Neuropsykiatrisen potilaan tutkiminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neuropsykiatrisen potilaan tutkiminen"

Transkriptio

1 Neuropsykiatria Risto Vataja, Taina Nybo ja Riitta Mäntylä Neuropsykiatrisen potilaan tutkiminen Aivosairauksiin liittyy tavallisesti neurologisia, psykiatrisia ja kognitiivisia oireita, joiden yksityiskohtainen kartoittaminen erikseen jokaisen erikoisalan näkökulmasta on usein epätarkoituksenmukaista. Neurologi, psykiatri tai muu aivosairauksia hoitava kliinikko voi neuropsykiatrisen näkökulman avulla saada laajemman käsityksen potilaansa oirekokonaisuudesta ja harkita ja kohdentaa tarvittavat jatkotutkimukset ja hoidot yli perinteisten erikoisalarajojen. Potilaan tutkimukseen kuuluvat neurologinen, psykiatrinen ja neuropsykologinen arviointi ja tarvittavat lisätutkimukset, joista aivojen kuvantamistutkimukset ovat nykyisin keskeisimpiä. K aikkiin aivojen toimintaan vaikuttaviin sairauksiin voi liittyä psyykkisiä oireita. Mielialahäiriöt ovat näistä tavallisimpia, mutta lähes kaikkia psykiatrisissa tautiluokituksissa kuvattuja oireita saattaa ilmaantua myös elimellisen aivosairauden seurauksena. Neuropsykiatriset ongelmat liittyvät kolmeen tilanteeseen: 1)»neurologinen» sairaus tai sen hoito aiheuttaa aivojen tunne-elämää säätelevien järjestelmien häiriön, joka näkyy»psykiatrisena» oireena (esim. Parkinsonin tautiin liittyvä depressio tai dopaminergiseen lääkitykseen liittyvä psykoosi), 2)»psykiatrisen» sairauden patofysiologiaan tai hoitoon liittyy»neurologisia» oireita (esim. skitsofreniapotilaan liikehäiriöt tai toiminnanohjauksen häiriöt ja konversiohäiriöt, kuten pseudoepileptiset kohtaukset) tai 3) neurologiseen sairauteen liittyvä psyykkinen rasitus laukaisee psykiatrisen oireen. Usein asetelmat ovat samanaikaisia: esimerkiksi epilepsiapotilailla esiintyy toisinaan sekä todellisia epileptisiä kohtauksia että vale-epileptisiä konversiokohtauksia tai aivohalvauspotilailla masennusta pitävät yllä sekä biologiset aivojen rakenteiden vauriot että sairastumiseen liittyvät psykososiaaliset mekanismit (Butler ja Zeman 2005). Duodecim 2007;123: Neuropsykiatriseen tutkimukseen kuuluvat haastattelu, kognitiivisen tilan yleisarviointi, psykiatristen oireiden kartoittaminen, somaattinen ja neurologinen tutkimus sekä täydentävät tutkimukset, joista tärkeimpiä ovat neuropsykologinen tutkimus ja aivojen kuvantaminen (Goldstein ja Silverman 2005, Kipps ja Hodges 2005). Haastattelu Neuropsykiatrisessa haastattelussa painottuvat enemmän neurologis-biologiset tekijät ja vähemmän ajankohtaiset psykososiaaliset stressitekijät verrattuna tavanomaiseen psykiatriseen haastatteluun. Potilaan läheisen haastattelu tuo merkittävää lisätietoa, ja lähes välttämätön se on silloin, kun potilaan oireistoa leimaavat kognitiiviset ongelmat. Sukuanamneesi on valaiseva, sillä monet kehitykselliset ja degeneratiiviset häiriöt, kuten ADHD ja otsaohimolohkodementiat, ovat usein perinnöllisiä. Varhaiskehitys, koulumenestys ja työelämän vaiheet antavat käsityksen potilaan kognitiivisesta ja sosiaalisesta kapasiteetista. Erityistä huomiota kiinnitetään aikaisempiin neurologisiin sairauksiin kuten aivovammoihin 1203

2 tai aivoverenkierron häiriöihin. Päihdeanamneesi on tärkeä selvittää, myös korkeaan ikään ehtineiltä. Oireiston kesto ja alkamisajankohtaan liittyvät, oireistoa provosoineet tapahtumat on tärkeätä selvittää. Potilaat ja omaisetkaan eivät aina kerro spontaanisti merkittävistä psykiatrisista oireista mm. niihin liittyvän stigman vuoksi, ja niitä täytyy systemaattisesti kartoittaa. Monilla oireilla on vuorokausirytmi, jonka selvittäminen auttaa mm. lääkitystä suunniteltaessa. On hyödyllistä pyytää potilasta tai omaista kuvaamaan tyypillinen päivän kulku, jolloin saadaan käsitys oireiden haittaavuuden ja vaihtelun lisäksi potilaan toimintakyvystä. Elimelliseen aivosairauteen viittaavat mm. psykiatrisen häiriön epätyypillinen alkamisikä (esim. bipolaarisairauden puhkeaminen iäkkäällä), psyykkisen oireilun kohtauksittaisuus tai fluktuointi (viittaa esim. temporaaliepilepsiaan tai deliriumiin), persoonallisuuden muuttuminen tai hoitoresistentit psykiatriset oireet. Taulukossa 1 on kuvattu joitakin erityisiä neuropsykiatrisia oireyhtymiä. Oudot neurologiset oireet, esimerkiksi epätyypilliset tajunnanhäiriökohtaukset tai neurologisia lainalaisuuksia noudattamattomat halvausoireet, voivat viitata elimellisoireisiin psykiatrisiin häiriöihin, kuten dissosiaatiohäiriöihin (Lauerma 2002), konversio-oireisiin tai paranoidiseen psykoosiin. Haastattelun tehokkuutta sekä oireiston etenemisen ja hoitovasteen seuraamista voidaan parantaa käyttämällä neuropsykiatristen potilaiden tutkimiseen soveltuvia strukturoituja asteikkoja. Taulukossa 2 on esitetty joitakin helposti saatavissa olevia suomenkielisiä arviointityökaluja (Erkinjuntti ym. 2006). Järkevintä on, että lomakkeet täytetään jo ennen vastaanottokäyntiä esimerkiksi asiaan perehtyneen sairaanhoitajan avustuksella. Kliininen tutkiminen Neurologinen ja somaattinen kliininen tutkimus on välttämätön silloin, kun oireiden syy on avoin. Välttämätön se ei ole silloin, kun neurologinen sairaus on jo tiedossa ja selvitellään sii Taulukko 1. Joitakin neuropsykiatrisia oireyhtymiä ja niiden taustaa. Oireyhtymä ja sen tyypillinen etiologia ja/tai anatomia Akineettinen mutismi otsalohkopiirien vaurio esim. pihtipoimujen etuosissa Apatia esim. otsalohkopiirien vaurioituminen Charles Bonnetin hallusinoosi (näköradan vaurioissa) tai pedunkulaarinen hallusinoosi (aivorunkovaurioissa) Katatonia otsalohkojen ja ohimohkojen vauriot Klüver Bucyn oireyhtymä ohimolohkojen tai otsalohkovaurioissa esim. aivotulehduksen tai -verenvuodon jälkeen Reduplikatiiviset paramnesiat usein degeneratiivisten aivosairauksien yhteydessä REM-uneen liittyvä käyttäytymishäiriö tyypillinen esim. Parkinsonin taudissa Väärintunnistamiset usein oikean aivopuoliskon päälakilohkon ja ohimolohkon vaurioissa Selitys Ei spontaania puhetta eikä liikettä, vaikka potilas on tajuissaan Tunne-elämän latistuminen, mielenkiinnon ja motivaation katoaminen Ihmis- eläin- tai eliöhahmoja, usein iltaisin, hämärässä, sairaudentunto Motoriikan ja ilmeiden outous, pysähtyminen tai kiihtyminen, vahamaisesti jähmettynet asennot (katalepsia), liikkeiden tai puheen matkiminen (ekopraksia, ekolalia) tai puhumattomuus Hyperseksuaalisuus, emootioiden latistuminen, visuaalinen agnosia (tunnistamisen vaikeus), hyperoraalisuus (ahmiminen), hyperattentio Esim. oma koti ei ole oma, vaikka siltä näyttää, tunne kahdessa paikassa olemisesta samanaikaisesti (esim. kotona ja sairaalassa) REM-unen aikaisen atonian puuttuminen; potilaat käyttäytyvät nukkuessaan uniensa mukaisesti, usein aggressiivisesti puolustautuen ja vaaratilanteita aiheuttaen Esim. omat kasvot peilissä ovat vieraat, televisiossa näkyvä tapahtuu todellisuudessa, Harhaluulot, joiden sisältönä on tutun objektin vaihtuminen, esim. Capgrasin oireyhtymä: läheinen on vaihtunut 1204 R. Vataja, ym.

3 Taulukko 2. Neuropsykiatrisessa tutkimuksessa apuna käytettäviä arviointi- ja haastattelumenetelmiä. Menetelmä Luonnehdinta Kesto (minuuttia) Mini Mental State Examination (MMSE) Nopea kognitiivinen peruskartoitus Suunniteltu muistihäiriöpotilaille Ei kartoita toiminnanohjausta CERAD-tehtäväsarja Muistihäiriöpotilaiden kognition monipuolinen peruskartoitus Neuropsychiatric inventory (NPI) Geriatric depression scale (GDS) Dementoivista ja degeneratiivisista aivosairauksista kärsiville sopiva keskeisten neuropsykiatristen oireiden (esim. mielialan, psykoottisuuden ja levottomuuden) kartoitus Läheishaastattelu Ikääntyven potilaiden masennuksen seulonta- ja arviointiasteikko Cornellin asteikko Dementiapotilaan masennuksen seulonta- ja arviointiasteikko hen liittyviä psykiatrisia oireita. Psyykkisiä oireita kartoitettaessa suositaan avoimia kysymyksiä, joita tarvittaessa tarkennetaan. Luottamuksen ja hoitomyöntyvyyden saavuttaminen on neuropsykiatristenkin potilaiden tutkimuksessa keskeistä, sillä neurologisten oireiden vuoksi hoidossa oleva saattaa kokea psyykkisten oireiden kartoittamisen ahdistavaksi tai loukkaavaksi. Potilaan havainnointi on tärkeä osa neuropsykiatrista tutkimusta. Kognitiosta saadaan kohtalainen käsitys pelkästään arvioimalla potilaan toimintaotetta (hidastumista, impulssikontrollin heikkoutta, syrjähtelytaipumusta, omien assosiaatioiden mukaantuloa jne.). Papereitaan ja kassejaan tuloksettomasti pöyhivä, asiaan pääsemätön potilas saattaa kärsiä toiminnanohjauksen vaikeuksista esimerkiksi otsalohkon toimintahäiriön vuoksi, ja samaan suuntaan voi viitata epäsiisti ulkoasu tai asiaton käyttäytyminen. Motoriikkaa seurataan koko vastaanottokäynnin ajan. Haastattelun aikana levottomasti liikehtivä potilas saattaa olla ahdistunut tai kärsiä akatisiasta esimerkiksi neurolepti- tai masennuslääkityksen provosoimasta liikkumispakosta taikka tarkkaavuushäiriöön liittyvästä hyperkinesiasta. Parkinsonistinen ilmeettömyys, lepovapina, ryhdin lyyhistyminen ja lyhyet laahustavat askeleet liittyvät Parkinsonin taudin lisäksi moniin muihin ekstrapyramidaalisiin sairauksiin ja neuroleptilääkitykseen. Oudot asennot tai liikesarjat viittaavat katatoniaan (taulukko 1) tai dystonioihin. Neuropsykiatrisen potilaan tutkiminen Kehityksellisissä häiriöissä, kuten skitsofreniassa tai ADHD:ssä todetaan usein lieviä motorisia löydöksiä (»soft signs»), esimerkiksi hienomotoriikan ja diadokokinesian kömpelyyttä. Puolioireet voivat viitata keskushermoston pesäkelöydökseen, jolloin mukana saattaa olla heikentyneen puolen heijastejohtavuus ja positiivinen Babinskin merkki. Silmänliikkeiden häiriöihin kannattaa kiinnittää huomiota: kaksoiskuvat, silmävärve tai katseen suuntaamisen vaikeudet voivat viitata esimerkiksi eksrapyramidaalisiin sairauksiin (Liimatainen ym. 2005), pesäkelöydöksiin, toksisiin häiriöihin tai akuutisti sekavalla potilaalla Wernicke Korsakovin oireyhtymään (Bode ym. 2006). Masennus on tavallinen aivosairauden oire, josta kärsii jopa puolet aivohalvaus- ja aivovammapotilaista sekä vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavista. Näissä potilasryhmissä vakavakin masennus tunnistetaan kuitenkin vain noin kolmanneksessa tapauksista (Kanner 2005). Taulukossa 2 esitettyjen masennusasteikkojen lisäksi masennuksen tunnistamisessa voidaan käyttää kolmea kysymystä (Arroll ym. 2005; Moriarty 2005): Kärsittekö usein masennuksesta, alakulosta tai toivottomuudesta? Nautitteko tai oletteko entiseen tapaan kiinnostunut asioista? Koetteko tarvitsevanne sen vuoksi apua? Aivosairauksiin liittyvän masennuksen johto-oireina voivat olla myös ärtyneisyys ja kiukunpuuskat, itkuisuus, toimintakyvyn lasku, passivoituminen ja laihtuminen (Ron 1998). 1205

4 Aivojen ulkopinta Aivojen sisäpinta, aivot halkaistu Dorsolateraaliset radat Toiminnanohjauksen häiriö toiminnan suunnittelu toimintatavan muuttaminen virheiden korjaaminen abstrakti ajattelu sanasujuvuus juuttuminen (perseveraatio) Työmuistin häiriöt Masennus Orbitofrontaaliset radat Persoonallisuuden muutos estojen löyhtyminen impulsiivisuus itsearviointikyvyttömyys hyperseksuaalisuus Pakko-oireet Masennus Mania Cingulumin etuosien radat Apatia Motivaation puute Anhedonia Mielenkiinnon menetys Kuva 1. Otsalohkopiirien lähtöalueet otsalohkojen kuorikerroksessa ja piirien vaurioitumiseen liittyviä tyypillisiä neuropsykiatrisia oireita. Psykoottiset oireet, kuten harhaluulot ja näköharhat, liittyvät tavallisimmin degeneratiivisiin aivosairauksiin, ja ne ovat usein konkreettisia (eläin- tai ihmishahmoja; puoliso on uskoton; naapurissa suunnitellaan asunnosta häätämistä) toisin kuin skitsofreniassa, jossa aistiharhat ovat eriskummallisia tai yliluonnollisia ja paranoidiset harhajärjestelmät laajoja ja mielikuvituksellisia. Neuropsykiatrisilla potilailla psyykkiset, kognitiiviset ja motoriset oireet esiintyvät tyypillisesti samaan aikaan. Jos potilaalla on esimerkiksi ekstrapyramidialisia liikehäiriöitä, kuten rigiditeettiä tai hidastumista, hänellä ilmenee usein myös kognitiivisia oireita kuten toiminnanohjauksen häiriöitä, ja psykiatrisia oireita, kuten masennusta tai apatiaa. Ilmiön taustalla on otsalohkoista aivojen syviin osiin kulkevien otsalohkopiirien (fronto-subkortikaalisten ratajärjestelmien) toimintahäiriö (Cummings 1993, Pohjasvaara ym. 2001). Otsalohkot ovat frontaalisten lähtöalueidensa mukaan nimettyjen ratajärjestelmien (kuva 1) kautta ohjaavassa vuorovaikutuksessa mm. motoriikkaa, kognitiota ja tunne-elämää säätelevien taempien rakenteiden kuten tyvitumakkeiden, pikkuaivojen ja ohimolohkon sisäosien limbisten rakenteiden kuten mantelitumakkeen ja hippokampuksen kanssa. Piirit liittyvät anatomisesti läheisesti toisiinsa, ja siten otsalohkopiirien toimintaan vaikuttavien aivosairauksien kognitiiviset, psyykkiset (kuva 1) (Lichter ja Cummings 2001) ja motoriset oireet muistuttavat toisiaan vaikka sairauksien etiologia tai piirien anatomisen vaurion sijainti olisi hyvinkin erilainen (Lyketsos 2006, Schmidt ym. 2006). Kognitiivisten toimintojen tutkiminen Kognitiivisen tilan kartoittamiseen voidaan käyttää vakiintuneita tehtäväsarjoja kuten Mini- Mental-asteikkoa (MMSE) (Folstein ja McHugh 1975) tai laajempaa, Suomessa vakiintunutta CERAD-tehtäväsarjaa (Welsh ym. 1994), joka sisältää MMSE:n. Vaikka nämä muistipainotteiset seulontatestit on suunniteltu ensisijaisesti dementiadiagnostiikkaa ajatellen, niitä voidaan käyttää laadulliseen arviointiin muissakin aivosairauksissa. Muistitoiminnoista tutkitaan episodista tapahtumamuistia esimerkiksi kysymällä, mitä potilas teki eilen illalla, ja semanttista muistia vaik 1206 R. Vataja, ym.

5 kapa kysymällä, mikä on Italian pääkaupunki. Episodisen muistin ja semanttisen muistin häiriöt liittyvät useimmiten ohimolohkon vaurioihin. Spontaani muistista haku vaatii enemmän ponnistelua kuin muistettavan materiaalin tunnistaminen, joten depressiopotilaat selviytyvät useimmiten tunnistusmuistin tehtävistä selvästi paremmin kuin spontaania muistipalautusta vaativista. Kielellisten toimintojen häiriöiden kartoittamisessa potilaan puheen havainnointi haastatteluvaiheessa on tärkeätä. Neurologisissa sairauksissa tavallisten dysfasioiden ja dysartrian lisäksi potilailla esiintyy usein sanasujuvuuden ongelmia. Prosodian (puheen rytmin ja painotuksen) häiriöt tai outous liittyvät usein oikean aivopuoliskon vaurioihin tai kehityksellisiin häiriöihin, kuten Aspergerin oireyhtymään tai skitsofreniaan. Jokin nimeämistehtävä (esim. tutkimushuoneen tai kuvien esineiden nimeäminen) kuuluu perustutkimukseen. Potilasta kannattaa pyytää myös kirjoittamaan ja lukemaan, jolloin muuten lievästikin oireilevilla potilailla saattaa paljastua dysgrafian tai dysleksian lisäksi yllättäviä hahmotuksen tai praksian (tahdonalaisten liikkeiden koordinaation) häiriöitä tai mikrografiaa alkavan Parkinsonin taudin oireena. Puhekyvyssä havaittavien ongelmien taustalla on useimmiten otsa- tai ohimolohkoja vaurioittava sairaus. Hahmotuksen ja toiminnanohjauksen häiriöt tulevat usein esiin kellotaulutehtävästä, jossa pyydetään piirtämään kellotaulu numeroineen ja viisareineen näyttämään aikaa 11:10. Mahdollinen toisen puolen huomiotta jättäminen (neglect) viittaa eidominantin aivopuoliskon vaurioon. Ideomotorista apraksiaa tutkitaan pyytämällä suorittamaan tuttuja liikkeitä (esim. vilkuta, miten liftaisit) tai käyttämään kuviteltuja esineitä (esim. kampaa tukkaa, harjaa hampaita). Liikesarjojen tuottamisen häiriöitä (dynaamista apraksiaa) tutkitaan esimerkiksi Lurian kolmen liikkeen avulla: potilaalle näytetään kahdesti liikesarja, jossa käsi asetetaan ensin nyrkki, sitten kämmenen sivu, sitten kämmen suorana alustaa vasten ja pyydetään toistamaan sama sarja. Potilas saattaa oppia liikkeet mutta ei kykene tuottamaan niitä sarjana. Apraksiat ovat usein seurausta vasemman päälakilohkon ja otsalohkon etuosan toimintahäiriöistä. Tutkimuksessa selvitetään, millä kehon alueella apraksiaa esiintyy ja millaisissa tehtävissä se näkyy. Toiminnanohjauksen merkitys on keskeinen mm. potilaiden työ- ja toimintakyvyn sekä myös kotona selviytymisen kannalta. Kliinisessä tutkimuksessa toiminnanohjauksen häiriöitä voi olla vaikeata saada esiin, vaikka niitä esiintyisikin esimerkiksi työtilanteissa. Helposti kliinisesti toteutettavia toiminnanohjaustestejä ovat kirjain- ja kategoriasanasujuvuustestit. Potilasta pyydetään minuutin aikana luettelemaan niin monta K-kirjaimella alkavaa sanaa kuin mahdollista (15 normaali, alle kymmenen heikentynyt) tai eläimiä (20 normaali, 15 heikko keskitaso, alle 10 selvästi heikentynyt). Tehtävän laadullisessa arviossa kannattaa kiinnittää huomiota juuttumistaipumukseen (perseveraatioon) eli saman asian tai toimintamallin toistamiseen epätarkoituksenmukaisesti. Motorinen juuttuminen voi tulla selvästi esiin myös Lurian kolmen liikkeen testissä. Lisäksi yksinkertaiset y d i n a s i a t Neuropsykiatrisilla potilailla esiintyy runsaasti psykiatrisia, kognitiivisia ja neurologisia oireita. Vastaanottokäynnin aikana kutakin osa-aluetta arvioidaan systemaattisesti keskittyen anamneesissa esiin tuleviin tai neuropsykiatrisilla potilailla tavallisiksi tiedettyihin oireisiin. Kognitiota, tunnetilaa ja motoriikkaa säätelevät otsalohkoilta lähtevät ratajärjestelmät ovat toiminnallisesti ja anatomisesti läheisiä. Niiden samanaikainen vaurioituminen tai toimintahäiriö selittää neuropsykiatristen häiriöiden moniulotteisen oirekirjon. Neuropsykiatrisen potilaan tutkiminen 1207

6 »go-no-go tehtävät»(esim. taputa kerran, kun taputan kahdesti, ja älä lainkaan, kun taputan kerran) ovat käyttökelpoisia impulssikontrollin kliinisessä arvioinnissa. Abstrahointikykyä voidaan erityisesti vanhemmilla henkilöillä testata pyytämällä selittämään tavallisten sananlaskujen merkitystä. Tässä esitetyillä menetelmillä kliinikko saa yleiskäsityksen potilaansa kognitiosta. Varsinaista neuropsykologista tutkimusta tarvitaan kuitenkin yleensä mm. tukemaan vaativaa diagnostiikkaa tai erotusdiagnostiikkaa (esim. dementian ja depression välillä), työ- ja ajokyvyn arvioissa sekä kuntoutussuunnitelman osana. Neuroradiologia Aivojen kuvantamistutkimusten tavoitteena on selvittää, onko potilaan psyykkisten oireiden taustalla jokin orgaaninen syy. Aivojen rakennetta voidaan tutkia tietokonetomografian (TT) tai magneettikuvauksen (MK) avulla. Näistä TT on yleensä ensisijainen, koska se on nopea, edullinen ja hyvin saatavissa. Tuore verenvuoto, krooniset subduraalihematoomat, aivoinfarktit, kalkkiutumat ja luurakenteet näkyvät jo natiivi-tt:ssä. Varjoainetehosteinen TT riittää yleensä sulkemaan pois tilaa vievät prosessit, kuten aivokasvaimet. TT-kuvauksen perusteella saadaan myös käsitys likvoritilojen laajuudesta ja voidaan mm. todeta normaalipaineiseen hydrokefaliaan viittaavat kookkaat aivokammiot ja ohimolohkosarvet sekä kaventuneet aivouurteet (Partanen ym. 2006). Jos potilaan oireisiin liittyy kognitiivinen häiriö, aivojen MK on ensisijainen kuvantamistutkimus, koska muistin kannalta keskeiset rakenteet, kuten hippokampus ja entorinaalinen kuorikerros ovat parhaiten arvioitavissa sen avulla. Myös aivovammojen jälkitilaan liittyvissä neuropsykologisissa ongelmissa kannattaa suosia aivojen MK:ta, sillä aivoruhjeen jälkitilaan sopivat signaalinmuutokset ja paikallinen aivoatrofia näkyvät paremmin MK:ssa kuin TT:ssä. Muita MK:n aiheita ovat epäily valkean aivoaineen sairaudesta kuten MS -taudista, aivotulehduksista, systeemisairauksista tai vitamiinipuutoksista. Neuropsykiatristen potilaiden kuvantamistutkimuksissa todetut poikkeavuudet täytyy suhteuttaa oireettomilla henkilöillä todettuihin löydöksiin. Oireettomilla sattumalöydöksen esiintyvyys natiivi-tt:ssä on noin 1 % (Eskandary ym. 2005). Jos potilaalla esiintyy psykiatrisia oireita ilman neurologisia löydöksiä, aivojen natiivi-tt on poikkeava noin 5 % :ssa tapauksista (Agzarian ym. 2006). MK-löydös on poikkeava noin 20 %:lla oireettomista (Katzman ym. 1999, Weber ja Knopf 2006) ja 1 7 %:lla todetaan jatkoselvittelyjä vaativa löydös (Yue ym. 1997, Illes ym. 2004). Joka toisella psykiatrisista potilaista, joilla on epätavallinen oirekuva, löytyy poikkeavuutta MK:ssa (Erhart ym. 2005). Tavallisimpia MK-löydöksiä ovat valkean aineen signaalinvoimistumat, jotka liittyvät ikääntymiseen ja aivoverenkierron häiriöiden riskitekijöihin. Niitä esiintyy iän mukaan %:lla tutkituista. Laajat valkean aineen muutokset liittyvät heikentyneeseen kognitiiviseen suorituskykyyn, mielialahäiriöihin ja neurologisiin oireisiin, kuten tasapainon heikkenemiseen (Partanen ym. 2006). Korkeassa iässä masennukseen sairastuneilla aivoverenkierron häiriöihin liittyvät valkean aineen muutokset ovat erityisen tavallisia (O Brien ja Faisbank 2006). Verenkiertohäiriöperäinen depressio onkin tavallinen masennuksen syy vanhemmalla iällä, ja se saattaa liittyä vaskulaariseen dementiaan (Alexopoulos 2003 ja kuva 2). Myös kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivillä on todettu iästä riippumatta enemmän valkean aivoaineen signaalinvoimistumia erityisesti otsalohkojen alueella (Hajek ym. 2005). Muutosten merkitys nuorilla henkilöillä on toistaiseksi avoin, mutta korkeassa iässä ensi kertaa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuneilla aivoverenkierron häiriöillä voi olla merkittävä osuus sairauden puhkeamisessa (Steffens ja Krishnan 1998). Kuvantamistutkimuksissa todetaan toisinaan kehityksellisiä poikkeavuuksia, kuten keskiviivan kystamaisia muutoksia (cavum septi pellucidi ja cavum Vergae eli kuudes aivokammio) tai lukinkalvo. Näiden muutosten esiintyvyyden on raportoitu olevan normaaliväestöön verrattuna selvästi suurempi kehityksellisistä psykiatrisista häiriöistä kuten skitsofreniaspektrin häiriöistä, 1208 R. Vataja, ym.

7 suuri mielenkiinto on kohdistunut myös diffuusiotensorikuvaukseen. Sen avulla voidaan tutkia valkean aineen ratayhteyksiä ja etsiä poikkeavuuksia mm. dementioissa, skitsofreniassa tai addiktioissa (Kubicki ym. 2005, Bode ym. 2006, Xie ym. 2006). Kliinisen neurofysiologian tutkimukset ja laboratoriotutkimukset Kuva vuotias nainen, joka alkoi kärsiä harhaluuloista ja masennuksesta TIA-oireiden jälkeen. Neuropsykiatrisessa tutkimuksessa todettiin muistihäiriöitä ja toiminnanohjauksen vaikeuksia. Likvorisuppressiotekniikalla (FLAIR) kuvatussa aksiaalisuunnan magneettikuvassa todettiin laajat valkean aineen degeneratiiviset, vaskulaarisiksi sopivat ja kuvassa vaaleana näkyvät muutokset, jotka viittaavat vaskulaariseen etiologiaan psykiatristen oireiden taustalla. Touretten oireyhtymästä tai ADHD:stä kärsivillä (Hagino ym. 2001, Shenton ym. 2001, Raeder ym. 2005). Toiminnallisia kuvantamistutkimuksia ovat yksifotoniemissiotomografia (SPET), positroniemissiotomografia (PET), toiminnallinen magneettikuvaus ja magneettispektroskopia (MRS). Niiden avulla voidaan todeta poikkeavuuksia aivojen verenvirtauksessa, aineenvaihdunnassa ja välittäjäainejärjestelmien toiminnassa, usein jo ennen kuin rakenteellisia muutoksia on havaittavissa. Toistaiseksi kliinisessä käytössä mm. dementian erotusdiagnostiikassa ovat HM-PAO- SPET ja FDG-PET (Partanen ym. 2006) sekä dopamiinitransportteritutkimus β-cit-spet epäiltäessä lewynkappaletautia tai harvinaisempia eksrapyramidaalisia sairauksia (Liimatainen ym. 2005, Partanen ym. 2006). Viime vuosina Neuropsykiatrisen potilaan tutkiminen Neuropsykiatrisilla potilailla EEG on usein epäspesifsellä tavalla poikkeava. Taustalla voi olla aivopatologia tai esimerkiksi lääkityksen vaikutus. Huonon spesifisyytensä vuoksi EEG:tä ei kannata käyttää seulontamielessä (Boutros ym. 2005). Äkillisen sekavuusoireyhtymän (deliriumin) diagnostiikassa rutiini-eeg on kuitenkin hyödyllinen samoin kuin epäselviä kohtauksittaisia häiriöitä tutkittaessa, jolloin se saattaa olla diagnostinen esimerkiksi ohimolohkoepilepsiassa. Videotelemetriaa tarvitaan konversioperäisten kohtausten erottamisessa epileptisistä ja polysomnografiaa unihäiriöihin toisinaan liittyvien psykiatristen oireiden kuten REM-uneen liittyvien käyttäytymishäiriöiden (Lahti ym. 2007) erotusdiagnostiikassa. Laboratoriotutkimukset eivät ole erityisen keskeisessä asemassa neuropsykiatriassa. Niiden merkitys korostuu kuitenkin akuuteissa tilanteissa, kuten äkillisestä psykoosista tai sekavuusoireyhtymästä kärsiviä potilaita tutkittaessa, riskitekijöiden kartoituksessa esimerkiksi osana dementiadiagnostiikkaa, ja harvinaisten perinnöllisten sairauksien diagnostiikassa. Lopuksi Neuropsykiatriseen tutkimukseen perehtymällä kliinikko kykenee saamaan vastaanottokäynnin puitteissa hyvän käsityksen potilaansa neurologisten, kognitiivisten ja psyykkisten oireiden vuorovaikutuksesta. Sen jälkeen hän voi suunnitella tarvittavat täydentävät tutkimukset ja konsultaatiot tehokkaasti ja taloudellisesti. Parhaimmillaan neuropsykiatrisella tutkimuksella on myös terapeuttinen ja sopeuttava vaikutus, sillä potilaat kokevat usein, että tutkimus vähentää psykiatrisiin oireisiin liittyvää stigmaa. 1209

8 Kirjallisuutta Agzarian, MJ, S. Chryssidis, Davies RP, Pozza CH. Use of routine computed tomography brain scanning of psychiatry patients. Australas Radiol 2006;50:27 8. Alexopoulos, GS. Vascular disease, depression, and dementia. J Am Geriatr Soc 2003;51: Arroll B, Goodyear-Smith F, Kerse N, Fishman T, Gunn J. Effect of the addition of a help question to two screening questions on specificity for diagnosis of depression in general practice: diagnostic validity study. BMJ 2005;331:884. Bode M, Karttunen KA, Karttunen V, Jartti P. Alkoholinkäyttöön liittyvät aivojen radiologiset löydökset Duodecim 2006;122: Boutros, N, Mirolo HA, Struve F. Normative data for the unquantified EEG: examination of adequacy for neuropsychiatric research. J Neuropsychiatry Clin Neurosci 2005;17: Butler C, Zeman AZ. Neurological syndromes which can be mistaken for psychiatric conditions. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2005;76 Suppl 1:i31 8. Cummings, JL. Frontal-subcortical circuits and human behavior. Arch Neurol 1993;50: Erhart SM, Young AS, Marder SR, Mitz J. Clinical utility of magnetic resonance imaging radiographs for suspected organic syndromes in adult psychiatry. J Clin Psychiatry 2005;66: Erkinjuntti T,Rinne J, Alhainen K, Soininen H. Muistihäiriöt ja dementia. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim, Eskandary H, Sabba M, Khajehpour F, Eskandari M. Incidental findings in brain computed tomography scans of 3000 head trauma patients. Surg Neurol 2005;63: Folstein MF, McHugh SP.»Mini-mental State»: A practical method for grading the cognitive state of patients for the clinician. J Psychiatr Res 1975;12: Goldstein MA, Silverman ME. Neuropsychiatric assessment. Psychiatr Clin North Am 2005;28: Hagino H, Suzuki M, Kurokawa K, ym. Magnetic resonance imaging study of the cavum septi pellucidi in patients with schizophrenia. Am J Psychiatry 2001;158: Hajek T, Carrey N, Alda M. Neuroanatomical abnormalities as risk factors for bipolar disorder. Bipolar Disord 2005;7: Illes J, Kirschen MP, Karetsky K, ym. Discovery and disclosure of incidental findings in neuroimaging research. J Magn Reson Imaging 2004; 20: Kanner AM. Should neurologists be trained to recognize and treat comorbid depression of neurologic disorders? Yes. Epilepsy Behav 2005;6: Katzman GL, Dagher AP, Patronas NJ. Incidental findings on brain magnetic resonance imaging from 1000 asymptomatic volunteers. JAMA 1999;282:36 9. Kipps CM, Hodges JR. Cognitive assessment for clinicians. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2005;76 Suppl 1: i Kubicki M, Park H, Westin CF, ym. DTI and MTR abnormalities in schizophrenia: analysis of white matter integrity. Neuroimage 2005; 26: Lahti T, Partonen T. Sairaudet muuttavat vilkeunta. Duodecim 2007; 123: Lauerma H. Dissosiaatiohäiriöt ja niiden hoito. Duodecim 2002;118: Lichter DG, Cummings JL. Frontal-Subcortical Circuits in Psychiatric and Neurological Disorders. Kirjassa: Lichter DG, Cummings JL, toim. Frontal-Subcortical Circuits in Psychiatric and Neurological Disorders. New York: The Guilford Press, Liimatainen S, Haapasalo H, Kähärä V, Paetau A, Honkaniemi J. Epätyypilliset parkinsonismit haasteellinen tautiryhmä. Duodecim 2005;121: Lyketsos CG. Lessons from neuropsychiatry. J Neuropsychiatry Clin Neuroci 2006;18: Moriarty J. Recognising and evaluating disordered mental states: a guide for neurologists. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2005;76 Suppl 1: i O Brien JT, Fairbank MJ, Krishnan MS, ym. White matter hyperintensities rather than lacunar infarcts are associated with depressive symptoms in older people: the LADIS study. Am J Geriatr Psychiatry 2006;14: Partanen K, Mäntylä R, Salonen O, Erkinjuntti T, Rinne J. Aivojen kuvantaminen. Kirjassa: Erkinjuntti T, Alhainen K, Rinne J. ja Soininen H, toim. Muistihäiriöt ja Dementia. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim, Pohjasvaara T, Vataja R, Leppävuori A, Erkinjuntti T. Aivoverenkiertohäiriön jälkeinen depressio. Duodecim 2001;117: Raeder MB, Helland CA, Hugdahl, Wester K. Arachnoid cysts cause cognitive deficits that improve after surgery. Neurology 2005;64: Ron MA. Psychiatric manifestations of demonstrable brain disease. Kirjassa: Ron MA, David SA, toim. Disorders of brain and mind. Cambridge: Cambridge University Press, 1998, s Schmidt R, Enzinger C, Ropele C, Schmidt H, Fazekas F. Subcortical vascular cognitive impairment: similarities and differences with multiple sclerosis. J Neurol Sci 2006;245:3 7. Shenton ME, Dickey CC, Frumin M, McCarley RW. A review of MRI findings in schizophrenia. Schizophr Res 2001;49:1 52. Steffens DC, Krishnan KR. Structural neuroimaging and mood disorders: recent findings, implications for classification, and future directions. Biol Psychiatry 1998;43: Weber F, Knopf H. Incidental findings in magnetic resonance imaging of the brains of healthy young men. J Neurol Sci 2006;240:81 4. Welsh KA, Butters N, Mohs RC, ym. The Consortium to Establish a Registry for Alzheimer s Disease (CERAD). Part V. A normative study of the neuropsychological battery. Neurology 1994: Xie S, Xiao JX, Gong GL, ym. Voxel-based detection of white matter abnormalities in mild Alzheimer disease. Neurology 2006;66: Yue NC, Longstreth WT, Elster AD, Jungreis Ca, O Leary DH, Poirier VC. Clinically serious abnormalities found incidentally at MR imaging of the brain: data from the Cardiovascular Health Study.Radiology :41 6. RISTO VATAJA, LL (väit), ylilääkäri Kellokosken sairaala Kellokoski TAINA NYBO, PsT, erikoispsykologi Neuro, Epilepsiasäätiön tutkimuskeskus Nordenskiöldinkatu 18 A Helsinki RIITTA MÄNTYLÄ, LT, erikoislääkäri HUS-Röntgen PL 750, HUS 1210

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Mitä tämä voisi olla? Perusselvitykset. 17.5.2016 Ari Rosenvall, yleislääket. el. Perusselvitykset Varhaisen diagnostiikan peruskivi on varhainen havaitseminen.

Lisätiedot

6. vuosi. 14. 15.5.2014 Messukeskus, Helsinki. Neurologian, psykiatrian ja psykologian yhteiset haasteet

6. vuosi. 14. 15.5.2014 Messukeskus, Helsinki. Neurologian, psykiatrian ja psykologian yhteiset haasteet neuro 14 Neurologian, psykiatrian ja psykologian yhteiset haasteet 14. 15.5.2014 Messukeskus, Helsinki Kohti laajempaa mielen ja aivojen sairauksien arviointia! 6. vuosi yli 100 kollegaasi! 2014 teemat:

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

NEURO 15. NEUROLOGIA, PSYKIATRIA & PSYKOLOGIA 20. 21.5.2015 radisson blu royal, helsinki

NEURO 15. NEUROLOGIA, PSYKIATRIA & PSYKOLOGIA 20. 21.5.2015 radisson blu royal, helsinki NEURO 15 NEUROLOGIA, PSYKIATRIA & PSYKOLOGIA 20. 21.5.2015 radisson blu royal, helsinki 7. vuosi TERÄVÖITÄ OSAAMISTASI EROTUS- DIAGNOSTIIKASSA! Dissosiaatiohäiriöt tunnista ja hoida Risto Vataja, ylilääkäri,

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

94 % Neurologian, psykiatrian ja psykologian yhteiset haasteet. 15. 16.5.2013 Messukeskus, Helsinki AJANKOHTAISIMMAT AIHEET:

94 % Neurologian, psykiatrian ja psykologian yhteiset haasteet. 15. 16.5.2013 Messukeskus, Helsinki AJANKOHTAISIMMAT AIHEET: Neuro 13 Neurologian, psykiatrian ja psykologian yhteiset haasteet 94 % viime vuoden yli 100 osallistujasta oli tyytyväisiä seminaarin antiin! 15. 16.5.2013 Messukeskus, Helsinki Aivot & mieli: kohti kokonaisvaltaista

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS Muistisairaan potilaan DELIRIUM Oirekuva, tunnistaminen ja hoito LT, Dos. HUS DE LIRA = pois raiteilta Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

Dementia ja depressio

Dementia ja depressio Neuropsykiatria Kati Juva Dementia ja depressio Depressio ja dementia ovat molemmat yleisiä tiloja vanhuusiässä. Niiden oireet ovat usein samankaltaisia: haluttomuutta, aloitekyvyttömyyttä ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Laajennettu ajoterveystarkastus ikääntyville Markku Sainio, neurologian erikoislääk, dos

Laajennettu ajoterveystarkastus ikääntyville Markku Sainio, neurologian erikoislääk, dos Laajennettu ajoterveystarkastus ikääntyville Markku Sainio, neurologian erikoislääk, dos 1 Kysymys? Voiko lääkäri vaikuttaa liikenneturvallisuuteen? Punainen = EI Vihreä = KYLLÄ 5.2.2013 2 Kysymys? Oletko

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Ikääntyminen ja psyykkinen sairastaminen. Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 23.4.2015

Ikääntyminen ja psyykkinen sairastaminen. Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 23.4.2015 Ikääntyminen ja psyykkinen sairastaminen Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 23.4.2015 Väestön ikärakenne v. 2011 Suomen väkiluvun kehitys Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen neuropsykologinen näkökulma

Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen neuropsykologinen näkökulma Katsaus Hanna Jokinen PsT, neuropsykologian erikoispsykologi HYKS, neurologian klinikka ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos hanna.jokinen@helsinki.fi

Lisätiedot

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET 22.11.2012 Nina Lehtinen MITÄ ON NEUROPSYKIATRIA? Neuropsykiatrian perustana on käsitys mielen ja aivojen erottamattomuudesta Tietoisuus, persoonallisuus,

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Risto Vataja, Neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Ylilääkäri, HYKS gero-neuro-päihdepsykiatria

Risto Vataja, Neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Ylilääkäri, HYKS gero-neuro-päihdepsykiatria ADHD aikuisella Risto Vataja, Neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Ylilääkäri, HYKS gero-neuro-päihdepsykiatria sidonnaisuudet: vakuutusoikeus asiantuntijajäsen, valvira asiantuntijalääkäri luentopalkkioita

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja MUISTISAIRAUS, mitä se on? sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita Kielelliset toiminnot Näönvarainen hahmottaminen Toiminnanohjaus Muistisairaudet johtavat useimmiten

Lisätiedot

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE ANNA AIKAA AIVOILLE Aivoviikko vk 11 Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin Neurologi Kiti Müller Seminaari 18.3.2010

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Aivoperäisten sairauksien vaikutukset ja kustannukset työelämässä. Maija Haanpää Neurologi, dosentti Ylilääkäri Etera 2.9.2014

Aivoperäisten sairauksien vaikutukset ja kustannukset työelämässä. Maija Haanpää Neurologi, dosentti Ylilääkäri Etera 2.9.2014 Aivoperäisten sairauksien vaikutukset ja kustannukset työelämässä Maija Haanpää Neurologi, dosentti Ylilääkäri Etera 2.9.2014 Työelämä Kognitiivinen vaatimustaso lisääntynyt Helppoja töitä ei enää ole

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA

AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA KOGNITIIVISET HÄIRIÖT Viveka Kokko, Sanni-Maria Lähde, Moona Viskari AIVOVERENKIERRONHÄIRIÖT AVH on yleisnimitys ohimenevälle TIA-kohtaukselle tai pitkäaikaisille neurologisia

Lisätiedot

Muistisairaus ja ajokyky Tampere 25.1.2013

Muistisairaus ja ajokyky Tampere 25.1.2013 Muistisairaus ja ajokyky Tampere 25.1.2013 Markku Partinen Prof, neurologi, tutkimusjohtaja Liikennelääketieteen ja unilääketieteen erityispätevyys Tutkimuskeskus Vitalmed & Haartman Instituutti, HY Puheenjohtaja,

Lisätiedot

MUILLA KUIN MUISTIOIREILLA ILMENEVÄ AIVORAPPEUMASAIRAUS OIREKUVA JA DIAGNOSTIIKKA

MUILLA KUIN MUISTIOIREILLA ILMENEVÄ AIVORAPPEUMASAIRAUS OIREKUVA JA DIAGNOSTIIKKA 1 MUILLA KUIN MUISTIOIREILLA ILMENEVÄ AIVORAPPEUMASAIRAUS OIREKUVA JA DIAGNOSTIIKKA Hanna Nissinen Syventävien opintojen tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt. Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti

Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt. Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti Katsaus Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti Aivoverenkierron häiriöihin liittyvät kognitiiviset

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET. Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS

TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET. Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky tallentaa mieleen uusia asioita ja tarvittaessa

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Neuropsykologian erikoispsykologi, Larmis Väitöstutkija, HY Käyttäytymistieteiden laitos 1. Kehityksellisten

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? AnttiAlaräisänen, LT vsylilääkäri LSHP yleissairaalapsykiatria Mitä neuropsykiatria on? Erilaisia neuropsykiatrisia

Lisätiedot

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,

Lisätiedot

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Psykoosilääkkeet Antipsykootit Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

CDR ja GDS-Fast MUUT LOMAKKEET

CDR ja GDS-Fast MUUT LOMAKKEET CDR ja GDS-Fast MUUT LOMAKKEET MMSE MMSE (på svenska) Muistikysely läheiselle Minnesformulär till närstående Muistikysely Minnesformulär ADCS-ADL ADCS-ADL (på svenska) CDR ja GDS-Fast CDR och GDS-Fast

Lisätiedot

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01. ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.2013 ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) Keskeistä tarkkaamattomuus,

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 ALZHEIMERIN TAUTI Yksittäinen, yleisin, muistisairauteen johtava ja etenevä muistisairaus Osuus kaikista keskivaikeista ja vaikeista muistisairauksista

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Seppo Soinila TYKS Neurotoimialue TY Neurologian oppiaine 13.4.2016 Sekavuus Orientaation, tarkkaavuuden, loogisen ajattelun,

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysisten ja psyykkisten sairauksien yhteyksistä Osa somaattisista sairauksista oirekuvaan kuuluu

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Lääkkeet, päihteet ja muisti. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.

Lääkkeet, päihteet ja muisti. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4. Lääkkeet, päihteet ja muisti Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.2014 Alkoholinkäyttö on lisääntynyt eläkeläisväestön parissa Viikoittain

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Alkava muistisairaus milloin muistihuoli ohjaa kattaviin tutkimuksiin?

Alkava muistisairaus milloin muistihuoli ohjaa kattaviin tutkimuksiin? Kati Juva NÄIN TUTKIN Alkava muistisairaus milloin muistihuoli ohjaa kattaviin tutkimuksiin? Muistisairauden varhainen tunnistaminen edellyttää valppautta kaikilta keski-ikäisten ja vanhojen ihmisten kanssa

Lisätiedot

Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden. häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn

Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden. häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Rovaniemi 2.11.2015 Liisa Paavola FT, neuropsykologian erikoispsykologi

Lisätiedot