Suojelu- ja raivaustoimintamme kestää kansainvälisen vertailun uutiset, sivu 4. Ilmavoimien

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suojelu- ja raivaustoimintamme kestää kansainvälisen vertailun uutiset, sivu 4. Ilmavoimien"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Reccex 13 testasi suorituskykyä Suojelu- ja raivaustoimintamme kestää kansainvälisen vertailun uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 51. vuosikerta n:o 18 (1129) verkossa > Grafiikka: Otso Teperi Puolustusta tietoverkoissa Suomea puolustetaan maalla, merellä ja ilmassa ja yhä enemmän kyberavaruudessa. Kyberpuolustus on nousemassa merkittävään asemaan yhteiskunnan varautumisessa. Siihen myös käytetään tulevaisuudessa enemmän resursseja. Puolustus ei tarkoita pelkästään suojautumista, vaan myös vaikuttamista ja tiedustelua. Kyberasiat ovat niin sidoksissa kaikkiin toimintoihin, ettei omaa kyberpuolustushaaraa olla perustamassa. uutiset, sivu 3 Miinalaiva Pohjanmaasta museolaiva Helsinkiin? uutiset, sivu 3 Ilmavoimien musta päivä Rissalan Juurusvedellä kentällä, sivu 10 Viinilasi käteen, ota, maistele! vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 18/2013 pääkirjoitus Itsestäänselvää keskustelua Uudelle asevelvollisuusselvitykselle ei ole tarvetta. Asevelvollisuus nousee aina silloin tällöin yhteiskunnalliseksi keskusteluaiheeksi. Keskustelua voi herättää poliitikon tai muun vaikuttajan avaus, järjestön kannanotto tai median nosto.viime aikojen keskustelu pohjautuu Ohi on -kampanjaan, jonka tavoitteena on kerätä nimeä kansalaisaloitteeseen asevelvollisuuden lakkauttamiseksi. Kampanja on saanut paljon tilaa mediassa, mutta ei ole siitä huolimatta vielä osoittautunut menestykseksi nimien keräämisessä. Tämän lehden mennessä painoon sen oli allekirjoittanut alle henkilöä. Keskustelu tai väittely olisi ymmärrettävämpää, jos asevelvollisuuslakia oltaisiin muuttamassa. Järjestelmällä on vahva kansan kannatus, mikä käy hyvin ilmi esimerkiksi MTS:n vuosittaisista tutkimuksista. Myös kansanedustajat ovat asevelvollisuuden kannalla.viimeksi hallitus naulitsi mielipiteensä keväällä turvallisuus- ja puolustusselonteossa. tornitouhua Niinpä Suomen Kuvalehden (4.10.) kansiotsikko vain puolet haluaisi säilyttää nykyisen asvevollisuuden herätti mielenkiinnon. Tarkemmalla tutustumisella lehden teettämä tutkimus osoittaa, että 80 prosenttia suomalaisista haluaisi säilyttää asevelvollisuusjärjestelmän. Osa haluaa siihen muutoksia: joka viides haluaisi lyhentää palvelusaikoja ja suurin piirtein saman verran kannattaa valikoivuuden lisäämistä. Nämä muutostoiveet tutkittiin huolellisesti kolme vuotta sitten Risto Siilasmaan vetämän asevelvollisuustyöryhmän selvityksessä, jonka suosituksista valtaosa on jo toteutettu. Näihin kuuluu myös varusmiespalvelusajan lyhentäminen kahdella viikolla. Ryhmä näkee, että valikoivuus johtaa ennen pitkään ammattiarmeijaan. Ehkä nyt tarvitaan uudelleen raportin keskeisten sisältöjen esille tuomista. Ainakaan uudelle laajalle selvitykselle ei ole tarvetta maailma ei ole kolmessa vuodessa niin paljoa muuttunut. *** Hyvähän se silti on, että keskustellaan ja puolustusvoimatkin pääsee samalla esittelemään tämän päivän suomalaista asevelvollisuutta. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen tarkasteli hiljattain maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan asevelvollisuutta ja sen tilalle ehdotettuja järjestelmiä kolmesta näkökulmasta. Strategisessa näkökulmassa on kyse siitä, takaako järjestelmä maan ja kansalaisten turvallisuuden ulkoisia uhkia vastaan. Muut kaksi ovat yhteiskunnallinen näkökulma ja kansalaisen näkökulma. Yleisen asevelvollisuuden tilalle voidaan Suomessa teoreettisesti löytää järjestelmiä, jotka ovat keskimäärin kansalaiselle vaivattomia ja yhteiskunnalle kevyitä, mutta jos niiden pohjalta ei ole mahdollista puolustaa koko maata sotilaallisesti, eivät ne ole käyttökelpoisia. Ehdotuksia asevelvollisuudesta luopumisesta on perusteltu uhkien muutoksella ja muun muassa kyberuhkien yleistymisellä sotilaallisen voiman käytön kustannuksella. Kyberuhat ovat hyvin vakava haaste mutta myös tulevaisuudessa voiman käyttö valtiota vastaan on monien keinojen yhdistelmä. Puheloinen sanookin, että uhkakirjo on pikemminkin monipuolistumassa kuin muuttumassa suppeammaksi. > nurkka Syyriassa sotapropagandan mestareita Hitlerin propagandapäällikkö Göbbels sanoi aikoinaan, että valheen on oltava riittävän suuri, että se muuttuisi totuudeksi. Syyrian valtiojohdossa uudet göbbelsit tuottavat nyt tuollaista propagandaa. *** Syyrian kansalaisaktivistit yhtyivät arabimaiden kansannousun aaltoon maaliskuussa Hekin uskalsivat tulla kaduille ja toreille osoittamaan mieltään niiden ihmisoikeuksien puolesta, joita Assadien diktatuuri ei ollut heille koskaan suonut. Kansannousu oli aluksi viikkoja aseeton ja rauhallinen. Assadien regiimi leimasi kuitenkin heti ensi lausunnoissaan mielenosoittajat kapinallisiksi terroristeiksi ja ulkovaltojen kätyreiksi, jotka horjuttavat laillista valtiojohtoa. Siksi valtiojohdon on suojeltava kansaa näiltä terroristeilta ja tuhottava ne. Hallitsijan oli siis tuhottava kansaa kansan pelastamiseksi. Näin tilanteessa, että arvioiden mukaan Assadien regiimiä vastusti ainakin puolet syyrialaisista, yli kymmenen miljoonaa kansalaista, nyttemmin vastustajia enemmänkin. Valtiojohdon propagandistinen näkemys sisällissodan syistä ja syyllisistä uppoaa vain niihin syyrialaisiin, jotka kannattavat Assadien hallintoa eri syistä. Niitä ovat ennen muuta muutoksen pelko, korruption mahdollisuus, nepotismi ja taloudellinen hyöty mafiamaisesta taloudesta. Valtiojohdon lietsomassa sisällissodassa yli syyrialaista on surmattu, yli kaksi miljoonaa on sotapakolaisina naapurimaissa, kauempanakin ja viisi miljoonaa on joutunut maan sisäisiksi evakoiksi. Nämä kaikkiko, kuolleet ja elävät, olisivat kapinallisia terroristeja? Regiimin sotapropagandan mukaan aseistautunut oppositio on pääsyyllinen surmiin ja pakolaisuuteen. Voisiko paksumpaa propagandaa esittää? Alusta lähtien ja yhä regiimillä on ollut suuri sotilaallinen ylivoima opposition sotureihin verrattuna. Suurta tuhoa tulee, kun Assadien sotaväki ampuu ohjuksia tiheästi asuttuihin kaupunkeihin. Heti kansannousun alettua Syyrian propagandistit kirjoittivat maansa sisällissotaan käsikirjoituksen, joka sittemmin on yhdeltä osaltaan ikävästi toteutunut. Julmaan näytelmään varattiin rooli jihadisteille, ääri-islamin sotureille. Sellaisia ei kansannousun alettua yli kaksi vuotta sitten Syyriassa ollut. Kansalaisaktivismi oli alun perin siellä puhtaasti kansallista. Viime vuonna islamin sotureita alkoi ilmestyä taistelukentille. Paljolti niiden myötä sisällissota on kansainvälistynyt. *** Syyrian selkkauksen propagandistisesta käsikirjoituksesta Göbbelskin olisi ihmeissään: riittävän suuret valheet voivat näköjään joissakin oloissa muuttua todellisuudeksi, jopa sitä muuttavaksi voimaksi. Vesa Jaakola Kirjoittaja on diplomaatti ja tiedotusalan luutnantti kysymys mielipide Miksi hylsypussia ei käytetä intissä? Intissä on aina kiire, eikä aikaa ole haaskattavaksi. Sen tiedämme hyvin juuri me varusmiehet aikamääreiden jalot suorittajat. Tätä taustaa vasten on käsittämätöntä, että varusmiehiä laitetaan ampumaratapäivän päätyttyä keräämään ampumiaan hylsyjä, kun käytännöllinen hylsypussikin olisi tarjolla. Ainakin Santahaminassa moinen kapistus jaettiin taisteluvälinevarastolla heti palveluksen alussa. Hylsypussin toimintaperiaate on idioottivarma ja yksinkertainen. Pussi kiinnitetään rynnäkkökiväärin kylkeen ja hylsyt sinkoutuvat sinne ampumisen yhteydessä talteen. Kysyin ensimmäisellä kerralla ampumaradalla meitä ohjaneelta upseerikokelaalta, miksi emme moista kojetta käytä, kun sellaisen olemme saaneet. Nuori kokelas vastasi, että ei käytetä. Mitään perusteluja ei hänellä ollut esittää hylsypussin käyttöä vastaan. Kerro mielipiteesi! Vaikka nimimerkillä. Lähetä meille korkeintaan merkin pituinen kirjoitus yhteystiedoillasi varustettuna. Tämähän on ihan järjetöntä! Hylsyjen keräämiseen menee hukkaan monta minuuttia ampumaratapäivän päätyttyä. Hylsypussia käyttämällä hylsyt tulisivat heti talteen. Aikaa säästyisi ja samoin luontoa, kun hylsyjä ei lentelisi sinne tänne luonnon helmaan. Eiköhän olisi aika ottaa hylsypussi käyttöön? Lopen kyllästynyt hylsyihin Edellisessä lehdessä kysyimme: Kohdellaanko puolustusvoimien kalustoa hyvin? Kyllä 54% 46% Ei Seuraava kysymys: Pitäisikö kyberpuolustukseen kouluttaa varusmiehiä? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Helena Hyvönen Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Otso Lukka Puh TOIMITTAJAT Kokelas Taneli Kontiainen Puh Alikersantti Janne Erola Puh Alikersantti Riikka Karppinen Puh Alikersantti Olli Rytkönen Puh Kaartinjääkäri Leo Jaakkonen Puh Kaartinjääkäri Eemeli Peltonen Puh Kaartinjääkäri Pietari Vappula Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Otso Teperi VALOKUVAAJA Kaartinjääkäri Svante Gullichsen Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2013 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 18/2013 uutiset 3 Kyberpuolustukseen kehitetään suorituskykyjä Kyberiskuilta puolustautuminen vaatii jatkossa enemmän resursseja. Uudelle tietoverkkopuolustuksen puolustushaaralle ei kuitenkaan nähdä tarvetta. Taneli Kontiainen Puolustusvoimat kehittää kykyjä tiedustella, suojautua ja vaikuttaa verkossa eli kyberympäristössä. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäpäällikkö, prikaatikenraali Ilkka Korkiamäki sanoo, ettei asia sinänsä ole uusi. Kyber on terminä noussut viime aikoina. Tietoverkkopuolustuksena kykyjä on kehitetty jo pitkään, Korkiamäki toteaa. Hän lisää, että tietoverkkopuolustuksen merkitys puolustuksessa kasvaa tulevaisuudessa. Siksi toiminta vaatii jatkossa enemmän resursseja. Kyberturvallisuuden kehittämiseksi on laadittu oma strategiansa. Suomen kyberturvallisuusstrategiassa puolustusvoimien rooliksi määritellään kokonaisvaltaisen kyberpuolustuskyvyn luonti lakisääteisissä tehtävissä. Jos käytetään puolustuskykyjä maalla, merellä ja ilmassa, on nykyään mahdollista käyttää puolustuskykyjä myös kyberavaruudessa, toteaa puolustusvoimien tietoverkkopuolustussektorin johtaja, tekniikan tohtori Catharina Candolin. Vaikka kyberpuolustuksen merkitys kasvaa, uudelle puolustushaaralle maa-, meri- ja ilmavoimien lisäksi ei nähdä tarvetta. Kyberpuolustus kun pitäisi nähdä yhteiskäyttöisenä suorituskykynä. Kyse ei ole pelkästään tekniikasta. Tämän vuoksi en pidä oman aselajin tai puolustushaaran perustamista tarkoituksenmukaisena, Korkiamäki toteaa. Kykyjä kehitetään suljetussa ympäristössä Strategian mukaisesti puolustusvoimat kehittää kykyä vaikuttaa kyberympäristössä. Vaikuttamiskyvyn kehittämisen voi vapaasti suomentaa tarkoittamaan hyökkäyskyvyn kehittämistä. Puolustus ei tarkoita pelkästään suojautumista, vaan siihen sisältyvät kaikki toiminnot: tiedustelu, suojautuminen ja vaikuttaminen, Candolin toteaa. Käytännössä vaikuttamisaseita kybermaailmassa ovat erilaiset haittaohjelmat ja palvelunestohyökkäykset. Valtion kehittämästä haittaohjelmasta käy esimerkki- Kuva: Svante Gullichsen Puolustusvoimien tietoverkkopuolustussektorin johtaja Catharina Candolin toteaa, että puolustaminen ei tarkoita pelkästään suojautumista. Se on myös tiedustelua ja vaikuttamista. nä Stuxnet. Se on kyberase, jonka kehittämisestä epäillään Yhdysvaltojen ja Israelin viranomaisia. Stuxnetillä hyökättiin Iranin ydinvoimaloita vastaan vakoilemalla ja uudelleenohjelmoimalla niiden tietojärjestelmiä. Suomen mahdollisia suorituskykyjä kyberavaruudessa ei kuitenkaan tarkemmin haluta julkisesti kertoa. Tähän on varmaan hyvä todeta, että kehitämme kykyjä suljetussa ympäristössä, Korkiamäki sanoo. Tietoturvaloukkauksia valvovan viestintäviraston tilannekeskusryhmän päällikkö Antti Kiuru Yhteiskunnan osaamista hyödynnetään Taneli Kontiainen Suomen kyberturvallisuus kokonaisuutena rakentuu elinkeinoelämän varaan, koska suurin osa kriittisestä yhteiskunnan infrastruktuurista on yksityisen sektorin omistuksessa. Puolustusvoimat voi lisäksi omassa toiminnassaan hyödyntää yhteiskunnan niin yritysten kuin yksityisten henkilöiden osaamista. Aika paljon voidaan yritysten varaan laskea puolustuksessa. Tekninen osaaminen järjestelmien ja laitteiden osalta, joita yritys itse tuottaa, on paras siellä itse yrityksessä, puolustusvoimien johtamisjärjestelmäpäällikkö, prikaatikenraali Ilkka Korkiamäki toteaa. T13TO-harjoitus keskittyi kyberuhkiin Yksi kyberuhkiin varautumisen tärkeä osa-alue puolustusvoimissa toteaa, että kybervaikuttamiskykyjen hankinta ei sinänsä ole vaikeaa. Niiden kehittäminen valtiollisiin tarpeisiin sen sijaan vaatii työtä. Jos haluaa hankkia haittaohjelman, niin sen lähdekoodin voi ladata netistä. Stuxnet on hyvä esimerkki valtiollisesta hyökkäyksestä. Siitä paistoi läpi, että se oli valtion eikä esimerkiksi aktivistien kehittämä, Kiuru sanoo. Yllättävää verkkohyökkäystä ei tule on harjoitustoiminta. Mittava varautumisharjoitus oli syyskuun lopulla Riihimäellä järjestetty tietojärjestelmäalan valmiusharjoitus T13TO. Tänä vuonna harjoitus pureutui toimijoiden yhteistyön sujuvuuteen kyberuhkatilanteissa. Korkiamäen mukaan harjoituksessa kuvattiin pelitoiminnalla tilanteita, joiden mukaan harjoitusorganisaatio toimi. Pyrimme saamaan harjoitukseen vastavuoroisuutta. Tietyllä tavalla tämä oli case-toimintaa, mutta kyseessä oli jatkuva tilanne, johon organisaation toimenpiteillä oli vaikutusta. Pelikuvaus kesti noin puolitoista vuorokautta yhtä mittaa, Korkiamäki kertoo. Harjoitukseen osallistui yli sata organisaatiota ja yli 200 henkilöä. Ministeriöiden ja virastojen ohella mukana oli yrityksiä ja yhteisöjä esimerkiksi tietotekniikan, liikenteen, terveydenhuollon ja logistiikan alalta. Kyberturvallisuus on koko yhteiskuntaa koskeva asia. Kyberturvallisuusstrategian toteutumista valvovan turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Virtanen kertoo käytännön ohjelmien strategian toteuttamiseksi valmistuvan vuoden loppuun mennessä. Niihin sisältyy viestintäviraston alaisuuteen perustettava uusi kyberturvallisuuskeskus. Se palvelee koko yhteiskuntaa esimerkiksi tuottamalla tilannekuvaa, selvittämällä ja ennakoimalla uhkia sekä tekemällä julkaisuja, Virtanen sanoo. Vaikka tapahtumat tietoverkkoasioissa ovat ripeitä, ei yllättävää Suomeen kohdistuvaa valtiollista tietoverkkohyökkäystä ole tarvetta pelätä. Tämä perustuu siihen, että puolustusvoimissa ei uskota lamaannuttavan kyberhyökkäyksen toteutuvan ilman muita toimia. En näe näitä kovin helposti irrallisina tekoina, sillä valtiollinen toimija tarvitsee teolleen motiivin, Korkiamäki toteaa. Miinalaiva Pohjanmaasta tulee museoitu lippulaiva? Pohjanmaan museoimiseen liittyvät suunnitelmat ovat alkutekijöissä puolustusvoimien Pääesikunnassa. Kuva: Puolustusvoimat Pietari Vappula Puolustusministeri Carl Haglundin mukaan miinalaiva Pohjanmaan jatkokäyttöä pohdittaessa on ensisijaisesti selvitettävä mahdollisuudet museoida alus. Museo voisi sijaita esimerkiksi Suomenlinnassa. Alus olisi ensimmäinen Suomen merivoimien museoitu lippulaiva. Pohjanmaa olisi erityisesti hieno lisä pääkaupunkiseudulla, jossa sota-aluksia ei ole museoituna, Haglund toteaa. Merivoimissa pitkään uran tehneen aluksen muuttaminen museoksi olisi ministerin mukaan aiheellista sen historiallisen merkityksen takia. Vuonna 1979 Wärtsilän Helsingin telakalla rakennetun laivan merkitystä ministeri perustelee sillä, että merimiinat ovat olleet Suomen meripuolustuksen keskeisiä asejärjestelmiä. Sotamuseon johtaja Harri Huusko jatkaa samoilla linjoilla. Pohjanmaa on ymmärtääkseni aikoinaan edustanut tämän laivatyypin huippuosaamista. Se on valmistettu Suomessa ja sillä on historia kansainvälisissä tehtävissä toimimisesta. Siinä mielessä aluksen mahdollinen museointi on merkittävä tapaus. Yhdistetty museo- ja koulutusalus? Suomessa on jo ennestään esillä yksi vastaavanlainen museoitu alus. Miinalaiva Keihässalmi on nähtävillä Forum Marinum merenkulun erikoismuseossa Turussa. Suomenlinnassa Pohjanmaa toimisi museon lisäksi koulutusaluksena merisotakoulun kadeteille. Käsittääkseni alus soveltuisi koulutuskäyttöön varsin hyvin ja samalla se voisi olla kansalaisten nähtävillä. Tämä olisi hyvä ratkaisu laivalle, sillä siitä hyötyisi moni. Näen tämän parhaana vaihtoehtona, joka on esillä tällä hetkellä, Haglund sanoo. Suomenlinna-ratkaisusta löytyy synergiaa niin merivoimien kuin sotamuseonkin suuntaan. Täytyy tietysti pitää mielessä, että museoinnillakin on hintalappu, merivoimien komentaja Veli-Jukka Pennala kommentoi.

4 4 uutiset ruotuväki 18/2013 lyhyesti Varusmies-elokuva voittoon Puolustusvoimien Varusmieselokuva on voittanut historia- ja sotilasaiheisten dokumenttien sekä näytelmäelokuvien filmifestivaalissa sotilaselokuvasarjan ensimmäisen palkinnon. Festivaali järjestettiin Puolan Varsovassa syyskuuta. 17-minuuttinen elokuva pyrkii antamaan totuudenmukaisen kuvan varusmiespalveluksesta. Elokuva on suunnattu kutsuntoihin ja varusmiespalvelukseen valmistautuville nuorille. Hienoa, että myös kansainvälinen yleisö piti elokuvastamme, Maanpuolustuskorkeakoulun täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskuksen ohjaaja Irma Nyfors iloitsee. RKa Junalitterat historiaan Puolustusvoimat ja VR valmistelevat parhaillaan sopimusta, jonka toteutuessa varusmiesten junalitterat jäisivät historiaan. Ensi vuoden alusta alkaen lomalle lähtevän varusmiehen junassa matkustamiseen riittäisi pelkästään varusmieskortti, jos hän on pukeutunut palveluspukuun. Toteutuessaan sopimus säästäisi puolustusvoimilta laskennallisesti viidestä seitsemään henkilötyövuotta paperitöiden määrän vähentyessä, kertoo everstiluutnantti Ville-Veikko Vuorio Pääesikunnan henkilöstöosastolta. Neuvottelut sopimuksesta ovat vielä kesken VR:n kanssa. ORy Helikopteri vaurioitui harjoituksessa Puolustusvoimien MD500-kevythelikopteri vaurioitui laskuharjoituksessa Kouvolan Haukkasuolla viime keskiviikkona. Koneessa ei tapahtumahetkellä ollut ohjaajan lisäksi muita. Helikopteripataljoonan komentaja, majuri Jaro Kesäsen mukaan tapaturma sattui ohjaajan harjoitellessa toimenpiteitä mahdollisessa moottorihäiriötilanteessa. Harjoituksessa helikopteri otti kovan maakosketuksen, jonka johdosta se vaurioitui. Puolustusvoimat aikoo nimetä tapahtuneen johdosta tutkintalautakunnan. Voidaan kuitenkin todeta, että ohjaaja on täysin fyysisesti ja henkisesti terve, Kesänen sanoo. ORy Naamioverkkoja seitsemällä miljoonalla Puolustusvoimat hankkii uutta maastouttamismateriaalia yhteensä seitsemällä miljoonalla eurolla. Pääasiassa ostetaan naamioverkkoja ja niihin liittyvää materiaalia, kuten verkkoa kannattelevia kohotinsauvoja. Uuden materiaalin tarpeelle on kaksi pääsyytä. Ensinnäkin niitä hankitaan siksi, että vanhat verkot kuluvat koko ajan, ja niiden suojausarvo vähenee. Toiseksi vaatimukset verkon suojalle ovat nykyään erilaiset, pioneeri- ja suojelutarkastaja Ilpo Kauppinen Maavoimien esikunnasta toteaa. Materiaali hankitaan Israelista ja Kuopiosta. TKo Pallo hallussa CBRN-turvallisuudessa Monikansallinen Reccex-harjoitus on pioneeriaselajin tärkein kansainvälinen harjoitus. Suomi kestää hyvin maailmanlaajuisen vertailun suojelu- ja raivaustoiminnassa. Eemeli Peltonen Pohjoismaiden kyky vastata CBRN-uhkiin (Chemical, biological, radiological and nuclear defence) on erinomaisella tasolla. CBRN-uhilla tarkoitetaan vaaratilanteita, joihin sisältyy kemiallisia, biologisia sekä radioaktiivisuuteen ja ydinsäteilyyn liittyviä riskejä. Pohjoismailla on pitkät perinteet suojelu- ja raivaustoiminnassa. Välineistö on nykyaikaista ja suorituskykyistä sekä toimintatavat Pohjoismaiden kesken melko yhdenmukaisia. Kestämme hyvin kansainvälisen vertailun minkä tahansa maan kanssa, kun kyse on CBRN-uhkiin varautumisesta, Pioneeri- ja suojelukoulun johtaja, everstiluutnantti Timo Iltanen toteaa. Pohjoismaiden yhteistä suorituskykyä CBRN-vaaratilanteissa harjoiteltiin Tanskassa syyskuuta järjestetyssä Reccex 13 - harjoituksessa. Skiven varuskunnassa ja sen lähiympäristössä pidettyyn harjoitukseen osallistui yhteensä noin 200 sotilasta Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Suomesta harjoitukseen osallistui 28 henkilöä suojelun ja raivaamisen erikoisosastoista. Harjoituksen päätavoitteena oli harjoitella suojelu- ja raivaajajoukkojen yhteistoimintaa, pyrkiä tunnistamaan hyviä käytänteitä ja toimintatapoja sekä jakaa niitä osallistujamaiden kesken. Harjoitus osoittautui suomalaisille suojelun ja raivaamisen erikoisosastoille hyödylliseksi. Uutta oppia ja ajattelemisen aihetta saatiin erityisesti erikoisosastojen yhteistoiminnan kehittämiseen. Huomasimme, että olemme harjoitelleet yhteistoimintaa kotimaassa suojelun erikoisosaston ja raivaamisen erikoisosaston kesken liian vähän. Yhteistyötä räjähteiden raivaajien ja suojelumiesten välillä on lisättävä, Iltanen kertoo. Eemeli Peltonen Pohjoismaisen puolustusyhteistyön Nordefcon sotilaallinen koordinaatiokomitea MCC päätti kokouksessaan Helsingissä syyskuuta syventää yhteistyötään puolustusmateriaalihankinnoissa. MCC päätti perustaa tähän tarkoitukseen uuden yhteistoimintaalueen, joka kantaa nimeä Cooperation Area Armament, eli lyhyemmin COPA ARMA. Kyseessä on uusi yhteistyöalue, jossa tullaan keskittymään sotavarusteiden yhteishankintaan Pohjoismaiden puolustusvoimille.yhteishankintojen kautta saadaan kustannushyötyä ja yhteensopivuutta materiaalihankinnoissa jokaiselle Pohjoismaalle, kenraalimajuri Erik Gustavson Norjan puolustusvoimista kertoo. Nordefco on jaettu neljään yhteistoiminta-alueeseen, jotka toimivat sotilaallisen koordinaatiokomitean MCC:n alaisuudessa. Suojelumiehiä tiedustelemassa kemiallisen uhan luonnetta ja laatua Reccex 13 -harjoituksessa. Jalkapalloturnaus toimi kulissina harjoitukselle Pioneeri- ja suojelualalla Reccex on vuoden suurin ja tärkein kansainvälinen harjoitus. Mittakaavasta kertoo hyvin se, että mukana oli tälläkin kertaa myös paikallisia siviiliviranomaisia, kuten poliisi, pelastuslaitos ja kodinturvajoukot. Harjoituksen tärkeyttä molempien erikoisosastojen kannalta korostaa erityisesti lähestyvä Naton rauhankumppanuusohjelman arviointi, jossa yksi mitattavista perusasioista on joukkojen kyky yhteistoimintaan muiden maiden kanssa, Raivaamisen erikoisosaston johtaja, kapteeni Kimmo Frilander kiteyttää. Yhteistoiminta-alueet tuottavat niille määrätyistä aihealueista raportteja ja selvityksiä, sekä antavat suosituksia Pohjoismaisen sotilasyhteistyön kehittämisestä. COPA ARMA tulee olemaan viides Nordefcon yhteistyöalue. Jo olemassa olevat yhteistoiminta-alueet keskittyvät koulutukseen ja henkilöstöön, sotilasoperaatioihin, harjoituksiin sekä suorituskyvyn kehittämiseen. Yhteistyötä uudella osa-alueella on tehty aikaisemminkin, mutta nyt sitä halutaan korostaa aikaisempaa enemmän. Pohjoismaiden pienenevät puolustusbudjetit ovat olleet alullepanija tähän syventyneeseen yhteistyöhön, kun materiaalihankintoja on tehtävä entistä vähäisemmillä varoilla, kenraalimajuri Gustavson perustelee. Nordefcon sotilaallinen koordinaatiokomitea käsitteli syyskuun tapaamisessaan myös yhteisön toimintasuunnitelmaa vuosille Gustavsonin mukaan uusi Yli viikon mittaisen harjoituksen eteen oli nähty paljon vaivaa. Harjoitus oli rakenteeltaan kolmivaiheinen. Ensimmäisessä osassa sotilaat harjoittelivat keskenään Eemeli Peltonen Tanskassa järjestettyyn Reccex 13 -harjoitukseen osallistui kahdeksan suomalaista varusmiestä. Kaikki harjoitukseen osallistuneet varusmiehet olivat Keuruun Pioneerirykmentistä. Varusmiehet olivat sijoitettuna Suomen erikoisosaston suojelutiedusteluryhmään ja puhdistusryhmään, kapteeni Kimmo Frilander pienempiä vaaratilanteita ja toisessa vaiheessa suoritettiin jo päivän mittaisia laajempia tehtäviä. Harjoituksen kolmannessa vaiheessa harjoiteltiin muiden viranomaisten tukemista tilanteessa, jonka kehyksenä toimi kansainvälinen jalkapalloturnaus. Tämä vaihe toteutettiin Tanskan poliisin johtamana. Suomalaisia varusmiehiä Tanskassa Pohjoismaat yhteensovittavat hankintojaan Kuva: Teppo Veikkanen Pioneerirykmentistä kertoo. Frilanderin mukaan osallistuminen kansainväliseen harjoitukseen on varusmiehelle varmasti ainutlaatuinen ja mieleenpainuva kokemus. Varusmiehet ovat saaneet suojelukoulutusta ja toimivat harjoituksessa vastaavissa tehtävissä, kuin kotimaassaankin. Harjoituksessa mukana olleet varusmiehet olivat kaikki Pioneerirykmentin suojelukomppaniasta. He ovat itse ilmaisseet kiinnostuksensa kansainväliseen toimintaan ja suojelutehtäviin. Varusmiehiä osallistuu Suomesta vuosittain ulkomailla järjestettäviin monikansallisiin harjoituksiin. Edellisvuoden Reccex-harjoitukseen suomalaisia varusmiehiä ei kuitenkaan osallistunut. Varusmiesten sijaan edellisvuoden Reccexiin osallistui suomalaisia reserviläisiä. monivuotinen toimintasuunnitelma tulee olemaan aikaisempia yksivuotisia suunnitelmia parempi. Olemme keskustelleet paljon yhteistyön edelleen syventämisestä kaikilla Nordefcon olemassa olevilla yhteistyöalueilla. Toimintasuunnitelma tulee olemaan edellisvuosien suunnitelmia tarkempi ja konkreettisempi, Gustavson toteaa. Sotilaallisessa koordinaatiokomiteassa ovat edustettuina Nordefcon jäsenmaista Norja, Suomi, Ruotsi sekä Tanska. Islannilla ei ole edustajaa komiteassa. Helsingin kokoukseen osallistui maiden MCC-edustajina kenraaleja sekä koordinaatioesikunnan henkilöstöä ja kaikkien yhteistoimintaalueiden johtajat. Kenraalimajuri Erik Gustavson osallistui MCC:n kokoukseen osana Norjan delegaatiota. Kuva: Peder Thorp Mathisen

5 ruotuväki 18/2013 uutiset 5 Reserviin positiivisen maun kera Janne Erola Vuoden 2013 keväällä ja kesällä kotiutuneet varusmiehet antoivat kaikkien aikojen parhaimmat arvosanat puolustusvoimien teettämissä loppukyselyissä. Kysymykset koskivat puolustusvoimien koulutusta sekä varusmiesten palvelusajan mielekkyyttä. Kysely suoritetaan jokaisen kotiutumisen yhteydessä. Tilastojen mukaan varusmiehet ovat motivoituneita ja tyytyväisiä armeija-aikaansa ja kantahenkilökuntaan.kumpikin osa-alue sai kiitettävän arvosanan (4,1) varusmiehiltä. Tulokset eivät yllättäneet, koska trendi on ollut nouseva jo useana vuotena. Luotan joukkueiden kouluttajiin ja päälliköihin perusyksiköissä, joissa tehdään koulutuksemme päätulos, puolustusvoimien koulutuspäällikkö, eversti Hannu Hyppönen kertoo. Armeijasta jäi positiivinen maku. Maanpuolustustahtoni pysyi korkeana, mutta arvostukseni armeijaa kohtaan kasvoi, Kaartin jääkärirykmentissä ja Hämeen rykmentissä palvellut reservin kersantti Niko Danilotschkin kommentoi. Tuloksiin luotetaan Pidemmällä aikavälillä muun muassa koulutuskulttuuri, koulutuksen laatu ja varusmiesjohtajien toiminta ovat palautteen perusteella jatkuvasti parantuneet. 85 prosenttia varusmiehistä myöntää Janne Erola Sotilassuunnistuksen suomenmestaruuksista miteltiin syyskuun puolessa välissä Vekaranjärvellä, Karjalan prikaatissa. Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja, kenraalimajuri Pertti Salminen osallistui myös kilpailuun. Tänä vuonna 30 kertaa suunnistanut Salminen sijoittui 55-vuotiaiden miesten sarjassa kolmanneksi. Kilpailu meni osaltani odotetulla tavalla. Juoksussa oli toivomisen varaa, koska en ole hirveästi ehtinyt kirmailemaan. Suunistuksen virheet rajoittuivat kahteen pieneen reitinvalintavirheeseen, Salminen kertaa. Vekaranjärvellä taisteltiin henkilökohtaisista mitaleista seitsemässä eri sarjassa. Sen lisäksi oli Pietari Vappula Vuonna 2014 lakkautettavan Hämeen rykmentin tiloihin on mahdollisesti muuttamassa Lahden pääpoliisiasema. Kasarmien käyttötarkoituksen muuttuessa tilat vaativat täydellistä remonttia. Korjaustöiden hinnaksi on arvioitu euroa neliöltä. Rykmentin entisille harjoitusalueille kaavaillaan asuintaloja. Eversti Hannu Hyppösen mukaan asevelvolliset arvioivat puolustusvoimien koulutusta päivittäin. Koulutuksen laatu riippuu varusmiesten oppimisen tasosta. myös partiokilpailu. Varuskuntien yleismestariksi kruunattiin Kainuun prikaati. saaneensa positiivisia kokemuksia palveluksensa aikana. Hyppösen mukaan suunnitteilla on kenttätutkimus, jonka perusteella voidaan tunnistaa parhaita käytäntöjä ja vähentää byrokratiaa. Tulokset ovat erittäin luotettavia. Toteuttamistapa on vakioitu. Tärkeintä on kuitenkin se, että tuloksia arvioidaan ja käytännön kehittämiskohteita määritetään perusyksiköissä, Hyppönen toteaa. Huomasin kasvaneeni henkisesti intin aikana, mikä on pitkälti hyvän koulutuksen ansiota, Danilotschkin jatkaa. Tulosten takaa löytyy myös kehitettävää Parantamisen varaa on parhaiden käytäntöjen tunnistamisessa ja jakamisessa. Haluan nostaa esille maavoimien koulutuskulttuurin kehittämisen. Ilmavoimat on kärkiosaajia palvelusturvallisuudessa, Salminen kyllästyi aikoinaan maantiejuoksuun, koska omien sanojensa mukaan Arthur Lydiardin Suunnitelmien toteutuessa Lahteen syntyisi täysin uusi asutettu kaupunginosa. Vaikkei poliisin mahdollinen muuttoaikataulu ole vielä tiedossa, suunnitelma saa Lahden kaupungin teknisen ja ympäristötoimialan johtajalta Matti Kuroselta positiivisen vastaanoton. Paras tilanne kaupungin kannalta on se, ettei alue jää tyhjilleen. Lahtelaisilla ei ole ollut asiaa alueelle moneen vuosikymmeneen, joten toivomme, että se avattaisiin kansalaisille, Kuronen toteaa. Alueen omistavan Senaattikiinteistöjen toimialajohtaja Heikki Laitakarin mukaan poliisi vuokraisi tilat valtiolta. Muu maa-alue pyritään myymään pois yksityisille ostajille. Tämä tarkoittaisi sitä, että alueelle tulisi lähivuosina asuntoja, liiketiloja ja kaupungin palvelutiloja. ja merivoimat hallitsee tekniikan, Hyppönen toteaa. Erinomainen esimerkki ulkoisesta arvioinnista on ilmavoimien hävittäjäyksikön taceval-arviointi, jossa hävittäjäyksikön suorituskyky täytti Naton tiukat kriteerit. Oma arvioni on, että joukkoosastoissa koulutuksen menestystekijöitä ovat kouluttajien työn arvostaminen sekä koulutustilojen ja -välineiden asianmukaisuus, Hyppönen toteaa. Kenraalimajuri mukana SM-suunnistuksessa Kenraalimajuri Pertti Salminen on parhaimmillaan kiertänyt 79 suunnistuslenkkiä kesän aikana. Suomeen tuomaa pitkien lenkkien harjoitusmetodia oli koettu lukioaikoina riittävästi. Hän päätti aloittaa kuntosuunnistuksen vuonna Se on harrastus, jossa tulee toisinaan myös kilpailtuakin. Suunnistuksen harrastaminen on eteläisessä Suomessa helppoa. Rastitapahtumia on eri puolella Suomea kaikkina muina viikonpäivinä paitsi perjantaina. Karttamaksu on 4 6 euroa, ja se sisältää kartan, radan, ajanoton ja rastiväliajat kertovan tulosliuskan, Salminen sanoo. Salminen toteaa, että suunnistus on helppo ja halpa harrastus. Hän pitää aina, myös virkatehtävissä Suomea kiertäessään, varustelaukkua mukanaan, sillä vastaan saattaa tulla mielenkiintoisia maastoja ja suunnistustapahtumia. Hämeen rykmentti asutetuksi kaupunginosaksi Kuva: Pertti Salmisen arkisto Aluetta joudutaan kuitenkin jakamaan kymmeniin ellei satoihin osiin ennen myyntiä. Tämä siksi, että alue on niin suuri, Laitakari tarkentaa. Asuintalojen lisäksi alueelle on rakennettava katuja ja puistoja. Hankkeesta aiheutuvat kustannukset jaetaan kaupungin lisäksi eri tahojen kesken. Kehittämishanketta johtaa oma projektipäällikkö. Kuva: Lasse Perkkiö tähtäimessä Saako luottamustoimiin vapautusta palveluksesta? Riikka Karppinen Osa varusmiehistä vaikuttaa varusmiespalveluksen ohella erinäisissä luottamustoimissa, kuten urheiluseurojen hallituksissa, kunnallisissa lautakunnissa ja kunnanvaltuustoissa. Saako varusmiespalveluksesta vapautusta luottamustoimiin, vai pitääkö varusmiehen käyttää luottamustoimia varten henkilökohtaisia lomapäiviään? Sotilaslakimies Jussi Kari vastasi kysymyksiimme. Saako luottamustoimiin vapaata palveluksesta vai pitääkö varusmiehen käyttää henkilökohtaisia lomapäiviään? Ensisijainen vapautuksen muoto luottamustoimien hoitoon on vapautus muusta palveluksesta (VMP), ei henkilökohtainen loma (HL) tai henkilökohtainen syy -loma (HSL). uutisia muualta Sotilaslääni sai viimeisen komentajansa Mihin luottamustoimiin vapaata on mahdollista saada? Vapautusta on mahdollista saada osallistumiseen valittuna jäsenenä sekä kunnallisten että valtiollisten vaalien lautakuntatyöhön sekä osallistumiseen kunnallisena luottamushenkilönä lakisääteisten kunnallisten lautakuntien virallisiin kokouksiin sekä kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston kokouksiin. Luottamustehtävistä riippuen tosin myös harkintavallan käyttö on mahdollista, Kari kertoo. Näin ollen esimerkiksi urheiluseurojen hallitusten kokouksiin ei vapautusta ole ensisijaisesti mahdollista saada. Kuinka paljon luottamustoimiin on mahdollista saada vapautusta ja keneltä sitä täytyy anoa? Luottamustoimiin anotaan vapaata samalla tavalla kuin normaaliakin lomaa. Yksikön päällikkö voi myöntää vapautusta muusta palveluksesta enintään 12 tuntia, joukkoyksikön komentaja enintään 24 tuntia ja joukkoosaston komentaja enintään 72 tuntia. Kuinka paljon erinäisissä luottamustoimissa vaikuttavia varusmiehiä on? Ei tavattoman monia, mutta eivät tällaiset tapaukset harvinaisiakaan ole. Prikaatikenraali Jorma Ala-Sankila aloitti tehtävänsä Pohjois-Suomen sotilasläänin uutena komentajana, kertoo Kaleva. Ala-Sankila tulee olemaan lajinsa viimeinen, sillä sotilaslääni lakkautetaan osana puolustusvoimauudistusta vuoden 2014 loppuun mennessä. Ensimmäisessä puheessaan sotilasläänin komentajana Ala-Sankila varoitti, että muutokset Pohjois-Suomessa voivat olla yllättävänkin suuria. Tärkeimpänä tehtävänään prikaatikenraali pitää sotilasläänin saattamista siihen kuntoon, jossa sen pitää olla toiminnan loppuessa. Ala-Sankila pitää Pohjois-Suomen strategista merkitystä tärkeänä, sillä Barentsin alue ja arktinen yhteistyö kiinnostaa kansainvälisessä politiikassa yhä enemmän. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa taloudelliset intressit sekä ilmaston lämpeneminen. Kaleva Kuivikepakkauksesta löytyi käsikranaatti Kekkilän Hajusieppo-pakkauksesta on löytynyt räjähtämätön käsikranaatti, uutisoi YLE. Kranaatin löysi varsinaissuomalainen eläkeläinen. Kekkilä, poliisi ja puolustusvoimat selvittävät asiaa. Kekkilän toimitusjohtaja Petri Alava sanoo yhtiön olevan hyvin pahoillaan tapahtuneesta. Olemme luonnollisesti vastuussa tuotteidemme turvallisuudesta. Olemme käynnistäneet selvityksen siitä, miten esine on voinut kulkeutua seulomisprosessimme läpi ja kuinka voimme parantaa prosessiamme, jotta vastaavat tapaukset estetään jatkossa. Viranomaiset analysoivat räjähteen ja tekivät sen vaarattomaksi. Kekkilän mukaan Hajusieppo-pakkauksia ei tarvitse vetää markkinoilta, koska kyseessä oli vain yksittäinen tapaus. Yle Hallin varuskunnan vesihuolto kaupungille Keskisuomalainen kertoo Hallin lakkautettavan varuskunnan vesihuoltojärjestelmön siirtyvän Jämsän kaupungille. Valtionvarainministeriön alainen Senaatti-kiinteistöt luovuttaa omistamansa vesihuoltokokonaisuuden vastikkeetta oikeuksineen ja velvoitteineen Jämsän Vesiliikelaitokselle. Kiinteistön omistaja vastaa kaikista liittämisestä aiheutuvista kustannuksista ja järjestää varavoimat vedenottamoille. Maan alle louhittu säiliö on tehty lähinnä puolustusvoimien varautumista varten ja on myös liian suuri Hallin taajaman tarpeisiin, kertoo vesihuoltopäällikkö Pekka Karppinen. Vedenottamoiden tarvitsemat maa-alueet siirtyvät puolustusvoimien käytöstä kaupungille Metsähallituksen ja Finavian kanssa erikseen tehtävillä kaupoilla. Keskisuomalainen Toimittanut Otso Lukka

6 6 maailmalla ruotuväki 18/2013 lyhyesti Koulutuskokeilu aiheutti pettymystä Ruotsin puolustusvoimat kokeilee yhteistyössä työvoimahallinnon kanssa sotilaiden rekrytointia valmistavalla koulutuksella. Ideana on, että lukiosta huonoilla arvosanoilla valmistuneet nuoret osallistuvat kymmenen viikon valmistavaan koulutukseen, jonka jälkeen on mahdollista hakeutua varsinaiseen sotilaskoulutukseen. Kohu kuitenkin nousi siitä, kun ruotsalaisnuoret eivät pystyneet koulutuksessa korottamaan kaikkia lukion pääaineiden arvosanoja. Nuoret, jotka olivat tulleet koulutukseen arvosanojen kohottamisen toivossa, kokivat itsensä petetyiksi. (Aftonbladet, 23.9.) TKo Hävittäjistä miehittämättömiä lennokkeja Lentokonevalmistaja Boeing on onnistunut muuntamaan kuusi Yhdysvaltain ilmavoimien F-16 hävittäjää miehittämättömiksi lennokeiksi. Uudistetuilla lennokeilla on mahdollista saavuttaa jopa 9:n G:n kiihtyvyys. Miehitetyn hävittäjän lentäjälle näin suuri kiihtyvyys aiheuttaisi fyysisiä vammoja. Koelennolla QF-16 nimen saaneilla lennokeilla simuloitiin ilmataistelutilanteita. Ennen uudistusta hävittäjät olivat olleet poissa käytöstä 15 vuotta. Lennokkeja on määrä käyttää kovilla ammuksilla tehtävien ammuntojen maaleina. (Yle 26.9.) ORy Uudenlaisia kyberiskuja Kiinasta Venäläinen tietoturvayhtiö Kaspersky Lab on paljastanut uuden uhan kybermaailmasta. Yhtiö on löytänyt todisteita Kiinasta käsin operoivasta, palkatusta hakkeriryhmästä. "Kyberin palkkasoturien" ryhmä on järjestelmällisesti tehnyt hyökkäyksiä esimerkiksi tietotekniikka-alan ja aseteollisuuden suuryrityksiin. Hakkeriryhmän täsmähyökkäyksissä toistuu tietty kaava: isku kestää muutamia päiviä ja varastettavien dokumenttien haalinta tapahtuu nopeasti ja tarkasti. Tarvittavat tiedot saatuaan hakkerit "siivoavat jälkensä", eikä yritys edes huomaa olleensa iskun kohteena. (Space Daily, 25.9.) OLu Kiina kieltää aseviennin Pohjois-Koreaan Kiinan valtioneuvosto on päättänyt kieltää aseviennin Pohjois- Koreaan. Kielto sisältää myös tavarat, joita voitaisiin hyödyntää ohjusten, ydin-, tai kemikaaliaseiden valmistukseen. Valtion johdon mukaan kiellon taustalla on Kiinan halu noudattaa YK:n turvallisuusneuvoston asettamia säännöksiä ja auttaa ydinaseiden diplomaattisessa riisumisessa. Kiina on Pohjois-Korean ainoa liittolainen ja merkittävä taloudellinen tuki. Valtio on jo aiemmin tukenut julkisesti aseviennin kieltoja, mutta saanut kritiikkiä niiden löyhästä noudattamisesta. (Defence Talk 25.9.) OLu Syyrian kriisi jakaa osapuolet leireihin Edes asiantuntijoiden on vaikeaa ennustaa ratkaisua Syyrian tilanteelle. Kun kriisi on ohi, maassa odottaa mittava jälleenrakennusprojekti. Riikka Karppinen Vuoden 2011 arabikeväästä saakka Syyriassa kiivaana jatkunut kriisi ei osoita laantumisen merkkejä. Jopa asiantuntijoiden on miltei mahdotonta tietää, milloin tai miten kriisi lopulta ratkeaa. Näin totesi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) Syyria ruutitynnyrinä -seminaariin osallistunut asiantuntijajoukko Helsingissä keskiviikkona 25. syyskuuta. Tällä hetkellä Syyrian konfliktilla arvellaan olevan noin kuolonuhria. Maasta on paennut jo noin kaksi miljoonaa ihmistä, joista miljoona on lapsia. Shiia- ja sunna-akselit vastakkain Syyriassa vastakkain olevat shiiaja sunna-akselit ovat jakaneet valtioita kahteen leiriin. Esimerkiksi Venäjä, Kiina ja Iran tukevat Syyrian arabitasavallan presidentti Bashar al-assadia kannattavia, aktiivisia ja koordinoituja shiia-joukkoja. Sen sijaan Yhdysvallat, Ranska, Iso-Britannia, Saudi-Arabia ja Syyrian opposition vahvin tukija Turkki, ovat hajanaisemman, Syyrian oppositiota kannattavan sunna-akselin takana. Oma etu ja maiden keskinäiset suhteet ohjaavat muiden valtioiden osallistumista Syyrian kriisiin. Tutkija Alan Salehzadehin mukaan esimerkiksi Venäjä ei olisi tukenut al-assadia, ellei Iran olisi ollut mukana Syyrian kriisissä. Otso Lukka Puolustusvoimat osallistuu YK:n MINUSMA-operaatioon Malissa. Operaation on tarkoitus suojata siviilejä sekä tukea Malin laillista hallintoa saavuttamaan ja ylläpitämään toimintaympäristö, jossa demokratia voi kehittyä. Suomesta MINUSMA-operaatioon lähetetään enintään viisi rauhanturvaajaa. Pääesikunnan suunnitteluosaston kriisinhallintatoimialan johtaja, everstiluutnantti Matti Lampinen kertoo, että suomalaisten tehtävät ovat pääasiassa tiedustelupainotteisia. Osallistumme esikuntatehtäviin, sekä ASIFU-yksikköön (All Venäjä tukee shiia-akselia sunneja vastaan. Syitä ovat esimerkiksi Venäjän asemyynti, talous ja Venäjän käymä sota sunneja vastaan Tšetšeniassa. Syyria on myös Venäjän suurin aseiden ostaja. Sota näkyy Syyriassa sissisodan kaltaisena taisteluna asutuskeskuksissa. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen tutkija Alan Salehzadeh on etsinyt syitä ja taustatekijöitä Syyrian kriisin syntymiselle. Keräämistään tiedoista hän on tehnyt myös julkaisun Syyrian sisällissota: syitä ja taustatekijöitä. Sources Information Fusion Unit), jonka tarkoitus on kerätä ja analysoida tietoa, sekä antaa siitä perusteita operaation johdolle alueellisten toimenpiteiden päättämiseksi, Lampinen selventää. Pohjoismaista yhteistyötä Afrikassa MINUSMA-operaatiossa tehdään myös pohjoismaista yhteistyötä. Suomalaiset tekevät yhteistyötä norjalaisten, tanskalaisten sekä hollantilaisten joukkojen kanssa. Tämän mittakaavan operaatiossa maiden tiivis yhteistyö on järkevää ja palvelee tarkoitusta parhaiten. Venäjä ja Kiina ovat Salehzadehin mukaan liittolaisia ja vastustavat länsimaiden harjoittamaa politiikkaa idässä. Kiinalla on oma muslimivähemmistönsä, jonka takia se on liittoutunut Syyrian sunna-akselia vastaan. Sen lisäksi pelissä ovat myös taloudelliset syyt. Kiinalaiset myyvät aseita muun muassa Iraniin ja Syyriaan. Länsimaat eivät ole ottaneet konfliktissa näkyvää roolia. Yhdysvallat on tunnustanut Syyrian opposition ja toimittaa maahan humanitaarista apua. EU-maat ovat yrittäneet saada Syyrian päätöslauselman läpi YK:ssa, mutta yritys on kaatunut Venäjän ja Kiinan vastustukseen. EU-maat ovat asettaneet Syyrialle muun muassa taloudellisia sanktioita ja asevientikieltoja, jotka ovat heikentäneet maan taloutta jopa niin, että se on näkynyt Bashar al-assadin kannatuksen laskuna. Suomesta rauhanturvaajia Maliin Pohjoismainen yhteistyö tuo vahvan tuen operatioon. Kuva: Alessio Romenzi Heinäkuussa alkanut operaatio on vahvasti tiedusteluvetoinen, ja eroaa muista, perinteisemmistä YK-operaatioista muun muassa käytettävän suorituskykynsä myötä. Operaatiossa voidaan toteuttaa myös aktiivisia vastatoimia, jolloin voidaan käyttää tarvittavaa voimaa ja vaikuttaa tehokkaammin mahdolliseen vastapuoleen. Länsi-Afrikassa sijaitsevan Malin pohjoisosa on vaikeakulkuista Saharan aavikkoa. Länsimaiden passiivisuutta näkyvän roolin ottamiseen selittävät esimerkiksi pelko siitä, että al-assadin jälkeen islamistiset ryhmät saavat vallan, eivätkä ne hyväksyisi esimerkiksi Israelin olemassaoloa. Länsimaat pelkäävät myös Syyriaan syntyvän Iranin kaltaisen, fundamentalistisen islamilaisen tasavallan, joka ei hyväksy demokratian periaatteita. Pahimpana skenaariona pidetään Libyan tapahtumien toistumista Syyriassa, jonka seurauksena olisi mahdollista, että sota leviäisi koko Lähi-idän alueelle. Edessä on mittava jälleenrakennus UNTSO:n komentajana vuosina toimineen kenraalimajuri Juha Kilpiän mukaan kriisi näkyy Syyriassa sissisodan kaltaisena taisteluna asutuskeskuksissa. Sodan sijaan syyrialaiset toivovat jo tavallisen arjen palautumista valtioon. Seminaarissa Kilpiä muistutti, että pitkään jatkunut kriisi on jättänyt haasteensa. Kun tilanne Syyriassa lopulta ratkeaa, edessä on mittava jälleenrakennusprojekti. Tähän asti Syyrian oppositio ja sen tavoitteet ovat olleet hyvin hajanaisia. Ainoaksi kestäväksi tieksi Syyrian tilanteen päättymiseen asiantuntijat esittivätkin poliittiset keinot, kuten Syyrian opposition tavoitteen selkiytymisen ja demokraattisen järjestelmän syntymisen. Siihen puhujien mukaan tarvitaan myös muiden valtioiden tukea. Tutkija Alan Salehzadeh näkee Syyrian tilanteelle neljä erilaista ratkaisumahdollisuutta: al-assadin tai kapinallisten voiton, Syyrian opposition ja al-assadin yhteisen hallituksen, Libyan skenaarion toistumisen tai Syyrian jakautumisen. Kuva: Svante Gullichsen Grafiikka: Otso Teperi

