Suomalaisen ydinenergiaosaamisen ja teknologian yhteismarkkinointi FinNuclear

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisen ydinenergiaosaamisen ja teknologian yhteismarkkinointi FinNuclear"

Transkriptio

1 Suomalaisen ydinenergiaosaamisen ja teknologian yhteismarkkinointi FinNuclear nnuclear.fi

2 Julkaisija: Prizztech Oy ISBN Kannen kuva: Marko Mikkola Kehitys Oy 2008

3 SUOMALAISEN YDINENERGIAOSAAMISEN JA TEKNOLOGIAN YHTEISMARKKINOINTI toim. Jouko Koivula FinNuclear-hanke Prizztech Oy

4 ESIPUHE Uusien ydinvoimalaitosten rakentamishankkeita on maailmalla vireillä runsaasti. Rakentamisaktiviteetti on vuosikymmeniä ollut alhaisella tasolla, ja se on johtanut pulaan sekä alan osaavista henkilöresursseista että komponenttivalmistajista. Näistä syistä voitaneenkin todeta, että suomalaisilla alan teknologialla ja yrityksillä on lähtökohtaisesti hyvät edellytykset menestyksellisesti osallistua ydinenergian renessanssiin maailmalla. Prizztech Oy on käynnistänyt yhteistyössä teollisuuden, tutkimusyhteisöjen sekä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa FinNuclear -projektin suomalaisen ydinenergiaosaamisen ja -teknologian vientimahdollisuuksista. Tässä raportissa tarkastellaan ydinydinenergian markkinatilanteen kehitystä maailmanlaajuisesti, selvitetään suomalaisten yritysten osallistumisedellytyksiä ja mielenkiintoa sekä mahdollisia lähtökynnystä madaltavia toimintamalleja. Selvitystyö sisältyy Tulevaisuuden energiateknologiat-klusteriin ja on osana vuosille ajoittuvaa kansallista osaamiskeskusohjelmaa. FinNuclear-projekti on myös jatkoa KTM:n ydinenergianeuvottelukunnan 1992 käynnistämälle FinnFusion-projektille, jossa on selvitetty teollisuuden osallistumisedellytyksiä kansainväliseen ITER-reaktorihankkeeseen. Selvitystyötä on koordinoinut FinNuclear hankkeen ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut prof. Jorma Routti sekä jäseninä DI Iiro Andersson (Prizztech), DI Jorma Aurela (TEM), TkT Martti Kätkä (Teknologiateollisuus), DI Rauno Mokka (TVO), TkL Ami Rastas, TkT Rauno Rintamaa (VTT), DI Risto Salo (Hollming), DI Tero Taulavuori (Outokumpu), TkT Harri Tuomisto (Fortum), sekä sihteerinä TkL Jouko Koivula (Prizztech). Raportin laatimiseen ovat osallistuneet TkT Pertti Aaltonen, TkT Liisa Heikinheimo, prof. Hannu Hänninen, DI Leena Jylhä, TkT Pentti Kauppinen, TkL Jouko Koivula, TkL Jussi Manninen, TkT Eija Karita Puska, TkL Ami Rastas, prof. Jorma Routti, TkT Jari Tuunanen, DI Pekka Vainio, DI Juhani Vanhala, TkT Timo Vanttola ja TkT Seppo Vuori. 4

5 TIIVISTELMÄ Maailmalla on meneillään ydinenergian renessanssi. Uusia laitoshankkeita on käynnistetty tai ollaan käynnistämässä monissa maissa. Myös joitakin keskeytyksissä olleita laitosprojekteja on aloitettu uudelleen. Lisäksi vanhoja laitoksia modernisoidaan. Tässä tilanteessa on tullut esiin maailmanlaajuinen pula ydinvoimalaitoskomponenttien valmistuskapasiteetista ja osaavista henkilöresursseista. Suomessa on erinomaiset kokemukset ydinenergian hyödyntämisestä, mikä on myös kansainvälisesti laajalti tunnustettu. Maassamme on ydinenergia-alan osaamista, jota on kertynyt olemassa olevien kotimaisten laitosyksikköjen käytöstä, kunnossapidosta ja modernisoinneista, ydinjätehuollosta, Olkiluoto 3-projektista, ulkomaisista projekteista sekä laadukkaasta alan tutkimuksesta ja koulutuksesta. Resurssit ovat kuitenkin hajallaan eri organisaatioissa ja lukumääräisesti rajallisia. Isoihin toimituskokonaisuuksiin pääsemiseksi olisikin suositeltavaa muodostaa konsortioita, jotka voivat koostua useiden toimialojen toimijoista. Vastaavista organisaatioista on lukuisia esimerkkejä maailmalla. Tietyt veturiyritykset ovat myös laatineet laitostoimittajien kanssa Supply Chain -sopimuksia. Tällaisiin sopimuksiin kannattaisi myös suomalaisten isompien toimijoiden pyrkiä ja tuoda toimintaan mukaan omat verkostoyrityksensä. Yhteinen toimialakohtainen markkinointiorganisaatio puolestaan voisi luoda yhteyksiä voimalaitostoimittajiin, tehdä markkinointi- ja ennakointityötä sekä pyrkiä löytämään tarjolla oleviin hankkeisiin kattavia suomalaisia toimittajakonsortioita. Suomalaisen yhteistyön käynnistämiseksi ehdotetaan perustettavaksi kansallinen ydinenergia-alan toimialaryhmä, joka sopisi esimerkiksi Teknologiateollisuus ry:n piiriin. Toimialaryhmään tulisi kuulua muidenkin alojen yrityksiä. Toimialaryhmä voisi pyrkiä aktiivisesti toteuttamaan suomalaisia tavoitteita päästä mukaan ydinenergia-alan liiketoimintaan kotimaassa ja ulkomailla. Prizztech Oy:n hallinnoima FinNuclear-ohjelma voisi vastata toimialaryhmän operatiivisista toiminnoista ainakin toistaiseksi ja välittömästi alkaa toteuttaa ydinenergia-alan toimijoille yhteisiä tukipalveluja. Näitä olisivat mm. hanketiedotus tulevista projekteista, niiden toteutuskuvioista ja aikatauluista, suomalaisen osaamisen yhteismarkkinointi, markkinoiden ja alan trendien seuranta, kontaktien välittäminen, yhteisten t&k -hankkeiden koordinointi sekä ydinvoima-alan verkostoitumistapahtumien järjestäminen. Kuvattu malli olisi ydinenergia-alasta kiinnostuneille yrityksille lähtökynnystä alentava ja edullinen alalle pääsemisen muoto, koska FinNuclear toiminta sisältyy vuoteen 2013 asti kansalliseen Osaamiskeskusohjelmaan, jolla on oma rahoituspohjansa. FinNuclear -ohjelman puitteissa käynnistyneistä tukitoiminnoista voitaisiin myöhemmin muodostaa pysyvä kansallinen ydinenergia-alan yhteistyöorganisaatio. Tällaisia organisaatioita on jo toteutettu muualla maailmassa. Ydinenergia-alalla on odotettavissa kymmenien vuosien kysyntää, jonka markkina-arvo on satoja miljardeja euroja. Näiden tosiasioiden sekä kotimaisen osaamisen valossa on täysin realistista olettaa, että ydinenergian markkinoista lohkeaa siivuja myös suomalaisille, mikäli asiaan halutaan tarttua. 5

6 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO Ydinenergian renessanssi Ydinenergian näkymät Selvityksen tavoitteet YDINENERGIAN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Energian ja sähkön kulutusnäkymät Energian ja sähkön tuotantomuotojen (muu kuin ydinenergia) arvioitu kehitys Ilmastomuutos Ydinenergian osuus sähkön tuotannossa Ydinenergia muussa kuin sähkön tuotannossa Kansalliset ydinenergiaohjelmat Ydinvoimalaitosten hankintamallit Ydinvoimalaitostoimittajat Nykyiset ydinvoimalaitostyypit Tulevaisuuden ydinvoimalaitostyyppien kehitysohjelmat Polttoainehuolto Ydinvoimalaitosten materiaalit Materiaalistandardit Ydinvoimalaitosten materiaalivalinnat Uusien reaktorityyppien materiaalivalintoja Materiaalitekniikan koulutus- ja tutkimustarve Reaktorimateriaalien haasteet tulevaisuudessa Komponenttien valmistuskapasiteetti Ydinvoimalaitosten modernisoinnit Ydinlaitosten käytöstäpoisto Kansalliset ydinjäteohjelmat SUOMEN YDINENERGIAOSAAMISEN NYKYTILANNE Lainsäädäntö ja viranomaisvalvonta Ydinlaitoskomponenttien turvallisuusluokitus Tutkimus- ja kehitys Ydinenergiatuotantoa tukeva t&k Tutkimuksen resurssit Tutkimusohjelmat ja hankkeet T&k-toiminnan hyödyntäminen Ydinjätehuolto Käytöstäpoisto

7 3.3. Ydinvoimalaitosten käyttö, kunnossapito ja tekninen tuki Käyttö Kunnossapito Tekninen tuki Alan suomalaisyritykset Ydinvoimalaitoshankkeen käynnistäminen Ydinlaitosten rakentaminen ja laitevalmistus Alan suomalaisyrityksiä Palvelutoiminta ydinlaitosten rakentamisessa Konsultointitehtäviä ydinenergiahankkeissa Konsultointialan suomalaisia yrityksiä SUOMALAISTEN TAHOJEN OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET YDINENERGIAHANKKEISIIN Keskeinen osaamiskapasiteetti ja kiinnostus Palveluliiketoiminta Laitevalmistus ja rakentaminen OSALLISTUMISVALMIUKSIEN LISÄÄMINEN Kansainvälisiä esimerkkejä valmiuksien lisäämisestä Organisoituminen yritystasolla Organisoituminen toimialatasolla Uusien yritysyhteistyörakenteiden edistäminen Markkinointi ja kansainvälinen näkyvyys Koulutustoiminta Kehityshankkeet Osallistumisen malleja Laitoshankkeet Alan tutkimusohjelmat SUOSITELTUJA JATKOTOIMENPITEITÄ REFERENSSIT LIITTEET AKRONYYMIT YKSIKÖT

8 1. JOHDANTO 1.1. Ydinenergian renessanssi Ydinenergian mittava ja nopeasti kasvava käyttö sähkön tuotantoon on nousemassa uudelleen merkittäväksi ja todennäköiseksi vaihtoehdoksi monissa maissa, niin ydinenergiaa jo tuottavissa kuin monissa uusissakin maissa. Sattuvasti tätä kuvataan nimellä ydinenergian renessanssi eli uudelleen syntyminen. Hallitun ydinenergian kehitystä runsas puoli vuosisataa sitten pidettiin aikanaan eräänä merkittävimpinä tieteellisenä ja teknologisena saavutuksena. Ydinenergian käyttö energiantuotantoon käynnistyi nopeasti useissa maissa ja tulevaisuuden mielikuvat runsaasta ja edullisesti energialähteestä sävyttivät tulevaisuuden odotuksia. Polttoainevarojen riittävyydestä ei tarvinnut kantaa huolta, koska näköpiirissä oli suhteellisen nopea siirtyminen uraania melko tehottomasti hyödyntävistä ensimmäisen sukupolven reaktoreista lähes sata kertaa tehokkaampiin hyötöreaktoreihin ja pian myös aurinkoa hehkuttavan fuusioenergian valjastaminen ehtymättömäksi energialähteeksi. Energian hinnan arveltiin laskevan jopa niin alhaiseksi, ettei sen käyttöä tarvinnut mitata ja laskuttaa ja turvallisuus- ja ympäristöongelmat arvioitiin luotettavasti ratkaistaviksi. Nämä ruusuiset tulevaisuuden kuvat eivät sellaisenaan toteutuneet, mutta ydinenergian osuus energian tuotannosta kasvoi monissa teollistuneissa maissa merkittäväksi ja sähkön tuotannosta Suomessakin jopa yli kolmannekseen ja eräissä maissa valtaosaan sähkön tuotannosta. Korkeat investointikustannukset ja vaativa teknologia rajoittivat ydinenergian rakentamisen lähinnä vauraimpiin ja korkeatasoisen teknologian maihin. Kasvava kehitysura katkesi reaktorionnettomuuksiin Three Mile Island laitoksella Yhdysvalloissa ja Tsernobyl voimalassa Neuvostoliitossa, joista jälkimmäinen aiheutti ihmisuhreja ja radioaktiivisen laskeuman laajoille alueille. Vaikka menetykset olivat moniin tavanomaisiin energialähteisiin, kuten kivihiilikaivosten onnettomuuksiin verrattuina pienempiä, oli poliittisen laskeuman merkitys paljon vaikuttavampi. Monissa maissa säädettiin ydinenergian rakennuskieltoja ja taloudelliset ja hallinnolliset esteet pysäyttivät rakennusprojektit muuallakin. Tänään ydinenergian rakennuskiellot ja rajoitukset ovat monissa maissa poistumassa ja odotettavissa on myös monia uusia maita ydinenergian käyttäjinä. Tähän kehitykseen vaikuttavat monet seikat niin ydinenergian alalla kuin laajemmat energia-, ympäristö- ja turvallisuuskysymykset. Huolimatta ydinvoimalaitosten markkinoiden hiipumisesta ydinteknologinen tutkimus- ja kehitystyö on jatkunut kaiken aikaa sekä esiin tulleiden ongelmien ratkaisemiseksi että uusien ydinenergian käyttömahdollisuuksien avaamiseksi. Tämä työ tapahtuu laajan kansainvälisen yhteistyön puitteissa, mikä nopeuttaa kehitystyötä ja lisää tulosten luotettavuutta. Yllä mainittujen onnettomuuksien jälkeen toteutunut hyvä turvallisuus- ja käytettävyystilanne on ollut keskeinen edellytys hyväksyttävyyden saavuttamiselle ja säilyttämiselle. Fissioenergian uusien käyttöalueiden kehitys tosin on osoittautunut pitkäjänteistä työtä vaativaksi ja fuusioenergian valjastaminen on yhä vuosikymmenien tutkimus- ja kehitystyön takana. Mutta juuri aikajänteiden pituuden vuoksi senkin kehitystyössä on syytä edetä mahdollisimman nopeasti. Merkittävämmin kuin ydinenergian omat kehitysohjelmat sen kasvaneeseen kiinnostavuuteen ovat kannustaneet ja edelleen kannustavat yleisemmät energia- ja ympäristökysymykset. Tietoisuus fossiilisten polttoaineiden rajallisuudesta ja erityisesti öljyn ja maakaasun nopeasti nousseet markkinahinnat kannustavat etsimään niille vaihtoehtoja. Valtaosa maailman energiankäytöstä ja sen kasvusta pohjautuu kuitenkin yhä 8

9 fossiilisiin polttoaineisiin ja korostuvat ympäristöongelmat asettavatkin näiden käytölle rajat varantojen riittävyyttä nopeammin. Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöjen kasvu uhkaa muuttaa maapallon ilmastoa ihmisten elinolosuhteita ja luontoa vaarantavalla tavalla. Valtaosa näistä päästöistä aiheutuu energian tuotannosta ja käytöstä ja siksi hiilidioksidittomien energialähteiden käyttöönotto on välttämätöntä. Auringon energiaan pohjautuvat uusiutuvat energialähteet, niin aurinkosähkö ja aurinkolämpö, tuuli- ja aaltoenergia kuin biomassa ja biopolttoaineet sekä ydinenergia, niin fissio- kuin fuusiovoima tarjoavat tähän mahdollisuuksia. Mikään niistä ei yksin riitä, vaan kaikkia tulee kehittää ja käyttää olosuhteiden sallimissa puitteissa. Edellä mainitut seikat perustelevat ydinenergian uuden kasvuvaiheen. Sen on tapahduttava säätäen tiukat turvallisuusnormit ja varmistaen hyvän käytettävyyden kautta taloudellinen toiminta. Suomen kokemukset pienenä maana, jolla on tuorettakin kokemusta ydinvoimalaitoksen rakentamisesta ja jossa ydinvoimalaitosten käytettävyys on jatkuvasti maailman huippua, voivat olla arvokkaita onnistuneen käytännön malleja niin monille uusille ydinenergiamaille kuin toimivia ratkaisuja etsiville ydinenergian käyttäjille. Näiden kokemusten kartoittamiseen ja hyödyntämiseen tähtää tämä raporttimme Ydinenergian näkymät Marraskuussa 2006 julkaistun World Energy Outlookin mukaan nykyinen noin 370 GWe ydinsähkökapasiteetti tulee kasvamaan 40 % nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa noin 50 uuden ydinvoimalaitosyksikön tilaamista seuraavan 15 vuoden aikana ja näiden lisäksi noin 100 yksikön tilaamista vuoteen 2030 mennessä. Eriasteisia ydinvoiman rakentamissuunnitelmia on noin 30 sellaisessa maassa, joissa ei tällä hetkellä ole ydinvoimaa. Myös useissa länsimaissa ja Itä-Euroopan maissa on virinnyt kaavailuja uusien ydinvoimalaitosten rakentamiseksi. Esimerkiksi USA:ssa on julkistettu noin 30 ydinvoimalaitoshanketta. Niissä rakentamistyöt alkaisivat 2010-luvun alkupuolella lähiaikoina käynnistettävien luvitusprosessien jälkeen. Mikäli kaavaillut ydinvoimaohjelmat käynnistyvät suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa, on näköpiirissä huomattava kysyntä ydinvoimaosaamisesta ja teknologiasta maailmanlaajuisesti. Uudet ydinvoimamaat tarvitsevat tietoa siitä, miten ydinvoimaohjelma tarvittavine infrastruktuureineen voidaan käynnistää. Ydinvoimalaitos koostuu suuresta määrästä erilaisia sekä ydinteknologisia että tavanomaisia komponentteja, joista varsinkin ensiksi mainittujen valmistuskapasiteetti tulee todennäköisesti muodostumaan erääksi pullonkaulaksi. Myös ydinvoima-alaa tuntevista henkilöresursseista tulee olemaan pulaa. Eräillä kansainvälisillä ohjelmilla ollaan varautumassa ydinvoiman hyödyntämiseen pitemmällä tähtäimellä. Niiden puitteissa ollaan selvittämässä ja kehittämässä seuraavan sukupolven reaktorityyppejä (Kuva 1.1). Pidemmällä tähtäimellä toteutuvassa fuusioteknologiassa tullaan hyödyntämään osin samoja kehitystuloksia kuin tulevissa ydinvoimalaitoksissakin, esim. sähkön- ja lämmöntuotannon uusia ratkaisuja ja korkealämpötilakäyttöön soveltuvia materiaaleja. Ranskaan rakennetaan maailmanlaajuisessa yhteistyössä fuusioenergiaan tähtäävää koereaktoria, ITER. Tähän viiden miljardin euron kokonaisinvestointiin liittyy suprajohteiden lisäksi esimerkiksi huippuosaamista vaativaa mittaus- ja diagnostisointitekniikkaa, elektronisuihkutekniik- 9

10 kaa ja hiukkaskiihdyttimiä ja yli tonnia erityisesti ITERiin kehitettyä ruostumatonta terästä reaktorin päärakennemateriaalina. Kuva 1.1 Ydinvoimatekniikan kehityssuunniksi (Gen IV) on määritelty polttoaineen entistä vaikeampi hyödyntäminen ydinaseisiin, perusenergian taloudellisuus, jätteiden minimointi ja aktiivinen turvallisuus (Idaho National Laboratory). Suurin osa ydinenergian kehitysohjelmista painottaa teknillisiä ratkaisuja taloudellisuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Kuitenkin ehkä vaativin tehtävä on luottamuksen palauttaminen poliittisten päättäjien ja kansalaisten keskuudessa. Näissä kysymyksissä lainsäädännölliset ja hallinnolliset kysymykset ovat avainasemassa. Suomessa ydinenergian rakentamista ja turvallisuusvalvontaa koskeva lainsäädäntö määrittelee selkeästi eri organisaatioiden oikeudet ja velvollisuudet. Viime kädessä eduskunnan tehtävänä on päättää onko ehdotettu ydinlaitos yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Tämän määrittely edellyttää itse laitoshankkeen lisäksi energia- ja ympäristökysymysten ja vaihtoehtojen laaja-alaista tarkastelua. Päätöksen ollessa myönteinen tämä käytäntö turvaa pitkäaikaisten investointien järkevän hyödyntämisen ilman useissa maissa nähtyjä nopeita politiikkamuutoksia, jotka pudottavat pohjan pois investoinneilta. Rakennusvaiheen ja käytön aikaisen turvallisuus- ja ympäristövalvonnan tulee perustua tiukkoihin normeihin ja ansaita vankkumaton luottamus. On myös tärkeää, että ydinjätteiden loppusijoitukseen ja laitosten käytöstä poistoon varataan energiantuotannon tuloista riittävät tutkimusresurssit ja taloudelliset voimavarat hyväksyttävien ratkaisujen rakentamiseen. Tänään Suomi on yksi harvoja maita, joissa ydinjätehuoltoon ja käytöstä poistoon on paneuduttu lainsäädännöllisesti, teknillisesti ja taloudellisesti tyydyttävällä tavalla. 10

11 1.3. Selvityksen tavoitteet Suomessa on erinomaiset kokemukset ydinenergian käytöstä. Nykyiset laitokset ovat turvallisuutensa ja tuotantotulostensa puolesta huippuluokkaa maailmassa. Ensimmäisenä länsimaana Suomessa on myös pystytty käynnistämään uusi ydinvoimalaitoshanke ja suunnitellaan useamman uuden yksikön rakentamista pitkän tauon jälkeen. Myös ydinjätehuollon järjestelyt Suomessa ovat pisimmällä maailmassa. Näistä syistä Suomella on erinomainen maine ydinvoiman tuloksellisessa hyödyntämisessä. Ottaen huomioon ydinvoimaosaamisen ja teknologian kasvavan kysynnän maailmalla on tarpeen selvittää, miten Suomen kokemuksia ja osaamista voitaisiin tehokkaasti hyödyntää myös kaupallisessa mielessä. Selvitys palvelee myös varautumista Suomen seuraavien ydinvoimalaitosyksikköjen rakentamiseen. Lisäksi selvityksestä olisi hyötyä suunniteltaessa suomalaisten tahojen osallistumista seuraavan sukupolven reaktoreiden kehitystyöhön. Selvityksen lähtökohtana on Tulevaisuuden energiateknologiat ohjelma 1 (Kuva 1.2). Se keskittyy teollisuuteen, joka valmistaa energian tuotannossa, käytössä ja jakelussa tarvittavia koneita ja laitteita sekä yrityksiin, jotka tuottavat alalle palveluita. Tällä alueella kansainvälisen liiketoiminnan kasvumahdollisuudet ovat merkittävät. Kuva 1.2. Tulevaisuuden energiateknologiat ohjelman ydinvoiman käyttöön liittyvät komponentit, FinNuclear ja FinnFusion. 1 Prizztech Oy on osallisena valtakunnallisessa, Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnoimassa ja pääosin EU:n aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamassa osaamiskeskusohjelmassa Perusenergiat ja materiaalitekniikka-nimisellä hankkeellaan. Se on osa Tulevaisuuden energiateknologiat klusteria, johon Prizztechin lisäksi kuuluu neljä muuta uudistuvaan energiateknologiaan suuntautunutta osaamiskeskusta. 11

12 Suomessa toiminta on organisoitu siten, että viidestä energiaan keskittyvästä osaamiskeskuksesta muodostuu klusteri. Taustalta löytyy lukuisa joukko maamme eturivin energiateknologiayrityksiä sekä oppilaitoksia ja tutkimuslaitoksia. Klusterin visiona on, että vuonna 2013 suomalaisella energiateknologiaklusterilla on merkittävä kansainvälinen asema energiateknologian kasvavilla markkinoilla. Klusterin kasvua vauhdittavat tällöin teollisuuslähtöiset tutkimus-, kehitys- ja koulutusympäristöt. Ydinenergian uudet maailmanlaajuiset rakennushankkeet edustavat satojen miljardien investointeja yksittäisten laitosten maksaessa miljardeja euroja. On selvää että näiden hankkeiden toteuttaminen onnistuu vain suurten kansainvälisten yritysten ja konsortioiden toimesta. Euroopassa on kestänyt vuosikymmeniä yhdistää vahvimmat voimavarat ja kehittää moderni European Power Reactor, jollainen on nyt rakenteilla Suomessa. Mutta myös pienillä ja edistyksellisillä mailla voi ja tulee olla rooli näiden hankkeiden toteuttamisessa. Esimerkiksi lentokoneteollisuudessa yhteinen European Airbus Industries on onnistunut yhdistämään suunnittelu- ja valmistusvahvuudet maailmanlaajuisessa kilpailussa. Selvityksessä tarkastellaan erilaisia toimintamalleja suomalaisen osaamisen kansainväliseksi hyödyntämiseksi. Se pohjautuu alan yritysten arviointeihin ja kiinnostukseen parhaiden mallien löytämiseksi. Selvityksen tekoon ovat osallistuneet alan keskeiset yritykset Suomessa ja tehty yrityskartoitus kattaa vielä paljon suuremman joukon. 12

13 2. YDINENERGIAN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 2.1. Energian ja sähkön kulutusnäkymät Energian ja sähkön käytön tulevasta kehityksestä on tehty arvioita useitten tahojen toimesta. Tässä selvityksessä on käytetty lähteenä viimeisimpiä kansainvälisten organisaatioiden julkaisemia arvioita /1-2, 4-8/. Maailman energian kulutuksen (Kuva 2.1A) on arvioitu kasvavan 55 % aikavälillä keskimääräisen vuosikasvun ollessa 1,8 % /1/. Kasvu selittyy väestön lisääntymisen ohella elintason noususta erityisesti kehitysmaissa. Huomattava osa kasvusta tapahtuukin OECD:n ulkopuolisissa Aasian maissa. Kiina ja Intia kattavat yhdessä noin 45 % koko primäärienergian kulutuksen kokonaiskasvusta. Esimerkiksi Kiinan vuotuiseksi keskimääräiseksi energian kulutuksen vuosikasvuksi vuoteen 2015 saakka arvioidaan 5,1 %. Kiina ohittaakin USA:n maailman suurimpana energian kuluttajana vuoden 2010 paikkeilla. A B Kuva 2.1. Energian (A) ja sähkön (B) kulutusten arvioitu kehitys maailmassa /2/. Sähkön kulutus (Kuva 2.1B) kasvaa primäärienergian kulutusta nopeammin. Vuotuisen kulutuksen arvioidaan olevan vuonna 2030 runsaat TWh, mikä on lähes kaksinkertainen verrattuna nykyiseen arvoon. Kasvu on voimakkainta OECD:n ulkopuolisissa maissa ollen keskimäärin 3,5 prosenttia vuodessa /2/. Myös OECD-maissa sähkön kulutus jatkaa kasvuaan. Keskimääräisen vuosikasvun vuoteen 2030 saakka arvioidaan kuitenkin jäävän 1,3 %:iin. Kasvu johtuu sähkön lisääntyvästä käytöstä pääasiassa kotitalouksissa (lämmitys, ilmastointi, kotitalouskoneet, jne.) ja erilaisissa julkisissa ja kaupallisissa palveluissa (sairaalat, toimistot, ostoskeskukset, jne.). 13

14 2.2. Energian ja sähkön tuotantomuotojen (muu kuin ydinenergia) arvioitu kehitys Fossiiliset polttoaineet säilyttävät hallitsevan aseman maailman primäärienergian lähteenä (Kuva 2.2A). Ne kattavat 84 % energian kulutuksen lisäyksestä aikavälillä Öljy pitää asemansa suurimpana energialähteenä, vaikka sen osuuden koko primäärienergiasta arvioidaan pienenevän 35 %:sta 32 %:iin. Öljyn päiväkulutuksen vuonna 2030 arvioidaan olevan 116 miljoonaa barrelia, mikä on 37 % suurempi vuoden 2006 vastaavaan arvoon verrattuna. Öljyvarantojen arvioidaan riittävän kattamaan kulutuksen kasvun edellyttäen, että tarvittaviin investointeihin ryhdytään. Öljyn tuotanto jatkaa keskittymistään OPEC-maihin. Sen seurauksena OPECin osuus öljyn tuotannosta kasvaa 42 %:sta 52 %:iin aikavälillä Öljyn tuotanto OPECin ulkopuolissa maissa lisääntyy vain hitaasti kasvun perustuessa pääasiassa ei-konventionaalisiin lähteisiin (esim. Kanadan öljyhiekkaesiintymät). On epävarmaa, pystytäänkö uutta öljyntuotantokapasiteettia rakentamaan ehtyvien lähteiden korvaamisen ja lisäkulutuksen kattamisen edellyttämässä tahdissa. Tämä tekee öljyn hintakehityksen arvioinnin hankalaksi. Mahdollisuutta öljyn hintatason pysyvään nousuun ei voida sulkea pois. Maakaasun osuuden arvioidaan kasvavan 21 %:sta 22 %:iin primäärienergiasta aikavälillä Kaasun kulutus lisääntyy keskimäärin 1,9 % vuodessa. Öljyn hinnan nousu myötävaikuttaa kaasun enenevään käyttöön teollisuudessa ja sähkön tuotannossa. Lisäksi kaasun käytöllä päästään parempiin hyötysuhteisiin ja pienempiin hiilidioksidipäästöihin verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin. Kaasun hinnassa on suuria alueellisia eroja johtuen hyödynnettävissä olevista varannoista ja etäisyydestä loppukulutuspisteisiin. Kalleinta kaasu on Yhdysvalloissa ja halvinta Venäjällä sekä Lähi-idässä. A B Kuva 2.2. Energian (A) ja sähkön (B) tuotantojen arvioitu kehitys tuotantomuodoittain maailmassa /2/. Öljyyn ja kaasuun liittyvää epävarmuutta lisää se, että kyseiset varannot ovat jakautuneet varsin epätasaisesti maapallolla. Lisäksi huomattava osa varannoista on poliittisesti epävakaissa maissa. Kivihiilen kulutuksen kasvuksi arvioidaan 75 % aikavälillä , mikä nostaa kivihiilen osuuden 25 %:sta 28 %:iin primäärienergiasta. Kiinan ja Intian osuus on neljä viidesosaa kasvusta. OECD-maissa hiilen käyttö lisääntyy vain vähän kasvun keskittyessä lähinnä Yhdysvaltoihin. Kivihiiltä on huomattavasti enem- 14

15 män kuin öljyä ja kaasua. Lisäksi kivihiilivarannot ovat jakautuneet tasaisemmin maapallolla. Huomionarvoista kuitenkin on, että tulevaisuudessa eniten kivihiiltä kuluttava maa Kiina on vuoden 2007 alkupuolelta lähtien joutunut turvautumaan tuontiin. Sen oma kivihiilituotanto ei riitä enää kattamaan omaa kulutusta. Sähkön tuotannossa (Kuva 2.2B) arvioidaan kaasun osuuden kasvavan 20 %:sta 24 %:iin ja kivihiilen osuuden 41 %:sta 45 %:iin aikavälillä Näistä fossiilisista polttoaineista ympäristö- ja ilmastotekijät puoltaisivat kaasun käytön lisäämistä sähköntuotannossa. Pääasiassa kaasun korkean hinnan vuoksi turvaudutaan kuitenkin useissa maissa kivihiilen lisääntyvään käyttöön. Vesivoiman ja muiden uusiutuvien sähköntuotantomuotojen (tuulivoima, aurinkoenergia, aalto- ja vuorovesienergia, geoterminen energia sekä biomassojen polttoon perustuva energiantuotanto) käytön arvioidaan lisääntyvän keskimäärin 1,9 % vuodessa aikavälillä Kasvuvauhti on sama kuin maakaasulla. Uusiutuvien energialähteiden osuuden koko primäärienergian tuotannosta arvioidaan lisääntyvän 7 %:sta vuonna 2004 noin 8 %:iin vuonna Huomattava osa uusiutuvien sähköntuotantomuotojen kasvusta tulee mittavista vesivoimaprojekteista OECD:n ulkopuolisissa Aasian maissa (lähinnä Intia ja Kiina) sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa. OECDmaissa ei vesivoimaa voida enää rakentaa sanottavasti lisää, koska hyödynnettävissä olevat varat on jo lähes kokonaan otettu käyttöön. Vain Kanadassa ja Turkissa voi vesivoiman mittavampi rakentaminen tulla kysymykseen. Uusiutuvista sähköntuotantomuodoista kasvaa tuulivoima nopeimmin. Kasvuun vaikuttavat yhteiskunnan tukitoimet useissa maissa. Tuulivoiman suurimpana heikkoutena on sen riippuvuus tuulien vaihtelusta, mikä rajoittaa tuulivoiman osuutta koko sähköverkon kapasiteetissa. Energian tuotannon infrastruktuuri-investointeihin arvioidaan tarvittavan noin 20 biljoonaa USD aikavälillä /6/. Sähköpuolen investoinnit ovat noin 11 biljoonaa USD, mistä summasta 46 % arvioidaan tarvittavan voimalaitosten rakentamiseen (Kuva 2.3). Kuva 2.3. Energian tuotannon infrastruktuuri-investoinnit maailmassa /6/. 15

16 2.3. Ilmastomuutos Ihmisen toiminnoista peräisin olevien kasvihuonekaasujen vuoksi maapallo kaappaa aikaisempaa enemmän aurinkoenergiaa. Tällä on vaikutusta ilmastoon. Ilmastomuutoksen alkamisesta on useimpien säätieteilijöiden mukaan havaittavissa selviä merkkejä /3/. Esimerkiksi 12 vuoden ajanjaksolla lukeutuu 11 vuotta 12 lämpimimmän vuoden joukkoon vuoden 1850 jälkeen. Mikäli ilmastonmuutosta ei kyetä hillitsemään, voivat seuraukset olla katastrofaalisia. Näitä ovat esimerkiksi helleaallot, meren pinnan kohoaminen, tuhoisat myrskyt, kuivuus ja kulkutautien leviäminen. Laajat alueet voivat muuttua asuinkelvottomiksi, mistä seuraisi mittavia väestön siirtymisiä. Ilmastomuutoksen kannalta merkittävin kasvihuonekaasu on hiilidioksidi. Sen pitoisuus ilmakehän alaosassa on noussut ennen teollistumista vallinneesta arvosta 280 ppm nykyiseen arvoon 380 ppm. Fossiilipolttoaineiden käyttö energian tuotannossa aiheuttaa nykyisin noin 70 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Energian tuotannon päästöjen vähentäminen on haasteellista, koska energian tarve samanaikaisesti kasvaa vääjäämättä väestön lisääntymisen ja korkeampaan elintasoon pyrkimisen seurauksena (Kuva 2.4). Ongelmaan ei ole yhtä ainoata ratkaisua. Tarvitaan useita toisiaan tukevia keinoja. Näistä merkittävimpiä ovat energian tuotannon ja käytön tehostaminen, siirtyminen päästöttömiin tai vähäpäästöisiin energiantuotantomuotoihin sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (carbon capture and storage, CCS). Kuva 2.4. Energian tuotannon kasvihuonekaasupäästöt alueittain /6/. Päästöttömistä ja vähäpäästöisistä energiantuotantomuodoista voivat lähivuosikymmeninä tulla kyseeseen uusiutuvat energialähteet (vesivoima, aurinkoenergia, tuulivoima, aaltoenergia, geoterminen energia ja biopolttoaineet) ja ydinenergia. Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen riittävässä laajuudessa ja riittä- 16

17 vän nopeasti näyttää ongelmalliselta. Tämän vuoksi ydinenergialla on tärkeä merkitys ilmastomuutoksen hillinnässä. Kuvassa 2.5 on esitetty eri sähköntuotantomuotojen kasvihuonekaasupäästöt tuotettua kilowattituntia kohden huomioonottaen koko tuotantoketju (elinkaari). CCS fossiilipolttoaineisiin perustuvassa energian tuotannossa näyttelee ydinenergian ohella merkittävintä roolia ilmastomuutoksen hillinnässä. Aihetta tutkitaan eri puolilla maailmaa. Lupaavin ja taloudellisesti edullisin menetelmä lienee hiilidioksidin sijoittaminen tyhjennettyihin kaasu- ja öljyesiintymiin. Hiilidioksidin talteenotto merkitsee joka tapauksessa huomattavaa lisäystä fossiilipolttoaineilla tuotetun energian hintaan. Kuva 2.5. Eri sähköntuotantomuotojen kasvihuonekaasupäästöt Kansainvälinen yhteistyö ilmastomuutoksen tieteelliseksi selvittämiseksi aloitettiin vuonna 1988, jolloin World Meteorological Organisation (WMO) ja United Nations Environmental Programme (UNEP) asettivat kansainvälisen ilmastopaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC). IPCC julkaisi neljännen arviointiraporttinsa /3/ vuonna Ensimmäinen YK:n puitteissa tehty sopimus UN Framework Convention on Climate Change (UNFCCC) astui voimaan Se sisälsi sitoumuksen kasvihuonekaasujen päästöjen stabiloimiseksi vuoden 1990 tasolle vuoteen 2000 mennessä. Ensimmäiset UNFCCC-osapuolien väliset kokoukset (COP 1, COP 2 ja COP 3) johtivat sopimukseen ns. Kioto-pöytäkirjasta vuonna Sen mukaan sopimusmaat sitoutuivat pienentämään kasvihuonekaasupäästöjään 5,2 %:lla vuoden 1990 tasosta ajanjaksoon mennessä. Kioto-pöytäkirja astui voimaan vuonna 2005, kun Venäjä ratifioi sen. Tällöin täyttyivät voimaan astumiselle asetetut ehdot: vähintään 55 maata oli ratifioinut pöytäkirjan ja kyseisten maiden kasvihuonekaasupäästöt olivat vähintään 55 % koko maailman päästöistä. 17

18 Vaikka Kioto-pöytäkirjan ratifioineet maat ovat sitoutuneet vaikuttamaan omiin päästöihinsä, pöytäkirja sallii tiettyjen joustomekanismien soveltamisen. Niitä on kolme: päästökauppa, yhteistoteutus ja puhtaan kehityksen mekanismi. Kioto-pöytäkirjaan sisältyvät toimenpiteet ovat riittämättömiä ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi. Huomattavasti tiukempia rajoituksia tarvitaan. Niistä on viimeksi keskusteltu UNFCCC:n puitteissa Balilla vuoden 2007 lopulla pidetyssä kokouksessa, jossa oli edustettuina 192 valtiota. Useitten valtioitten edustajilla oli kokoukseen mennessään lähtökohtana IPCC:n esittämä tarve rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjä %:lla katastrofaalisen ilmastomuutoksen välttämiseksi. Tällaisista rajoituksista ei kuitenkaan päästy sopimukseen lähinnä Australian, Japanin, Kanadan ja Yhdysvaltain vastustuksen vuoksi. Sen sijaan sovittiin jonkinlainen road map tuleville neuvotteluille. Kioto-jakson jälkeisiä päästörajoituksia koskevat neuvottelut eivät tule olemaan helppoja. Eräs ongelma on kehitysmaille asetettavat vaatimukset. Useat kehittyneet maat, erityisesti Yhdysvallat, haluavat myös kehitysmaille tiukat päästörajoitukset. Kehitysmaat puolestaan viittaavat siihen tosiasiaan, että niiden päästöt asukasta kohti laskettuna ovat huomattavasti pienemmät kuin kehittyneissä maissa. EU:n piirissä vahvistettiin vuonna 2007 strategia, jonka mukaan EU:n kasvihuonekaasujen päästöjä pienennetään 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä. Edelleen sovittiin tavoitteesta rajoittaa päästöjä 30 %:lla, mikäli EU:n ulkopuoliset kehittyneet maat sitoutuvat vastaaviin päästörajoituksiin. Ydinenergian kohtelu UNFCCC-yhteyksissä on ollut mielenkiintoinen. Ensimmäisissä neuvotteluissa sitä ei otettu lainkaan huomioon. Viimeisimmissä IPCC- ja UNFCCC-yhteyksissä ydinenergia on jo kelpuutettu lähes tasaveroiseen asemaan muiden päästöttömien energian tuotantomuotojen joukkoon. Tämän positiivisen kehitystrendin jatkuvuus on todennäköistä, kun tiedostetaan laajemmin muiden päästöttömien tuotantomuotojen rajallisuus ja keskeneräisyys sekä ilmastomuutoksen hillitsemiseksi tarvittavien toimenpiteiden kiireellisyys Ydinenergian osuus sähkön tuotannossa Ensimmäiset ydinvoimalaitokset otettiin käyttöön 1950-luvun lopulla. Kaupallisen läpimurron jälkeen oli ydinvoimalaitosten rakentaminen vilkasta ja 1980-luvuilla. Rakentamistahti hidastui kuitenkin oleellisesti 1980-luvun lopulla. Laantuminen johtui muun muassa seuraavista syistä: - uuden sähköntuotantokapasiteetin tarpeen väheneminen länsimaissa, - fossiilipolttoaineiden kilpailukyvyn lisääntyminen, - TMI:n ja Tshernobylin onnettomuuksien aiheuttama ydinvoiman vastustus. Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) tilastojen mukaan oli vuoden 2007 lopulla maailmassa käytössä 439 ydinvoimalaitosyksikköä yhteisteholtaan runsaat 370 GWe yhteensä 30 maassa (Kuva 2.6) ja rakenteilla 34 yksikköä yhteisteholtaan 27 GWe yhteensä 13 maassa. Ydinenergialla tuotettiin vuonna 2006 sähköä 2660 TWh, mikä kattoi 15 % koko maailman sähkön kulutuksesta kyseisenä vuonna ollen samaa suuruusluokkaa kuin vesivoiman tuotanto. Ydinenergian osuus maailman sähköntuotannosta on pysynyt lähes vakiona 1980-luvun puolivälistä lähtien. Vaikka uusia ydinvoimalaitosyksiköitä ei ole rakennettu ko- 18

19 vin paljon, on käynnissä olevien laitosten käyttö tehostunut niin, että ydinenergiatuotanto on lisääntynyt tasatahtiin sähkön kulutuksen kasvun kanssa. Kuva 2.6. Käytössä olevien ydinvoimalaitosten lukumäärä eri maissa vuoden 2007 lopussa (Lähde IAEA). Arvioita maailman ydinenergiakapasiteetin tulevasta kehityksestä on esitetty muun muassa International Atomic Energy Agency n (IAEA) /4/, ja World Nuclear Association in (WNA) /5/ toimesta. IAEA julkaisee vuosittain ennusteen, joka sisältää low - ja high -arviot (Kuva 2.7). Viimeisimmän ennusteen /4/ mukaan alempi arvio ydinenergiakapasiteetiksi vuonna 2030 on 447 GWe, mikä on 20 % suurempi kuin nykyinen kapasiteetti. IAEA:n ylempi arvio on 679 GWe, mikä merkitsisi runsaan 80 %:n lisäystä nykyiseen kapasiteettiin. Alempi arvio perustuu oletukseen, että uusia laitoksia nyt meneillään olevien tai lopullisesti päätettyjen rakennusprojektien lisäksi ei rakenneta ja että nykyisin käynnissä olevia laitoksia poistuu käytöstä niiden saavutettua suunnitellun käyttöikänsä. WNA:n low - ja high -skenaariot antavat ydinenergiakapasiteetiksi 285 GWe ja 730 GWe vuonna Todennäköisimpänä toteutuma-arviona WNA pitää referenssiskenaarion tulosta 529 GWe. Ydinenergian lisärakentamisessa on huomattavia alueellisia eroja. Tämä käy ilmi kuvasta 2.8. Ei-OECDmaihin Aasiassa, lähinnä Kiina ja Intia, ennustetaan suurinta ydinenergiakapasiteetin lisäystä. Uusia ydinvoimalaitoksia tarvitaan kapasiteettilisäystä vastaavaa määrää enemmän, koska tarkasteltavana ajanjaksona poistuu ikääntyviä ydinvoimalaitoksia. 19

20 Kuva 2.7. Maailman ydinenergiakapasiteetin toteutunut ja arvioitu kehitys (IAEA). Kuva 2.8. Ydinenergiakapasiteetti vuosina 2004 ja 2030 /2/ 20

KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA

KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Workshop Ydinenergiarenessanssin mahdollisuudet Hanasaaren kulttuurikeskus, 28.8.2008 FinNuclear 28.8.2008 1 Esityksessä on tarkoitus

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

TVO:n kuulumiset ja OL4

TVO:n kuulumiset ja OL4 TVO:n kuulumiset ja OL4 ATS Syysseminaari Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Ydinvoimalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Sähköntuotantoa ilman hiilidioksidipäästöjä Kustannustehokas ja valmis

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

FinNuclear -ohjelma. Keskustelutilaisuus ydinenergian toimialaryhmän perustamiseksi. Teknologiateollisuus, 12.03.2009

FinNuclear -ohjelma. Keskustelutilaisuus ydinenergian toimialaryhmän perustamiseksi. Teknologiateollisuus, 12.03.2009 FinNuclear -ohjelma Keskustelutilaisuus ydinenergian toimialaryhmän perustamiseksi Teknologiateollisuus, 12.03.2009 Leena Jylhä - FinNuclear/Prizztech Oy FinNuclear taustatietoa Taustalla Osaamiskeskusohjelma

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Ydinvoima Euroopassa

Ydinvoima Euroopassa Ydinvoima Euroopassa Euroopan ydinvoimamaat YDINVOIMA EUROOPASSA Johdanto Ydinenergialla on ollut vahva rooli Euroopan unionissa jo sen alkuvaiheista lähtien. Vuonna 1957 Rooman sopimuksella muodostettiin

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT 2 Liuskekaasua Eurooppaan? Forsström & Koljonen 2013. Arvioita liuskekaasun

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA II Millennium Forum, Helsinki, 25.4. FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA Ari Lampinen, ala@jyu.fi Jyväskylän yliopisto MILLENNIUM-PROJEKTIN NELJÄ SKENAARIOTA VUOTEEN 2020 http://www.acunu.org/millennium/energy2020.html

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. Pietari Brahen Rotaryklubi Raahe 3.6.2014. Jaana Kangas, aluetiedottaja Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Hanhikivi 1 -hanke. Pietari Brahen Rotaryklubi Raahe 3.6.2014. Jaana Kangas, aluetiedottaja Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Hanhikivi 1 -hanke Pietari Brahen Rotaryklubi Raahe 3.6.2014 Jaana Kangas, aluetiedottaja Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Fennovoiman omistuspohja Laitossopimus ja lopullinen sitoumus Joulukuu:

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta SATAKUNTALIITTO 1 (2) Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen KANNANOTTO 12.4.2010 Olkiluodolla kilpailuetuja lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat: kotimaista uusiutuvaa

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Aurinkoteknillinen yhdistys ry Tominnanjohtaja C.Nyman/Soleco Oy 2.10.2014 Aurinkoteknillinen yhdistys ry 35v Perustettu v 1979 edistämään aurinkoenergian

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Mikä on FinNuclear? ATS jäsenkokous 21.09.2010. Leena Jylhä FinNuclear yksikkö / Prizztech Oy

Mikä on FinNuclear? ATS jäsenkokous 21.09.2010. Leena Jylhä FinNuclear yksikkö / Prizztech Oy Mikä on FinNuclear? ATS jäsenkokous 21.09.2010 Leena Jylhä FinNuclear yksikkö / Prizztech Oy Taustatietoa Aloitettu osana kansallista Energiateknologian klusteriohjelmaa 2007-2013 http://www.oske.net/osaamisklusterit/energiateknologia/

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ Ilmastonmuutoksen hillinnällä tarkoitetaan ihmisen toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja -nielujen lisäämiseksi. IPCC:n viidennen

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006 Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 26 1 Raakaöljyn dollarihinta kohosi kesällä 26 uusiin ennätyksiin 8 7 6 5 4 3 2 1-1 M:198/1 M:1985/1 M:199/1 M:1995/1

Lisätiedot