MERITEOLLISUUSTYÖRYHMÄ 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MERITEOLLISUUSTYÖRYHMÄ 2009"

Transkriptio

1 MERITEOLLISUUSTYÖRYHMÄ 2009 MIETINTÖ TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) Valtioneuvosto Puh Statsrådet Tfn FI Government Tel Faksi (09) Fax (09) Fax

2 Työ- ja elinkeinoministeriölle Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin selvittää meriteollisuuden suhdanne- ja työllisyystilannetta sekä arvioida vallitseva suhdanneja työllisyystilanne huomioonottaen mahdollisten meriteollisuuden työllisyyteen vaikuttavien julkisten hankintojen toteutusta ja kiireellisyyttä alan tilanteen parantamiseksi. Työryhmälle annettiin myös valtuudet esittää muita toimenpiteitä tilanteen helpottamiseksi. Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin johtaja Risto Paaermaa työ- ja elinkeinoministeriöstä. Työryhmän jäseniksi nimettiin neuvotteleva virkamies Rita Linna liikenne- ja viestintäministeriöstä, joka toimi samalla varapuheenjohtajana sekä vanhempi hallitussihteeri Tarja Jaakkola puolustusministeriöstä, neuvotteleva virkamies Juha Majanen valtiovarainministeriöstä, yksikönpäällikkö Markku Kukkamäki Suomen ympäristökeskuksesta, ryhmäpäällikkö Henrik Nordell Teknologiateollisuus ry:stä ja hallituksen puheenjohtaja Martin Landtman Meriteollisuusyhdistys ry:stä. Työryhmän sihteeriksi määrättiin erikoissuunnittelija Hanna Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Työryhmä otti nimekseen Meriteollisuustyöryhmä Työryhmä on kuullut asiantuntijoina seuraavia henkilöitä: Asiantuntija Veli-Matti Kauppinen, Metallityöväen liitto ry Vt. toimitusjohtaja Veijo Hiukka, Varustamoliikelaitos Finstaship Johtaja Mika Nykänen, Suomen Varustamot ry Ylitarkastaja Jatta Jussila, työ- ja elinkeinoministeriö Toimialapäällikkö Gunnar Holm, Rajavartiolaitos Kommodori Heikki Rauhala, Merivoimat Ylijohtaja Juhani Tervala, liikenne- ja viestintäministeriö Lisäksi työryhmä on teettänyt analyysin meriteollisuuden suhdanne- ja työllisyystilanteesta Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksella ja käynyt telakka- ja alihankkijavierailulla Turun seudulla. Työryhmä on pitänyt kahdeksan (8) kokousta. Työryhmän tuli toimeksiantonsa mukaisesti saada työnsä valmiiksi mennessä. Saatuaan tehtävänsä suoritetuksi, Meriteollisuustyöryhmä 2009 jättää esityksensä työ- ja elinkeinoministeriölle. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) Valtioneuvosto Puh Statsrådet Tfn FI Government Tel Faksi (09) Fax (09) Fax

3 3 Helsingissä Risto Paaermaa työryhmän puheenjohtaja johtaja työ- ja elinkeinoministeriö Rita Linna työryhmän varapuheenjohtaja neuvotteleva virkamies liikenne- ja viestintäministeriö Tarja Jaakkola jäsen vanhempi hallitussihteeri puolustusministeriö Juha Majanen jäsen neuvotteleva virkamies valtiovarainministeriö Markku Kukkamäki jäsen yksikönpäällikkö Suomen Ympäristökeskus Henrik Nordell jäsen ryhmäpäällikkö Teknologiateollisuus ry. Martin Landtman jäsen hallituksen puheenjohtaja Meriteollisuusyhdistys ry. Hanna Hämäläinen työryhmän sihteeri erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Kansainvälinen suhdannetilanne ja toimenpiteet Euroopan Unionissa Meriteollisuuden suhdanne- ja työllisyystilanne Suomessa Suhdannetilanne Telakoiden työllisyystilanne Meriteollisuusklusterin työllisyysvaikutukset Työryhmän käsittelemät hanke-esitykset Työryhmän käsittelemiin hankkeisiin vaikuttavia tekijöitä Suora budjettirahoitus Tilaaja-tuottaja -malli Hankintalainsäädäntö ja kilpailutus Huoltovarmuus Hanke-esitysten arviointikriteerit Työryhmän esitys hankkeittain ja hankkeiden priorisointi Työryhmä esittää lisärahoitusta tai rahoituksen aikaistamista Työryhmä ei esitä rahoitusta tai toimenpiteitä, koska esitetyt hankkeet ovat jo käynnistyneet Muita mahdollisia priorisoimattomia hankkeita Työryhmä ei esitä rahoitusta tai muita toimenpiteitä, koska hankkeiden aikataulua ei ole perusteltua nopeuttaa tai hankkeet eivät ole ajankohtaisia Muut esitykset Julkisesti tuettu rahoitus Laivanrakennuksen innovaatiotuki Tekesin tuet Työvoimakoulutus Tonnistovero edistämään huoltovarmuutta, kilpailukykyä ja uusinvestointeja Kotimaisten varustamojen alushankintojen edistäminen Tuulivoimalaitos - avomeripuistojen rakentamisen käynnistäminen Esitysten yhteenveto ja vaikutusten arviointi Hanke-esitykset Muut esitykset Esitysten taloudelliset, yhteiskunnalliset ja muut vaikutukset LIITTEET TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) Valtioneuvosto Puh Statsrådet Tfn FI Government Tel Faksi (09) Fax (09) Fax

5 1. Johdanto Meriteollisuuden suhdanne- ja työllisyystilanne on heikentynyt nopeasti yleisen talouskriisin myötä. Laivatilausten volyymi on romahtanut 97 prosenttia verrattuna vuotta aikaisempaan verrattuna ja on arvioitu, että tilanne normalisoituu vasta usean vuoden kuluttua. Suomen telakat eivät ole saaneet yhtään tilausta vuoden 2008 kesän jälkeen. 1 Alan tilauskannan ohuus on vakava riski telakoiden ja koko meriteollisuusklusterin kannattavuudelle ja selviytymiselle sekä työllisyyden ja osaamisen ylläpidon ja säilymisen kannalta. Meriteollisuus klusterina työllistää henkilöä Suomessa, minkä lisäksi välilliset työllisyysvaikutukset ovat paljon laajemmat. Vuoden 1990 jälkeen Suomessa on valmistunut yhteensä 112 valtamerialusta, joista vientituloja on saatu yhteensä 15 miljardia euroa. Laivojen kotimaisuusaste on korkea, yli 80 prosenttia. Suomalaisen meriteollisuuden erityisosaaminen on olennaista myös tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta. Erityisosaaminen, joka on suomalaisen meriteollisuuden perusta, on olennainen tekijä myös huoltovarmuuden ylläpitämisessä. Lisäksi merellisen öljyntorjuntavalmiuden vahvistaminen on tärkeää. Vallitseva talouskriisi ja sen nopeus sekä alan ylikapasiteetti maailmanlaajuisesti ovat vähentäneet alusten kysyntää ja uusien tilausten saamista merkittävästi. Tilanteen helpottamiseksi on olennaista hakea mm. valtiovallan ratkaisuja. Julkisten hankintojen aikaistaminen voi toimia siltana vaikeimpien aikojen yli. Myös Euroopan Unioni on kannustanut jäsenvaltioita julkisten hankintojen aikaistamiseen talouskriisin aikana. Lisäksi hallituksen politiikkariihessä julkisten hankintojen aikaistaminen on nostettu hallituksen toimenpidelistalle. Myös kotimaisten varustamoiden tilaukset voivat tuoda työtä vaikean vajaatyöllisyyskauden yli. Työryhmän tehtäväksi annettiin selvittää meriteollisuuden suhdanne- ja työllisyystilannetta sekä arvioida vallitseva suhdanne- ja työllisyystilanne huomioonottaen mahdollisten meriteollisuuden työllisyyteen vaikuttavien julkisten hankintojen toteutusta ja kiireellisyyttä alan tilanteen parantamiseksi. Meriteollisuustyöryhmä 2009:n tehtävänannossa annetaan mahdollisuus myös muiden ratkaisujen esittämiseksi meriteollisuuden vaikeaan tilanteeseen. Työryhmä on tehnyt sen perusteella muita meriteollisuuden tilannetta helpottavia esityksiä. 1 lähde: Community of European Shipyards Associations (CESA) TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) Valtioneuvosto Puh Statsrådet Tfn FI Government Tel Faksi (09) Fax (09) Fax

6 6 Tässä muistiossa kuvataan ensiksi meriteollisuuden ajankohtainen suhdanne- ja työllisyystilanne, jonka jälkeen käsitellään meriteollisuuden julkisiin hankintoihin liittyviä yleisiä tekijöitä. Hanke-esitykset on arvioitu tiettyjen kriteerien valossa yksitellen ja kokonaisuutena. Hanke-esitysten jälkeen todetaan muut työryhmän esitykset. Lopuksi kaikki esitykset on koottuna arvioiden samalla esitysten taloudellisia ja muita vaikutuksia. Liitteissä on luetteloituna työryhmän arvioimat hanke-esitykset. 2. Kansainvälinen suhdannetilanne ja toimenpiteet Euroopan Unionissa Laivanrakennusala kasvoi vuodesta 2003 alkaen hyvin nopeasti koko maailmassa. Suuri osa laivanrakennuksen viime vuosien nopeasta kehityksestä on tapahtunut Kauko-Idässä. Kasvu on perustunut osaltaan hyvinkin spekulatiivisiin laivatilauksiin. Telakat saivat uusia tilauksia poikkeuksellisen paljon vuoteen 2007 saakka erityisesti Etelä-Koreassa, Japanissa ja Kiinassa, jolloin alalla oli huippuvuosi. Vuoden 2008 kesän jälkeen tapahtuneen taloustilanteen heikkenemisen myötä ei uusia tilauksia ole juurikaan saatu, mistä johtuen ylikapasiteettia on runsaasti erityisesti näissä maissa. Edellä mainitut maat ovat raportoineet myös huomattavia määriä tilausten peruutuksia, joiden ohella tilausten lykkäämiset ovat yleistyneet. Tämän vuoksi on olemassa vaara, että muissa maissa valtiot voivat ryhtyä pelastamaan telakoita erilaisten tukien avulla, joka puolestaan heikentää suomalaisten telakoiden toimintaedellytyksiä ja lisää kilpailua Suomen meriteollisuuden markkinasegmenteillä Tilaukset Toimitukset bruttovetoisuus Kuvio 1. Laivatuotannon toimitukset ja sopimukset koko maailmassa vuosina Lähde: Lloyds Register - Fairplay database ja Meriteollisuusyhdistys ry.

7 7 Euroopassa laivanrakennusalan kehitys on ollut samansuuntainen alemman jalostusasteen laivatuotannossa. Kasvun huippu saavutettiin kuitenkin jo vuoden 2005 jälkeen Aasiassa tehtyjen kapasiteettilaajennusten vuoksi. Risteilyalusten ja matkustaja-autolauttojen rakentaminen keskittyy pääsääntöisesti Eurooppaan. Koko maailmassa valmistuneesta aluskannasta kuitenkin vain 2,7 prosenttia oli vuonna 2007 risteilyaluksia tai matkustaja-autolauttoja alusten bruttovetoisuuden mukaan laskettuna. Euroopan muusta laivatuotannosta poiketen risteily- ja matkustajaalusten kysyntä kasvoi edelleenkin vuonna 2007 ja telakat saivat vielä silloin runsaasti uusia tilauksia. Talouskriisin seurauksena ei uusia risteily- ja matkustaja-autolauttatilauksiakaan ei ole saatu kesän 2008 jälkeen muutamaa yksittäistä tilausta lukuun ottamatta. Taloustilanteen heikkenemisestä, uusien tilausten vähenemisestä ja tilausten peruuttamisista huolimatta laivojen luovutukset maailmanlaajuisesti jatkavat edelleen kasvuaan, sillä jo tilattujen laivojen valmistumishuippu osuu vuoteen Laivanrakennuksen kapasiteettia on pakko sopeuttaa tilauskannan supistumisen myötä ja kääntynee laskuun viimeistään vuoden 2011 jälkeen. Euroopan Unionin jäsenmaat ovat edistäneet omaa meriteollisuuttaan erilaisin keinoin, vaikka suorat tuotantotuet ovat kiellettyjä. Käytetyin tukimuoto on erilaiset rahoitusinstrumentit, joiden osalta Finnvera Oyj ja Suomen Vientiluotto Oy ovat keskeiset toimijat Suomessa. Tuet tutkimus- ja tuotekehitykseen sekä innovaatioihin ovat toinen keskeinen avustusmuoto. Suomessa tällä sektorilla toimii Tekes, jonka toimintamuotoja ovat avustukset, lainat ja niiden yhdistelmät. Investointi- ja innovaatiotuet ovat käytössä myös monissa muissa laivanrakennusmaissa. Euroopan Unionilla on käytössään myös omia kehittämisvaroja. Euroopan maissa on yleistynyt ns. tax lease -järjestelmä osana merenkulun tukijärjestelmiä. Mm. Ranska, Saksa, Espanja ja Iso-Britannia ovat ottaneet sen käyttöön. Myös Norja harkitsee vastaavan järjestelmän käyttöönottamista. Suomella ei ole vastaava järjestelmää käytössään. Tax lease -mallia on käsitelty tarkemmin kohdassa 8.6. Esitys: Työryhmä esittää, että Suomi toimii aktiivisesti Euroopan Unionissa ja kansainvälisissä järjestöissä markkinoiden toimivuuden ja tukien läpinäkyvyyden edistämiseksi tavoitteena varmistaa suomalaisen meriteollisuuden tasavertaiset kilpailuedellytykset.

8 8 3. Meriteollisuuden suhdanne- ja työllisyystilanne Suomessa 3.1. Suhdannetilanne Tilaukset Toimitukset bruttovetoisuus vuosi Kuvio 2. Laivanrakennus Suomessa vuosina , uudet tilaukset ja luovutukset vuosittain. Lähde: Lloyds Register Fairplay database ja Meriteollisuusyhdistys ry. Suomessa meriteollisuuden tilanne on hyvin vaikea. Telakoiden tilauskanta on pienenemässä nopeasti, koska yhtään uutta tilausta ei ole saatu. Mm. STX Finlandin tilauskannassa on vain yksi laivatilaus, joka ulottuu vuodelle Sitä vastoin Aasiassa yleistyneitä laivatilausten peruutuksia tai lykkäämisiä ei Suomen telakoilla toistaiseksi ole tiedossa. Uusia kaupallisia tilauksia odotetaan saatavan vasta vuoden 2010 aikana. STX Finland Cruise:n viimeinen tilaus (P&O matkustaja-autolautat) saatiin kesällä Kun uusien tilausten saamiseen tulee lähes kolmen vuoden tauko, merkitsee se vääjäämättä telakoiden ja niiden alihankkijoiden työllisyydelle äärimmäisen vaikeita aikoja hankkeiden pitkien kestojen vuoksi. Aluksen rakentaminen etenee vaiheittain siten, että ensin on suunnitteluvaihe, sen jälkeen pääpaino on terästöissä ja lopuksi tulee niin sanottu varusteluvaihe. Yhden projektin läpiviemiseen kuluu aikaa 2-3 vuotta. Mikäli tilauksiin tulee kahden kolmen vuoden hiljainen jakso, merkitsee se toiminnan hiljentymistä ensin suunnittelussa ja sen jälkeen terästöissä vaikka aikaisemmin tilattujen laivojen rakentaminen ja varustelutyöt edelleen jatkuisivatkin vielä jonkin aikaa. Riski, että Suomen meriteollisuus ei selviä pitkästä tuotantokatkoksesta on suuri. Vajaatyöllisyyttä on voitu vähentää jossain määrin laivakorjaustöillä, mutta nopeita, jo ennen kesää 2009 tehtäviä toimia tarvitaan tilanteen helpottamiseksi.

9 9 Suomen telakoiden erikoisalusten (kuten risteilyalusten ja matkustajaautolauttojen) tuotannon kannalta Yhdysvaltojen ja EU:n kulutuskysyntä ja Venäjän markkinat ovat avainasemassa. Sen vuoksi on olennaista panostaa myös markkinointiin erityisesti Venäjän jäänmurtajatilausten saamiseksi Suomeen. Lisäksi on otettava huomioon, että Suomen telakoiden alustuotantoon vaikuttaa myös muiden maiden strategiamuutokset laivanrakennuksessa. Esimerkiksi korealaisilla ja japanilaisilla telakoilla on siirtymähalukkuutta jalostusasteeltaan kehittyneemmille markkinoille. Toisaalta on selvää, että samanlaisen meriteollisuusverkoston luominen kuin Suomessa jo nyt on, vie muissa maissa huomattavasti aikaa. Ensi vaiheessa korealaiset ovat siirtyneet ropax (matkustajaautolautta) -markkinoille. Japanilaiset ovat rakentaneet ensimmäisiä matkustajalaivoja vientiin. Talouskriisin oloissa laivatilauksia haetaan niin koti- kuin ulkomaillakin mahdollisuuksien mukaan myös perinteisen tuotevalikoiman ulkopuolelta. Suomen telakkateollisuuden kilpailukyvyn turvaamisessa reilun kilpailun edellytysten turvaaminen on pitkällä tähtäimellä olennaista, vaikka meneillään olevan kriisin vaikutusten helpottaminen onkin kiireellisin tehtävä Telakoiden työllisyystilanne Telakat työllistävät Suomessa noin 4000 henkilöä ja koko meriteollisuusklusteri noin henkilöä. Talouskriisin seurauksena klusterissa jouduttiin turvautumaan lomautuksiin vuoden 2008 lopulla. Lomautettavien määrä kasvaa koko ajan. Irtisanomisia on pyritty välttämään, mutta mikäli vajaatyöllisyyskausi pitkittyy ja pahenee, myös irtisanomiset ovat todennäköisiä. Telakkateollisuuden välilliset työllisyysvaikutukset ovat moninkertaiset telakoilta lomautettujen määrään verrattuna. Työllisyyden turvaamisen lisäksi keskeistä on säilyttää alan osaaminen Suomessa kriisin aikana. Mikäli tilauksia ei ole, alan yli 50-vuotiaisiin painottuva ikäjakauma vaikuttaa kielteisesti myös osaamisen säilymiseen ja alan kiinnostavuuteen nuorten ja alaa vaihtavien keskuudessa. Suomen suurin telakkayhtiö STX on lomauttanut vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa yhteensä noin 300 henkilöä Raumalla, Helsingissä ja Turussa. Lomautusten arvioidaan kuitenkin päättyvän Raumalla jo syksyllä telakan tilauskannan ollessa näillä näkymin vuodeksi eteenpäin parempi. Rauman telakan työllisyystilanne onkin Suomen telakoista paras. Tähän vaikuttavat mm. puolustusvoimien mahdolliset tilaukset. Turun telakalla on ilmoitettu laajoista yli 1000 henkilöä koskevista mahdollisista lomautuksista, joista noin 900 kohdistuisi terästuotannossa työskenteleviin ja noin 160 toimihenkilöihin. Turun telakalle ei ole saatu uusia laivatilauksia ja kun kaksi suurta Genesis -luokan alusta valmistuvat vuosien 2009 ja 2010 lopuilla, on uhkana, että työ loppuu telakan koko henkilöstöltä (2400 henkeä). Turussa uhkana on myös noin 800

10 10 yritystä kattavan alihankintaketjun pirstoutuminen ja häviäminen. Mahdollinen välivaiheen ratkaisu Turussa voisi olla kotimaisten automatkustaja-alustilausten ohella avomerituulimyllyjen runkojen, maantielauttojen ja tankkereiden valmistus. Tilanne on vaikein Helsingin telakalla. Koko telakan henkilöstö, noin 60 henkilöä lukuun ottamatta, on joko komennuksella Turun telakalla tai lomautettuna. Helsingin telakalle ei ole yhtään uudisrakennuslaivaa tilauskirjoissa. Helsinkiin pitäisi saada uusia tilauksia nopealla aikataululla ja yhtenä keinona voisi STX Finland Cruise:n mukaan olla arktisen kaluston, lähinnä jäänmurtajatilausten, varhentaminen. STX Finlandia pienempien suomalaisten telakoiden työllisyystilanne vaihtelee yrityksittäin. Osalla tilauskantaa ei juuri ole ja lomautuksia on jo vireillä. Kesän 2009 aikana tilanne vaikeutuu entisestään. Mikäli uusia tilauksia ei lähiaikoina saada, useissa yrityksissä jouduttaneen jo alkusyksyllä lomauttamaan koko henkilökunta. Alihankkijoiden joukossa on useampia pieniä yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet vaikeasti korvattaviin erikoisosaamisalueisiin, kuten vaativien alumiinitöiden suorittamiseen. Merivoimien tilaukset olisivat hyvin tärkeitä mm. erikoistuneiden laivasuunnittelijoiden työllistämiseen, minkä lisäksi Itämeren matkustajalaivojen peruskorjaukset ja uudisrakennukset olisivat toimittajaverkostojen työllisyyden ja osaamisen kannalta olennaisen tärkeitä Meriteollisuusklusterin työllisyysvaikutukset Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus on analysoinut Meriteollisuusyhdistys ry:n tilastojen ja meriteollisuuden alihankkijoilta kerätyn tiedon valossa sekä suoria että välillisiä työllisyysvaikutuksia 2. Kysely lähetettiin 124 suomalaiselle meriteollisuusalalla toimivalle yritykselle. Vastausprosentti oli 32 prosenttia. Tiedonkeruu toteutettiin vuoden 2009 huhtikuussa ja sen tulokset ovat vertailukelpoiset aikaisempiin tutkimuksiin mm. Suomen meriklusteria koskevaan tutkimukseen vuodelta Kyselyvastausten perusteella työvoiman määrä ei ole vielä oleellisesti vähentynyt vuoteen 2008 verrattuna. Työllisyysnäkymät ovat kuitenkin heikentyneet selvästi ja irtisanomis- ja/tai lomautussuunnitelmia on noin 40 prosentilla kyselyyn vastanneista yrityksistä. Näiden yritysten ilmoittama vähennys- ja lomautustarve on yhteensä noin 400 henkilöä (STX:n telakat poisluettuna), mikä tarkoittaa kahta prosenttia vastanneiden yritysten kokonaishenkilömäärästä. Toisaalta keskimääräinen irtisanottavien tai lomautettavien määrä on noin 17 prosenttia vähennyksiä tekevien yritysten henkilömäärästä. 2 Karvonen ja Holma (2009): Meriteollisuuden työllisyysvaikutukset ja näkymät Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. 3 Karvonen, Vaiste ja Hernesniemi (2008): Suomen Meriklusteri TEKES katsaus 226/2008.

11 11 Kyselyn tulosten valossa on tehty arvio tulevista henkilöstömuutoksista. Arvion taustalla on olettamus, että kaikista meriteollisuusyrityksistä (STX:n telakat pois luettuna) 40 prosenttia turvautuisi irtisanomisiin tai lomautuksiin, joiden keskimääräinen suuruus on 17 prosenttia yrityksen henkilöstöstä. Tämän arvion mukaan se merkitsisi Suomen meriklusteri -tutkimuksen lukuihin suhteutettuna noin henkilön vähennystä. STX:n Suomen telakoiden henkilöstöstä on yrityksen oman ilmoituksen mukaan vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä ollut lomautettuna noin 400 henkilöä. Mikäli uusia tilauksia ei tule, lomautettujen määrä telakoilla nousee noin henkilöön loppuvuonna. STX:n arvion mukaan koko verkostosta lomautettuna on nyt noin henkilöä ja loppuvuodesta henkilöä. Kyselytutkimuksen lukujen perusteella tehty arvio on varsin samansuuruinen kuin STX:n esittämä arvio. On kuitenkin huomattava, että lukuihin sisältyy paljon tilastollista yleistystä, kun lasketaan prosenttiosuuksia otosaineistossa saatujen lukujen perusteella. Välilliset työllisyysvaikutukset perustuvat aina erilaisiin arvioihin. Vaikutukset ulottuvat mitä moninaisimpiin toimialoihin (mm. kuljetus- ja majoituspalveluihin, päivittäistavarakauppaan, palveluelinkeinoihin, kulttuuripalveluihin jne.) ja ne voivat olla varsinkin pienillä paikkakunnilla erittäin merkittäviä monelle muulle toimialalle. Kansainvälisten tutkimusten perusteella välillisten työllisyysvaikutusten kertoimen arvioidaan vaihtelevan 1,2 ja 2,0:n välillä. Suomen meriklusteri tutkimuksessa välilliset työllisyysvaikutukset meriklusterin ulkopuolelle arvioitiin noin 1,5-kertaisiksi suoriin vaikutuksiin verrattuna. Samalla kertoimella laskettuna irtisanomisten ja lomautusten välilliset vaikutukset merkitsisivät vuoden 2009 aikana noin henkilön jäämistä vaille työtä ainakin tilapäisesti. Jos meriteollisuuden näkymät pysyvät synkkinä eikä uusia laivatilauksia saada, merkitsee se vuoden 2010 alussa jo noin työpaikan menetystä välillisesti. Välillisten vaikutusten tarkka arvioiminen on vaikeaa ja siksi meriklusteritutkimuksessa päädyttiin käyttämään maltillista vaikutuskerrointa 1,5. Välilliset vaikutukset voivat siis olla suuremmatkin. Esitys: Työryhmä esittää, että uusien tilausten puuttuessa ja telakoiden ja niiden alihankkijoiden tilanteen kriittisesti heikentyessä, kaikkien osapuolien, sekä valtiovallan että kaupallisten toimijoiden, tulisi kiireellisesti ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin meriteollisuuden tilanteen parantamiseksi.

12 12 4. Työryhmän käsittelemät hanke-esitykset Työryhmän tehtävänä oli arvioida julkisen hankinnan kohteeksi mahdollisesti tulevien hankkeiden toteutusta ja kiireellisyyttä sekä muita keinoja meriteollisuutta uhkaavan vajaatyöllisyyden helpottamiseksi. Päätöksen työryhmän perustamisesta teki elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Useita työryhmän käsittelemiä hankkeita on esittänyt erityisesti Meriteollisuusyhdistys ry työ- ja elinkeinoministerille jättämässään kirjelmässä (liite 1). Työryhmä on työnsä aikana kartoittanut ja pyytänyt lisäselvityksiä esitetyistä hankkeista sekä kuullut asiantuntijoita. Niiden perusteella työryhmä on arvioinut kunkin hankkeen nykytilanteen valossa. Kuulemisten ja kartoitusten yhteydessä sekä suoraan alan muilta toimijoilta työryhmän käsiteltäväksi on tullut myös muita hankkeita. Työryhmä ei ole etsinyt aktiivisesti muita hankkeita. Työryhmä on julkisten hankintojen osalta rajannut käsittelemistään hanke-esityksistä pois sellaiset hankkeet, jotka eivät kuulu suoraan valtion budjetin alaan tai jotka eivät ole valtionhallinnon käyttämän tilaajatuottaja -mallin piirissä. Lisäksi toimeksiannon ulkopuolelle on rajattu hankkeet, joita saattaisi olla suunnitteilla esimerkiksi kunnilla, poliisilla, pelastuslaitoksilla ja tullilla. Työryhmän käsittelemät hanke-esitykset ovat liitteinä muistion lopussa. 5. Työryhmän käsittelemiin hankkeisiin vaikuttavia tekijöitä 5.1. Suora budjettirahoitus Julkiset hankinnat toteutetaan talousarvioon otetulla rahoituksella. Julkinen hankinta voidaan toteuttaa käyttämällä ao. viraston tai laitoksen toimintamenomäärärahaa tai mahdollisesti hankintojen tekemistä varten talousarvioon otettua erillistä määrärahaa tai valtuutta (tilausvaltuus), jonka käytöstä aiheutuvat menot, esimerkiksi hankkeen edetessä, katetaan myöhempien vuosien talousarvioissa. Päätös valtuudesta tai eduskunnan päättämä riittävä määräraha tarvitaan, jotta hankintaan oikeudellisesti sitova toimenpide voidaan toteuttaa, esimerkiksi tarjouspyyntö voidaan toimittaa tarjoajalle tai muuten julkaista. Talousarviossa julkisten hankintojen tekemiseen käytettävissä olevat määrärahat kuuluvat lähes poikkeuksetta valtiontalouden kehykseen. Hankintoja ja muita toimenpiteitä voidaan toteuttaa valtiontalouden kokonaiskehyksen rajoissa.

13 Tilaaja-tuottaja -malli Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla palvelujen hankinnassa on pääsääntöisesti käytössä ns. tilaaja-tuottaja -malli. Siinä viranomainen ostaa palveluja ja työtä ja alusten omistajat ovat itsenäisiä toimijoita. Kaikki hankinnat kilpailutetaan Suomen ja EU:n hankintalainsäädännön mukaisesti. Nykyisessä käytännössä esimerkiksi Merenkulkulaitos tilaa jäänmurtajapalveluja, joita tarjoaa sopimuksen perusteella mm. Varustamoliikelaitos Finstaship. Merenkulkulaitos tilaa myös yhteysaluspalveluja, joita tarjoavat kilpailutettujen sopimusten perusteella Varustamoliikelaitos Finstaship ja eräät muut yritykset. Tiehallinto puolestaan kilpailuttaa maantielauttojen ja -lossien reitit. Merkittävin näiden palvelujentarjoaja on Destia Oyj. Tämän mallin mukaan liikennepalveluja tarjoava yritys omistaa ja operoi aluksia. Yritykset myös vastaavat investoinneista uusiin aluksiin sekä olemassa olevan kaluston ylläpitoinvestoinneista palvelusopimusten mahdollistamissa rajoissa. Nykyiset lyhytkestoiset ja vanhalle kalustolle hinnoitellut palvelusopimukset eivät käytännössä mahdollista uusia alusinvestointeja tai merkittäviä ylläpitoinvestointeja. Uusintainvestoinnit ovat palveluja tarjoaville yrityksille käytännössä mahdollisia, mikäli tilaajaviranomaisen ja palveluntarjoajan välisten sopimusten kesto ja hintataso on mitoitettu sellaiseksi, että ne sisältävät uusinvestoinnin mahdollistamat pääomakustannukset. Tämä edellyttää, että tilaajaviranomaisella on käytettävissään tarvittava budjettirahoitus pitkäkestoisen (esim vuotta) ja uudelle kalustolle hinnoitellun palvelusopimuksen tekemiseen. Tilaaja-tuottaja -mallin soveltaminen lyhytkestoisine sopimuskausineen on käytännössä vaikeuttanut palveluntarjoajien aluskannan uudistamista ja tarvittavien uusien alustilausten tekemistä. Tilaaja-tuottaja -mallin kehittäminen ja liikennepalvelujen julkisten hankintojen kilpailuttaminen siirtyvät liikennealan virastouudistuksessa vuoden 2010 alusta perustettavan väyläviraston vastuulle. Myös aluehallintouudistus vaikuttaa osaltaan liikennealan julkisten hankintojen järjestämiseen. Esitys: Työryhmä esittää, että liikenne- ja viestintäministeriö kiinnittää huomiota liikennepalvelujen tilaaja-tuottaja -mallin kehittämiseen siten, että palveluja tarjoavien yritysten uudet alusinvestoinnit ja merkittävät ylläpitoinvestoinnit olisivat mahdollisia.

14 Hankintalainsäädäntö ja kilpailutus Hankintalaki (348/2007) toimii perustana julkisille hankinnoille. Sen lähtökohtana on kaikkien julkisten hankintojen kilpailuttaminen. Myös meriteollisuuden julkisten hankintojen osalta lähtökohtana on avoin kilpailutus. Hankintalain mukaan kaikki yli euron arvoiset hankinnat tulee kilpailuttaa kansallisesti. Ne hankinnat, joiden arvo ylittää EUkynnysarvon euroa, tulee kilpailuttaa EU-laajuisesti. Hankintalain 7 :n pykälän mukaan lakia ei sovelleta mm. hankintoihin, jotka ovat salassa pidettäviä tai joiden toteutuminen edellyttää lakiin perustuvia erityisiä turvatoimenpiteitä taikka jos valtion keskeiset turvallisuusedut sitä vaativat tai jos hankinnan kohde soveltuu pääasiallisesti sotilaalliseen käyttöön. Erityisesti puolustusministeriön hallinnonalan ja Rajavartiolaitoksen hankinnat voidaan toteuttaa usein perustellusti ilman lakiperusteista kilpailumenettelyä (käytännössä hankinnoissa kuitenkin usein toteutetaan kansallinen tarjouskilpailu). Kiireellisissä tapauksissa hankinnat voidaan toteuttaa nopeutetulla menettelyllä. Lisäksi EU on lieventänyt väliaikaisesti hankintasäännösten soveltamista taloudellisen kriisin oloissa. Meriteollisuuden osalta esitettyjen julkisten hankintojen osalta mahdollisuutta nopeutetun menettelyn käyttämiseen on perusteltua harkita kunkin hankinnan osalta erikseen. Julkisten hankintojen kilpailutuksessa laatutekijöiden parempi huomioon otto ja laajempaan palvelukonseptiin siirtyminen olisivat olennaisen tärkeitä. Palvelusopimusten lyhyet kestot ovat olleet tietyillä hallinnonaloilla ongelmana. Näiden sopimusten pidentäminen edistäisi investointihalukkuutta ja -mahdollisuuksia. Lisäksi on aloja, joilla kilpailua ei ole. Tällöin sopivien menettelytapojen löytäminen julkisissa hankinnoissa voi olla haastavaa Huoltovarmuus Huoltovarmuuden ylläpitämisessä meriteollisuudella on kokonaisuudessaan keskeinen rooli. Suomen lipun alla kulkevan laivaston ohella osaamisen, ja erityisesti talvimerenkulun osaaminen, on turvattava. Hallituksen liikennepoliittisen selonteon mukaan riittävän suuruinen oma kauppalaivasto on tärkeä, jotta luotettavat, tehokkaat ja turvalliset ulkomaankaupan kuljetukset voidaan turvata eri olosuhteissa. Selonteossa on arvioitu, että Suomen lipun alla olevan tonniston määrä on huoltovarmuuden näkökulmasta jo vähintään riskirajalla. Tällä hetkellä kotimaisen laivaston osuus on yhteensä 30,9 prosenttia, josta tuonnissa 39,1 prosenttia ja viennissä 20,3 prosenttia. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että Suomen lippu ei kriisitilanteessa välttämättä riitä takaamaan kaluston käytettävyyttä Suomen tarpeisiin. Ka-

15 15 luston riittävyyden varmistamiseksi kaikissa tilanteissa alusten pitää olla myös suomalaisessa omistuksessa. Kuljetusalan varautumisessa pääpaino on merikuljetusten sekä peruselintarvike- ja energiahuollon vaatimien kuljetusten turvaamisessa. Ulkomaankaupan kuljetusten turvaamiseksi kaikissa oloissa tarvitaan riittävää jäävahvisteista aluskalustoa. Laivakaluston huoltoon ja ylläpitoon tarvittava välttämätön laivakorjauskapasiteetti on myös osa huoltovarmuutta. Myös telakoilla on tärkeä rooli huoltovarmuuden ylläpitämisessä. Kriisitilanteessa on oltava mahdollisuus rakentaa ja korjata erityisesti tavaran kuljetukseen kykeneviä jäävahvistettuja aluksia, jotta maalle elintärkeät kuljetukset voidaan varmistaa. Juuri huoltovarmuuden turvaaminen kriisitilanteessa on ollut tärkeä peruste sille, että EU:ssa on telakkateollisuudelle hyväksytty myös valtion tukitoimenpiteitä. Sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta kotimaisen laivanrakennusteollisuuden tuotantoedellytyksiä ja tuotekehitysedellytyksiä on tärkeää ylläpitää pitkäjänteisillä kotimaisilla tilauksilla ja tuotekehityshankkeilla. Merivoimat, kuten muutkin puolustushaarat, tukeutuu tulevaisuudessa enenevissä määrin materiaalinsa ylläpidossa, huollossa ja korjauksessa kotimaiseen teollisuuteen. Mm. sota-alusten huolto-, korjaus- ja vuositelakointi vaatii korkeatasoista kotimaista laivanrakennusosaamista. Myös kotimaisen infrastruktuurin toiminnan varmistaminen kaikissa tilanteissa on keskeinen tekijä Suomen huoltovarmuutta arvioitaessa. Näin ollen tulee varmistaa, että meriväylien ylläpitoon tarvittavan kaluston, osaamisen ja henkilöstön käytettävyys on turvattu kriisitilanteessa (jäänmurto, väylänhoito, luotsaus, öljyntorjunta jne.). Samoin yhteysalusten, maantielauttojen ja -lossien kalusto, operointi ja osaaminen tulee varmistaa kaikissa tilanteissa.

16 16 6. Hanke-esitysten arviointikriteerit Työryhmä on tehnyt esityksensä rajaamalla mahdolliset hanke-esitykset seuraavien tekijöiden mukaan: 1) mahdollisuus toteuttaa hankinta suoralla budjettirahoituksella tai välillisesti palvelusopimusten kautta ja 2) hankinnan suunnittelu- ja rakennusaikainen toteutusaikataulu painottuu vuosille sekä käyttäen hanke-arvioissaan seuraavia kriteereitä: 1) työllisyyden ylläpito 2) hankinnan kotimaisuus 3) hankinnan vaikutus koko meriteollisuuden hankintaketjuun ja alihankkijaverkostoon 4) erikoisosaamisen säilyminen ja ammattitaidon ylläpito 5) uusien innovaatioiden ja uuden teknologian kehittäminen ja preferenssit tulevaisuuden kilpailukyvyn ja kasvupotentiaalin luomiseksi 6) ympäristövaikutukset sekä mahdollisuus ympäristövahinkojen torjuntaan (mm. öljyntorjuntavalmiuden parantaminen) 7) huoltovarmuuden edistäminen 8) hallinnonalan oma priorisointi hallinnonalaa koskevista hankkeista 9) hankinnan vaikutukset useammalle hallinnonalalle yhteiskäyttöisyyden ja kustannustehokkuuden edistämiseksi Edellä mainittujen kriteereiden perusteella työryhmä on tehnyt esityksensä ja priorisoinut kaikki hankkeet.

17 17 7. Työryhmän esitys hankkeittain ja hankkeiden priorisointi 7.1. Työryhmä esittää lisärahoitusta tai rahoituksen aikaistamista Hankkeet on priorisoitu seuraavasti: 1) Neljän Rauma-luokan ohjusveneen laivatekninen peruskorjaus Esitys: Lisärahoitus laivatekniseen peruskorjaukseen 10 miljoonaa euroa. Rahoitusta ei ole huomioitu hallinnonalan kehyksessä. Hallinnonala: puolustusministeriö, Merivoimat Hinta-arvio: Lisärahoitus 10 miljoonaa euroa. Arvio henkilötyövuosista 4 : 70 htv telakalla, yhteensä 97 htv Arvio kotimaisuusasteesta: Laivatekninen peruskorjaustyö 100 % Toteutusaikataulu: laivateknisen peruskorjauksen aloitus vuonna Budjettivaikutus: vuonna 2010: 5 miljoonaa euroa, vuonna 2011: 5 miljoonaa euroa Perustelut: Rauma -luokan (4 alusta) peruskorjaus on merivoimien kehittämisohjelmassa ja sen rahoitus on suunniteltu sisällytettävän vuoden 2010 talousarvioon sisältyvään tilausvaltuuteen. Rauma -luokan peruskorjaustyön hankintaan ei sovelleta lakia julkisista hankinnoista, sillä kyse on pääasiallisesti sotilaalliseen käyttöön soveltuvan materiaalin peruskorjauksesta. Rauma -luokan peruskorjauksesta, joka kattaa sekä laivateknisen peruskorjauksen että asejärjestelmien modernisoinnin, on pyydetty tarjouksia. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että laivatekninen työ tehdään kotimaisella telakalla. Sopimus kokonaisvastuullisen peruskorjaustyön toteuttajan kanssa solmitaan vuonna 2010 ja peruskorjaustyöt telakalla alkavat vuonna Hankeen rahoitus ei ole riittävä. Hankkeen riskejä vähentäisi ja merivoimien kriisinvalmiutta parantaisi laivatekniseen työhön kohdistuva lisärahoitus (runkoon kohdistuvat työt). Hankkeen aikaistaminen vuodelle 2009 ei ole enää mahdollista. Rauma-luokan osalta on kuultu puolustusministeriötä ja Merivoimia, jotka puoltavat esitystä. 4 Arviot esitettyjen hankkeiden henkilötyövuosista perustuvat Meriteollisuusyhdistyksen laskelmiin. Henkilötyövuodet yhteensä -lukuun on laskettu hankkeen henkilötyövuosivaikutukset suunnittelussa, telakalla ja verkostossa.

18 18 2) Neljän uuden ympäristöystävällisen yhteys- ja öljyntorjuntaaluksen hankinta Esitys: Lisärahoitus 2 miljoonaa euroa vuosittain palvelusopimuskauden ajan. Rahoitusta ei ole huomioitu hallinnonalan kehyksessä. Hallinnonala: liikenne- ja viestintäministeriö, yhteistyössä ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen kanssa Hinta-arvio: Yhteensä 2 miljoonaa euroa/vuosi ( euroa/vuosi/alus) palvelusopimuskauden ajan Arvio henkilötyövuosista: 223 htv telakalla, yhteensä 307 htv Arvio kotimaisuusasteesta: 90 % Toteutusaikataulu: Alusten suunnittelutyö on tehty. Alushankinta on kilpailutettavissa välittömästi yhteysalus- ja öljyntorjuntapalvelujen kilpailuttamisen ratkettua. Nykyiset yhteysaluspalvelusopimukset päättyvät , ellei optiovuosia käytetä. Budjettivaikutus: Yhteensä 2 miljoonaa euroa/ vuosi ( euroa/vuosi/alus), josta yhteysalusliikennepalvelun osuus liikenne- ja viestintäministeriön perusväylänhoidon momentilta ja öljyntorjuntaosuus ympäristöministeriön ympäristövahinkojen torjuntamomentilta. Perustelut: Neljä vanhinta saariston yhteysalusta on rakennettu vuosina ja ne on uusittava lähitulevaisuudessa. Alukset omistaa ja niitä operoi Varustamoliikelaitos Finstaship. Hanke koskee neljän saariston yhteysaluksen korvaamista neljällä uudella yhteys- ja öljyntorjuntaaluksella. Yhden aluksen kustannusarvio on noin 8 miljoonaa euroa, josta öljyntorjuntaosio maksaisi noin 1 miljoonaa euroa. Hanke mahdollistaisi yhteysalusliikenteen palvelutason parantamisen. Uuden aluskonseptin käyttöönottaminen parantaisi Saaristomeren ja Saimaan öljyntorjuntavalmiutta. Tilaajaviranomaisten yhteinen lisärahoitustarve nykyisiin palvelusopimuksiin verrattuna on yhteensä noin 2 miljoonaa euroa vuodessa alusta kohti (noin euroa/alus/vuosi). Nykyiset yhteysaluspalvelusopimukset päättyvät , ellei optiovuosia käytetä. Hanke edellyttää uutta pitkäkestoista ja uusinvestoinnit mahdollistavaa palvelusopimusta yhteysaluspalvelujen ja öljyntorjuntavalmiuden tilaajaviranomaisten kanssa. Hanke voidaan käynnistää välittömästi uuden palvelusopimuksen kilpailutuksen ratkettua. Hanke on kilpailutettava normaalien hankintalainsäädännön vaatimusten mukaisesti mahdolliset huoltovarmuusnäkökohdat huomioonottaen. Hankkeen arvioitu kotimaisuusaste on korkea. Yhteysalusten osalta on kuultu liikenne- ja viestintäministeriötä, Varustamoliikelaitos Finstashipiä ja Suomen ympäristökeskusta, jotka puoltavat esitystä.

19 19 Lisäksi Kotkan saaristotoimikunnan puheenjohtaja on ottanut yhteyttä yhteysalusten osalta. Myös Eduskunnassa on ollut alkuvuonna kirjallinen kysymys vastineineen (KK 24/2009 vp). Liikenne- ja viestintäministeriö on vastineessaan todennut, että Kotka-Pyhtää -reitin palvelutaso ei vastaa edellytettyä. Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut raportin saariston matkojen ja kuljetusten palvelutason määrittämisestä (LVM 4/2009). 3) Kahden ulkovartiolaivan hankinta Esitys: Rahoituksen aikaistaminen 2 alukselle, à miljoonaa euroa, yhteensä miljoonaa euroa ilman erityisvarustelua. Hallinnonala: sisäasiainministeriö, Rajavartiolaitos yhteistyössä ympäristöministeriön. Suomen ympäristökeskuksen kanssa Hinta-arvio: on miljoonaa euroa/kpl, yhteensä miljoonaa euroa ilman erityisvarustelua (- EU-rahoitus) Arvio henkilötyövuosista: 537 htv telakalla, yhteensä 945 htv Arvio kotimaisuusasteesta: 90 % Toteutusaikataulu: suunnittelu , tarjousmenettely ja rakentamisen aloitus 2010 Budjettivaikutus: : 25 miljoonaa/vuosi Perustelut: Rajavartiolaitos tekee yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen kanssa, jotta ulkovartiolaivojen öljynkeräyskapasiteetti olisi mahdollisimman suuri. Ulkovartiolaivat tulisivat Rajavartiolaitoksen käyttöön ja niiden osalta merikelpoisuus on olennaista. Ulkovartiolaivat ovat olleet mukana vuoden 2010 kehysehdotuksessa ja niiden toimitukset on suunniteltu ajoittuvan vuosille 2014 ja Aloituksen osalta tarjouspyynnöt ja ensimmäisen aluksen valmistus on mahdollista aikaistaa vuodelle Lisäksi toimitusaikataulua olisi mahdollista nopeuttaa suunnitellusta 36 kuukaudesta 30 kuukauteen. Hankintaan on teknisesti valmistauduttu perustamalla työryhmä toiminnallisten vaatimusten määrittelemiseksi, tekemällä state of the art -suunnitelmat käytettävistä teknologioista sekä request for information -selvitykset. Ulkovartiolaivojen osalta on kuultu Rajavartiolaitosta ja Suomen ympäristökeskusta, jotka puoltavat esitystä.

20 20 4) Kolmen Pansio -luokan miinalautan peruskorjaus Esitys: Rahoituksen aikaistaminen peruskorjaukseen 26 miljoonaa euroa. Rahoitusta ei ole huomioitu hallinnonalan kehyksessä. Hallinnonala: puolustusministeriö, Merivoimat Hinta-arvio: 26 miljoonaa euroa Arvio henkilötyövuosista: 139 htv telakalla, yhteensä 191 htv Arvio kotimaisuusasteesta: 90 %. Toteutusaikataulu: kuntokartoitus ja suunnittelu vuonna 2009 ja rakentaminen alkaisi vuonna 2010 Budjettivaikutus: vuonna 2009: 5 miljoonaa euroa, vuonna 2010: 7 miljoonaa euroa, vuonna 2011: 7 miljoonaa euroa, vuonna 2012: 7 miljoonaa euroa Perustelut: Pansio -luokan miinalauttojen (3 kpl) peruskorjaus on mukana merivoimien kehittämisohjelmassa. Puolustusvoimien suunnitelmana on, että peruskorjattu Pansio -luokka korvaisi osan vanhempaa kalustoa. Peruskorjaus on suunniteltu alun perin vuosille Pansio - luokan miinalauttojen peruskorjausta on mahdollista aikaistaa vuodelle 2010 siten, että kuntokartoitus ja suunnittelu tehtäisiin vuonna 2009 ja rakentaminen alkaisi vuonna Rahoitus on suunniteltu alun perin vuodesta 2014 alkaen, jonka kehyksiä ei ole vielä vahvistettu. Hinta-arvio on 26 miljoonaa euroa. Miinalauttojen peruskorjaustyön hankintaan ei sovelleta lakia julkisista hankinnoista, sillä kyse on pääasiallisesti sotilaalliseen käyttöön soveltuvan materiaalin peruskorjauksesta. Pansio -luokan osalta on kuultu puolustusministeriötä ja Merivoimia, jotka puoltavat esitystä.

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014 KATSAUS 17.10.2014 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on syys - lokakuun vaihteessa tehty arvio noin

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Telakkateollisuustyöryhmä 2009 mietintö

Telakkateollisuustyöryhmä 2009 mietintö Telakkateollisuustyöryhmä 2009 mietintö Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Kilpailukyky 40/2010 Telakkateollisuustyöryhmä 2009 mietintö Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Kilpailukyky 40/2010

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa, TE-toimistojen arvio kesäkuussa 2014

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa, TE-toimistojen arvio kesäkuussa 2014 KATSAUS 16.6.2014 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa, TE-toimistojen arvio kesäkuussa 2014 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on touko-kesäkuun vaihteessa tehty arvio keskeisten

Lisätiedot

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus MAOL ry:n Rauman syyskoulutuspäivät 3.10.2015 Riku Anttila, Meriliitto ja meriklusterin nuoret osaajat Tervetuloa merelliseen työpajaan!

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS ULKOMAANKAUPPAA JA YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄVILLE JÄRJESTÖILLE JA YHTEISÖILLE: FINLAND CONVENTION BUREAU RY

YLEISAVUSTUS ULKOMAANKAUPPAA JA YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄVILLE JÄRJESTÖILLE JA YHTEISÖILLE: FINLAND CONVENTION BUREAU RY PÄÄTÖS 19.3.2009 YLEISAVUSTUS ULKOMAANKAUPPAA JA YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄVILLE JÄRJESTÖILLE JA YHTEISÖILLE: FINLAND CONVENTION BUREAU RY OHJEET YLEISAVUSTUKSEN HAKEMISESTA, KÄYTTÄMISESTÄ JA

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

TELAKKATEOLLISUUSTYÖRYHMÄ 2009

TELAKKATEOLLISUUSTYÖRYHMÄ 2009 TELAKKATEOLLISUUSTYÖRYHMÄ 2009 MIETINTÖ 31.12.2009 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4)

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio lokakuussa 2015

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio lokakuussa 2015 KATSAUS 14.10.2015 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio lokakuussa 2015 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on syys- lokakuun vaihteessa tehty arvio noin 200

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015 KATSAUS 12.6.2015 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on touko - kesäkuun vaihteessa tehty arvio

Lisätiedot

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015 MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE

Lisätiedot

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009 Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Sisältö Taloudellinen kehitys 1-6/2009 Markkinakehitys KONEen kehittämisohjelmat Johtaminen haastavassa

Lisätiedot

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20 Mihin merenkulkuosaamista

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013 Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015

Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Minna Heikka Hankinta-asiamies p. 044 718 2921 minna.heikka@is-hankinta.fi Onnistuneen kaupankäynnin lähtökohtia: 2 Tunne tuotteesi Tunne kauppatapa

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Valtion kasvurahoitus 2013-2015

Valtion kasvurahoitus 2013-2015 Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2020 PROJEKTIN ESITTELY 10.10.2013 TULEVAISUUSFOORUMIA VARTEN

SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2020 PROJEKTIN ESITTELY 10.10.2013 TULEVAISUUSFOORUMIA VARTEN SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2020 PROJEKTIN ESITTELY 10.10.2013 TULEVAISUUSFOORUMIA VARTEN PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT Satakunnan teollisuusvisio 2020 -projektissa päivitetään v. 2008 tehty vastaava Satakunnan

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Yhtymähallitus 72 26.08.2014. Hankintaoikaisu päihdepalvelujen hankintapäätökseen 45/02.08.00/2014. Yhtymähallitus 72. 1.Taustaa

Yhtymähallitus 72 26.08.2014. Hankintaoikaisu päihdepalvelujen hankintapäätökseen 45/02.08.00/2014. Yhtymähallitus 72. 1.Taustaa Yhtymähallitus 72 26.08.2014 Hankintaoikaisu päihdepalvelujen hankintapäätökseen 45/02.08.00/2014 Yhtymähallitus 72 1.Taustaa A-Klinikkasäätiö on tehnyt markkinaoikeuteen valituksen, joka koskee Espoon

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus ja osallistujien toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

1. Kokouksen avaus ja osallistujien toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Hyvinvointialan työ- ja MUISTIO elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ-hanke Strategiset hankkeet 1.12.2010 TEM001:00/2009 NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika: perjantai 1.10.2010 klo 9.30-11.00 Paikka: Pihapaviljonki,

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. HE 321/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen mukaan

Lisätiedot

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Seutukunta esittää sosiaali- ja terveysministeriölle: Äkillisen rakennemuutoksen alueilla toimivien yritysten työnantajamaksuja alennetaan Kainuun mallin mukaisesti.

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio tammi - helmikuussa 2015

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio tammi - helmikuussa 2015 KATSAUS 20.2.2015 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio tammi - helmikuussa 2015 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on tammi - helmikuun vaihteessa tehty arvio

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012 Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012 9.00 9.30 Aamukahvi ja sämpylä 9.30 9.45 Avaussanat, Mikko Utriainen, Tekes 9.45 10.15 Alustukset, Case: Tupaturva

Lisätiedot

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016 Hankinnat ja kilpailuttaminen Leena Karjalainen 27.4.2016 Sivu 1 27.4.2016 Hanki huolella Nämä ohjeet koskevat maaseuturahastosta ohjelmakaudella 2014-2020 rahoitettavia hankkeita Muutoksia voi tulla,

Lisätiedot

KORKEA-ASTEEN OPPILAITOSTEN KAPASITEETIN VAHVISTAMISEN TUKIOHJELMAN (KORKEAKOULU-IKI) HALLINNOINTIPALVELU

KORKEA-ASTEEN OPPILAITOSTEN KAPASITEETIN VAHVISTAMISEN TUKIOHJELMAN (KORKEAKOULU-IKI) HALLINNOINTIPALVELU Ulkoasiainministeriö Kehityspoliittinen osasto ESITYS YHTEISTYÖSTÄ Helsinki 15.9.2009 KORKEA-ASTEEN OPPILAITOSTEN KAPASITEETIN VAHVISTAMISEN TUKIOHJELMAN (KORKEAKOULU-IKI) HALLINNOINTIPALVELU 1. Hankinnan

Lisätiedot

Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama 4.11.2014 Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset

Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama 4.11.2014 Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset Jonna Törnroos Lakimies, VT Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen

Lisätiedot

KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009. 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009. 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2009: Hyvä kasvu liikevoitossa ja rahavirrassa Q2/2009 Q2/2008 Historiallinen muutos 1-12/2008 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaari 3.6.2009 Maakuntasuunnittelija Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitto Valtioneuvoston kaksiosainen periaatepäätös

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1 Laajakaista kaikille Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Haja-asutusalueiden 200 milj. laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 15/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion vientitakuista annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että valtion erityisrahoitusyhtiön Finnvera

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Tulkkien ja välityskeskusten kilpailutus. Huom: esitys perustuu valmisteluvaiheen tietoihin, joihin voi tulla muutoksia tarjouskilpailussa

Tulkkien ja välityskeskusten kilpailutus. Huom: esitys perustuu valmisteluvaiheen tietoihin, joihin voi tulla muutoksia tarjouskilpailussa Tulkkien ja välityskeskusten kilpailutus Huom: esitys perustuu valmisteluvaiheen tietoihin, joihin voi tulla muutoksia tarjouskilpailussa Tulkkauspalvelujen hankinnan lakiperusta Hankintalaki 348/07 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä

Lisätiedot

Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta

Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta 130/53/2012 Eduskunta 20.5.2013 Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta 2012 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa valtion tilinpäätöksen tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla. Lehdistötilaisuus 24.10.2014 Hämeenlinna Koneyrittäjien liitto Liittokokous 25.-26.10.2014

Ajankohtaista konetyöaloilla. Lehdistötilaisuus 24.10.2014 Hämeenlinna Koneyrittäjien liitto Liittokokous 25.-26.10.2014 Ajankohtaista konetyöaloilla Lehdistötilaisuus 24.10.2014 Hämeenlinna Koneyrittäjien liitto Liittokokous 25.-26.10.2014 1 Paikalla Timo Tolppa, Koneyrittäjien liiton varapuheenjohtaja Jarmo Mäki-Uuro,

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset (yhteis)hankinnat

Innovatiiviset julkiset (yhteis)hankinnat Innovatiiviset julkiset (yhteis)hankinnat Tapio Tourula Ilmatieteen laitos Tekes 1.2.2012 Taustaa Ilmatieteen laitos, LVM:n alainen erillislaitos Tutkimusta ja operatiivista toimintaa Vahva T&K toiminta

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Digia Oyj Toimitusjohtajan katsaus 16.3.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden 2010 pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Pertti Lindberg Työmarkkinaseminaari 20110915 Energia-alan hankinta ja kilpailutus Energiateollisuus

Lisätiedot

Valmistelu: Sosiaali- ja terveysjohtaja Eliisa Tornberg, p. 050-3771 513

Valmistelu: Sosiaali- ja terveysjohtaja Eliisa Tornberg, p. 050-3771 513 Sosiaali- ja terveyslautakunta 41 23.04.2013 Kunnanhallitus 121 06.05.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta 68 27.08.2013 Kunnanhallitus 217 16.09.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta 60 26.08.2014 Kunnanhallitus

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) 1213/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Viljolahti-Hevonlahti

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) 1211/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Härmäniemi-Joutsenlahti

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011. Vuoden 2011 lisätalousarvio

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011. Vuoden 2011 lisätalousarvio SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011 Vuoden 2011 lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2011 lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto 11 euroa 11.

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Kansallinen hankintailmoitus: Haapajärven kaupunki : Ståhlberginkadun saneeraus

Kansallinen hankintailmoitus: Haapajärven kaupunki : Ståhlberginkadun saneeraus Sivu 1/3 Tutustu julkisiin hankintoihin Etsi ilmoituksia Täytä ilmoitus Kansallinen hankintailmoitus: Haapajärven kaupunki : Ståhlberginkadun saneeraus 17.05.2016 12:02 Ilmoituksen numero HILMA:ssa: 2016-013550

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET

HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET Hyväksytty kh 8.4.2013 111 Päivitetty kh 18.8.2014 185 HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET 1. Tavoitteet pienhankinnoissa Pienhankinnoilla tarkoitetaan kansallisen

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön vastinrahoitus Itämeren ohjelman hankkeille

Työ- ja elinkeinoministeriön vastinrahoitus Itämeren ohjelman hankkeille 21.1.2009 201/578/2009 Työ- ja elinkeinoministeriön vastinrahoitus Itämeren ohjelman hankkeille 2. haku (19.1. 31.3.2009) Suomi on ohjelmakaudella 2007-2013 mukana kahdessa EU:n rakennerahastojen alueellisen

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 53 000 euroa. Selvitysosa:

Lisätiedot

L mmm.fi. Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011

L mmm.fi. Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011 L mmm.fi Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011 L mmm.fi SIEMEN- JA TAIMITUOTANNON TOJMIALAJÄRJESTELYT-TYÖRYFIMÄN HNJAUKSET Siemen-ja taimituotaimon toimialajärjestelyt

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) 14, muutetaan 3 :n 3 momentti,

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Valtion ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen välinen kasvusopimus 2016 2018

Valtion ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen välinen kasvusopimus 2016 2018 Valtion ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen välinen kasvusopimus 2016 2018 TEM/2195/09.01.01/2015 9.6.2016 409834 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat. Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko

Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat. Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko Kuntien ja markkinoiden rajapinta Kunnan yleinen toimiala (luku 2, 7 ) Aloiteoikeus (luku 5, 23 ) Kuntastrategia (luku

Lisätiedot

Uusi hankintadirektiivi ja kansallinen hankintalaki

Uusi hankintadirektiivi ja kansallinen hankintalaki Uusi hankintadirektiivi ja kansallinen hankintalaki Rakennusfoorumi 10.6.2014 12. kesäkuuta 2014 Arkkitehtitoimistojen liitto ATL Ry 1 Nykyisiä ongelmia Edelleen silloin tällöin hankintayksiköt pyytävät

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015 SALON SEUDUN NIMEÄMINEN ÄKILLISEN RAKENNEMUUTOKSEN ALUEEKSI VUODEN 2017 LOPPUUN Säädösperusta Nimettävä alue

Lisätiedot