7 ruotuväki 18/2013 reportaasi 7 Kuvat: Svante Gullichsen Vinssaaminen on paraikaa käynnissä. Muut pelastettavat odottavat lautalla, kun pintapelastaja noukkii ensimmäistä potilasta vedestä ylös. Meripelastusta hyisessä aallokossa Rajavartiolaitos on lakisääteinen viranomainen meripelastustoiminnassa, johon puolustusvoimat antaa tukea tarvittaessa. HAI-harjoituksessa päivystyshelikopterin miehistöt kertaavat meripelastustehtäviä valoisalla ja pimeällä. Janne Erola Pulssi kiihtyy, jännitys tiivistyy ja käsi tarttuu oksennuspussista kiinni. Päässäni oleviin kuulokkeisiin kantautuu helikopterimiehistön teknistä puhetta, josta otan yhtä huonosti selvää kuin mandariinikiinasta. Kone aloittaa nousemisen. Meneillään on Rajavartiolaitoksen alaisen Helsingin meripelastuslohkokeskuksen johtama kolmen NH90-helikopterin meripelastustehtävä itäisellä Suomenlahdella. Kerran vuodessa järjestettävän, kaksi viikkoa kestävän harjoituksen teemana on meripelastustoiminta. Syksy on valittu ajankohdaksi, koska syyssää tarjoaa yleensä haasteellisia olosuhteita, kuten tuulta ja merenkäyntiä, Utin jääkärirykmentin helikopteripataljoonan pataljoonaupseeri, majuri Tero Tarkiainen sanoo. Meripelastusta vinssaamalla Helikopterit pörräävät yläilmoissa, mutta muuten tiistaipäivä vaikuttaa normaalilta Utin jääkärirykmentissä, kun saavumme varuskunnan porttivartion eteen. Helikopterihallilla yksi jääkärirykmentin helikopteripataljoonaan kuuluvista kersanteista pitää meille helikopterin matkustajille tarkoitetun turvallisuuskoulutuksen. Tunnelma on pelokkaan innostunut, kun Tarkiainen kertoo tarkemmin meripelastustoiminnasta. Hän sanoo, että illan harjoituksessa on kyse vinssaamisesta. Se tarkoittaa, että pintapelastajana toimiva henkilö jää helikopterista roikkuvan vaijerin varaan laskeutuessaan kohti vedestä tai alukselta pelastettavia ihmisiä. Suoritamme harjoituksen aikana erilaisia tehtävätyyppejä. Vinssaaminen tapahtuu liikkeessä tai paikallaan oleville pelastuslautoille tai aluksille, jotka ajelehtivat aaltojen mukana. Vinssaamme hiekkasäkkejä tai vedessä olevia potilashenkilöitä, Tarkiainen kertoo. Kello lähestyy iltaseitsemää, jolloin alkaa viimeinen taktiikkakatsaus Meripelastuslohkokeskuksen valmistelemaan tehtävään. Suunnitelmana on vinssata Rajavartiolaitoksen maalialukselle, Merikarhulle. Meillä on harjoituksessa kymmenen minuutin porrastus helikoptereiden välillä. Ensimmäinen helikopteri lentää ensin entrypoint-nimiseen lähestymiskohtaan. Kaksi muuta helikopteria odottavat vuoroaan holding-asemissa. Kun ensimmäinen helikopteri saa tehtävänsä toteutettua eli vinssattua mahdollisimman monta potilasta ylös, lähtee se pois ja uusi tulee tilalle holding-pisteestä. Mahdolliset potilaat kuljetetaan sairaalaan exit-pointin kautta, Tarkiainen selittää. Istahdamme helikopteriin. Kiristän vyöt niin tiukalle, ettei luiseva vartaloni varmastikaan pääse irti penkistä. Kantahenkilökuntaa oleva helikopterimiehistö, johon kuuluvat pintapelastaja, kuormamestari ja kaksi ohjaajaa, suorittaa viimeisiä lähtövalmisteluja. Ovet laitetaan kiinni ja yhtäkkiä helikopteri on jo ilmassa. Lentäminen tuntuu liiankin turvalliselta. Mukana myös belgialaisia tarkkailijoita Toimituskuntamme lisäksi kopterissa istuu belgialainen sotilas Gerard Benoit, joka työskentelee Belgian ilmavoimissa. Hän ja neljä muuta belgialaista ovat Suomessa tarkkailemassa, miten NH90-kopterien TTH-versioita, eli kuljetushelikoptereita, käytetään meripelastustoiminnassa. Belgiassa teemme meripelastustoimintaa ainoastaan siihen tarkoitetuilla koptereilla, mutta jos Pintapelastaja Tomi Lankista ollaan juuri vinssaamassa alas laivan kannelle. hätä yllättää niin pitää pystyä toimimaan myös maaversiolla meriolosuhteissa, kuten suomalaiset tekevät, Benoit kertoo. Sytyttäähän se aina, kun hyppää kopterista ulos ja lähtee pelastustehtävään. Vinssaaminen oli ainutlaatuista, laiva oli todella lähellä kopteria. Helikopterin ovi aukeaa ja pintapelastaja Toni Lankinen tiputtautuu kovan tuulen siivittämänä kohti mustanpuhuvaa hyytävännäköistä merta. Aallot lyövät vasten Merikarhun laitoja, kun Lankinen kuormamestari Mikko Miettisen avustamana laskeutuu aluksen kannelle. Samalla Miettinen toimii myös ohjaajien oikeana kätenä ja antaa käskyjä kartanlukijan tavoin, kuinka kopteria tulee liikuttaa. Helikopterin pilotit Tarkiainen ja Jouni Poutanen eivät pysty pitämään tarkkaa paikkaa ilman kuormamestarin ohjeita, sillä kopteri on lähellä laivaa ja vinssauskohde jää koneen alle. Miehistön yhteistyö on tärkeintä tehtävän aikana. Helikopterin päällikön ja kuormamestarin tulee tuntea toisensa sekä yhteinen termistö, Miettinen sanoo. Toimintamallit ovat lähtökohtaisesti samoja aina, Lankinen jatkaa. Sytyttäähän se aina, kun hyppää kopterista ulos ja lähtee pelastustehtävään. Pintapelastajan täytyy olla vedessä tarkkana, sillä koskaan ei tiedä, missä kunnossa pelastettava on. Potilaiden reaktiot voivat vaihdella elottomuudesta aggressiivisuuteen. Tämän illan harjoitus sujui hyvin. Oli hyvä, että alus, jolta pelastaminen tapahtui, oli suuri. Se aiheutti sopivaa turbulenssia, joka teki tilanteesta hieman haastavamman, Tarkiainen tiivistää tyytyväisenä päivän yhteenvedon. Kuun valaisemassa pimeäharjoituksessa Mikko Miettinen varmistaa, että pintapelastaja pääsee turvallisesti alas. Samalla Miettinen antaa ohjeita helikopterin ohjaajille.

8 8 TAISTELU ruotuväki 18/2013 MAAVOIMIEN UUDISTETTU TAISTELUTAPA Teksti Olli Rytkönen Ulkoasu Otso Teperi Aikaisemmassa maavoimien taistelumallissa viholliselle pyritään tuottamaan tappiota pitämällä maastonkohtia hallussa. Sodan ajan joukkojen pienentyessä ja taistelukentän muuttuessa toimintamalli ei enää kaikilta osin vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Uudistetun taistelutavan myötä maavoimat siirtyy joustavampaan taistelutapaan, jossa viholliselle pyritään tuottamaan maksimaaliset tappiot oma toimintakyky säilyttäen. Joustavan toiminnan edellytykset luodaan runsaalla asemien määrällä. Hyökkääjällä on aina alkuvaiheessa aloite ja ylivoima valituissa painopisteissä. Joukolla, joka onnistuu yllättämään vihollisen, on hetkellisesti moninkertainen ylivoima. Yllättävillä iskuilla tuotetaan vastustajalle tappioita, rikotaan sen taistelujärjestys ja pakotetaan se muuttamaan suunnitelmiaan. MIEHITTÄMÄTTÖMÄT ILMA-ALUKSET Miehittämättömiä ilma-aluksia käytetään tiedusteluun, valvontaan ja maaliosoitukseen kauaskantoisille asejärjestelmille. Miehittämättömille ilma-aluksille erityisesti sopivia tehtäviä ovat pitkäkestoiset valvontatehtävät, saastuneen alueen tiedustelu sekä korkean vihollisuhan alueella toimiminen. Laitteista löytyvät päivä- ja lämpökamerat. Niiden kuvaa voidaan seurata erityisellä maavalvonta-asemalla. Alusta ohjataan ulkoisesti tietokonetta muistuttavalla päätelaitteella. Se voidaan myös ohjelmoida toteuttamaan ennalta määrättyä lentoreittiä. RANGER -lentotiedustelujärjestelmä MOOTTORIN TEHO: 42 hv TOIMINTA-AIKA: n. 5 h SIIPIVÄLI: 5,7 m JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Johtamisjärjestelmä mahdollistaa joukkojen entistä hajautetumman toiminnan. Sen tavoitteena on yhdistää eri asejärjestelmät, joukot sekä johtoportaat hyvin yhteentoimivaksi kokonaisuudeksi. Järjestelmä perustuu paitsi puheviestintään, myös erilaisiin päätelaitteisiin. Niiden näytöiltä voi nähdä esimerkiksi reaaliaikaisen kuvan omien sekä vihollisen joukkojen sijainnista. Tämä osaltaan helpottaa toiminnan suunnittelua, päätöksentekoa sekä vaikuttamisen kohdistamista oikeaan paikkaan. Tulevaisuudessa päätelaitteen koko voi vaihdella nykyisin jo käytössä olevasta kannettavasta tietokoneesta hyvinkin pieneen kämmentietokonetyyppiseen ratkaisuun. Mikä tahansa tietokone ei kelpaa päätelaitteeksi. Pelkästään maasto-olot aiheuttavat niille monenlaisia ympäristörasituksia. Laitteiden tulee kestää iskuja, kosteutta sekä olosuhteiden vaihtelua. Niiden tulee olla myös mahdollisimman keveitä, helposti kuljetettavia sekä yksinkertaisesti käytettäviä. Panasonic CF-U1 Toughbook 5,6 tuuman kosketusnäyttö Suoritin: Intel Atom Z530, 1,6 GHz Paino: 1,06 kg

9 ruotuväki 18/2013 TAISTELU 9 Taistelun jälkeen joukko siirtyy seuraaviin asemiin välttääkseen tappioita ja kyetäkseen vaikuttamaan uudelleen vastustajaan. Johtajalle annetaan toiminnan päämäärä, tehtävä ja resurssit, jonka jälkeen hän itse päättää miten toiminta toteutetaan. Oma-aloitteellisuudelle sekä oveluudelle on entistä enemmän sijaa. Aktiivisuus taistelun kaikissa vaiheissa sekä kaikilla tasoilla korostuu. Toiminta tapahtuu samanaikaisesti koko vastuualueen syvyydessä. Hyökkääjän sitoutuessa taisteluun syvällä alueella sen voima ehtyy. Runsas vara-, vale- ja vaihtoasemien määrä kuormittaa osaltaan vastustajan tiedustelutoimia. ESTELINJA ESTELINJA Jo valmisteluvaiheessa joukko oppii tuntemaan alueensa ja käyttämään maastoa hyväkseen. Taistelutilan valmisteluun kuuluvat keskeisesti esteiden rakentaminen ja linnoittaminen. Huoltojärjestelmä on rakennettu siten, että se mahdollistaa joukkojen nykyistä hajautetumman toiminnan. MAHDOLLISUUKSIEN TAISTELUTAPA Maavoimien uudistettu taistelutapa antaa jokaiselle sotilaalle ja esimiehelle mahdollisuuden käyttää entistä enemmän mielikuvitusta ja omia ideoita annetun tehtävän toteuttamiseen. Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Petri Hulkon mukaan tämä on innostanut paitsi henkilökuntaa, myös varusmiehiä. Uudistuksilla on vaikutusta aina yksittäisestä varusmiehestä kenraaliin asti, Hulkko toteaa. Uudistetussa taistelutavassa korostuu ennen kaikkea tehtävätaktiikka. Johtajalle annetaan toiminnan päämäärä, tehtävä ja resurssit, jonka jälkeen hän itse päättää, miten toiminta toteutetaan. Siinä joutuu ihan oikeasti miettimään, että miten joukot sijoitan, kuinka hyödynnän taistelupelastajaa tai miten käytän esimerkiksi miinoja. Hulkon mukaan uudistettu taistelutapa ei vaadi johtajakoulutettavien määrän lisäämistä. Sen sijaan panostetaan koulutuksen laatuun. Taustalla on ajatus siitä, että entiseen verrattuna pienemmistä joukoista on saatava enemmän irti, jotta tulevaisuuden taistelukentän haasteisiin pystyttäisiin vastaamaan. Yksi keskeisimmistä elementeistä uudistetussa taistelutavassa ovat erilaiset johtamisvälineet, joilla luodaan mahdollisuudet tilannekuvaan ja reaaliaikaiseen johtamiseen koko taistelualueella. Kansantajuisesti sanoen se osaaminen, joka meillä on nykyaikana esimerkiksi kännyköistä ja tietokoneista, tuodaan nyt sotilasmaailmaan aina ryhmätasolta ylöspäin. PANSSARINTORJUNTA PIMEÄNÄKÖLAITTEET Panssaritorjunta-aseilla tarkoitetaan panssarivaunujen sekä muiden panssaroitujen ajoneuvojen tuhoamiseen kehitettyjä asejärjestelmiä. Yleisimpiä panssaritorjunta-aseita ovat erityyppiset singot, panssaritorjunta-ohjukset sekä miinat. Joukkojen panssaritorjuntakykyä pyritään vahvistamaan joukkojen kaikilla tasoilla. Tätä varten puolustusvoimat on hankkinut muun muassa raskaita panssarintorjuntaohjus NLAW-asejärjestelmiä. Panssarintorjuntakykyä vahvistetaan tulevaisuudessa hankkimalla uusia asejärjestelmiä aina ryhmätasolle asti. Raskas lähipanssarintorjuntaohjus Ampumaetäisyys: m Pituus: 100 cm Paino: 12,5 kg, ohjus 6,5 kg Pimeänäkölaitteet korvaavat osaltaan Ottawan sopimuksen myötä menetettyä jalkaväkimiinojen toimintakykyä. Pimeänäkölaitteilla tuotetaan suorituskyky tähystää, havaita maaleja sekä käyttää asevaikutusta myös pimeällä ja huonoissa näkyvyysolosuhteissa. Laitteet perustuvat kahteen erilaiseen teknologiaan. Valonvahvistin vahvistaa jo olemassa olevaa, esimerkiksi tähtien ja kuun, valoa. Lämpötähystin puolestaan erottaa eri lämpöiset kohteet taustasta, jolloin näkyviin saadaan esimerkiksi ihmiset ja ajoneuvot. Raskaissa aseissa laitteita voidaan käyttää myös tähtäimenä. AFOTAS INF Jalkaväen lämpötähystin

10 10 kentällä ruotuväki 18/2013 lyhyesti Kriisinhallinnan raportoinnissa olisi parannettavaa Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan valtioneuvoston eduskunnalle antamissa kriisinhallintaoperaatioita koskevissa raporteissa on parannettavaa. Puutteita löytyy yksittäisten operaatioiden taloudellisten kustannusten ja asetettujen tavoitteiden toteuman esityksessä. Valtioneuvoston eduskunnalle antamissa kriisinhallintaa koskevissa asiakirjoissa on hyvin nähtävillä se, miksi sotilaallista kriisinhallintaa harjoitetaan. Yksittäisten operaatioiden tasolla olisi kuitenkin varaa raportoida tarkemmin operaatioiden tavoitteista ja niiden toteutumisesta, Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuuspäällikkö Lassi Perkinen kommentoi. EPe Sotilaiden MMhiihdot Suomeen Sotilashiihdon 52. maailmanmestaruuskilpailut kisataan Suomessa Jääkäriprikaatin ja Maavoimien esikunnan järjestämät kisat käydään Sodankylässä ja Levillä. Kilpailun valmistelu aloitettiin keväällä 2013, jolloin järjestelytoimikunta piti ensimmäisen kokouksensa. Työtä on tehty eri vastuualueilla ja erillisissä työryhmissä. Suunnittelu- ja valmistelutyö sai hyväksynnän syyskuuta Kansainvälisen Sotilasurheiluliiton tarkastuskomitean vierailun yhteydessä, kilpailun johtaja, everstiluutnantti Jukka Kotilehto kommentoi. PVa Historiallinen saari avautuu yleisölle Suomenlinnasta 500 metriä pohjoiseen sijaitseva Lonnan saari avautuu kävijöille keväällä Puolustusvoimat toimi saarella vuoteen 1999 asti. Saarella on aikoinaan ollut muun muassa kaksi miinavarastoa, miinalaboratorio ja demagnetointiasema. Asema poisti laivojen rungon magneettisuutta merimiinojen varalta. Rakennukset restauroidaan siten, että vieraat pääsevät tutustumaan saaren historiaan. Nähtävillä tulee olemaan muun muassa demagnetointiasema, restauroinnista vastaavan Suomenlinnan huoltokunnan kehittämispäällikkö Petteri Takkula kommentoi. PVa Ilmavoimien valmiusyksikkö läpäisi Nato-testin Ilmavoimien kansainvälinen valmiusyksikkö suoriutui hyvin puolustusliitto Naton tekemästä arvioinnista, jossa mitattiin Naton evaluaattorien toimesta yksikön suorituskyky ja osaaminen. 28. syyskuuta päättyneessä arvioinnissa yksikkö ansaitsi kelpuutuksen osallistua kriisinhallintatehtäviin osana Naton monikansallista operaatiota. Yksikkö on edelleen ainoa Naton ulkopuolinen hävittäjäyksikkö, joka on läpäissyt Naton 2-tason evaluoinnin, kertoo everstiluutnantti Pasi Tammi. Ensi vuosi on ensimmäinen kerta, kun yksikkö osallistuu NRF-valmiusjoukkoihin. LJa DC-3 syöksyi syvyyksiin Rissalan lentoturma on yhä ilmavoimien suurin rauhanajan onnettomuus. Presidentti Tarja Halonen muistelee lentoa, jolla hänenkin piti olla. Tomi Sinisalo Lokakuun 3. päivänä vuonna 1978 järjestettiin 60. maanpuolustuskurssin Kuopioon suuntautunut vuosittainen retki. Suomalaisen politiikan ja talouselämän vaikuttajista koostunut 12-henkinen seurue vietti päivän Kuopiossa, minkä jälkeen ryhmä suuntasi Rissalan lentokentälle, josta heidän oli määrä palata takaisin Helsinkiin. Ilmavoimien henkilökuljetuskone DC-3 lähti lennolle aikataulun mukaisesti. Samaisella koneella oli lennetty aiemmin päivällä Kuopioon, joten kaikki näytti hyvältä. Pian nousun jälkeen jotain kuitenkin tapahtui. Lentokoneen kapteeni ilmoitti lennonjohdolle radion kautta: Tullaan takaisin laskuun, oikea nuija ei peuhaa! Lentokoneen toinen moottori oli äkillisesti lakannut toimimasta. Lennonjohto kuittasi koneesta saadun viestin ja tiedusteli, kummalle kiitoradalle kone aikoo palata. Vastausta ei enää tullut. Lentokone lähti jyrkkään kaartoon ja syöksyi siipi edellä lentokentän vieressä sijaitsevaan Juurusveteen. Voimakkaan räjähdyksen jälkeen kaikki oli ohi. Lentokoneen miehistö ja matkustajat saivat surmansa. Syntymätön tytär pelasti Rissalan lentoturmasta tuli juuri kuluneeksi 35 vuotta ja se on yhä yksi suomalaisen ilmailun suurimmista lento-onnettomuuksista. Surullinen onnettomuus vaati 15 uhria, mutta moni 60. maanpuolustuskurssin osallistujista vältti onnettomuuden täpärästi. Yksi mielenkiintoisimmista pelastuneista on presidentti Tarja Halonen. SAK:n lakimiehenä tuolloin toiminut Halonen oli maanpuolustuskurssin emäntä, joten hänkin oli suunnitellut olevansa retkellä mukana. Hän kuitenkin jätti reissun viime hetkellä väliin. Edellisellä viikolla neuvolakäynnin yhteydessä lääkäri ei antanut lupaa lentämiseen, koska raskaus näytti edenneen varsin ripeästi. Muu matkustamistapa kuin lentäminen olisi vienyt liikaa aikaa työstä, Tarja Halonen kertoo. Tiedon lentokoneen kohtalosta Halonen sai onnettomuuspäivän iltana. kolumni Ilmavoimien Douglas DC-3 putosi Rissalan Juurusveteen 3. lokakuuta vuonna 1978 puoli kymmenen aikoihin illalla. Onnettomuudessa sai surmansa 15 ihmistä. Suurin osa menehtyneistä oli 60. maanpuolustuskurssin osanottajia. Tiistai-iltana oli ylimääräinen uutislähetys, jonka kuulin kotona. Tyttäreni isä kysyi minulta kesken uutislähetyksen, että eikö sinun pitänyt olla mukana juuri tuolla matkalla? Tietysti tuntui vaikealta uskoa tapahtuneeseen ja pohdin ketkä tuntemistani kurssitovereista olivat matkalla mukana. Presidentti Halonen myöntää onnettomuuden vaikuttaneen osin hänen elämäänsä, mutta esimerkiksi matkustamistottumuksia se ei ole muuttanut. Syntymätön tyttärenihän pelasti sekä itsensä että äitinsä. Olemme joskus puhuneet siitä hänen kanssaan. Kuopioon tai Kuopiosta lennettäessä asia muistuu mieleen. Olen kuitenkin Rissalan jälkeen joutunut matkustamaan etukäteen arvioituna paljon epävarmemmissakin olosuhteissa, presidentti Halonen sanoo. Maanpuolustuskurssin osallistujista vain noin kolmannes otti lopulta osaa Kuopion retkelle. Moottoririkkoa ei voitu estää Ehditkö viimeksi aikamääreeseen? Armeijassa oppii suhteuttamaan ajan aivan uudella tavalla, kuin siviilielämässä on tottunut. Siviilissä vartti on lyhyt aika, joka ei riitä yhtään mihinkään. Intissä viisitoistaminuuttinen jonkin asian tekemiseen, tai taukoiluun, on ruhtinaallisen paljon. Yksi monista hyvistä asioista, joihin intti opettaa, mutta joka harvoin saa tunnustusta, on ajan hallinta. Taitona ajan ja ajoituksen hallitseminen voi olla jopa hyödyllisempi kyky kuin vaikkapa sissiteltan pystyttäminen. Ainakin elämää reservissä ajatellen. Aikamääreet olivat palveluksen Vauhtia ei enää tarvinnut lähteä ottamaan lähimmän rakennuksen takaa. alussa itselleni se vaikein asia, joihin ehtiminen tuotti aina hankaluuksia. Esimiesten mitä nopeammin, sitä nopeammin mantran hokeminen ei ainakaan tehnyt aikamääreissä pysymisestä sen helpompaa. Olin aina myöhässä. Ryhmänä aikamääreissä pysyminen se vasta olikin haastavaa. Koko ajan tuntui siltä, että kaveri vieressä jäätää toimintaa. Vikahan ei koskaan tietenkään ollut minussa itsessäni. Lopulta ryhmämme alkoi kuitenkin oli kyse joukkueesta, osastosta tai tuvasta auttaa toinen toisiaan aikamääreen saavuttamisessa. Kun yksi taistelija oli saanut oman osuutensa hoidettua, alkoi välittömästi toisten auttaminen. Muutaman viikon jälkeen huomasin kuitenkin jo ehtiväni aikamääreisiin. Enkä ollut ainoa. Pian koko peruskoulutuskauden joukkueeni sai suoritettua sille määrätyn Onnettomuuden syitä tutkittiin pitkään ilmavoimien ja poliisin toimesta. Perussyy onnettomuuteen oli oikeassa moottorissa nousun jälkeen ilmennyt toimintahäiriö. Tutkimuksissa todettiin moottoririkon johtuneen moottorin sylinterissä jo ennen lentoa olleesta väsymismurtumasta, joka laajeni vähitellen ja aiheutti pakoventtiilikoneiston repeytymisen. Kyseinen lentokone oli huollettu säännöllisesti ja se oli myös tarkistettu aiemmin päivällä edellisen lennon jälkeen. Moottorissa ollutta murtumaa ei kuitenkaan havaittu. Murtuma sijaitsi sellaisessa paikassa, ettei sitä voitu havaita ilman moottorin osittaista purkamista, sanoo sotilasilmailun viranomaisyksikön tutkimuspäällikkö, insinöörimajuri Juha Vantila. Näin ollen moottoririkkoa ei olisi pystytty ennen kyseistä lentoa ennakoimaan. Yhdellä moottorilla laskeutuminen mahdollista DC-3 on lentokone, jota pystyy lentämään yhdellä moottorilla ja myös laskeutumisen olisi pitänyt onnistua. Rissalassa kapteeni kuitenkin menetti koneen hallinnan. Nykyisessä toimessaan sotilasilmailuonnettomuuksien tutkintaa johtava Vantila kertoo monen seikan vaikuttaneen koneen ohjattavuuden menetykseen. Moottorihäiriön tapahtuessa ohjaajan suorituskapasiteettia rasittavina tekijöinä olivat esimerkiksi epätietoisuus häiriön laadusta, tuulen puuskaisuus ja moottorihäiriön aiheuttamat toimenpiteet. On mahdollista, että ohjaaja joko jättää tekemättä jonkin välttämättömän toimenpiteen tai reagoi tilanteeseen virheellisesti tajuamatta itse sitä, hän kertoo. Lentokoneen miehistöllä oli vankka kokemus lentämisestä. Koneen kapteeni oli jopa kouluttanut DC-3:n yksimoottorilentoa. Miehistö oli myös aiemmin laskeutunut yhdellä moottorilla. Miksei tässä sitten Rissalassa onnistuttu? Kone olisi toki ollut helpommin hallittavissa paremmissa olosuhteissa. Tähän kysymykseen vastaaminen on kuitenkin vain spekulointia, toteaa majuri Vantila. Koneen veteen syöksymiseen johtaneita syitä ei koskaan pystytty perusteellisesti selvittämään. Se, mitä ohjaamossa tapahtui, ja miksei laskeutuminen onnistunut, tulee pysymään arvoituksena. Eemeli Peltonen > askareen annetussa ajassa. Vauhtia ei enää tarvinnut lähteä ottamaan lähimmän rakennuksen takaa. Tähtihetkemme oli, kun saimme vajaassa vartissa täytettyä puolustuslinjamme poterot, joiden kaivamiseen edellisenä päivänä oli mennyt melkein kolmannes vuorokaudesta. Aikamääreisiin tottuminen ja niissä pysyminen lähti käyntiin aluksi yksilötasolta ja jatkui sitten tupatasolta aina joukkuetasolle asti. Kunniakkaana tavoitteena oli totta kai tarpeen vaatiessa koko yksikön yhdenaikaisuus, johon tosin harvoin omassa yksikössäni päästiin. Armeijan opettamaan ajan hallintaan kuuluu juuri tällainen kehitysprosessi, jossa kehityksen kulku käy alhaalta ylöspäin ja johtaa lopulta aikatauluissa pysymiseen. Aikamääreet ovat saavutettavissa vain yhteistyöllä taistelutovereita auttamalla. Ajan päättyessä on turha visertää, että on itse ollut ajoissa ja muut myöhässä, jos itse ei ole vaivautunut auttamaan muita. Reservissä, niin töissä kuin kotonakin, tulemme törmäämään varmasti vastaaviin tilanteisiin, joissa kello käy emmekä millään tunnu ehtivän. Silloin on hyvä muistaa, mitä intissä ajasta opimme. Kuva: Savon Sanomat

11 ruotuväki 18/2013 kentällä 11 Astma ei ole este palveluksessa Astmaa sairastavien hoitoon kiinnitetään erityishuomiota. Riittävän lääkityksen aloittaminen ajoissa on tärkeää, lääkäri muistuttaa. Olli Tuominen Astmaa sairastavien hoitoon on puolustusvoimissa alettu kiinnittää erityistä huomiota, sillä vuosittain astman takia palveluksen keskeyttää parisensataa varusmiestä. Monissa tapauksissa palvelus olisi kuitenkin suoritettavissa, mikäli sairaus saadaan ajoissa tasapainoon. Vastaava ylilääkäri Mikä Mäkelä Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta korostaa, että maltti on valttia myös astmapotilaiden kanssa. Kun astma puhkeaa alokasaikana, saadaan se yleensä nopeasti tasapainoon sen sijaan, että varusmies kotiutettaisiin toisessa palveluskelpoisuusluokassa. Mäkelän mukaan astmalääkityksen säätely on päässyt monelta unohtumaan, jos sairauden tasapaino on ollut pitkään hyvä. Palveluksessa tuleva rasituksen ja infektiokylvön lisääntyminen aiheuttavat usein hyvässäkin tasapainossa olevan astman pahenemisen, puolustusvoimien ylilääkäri, lääkintäprikaatikenraali Simo Siitonen kertoo. Lääkitys kuntoon jo ennen palvelusta ruotuväki 40 vuotta sitten Kahdeksankymmentä juuri DC 8 - koneesta Helsingin aamuyöstä autiolle lentoasemalle laskeutunutta YK-sotilasta sai tervetuliaisiksi kuulla hämmentävän uutisen: Suomen YK-pataljoona siirtyy Kyprokselta Suezille ja myös heillä on mahdollisuus lähteä mukaan, mikäli haluavat. Kersantti Kari Löfmanilla, jo neljään eri otteeseen yhteensä kolme vuotta Kyproksella palvelleelle YK-soturilla, oli vastaus selvillä: Mikäpäs siinä. Ehdin ennen lähtöä käydä katsomassa kahta tytärtäni Lappeenrannassa. Riikka Karppinen Eversti Markku Myllykangas määrättiin 1. lokakuuta Pääesikunnan operatiiviselle osastolle valmiuspäällikön tehtäviin. Siirryn Pääesikuntaan Mikkelistä Maavoimien Esikunnasta maavoimien suunnittelupäällikön tehtävästä. Sitä ennen olin puoli vuotta opiskelemassa Italiassa Nato Defense Collegessa. Roomaan lähdin Tykistöprikaatin komentajan tehtävästä. Olen työskennellyt aiemmin Pääesikunnassa, Itäisen maanpuolustusalueen esikunnassa, Kymen sotilasläänin esikunnassa ja useissa Lääkintäeversti Ilkka Mäkitie Sotilaslääketieteen keskuksesta kertoo, että terveyskeskusten ennakkoterveystarkastuksiin ja kutsuntoihin osallistuvia lääkäreitä ja sairaanhoitajia on jo usean vuoden ajan koulutettu oikean palveluskelpoisuusluokan määrittämiseen säännöllisten koulutustilaisuuksien avulla. Terveydenhuoltohenkilöstöllä on myös käytettävissä verkkokurssi oikean palveluskelpoisuusluokan määrittämiseksi, Mäkitie kertoo. Ennakkoterveystarkastuksessa tai viimeistään kutsunnoissa pyritään löytämään ne, joilla on astmaan viittaavia oireita. Näin Englanninkielisissä uutisissa tästä mahdollisuudesta jo mainittiin, mutta en olisi uskonut päätöstä tehtävän näin nopeasti. Olen jonkinlainen seikkailijaluonne ja Suez merkitsisi taas jotain uutta. Päätös ei ollut kaikille yhtä helppo. Tieto oli kersantti Jorma Holopaiselle täydellinen yllätys. Harkitsen yhdessä vaimon kanssa asiaa vakavasti. Ensin menen kotiin Joensuuhun, saa nähdä sitten. Olen täysin tyytyväinen aikaan Kyproksella, mutta jatkossa pitäisi saada enemmän palkkaa. tehtävissä joukko-osastoissa. Pääesikunnan valmiuspäällikkö on operatiivisen osaston päällikkö. Osasto vastaa puolustusvoimien päivittäisvalmiudesta, tilannetietoisuudesta sekä turvallisuustoiminnasta. Osasto osallistuu puolustusvoimien keskitettyjen suorituskykyjen rakentamiseen ja käytön suunnitteluun. Ulospäin näkyvää osaston toiminnassa on viranomaisille annettava virka-apu, jossa puolustusvoimien suorituskykyjä käytetään muiden viranomaisten tukemiseen. Edellisiä ja tulevaa työtäni yhdistää ihmisten johtaminen. Suurin ero on se, että asioita pitää katsoa laajemmalta näkökulmalta kuin pelkästään maavoimien näkökulmasta. Kyprokselta Helsingin kautta Suezille eteenpäin Oikealla lääkityksellä astman oireet saadaan pysymään hallinnassa myös palveluksen aikana. Vai siirtää ne pojat Suezille. On siinä kavereilla ihmettelemistä. Kyllä minä sitä sanoin, ettei kannata ottaa perhettä mukaan ja ostaa autoja. Nyt niiden kanssa on liemessä. YK-toimiston päällikkö, majuri Esko Nieminen sanoo, että rauhanturvajoukkojen toiminta Suezilla on täysin toisenlaista kuin Kyproksella. Lähi-Idässä on meneillään sodan välitön jälkitila, olosuhteet ovat epävarmat ja taistelutoimintaakin saattaa esiintyä. Valmiuspäälliköllä on laaja hallintoalue Joint-näkökulma on otettava huomioon kaikessa toiminnassa. Monipuolisten tehtävien kautta olen saanut käytännön kokemusta monelta hallintotasolta. Yhdessä tekeminen ja yhteisiin päämääriin sitoutuminen ovat kaiken tekemisen suola. Uusi tehtävä on aina haaste. On kulunut paljon aikaa siitä, kun viimeksi työskentelin Pääesikunnan operatiivisella osastolla. Jo silloin koin, että vastuullinen työ, osaavat ihmiset ja ripaus perinteitä ovat hyviä ja liikkeellä pitäviä voimia. Haasteena uudessa tehtävässä on puolustusvoimauudistukseen liittyvä osaston tehtävien ja vastuiden uudelleenjärjestely osana Pääesikunnan uudistusta. heidät voidaan ohjata lisätutkimuksiin jo ennen palveluksen alkua. Mäkelän mukaan oireettomienkin potilaiden kohdalla olisi hyvä harkita lääkityksen aloittamista pienillä annoksilla ennen palveluksen alkua, jotta oireilta vältyttäisiin. Hoitavan astmalääkkeen käyttö on hyvä aloittaa viimeistään kuukausi ennen palvelukseen tuloa, Mäkitie korostaa. Erityisen tärkeää inhaloitavan kortisonilääkityksen kasvattaminen hyvissä ajoin ennen palveluksen alkua on niillä, joilla on käytössä jatkuva astmalääkitys. Siitonen kertoo, että astmaa sairastavien ohella erityistä huomiota on kiinnitetty mielenterveysongelmiin, jotka ovat suurin yksittäinen palveluksen keskeyttämiseen johtava syy. Vuoden 2013 alussa käyttöön otettiin uusi opetusdiasarja, jonka avulla pyritään opettamaan, miten varusmiehen ongelmat huomattaisiin ajoissa. Ryhmä suomalaisia rauhanturvaajia saapui Helsingin lentoasemalle Kyprokselta kädet täynnä paketteja. Eversti Markku Myllykangas aloitti valmiuspäällikkönä Kuva: Henri Keränen Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Tiiu Räty, alikersantti 21 TOIMENKUVA Toimistoaliupseeri PALVELUSPAIKKA 2. Tuliasemapatteri, Kainuun prikaati KOULUTUS Ylioppilas, korkeakoulu kesken JOTAIN MUUTA, MITÄ? Älkää viekö mun Post-it lappuja. Olli Rytkönen Toimiston hulinan keskellä toimittajaa vastassa odottaa iloinen ilmestys. Hän on alikersantti Tiiu Räty, Kainuun prikaatin 2. Tuliasemapatterin toimistoaliupseeri. Päivän kiireisimmät tehtävät hän on hoitanut jo pois päiväjärjestyksestä, joten aikaa riittää hyvin Ruotuväen haastattelulle. Lempeäksi toimistoaliupseeriksi itseään luonnehtiva Räty pyrkii siihen, että toimistossa asioivat tuntisivat olonsa tervetulleeksi. Toimistokäyttäytymistä hän kuitenkin edellyttää. Oikeastaan on vain yksi asia, joka saa hänet aina hermostumaan: Post-it-lappujen katoaminen toimiston pöydältä. Silloin toimistotäti voi olla hyvin vihainen, Räty naurahtaa. Aamuisin, kun muu yksikkö vasta valmistautuu aamupalalle lähtöön, Räty kiiruhtaa toimistoon täyttämään päivän rivivahvuusilmoitusta. Toisinaan työ- ja vapaa-aika tahtovat sekoittua. Parasta tässä hommassa on juuri se hektisyys. Toisaalta se on ajoittain raskasta, sillä koko ajan pitää olla tavoitettavissa. Ei ole mitään tiettyä kellonaikaa, milloin tulisi olla toimistolla. Ammattiylpeys kunniaan Ammattiylpeyden ylläpitämisen Räty on havainnut toisinaan haasteelliseksi. Hän on harmissaan siitä, että toimistoaliupseereita ja kirjureita pidetään usein toimistohuuhaina. Hyvin monella on sellainen käsitys, että tähän hommaan valitaan ne heikoimmat, jotka eivät pärjää maastossa tai muuten armeijassa. Hän kuitenkin muistuttaa, että ilman toimiston väkeä yksikön asiat eivät etenisi totuttuun malliin. Kukapa haluaisi esimerkiksi jäädä ilman lomakyytejä? ASUINPAIKKA Ei mikään toimistohuuhaa IISALMI Räty suoritti oman linjansa aliupseerikurssin kolmanneksi parhain pistein. Hänen määräämistään toimistoaliupseerin tehtäviin perusteltiin muun muassa varmuudella siitä, että hommat tulisivat hoitumaan. Johtajakausi toimistoaliupseerina ei kuitenkaan kuulunut hänen omiin suunnitelmiinsa. Kyllähän se alussa vähän harmitti. Kaikkien toiveita ei tietenkään aina voi toteuttaa. Nyt voin kuitenkin jo sanoa, että fiilikset on hyvät. Tehtävässä kun on omat pikku etunsa. Toiminnan ytimessä Aloittaessaan toimistoaliupseerina Räty pelkäsi jäävänsä paitsi koulutustehtävistä ja maastopäivistä. Pelko on osoittautunut turhaksi. Tässä asiassa esimiehet ovat kuunnelleet toiveitani. Ei ole tarvinnut jämähtää toimiston penkille, vaan olen päässyt myös kentälle linjaharjoituksiin sekä toteuttamaan koulutuksia. Perustehtävien ulkopuolisten koulutusten pitäminen tuo Rädylle valtavasti energiaa. Muille johtajille se voi olla ihan tavallista, mutta minulle se on jotain erityistä, hän hehkuttaa. Räty uskoo, että tehtävistä karttuva kokemus ja osaaminen ovat hyödyksi myös tulevaisuudessa. Hän toteaa varsinkin toimistopuolen hallinnan sekä organisointikyvyn kehittyneen. Tehtävissä Rädyn auttavana kätenä toimivan kirjurin valintaan hän on itse saanut vaikuttaa. Tässäkin asiassa esimiehet kuuntelivat toiveitani. Nyt apuna on sellainen kaveri, jonka kanssa voi jutella muistakin kuin työasioita. Hommat sujuvat näppärästi, kun huumori luistaa, Räty kiittelee.

12 12 kentällä ruotuväki 18/2013 Huipputekniikkaa merivoimille Korkealaatuiset järjestelmät parantavat miinantunnistusta ja -tuhoamista. Identtisistä Katanpää-luokan aluksista viimeinen saapuu Suomeen ensi vuonna. Leo Jaakkonen Puolustusvoimien Italiasta tilaamat kolme Katanpää-luokan miinantorjunta-alusta ovat tärkeä lisä merivoimien kalustoon. Huipputekniikalla varusteltujen Katanpää-alusten tehtävänä on suojata valtakunnallisesti tärkeitä meriyhteyksiä miinauhilta. Aluksia voidaan hyödyntää myös merenpohjan kartoittamisessa, vedenalaisten räjähteiden vaarattomaksi teossa, vedenalaisissa etsintä- ja tunnistustehtävissä sekä erilaisissa virkaaputehtävissä. Aluksissa on neljä kiinteää ja yksi hinattava kaikumittain. Hinattavaa viistokaikuluotainta (Multibeam Side Scan Sonar) vedetään aluksen perässä tietyssä syvyydessä. Sitä käytetään reittikartoitukseen ja kohteiden havaitsemiseen merenpohjasta. Sensorin antama data on reaaliaikaisesti aluksen käytössä. Alusten tulenjohtojärjestelmä on EOTS (Electro Optical Tracking Sensor), jolla ohjataan keulakannella olevaa 40mm yleistykkiä. Järjestelmä soveltuu ilmaja pintamaalien havainnointiin, ja sisältää Infrapuna- ja TV-kamerat sekä laseretäisyysmittarin. Korkealaatuisia robotteja Keskenään identtiset Katanpääluokan alukset sisältävät kahdenlaisia, AUV- ja ROV-robotteja. AUV (Autonomous Underwater Vehicle) on ohjelmoitava, itsenäisesti veden alla liikkuva etsintä- ja pohjankartoituslaite. Se sisältää kaksi erillistä järjestelmää: suurempi HUGIN 1000 kartoittaa laajoja alueita ja pienempi RE- MUS 100 ahtaita paikkoja. RE- MHC Katanpäätä testattiin shokinkestokokeella kesällä Vedenalainen räjähdys kuvaa miinaa tositilanteita varten. MUSta voidaan hyödyntää myös kumiveneestä käsin erillään aluksesta. ROV-järjestelmiä (Remote Operated Vehicle) on niin ikään kahdenlaisia: SAAB DOUBLE EAGLE ja SEAFOX. ROV:t ovat kaapelilla kauko-ohjattavia miinantunnistus ja -tuhoamislaitteita. Korkealuokkaisia sensoreita ja ajo-ominaisuuksia voidaan hyödyntää myös virka-aputehtävissä, sanoo hankepäällikkö, komentaja Kristian Isberg Merivoimien esikunnasta. Kuva: Puolustusvoimat Kolmas alus Suomeen ensi vuonna Kohteiden etsintään, tunnistamiseen ja tuhoamiseen käytetään myös raivaajasukeltajaryhmää. Alukset on varustettu miinantorjuntaan soveltuvalla sukeltajavarustuksella ja painekammioilla. Alusten lisäksi osa puolustusvoimien MITO-hanketta on miinasodankäynnin tietokeskus (MWDC, Mine Warfare Data Center), jonka päämääränä on lisätä miinantorjuntaoperaatioiden nopeutta ja tehokkuutta. Katanpää-alusten tietojärjestelmät "keskustelevat" kiinteässä johtopaikassa sijaitsevan MWDC:n kanssa. Kahden miehen voimin siirrettävä mobiiliosa voidaan asettaa mihin tahansa alukseen tai toiseen johtopaikkaan, Isberg kertoo. Aluksista kaksi on saapunut lopulliseen sijoituspaikkaansa Turun Pansioon. MHC (Mine Hunter Costal) Katanpää saapui Suomeen viime kesänä, MHC Purunpää puolestaan tämän vuoden syyskuussa. Aluksista viimeinen, MHC Vahterpää saapuu Suomeen ensi vuonna. huomio! verkossa Kasarmielämästä tehdään virtuaalista SPOL-Robocop. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Svante Gullichsen Janne Erola Tulevaisuudessa varusmiespalvelus modernisoituu entisestään. Puolustusvoimien Pääesikunnan henkilöstöosasto suunnittelee toiminnallisuuksia, joilla pyritään rakentamaan asevelvollisille sähköisiä informaatiopalveluita. Palveluilla turvattaisiin yleistä asevelvollisuutta ja nykyaikaistettaisiin puolustusvoimien asiointia sekä vuorovaikutusta. Tavoitteena on parantaa varusmiesten ja reserviläisten motivaatiota, maanpuolustustahtoa, tiedon saatavuutta sekä asevelvollisuusasioiden käsittelyä. Pääesikunnan henkilöstöosasto tekee vuoden loppuun mennessä varusmies- ja kouluttajakyselyiden pohjalta johtopäätökset tarvittavista sähköisistä järjestelmistä, joita puolustusvoimien johtamisjärjestelmäalan johdolla voitaisiin tuottaa. Projekti perustuu pääosin Risto Siilasmaan työryhmän raporttiin Suomalainen asevelvollisuus, puolustusvoimien Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston toimialapäällikkö, majuri Harri Koski kertoo. Tulevaisuuden näkymä varusmiehistä, jotka täyttävät sähköisiä anomuksiaan. Sähköistä asiointia Suunnitelmissa on tuottaa kasarmeille muun muassa langattoman verkon käyttö palveluiden mahdollistamiseksi. Harkinnan alla on 3D- eli virtuaalikasarmikokonaisuus, joka tarjoaisi palveluita sekä viralliseen että epäviralliseen asiointiin. Virallisessa asioinnissa jokainen asevelvollinen voisi omalla päätelaitteellaan kirjautua asiointitililleen, joka tarjotaan esimerkiksi kansalaisen asiointitilin kautta henkilöllisyys tunnistaen. Sen kautta voisi tehdä erilaisia hakemuksia puolustusvoimille. Asevelvollinen laittaisi ensin anomuksensa vireille, jonka jälkeen asia siirtyisi puolustusvoimien järjestelmään asianomaisen viranomaisen päätettäväksi. Viimeisessä vaiheessa päätös tallentuisi järjestelmässä henkilötietoihin, jonka jälkeen järjestelmä lähettäisi päätöksen tiedoksi asevelvolliselle. Epävirallista asiointia olisi omien henkilö- ja palvelustietojen seuraaminen ja osaamistietojen päivittäminen. Tarkoituksena on aktivoida varusmiehiä hoitamaan asioitaan sähköisten palveluiden kautta. Mikäli ei omista omaa päätelaitetta, asiointia voitaisiin helpottaa yhteiskäyttöisillä päätelaitteilla. Päätelaitteiden hankinnassa tehdään yhteistyötä Sotilaskotiyhdistyksen kanssa, Koski kertoo. Kuva: Svante Gullichsen Langatonta verkkoa suunnitellaan vuodeksi 2014 Muita ehdotuksia 3D-kasarmin sähköisiksi palveluiksi voivat olla erilaiset mobiilipalveluna tarjottavat sovellukset. Mobiilipalveluita olisivat esimerkiksi sähköiset anomukset. Tavoitteena on, että langaton verkko olisi käytössä varuskunnissa vuoden 2014 alussa. Kosken mukaan tärkeintä on, että asevelvollisille luodaan nykyaikainen sähköisten palveluiden kokonaisuus, joka helpottaa asiointia puolustusvoimien kanssa ja osaltaan lisää palvelusmotivaatiota.

13 ruotuväki 18/2013 vapaalla 13 Kuva: Aki Rask Johannes Heinonen voitti kartingissa Suomen mestaruuden vuonna Priimus tekee parhaansa kartingissakin Upseerikokelas Johannes Heinonen ajaa kartingia kansainvälisissä kilpailuissa. Taneli Kontiainen Mutkan jälkeen kiihdytys ylämäkeen on äkäinen, mutta ajotyyli ei muuten poikkea normaalista kaupunkiajosta. Henkilöauton ohjastaminen ei upseerikokelas Johannes Heinosen käsissä karkaa kaahaamiseksi, vaikka mies autoilua harrastaakin. Vuonna 2011 Heinonen voitti Suomen mestaruuden kartingissa. Pokaali oli aika hieno. Häkkinen, Räikkönen ja Rosberg oli kaiverrettu nimien listaan, Heinonen muistelee. Toisin kuin menestyneille formulatähdille, kilpa-autoilu on Heinoselle harrastus mutta vakava sellainen. Tällaisessa säässä ne tulokset tehdään. Nytkään ei ole ketään paikalla treenaamassa, Johannes Heinonen toteaa tihkusateessa kotiradallaan Kuopiossa. Kuva: Taneli Kontiainen Liian usein mielikuva kartingista on lasten harrastus tai sisärata-ajo, jota tämä ei ole, Heinonen sanoo. Ulkomailla menestyneimmät kartingkuskit saavat ajamisesta elantonsa. Suomessa laji toimii vain harrastuksena. Heinonen on itse keskittynyt viime vuosina ainoastaan ulkomaan kilpailuihin, joita viime vuonna kertyi seitsemän. Tänä vuonna kilpailutahti on väljentynyt kahteen kisaan tammikuussa alkaneen varusmiespalveluksen vuoksi. Totta kai harjoitusmäärän vähyys näkyy tuloksissa. Nimenomaan rutiini on tässä lajissa tärkeä. Heinosen mukaan hyvä kuljettaja voi kisassa paikata muita lähtökohtia, kuten auton puutteellista tekniikkaa tai ajettavaan rataan sopimattomia säätöjä. Tarkkuutta vaativia tehtäviä Varusmiespalvelustaan Heinonen suorittaa Kainuun prikaatissa. Reserviupseerikoulutuksensa kenttätykistölinjalla saaneena hän näkee ainakin yhden yhtymäkohdan upseeritehtävien ja kartingkisojen välillä. Karting on tarkkaa hommaa, kun erot varsinkin MM-tasolla ovat pieniä. Autoa säädetään paljon, ja hyvä kuski huomaa erot. Myös tykistöupseerin hommat vaativat suurta tarkkuutta, Heinonen tiivistää. Molemmat tehtävät edellyttävät hyvää fyysistä kuntoa. Huonokuntoisen kuskin tarkkaavaisuus kärsii helposti varsinkin pitemmissä kilpailuissa. Tarkkuutta ja muita hyvän sotilaan ominaisuuksia upseerikokelas Heinosella on, sillä hän oli reserviupseerikurssin 242 priimus. Alun perin tavoitteenani oli päästä RUKiin. Siellä en juuri priimukseksi pääsemistä ajatellut. Tavoitteenani on aina suoriutua kaikista asioista mahdollisimman hyvin, tehdä parhaani. Johtajakoulutuksen jälkeen kauppatieteitä Reserviupseerikoulusta ja johtajakaudesta on tähän mennessä jäänyt käteen priimuksen miekan lisäksi arvokasta kokemusta. Tässä on saanut käytännön kokemusta siitä, minkälainen johtaminen toimii ja mikä ei. Siitä on varmasti hyötyä myös tulevaisuudessa, Heinonen pohtii. F1-tähdeksi tai ammattiupseeriksi Heinonen ei menestyksestä huolimatta hamua. Tammikuussa hän aikoo jatkaa kauppatieteiden opiskelua Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa Helsingissä. Ammattiupseerin urasta en ole kiinnostunut. Kilpa-ajaminen jäi selkeästi harrastukseksi siinä vaiheessa, kun menin lukioon. Tulevaisuuden kannalta on kuitenkin varmempaa opiskella jotakin, Heinonen toteaa. tupavisa 1. Missä F1-tallissa Kimi Räikkönen kilpailee ensi kaudella? 2. Mikä on Suomen tasavallan presidentin virka-asunnon nimi? 3. Minkä nimistä suomalaista sotilasta pidetään yhä yhtenä kaikkien aikojen tehokkaimmista tarkkaampujista? 4. Kuka näyttelee pääosaa yhdysvaltalaisessa sarjassa Breaking Bad? 5. Minkä niminen on Suomen pisin joki? 6. Mikä on Suomen ulkoasiainministerin Erkki Tuomiojan sotilasarvo? 7. Minkä yhtyeen tuorein albumi on Random Access Memories? 8. Mikä on Syyrian pääkaupungin nimi? 9. Mikä maa tuottaa eniten kahvia maailmassa? 10. Minkä kaupungin vaakuna on kuvassa? vastaukset 1. Ferrari, 2. Mäntyniemi, 3. Simo Häyhä, 4. Bryan Cranston, 5. Kemijoki, 6. Ylikersantti, 7. Daft Punk, 8. Damaskos, 9. Brasilia, 10. Vantaa

14 14 vapaalla ruotuväki 18/2013 elokuvat museo Leijonasydän Ohjaus Dome Karukoski Pääosissa Peter Franzén, Laura Birn, Jasper Pääkkönen, Yusufa Sidibeh Ensi-ilta Elämässään hieman hukassa oleva uusnatsi Teppo (Peter Franzén) rakastuu Sariin (Laura Birn), jolla sattuu olemaan tummaihoinen poika Rhamadhan (Yusufa Sidibeh). Kunnian miehenä itseään pitävä Teppo päättää niellä ennakkoluulonsa ja rupeaa isäpuoleksi. Sekä poika että mies joutuvat kohtaamaan omia pelkojaan ja tunteitaan, ja kipeiden vaiheiden jälkeen heidän välilleen kehittyy side. Kun Tepon veli Harri (Jasper Pääkkönen) lentää ulos armeijasta ja majoittuu veljensä luokse, rasismi ja viha saavat elokuvassa näkyvämmän muodon: Tepon kanssa samaan uusnatsiryhmään kuuluva Harri on järkyttynyt veljensä valinnasta. Karukosken viides kokoillan elokuva on vahva tulkinta ennakkoluuloista, rasismista, peloista ja niiden kohtaamisesta. Se on tragikomedia, joka on enemmän traaginen kuin koominen. Elokuvan vahvimman roolin tekee Jasper Pääkkönen, jonka tulkinta vahvaa patoutunutta vihaa sisällään kantavasta Harrista on pysäyttävä. Vaikka elokuvassa on paikoitellen epäuskottavia tai jopa korneja kohtauksia, tarina kantaa loppuun asti. Siinä kulkevat rinnakkain viha ja rakkaus. Leijonasydän on teemansa vuoksi ehkä aikamme merkittävin elokuva. Helena Hyvönen Kuva: Svante Gullichsen Sotien ajan väesönsuojelu käsittää lähes kolmasosan museon näyttelystä. Sel8nne Ohjaus JP Siili Pääosissa Teemu Selänne Ensiilta Sotatarinoita kallion sisällä JP Siilin ohjaamaa elokuvaa odotettiin kuin dokumentin tähden itsensä ensimmäistä Stanley Cup -mestaruutta. Odotus on nyt ohi, ja tuloksena syntyi filmi, josta nauttinevat lätkäfanaatikkojen lisäksi myös urheilua vähemmän seuraavat. Selänne yllättää avoimuudellaan. Dokumentti ei arkaile kertoessaan tähden isoveljen huumeongelmasta tai Selänteen narsistisesta puolesta. Elokuva todella paljastaa sen kirkkonummelaisen perheenisän NHL-tähden visiirin takaa, ja yleisö saa tietää enemmän kuin arvasikaan. Elokuvan suurien tunteiden vuoristoradassa päällimmäiseksi mieleen jää kuitenkin vilpitön hyväntuulisuus. Dokumentissa saa aidosti nauraa: milloin nostalgisille lapsuuden videoille ja milloin arkisen kotielämän hauskoille letkautuksille. Huumoriin ja koko elokuvaan parhaan vivahteen tuo itse Selänne. Huikean urheilijan lisäksi hän on todella avoin ja lämmin ihminen, mikä säteilee positiivisesti läpi koko elokuvan. Tähden valloittava karisma ottaa katsojasta otteen, josta on turha pyristellä pois. JP Siili ei joudu elokuvallaan paitsioon, muttei myöskään tee täydellistä läpiajomaalia. Selänne on hieno ja tarpeellinen dokumentti aikamme suomalaistähdestä. Täydet tornit elokuva olisi kuitenkin ansainnut, jos kerronta ei olisi ajoittain ollut liian sekavaa eikä tiettyjä tärkeitä hetkiä jätetty liian vähälle huomiolle. Otso Lukka Kiveen kaiverrettu valkoinen oviaukko kutsuu astumaan sisään. Mallinuket puettuna kumisiin suojeluhälytysvarusteisiin ovat vastassa heti ovella. Hyllyillä notkuu erityyppisiä kaasunaamareita ja valkoiset seinät on vuorattu sodanajan kuvilla. Kallion sisällä odottaa Helsingin Väestönsuojelumuseo. Moni ei tiedä museon olemassaolosta, vaikka väestönsuoja rakennettiin jo ennen jatkosotaa vuonna Sodassa se palveli pommisuojana ja ensiapuasemana täten se tarjoaa asialliset puitteet myös nykyajan museolle. Helsingin pelastuslaitoksen kanssa yhteistyössä perustettu museo avattiin tänne vuonna Tänä päivänä pidämme ovemme auki joka lauantai 22 vapaaehtoisen oppaan voimin, Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen museojaoston johtaja Raimo Nikkilä kertoo. Vapaaehtoisryhmän aktiivisuudesta kertonee se, että museo on ollut tämän 14 vuoden aikana vain kerran kiinni lauantaina. Väestönsuojelu esillä kattavasti Museossa kuljetaan väestönsuojelun historia Suomessa läpi aina ensimmäisestä maailmansodasta tähän päivään. Lihaa luitten ympärille tuovat faktat pelastuslain kehityksestä sota-aikoina. Väestönsuojelu nykypäivänä -osio saa nöyrtyä näyttävän historian edessä. Väestönsuojan historiaa varsinkin sota-aikoina kuvataan visuaalisesti mielenkiintoisimmin. Näyttely keskittyy ennen kaikkea vanhoihin valokuviin. Lisäksi esillä on sodanajan esineistöä, kuten Helsinkiin pudotettuja palopommeja ja vanhoja suojeluasuja. Museon tärppi on tila, jossa voi kuunnella Helsingin pommituksista äänitettyä nauhaa samalla kun istuu sota-ajan kellaria muistuttavassa tilassa. Kerran koululaisryhmän vierailun yhteydessä opettajan oli uhattava oppilaita jälki-istunnolla, ennen kuin he suostuivat tulemaan ulos kellarista. Tuolloin taisi olla meneillään äänitteen seitsemäs kuuntelukerta, Nikkilä naurahtaa. Historia eläväksi tarinoilla Museota kiertäessä historia tuntuu olevan läsnä. Tätä kuvaa värittävät myös kertomukset sodan jälkeisistä kohtaamisista. Tämä bunkkeri kätkee sisälleen monen Kruunuhaan asukkaan tarinan. Museota kiertäessä historia tuntuu olevan läsnä. Muuan nainen, joka oli ollut sodan ajan lapsena evakossa Ruotsissa, soitti museoon pari vuotta sitten. Evakko oli päättynyt, kun naisen äiti oli tullut hakemaan hänet päärautatieasemalta kotiin. Koti oli sijainnut nykyisen museon koulutustilan nurkkauksessa, Nikkilä kertoo. Sodan jälkeen vuosina kiviseinät majoittivat sisälleen 33 perhettä. Perheitten kodit oli erotettu kanaverkolla ja vanerilla. Tappelut olivat yleisiä, sillä rintamalta palanneet miehet purkivat sotien jälkeisiä traumojaan viikonloppuisin pullon äärellä. Toinen museon vieras tiesi kertoa, että Helsingin asukkaat pyrkivät ilmasuojaan pilvettömän illan tullen. Viholliskoneille juuri kirkas sää oli otollisin pommituksia varten. Lähiseutujen asukkaat ottivat mukaan evästä, pelikortteja ja vilttejä kallion sisään. Aamulla, kun mahdolliset pommitukset olivat ohi, palattiin takaisin kotiin. Museon parasta antia on juuri oppaiden kertomat kokemukset ihmisiltä, jotka itse joutuivat sodan jalkoihin. Helsingin Väestönsuojelumuseon osoite on Siltavuorenranta 16 B, Helsinki. Avoinna lauantaisin kello Ilmainen sisäänpääsy. Pietari Vappula konsolipelit GTA V PS3 Rockstar Games GTA V on peli, joka ei esittelyjä kaipaa. Pelisarjan aikaisemmista osista tuttuun tapaan tarjolla on taas nohevaa toimintaa, elokuvamaisia stuntteja, kahjoja henkilöhahmoja sekä kaahailua edestakaisin paikasta toiseen. Pelattava maailma on jälleen todella laaja. Pelaaja voi seikkailla Lontoon kokoisella alueella täysin vapaasti heti pelin alusta lähtien. Toisin kuin pelisarjan aikaisemmissa osissa, mitään rajoituksia pelaajan liikkumiselle ei aseteta, eikä siten uusia alueita tarvitse aktivoida tehtäviä tekemällä. GTA V:n juoni on edellisiä osia syvällisempi ja elokuvamaisempi. Oikeastaan juuri tämän enempää ei juonesta kannata paljastaa, jottei muiden pelielämys kärsisi. Se on kuitenkin sanottava, että viittauksia aikaisempiin osiin on tiedossa paljon. Juonen toimivuutta parantaa etenkin se, että käytössä on nyt peräti kolme pelihahmoa, joiden ominaisuudet erityistaitoineen vaihtelevat suuresti. Pelattavuutta on kehitetty GTA IV:n jäljiltä paljon. Ampuminen on entistä sujuvampaa ja vastustajia on helppo pudotella mitä erilaisimmilla asejärjestelmillä. Mukaan on tuotu uutena elementtinä mahdollisuus tuunata omia aseita optiikalla ja taistelumaalauksilla. Lisäksi autojen ohjausta on kehitetty niin, että ajokokemus on entistä toimivampi. Ensimmäistä kertaa peliä pelatessani yllätyin etenkin grafiikkojen laadusta ja vähäisistä latausajoista. Tehtäviin siirtyminen tapahtuu nyt ilman välilatauksia, mikä korostaa pelin elokuvamaisuutta. Ja niin, se yleisarvosana. GTA V on parasta, mitä pelimaailma voi pelaajalle tarjota. Olisi suorastaan rikos päätyä muuhun arvosanaan kuin viiteen torniin. Eemeli Peltonen Beyond: Two Souls PS3 Sony/Quantic Dream Beyond:Two Souls on Heavy Rain -pelillä läpilyöneen Quantic Dreamin uusin pelituotos. Kyseessä on Heavy Rainin tavoin interaktiivinen elokuvapeli, jossa pelihahmo Jodieta ohjataan halki erilaisten tilanteiden reaktiopainalluksin. Jotain tuttua, mutta myös paljon uutta on kuitenkin tiedossa, eikä Beyond:Two Soulsia tule pitää edeltäjänsä toisintona. Peliä on markkinoitu kiinnostavasti tuotteena, jonka pelattuaan voi löytää ratkaisun siihen, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Tähän viitatataan jo pelin nimessä. Jotta yli-innokas peliarvostelija ei romuttaisi ainutlaatuista pelikokemusta, lienee tarpeetonta lähteä paljastamaan vastausta esitettyyn kysymykseen. Pelin tarinan keskiössä on Jodie Holmes, jonka elämästä peli kattaa yhteensä 15 vuotta. Jodiella on lapsuudestaan saakka ollut kyky irtautua ruumiistaan henkiolento Aideniksi. Aidenilla päästäänkin sitten pelin aikana tekemään jos jonkinlaisia temppuja ja kepposia. Pelin edetessä Aidenin merkitys kasvaa ja hengen välityksellä tehdyt ratkaisut saavat enemmän painoarvoa. Lähinnä räiskintä- ja ajopeleihin tottuneena suhtauduin hyvin ennakkoluuloisesti Beyond: Two Soulsiin. Kyseessä oli nimittäin ensimmäinen lajityypin peli, jota pelasin, sillä Heavy Rain oli päässyt menemään minulta täysin ohi kaikesta hypetyksestä huolimatta. Reaktiopainalluksiin tottuminen vei hetken, mutta erinomaiset grafiikat ja pelin tarjoamat mahdollisuudet valita ja vaikuttaa tarinaan veivät lopulta mukanaan. Beyond:Two Souls on hyvin toteutettu kokonaisuus, johon näyttelijöiksi palkatut Willem Dafoe ja Ellen Page puhaltavat eloa. Peli on hyvää vaihtelua erityisesti niille, jotka ovat rutinoituneet räiskintäpeleihin. Eemeli Peltonen

15 ruotuväki 18/2013 VAPAALLA 15 SISSIMUONAA JA TEKSTI Leo Jaakkonen KUVAT Joonas Kekkonen ULKOASU Otso Teperi VIINIÄ Asiantuntijat pohtivat, sopiiko viini perinteisten armeijaruokien kanssa. Voisitko kuvitella nauttivasi hernekeittosi valkoviinin kera? Entä miltä maistuisi tomaattinen lihamakaronipata roséviinin kanssa? Ruotuväki selvitti suomalaisen armeijaruoan ja viinin yhteensopivuuden. Italiassa ja Ranskassa on tapana tarjoilla viiniä sotilaille. Maistelijaksi värvättiin Niinisalossa palvelustaan suorittava upseerikokelas Lauri Laikko. Alkossa työskenneeltä varusmieheltä löytyy asiantuntemusta sekä viineistä että armeijassa tarjottavasta ruoasta. Ruokina testissä toimivat hernekeitto sekä sissimuonapaketista löytyvät tomaattinen lihamakaronipata, kuivaliha, tummaa suklaata sisältävä välipalakeksi, näkkileipä ja kinkkupasteija sekä hieman hämmästystä aiheuttanut hummerikatkarapukeitto. Varusmiesbudjetille ystävällisiä viinejä testasimme neljää eri laatua: Grant Burge Benchmark Cabernet Sauvignon -punaviini, kaksi valkoviiniä, joista toinen kuiva Domaine Les Salices Viognier ja toinen hieman kupliva Les Fumées Blanches Sauvignon Blanc Lightly Sparkling, sekä La Granja Rosado -roséviini. Ensimmäisenä sissimuonapussista kaivetaan tomaattinen lihamakaronipata. Viinien viilennyttyä ja padan muhittua päästään itse asiaan. Ensimmäisenä maistettava roséviini ei Laikkoa juuri vakuuta. Tämä on tällainen marjamehu. Ehkä ihan pätevä seurusteluviini, mutta ei tämä kyllä ruoan kanssa sovi, hän vakuuttaa. Tomaattinen lihamakaronipata on nimensä veroinen. Tomaatin maku on vahva muuten hyvin miedosti maustetussa ruoassa. Kun valkoviinit eivät pastaruoan kanssa nappaa, päätyvät kokelas ja toimittaja samaan tulokseen, punaviiniin. Hernekeiton kanssa ei kyllä mikään viini sovi. Seuraavana hellalle isketään muonapussin helmi, hummeri-katkarapusoppa. Pussin valmistusohjeessa lukee, että seokseen lisätään maitoa. Koska maasto-olosuhteissakaan siihen ei maitoa saada lisättyä, teemme keiton pelkkään veteen. Tämähän jopa tuoksuu ruoalta, Laikko toteaa. Näyttäähän se kammottavalta, mutta maku on todella hyvä. Kuiva valkoviini toimii keiton kanssa parhaiten. On hernekeiton vuoro. Armeijaruoista perinteisin saa vierelleen kuplivan valkoviinin. Ei tämä sovi ruo- an kanssa. Juustojen kanssa tämä voisi mennä, Laikko pohtii. Hernekeiton kanssa ei kyllä mikään viini sovi. Ne pilaavat toistensa maut. Kotikaljaa juon ainakin itse sen kyytipoikana. Kuivalihan kanssa Laikon ei kauaa tarvitse viinejä vertailla. Punaviini sopii tämän kanssa. Pullo vaan saattaa tyhjentyä aika nopeasti, koska kuivaliha on hyvin suolaista. Näkkileipää ja maksapasteijaa ei Laikko lähtisi viinillä huuhtelemaan kurkustaan alas. Sama juttu välipalakeksin kanssa. Vaikka tumman suklaan kanssa punaviini yleensä sopiikin, ei se päde kymmenen prosenttia suklaata sisältävään kaurakeksiin. Etelä-Euroopassa viiniä sotilaille Ruotuväki uutisoi aiemmin tänä vuonna jutussaan Armeijaruokaa eri maista (lehti 8/13), että Italiassa kasarmeilla tarjoillaan viiniä tetrapackeistä. Eversti Antonello De Sio kertoi jutussa, ettei se aiheuta ongelmia Italian pitkien viiniperinteiden vuoksi. rinkäyttää alkoholia päivällisen tai lounaan kanssa juotuna, hän toteaa. Antonello joutuu usein vakuuttelemaan varuskunnissa vieraileville ulkomaalaisille, että viinin nauttiminen palvelusaikana on täysin normaalia. Viiniasiantuntija, komentaja (evp.) Erkki Naski sanoo, ettei viinin nauttiminen Jos näistä pitäisi yksi valita sissimuonapakettiin, olisi se tuo valkkari, Laikko sanoo. Se ja hummerikeitto olivat oikeasti hyvä yhdistelmä. Hieman toffeinen, kuiva valkoviini ei ole huono valinta ollenkaan. Täyteläinen punaviini vei kuitenkin toimittajan kielen mennessään. Se ja kuivaliha takaisivat miellyttävän nautintohetken rankallakin leirillä. Myös Laikko piti punaviiniä mainiona uutena tuttavuutena. Tämä on hyvä yleispunkku. Sitä voisi juoda vaikka koko illan. Aamulla sitten vain särkisi päätä. kasarmeilla toimisi Suomessa. nykyisellä alkoholiasenteella tarjoilla viiniä palvelusaikana. Monen asian täytyisi muuttua, hän kommentoi. Viinejä 1980-luvun puolivälistä alkaen harrastanut Naski tietää, että alkoholia on tarjoiltu sotilaille useissa maissa. Englannissa miehille jaettiin rommia vielä muutama vuosikymmen sitten. Annokset olivat tarkasti säännösteltyjä, ja jos joku jätti ottamatta, ei kukaan muu saanut juoda annosta. Vuoden viinit -kilpailun puheenjohtajana toimiva Naski arvioi, että Italia ja Ranska ovat ainoat maat, joissa viiniä vielä tarjoillaan armeijassa. Kun Naskilta kysyy, mikä viini sopii hernekeiton kanssa, vastaus on selvä. hernekeiton kanssa aivan ehdoton.

16 16 takakansi ruotuväki 18/2013 potretti Se erilainen tyyppi Helena Hyvönen Ei se kerro maahanmuutosta. Dome Karukoski katsoo rauhallisesti silmiin kahvilapöydän yli. Hän puhuu innostuneesti ja itsevarmasti. Se kertoo ihmisen muutoksesta, erilaisuudesta ja ennakkoluuloista. Karukoski on juuri palannut Toronton elokuvafestivaaleilta, missä hänen tuorein elokuvansa Leijonasydän otettiin avosylin vastaan. Kiireinen ohjaaja on aloittanut jo seuraavan elokuvansa valmistelut Suomessa, minkä takia hänellä on minuuttiaikataulu. Mutta nyt hänellä on hetki aikaa puhua Leijonasydämestä. Ja erilaisuudesta. Ei ole vaikea arvata, miksi juuri Leijonasydän on ollut ohjaajalle erityisen tärkeä projekti. Karukoski on kertonut avoimesti olleensa erilaisuutensa vuoksi koulukiusattu lapsi. Hän muutti yksinhuoltajaäitinsä kanssa Kyprokselta Suomeen noin neljävuotiaana. Pienessä kylässä isätön, huonosti suomea puhuva poika oli outo. Leijonasydän kertoo erilaisuuden hyväksymisestä. Se kertoo ennakkoluuloista, joita ihmisillä on. Jokainen varmasti tunnistaa jonkun, joka saa lokaa niskaansa vain, koska on erilainen, Karukoski sanoo. Ohjaaja haluaa, että ihmiset oppisivat katsomaan erilaisuuden läpi, ihmisen sisimpään ja näkemään, millainen ihminen siellä alla on. Minä-keskeinen yhteiskunta Dome Karukoski Leijonasydän-elokuvan kuvauksissa vuonna Elokuvan sanoma erilaisuudesta ja sen hyväksymisestä on ohjaajalle itselleen tärkeä ja henkilökohtainen teema. Asepalvelus oli Karukoskelle antoisaa aikaa. Melkein kuin lomaa. Kuitenkin hän huomauttaa, että usein armeijassakin se erilainen tyyppi joutuu helposti sorsituksi. Hänen mielestään armeijassa pitäisi erilaisuudet hyödyntää entistä tehokkaammin. Armeija on paikka, jossa ihmiset kohtaavat ja jakavat ajatuksia. Siellä voidaan kasvattaa ihmisiä hyväksymään erilaisuus. Se vahvistaa yhteiskuntaa. Karukoski antaa esimerkin. Kuvittele, että on uusnatseja, jotka vihaa maahanmuuttajia ja maahanmuuttajia, jotka vihaa uusnatseja. Kun heidät laittaa samaan tupaan ja saman tavoitteen äärelle, voi syntyä ystävyyksiä, hyväksymistä ja asenteiden muutosta. Yhteiskunta muuttuu minäkeskeiseksi, jolloin puolustusvoimat voisi olla se paikka, jossa luodaan me-henkeä, Karukoski toteaa. Itse Karukoski kokee saaneensa omille kyvyilleen ja kiinnostuksilleen sopivan roolin intissä. Aliupseerikoulun jälkeen hänestä tuli Varusmiestoimikunnan puheenjohtaja. Siinä roolissa Karukoski oli järjestämässä erilaisia tapahtumia kuten konsertteja. Lisäksi hän oli mukana voittamassa ensimmäistä salibandyn sotilaiden SM-kultaa Porin prikaatille vuonna Suomalaisella elokuvalla ja armeijalla on luontainen, yhteinen historia. Johtajakoulutuksesta hän sanoo olleen paljon hyötyä elokuvaohjaamisessa. Armeijan johtaminen täytyy toki viedä siviiliin soveltaen. Olennaista on se, että oppii tekemään päätöksiä, mikä on johtamisen yksi peruselementti, Karukoski sanoo. Erilaisuudet käyttöön Puolustusvoimat on Karukosken mukaan tärkeä toimija yhteiskunnassa. Mutta sota-aikojen hävitessä vanhemman sukupolven myötä lähimuistista maanpuolustusinto heikkenee luonnostaan. Työskentelen paljon nuorten kanssa, jotka miettivät inttiin menemistä. Sen sijaan, että erilaisuudet erotellaan tai erottautuu pois, puolustusvoimat voisi muokata heille sopivia hommia, Karukoski pohtii. Yhteistyö puolustusvoimien kanssa voisi kiinnostaa ohjaajaa itseään. Suomalaisella elokuvalla ja armeijalla on luontainen, yhteinen historia, jos lähdetään Tuntemattomasta sotilaasta. On paljon asioita, joissa elokuva ja armeija voisivat tehdä yhteistyötä, Karukoski sanoo. Leijonasydämessä Jasper Pääkkösen roolihahmo Harri on intissä. Muutamien kohtauksien kuvaamista varten tuotantotiimi pyysi puolustusvoimilta apua. Vaikka apua ei lopulta voitu antaa, ajatus kasarmilla kuvaamisesta jäi ohjaajan mieleen. Ginesviikonloppua viettäville varusmiehille olisi varmasti hieno kokemus olla avustajina elokuvassa, Karukoski tuumaa ja hymyilee. Ehkä sellainen tilaisuus vielä löytyy. Dome Karukoski Ikä: 36 vuotta Asuinpaikka: Helsinki Ammatti: Elokuvaohjaaja Koulutus: Taideteollinen korkeakoulu Sotilasarvo: Kersantti Elä elämää täysillä koko ajan. Kuvat: Teemu Granström poiminta Puolustusvoimien materiaalia kaupan Otso Lukka Puolustusvoimien käytöstä poistettua materiaalia huutokaupataan Hallin varuskunnassa torstaina 24. lokakuuta. Myytävään materiaaliin voi tutustua myyntipaikalla huutokauppaa edeltävänä päivänä, keskiviikkona 23. lokakuuta. Maksuvälineenä tapahtumassa käy käteinen raha ja pankkikortti. Tarkemmat myyntiehdot tiedoitetaan huutokaupan alussa. Ilmavoimien Teknillisen koulun materiaalikeskuksen päällikkö, kapteeni Henri Hukkanen kertoo, että huutokaupattavana on muun muassa korjaamokoneita ja -laitteita sekä kaikenkokoisia työkaluja. Lisäksi SA-kauppa tuo kiinteällä hinnalla myytäväksi suuren Puolustusvoimien tavaroiden huutokaupat ovat aina houkutelleet väkeä paikalle. valikoiman tuotteita, kuten esimerkiksi maastopuvun m/62 takkeja ja housuja, karvalakkeja sekä varsikenkiä. Syynä varastojen tyhjentämiseen ja ylimääräisen tavaran myymiseen on Hallin varuskunnan lakkauttaminen tämän vuoden lopussa. Lakkautuksesta päätettiin vuonna 2012 julkistettujen puolustusvoimien säästösuunnitelmien yhteydessä. Ilmavoimien Teknillisen koulun toimintojen on uuden tilanteen myötä määrä siirtyä Tikkakoskelle Ilmasotakoulun alaisuuteen. Kuva: Lasse Perkkiö Puolustusvoimien käytöstä poistetun materiaalin huutokauppa Hallin varuskunnassa, torstaina 24. lokakuuta kello alkaen. kalenteri Muistojen ilta -konsertti Sunnuntai 13. lokakuuta kello Joensuu, Carelia-sali Joensuu Perinteeksi muodostunut Muistojen ilta järjestetään taas Joensuussa. Musiikkimajuri Petri Junnan johtamana estradille astuu Karjalan sotilassoittokunta, Joensuun puhallinorkesteri sekä useita muita esiintyjiä. Konsertin tuotto menee sotaveteraanien hyväksi. Liput: 15 euroa, Carelicum-lippupalvelu. Töölö IV -konsertti Temppeliaukion kirkko, Helsinki 15. lokakuuta kello Kaartin Soittokunnan Töölö -konserttisarja huipentuu Temppeliaukon kirkossa sarjan neljänteen esitykseen. Konsertin johtaa tanskalainen, kansainvälisesti tunnettu kapellimestari Peter Larsen, joka toimii myös Tanskan Prinssin Soittokunnan johtajana. Solistin roolissa on Carl Nielsen -klarinettikilpailun voittaja Olli Leppäniemi. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Reserviupseerikurssi 243 alkaa Hamina Maavoimien reserviupseerikurssi 243 toimeenpannaan Reserviupseerikoulussa Haminassa Kurssi alkaa tulotilaisuudella, joka järjestetään perinteisesti juhlasali Maneesissa. Omaisilla on mahdollisuus vierailla Haminassa marraskuuta.

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Tietoverkot ja käyttäjät hallitseeko tietoturvaa enää kukaan?

Tietoverkot ja käyttäjät hallitseeko tietoturvaa enää kukaan? Tietoverkot ja käyttäjät hallitseeko tietoturvaa enää kukaan? HANSEL ICT-päivä 26.9.2013 Wanha Satama Protecting the irreplaceable www.f-secure.com Sisältö Haittaohjelmat vai urkinta suurin uhka? Tietoturvan

Lisätiedot

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE Miksi TIEDOLLA on tässä yhtälössä niin suuri merkitys? Mitä tarkoittaa KYBERTURVALLISUUS? Piileekö KYBERUHKIA kaikkialla? Kaunis KYBERYMPÄRISTÖ? Miten TIETOJÄRJESTELMÄ liittyy

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE

PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE Hämeen Partiopiiri ry 2014 YLEISTÄ PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUKSESTA Partionjohtajan peruskoulutus tukee kaikkia vaeltajan ja aikuisen vastuulla olevia lippukunnan

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto OULU 1232/73/2009 3.11.2009 MF36863

Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto OULU 1232/73/2009 3.11.2009 MF36863 Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto 1232/73/2009 3.11.2009 Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Kainuun maakunta -kuntayhtymän lausuntopyyntö, asiakirja Dnro

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö 7.2.2014 1 Taloussanomat/It-viikko uutisoi 17.1.2014 "Jääkaappi osallistui roskapostin lähettämiseen

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS MILITARY AVIATION REGULATION SIM-He-lv-002 versio A, muutos 0 19.12.2008 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel.

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi

Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi Lähidemokratian kehittämisen vaihtoehtoiset polut Yksilö (kuntalainen, asiakas) Palvelujen

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta 8 TEKSTI: MIKKO HEISKANEN KUVAT : PUOLUSTUSVOIMAT JA MIKKO HEISKANEN Eversti Mikko Heiskanen palvelee pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkönä. Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011 Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3. Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa Suojelu- ja pelastus toimiala PV:ssa Koulutuksen päämäärä Historia

Lisätiedot

HYBRIDIEN INVAASIO. Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista

HYBRIDIEN INVAASIO. Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista HYBRIDIEN INVAASIO Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista Hybridit horjuttavat kannettavien tietokoneiden valta-asemaa Euroopassa Tablet-laitteisiin kohdistuneista odotuksista huolimatta

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2010 17.2.2011 Toteutus: 11-12/2010 Vastaajia yhteensä 9783 Tutkimuksen toteutus Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Esityksen sisältö: Tiivistelmä s. 3-12 Numeeriset

Lisätiedot

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA PELASTUSTOIMEN JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA chemical (kemiallinen), b iological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) j a explosives( räjähteet) MIKKELI 10.9.2013

Lisätiedot

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden johtajat Kenraalimajuri Jukka Pennanen Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles Project hubila Creative House of Finland Los Angeles hubila eli Creative House of Finland- palvelee luovien alojen yrittäjiä ja toimijoita Los Angelesissa, joka on musiikkiteollisuuden ja elokuva- ja televisiotuotannon

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Tutkimuspäällikkö Valdemar Kallunki Asevelvollisuuden tulevaisuus seminaari 21.3.2012 Aineisto - Kysely helmi-kesäkuussa 2011 - Alokasvaiheen varusmiehille

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

EU-Turkki pakolaissopimus

EU-Turkki pakolaissopimus EU-Turkki pakolaissopimus 18.3.2016 sopimuksen pääkohdat & arviointia Toni Alaranta/Ulkopoliittinen instituutti Sopimuksen pääkohdat: 1) Yksi yhdestä periaate: jokainen Kreikkaan saapuva pakolainen (koskee

Lisätiedot

Retki Viestirykmenttiin ja Viestimuseoon Riihimäelle ke 16.5.2012

Retki Viestirykmenttiin ja Viestimuseoon Riihimäelle ke 16.5.2012 Retki Viestirykmenttiin ja Viestimuseoon Riihimäelle ke 16.5.2012 TAMRUn seniorien kevätretki suuntautui tänä vuonna Viestirykmenttiin Riihimäelle. Rykmentin esikunnan viestintäsektorin johtaja kapt Pekka

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Ongelmallisia suhteita - Suomen asekaupan perusteista

Ongelmallisia suhteita - Suomen asekaupan perusteista Ongelmallisia suhteita - Suomen asekaupan perusteista Syksy Räsänen Israeli Committee Against House Demolitions (ICAHD) Finland 1 Politiikkaa Valtioiden kannalta asekauppaa ohjaavat poliittiset tavoitteet,

Lisätiedot

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Strateginen kenttä Johdon forum Ministeriövalmistelu - läänit Yhteistoiminnallinen valmistelu Pelastusaluevalmistelu (pelastusjohtajien kokous) Palvalutasopäätökset Kuntastrategiat

Lisätiedot

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut

Lisätiedot