Suomalaisen ydinenergiaosaamisen ja teknologian yhteismarkkinointi FinNuclear

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisen ydinenergiaosaamisen ja teknologian yhteismarkkinointi FinNuclear"

Transkriptio

1 Suomalaisen ydinenergiaosaamisen ja teknologian yhteismarkkinointi FinNuclear nnuclear.fi

2 Julkaisija: Prizztech Oy ISBN Kannen kuva: Marko Mikkola Kehitys Oy 2008

3 SUOMALAISEN YDINENERGIAOSAAMISEN JA TEKNOLOGIAN YHTEISMARKKINOINTI toim. Jouko Koivula FinNuclear-hanke Prizztech Oy

4 ESIPUHE Uusien ydinvoimalaitosten rakentamishankkeita on maailmalla vireillä runsaasti. Rakentamisaktiviteetti on vuosikymmeniä ollut alhaisella tasolla, ja se on johtanut pulaan sekä alan osaavista henkilöresursseista että komponenttivalmistajista. Näistä syistä voitaneenkin todeta, että suomalaisilla alan teknologialla ja yrityksillä on lähtökohtaisesti hyvät edellytykset menestyksellisesti osallistua ydinenergian renessanssiin maailmalla. Prizztech Oy on käynnistänyt yhteistyössä teollisuuden, tutkimusyhteisöjen sekä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa FinNuclear -projektin suomalaisen ydinenergiaosaamisen ja -teknologian vientimahdollisuuksista. Tässä raportissa tarkastellaan ydinydinenergian markkinatilanteen kehitystä maailmanlaajuisesti, selvitetään suomalaisten yritysten osallistumisedellytyksiä ja mielenkiintoa sekä mahdollisia lähtökynnystä madaltavia toimintamalleja. Selvitystyö sisältyy Tulevaisuuden energiateknologiat-klusteriin ja on osana vuosille ajoittuvaa kansallista osaamiskeskusohjelmaa. FinNuclear-projekti on myös jatkoa KTM:n ydinenergianeuvottelukunnan 1992 käynnistämälle FinnFusion-projektille, jossa on selvitetty teollisuuden osallistumisedellytyksiä kansainväliseen ITER-reaktorihankkeeseen. Selvitystyötä on koordinoinut FinNuclear hankkeen ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut prof. Jorma Routti sekä jäseninä DI Iiro Andersson (Prizztech), DI Jorma Aurela (TEM), TkT Martti Kätkä (Teknologiateollisuus), DI Rauno Mokka (TVO), TkL Ami Rastas, TkT Rauno Rintamaa (VTT), DI Risto Salo (Hollming), DI Tero Taulavuori (Outokumpu), TkT Harri Tuomisto (Fortum), sekä sihteerinä TkL Jouko Koivula (Prizztech). Raportin laatimiseen ovat osallistuneet TkT Pertti Aaltonen, TkT Liisa Heikinheimo, prof. Hannu Hänninen, DI Leena Jylhä, TkT Pentti Kauppinen, TkL Jouko Koivula, TkL Jussi Manninen, TkT Eija Karita Puska, TkL Ami Rastas, prof. Jorma Routti, TkT Jari Tuunanen, DI Pekka Vainio, DI Juhani Vanhala, TkT Timo Vanttola ja TkT Seppo Vuori. 4

5 TIIVISTELMÄ Maailmalla on meneillään ydinenergian renessanssi. Uusia laitoshankkeita on käynnistetty tai ollaan käynnistämässä monissa maissa. Myös joitakin keskeytyksissä olleita laitosprojekteja on aloitettu uudelleen. Lisäksi vanhoja laitoksia modernisoidaan. Tässä tilanteessa on tullut esiin maailmanlaajuinen pula ydinvoimalaitoskomponenttien valmistuskapasiteetista ja osaavista henkilöresursseista. Suomessa on erinomaiset kokemukset ydinenergian hyödyntämisestä, mikä on myös kansainvälisesti laajalti tunnustettu. Maassamme on ydinenergia-alan osaamista, jota on kertynyt olemassa olevien kotimaisten laitosyksikköjen käytöstä, kunnossapidosta ja modernisoinneista, ydinjätehuollosta, Olkiluoto 3-projektista, ulkomaisista projekteista sekä laadukkaasta alan tutkimuksesta ja koulutuksesta. Resurssit ovat kuitenkin hajallaan eri organisaatioissa ja lukumääräisesti rajallisia. Isoihin toimituskokonaisuuksiin pääsemiseksi olisikin suositeltavaa muodostaa konsortioita, jotka voivat koostua useiden toimialojen toimijoista. Vastaavista organisaatioista on lukuisia esimerkkejä maailmalla. Tietyt veturiyritykset ovat myös laatineet laitostoimittajien kanssa Supply Chain -sopimuksia. Tällaisiin sopimuksiin kannattaisi myös suomalaisten isompien toimijoiden pyrkiä ja tuoda toimintaan mukaan omat verkostoyrityksensä. Yhteinen toimialakohtainen markkinointiorganisaatio puolestaan voisi luoda yhteyksiä voimalaitostoimittajiin, tehdä markkinointi- ja ennakointityötä sekä pyrkiä löytämään tarjolla oleviin hankkeisiin kattavia suomalaisia toimittajakonsortioita. Suomalaisen yhteistyön käynnistämiseksi ehdotetaan perustettavaksi kansallinen ydinenergia-alan toimialaryhmä, joka sopisi esimerkiksi Teknologiateollisuus ry:n piiriin. Toimialaryhmään tulisi kuulua muidenkin alojen yrityksiä. Toimialaryhmä voisi pyrkiä aktiivisesti toteuttamaan suomalaisia tavoitteita päästä mukaan ydinenergia-alan liiketoimintaan kotimaassa ja ulkomailla. Prizztech Oy:n hallinnoima FinNuclear-ohjelma voisi vastata toimialaryhmän operatiivisista toiminnoista ainakin toistaiseksi ja välittömästi alkaa toteuttaa ydinenergia-alan toimijoille yhteisiä tukipalveluja. Näitä olisivat mm. hanketiedotus tulevista projekteista, niiden toteutuskuvioista ja aikatauluista, suomalaisen osaamisen yhteismarkkinointi, markkinoiden ja alan trendien seuranta, kontaktien välittäminen, yhteisten t&k -hankkeiden koordinointi sekä ydinvoima-alan verkostoitumistapahtumien järjestäminen. Kuvattu malli olisi ydinenergia-alasta kiinnostuneille yrityksille lähtökynnystä alentava ja edullinen alalle pääsemisen muoto, koska FinNuclear toiminta sisältyy vuoteen 2013 asti kansalliseen Osaamiskeskusohjelmaan, jolla on oma rahoituspohjansa. FinNuclear -ohjelman puitteissa käynnistyneistä tukitoiminnoista voitaisiin myöhemmin muodostaa pysyvä kansallinen ydinenergia-alan yhteistyöorganisaatio. Tällaisia organisaatioita on jo toteutettu muualla maailmassa. Ydinenergia-alalla on odotettavissa kymmenien vuosien kysyntää, jonka markkina-arvo on satoja miljardeja euroja. Näiden tosiasioiden sekä kotimaisen osaamisen valossa on täysin realistista olettaa, että ydinenergian markkinoista lohkeaa siivuja myös suomalaisille, mikäli asiaan halutaan tarttua. 5

6 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO Ydinenergian renessanssi Ydinenergian näkymät Selvityksen tavoitteet YDINENERGIAN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Energian ja sähkön kulutusnäkymät Energian ja sähkön tuotantomuotojen (muu kuin ydinenergia) arvioitu kehitys Ilmastomuutos Ydinenergian osuus sähkön tuotannossa Ydinenergia muussa kuin sähkön tuotannossa Kansalliset ydinenergiaohjelmat Ydinvoimalaitosten hankintamallit Ydinvoimalaitostoimittajat Nykyiset ydinvoimalaitostyypit Tulevaisuuden ydinvoimalaitostyyppien kehitysohjelmat Polttoainehuolto Ydinvoimalaitosten materiaalit Materiaalistandardit Ydinvoimalaitosten materiaalivalinnat Uusien reaktorityyppien materiaalivalintoja Materiaalitekniikan koulutus- ja tutkimustarve Reaktorimateriaalien haasteet tulevaisuudessa Komponenttien valmistuskapasiteetti Ydinvoimalaitosten modernisoinnit Ydinlaitosten käytöstäpoisto Kansalliset ydinjäteohjelmat SUOMEN YDINENERGIAOSAAMISEN NYKYTILANNE Lainsäädäntö ja viranomaisvalvonta Ydinlaitoskomponenttien turvallisuusluokitus Tutkimus- ja kehitys Ydinenergiatuotantoa tukeva t&k Tutkimuksen resurssit Tutkimusohjelmat ja hankkeet T&k-toiminnan hyödyntäminen Ydinjätehuolto Käytöstäpoisto

7 3.3. Ydinvoimalaitosten käyttö, kunnossapito ja tekninen tuki Käyttö Kunnossapito Tekninen tuki Alan suomalaisyritykset Ydinvoimalaitoshankkeen käynnistäminen Ydinlaitosten rakentaminen ja laitevalmistus Alan suomalaisyrityksiä Palvelutoiminta ydinlaitosten rakentamisessa Konsultointitehtäviä ydinenergiahankkeissa Konsultointialan suomalaisia yrityksiä SUOMALAISTEN TAHOJEN OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET YDINENERGIAHANKKEISIIN Keskeinen osaamiskapasiteetti ja kiinnostus Palveluliiketoiminta Laitevalmistus ja rakentaminen OSALLISTUMISVALMIUKSIEN LISÄÄMINEN Kansainvälisiä esimerkkejä valmiuksien lisäämisestä Organisoituminen yritystasolla Organisoituminen toimialatasolla Uusien yritysyhteistyörakenteiden edistäminen Markkinointi ja kansainvälinen näkyvyys Koulutustoiminta Kehityshankkeet Osallistumisen malleja Laitoshankkeet Alan tutkimusohjelmat SUOSITELTUJA JATKOTOIMENPITEITÄ REFERENSSIT LIITTEET AKRONYYMIT YKSIKÖT

8 1. JOHDANTO 1.1. Ydinenergian renessanssi Ydinenergian mittava ja nopeasti kasvava käyttö sähkön tuotantoon on nousemassa uudelleen merkittäväksi ja todennäköiseksi vaihtoehdoksi monissa maissa, niin ydinenergiaa jo tuottavissa kuin monissa uusissakin maissa. Sattuvasti tätä kuvataan nimellä ydinenergian renessanssi eli uudelleen syntyminen. Hallitun ydinenergian kehitystä runsas puoli vuosisataa sitten pidettiin aikanaan eräänä merkittävimpinä tieteellisenä ja teknologisena saavutuksena. Ydinenergian käyttö energiantuotantoon käynnistyi nopeasti useissa maissa ja tulevaisuuden mielikuvat runsaasta ja edullisesti energialähteestä sävyttivät tulevaisuuden odotuksia. Polttoainevarojen riittävyydestä ei tarvinnut kantaa huolta, koska näköpiirissä oli suhteellisen nopea siirtyminen uraania melko tehottomasti hyödyntävistä ensimmäisen sukupolven reaktoreista lähes sata kertaa tehokkaampiin hyötöreaktoreihin ja pian myös aurinkoa hehkuttavan fuusioenergian valjastaminen ehtymättömäksi energialähteeksi. Energian hinnan arveltiin laskevan jopa niin alhaiseksi, ettei sen käyttöä tarvinnut mitata ja laskuttaa ja turvallisuus- ja ympäristöongelmat arvioitiin luotettavasti ratkaistaviksi. Nämä ruusuiset tulevaisuuden kuvat eivät sellaisenaan toteutuneet, mutta ydinenergian osuus energian tuotannosta kasvoi monissa teollistuneissa maissa merkittäväksi ja sähkön tuotannosta Suomessakin jopa yli kolmannekseen ja eräissä maissa valtaosaan sähkön tuotannosta. Korkeat investointikustannukset ja vaativa teknologia rajoittivat ydinenergian rakentamisen lähinnä vauraimpiin ja korkeatasoisen teknologian maihin. Kasvava kehitysura katkesi reaktorionnettomuuksiin Three Mile Island laitoksella Yhdysvalloissa ja Tsernobyl voimalassa Neuvostoliitossa, joista jälkimmäinen aiheutti ihmisuhreja ja radioaktiivisen laskeuman laajoille alueille. Vaikka menetykset olivat moniin tavanomaisiin energialähteisiin, kuten kivihiilikaivosten onnettomuuksiin verrattuina pienempiä, oli poliittisen laskeuman merkitys paljon vaikuttavampi. Monissa maissa säädettiin ydinenergian rakennuskieltoja ja taloudelliset ja hallinnolliset esteet pysäyttivät rakennusprojektit muuallakin. Tänään ydinenergian rakennuskiellot ja rajoitukset ovat monissa maissa poistumassa ja odotettavissa on myös monia uusia maita ydinenergian käyttäjinä. Tähän kehitykseen vaikuttavat monet seikat niin ydinenergian alalla kuin laajemmat energia-, ympäristö- ja turvallisuuskysymykset. Huolimatta ydinvoimalaitosten markkinoiden hiipumisesta ydinteknologinen tutkimus- ja kehitystyö on jatkunut kaiken aikaa sekä esiin tulleiden ongelmien ratkaisemiseksi että uusien ydinenergian käyttömahdollisuuksien avaamiseksi. Tämä työ tapahtuu laajan kansainvälisen yhteistyön puitteissa, mikä nopeuttaa kehitystyötä ja lisää tulosten luotettavuutta. Yllä mainittujen onnettomuuksien jälkeen toteutunut hyvä turvallisuus- ja käytettävyystilanne on ollut keskeinen edellytys hyväksyttävyyden saavuttamiselle ja säilyttämiselle. Fissioenergian uusien käyttöalueiden kehitys tosin on osoittautunut pitkäjänteistä työtä vaativaksi ja fuusioenergian valjastaminen on yhä vuosikymmenien tutkimus- ja kehitystyön takana. Mutta juuri aikajänteiden pituuden vuoksi senkin kehitystyössä on syytä edetä mahdollisimman nopeasti. Merkittävämmin kuin ydinenergian omat kehitysohjelmat sen kasvaneeseen kiinnostavuuteen ovat kannustaneet ja edelleen kannustavat yleisemmät energia- ja ympäristökysymykset. Tietoisuus fossiilisten polttoaineiden rajallisuudesta ja erityisesti öljyn ja maakaasun nopeasti nousseet markkinahinnat kannustavat etsimään niille vaihtoehtoja. Valtaosa maailman energiankäytöstä ja sen kasvusta pohjautuu kuitenkin yhä 8

9 fossiilisiin polttoaineisiin ja korostuvat ympäristöongelmat asettavatkin näiden käytölle rajat varantojen riittävyyttä nopeammin. Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöjen kasvu uhkaa muuttaa maapallon ilmastoa ihmisten elinolosuhteita ja luontoa vaarantavalla tavalla. Valtaosa näistä päästöistä aiheutuu energian tuotannosta ja käytöstä ja siksi hiilidioksidittomien energialähteiden käyttöönotto on välttämätöntä. Auringon energiaan pohjautuvat uusiutuvat energialähteet, niin aurinkosähkö ja aurinkolämpö, tuuli- ja aaltoenergia kuin biomassa ja biopolttoaineet sekä ydinenergia, niin fissio- kuin fuusiovoima tarjoavat tähän mahdollisuuksia. Mikään niistä ei yksin riitä, vaan kaikkia tulee kehittää ja käyttää olosuhteiden sallimissa puitteissa. Edellä mainitut seikat perustelevat ydinenergian uuden kasvuvaiheen. Sen on tapahduttava säätäen tiukat turvallisuusnormit ja varmistaen hyvän käytettävyyden kautta taloudellinen toiminta. Suomen kokemukset pienenä maana, jolla on tuorettakin kokemusta ydinvoimalaitoksen rakentamisesta ja jossa ydinvoimalaitosten käytettävyys on jatkuvasti maailman huippua, voivat olla arvokkaita onnistuneen käytännön malleja niin monille uusille ydinenergiamaille kuin toimivia ratkaisuja etsiville ydinenergian käyttäjille. Näiden kokemusten kartoittamiseen ja hyödyntämiseen tähtää tämä raporttimme Ydinenergian näkymät Marraskuussa 2006 julkaistun World Energy Outlookin mukaan nykyinen noin 370 GWe ydinsähkökapasiteetti tulee kasvamaan 40 % nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa noin 50 uuden ydinvoimalaitosyksikön tilaamista seuraavan 15 vuoden aikana ja näiden lisäksi noin 100 yksikön tilaamista vuoteen 2030 mennessä. Eriasteisia ydinvoiman rakentamissuunnitelmia on noin 30 sellaisessa maassa, joissa ei tällä hetkellä ole ydinvoimaa. Myös useissa länsimaissa ja Itä-Euroopan maissa on virinnyt kaavailuja uusien ydinvoimalaitosten rakentamiseksi. Esimerkiksi USA:ssa on julkistettu noin 30 ydinvoimalaitoshanketta. Niissä rakentamistyöt alkaisivat 2010-luvun alkupuolella lähiaikoina käynnistettävien luvitusprosessien jälkeen. Mikäli kaavaillut ydinvoimaohjelmat käynnistyvät suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa, on näköpiirissä huomattava kysyntä ydinvoimaosaamisesta ja teknologiasta maailmanlaajuisesti. Uudet ydinvoimamaat tarvitsevat tietoa siitä, miten ydinvoimaohjelma tarvittavine infrastruktuureineen voidaan käynnistää. Ydinvoimalaitos koostuu suuresta määrästä erilaisia sekä ydinteknologisia että tavanomaisia komponentteja, joista varsinkin ensiksi mainittujen valmistuskapasiteetti tulee todennäköisesti muodostumaan erääksi pullonkaulaksi. Myös ydinvoima-alaa tuntevista henkilöresursseista tulee olemaan pulaa. Eräillä kansainvälisillä ohjelmilla ollaan varautumassa ydinvoiman hyödyntämiseen pitemmällä tähtäimellä. Niiden puitteissa ollaan selvittämässä ja kehittämässä seuraavan sukupolven reaktorityyppejä (Kuva 1.1). Pidemmällä tähtäimellä toteutuvassa fuusioteknologiassa tullaan hyödyntämään osin samoja kehitystuloksia kuin tulevissa ydinvoimalaitoksissakin, esim. sähkön- ja lämmöntuotannon uusia ratkaisuja ja korkealämpötilakäyttöön soveltuvia materiaaleja. Ranskaan rakennetaan maailmanlaajuisessa yhteistyössä fuusioenergiaan tähtäävää koereaktoria, ITER. Tähän viiden miljardin euron kokonaisinvestointiin liittyy suprajohteiden lisäksi esimerkiksi huippuosaamista vaativaa mittaus- ja diagnostisointitekniikkaa, elektronisuihkutekniik- 9

10 kaa ja hiukkaskiihdyttimiä ja yli tonnia erityisesti ITERiin kehitettyä ruostumatonta terästä reaktorin päärakennemateriaalina. Kuva 1.1 Ydinvoimatekniikan kehityssuunniksi (Gen IV) on määritelty polttoaineen entistä vaikeampi hyödyntäminen ydinaseisiin, perusenergian taloudellisuus, jätteiden minimointi ja aktiivinen turvallisuus (Idaho National Laboratory). Suurin osa ydinenergian kehitysohjelmista painottaa teknillisiä ratkaisuja taloudellisuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Kuitenkin ehkä vaativin tehtävä on luottamuksen palauttaminen poliittisten päättäjien ja kansalaisten keskuudessa. Näissä kysymyksissä lainsäädännölliset ja hallinnolliset kysymykset ovat avainasemassa. Suomessa ydinenergian rakentamista ja turvallisuusvalvontaa koskeva lainsäädäntö määrittelee selkeästi eri organisaatioiden oikeudet ja velvollisuudet. Viime kädessä eduskunnan tehtävänä on päättää onko ehdotettu ydinlaitos yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Tämän määrittely edellyttää itse laitoshankkeen lisäksi energia- ja ympäristökysymysten ja vaihtoehtojen laaja-alaista tarkastelua. Päätöksen ollessa myönteinen tämä käytäntö turvaa pitkäaikaisten investointien järkevän hyödyntämisen ilman useissa maissa nähtyjä nopeita politiikkamuutoksia, jotka pudottavat pohjan pois investoinneilta. Rakennusvaiheen ja käytön aikaisen turvallisuus- ja ympäristövalvonnan tulee perustua tiukkoihin normeihin ja ansaita vankkumaton luottamus. On myös tärkeää, että ydinjätteiden loppusijoitukseen ja laitosten käytöstä poistoon varataan energiantuotannon tuloista riittävät tutkimusresurssit ja taloudelliset voimavarat hyväksyttävien ratkaisujen rakentamiseen. Tänään Suomi on yksi harvoja maita, joissa ydinjätehuoltoon ja käytöstä poistoon on paneuduttu lainsäädännöllisesti, teknillisesti ja taloudellisesti tyydyttävällä tavalla. 10

11 1.3. Selvityksen tavoitteet Suomessa on erinomaiset kokemukset ydinenergian käytöstä. Nykyiset laitokset ovat turvallisuutensa ja tuotantotulostensa puolesta huippuluokkaa maailmassa. Ensimmäisenä länsimaana Suomessa on myös pystytty käynnistämään uusi ydinvoimalaitoshanke ja suunnitellaan useamman uuden yksikön rakentamista pitkän tauon jälkeen. Myös ydinjätehuollon järjestelyt Suomessa ovat pisimmällä maailmassa. Näistä syistä Suomella on erinomainen maine ydinvoiman tuloksellisessa hyödyntämisessä. Ottaen huomioon ydinvoimaosaamisen ja teknologian kasvavan kysynnän maailmalla on tarpeen selvittää, miten Suomen kokemuksia ja osaamista voitaisiin tehokkaasti hyödyntää myös kaupallisessa mielessä. Selvitys palvelee myös varautumista Suomen seuraavien ydinvoimalaitosyksikköjen rakentamiseen. Lisäksi selvityksestä olisi hyötyä suunniteltaessa suomalaisten tahojen osallistumista seuraavan sukupolven reaktoreiden kehitystyöhön. Selvityksen lähtökohtana on Tulevaisuuden energiateknologiat ohjelma 1 (Kuva 1.2). Se keskittyy teollisuuteen, joka valmistaa energian tuotannossa, käytössä ja jakelussa tarvittavia koneita ja laitteita sekä yrityksiin, jotka tuottavat alalle palveluita. Tällä alueella kansainvälisen liiketoiminnan kasvumahdollisuudet ovat merkittävät. Kuva 1.2. Tulevaisuuden energiateknologiat ohjelman ydinvoiman käyttöön liittyvät komponentit, FinNuclear ja FinnFusion. 1 Prizztech Oy on osallisena valtakunnallisessa, Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnoimassa ja pääosin EU:n aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamassa osaamiskeskusohjelmassa Perusenergiat ja materiaalitekniikka-nimisellä hankkeellaan. Se on osa Tulevaisuuden energiateknologiat klusteria, johon Prizztechin lisäksi kuuluu neljä muuta uudistuvaan energiateknologiaan suuntautunutta osaamiskeskusta. 11

12 Suomessa toiminta on organisoitu siten, että viidestä energiaan keskittyvästä osaamiskeskuksesta muodostuu klusteri. Taustalta löytyy lukuisa joukko maamme eturivin energiateknologiayrityksiä sekä oppilaitoksia ja tutkimuslaitoksia. Klusterin visiona on, että vuonna 2013 suomalaisella energiateknologiaklusterilla on merkittävä kansainvälinen asema energiateknologian kasvavilla markkinoilla. Klusterin kasvua vauhdittavat tällöin teollisuuslähtöiset tutkimus-, kehitys- ja koulutusympäristöt. Ydinenergian uudet maailmanlaajuiset rakennushankkeet edustavat satojen miljardien investointeja yksittäisten laitosten maksaessa miljardeja euroja. On selvää että näiden hankkeiden toteuttaminen onnistuu vain suurten kansainvälisten yritysten ja konsortioiden toimesta. Euroopassa on kestänyt vuosikymmeniä yhdistää vahvimmat voimavarat ja kehittää moderni European Power Reactor, jollainen on nyt rakenteilla Suomessa. Mutta myös pienillä ja edistyksellisillä mailla voi ja tulee olla rooli näiden hankkeiden toteuttamisessa. Esimerkiksi lentokoneteollisuudessa yhteinen European Airbus Industries on onnistunut yhdistämään suunnittelu- ja valmistusvahvuudet maailmanlaajuisessa kilpailussa. Selvityksessä tarkastellaan erilaisia toimintamalleja suomalaisen osaamisen kansainväliseksi hyödyntämiseksi. Se pohjautuu alan yritysten arviointeihin ja kiinnostukseen parhaiden mallien löytämiseksi. Selvityksen tekoon ovat osallistuneet alan keskeiset yritykset Suomessa ja tehty yrityskartoitus kattaa vielä paljon suuremman joukon. 12

13 2. YDINENERGIAN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 2.1. Energian ja sähkön kulutusnäkymät Energian ja sähkön käytön tulevasta kehityksestä on tehty arvioita useitten tahojen toimesta. Tässä selvityksessä on käytetty lähteenä viimeisimpiä kansainvälisten organisaatioiden julkaisemia arvioita /1-2, 4-8/. Maailman energian kulutuksen (Kuva 2.1A) on arvioitu kasvavan 55 % aikavälillä keskimääräisen vuosikasvun ollessa 1,8 % /1/. Kasvu selittyy väestön lisääntymisen ohella elintason noususta erityisesti kehitysmaissa. Huomattava osa kasvusta tapahtuukin OECD:n ulkopuolisissa Aasian maissa. Kiina ja Intia kattavat yhdessä noin 45 % koko primäärienergian kulutuksen kokonaiskasvusta. Esimerkiksi Kiinan vuotuiseksi keskimääräiseksi energian kulutuksen vuosikasvuksi vuoteen 2015 saakka arvioidaan 5,1 %. Kiina ohittaakin USA:n maailman suurimpana energian kuluttajana vuoden 2010 paikkeilla. A B Kuva 2.1. Energian (A) ja sähkön (B) kulutusten arvioitu kehitys maailmassa /2/. Sähkön kulutus (Kuva 2.1B) kasvaa primäärienergian kulutusta nopeammin. Vuotuisen kulutuksen arvioidaan olevan vuonna 2030 runsaat TWh, mikä on lähes kaksinkertainen verrattuna nykyiseen arvoon. Kasvu on voimakkainta OECD:n ulkopuolisissa maissa ollen keskimäärin 3,5 prosenttia vuodessa /2/. Myös OECD-maissa sähkön kulutus jatkaa kasvuaan. Keskimääräisen vuosikasvun vuoteen 2030 saakka arvioidaan kuitenkin jäävän 1,3 %:iin. Kasvu johtuu sähkön lisääntyvästä käytöstä pääasiassa kotitalouksissa (lämmitys, ilmastointi, kotitalouskoneet, jne.) ja erilaisissa julkisissa ja kaupallisissa palveluissa (sairaalat, toimistot, ostoskeskukset, jne.). 13

14 2.2. Energian ja sähkön tuotantomuotojen (muu kuin ydinenergia) arvioitu kehitys Fossiiliset polttoaineet säilyttävät hallitsevan aseman maailman primäärienergian lähteenä (Kuva 2.2A). Ne kattavat 84 % energian kulutuksen lisäyksestä aikavälillä Öljy pitää asemansa suurimpana energialähteenä, vaikka sen osuuden koko primäärienergiasta arvioidaan pienenevän 35 %:sta 32 %:iin. Öljyn päiväkulutuksen vuonna 2030 arvioidaan olevan 116 miljoonaa barrelia, mikä on 37 % suurempi vuoden 2006 vastaavaan arvoon verrattuna. Öljyvarantojen arvioidaan riittävän kattamaan kulutuksen kasvun edellyttäen, että tarvittaviin investointeihin ryhdytään. Öljyn tuotanto jatkaa keskittymistään OPEC-maihin. Sen seurauksena OPECin osuus öljyn tuotannosta kasvaa 42 %:sta 52 %:iin aikavälillä Öljyn tuotanto OPECin ulkopuolissa maissa lisääntyy vain hitaasti kasvun perustuessa pääasiassa ei-konventionaalisiin lähteisiin (esim. Kanadan öljyhiekkaesiintymät). On epävarmaa, pystytäänkö uutta öljyntuotantokapasiteettia rakentamaan ehtyvien lähteiden korvaamisen ja lisäkulutuksen kattamisen edellyttämässä tahdissa. Tämä tekee öljyn hintakehityksen arvioinnin hankalaksi. Mahdollisuutta öljyn hintatason pysyvään nousuun ei voida sulkea pois. Maakaasun osuuden arvioidaan kasvavan 21 %:sta 22 %:iin primäärienergiasta aikavälillä Kaasun kulutus lisääntyy keskimäärin 1,9 % vuodessa. Öljyn hinnan nousu myötävaikuttaa kaasun enenevään käyttöön teollisuudessa ja sähkön tuotannossa. Lisäksi kaasun käytöllä päästään parempiin hyötysuhteisiin ja pienempiin hiilidioksidipäästöihin verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin. Kaasun hinnassa on suuria alueellisia eroja johtuen hyödynnettävissä olevista varannoista ja etäisyydestä loppukulutuspisteisiin. Kalleinta kaasu on Yhdysvalloissa ja halvinta Venäjällä sekä Lähi-idässä. A B Kuva 2.2. Energian (A) ja sähkön (B) tuotantojen arvioitu kehitys tuotantomuodoittain maailmassa /2/. Öljyyn ja kaasuun liittyvää epävarmuutta lisää se, että kyseiset varannot ovat jakautuneet varsin epätasaisesti maapallolla. Lisäksi huomattava osa varannoista on poliittisesti epävakaissa maissa. Kivihiilen kulutuksen kasvuksi arvioidaan 75 % aikavälillä , mikä nostaa kivihiilen osuuden 25 %:sta 28 %:iin primäärienergiasta. Kiinan ja Intian osuus on neljä viidesosaa kasvusta. OECD-maissa hiilen käyttö lisääntyy vain vähän kasvun keskittyessä lähinnä Yhdysvaltoihin. Kivihiiltä on huomattavasti enem- 14

15 män kuin öljyä ja kaasua. Lisäksi kivihiilivarannot ovat jakautuneet tasaisemmin maapallolla. Huomionarvoista kuitenkin on, että tulevaisuudessa eniten kivihiiltä kuluttava maa Kiina on vuoden 2007 alkupuolelta lähtien joutunut turvautumaan tuontiin. Sen oma kivihiilituotanto ei riitä enää kattamaan omaa kulutusta. Sähkön tuotannossa (Kuva 2.2B) arvioidaan kaasun osuuden kasvavan 20 %:sta 24 %:iin ja kivihiilen osuuden 41 %:sta 45 %:iin aikavälillä Näistä fossiilisista polttoaineista ympäristö- ja ilmastotekijät puoltaisivat kaasun käytön lisäämistä sähköntuotannossa. Pääasiassa kaasun korkean hinnan vuoksi turvaudutaan kuitenkin useissa maissa kivihiilen lisääntyvään käyttöön. Vesivoiman ja muiden uusiutuvien sähköntuotantomuotojen (tuulivoima, aurinkoenergia, aalto- ja vuorovesienergia, geoterminen energia sekä biomassojen polttoon perustuva energiantuotanto) käytön arvioidaan lisääntyvän keskimäärin 1,9 % vuodessa aikavälillä Kasvuvauhti on sama kuin maakaasulla. Uusiutuvien energialähteiden osuuden koko primäärienergian tuotannosta arvioidaan lisääntyvän 7 %:sta vuonna 2004 noin 8 %:iin vuonna Huomattava osa uusiutuvien sähköntuotantomuotojen kasvusta tulee mittavista vesivoimaprojekteista OECD:n ulkopuolisissa Aasian maissa (lähinnä Intia ja Kiina) sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa. OECDmaissa ei vesivoimaa voida enää rakentaa sanottavasti lisää, koska hyödynnettävissä olevat varat on jo lähes kokonaan otettu käyttöön. Vain Kanadassa ja Turkissa voi vesivoiman mittavampi rakentaminen tulla kysymykseen. Uusiutuvista sähköntuotantomuodoista kasvaa tuulivoima nopeimmin. Kasvuun vaikuttavat yhteiskunnan tukitoimet useissa maissa. Tuulivoiman suurimpana heikkoutena on sen riippuvuus tuulien vaihtelusta, mikä rajoittaa tuulivoiman osuutta koko sähköverkon kapasiteetissa. Energian tuotannon infrastruktuuri-investointeihin arvioidaan tarvittavan noin 20 biljoonaa USD aikavälillä /6/. Sähköpuolen investoinnit ovat noin 11 biljoonaa USD, mistä summasta 46 % arvioidaan tarvittavan voimalaitosten rakentamiseen (Kuva 2.3). Kuva 2.3. Energian tuotannon infrastruktuuri-investoinnit maailmassa /6/. 15

16 2.3. Ilmastomuutos Ihmisen toiminnoista peräisin olevien kasvihuonekaasujen vuoksi maapallo kaappaa aikaisempaa enemmän aurinkoenergiaa. Tällä on vaikutusta ilmastoon. Ilmastomuutoksen alkamisesta on useimpien säätieteilijöiden mukaan havaittavissa selviä merkkejä /3/. Esimerkiksi 12 vuoden ajanjaksolla lukeutuu 11 vuotta 12 lämpimimmän vuoden joukkoon vuoden 1850 jälkeen. Mikäli ilmastonmuutosta ei kyetä hillitsemään, voivat seuraukset olla katastrofaalisia. Näitä ovat esimerkiksi helleaallot, meren pinnan kohoaminen, tuhoisat myrskyt, kuivuus ja kulkutautien leviäminen. Laajat alueet voivat muuttua asuinkelvottomiksi, mistä seuraisi mittavia väestön siirtymisiä. Ilmastomuutoksen kannalta merkittävin kasvihuonekaasu on hiilidioksidi. Sen pitoisuus ilmakehän alaosassa on noussut ennen teollistumista vallinneesta arvosta 280 ppm nykyiseen arvoon 380 ppm. Fossiilipolttoaineiden käyttö energian tuotannossa aiheuttaa nykyisin noin 70 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Energian tuotannon päästöjen vähentäminen on haasteellista, koska energian tarve samanaikaisesti kasvaa vääjäämättä väestön lisääntymisen ja korkeampaan elintasoon pyrkimisen seurauksena (Kuva 2.4). Ongelmaan ei ole yhtä ainoata ratkaisua. Tarvitaan useita toisiaan tukevia keinoja. Näistä merkittävimpiä ovat energian tuotannon ja käytön tehostaminen, siirtyminen päästöttömiin tai vähäpäästöisiin energiantuotantomuotoihin sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (carbon capture and storage, CCS). Kuva 2.4. Energian tuotannon kasvihuonekaasupäästöt alueittain /6/. Päästöttömistä ja vähäpäästöisistä energiantuotantomuodoista voivat lähivuosikymmeninä tulla kyseeseen uusiutuvat energialähteet (vesivoima, aurinkoenergia, tuulivoima, aaltoenergia, geoterminen energia ja biopolttoaineet) ja ydinenergia. Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen riittävässä laajuudessa ja riittä- 16

17 vän nopeasti näyttää ongelmalliselta. Tämän vuoksi ydinenergialla on tärkeä merkitys ilmastomuutoksen hillinnässä. Kuvassa 2.5 on esitetty eri sähköntuotantomuotojen kasvihuonekaasupäästöt tuotettua kilowattituntia kohden huomioonottaen koko tuotantoketju (elinkaari). CCS fossiilipolttoaineisiin perustuvassa energian tuotannossa näyttelee ydinenergian ohella merkittävintä roolia ilmastomuutoksen hillinnässä. Aihetta tutkitaan eri puolilla maailmaa. Lupaavin ja taloudellisesti edullisin menetelmä lienee hiilidioksidin sijoittaminen tyhjennettyihin kaasu- ja öljyesiintymiin. Hiilidioksidin talteenotto merkitsee joka tapauksessa huomattavaa lisäystä fossiilipolttoaineilla tuotetun energian hintaan. Kuva 2.5. Eri sähköntuotantomuotojen kasvihuonekaasupäästöt Kansainvälinen yhteistyö ilmastomuutoksen tieteelliseksi selvittämiseksi aloitettiin vuonna 1988, jolloin World Meteorological Organisation (WMO) ja United Nations Environmental Programme (UNEP) asettivat kansainvälisen ilmastopaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC). IPCC julkaisi neljännen arviointiraporttinsa /3/ vuonna Ensimmäinen YK:n puitteissa tehty sopimus UN Framework Convention on Climate Change (UNFCCC) astui voimaan Se sisälsi sitoumuksen kasvihuonekaasujen päästöjen stabiloimiseksi vuoden 1990 tasolle vuoteen 2000 mennessä. Ensimmäiset UNFCCC-osapuolien väliset kokoukset (COP 1, COP 2 ja COP 3) johtivat sopimukseen ns. Kioto-pöytäkirjasta vuonna Sen mukaan sopimusmaat sitoutuivat pienentämään kasvihuonekaasupäästöjään 5,2 %:lla vuoden 1990 tasosta ajanjaksoon mennessä. Kioto-pöytäkirja astui voimaan vuonna 2005, kun Venäjä ratifioi sen. Tällöin täyttyivät voimaan astumiselle asetetut ehdot: vähintään 55 maata oli ratifioinut pöytäkirjan ja kyseisten maiden kasvihuonekaasupäästöt olivat vähintään 55 % koko maailman päästöistä. 17

