Kieli ja kieli ede teknistyvässä maailmassa. Language and linguis cs in a technological world. Språk och språkvetenskap i en alltmer tekni erad värld

Transkriptio

1 XLI Kieli eteen päivät 41st Finnish Conference of Linguis cs XLI Språkvetenskapsdagarna Kieli ja kieli ede teknistyvässä maailmassa Language and linguis cs in a technological world Språk och språkvetenskap i en alltmer tekni erad värld Kieli- ja käännös eteiden laitos School of Languages and Transla on Studies Ins tu onen för språk- och översä ningsvetenskap

2

3 XLI Kieli eteen päivät 41st Finnish Conference of Linguis cs XLI Språkvetenskapsdagarna Kieli ja kieli ede teknistyvässä maailmassa Language and linguis cs in a technological world Språk och språkvetenskap i en alltmer tekni erad värld Turun yliopisto University of Turku May 08 10, 2014 Åbo universitet Abstrak t Abstracts Abstrakter Toimi aneet Edited by Redigerad av Ilmari Ivaska Ville Leppänen Aleksi Mäkilähde Mia Raitaniemi järjestelytoimikunta / organisa on commi ee / arrangörskommi é projek kurssi / project course / projektkurs

4 C Alkusanat Welcoming words Förord Kutsupuhujat Plenary speakers Plenarister Sek oesitelmät Sec on papers Sek onsföredrag Työpajat Workshops Workshoppar Cogni on, grammar and corpora Distributed Cogni on, Dialogism and Language New viewpoints to applied linguis cs Kieli eteen tarkoitus Kieli eteen päämäärät eri aikakausina ja eri tutkimussuuntauksissa Kirjoi amisen tutkimuksen asetelmat Nimet ja iden tee t Subjek n ilmaiseminen suomessa ja muissa itämerensuomalaisissa kielissä Teknologisen kehityksen vaikutus suomalaisten vii omakielten tutkimukseen Posterit Posters Posterpresenta oner Muu ohjelma Other program Annat program

5 XLI Kieli eteen päivät st Finnish Conference of Linguis cs XLI Språkvetenskapsdagarna Kieli eteen päivät järjestetään Turun yliopistossa. Tämän vuoden teemana on Kieli ja kieli ede teknistyvässä maailmassa. Järjestäjänä toimii Kieli- ja käännös eteiden laitos. Ohjelmassa on kolme plenumesitelmää, joiden pitäjinä ovat Laura Janda, Ma Miestamo, Veronika Laippala ja Filip Ginter. Ohjelmaan kuuluu seitsemän työpajaa, joissa pidetään yli 50 esitelmää. Lisäksi pidetään yli 70 sek oja posteriesitelmää päivien teemasta ja muista kieli eteellisistä aiheista. Suomen kieli eteellinen yhdistys ja Turun yliopiston tohtoriohjelma Utuling järjestävät paneelikeskustelun aiheesta Kieliaineiden tohtorikoulutusuudistus. Päivien aikana voi myös tutustua kieli eteelliseen kirjanäy elyyn ja termikioskiin. The Finnish Conference of Linguis cs will be held 8-10 May at the University of Turku. The theme of this year s conference is Language and linguis cs in a technological world. The conference is organized by the School of Languages and Transla on Studies. The program includes three keynote presenta ons given by Laura Janda, Ma Miestamo and Veronika Laippala and Filip Gunter. In the program there are seven workshops, in which over 50 papers will be presented. In addi on, there are over 70 sec on papers and poster presenta ons on the theme of the conference and on other linguis c topics. The Linguis c Associa on of Finland (SKY) and the Utuling, a University of Turku doctoral program, will organize a panel discussion en tled The renova on of doctoral studies in language studies. There will also be a book exhibi on on books in linguis cs as well as a term kiosk. Vetenskapsdagarna anordnas vid Åbo universitet. Årets tema är Språk och språkvetenskap i en alltmer tekni erad värld. Konferensen organiseras av Ins tu onen för språk- och översä ningsvetenskap. I programmet ingår tre plenarföredrag som hålls av Laura Janda, Ma Miestamo, Veronika Laippala och Filip Ginter. Programmet innehåller också sju workshoppar med över 50 föredrag. Vidare hålls drygt 70 sek onsföredrag och posterföredrag på konferensens tema och andra språkvetenskapliga ämnen. SKY (Finlands språkvetenskapliga förening) och Utuling, doktorandprogrammet vid Åbo universitet, anordnar en paneldiskussion på temat Förnyande av doktorandutbildningen i språkämnen. Under konferensdagarna kan man också bekanta sig med en bokutställning med språkvetenskapliga böcker och en termkiosk. Tervetuloa Turkuun! / Welcome to Turku! / Vällkommen ll Åbo! Järjestelytoimikunta/Organizing Commi ee/ Arrangörskommi é Marjut Johansson (puh. joht. / chair / ordf.) Tiina Viren (sihteeri / secretary / sekreterare) Marja-Liisa Helasvuo Tuomas Huumo Ilmari Ivaska Lo a Leh Ville Leppänen Aleksi Mäkilähde Kirsi-Maria Nummila Krista Ojutkangas Mia Raitaniemi Paula Sjöblom Merlin de Smit Carla Suhr Milja Väänänen

6 Kieli eteen päivien järjestämistä ovat tukeneet Tieteellisten seurain valtuuskunta, Turun yliopistosää ö, Lingso, Turun kaupunki ja Finn Lectura. Suomen kieli eteellinen yhdistys ja Turun yliopiston kieli- ja käännös eteiden tohtoriohjelma Utuling ovat myös mukana yhteistyössä. The conference has been supported by the Federa on of Finnish Learned Socie es, the Turku University Founda on (Turun Yliopistosää ö), Lingso, the City of Turku, and Finn Lectura. The Linguis c Associa on of Finland (SKY) and the doctoral programme of languages and transla on studies at the University of Turku (Utuling) are also in collabora on with the conference. Som sponsorer för Språkvetenskapsdagarna har följande medverkat: Vetenskapliga samfundens delega on, Åbo universitets fond (Turun yliopistosää ö), Lingso, Åbo stad och Finn Lectura. Vidare har Finlands språkvetenskapliga förening och doktorandprogrammet Utuling på Ins tu onen för språk- och översä ningsvetenskap vid Åbo universitet deltagit i samarbetet.

7

8 KTP 2014 Possessive construc ons in North Saami Laura Janda and Lene Antonsen University of Tromsö We have inves gated the distribu on of two possessive construc ons in North Saami: 1) with the possessive su x appended to a noun, and 2) with the re exive pronoun ieža-: 1) Son manai latnjasis ja velledii se gii. [3Sg.prn.NOM go.pret.3sg room.illsg.poss3sg and lay-down.pret.3sg He went to his room and lay down on the bed. bed.illsg] 2) Hihtásit son manai sisa, gavccui lok i iežas latnjii ja velledii se gii moddját. [Slowly prn.3sg.nom go.pret.3sg in, climb.pret.3sg upstairs.illsg Re prn.3sg.gen room.illsg and lay-down.pret.3sg bed.illsg smile.infin] She went slowly inside, climbed upstairs to her room and lay down on the bed and smiled. Both examples are from Kirs Pal o s novel Ája. We see that the same author can use both the construc on with the possessive su x appended to a noun and the iežas pronoun, even though the referent is the same (son s/he ) and the noun is the same (latnja room ). Are these two construc ons in free varia on or is there a seman c/syntac c di erence? If there is a di erence, what is it? And is this di erence also dependent upon the region and age of the author? We have gathered over 1800 sentences with these two construc ons from works of on. The authors come from both Kautokeino and the Finnish side of the Tana river and represent three genera ons. In addi on we have gathered 1500 examples from a new transla on of the New Testament. All examples have been manually tagged for a variety of factors, such as the seman c class, case, and number for both the possessed item and the possessor, the type of reference (anaphoric, endophoric, exophoric), the author, etc. We analyze the use of the two possessive construc ons in North Saami in rela on to construc on grammar (Goldberg 1995 & 2006), cogni ve linguis cs (Taylor 1996, Langacker 2008), and typological comparisons of possessive construc ons in the world s languages (Heine 1997, McGregor 2009, Aikhenvald & Dixon 2013). We use sta cal methods ( CART = Classi ca on & Regression Trees and Random Forests, Strobl et al. 2009) to evaluate the in uence of the various factors on the choice between the two possessive construc ons. We nd that there is a language change taking place in North Saami and that the possessive su x is used less and less while the ieža-form, which was used in the older genera on almost exclusively to mark a strong contrast, is now more and more neutral in the middle and younger genera ons. The most important factor in the choice between the construc ons is the seman c class of the item that is possessed: the use of the possessive su x remains strong only for inalienables (body parts and kin). A er seman c class the next most important factor is the case marking for both the item that is possessed and the possessor. 6

9 Turun yliopisto University of Turku References Aikhenvald, Alexandra Y. and R. M. W. Dixon, eds Possession and Ownership. Oxford: Oxford University Press. Goldberg, Adele Construc ons: A Construc on Grammar Approach to Argument Structure. Chicago: Chicago University Press. Goldberg, Adele Construc ons at Work: The Nature of Generaliza ons in Language. Oxford: Oxford University Press. Heine, Bernd Possession. Cambridge: Cambridge University Press. Langacker, Ronald W Cogni ve Grammar: A Basic Introduc on. Oxford: Oxford University Press. McGregor, William B Introduc on. In McGregor, William B., ed. The Expression of Possession. Berlin: Mouton de Gruyter Strobl, C., G. Tutz & J. Malley An introduc on to Recursive Par oning: Ra onale, Applica on, and Characteris cs of Classi ca on and Regression Trees, Bagging, and Random Forests. Psychological Methods Taylor, John R Possessives in English. Oxford: Clarendon Press. Suomenkielinen Internet kieliaineistoksi - miljardin sanan syntaksianalyysi ja entäs si en? Veronika Laippala ja Filip Ginter Turun yliopisto Internet-projek mme tuo aa tutkijoille vapaas saatavilla olevan kieliaineiston, jonka lähteenä on koko suomenkielinen Internet. Teks n luoki elun ja näiden luokkien keskeisten piirteiden määri elyn avulla tavoi eenamme on tehdä tästä valtavasta teks massasta samankaltaisiin alaryhmiin jaoteltu, helppokäy öinen aineistokokoelma. Lisäksi teks t analysoidaan kehi ämällämme syntaksijäsen mellä. Tämä tuo valtavas lisä etoa korpuksen kielestä ja myös helpo aa siitä tehtäviä hakuja: esimerkiksi sanoja voidaan etsiä vain etyssä lauseenjäsentehtävässä, tai haku voidaan rajata yyn syntak seen rakenteeseen hakusanoja tarkentama a. Tällä hetkellä valmiina on noin puolentoista miljardin sanan aineisto morfosyntak ses analysoituna. Morfosyntak sen analyysin lisäksi olemme käy äneet tätä aineistoa sanojen merkityksiä käsi elevien menetelmien kehi ämiseen. Valtava aineisto antaa mahdollisuuden muun muassa sanojen samankaltaisuuden tarkastelemiseen niiden käy öympäristön perusteella sekä matemaa sten laskutoimitusten suori amisen sanojen merkityksillä. Näitä menetelmiä taas voidaan käy ää edelleen koko Internet-aineiston käsi elyyn. 7

10 KTP 2014 Missä kielitypologiassa nyt mennään? Ma Miestamo Tukholman yliopisto / Helsingin yliopisto Kielitypologia on teoree sta kieli ede ä, jonka empiirinen perusta on laajassa kieltenvälisessä vertailussa. Moderni kielitypologia sai alkunsa Joseph Greenbergin 1960-luvulla tekemistä tutkimuksista. Viime vuosikymmeninä typologia on tullut yhä keskeisemmäksi suuntaukseksi kieli eteen kentällä. Monet varhaisten typologien esi ämät ajatukset ovat edelleen relevan eja, mu a typologiassa on toki vuosikymmenten saatossa tapahtunut paljon. Esitelmässäni luon katsauksen kielitypologian tämänhetkisiin kehityssuun in. Perinteises greenbergiläisen kielitypologian peruskysymys on ollut, millaista kieltenvälistä variaa ota esiintyy ja mitkä ovat tämän variaa ot rajat mikä on mahdollinen luonnollinen kieli sekä kuinka yleisiä tai harvinaisia eri kielenpiirteet ovat. Selityksiä havainnoille on etsi y funk onaaliselta tasolta (seman ikasta/pragma ikasta) ja kogni osta. Tämän rinnalla on viime aikoina kiinnostu u yhä enemmän ilmiöiden maan eteellisestä ja kielikunni aisesta jakaumasta ja siitä, missä määrin kielenpiirteiden distribuu o ja yleisyys seli yvät kielikontakteilla ja kielisukulaisuudella. Myös kielensisäisen ja kieltenvälisen variaa on suhteeseen on kiinnite y enenevässä määrin huomiota. Tähän suuntaukseen lii yy myös kvan ta ivisten menetelmien merkityksen kasvu kielitypologiassa. Kun yritetään selvi ää areaalisten ja genealogisten seikkojen roolia kielenpiirteiden levinneisyydessä, tarvitaan en stä so koituneempia lastollisia menetelmiä. Myös korpusmenetelmiä on viime vuosina ale u käy ää typologisessa kielten vertailussa. Ns. rinnakkaiskorpuksissa on sama teks useille kielille käänne ynä. Laaja kieltenvälinen vertailu rinnakkaiskorpusten avulla tarvitsee oman erityisen metodologiansa ja on etys mahdollista vain harvojen teks en kanssa. Tällaisia ovat ensisijaises Raamatun osien käännökset. Typologia on aina ollut läheisessä kosketuksessa vähän tutki ujen kielten dokumentoin in. Nämä alat hyötyvät toinen toisistaan: typologian empiirinen perusta on riippuvainen yksi äiskielten tutkijoiden työstä ja yksi äiskielten tutkijat taas saavat typologien tutkimustuloksista uusia työvälineitä kieltensä kuvaamiseen. Maailman kielistä ylivoimaises suurin osa on edelleen puu eellises kuva uja ja valite avan moni näistä uhanalaisia ja vaarassa kadota ennen kuin niitä ehditään dokumentoida. Kuitenkin viimeisen parin vuosikymmenen aikana on tehty ilahdu avan paljon kielten dokumentaa otyötä, ja myös kielitypologian empiirinen perusta on oleellises parantunut. Kielten vertailtavuus on aina ollut keskeinen metodologinen kysymys kielitypologiassa. Millä perusteella voidaan tunnistaa relevan ssa mielessä sama ilmiö hyvin erilaisissa kielissä? Viimeaikaisessa keskustelussa on kiinnite y erityistä huomiota yksi äiskielten kuvauskategorioiden ja kieltenvälisessä vertailussa käyte yjen vertailukäsi eiden suhteeseen. Kuvauskategoriat ovat kielikohtaisia ja psykologises tosia, kun taas vertailukäsi eet ovat vain vertailua varten luotuja metodologisia työkaluja eikä niillä ole suoraa relevanssia yksi äiskielten kuvaukselle. Tällaisen kategoriakäsityksen kanssa sopii teoree seksi kuvausmalliksi seman nen kar a. Mallissa oletetaan universaali seman nen taso, käsi eellinen avaruus, jonka päälle kunkin kielen kielikohtaiset kategoriat sijoi uvat eri tavoin. 8

11 Turun yliopisto University of Turku Typologia on perinteises käsitellyt kieliopin keskeisimpiä alueita kuten seman sten roolien merkintää tai tempus-aspek -modus-järjestelmiä. Tämä on ollut myös metodologises perusteltua sikäli, e ä tällaisista aiheista on helpoin kerätä etoa referenssikieliopeista, jotka ovat tavallisin lähde laajoissa kieltenvälisissä vertailuissa. Lause a suurempien yksiköiden tutkimus ja diskurssin huomioon o aminen on metodologises vaikeampaa, eikä typologiassa ole juurikaan pysty y tällaisiin kysymyksiin vastaamaan. Sama koskee vaikkapa leksikaalisten järjestelmien vertailua. Viime aikoina myös näille alueille on astu u, ja etenkin leksikaalinen typologia on ollut kasvussa. Eräs viimeisen vuosikymmenen näkyvistä aiheista typologiassa on ollut kielten kompleksisuuskysymysten tarkastelu kieltenvälisestä näkökulmasta. Onko kielten välillä eroja monimutkaisuudessa? Miten kieliä voidaan ylipäätään vertailla kompleksisuuden suhteen? Kompensoituuko monimutkaisuus yhdellä kielopin alueella yksinkertaisuutena jollakin toisella? Mitä kielenulkoisia seikkoja kompleksisuuserojen taustalla voidaan tunnistaa? Vaiku avatko esimerkiksi kielikontak t kielen rakenteen monimutkaisuuteen? Tässä mainitsemani aiheet eivät varmas kata kaikkia kielitypologian kiinnostavia nykysuuntauksia, mu a toivon, e ä esi elemäni aihevalikoima antaa kuulijoita tyydy äviä vastauksia otsikon esi ämään kysymykseen. 9

12

13

14 KTP 2014 Mielipiteen ilmaiseminen suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä Jaana Alila Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus Väitöstutkimukseni keski yy erilaisten mielipiteen ilmaisujen ja niihin lii yvien rakenteiden tarkasteluun suomi toisena kielenä -oppijoiden (S2) mielipidekirjoituksissa. Tutkin eri-ikäisten (2. luokkalaisista aikuisiin) ja eri taitotasoilla (alkeisoppijat, edistyneemmät, edistyneet) olevien suomen kielen oppijoiden mielipiteen ilmaisemista kirjoi aessa sekä selvitän, miten mielipiteen ilmaisuja voitaisiin automaa ses tunnistaa ja käsitellä isosta teks aineistosta (korpus). Mielipide on niin kielenoppijan kuin äidinkielisen (na ivi) puhujan runsaas käy ämä rakenne, sillä suuri osa arkikeskusteluista rakentuu erilaisten mielipiteiden ilmaisemisen kau a. Tutkimus on yhteiskunnallises relevan, koska Suomessa asuu yhä enemmän ihmisiä, joiden äidinkieli ei ole suomi. Myös heidän on tärkeää pystyä ilmaisemaan mielipiteensä muun muassa itseään koskevissa asioissa, jolloin on tärkeää, e ä mielipiteen ilmaiseminen pystytään ope amaan suomenoppijoille tehokkaas ja jo varhaisessa vaiheessa. Näin ollen mielipiteen rakenteesta tarvitaan yksityiskohtaista etoa. Tutkimuksen aineisto on pitki äisaineistoa, joka on jo kerä y ja digitoitu (kirjoite u teks edostoiksi). Aineistoa on kerä y samoilta oppijoilta vähintään kolmen perä äisen vuoden ajan. Tutkimus toteutetaan käy ämällä pitki äisaineistoa, joka on kerä y Jyväskylän yliopiston Toisen kielen oppimisen polut -hankkeessa vuosina Lisäksi mukana on Dialuki-hankkeen (kerä y vuosina ) ja Yleisten kielitutkintojen aineistoa. Tutkimusryhmän aineisto on suomi toisena kielenä -oppijoilta ja kontrolliryhmän aineisto na iveilta suomen kirjoi ajilta kerä yjä tekstejä. Tekstejä on alakoulu-, yläkoulu- ja lukioikäisiltä sekä aikuisilta. Aineistoa on yhteensä noin 300 teks ä alakoulusta, 300 yläkoulusta, 100 lukiosta ja sata aikuisilta. Na iviaineistoa on noin 200 teks ä luokka-aste a kohden. Tehtävänannot vaihtelivat hieman eri aineistonkeruukierroksilla, mu a tehtävänä oli kirjoi aa mielipidekirjoitus. Mielipidekirjoitusten aiheita olivat muun muassa kännyköiden käy ö koulussa tai lasten Interne n käy ö ja vanhempien puu uminen siihen. Sek oesitelmässäni esi elen mielipiteen ilmaisua ilmiönä, sen rakentumista ja ongelmia sekä tutkimuksen aineistoa suhteessa ilmiöön. Asiasanat: suomi toisena kielenä, mielipidekirjoitus, kirjoi aminen, pitki äistutkimus 12

15 Turun yliopisto University of Turku NP:n ar kkelimaiset tarkenteet vanhimmassa kirjasuomessa Tiina Arpiainen Helsingin yliopisto Esi elen esitelmässäni aluillaan olevan väitöstutkimukseni, jonka aiheena ovat substan ivilausekkeen ar kkelimaiset tarkenteet 1500-luvun kirjasuomessa, esimerkiksi Oli yxi Inhiminen Lehdete y Jumalalda tai Se toinen Lehetuskiria Corintherin tyge. Tällaisten tarkenteiden yleisyys vanhimmassa kirjakielessämme on perinteises selite y käännösvaikutuksella, eli auktorien on katso u uskollises kääntäneen ruotsin-, saksan- ja kreikankielisten lähtöteks ensä ar kkelit lähimmällä suomalaisella vas neella. Lähtökielten vaikutusta ei voi kieltää, mu a kaikkia tarkenteen läsnäolo- tai poisjä ötapauksia se ei selitä. Pro gradu -tutkielmassani (Arpiainen 2013) tarkastelin Agricolan tarkenteenkäy öä Uuden testamen n käännöksessä, ja selvi n, ohjaako sitä lähtöteks en mallin ohella auktorin käsitys suomelle ominaisesta tavasta käy ää tarkenteita. Väitöstutkimuksessa sovellan samaa näkökulmaa aineistoon, joka ka aa kaikki 1500-luvun suomalaiset auktorit, teks lajit ja erilaiset lähtökielipohjat. Suomea ei ole perinteises pide y ar kkelikielenä, ja kielemme tarkenteiden tutkimuksen perusteella selvää on, e ei 1500-luvun puhesuomessa ollut varsinaisia ar kkeleita (esim. Kolehmainen Nordlund 2011, Laury 1997). Lukusana- ja demonstra ivimerkityksessään yksi ja se ovat epäilemä ä esiintyneet tarkenteina jo kauan ennen kirjallisuutemme syntyä, ja koska vastaavat kielenainekset herkäs alkavat kieliopillistua tarkoi een tunniste avuu a koodaaviksi ar kkeleiksi, ei ole mahdotonta, e ä suomessakin olisi käyte y tarkenteita muutenkin kuin alkuperäisissä merkityksissään jo siihen aikaan, kun kirjallinen kul uurimme syntyi. Olen kehi änyt lähtöteks vertailuun ja vii austyypin analyysiin perustuvaa metodia, jolla on mahdollista eritellä vieraan ja oman vaikutusta Agricolan ja aikalaisten teksteistä. Vertailu näy ää, missä käännöksen tarkenteenkäy ö seuraa vierasta mallia ja missä ei. Vii austyyppiä analysoin, koska ar kkelin kieliopillistuminen reagoi siihen. Kehityksen alkuvaiheessa tarkenteet esiintyvät spesifeissä vii auksissa, joista ne merkityksen reanalyysin myötä leviävät muihin konteksteihin. Jos kehi yneestä ar kkelikielestä käännetyn teks n tarkennekäy ö vastaa kieliopillistumisen varhaisempaa vaihe a, auktorin kielitajun merkitys on ilmeinen. Esitelmässäni kerron tarkemmin metodistani sekä esi elen muutamaa osa-aineistoani ja niistä tekemiäni havaintoja. Asiasanat: kieliopillistuminen, de nii syys, kääntäminen, vanha kirjasuomi Arpiainen, Tiina 2013: Yxi, iocu ja se NP:n tarkenteina Mikael Agricolan kääntämässä Uudessa testamen ssa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. Kolehmainen, Leena Taru Nordlund 2011: Kielellinen muutos tutkimuksen kohteena. - Viri äjä 115, s Laury, Ritva 1997: Demonstra ves in interac on: The emergence of a de nite ar cle in Finnish. Studies in discourse and grammar vol. 7. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company. 13

16 KTP 2014 Development of a borrowed verbal par cle with itera ve meaning in Vend Romani Zuzana Bodnárová & Jakob Wiedner University of Helsinki / Charles University in Prague & University of Oslo zuza.bodnarova@gmail.com & j.a.p.wiedner@iln.uio.no The development of verbal par cles (also called verbal copar cles, preverbs, coverbs, verbal pre xes or pre xal preverbs) in some dialects of Romani is triggered by language contact with Hungarian and/or German (Elšík et al. 1999, Igla 1992, Matras 2002, Schrammel 2005). Verbal par cles are used to change the ak onsart, aspect and/or the meaning of the verb. They can be separated from the verb and, regarding to their posi on, be both preposed and postposed. The current paper will discuss the development and decay of a verbal par cle with itera ve meaning in Vend Romani, an endangered dialect of Romani spoken by a few hundred people in southwestern Hungary. The speakers of Vend Romani have been in in mate contact with German for several genera ons, if not signi cantly longer, and with Hungarian through the last centuries. Due to this contact a number of German and Hungarian verbal par cles have been introduced into this Romani dialect. An interes ng outcome of such contact situa on is the borrowing of the German-origin verbal par cle um with itera ve meaning, since Vend Romani possesses also the produc ve inherited itera ve su xes -(in)kér- and -(in)gér-. On the other hand, the itera ve meaning of verbs is marked by su xa on in Hungarian (-gat- ~ -get-), the current contact language of Vend Romani, as well. The paper will show how the change of the contact language from German (/and Hungarian) to Hungarian ected the marking of itera ve meaning in Vend Romani. The data presented in the paper are based on the author's eld research on Vend Romani, carried out between 2009 and Keywords: Vend Romani, language contact, contact-induced change, verbal par cles. References Elšík, Viktor Hübschmannová, Milena Šebková, Hana The Southern Central (ahi-imperfect) Romani dialects of Slovakia and northern Hungary. Halwachs, Dieter W. & Menz, Florian (eds.) Die Sprache der Roma. Perspek ven der Romani-Forschung in Österreich im interdisziplinären und interna onalen Kontext, Klagenfurt: Drava. Igla, Birgit Entlehnung und Lehnübersetzung deutscher Prä xverben im Sin. Erfurt, Jürgen Jeßing, Benedikt & Perl, Ma hias (eds.) Prinzipien des Sprachwandels, I.Vorbereitung. Beiträge zum Leipziger Symposion Prinzipien des Sprachwandels 1991 an der Universität Leipzig, Bochum: Brockmeyer. Matras, Yaron Romani: A linguis c introduc on. Cambridge: Cambridge University Press. Schrammel, Barbara Borrowed verbal par cles and pre xes in Romani: a compara ve approach. Halwachs, Dieter Schrammel, Barbara & Ambrosch, Gerd (eds.) General and applied Romani linguis cs, Munich: Lincom Europa. 14

17 Turun yliopisto University of Turku Snagarilla lihikset loppu?! Symppis hevari sai kilarin: havaintoja suomen lyhennejoh mien käytöstä Sonja Dahlgren & Seppo Ki lä Helsingin yliopisto seppo.ki Suomen joh met -is ja -Ari ovat puhekielen tyypillisiä sanoja lyhentäviä joh mia. Niitä käytetään produk ivises ja hyvin suuresta osasta suomen sanoja voidaan johtaa lyhenne y muoto jommallakummalla joh mella. Esimerkkeinä olkoot vaikka sanat aplari (appelsiinimehu), jäkis (jääkiekko) ja kielari (kielisuudelma). Huomioitavaa lyhennejoh mien käytössä on kuitenkin se, e ä ne eivät ole vapaassa vaihtelussa, vaan jokainen sana voidaan yleensä lyhentää vain jompaakumpaa johdinta käy äen (poikkeuksena kuitenkin muun muassa kirppis/kirppari). Esimerkiksi appelsiinimehu on vain aplaria, ei *aplista. Esitelmässämme käymme läpi havaitsemiamme tendenssejä lyhen mien käytössä. Pohdimme sitä, mitkä seikat suosivat kunkin joh men käy öä huomioiden sekä seman set e ä fonologiset seikat. Mahdollisuuksien mukaan huomioimme myös esimerkiksi sukupolvien väliset erot. Havaintomme perustuvat tässä vaiheessa omaan intui oomme ja informan kyselyihin, mu a tarkoituksemme on laajentaa tutkimusta myös korpuksiin ja laajempiin systemaa siin kyselyihin tutkimuksen edetessä. Esi ämämme havainnot ovat hyvin alustavia ja kaikki kommen t ovat siksi hyvin tervetulleita. Ensi näkemältä kumpikaan johdin ei vaikuta lii yvän suoraan mihinkään seman seen tekijään (poikkeuksena - Ari yjen tekijänominien, kuten talkkari kanssa). Tarkempi analyysi osoi aa kuitenkin johtamisessa yjä säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi juomat (aplari, kuohari, keskari) järjestyvät lähes aina -Ari -pää eellä, kun taas peleissä (len s, jäkis, jalkkis) -is on selväs yleisempi. Henkilövii eisten substan ivien kohdalla on selvä jako kahteen: adjek ivipohjaiset sanat suosivat -is -pääte ä (kovis, pahis, hyvis), kun taas jonkinlaista ak ivisempaa toimintaa vaa vat henkilönimet johdetaan useammin -Ari:lla (sivari, narkkari, järkkäri). Vaa eiden kohdalla -Ari näy ää olevan yleisempi (verkkarit, huppari, piikkarit). Seman sten syiden lisäksi johdinten käy öön lii yy myös morfofonologisia seikkoja. Yleistyksenä pätee, e ä johde avan sanan viimeisen vaiku avan vokaalin (esimerkiksi /i/ keski keskiolut) ja joh men ensimmäisen vokaalin foneeminen välimatka on rii ävän suuri. Esimerkiksi -is ei yleensä esiinny /i/:hin pää yvien sanojen kanssa, kun taas -Ari on harvinaisempi /ä/:hän tai /a/:han pää yvien sanojen kanssa (poikkeuksena esimerkiksi py s). Toisena yleistyksenä voidaan mainita, e ä sanat, joissa on tapahtunut morfofonologisia vartalonmuutoksia, näy ävät suosivan -Ari:a (esimerkiksi appelsiinimehu aplari, todistus torkkari). Kaikissa tapauksissa, kuten kielessä yleensäkin, on joitakin poikkeuksia. Myös näille löytyy useimmiten selvä funk onaalinen syy, kuten homonymian väl äminen (alkkis alkkarin, punkku punkkarin sijaan), mahdollinen analogia samassa aihepiirissä (inkkari länkkäri) tai fonologiset perusteet. Asiasanat: sananjoh met, lyhenteet, puhekieli, seman set kategoriat 15

18 KTP 2014 Minimaaliset tarkistuskysymykset murrehaasta eluissa Hannele Forsberg Itä-Suomen yliopisto Kysymysten ja vastausten rakenteessa ja käytössä esiintyvää alueellista vaihtelua on fennis ikassa tutki u varsin vähän, mihin yhtenä selityksenä on arkistoihin koo ujen murreaineistojen laatu. Monologipitoiset haasta elut soveltuvat kysymysten ja vastausten tutkimiseen vain rajoitetus. Ainoa haasta eluissa esiintyvä kysymystyyppi, jota murteenpuhujien vuoroissa esiintyy edes jossain määrin, ovat erilaiset tarkistuskysymykset. Niillä haastateltava tarkistaa jotakin haasta elijan tekemästä kysymyksestä tai kertomiskehotuksesta ennen kuin ryhtyy vastaamaan. Keskustelunanalyysin termein kyse on korjausaloi eista ja niiden aloi amista korjausjaksoista, joiden jälkeen palataan päälinjalle (ks. esim. Sorjonen 1997). Tarkastelen esitelmässäni yhden tarkistuskysymystyypin rakenteessa ja käytössä esiintyvää vaihtelua suomen vanhoissa paikallismurteissa haasta eluaineiston avulla. Tutkimukseni rajoi uu sellaisiin nii verbi ömiin eli lausekkeiden varaan rakentuviin polaarisiin kysymyksiin, joilla osoitetaan edellisestä vuorosta jokin epäselvä kohta ja tarkistetaan sen paikkansapitävyy ä. Lausumien kysyvyyden aste vaihtelee, ja osaa aineistosta voi luonneh a pikemminkin ymmärrysehdokkaiksi kuin tarkistuskysymyksiksi. Lausuman syntak sessa rakenteessa tarkiste avaa osaa edustaa tyypillises substan ivilauseke tai muu nominaalinen lauseke. Seuraava esimerkki on Eurajoelta. A: No kuin sitä teh? B: Stä kalja vai? H: Ni. B: No sitä teh sit ja sillailk ku Kysy ävä osa voi olla myös kiinteä apposi orakenne (Siält metäst?) tai sivulause (A: Minkäs niminen mies se oli? B: Jokako löi sitä suonta?). Nimitän tutkimaani kysymystyyppiä minimaaliseksi tarkistuskysymykseksi eli minimitarkistukseksi. Aineistoni sisältää 375 minimaalista tarkistuskysymystä. Se on koo u Suomen kielen näy eitä -sarjan li eroiduista teksteistä ja Lauseopin arkistosta. Rajauksen mukaisia tarkistuskysymyksiä esiintyy 61 %:lla haastatelluista (148 puhujalla), ja niitä on useimpien pitäjien murrenäy eissä. Olen kuunnellut valtaosan aineistoni esiintymistä ääni eistä ja tarkentanut samalla li eraa oita, joissa päällekkäispuhuntaa tai haasta elijoiden antamia minimipalau eita ei ole aina merki y. Noin kolmasosa minimitarkistuksista sisältää loppuasemaisen kysymyspar kkelin -ko tai vai (Liisako, Liisa vai). Kysymyspar kkelien välinen vaihtelu on alueellista: vai-kysymysten levikki on lounainen, kun taas -kotarkistuksia käytetään muualla, erityises idässä ja pohjoisessa. Suurin osa aineiston esiintymistä toimii kuitenkin tarkistuskysymyksinä ilman -ko- tai vai-par kkelia. Kysymyspar kkelien esiintymisellä ei näytä olevan 16

19 Turun yliopisto University of Turku vaikutusta siihen, reagoiko haasta elija lausumaan kielellises, sillä kysymyspar kkeli omiin kysymyksiin vastataan aivan yhtä usein kuin kysymyspar kkelillisiin, noin 63 %:ssa tapauksista. Tavallisin haasta elijan reak o on myönteinen yhden par kkelin minimivastaus niin (~ nii ~ ni). Vastausten esiintymistä murrehaasta eluissa saa aa vähentää se, e ä haasta elijat on ohjeiste u antamaan palaute a vain eikielellises kuten nyökkäyksin. Sekä kysymyspar kkelillista e ä -par kkeli omista tarkistuksista osa sisältää lausumanalkuisen par kkelin jaa, niin tai ai. Jaa-alkuisia kysymyksiä esiintyy vain lounais-hämäläisellä alueella ja niin-alkuisia eniten idässä ja pohjoisessa. Koko aineiston esiintymistä noin kolmasosa on täysin par kkeli omia. Murrehaasta elu lanteessa haastateltavan lausuma on helpos tulki avissa tarkistuskysymykseksi jo sen sekven aalisen aseman ja leksikaalisen sisällön perusteella. Asiasanat: tarkistuskysymys, korjausaloite, kysymyspar kkeli, alueellinen variaa o Sorjonen, Marja-Leena 1997: Korjausjäsennys. Liisa Tainio (toim.) Keskustelunanalyysin perusteet. Tampere: Vastapaino. Mixed morphologies: morphological borrowing in Finnish Romani Kimmo Granqvist University of Helsinki, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies kimmo.granqvist@helsinki. Universal constraints on morphological borrowing have been proposed in a number of typological studies (Moravcsik 1978; Thomason & Kaufmann 1988; Thomason 2001; Winford 2003). The existence of these constraints has been rejected some other scholars such as Campbell (1993). In my paper, I will contribute to the discussion on morphological borrowing based on diachronic (since the late 18 th century) and synchronic corpora of Finnish Romani. My paper will consist of a brief introduc on in the contact history of FR and in the corpora, and a sketch of the Finnish morphology that has entered the grammar of FR. Furthermore I will discuss the extent of Finnish morphology borrowed alongside Finnish loanwords. I will show that modern FR goes against the borrowing scales suggested in typological literature (e.g. Moravcsik 1978; Thomason & Kaufmann 1988; Thomason 2001). Morphological borrowing has increased throughout the documented history of FR, but the language has undergone a gradual shi away from lexical borrowing to intensive code-switching as a compensa on strategy along with progressing language obsolescence (Granqvist 2000; Pir saari 2004; Kovanen 2010). Extensive morphological but li le lexical borrowing has been observed in other moribund languages, too (Seifart 2011). In addi on, I will provide counter-examples against the constraint that deriva onal morphemes and processes are more prone to transfer than in ec onal ones (Weinreich 1953). Keywords: morphology, contact linguis cs, Romani 17

20 KTP 2014 References Campbell, Lyle On Proposed Universals of Gramma cal Borrowing. Henk Aertsen & Robert J. Je fers Historical linguis cs 1989, Amsterdam: John Benjamins. Granqvist, Kimmo Intrasenten al Codeswitching in the Speech of Finnish Roma. A Case Study. Paper presented at the 5th Interna onal Conference of Romani Linguis cs, So a, September Kovanen, Petra Koodinvaihtelu romanikielisessä keskustelussa. Master s Thesis, University of Helsinki. Moravcsik, Edith Universals of Language Contact. Joseph Greenberg (ed.) Universals of human language, Stanford: Stanford University Press. Pir saari, Helena Contact-induced Changes in Finnish Romani h p:// /kieli ede/20scl/ abstracts.shtml#pir saari. Read February 7, Seifart, Frank Bora loans in Resígaro: massive morphological and li le lexical borrowing in a moribund Arawakan language. Etnolingüís ca. Thomason, Sarah G Language contact. An introduc on. Edinburgh: Edinburgh University Press. Thomason, Sarah G. Kaufmann, Thomas Language contact creoliza on, and gene c linguis cs. Berkeley: University of California Press. Weinreich, Uriel Languages in Contact. The Hague: Mouton. Winford, Donal An introduc on to contact linguis cs. Oxford: Blackwell. Samanlaisiako pragmaa sia par kkeleita tyyliin monessa kielessä? Jarno Raukko & Soili Hakulinen Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto Viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaisessa arkipuheessa on yleistynyt elemen tyyliin, joka eri kantamerkityksestään huolima a tuo kovas mieleen ruotsissa eri äin yleisen, myös varsin tuoreen par kkelin typ (esim. Svensson 2009, Rosenkvist & Skärlund tulossa); vertaa: (1) Siel bileis oli tyyliin kolme mun tu ua. (2) På det där partyt var det typ tre som jag kände. Onko näillä kahdella yhtey ä? Onko sa umaa, e ä kumpikin alkaa [ty:]? Typ-elemen n käy ö on alkanut riikinruotsista ja levinnyt suomenruotsiin. Ovatko esim. Suomen ruotsin- ja kaksikieliset levi äneet typ-sanan idean suomeen ja valinneet samankuuloisen, merkitykseltään ja tyyliltään rii ävän samanlaisen sanan, vai onko tyyliin syntynyt itsenäises, kielen omien resurssien pui eissa? Onko suomessa valintaan vaiku anut, e ä suomen tyyppi-sanalla on jo tärkeä puhekielinen merkitys, ihminen? Tämä merkityshän on tosin myös ruotsissa. Nämä toisiaan muistu avat pragmaa set par kkelit eivät rajoitu suomeen ja ruotsiin, vaan useassa Euroopan kielessä on vastaavia elemen ejä. Esim. italian ja espanjan po muistu avat jopa muodoltaan ruotsin typsanaa. Tässä esimerkki italiasta: (3) In quella festa c erano po tre persone che conoscevo. Miten ruotsissa ja italiassa on jotain näin samankaltaista? Voiko kyseessä olla kielikontak? Monessa kielessä on jopa useampia samantyyppisessä käytössä olevia sanoja. Mihatsch (2007) vertailee englan a, ranskaa, saksaa, italiaa, portugalia ja espanjaa ja toteaa, e ä epämääräisyy ä ilmaisevilla 18