Kognitiivis-behavioraaliset terapiamallit ja työskentely riskioireisten nuorten kanssa
|
|
- Jarno Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kognitiivis-behavioraaliset terapiamallit ja työskentely riskioireisten nuorten kanssa Helsinki Klaus Ranta, LT, PsM Psykoterapeutti (VET; kognitiivinen psykoterapia) Ylilääkäri, TAYS, nuorisopsykiatrian vastuuyksikkö
2 Luennon rakenne 1. Kognitiivisen psykoterapian ja KKT:n perusperiaatteista 2. Riskivaiheen hoito ja KKT 3. Ei-psykoottisten ja psykoottisten oireiden suhde 4. Työskentelymallit ja tekniikat 5. Työskentely nuorten kanssa 6. Kliinisiä esimerkkejä
3 1. Kognitiivisen psykoterapian periaatteista Beck et al. (2009): J.F. Nashin kuvaus omasta paranemisprosessistaan: By adjusting his thinking regarding hallucinations and delusions, Nash diminished symptomatic disruption and brought about considerable improvement in everyday functioning. Kognitiivinen orientoituminen: suhde koettuihin psyykkisiin ilmiöihin, merkityksenanto helikopteriperspektiivi suhteessa omaan kokemusmaailmaan, tarkastelu, tutkiminen, testaaminen Vrt. aiempi pessimismi oireista keskustelun merkityksestä / psykoosioireiden orgaaniseen taustaan liitetty merkityksenanto hyödytöntä? oireiden hoito ainoastaan lääkityksellä; erottelu psykoottiset vs, ei-psykoottiset oireet = merkitykselliset / merkityksettömät
4 KKT ja kognitiivinen työskentely Kognitiivisen psykoterapian yleinen periaate, johdettuna kognitiivisen psykologian traditiosta: (Bolton, 2005) käyttäytymistä säätelevät eivät ärsykkeet sinänsä, vaan niistä tehdyt tulkinnat (appraisal = arviointi). esim. ulkoiset tai kehon tapahtumat, muiden tai omat mielen tilat, hallusinaatiot tulkinnat: verbaalisia, sensorisesti tai sensori-motorisesti koodattuja (esim. uhan tai vaaran havaitseminen ei vaadi verbaalista koodausta tunne/kehollinen vaste). käyttäytyminen: motorinen tapahtuminen, tunnevasteet KKT:n ydinolettamus = tulkinnat merkitykset joita ärsykkeisiin liitetään - tai tapa millä ne ovat edustettuina mielessä ovat keskeisiä tunteiden ja käyttäytymisen säätelyssä.
5 Kuka voi hyötyä KKT:sta Tästä seuraa: jotta nuori kykenisi hyötymään KKT:sta, hänellä tulisi olla kyky rakentaa teorioita ja reflektoida omaa ajatteluaan. Tähän kuuluu kyky ymmärtää (tai oppia ymmärtämään) yhteyksiä eri uskomusten välillä / uskomusten ja tunteiden välillä kyky arvioida ajatuksia pahoina, fiksuina, tyhminä, hyödyttöminä jne. oivallus että mielen sisällöt tai tilat voivat olla henkilön hallittavissa (enemmän/vähemmän) oivallus siitä että muilla ihmisillä on omista erillisiä mielen sisältöjä / tiloja (mielen teorian ymmärrys) Tutkiva yhteistyösuhde: collaborative empiricism
6 Miten KKT:tä alettiin soveltaa psykoosin hoitoon? KKT -sovellukset kehittyneet ei-psykoottisten häiriöiden sovellutuksista (esim. Beck ym depressio; Clark ym paniikkihäiriö) -> 1990-luvulla psykoottisten häiriöiden sovelluksiin (esim. Chadwick, Birchwood, Trower 1996: CT of voices, delusions and paranoia; Kingdon & Turkington 2005; CT of schizophrenia) Työskentelyssä näissäkin usein pohjalla eipsykoottisten oireiden kanssa työskentelymallit Alku:psykoottisten oireiden & oiremuodostuksen tutkiminen syndroomien sijaan Yksilöllinen formulaatio: case conceptualisation
7 Psykoosin KKT -tutkimus Chadwick & Birchwood (1994): ääniharhojen kognitiivinen prosessointi: (A) Activating event, (B) Belief system, (C) emotional and behavioural Consequences Bentall ym. (1994): paranoidisuuden attribuutiomalli - tiedonkäsittelyn vääristymät: tarkkaavaisuuden, attribuution, personalisaation / tilannetekijöiden ja mielenteorian prosessipuutteet Garety & Hemsley (1994): kognitiivisen prosessoinnin vääristymät (reasoning bias; confirmation & data gathering bias) harhaluuloissa Dysfunktionaalisten skeemojen ja emootioihin (ahdistuneisuus, depressio) liittyvän kognitiivisen prosessoinnin osuus psykoottisia oireita ylläpitävinä tekijöinä (Garety ym. 2001; Birchwood ym. 1998) -> KKT -interventiot kehitetty näiden prosessien moduloimiseen
8 2. Riskivaiheen kohdeoireet ja KKT:n mallit Nuorilla riskioireisilla hoitoon hakeutumisen syy ja liitännäisoireet useimmiten (UHR center ~ kliinisesti usein suomalaisessa terveydenhuollon järjestelmässä nuorisopsykiatrinen poliklinikka) (Svirskis ym. 2005), kliininen masennustila, ahdistuneisuushäiriö, somatisaatiohäiriö Meyer (2005): vuotiailla useimmiten: vakava masennustila (50%), tarkemmin määrittelemätön ahdistuneisuushäiriö (17%), sosiaalisten tilanteiden pelko (17%) ohella esiintyy vaimentuneista psykoosioireita, usein dissosiatiivisia oireita jonka intensiteetti on korkea
9 Riskivaiheen kohdeoireet Riskivaiheessa keskeisiä juuri positiiviset oireet joissa nuori lähestyy psykoottista merkityksenantoa; oireelle annettu tulkinta esim. ääniharha: kognitiivisessa viitekehyksessä hallusinatorinen kokemus jolle annetaan delusionaalinen tulkinta Morrison ym. (2004): työskennellään ongelmalistaan pohjautuvan tarjoutuvan kohdeoireen kanssa; Birchwood ym. (2004): Työskennellään emotionaalisen häiriön (masennus, sosiaalinen fobia) kanssa = ne oireet tai häiriöt joita tarjoutuvat hoidettavaksi potilaalle eniten kärsimystä tuottavana
10 Lisääntynyt ahdistuneisuus ja psykoosiriski Tavallisia ahdistuneisuuden muotoja riskissä olevilla nuorilla mm. 1) lisääntynyt epäluuloisuus ja sosiaalinen ahdistuneisuus (esim. voimakkaassa sosiaalisten tilanteiden pelossa); muut arvostelevat / tarkkailevat / ovat minua vastaan 2) lisääntynyt ahdistuneisuus, johon liittyy pelko omasta mielenterveydestä (esim. paniikkihäiriössä olen tulossa hulluksi ; yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä:..) 3) lisääntynyt ahdistuneisuus pakko-oireisessa häiriössä (esim. muiden vahingoittamisen pakko-ajatukset: kuristan veljeni enkä pysty kontrolloimaan itseäni ) 4) lisääntynyt ahdistuneisuus kun epätavallisia kokemuksia (esim. aistihairahduksia, tai päihteenkäytön aiheuttamia aistimuutoksia)
11 Riskivaiheen KKT vaikuttavuudesta KOMBINAATIO: PACE: (McGorry ym.2002; Phillips ym. 2007; n=59) CBT+RIS vs. tarpeenmukainen interventio: konversioaste Hoidon loppu: 9.7 % vs. 36 % * 6 kk seuranta: 19% vs. 36% ns 3 v seuranta: ei eroa LÄÄKEHOITO: PRIME + muut: (McGlashan ym. 2006; n=60) OLANZ (1 v) vs. plasebo: konversioaste 1 v. (lääkehoidon loppu): 16% vs 38%; 2.5x riski plasebo, trendi p= v. seuranta: konversiossa ei eroa
12 Riskivaiheen KKT vaikuttavuudesta EDIE: (Morrison ym. 2004; 2007; n=58) CBT (6 kk + pelkkä seuranta 6 kk) vs. seuranta (12 kk): konversio 1 v: 6% vs. 26% * 3 v: (vain 47% tavoitettiin): 20% vs. 30% ns Ulkopuolisen psykiatrin määräämä antipsykoottinen lääkitys: 14% vs 35%* Monimuuttuja-analyysissa kontrolloitaessa baseline KKT:n potentiaaliset kohdeoireet (uskomukset ajatusten kontrolloimattomuudesta, hylkäämisen ja kritiikin pelko) -> KKT vaikuttava GRNS: (Saksa): (Bechdolf ym., 2006; n=128) CBT (12 kk) vs. supportoivat käynnit (12 kk): konversio 12 kk: psykoosi 1.6% vs. 13.8% *
13 3. Ei-psykoottisesta psykoottiseen Morrison (1998): paniikkihäiriöön ja pakko-oireiseen häiriöön liittyvät intrusiiviset ajatukset ja positiiviset psykoottiset oireet, vertailu: Yhteistä ei toivottuja ei-hyväksyttyjä yksilön kykenemättömyys kontrolloida näitä Ero Intrusiiviset ajatukset pakko-oireisessa häiriössä tai paniikkihäiriössä koetaan itsestä peräisin olevaksi Psykoottiset oireet koetaan ulkoapäin peräsin olevaksi -> Voidaanko positiiviset psykoosioireet käsitteellistää intruusioina?
14 3. Ei-psykoottisesta psykoottiseen: epäluuloisuuden dimensionaalinen käsitteellistäminen Vakavan uhkan kokemus: ihmiset yrittävät aiheuttaa vakavaa fyysistä, henkistä tai sosiaalista haittaa Salaliittoteoriat, laajemmalle yleisölle tiedossa Keskiasteisen uhan kokemus: ihmiset etsiytyvät seuraani jotta saattavat aiheuttaa minulle harmia Lieväasteisen uhan kokemus: ihmiset yrittävät ärsyttää minua Suhteuttamisajatukset: nuo puhuvat minusta, ne katsovat minua Sosiaalisen arvioinnin kohteena olemiseen liittyvät huolet: Pelko torjutuksi tulemisesta; tunne haavoittuvuudesta (Freeman 2007)
15 Harhaluulojen jatkumoluonne (Freeman 2007) Harhaluulon piirre Vaihteluväli Perusteettomuus Joillekin harhaluulossa totuuden siemen esim. riita naapurien kanssa -> uskomus että naapurit juonittelevat vastaan. Harhaluuloisuuden aste? Toiset harhaluulot selvästi perusteettomia: olen universumin ylipäällikkö Vakuuttuneisuus Uskomuksiin liittyvä vakuuttuneisuus vaihtelee 1-100%; joskus stressitilanteessa aina Vastustuskyky muutokselle Tilaaottavuus / hallitsevuus Ahdistavuus Varmuus: yksilö täysin varma ettei ole erehtynyt, ei valmis harkitsemaan mitään vaihtoehtoista selitysmallia. Toisille: hämmennys, epävarmuus, valmius arvioida vaihtoehtoisia selitysmalleja Toisille minkään muun ajattelu mahdotonta; toisille vaikkakin lujasti uskovat harhaluuloon nämä ajatukset tulevat harvoin mieleen Esim. kliiniseen hoitoon tulleilla paranoidiset ajatukset voivat olla hyvin ahdistavia; suuruusharhaluuloihin suhde myönteinen Sosiaalisen toiminnan häiriö Johtaa vuorovaikutuseteisiin eristäytyminen --- sosiaaliset kontaktit ja työkyky ei alentunut Liittyy henkilökohtainen merkityksenanto Minä delusionaalisen systeemin keskellä; minut valittu --- sukulaiset ---- koskee kaikkia
16 4.Riskivaiheen KKT:n tyypillisiä työskentelymenetelmiä #1 1)Yhteistyösuhteen luonti, luottamuksen vahvistaminen 2)Oiredimensioiden arviointi SIPS/SOPS, CAARMS tms. 3)Psykoedukaatio: kokemusten perusteiden normalisointi 4)Yksilöllinen käsitteellistäminen (Case conceptualization / formulation)
17 Riskivaiheen KKT:n tyypillisiä työskentelymenetelmiä #2 5) Uskomusten empiirinen testaaminen, käyttäytymiskokein 6) Harhojen sisällön tarkastelu elämäntilanteiden yhteydessä 7) Minäkäsityksen/itsearvostuksen parantaminen (Birchwood ym. 2001) 8) Tilanteen reunatekijöiden arviointi (Beck 2009)
18 Riskivaiheen KKT:n tyypillisiä työskentelymenetelmiä #3 9) Selviytymiskeinojen vahvistaminen 10)Kognitiivinen restrukturointi: sanallinen kyseenalaistaminen: uskomusten epäjohdonmukaisuus, uskomusten todisteiden kyseenalaistaminen: hypoteettisiin ristiriitoihin reagoiminen 11)Oireiden kaikkivoipaisuuden ja kontrolloimattomuuden kyseenalaistaminen
19 Arviointi Riskioirearvio: Strukturoidut menetelmät SIPS/SOPS tms. Morrison & French (2004): arviointivaiheessa tärkeää ongelmallinen kokeminen ja sen laukaistuminen tietyssä tilanteessa oireen kehittymistä esimerkkitilanteessa: kognitiivisella (ajatukset ym.) behavioraalisella (oma käyttäytyminen) emotionaalisella (omat tunnevasteet) fysiologisella (keholliset kokemukset) ympäristötasolla (laajemman kontekstin merkitys) Lapsuus, perhehistoria siltä osin kuin ei tiedossa (kerrataan), Hyvät ja huonot kokemukset ja muistot, koulukokemukset / hyvät ja huonot, ystävyyssuhteet / hyvät ja huonot kokemukset, traumakokemukset, nykyinen perhetilanne, opiskelutilanne, ystävyyssuhdetilanne Tuottaako 1) päihteidenkäyttö psykoottisten oireiden ylläpitoa 2) Muita nuorella oireita ylläpitäviä tekijöitä: jatkuva traumatisaatio (hyväksikäyttö, deprivaatio), vakava perheen ristiriita, esim. väkivalta vanhempien välillä; vanhemman aktiivinen vakava mielenterveysongelma, Vakava turvattomuus (ajelehtiminen, vakaiden olosuhteiden ja huoltajan puute) Ongelmalista, yhteisesti hyväksytty työskentelykohde
20 Psykoedukaatiota ohjaavan normaalistavan ajattelutavan pääperiaatteet Annetaan tutkimustietoa siitä miten psykoosioireet sulautuvat normaalikokemuksen samalla jatkumolla Annetaan tutkimustietoa siitä miten normaaliyksilöt voivat kokea psykoottisia oireita Tutkitaan ovatko raportoidut psykoosioireet kulttuurillisesti relevantteja Tutkitaan ajatusten ja tekojen välistä eroa ja painotetaan että kuormitustilanteessa ero voi hämärtyä Tutkitaan psykoottisten kokemusten ja stressitason välistä yhteyttä Käsitellään sitä mahdollisuutta että psykoottiset kokemukset eivät ole välttämättä vaarallisia tai uhkaavia Ydinajatuksena de-katastrofointi (Phillips ym. 2009)
21 Yksilöllinen käsitteellistäminen case conceptualization Yksilöllinen kuvaus siitä, miten oireet ovat muodostuneet tai ymmärrettävissä a hypothesis about the causes, precipitants and maintaining influences of patients psychological, interpersonal and behavioral problems (Chadwick ym. 2002) Keskeinen kognitiivisessa psykoterapiassa (Beck, 1995) Muodostetaan yhdessä potilaan kanssa; tärkeä hoitosuhteessa muodostuvalle yhteistyösuhteelle (Fowler 2000) Mahdollisesti lievittää oireita, ei yksin suoraa näyttöä (John & Turkington, 1996; Chadwick ym. 2002). Yleiset kognitiiviset mallit: (esimerkiksi riskioirevaiheen yleinen malli; kuuloharhojen muodostumisen malli) ovat templaatteja, joihin yksilölliset merkitykset (kokemukset, tunteet, ajatukset, uskomukset sijoitetaan)
22 YLEINEN MALLI (Morrison & French 2004) Mitä tapahtui? Tapahtuma / pakonomainen ajatus TAPAHTUMA: AJATUKSET: Miten tulkitsen //käsitän tämän tapahtuman? Uskomukseni itsestä ja muista: Elämänhistoria ja kokemukset: Miten toimit kun tämä tapahtuu? Miltä tämä tuntuu?
23 Kognitiivinen ja (behavioraalinen) restrukturointi sanallinen kyseenalaistaminen: uskomusten epäjohdonmukaisuus uskomusten todisteiden kyseenalaistaminen: hypoteettisiin ristiriitoihin reagoiminen vainoojien, esim. äänten vallan ja kaikkivoipuuden kyseenalaistaminen uskomusten empiirinen testaaminen
24 Uskomusten empiirinen testaaminen: käyttäytymiskokeet Käyttäytymiskokeet ovat suunniteltuja toimintakokeita, joiden tarkoituksena on tuottaa tietoa Kokeen on oltava suhteessa kohdeuskomukseen esim. pedofiilisten ajatusten muistelu merkitsee niiden haluamista ja muuttumista pedofiiliksi Tehdään asia eri tavalla! tehdään yhdessä potilaan kanssa, ja observoidaan tulosta pyritään asetelmaan jolla voi aidosti testata auttaa» nuoren olemassa olevien uskomusten (itsestä, muista, maailman asiantiloista) paikkansapitävyyden (validiteetin) arvioinnissa luomaan uusia, validimpia uskomuksia ja testata näitä kognitiivisten vaihtoehtoisten selitysmallien arvioinnissa (Bennett Levy ym. 2004)
25 Esimerkkejä käyttäytymiskokeista Uskomus: Ihmiset naureskelevat minulle koulussa : Käyttäytymiskoe: Yksi koulun välitunti käytetään observoiden ja turvastrategioita käyttämättä (seinille tai alas katsomatta), ja tukkimiehen kirjanpito niistä jotka nauravat, ja niistä jotka eivät naura, jotta voidaan arvioida onko asia niin; Salaliiton tutkiminen hypoteesina observoidaan spesifejä tekijöitä jäsenissä joka viittaa osallisuuteen Uskomus: Kun anna itseni ajatella hulluksi tulemista, se on niin ahdistavaa että voin tulla oikeasti hulluksi : Koe terapeutin kanssa turvastrategioita (ajatusten kontrollointi) käyttämättä, etukäteen selvittäen rationaalin (mitä ajatusta tutkitaan), ja annetaan ajatusten vapaasti liikkua hulluksi tulemisessa, ja hulluuteen sairastumisessa, ja ahdistuneisuuden nousta
26 M&F muutosstrategiat (1) Normaalistaminen ks. S Anttonen: Psykoosien kognitiivinen psykoterapia / teoksessa Kognitiivinen psykoterapia 2.p. Duodecim Realistinen, normaalistava ja vaihtoehtoinen käsitys oireilun ilmenemistilanteesta tarpeen siksi että Hämmentynyt ja pelokas suhde oireisiin -> ahdistus pahenee -> unettomuus -> oireisto pahene Hulluksi tulemisen pelko: katastrofaaliset menetysodotukset Sosiaalisen leimautumisen pelko -> eristäytyminen, ulkopuolisuuden tunne Vähättely selvämisstrategiana kohdataan Toivon luominen oirekeskeisen työotteen kautta parantumisnarratiivit vs. sairaustarinat, joissa korostuu uhka, väkivalta, pirstoutuminen ahdistavien ajatuskulkujen yleisyys väestössä
27 M&F muutosstrategiat (2) 2 = vaihtoehtoisten selitysten tuottaminen ja arvioiminen Kognitiivinen uudelleenmuotoilu Hulluksi tulemisen tulkinnat ja merkityksenanto omille kokemuksille /oireille usein päällimmäisinä -> ahdistus lisääntyy Tuotetaan ja listataan vaihtoehtoisia selitysmalleja ja arvioidaan niiden todennäköisyyttä vakuuttuneisuuden asteella Vaihtoehtoisia selityksiä arvioidaan Kertyneen todistusaineiston valossa Erilaisten käyttäytymiskokeiden avulla Myös toiminta/selitystapojen etujen ja hyötyjen analyysi suoritetaan (mihin tunnetilaan mikäkin johtaa) Lopulta arvioidaan uudestaan vakuuttuneisuutta kun eri selitysmalleja on arvioitu ja tutkittu
28 M&F muutosstrategiat (3) Turvakäyttäytymisen ja turvastrategioiden identifiointi, tutkiminen ja vähentäminen Turvakäyttäytyminen: kaikki se käyttäytyminen, jolla pyritään estämään pelätyn asian katastrofin tapahtumien mutta joka ylläpitää ahdistuneisuutta Välttämiskäyttäytyminen äärimmäinen turvakäyttäytymisen muoto 1) Arviointi: mitä teet siinä tilanteessa kun pelkäät että x voi tapahtua 2) tutkiminen -> sen kehän ymmärtäminen että esim. maahan katsominen (turvastrategia) voi vahvistaa ongelmallista kokemusta siitä että toiset tarkkailevat / estää ongelmallisen uskomuksen osoittautumisen vääräksi 3) vähentäminen: siedettävät käyttäytymiskokeet, altistaminen
29 M&F muutosstrategiat (4) Perususkomusten työstäminen Perususkomusten tunnistaminen välttämätöntä, muokkaaminen ei aina Psykoosiriskipotilailla yleinen perususkomus: olen erilainen Esim. nuoli-alaspäin tekniikka- lähdetään tilanteesta mitä se merkitsisi sinun kannaltasi, toistetaan, toistetaan, mitä tämä merkitsee sinulle kun ajattelet itseäsi Perususkomusten muokkaaminen Todistusaineiston tarkastelu: perususkomuksia puoltava ja vastustava todistusaineisto vaihtoehtoisten uskomusten tuottaminen erilaisuuden tarkastelu mitattavana ilmiönä jatkumolla / punastuminen väripaletilla / outous tunnetuissa henkilöissä paletin molemmissa päissä
30 Oireita moduloivia reunatekijöitä Beck ym. (2009): Skitsofrenian hoidossa recovery model (ylläpitävät tekijät), joissa tarvitaan pitkän tähtäimen sitouttamista: ystävyyssuhteiden solmiminen ja ylläpito Työ- tai opiskelupaikan hankkiminen Itsenäisen asumisen tukeminen Samoin nuorilla: koulu-yhteistyö, työkokeilut, päivätoiminta, integrointi ikäisryhmään! Kaikki tärkeitä varsinaisen työskentelyn ohella joskus jopa ensisijaisia kohteita!
31 5. TYÖSKENTELY NUORTEN KANSSA Miten nuoruuden kehitysvaihetta täyty huomioida KKT mallit eivät anna yleistä kehityksellistä mallia KKT:n käyttöä nuorilla edistää: yhteistyösuhde, avoimuus, kokeilevuus yhdessä tekeminen
32 jatkuu Huomioitavaa 1)Perhetilanteen huomioiminen: oireita ylläpitävä; perhetyön muoto? 2)Nuoren rajoittunut elämänkokemus parantumis-, vertailunarratiivien merkitys ja käyttö; ensi kertaa koetut oireet mihin suhteutetaan; 3)Nuoren kehityskonteksti: autonomian vakiinnuttaminen tarve selviytyä yksin 4)Nuoren kognitiivisen operoinnin taso
33 Oireita ylläpitävät perhe/ympäristötekijät Onko oireisto seurausta ympäristö (perhe; kaveripiiri) tekijöistä (väkivalta, päihteenkäyttö; seksuaalinen hyväksikäyttö) 1) Suoraan, välittömästi: -> ensisijaisesti lastensuojelu -tmp alle 18 v. / ylläpitävät tekijät poistettava (sijoitus, perhetyö) Psykoterapia ei ole vastaus lastensuojelutarpeeseen! 2) Perhetekijöillä huomattava osuus oireistossa: esimerkiksi aviokriisi / vanhempien selvittämätön konflikti -> ensisijaisesti perhetyön / perheterapian harkinta 3) Perhetekijät myötävaikuttavat oireiden pysymiseen (esimerkiksi vanhempi osallistuu pakko-oireisten rituaalien suorittamiseen -> vanhempien käynnit integroidaan yksilöterapiaan 4) Perheen tiedottaminen aina paikallaan; psykoedukaatiivinen ja yhteistyötä korostava ote, vaikka yksilöpsykoterapia
34 Nuoruusiän psykososiaalinen kehityskonteksti ja yhteistyösuhde Sosiaalisten suhteiden uudelleen järjestäytyminen lapsuudenperheen kiintymyssuhteiden uudelleen organisoituminen. Terapeutti vs. vanhemmat. Erillisyys vs. neutraali yhteistyösuhde. Mitä terapeutti mallintaa? Nuori syntyy uudelleen peruuttamattoman erillisenä ihmissuhdekenttään - vain hän itse vastaa itsestään haaste luopua tunnetasolla vanhemmista oman tunnekokemuksen säätelijöinä -> terapeutti? Varhais- ja keskinuoruusiässä ikätoveriryhmään pyrkimiseen voi liittyä merkittävää pelkoa&turvattomuutta terapeutti? Erillisyys-irtautumiskehitys ja lisääntyneet ihmissuhteiden ymmärtämisen haasteet yhdessä: vaikuttavat keskeisesti nuoruusiän psyykkisten häiriöiden syntymiseen? Autonomian haaste: vanhemmille ei enää roolia valinnoista päättäjänä, nuoren suhde auktoriteettiin järjestyy uudestaan -> terapeutti?
35 Nuoren kognitiivinen kehitys Kyky käsitteelliseen ja abstraktiin ajatteluun vakiintuu nuoruusiän aikana Nuori kykenee mielessään esittämään hypoteeseja nyt / tulevaisuudessa vallitsevista asiantiloista ja suhtautumaan niihin todennäköisyyksinä mahdollisuuksina, joiden todenperäisyyttä voi arvioida kertyvän tiedon kautta Nuoruusikäisten kognitiiviset taidot lapsia kehittyneemmät lyhytkestoisen muistin kapasiteetti suurempi, tiedon prosessointi tehokkaampaa Kognitiivisten tekniikoiden käyttö nuorten vs. lasten psykoterapiassa Välittömien ajatusten havainnointi ja tunnistaminen: kyky tarkastella samanaikaisesti useita mielen sisäisiä kognitiivisia tai affektiivisia elementtejä Tunteiden, ajatusten, sääntöjen tai yleisten uskomusten erottelu; keskinäinen vertailu; näiden välisten suhteiden tarkastelu nuorille helpompaa kuin lapsille. Kognitiivinen uudelleenmuotoilu: vaihtoehtoisten, ei-havainnoitavien tulkintojen ja vaihtoehtoisten uskomusten muodostaminen toimii nuorilla kuten aikuisilla Työskentely, jossa muodostetaan ennakointeja ja hypoteeseja, ja jonka tarkoituksena on testata niiden pohjana olevien uskomusten pitävyyttä, onnistuu monilta nuorilta yhtä hyvin kuin aikuisilta
36 KBT - tekniikoiden käyttäminen nuorilla Kognitiivinen kypsyminen: abstraktin ajattelun valmius olemassa, Monilla vuotiailla terapiatyöskentely ajoittuu vaiheeseen, kun he alkavat tehdä erotteluja esimerkiksi ajatusten, tunteiden ja kehollisten tuntemusten välillä kiinnostus, valmius omaksua tällaisia uusia erotteluja Nuorten ajattelun kehitys mahdollistaa myös vaativamman interpersoonallisen ympäristön hahmottamisen; ToM -työskentely He kykenevät soveltamaan ja omaksumaan eri ihmisten perspektiivejä, tekemään erotteluja heidän ajattelunsa, tunteidensa ja uskomustensa välillä ja suhteuttamaan tämän omaan välittömään kokemukseensa. Tämä voi huomattavasti tehostaa esimerkiksi rooliharjoitusten ymmärtämistä ja työstämistä Myös sellaisten kokemuksellisten tekniikoiden käyttö, joka vaatii eläytymistä eri näkökulmiin, mahdollistuu.
37 Nuorilla usein hyödyllisiä KKTtekniikoita 1. Ajatusten, tunteiden, ja käyttäytymisen tunnistaminen, nimeäminen, spesifioiminen - episodikaaviot: tunne, ajatukset, triggerit,fys.oireet 2. Fyysisten tilojen, ahdistuneisuuden ja ajatusten (erityisesti pelot) välisen yhteyden tutkiminen 3. Välittömien ajatusten alla olevien maagisten ja taikauskoisten uskomusten tutkiminen ja kyseenalaistaminen ajattelemalla voi saada sydämenpysäyksen sanomalla että tulee hulluksi voi tulla hulluksi 4. Kokemusten tutkimisen yhteydessä psykoedukaatio oireista: pakkoajatukset - yleisyys, esiintyvyys, huolet (tyyppi I, tyyppi II huolet huolista ), ahdistuneisuuden vaikutus keskittymiseen tms.
38 jatkuu 5. Selviämiskeinojen etsiminen, usein mallintaminen harjoituksin: ahdistuksen pisteyttäminen, sisäinen coping puhe, aiempien havaintojen käyttäminen evidenssinä ( mihin johti, että ajatusta ei ajatellut loppuun? ) 6. Yksilöllinen käsitteellistäminen: oireiden yhteys elämänhistoriaan, voidaan käyttää mallinarratiiveja tai käsitteellistyksiä muiden nuorten oireiden yhteydestä elämänhistoriaan - miten juuri minun kokemukseni tulee ymmärrettäväksi 7. Oireiden haitallisuudesta keskusteleminen olla tekemättä, mitään, sallivuus
Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotNUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO. PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP
NUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP Kognitiivisen psykoterapian keskeiset painopisteet ahdistuneisuuden
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotIntegratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon
Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon Sami Eloranta PsL, psykoterapian erikoispsykologi TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue, Nuorisopsykiatrian poliklinikka 1 16.5.2017
LisätiedotMielialahäiriöt nuoruusiässä
Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium
LisätiedotAhdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta
Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotNuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia
Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
Lisätiedotja siitä saadut tulokset
Esa Chydenius Psykoterapeutti VET Johtava psykologi Rinnekoti-Säätiö esa.chydenius@rinnekoti.fi Kehitysvammaisten psykoterapia ja siitä saadut tulokset 22.11.2012 Helsinki 1 Sisältö Mitä psykoterapia on?
LisätiedotTERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA
LAPE yhteiskehittämispäivä 28.9.2017 TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA Tuuli Nikkarinen LT, Nuorisopsykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotPÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA
PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset
LisätiedotKun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala
Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala Tässä esityksessä puhumme traumasta, joka on varhaisessa lapsuudessa tai nuoruudessa koettu emotionaalinen
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotMuodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.
HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.
LisätiedotMiten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotMaestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla
THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotFriends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere
Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen
LisätiedotNuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus
Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ
LisätiedotHabits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa
Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa (Costa & Kallick, 2000) Päivi Nilivaara 2018 Habits of Mind Tapoja, miten taitavat ajattelijat toimivat uusissa tilanteissa ja kohdatessaan ongelmia,
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotAMMATILLINEN HARKINTA
AMMATILLINEN HARKINTA Satu Aittomäki 3/15/2017 Toimintaterapian harjoittelu 1 Ammatillinen/Käytännön päättely/harkinta/päätöksenteko Clinical Reasoning Ammatillinen harkinta on Ajatteluprosessi, jota ammattilaiset
LisätiedotPSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotMielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/ Suoma Saarni, ylilääkäri / Eero-Matti Gummerus, Kehittämispäällikkö, HUS Psykiatria NETTITERAPIAT.FI Lääkärin lähetteellä mistä päin
LisätiedotTukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille 24.4.2018 Suvi Piironen Asiantuntija Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus Maahanmuuttajataustaisille
LisätiedotMiten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi
Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi Step one: Miksi traumahoito ei tule kymykseen (esim.
LisätiedotPaha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue
Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotOngelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen
Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio
LisätiedotSkitsofreniasta kärsivän tukeminen
Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt Itkeskely Puhuu sekavasti Ajatukset katkeilevat, ajatusharhat eli deluusiot (esim. vainoajatukset) Harha-aistimuksia
LisätiedotAdoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT
Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä
LisätiedotYmmärrystä ihmisen käyttäytymiseen
Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen Professori Raimo Lappalainen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Taustaa Henkisen tai psykologisen hyvinvoinnin ongelma merkittävä kansanterveysongelma Psyykkiset
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotTyökykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia
Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia erityisasiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos Nuorten suhde työelämään - ne vakiintuneet teesit Nuorten työuria tulee
LisätiedotPerhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela
Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen
LisätiedotMyöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota
Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota DESG-seminaari 6.10.2017 Nuoresta aikuiseksi näkökulmia omahoidon tukemiseen Maria Aitomaa psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) www.ohjausaitomaa.fi
LisätiedotLapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto
Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset
LisätiedotKuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.
Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä
Päihdetyön ammattitutkinto, painotuksena Kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä Koulutuksen tavoite: Osallistujat ymmärtävät kognitiivisen psykoterapian peruskäsitteitä ja kokonaisuutta sekä
LisätiedotMiten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa
Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
LisätiedotVainon uhri vai vieraannuttaja?
Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotMielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys
Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut seminaari 04.06.2019 Jouko Lönnqvist, LKT, psykiatrian professori (emeritus), HY Mielenterveys > < Päihteet Mielenterveyden
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
LisätiedotNuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen
Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus Ulla Heimonen & Minna Piirainen Nuoret haluavat, että Aikuinen pysähtyy nuoria varten, vaikka tuntisikin asian sillä hetkellä vähemmän tärkeäksi. Aikuinen
LisätiedotSeksuaalirikosten ennaltaehkäisy Rikosseuraamuslaitoksessa , Mikko Ylipekka, psykologi Riihimäen vankila, STOP-ohjelma
Seksuaalirikosten ennaltaehkäisy Rikosseuraamuslaitoksessa 26.1.2018, Mikko Ylipekka, psykologi Riihimäen vankila, STOP-ohjelma Seksuaalirikosten uusimisriskiä voidaan madaltaa Tuloksellisen ennaltaehkäisyn
LisätiedotLanu-koulutus 5.9, 11.9,
Lanu-koulutus 5.9, 11.9, 20.9.2018 EPSHP:N NUORISOPSYKIATRIAN POLIKLINIKAN PERHETYÖ TARJA ROSSI, PSYK.SH/PARI- JA PERHEPSYKOTERAPEUTTI Nuoren arviointijaksoon liittyvä perhetyö Sinkkosen ja Kallandin (
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotPsykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto
Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit
LisätiedotNEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ. Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja
NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja sauli.suominen@adhd-liitto.fi TAUSTATIETOA Toimin ADHD-liiton Vahti hankkeessa, jossa tavoitteena vammaisten
LisätiedotHabits of Mind16 taitavan ajattelijan. toimintatapaa (COSTA & KALLICK, 2000) Ajatella! valmennus Päivi Nilivaara
Habits of Mind16 taitavan ajattelijan toimintatapaa (COSTA & KALLICK, 2000) Ajatella! valmennus Päivi Nilivaara Habits of Mind Tapoja, miten taitavat ajattelijat toimivat uusissa tilanteissa ja kohdatessaan
LisätiedotPoikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?
Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,
LisätiedotSkitsofrenian kognitiivisen psykoterapian periaatteet. Seppo Anttonen
Katsaus Skitsofrenian kognitiivisen psykoterapian periaatteet Seppo Anttonen Skitsofrenian hoidossa on parin viime vuosikymmenen aikana alettu soveltaa kognitiivista psykoterapiaa. Aluksi terapiamenetelmiä
LisätiedotEntä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla
TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotHOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotEettinen päätöksenteko ja. potilaan näkökulma
Eettinen päätöksenteko ja 1 potilaan näkökulma osastoryhmän päällikkö,ylihoitaja TtT Päivi Soininen Esitys perustuu väitöstutkimukseen Coercion, Perceived care and Qualtity of life among Patients in Psychiatric
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
LisätiedotHyks nuorisopsykiatria. Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015
Hyks nuorisopsykiatria Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015 HYKS nuorisopsykiatrian organisoituminen 2015 Perustehtävä = Hyks Psykiatrian nuorisopsykiatrian linja vastaa pääkaupunkiseudun
LisätiedotLataa Irti murehtimisesta. Lataa
Lataa Irti murehtimisesta Lataa ISBN: 9789516564749 Sivumäärä: 199 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 34.25 Mb Kun levottomuus, pelokas odotus, tuskaisuus, väsymys ja keskittymisvaikeudet yhdistyvät jatkuvaan
Lisätiedot- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva
u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotSusanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011
Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä
LisätiedotSISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät
SISÄLLYS Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät Luku 1 Vertaisista ja vertaissuhteiden tutkimuksesta........ 15 Keitä ovat vertaiset?..................................
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotSÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.
SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotVuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,
Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja, Oulun Yliopisto Yhteys on työn perusta Auttaminen perustuu
LisätiedotTaiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi
Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi Katsaus kansainväliseen tutkimukseen Liisa Laitinen 25.10.2017 Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto liisa.laitinen@utu.fi
LisätiedotLapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson
Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään
LisätiedotVaikeat tilanteet esimiestyössä
Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi
Lisätiedot