Kieli ja kieli ede teknistyvässä maailmassa. Language and linguis cs in a technological world. Språk och språkvetenskap i en alltmer tekni erad värld

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kieli ja kieli ede teknistyvässä maailmassa. Language and linguis cs in a technological world. Språk och språkvetenskap i en alltmer tekni erad värld"

Transkriptio

1 XLI Kieli eteen päivät 41st Finnish Conference of Linguis cs XLI Språkvetenskapsdagarna Kieli ja kieli ede teknistyvässä maailmassa Language and linguis cs in a technological world Språk och språkvetenskap i en alltmer tekni erad värld Kieli- ja käännös eteiden laitos School of Languages and Transla on Studies Ins tu onen för språk- och översä ningsvetenskap

2

3 XLI Kieli eteen päivät 41st Finnish Conference of Linguis cs XLI Språkvetenskapsdagarna Kieli ja kieli ede teknistyvässä maailmassa Language and linguis cs in a technological world Språk och språkvetenskap i en alltmer tekni erad värld Turun yliopisto University of Turku May 08 10, 2014 Åbo universitet Abstrak t Abstracts Abstrakter Toimi aneet Edited by Redigerad av Ilmari Ivaska Ville Leppänen Aleksi Mäkilähde Mia Raitaniemi järjestelytoimikunta / organisa on commi ee / arrangörskommi é projek kurssi / project course / projektkurs

4 C Alkusanat Welcoming words Förord Kutsupuhujat Plenary speakers Plenarister Sek oesitelmät Sec on papers Sek onsföredrag Työpajat Workshops Workshoppar Cogni on, grammar and corpora Distributed Cogni on, Dialogism and Language New viewpoints to applied linguis cs Kieli eteen tarkoitus Kieli eteen päämäärät eri aikakausina ja eri tutkimussuuntauksissa Kirjoi amisen tutkimuksen asetelmat Nimet ja iden tee t Subjek n ilmaiseminen suomessa ja muissa itämerensuomalaisissa kielissä Teknologisen kehityksen vaikutus suomalaisten vii omakielten tutkimukseen Posterit Posters Posterpresenta oner Muu ohjelma Other program Annat program

5 XLI Kieli eteen päivät st Finnish Conference of Linguis cs XLI Språkvetenskapsdagarna Kieli eteen päivät järjestetään Turun yliopistossa. Tämän vuoden teemana on Kieli ja kieli ede teknistyvässä maailmassa. Järjestäjänä toimii Kieli- ja käännös eteiden laitos. Ohjelmassa on kolme plenumesitelmää, joiden pitäjinä ovat Laura Janda, Ma Miestamo, Veronika Laippala ja Filip Ginter. Ohjelmaan kuuluu seitsemän työpajaa, joissa pidetään yli 50 esitelmää. Lisäksi pidetään yli 70 sek oja posteriesitelmää päivien teemasta ja muista kieli eteellisistä aiheista. Suomen kieli eteellinen yhdistys ja Turun yliopiston tohtoriohjelma Utuling järjestävät paneelikeskustelun aiheesta Kieliaineiden tohtorikoulutusuudistus. Päivien aikana voi myös tutustua kieli eteelliseen kirjanäy elyyn ja termikioskiin. The Finnish Conference of Linguis cs will be held 8-10 May at the University of Turku. The theme of this year s conference is Language and linguis cs in a technological world. The conference is organized by the School of Languages and Transla on Studies. The program includes three keynote presenta ons given by Laura Janda, Ma Miestamo and Veronika Laippala and Filip Gunter. In the program there are seven workshops, in which over 50 papers will be presented. In addi on, there are over 70 sec on papers and poster presenta ons on the theme of the conference and on other linguis c topics. The Linguis c Associa on of Finland (SKY) and the Utuling, a University of Turku doctoral program, will organize a panel discussion en tled The renova on of doctoral studies in language studies. There will also be a book exhibi on on books in linguis cs as well as a term kiosk. Vetenskapsdagarna anordnas vid Åbo universitet. Årets tema är Språk och språkvetenskap i en alltmer tekni erad värld. Konferensen organiseras av Ins tu onen för språk- och översä ningsvetenskap. I programmet ingår tre plenarföredrag som hålls av Laura Janda, Ma Miestamo, Veronika Laippala och Filip Ginter. Programmet innehåller också sju workshoppar med över 50 föredrag. Vidare hålls drygt 70 sek onsföredrag och posterföredrag på konferensens tema och andra språkvetenskapliga ämnen. SKY (Finlands språkvetenskapliga förening) och Utuling, doktorandprogrammet vid Åbo universitet, anordnar en paneldiskussion på temat Förnyande av doktorandutbildningen i språkämnen. Under konferensdagarna kan man också bekanta sig med en bokutställning med språkvetenskapliga böcker och en termkiosk. Tervetuloa Turkuun! / Welcome to Turku! / Vällkommen ll Åbo! Järjestelytoimikunta/Organizing Commi ee/ Arrangörskommi é Marjut Johansson (puh. joht. / chair / ordf.) Tiina Viren (sihteeri / secretary / sekreterare) Marja-Liisa Helasvuo Tuomas Huumo Ilmari Ivaska Lo a Leh Ville Leppänen Aleksi Mäkilähde Kirsi-Maria Nummila Krista Ojutkangas Mia Raitaniemi Paula Sjöblom Merlin de Smit Carla Suhr Milja Väänänen

6 Kieli eteen päivien järjestämistä ovat tukeneet Tieteellisten seurain valtuuskunta, Turun yliopistosää ö, Lingso, Turun kaupunki ja Finn Lectura. Suomen kieli eteellinen yhdistys ja Turun yliopiston kieli- ja käännös eteiden tohtoriohjelma Utuling ovat myös mukana yhteistyössä. The conference has been supported by the Federa on of Finnish Learned Socie es, the Turku University Founda on (Turun Yliopistosää ö), Lingso, the City of Turku, and Finn Lectura. The Linguis c Associa on of Finland (SKY) and the doctoral programme of languages and transla on studies at the University of Turku (Utuling) are also in collabora on with the conference. Som sponsorer för Språkvetenskapsdagarna har följande medverkat: Vetenskapliga samfundens delega on, Åbo universitets fond (Turun yliopistosää ö), Lingso, Åbo stad och Finn Lectura. Vidare har Finlands språkvetenskapliga förening och doktorandprogrammet Utuling på Ins tu onen för språk- och översä ningsvetenskap vid Åbo universitet deltagit i samarbetet.

7

8 KTP 2014 Possessive construc ons in North Saami Laura Janda and Lene Antonsen University of Tromsö We have inves gated the distribu on of two possessive construc ons in North Saami: 1) with the possessive su x appended to a noun, and 2) with the re exive pronoun ieža-: 1) Son manai latnjasis ja velledii se gii. [3Sg.prn.NOM go.pret.3sg room.illsg.poss3sg and lay-down.pret.3sg He went to his room and lay down on the bed. bed.illsg] 2) Hihtásit son manai sisa, gavccui lok i iežas latnjii ja velledii se gii moddját. [Slowly prn.3sg.nom go.pret.3sg in, climb.pret.3sg upstairs.illsg Re prn.3sg.gen room.illsg and lay-down.pret.3sg bed.illsg smile.infin] She went slowly inside, climbed upstairs to her room and lay down on the bed and smiled. Both examples are from Kirs Pal o s novel Ája. We see that the same author can use both the construc on with the possessive su x appended to a noun and the iežas pronoun, even though the referent is the same (son s/he ) and the noun is the same (latnja room ). Are these two construc ons in free varia on or is there a seman c/syntac c di erence? If there is a di erence, what is it? And is this di erence also dependent upon the region and age of the author? We have gathered over 1800 sentences with these two construc ons from works of on. The authors come from both Kautokeino and the Finnish side of the Tana river and represent three genera ons. In addi on we have gathered 1500 examples from a new transla on of the New Testament. All examples have been manually tagged for a variety of factors, such as the seman c class, case, and number for both the possessed item and the possessor, the type of reference (anaphoric, endophoric, exophoric), the author, etc. We analyze the use of the two possessive construc ons in North Saami in rela on to construc on grammar (Goldberg 1995 & 2006), cogni ve linguis cs (Taylor 1996, Langacker 2008), and typological comparisons of possessive construc ons in the world s languages (Heine 1997, McGregor 2009, Aikhenvald & Dixon 2013). We use sta cal methods ( CART = Classi ca on & Regression Trees and Random Forests, Strobl et al. 2009) to evaluate the in uence of the various factors on the choice between the two possessive construc ons. We nd that there is a language change taking place in North Saami and that the possessive su x is used less and less while the ieža-form, which was used in the older genera on almost exclusively to mark a strong contrast, is now more and more neutral in the middle and younger genera ons. The most important factor in the choice between the construc ons is the seman c class of the item that is possessed: the use of the possessive su x remains strong only for inalienables (body parts and kin). A er seman c class the next most important factor is the case marking for both the item that is possessed and the possessor. 6

9 Turun yliopisto University of Turku References Aikhenvald, Alexandra Y. and R. M. W. Dixon, eds Possession and Ownership. Oxford: Oxford University Press. Goldberg, Adele Construc ons: A Construc on Grammar Approach to Argument Structure. Chicago: Chicago University Press. Goldberg, Adele Construc ons at Work: The Nature of Generaliza ons in Language. Oxford: Oxford University Press. Heine, Bernd Possession. Cambridge: Cambridge University Press. Langacker, Ronald W Cogni ve Grammar: A Basic Introduc on. Oxford: Oxford University Press. McGregor, William B Introduc on. In McGregor, William B., ed. The Expression of Possession. Berlin: Mouton de Gruyter Strobl, C., G. Tutz & J. Malley An introduc on to Recursive Par oning: Ra onale, Applica on, and Characteris cs of Classi ca on and Regression Trees, Bagging, and Random Forests. Psychological Methods Taylor, John R Possessives in English. Oxford: Clarendon Press. Suomenkielinen Internet kieliaineistoksi - miljardin sanan syntaksianalyysi ja entäs si en? Veronika Laippala ja Filip Ginter Turun yliopisto Internet-projek mme tuo aa tutkijoille vapaas saatavilla olevan kieliaineiston, jonka lähteenä on koko suomenkielinen Internet. Teks n luoki elun ja näiden luokkien keskeisten piirteiden määri elyn avulla tavoi eenamme on tehdä tästä valtavasta teks massasta samankaltaisiin alaryhmiin jaoteltu, helppokäy öinen aineistokokoelma. Lisäksi teks t analysoidaan kehi ämällämme syntaksijäsen mellä. Tämä tuo valtavas lisä etoa korpuksen kielestä ja myös helpo aa siitä tehtäviä hakuja: esimerkiksi sanoja voidaan etsiä vain etyssä lauseenjäsentehtävässä, tai haku voidaan rajata yyn syntak seen rakenteeseen hakusanoja tarkentama a. Tällä hetkellä valmiina on noin puolentoista miljardin sanan aineisto morfosyntak ses analysoituna. Morfosyntak sen analyysin lisäksi olemme käy äneet tätä aineistoa sanojen merkityksiä käsi elevien menetelmien kehi ämiseen. Valtava aineisto antaa mahdollisuuden muun muassa sanojen samankaltaisuuden tarkastelemiseen niiden käy öympäristön perusteella sekä matemaa sten laskutoimitusten suori amisen sanojen merkityksillä. Näitä menetelmiä taas voidaan käy ää edelleen koko Internet-aineiston käsi elyyn. 7

10 KTP 2014 Missä kielitypologiassa nyt mennään? Ma Miestamo Tukholman yliopisto / Helsingin yliopisto Kielitypologia on teoree sta kieli ede ä, jonka empiirinen perusta on laajassa kieltenvälisessä vertailussa. Moderni kielitypologia sai alkunsa Joseph Greenbergin 1960-luvulla tekemistä tutkimuksista. Viime vuosikymmeninä typologia on tullut yhä keskeisemmäksi suuntaukseksi kieli eteen kentällä. Monet varhaisten typologien esi ämät ajatukset ovat edelleen relevan eja, mu a typologiassa on toki vuosikymmenten saatossa tapahtunut paljon. Esitelmässäni luon katsauksen kielitypologian tämänhetkisiin kehityssuun in. Perinteises greenbergiläisen kielitypologian peruskysymys on ollut, millaista kieltenvälistä variaa ota esiintyy ja mitkä ovat tämän variaa ot rajat mikä on mahdollinen luonnollinen kieli sekä kuinka yleisiä tai harvinaisia eri kielenpiirteet ovat. Selityksiä havainnoille on etsi y funk onaaliselta tasolta (seman ikasta/pragma ikasta) ja kogni osta. Tämän rinnalla on viime aikoina kiinnostu u yhä enemmän ilmiöiden maan eteellisestä ja kielikunni aisesta jakaumasta ja siitä, missä määrin kielenpiirteiden distribuu o ja yleisyys seli yvät kielikontakteilla ja kielisukulaisuudella. Myös kielensisäisen ja kieltenvälisen variaa on suhteeseen on kiinnite y enenevässä määrin huomiota. Tähän suuntaukseen lii yy myös kvan ta ivisten menetelmien merkityksen kasvu kielitypologiassa. Kun yritetään selvi ää areaalisten ja genealogisten seikkojen roolia kielenpiirteiden levinneisyydessä, tarvitaan en stä so koituneempia lastollisia menetelmiä. Myös korpusmenetelmiä on viime vuosina ale u käy ää typologisessa kielten vertailussa. Ns. rinnakkaiskorpuksissa on sama teks useille kielille käänne ynä. Laaja kieltenvälinen vertailu rinnakkaiskorpusten avulla tarvitsee oman erityisen metodologiansa ja on etys mahdollista vain harvojen teks en kanssa. Tällaisia ovat ensisijaises Raamatun osien käännökset. Typologia on aina ollut läheisessä kosketuksessa vähän tutki ujen kielten dokumentoin in. Nämä alat hyötyvät toinen toisistaan: typologian empiirinen perusta on riippuvainen yksi äiskielten tutkijoiden työstä ja yksi äiskielten tutkijat taas saavat typologien tutkimustuloksista uusia työvälineitä kieltensä kuvaamiseen. Maailman kielistä ylivoimaises suurin osa on edelleen puu eellises kuva uja ja valite avan moni näistä uhanalaisia ja vaarassa kadota ennen kuin niitä ehditään dokumentoida. Kuitenkin viimeisen parin vuosikymmenen aikana on tehty ilahdu avan paljon kielten dokumentaa otyötä, ja myös kielitypologian empiirinen perusta on oleellises parantunut. Kielten vertailtavuus on aina ollut keskeinen metodologinen kysymys kielitypologiassa. Millä perusteella voidaan tunnistaa relevan ssa mielessä sama ilmiö hyvin erilaisissa kielissä? Viimeaikaisessa keskustelussa on kiinnite y erityistä huomiota yksi äiskielten kuvauskategorioiden ja kieltenvälisessä vertailussa käyte yjen vertailukäsi eiden suhteeseen. Kuvauskategoriat ovat kielikohtaisia ja psykologises tosia, kun taas vertailukäsi eet ovat vain vertailua varten luotuja metodologisia työkaluja eikä niillä ole suoraa relevanssia yksi äiskielten kuvaukselle. Tällaisen kategoriakäsityksen kanssa sopii teoree seksi kuvausmalliksi seman nen kar a. Mallissa oletetaan universaali seman nen taso, käsi eellinen avaruus, jonka päälle kunkin kielen kielikohtaiset kategoriat sijoi uvat eri tavoin. 8

11 Turun yliopisto University of Turku Typologia on perinteises käsitellyt kieliopin keskeisimpiä alueita kuten seman sten roolien merkintää tai tempus-aspek -modus-järjestelmiä. Tämä on ollut myös metodologises perusteltua sikäli, e ä tällaisista aiheista on helpoin kerätä etoa referenssikieliopeista, jotka ovat tavallisin lähde laajoissa kieltenvälisissä vertailuissa. Lause a suurempien yksiköiden tutkimus ja diskurssin huomioon o aminen on metodologises vaikeampaa, eikä typologiassa ole juurikaan pysty y tällaisiin kysymyksiin vastaamaan. Sama koskee vaikkapa leksikaalisten järjestelmien vertailua. Viime aikoina myös näille alueille on astu u, ja etenkin leksikaalinen typologia on ollut kasvussa. Eräs viimeisen vuosikymmenen näkyvistä aiheista typologiassa on ollut kielten kompleksisuuskysymysten tarkastelu kieltenvälisestä näkökulmasta. Onko kielten välillä eroja monimutkaisuudessa? Miten kieliä voidaan ylipäätään vertailla kompleksisuuden suhteen? Kompensoituuko monimutkaisuus yhdellä kielopin alueella yksinkertaisuutena jollakin toisella? Mitä kielenulkoisia seikkoja kompleksisuuserojen taustalla voidaan tunnistaa? Vaiku avatko esimerkiksi kielikontak t kielen rakenteen monimutkaisuuteen? Tässä mainitsemani aiheet eivät varmas kata kaikkia kielitypologian kiinnostavia nykysuuntauksia, mu a toivon, e ä esi elemäni aihevalikoima antaa kuulijoita tyydy äviä vastauksia otsikon esi ämään kysymykseen. 9

12

13

14 KTP 2014 Mielipiteen ilmaiseminen suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä Jaana Alila Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus Väitöstutkimukseni keski yy erilaisten mielipiteen ilmaisujen ja niihin lii yvien rakenteiden tarkasteluun suomi toisena kielenä -oppijoiden (S2) mielipidekirjoituksissa. Tutkin eri-ikäisten (2. luokkalaisista aikuisiin) ja eri taitotasoilla (alkeisoppijat, edistyneemmät, edistyneet) olevien suomen kielen oppijoiden mielipiteen ilmaisemista kirjoi aessa sekä selvitän, miten mielipiteen ilmaisuja voitaisiin automaa ses tunnistaa ja käsitellä isosta teks aineistosta (korpus). Mielipide on niin kielenoppijan kuin äidinkielisen (na ivi) puhujan runsaas käy ämä rakenne, sillä suuri osa arkikeskusteluista rakentuu erilaisten mielipiteiden ilmaisemisen kau a. Tutkimus on yhteiskunnallises relevan, koska Suomessa asuu yhä enemmän ihmisiä, joiden äidinkieli ei ole suomi. Myös heidän on tärkeää pystyä ilmaisemaan mielipiteensä muun muassa itseään koskevissa asioissa, jolloin on tärkeää, e ä mielipiteen ilmaiseminen pystytään ope amaan suomenoppijoille tehokkaas ja jo varhaisessa vaiheessa. Näin ollen mielipiteen rakenteesta tarvitaan yksityiskohtaista etoa. Tutkimuksen aineisto on pitki äisaineistoa, joka on jo kerä y ja digitoitu (kirjoite u teks edostoiksi). Aineistoa on kerä y samoilta oppijoilta vähintään kolmen perä äisen vuoden ajan. Tutkimus toteutetaan käy ämällä pitki äisaineistoa, joka on kerä y Jyväskylän yliopiston Toisen kielen oppimisen polut -hankkeessa vuosina Lisäksi mukana on Dialuki-hankkeen (kerä y vuosina ) ja Yleisten kielitutkintojen aineistoa. Tutkimusryhmän aineisto on suomi toisena kielenä -oppijoilta ja kontrolliryhmän aineisto na iveilta suomen kirjoi ajilta kerä yjä tekstejä. Tekstejä on alakoulu-, yläkoulu- ja lukioikäisiltä sekä aikuisilta. Aineistoa on yhteensä noin 300 teks ä alakoulusta, 300 yläkoulusta, 100 lukiosta ja sata aikuisilta. Na iviaineistoa on noin 200 teks ä luokka-aste a kohden. Tehtävänannot vaihtelivat hieman eri aineistonkeruukierroksilla, mu a tehtävänä oli kirjoi aa mielipidekirjoitus. Mielipidekirjoitusten aiheita olivat muun muassa kännyköiden käy ö koulussa tai lasten Interne n käy ö ja vanhempien puu uminen siihen. Sek oesitelmässäni esi elen mielipiteen ilmaisua ilmiönä, sen rakentumista ja ongelmia sekä tutkimuksen aineistoa suhteessa ilmiöön. Asiasanat: suomi toisena kielenä, mielipidekirjoitus, kirjoi aminen, pitki äistutkimus 12

15 Turun yliopisto University of Turku NP:n ar kkelimaiset tarkenteet vanhimmassa kirjasuomessa Tiina Arpiainen Helsingin yliopisto Esi elen esitelmässäni aluillaan olevan väitöstutkimukseni, jonka aiheena ovat substan ivilausekkeen ar kkelimaiset tarkenteet 1500-luvun kirjasuomessa, esimerkiksi Oli yxi Inhiminen Lehdete y Jumalalda tai Se toinen Lehetuskiria Corintherin tyge. Tällaisten tarkenteiden yleisyys vanhimmassa kirjakielessämme on perinteises selite y käännösvaikutuksella, eli auktorien on katso u uskollises kääntäneen ruotsin-, saksan- ja kreikankielisten lähtöteks ensä ar kkelit lähimmällä suomalaisella vas neella. Lähtökielten vaikutusta ei voi kieltää, mu a kaikkia tarkenteen läsnäolo- tai poisjä ötapauksia se ei selitä. Pro gradu -tutkielmassani (Arpiainen 2013) tarkastelin Agricolan tarkenteenkäy öä Uuden testamen n käännöksessä, ja selvi n, ohjaako sitä lähtöteks en mallin ohella auktorin käsitys suomelle ominaisesta tavasta käy ää tarkenteita. Väitöstutkimuksessa sovellan samaa näkökulmaa aineistoon, joka ka aa kaikki 1500-luvun suomalaiset auktorit, teks lajit ja erilaiset lähtökielipohjat. Suomea ei ole perinteises pide y ar kkelikielenä, ja kielemme tarkenteiden tutkimuksen perusteella selvää on, e ei 1500-luvun puhesuomessa ollut varsinaisia ar kkeleita (esim. Kolehmainen Nordlund 2011, Laury 1997). Lukusana- ja demonstra ivimerkityksessään yksi ja se ovat epäilemä ä esiintyneet tarkenteina jo kauan ennen kirjallisuutemme syntyä, ja koska vastaavat kielenainekset herkäs alkavat kieliopillistua tarkoi een tunniste avuu a koodaaviksi ar kkeleiksi, ei ole mahdotonta, e ä suomessakin olisi käyte y tarkenteita muutenkin kuin alkuperäisissä merkityksissään jo siihen aikaan, kun kirjallinen kul uurimme syntyi. Olen kehi änyt lähtöteks vertailuun ja vii austyypin analyysiin perustuvaa metodia, jolla on mahdollista eritellä vieraan ja oman vaikutusta Agricolan ja aikalaisten teksteistä. Vertailu näy ää, missä käännöksen tarkenteenkäy ö seuraa vierasta mallia ja missä ei. Vii austyyppiä analysoin, koska ar kkelin kieliopillistuminen reagoi siihen. Kehityksen alkuvaiheessa tarkenteet esiintyvät spesifeissä vii auksissa, joista ne merkityksen reanalyysin myötä leviävät muihin konteksteihin. Jos kehi yneestä ar kkelikielestä käännetyn teks n tarkennekäy ö vastaa kieliopillistumisen varhaisempaa vaihe a, auktorin kielitajun merkitys on ilmeinen. Esitelmässäni kerron tarkemmin metodistani sekä esi elen muutamaa osa-aineistoani ja niistä tekemiäni havaintoja. Asiasanat: kieliopillistuminen, de nii syys, kääntäminen, vanha kirjasuomi Arpiainen, Tiina 2013: Yxi, iocu ja se NP:n tarkenteina Mikael Agricolan kääntämässä Uudessa testamen ssa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. Kolehmainen, Leena Taru Nordlund 2011: Kielellinen muutos tutkimuksen kohteena. - Viri äjä 115, s Laury, Ritva 1997: Demonstra ves in interac on: The emergence of a de nite ar cle in Finnish. Studies in discourse and grammar vol. 7. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company. 13

16 KTP 2014 Development of a borrowed verbal par cle with itera ve meaning in Vend Romani Zuzana Bodnárová & Jakob Wiedner University of Helsinki / Charles University in Prague & University of Oslo & The development of verbal par cles (also called verbal copar cles, preverbs, coverbs, verbal pre xes or pre xal preverbs) in some dialects of Romani is triggered by language contact with Hungarian and/or German (Elšík et al. 1999, Igla 1992, Matras 2002, Schrammel 2005). Verbal par cles are used to change the ak onsart, aspect and/or the meaning of the verb. They can be separated from the verb and, regarding to their posi on, be both preposed and postposed. The current paper will discuss the development and decay of a verbal par cle with itera ve meaning in Vend Romani, an endangered dialect of Romani spoken by a few hundred people in southwestern Hungary. The speakers of Vend Romani have been in in mate contact with German for several genera ons, if not signi cantly longer, and with Hungarian through the last centuries. Due to this contact a number of German and Hungarian verbal par cles have been introduced into this Romani dialect. An interes ng outcome of such contact situa on is the borrowing of the German-origin verbal par cle um with itera ve meaning, since Vend Romani possesses also the produc ve inherited itera ve su xes -(in)kér- and -(in)gér-. On the other hand, the itera ve meaning of verbs is marked by su xa on in Hungarian (-gat- ~ -get-), the current contact language of Vend Romani, as well. The paper will show how the change of the contact language from German (/and Hungarian) to Hungarian ected the marking of itera ve meaning in Vend Romani. The data presented in the paper are based on the author's eld research on Vend Romani, carried out between 2009 and Keywords: Vend Romani, language contact, contact-induced change, verbal par cles. References Elšík, Viktor Hübschmannová, Milena Šebková, Hana The Southern Central (ahi-imperfect) Romani dialects of Slovakia and northern Hungary. Halwachs, Dieter W. & Menz, Florian (eds.) Die Sprache der Roma. Perspek ven der Romani-Forschung in Österreich im interdisziplinären und interna onalen Kontext, Klagenfurt: Drava. Igla, Birgit Entlehnung und Lehnübersetzung deutscher Prä xverben im Sin. Erfurt, Jürgen Jeßing, Benedikt & Perl, Ma hias (eds.) Prinzipien des Sprachwandels, I.Vorbereitung. Beiträge zum Leipziger Symposion Prinzipien des Sprachwandels 1991 an der Universität Leipzig, Bochum: Brockmeyer. Matras, Yaron Romani: A linguis c introduc on. Cambridge: Cambridge University Press. Schrammel, Barbara Borrowed verbal par cles and pre xes in Romani: a compara ve approach. Halwachs, Dieter Schrammel, Barbara & Ambrosch, Gerd (eds.) General and applied Romani linguis cs, Munich: Lincom Europa. 14

17 Turun yliopisto University of Turku Snagarilla lihikset loppu?! Symppis hevari sai kilarin: havaintoja suomen lyhennejoh mien käytöstä Sonja Dahlgren & Seppo Ki lä Helsingin yliopisto seppo.ki Suomen joh met -is ja -Ari ovat puhekielen tyypillisiä sanoja lyhentäviä joh mia. Niitä käytetään produk ivises ja hyvin suuresta osasta suomen sanoja voidaan johtaa lyhenne y muoto jommallakummalla joh mella. Esimerkkeinä olkoot vaikka sanat aplari (appelsiinimehu), jäkis (jääkiekko) ja kielari (kielisuudelma). Huomioitavaa lyhennejoh mien käytössä on kuitenkin se, e ä ne eivät ole vapaassa vaihtelussa, vaan jokainen sana voidaan yleensä lyhentää vain jompaakumpaa johdinta käy äen (poikkeuksena kuitenkin muun muassa kirppis/kirppari). Esimerkiksi appelsiinimehu on vain aplaria, ei *aplista. Esitelmässämme käymme läpi havaitsemiamme tendenssejä lyhen mien käytössä. Pohdimme sitä, mitkä seikat suosivat kunkin joh men käy öä huomioiden sekä seman set e ä fonologiset seikat. Mahdollisuuksien mukaan huomioimme myös esimerkiksi sukupolvien väliset erot. Havaintomme perustuvat tässä vaiheessa omaan intui oomme ja informan kyselyihin, mu a tarkoituksemme on laajentaa tutkimusta myös korpuksiin ja laajempiin systemaa siin kyselyihin tutkimuksen edetessä. Esi ämämme havainnot ovat hyvin alustavia ja kaikki kommen t ovat siksi hyvin tervetulleita. Ensi näkemältä kumpikaan johdin ei vaikuta lii yvän suoraan mihinkään seman seen tekijään (poikkeuksena - Ari yjen tekijänominien, kuten talkkari kanssa). Tarkempi analyysi osoi aa kuitenkin johtamisessa yjä säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi juomat (aplari, kuohari, keskari) järjestyvät lähes aina -Ari -pää eellä, kun taas peleissä (len s, jäkis, jalkkis) -is on selväs yleisempi. Henkilövii eisten substan ivien kohdalla on selvä jako kahteen: adjek ivipohjaiset sanat suosivat -is -pääte ä (kovis, pahis, hyvis), kun taas jonkinlaista ak ivisempaa toimintaa vaa vat henkilönimet johdetaan useammin -Ari:lla (sivari, narkkari, järkkäri). Vaa eiden kohdalla -Ari näy ää olevan yleisempi (verkkarit, huppari, piikkarit). Seman sten syiden lisäksi johdinten käy öön lii yy myös morfofonologisia seikkoja. Yleistyksenä pätee, e ä johde avan sanan viimeisen vaiku avan vokaalin (esimerkiksi /i/ keski keskiolut) ja joh men ensimmäisen vokaalin foneeminen välimatka on rii ävän suuri. Esimerkiksi -is ei yleensä esiinny /i/:hin pää yvien sanojen kanssa, kun taas -Ari on harvinaisempi /ä/:hän tai /a/:han pää yvien sanojen kanssa (poikkeuksena esimerkiksi py s). Toisena yleistyksenä voidaan mainita, e ä sanat, joissa on tapahtunut morfofonologisia vartalonmuutoksia, näy ävät suosivan -Ari:a (esimerkiksi appelsiinimehu aplari, todistus torkkari). Kaikissa tapauksissa, kuten kielessä yleensäkin, on joitakin poikkeuksia. Myös näille löytyy useimmiten selvä funk onaalinen syy, kuten homonymian väl äminen (alkkis alkkarin, punkku punkkarin sijaan), mahdollinen analogia samassa aihepiirissä (inkkari länkkäri) tai fonologiset perusteet. Asiasanat: sananjoh met, lyhenteet, puhekieli, seman set kategoriat 15

18 KTP 2014 Minimaaliset tarkistuskysymykset murrehaasta eluissa Hannele Forsberg Itä-Suomen yliopisto Kysymysten ja vastausten rakenteessa ja käytössä esiintyvää alueellista vaihtelua on fennis ikassa tutki u varsin vähän, mihin yhtenä selityksenä on arkistoihin koo ujen murreaineistojen laatu. Monologipitoiset haasta elut soveltuvat kysymysten ja vastausten tutkimiseen vain rajoitetus. Ainoa haasta eluissa esiintyvä kysymystyyppi, jota murteenpuhujien vuoroissa esiintyy edes jossain määrin, ovat erilaiset tarkistuskysymykset. Niillä haastateltava tarkistaa jotakin haasta elijan tekemästä kysymyksestä tai kertomiskehotuksesta ennen kuin ryhtyy vastaamaan. Keskustelunanalyysin termein kyse on korjausaloi eista ja niiden aloi amista korjausjaksoista, joiden jälkeen palataan päälinjalle (ks. esim. Sorjonen 1997). Tarkastelen esitelmässäni yhden tarkistuskysymystyypin rakenteessa ja käytössä esiintyvää vaihtelua suomen vanhoissa paikallismurteissa haasta eluaineiston avulla. Tutkimukseni rajoi uu sellaisiin nii verbi ömiin eli lausekkeiden varaan rakentuviin polaarisiin kysymyksiin, joilla osoitetaan edellisestä vuorosta jokin epäselvä kohta ja tarkistetaan sen paikkansapitävyy ä. Lausumien kysyvyyden aste vaihtelee, ja osaa aineistosta voi luonneh a pikemminkin ymmärrysehdokkaiksi kuin tarkistuskysymyksiksi. Lausuman syntak sessa rakenteessa tarkiste avaa osaa edustaa tyypillises substan ivilauseke tai muu nominaalinen lauseke. Seuraava esimerkki on Eurajoelta. A: No kuin sitä teh? B: Stä kalja vai? H: Ni. B: No sitä teh sit ja sillailk ku Kysy ävä osa voi olla myös kiinteä apposi orakenne (Siält metäst?) tai sivulause (A: Minkäs niminen mies se oli? B: Jokako löi sitä suonta?). Nimitän tutkimaani kysymystyyppiä minimaaliseksi tarkistuskysymykseksi eli minimitarkistukseksi. Aineistoni sisältää 375 minimaalista tarkistuskysymystä. Se on koo u Suomen kielen näy eitä -sarjan li eroiduista teksteistä ja Lauseopin arkistosta. Rajauksen mukaisia tarkistuskysymyksiä esiintyy 61 %:lla haastatelluista (148 puhujalla), ja niitä on useimpien pitäjien murrenäy eissä. Olen kuunnellut valtaosan aineistoni esiintymistä ääni eistä ja tarkentanut samalla li eraa oita, joissa päällekkäispuhuntaa tai haasta elijoiden antamia minimipalau eita ei ole aina merki y. Noin kolmasosa minimitarkistuksista sisältää loppuasemaisen kysymyspar kkelin -ko tai vai (Liisako, Liisa vai). Kysymyspar kkelien välinen vaihtelu on alueellista: vai-kysymysten levikki on lounainen, kun taas -kotarkistuksia käytetään muualla, erityises idässä ja pohjoisessa. Suurin osa aineiston esiintymistä toimii kuitenkin tarkistuskysymyksinä ilman -ko- tai vai-par kkelia. Kysymyspar kkelien esiintymisellä ei näytä olevan 16

19 Turun yliopisto University of Turku vaikutusta siihen, reagoiko haasta elija lausumaan kielellises, sillä kysymyspar kkeli omiin kysymyksiin vastataan aivan yhtä usein kuin kysymyspar kkelillisiin, noin 63 %:ssa tapauksista. Tavallisin haasta elijan reak o on myönteinen yhden par kkelin minimivastaus niin (~ nii ~ ni). Vastausten esiintymistä murrehaasta eluissa saa aa vähentää se, e ä haasta elijat on ohjeiste u antamaan palaute a vain eikielellises kuten nyökkäyksin. Sekä kysymyspar kkelillista e ä -par kkeli omista tarkistuksista osa sisältää lausumanalkuisen par kkelin jaa, niin tai ai. Jaa-alkuisia kysymyksiä esiintyy vain lounais-hämäläisellä alueella ja niin-alkuisia eniten idässä ja pohjoisessa. Koko aineiston esiintymistä noin kolmasosa on täysin par kkeli omia. Murrehaasta elu lanteessa haastateltavan lausuma on helpos tulki avissa tarkistuskysymykseksi jo sen sekven aalisen aseman ja leksikaalisen sisällön perusteella. Asiasanat: tarkistuskysymys, korjausaloite, kysymyspar kkeli, alueellinen variaa o Sorjonen, Marja-Leena 1997: Korjausjäsennys. Liisa Tainio (toim.) Keskustelunanalyysin perusteet. Tampere: Vastapaino. Mixed morphologies: morphological borrowing in Finnish Romani Kimmo Granqvist University of Helsinki, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies Universal constraints on morphological borrowing have been proposed in a number of typological studies (Moravcsik 1978; Thomason & Kaufmann 1988; Thomason 2001; Winford 2003). The existence of these constraints has been rejected some other scholars such as Campbell (1993). In my paper, I will contribute to the discussion on morphological borrowing based on diachronic (since the late 18 th century) and synchronic corpora of Finnish Romani. My paper will consist of a brief introduc on in the contact history of FR and in the corpora, and a sketch of the Finnish morphology that has entered the grammar of FR. Furthermore I will discuss the extent of Finnish morphology borrowed alongside Finnish loanwords. I will show that modern FR goes against the borrowing scales suggested in typological literature (e.g. Moravcsik 1978; Thomason & Kaufmann 1988; Thomason 2001). Morphological borrowing has increased throughout the documented history of FR, but the language has undergone a gradual shi away from lexical borrowing to intensive code-switching as a compensa on strategy along with progressing language obsolescence (Granqvist 2000; Pir saari 2004; Kovanen 2010). Extensive morphological but li le lexical borrowing has been observed in other moribund languages, too (Seifart 2011). In addi on, I will provide counter-examples against the constraint that deriva onal morphemes and processes are more prone to transfer than in ec onal ones (Weinreich 1953). Keywords: morphology, contact linguis cs, Romani 17

20 KTP 2014 References Campbell, Lyle On Proposed Universals of Gramma cal Borrowing. Henk Aertsen & Robert J. Je fers Historical linguis cs 1989, Amsterdam: John Benjamins. Granqvist, Kimmo Intrasenten al Codeswitching in the Speech of Finnish Roma. A Case Study. Paper presented at the 5th Interna onal Conference of Romani Linguis cs, So a, September Kovanen, Petra Koodinvaihtelu romanikielisessä keskustelussa. Master s Thesis, University of Helsinki. Moravcsik, Edith Universals of Language Contact. Joseph Greenberg (ed.) Universals of human language, Stanford: Stanford University Press. Pir saari, Helena Contact-induced Changes in Finnish Romani h p://www.ling.helsinki. /kieli ede/20scl/ abstracts.shtml#pir saari. Read February 7, Seifart, Frank Bora loans in Resígaro: massive morphological and li le lexical borrowing in a moribund Arawakan language. Etnolingüís ca. Thomason, Sarah G Language contact. An introduc on. Edinburgh: Edinburgh University Press. Thomason, Sarah G. Kaufmann, Thomas Language contact creoliza on, and gene c linguis cs. Berkeley: University of California Press. Weinreich, Uriel Languages in Contact. The Hague: Mouton. Winford, Donal An introduc on to contact linguis cs. Oxford: Blackwell. Samanlaisiako pragmaa sia par kkeleita tyyliin monessa kielessä? Jarno Raukko & Soili Hakulinen Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto Viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaisessa arkipuheessa on yleistynyt elemen tyyliin, joka eri kantamerkityksestään huolima a tuo kovas mieleen ruotsissa eri äin yleisen, myös varsin tuoreen par kkelin typ (esim. Svensson 2009, Rosenkvist & Skärlund tulossa); vertaa: (1) Siel bileis oli tyyliin kolme mun tu ua. (2) På det där partyt var det typ tre som jag kände. Onko näillä kahdella yhtey ä? Onko sa umaa, e ä kumpikin alkaa [ty:]? Typ-elemen n käy ö on alkanut riikinruotsista ja levinnyt suomenruotsiin. Ovatko esim. Suomen ruotsin- ja kaksikieliset levi äneet typ-sanan idean suomeen ja valinneet samankuuloisen, merkitykseltään ja tyyliltään rii ävän samanlaisen sanan, vai onko tyyliin syntynyt itsenäises, kielen omien resurssien pui eissa? Onko suomessa valintaan vaiku anut, e ä suomen tyyppi-sanalla on jo tärkeä puhekielinen merkitys, ihminen? Tämä merkityshän on tosin myös ruotsissa. Nämä toisiaan muistu avat pragmaa set par kkelit eivät rajoitu suomeen ja ruotsiin, vaan useassa Euroopan kielessä on vastaavia elemen ejä. Esim. italian ja espanjan po muistu avat jopa muodoltaan ruotsin typsanaa. Tässä esimerkki italiasta: (3) In quella festa c erano po tre persone che conoscevo. Miten ruotsissa ja italiassa on jotain näin samankaltaista? Voiko kyseessä olla kielikontak? Monessa kielessä on jopa useampia samantyyppisessä käytössä olevia sanoja. Mihatsch (2007) vertailee englan a, ranskaa, saksaa, italiaa, portugalia ja espanjaa ja toteaa, e ä epämääräisyy ä ilmaisevilla 18

Suomen Akatemian kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa

Suomen Akatemian kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa 1 / 7 27.4.2016 15.18 Suomen Akatemian kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa TAUSTATIEDOT 1. Tohtorintutkinnon suoritusvuosi * 2. Tohtorintutkinnon suorituspaikka * Aalto-yliopisto

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin (1p kaikista): a) Mitä tarkoittaa funktion ylikuormittaminen (overloading)? b) Mitä tarkoittaa jäsenfunktion ylimääritys

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET.

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. Pekka Ollikainen Open Source Microsoft CodePlex bio Verkkosivustovastaava Suomen Sarjakuvaseura

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki ANSIOLUETTELO 25.05.2015 Zahra Rasti Teknologiapuistonkatu 2 B 23, 53850 Lappeenranta zahra.rasti@gmail.com www.rastistudio.com Puh: +358-401560268 Syntymäpäivämäärä: 13.07.1982 KOULUTUS 2012-2014 Sisustusarkkitehtuuri

Lisätiedot

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF By Risto Antikainen - Are you searching for Opintomatkat pdf Books? Now, you will be happy that Opintomatkat PDF

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS

THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS Kirsti Siitonen & Ilmari Ivaska FUXII Oulu TEHDESSÄ AND TEHTÄESSÄ

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

ON HYVÄ DIILI. Työpaikkakouluttajan opas. Oppisopimus. Lapin oppisopimuskeskus

ON HYVÄ DIILI. Työpaikkakouluttajan opas. Oppisopimus. Lapin oppisopimuskeskus Työpaikkakouluttajan opas Oppisopimus ON HYVÄ DIILI Lapin oppisopimuskeskus Toripuis kko 5-7, 4. krs 96200 Rovaniemi puhelin 020 798 4191 www.lapinoppisopimus.fi Sisältö Hyvä työpaikkakoulu aja! 2 Työpaikkakoulu

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

On the word order of the existential sentences in written L2- Finnish

On the word order of the existential sentences in written L2- Finnish On the word order of the existential sentences in written L2- Finnish Mikko Kajander, CIFU XII Oulu 20.8.2015 mikko.kajander@univie.ac.at MIKKO KAJANDER SUOMEN EKSISTENTIAALILAUSE TOISEN KIELEN OPPIMISEN

Lisätiedot

Menestyksen hinta - Nokian matkapuhelinten menestystarina napaansa tuijottavien liikemiesten ja hu

Menestyksen hinta - Nokian matkapuhelinten menestystarina napaansa tuijottavien liikemiesten ja hu Menestyksen hinta - Nokian matkapuhelinten menestystarina napaansa tuijottavien liikemiesten ja hullujen sammakoiden maailmassa (Finnish Edition) [ebook Kindle] Download: Menestyksen hinta - Nokian matkapuhelinten

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Kevään uudet tontit 12.-23.5.2014

Kevään uudet tontit 12.-23.5.2014 Kevään uudet tontit 12.-23.5.2014 Keväällä 2014 uusia ton eja luovutetaan seuraavas 2 ton a Kanavuoresta 2 ton a Kylmänorosta 1 ton Tikkakoskelta Siivolan eltä 4 erillispientaloton a ryhmärakentamiseen

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 1

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Ei vain kertomus menneestä Paratekstien käyttö 1800-luvun brittiläisissä historiantutkimuksissa

Ei vain kertomus menneestä Paratekstien käyttö 1800-luvun brittiläisissä historiantutkimuksissa Ei vain kertomus menneestä Paratekstien käyttö 1800-luvun brittiläisissä historiantutkimuksissa FT Helsingin yliopiston tutkijatohtori, yleinen historia Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten Akatemiaklubi

Lisätiedot

TAKA-WETKA 2. Ton esi elyt

TAKA-WETKA 2. Ton esi elyt TAKA-WETKA 2 Ton esi elyt TAKA-WETKAN ASUINALUE Taka-Wetkan asemakaava sijaitsee Karstulan kirkonkylän eteläosassa. Valtaosa alueesta on kunnan omistamaa, jonka lisäksi alueeseen kuuluu yksityisten maanomistajien

Lisätiedot

A tradition in jewellery since 1860. Oy Annette Tillander Ab. in its 6th generation

A tradition in jewellery since 1860. Oy Annette Tillander Ab. in its 6th generation Oy Annette Tillander Ab Ateljee Tehtaankatu 26 C 00150 Helsinki Unioninkatu 15 00130 Helsinki annette@atillander.fi 09-670 100 Fabriksgatan 26 C 00150 Helsingfors Unionsgatan 15 00130 Helsingfors www.facebook.com/annettetillander

Lisätiedot

Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen

Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen Tarja Nikula Soveltavan kielentutkimuksen keskus tarja.nikula@jyu.fi Kiinnostuksen kohteena Luokkahuonevuorovaikutus vieraalla kielellä englannin kielen

Lisätiedot

AVAIN OSAAJAPLUS MAAILMAAN. Anu Pelkonen A e Louhi

AVAIN OSAAJAPLUS MAAILMAAN. Anu Pelkonen A e Louhi AVAIN OSAAJAPLUS MAAILMAAN Anu Pelkonen A e Louhi 1 2 Kirjoi anut Anu Pelkonen ja A e Louhi Asiantun ja Lea Vuorinen Julkaisija Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Duunari -hanke Tai o Riina Au o OsaajaPlus

Lisätiedot

Suomen kieli / Finnish language, Финский язык

Suomen kieli / Finnish language, Финский язык KUOPION KANSALAISOPISTO KEVÄT 2016 Suomen kieli / Finnish language, Финский язык UUDET RYHMÄT Suomi aloittelijoille UUSI, Finnish for beginners NEW Puistokartano, C128 Valokuvaus, Puistokatu 20, Elina

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto MOOC toiveita ja pelkoja Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Messukeskus 2.12.2013 massive open online course 1980 jokaisella on pilvi taskussa 1869 2013 Aika

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Kieliä vertailevan tutkimuksen hyötyjä ja ongelmia Rea Peltola rea.peltola@inalco.fr

Kieliä vertailevan tutkimuksen hyötyjä ja ongelmia Rea Peltola rea.peltola@inalco.fr Kieliä vertailevan tutkimuksen hyötyjä ja ongelmia Rea Peltola rea.peltola@inalco.fr Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Helsingissä 7. 9.8.2012 Kielten vertailu

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Laadukkaita ja kustannustehokkaita ratkaisuja tuotannon eri tarpeisiin

Laadukkaita ja kustannustehokkaita ratkaisuja tuotannon eri tarpeisiin 3 Sisällysluettelo 3. Johdanto 4. EasyLean esi ely 6. Kokoonpanoprosessin kehitys pahvimallinnuksella 7. Menetelmäsuunni elu Lean-periaa eiden mukaises 8. Arvovirtakuvaus (VSM) 9. Materiaalilogis ikka

Lisätiedot

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto EILC KOKEMUKSIA LAPISTA HAKEMUS BUDJETTI JÄRJESTÄVÄTAHO & VASTUU TYÖNJAKO KIELENOPETUS OHJELMA JA PALJON KOKEMUKSIA

Lisätiedot

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Who we are FIN-CLARIN University of Helsinki The Language Bank of Finland CSC - The Center for

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Tietoa Joensuun Eliittikisoista

Tietoa Joensuun Eliittikisoista Tietoa Joensuun Eliittikisoista Harjoittelu ja verryttely Yleisurheilukenttä (Keskuskenttä) Kisan aikana Joensuu Areena + kuntosali Pesäpallokenttä ja Louhelan kenttä heitoille Uimahalli Vesikko + kuntosali

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen kaupallistuminen Suomessa. Jarmo Kallunki Kansainväliset koulutusmarkkinat: uhkia ja mahdollisuuksia -seminaari 25.9.

Korkeakoulutuksen kaupallistuminen Suomessa. Jarmo Kallunki Kansainväliset koulutusmarkkinat: uhkia ja mahdollisuuksia -seminaari 25.9. Korkeakoulutuksen kaupallistuminen Suomessa Jarmo Kallunki Kansainväliset koulutusmarkkinat: uhkia ja mahdollisuuksia -seminaari 25.9.2012 Osaamistavoitteet ja sisällys Puheenvuoron jälkeen kuulija: Tietää:

Lisätiedot

DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources

DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources Leonardo da Vinci 2009 2011 Kansainvälisyyttä Etelä-Pohjanmaan matkailuun seminaari, Lapua

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Sivistyslautakunta 3 14.02.2013 Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Sivistyslautakunta 3 Valmistelija: Sivistysjohtaja Eija Karhu Kauhavan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015 Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 KHALL 88 Hallintojohtaja Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita

Lisätiedot

ENGLISH 1 A1 alkeet, 1. kappale M.A. Tehtävien symbolit: vihkotehtäviä kielioppi

ENGLISH 1 A1 alkeet, 1. kappale M.A. Tehtävien symbolit: vihkotehtäviä kielioppi ENGLISH 1 A1 alkeet, 1. kappale M.A. Tehtävien symbolit: vihkotehtäviä kielioppi Keskustelutehtävä Kertaustehtäviä Sanasto 1. Friends. Thom is a new boy in school. No-one knows him. Thom doesn t have any

Lisätiedot

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt:

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: 1 LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: On jälleen tullut aika testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed Online Meeting Guest Online Meeting for Guest Participant Lync Attendee Installation Online kokous vierailevalle osallistujalle Lync Attendee Asennus www.ruukki.com Overview Before you can join to Ruukki

Lisätiedot

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Lukion jälkeen.. Ammatillinen toinen aste 2v. Ammattikorkeakoulut 3,5-4v. Yliopistot 5,5-6 v. Opinnot ulkomailla After Upper Secondary Vocational school, 2 years

Lisätiedot

Päivitetyn opetussuunnitelman mukainen tuntijako on hyväksytty varhaiskas vatus- ja koulutuslautakunnassa 11.2.2009/13.

Päivitetyn opetussuunnitelman mukainen tuntijako on hyväksytty varhaiskas vatus- ja koulutuslautakunnassa 11.2.2009/13. Varhaiskasvatus- ja 74 10.06.2009 Varhaiskasvatus- ja 5 20.01.2010 Varhaiskasvatus- ja 107 15.12.2010 Sivistyslautakunta 91 13.11.2013 Lukion opetussuunnitelman päivittäminen 157/30.304/2009 Varhaiskasvatus-

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

Kunnan edustajat yhtiö- ja niihin verrattavissa kokouksissa vuoden 2015 alusta vaalikauden loppuun

Kunnan edustajat yhtiö- ja niihin verrattavissa kokouksissa vuoden 2015 alusta vaalikauden loppuun Kunnanhallitus 18 26.01.2015 Kunnan edustajat yhtiö- ja niihin verrattavissa kokouksissa vuoden 2015 alusta vaalikauden loppuun Kh 18 Valmistelija/lisätiedot: hallintosihteeri Tuula Kohonen, puh. 044 7401104

Lisätiedot

SIMULINK S-funktiot. SIMULINK S-funktiot

SIMULINK S-funktiot. SIMULINK S-funktiot S-funktio on ohjelmointikielellä (Matlab, C, Fortran) laadittu oma algoritmi tai dynaamisen järjestelmän kuvaus, jota voidaan käyttää Simulink-malleissa kuin mitä tahansa valmista lohkoa. S-funktion rakenne

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 12.02.2015 Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 Valmistelija: Vapaa-aikapäällikkö Anne Koivisto Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Dear Family, Home and the family are the most important growth environment and community for the child. Alongside with home,

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Käsitteistä Kielten välinen vaikutus (crosslinguistic influence)

Lisätiedot

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Note! Before starting download and install a fresh version of OfficeProfessionalPlus_x64_en-us. The instructions are in the beginning of the exercise.

Lisätiedot

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 Kaupunginhallitus 23 26.01.2015 Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 652/01.011/2012 KAUPHALL 26.01.2015 23 Seloste 1. Aino Mattila -säätiö Seloste Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation FinFamily Asennus / Installation 1 Sisällys / Contents FinFamily Asennus / Installation... 1 1. Asennus ja tietojen tuonti / Installation and importing data... 4 1.1. Asenna Java / Install Java... 4 1.2.

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Työllistävä Hevonen -hanke Jaana Strömberg

Työllistävä Hevonen -hanke Jaana Strömberg Työllistävä Hevonen -hanke Jaana Strömberg 1 TYÖNANTAJAT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT Hankkeen toteutuksessa tärkeimpiä yhteistyökumppaneita olivat hankkeeseen sitoutuneet amma maises toimivat tallit, jotka sitoutuivat

Lisätiedot

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014 Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä,

Lisätiedot

Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä.

Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä. Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä. Tutkimuksen aihepiiri: Inarinsaamen kielen revitalisaatio = uhanalaisen kielen elvyttäminen ja elpyminen vähemmistökieliyhteisön

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa

Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa Wikipedia Recent Changes Map Valtakunnalliset museopäivät, Inari 26.5.2016 Heikki Kastemaa Mitä tein Raahessa lauantaina? Luettelo Raahen patsaista ja

Lisätiedot