Kognitiivis-behavioraaliset terapiamallit ja työskentely riskioireisten nuorten kanssa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kognitiivis-behavioraaliset terapiamallit ja työskentely riskioireisten nuorten kanssa"

Transkriptio

1 Kognitiivis-behavioraaliset terapiamallit ja työskentely riskioireisten nuorten kanssa Helsinki Klaus Ranta, LT, PsM Psykoterapeutti (VET; kognitiivinen psykoterapia) Ylilääkäri, TAYS, nuorisopsykiatrian vastuuyksikkö

2 Luennon rakenne 1. Kognitiivisen psykoterapian ja KKT:n perusperiaatteista 2. Riskivaiheen hoito ja KKT 3. Ei-psykoottisten ja psykoottisten oireiden suhde 4. Työskentelymallit ja tekniikat 5. Työskentely nuorten kanssa 6. Kliinisiä esimerkkejä

3 1. Kognitiivisen psykoterapian periaatteista Beck et al. (2009): J.F. Nashin kuvaus omasta paranemisprosessistaan: By adjusting his thinking regarding hallucinations and delusions, Nash diminished symptomatic disruption and brought about considerable improvement in everyday functioning. Kognitiivinen orientoituminen: suhde koettuihin psyykkisiin ilmiöihin, merkityksenanto helikopteriperspektiivi suhteessa omaan kokemusmaailmaan, tarkastelu, tutkiminen, testaaminen Vrt. aiempi pessimismi oireista keskustelun merkityksestä / psykoosioireiden orgaaniseen taustaan liitetty merkityksenanto hyödytöntä? oireiden hoito ainoastaan lääkityksellä; erottelu psykoottiset vs, ei-psykoottiset oireet = merkitykselliset / merkityksettömät

4 KKT ja kognitiivinen työskentely Kognitiivisen psykoterapian yleinen periaate, johdettuna kognitiivisen psykologian traditiosta: (Bolton, 2005) käyttäytymistä säätelevät eivät ärsykkeet sinänsä, vaan niistä tehdyt tulkinnat (appraisal = arviointi). esim. ulkoiset tai kehon tapahtumat, muiden tai omat mielen tilat, hallusinaatiot tulkinnat: verbaalisia, sensorisesti tai sensori-motorisesti koodattuja (esim. uhan tai vaaran havaitseminen ei vaadi verbaalista koodausta tunne/kehollinen vaste). käyttäytyminen: motorinen tapahtuminen, tunnevasteet KKT:n ydinolettamus = tulkinnat merkitykset joita ärsykkeisiin liitetään - tai tapa millä ne ovat edustettuina mielessä ovat keskeisiä tunteiden ja käyttäytymisen säätelyssä.

5 Kuka voi hyötyä KKT:sta Tästä seuraa: jotta nuori kykenisi hyötymään KKT:sta, hänellä tulisi olla kyky rakentaa teorioita ja reflektoida omaa ajatteluaan. Tähän kuuluu kyky ymmärtää (tai oppia ymmärtämään) yhteyksiä eri uskomusten välillä / uskomusten ja tunteiden välillä kyky arvioida ajatuksia pahoina, fiksuina, tyhminä, hyödyttöminä jne. oivallus että mielen sisällöt tai tilat voivat olla henkilön hallittavissa (enemmän/vähemmän) oivallus siitä että muilla ihmisillä on omista erillisiä mielen sisältöjä / tiloja (mielen teorian ymmärrys) Tutkiva yhteistyösuhde: collaborative empiricism

6 Miten KKT:tä alettiin soveltaa psykoosin hoitoon? KKT -sovellukset kehittyneet ei-psykoottisten häiriöiden sovellutuksista (esim. Beck ym depressio; Clark ym paniikkihäiriö) -> 1990-luvulla psykoottisten häiriöiden sovelluksiin (esim. Chadwick, Birchwood, Trower 1996: CT of voices, delusions and paranoia; Kingdon & Turkington 2005; CT of schizophrenia) Työskentelyssä näissäkin usein pohjalla eipsykoottisten oireiden kanssa työskentelymallit Alku:psykoottisten oireiden & oiremuodostuksen tutkiminen syndroomien sijaan Yksilöllinen formulaatio: case conceptualisation

7 Psykoosin KKT -tutkimus Chadwick & Birchwood (1994): ääniharhojen kognitiivinen prosessointi: (A) Activating event, (B) Belief system, (C) emotional and behavioural Consequences Bentall ym. (1994): paranoidisuuden attribuutiomalli - tiedonkäsittelyn vääristymät: tarkkaavaisuuden, attribuution, personalisaation / tilannetekijöiden ja mielenteorian prosessipuutteet Garety & Hemsley (1994): kognitiivisen prosessoinnin vääristymät (reasoning bias; confirmation & data gathering bias) harhaluuloissa Dysfunktionaalisten skeemojen ja emootioihin (ahdistuneisuus, depressio) liittyvän kognitiivisen prosessoinnin osuus psykoottisia oireita ylläpitävinä tekijöinä (Garety ym. 2001; Birchwood ym. 1998) -> KKT -interventiot kehitetty näiden prosessien moduloimiseen

8 2. Riskivaiheen kohdeoireet ja KKT:n mallit Nuorilla riskioireisilla hoitoon hakeutumisen syy ja liitännäisoireet useimmiten (UHR center ~ kliinisesti usein suomalaisessa terveydenhuollon järjestelmässä nuorisopsykiatrinen poliklinikka) (Svirskis ym. 2005), kliininen masennustila, ahdistuneisuushäiriö, somatisaatiohäiriö Meyer (2005): vuotiailla useimmiten: vakava masennustila (50%), tarkemmin määrittelemätön ahdistuneisuushäiriö (17%), sosiaalisten tilanteiden pelko (17%) ohella esiintyy vaimentuneista psykoosioireita, usein dissosiatiivisia oireita jonka intensiteetti on korkea

9 Riskivaiheen kohdeoireet Riskivaiheessa keskeisiä juuri positiiviset oireet joissa nuori lähestyy psykoottista merkityksenantoa; oireelle annettu tulkinta esim. ääniharha: kognitiivisessa viitekehyksessä hallusinatorinen kokemus jolle annetaan delusionaalinen tulkinta Morrison ym. (2004): työskennellään ongelmalistaan pohjautuvan tarjoutuvan kohdeoireen kanssa; Birchwood ym. (2004): Työskennellään emotionaalisen häiriön (masennus, sosiaalinen fobia) kanssa = ne oireet tai häiriöt joita tarjoutuvat hoidettavaksi potilaalle eniten kärsimystä tuottavana

10 Lisääntynyt ahdistuneisuus ja psykoosiriski Tavallisia ahdistuneisuuden muotoja riskissä olevilla nuorilla mm. 1) lisääntynyt epäluuloisuus ja sosiaalinen ahdistuneisuus (esim. voimakkaassa sosiaalisten tilanteiden pelossa); muut arvostelevat / tarkkailevat / ovat minua vastaan 2) lisääntynyt ahdistuneisuus, johon liittyy pelko omasta mielenterveydestä (esim. paniikkihäiriössä olen tulossa hulluksi ; yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä:..) 3) lisääntynyt ahdistuneisuus pakko-oireisessa häiriössä (esim. muiden vahingoittamisen pakko-ajatukset: kuristan veljeni enkä pysty kontrolloimaan itseäni ) 4) lisääntynyt ahdistuneisuus kun epätavallisia kokemuksia (esim. aistihairahduksia, tai päihteenkäytön aiheuttamia aistimuutoksia)

11 Riskivaiheen KKT vaikuttavuudesta KOMBINAATIO: PACE: (McGorry ym.2002; Phillips ym. 2007; n=59) CBT+RIS vs. tarpeenmukainen interventio: konversioaste Hoidon loppu: 9.7 % vs. 36 % * 6 kk seuranta: 19% vs. 36% ns 3 v seuranta: ei eroa LÄÄKEHOITO: PRIME + muut: (McGlashan ym. 2006; n=60) OLANZ (1 v) vs. plasebo: konversioaste 1 v. (lääkehoidon loppu): 16% vs 38%; 2.5x riski plasebo, trendi p= v. seuranta: konversiossa ei eroa

12 Riskivaiheen KKT vaikuttavuudesta EDIE: (Morrison ym. 2004; 2007; n=58) CBT (6 kk + pelkkä seuranta 6 kk) vs. seuranta (12 kk): konversio 1 v: 6% vs. 26% * 3 v: (vain 47% tavoitettiin): 20% vs. 30% ns Ulkopuolisen psykiatrin määräämä antipsykoottinen lääkitys: 14% vs 35%* Monimuuttuja-analyysissa kontrolloitaessa baseline KKT:n potentiaaliset kohdeoireet (uskomukset ajatusten kontrolloimattomuudesta, hylkäämisen ja kritiikin pelko) -> KKT vaikuttava GRNS: (Saksa): (Bechdolf ym., 2006; n=128) CBT (12 kk) vs. supportoivat käynnit (12 kk): konversio 12 kk: psykoosi 1.6% vs. 13.8% *

13 3. Ei-psykoottisesta psykoottiseen Morrison (1998): paniikkihäiriöön ja pakko-oireiseen häiriöön liittyvät intrusiiviset ajatukset ja positiiviset psykoottiset oireet, vertailu: Yhteistä ei toivottuja ei-hyväksyttyjä yksilön kykenemättömyys kontrolloida näitä Ero Intrusiiviset ajatukset pakko-oireisessa häiriössä tai paniikkihäiriössä koetaan itsestä peräisin olevaksi Psykoottiset oireet koetaan ulkoapäin peräsin olevaksi -> Voidaanko positiiviset psykoosioireet käsitteellistää intruusioina?

14 3. Ei-psykoottisesta psykoottiseen: epäluuloisuuden dimensionaalinen käsitteellistäminen Vakavan uhkan kokemus: ihmiset yrittävät aiheuttaa vakavaa fyysistä, henkistä tai sosiaalista haittaa Salaliittoteoriat, laajemmalle yleisölle tiedossa Keskiasteisen uhan kokemus: ihmiset etsiytyvät seuraani jotta saattavat aiheuttaa minulle harmia Lieväasteisen uhan kokemus: ihmiset yrittävät ärsyttää minua Suhteuttamisajatukset: nuo puhuvat minusta, ne katsovat minua Sosiaalisen arvioinnin kohteena olemiseen liittyvät huolet: Pelko torjutuksi tulemisesta; tunne haavoittuvuudesta (Freeman 2007)

15 Harhaluulojen jatkumoluonne (Freeman 2007) Harhaluulon piirre Vaihteluväli Perusteettomuus Joillekin harhaluulossa totuuden siemen esim. riita naapurien kanssa -> uskomus että naapurit juonittelevat vastaan. Harhaluuloisuuden aste? Toiset harhaluulot selvästi perusteettomia: olen universumin ylipäällikkö Vakuuttuneisuus Uskomuksiin liittyvä vakuuttuneisuus vaihtelee 1-100%; joskus stressitilanteessa aina Vastustuskyky muutokselle Tilaaottavuus / hallitsevuus Ahdistavuus Varmuus: yksilö täysin varma ettei ole erehtynyt, ei valmis harkitsemaan mitään vaihtoehtoista selitysmallia. Toisille: hämmennys, epävarmuus, valmius arvioida vaihtoehtoisia selitysmalleja Toisille minkään muun ajattelu mahdotonta; toisille vaikkakin lujasti uskovat harhaluuloon nämä ajatukset tulevat harvoin mieleen Esim. kliiniseen hoitoon tulleilla paranoidiset ajatukset voivat olla hyvin ahdistavia; suuruusharhaluuloihin suhde myönteinen Sosiaalisen toiminnan häiriö Johtaa vuorovaikutuseteisiin eristäytyminen --- sosiaaliset kontaktit ja työkyky ei alentunut Liittyy henkilökohtainen merkityksenanto Minä delusionaalisen systeemin keskellä; minut valittu --- sukulaiset ---- koskee kaikkia

16 4.Riskivaiheen KKT:n tyypillisiä työskentelymenetelmiä #1 1)Yhteistyösuhteen luonti, luottamuksen vahvistaminen 2)Oiredimensioiden arviointi SIPS/SOPS, CAARMS tms. 3)Psykoedukaatio: kokemusten perusteiden normalisointi 4)Yksilöllinen käsitteellistäminen (Case conceptualization / formulation)

17 Riskivaiheen KKT:n tyypillisiä työskentelymenetelmiä #2 5) Uskomusten empiirinen testaaminen, käyttäytymiskokein 6) Harhojen sisällön tarkastelu elämäntilanteiden yhteydessä 7) Minäkäsityksen/itsearvostuksen parantaminen (Birchwood ym. 2001) 8) Tilanteen reunatekijöiden arviointi (Beck 2009)

18 Riskivaiheen KKT:n tyypillisiä työskentelymenetelmiä #3 9) Selviytymiskeinojen vahvistaminen 10)Kognitiivinen restrukturointi: sanallinen kyseenalaistaminen: uskomusten epäjohdonmukaisuus, uskomusten todisteiden kyseenalaistaminen: hypoteettisiin ristiriitoihin reagoiminen 11)Oireiden kaikkivoipaisuuden ja kontrolloimattomuuden kyseenalaistaminen

19 Arviointi Riskioirearvio: Strukturoidut menetelmät SIPS/SOPS tms. Morrison & French (2004): arviointivaiheessa tärkeää ongelmallinen kokeminen ja sen laukaistuminen tietyssä tilanteessa oireen kehittymistä esimerkkitilanteessa: kognitiivisella (ajatukset ym.) behavioraalisella (oma käyttäytyminen) emotionaalisella (omat tunnevasteet) fysiologisella (keholliset kokemukset) ympäristötasolla (laajemman kontekstin merkitys) Lapsuus, perhehistoria siltä osin kuin ei tiedossa (kerrataan), Hyvät ja huonot kokemukset ja muistot, koulukokemukset / hyvät ja huonot, ystävyyssuhteet / hyvät ja huonot kokemukset, traumakokemukset, nykyinen perhetilanne, opiskelutilanne, ystävyyssuhdetilanne Tuottaako 1) päihteidenkäyttö psykoottisten oireiden ylläpitoa 2) Muita nuorella oireita ylläpitäviä tekijöitä: jatkuva traumatisaatio (hyväksikäyttö, deprivaatio), vakava perheen ristiriita, esim. väkivalta vanhempien välillä; vanhemman aktiivinen vakava mielenterveysongelma, Vakava turvattomuus (ajelehtiminen, vakaiden olosuhteiden ja huoltajan puute) Ongelmalista, yhteisesti hyväksytty työskentelykohde

20 Psykoedukaatiota ohjaavan normaalistavan ajattelutavan pääperiaatteet Annetaan tutkimustietoa siitä miten psykoosioireet sulautuvat normaalikokemuksen samalla jatkumolla Annetaan tutkimustietoa siitä miten normaaliyksilöt voivat kokea psykoottisia oireita Tutkitaan ovatko raportoidut psykoosioireet kulttuurillisesti relevantteja Tutkitaan ajatusten ja tekojen välistä eroa ja painotetaan että kuormitustilanteessa ero voi hämärtyä Tutkitaan psykoottisten kokemusten ja stressitason välistä yhteyttä Käsitellään sitä mahdollisuutta että psykoottiset kokemukset eivät ole välttämättä vaarallisia tai uhkaavia Ydinajatuksena de-katastrofointi (Phillips ym. 2009)

21 Yksilöllinen käsitteellistäminen case conceptualization Yksilöllinen kuvaus siitä, miten oireet ovat muodostuneet tai ymmärrettävissä a hypothesis about the causes, precipitants and maintaining influences of patients psychological, interpersonal and behavioral problems (Chadwick ym. 2002) Keskeinen kognitiivisessa psykoterapiassa (Beck, 1995) Muodostetaan yhdessä potilaan kanssa; tärkeä hoitosuhteessa muodostuvalle yhteistyösuhteelle (Fowler 2000) Mahdollisesti lievittää oireita, ei yksin suoraa näyttöä (John & Turkington, 1996; Chadwick ym. 2002). Yleiset kognitiiviset mallit: (esimerkiksi riskioirevaiheen yleinen malli; kuuloharhojen muodostumisen malli) ovat templaatteja, joihin yksilölliset merkitykset (kokemukset, tunteet, ajatukset, uskomukset sijoitetaan)

22 YLEINEN MALLI (Morrison & French 2004) Mitä tapahtui? Tapahtuma / pakonomainen ajatus TAPAHTUMA: AJATUKSET: Miten tulkitsen //käsitän tämän tapahtuman? Uskomukseni itsestä ja muista: Elämänhistoria ja kokemukset: Miten toimit kun tämä tapahtuu? Miltä tämä tuntuu?

23 Kognitiivinen ja (behavioraalinen) restrukturointi sanallinen kyseenalaistaminen: uskomusten epäjohdonmukaisuus uskomusten todisteiden kyseenalaistaminen: hypoteettisiin ristiriitoihin reagoiminen vainoojien, esim. äänten vallan ja kaikkivoipuuden kyseenalaistaminen uskomusten empiirinen testaaminen

24 Uskomusten empiirinen testaaminen: käyttäytymiskokeet Käyttäytymiskokeet ovat suunniteltuja toimintakokeita, joiden tarkoituksena on tuottaa tietoa Kokeen on oltava suhteessa kohdeuskomukseen esim. pedofiilisten ajatusten muistelu merkitsee niiden haluamista ja muuttumista pedofiiliksi Tehdään asia eri tavalla! tehdään yhdessä potilaan kanssa, ja observoidaan tulosta pyritään asetelmaan jolla voi aidosti testata auttaa» nuoren olemassa olevien uskomusten (itsestä, muista, maailman asiantiloista) paikkansapitävyyden (validiteetin) arvioinnissa luomaan uusia, validimpia uskomuksia ja testata näitä kognitiivisten vaihtoehtoisten selitysmallien arvioinnissa (Bennett Levy ym. 2004)

25 Esimerkkejä käyttäytymiskokeista Uskomus: Ihmiset naureskelevat minulle koulussa : Käyttäytymiskoe: Yksi koulun välitunti käytetään observoiden ja turvastrategioita käyttämättä (seinille tai alas katsomatta), ja tukkimiehen kirjanpito niistä jotka nauravat, ja niistä jotka eivät naura, jotta voidaan arvioida onko asia niin; Salaliiton tutkiminen hypoteesina observoidaan spesifejä tekijöitä jäsenissä joka viittaa osallisuuteen Uskomus: Kun anna itseni ajatella hulluksi tulemista, se on niin ahdistavaa että voin tulla oikeasti hulluksi : Koe terapeutin kanssa turvastrategioita (ajatusten kontrollointi) käyttämättä, etukäteen selvittäen rationaalin (mitä ajatusta tutkitaan), ja annetaan ajatusten vapaasti liikkua hulluksi tulemisessa, ja hulluuteen sairastumisessa, ja ahdistuneisuuden nousta

26 M&F muutosstrategiat (1) Normaalistaminen ks. S Anttonen: Psykoosien kognitiivinen psykoterapia / teoksessa Kognitiivinen psykoterapia 2.p. Duodecim Realistinen, normaalistava ja vaihtoehtoinen käsitys oireilun ilmenemistilanteesta tarpeen siksi että Hämmentynyt ja pelokas suhde oireisiin -> ahdistus pahenee -> unettomuus -> oireisto pahene Hulluksi tulemisen pelko: katastrofaaliset menetysodotukset Sosiaalisen leimautumisen pelko -> eristäytyminen, ulkopuolisuuden tunne Vähättely selvämisstrategiana kohdataan Toivon luominen oirekeskeisen työotteen kautta parantumisnarratiivit vs. sairaustarinat, joissa korostuu uhka, väkivalta, pirstoutuminen ahdistavien ajatuskulkujen yleisyys väestössä

27 M&F muutosstrategiat (2) 2 = vaihtoehtoisten selitysten tuottaminen ja arvioiminen Kognitiivinen uudelleenmuotoilu Hulluksi tulemisen tulkinnat ja merkityksenanto omille kokemuksille /oireille usein päällimmäisinä -> ahdistus lisääntyy Tuotetaan ja listataan vaihtoehtoisia selitysmalleja ja arvioidaan niiden todennäköisyyttä vakuuttuneisuuden asteella Vaihtoehtoisia selityksiä arvioidaan Kertyneen todistusaineiston valossa Erilaisten käyttäytymiskokeiden avulla Myös toiminta/selitystapojen etujen ja hyötyjen analyysi suoritetaan (mihin tunnetilaan mikäkin johtaa) Lopulta arvioidaan uudestaan vakuuttuneisuutta kun eri selitysmalleja on arvioitu ja tutkittu

28 M&F muutosstrategiat (3) Turvakäyttäytymisen ja turvastrategioiden identifiointi, tutkiminen ja vähentäminen Turvakäyttäytyminen: kaikki se käyttäytyminen, jolla pyritään estämään pelätyn asian katastrofin tapahtumien mutta joka ylläpitää ahdistuneisuutta Välttämiskäyttäytyminen äärimmäinen turvakäyttäytymisen muoto 1) Arviointi: mitä teet siinä tilanteessa kun pelkäät että x voi tapahtua 2) tutkiminen -> sen kehän ymmärtäminen että esim. maahan katsominen (turvastrategia) voi vahvistaa ongelmallista kokemusta siitä että toiset tarkkailevat / estää ongelmallisen uskomuksen osoittautumisen vääräksi 3) vähentäminen: siedettävät käyttäytymiskokeet, altistaminen

29 M&F muutosstrategiat (4) Perususkomusten työstäminen Perususkomusten tunnistaminen välttämätöntä, muokkaaminen ei aina Psykoosiriskipotilailla yleinen perususkomus: olen erilainen Esim. nuoli-alaspäin tekniikka- lähdetään tilanteesta mitä se merkitsisi sinun kannaltasi, toistetaan, toistetaan, mitä tämä merkitsee sinulle kun ajattelet itseäsi Perususkomusten muokkaaminen Todistusaineiston tarkastelu: perususkomuksia puoltava ja vastustava todistusaineisto vaihtoehtoisten uskomusten tuottaminen erilaisuuden tarkastelu mitattavana ilmiönä jatkumolla / punastuminen väripaletilla / outous tunnetuissa henkilöissä paletin molemmissa päissä

30 Oireita moduloivia reunatekijöitä Beck ym. (2009): Skitsofrenian hoidossa recovery model (ylläpitävät tekijät), joissa tarvitaan pitkän tähtäimen sitouttamista: ystävyyssuhteiden solmiminen ja ylläpito Työ- tai opiskelupaikan hankkiminen Itsenäisen asumisen tukeminen Samoin nuorilla: koulu-yhteistyö, työkokeilut, päivätoiminta, integrointi ikäisryhmään! Kaikki tärkeitä varsinaisen työskentelyn ohella joskus jopa ensisijaisia kohteita!

31 5. TYÖSKENTELY NUORTEN KANSSA Miten nuoruuden kehitysvaihetta täyty huomioida KKT mallit eivät anna yleistä kehityksellistä mallia KKT:n käyttöä nuorilla edistää: yhteistyösuhde, avoimuus, kokeilevuus yhdessä tekeminen

32 jatkuu Huomioitavaa 1)Perhetilanteen huomioiminen: oireita ylläpitävä; perhetyön muoto? 2)Nuoren rajoittunut elämänkokemus parantumis-, vertailunarratiivien merkitys ja käyttö; ensi kertaa koetut oireet mihin suhteutetaan; 3)Nuoren kehityskonteksti: autonomian vakiinnuttaminen tarve selviytyä yksin 4)Nuoren kognitiivisen operoinnin taso

33 Oireita ylläpitävät perhe/ympäristötekijät Onko oireisto seurausta ympäristö (perhe; kaveripiiri) tekijöistä (väkivalta, päihteenkäyttö; seksuaalinen hyväksikäyttö) 1) Suoraan, välittömästi: -> ensisijaisesti lastensuojelu -tmp alle 18 v. / ylläpitävät tekijät poistettava (sijoitus, perhetyö) Psykoterapia ei ole vastaus lastensuojelutarpeeseen! 2) Perhetekijöillä huomattava osuus oireistossa: esimerkiksi aviokriisi / vanhempien selvittämätön konflikti -> ensisijaisesti perhetyön / perheterapian harkinta 3) Perhetekijät myötävaikuttavat oireiden pysymiseen (esimerkiksi vanhempi osallistuu pakko-oireisten rituaalien suorittamiseen -> vanhempien käynnit integroidaan yksilöterapiaan 4) Perheen tiedottaminen aina paikallaan; psykoedukaatiivinen ja yhteistyötä korostava ote, vaikka yksilöpsykoterapia

34 Nuoruusiän psykososiaalinen kehityskonteksti ja yhteistyösuhde Sosiaalisten suhteiden uudelleen järjestäytyminen lapsuudenperheen kiintymyssuhteiden uudelleen organisoituminen. Terapeutti vs. vanhemmat. Erillisyys vs. neutraali yhteistyösuhde. Mitä terapeutti mallintaa? Nuori syntyy uudelleen peruuttamattoman erillisenä ihmissuhdekenttään - vain hän itse vastaa itsestään haaste luopua tunnetasolla vanhemmista oman tunnekokemuksen säätelijöinä -> terapeutti? Varhais- ja keskinuoruusiässä ikätoveriryhmään pyrkimiseen voi liittyä merkittävää pelkoa&turvattomuutta terapeutti? Erillisyys-irtautumiskehitys ja lisääntyneet ihmissuhteiden ymmärtämisen haasteet yhdessä: vaikuttavat keskeisesti nuoruusiän psyykkisten häiriöiden syntymiseen? Autonomian haaste: vanhemmille ei enää roolia valinnoista päättäjänä, nuoren suhde auktoriteettiin järjestyy uudestaan -> terapeutti?

35 Nuoren kognitiivinen kehitys Kyky käsitteelliseen ja abstraktiin ajatteluun vakiintuu nuoruusiän aikana Nuori kykenee mielessään esittämään hypoteeseja nyt / tulevaisuudessa vallitsevista asiantiloista ja suhtautumaan niihin todennäköisyyksinä mahdollisuuksina, joiden todenperäisyyttä voi arvioida kertyvän tiedon kautta Nuoruusikäisten kognitiiviset taidot lapsia kehittyneemmät lyhytkestoisen muistin kapasiteetti suurempi, tiedon prosessointi tehokkaampaa Kognitiivisten tekniikoiden käyttö nuorten vs. lasten psykoterapiassa Välittömien ajatusten havainnointi ja tunnistaminen: kyky tarkastella samanaikaisesti useita mielen sisäisiä kognitiivisia tai affektiivisia elementtejä Tunteiden, ajatusten, sääntöjen tai yleisten uskomusten erottelu; keskinäinen vertailu; näiden välisten suhteiden tarkastelu nuorille helpompaa kuin lapsille. Kognitiivinen uudelleenmuotoilu: vaihtoehtoisten, ei-havainnoitavien tulkintojen ja vaihtoehtoisten uskomusten muodostaminen toimii nuorilla kuten aikuisilla Työskentely, jossa muodostetaan ennakointeja ja hypoteeseja, ja jonka tarkoituksena on testata niiden pohjana olevien uskomusten pitävyyttä, onnistuu monilta nuorilta yhtä hyvin kuin aikuisilta

36 KBT - tekniikoiden käyttäminen nuorilla Kognitiivinen kypsyminen: abstraktin ajattelun valmius olemassa, Monilla vuotiailla terapiatyöskentely ajoittuu vaiheeseen, kun he alkavat tehdä erotteluja esimerkiksi ajatusten, tunteiden ja kehollisten tuntemusten välillä kiinnostus, valmius omaksua tällaisia uusia erotteluja Nuorten ajattelun kehitys mahdollistaa myös vaativamman interpersoonallisen ympäristön hahmottamisen; ToM -työskentely He kykenevät soveltamaan ja omaksumaan eri ihmisten perspektiivejä, tekemään erotteluja heidän ajattelunsa, tunteidensa ja uskomustensa välillä ja suhteuttamaan tämän omaan välittömään kokemukseensa. Tämä voi huomattavasti tehostaa esimerkiksi rooliharjoitusten ymmärtämistä ja työstämistä Myös sellaisten kokemuksellisten tekniikoiden käyttö, joka vaatii eläytymistä eri näkökulmiin, mahdollistuu.

37 Nuorilla usein hyödyllisiä KKTtekniikoita 1. Ajatusten, tunteiden, ja käyttäytymisen tunnistaminen, nimeäminen, spesifioiminen - episodikaaviot: tunne, ajatukset, triggerit,fys.oireet 2. Fyysisten tilojen, ahdistuneisuuden ja ajatusten (erityisesti pelot) välisen yhteyden tutkiminen 3. Välittömien ajatusten alla olevien maagisten ja taikauskoisten uskomusten tutkiminen ja kyseenalaistaminen ajattelemalla voi saada sydämenpysäyksen sanomalla että tulee hulluksi voi tulla hulluksi 4. Kokemusten tutkimisen yhteydessä psykoedukaatio oireista: pakkoajatukset - yleisyys, esiintyvyys, huolet (tyyppi I, tyyppi II huolet huolista ), ahdistuneisuuden vaikutus keskittymiseen tms.

38 jatkuu 5. Selviämiskeinojen etsiminen, usein mallintaminen harjoituksin: ahdistuksen pisteyttäminen, sisäinen coping puhe, aiempien havaintojen käyttäminen evidenssinä ( mihin johti, että ajatusta ei ajatellut loppuun? ) 6. Yksilöllinen käsitteellistäminen: oireiden yhteys elämänhistoriaan, voidaan käyttää mallinarratiiveja tai käsitteellistyksiä muiden nuorten oireiden yhteydestä elämänhistoriaan - miten juuri minun kokemukseni tulee ymmärrettäväksi 7. Oireiden haitallisuudesta keskusteleminen olla tekemättä, mitään, sallivuus

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia erityisasiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos Nuorten suhde työelämään - ne vakiintuneet teesit Nuorten työuria tulee

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät SISÄLLYS Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät Luku 1 Vertaisista ja vertaissuhteiden tutkimuksesta........ 15 Keitä ovat vertaiset?..................................

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 28.5.2013 1 Hyvän asumisen kautta toteutuu yksi ihmisen perusoikeuksista ja perustarpeista

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Kuluttaminen ja kulttuuri

Kuluttaminen ja kulttuuri 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

3.16 Psykologia. Opetuksen tavoitteet

3.16 Psykologia. Opetuksen tavoitteet 3.16 Psykologia Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Nuorten kokonaisvaltainen ohjaus ja ohjausverkostojen yhteistoimintakulttuuri. Koli seminaari Mikael Leiman Laudito Oy

Nuorten kokonaisvaltainen ohjaus ja ohjausverkostojen yhteistoimintakulttuuri. Koli seminaari Mikael Leiman Laudito Oy Nuorten kokonaisvaltainen ohjaus ja ohjausverkostojen yhteistoimintakulttuuri Koli seminaari 11.4.2014 Mikael Leiman Laudito Oy Kohdallinen apu transteoreettisen muutosmallin (TTM) valossa Psykoterapia,

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Sairaus Riippuvuus on ihmisen tapa selviytyä elämästä, keinotekoisesti saavuttu tunne joka saa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Näkökulmista käytäntöön

Näkökulmista käytäntöön Näkökulmista käytäntöön Hoitosuhteen perusteiden tarkastelua Lars Lindholm 4.11.2008, Ähtäri Hoitosuhteen rakenne Asiantuntijuus Työn ilo? Empatia Kohtaaminen Ilman näitä ei voi olla hoitoa. Seuraavat

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Kokemuksen tutkimus IV Oulu Timo Latomaa, FT, KL, PsM

Kokemuksen tutkimus IV Oulu Timo Latomaa, FT, KL, PsM Kokemuksen tutkimus IV Oulu 25.4.2013 Timo Latomaa, FT, KL, PsM Miksi elämäkerta lähestymistapa Elämäkerrallinen haastattelu ja tulkinta on psykologian perusmenetelmä. Psykologia tutkii maailmasuhteiden

Lisätiedot

Jussi Eerikäinen, 2014

Jussi Eerikäinen, 2014 Ennakointi on kuin shakin peluuta. Pelaajan on ennakoitava vastustajan tulevia siirtoja ja tehtävä valintoja, jotka saattavat muuttua jo seuraavien siirtojen aikana. Tavoitteena, visiona, on vastustajan

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito 28.3.2011 Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Sisältö nuoruusiän kehitysvaiheet ja -tehtävät mielenterveyshäiriöt

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI ESIMERKKI HOITOON TULON ONGELMISTA: MASENNUS Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä: Yli

Lisätiedot

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) 21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) Lat. addictio = jättäminen jonkun valtaan, jonkun omaksi tuomitsemista tai julistamista Terveet / haitalliset riippuvuudet

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

MASENNUSTILA MÄÄRITELLÄÄN MONITEKIJÄISESTI; NÄMÄ YHDESSÄ MUODOSTAVAT MOODIN, SKEEMOJEN YHTEENLIITTYMÄN, JOKA ON MASENNUSTILOJEN TAUSTALLA

MASENNUSTILA MÄÄRITELLÄÄN MONITEKIJÄISESTI; NÄMÄ YHDESSÄ MUODOSTAVAT MOODIN, SKEEMOJEN YHTEENLIITTYMÄN, JOKA ON MASENNUSTILOJEN TAUSTALLA KOULUTUSPÄIVÄT 11-12.9.2006/Tarja Koffert MASENNUSHÄIRIÖIDEN HOITO MASENNUSTILA MÄÄRITELLÄÄN MONITEKIJÄISESTI; MENETYKSEEN LIITTYVÄT MERKITYKSET OVAT IHMISMUISTISSA; *KOGNITIIVIS-KONSEPTUAALISINA *AFFEKTIIVISINA

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen

Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen Ilona Mikkonen, KTT Anastasia Sergina, KTM Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Kontaktitunnin ohjelma Käytännön

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Nuoret, päihteet ja elämänhallinta Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Suunnittelija, psykologi Elina Marttinen elina.marttinen@nyyti.fi Agenda 1. Mitä nuoruuteen kuuluu?

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 0015 0 Hels ink i Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Erityisestä

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot