Neuropsykiatrisen potilaan tutkiminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neuropsykiatrisen potilaan tutkiminen"

Transkriptio

1 Neuropsykiatria Risto Vataja, Taina Nybo ja Riitta Mäntylä Neuropsykiatrisen potilaan tutkiminen Aivosairauksiin liittyy tavallisesti neurologisia, psykiatrisia ja kognitiivisia oireita, joiden yksityiskohtainen kartoittaminen erikseen jokaisen erikoisalan näkökulmasta on usein epätarkoituksenmukaista. Neurologi, psykiatri tai muu aivosairauksia hoitava kliinikko voi neuropsykiatrisen näkökulman avulla saada laajemman käsityksen potilaansa oirekokonaisuudesta ja harkita ja kohdentaa tarvittavat jatkotutkimukset ja hoidot yli perinteisten erikoisalarajojen. Potilaan tutkimukseen kuuluvat neurologinen, psykiatrinen ja neuropsykologinen arviointi ja tarvittavat lisätutkimukset, joista aivojen kuvantamistutkimukset ovat nykyisin keskeisimpiä. K aikkiin aivojen toimintaan vaikuttaviin sairauksiin voi liittyä psyykkisiä oireita. Mielialahäiriöt ovat näistä tavallisimpia, mutta lähes kaikkia psykiatrisissa tautiluokituksissa kuvattuja oireita saattaa ilmaantua myös elimellisen aivosairauden seurauksena. Neuropsykiatriset ongelmat liittyvät kolmeen tilanteeseen: 1)»neurologinen» sairaus tai sen hoito aiheuttaa aivojen tunne-elämää säätelevien järjestelmien häiriön, joka näkyy»psykiatrisena» oireena (esim. Parkinsonin tautiin liittyvä depressio tai dopaminergiseen lääkitykseen liittyvä psykoosi), 2)»psykiatrisen» sairauden patofysiologiaan tai hoitoon liittyy»neurologisia» oireita (esim. skitsofreniapotilaan liikehäiriöt tai toiminnanohjauksen häiriöt ja konversiohäiriöt, kuten pseudoepileptiset kohtaukset) tai 3) neurologiseen sairauteen liittyvä psyykkinen rasitus laukaisee psykiatrisen oireen. Usein asetelmat ovat samanaikaisia: esimerkiksi epilepsiapotilailla esiintyy toisinaan sekä todellisia epileptisiä kohtauksia että vale-epileptisiä konversiokohtauksia tai aivohalvauspotilailla masennusta pitävät yllä sekä biologiset aivojen rakenteiden vauriot että sairastumiseen liittyvät psykososiaaliset mekanismit (Butler ja Zeman 2005). Duodecim 2007;123: Neuropsykiatriseen tutkimukseen kuuluvat haastattelu, kognitiivisen tilan yleisarviointi, psykiatristen oireiden kartoittaminen, somaattinen ja neurologinen tutkimus sekä täydentävät tutkimukset, joista tärkeimpiä ovat neuropsykologinen tutkimus ja aivojen kuvantaminen (Goldstein ja Silverman 2005, Kipps ja Hodges 2005). Haastattelu Neuropsykiatrisessa haastattelussa painottuvat enemmän neurologis-biologiset tekijät ja vähemmän ajankohtaiset psykososiaaliset stressitekijät verrattuna tavanomaiseen psykiatriseen haastatteluun. Potilaan läheisen haastattelu tuo merkittävää lisätietoa, ja lähes välttämätön se on silloin, kun potilaan oireistoa leimaavat kognitiiviset ongelmat. Sukuanamneesi on valaiseva, sillä monet kehitykselliset ja degeneratiiviset häiriöt, kuten ADHD ja otsaohimolohkodementiat, ovat usein perinnöllisiä. Varhaiskehitys, koulumenestys ja työelämän vaiheet antavat käsityksen potilaan kognitiivisesta ja sosiaalisesta kapasiteetista. Erityistä huomiota kiinnitetään aikaisempiin neurologisiin sairauksiin kuten aivovammoihin 1203

2 tai aivoverenkierron häiriöihin. Päihdeanamneesi on tärkeä selvittää, myös korkeaan ikään ehtineiltä. Oireiston kesto ja alkamisajankohtaan liittyvät, oireistoa provosoineet tapahtumat on tärkeätä selvittää. Potilaat ja omaisetkaan eivät aina kerro spontaanisti merkittävistä psykiatrisista oireista mm. niihin liittyvän stigman vuoksi, ja niitä täytyy systemaattisesti kartoittaa. Monilla oireilla on vuorokausirytmi, jonka selvittäminen auttaa mm. lääkitystä suunniteltaessa. On hyödyllistä pyytää potilasta tai omaista kuvaamaan tyypillinen päivän kulku, jolloin saadaan käsitys oireiden haittaavuuden ja vaihtelun lisäksi potilaan toimintakyvystä. Elimelliseen aivosairauteen viittaavat mm. psykiatrisen häiriön epätyypillinen alkamisikä (esim. bipolaarisairauden puhkeaminen iäkkäällä), psyykkisen oireilun kohtauksittaisuus tai fluktuointi (viittaa esim. temporaaliepilepsiaan tai deliriumiin), persoonallisuuden muuttuminen tai hoitoresistentit psykiatriset oireet. Taulukossa 1 on kuvattu joitakin erityisiä neuropsykiatrisia oireyhtymiä. Oudot neurologiset oireet, esimerkiksi epätyypilliset tajunnanhäiriökohtaukset tai neurologisia lainalaisuuksia noudattamattomat halvausoireet, voivat viitata elimellisoireisiin psykiatrisiin häiriöihin, kuten dissosiaatiohäiriöihin (Lauerma 2002), konversio-oireisiin tai paranoidiseen psykoosiin. Haastattelun tehokkuutta sekä oireiston etenemisen ja hoitovasteen seuraamista voidaan parantaa käyttämällä neuropsykiatristen potilaiden tutkimiseen soveltuvia strukturoituja asteikkoja. Taulukossa 2 on esitetty joitakin helposti saatavissa olevia suomenkielisiä arviointityökaluja (Erkinjuntti ym. 2006). Järkevintä on, että lomakkeet täytetään jo ennen vastaanottokäyntiä esimerkiksi asiaan perehtyneen sairaanhoitajan avustuksella. Kliininen tutkiminen Neurologinen ja somaattinen kliininen tutkimus on välttämätön silloin, kun oireiden syy on avoin. Välttämätön se ei ole silloin, kun neurologinen sairaus on jo tiedossa ja selvitellään sii Taulukko 1. Joitakin neuropsykiatrisia oireyhtymiä ja niiden taustaa. Oireyhtymä ja sen tyypillinen etiologia ja/tai anatomia Akineettinen mutismi otsalohkopiirien vaurio esim. pihtipoimujen etuosissa Apatia esim. otsalohkopiirien vaurioituminen Charles Bonnetin hallusinoosi (näköradan vaurioissa) tai pedunkulaarinen hallusinoosi (aivorunkovaurioissa) Katatonia otsalohkojen ja ohimohkojen vauriot Klüver Bucyn oireyhtymä ohimolohkojen tai otsalohkovaurioissa esim. aivotulehduksen tai -verenvuodon jälkeen Reduplikatiiviset paramnesiat usein degeneratiivisten aivosairauksien yhteydessä REM-uneen liittyvä käyttäytymishäiriö tyypillinen esim. Parkinsonin taudissa Väärintunnistamiset usein oikean aivopuoliskon päälakilohkon ja ohimolohkon vaurioissa Selitys Ei spontaania puhetta eikä liikettä, vaikka potilas on tajuissaan Tunne-elämän latistuminen, mielenkiinnon ja motivaation katoaminen Ihmis- eläin- tai eliöhahmoja, usein iltaisin, hämärässä, sairaudentunto Motoriikan ja ilmeiden outous, pysähtyminen tai kiihtyminen, vahamaisesti jähmettynet asennot (katalepsia), liikkeiden tai puheen matkiminen (ekopraksia, ekolalia) tai puhumattomuus Hyperseksuaalisuus, emootioiden latistuminen, visuaalinen agnosia (tunnistamisen vaikeus), hyperoraalisuus (ahmiminen), hyperattentio Esim. oma koti ei ole oma, vaikka siltä näyttää, tunne kahdessa paikassa olemisesta samanaikaisesti (esim. kotona ja sairaalassa) REM-unen aikaisen atonian puuttuminen; potilaat käyttäytyvät nukkuessaan uniensa mukaisesti, usein aggressiivisesti puolustautuen ja vaaratilanteita aiheuttaen Esim. omat kasvot peilissä ovat vieraat, televisiossa näkyvä tapahtuu todellisuudessa, Harhaluulot, joiden sisältönä on tutun objektin vaihtuminen, esim. Capgrasin oireyhtymä: läheinen on vaihtunut 1204 R. Vataja, ym.

3 Taulukko 2. Neuropsykiatrisessa tutkimuksessa apuna käytettäviä arviointi- ja haastattelumenetelmiä. Menetelmä Luonnehdinta Kesto (minuuttia) Mini Mental State Examination (MMSE) Nopea kognitiivinen peruskartoitus Suunniteltu muistihäiriöpotilaille Ei kartoita toiminnanohjausta CERAD-tehtäväsarja Muistihäiriöpotilaiden kognition monipuolinen peruskartoitus Neuropsychiatric inventory (NPI) Geriatric depression scale (GDS) Dementoivista ja degeneratiivisista aivosairauksista kärsiville sopiva keskeisten neuropsykiatristen oireiden (esim. mielialan, psykoottisuuden ja levottomuuden) kartoitus Läheishaastattelu Ikääntyven potilaiden masennuksen seulonta- ja arviointiasteikko Cornellin asteikko Dementiapotilaan masennuksen seulonta- ja arviointiasteikko hen liittyviä psykiatrisia oireita. Psyykkisiä oireita kartoitettaessa suositaan avoimia kysymyksiä, joita tarvittaessa tarkennetaan. Luottamuksen ja hoitomyöntyvyyden saavuttaminen on neuropsykiatristenkin potilaiden tutkimuksessa keskeistä, sillä neurologisten oireiden vuoksi hoidossa oleva saattaa kokea psyykkisten oireiden kartoittamisen ahdistavaksi tai loukkaavaksi. Potilaan havainnointi on tärkeä osa neuropsykiatrista tutkimusta. Kognitiosta saadaan kohtalainen käsitys pelkästään arvioimalla potilaan toimintaotetta (hidastumista, impulssikontrollin heikkoutta, syrjähtelytaipumusta, omien assosiaatioiden mukaantuloa jne.). Papereitaan ja kassejaan tuloksettomasti pöyhivä, asiaan pääsemätön potilas saattaa kärsiä toiminnanohjauksen vaikeuksista esimerkiksi otsalohkon toimintahäiriön vuoksi, ja samaan suuntaan voi viitata epäsiisti ulkoasu tai asiaton käyttäytyminen. Motoriikkaa seurataan koko vastaanottokäynnin ajan. Haastattelun aikana levottomasti liikehtivä potilas saattaa olla ahdistunut tai kärsiä akatisiasta esimerkiksi neurolepti- tai masennuslääkityksen provosoimasta liikkumispakosta taikka tarkkaavuushäiriöön liittyvästä hyperkinesiasta. Parkinsonistinen ilmeettömyys, lepovapina, ryhdin lyyhistyminen ja lyhyet laahustavat askeleet liittyvät Parkinsonin taudin lisäksi moniin muihin ekstrapyramidaalisiin sairauksiin ja neuroleptilääkitykseen. Oudot asennot tai liikesarjat viittaavat katatoniaan (taulukko 1) tai dystonioihin. Neuropsykiatrisen potilaan tutkiminen Kehityksellisissä häiriöissä, kuten skitsofreniassa tai ADHD:ssä todetaan usein lieviä motorisia löydöksiä (»soft signs»), esimerkiksi hienomotoriikan ja diadokokinesian kömpelyyttä. Puolioireet voivat viitata keskushermoston pesäkelöydökseen, jolloin mukana saattaa olla heikentyneen puolen heijastejohtavuus ja positiivinen Babinskin merkki. Silmänliikkeiden häiriöihin kannattaa kiinnittää huomiota: kaksoiskuvat, silmävärve tai katseen suuntaamisen vaikeudet voivat viitata esimerkiksi eksrapyramidaalisiin sairauksiin (Liimatainen ym. 2005), pesäkelöydöksiin, toksisiin häiriöihin tai akuutisti sekavalla potilaalla Wernicke Korsakovin oireyhtymään (Bode ym. 2006). Masennus on tavallinen aivosairauden oire, josta kärsii jopa puolet aivohalvaus- ja aivovammapotilaista sekä vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavista. Näissä potilasryhmissä vakavakin masennus tunnistetaan kuitenkin vain noin kolmanneksessa tapauksista (Kanner 2005). Taulukossa 2 esitettyjen masennusasteikkojen lisäksi masennuksen tunnistamisessa voidaan käyttää kolmea kysymystä (Arroll ym. 2005; Moriarty 2005): Kärsittekö usein masennuksesta, alakulosta tai toivottomuudesta? Nautitteko tai oletteko entiseen tapaan kiinnostunut asioista? Koetteko tarvitsevanne sen vuoksi apua? Aivosairauksiin liittyvän masennuksen johto-oireina voivat olla myös ärtyneisyys ja kiukunpuuskat, itkuisuus, toimintakyvyn lasku, passivoituminen ja laihtuminen (Ron 1998). 1205

4 Aivojen ulkopinta Aivojen sisäpinta, aivot halkaistu Dorsolateraaliset radat Toiminnanohjauksen häiriö toiminnan suunnittelu toimintatavan muuttaminen virheiden korjaaminen abstrakti ajattelu sanasujuvuus juuttuminen (perseveraatio) Työmuistin häiriöt Masennus Orbitofrontaaliset radat Persoonallisuuden muutos estojen löyhtyminen impulsiivisuus itsearviointikyvyttömyys hyperseksuaalisuus Pakko-oireet Masennus Mania Cingulumin etuosien radat Apatia Motivaation puute Anhedonia Mielenkiinnon menetys Kuva 1. Otsalohkopiirien lähtöalueet otsalohkojen kuorikerroksessa ja piirien vaurioitumiseen liittyviä tyypillisiä neuropsykiatrisia oireita. Psykoottiset oireet, kuten harhaluulot ja näköharhat, liittyvät tavallisimmin degeneratiivisiin aivosairauksiin, ja ne ovat usein konkreettisia (eläin- tai ihmishahmoja; puoliso on uskoton; naapurissa suunnitellaan asunnosta häätämistä) toisin kuin skitsofreniassa, jossa aistiharhat ovat eriskummallisia tai yliluonnollisia ja paranoidiset harhajärjestelmät laajoja ja mielikuvituksellisia. Neuropsykiatrisilla potilailla psyykkiset, kognitiiviset ja motoriset oireet esiintyvät tyypillisesti samaan aikaan. Jos potilaalla on esimerkiksi ekstrapyramidialisia liikehäiriöitä, kuten rigiditeettiä tai hidastumista, hänellä ilmenee usein myös kognitiivisia oireita kuten toiminnanohjauksen häiriöitä, ja psykiatrisia oireita, kuten masennusta tai apatiaa. Ilmiön taustalla on otsalohkoista aivojen syviin osiin kulkevien otsalohkopiirien (fronto-subkortikaalisten ratajärjestelmien) toimintahäiriö (Cummings 1993, Pohjasvaara ym. 2001). Otsalohkot ovat frontaalisten lähtöalueidensa mukaan nimettyjen ratajärjestelmien (kuva 1) kautta ohjaavassa vuorovaikutuksessa mm. motoriikkaa, kognitiota ja tunne-elämää säätelevien taempien rakenteiden kuten tyvitumakkeiden, pikkuaivojen ja ohimolohkon sisäosien limbisten rakenteiden kuten mantelitumakkeen ja hippokampuksen kanssa. Piirit liittyvät anatomisesti läheisesti toisiinsa, ja siten otsalohkopiirien toimintaan vaikuttavien aivosairauksien kognitiiviset, psyykkiset (kuva 1) (Lichter ja Cummings 2001) ja motoriset oireet muistuttavat toisiaan vaikka sairauksien etiologia tai piirien anatomisen vaurion sijainti olisi hyvinkin erilainen (Lyketsos 2006, Schmidt ym. 2006). Kognitiivisten toimintojen tutkiminen Kognitiivisen tilan kartoittamiseen voidaan käyttää vakiintuneita tehtäväsarjoja kuten Mini- Mental-asteikkoa (MMSE) (Folstein ja McHugh 1975) tai laajempaa, Suomessa vakiintunutta CERAD-tehtäväsarjaa (Welsh ym. 1994), joka sisältää MMSE:n. Vaikka nämä muistipainotteiset seulontatestit on suunniteltu ensisijaisesti dementiadiagnostiikkaa ajatellen, niitä voidaan käyttää laadulliseen arviointiin muissakin aivosairauksissa. Muistitoiminnoista tutkitaan episodista tapahtumamuistia esimerkiksi kysymällä, mitä potilas teki eilen illalla, ja semanttista muistia vaik 1206 R. Vataja, ym.

5 kapa kysymällä, mikä on Italian pääkaupunki. Episodisen muistin ja semanttisen muistin häiriöt liittyvät useimmiten ohimolohkon vaurioihin. Spontaani muistista haku vaatii enemmän ponnistelua kuin muistettavan materiaalin tunnistaminen, joten depressiopotilaat selviytyvät useimmiten tunnistusmuistin tehtävistä selvästi paremmin kuin spontaania muistipalautusta vaativista. Kielellisten toimintojen häiriöiden kartoittamisessa potilaan puheen havainnointi haastatteluvaiheessa on tärkeätä. Neurologisissa sairauksissa tavallisten dysfasioiden ja dysartrian lisäksi potilailla esiintyy usein sanasujuvuuden ongelmia. Prosodian (puheen rytmin ja painotuksen) häiriöt tai outous liittyvät usein oikean aivopuoliskon vaurioihin tai kehityksellisiin häiriöihin, kuten Aspergerin oireyhtymään tai skitsofreniaan. Jokin nimeämistehtävä (esim. tutkimushuoneen tai kuvien esineiden nimeäminen) kuuluu perustutkimukseen. Potilasta kannattaa pyytää myös kirjoittamaan ja lukemaan, jolloin muuten lievästikin oireilevilla potilailla saattaa paljastua dysgrafian tai dysleksian lisäksi yllättäviä hahmotuksen tai praksian (tahdonalaisten liikkeiden koordinaation) häiriöitä tai mikrografiaa alkavan Parkinsonin taudin oireena. Puhekyvyssä havaittavien ongelmien taustalla on useimmiten otsa- tai ohimolohkoja vaurioittava sairaus. Hahmotuksen ja toiminnanohjauksen häiriöt tulevat usein esiin kellotaulutehtävästä, jossa pyydetään piirtämään kellotaulu numeroineen ja viisareineen näyttämään aikaa 11:10. Mahdollinen toisen puolen huomiotta jättäminen (neglect) viittaa eidominantin aivopuoliskon vaurioon. Ideomotorista apraksiaa tutkitaan pyytämällä suorittamaan tuttuja liikkeitä (esim. vilkuta, miten liftaisit) tai käyttämään kuviteltuja esineitä (esim. kampaa tukkaa, harjaa hampaita). Liikesarjojen tuottamisen häiriöitä (dynaamista apraksiaa) tutkitaan esimerkiksi Lurian kolmen liikkeen avulla: potilaalle näytetään kahdesti liikesarja, jossa käsi asetetaan ensin nyrkki, sitten kämmenen sivu, sitten kämmen suorana alustaa vasten ja pyydetään toistamaan sama sarja. Potilas saattaa oppia liikkeet mutta ei kykene tuottamaan niitä sarjana. Apraksiat ovat usein seurausta vasemman päälakilohkon ja otsalohkon etuosan toimintahäiriöistä. Tutkimuksessa selvitetään, millä kehon alueella apraksiaa esiintyy ja millaisissa tehtävissä se näkyy. Toiminnanohjauksen merkitys on keskeinen mm. potilaiden työ- ja toimintakyvyn sekä myös kotona selviytymisen kannalta. Kliinisessä tutkimuksessa toiminnanohjauksen häiriöitä voi olla vaikeata saada esiin, vaikka niitä esiintyisikin esimerkiksi työtilanteissa. Helposti kliinisesti toteutettavia toiminnanohjaustestejä ovat kirjain- ja kategoriasanasujuvuustestit. Potilasta pyydetään minuutin aikana luettelemaan niin monta K-kirjaimella alkavaa sanaa kuin mahdollista (15 normaali, alle kymmenen heikentynyt) tai eläimiä (20 normaali, 15 heikko keskitaso, alle 10 selvästi heikentynyt). Tehtävän laadullisessa arviossa kannattaa kiinnittää huomiota juuttumistaipumukseen (perseveraatioon) eli saman asian tai toimintamallin toistamiseen epätarkoituksenmukaisesti. Motorinen juuttuminen voi tulla selvästi esiin myös Lurian kolmen liikkeen testissä. Lisäksi yksinkertaiset y d i n a s i a t Neuropsykiatrisilla potilailla esiintyy runsaasti psykiatrisia, kognitiivisia ja neurologisia oireita. Vastaanottokäynnin aikana kutakin osa-aluetta arvioidaan systemaattisesti keskittyen anamneesissa esiin tuleviin tai neuropsykiatrisilla potilailla tavallisiksi tiedettyihin oireisiin. Kognitiota, tunnetilaa ja motoriikkaa säätelevät otsalohkoilta lähtevät ratajärjestelmät ovat toiminnallisesti ja anatomisesti läheisiä. Niiden samanaikainen vaurioituminen tai toimintahäiriö selittää neuropsykiatristen häiriöiden moniulotteisen oirekirjon. Neuropsykiatrisen potilaan tutkiminen 1207

6 »go-no-go tehtävät»(esim. taputa kerran, kun taputan kahdesti, ja älä lainkaan, kun taputan kerran) ovat käyttökelpoisia impulssikontrollin kliinisessä arvioinnissa. Abstrahointikykyä voidaan erityisesti vanhemmilla henkilöillä testata pyytämällä selittämään tavallisten sananlaskujen merkitystä. Tässä esitetyillä menetelmillä kliinikko saa yleiskäsityksen potilaansa kognitiosta. Varsinaista neuropsykologista tutkimusta tarvitaan kuitenkin yleensä mm. tukemaan vaativaa diagnostiikkaa tai erotusdiagnostiikkaa (esim. dementian ja depression välillä), työ- ja ajokyvyn arvioissa sekä kuntoutussuunnitelman osana. Neuroradiologia Aivojen kuvantamistutkimusten tavoitteena on selvittää, onko potilaan psyykkisten oireiden taustalla jokin orgaaninen syy. Aivojen rakennetta voidaan tutkia tietokonetomografian (TT) tai magneettikuvauksen (MK) avulla. Näistä TT on yleensä ensisijainen, koska se on nopea, edullinen ja hyvin saatavissa. Tuore verenvuoto, krooniset subduraalihematoomat, aivoinfarktit, kalkkiutumat ja luurakenteet näkyvät jo natiivi-tt:ssä. Varjoainetehosteinen TT riittää yleensä sulkemaan pois tilaa vievät prosessit, kuten aivokasvaimet. TT-kuvauksen perusteella saadaan myös käsitys likvoritilojen laajuudesta ja voidaan mm. todeta normaalipaineiseen hydrokefaliaan viittaavat kookkaat aivokammiot ja ohimolohkosarvet sekä kaventuneet aivouurteet (Partanen ym. 2006). Jos potilaan oireisiin liittyy kognitiivinen häiriö, aivojen MK on ensisijainen kuvantamistutkimus, koska muistin kannalta keskeiset rakenteet, kuten hippokampus ja entorinaalinen kuorikerros ovat parhaiten arvioitavissa sen avulla. Myös aivovammojen jälkitilaan liittyvissä neuropsykologisissa ongelmissa kannattaa suosia aivojen MK:ta, sillä aivoruhjeen jälkitilaan sopivat signaalinmuutokset ja paikallinen aivoatrofia näkyvät paremmin MK:ssa kuin TT:ssä. Muita MK:n aiheita ovat epäily valkean aivoaineen sairaudesta kuten MS -taudista, aivotulehduksista, systeemisairauksista tai vitamiinipuutoksista. Neuropsykiatristen potilaiden kuvantamistutkimuksissa todetut poikkeavuudet täytyy suhteuttaa oireettomilla henkilöillä todettuihin löydöksiin. Oireettomilla sattumalöydöksen esiintyvyys natiivi-tt:ssä on noin 1 % (Eskandary ym. 2005). Jos potilaalla esiintyy psykiatrisia oireita ilman neurologisia löydöksiä, aivojen natiivi-tt on poikkeava noin 5 % :ssa tapauksista (Agzarian ym. 2006). MK-löydös on poikkeava noin 20 %:lla oireettomista (Katzman ym. 1999, Weber ja Knopf 2006) ja 1 7 %:lla todetaan jatkoselvittelyjä vaativa löydös (Yue ym. 1997, Illes ym. 2004). Joka toisella psykiatrisista potilaista, joilla on epätavallinen oirekuva, löytyy poikkeavuutta MK:ssa (Erhart ym. 2005). Tavallisimpia MK-löydöksiä ovat valkean aineen signaalinvoimistumat, jotka liittyvät ikääntymiseen ja aivoverenkierron häiriöiden riskitekijöihin. Niitä esiintyy iän mukaan %:lla tutkituista. Laajat valkean aineen muutokset liittyvät heikentyneeseen kognitiiviseen suorituskykyyn, mielialahäiriöihin ja neurologisiin oireisiin, kuten tasapainon heikkenemiseen (Partanen ym. 2006). Korkeassa iässä masennukseen sairastuneilla aivoverenkierron häiriöihin liittyvät valkean aineen muutokset ovat erityisen tavallisia (O Brien ja Faisbank 2006). Verenkiertohäiriöperäinen depressio onkin tavallinen masennuksen syy vanhemmalla iällä, ja se saattaa liittyä vaskulaariseen dementiaan (Alexopoulos 2003 ja kuva 2). Myös kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivillä on todettu iästä riippumatta enemmän valkean aivoaineen signaalinvoimistumia erityisesti otsalohkojen alueella (Hajek ym. 2005). Muutosten merkitys nuorilla henkilöillä on toistaiseksi avoin, mutta korkeassa iässä ensi kertaa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuneilla aivoverenkierron häiriöillä voi olla merkittävä osuus sairauden puhkeamisessa (Steffens ja Krishnan 1998). Kuvantamistutkimuksissa todetaan toisinaan kehityksellisiä poikkeavuuksia, kuten keskiviivan kystamaisia muutoksia (cavum septi pellucidi ja cavum Vergae eli kuudes aivokammio) tai lukinkalvo. Näiden muutosten esiintyvyyden on raportoitu olevan normaaliväestöön verrattuna selvästi suurempi kehityksellisistä psykiatrisista häiriöistä kuten skitsofreniaspektrin häiriöistä, 1208 R. Vataja, ym.

7 suuri mielenkiinto on kohdistunut myös diffuusiotensorikuvaukseen. Sen avulla voidaan tutkia valkean aineen ratayhteyksiä ja etsiä poikkeavuuksia mm. dementioissa, skitsofreniassa tai addiktioissa (Kubicki ym. 2005, Bode ym. 2006, Xie ym. 2006). Kliinisen neurofysiologian tutkimukset ja laboratoriotutkimukset Kuva vuotias nainen, joka alkoi kärsiä harhaluuloista ja masennuksesta TIA-oireiden jälkeen. Neuropsykiatrisessa tutkimuksessa todettiin muistihäiriöitä ja toiminnanohjauksen vaikeuksia. Likvorisuppressiotekniikalla (FLAIR) kuvatussa aksiaalisuunnan magneettikuvassa todettiin laajat valkean aineen degeneratiiviset, vaskulaarisiksi sopivat ja kuvassa vaaleana näkyvät muutokset, jotka viittaavat vaskulaariseen etiologiaan psykiatristen oireiden taustalla. Touretten oireyhtymästä tai ADHD:stä kärsivillä (Hagino ym. 2001, Shenton ym. 2001, Raeder ym. 2005). Toiminnallisia kuvantamistutkimuksia ovat yksifotoniemissiotomografia (SPET), positroniemissiotomografia (PET), toiminnallinen magneettikuvaus ja magneettispektroskopia (MRS). Niiden avulla voidaan todeta poikkeavuuksia aivojen verenvirtauksessa, aineenvaihdunnassa ja välittäjäainejärjestelmien toiminnassa, usein jo ennen kuin rakenteellisia muutoksia on havaittavissa. Toistaiseksi kliinisessä käytössä mm. dementian erotusdiagnostiikassa ovat HM-PAO- SPET ja FDG-PET (Partanen ym. 2006) sekä dopamiinitransportteritutkimus β-cit-spet epäiltäessä lewynkappaletautia tai harvinaisempia eksrapyramidaalisia sairauksia (Liimatainen ym. 2005, Partanen ym. 2006). Viime vuosina Neuropsykiatrisen potilaan tutkiminen Neuropsykiatrisilla potilailla EEG on usein epäspesifsellä tavalla poikkeava. Taustalla voi olla aivopatologia tai esimerkiksi lääkityksen vaikutus. Huonon spesifisyytensä vuoksi EEG:tä ei kannata käyttää seulontamielessä (Boutros ym. 2005). Äkillisen sekavuusoireyhtymän (deliriumin) diagnostiikassa rutiini-eeg on kuitenkin hyödyllinen samoin kuin epäselviä kohtauksittaisia häiriöitä tutkittaessa, jolloin se saattaa olla diagnostinen esimerkiksi ohimolohkoepilepsiassa. Videotelemetriaa tarvitaan konversioperäisten kohtausten erottamisessa epileptisistä ja polysomnografiaa unihäiriöihin toisinaan liittyvien psykiatristen oireiden kuten REM-uneen liittyvien käyttäytymishäiriöiden (Lahti ym. 2007) erotusdiagnostiikassa. Laboratoriotutkimukset eivät ole erityisen keskeisessä asemassa neuropsykiatriassa. Niiden merkitys korostuu kuitenkin akuuteissa tilanteissa, kuten äkillisestä psykoosista tai sekavuusoireyhtymästä kärsiviä potilaita tutkittaessa, riskitekijöiden kartoituksessa esimerkiksi osana dementiadiagnostiikkaa, ja harvinaisten perinnöllisten sairauksien diagnostiikassa. Lopuksi Neuropsykiatriseen tutkimukseen perehtymällä kliinikko kykenee saamaan vastaanottokäynnin puitteissa hyvän käsityksen potilaansa neurologisten, kognitiivisten ja psyykkisten oireiden vuorovaikutuksesta. Sen jälkeen hän voi suunnitella tarvittavat täydentävät tutkimukset ja konsultaatiot tehokkaasti ja taloudellisesti. Parhaimmillaan neuropsykiatrisella tutkimuksella on myös terapeuttinen ja sopeuttava vaikutus, sillä potilaat kokevat usein, että tutkimus vähentää psykiatrisiin oireisiin liittyvää stigmaa. 1209

8 Kirjallisuutta Agzarian, MJ, S. Chryssidis, Davies RP, Pozza CH. Use of routine computed tomography brain scanning of psychiatry patients. Australas Radiol 2006;50:27 8. Alexopoulos, GS. Vascular disease, depression, and dementia. J Am Geriatr Soc 2003;51: Arroll B, Goodyear-Smith F, Kerse N, Fishman T, Gunn J. Effect of the addition of a help question to two screening questions on specificity for diagnosis of depression in general practice: diagnostic validity study. BMJ 2005;331:884. Bode M, Karttunen KA, Karttunen V, Jartti P. Alkoholinkäyttöön liittyvät aivojen radiologiset löydökset Duodecim 2006;122: Boutros, N, Mirolo HA, Struve F. Normative data for the unquantified EEG: examination of adequacy for neuropsychiatric research. J Neuropsychiatry Clin Neurosci 2005;17: Butler C, Zeman AZ. Neurological syndromes which can be mistaken for psychiatric conditions. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2005;76 Suppl 1:i31 8. Cummings, JL. Frontal-subcortical circuits and human behavior. Arch Neurol 1993;50: Erhart SM, Young AS, Marder SR, Mitz J. Clinical utility of magnetic resonance imaging radiographs for suspected organic syndromes in adult psychiatry. J Clin Psychiatry 2005;66: Erkinjuntti T,Rinne J, Alhainen K, Soininen H. Muistihäiriöt ja dementia. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim, Eskandary H, Sabba M, Khajehpour F, Eskandari M. Incidental findings in brain computed tomography scans of 3000 head trauma patients. Surg Neurol 2005;63: Folstein MF, McHugh SP.»Mini-mental State»: A practical method for grading the cognitive state of patients for the clinician. J Psychiatr Res 1975;12: Goldstein MA, Silverman ME. Neuropsychiatric assessment. Psychiatr Clin North Am 2005;28: Hagino H, Suzuki M, Kurokawa K, ym. Magnetic resonance imaging study of the cavum septi pellucidi in patients with schizophrenia. Am J Psychiatry 2001;158: Hajek T, Carrey N, Alda M. Neuroanatomical abnormalities as risk factors for bipolar disorder. Bipolar Disord 2005;7: Illes J, Kirschen MP, Karetsky K, ym. Discovery and disclosure of incidental findings in neuroimaging research. J Magn Reson Imaging 2004; 20: Kanner AM. Should neurologists be trained to recognize and treat comorbid depression of neurologic disorders? Yes. Epilepsy Behav 2005;6: Katzman GL, Dagher AP, Patronas NJ. Incidental findings on brain magnetic resonance imaging from 1000 asymptomatic volunteers. JAMA 1999;282:36 9. Kipps CM, Hodges JR. Cognitive assessment for clinicians. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2005;76 Suppl 1: i Kubicki M, Park H, Westin CF, ym. DTI and MTR abnormalities in schizophrenia: analysis of white matter integrity. Neuroimage 2005; 26: Lahti T, Partonen T. Sairaudet muuttavat vilkeunta. Duodecim 2007; 123: Lauerma H. Dissosiaatiohäiriöt ja niiden hoito. Duodecim 2002;118: Lichter DG, Cummings JL. Frontal-Subcortical Circuits in Psychiatric and Neurological Disorders. Kirjassa: Lichter DG, Cummings JL, toim. Frontal-Subcortical Circuits in Psychiatric and Neurological Disorders. New York: The Guilford Press, Liimatainen S, Haapasalo H, Kähärä V, Paetau A, Honkaniemi J. Epätyypilliset parkinsonismit haasteellinen tautiryhmä. Duodecim 2005;121: Lyketsos CG. Lessons from neuropsychiatry. J Neuropsychiatry Clin Neuroci 2006;18: Moriarty J. Recognising and evaluating disordered mental states: a guide for neurologists. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2005;76 Suppl 1: i O Brien JT, Fairbank MJ, Krishnan MS, ym. White matter hyperintensities rather than lacunar infarcts are associated with depressive symptoms in older people: the LADIS study. Am J Geriatr Psychiatry 2006;14: Partanen K, Mäntylä R, Salonen O, Erkinjuntti T, Rinne J. Aivojen kuvantaminen. Kirjassa: Erkinjuntti T, Alhainen K, Rinne J. ja Soininen H, toim. Muistihäiriöt ja Dementia. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim, Pohjasvaara T, Vataja R, Leppävuori A, Erkinjuntti T. Aivoverenkiertohäiriön jälkeinen depressio. Duodecim 2001;117: Raeder MB, Helland CA, Hugdahl, Wester K. Arachnoid cysts cause cognitive deficits that improve after surgery. Neurology 2005;64: Ron MA. Psychiatric manifestations of demonstrable brain disease. Kirjassa: Ron MA, David SA, toim. Disorders of brain and mind. Cambridge: Cambridge University Press, 1998, s Schmidt R, Enzinger C, Ropele C, Schmidt H, Fazekas F. Subcortical vascular cognitive impairment: similarities and differences with multiple sclerosis. J Neurol Sci 2006;245:3 7. Shenton ME, Dickey CC, Frumin M, McCarley RW. A review of MRI findings in schizophrenia. Schizophr Res 2001;49:1 52. Steffens DC, Krishnan KR. Structural neuroimaging and mood disorders: recent findings, implications for classification, and future directions. Biol Psychiatry 1998;43: Weber F, Knopf H. Incidental findings in magnetic resonance imaging of the brains of healthy young men. J Neurol Sci 2006;240:81 4. Welsh KA, Butters N, Mohs RC, ym. The Consortium to Establish a Registry for Alzheimer s Disease (CERAD). Part V. A normative study of the neuropsychological battery. Neurology 1994: Xie S, Xiao JX, Gong GL, ym. Voxel-based detection of white matter abnormalities in mild Alzheimer disease. Neurology 2006;66: Yue NC, Longstreth WT, Elster AD, Jungreis Ca, O Leary DH, Poirier VC. Clinically serious abnormalities found incidentally at MR imaging of the brain: data from the Cardiovascular Health Study.Radiology :41 6. RISTO VATAJA, LL (väit), ylilääkäri Kellokosken sairaala Kellokoski TAINA NYBO, PsT, erikoispsykologi Neuro, Epilepsiasäätiön tutkimuskeskus Nordenskiöldinkatu 18 A Helsinki RIITTA MÄNTYLÄ, LT, erikoislääkäri HUS-Röntgen PL 750, HUS 1210

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Mitä tämä voisi olla? Perusselvitykset. 17.5.2016 Ari Rosenvall, yleislääket. el. Perusselvitykset Varhaisen diagnostiikan peruskivi on varhainen havaitseminen.

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

ADHD:n neurologiset muutokset

ADHD:n neurologiset muutokset ADHD:n neurologiset muutokset ADHD:n neurologiset muutokset: 15.2.2017 julkaistu hollantilaistutkimus havaitsi, että ADHD:ssä eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriössä aivojen rakenteessa on merkittäviä

Lisätiedot

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 Carina Saarela, yliopisto-opettaja, psykologi,

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Anne Koivisto, Dosen'i, lääkärikoulu'aja, Erikoislääkäri Kliininen ope'aja Itä-Suomen yliopisto, KYS Neurologia www.uef.fi/neuro Uudistuva muistisairauksien

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia. Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 ALZHEIMERIN TAUTI Yksittäinen, yleisin, muistisairauteen johtava ja etenevä muistisairaus Osuus kaikista keskivaikeista ja vaikeista muistisairauksista

Lisätiedot

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01. ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.2013 ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) Keskeistä tarkkaamattomuus,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Seppo Soinila TYKS Neurotoimialue TY Neurologian oppiaine 13.4.2016 Sekavuus Orientaation, tarkkaavuuden, loogisen ajattelun,

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito

Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito Leena Jutila LT, neurologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri KYS, Neurokeskus, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Luentopalkkiot: Orion

Lisätiedot

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 Sisällys Suomenkielisen käännöksen alkulause........................ 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 OSA I Sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn häiriön tunnistaminen

Lisätiedot

KEHITYKSELLISET NEUROPSYKIATRISET OIREKUVAT: ADHD JA AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT

KEHITYKSELLISET NEUROPSYKIATRISET OIREKUVAT: ADHD JA AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT KEHITYKSELLISET NEUROPSYKIATRISET OIREKUVAT: ADHD JA AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT Petra Waris PsT, Neuropsykologian erikoispsykologi (VET), psykoterapeuttikoulutuksessa (HY) LUDUS OY tutkimus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa. Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti

Lisätiedot

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN

Lisätiedot

ALZHEIMERIN TAUTIIN LIITTYVÄT KÄYTÖSOIREET JA NIIDEN HOITO YLI 65-VUOTIAILLA

ALZHEIMERIN TAUTIIN LIITTYVÄT KÄYTÖSOIREET JA NIIDEN HOITO YLI 65-VUOTIAILLA Toim. huom. Tämän tutkielman käyttöön esimerkkitekstinä on saatu lupa kirjoittajalta. Tutkielman ulkoasua ja kirjoitusasua on joiltain osin muutettu alkuperäisestä, tekijän luovuttamasta lopullisesta versiosta.

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Epilepsian lääkehoito

Epilepsian lääkehoito Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 101 LAUSUNTO ALOITTEESTA KOTIHOIDOSSA OLEVIEN HYVIEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUSPALVELUJEN EDELLYTYKSISTÄ Terke 2010-272 Esityslistan asia TJA/11 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Tietoa ikääntyneiden. masennuksesta. Opas omaisille ja läheisille

Tietoa ikääntyneiden. masennuksesta. Opas omaisille ja läheisille Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n Ikäihmiset ja mielenterveys - projekti (2003-2007) on tuottanut tämän oppaan. Sen tarkoituksena on antaa tietoa omaisille ja heidän mielenterveyden häiriöön

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta

Lisätiedot

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Jussi Ripsaluoma geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri 03.03.2015 Johdanto käytösoireita on lähes kaikilla muistisairailla

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet 20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Hyvinvointia työstä Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Miten työ vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn? Mikael Sallinen 7.4.2016 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi 2 1) Kognitiivinen toimintakyky

Lisätiedot

ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie?

ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie? ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie? Hannu Lauerma tutkimusprofessori, THL vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala Luennon sisältö Persoonallisuushäiriöistä.

Lisätiedot

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-

Lisätiedot

Neuropsykiatristen aikuispotilaiden kuntoutuksen tarpeita Sari Laatu PsT, neuropsykologian erikoispsykologi Tyks, neuropsykiatrian pkl

Neuropsykiatristen aikuispotilaiden kuntoutuksen tarpeita Sari Laatu PsT, neuropsykologian erikoispsykologi Tyks, neuropsykiatrian pkl Neuropsykiatristen aikuispotilaiden kuntoutuksen tarpeita 11.11. 2016 Sari Laatu PsT, neuropsykologian erikoispsykologi Tyks, neuropsykiatrian pkl Neuropsykiatriset häiriöt Perimän ja ympäristön vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan mittaaminen ja

Selkäkipupotilaan mittaaminen ja Selkäkipupotilaan mittaaminen ja PTA-mittauksen esittely Vesa Lehtola ftomt, TtM / Kotkan OMT-Fysio Jatko-opiskelija / Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö Selkävaivan taustatekijät Mittausten yleisesittely

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA KYS:N MUISTIPOLIKLINIKALLA

MUISTISAIRAUKSIEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA KYS:N MUISTIPOLIKLINIKALLA 1 MUISTISAIRAUKSIEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA KYS:N MUISTIPOLIKLINIKALLA Milla Kurikka Syventävien opinnäytetyö Lääketiede Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos/ Terveystieteiden tiedekunta 2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot