Dissosiatiivisuus on kyvyttömyyttä yhdistää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dissosiatiivisuus on kyvyttömyyttä yhdistää"

Transkriptio

1 Katsaus Hannu Lauerma Dissosiaatiohäiriöt ovat muistin, orientaation, minätietoisuuden ja aistimusten psykogeenisia vääristymiä. Ne ovat yleensä äkillisiä ja tilapäisiä mutta joskus hyvinkin dramaattisia. Ne ovat yleisempiä nuoruusiässä, ja niille altistavat voimakkaat traumaattiset kokemukset. Kysymyksessä onkin tilanne, jossa elämää suojeleva sopeutumismekanismi ottaa ylivallan. Dissosiaatiohäiriöstä kärsivä voi olla pahoin hämmentynyt, ja hänen on useimmiten vaikea kuvata tilaansa. Kyse ei kuitenkaan ole psykoottisesta tai»prepsykoottisesta» tilasta. Dissosiatiivisesta tilasta kärsivä on huolestunut havainto- ja kokemusmaailmansa vääristymistä eikä koe niiden heijastelevan todellisuutta kuten psykoottinen. Psykoosilääkkeet eivät kuulu dissosiaatiohäiriön ensisijaisiin hoitokeinoihin; sen sijaan psykoterapia on keskeinen hoitomuoto. Erotusdiagnostiikassa tulevat kysymykseen useat somaattiset sairaudet ja päihteiden aiheuttamat häiriöt. Dissosiatiivisuus on kyvyttömyyttä yhdistää ajatukset, tunteet ja muistot mielekkääksi kokonaisuudeksi. Kyky toimia tietoisena, kokemisen eri puolia automaattisesti integroivana persoonana on heikentynyt. Dissosiatiivisia oireita ovat psykogeeninen muistinmenetys, oman itsen ja ympäristön kokeminen vieraana tai outona (depersonalisaatio ja derealisaatio), ajan ja paikan tajun kadottaminen, havaintojen vääristyminen ja vaikeus erottaa fantasioita todellisuudesta (Nemiah 1995). Psykodynaamisesti dissosiaatio on automaattinen sopeutumisreaktio psyykkistä tasapainoa uhkaavaan traumaan, kuten häpeän tai kauhun kokemukseen, joka saattaisi johtaa esimerkiksi itsemurhaan tai henkirikokseen. Se voidaan nähdä henkiin jäämistä suosivana, evolutiivisesti vanhana sopeutumisreaktiona: itsetuhon, elintärkeästä ryhmästä eristäytymisen tai esimerkiksi huoltajan surmaamisen sijasta tapahtuu vähemmän peruuttamaton sopeutuminen, muistin ja havaintojen vääristyminen. Reaktion seuraukset, kuten muistinmenetys, orientoitumattomuus tai harhaelämykset, ovat kuitenkin omiaan herättämään sekundaarisesti turvattomuutta. Vaikka alkuperäinen psyykkisen tuskan aiheuttaja on poissa tietoisuudesta, on hämmentävää havahtua muistamatta, mitä on tapahtunut tai kuka on (Gabbard 1994). Suojakeinona toimivaa lievempää dissosiaatiota, kuten tunteiden katoa, vierauden tunnetta ja aikakokemuksen vääristymistä, esiintyy stressitilanteissa esimerkiksi sotilailla ja poliiseilla. Dissosiatiiviset ilmiöt koetaan usein epämääräisiksi tai epäilyttäviksi. Monellakaan ei ole dissosiaatiosta jäsentynyttä henkilökohtaista kokemusta, toisin kuin ahdistuneisuudesta tai apeudesta. Jopa dissosiaatiohäiriöiden olemassaoloon itsenäisinä ilmiöinä suhtaudutaan joskus epäluuloisesti (Lalonde ym. 2001). Monella dissosiaatiohäiriöstä kärsivällä esiintyykin samanaikaisesti muuhun diagnoosiin sopivia ahdistuneisuus- tai masennusoireita tai persoonallisuushäiriöille ominaisia sopeutumisvaikeuksia. Hypnoosilla aikaansaatuja dissosiatiivisia ilmiöitä pidetään joustavan ja terveen psyyken normaaleina toimintoina. Hypnoosia voidaan käyttää psykoterapeuttisesti piilotajuisten traumaattisten muistojen tietoiseen käsittelyyn. Sen avulla luotuja dissosiatiivisia tiloja ovat mm. Duodecim 2002;118:

2 tunnottomuus, amnesia, aistiharhat, automaattiset toiminnot, halvausoireet sekä kokeellisesti aikaansaatu ja positroniemissio-tomografialla kuvannettu värinäön tai aivoverenkierron muutos (Kosslyn ym. 2000). Myös vastaava ilmiön toiminnallista luonnetta kuvaava, konversiooireen hoidon aikana korjaantunut muutos on kuvattu (Tiihonen ym Toimintakykyä rajoittavat dissosiatiiviset tilat ovat mielenterveyden häiriöitä. Dissosiatiivisesti identiteettihäiriöiselle henkilölle katsotaan syntyvän korvaava tai täydentävä identiteetti, jotta hän selviytyisi muutoin tuhoisista lapsuudenkokemuksista. Myöhemmät traumat aiheuttanevat yleensä pikemminkin yksittäisiä dissosiatiivisia oireita, jotka kuuluvat akuuttien ja traumaperäisten stressihäiriöiden kuvaan. Estonia-katastrofista pelastuneilla dissosiaatio-oireet ennustivat traumaperäistä stressireaktiota (Eriksson ja Lundin 1996). Lähihoitajaksi opiskeleva 22-vuotias nainen oli lapsuudessaan kokenut seksuaalista riistoa, ja hän oli jättänyt lapsuudenperheensä 15-vuotiaana. Hänen oli ollut vaikeaa päättää, mitä hän halusi elämältään, ja hän oli hakenut sisältöä elämäänsä monenlaisista alakulttuureista, mm. tiukan uskonnollisesta fundamentalistiryhmästä. Tutustuttuaan karismaattiseeen, epäpätevänä erityisluokanopettajana ja»parantajana» toimineeseen harrastelijanäyttelijään hän osallistui tämän vetämään ritualistiseen»rentoutusja suggestioryhmään» ja koki voimakkaan ihastumisen. Muutettuaan miehen luo hän teki tälle erilaisia palveluksia ja ymmärsi vasta jälkikäteen päätyneensä kuljettamaan avomiehensä säilyttämää varastettua tavaraa. Poliisikuulusteluissa hänelle tuli epätodellinen ja oksettava olo, ja hän pelkäsi tulleensa raskaaksi. Kotiinpaluun jälkeen hän muisti vielä tavanneensa miehensä, mutta seuraavat kaksi vuorokautta olivat kadonneet hänen muistikuvistaan. Hänet tuotiin vieraalla paikkakunnalla terveyskeskukseen hänen kyhjötettyään kokonaisen yön torilla avuttoman näköisenä. Myöhemmin hän alkoi muistaa, että avomies olisi sanonut hänen olevan nyt»samassa liemessä» ja pakottanut hänet yhdyntään jollain epämääräisellä tavalla mutta fyysistä pakkoa käyttämättä. Diagnoosit Dissosiaatiohäiriöt on luokiteltu hieman eri tavoin DSM-IV:ssä (1994) ja kansainvälisessä tautiluokituksessa ICD-10:ssä. Jälkimmäisessä dissosiaatiohäiriöihin luetaan myös psyykkisperäinen sekavuustila ja psyykkisperäinen hämärätila, Taulukko 1. Dissosiatiivisen muistinmenetyksen diagnoosikriteerit DSM-IV:n mukaan. Muistinmenetys on välttämätön edellytys vakavammille dissosiatiivisille häiriöille eli pakkovaellukselle ja identiteettihäiriölle. A. Keskeinen häiriö on yksi tai useampi jakso, jonka aikana henkilö ei kykene palauttamaan mieleensä hänelle tärkeää, usein luonteeltaan traumaattista tai stressin sävyttämää tietoa, ja häiriö on liian laaja ollakseen tavallista unohtelua. B. Häiriö ei esiinny ainoastaan dissosiatiivisen identiteettihäiriön tai pakkovaelluksen, traumaperäisen stressihäiriön, akuutin stressihäiriön tai somatisaatiohäiriön aikana eikä johdu minkään kemiallisen aineen (esim. huumeen tai lääkkeen) suorasta fysiologisesta vaikutuksesta tai neurologisesta tai muusta ruumiillisesta häiriöstä (esim. pään vammasta johtuva muistihäiriö). C. Oireet aiheuttavat kliinisesti merkittävää kärsimystä tai haittaa sosiaalisilla, ammatillisilla tai muilla tärkeillä toiminnan alueilla. DSM-IV taas määrittelee dissosiaatiohäiriöiden tunnusomaiseksi piirteeksi realiteetintestauksen säilymisen. Todellisuudentajun häiriö on dissosiatiivisissa tiloissa tarkkarajainen kahdessakin mielessä: häiriön alku ja siitä toipuminen tapahtuvat usein nopeasti, jopa hetkessä, ja toisaalta ajatteluhäiriö leimaa vain osaa potilaan kokemusmaailmasta. Dissosiatiivisen muistinmenetyksen diagnostiset kriteerit on esitetty taulukossa 1. Yksittäisiä dissosiatiivisia oireita voi esiintyä useissa mielenterveyden häiriöissä. Tällaiset oireet ovat jopa diagnostisia kriteerioireita akuutissa ja traumaperäisessä stressihäiriössä sekä paniikkikohtauksissa. Ohimenevät dissosiaatiooireet ovat yleisiä myös tilapäisissä rasitus- tai uupumustiloissa. Dissosiaatiohäiriöksi ilmiö luokitellaan vasta, kun oireisto on hallitseva ja haittaa selvästi toimintakykyä. Suomalainen kliininen käytäntö ei ole lainkaan suosinut dissosiaatiohäiriöiden diagnosointia. DSM-IV määrittelee viisi dissosiaatiohäiriötä: depersonalisaatiohäiriön, dissosiatiivisen muistinmenetyksen eli psykogeenisen amnesian, dissosiatiivisen pakkovaelluksen (fuugan), dissosiatiivisen identiteettihäiriön ja tarkemmin määrittämättömän dissosiaatiohäiriön. Sivupersoonahäiriön (multiple personality) käsite, jota edelleen käytetään ICD-10:ssä, on DSM-IV:n luokituksessa korvattu termillä dissosiatiivinen identiteettihäiriö. Uusi nimitys kertoo paremmin yksilön vaikeudesta pitää yllä py H. Lauerma

3 syvää kokemusta identiteetistään, muistoistaan ja tietoisuudestaan, eikä se luo mystifioivaa mielikuvaa useasta persoonasta. Muihin dissosiaatiohäiriöihin kuuluu mm. kulttuuriseen tai uskonnolliseen tapahtumaan liittyvä dissosiatiivinen transsi. Häiriönä se ei ole kulttuurin hyväksymää roolinottoa vaan lamaa toimintakyvyn. Vankilaoloissa yleisistä dissosiatiivisista häiriöistä erikoisin on harvinainen, pseudodementiana ilmenevä Ganserin oireyhtymä. Siinä potilas antaa mielettömiä vastauksia yksinkertaisiin kysymyksiin ikään kuin hän yrittäisi»teeskennellä hullua» muttei kuitenkaan hallitse käyttäytymistään (»Kaksi ynnä kaksi on viisi, lehmällä on kolme jalkaa» jne.) ICD-10 luokittelee hurmos- ja haltiotilat ja Ganserin syndrooman itsenäisiksi diagnooseiksi, samoin mm. eräät dissosiatiiviset ilmiöt, jotka ilmenevät somaattisina (konversio-) oireyhtyminä. Näitä ovat dissosiatiiviset kouristukset, motoriset häiriöt (mm. äänen katoaminen ja ääntöhäiriö), tunnottomuus tai aistihäiriö ja sulkutila (horros). Dissosiaatiohäiriöiden diagnosointi perustuu anamneesiin, kliiniseen tutkimukseen ja somaattisten syytekijöiden pois sulkemiseen. Diagnostiikka on varmempaa, jos potilasta voidaan tarkkailla ja haastatella oireiston aikana. Omaisten haastattelu ja muu tiedonkeruu ulkopuolisista lähteistä on usein ratkaisevan tärkeää. Oireen välitön katoaminen suggestion esimerkiksi hypnoosihoidon seurauksena tai lääkeruisketta annettaessa on joskus mahdollista ja tukee diagnoosia. Ryyppyporukassa puukottamalla tehdystä taposta vangittu 27-vuotias mies oli tutkintavankeudessa alkanut kuulla syyttäviä ääniä ja nähdä läpikuultavia, uhkaavia ihmishahmoja. Deliriumin somaattisia oireita ei ollut, ja virtsan huumeseulonnan tulos oli negatiivinen. Mies sanoi pelkäävänsä, että hän tulee hulluksi, vapisi kylmänhikisenä ja hyväksyi täysin sen ajatuksen, että kyseessä olivat harha-aistimukset. Hänelle sanottiin, että hän saa ruiskeena harhoja poistavaa lääkettä. Jälkikäteen hän kertoi hämmentyneenä, että kauniin punatukkaisen naisen annettua ruiskeen huoneen penkillä istuneet mieshahmot olivat sanoneet:»eihän me enää täällä voida olla, kun toi sai lääkettä». Sitten hahmot olivat kävelleet ulos sen jälkeen näyttäytymättä. Taulukko 2. DES-T-ohje: Tämä kyselylomake koostuu 8 kysymyksestä, jotka käsittelevät päivittäisen elämäsi mahdollisia kokemuksia. Olemme kiinnostuneita siitä, kuinka usein sinulla on kysymyksissä kuvatun kaltaisia kokemuksia. On kuitenkin tärkeää, että vastauksesi viittaavat sellaisiin kokemuksiin, joita sinulla on ollut, kun et ole ollut alkoholin tai muiden päihteiden vaikutuksen alainen. Vastatessasi kysymyksiin arvioi, missä määrin kuvattu kokemus sopii sinuun, ja ympyröi asiaankuuluva prosenttimäärä, ks. esimerkki % (ei koskaan) (aina) 1. Jotkut ihmiset huomaavat joskus saapuneensa tiettyyn paikkaan ilman muistikuvaa siitä, miten he ovat sinne päätyneet. Ympyröi se prosenttimäärä, joka parhaiten kuvaa sitä, kuinka usein tällaista tapahtuu sinulle. 2. Jotkut ihmiset löytävät toisinaan tavaroittensa joukosta esineitä, joita he eivät muista ostaneensa. Ympyröi se prosenttimäärä, joka parhaiten kuvaa sitä, kuinka usein tällaista tapahtuu sinulle. 3. Jotkut ihmiset kokevat toisinaan, että he ikään kuin ovat itsensä ulkopuolella tai he näkevät itsensä tekevän jotain ikään kuin he katselisivat toista ihmistä. Ympyröi se prosenttimäärä, joka parhaiten kuvaa sitä, kuinka usein tällaista tapahtuu sinulle. 4. Joillekin ihmisille on toisinaan kerrottu, että he eivät toisinaan tunnista perheenjäseniään tai ystäviään. Ympyröi se prosenttimäärä, joka parhaiten kuvaa sitä, kuinka usein tällaista tapahtuu sinulle. 5. Joillakin ihmisillä on sellaisia kokemuksia, että joskus toiset ihmiset, esineet ja maailma tuntuvat epätodellisilta. Ympyröi se prosenttimäärä, joka parhaiten kuvaa sitä, kuinka usein tällaista tapahtuu sinulle. 6. Joillakin ihmisillä on toisinaan kokemus siitä, ettei heidän kehonsa kuulu heille itselleen. Ympyröi se prosenttimäärä, joka parhaiten kuvaa sitä, kuinka usein tällaista tapahtuu sinulle. 7. Jotkut ihmiset kokevat ajoittain käyttäytyvänsä eri tilanteissa niin eri tavoilla, että he melkein tuntevat olevansa kuin kaksi eri ihmistä. Ympyröi se prosenttimäärä, joka parhaiten kuvaa sitä, kuinka usein tällaista tapahtuu sinulle. 8. Jotkut ihmiset huomaavat toisinaan kuulevansa päänsä sisällä ääniä, jotka kehottavat tekemään tiettyjä asioita tai kommentoivat heidän tekemisiään. Ympyröi se prosenttimäärä, joka parhaiten kuvaa sitä, kuinka usein tällaista tapahtuu sinulle. 2201

4 Eniten käytetty ja tutkittu dissosiaatiohäiriöiden seulontamenetelmä on potilaan itsearviointiin perustuva Dissociative Experiences Scale (Bernstein ja Putnam 1986), suomeksi poikkeuksellisten tajunnantilojen arviointiasteikko. 28-kohtaisesta asteikosta lyhennetty, erityisesti patologista dissosiatiivisuutta kuvaava kahdeksankohtainen DES-T (DES-taksoni) on esitetty taulukossa 2. Diagnostisia haastatteluja ovat Structured Clinical Interview for DSM-III-R Dissociative Disorders ja Dissociative Disorders Interview Schedule (Ross ym. 1989). Erotusdiagnostiikka Dissosiaatiohäiriöiden erotusdiagnostiikassa kyseeseen tulevat tilat on esitetty taulukossa 3. Ilmeisesti verenkiertohäiriöstä johtuva transientti globaali amnesia ilmenee siten, että potilaalla on taaksepäin suuntautuvan amnesian lisäksi anterogradinen amnesia, jonka vuoksi hän usein toistelee kysymyksiään. Taaksepäin suuntautuva amnesia korjaantuu vähitellen, mutta häiriönaikainen amnesia jää pysyväksi. Aivotärähdykseen liittyvässä muistinmenetyksessä taaksepäin suuntautuva amnesia ei yleensä ulotu yli viikon ajalle. Aivotärähdykseen liittyvä amnesia myös korjaantuu hitaasti ja epätäydellisesti, toisin kuin dissosiatiivinen amnesia, joka saattaa korjautua sopivissa oloissa hetkessä. Ohimolohkoepilepsiaa potevilla esiintyy usein dissosiatiivisia ilmiöitä myös kohtausten välillä. Dissosiatiivinen amnesia voi olla jatkuva, jolloin tietty ajanjakso on kokonaan pyyhkiytynyt muistista, tai valikoiva, jolloin vain esimerkiksi onnettomuuteen liittyvät muistikuvat ovat kadonneet, mutta potilas muistaa muita tapahtumia samalta ajanjaksolta. Joskus kadoksissa on potilaan koko elämänhistoria nimineen ja ammatteineen, mutta silti esimerkiksi pikkutarkka ammatillinen tieto on hänen käytettävissään (Wallin 1994). Yleinen diagnostiikkaa vaikeuttava tekijä on päihteiden osuuden arviointi. Myös teeskentely voi tulla kyseeseen tapauksissa, joissa pyritään välttämään moraalista tai oikeudellista vastuuta. Simulointia on epäiltävä jos sekundaarihyödyn osuus on suuri ja jos oireet näyttävät alkaneen sen kannalta sopivassa yhteydessä ilman, Taulukko 3. Dissosiaalihäiriöiden erotusdiagnostiikassa huomioon otettavat tekijät. Toksiset tilat, kuten huumeiden käyttö Lääkkeiden haittavaikutukset Psykoosit, erityisesti skitsoaffektiivinen psykoosi Mielialahäiriöt, erityisesti mielialan aaltoiluhäiriö ja kaksisuuntainen mielialahäiriö Persoonallisuushäiriöt, erityisesti epävakaa persoonallisuus ja huomiohakuinen persoonallisuus Hypoglykemia Temporaaliepilepsia Transientti globaali amnesia Unissakävely Muut neurologiset ja systeemiset sairaudet Yksilön hallinnassa olevat uskonnolliset ja vastaavat hurmostilat että dissosiatiivisesta taipumuksesta olisi aiempaa näyttöä. Dissosiatiivisuus ilmenee yleensä jo nuorella iällä. Teeskentelyä epäiltäessä on kerättävä mahdollisimman laajat taustatiedot ja tehtävä psykologisia tutkimuksia, joissa pidetään silmällä mahdollista epäjohdonmukaista, teeskentelyyn viittaavaa vastaustapaa. Jos häiriön alkuun liittyy myös fyysinen trauma, on somaattinen tutkimus tehtävä erityisen huolellisesti ja selvitettävä, onko vastaavia oireita aiemmin esiintynyt ilman pään alueen vammoja. Huumemääritys virtsasta on usein tarpeen. Rajankäynti muihin psykiatrisiin sairauksiin, joiden hoidossa mm. lääkityksellä on keskeisempi asema, on tärkeää. Yksittäiset dissosiatiiviset ilmiöt ovat tavallisia, eivätkä ne aina johda vaikeuksiin tai avuntarpeeseen. Esimerkiksi muistamattomuutta ja keskittymiskyvyttömyyttä, joita pidetään yhtenä pääkriteerinä dissosiatiiviselle identiteettihäiriölle, esiintyy hyvinkin monenlaisissa sairauksissa, esimerkiksi vakavassa masennuksessa. Dissosiaatiohäiriön diagnoosi ei sulje pois muita samanaikaisia häiriöitä. Erityisesti dissosiatiivisessa identiteettihäiriössä oireet voivat vaikuttaa psykoottisilta. Aistiharhoja, jopa skitsofrenialle tyypillisiä, saattaa syntyä dissosiatiiviselta pohjalta. Näitä ovat mm. puhuttelevat ja riitelevät kuuloharhat ja kokemus ulkopuolisen voiman vaikutuksesta tunteisiin ja ajatteluun. Dissosiatiiviset harhat ovat kuitenkin potilaan itsensä kyseenalaistettavissa. Dissosiatiivista identiteettihäiriötä potevan ulkoinen käyttäytyminen voi muistuttaa myös 2202 H. Lauerma

5 epävakaaseen persoonallisuuteen liittyvää lyhytjännitteistä käyttäytymistä tai huomiohakuiselle persoonallisuudelle ominaista dramaattisuutta. Dissosiaatiohäiriö saatetaankin diagnosoida skitsofreniaksi, kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi, depressiiviseksi psykoosiksi tai persoonallisuushäiriöksi (Korkeila ja Lauerma 1997). Psykoottinen kokee kuitenkin hallusinaationsa ja harhaluulojensa sisällöt todellisiksi ilmiöiksi. Dissosiaatiohäiriöinen taas ei ole varma siitä, mikä hänen ympäristössään ja kokemusmaailmassaan on totta ja mikä ei. Turvallinen hoitosuhde auttaa potilasta kertomaan»hulluilta» tuntuvista oireistaan ja helpottaa diagnoosin tekoa. Epävakaasta persoonallisuudesta dissosiaatiohäiriö eroaa siten, että muistihäiriöt ja transsinomaiset poikkeavat tajunnantilat ovat hallitseva oire. Dissosiatiivinen pakkovaellus, jonka laukaisevaksi tekijäksi on usein kuvattu seksuaalinen trauma, erotetaan maniaan liittyvästä vaeltelusta manian muiden oireiden perusteella. Epidemiologia Lähinnä stressitilanteissa ilmeneviä yksittäisiä depersonalisaatiokokemuksia on joskus elämässä ollut noin puolella aikuisväestöstä. Uhkaaviin tilanteisiin joutuneista noin kolmanneksella ja psykiatriseen sairaalahoitoon tulevista potilaista noin 40 %:lla on ollut depersonalisaatiokokemuksia (DSM-IV 1994), mutta ne oikeuttavat diagnoosiin vain hyvin harvoin. Dissosiatiivista psykopatologiaa esiintynee jossain elämän vaiheessa 5 10 %:lla väestöstä (Ross 1991), yleensä yhdistyneenä masennukseen, ahdistuneisuuteen, päihdeongelmaan tai persoonallisuushäiriöön. Amnesia lienee dissosiaatiohäiriöistä tavallisin. Suurin erimielisyys vallitsee jo sinänsä kiistanalaisen dissosiatiivisen identiteettihäiriön esiintyvyydestä. Jotkut pitävät tätä tilaa hyvin harvinaisena ja vieläpä hoitoperäisenä, mutta jopa yhden prosentin esiintyvyyttä väestössä on esitetty (Peltola ym. 1997). Etiologia Dissosiaatiohäiriöiden uskotaan olevan pääasiassa psykologisten tekijöiden aiheuttamia. Depersonalisaatiota ja derealisaatiota todetaan usein samanaikaisesti muiden psykiatristen häiriöiden etenkin mieliala- ja ahdistushäiriöiden kanssa. Näitä ilmiöitä esiintyy joskus myös rentouduttaessa ankaran stressin jälkeen. Tilan käynnistävistä tekijöistä tiedetään vain vähän, mutta yhä enemmän näyttöä on kertynyt lapsuudessa koettujen laiminlyöntien altistavasta vaikutuksesta (Simeon ym. 2001). Dissosiatiivisessa muistinmenetyksessä ja pakkovaelluksessa on yleensä havaittavissa läheinen yhteys oireiden alun ja traumaattisen elämäntapahtuman välillä. Dissosiatiivisen identiteettihäiriön taustalla on todettu olevan lähes säännönmukaisesti lapsuuden aikaista pahoinpitelyä ja seksuaalista riistoa, joskaan traumaattisia kokemuksia ei pidetä riittävänä ehtona häiriön syntymiselle (Gabbard 1994, Lewis ym. 1997). Lapsuuden traumaattisten kokemusten osuus on ilmeinen myös dissosiatiivisessa amnesiassa ja pakkovaelluksessa kuten dissosiatiivisuudessa yleensäkin (Schechter ym. 2000, Kisiel ja Lyons 2001, Pasquini ym. 2002). Dissosiatiivisen identiteettihäiriön synnylle altistavat traumaattiset kokemukset sijoittuvat aikaan ennen kuuden vuoden ikää. Lapsuudessa tapahtunutta seksuaalista hyväksikäyttöä on kuvattu esiintyneen jopa 83 %:lla ja ruumiillista väkivaltaa 75 %:lla potilaista. Dissosiatiivinen identiteettihäiriö lienee naisilla 4 9 kertaa yleisempää kuin miehillä. Tästä häiriöstä kärsivien traumat näyttävät olleen kaikkein vakavimpia ja useimmin toistuneita. Traumaperäisen oireiston esiintyminen juuri dissosiatiivisena identiteettihäiriönä saattaa kuitenkin olla kulttuurista riippuvainen, ehkä hoitoperäinenkin ilmiö, jossa roolinotolla on sittenkin osuutensa (Merskey 1992). Ajatukseen todella erillisistä persoonista tuleekin pitää etäisyyttä (Peltola ym. 1997).»Persoonana A» opittuihin sanoihin syntyy»toisessakin persoonatilassa» tunnistamiseen liittyvä aivosähköinen herätevaste ja käyttäytymisvaste, vaikka potilaan tulisi tällöin olla kykenemätön muistamaan näitä sanoja (Allen ja Movius 2000). Psykoosien ja dissosiaatiohäiriöiden hermostollinen syntytapa lienee perin erilainen. Dissosiatiivisten tilojen hermostolliset mekanismit 2203

6 ovat ilmeisesti monimuotoisia (Simeon ym. 2000). On epäuskottavaa, että häiriön taustalla olisi yksistään jokin biologinen tekijä. Dissosiatiiviset ilmiöt ovat huomattavasti yleisempiä nuorilla kuin ikääntyneillä, ja eräät tutkimustulokset antavat aihetta olettaa, että vasen- tai sekakätisyyteen saattaisi nuorilla naisilla tilastollisesti liittyä dissosiaatiotaipumus (Lipsanen ym. 2000). On todennäköistä, että vasta tietyt aivojen rakenteelliset ja kemialliset piirteet yhdessä traumaattisten elämysten kanssa johtavat häiriön syntyyn. Hoito Dissosiaatiohäiriön ensiapuna tulee käyttää informointia ja supportiivista psykoterapiaa. Potilaalle on tehtävä selväksi, ettei kyse ole mielisairaudesta tai etenevästä aivosairaudesta. Muistikatkosten aikaisten tapahtumien selvittäminen luotettaviksi arvioitujen silminnäkijöiden avulla voi suuresti rauhoittaa potilasta. Dissosiatiivisessa amnesiassa, pakkovaelluksessa ja identiteettihäiriössä saattaa myös akuuteissa tilanteissa olla joskus hyötyä hypnoosista, jos tilanne on niin turvallinen, että potilas kykenee palauttamaan muistikatkoksen aikaiset tapahtumat mieleensä. Apua voi olla myös tilapäisestä rauhoittamisesta bentsodiatsepiineilla tai epäspesifisillä rauhoitteilla. Pitkittyneissä tiloissa voi olla aiheellista kokeilla serotoniinin takaisinottoa estäviä lääkkeitä. Monet dissosiaatiohäiriöistä kärsineet potilaat ovat saaneet psykoosiepäilyn vuoksi neurolepteja, jolloin oireiston spontaani tai pelkästään suggestiiviseen ja rauhoittavaan vaikutukseen pohjautuva paraneminen on voitu virheellisesti tulkita antipsykoottiseksi vaikutukseksi. Pitkäaikaista neuroleptihoitoa ei tule käyttää, koska sen hyöty lienee epäspesifinen ja mahdolliset haittavaikutukset merkittäviä. Sähköhoito saattaa vaikuttaa oheisilmiönä esiintyvään masennukseen mutta ei itse dissosiaatiohäiriöön (Bowman ja Coons 1992, DeBattista ym. 1998). Dissosiaatiomekanismin on myös ajateltu liittyvän opioidijärjestelmän yliaktiivisuuteen. Alustavassa, avoimessa tutkimuksissa on opioidiantagonisti naltreksoni todettu lupaavaksi hoitokeinoksi (Bohus ym. 1999). Depersonalisaatiohäiriön psykoterapia perustuu potilaan kykyyn oivaltaa oireiden syntytapa ja merkitys ja käsitellä laukaisevia tekijöitä keskustelussa. Dissosiaatiohäiriöitä on hoidettu muun muassa hypnoosilla, johon on yhdistetty psykoanalyyttistä yksilöterapiaa. Muita hoitomuotoja ovat esimerkiksi psykoanalyysi, ryhmäterapia, perheterapia (nimenomaan nykyisen, ei lapsuudenaikaisen perheen kanssa), kognitiivinen psykoterapia ja käyttäytymisterapia. Hoidossa on keskeistä traumaattisten kokemusten läpikäyminen turvallisessa tahdissa ilman, että käsittelyn myötä heräävät tunteet lamaannuttaisivat potilaan. Joillekin potilaille kuvataide- tai musiikkiterapia avaavat mahdollisuuden ilmaista asioita, joita he eivät kykene sanoin lähestymään. Hoitomuotoa oleellisempaa saattaa olla luottamus terapeuttiin, sillä potilaan saattaa olla hyvin vaikeaa kertoa tuskallisista, esimerkiksi häpeälliseksi kokemistaan asioista. Lienee hyvin yksilöllistä, minkätyyppinen psykoterapia avaa tähän parhaat mahdollisuudet. Vaikka tutkimustietoon pohjautuvaa käsitystä hoidon tärkeimmistä elementeistä ei olekaan, voidaan olettaa että rauhallisen hyväksyvä, myötäelävä ja hätääntymätön suhtautuminen on olennaisen tärkeää. Tutkimustieto aiheesta on niukkaa, ja käsitykset hoidon vaikuttavuudesta pohjaavat kliiniseen kokemukseen. Hoidon komplikaatiot Dissosiatiivisten häiriöiden psykoterapiaa erityisesti hypnoosihoitoa toteuttamaan tai ohjaamaan tarvitaan riittävän kliinispsykiatrisen koulutuksen saanut lääkäri tai psykologi. Suggestioherkkien potilaiden hoidossa saattaa ilmetä komplikaatioita ja tarvetta hoitaa muitakin psykiatrisia häiriöitä. Suggestioalttiin potilaan henkilöhistorian käsittelyssä tulisi noudattaa varovaisuutta ja kriittisyyttä, kuitenkaan mitätöimättä potilaan kertomaa. Termillä valemuisto-oireyhtymä (false memory syndrome) tarkoitetaan ilmiötä, jossa asiantuntematon, insestitraumoista kiinnostunut ja oireiden katoamista»muistamisella» lupaava terapeutti on saanut aikaan herkästi johdateltavassa potilaassa esimerkiksi virheellisiä insestimuistoja (Merskey 2204 H. Lauerma

7 1995). Myös muistiaukkojen täytteeksi voi syntyä konfabulointia, johon potilas uskoo. Dissosiaatiohäiriötä potevan ihmisen muistamien traumojen todenperäisyyttä ei useimmiten kyetä varmistamaan. Todellisilta tuntuvat muistotkaan eivät välttämättä heijasta todellisia tapahtumia. Tutkimusnäytön mukaan laiminlyöntien, väkivallan ja seksuaalisen riiston kokeminen lapsuudessa kuitenkin altistaa dissosiaatiohäiriöille. Yleensä on turhaa spekuloida muistojen todenperäisyydellä. Muisti on dynaaminen järjestelmä eikä varasto, josta voidaan esimerkiksi hypnoottisilla tai psykoanalyyttisillä tekniikoilla hakea valokuvantarkkoja dokumentteja siitä, mitä todella on tapahtunut. Tärkeintä on, että vastuuntuntoinen, muistin ja mielen toimintaa riittävästi ymmärtävä henkilö jakaa potilaan kanssa hänen sietämättömiltä tuntuvat kokemuksensa ottamatta kantaa niihin asioihin, joiden todenperäisyyttä ei voida tietää. Kirjallisuutta Allen JJ, Movius HL. The objective assessment of amnesia in dissociative identity disorder using event-related potentials. Int J Psychophysiol 2000;38: Bernstein EM, Putnam FW. Development, reliability, and validity of a dissociation scale. J Nerv Ment Dis 1986;174: Bohus MJ, Landwehrmeyer GB, Stiglmayr CE, Limberger MF, Böhme R, Schmahl CG. Naltrexone in the treatment of dissociative symptoms in patients with borderline personality disorder: an openlabel trial. J Clin Psychiatry 1999;60: Bowman ES, Coons MS. The use of electroconvulsive therapy in patients with dissociative disorders. J Nerv Ment Dis 1992;180: DeBattista C, Solvason HB, Spiegel D. ECT in dissociative identity disorder and comorbid depression. J ECT 1998;14: DSM-IV, Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders. American Psychiatric Association, Washington D.C Eriksson NG, Lundin T. Early traumatic stress reactions among Swedish survivors of the m/s Estonia disaster. Br J Psychiatry 1996;169: Gabbard G. Dissociative disorders. Kirjassa: Psychodynamic psychiatry in clinical practice. The DSM-IV edition. American Psychiatric Association, Kisiel CL, Lyons JS. Dissociation as a mediator of psychopathology among sexually abused children and adolescents. Am J Psychiatry 2001; 158: Korkeila JA, Lauerma H. Dissosiaatiohäiriö vai psykoosi? Duodecim 1997;113: Kosslyn SM, Thompson WL, Constantini-Ferrando MF, Alpert NM, Spiegel D. Hypnotic visual illusion alters color processing in the brain. Am J Psychiatry : Lalonde JK, Hudson JI, Gigante RA, Pope HG. Canadian and American psychiatrists attitudes toward dissociative disorder diagnoses. Can J Psychiatry 2001;46: Lewis DO, Yeager CA, Swica Y, Pincus JH, Lewis M. Objective documentation of child abuse and dissociation in 12 murderers with dissociative identity disorder. Am J Psychiatry 1997;154: Lipsanen T, Lauerma H, Kallio S, Peltola P. Association of dissociative experiences, handedness and demographic variables in a nonclinical population. J Nerv Ment Dis 2000;188: Merskey H. The manufacture of personalities: the production of multiple personality disorder. Br J Psychiatry 1992;160: Merskey H. Multiple personality disorder and false memory syndrome. Br J Psychiatry 1995;166: Nemiah J. Dissociative Disorders. Kirjassa: Kaplan, Sadock, toim. Comprehensive textbook of psychiatry. Vol 1, 6. pianos. Baltimore: Williams & Wilkins, Pasquini P, Liotti G, Mazzotti E, Fassone G, Picardi A. Risk factors in the early family life of patients suffering from dissociative disorders. Acta Psychiatr Scand 2002;105: Peltola P, Lauerma H, Korkeila JA. Dissosiatiivinen identiteettihäiriö tarua vai totta? Suom Lääkäril 1997;52: Ross CA, Heber S, Norton GR, Anderson D, Anderson G, Burchet P. The Dissociative Disorders Interview Schedule: a structured interview. Dissociation 1989;2: Ross CA. Epidemiology of multiple personality disorder and dissociation. Psychiatr Clin North Am 1991;14: Schechter DS, Marshall R, Salmán E, Goetz D, Davies S, Liebowitz MR. Ataque de nervios and history of childhood trauma. J Trauma Stress 2000,13: Simeon D, Guralnik O, Hazlett EA, Spiegel-Cohen J, Hollander E, Buchsbaum MS. Feeling unreal: a PET study of depersonalization disorder. Am J Psychiatry 2000;157: Simeon D, Guralnik O, Schmeidler J, Knutelska M. The role of childhood interpersonal trauma in depersonalization disorder. Am J Psychiatry 2001;158: Tiihonen J, Kuikka J, Viinamäki H, Lehtonen J, Partanen J. Altered cerebral blood flow during hysterical paralysis. Biol Psychiatry 1995; 37: Wallin M. Tuntematon potilas psykogeenisen amnesian hypnoosihoito. Duodecim 1994;110: HANNU LAUERMA, dosentti, ylilääkäri Vankimielisairaala PL 49, Turku Mitä opin 1. Dissosiaatiohäiriöt a) ovat psykoottisia ilmiöitä b) ovat epileptisiä ilmiöitä c) liittyvät traumaattisiin kokemuksiin d) ovat yleisempiä nuorilla kuin vanhoilla 2. Valemuisto-oireyhtymällä tarkoitetaan a) dissosiatiivista pakkovaellusta b) esimerkiksi kelvottoman psykoterapian provosoimia virheellisiä insestimuistoja c) dissosiaatiohäiriön teeskentelyä d) spontaania konfabulointia 3. Dissosiaatiohäiriöiden pitkäaikaishoitoon yleensä parhaiten soveltuva lääkitys on a) litium tai valproaatti b) antipsykoottinen lääkitys c) bentsodiatsepiinit d) uuden polven masennuslääkkeet 4. Dissosiaatiohäiriöiden psykoterapia on a) tutkimustiedon valossa tuloksetonta b) kokemusperäisesti hyödylliseksi arvioitua c) kiistatta hyödylliseksi osoitettua Vastaukset sivulla

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto:

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: 1 DES Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: / 200 Ohjeet: Tässä kyselylomakkeessa on 28 kysymystä kokemuksista, joita Sinulla saattaa ilmetä arkielämässäsi. Me olemme kiinnostuneita siitä, onko Sinulla,

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa. Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus

Epävakaa persoonallisuus Epävakaa persoonallisuus Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Epävakaa persoonallisuus Mikä on persoonallisuushäiriö? 4 Persoonallisuushäiriöiden

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta. MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? EPÄVAKAUS, KAKSISUUNTAISUUS JA TULISTUVUUS-KOULUTUS TAYS 18.5.2016 LAURA SUOMALAINEN LT, NUORISOPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS NUORISOPSYKIATRIA MIKÄ ON

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä

Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Väkivalta ja päihteetp huono suomalainen viinapää (Verkko) ajatus väkivaltatyv kivaltatyöstä päihdehuollon piirissä

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

POHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA

POHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA POHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA 26.10.2016 Maija Koskenoja Case - Mallitoimisto Epäiltynä 48-vuotias itäsuomalainen mies Antoi

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.

Lisätiedot

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa vuosina 2002-2007 Hoitoilmoitusrekisterin pohjalta Osa 2: Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö alueittain Timo Tuori 2. Psykiatristen sairaalapalvelujen

Lisätiedot

Epshp Kokemusasiantuntijat Petri Karoskoski

Epshp Kokemusasiantuntijat Petri Karoskoski Epshp Kokemusasiantuntijat Klo 9.00 Tervetulokahvit Klo 9.15 11.00 Kokemusasiantuntijoiden esiinnousu Klo 11.00 12.00 Lounas Klo 12.00 13.15 Kokemusasiantuntijuus käytännössä Klo 13.15 13.45 Kahvi Klo

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Tarkistuslista 1: ennen Attentin 5mg tablettien määräämistä

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

TRAUMAAN LIITTYVIEN HÄIRIÖIDEN DIAGNOSOINTI

TRAUMAAN LIITTYVIEN HÄIRIÖIDEN DIAGNOSOINTI TRAUMAAN LIITTYVIEN HÄIRIÖIDEN DIAGNOSOINTI Kuten kaikissa psykiatrisissa häiriöissä, myös traumaan liittyvien häiriöiden diagnosoinnissa kultainen sääntö on kliininen haastattelu. Kaikkialla psykiatriassa

Lisätiedot

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014 Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin

Lisätiedot

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Aiheet Jukka Kivekäs Ylilääkäri 1. Vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin rooli 2. Miksi eläkeratkaisu

Lisätiedot

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Uhkakuvista tilannehallintaan Psykologinen näkökulmia Jaakko Kauppila psykologi, yliopettaja Polamk Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Jaakko

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa lääkehoidosta PRILIGY-valmistetta käytetään 18 64-vuotiaiden miesten ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon. Ota PRILIGY-tabletti 1 3 tuntia ennen seksuaalista

Lisätiedot

Vainon arviointi ja väkivaltariski

Vainon arviointi ja väkivaltariski Vainon arviointi ja väkivaltariski Hannu Säävälä Ayl, OYS, oikeuspsykiatrian yksikkö Varjo-seminaari, Oulu 11.2.2014 Sisältö Sote-ala ja väkivalta Väkivaltariskin arvioinnin historiaa Riskiarviointi psykiatriassa

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Depression paikallinen hoitomalli Turku Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,

Lisätiedot

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA?

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? Lotta Hautamäki, VTT Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, Sosiologia,Tieteen- ja teknologiantutkimus

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Kuopio Inkeri Parkkari Johtava asiantuntija, psykologi Uudenmaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Skitsofrenia ja C.S. Peirce

Skitsofrenia ja C.S. Peirce Skitsofrenia ja C.S. Peirce Ymmärtäminen lääketieteessä seminaari 13.11.2010 Jukka Aaltonen 11/15/2010 c J. Aaltonen 1 Charles Sanders Peirce (1839-1914) Yhdysvaltalainen filosofi ja semiotiikan klassikko,

Lisätiedot