18 Vaikka Kioto-pöytäkirjan ratifioineet maat ovat sitoutuneet vaikuttamaan omiin päästöihinsä, pöytäkirja sallii tiettyjen joustomekanismien soveltamisen. Niitä on kolme: päästökauppa, yhteistoteutus ja puhtaan kehityksen mekanismi. Kioto-pöytäkirjaan sisältyvät toimenpiteet ovat riittämättömiä ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi. Huomattavasti tiukempia rajoituksia tarvitaan. Niistä on viimeksi keskusteltu UNFCCC:n puitteissa Balilla vuoden 2007 lopulla pidetyssä kokouksessa, jossa oli edustettuina 192 valtiota. Useitten valtioitten edustajilla oli kokoukseen mennessään lähtökohtana IPCC:n esittämä tarve rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjä %:lla katastrofaalisen ilmastomuutoksen välttämiseksi. Tällaisista rajoituksista ei kuitenkaan päästy sopimukseen lähinnä Australian, Japanin, Kanadan ja Yhdysvaltain vastustuksen vuoksi. Sen sijaan sovittiin jonkinlainen road map tuleville neuvotteluille. Kioto-jakson jälkeisiä päästörajoituksia koskevat neuvottelut eivät tule olemaan helppoja. Eräs ongelma on kehitysmaille asetettavat vaatimukset. Useat kehittyneet maat, erityisesti Yhdysvallat, haluavat myös kehitysmaille tiukat päästörajoitukset. Kehitysmaat puolestaan viittaavat siihen tosiasiaan, että niiden päästöt asukasta kohti laskettuna ovat huomattavasti pienemmät kuin kehittyneissä maissa. EU:n piirissä vahvistettiin vuonna 2007 strategia, jonka mukaan EU:n kasvihuonekaasujen päästöjä pienennetään 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä. Edelleen sovittiin tavoitteesta rajoittaa päästöjä 30 %:lla, mikäli EU:n ulkopuoliset kehittyneet maat sitoutuvat vastaaviin päästörajoituksiin. Ydinenergian kohtelu UNFCCC-yhteyksissä on ollut mielenkiintoinen. Ensimmäisissä neuvotteluissa sitä ei otettu lainkaan huomioon. Viimeisimmissä IPCC- ja UNFCCC-yhteyksissä ydinenergia on jo kelpuutettu lähes tasaveroiseen asemaan muiden päästöttömien energian tuotantomuotojen joukkoon. Tämän positiivisen kehitystrendin jatkuvuus on todennäköistä, kun tiedostetaan laajemmin muiden päästöttömien tuotantomuotojen rajallisuus ja keskeneräisyys sekä ilmastomuutoksen hillitsemiseksi tarvittavien toimenpiteiden kiireellisyys Ydinenergian osuus sähkön tuotannossa Ensimmäiset ydinvoimalaitokset otettiin käyttöön 1950-luvun lopulla. Kaupallisen läpimurron jälkeen oli ydinvoimalaitosten rakentaminen vilkasta ja 1980-luvuilla. Rakentamistahti hidastui kuitenkin oleellisesti 1980-luvun lopulla. Laantuminen johtui muun muassa seuraavista syistä: - uuden sähköntuotantokapasiteetin tarpeen väheneminen länsimaissa, - fossiilipolttoaineiden kilpailukyvyn lisääntyminen, - TMI:n ja Tshernobylin onnettomuuksien aiheuttama ydinvoiman vastustus. Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) tilastojen mukaan oli vuoden 2007 lopulla maailmassa käytössä 439 ydinvoimalaitosyksikköä yhteisteholtaan runsaat 370 GWe yhteensä 30 maassa (Kuva 2.6) ja rakenteilla 34 yksikköä yhteisteholtaan 27 GWe yhteensä 13 maassa. Ydinenergialla tuotettiin vuonna 2006 sähköä 2660 TWh, mikä kattoi 15 % koko maailman sähkön kulutuksesta kyseisenä vuonna ollen samaa suuruusluokkaa kuin vesivoiman tuotanto. Ydinenergian osuus maailman sähköntuotannosta on pysynyt lähes vakiona 1980-luvun puolivälistä lähtien. Vaikka uusia ydinvoimalaitosyksiköitä ei ole rakennettu ko- 18

19 vin paljon, on käynnissä olevien laitosten käyttö tehostunut niin, että ydinenergiatuotanto on lisääntynyt tasatahtiin sähkön kulutuksen kasvun kanssa. Kuva 2.6. Käytössä olevien ydinvoimalaitosten lukumäärä eri maissa vuoden 2007 lopussa (Lähde IAEA). Arvioita maailman ydinenergiakapasiteetin tulevasta kehityksestä on esitetty muun muassa International Atomic Energy Agency n (IAEA) /4/, ja World Nuclear Association in (WNA) /5/ toimesta. IAEA julkaisee vuosittain ennusteen, joka sisältää low - ja high -arviot (Kuva 2.7). Viimeisimmän ennusteen /4/ mukaan alempi arvio ydinenergiakapasiteetiksi vuonna 2030 on 447 GWe, mikä on 20 % suurempi kuin nykyinen kapasiteetti. IAEA:n ylempi arvio on 679 GWe, mikä merkitsisi runsaan 80 %:n lisäystä nykyiseen kapasiteettiin. Alempi arvio perustuu oletukseen, että uusia laitoksia nyt meneillään olevien tai lopullisesti päätettyjen rakennusprojektien lisäksi ei rakenneta ja että nykyisin käynnissä olevia laitoksia poistuu käytöstä niiden saavutettua suunnitellun käyttöikänsä. WNA:n low - ja high -skenaariot antavat ydinenergiakapasiteetiksi 285 GWe ja 730 GWe vuonna Todennäköisimpänä toteutuma-arviona WNA pitää referenssiskenaarion tulosta 529 GWe. Ydinenergian lisärakentamisessa on huomattavia alueellisia eroja. Tämä käy ilmi kuvasta 2.8. Ei-OECDmaihin Aasiassa, lähinnä Kiina ja Intia, ennustetaan suurinta ydinenergiakapasiteetin lisäystä. Uusia ydinvoimalaitoksia tarvitaan kapasiteettilisäystä vastaavaa määrää enemmän, koska tarkasteltavana ajanjaksona poistuu ikääntyviä ydinvoimalaitoksia. 19

20 Kuva 2.7. Maailman ydinenergiakapasiteetin toteutunut ja arvioitu kehitys (IAEA). Kuva 2.8. Ydinenergiakapasiteetti vuosina 2004 ja 2030 /2/ 20

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Helsinki, 12.3.2009 FinNuclear 12.3.2009 1 Esityksessä on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Paljonko ydinvoimalaitoksia on käytössä

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Oulun Kauppakamari 4.10.2013 Pekka Ottavainen Hallituksen puheenjohtaja Fennovoima esittää omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin laitoksesta Fennovoima ja venäläinen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston

Lisätiedot

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus 24.4.2014 Pyhäjoen monitoimitalo Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi Kaavio uuden ydinvoimalaitosyksikön

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä t RAOS Project Oy Suurhankevalmennus 17.3.2016 Outi Pelkonen Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja Kokenut ja asiantunteva RAOS

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.10.2013 COM(2013) 688 final 2013/0329 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Australian liittovaltion, Brasilian liittotasavallan, Kanadan, Kiinan kansantasavallan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 Asko Vuorinen 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Copyright 2013 Lokinrinne 8 A 25 02320 Espoo www.ekoenergo.fi. Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN 978-952-67057-5-0 (PDF)

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot