Kieli ja kieli ede teknistyvässä maailmassa. Language and linguis cs in a technological world. Språk och språkvetenskap i en alltmer tekni erad värld

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kieli ja kieli ede teknistyvässä maailmassa. Language and linguis cs in a technological world. Språk och språkvetenskap i en alltmer tekni erad värld"

Transkriptio

1 XLI Kieli eteen päivät 41st Finnish Conference of Linguis cs XLI Språkvetenskapsdagarna Kieli ja kieli ede teknistyvässä maailmassa Language and linguis cs in a technological world Språk och språkvetenskap i en alltmer tekni erad värld Kieli- ja käännös eteiden laitos School of Languages and Transla on Studies Ins tu onen för språk- och översä ningsvetenskap

2

3 XLI Kieli eteen päivät 41st Finnish Conference of Linguis cs XLI Språkvetenskapsdagarna Kieli ja kieli ede teknistyvässä maailmassa Language and linguis cs in a technological world Språk och språkvetenskap i en alltmer tekni erad värld Turun yliopisto University of Turku May 08 10, 2014 Åbo universitet Abstrak t Abstracts Abstrakter Toimi aneet Edited by Redigerad av Ilmari Ivaska Ville Leppänen Aleksi Mäkilähde Mia Raitaniemi järjestelytoimikunta / organisa on commi ee / arrangörskommi é projek kurssi / project course / projektkurs

4 C Alkusanat Welcoming words Förord Kutsupuhujat Plenary speakers Plenarister Sek oesitelmät Sec on papers Sek onsföredrag Työpajat Workshops Workshoppar Cogni on, grammar and corpora Distributed Cogni on, Dialogism and Language New viewpoints to applied linguis cs Kieli eteen tarkoitus Kieli eteen päämäärät eri aikakausina ja eri tutkimussuuntauksissa Kirjoi amisen tutkimuksen asetelmat Nimet ja iden tee t Subjek n ilmaiseminen suomessa ja muissa itämerensuomalaisissa kielissä Teknologisen kehityksen vaikutus suomalaisten vii omakielten tutkimukseen Posterit Posters Posterpresenta oner Muu ohjelma Other program Annat program

5 XLI Kieli eteen päivät st Finnish Conference of Linguis cs XLI Språkvetenskapsdagarna Kieli eteen päivät järjestetään Turun yliopistossa. Tämän vuoden teemana on Kieli ja kieli ede teknistyvässä maailmassa. Järjestäjänä toimii Kieli- ja käännös eteiden laitos. Ohjelmassa on kolme plenumesitelmää, joiden pitäjinä ovat Laura Janda, Ma Miestamo, Veronika Laippala ja Filip Ginter. Ohjelmaan kuuluu seitsemän työpajaa, joissa pidetään yli 50 esitelmää. Lisäksi pidetään yli 70 sek oja posteriesitelmää päivien teemasta ja muista kieli eteellisistä aiheista. Suomen kieli eteellinen yhdistys ja Turun yliopiston tohtoriohjelma Utuling järjestävät paneelikeskustelun aiheesta Kieliaineiden tohtorikoulutusuudistus. Päivien aikana voi myös tutustua kieli eteelliseen kirjanäy elyyn ja termikioskiin. The Finnish Conference of Linguis cs will be held 8-10 May at the University of Turku. The theme of this year s conference is Language and linguis cs in a technological world. The conference is organized by the School of Languages and Transla on Studies. The program includes three keynote presenta ons given by Laura Janda, Ma Miestamo and Veronika Laippala and Filip Gunter. In the program there are seven workshops, in which over 50 papers will be presented. In addi on, there are over 70 sec on papers and poster presenta ons on the theme of the conference and on other linguis c topics. The Linguis c Associa on of Finland (SKY) and the Utuling, a University of Turku doctoral program, will organize a panel discussion en tled The renova on of doctoral studies in language studies. There will also be a book exhibi on on books in linguis cs as well as a term kiosk. Vetenskapsdagarna anordnas vid Åbo universitet. Årets tema är Språk och språkvetenskap i en alltmer tekni erad värld. Konferensen organiseras av Ins tu onen för språk- och översä ningsvetenskap. I programmet ingår tre plenarföredrag som hålls av Laura Janda, Ma Miestamo, Veronika Laippala och Filip Ginter. Programmet innehåller också sju workshoppar med över 50 föredrag. Vidare hålls drygt 70 sek onsföredrag och posterföredrag på konferensens tema och andra språkvetenskapliga ämnen. SKY (Finlands språkvetenskapliga förening) och Utuling, doktorandprogrammet vid Åbo universitet, anordnar en paneldiskussion på temat Förnyande av doktorandutbildningen i språkämnen. Under konferensdagarna kan man också bekanta sig med en bokutställning med språkvetenskapliga böcker och en termkiosk. Tervetuloa Turkuun! / Welcome to Turku! / Vällkommen ll Åbo! Järjestelytoimikunta/Organizing Commi ee/ Arrangörskommi é Marjut Johansson (puh. joht. / chair / ordf.) Tiina Viren (sihteeri / secretary / sekreterare) Marja-Liisa Helasvuo Tuomas Huumo Ilmari Ivaska Lo a Leh Ville Leppänen Aleksi Mäkilähde Kirsi-Maria Nummila Krista Ojutkangas Mia Raitaniemi Paula Sjöblom Merlin de Smit Carla Suhr Milja Väänänen

6 Kieli eteen päivien järjestämistä ovat tukeneet Tieteellisten seurain valtuuskunta, Turun yliopistosää ö, Lingso, Turun kaupunki ja Finn Lectura. Suomen kieli eteellinen yhdistys ja Turun yliopiston kieli- ja käännös eteiden tohtoriohjelma Utuling ovat myös mukana yhteistyössä. The conference has been supported by the Federa on of Finnish Learned Socie es, the Turku University Founda on (Turun Yliopistosää ö), Lingso, the City of Turku, and Finn Lectura. The Linguis c Associa on of Finland (SKY) and the doctoral programme of languages and transla on studies at the University of Turku (Utuling) are also in collabora on with the conference. Som sponsorer för Språkvetenskapsdagarna har följande medverkat: Vetenskapliga samfundens delega on, Åbo universitets fond (Turun yliopistosää ö), Lingso, Åbo stad och Finn Lectura. Vidare har Finlands språkvetenskapliga förening och doktorandprogrammet Utuling på Ins tu onen för språk- och översä ningsvetenskap vid Åbo universitet deltagit i samarbetet.

7

8 KTP 2014 Possessive construc ons in North Saami Laura Janda and Lene Antonsen University of Tromsö We have inves gated the distribu on of two possessive construc ons in North Saami: 1) with the possessive su x appended to a noun, and 2) with the re exive pronoun ieža-: 1) Son manai latnjasis ja velledii se gii. [3Sg.prn.NOM go.pret.3sg room.illsg.poss3sg and lay-down.pret.3sg He went to his room and lay down on the bed. bed.illsg] 2) Hihtásit son manai sisa, gavccui lok i iežas latnjii ja velledii se gii moddját. [Slowly prn.3sg.nom go.pret.3sg in, climb.pret.3sg upstairs.illsg Re prn.3sg.gen room.illsg and lay-down.pret.3sg bed.illsg smile.infin] She went slowly inside, climbed upstairs to her room and lay down on the bed and smiled. Both examples are from Kirs Pal o s novel Ája. We see that the same author can use both the construc on with the possessive su x appended to a noun and the iežas pronoun, even though the referent is the same (son s/he ) and the noun is the same (latnja room ). Are these two construc ons in free varia on or is there a seman c/syntac c di erence? If there is a di erence, what is it? And is this di erence also dependent upon the region and age of the author? We have gathered over 1800 sentences with these two construc ons from works of on. The authors come from both Kautokeino and the Finnish side of the Tana river and represent three genera ons. In addi on we have gathered 1500 examples from a new transla on of the New Testament. All examples have been manually tagged for a variety of factors, such as the seman c class, case, and number for both the possessed item and the possessor, the type of reference (anaphoric, endophoric, exophoric), the author, etc. We analyze the use of the two possessive construc ons in North Saami in rela on to construc on grammar (Goldberg 1995 & 2006), cogni ve linguis cs (Taylor 1996, Langacker 2008), and typological comparisons of possessive construc ons in the world s languages (Heine 1997, McGregor 2009, Aikhenvald & Dixon 2013). We use sta cal methods ( CART = Classi ca on & Regression Trees and Random Forests, Strobl et al. 2009) to evaluate the in uence of the various factors on the choice between the two possessive construc ons. We nd that there is a language change taking place in North Saami and that the possessive su x is used less and less while the ieža-form, which was used in the older genera on almost exclusively to mark a strong contrast, is now more and more neutral in the middle and younger genera ons. The most important factor in the choice between the construc ons is the seman c class of the item that is possessed: the use of the possessive su x remains strong only for inalienables (body parts and kin). A er seman c class the next most important factor is the case marking for both the item that is possessed and the possessor. 6

9 Turun yliopisto University of Turku References Aikhenvald, Alexandra Y. and R. M. W. Dixon, eds Possession and Ownership. Oxford: Oxford University Press. Goldberg, Adele Construc ons: A Construc on Grammar Approach to Argument Structure. Chicago: Chicago University Press. Goldberg, Adele Construc ons at Work: The Nature of Generaliza ons in Language. Oxford: Oxford University Press. Heine, Bernd Possession. Cambridge: Cambridge University Press. Langacker, Ronald W Cogni ve Grammar: A Basic Introduc on. Oxford: Oxford University Press. McGregor, William B Introduc on. In McGregor, William B., ed. The Expression of Possession. Berlin: Mouton de Gruyter Strobl, C., G. Tutz & J. Malley An introduc on to Recursive Par oning: Ra onale, Applica on, and Characteris cs of Classi ca on and Regression Trees, Bagging, and Random Forests. Psychological Methods Taylor, John R Possessives in English. Oxford: Clarendon Press. Suomenkielinen Internet kieliaineistoksi - miljardin sanan syntaksianalyysi ja entäs si en? Veronika Laippala ja Filip Ginter Turun yliopisto Internet-projek mme tuo aa tutkijoille vapaas saatavilla olevan kieliaineiston, jonka lähteenä on koko suomenkielinen Internet. Teks n luoki elun ja näiden luokkien keskeisten piirteiden määri elyn avulla tavoi eenamme on tehdä tästä valtavasta teks massasta samankaltaisiin alaryhmiin jaoteltu, helppokäy öinen aineistokokoelma. Lisäksi teks t analysoidaan kehi ämällämme syntaksijäsen mellä. Tämä tuo valtavas lisä etoa korpuksen kielestä ja myös helpo aa siitä tehtäviä hakuja: esimerkiksi sanoja voidaan etsiä vain etyssä lauseenjäsentehtävässä, tai haku voidaan rajata yyn syntak seen rakenteeseen hakusanoja tarkentama a. Tällä hetkellä valmiina on noin puolentoista miljardin sanan aineisto morfosyntak ses analysoituna. Morfosyntak sen analyysin lisäksi olemme käy äneet tätä aineistoa sanojen merkityksiä käsi elevien menetelmien kehi ämiseen. Valtava aineisto antaa mahdollisuuden muun muassa sanojen samankaltaisuuden tarkastelemiseen niiden käy öympäristön perusteella sekä matemaa sten laskutoimitusten suori amisen sanojen merkityksillä. Näitä menetelmiä taas voidaan käy ää edelleen koko Internet-aineiston käsi elyyn. 7

10 KTP 2014 Missä kielitypologiassa nyt mennään? Ma Miestamo Tukholman yliopisto / Helsingin yliopisto Kielitypologia on teoree sta kieli ede ä, jonka empiirinen perusta on laajassa kieltenvälisessä vertailussa. Moderni kielitypologia sai alkunsa Joseph Greenbergin 1960-luvulla tekemistä tutkimuksista. Viime vuosikymmeninä typologia on tullut yhä keskeisemmäksi suuntaukseksi kieli eteen kentällä. Monet varhaisten typologien esi ämät ajatukset ovat edelleen relevan eja, mu a typologiassa on toki vuosikymmenten saatossa tapahtunut paljon. Esitelmässäni luon katsauksen kielitypologian tämänhetkisiin kehityssuun in. Perinteises greenbergiläisen kielitypologian peruskysymys on ollut, millaista kieltenvälistä variaa ota esiintyy ja mitkä ovat tämän variaa ot rajat mikä on mahdollinen luonnollinen kieli sekä kuinka yleisiä tai harvinaisia eri kielenpiirteet ovat. Selityksiä havainnoille on etsi y funk onaaliselta tasolta (seman ikasta/pragma ikasta) ja kogni osta. Tämän rinnalla on viime aikoina kiinnostu u yhä enemmän ilmiöiden maan eteellisestä ja kielikunni aisesta jakaumasta ja siitä, missä määrin kielenpiirteiden distribuu o ja yleisyys seli yvät kielikontakteilla ja kielisukulaisuudella. Myös kielensisäisen ja kieltenvälisen variaa on suhteeseen on kiinnite y enenevässä määrin huomiota. Tähän suuntaukseen lii yy myös kvan ta ivisten menetelmien merkityksen kasvu kielitypologiassa. Kun yritetään selvi ää areaalisten ja genealogisten seikkojen roolia kielenpiirteiden levinneisyydessä, tarvitaan en stä so koituneempia lastollisia menetelmiä. Myös korpusmenetelmiä on viime vuosina ale u käy ää typologisessa kielten vertailussa. Ns. rinnakkaiskorpuksissa on sama teks useille kielille käänne ynä. Laaja kieltenvälinen vertailu rinnakkaiskorpusten avulla tarvitsee oman erityisen metodologiansa ja on etys mahdollista vain harvojen teks en kanssa. Tällaisia ovat ensisijaises Raamatun osien käännökset. Typologia on aina ollut läheisessä kosketuksessa vähän tutki ujen kielten dokumentoin in. Nämä alat hyötyvät toinen toisistaan: typologian empiirinen perusta on riippuvainen yksi äiskielten tutkijoiden työstä ja yksi äiskielten tutkijat taas saavat typologien tutkimustuloksista uusia työvälineitä kieltensä kuvaamiseen. Maailman kielistä ylivoimaises suurin osa on edelleen puu eellises kuva uja ja valite avan moni näistä uhanalaisia ja vaarassa kadota ennen kuin niitä ehditään dokumentoida. Kuitenkin viimeisen parin vuosikymmenen aikana on tehty ilahdu avan paljon kielten dokumentaa otyötä, ja myös kielitypologian empiirinen perusta on oleellises parantunut. Kielten vertailtavuus on aina ollut keskeinen metodologinen kysymys kielitypologiassa. Millä perusteella voidaan tunnistaa relevan ssa mielessä sama ilmiö hyvin erilaisissa kielissä? Viimeaikaisessa keskustelussa on kiinnite y erityistä huomiota yksi äiskielten kuvauskategorioiden ja kieltenvälisessä vertailussa käyte yjen vertailukäsi eiden suhteeseen. Kuvauskategoriat ovat kielikohtaisia ja psykologises tosia, kun taas vertailukäsi eet ovat vain vertailua varten luotuja metodologisia työkaluja eikä niillä ole suoraa relevanssia yksi äiskielten kuvaukselle. Tällaisen kategoriakäsityksen kanssa sopii teoree seksi kuvausmalliksi seman nen kar a. Mallissa oletetaan universaali seman nen taso, käsi eellinen avaruus, jonka päälle kunkin kielen kielikohtaiset kategoriat sijoi uvat eri tavoin. 8

11 Turun yliopisto University of Turku Typologia on perinteises käsitellyt kieliopin keskeisimpiä alueita kuten seman sten roolien merkintää tai tempus-aspek -modus-järjestelmiä. Tämä on ollut myös metodologises perusteltua sikäli, e ä tällaisista aiheista on helpoin kerätä etoa referenssikieliopeista, jotka ovat tavallisin lähde laajoissa kieltenvälisissä vertailuissa. Lause a suurempien yksiköiden tutkimus ja diskurssin huomioon o aminen on metodologises vaikeampaa, eikä typologiassa ole juurikaan pysty y tällaisiin kysymyksiin vastaamaan. Sama koskee vaikkapa leksikaalisten järjestelmien vertailua. Viime aikoina myös näille alueille on astu u, ja etenkin leksikaalinen typologia on ollut kasvussa. Eräs viimeisen vuosikymmenen näkyvistä aiheista typologiassa on ollut kielten kompleksisuuskysymysten tarkastelu kieltenvälisestä näkökulmasta. Onko kielten välillä eroja monimutkaisuudessa? Miten kieliä voidaan ylipäätään vertailla kompleksisuuden suhteen? Kompensoituuko monimutkaisuus yhdellä kielopin alueella yksinkertaisuutena jollakin toisella? Mitä kielenulkoisia seikkoja kompleksisuuserojen taustalla voidaan tunnistaa? Vaiku avatko esimerkiksi kielikontak t kielen rakenteen monimutkaisuuteen? Tässä mainitsemani aiheet eivät varmas kata kaikkia kielitypologian kiinnostavia nykysuuntauksia, mu a toivon, e ä esi elemäni aihevalikoima antaa kuulijoita tyydy äviä vastauksia otsikon esi ämään kysymykseen. 9

12

13

14 KTP 2014 Mielipiteen ilmaiseminen suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä Jaana Alila Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus Väitöstutkimukseni keski yy erilaisten mielipiteen ilmaisujen ja niihin lii yvien rakenteiden tarkasteluun suomi toisena kielenä -oppijoiden (S2) mielipidekirjoituksissa. Tutkin eri-ikäisten (2. luokkalaisista aikuisiin) ja eri taitotasoilla (alkeisoppijat, edistyneemmät, edistyneet) olevien suomen kielen oppijoiden mielipiteen ilmaisemista kirjoi aessa sekä selvitän, miten mielipiteen ilmaisuja voitaisiin automaa ses tunnistaa ja käsitellä isosta teks aineistosta (korpus). Mielipide on niin kielenoppijan kuin äidinkielisen (na ivi) puhujan runsaas käy ämä rakenne, sillä suuri osa arkikeskusteluista rakentuu erilaisten mielipiteiden ilmaisemisen kau a. Tutkimus on yhteiskunnallises relevan, koska Suomessa asuu yhä enemmän ihmisiä, joiden äidinkieli ei ole suomi. Myös heidän on tärkeää pystyä ilmaisemaan mielipiteensä muun muassa itseään koskevissa asioissa, jolloin on tärkeää, e ä mielipiteen ilmaiseminen pystytään ope amaan suomenoppijoille tehokkaas ja jo varhaisessa vaiheessa. Näin ollen mielipiteen rakenteesta tarvitaan yksityiskohtaista etoa. Tutkimuksen aineisto on pitki äisaineistoa, joka on jo kerä y ja digitoitu (kirjoite u teks edostoiksi). Aineistoa on kerä y samoilta oppijoilta vähintään kolmen perä äisen vuoden ajan. Tutkimus toteutetaan käy ämällä pitki äisaineistoa, joka on kerä y Jyväskylän yliopiston Toisen kielen oppimisen polut -hankkeessa vuosina Lisäksi mukana on Dialuki-hankkeen (kerä y vuosina ) ja Yleisten kielitutkintojen aineistoa. Tutkimusryhmän aineisto on suomi toisena kielenä -oppijoilta ja kontrolliryhmän aineisto na iveilta suomen kirjoi ajilta kerä yjä tekstejä. Tekstejä on alakoulu-, yläkoulu- ja lukioikäisiltä sekä aikuisilta. Aineistoa on yhteensä noin 300 teks ä alakoulusta, 300 yläkoulusta, 100 lukiosta ja sata aikuisilta. Na iviaineistoa on noin 200 teks ä luokka-aste a kohden. Tehtävänannot vaihtelivat hieman eri aineistonkeruukierroksilla, mu a tehtävänä oli kirjoi aa mielipidekirjoitus. Mielipidekirjoitusten aiheita olivat muun muassa kännyköiden käy ö koulussa tai lasten Interne n käy ö ja vanhempien puu uminen siihen. Sek oesitelmässäni esi elen mielipiteen ilmaisua ilmiönä, sen rakentumista ja ongelmia sekä tutkimuksen aineistoa suhteessa ilmiöön. Asiasanat: suomi toisena kielenä, mielipidekirjoitus, kirjoi aminen, pitki äistutkimus 12

15 Turun yliopisto University of Turku NP:n ar kkelimaiset tarkenteet vanhimmassa kirjasuomessa Tiina Arpiainen Helsingin yliopisto Esi elen esitelmässäni aluillaan olevan väitöstutkimukseni, jonka aiheena ovat substan ivilausekkeen ar kkelimaiset tarkenteet 1500-luvun kirjasuomessa, esimerkiksi Oli yxi Inhiminen Lehdete y Jumalalda tai Se toinen Lehetuskiria Corintherin tyge. Tällaisten tarkenteiden yleisyys vanhimmassa kirjakielessämme on perinteises selite y käännösvaikutuksella, eli auktorien on katso u uskollises kääntäneen ruotsin-, saksan- ja kreikankielisten lähtöteks ensä ar kkelit lähimmällä suomalaisella vas neella. Lähtökielten vaikutusta ei voi kieltää, mu a kaikkia tarkenteen läsnäolo- tai poisjä ötapauksia se ei selitä. Pro gradu -tutkielmassani (Arpiainen 2013) tarkastelin Agricolan tarkenteenkäy öä Uuden testamen n käännöksessä, ja selvi n, ohjaako sitä lähtöteks en mallin ohella auktorin käsitys suomelle ominaisesta tavasta käy ää tarkenteita. Väitöstutkimuksessa sovellan samaa näkökulmaa aineistoon, joka ka aa kaikki 1500-luvun suomalaiset auktorit, teks lajit ja erilaiset lähtökielipohjat. Suomea ei ole perinteises pide y ar kkelikielenä, ja kielemme tarkenteiden tutkimuksen perusteella selvää on, e ei 1500-luvun puhesuomessa ollut varsinaisia ar kkeleita (esim. Kolehmainen Nordlund 2011, Laury 1997). Lukusana- ja demonstra ivimerkityksessään yksi ja se ovat epäilemä ä esiintyneet tarkenteina jo kauan ennen kirjallisuutemme syntyä, ja koska vastaavat kielenainekset herkäs alkavat kieliopillistua tarkoi een tunniste avuu a koodaaviksi ar kkeleiksi, ei ole mahdotonta, e ä suomessakin olisi käyte y tarkenteita muutenkin kuin alkuperäisissä merkityksissään jo siihen aikaan, kun kirjallinen kul uurimme syntyi. Olen kehi änyt lähtöteks vertailuun ja vii austyypin analyysiin perustuvaa metodia, jolla on mahdollista eritellä vieraan ja oman vaikutusta Agricolan ja aikalaisten teksteistä. Vertailu näy ää, missä käännöksen tarkenteenkäy ö seuraa vierasta mallia ja missä ei. Vii austyyppiä analysoin, koska ar kkelin kieliopillistuminen reagoi siihen. Kehityksen alkuvaiheessa tarkenteet esiintyvät spesifeissä vii auksissa, joista ne merkityksen reanalyysin myötä leviävät muihin konteksteihin. Jos kehi yneestä ar kkelikielestä käännetyn teks n tarkennekäy ö vastaa kieliopillistumisen varhaisempaa vaihe a, auktorin kielitajun merkitys on ilmeinen. Esitelmässäni kerron tarkemmin metodistani sekä esi elen muutamaa osa-aineistoani ja niistä tekemiäni havaintoja. Asiasanat: kieliopillistuminen, de nii syys, kääntäminen, vanha kirjasuomi Arpiainen, Tiina 2013: Yxi, iocu ja se NP:n tarkenteina Mikael Agricolan kääntämässä Uudessa testamen ssa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. Kolehmainen, Leena Taru Nordlund 2011: Kielellinen muutos tutkimuksen kohteena. - Viri äjä 115, s Laury, Ritva 1997: Demonstra ves in interac on: The emergence of a de nite ar cle in Finnish. Studies in discourse and grammar vol. 7. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company. 13

16 KTP 2014 Development of a borrowed verbal par cle with itera ve meaning in Vend Romani Zuzana Bodnárová & Jakob Wiedner University of Helsinki / Charles University in Prague & University of Oslo & The development of verbal par cles (also called verbal copar cles, preverbs, coverbs, verbal pre xes or pre xal preverbs) in some dialects of Romani is triggered by language contact with Hungarian and/or German (Elšík et al. 1999, Igla 1992, Matras 2002, Schrammel 2005). Verbal par cles are used to change the ak onsart, aspect and/or the meaning of the verb. They can be separated from the verb and, regarding to their posi on, be both preposed and postposed. The current paper will discuss the development and decay of a verbal par cle with itera ve meaning in Vend Romani, an endangered dialect of Romani spoken by a few hundred people in southwestern Hungary. The speakers of Vend Romani have been in in mate contact with German for several genera ons, if not signi cantly longer, and with Hungarian through the last centuries. Due to this contact a number of German and Hungarian verbal par cles have been introduced into this Romani dialect. An interes ng outcome of such contact situa on is the borrowing of the German-origin verbal par cle um with itera ve meaning, since Vend Romani possesses also the produc ve inherited itera ve su xes -(in)kér- and -(in)gér-. On the other hand, the itera ve meaning of verbs is marked by su xa on in Hungarian (-gat- ~ -get-), the current contact language of Vend Romani, as well. The paper will show how the change of the contact language from German (/and Hungarian) to Hungarian ected the marking of itera ve meaning in Vend Romani. The data presented in the paper are based on the author's eld research on Vend Romani, carried out between 2009 and Keywords: Vend Romani, language contact, contact-induced change, verbal par cles. References Elšík, Viktor Hübschmannová, Milena Šebková, Hana The Southern Central (ahi-imperfect) Romani dialects of Slovakia and northern Hungary. Halwachs, Dieter W. & Menz, Florian (eds.) Die Sprache der Roma. Perspek ven der Romani-Forschung in Österreich im interdisziplinären und interna onalen Kontext, Klagenfurt: Drava. Igla, Birgit Entlehnung und Lehnübersetzung deutscher Prä xverben im Sin. Erfurt, Jürgen Jeßing, Benedikt & Perl, Ma hias (eds.) Prinzipien des Sprachwandels, I.Vorbereitung. Beiträge zum Leipziger Symposion Prinzipien des Sprachwandels 1991 an der Universität Leipzig, Bochum: Brockmeyer. Matras, Yaron Romani: A linguis c introduc on. Cambridge: Cambridge University Press. Schrammel, Barbara Borrowed verbal par cles and pre xes in Romani: a compara ve approach. Halwachs, Dieter Schrammel, Barbara & Ambrosch, Gerd (eds.) General and applied Romani linguis cs, Munich: Lincom Europa. 14

17 Turun yliopisto University of Turku Snagarilla lihikset loppu?! Symppis hevari sai kilarin: havaintoja suomen lyhennejoh mien käytöstä Sonja Dahlgren & Seppo Ki lä Helsingin yliopisto seppo.ki Suomen joh met -is ja -Ari ovat puhekielen tyypillisiä sanoja lyhentäviä joh mia. Niitä käytetään produk ivises ja hyvin suuresta osasta suomen sanoja voidaan johtaa lyhenne y muoto jommallakummalla joh mella. Esimerkkeinä olkoot vaikka sanat aplari (appelsiinimehu), jäkis (jääkiekko) ja kielari (kielisuudelma). Huomioitavaa lyhennejoh mien käytössä on kuitenkin se, e ä ne eivät ole vapaassa vaihtelussa, vaan jokainen sana voidaan yleensä lyhentää vain jompaakumpaa johdinta käy äen (poikkeuksena kuitenkin muun muassa kirppis/kirppari). Esimerkiksi appelsiinimehu on vain aplaria, ei *aplista. Esitelmässämme käymme läpi havaitsemiamme tendenssejä lyhen mien käytössä. Pohdimme sitä, mitkä seikat suosivat kunkin joh men käy öä huomioiden sekä seman set e ä fonologiset seikat. Mahdollisuuksien mukaan huomioimme myös esimerkiksi sukupolvien väliset erot. Havaintomme perustuvat tässä vaiheessa omaan intui oomme ja informan kyselyihin, mu a tarkoituksemme on laajentaa tutkimusta myös korpuksiin ja laajempiin systemaa siin kyselyihin tutkimuksen edetessä. Esi ämämme havainnot ovat hyvin alustavia ja kaikki kommen t ovat siksi hyvin tervetulleita. Ensi näkemältä kumpikaan johdin ei vaikuta lii yvän suoraan mihinkään seman seen tekijään (poikkeuksena - Ari yjen tekijänominien, kuten talkkari kanssa). Tarkempi analyysi osoi aa kuitenkin johtamisessa yjä säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi juomat (aplari, kuohari, keskari) järjestyvät lähes aina -Ari -pää eellä, kun taas peleissä (len s, jäkis, jalkkis) -is on selväs yleisempi. Henkilövii eisten substan ivien kohdalla on selvä jako kahteen: adjek ivipohjaiset sanat suosivat -is -pääte ä (kovis, pahis, hyvis), kun taas jonkinlaista ak ivisempaa toimintaa vaa vat henkilönimet johdetaan useammin -Ari:lla (sivari, narkkari, järkkäri). Vaa eiden kohdalla -Ari näy ää olevan yleisempi (verkkarit, huppari, piikkarit). Seman sten syiden lisäksi johdinten käy öön lii yy myös morfofonologisia seikkoja. Yleistyksenä pätee, e ä johde avan sanan viimeisen vaiku avan vokaalin (esimerkiksi /i/ keski keskiolut) ja joh men ensimmäisen vokaalin foneeminen välimatka on rii ävän suuri. Esimerkiksi -is ei yleensä esiinny /i/:hin pää yvien sanojen kanssa, kun taas -Ari on harvinaisempi /ä/:hän tai /a/:han pää yvien sanojen kanssa (poikkeuksena esimerkiksi py s). Toisena yleistyksenä voidaan mainita, e ä sanat, joissa on tapahtunut morfofonologisia vartalonmuutoksia, näy ävät suosivan -Ari:a (esimerkiksi appelsiinimehu aplari, todistus torkkari). Kaikissa tapauksissa, kuten kielessä yleensäkin, on joitakin poikkeuksia. Myös näille löytyy useimmiten selvä funk onaalinen syy, kuten homonymian väl äminen (alkkis alkkarin, punkku punkkarin sijaan), mahdollinen analogia samassa aihepiirissä (inkkari länkkäri) tai fonologiset perusteet. Asiasanat: sananjoh met, lyhenteet, puhekieli, seman set kategoriat 15

18 KTP 2014 Minimaaliset tarkistuskysymykset murrehaasta eluissa Hannele Forsberg Itä-Suomen yliopisto Kysymysten ja vastausten rakenteessa ja käytössä esiintyvää alueellista vaihtelua on fennis ikassa tutki u varsin vähän, mihin yhtenä selityksenä on arkistoihin koo ujen murreaineistojen laatu. Monologipitoiset haasta elut soveltuvat kysymysten ja vastausten tutkimiseen vain rajoitetus. Ainoa haasta eluissa esiintyvä kysymystyyppi, jota murteenpuhujien vuoroissa esiintyy edes jossain määrin, ovat erilaiset tarkistuskysymykset. Niillä haastateltava tarkistaa jotakin haasta elijan tekemästä kysymyksestä tai kertomiskehotuksesta ennen kuin ryhtyy vastaamaan. Keskustelunanalyysin termein kyse on korjausaloi eista ja niiden aloi amista korjausjaksoista, joiden jälkeen palataan päälinjalle (ks. esim. Sorjonen 1997). Tarkastelen esitelmässäni yhden tarkistuskysymystyypin rakenteessa ja käytössä esiintyvää vaihtelua suomen vanhoissa paikallismurteissa haasta eluaineiston avulla. Tutkimukseni rajoi uu sellaisiin nii verbi ömiin eli lausekkeiden varaan rakentuviin polaarisiin kysymyksiin, joilla osoitetaan edellisestä vuorosta jokin epäselvä kohta ja tarkistetaan sen paikkansapitävyy ä. Lausumien kysyvyyden aste vaihtelee, ja osaa aineistosta voi luonneh a pikemminkin ymmärrysehdokkaiksi kuin tarkistuskysymyksiksi. Lausuman syntak sessa rakenteessa tarkiste avaa osaa edustaa tyypillises substan ivilauseke tai muu nominaalinen lauseke. Seuraava esimerkki on Eurajoelta. A: No kuin sitä teh? B: Stä kalja vai? H: Ni. B: No sitä teh sit ja sillailk ku Kysy ävä osa voi olla myös kiinteä apposi orakenne (Siält metäst?) tai sivulause (A: Minkäs niminen mies se oli? B: Jokako löi sitä suonta?). Nimitän tutkimaani kysymystyyppiä minimaaliseksi tarkistuskysymykseksi eli minimitarkistukseksi. Aineistoni sisältää 375 minimaalista tarkistuskysymystä. Se on koo u Suomen kielen näy eitä -sarjan li eroiduista teksteistä ja Lauseopin arkistosta. Rajauksen mukaisia tarkistuskysymyksiä esiintyy 61 %:lla haastatelluista (148 puhujalla), ja niitä on useimpien pitäjien murrenäy eissä. Olen kuunnellut valtaosan aineistoni esiintymistä ääni eistä ja tarkentanut samalla li eraa oita, joissa päällekkäispuhuntaa tai haasta elijoiden antamia minimipalau eita ei ole aina merki y. Noin kolmasosa minimitarkistuksista sisältää loppuasemaisen kysymyspar kkelin -ko tai vai (Liisako, Liisa vai). Kysymyspar kkelien välinen vaihtelu on alueellista: vai-kysymysten levikki on lounainen, kun taas -kotarkistuksia käytetään muualla, erityises idässä ja pohjoisessa. Suurin osa aineiston esiintymistä toimii kuitenkin tarkistuskysymyksinä ilman -ko- tai vai-par kkelia. Kysymyspar kkelien esiintymisellä ei näytä olevan 16

19 Turun yliopisto University of Turku vaikutusta siihen, reagoiko haasta elija lausumaan kielellises, sillä kysymyspar kkeli omiin kysymyksiin vastataan aivan yhtä usein kuin kysymyspar kkelillisiin, noin 63 %:ssa tapauksista. Tavallisin haasta elijan reak o on myönteinen yhden par kkelin minimivastaus niin (~ nii ~ ni). Vastausten esiintymistä murrehaasta eluissa saa aa vähentää se, e ä haasta elijat on ohjeiste u antamaan palaute a vain eikielellises kuten nyökkäyksin. Sekä kysymyspar kkelillista e ä -par kkeli omista tarkistuksista osa sisältää lausumanalkuisen par kkelin jaa, niin tai ai. Jaa-alkuisia kysymyksiä esiintyy vain lounais-hämäläisellä alueella ja niin-alkuisia eniten idässä ja pohjoisessa. Koko aineiston esiintymistä noin kolmasosa on täysin par kkeli omia. Murrehaasta elu lanteessa haastateltavan lausuma on helpos tulki avissa tarkistuskysymykseksi jo sen sekven aalisen aseman ja leksikaalisen sisällön perusteella. Asiasanat: tarkistuskysymys, korjausaloite, kysymyspar kkeli, alueellinen variaa o Sorjonen, Marja-Leena 1997: Korjausjäsennys. Liisa Tainio (toim.) Keskustelunanalyysin perusteet. Tampere: Vastapaino. Mixed morphologies: morphological borrowing in Finnish Romani Kimmo Granqvist University of Helsinki, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies Universal constraints on morphological borrowing have been proposed in a number of typological studies (Moravcsik 1978; Thomason & Kaufmann 1988; Thomason 2001; Winford 2003). The existence of these constraints has been rejected some other scholars such as Campbell (1993). In my paper, I will contribute to the discussion on morphological borrowing based on diachronic (since the late 18 th century) and synchronic corpora of Finnish Romani. My paper will consist of a brief introduc on in the contact history of FR and in the corpora, and a sketch of the Finnish morphology that has entered the grammar of FR. Furthermore I will discuss the extent of Finnish morphology borrowed alongside Finnish loanwords. I will show that modern FR goes against the borrowing scales suggested in typological literature (e.g. Moravcsik 1978; Thomason & Kaufmann 1988; Thomason 2001). Morphological borrowing has increased throughout the documented history of FR, but the language has undergone a gradual shi away from lexical borrowing to intensive code-switching as a compensa on strategy along with progressing language obsolescence (Granqvist 2000; Pir saari 2004; Kovanen 2010). Extensive morphological but li le lexical borrowing has been observed in other moribund languages, too (Seifart 2011). In addi on, I will provide counter-examples against the constraint that deriva onal morphemes and processes are more prone to transfer than in ec onal ones (Weinreich 1953). Keywords: morphology, contact linguis cs, Romani 17

20 KTP 2014 References Campbell, Lyle On Proposed Universals of Gramma cal Borrowing. Henk Aertsen & Robert J. Je fers Historical linguis cs 1989, Amsterdam: John Benjamins. Granqvist, Kimmo Intrasenten al Codeswitching in the Speech of Finnish Roma. A Case Study. Paper presented at the 5th Interna onal Conference of Romani Linguis cs, So a, September Kovanen, Petra Koodinvaihtelu romanikielisessä keskustelussa. Master s Thesis, University of Helsinki. Moravcsik, Edith Universals of Language Contact. Joseph Greenberg (ed.) Universals of human language, Stanford: Stanford University Press. Pir saari, Helena Contact-induced Changes in Finnish Romani h p://www.ling.helsinki. /kieli ede/20scl/ abstracts.shtml#pir saari. Read February 7, Seifart, Frank Bora loans in Resígaro: massive morphological and li le lexical borrowing in a moribund Arawakan language. Etnolingüís ca. Thomason, Sarah G Language contact. An introduc on. Edinburgh: Edinburgh University Press. Thomason, Sarah G. Kaufmann, Thomas Language contact creoliza on, and gene c linguis cs. Berkeley: University of California Press. Weinreich, Uriel Languages in Contact. The Hague: Mouton. Winford, Donal An introduc on to contact linguis cs. Oxford: Blackwell. Samanlaisiako pragmaa sia par kkeleita tyyliin monessa kielessä? Jarno Raukko & Soili Hakulinen Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto Viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaisessa arkipuheessa on yleistynyt elemen tyyliin, joka eri kantamerkityksestään huolima a tuo kovas mieleen ruotsissa eri äin yleisen, myös varsin tuoreen par kkelin typ (esim. Svensson 2009, Rosenkvist & Skärlund tulossa); vertaa: (1) Siel bileis oli tyyliin kolme mun tu ua. (2) På det där partyt var det typ tre som jag kände. Onko näillä kahdella yhtey ä? Onko sa umaa, e ä kumpikin alkaa [ty:]? Typ-elemen n käy ö on alkanut riikinruotsista ja levinnyt suomenruotsiin. Ovatko esim. Suomen ruotsin- ja kaksikieliset levi äneet typ-sanan idean suomeen ja valinneet samankuuloisen, merkitykseltään ja tyyliltään rii ävän samanlaisen sanan, vai onko tyyliin syntynyt itsenäises, kielen omien resurssien pui eissa? Onko suomessa valintaan vaiku anut, e ä suomen tyyppi-sanalla on jo tärkeä puhekielinen merkitys, ihminen? Tämä merkityshän on tosin myös ruotsissa. Nämä toisiaan muistu avat pragmaa set par kkelit eivät rajoitu suomeen ja ruotsiin, vaan useassa Euroopan kielessä on vastaavia elemen ejä. Esim. italian ja espanjan po muistu avat jopa muodoltaan ruotsin typsanaa. Tässä esimerkki italiasta: (3) In quella festa c erano po tre persone che conoscevo. Miten ruotsissa ja italiassa on jotain näin samankaltaista? Voiko kyseessä olla kielikontak? Monessa kielessä on jopa useampia samantyyppisessä käytössä olevia sanoja. Mihatsch (2007) vertailee englan a, ranskaa, saksaa, italiaa, portugalia ja espanjaa ja toteaa, e ä epämääräisyy ä ilmaisevilla 18

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Suomen Akatemian kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa

Suomen Akatemian kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa 1 / 7 27.4.2016 15.18 Suomen Akatemian kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa TAUSTATIEDOT 1. Tohtorintutkinnon suoritusvuosi * 2. Tohtorintutkinnon suorituspaikka * Aalto-yliopisto

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies) olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

Kirjainkiemurat - mallisivu (c) Aa Ii Uu Ss Aa Ii Uu Ss SII-LIN VII-LI-KUP-PI I-sot, pie-net kir-jai-met, sii-li neu-voo aak-ko-set. Roh-ke-as-ti mu-kaan vaan, kaik-ki kyl-lä op-pi-vat! Ss Har-joit-te-le kir-jai-mi-a li-sää vih-koo-si.

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

La a d u l l in en in d ik a a t t o r i

La a d u l l in en in d ik a a t t o r i La a d u l l in en in d ik a a t t o r i Ei o l e mit a t t a v issa v a a n a in a a r v io in n in t u l o s O n l u o t et t a v a jos A r v io in t ik ysymyk set o n su u n n it el t u ja su u n n

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE #1 Aloitettu: 6. marraskuuta 2015 9:03:38 Muokattu viimeksi: 6. marraskuuta 2015 9:05:26 Käytetty aika: 00:01:47 IP-osoite: 83.245.241.86 K1: Nationality Finnish K2: The program of the week has been very

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]:

1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]: ,.,, -.,. [Nuolijärvi & Tiittula 2000: 80],.,, ([ 12],. [ 2006]);,,,..,. [2002: 3] -,,,, -,. «, -,,,. [---],» [ ]..,,,,.,, (.,, [Kajanne 2001a, 2001b; Berg 2001, 2003]).,,.,,,....,,,.,,.., -.,,,. ,,.,,.

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET.

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. Pekka Ollikainen Open Source Microsoft CodePlex bio Verkkosivustovastaava Suomen Sarjakuvaseura

Lisätiedot

Usko, toivo ja rakkaus

Usko, toivo ja rakkaus Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

The Viking Battle - Part Version: Finnish

The Viking Battle - Part Version: Finnish The Viking Battle - Part 1 015 Version: Finnish Tehtävä 1 Olkoon kokonaisluku, ja olkoon A n joukko A n = { n k k Z, 0 k < n}. Selvitä suurin kokonaisluku M n, jota ei voi kirjoittaa yhden tai useamman

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto MOOC toiveita ja pelkoja Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Messukeskus 2.12.2013 massive open online course 1980 jokaisella on pilvi taskussa 1869 2013 Aika

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Voiko asenteiden muutosta mitata? Työpaja

Voiko asenteiden muutosta mitata? Työpaja Voiko asenteiden muutosta mitata? Työpaja 6.5.2015 Työpajojen tavoite ja ohjelma Keskustelu ja esimerkkien työstäminen: Miten voimme seurata ja mitata järjestöjen aikaansaamaa muutosta asenteissa? Työpaja

Lisätiedot

Valuation of Asian Quanto- Basket Options

Valuation of Asian Quanto- Basket Options Valuation of Asian Quanto- Basket Options (Final Presentation) 21.11.2011 Thesis Instructor and Supervisor: Prof. Ahti Salo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta

Lisätiedot

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Määränpää tuntematon. Kielenopettajan asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Leena Kuure Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Englantilainen filologia Language Learning and New Technologies

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013 Irlanninsusikoiran luonnekysely A survey of the temperament of Irish wolfhounds koiran omistajille ja kasvattajille 213 for dog owners and breeders in 213 Teksti / author: Jalostustoimikunta / breeding

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta. 4x4cup Control point picture guidelines

4x4cup Rastikuvien tulkinta. 4x4cup Control point picture guidelines 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että rastikuvissa näkyy selvästi että kilpailija koskee

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili Kasvatus- ja opetuslautakunta 53 11.08.2014 Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili KOLA 53 Valmistelija / lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen

Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen Tarja Nikula Soveltavan kielentutkimuksen keskus tarja.nikula@jyu.fi Kiinnostuksen kohteena Luokkahuonevuorovaikutus vieraalla kielellä englannin kielen

Lisätiedot

LET S GO! 6 KOEALUE 7-9 Nä hnyt:

LET S GO! 6 KOEALUE 7-9 Nä hnyt: LET S GO! 6 KOEALUE 7-9 Nä hnyt: On jälleen tullut testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja 3A-TEHTÄVÄT.

Lisätiedot

Suomen kieli / Finnish language, Финский язык

Suomen kieli / Finnish language, Финский язык KUOPION KANSALAISOPISTO KEVÄT 2016 Suomen kieli / Finnish language, Финский язык UUDET RYHMÄT Suomi aloittelijoille UUSI, Finnish for beginners NEW Puistokartano, C128 Valokuvaus, Puistokatu 20, Elina

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

ON HYVÄ DIILI. Työpaikkakouluttajan opas. Oppisopimus. Lapin oppisopimuskeskus

ON HYVÄ DIILI. Työpaikkakouluttajan opas. Oppisopimus. Lapin oppisopimuskeskus Työpaikkakouluttajan opas Oppisopimus ON HYVÄ DIILI Lapin oppisopimuskeskus Toripuis kko 5-7, 4. krs 96200 Rovaniemi puhelin 020 798 4191 www.lapinoppisopimus.fi Sisältö Hyvä työpaikkakoulu aja! 2 Työpaikkakoulu

Lisätiedot

Tietoa Joensuun Eliittikisoista

Tietoa Joensuun Eliittikisoista Tietoa Joensuun Eliittikisoista Harjoittelu ja verryttely Yleisurheilukenttä (Keskuskenttä) Kisan aikana Joensuu Areena + kuntosali Pesäpallokenttä ja Louhelan kenttä heitoille Uimahalli Vesikko + kuntosali

Lisätiedot

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto EILC KOKEMUKSIA LAPISTA HAKEMUS BUDJETTI JÄRJESTÄVÄTAHO & VASTUU TYÖNJAKO KIELENOPETUS OHJELMA JA PALJON KOKEMUKSIA

Lisätiedot

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Mistä kaikesta tässä tulisi tietää? Keskeiset työtehtävät Toimit teknisenä kouluttajana sekä asiantuntijana. Keskityt

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Taulukon edut Taulukon haitat Taulukon haittojen välttäminen Dynaamisesti linkattu lista Linkatun listan solmun määrittelytavat Lineaarisen listan toteutus dynaamisesti linkattuna

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

TAKA-WETKA 2. Ton esi elyt

TAKA-WETKA 2. Ton esi elyt TAKA-WETKA 2 Ton esi elyt TAKA-WETKAN ASUINALUE Taka-Wetkan asemakaava sijaitsee Karstulan kirkonkylän eteläosassa. Valtaosa alueesta on kunnan omistamaa, jonka lisäksi alueeseen kuuluu yksityisten maanomistajien

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Automaation ja sähkötekniikan maisteriohjelman Projektityökurssi-case Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Sessio 3 Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

APA-tyyli. Petri Nokelainen

APA-tyyli. Petri Nokelainen APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

SIMULINK S-funktiot. SIMULINK S-funktiot

SIMULINK S-funktiot. SIMULINK S-funktiot S-funktio on ohjelmointikielellä (Matlab, C, Fortran) laadittu oma algoritmi tai dynaamisen järjestelmän kuvaus, jota voidaan käyttää Simulink-malleissa kuin mitä tahansa valmista lohkoa. S-funktion rakenne

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen

Lisätiedot

Selvityksen perusteella esitetään seuraavaa:

Selvityksen perusteella esitetään seuraavaa: Varhaiskasvatus- ja 25 17.03.2016 koulutuslautakunta Henkilöstö- ja työllisyysjaosto 29 19.04.2016 Virkojen perustaminen ja tuntiopettajien siirtäminen virkoihin 89/01.01.00/2013 VARKOLK 17.03.2016 25

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Suihkukoneet 1:73 ja pienemmät. Potkurikoneet 1:72-1:49. Suihkukoneet 1:72-1:49. Potkurikoneet 1:35 ja suuremmat. Suihkukoneet 1:35 ja suuremmat

Suihkukoneet 1:73 ja pienemmät. Potkurikoneet 1:72-1:49. Suihkukoneet 1:72-1:49. Potkurikoneet 1:35 ja suuremmat. Suihkukoneet 1:35 ja suuremmat Kilpailuluokat Ohessa kilpailuluokat NC 2016 ja IPMS Open. Ilma-alukset Potkurikoneet 1:73 ja pienemmät Suihkukoneet 1:73 ja pienemmät Potkurikoneet 1:72-1:49 Suihkukoneet 1:72-1:49 Potkurikoneet 1:48

Lisätiedot

R2 6XX Dual Input Thermocouple Lyhyt käy öohje

R2 6XX Dual Input Thermocouple Lyhyt käy öohje R2 6XX Dual Input Thermocouple Lyhyt käy öohje SISÄLLYLUETTELO LAITTEEN KÄYTTÖ. 2 ASENNUS 2 3 LAITTEEN YHDISTÄMINEN.. 3 OHJELMAN KÄYTTÖ. 4 7 TIETOJEN PURKAMINEN LOGGERILTA. 8 9 ESIMERKKEJÄ ASETUKSISTA...

Lisätiedot

Kokonaisuudessaan toimialan nettomenot arvioidaan ylittävän talous ar vion ilman hankkeita

Kokonaisuudessaan toimialan nettomenot arvioidaan ylittävän talous ar vion ilman hankkeita Kasvun ja oppimisen 74 13.10.2016 laukun Kaupunginhallitus 256 31.10.2016 Kasvun ja oppimisen toimialan lisämääräraha KASVOPPI 13.10.2016 74 lousarviomääräysten mukaan laukuna on informoiva siten, et tä

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus 239 28.11.2016 Kunnanvaltuusto 59 12.12.2016 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2016 167/02.02/2016 KHALL 239 Vuoden 2016 talousarvioon on tullut tarve tehdä muutoksia sekä meno jen että tulojen osalta.

Lisätiedot

ERKKI SALMENHAARA. Viulusonaatti. Sonata for Violin and Piano (1982) M055 ISMN M-55003-068-8 Modus Musiikki Oy, Savonlinna 1994, Finland

ERKKI SALMENHAARA. Viulusonaatti. Sonata for Violin and Piano (1982) M055 ISMN M-55003-068-8 Modus Musiikki Oy, Savonlinna 1994, Finland ERKKI SALMENHAARA Viulusoaatti Soata for Violi ad Piao (98) M055 ISMN M-55003-068-8 Modus Musiikki Oy, Savolia 99, Filad ========== ERKKI SALMENHAARA (9 00) suoritti sävellykse diplomitutkio Jooas Kokkose

Lisätiedot

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Note! Before starting download and install a fresh version of OfficeProfessionalPlus_x64_en-us. The instructions are in the beginning of the exercise.

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

2. antaa vuokrataloyhtiölle omavelkaisen takauksen 2.596.000 euron osake kau pan ja 75.000 euron tonttikaupan tekemiseen, ja

2. antaa vuokrataloyhtiölle omavelkaisen takauksen 2.596.000 euron osake kau pan ja 75.000 euron tonttikaupan tekemiseen, ja Virolahden kunnanhallitus 50 21.03.2016 Virolahden kunnanhallitus 64 25.04.2016 Kuntalaisaloite Asunto Oy Virolahden Sulkutie 1:n koko osakekannan ja rivitalojen tontin ostamiseksi, takauksen myöntämiseksi

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Käsitteistä Kielten välinen vaikutus (crosslinguistic influence)

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki:

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki: Kaupunginhallitus 243 17.10.2016 Kaupunginhallitus 256 31.10.2016 Kaupunginhallitus 263 07.11.2016 Kaupunginhallitus 272 21.11.2016 Yhteistyötoimikunta 22 23.11.2016 Kaupunginhallitus 283 28.11.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation FinFamily Asennus / Installation 1 Sisällys / Contents FinFamily Asennus / Installation... 1 1. Asennus ja tietojen tuonti / Installation and importing data... 4 1.1. Asenna Java / Install Java... 4 1.2.

Lisätiedot