Kognitiivis-behavioraaliset terapiamallit ja työskentely riskioireisten nuorten kanssa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kognitiivis-behavioraaliset terapiamallit ja työskentely riskioireisten nuorten kanssa"

Transkriptio

1 Kognitiivis-behavioraaliset terapiamallit ja työskentely riskioireisten nuorten kanssa Helsinki Klaus Ranta, LT, PsM Psykoterapeutti (VET; kognitiivinen psykoterapia) Ylilääkäri, TAYS, nuorisopsykiatrian vastuuyksikkö

2 Luennon rakenne 1. Kognitiivisen psykoterapian ja KKT:n perusperiaatteista 2. Riskivaiheen hoito ja KKT 3. Ei-psykoottisten ja psykoottisten oireiden suhde 4. Työskentelymallit ja tekniikat 5. Työskentely nuorten kanssa 6. Kliinisiä esimerkkejä

3 1. Kognitiivisen psykoterapian periaatteista Beck et al. (2009): J.F. Nashin kuvaus omasta paranemisprosessistaan: By adjusting his thinking regarding hallucinations and delusions, Nash diminished symptomatic disruption and brought about considerable improvement in everyday functioning. Kognitiivinen orientoituminen: suhde koettuihin psyykkisiin ilmiöihin, merkityksenanto helikopteriperspektiivi suhteessa omaan kokemusmaailmaan, tarkastelu, tutkiminen, testaaminen Vrt. aiempi pessimismi oireista keskustelun merkityksestä / psykoosioireiden orgaaniseen taustaan liitetty merkityksenanto hyödytöntä? oireiden hoito ainoastaan lääkityksellä; erottelu psykoottiset vs, ei-psykoottiset oireet = merkitykselliset / merkityksettömät

4 KKT ja kognitiivinen työskentely Kognitiivisen psykoterapian yleinen periaate, johdettuna kognitiivisen psykologian traditiosta: (Bolton, 2005) käyttäytymistä säätelevät eivät ärsykkeet sinänsä, vaan niistä tehdyt tulkinnat (appraisal = arviointi). esim. ulkoiset tai kehon tapahtumat, muiden tai omat mielen tilat, hallusinaatiot tulkinnat: verbaalisia, sensorisesti tai sensori-motorisesti koodattuja (esim. uhan tai vaaran havaitseminen ei vaadi verbaalista koodausta tunne/kehollinen vaste). käyttäytyminen: motorinen tapahtuminen, tunnevasteet KKT:n ydinolettamus = tulkinnat merkitykset joita ärsykkeisiin liitetään - tai tapa millä ne ovat edustettuina mielessä ovat keskeisiä tunteiden ja käyttäytymisen säätelyssä.

5 Kuka voi hyötyä KKT:sta Tästä seuraa: jotta nuori kykenisi hyötymään KKT:sta, hänellä tulisi olla kyky rakentaa teorioita ja reflektoida omaa ajatteluaan. Tähän kuuluu kyky ymmärtää (tai oppia ymmärtämään) yhteyksiä eri uskomusten välillä / uskomusten ja tunteiden välillä kyky arvioida ajatuksia pahoina, fiksuina, tyhminä, hyödyttöminä jne. oivallus että mielen sisällöt tai tilat voivat olla henkilön hallittavissa (enemmän/vähemmän) oivallus siitä että muilla ihmisillä on omista erillisiä mielen sisältöjä / tiloja (mielen teorian ymmärrys) Tutkiva yhteistyösuhde: collaborative empiricism

6 Miten KKT:tä alettiin soveltaa psykoosin hoitoon? KKT -sovellukset kehittyneet ei-psykoottisten häiriöiden sovellutuksista (esim. Beck ym depressio; Clark ym paniikkihäiriö) -> 1990-luvulla psykoottisten häiriöiden sovelluksiin (esim. Chadwick, Birchwood, Trower 1996: CT of voices, delusions and paranoia; Kingdon & Turkington 2005; CT of schizophrenia) Työskentelyssä näissäkin usein pohjalla eipsykoottisten oireiden kanssa työskentelymallit Alku:psykoottisten oireiden & oiremuodostuksen tutkiminen syndroomien sijaan Yksilöllinen formulaatio: case conceptualisation

7 Psykoosin KKT -tutkimus Chadwick & Birchwood (1994): ääniharhojen kognitiivinen prosessointi: (A) Activating event, (B) Belief system, (C) emotional and behavioural Consequences Bentall ym. (1994): paranoidisuuden attribuutiomalli - tiedonkäsittelyn vääristymät: tarkkaavaisuuden, attribuution, personalisaation / tilannetekijöiden ja mielenteorian prosessipuutteet Garety & Hemsley (1994): kognitiivisen prosessoinnin vääristymät (reasoning bias; confirmation & data gathering bias) harhaluuloissa Dysfunktionaalisten skeemojen ja emootioihin (ahdistuneisuus, depressio) liittyvän kognitiivisen prosessoinnin osuus psykoottisia oireita ylläpitävinä tekijöinä (Garety ym. 2001; Birchwood ym. 1998) -> KKT -interventiot kehitetty näiden prosessien moduloimiseen

8 2. Riskivaiheen kohdeoireet ja KKT:n mallit Nuorilla riskioireisilla hoitoon hakeutumisen syy ja liitännäisoireet useimmiten (UHR center ~ kliinisesti usein suomalaisessa terveydenhuollon järjestelmässä nuorisopsykiatrinen poliklinikka) (Svirskis ym. 2005), kliininen masennustila, ahdistuneisuushäiriö, somatisaatiohäiriö Meyer (2005): vuotiailla useimmiten: vakava masennustila (50%), tarkemmin määrittelemätön ahdistuneisuushäiriö (17%), sosiaalisten tilanteiden pelko (17%) ohella esiintyy vaimentuneista psykoosioireita, usein dissosiatiivisia oireita jonka intensiteetti on korkea

9 Riskivaiheen kohdeoireet Riskivaiheessa keskeisiä juuri positiiviset oireet joissa nuori lähestyy psykoottista merkityksenantoa; oireelle annettu tulkinta esim. ääniharha: kognitiivisessa viitekehyksessä hallusinatorinen kokemus jolle annetaan delusionaalinen tulkinta Morrison ym. (2004): työskennellään ongelmalistaan pohjautuvan tarjoutuvan kohdeoireen kanssa; Birchwood ym. (2004): Työskennellään emotionaalisen häiriön (masennus, sosiaalinen fobia) kanssa = ne oireet tai häiriöt joita tarjoutuvat hoidettavaksi potilaalle eniten kärsimystä tuottavana

10 Lisääntynyt ahdistuneisuus ja psykoosiriski Tavallisia ahdistuneisuuden muotoja riskissä olevilla nuorilla mm. 1) lisääntynyt epäluuloisuus ja sosiaalinen ahdistuneisuus (esim. voimakkaassa sosiaalisten tilanteiden pelossa); muut arvostelevat / tarkkailevat / ovat minua vastaan 2) lisääntynyt ahdistuneisuus, johon liittyy pelko omasta mielenterveydestä (esim. paniikkihäiriössä olen tulossa hulluksi ; yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä:..) 3) lisääntynyt ahdistuneisuus pakko-oireisessa häiriössä (esim. muiden vahingoittamisen pakko-ajatukset: kuristan veljeni enkä pysty kontrolloimaan itseäni ) 4) lisääntynyt ahdistuneisuus kun epätavallisia kokemuksia (esim. aistihairahduksia, tai päihteenkäytön aiheuttamia aistimuutoksia)

11 Riskivaiheen KKT vaikuttavuudesta KOMBINAATIO: PACE: (McGorry ym.2002; Phillips ym. 2007; n=59) CBT+RIS vs. tarpeenmukainen interventio: konversioaste Hoidon loppu: 9.7 % vs. 36 % * 6 kk seuranta: 19% vs. 36% ns 3 v seuranta: ei eroa LÄÄKEHOITO: PRIME + muut: (McGlashan ym. 2006; n=60) OLANZ (1 v) vs. plasebo: konversioaste 1 v. (lääkehoidon loppu): 16% vs 38%; 2.5x riski plasebo, trendi p= v. seuranta: konversiossa ei eroa

12 Riskivaiheen KKT vaikuttavuudesta EDIE: (Morrison ym. 2004; 2007; n=58) CBT (6 kk + pelkkä seuranta 6 kk) vs. seuranta (12 kk): konversio 1 v: 6% vs. 26% * 3 v: (vain 47% tavoitettiin): 20% vs. 30% ns Ulkopuolisen psykiatrin määräämä antipsykoottinen lääkitys: 14% vs 35%* Monimuuttuja-analyysissa kontrolloitaessa baseline KKT:n potentiaaliset kohdeoireet (uskomukset ajatusten kontrolloimattomuudesta, hylkäämisen ja kritiikin pelko) -> KKT vaikuttava GRNS: (Saksa): (Bechdolf ym., 2006; n=128) CBT (12 kk) vs. supportoivat käynnit (12 kk): konversio 12 kk: psykoosi 1.6% vs. 13.8% *

13 3. Ei-psykoottisesta psykoottiseen Morrison (1998): paniikkihäiriöön ja pakko-oireiseen häiriöön liittyvät intrusiiviset ajatukset ja positiiviset psykoottiset oireet, vertailu: Yhteistä ei toivottuja ei-hyväksyttyjä yksilön kykenemättömyys kontrolloida näitä Ero Intrusiiviset ajatukset pakko-oireisessa häiriössä tai paniikkihäiriössä koetaan itsestä peräisin olevaksi Psykoottiset oireet koetaan ulkoapäin peräsin olevaksi -> Voidaanko positiiviset psykoosioireet käsitteellistää intruusioina?

14 3. Ei-psykoottisesta psykoottiseen: epäluuloisuuden dimensionaalinen käsitteellistäminen Vakavan uhkan kokemus: ihmiset yrittävät aiheuttaa vakavaa fyysistä, henkistä tai sosiaalista haittaa Salaliittoteoriat, laajemmalle yleisölle tiedossa Keskiasteisen uhan kokemus: ihmiset etsiytyvät seuraani jotta saattavat aiheuttaa minulle harmia Lieväasteisen uhan kokemus: ihmiset yrittävät ärsyttää minua Suhteuttamisajatukset: nuo puhuvat minusta, ne katsovat minua Sosiaalisen arvioinnin kohteena olemiseen liittyvät huolet: Pelko torjutuksi tulemisesta; tunne haavoittuvuudesta (Freeman 2007)

15 Harhaluulojen jatkumoluonne (Freeman 2007) Harhaluulon piirre Vaihteluväli Perusteettomuus Joillekin harhaluulossa totuuden siemen esim. riita naapurien kanssa -> uskomus että naapurit juonittelevat vastaan. Harhaluuloisuuden aste? Toiset harhaluulot selvästi perusteettomia: olen universumin ylipäällikkö Vakuuttuneisuus Uskomuksiin liittyvä vakuuttuneisuus vaihtelee 1-100%; joskus stressitilanteessa aina Vastustuskyky muutokselle Tilaaottavuus / hallitsevuus Ahdistavuus Varmuus: yksilö täysin varma ettei ole erehtynyt, ei valmis harkitsemaan mitään vaihtoehtoista selitysmallia. Toisille: hämmennys, epävarmuus, valmius arvioida vaihtoehtoisia selitysmalleja Toisille minkään muun ajattelu mahdotonta; toisille vaikkakin lujasti uskovat harhaluuloon nämä ajatukset tulevat harvoin mieleen Esim. kliiniseen hoitoon tulleilla paranoidiset ajatukset voivat olla hyvin ahdistavia; suuruusharhaluuloihin suhde myönteinen Sosiaalisen toiminnan häiriö Johtaa vuorovaikutuseteisiin eristäytyminen --- sosiaaliset kontaktit ja työkyky ei alentunut Liittyy henkilökohtainen merkityksenanto Minä delusionaalisen systeemin keskellä; minut valittu --- sukulaiset ---- koskee kaikkia

16 4.Riskivaiheen KKT:n tyypillisiä työskentelymenetelmiä #1 1)Yhteistyösuhteen luonti, luottamuksen vahvistaminen 2)Oiredimensioiden arviointi SIPS/SOPS, CAARMS tms. 3)Psykoedukaatio: kokemusten perusteiden normalisointi 4)Yksilöllinen käsitteellistäminen (Case conceptualization / formulation)

17 Riskivaiheen KKT:n tyypillisiä työskentelymenetelmiä #2 5) Uskomusten empiirinen testaaminen, käyttäytymiskokein 6) Harhojen sisällön tarkastelu elämäntilanteiden yhteydessä 7) Minäkäsityksen/itsearvostuksen parantaminen (Birchwood ym. 2001) 8) Tilanteen reunatekijöiden arviointi (Beck 2009)

18 Riskivaiheen KKT:n tyypillisiä työskentelymenetelmiä #3 9) Selviytymiskeinojen vahvistaminen 10)Kognitiivinen restrukturointi: sanallinen kyseenalaistaminen: uskomusten epäjohdonmukaisuus, uskomusten todisteiden kyseenalaistaminen: hypoteettisiin ristiriitoihin reagoiminen 11)Oireiden kaikkivoipaisuuden ja kontrolloimattomuuden kyseenalaistaminen

19 Arviointi Riskioirearvio: Strukturoidut menetelmät SIPS/SOPS tms. Morrison & French (2004): arviointivaiheessa tärkeää ongelmallinen kokeminen ja sen laukaistuminen tietyssä tilanteessa oireen kehittymistä esimerkkitilanteessa: kognitiivisella (ajatukset ym.) behavioraalisella (oma käyttäytyminen) emotionaalisella (omat tunnevasteet) fysiologisella (keholliset kokemukset) ympäristötasolla (laajemman kontekstin merkitys) Lapsuus, perhehistoria siltä osin kuin ei tiedossa (kerrataan), Hyvät ja huonot kokemukset ja muistot, koulukokemukset / hyvät ja huonot, ystävyyssuhteet / hyvät ja huonot kokemukset, traumakokemukset, nykyinen perhetilanne, opiskelutilanne, ystävyyssuhdetilanne Tuottaako 1) päihteidenkäyttö psykoottisten oireiden ylläpitoa 2) Muita nuorella oireita ylläpitäviä tekijöitä: jatkuva traumatisaatio (hyväksikäyttö, deprivaatio), vakava perheen ristiriita, esim. väkivalta vanhempien välillä; vanhemman aktiivinen vakava mielenterveysongelma, Vakava turvattomuus (ajelehtiminen, vakaiden olosuhteiden ja huoltajan puute) Ongelmalista, yhteisesti hyväksytty työskentelykohde

20 Psykoedukaatiota ohjaavan normaalistavan ajattelutavan pääperiaatteet Annetaan tutkimustietoa siitä miten psykoosioireet sulautuvat normaalikokemuksen samalla jatkumolla Annetaan tutkimustietoa siitä miten normaaliyksilöt voivat kokea psykoottisia oireita Tutkitaan ovatko raportoidut psykoosioireet kulttuurillisesti relevantteja Tutkitaan ajatusten ja tekojen välistä eroa ja painotetaan että kuormitustilanteessa ero voi hämärtyä Tutkitaan psykoottisten kokemusten ja stressitason välistä yhteyttä Käsitellään sitä mahdollisuutta että psykoottiset kokemukset eivät ole välttämättä vaarallisia tai uhkaavia Ydinajatuksena de-katastrofointi (Phillips ym. 2009)

21 Yksilöllinen käsitteellistäminen case conceptualization Yksilöllinen kuvaus siitä, miten oireet ovat muodostuneet tai ymmärrettävissä a hypothesis about the causes, precipitants and maintaining influences of patients psychological, interpersonal and behavioral problems (Chadwick ym. 2002) Keskeinen kognitiivisessa psykoterapiassa (Beck, 1995) Muodostetaan yhdessä potilaan kanssa; tärkeä hoitosuhteessa muodostuvalle yhteistyösuhteelle (Fowler 2000) Mahdollisesti lievittää oireita, ei yksin suoraa näyttöä (John & Turkington, 1996; Chadwick ym. 2002). Yleiset kognitiiviset mallit: (esimerkiksi riskioirevaiheen yleinen malli; kuuloharhojen muodostumisen malli) ovat templaatteja, joihin yksilölliset merkitykset (kokemukset, tunteet, ajatukset, uskomukset sijoitetaan)

22 YLEINEN MALLI (Morrison & French 2004) Mitä tapahtui? Tapahtuma / pakonomainen ajatus TAPAHTUMA: AJATUKSET: Miten tulkitsen //käsitän tämän tapahtuman? Uskomukseni itsestä ja muista: Elämänhistoria ja kokemukset: Miten toimit kun tämä tapahtuu? Miltä tämä tuntuu?

23 Kognitiivinen ja (behavioraalinen) restrukturointi sanallinen kyseenalaistaminen: uskomusten epäjohdonmukaisuus uskomusten todisteiden kyseenalaistaminen: hypoteettisiin ristiriitoihin reagoiminen vainoojien, esim. äänten vallan ja kaikkivoipuuden kyseenalaistaminen uskomusten empiirinen testaaminen

24 Uskomusten empiirinen testaaminen: käyttäytymiskokeet Käyttäytymiskokeet ovat suunniteltuja toimintakokeita, joiden tarkoituksena on tuottaa tietoa Kokeen on oltava suhteessa kohdeuskomukseen esim. pedofiilisten ajatusten muistelu merkitsee niiden haluamista ja muuttumista pedofiiliksi Tehdään asia eri tavalla! tehdään yhdessä potilaan kanssa, ja observoidaan tulosta pyritään asetelmaan jolla voi aidosti testata auttaa» nuoren olemassa olevien uskomusten (itsestä, muista, maailman asiantiloista) paikkansapitävyyden (validiteetin) arvioinnissa luomaan uusia, validimpia uskomuksia ja testata näitä kognitiivisten vaihtoehtoisten selitysmallien arvioinnissa (Bennett Levy ym. 2004)

25 Esimerkkejä käyttäytymiskokeista Uskomus: Ihmiset naureskelevat minulle koulussa : Käyttäytymiskoe: Yksi koulun välitunti käytetään observoiden ja turvastrategioita käyttämättä (seinille tai alas katsomatta), ja tukkimiehen kirjanpito niistä jotka nauravat, ja niistä jotka eivät naura, jotta voidaan arvioida onko asia niin; Salaliiton tutkiminen hypoteesina observoidaan spesifejä tekijöitä jäsenissä joka viittaa osallisuuteen Uskomus: Kun anna itseni ajatella hulluksi tulemista, se on niin ahdistavaa että voin tulla oikeasti hulluksi : Koe terapeutin kanssa turvastrategioita (ajatusten kontrollointi) käyttämättä, etukäteen selvittäen rationaalin (mitä ajatusta tutkitaan), ja annetaan ajatusten vapaasti liikkua hulluksi tulemisessa, ja hulluuteen sairastumisessa, ja ahdistuneisuuden nousta

26 M&F muutosstrategiat (1) Normaalistaminen ks. S Anttonen: Psykoosien kognitiivinen psykoterapia / teoksessa Kognitiivinen psykoterapia 2.p. Duodecim Realistinen, normaalistava ja vaihtoehtoinen käsitys oireilun ilmenemistilanteesta tarpeen siksi että Hämmentynyt ja pelokas suhde oireisiin -> ahdistus pahenee -> unettomuus -> oireisto pahene Hulluksi tulemisen pelko: katastrofaaliset menetysodotukset Sosiaalisen leimautumisen pelko -> eristäytyminen, ulkopuolisuuden tunne Vähättely selvämisstrategiana kohdataan Toivon luominen oirekeskeisen työotteen kautta parantumisnarratiivit vs. sairaustarinat, joissa korostuu uhka, väkivalta, pirstoutuminen ahdistavien ajatuskulkujen yleisyys väestössä

27 M&F muutosstrategiat (2) 2 = vaihtoehtoisten selitysten tuottaminen ja arvioiminen Kognitiivinen uudelleenmuotoilu Hulluksi tulemisen tulkinnat ja merkityksenanto omille kokemuksille /oireille usein päällimmäisinä -> ahdistus lisääntyy Tuotetaan ja listataan vaihtoehtoisia selitysmalleja ja arvioidaan niiden todennäköisyyttä vakuuttuneisuuden asteella Vaihtoehtoisia selityksiä arvioidaan Kertyneen todistusaineiston valossa Erilaisten käyttäytymiskokeiden avulla Myös toiminta/selitystapojen etujen ja hyötyjen analyysi suoritetaan (mihin tunnetilaan mikäkin johtaa) Lopulta arvioidaan uudestaan vakuuttuneisuutta kun eri selitysmalleja on arvioitu ja tutkittu

28 M&F muutosstrategiat (3) Turvakäyttäytymisen ja turvastrategioiden identifiointi, tutkiminen ja vähentäminen Turvakäyttäytyminen: kaikki se käyttäytyminen, jolla pyritään estämään pelätyn asian katastrofin tapahtumien mutta joka ylläpitää ahdistuneisuutta Välttämiskäyttäytyminen äärimmäinen turvakäyttäytymisen muoto 1) Arviointi: mitä teet siinä tilanteessa kun pelkäät että x voi tapahtua 2) tutkiminen -> sen kehän ymmärtäminen että esim. maahan katsominen (turvastrategia) voi vahvistaa ongelmallista kokemusta siitä että toiset tarkkailevat / estää ongelmallisen uskomuksen osoittautumisen vääräksi 3) vähentäminen: siedettävät käyttäytymiskokeet, altistaminen

29 M&F muutosstrategiat (4) Perususkomusten työstäminen Perususkomusten tunnistaminen välttämätöntä, muokkaaminen ei aina Psykoosiriskipotilailla yleinen perususkomus: olen erilainen Esim. nuoli-alaspäin tekniikka- lähdetään tilanteesta mitä se merkitsisi sinun kannaltasi, toistetaan, toistetaan, mitä tämä merkitsee sinulle kun ajattelet itseäsi Perususkomusten muokkaaminen Todistusaineiston tarkastelu: perususkomuksia puoltava ja vastustava todistusaineisto vaihtoehtoisten uskomusten tuottaminen erilaisuuden tarkastelu mitattavana ilmiönä jatkumolla / punastuminen väripaletilla / outous tunnetuissa henkilöissä paletin molemmissa päissä

30 Oireita moduloivia reunatekijöitä Beck ym. (2009): Skitsofrenian hoidossa recovery model (ylläpitävät tekijät), joissa tarvitaan pitkän tähtäimen sitouttamista: ystävyyssuhteiden solmiminen ja ylläpito Työ- tai opiskelupaikan hankkiminen Itsenäisen asumisen tukeminen Samoin nuorilla: koulu-yhteistyö, työkokeilut, päivätoiminta, integrointi ikäisryhmään! Kaikki tärkeitä varsinaisen työskentelyn ohella joskus jopa ensisijaisia kohteita!

31 5. TYÖSKENTELY NUORTEN KANSSA Miten nuoruuden kehitysvaihetta täyty huomioida KKT mallit eivät anna yleistä kehityksellistä mallia KKT:n käyttöä nuorilla edistää: yhteistyösuhde, avoimuus, kokeilevuus yhdessä tekeminen

32 jatkuu Huomioitavaa 1)Perhetilanteen huomioiminen: oireita ylläpitävä; perhetyön muoto? 2)Nuoren rajoittunut elämänkokemus parantumis-, vertailunarratiivien merkitys ja käyttö; ensi kertaa koetut oireet mihin suhteutetaan; 3)Nuoren kehityskonteksti: autonomian vakiinnuttaminen tarve selviytyä yksin 4)Nuoren kognitiivisen operoinnin taso

33 Oireita ylläpitävät perhe/ympäristötekijät Onko oireisto seurausta ympäristö (perhe; kaveripiiri) tekijöistä (väkivalta, päihteenkäyttö; seksuaalinen hyväksikäyttö) 1) Suoraan, välittömästi: -> ensisijaisesti lastensuojelu -tmp alle 18 v. / ylläpitävät tekijät poistettava (sijoitus, perhetyö) Psykoterapia ei ole vastaus lastensuojelutarpeeseen! 2) Perhetekijöillä huomattava osuus oireistossa: esimerkiksi aviokriisi / vanhempien selvittämätön konflikti -> ensisijaisesti perhetyön / perheterapian harkinta 3) Perhetekijät myötävaikuttavat oireiden pysymiseen (esimerkiksi vanhempi osallistuu pakko-oireisten rituaalien suorittamiseen -> vanhempien käynnit integroidaan yksilöterapiaan 4) Perheen tiedottaminen aina paikallaan; psykoedukaatiivinen ja yhteistyötä korostava ote, vaikka yksilöpsykoterapia

34 Nuoruusiän psykososiaalinen kehityskonteksti ja yhteistyösuhde Sosiaalisten suhteiden uudelleen järjestäytyminen lapsuudenperheen kiintymyssuhteiden uudelleen organisoituminen. Terapeutti vs. vanhemmat. Erillisyys vs. neutraali yhteistyösuhde. Mitä terapeutti mallintaa? Nuori syntyy uudelleen peruuttamattoman erillisenä ihmissuhdekenttään - vain hän itse vastaa itsestään haaste luopua tunnetasolla vanhemmista oman tunnekokemuksen säätelijöinä -> terapeutti? Varhais- ja keskinuoruusiässä ikätoveriryhmään pyrkimiseen voi liittyä merkittävää pelkoa&turvattomuutta terapeutti? Erillisyys-irtautumiskehitys ja lisääntyneet ihmissuhteiden ymmärtämisen haasteet yhdessä: vaikuttavat keskeisesti nuoruusiän psyykkisten häiriöiden syntymiseen? Autonomian haaste: vanhemmille ei enää roolia valinnoista päättäjänä, nuoren suhde auktoriteettiin järjestyy uudestaan -> terapeutti?

35 Nuoren kognitiivinen kehitys Kyky käsitteelliseen ja abstraktiin ajatteluun vakiintuu nuoruusiän aikana Nuori kykenee mielessään esittämään hypoteeseja nyt / tulevaisuudessa vallitsevista asiantiloista ja suhtautumaan niihin todennäköisyyksinä mahdollisuuksina, joiden todenperäisyyttä voi arvioida kertyvän tiedon kautta Nuoruusikäisten kognitiiviset taidot lapsia kehittyneemmät lyhytkestoisen muistin kapasiteetti suurempi, tiedon prosessointi tehokkaampaa Kognitiivisten tekniikoiden käyttö nuorten vs. lasten psykoterapiassa Välittömien ajatusten havainnointi ja tunnistaminen: kyky tarkastella samanaikaisesti useita mielen sisäisiä kognitiivisia tai affektiivisia elementtejä Tunteiden, ajatusten, sääntöjen tai yleisten uskomusten erottelu; keskinäinen vertailu; näiden välisten suhteiden tarkastelu nuorille helpompaa kuin lapsille. Kognitiivinen uudelleenmuotoilu: vaihtoehtoisten, ei-havainnoitavien tulkintojen ja vaihtoehtoisten uskomusten muodostaminen toimii nuorilla kuten aikuisilla Työskentely, jossa muodostetaan ennakointeja ja hypoteeseja, ja jonka tarkoituksena on testata niiden pohjana olevien uskomusten pitävyyttä, onnistuu monilta nuorilta yhtä hyvin kuin aikuisilta

36 KBT - tekniikoiden käyttäminen nuorilla Kognitiivinen kypsyminen: abstraktin ajattelun valmius olemassa, Monilla vuotiailla terapiatyöskentely ajoittuu vaiheeseen, kun he alkavat tehdä erotteluja esimerkiksi ajatusten, tunteiden ja kehollisten tuntemusten välillä kiinnostus, valmius omaksua tällaisia uusia erotteluja Nuorten ajattelun kehitys mahdollistaa myös vaativamman interpersoonallisen ympäristön hahmottamisen; ToM -työskentely He kykenevät soveltamaan ja omaksumaan eri ihmisten perspektiivejä, tekemään erotteluja heidän ajattelunsa, tunteidensa ja uskomustensa välillä ja suhteuttamaan tämän omaan välittömään kokemukseensa. Tämä voi huomattavasti tehostaa esimerkiksi rooliharjoitusten ymmärtämistä ja työstämistä Myös sellaisten kokemuksellisten tekniikoiden käyttö, joka vaatii eläytymistä eri näkökulmiin, mahdollistuu.

37 Nuorilla usein hyödyllisiä KKTtekniikoita 1. Ajatusten, tunteiden, ja käyttäytymisen tunnistaminen, nimeäminen, spesifioiminen - episodikaaviot: tunne, ajatukset, triggerit,fys.oireet 2. Fyysisten tilojen, ahdistuneisuuden ja ajatusten (erityisesti pelot) välisen yhteyden tutkiminen 3. Välittömien ajatusten alla olevien maagisten ja taikauskoisten uskomusten tutkiminen ja kyseenalaistaminen ajattelemalla voi saada sydämenpysäyksen sanomalla että tulee hulluksi voi tulla hulluksi 4. Kokemusten tutkimisen yhteydessä psykoedukaatio oireista: pakkoajatukset - yleisyys, esiintyvyys, huolet (tyyppi I, tyyppi II huolet huolista ), ahdistuneisuuden vaikutus keskittymiseen tms.

38 jatkuu 5. Selviämiskeinojen etsiminen, usein mallintaminen harjoituksin: ahdistuksen pisteyttäminen, sisäinen coping puhe, aiempien havaintojen käyttäminen evidenssinä ( mihin johti, että ajatusta ei ajatellut loppuun? ) 6. Yksilöllinen käsitteellistäminen: oireiden yhteys elämänhistoriaan, voidaan käyttää mallinarratiiveja tai käsitteellistyksiä muiden nuorten oireiden yhteydestä elämänhistoriaan - miten juuri minun kokemukseni tulee ymmärrettäväksi 7. Oireiden haitallisuudesta keskusteleminen olla tekemättä, mitään, sallivuus

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

ja siitä saadut tulokset

ja siitä saadut tulokset Esa Chydenius Psykoterapeutti VET Johtava psykologi Rinnekoti-Säätiö esa.chydenius@rinnekoti.fi Kehitysvammaisten psykoterapia ja siitä saadut tulokset 22.11.2012 Helsinki 1 Sisältö Mitä psykoterapia on?

Lisätiedot

Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon

Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon Sami Eloranta PsL, psykoterapian erikoispsykologi TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue, Nuorisopsykiatrian poliklinikka 1 16.5.2017

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt Itkeskely Puhuu sekavasti Ajatukset katkeilevat, ajatusharhat eli deluusiot (esim. vainoajatukset) Harha-aistimuksia

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä

Kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä Päihdetyön ammattitutkinto, painotuksena Kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä Koulutuksen tavoite: Osallistujat ymmärtävät kognitiivisen psykoterapian peruskäsitteitä ja kokonaisuutta sekä

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen

Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen Professori Raimo Lappalainen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Taustaa Henkisen tai psykologisen hyvinvoinnin ongelma merkittävä kansanterveysongelma Psyykkiset

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi Step one: Miksi traumahoito ei tule kymykseen (esim.

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Skitsofrenian kognitiivisen psykoterapian periaatteet. Seppo Anttonen

Skitsofrenian kognitiivisen psykoterapian periaatteet. Seppo Anttonen Katsaus Skitsofrenian kognitiivisen psykoterapian periaatteet Seppo Anttonen Skitsofrenian hoidossa on parin viime vuosikymmenen aikana alettu soveltaa kognitiivista psykoterapiaa. Aluksi terapiamenetelmiä

Lisätiedot

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset

Lisätiedot

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

Hyks nuorisopsykiatria. Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015

Hyks nuorisopsykiatria. Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015 Hyks nuorisopsykiatria Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015 HYKS nuorisopsykiatrian organisoituminen 2015 Perustehtävä = Hyks Psykiatrian nuorisopsykiatrian linja vastaa pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Habits of Mind16 taitavan ajattelijan. toimintatapaa (COSTA & KALLICK, 2000) Ajatella! valmennus Päivi Nilivaara

Habits of Mind16 taitavan ajattelijan. toimintatapaa (COSTA & KALLICK, 2000) Ajatella! valmennus Päivi Nilivaara Habits of Mind16 taitavan ajattelijan toimintatapaa (COSTA & KALLICK, 2000) Ajatella! valmennus Päivi Nilivaara Habits of Mind Tapoja, miten taitavat ajattelijat toimivat uusissa tilanteissa ja kohdatessaan

Lisätiedot

Kirja-arvio: Kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia

Kirja-arvio: Kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia Kognitiivisen psykoterapian verkkolehti 2006, 3, (1), 46-50. Kognitiivisen psykoterapian yhdistys Kirja-arvio: Kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia Antero Toskala ja Katja Hartikainen: Minuuden rakentuminen.

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

KOGNITIIVIS BEHAVIORAALISEN (K-B) TERAPIAN YLEINEN LÄHESTYMISTAPA

KOGNITIIVIS BEHAVIORAALISEN (K-B) TERAPIAN YLEINEN LÄHESTYMISTAPA 6 KOGNITIIVIS BEHAVIORAALISEN (K-B) TERAPIAN YLEINEN LÄHESTYMISTAPA Terapeutin aktiivisuus tärkeää kriisiterapiassa (jopa 90:10). K-B- yleiset tavoitteet kriisiterapiassa: 1. Kriisin akuuttisuuden määrittäminen.

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,

Lisätiedot

1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18. 2 Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström

1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18. 2 Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström 5 Sisällys Esipuhe 12 Kirjoittajien esittely 15 1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18 Paula Lahti-Nuuttila ja Sanna Eronen Mitä integratiivinen lähestymistapa tarkoittaa? 20 Integratiivisen lähestymistavan

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

AUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA

AUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA AUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA Lindamaria Syömishäiriötukipalvelut Linda Taakala Syömishäiriöpaivät 20.1.2011 Turku www.lindamaria.fi (Kertausta sh-päivät Oulu 2009) Voimaannuttaminen - yksilön näkeminen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

13.10.2011 DIALEKTINEN KÄYTTÄYTYMISTERAPIA PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖSSÄ MARSHA M. LINEHAN TUNNE-ELÄMÄLTÄÄN EPÄVAKAA PERSOONALLISUUS

13.10.2011 DIALEKTINEN KÄYTTÄYTYMISTERAPIA PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖSSÄ MARSHA M. LINEHAN TUNNE-ELÄMÄLTÄÄN EPÄVAKAA PERSOONALLISUUS WiseMind Psychotherapies & Consulting Oy Tampere, 12.10.2011 DIALEKTINEN KÄYTTÄYTYMISTERAPIA PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖSSÄ Teemu Ryhänen Psykoterapeutti, vaativa erityistaso (VALVIRA, Kela) Kouluttajapsykoterapeutti,

Lisätiedot

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Positiiviset vaikutukset Negatiiviset vaikutukset/ Liiallinen pelaaminen Negatiiviset vaikutukset/ Pelaamisen vaikutukset

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät SISÄLLYS Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät Luku 1 Vertaisista ja vertaissuhteiden tutkimuksesta........ 15 Keitä ovat vertaiset?..................................

Lisätiedot

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

TUNTEENSÄÄTELYÄ JA RAKENTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN OPPIMISTA - dialektinen käyttäytymisterapia lastensuojelussa

TUNTEENSÄÄTELYÄ JA RAKENTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN OPPIMISTA - dialektinen käyttäytymisterapia lastensuojelussa TUNTEENSÄÄTELYÄ JA RAKENTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN OPPIMISTA - dialektinen käyttäytymisterapia lastensuojelussa Hanna Kivekäs ja Janne Vikki Valtakunnalliset sijaishuoltopäivät Lahti 30.9.2015 Mitä on dialektinen

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia erityisasiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos Nuorten suhde työelämään - ne vakiintuneet teesit Nuorten työuria tulee

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

5.16 PSYKOLOGIA TAVOITTEET

5.16 PSYKOLOGIA TAVOITTEET 5.16 PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten

Lisätiedot

Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö

Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö Epätavallisen voimakkaan traumaattisen tapahtuman tavallisimmat psyykkiset seuraamukset jaetaan stressireaktioihin ja stressihäiriöihin. Stressireaktiot

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen

Lisätiedot

MASENNUSTILA MÄÄRITELLÄÄN MONITEKIJÄISESTI; NÄMÄ YHDESSÄ MUODOSTAVAT MOODIN, SKEEMOJEN YHTEENLIITTYMÄN, JOKA ON MASENNUSTILOJEN TAUSTALLA

MASENNUSTILA MÄÄRITELLÄÄN MONITEKIJÄISESTI; NÄMÄ YHDESSÄ MUODOSTAVAT MOODIN, SKEEMOJEN YHTEENLIITTYMÄN, JOKA ON MASENNUSTILOJEN TAUSTALLA KOULUTUSPÄIVÄT 11-12.9.2006/Tarja Koffert MASENNUSHÄIRIÖIDEN HOITO MASENNUSTILA MÄÄRITELLÄÄN MONITEKIJÄISESTI; MENETYKSEEN LIITTYVÄT MERKITYKSET OVAT IHMISMUISTISSA; *KOGNITIIVIS-KONSEPTUAALISINA *AFFEKTIIVISINA

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot