitset juuri nyt viestintätaitoja. No nyt et tarvitse viestintätaitoja. Onko ketään kanssasi? Kyllä. Ei. Oletko netissä tai puhelimessa? Ei. Kyllä. Kyllä. Näkeekö joku juuri nyt ilmeesi ja pukeutumisesi? Ei. Istun yksin pimeässä komerossa. c eioototta.fi

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Joulukauppa 2012. Kuluttaja- ja yrityskyselyt 29.11.2012

Joulukauppa 2012. Kuluttaja- ja yrityskyselyt 29.11.2012 Joulukauppa 2012 Kuluttaja- ja yrityskyselyt 29.11.2012 Kuluttajille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Yrityksille kohdennettu joulukauppakysely on Kaupan

Lisätiedot

Globalistoituva kauppa - verkkokauppa kasvun moottorina

Globalistoituva kauppa - verkkokauppa kasvun moottorina Globalistoituva kauppa - verkkokauppa kasvun moottorina Pasi Ketonen, pasi.ketonen@posti.com Linked: fi.linkedin.com/pub/pasi-ketonen/0/40a/590/en @ KetonenPasi 1 Euroopassa verkkokaupan kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten. Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014

Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten. Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014 Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten kaupan käyntiin Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan myynnin puhetta verkkoon sisältöstrategian avulla Differosta

Lisätiedot

Jukka Miiluvaara ecom Posti Group twitter: @jukkamii. 17.3.2015 Julkinen - Public

Jukka Miiluvaara ecom Posti Group twitter: @jukkamii. 17.3.2015 Julkinen - Public Kasvua verkkokauppaan kansainvälisyydestä Jukka Miiluvaara ecom Posti Group twitter: @jukkamii 1 17.3.2015 Euroopassa verkkokaupan kasvu on nopeinta idässä Faktoja ja trendejä Venäjästä 146 M ihmistä,

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Järjestön keskeiset luvut ja tekijät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 58 Jäsenyrityksiä

Lisätiedot

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014 Taloussanomat ipad profiilitutkimus Helmikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimus on toteutettu InterQuestin SPOT Internet-tutkimuksella, jossa vastaajat kutsutaan kyselyyn satunnaisotannalla suoraan tutkittavalta

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN?

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? Piia-Noora Kauppi 17.1.2013 1 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund Mitä suoraveloituksen tilalle 2 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Verkkokauppa Pohjoismaissa Vuoden 2014 kolmas neljännes TEEMA:JOULUN VERKKOKAUPPA

Verkkokauppa Pohjoismaissa Vuoden 2014 kolmas neljännes TEEMA:JOULUN VERKKOKAUPPA Verkkokauppa Pohjoismaissa Vuoden 2014 kolmas neljännes TEEMA:JOULUN VERKKOKAUPPA Pohjoismaista verkkokauppaa 34,5 miljardilla Ruotsin kruunulla ESIPUHE Pohjoismaiset kuluttajat arvioivat tehneensä verkko-ostoksia

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

MATKAILUPALVELUJEN SÄHKÖINEN MYYNTI JA MARKKINOINTI. Pia Behm, CEO/Owner

MATKAILUPALVELUJEN SÄHKÖINEN MYYNTI JA MARKKINOINTI. Pia Behm, CEO/Owner MATKAILUPALVELUJEN SÄHKÖINEN MYYNTI JA MARKKINOINTI Pia Behm, CEO/Owner Kuka puhuu? - erusway Oy 10/13: Auttaa yrityksiä saamaan lisää asiakkaita Venäjältä - Google Partner - Tärkeimmät asiakkaat matkailun

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011 Rahoitus ja vakuutus 2012 Luottokortit 2011 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,3 miljardia euroa vuonna 2011.

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot lisääntyivät vuonna 2010

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot lisääntyivät vuonna 2010 Rahoitus ja vakuutus 2011 Luottokortit 2010 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot lisääntyivät vuonna 2010 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,9 miljardia euroa vuonna

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

Perinteisen Siilikasteen sai tänä vuonna Kuntohoitaja Sirpa NUMERO 2/2015

Perinteisen Siilikasteen sai tänä vuonna Kuntohoitaja Sirpa NUMERO 2/2015 Perinteisen Siilikasteen sai tänä vuonna Kuntohoitaja Sirpa NUMERO 2/2015 ESKON PUUMERKIT Parhaat Yrittäjät Nuoret Duuniin 2017 -hanke on käynnissä. Nyt jos koskaan on otollinen aika harkita nuorta työntekijää

Lisätiedot

TALOUSVALIOKUNTA KANSALLISILLE PANKEILLE TASAPUOLISET TOIMINTAEDELLYTYKSET SIIRTOHINNAT SÄILYTTÄMÄLLÄ

TALOUSVALIOKUNTA KANSALLISILLE PANKEILLE TASAPUOLISET TOIMINTAEDELLYTYKSET SIIRTOHINNAT SÄILYTTÄMÄLLÄ TALOUSVALIOKUNTA KANSALLISILLE PANKEILLE TASAPUOLISET TOIMINTAEDELLYTYKSET SIIRTOHINNAT SÄILYTTÄMÄLLÄ Kirsi Klepp 20.11.2015 1 SIIRTOHINNAN MAKSAA KORTTITAPAHTUMIEN VASTAANOTTAJA KORTINMYÖNTÄJÄLLE Kortinhaltija

Lisätiedot

KiVi 2009 Live! Seminaari. Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille. Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja.

KiVi 2009 Live! Seminaari. Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille. Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja. KiVi 2009 Live! Seminaari 8.10.2009 Joensuu Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja Flaxwood Oy YRITYS PÄHKINÄNKUORESSA Flaxwood Oy on perustettu

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2010 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Pienyrittäjiltä odotetaan loistavaa palvelua, onko omasi kunnossa?

Pienyrittäjiltä odotetaan loistavaa palvelua, onko omasi kunnossa? Pienyrittäjiltä odotetaan loistavaa palvelua, onko omasi kunnossa? Toteutimme syksyllä 2013 yhdessä Taloustutkimuksen kanssa laajan selvityksen, jossa kartoitimme palveluun liittyviä odotuksia ja mieli

Lisätiedot

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Viestintäsuunnitelma/luonnos SEPA-ydinryhmän kokous 25.10.2011/ Kristiina Siikala Kyselytutkimukset verkkolaskun ja e-laskun käytöstä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Palveluseteli-info 13.9.2011

Palveluseteli-info 13.9.2011 Palveluseteli-info 13.9.2011 Sähköinen palveluseteli PEDCONSOS OY Perustettu 1998 Porissa Herukka palvelut aputoiminimeksi 2009 Asiakkaita ovat kunnat, yritykset, yksittäiset henkilöt Liiketoiminta koostuu

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Ja kaikki alkoi suunnittelusta... Ennen kilpailutusta mieti tarkkaan, että mihin tarkoitukseen videotuotanto tulee ja mitä

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Sisällys. Q3 2015 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2015

Sisällys. Q3 2015 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2015 Sisällys Q3 2015 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2015 2 Q3 2015 keskeiset tapahtumat Liikevaihto nousi 3 %, käyttökate

Lisätiedot

Seuran mediaviestintä. Suunnitelmallisuutta tekemiseen

Seuran mediaviestintä. Suunnitelmallisuutta tekemiseen Seuran mediaviestintä Suunnitelmallisuutta tekemiseen Sisältö Millaista tietoa media haluaa ja missä muodossa Viestintäsuunnitelman laatiminen seuralle Millaista viestinnän tukea SJAL tarjoaa seuroille

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Suomalaiset verkkoasioimassa Tutkimus suomalaisten asiakaskokemuksista verkkokaupassa

Suomalaiset verkkoasioimassa Tutkimus suomalaisten asiakaskokemuksista verkkokaupassa Suomalaiset verkkoasioimassa Tutkimus suomalaisten asiakaskokemuksista verkkokaupassa Redera ja DiVia N=548 kuluttajaa, marraskuu 2011- tammikuu 2012 Joka toinen suomalainen asioi tänä jouluna verkkokaupoissa

Lisätiedot

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan kohderyhmää kiinnostavaa puhetta verkkoon sisältöstrategian

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia

Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia Mikä Long Play? Uusi digitaalinen julkaisu, joka keskittyy pitkiin tutkiviin juttuihin ja narratiiviseen journalismiin. Juttuja myydään 3,90 euron

Lisätiedot

Pohjoismaiden joulukauppa 2015

Pohjoismaiden joulukauppa 2015 Kuluttajatutkimus Pohjoismaiden joulukauppa 1 Verkkokauppa Pohjoismaissa Pohjoismaalaiset ostaneet joululahjoja verkosta jo 4,4 miljardilla Ruotsin kruunulla Pohjoismaiden joulukauppa on täydessä vauhdissa.

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokortit 2009 Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,3 miljardia euroa vuonna 2009.

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

VERKKO-OSTAMISEN TULEVAISUUS - kuluttajien ja erikoiskauppiaiden näkökulma

VERKKO-OSTAMISEN TULEVAISUUS - kuluttajien ja erikoiskauppiaiden näkökulma VERKKO-OSTAMISEN TULEVAISUUS - kuluttajien ja erikoiskauppiaiden näkökulma Nina Mesiranta, KTT ERIKA 2020 -tutkimushanke Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu Retail Research Brunch 2012 Ylikanavainen

Lisätiedot

ZA5901. Flash Eurobarometer 386 (The Euro Area, 2013) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5901. Flash Eurobarometer 386 (The Euro Area, 2013) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA90 Flash Eurobarometer 86 (The Euro Area, 0) Country Questionnaire Finland (Finnish) EB FLASH 86 - The Euro Area - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D Vastaajan

Lisätiedot

Kysely kuntosuunnistajille

Kysely kuntosuunnistajille Kokonaisvastaajamäärä: 13 Kysely kuntosuunnistajille 1. Vastaajan sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 1,5) (1.1) Mies 53,8% 7 (1.2) Nainen 6 2. Vastaajan ikä Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 4,6)

Lisätiedot

HS ipad profiilitutkimus. Tammikuu 2014

HS ipad profiilitutkimus. Tammikuu 2014 HS ipad profiilitutkimus Tammikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tulokset InterQuestin SPOT -profiilitutkimuksesta. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin HS ipad-sovelluksessa 10.1.-22.1.2014 välisenä aikana.

Lisätiedot

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön.

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön. Tähän esitteeseen on koottu hyödyllistä tietoa euron vaikutuksista pankkiasioihin. Lue esite ja säästä se. Esitteessä on tärkeää tietoa myös vuodenvaihteen varalle. Euro ja pankkiasiat Suomi ja 11 muuta

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Suomalaisia 15-79-vuotiaita internetin käyttäjiä on yli 3,9 miljoonaa.

Suomalaisia 15-79-vuotiaita internetin käyttäjiä on yli 3,9 miljoonaa. Verkkokaupan tilanne Suomalaisia 15-79-vuotiaita internetin käyttäjiä on yli 3,9 miljoonaa. 65 %:lla suomalaisista on käytössään älypuhelin. Suomalaisista kuluttajista 45 % tekee verkko-ostoksia. Vuonna

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Jari Juslén 2014 1 Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Agenda Myynnin suurin ongelma Ongelman ratkaiseminen, ensimmäiset vaiheet Jari Juslén

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kuinka kehityn kaupan alalla sparrausta Kivijalkakauppa vs. verkkokauppa

Kuinka kehityn kaupan alalla sparrausta Kivijalkakauppa vs. verkkokauppa Kuinka kehityn kaupan alalla sparrausta Kivijalkakauppa vs. verkkokauppa KIRSI MIKKOLA 10.11.2015 Ivalo 10.11.2015 SIVU 2 Kirsi Mikkola kirsi.mikkola@liiketoiminta.info www.facebook.com/kirsimikkola twitter.com/kirsimikkola

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 2010 Marimekko Oyj CREATIVE DESIGN SINCE 1951 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 TAMMI-MAALISKUU 2010 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys oli rohkaisevaa. Liikevaihtomme hienoinen

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI MAKSULAITOSLAIN, MAKSUPALVELULAIN SEKÄ FINANSSIVALVONNASTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA HE 115/2015

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI MAKSULAITOSLAIN, MAKSUPALVELULAIN SEKÄ FINANSSIVALVONNASTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA HE 115/2015 Lausunto 1 (2) Klepp Kirsi EDUSKUNNAN TALOUSVALIOKUNNALLE HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI MAKSULAITOSLAIN, MAKSUPALVELULAIN SEKÄ FINANSSIVALVONNASTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA HE 115/2015 Finanssialan

Lisätiedot

RADIOSTAR.FI. Suomalainen nettiradio MEDIAKORTTI

RADIOSTAR.FI. Suomalainen nettiradio MEDIAKORTTI RADIOSTAR.FI Suomalainen nettiradio MEDIAKORTTI " MIKÄ ON RADIO STAR? Radio Star on uusi ja raikas, tekijöidensä näköinen nettiradio, jossa musiikista päättävät kuuntelijat, ohjelmatuottajat, toimittajat,

Lisätiedot

ProOffice -kasvukonsepti. Siirrä asiakkaasi sähköiseen taloushallintoon

ProOffice -kasvukonsepti. Siirrä asiakkaasi sähköiseen taloushallintoon ProOffice -kasvukonsepti Siirrä asiakkaasi sähköiseen taloushallintoon Sisällysluettelo ProOffice-kasvukonseptilla menestyt 3 Pysy mukana tilitoimistoalan muutoksessa 4 ProOffice-kasvukonsepti 5 Markkinoinnin

Lisätiedot

Bioenergia ry Bioenergian puolesta

Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta! Bioenergia-ala on yksi maailman nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä teollisuuden aloista. Suomi on edelläkävijä. Polttoaineen ja

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 25.3.2015 Lappeenranta Moderaattorina Markku Hokkanen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Verkkokaupan trendit Pohjoismaissa 2015. Näin teemme ostoksia verkossa

Verkkokaupan trendit Pohjoismaissa 2015. Näin teemme ostoksia verkossa Verkkokaupan trendit Pohjoismaissa 2015 Näin teemme ostoksia verkossa 1 3 4 5 6-8 Anna Borg Helppous on helppoa vai onko? Raportti lyhyesti Faktaa Ruotsi, Tanska, Suomi ja Norja Verkkokaupan vahva asema

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ MYYNNIN TUKENA www.liiketoiminta.info/lumo

SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ MYYNNIN TUKENA www.liiketoiminta.info/lumo SIVU 1 SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ MYYNNIN TUKENA www.liiketoiminta.info/lumo SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ MYYNNIN TUKENA 3. Päivä / Kirsi Mikkola Koulutuspäivän tavoite Osallistuja ymmärtää sosiaalisen median

Lisätiedot

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Rahoitus ja vakuutus 2008 Luottokortit 2007 Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Suomessa oli 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007. Aktiivisten korttitilien

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot