Dissosiatiivisuus on kyvyttömyyttä yhdistää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dissosiatiivisuus on kyvyttömyyttä yhdistää"

Transkriptio

1 Katsaus Hannu Lauerma Dissosiaatiohäiriöt ovat muistin, orientaation, minätietoisuuden ja aistimusten psykogeenisia vääristymiä. Ne ovat yleensä äkillisiä ja tilapäisiä mutta joskus hyvinkin dramaattisia. Ne ovat yleisempiä nuoruusiässä, ja niille altistavat voimakkaat traumaattiset kokemukset. Kysymyksessä onkin tilanne, jossa elämää suojeleva sopeutumismekanismi ottaa ylivallan. Dissosiaatiohäiriöstä kärsivä voi olla pahoin hämmentynyt, ja hänen on useimmiten vaikea kuvata tilaansa. Kyse ei kuitenkaan ole psykoottisesta tai»prepsykoottisesta» tilasta. Dissosiatiivisesta tilasta kärsivä on huolestunut havainto- ja kokemusmaailmansa vääristymistä eikä koe niiden heijastelevan todellisuutta kuten psykoottinen. Psykoosilääkkeet eivät kuulu dissosiaatiohäiriön ensisijaisiin hoitokeinoihin; sen sijaan psykoterapia on keskeinen hoitomuoto. Erotusdiagnostiikassa tulevat kysymykseen useat somaattiset sairaudet ja päihteiden aiheuttamat häiriöt. Dissosiatiivisuus on kyvyttömyyttä yhdistää ajatukset, tunteet ja muistot mielekkääksi kokonaisuudeksi. Kyky toimia tietoisena, kokemisen eri puolia automaattisesti integroivana persoonana on heikentynyt. Dissosiatiivisia oireita ovat psykogeeninen muistinmenetys, oman itsen ja ympäristön kokeminen vieraana tai outona (depersonalisaatio ja derealisaatio), ajan ja paikan tajun kadottaminen, havaintojen vääristyminen ja vaikeus erottaa fantasioita todellisuudesta (Nemiah 1995). Psykodynaamisesti dissosiaatio on automaattinen sopeutumisreaktio psyykkistä tasapainoa uhkaavaan traumaan, kuten häpeän tai kauhun kokemukseen, joka saattaisi johtaa esimerkiksi itsemurhaan tai henkirikokseen. Se voidaan nähdä henkiin jäämistä suosivana, evolutiivisesti vanhana sopeutumisreaktiona: itsetuhon, elintärkeästä ryhmästä eristäytymisen tai esimerkiksi huoltajan surmaamisen sijasta tapahtuu vähemmän peruuttamaton sopeutuminen, muistin ja havaintojen vääristyminen. Reaktion seuraukset, kuten muistinmenetys, orientoitumattomuus tai harhaelämykset, ovat kuitenkin omiaan herättämään sekundaarisesti turvattomuutta. Vaikka alkuperäinen psyykkisen tuskan aiheuttaja on poissa tietoisuudesta, on hämmentävää havahtua muistamatta, mitä on tapahtunut tai kuka on (Gabbard 1994). Suojakeinona toimivaa lievempää dissosiaatiota, kuten tunteiden katoa, vierauden tunnetta ja aikakokemuksen vääristymistä, esiintyy stressitilanteissa esimerkiksi sotilailla ja poliiseilla. Dissosiatiiviset ilmiöt koetaan usein epämääräisiksi tai epäilyttäviksi. Monellakaan ei ole dissosiaatiosta jäsentynyttä henkilökohtaista kokemusta, toisin kuin ahdistuneisuudesta tai apeudesta. Jopa dissosiaatiohäiriöiden olemassaoloon itsenäisinä ilmiöinä suhtaudutaan joskus epäluuloisesti (Lalonde ym. 2001). Monella dissosiaatiohäiriöstä kärsivällä esiintyykin samanaikaisesti muuhun diagnoosiin sopivia ahdistuneisuus- tai masennusoireita tai persoonallisuushäiriöille ominaisia sopeutumisvaikeuksia. Hypnoosilla aikaansaatuja dissosiatiivisia ilmiöitä pidetään joustavan ja terveen psyyken normaaleina toimintoina. Hypnoosia voidaan käyttää psykoterapeuttisesti piilotajuisten traumaattisten muistojen tietoiseen käsittelyyn. Sen avulla luotuja dissosiatiivisia tiloja ovat mm. Duodecim 2002;118:

2 tunnottomuus, amnesia, aistiharhat, automaattiset toiminnot, halvausoireet sekä kokeellisesti aikaansaatu ja positroniemissio-tomografialla kuvannettu värinäön tai aivoverenkierron muutos (Kosslyn ym. 2000). Myös vastaava ilmiön toiminnallista luonnetta kuvaava, konversiooireen hoidon aikana korjaantunut muutos on kuvattu (Tiihonen ym Toimintakykyä rajoittavat dissosiatiiviset tilat ovat mielenterveyden häiriöitä. Dissosiatiivisesti identiteettihäiriöiselle henkilölle katsotaan syntyvän korvaava tai täydentävä identiteetti, jotta hän selviytyisi muutoin tuhoisista lapsuudenkokemuksista. Myöhemmät traumat aiheuttanevat yleensä pikemminkin yksittäisiä dissosiatiivisia oireita, jotka kuuluvat akuuttien ja traumaperäisten stressihäiriöiden kuvaan. Estonia-katastrofista pelastuneilla dissosiaatio-oireet ennustivat traumaperäistä stressireaktiota (Eriksson ja Lundin 1996). Lähihoitajaksi opiskeleva 22-vuotias nainen oli lapsuudessaan kokenut seksuaalista riistoa, ja hän oli jättänyt lapsuudenperheensä 15-vuotiaana. Hänen oli ollut vaikeaa päättää, mitä hän halusi elämältään, ja hän oli hakenut sisältöä elämäänsä monenlaisista alakulttuureista, mm. tiukan uskonnollisesta fundamentalistiryhmästä. Tutustuttuaan karismaattiseeen, epäpätevänä erityisluokanopettajana ja»parantajana» toimineeseen harrastelijanäyttelijään hän osallistui tämän vetämään ritualistiseen»rentoutusja suggestioryhmään» ja koki voimakkaan ihastumisen. Muutettuaan miehen luo hän teki tälle erilaisia palveluksia ja ymmärsi vasta jälkikäteen päätyneensä kuljettamaan avomiehensä säilyttämää varastettua tavaraa. Poliisikuulusteluissa hänelle tuli epätodellinen ja oksettava olo, ja hän pelkäsi tulleensa raskaaksi. Kotiinpaluun jälkeen hän muisti vielä tavanneensa miehensä, mutta seuraavat kaksi vuorokautta olivat kadonneet hänen muistikuvistaan. Hänet tuotiin vieraalla paikkakunnalla terveyskeskukseen hänen kyhjötettyään kokonaisen yön torilla avuttoman näköisenä. Myöhemmin hän alkoi muistaa, että avomies olisi sanonut hänen olevan nyt»samassa liemessä» ja pakottanut hänet yhdyntään jollain epämääräisellä tavalla mutta fyysistä pakkoa käyttämättä. Diagnoosit Dissosiaatiohäiriöt on luokiteltu hieman eri tavoin DSM-IV:ssä (1994) ja kansainvälisessä tautiluokituksessa ICD-10:ssä. Jälkimmäisessä dissosiaatiohäiriöihin luetaan myös psyykkisperäinen sekavuustila ja psyykkisperäinen hämärätila, Taulukko 1. Dissosiatiivisen muistinmenetyksen diagnoosikriteerit DSM-IV:n mukaan. Muistinmenetys on välttämätön edellytys vakavammille dissosiatiivisille häiriöille eli pakkovaellukselle ja identiteettihäiriölle. A. Keskeinen häiriö on yksi tai useampi jakso, jonka aikana henkilö ei kykene palauttamaan mieleensä hänelle tärkeää, usein luonteeltaan traumaattista tai stressin sävyttämää tietoa, ja häiriö on liian laaja ollakseen tavallista unohtelua. B. Häiriö ei esiinny ainoastaan dissosiatiivisen identiteettihäiriön tai pakkovaelluksen, traumaperäisen stressihäiriön, akuutin stressihäiriön tai somatisaatiohäiriön aikana eikä johdu minkään kemiallisen aineen (esim. huumeen tai lääkkeen) suorasta fysiologisesta vaikutuksesta tai neurologisesta tai muusta ruumiillisesta häiriöstä (esim. pään vammasta johtuva muistihäiriö). C. Oireet aiheuttavat kliinisesti merkittävää kärsimystä tai haittaa sosiaalisilla, ammatillisilla tai muilla tärkeillä toiminnan alueilla. DSM-IV taas määrittelee dissosiaatiohäiriöiden tunnusomaiseksi piirteeksi realiteetintestauksen säilymisen. Todellisuudentajun häiriö on dissosiatiivisissa tiloissa tarkkarajainen kahdessakin mielessä: häiriön alku ja siitä toipuminen tapahtuvat usein nopeasti, jopa hetkessä, ja toisaalta ajatteluhäiriö leimaa vain osaa potilaan kokemusmaailmasta. Dissosiatiivisen muistinmenetyksen diagnostiset kriteerit on esitetty taulukossa 1. Yksittäisiä dissosiatiivisia oireita voi esiintyä useissa mielenterveyden häiriöissä. Tällaiset oireet ovat jopa diagnostisia kriteerioireita akuutissa ja traumaperäisessä stressihäiriössä sekä paniikkikohtauksissa. Ohimenevät dissosiaatiooireet ovat yleisiä myös tilapäisissä rasitus- tai uupumustiloissa. Dissosiaatiohäiriöksi ilmiö luokitellaan vasta, kun oireisto on hallitseva ja haittaa selvästi toimintakykyä. Suomalainen kliininen käytäntö ei ole lainkaan suosinut dissosiaatiohäiriöiden diagnosointia. DSM-IV määrittelee viisi dissosiaatiohäiriötä: depersonalisaatiohäiriön, dissosiatiivisen muistinmenetyksen eli psykogeenisen amnesian, dissosiatiivisen pakkovaelluksen (fuugan), dissosiatiivisen identiteettihäiriön ja tarkemmin määrittämättömän dissosiaatiohäiriön. Sivupersoonahäiriön (multiple personality) käsite, jota edelleen käytetään ICD-10:ssä, on DSM-IV:n luokituksessa korvattu termillä dissosiatiivinen identiteettihäiriö. Uusi nimitys kertoo paremmin yksilön vaikeudesta pitää yllä py H. Lauerma

3 syvää kokemusta identiteetistään, muistoistaan ja tietoisuudestaan, eikä se luo mystifioivaa mielikuvaa useasta persoonasta. Muihin dissosiaatiohäiriöihin kuuluu mm. kulttuuriseen tai uskonnolliseen tapahtumaan liittyvä dissosiatiivinen transsi. Häiriönä se ei ole kulttuurin hyväksymää roolinottoa vaan lamaa toimintakyvyn. Vankilaoloissa yleisistä dissosiatiivisista häiriöistä erikoisin on harvinainen, pseudodementiana ilmenevä Ganserin oireyhtymä. Siinä potilas antaa mielettömiä vastauksia yksinkertaisiin kysymyksiin ikään kuin hän yrittäisi»teeskennellä hullua» muttei kuitenkaan hallitse käyttäytymistään (»Kaksi ynnä kaksi on viisi, lehmällä on kolme jalkaa» jne.) ICD-10 luokittelee hurmos- ja haltiotilat ja Ganserin syndrooman itsenäisiksi diagnooseiksi, samoin mm. eräät dissosiatiiviset ilmiöt, jotka ilmenevät somaattisina (konversio-) oireyhtyminä. Näitä ovat dissosiatiiviset kouristukset, motoriset häiriöt (mm. äänen katoaminen ja ääntöhäiriö), tunnottomuus tai aistihäiriö ja sulkutila (horros). Dissosiaatiohäiriöiden diagnosointi perustuu anamneesiin, kliiniseen tutkimukseen ja somaattisten syytekijöiden pois sulkemiseen. Diagnostiikka on varmempaa, jos potilasta voidaan tarkkailla ja haastatella oireiston aikana. Omaisten haastattelu ja muu tiedonkeruu ulkopuolisista lähteistä on usein ratkaisevan tärkeää. Oireen välitön katoaminen suggestion esimerkiksi hypnoosihoidon seurauksena tai lääkeruisketta annettaessa on joskus mahdollista ja tukee diagnoosia. Ryyppyporukassa puukottamalla tehdystä taposta vangittu 27-vuotias mies oli tutkintavankeudessa alkanut kuulla syyttäviä ääniä ja nähdä läpikuultavia, uhkaavia ihmishahmoja. Deliriumin somaattisia oireita ei ollut, ja virtsan huumeseulonnan tulos oli negatiivinen. Mies sanoi pelkäävänsä, että hän tulee hulluksi, vapisi kylmänhikisenä ja hyväksyi täysin sen ajatuksen, että kyseessä olivat harha-aistimukset. Hänelle sanottiin, että hän saa ruiskeena harhoja poistavaa lääkettä. Jälkikäteen hän kertoi hämmentyneenä, että kauniin punatukkaisen naisen annettua ruiskeen huoneen penkillä istuneet mieshahmot olivat sanoneet:»eihän me enää täällä voida olla, kun toi sai lääkettä». Sitten hahmot olivat kävelleet ulos sen jälkeen näyttäytymättä. Taulukko 2. DES-T-ohje: Tämä kyselylomake koostuu 8 kysymyksestä, jotka käsittelevät päivittäisen elämäsi mahdollisia kokemuksia. Olemme kiinnostuneita siitä, kuinka usein sinulla on kysymyksissä kuvatun kaltaisia kokemuksia. On kuitenkin tärkeää, että vastauksesi viittaavat sellaisiin kokemuksiin, joita sinulla on ollut, kun et ole ollut alkoholin tai muiden päihteiden vaikutuksen alainen. Vastatessasi kysymyksiin arvioi, missä määrin kuvattu kokemus sopii sinuun, ja ympyröi asiaankuuluva prosenttimäärä, ks. esimerkki % (ei koskaan) (aina) 1. Jotkut ihmiset huomaavat joskus saapuneensa tiettyyn paikkaan ilman muistikuvaa siitä, miten he ovat sinne päätyneet. Ympyröi se prosenttimäärä, joka parhaiten kuvaa sitä, kuinka usein tällaista tapahtuu sinulle. 2. Jotkut ihmiset löytävät toisinaan tavaroittensa joukosta esineitä, joita he eivät muista ostaneensa. Ympyröi se prosenttimäärä, joka parhaiten kuvaa sitä, kuinka usein tällaista tapahtuu sinulle. 3. Jotkut ihmiset kokevat toisinaan, että he ikään kuin ovat itsensä ulkopuolella tai he näkevät itsensä tekevän jotain ikään kuin he katselisivat toista ihmistä. Ympyröi se prosenttimäärä, joka parhaiten kuvaa sitä, kuinka usein tällaista tapahtuu sinulle. 4. Joillekin ihmisille on toisinaan kerrottu, että he eivät toisinaan tunnista perheenjäseniään tai ystäviään. Ympyröi se prosenttimäärä, joka parhaiten kuvaa sitä, kuinka usein tällaista tapahtuu sinulle. 5. Joillakin ihmisillä on sellaisia kokemuksia, että joskus toiset ihmiset, esineet ja maailma tuntuvat epätodellisilta. Ympyröi se prosenttimäärä, joka parhaiten kuvaa sitä, kuinka usein tällaista tapahtuu sinulle. 6. Joillakin ihmisillä on toisinaan kokemus siitä, ettei heidän kehonsa kuulu heille itselleen. Ympyröi se prosenttimäärä, joka parhaiten kuvaa sitä, kuinka usein tällaista tapahtuu sinulle. 7. Jotkut ihmiset kokevat ajoittain käyttäytyvänsä eri tilanteissa niin eri tavoilla, että he melkein tuntevat olevansa kuin kaksi eri ihmistä. Ympyröi se prosenttimäärä, joka parhaiten kuvaa sitä, kuinka usein tällaista tapahtuu sinulle. 8. Jotkut ihmiset huomaavat toisinaan kuulevansa päänsä sisällä ääniä, jotka kehottavat tekemään tiettyjä asioita tai kommentoivat heidän tekemisiään. Ympyröi se prosenttimäärä, joka parhaiten kuvaa sitä, kuinka usein tällaista tapahtuu sinulle. 2201

4 Eniten käytetty ja tutkittu dissosiaatiohäiriöiden seulontamenetelmä on potilaan itsearviointiin perustuva Dissociative Experiences Scale (Bernstein ja Putnam 1986), suomeksi poikkeuksellisten tajunnantilojen arviointiasteikko. 28-kohtaisesta asteikosta lyhennetty, erityisesti patologista dissosiatiivisuutta kuvaava kahdeksankohtainen DES-T (DES-taksoni) on esitetty taulukossa 2. Diagnostisia haastatteluja ovat Structured Clinical Interview for DSM-III-R Dissociative Disorders ja Dissociative Disorders Interview Schedule (Ross ym. 1989). Erotusdiagnostiikka Dissosiaatiohäiriöiden erotusdiagnostiikassa kyseeseen tulevat tilat on esitetty taulukossa 3. Ilmeisesti verenkiertohäiriöstä johtuva transientti globaali amnesia ilmenee siten, että potilaalla on taaksepäin suuntautuvan amnesian lisäksi anterogradinen amnesia, jonka vuoksi hän usein toistelee kysymyksiään. Taaksepäin suuntautuva amnesia korjaantuu vähitellen, mutta häiriönaikainen amnesia jää pysyväksi. Aivotärähdykseen liittyvässä muistinmenetyksessä taaksepäin suuntautuva amnesia ei yleensä ulotu yli viikon ajalle. Aivotärähdykseen liittyvä amnesia myös korjaantuu hitaasti ja epätäydellisesti, toisin kuin dissosiatiivinen amnesia, joka saattaa korjautua sopivissa oloissa hetkessä. Ohimolohkoepilepsiaa potevilla esiintyy usein dissosiatiivisia ilmiöitä myös kohtausten välillä. Dissosiatiivinen amnesia voi olla jatkuva, jolloin tietty ajanjakso on kokonaan pyyhkiytynyt muistista, tai valikoiva, jolloin vain esimerkiksi onnettomuuteen liittyvät muistikuvat ovat kadonneet, mutta potilas muistaa muita tapahtumia samalta ajanjaksolta. Joskus kadoksissa on potilaan koko elämänhistoria nimineen ja ammatteineen, mutta silti esimerkiksi pikkutarkka ammatillinen tieto on hänen käytettävissään (Wallin 1994). Yleinen diagnostiikkaa vaikeuttava tekijä on päihteiden osuuden arviointi. Myös teeskentely voi tulla kyseeseen tapauksissa, joissa pyritään välttämään moraalista tai oikeudellista vastuuta. Simulointia on epäiltävä jos sekundaarihyödyn osuus on suuri ja jos oireet näyttävät alkaneen sen kannalta sopivassa yhteydessä ilman, Taulukko 3. Dissosiaalihäiriöiden erotusdiagnostiikassa huomioon otettavat tekijät. Toksiset tilat, kuten huumeiden käyttö Lääkkeiden haittavaikutukset Psykoosit, erityisesti skitsoaffektiivinen psykoosi Mielialahäiriöt, erityisesti mielialan aaltoiluhäiriö ja kaksisuuntainen mielialahäiriö Persoonallisuushäiriöt, erityisesti epävakaa persoonallisuus ja huomiohakuinen persoonallisuus Hypoglykemia Temporaaliepilepsia Transientti globaali amnesia Unissakävely Muut neurologiset ja systeemiset sairaudet Yksilön hallinnassa olevat uskonnolliset ja vastaavat hurmostilat että dissosiatiivisesta taipumuksesta olisi aiempaa näyttöä. Dissosiatiivisuus ilmenee yleensä jo nuorella iällä. Teeskentelyä epäiltäessä on kerättävä mahdollisimman laajat taustatiedot ja tehtävä psykologisia tutkimuksia, joissa pidetään silmällä mahdollista epäjohdonmukaista, teeskentelyyn viittaavaa vastaustapaa. Jos häiriön alkuun liittyy myös fyysinen trauma, on somaattinen tutkimus tehtävä erityisen huolellisesti ja selvitettävä, onko vastaavia oireita aiemmin esiintynyt ilman pään alueen vammoja. Huumemääritys virtsasta on usein tarpeen. Rajankäynti muihin psykiatrisiin sairauksiin, joiden hoidossa mm. lääkityksellä on keskeisempi asema, on tärkeää. Yksittäiset dissosiatiiviset ilmiöt ovat tavallisia, eivätkä ne aina johda vaikeuksiin tai avuntarpeeseen. Esimerkiksi muistamattomuutta ja keskittymiskyvyttömyyttä, joita pidetään yhtenä pääkriteerinä dissosiatiiviselle identiteettihäiriölle, esiintyy hyvinkin monenlaisissa sairauksissa, esimerkiksi vakavassa masennuksessa. Dissosiaatiohäiriön diagnoosi ei sulje pois muita samanaikaisia häiriöitä. Erityisesti dissosiatiivisessa identiteettihäiriössä oireet voivat vaikuttaa psykoottisilta. Aistiharhoja, jopa skitsofrenialle tyypillisiä, saattaa syntyä dissosiatiiviselta pohjalta. Näitä ovat mm. puhuttelevat ja riitelevät kuuloharhat ja kokemus ulkopuolisen voiman vaikutuksesta tunteisiin ja ajatteluun. Dissosiatiiviset harhat ovat kuitenkin potilaan itsensä kyseenalaistettavissa. Dissosiatiivista identiteettihäiriötä potevan ulkoinen käyttäytyminen voi muistuttaa myös 2202 H. Lauerma

5 epävakaaseen persoonallisuuteen liittyvää lyhytjännitteistä käyttäytymistä tai huomiohakuiselle persoonallisuudelle ominaista dramaattisuutta. Dissosiaatiohäiriö saatetaankin diagnosoida skitsofreniaksi, kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi, depressiiviseksi psykoosiksi tai persoonallisuushäiriöksi (Korkeila ja Lauerma 1997). Psykoottinen kokee kuitenkin hallusinaationsa ja harhaluulojensa sisällöt todellisiksi ilmiöiksi. Dissosiaatiohäiriöinen taas ei ole varma siitä, mikä hänen ympäristössään ja kokemusmaailmassaan on totta ja mikä ei. Turvallinen hoitosuhde auttaa potilasta kertomaan»hulluilta» tuntuvista oireistaan ja helpottaa diagnoosin tekoa. Epävakaasta persoonallisuudesta dissosiaatiohäiriö eroaa siten, että muistihäiriöt ja transsinomaiset poikkeavat tajunnantilat ovat hallitseva oire. Dissosiatiivinen pakkovaellus, jonka laukaisevaksi tekijäksi on usein kuvattu seksuaalinen trauma, erotetaan maniaan liittyvästä vaeltelusta manian muiden oireiden perusteella. Epidemiologia Lähinnä stressitilanteissa ilmeneviä yksittäisiä depersonalisaatiokokemuksia on joskus elämässä ollut noin puolella aikuisväestöstä. Uhkaaviin tilanteisiin joutuneista noin kolmanneksella ja psykiatriseen sairaalahoitoon tulevista potilaista noin 40 %:lla on ollut depersonalisaatiokokemuksia (DSM-IV 1994), mutta ne oikeuttavat diagnoosiin vain hyvin harvoin. Dissosiatiivista psykopatologiaa esiintynee jossain elämän vaiheessa 5 10 %:lla väestöstä (Ross 1991), yleensä yhdistyneenä masennukseen, ahdistuneisuuteen, päihdeongelmaan tai persoonallisuushäiriöön. Amnesia lienee dissosiaatiohäiriöistä tavallisin. Suurin erimielisyys vallitsee jo sinänsä kiistanalaisen dissosiatiivisen identiteettihäiriön esiintyvyydestä. Jotkut pitävät tätä tilaa hyvin harvinaisena ja vieläpä hoitoperäisenä, mutta jopa yhden prosentin esiintyvyyttä väestössä on esitetty (Peltola ym. 1997). Etiologia Dissosiaatiohäiriöiden uskotaan olevan pääasiassa psykologisten tekijöiden aiheuttamia. Depersonalisaatiota ja derealisaatiota todetaan usein samanaikaisesti muiden psykiatristen häiriöiden etenkin mieliala- ja ahdistushäiriöiden kanssa. Näitä ilmiöitä esiintyy joskus myös rentouduttaessa ankaran stressin jälkeen. Tilan käynnistävistä tekijöistä tiedetään vain vähän, mutta yhä enemmän näyttöä on kertynyt lapsuudessa koettujen laiminlyöntien altistavasta vaikutuksesta (Simeon ym. 2001). Dissosiatiivisessa muistinmenetyksessä ja pakkovaelluksessa on yleensä havaittavissa läheinen yhteys oireiden alun ja traumaattisen elämäntapahtuman välillä. Dissosiatiivisen identiteettihäiriön taustalla on todettu olevan lähes säännönmukaisesti lapsuuden aikaista pahoinpitelyä ja seksuaalista riistoa, joskaan traumaattisia kokemuksia ei pidetä riittävänä ehtona häiriön syntymiselle (Gabbard 1994, Lewis ym. 1997). Lapsuuden traumaattisten kokemusten osuus on ilmeinen myös dissosiatiivisessa amnesiassa ja pakkovaelluksessa kuten dissosiatiivisuudessa yleensäkin (Schechter ym. 2000, Kisiel ja Lyons 2001, Pasquini ym. 2002). Dissosiatiivisen identiteettihäiriön synnylle altistavat traumaattiset kokemukset sijoittuvat aikaan ennen kuuden vuoden ikää. Lapsuudessa tapahtunutta seksuaalista hyväksikäyttöä on kuvattu esiintyneen jopa 83 %:lla ja ruumiillista väkivaltaa 75 %:lla potilaista. Dissosiatiivinen identiteettihäiriö lienee naisilla 4 9 kertaa yleisempää kuin miehillä. Tästä häiriöstä kärsivien traumat näyttävät olleen kaikkein vakavimpia ja useimmin toistuneita. Traumaperäisen oireiston esiintyminen juuri dissosiatiivisena identiteettihäiriönä saattaa kuitenkin olla kulttuurista riippuvainen, ehkä hoitoperäinenkin ilmiö, jossa roolinotolla on sittenkin osuutensa (Merskey 1992). Ajatukseen todella erillisistä persoonista tuleekin pitää etäisyyttä (Peltola ym. 1997).»Persoonana A» opittuihin sanoihin syntyy»toisessakin persoonatilassa» tunnistamiseen liittyvä aivosähköinen herätevaste ja käyttäytymisvaste, vaikka potilaan tulisi tällöin olla kykenemätön muistamaan näitä sanoja (Allen ja Movius 2000). Psykoosien ja dissosiaatiohäiriöiden hermostollinen syntytapa lienee perin erilainen. Dissosiatiivisten tilojen hermostolliset mekanismit 2203

6 ovat ilmeisesti monimuotoisia (Simeon ym. 2000). On epäuskottavaa, että häiriön taustalla olisi yksistään jokin biologinen tekijä. Dissosiatiiviset ilmiöt ovat huomattavasti yleisempiä nuorilla kuin ikääntyneillä, ja eräät tutkimustulokset antavat aihetta olettaa, että vasen- tai sekakätisyyteen saattaisi nuorilla naisilla tilastollisesti liittyä dissosiaatiotaipumus (Lipsanen ym. 2000). On todennäköistä, että vasta tietyt aivojen rakenteelliset ja kemialliset piirteet yhdessä traumaattisten elämysten kanssa johtavat häiriön syntyyn. Hoito Dissosiaatiohäiriön ensiapuna tulee käyttää informointia ja supportiivista psykoterapiaa. Potilaalle on tehtävä selväksi, ettei kyse ole mielisairaudesta tai etenevästä aivosairaudesta. Muistikatkosten aikaisten tapahtumien selvittäminen luotettaviksi arvioitujen silminnäkijöiden avulla voi suuresti rauhoittaa potilasta. Dissosiatiivisessa amnesiassa, pakkovaelluksessa ja identiteettihäiriössä saattaa myös akuuteissa tilanteissa olla joskus hyötyä hypnoosista, jos tilanne on niin turvallinen, että potilas kykenee palauttamaan muistikatkoksen aikaiset tapahtumat mieleensä. Apua voi olla myös tilapäisestä rauhoittamisesta bentsodiatsepiineilla tai epäspesifisillä rauhoitteilla. Pitkittyneissä tiloissa voi olla aiheellista kokeilla serotoniinin takaisinottoa estäviä lääkkeitä. Monet dissosiaatiohäiriöistä kärsineet potilaat ovat saaneet psykoosiepäilyn vuoksi neurolepteja, jolloin oireiston spontaani tai pelkästään suggestiiviseen ja rauhoittavaan vaikutukseen pohjautuva paraneminen on voitu virheellisesti tulkita antipsykoottiseksi vaikutukseksi. Pitkäaikaista neuroleptihoitoa ei tule käyttää, koska sen hyöty lienee epäspesifinen ja mahdolliset haittavaikutukset merkittäviä. Sähköhoito saattaa vaikuttaa oheisilmiönä esiintyvään masennukseen mutta ei itse dissosiaatiohäiriöön (Bowman ja Coons 1992, DeBattista ym. 1998). Dissosiaatiomekanismin on myös ajateltu liittyvän opioidijärjestelmän yliaktiivisuuteen. Alustavassa, avoimessa tutkimuksissa on opioidiantagonisti naltreksoni todettu lupaavaksi hoitokeinoksi (Bohus ym. 1999). Depersonalisaatiohäiriön psykoterapia perustuu potilaan kykyyn oivaltaa oireiden syntytapa ja merkitys ja käsitellä laukaisevia tekijöitä keskustelussa. Dissosiaatiohäiriöitä on hoidettu muun muassa hypnoosilla, johon on yhdistetty psykoanalyyttistä yksilöterapiaa. Muita hoitomuotoja ovat esimerkiksi psykoanalyysi, ryhmäterapia, perheterapia (nimenomaan nykyisen, ei lapsuudenaikaisen perheen kanssa), kognitiivinen psykoterapia ja käyttäytymisterapia. Hoidossa on keskeistä traumaattisten kokemusten läpikäyminen turvallisessa tahdissa ilman, että käsittelyn myötä heräävät tunteet lamaannuttaisivat potilaan. Joillekin potilaille kuvataide- tai musiikkiterapia avaavat mahdollisuuden ilmaista asioita, joita he eivät kykene sanoin lähestymään. Hoitomuotoa oleellisempaa saattaa olla luottamus terapeuttiin, sillä potilaan saattaa olla hyvin vaikeaa kertoa tuskallisista, esimerkiksi häpeälliseksi kokemistaan asioista. Lienee hyvin yksilöllistä, minkätyyppinen psykoterapia avaa tähän parhaat mahdollisuudet. Vaikka tutkimustietoon pohjautuvaa käsitystä hoidon tärkeimmistä elementeistä ei olekaan, voidaan olettaa että rauhallisen hyväksyvä, myötäelävä ja hätääntymätön suhtautuminen on olennaisen tärkeää. Tutkimustieto aiheesta on niukkaa, ja käsitykset hoidon vaikuttavuudesta pohjaavat kliiniseen kokemukseen. Hoidon komplikaatiot Dissosiatiivisten häiriöiden psykoterapiaa erityisesti hypnoosihoitoa toteuttamaan tai ohjaamaan tarvitaan riittävän kliinispsykiatrisen koulutuksen saanut lääkäri tai psykologi. Suggestioherkkien potilaiden hoidossa saattaa ilmetä komplikaatioita ja tarvetta hoitaa muitakin psykiatrisia häiriöitä. Suggestioalttiin potilaan henkilöhistorian käsittelyssä tulisi noudattaa varovaisuutta ja kriittisyyttä, kuitenkaan mitätöimättä potilaan kertomaa. Termillä valemuisto-oireyhtymä (false memory syndrome) tarkoitetaan ilmiötä, jossa asiantuntematon, insestitraumoista kiinnostunut ja oireiden katoamista»muistamisella» lupaava terapeutti on saanut aikaan herkästi johdateltavassa potilaassa esimerkiksi virheellisiä insestimuistoja (Merskey 2204 H. Lauerma

7 1995). Myös muistiaukkojen täytteeksi voi syntyä konfabulointia, johon potilas uskoo. Dissosiaatiohäiriötä potevan ihmisen muistamien traumojen todenperäisyyttä ei useimmiten kyetä varmistamaan. Todellisilta tuntuvat muistotkaan eivät välttämättä heijasta todellisia tapahtumia. Tutkimusnäytön mukaan laiminlyöntien, väkivallan ja seksuaalisen riiston kokeminen lapsuudessa kuitenkin altistaa dissosiaatiohäiriöille. Yleensä on turhaa spekuloida muistojen todenperäisyydellä. Muisti on dynaaminen järjestelmä eikä varasto, josta voidaan esimerkiksi hypnoottisilla tai psykoanalyyttisillä tekniikoilla hakea valokuvantarkkoja dokumentteja siitä, mitä todella on tapahtunut. Tärkeintä on, että vastuuntuntoinen, muistin ja mielen toimintaa riittävästi ymmärtävä henkilö jakaa potilaan kanssa hänen sietämättömiltä tuntuvat kokemuksensa ottamatta kantaa niihin asioihin, joiden todenperäisyyttä ei voida tietää. Kirjallisuutta Allen JJ, Movius HL. The objective assessment of amnesia in dissociative identity disorder using event-related potentials. Int J Psychophysiol 2000;38: Bernstein EM, Putnam FW. Development, reliability, and validity of a dissociation scale. J Nerv Ment Dis 1986;174: Bohus MJ, Landwehrmeyer GB, Stiglmayr CE, Limberger MF, Böhme R, Schmahl CG. Naltrexone in the treatment of dissociative symptoms in patients with borderline personality disorder: an openlabel trial. J Clin Psychiatry 1999;60: Bowman ES, Coons MS. The use of electroconvulsive therapy in patients with dissociative disorders. J Nerv Ment Dis 1992;180: DeBattista C, Solvason HB, Spiegel D. ECT in dissociative identity disorder and comorbid depression. J ECT 1998;14: DSM-IV, Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders. American Psychiatric Association, Washington D.C Eriksson NG, Lundin T. Early traumatic stress reactions among Swedish survivors of the m/s Estonia disaster. Br J Psychiatry 1996;169: Gabbard G. Dissociative disorders. Kirjassa: Psychodynamic psychiatry in clinical practice. The DSM-IV edition. American Psychiatric Association, Kisiel CL, Lyons JS. Dissociation as a mediator of psychopathology among sexually abused children and adolescents. Am J Psychiatry 2001; 158: Korkeila JA, Lauerma H. Dissosiaatiohäiriö vai psykoosi? Duodecim 1997;113: Kosslyn SM, Thompson WL, Constantini-Ferrando MF, Alpert NM, Spiegel D. Hypnotic visual illusion alters color processing in the brain. Am J Psychiatry : Lalonde JK, Hudson JI, Gigante RA, Pope HG. Canadian and American psychiatrists attitudes toward dissociative disorder diagnoses. Can J Psychiatry 2001;46: Lewis DO, Yeager CA, Swica Y, Pincus JH, Lewis M. Objective documentation of child abuse and dissociation in 12 murderers with dissociative identity disorder. Am J Psychiatry 1997;154: Lipsanen T, Lauerma H, Kallio S, Peltola P. Association of dissociative experiences, handedness and demographic variables in a nonclinical population. J Nerv Ment Dis 2000;188: Merskey H. The manufacture of personalities: the production of multiple personality disorder. Br J Psychiatry 1992;160: Merskey H. Multiple personality disorder and false memory syndrome. Br J Psychiatry 1995;166: Nemiah J. Dissociative Disorders. Kirjassa: Kaplan, Sadock, toim. Comprehensive textbook of psychiatry. Vol 1, 6. pianos. Baltimore: Williams & Wilkins, Pasquini P, Liotti G, Mazzotti E, Fassone G, Picardi A. Risk factors in the early family life of patients suffering from dissociative disorders. Acta Psychiatr Scand 2002;105: Peltola P, Lauerma H, Korkeila JA. Dissosiatiivinen identiteettihäiriö tarua vai totta? Suom Lääkäril 1997;52: Ross CA, Heber S, Norton GR, Anderson D, Anderson G, Burchet P. The Dissociative Disorders Interview Schedule: a structured interview. Dissociation 1989;2: Ross CA. Epidemiology of multiple personality disorder and dissociation. Psychiatr Clin North Am 1991;14: Schechter DS, Marshall R, Salmán E, Goetz D, Davies S, Liebowitz MR. Ataque de nervios and history of childhood trauma. J Trauma Stress 2000,13: Simeon D, Guralnik O, Hazlett EA, Spiegel-Cohen J, Hollander E, Buchsbaum MS. Feeling unreal: a PET study of depersonalization disorder. Am J Psychiatry 2000;157: Simeon D, Guralnik O, Schmeidler J, Knutelska M. The role of childhood interpersonal trauma in depersonalization disorder. Am J Psychiatry 2001;158: Tiihonen J, Kuikka J, Viinamäki H, Lehtonen J, Partanen J. Altered cerebral blood flow during hysterical paralysis. Biol Psychiatry 1995; 37: Wallin M. Tuntematon potilas psykogeenisen amnesian hypnoosihoito. Duodecim 1994;110: HANNU LAUERMA, dosentti, ylilääkäri Vankimielisairaala PL 49, Turku Mitä opin 1. Dissosiaatiohäiriöt a) ovat psykoottisia ilmiöitä b) ovat epileptisiä ilmiöitä c) liittyvät traumaattisiin kokemuksiin d) ovat yleisempiä nuorilla kuin vanhoilla 2. Valemuisto-oireyhtymällä tarkoitetaan a) dissosiatiivista pakkovaellusta b) esimerkiksi kelvottoman psykoterapian provosoimia virheellisiä insestimuistoja c) dissosiaatiohäiriön teeskentelyä d) spontaania konfabulointia 3. Dissosiaatiohäiriöiden pitkäaikaishoitoon yleensä parhaiten soveltuva lääkitys on a) litium tai valproaatti b) antipsykoottinen lääkitys c) bentsodiatsepiinit d) uuden polven masennuslääkkeet 4. Dissosiaatiohäiriöiden psykoterapia on a) tutkimustiedon valossa tuloksetonta b) kokemusperäisesti hyödylliseksi arvioitua c) kiistatta hyödylliseksi osoitettua Vastaukset sivulla

Nimitykselle dissosiaatio (engl. dissociation,

Nimitykselle dissosiaatio (engl. dissociation, TAPAUSSELOSTUS Jyrki Korkeila ja Hannu Lauerma Dissosiaatiohäiriöt ovat 1800-luvulta asti tunnettu ryhmä poikkeavia tajunnantiloja, mutta niiden diagnosointi on ollut Suomessa vähäistä. Kiinnostus dissosiaatiohäiriöihin

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö

Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö Epätavallisen voimakkaan traumaattisen tapahtuman tavallisimmat psyykkiset seuraamukset jaetaan stressireaktioihin ja stressihäiriöihin. Stressireaktiot

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

Päivi Maaranen LT, apulaisylilääkäri KYS Nuorisopsykiatrian päivät 3.-4.4.2014

Päivi Maaranen LT, apulaisylilääkäri KYS Nuorisopsykiatrian päivät 3.-4.4.2014 Päivi Maaranen LT, apulaisylilääkäri KYS Nuorisopsykiatrian päivät 3.-4.4.2014 Dissosiaation määritelmä Osittainen tai täydellinen kykenemättömyys yhdistää keskenään menneisyyteen liittyviä muistikuvia,

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus

Epävakaa persoonallisuus Epävakaa persoonallisuus Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Epävakaa persoonallisuus Mikä on persoonallisuushäiriö? 4 Persoonallisuushäiriöiden

Lisätiedot

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa. Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

8.4.2014 : YHDISTYNYT KOKEMUS KUN. Omaksi ottaminen Se tapahtui minulle ja ymmärrän kuinka se vaikuttaa minuun ja perususkomuksiini

8.4.2014 : YHDISTYNYT KOKEMUS KUN. Omaksi ottaminen Se tapahtui minulle ja ymmärrän kuinka se vaikuttaa minuun ja perususkomuksiini Omaksi ottaminen Se tapahtui minulle ja ymmärrän kuinka se vaikuttaa minuun ja perususkomuksiini Anne Suokas-Cunliffe 3.4.2014 Tapahtumalla on aika ja paikka Olen tietoinen nykyisyydestä ja tiedän kuinka

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt Itkeskely Puhuu sekavasti Ajatukset katkeilevat, ajatusharhat eli deluusiot (esim. vainoajatukset) Harha-aistimuksia

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta. MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS Muistisairaan potilaan DELIRIUM Oirekuva, tunnistaminen ja hoito LT, Dos. HUS DE LIRA = pois raiteilta Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Mielenterveysongelmien kuntoutus HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Luennon rakenne Käypä hoito suositusten Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5

Lisätiedot

TRAUMAAN LIITTYVIEN HÄIRIÖIDEN DIAGNOSOINTI

TRAUMAAN LIITTYVIEN HÄIRIÖIDEN DIAGNOSOINTI TRAUMAAN LIITTYVIEN HÄIRIÖIDEN DIAGNOSOINTI Kuten kaikissa psykiatrisissa häiriöissä, myös traumaan liittyvien häiriöiden diagnosoinnissa kultainen sääntö on kliininen haastattelu. Kaikkialla psykiatriassa

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Päihde ja mieli luentosarja 30.11.2011

Päihde ja mieli luentosarja 30.11.2011 Päihde ja mieli luentosarja 30.11.2011 Trauma ja päihteet Marita Harittu Kriisi- ja traumapsykoterapeutti Marita Harittu 30.11.2011 1 Traumanäkökulma laajentunut Traumojen vaikutuksista tiedetty jo yli

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa

Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän

Lisätiedot

NARSISMI 16.11.2011 Hannu Saloheimo, psykiatrian erikoislääkäri NARSISMIN HISTORIAA Kreikkalainen mytologia; Narcissos (komea nuorukainen) rakastui omaan kuvaansa lähteen pinnalla ja lopulta nääntyi veden

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? EPÄVAKAUS, KAKSISUUNTAISUUS JA TULISTUVUUS-KOULUTUS TAYS 18.5.2016 LAURA SUOMALAINEN LT, NUORISOPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS NUORISOPSYKIATRIA MIKÄ ON

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta 1 OPAS SISÄLTÄÄ 1. Kidutus 3 2. Kidutuksen muodot 4 3. Trauma 6 4. Kidutustrauma 8 5. Tunnistaminen 9 2 Teksti: Anu Rasinkangas

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Tarkistuslista 2 tarkistuslista Attentin 5mg tabletti

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot