Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat
|
|
- Santeri Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat Matkailukohteiden toimintaympäristö Matkailutoimijat Kohteen matkailu- ja kehityshistoriaa Matkailun kehittämistoiminta Keskeisten vetovoimatekijöiden analyysi Tuotetarjonta (profiloiva) ja kysyntä Kilpailukyvyn osatekijät Matkailukonseptin analyysi Tuotekehittelyn potentiaali matkailukohteena Johtopäätökset suhteessa Etelä-Savon matkailun aluerakenteeseen ja sen tulevaisuuden matkailukonseptin kehityspotentiaaliin
3 Hannu Ryhänen
4 Weissenseen alueen kuvat ja kartat Weissenseen kuvia ja karttoja löytyy helpoiten hakemalla googlen kuvahausta nimellä Weissensee. Sieltä löytyy runsaasti upeita kuvia ja karttoja järvialueesta. Kannattaa katsoa ennen raportin lukemista.
5 Toimintaympäristö Weissensee sijaitsee Itävallan Kärntenin osavaltion lounaisnurkassa, jonka pinta-ala on 9536 km² (Etelä-Savon km 2 ) ja asukkaita on noin (Etelä-Savo noin ). Osavaltio rajoittuu etelässä Italiaan ja Slovakiaan ja Kärntenin osavaltiossa Slovakin rajan puolella asuu slovakkivähemmistö. Alue on kuuluu Itä-Alppien alueeseen ja se on suosittua lomaaluetta useiden järviensä takia, joista Weissensee on yksi alueen tunnetuimpia, mutta samalla seudulla sen kanssa kilpailee markkinoilla asiakkaista Milstätter See, Ossiacher See ja Wörther See sekä laajuudeltaan että matkailupalveluiltaan pienempi järvi Faaker See. Weissenseen kunnan pinta-ala km 2 ja se hallinnollisesti ja toiminnallisesti se muodostuu neljästä kylästä järven länsirannalla. Asukkaita kunnassa on noin 800. Väestön tiheys on 9.9 as/km 2 (Etelä-Savo 11 as./km 2 )
6 Toimintaympäristö Länsirannan kyläasutus saavutetaan parhaiten lännestä ajamalla E66 pitkin Greifenburgiin, josta on noin 12 km matka Weissenseelle. Muchenista matka Weissenseelle on noin 310 km ja matka kestää 3 h. Tämä on nopein reitti pohjoisesta ja lännestä saapua alueelle. Greifenburgiin tulee myös juna. Idästä Wienistä päin saavuttaessa ensin E56 ja sen jälkeen E66 ja E55 pitkin Arnolstadiin, josta on noin 50 min ja 55 km matka Weissenseelle. Koko matka Wienistä on noin 480 km ja kestää noin 4 tuntia, mikä kertoo sen Weisseenseen vaikeasta saavutettavuudesta idästä päin tultaessa. Järven vedenpinta on 945 mpy korkeudella ja vaikka se sijaitsee korkealla, kesällä järven vesi lämpenee yli 20 celcius asteeseen.vesi on erittäin kirkasta ja puhdasta ( juotavan hyvää ). Weissensee järven pituus on 11.6 km, leveimmillään se 0.9 km, pinta-ala 6.5 km² ja suurin syvyys 97 m.
7 Toimintaympäristö Matkailu muodostaa alueella paikallistalouden perusrungon. Weissenseen järvialue on luokiteltu luonnonpuistoksi (nature park) alueeksi. Luonnonpuistoalueilla on erityisiä luonnonarvoja (etenkin kulttuurimaisemallisia) ja niiden monipuolista käyttöä kehitetään ja ohjataan yhtenä yksikkönä hyvällä suunnittelulla. Kestävä matkailukäyttö on keskeisessä asemassa näillä alueilla. Käyttö ei ole kuitenkaan niin rajoitettua kuin kansallispuistoissa (national park) tai luonnonsäästiöissä (nature reserve). Ideana luonnonpuistoissa on, että suojellaan käytön kautta. 2/3 Weissenseen rannoista on vaeltajille vapaata aluetta Weissenseen luonnonpuistoalueen koko on 7352 ha.
8 Weissenseen luonnonpuisto (Pichomer & Pichomer 2006)
9 Toimijat Kehittämis-, suojelu ja -matkailutoimintaa pyörittävät organisaatiot: Weissenseen matkailutoimisto (Weissensee Tourismus) Weissenseen luonnonpuisto organisaatio (Naturpark Weissensee). Auttaa tuotekehityksessä ja myynnissä. Weissenseen kunta (Gemeinde Weißensee ) Alppien helmet organisaatio (Alpine Pearls) edistää mahdollisimman ilmastoneutraaalia lomaa 28 erikoislaatuisessa kohteessa. Yksi keskeinen teema on Pehmeä liikkuminen ( Soft mobility ), jossa tavoitteena on edistää vapaata matkailukohteissa autotonta liikkumista esim. pyörillä ja sähköpyörillä, kävelen, hevosella, junalla, vähäpäästöisellä linja-autolla jne. Kärntenin osavaltion matkailuorganisaatio. Auttaa tuotekehityksessä ja myynnissä. Lisäksi Weissenseellä on Alpine Pearlsin ja muiden sitä lähellä toimivien organisaatioiden kautta runsaasti yhteyksiä matkailun, erityisesti ekomatkailun myynti- ja markkinointiorganisaatioihin sekä tutkimus- ja suunnittelutoiminnan organisaatioihin.
10 Matkailun yhteistyökumppaneita Joukossa useita kestävän matkailun kumppaneita
11 Tutkimus- ja suunnittelukumppaneita
12 Kestävän kehityksen kumppaneita
13 Seudun kehitys- ja matkailuhistoriaa Weissenseellä on käyty läpi hyvin samantapainen kehittämisprosessi kuin Bad Hindelangissa. Uuden matkailukonseptin aloitteentekijöinä Weissenseellä toimivat paikalliset tilalliset. Alku ei ollut helppo ja käytiin monia tulisia keskusteluja ja taistoja siitä, että mihin kehityksen suuntaa tulisi viedä. Weissenseellä asioita helpotti se, että järvellä oli kaukokatseisesti kielletty moottoriveneily jo 1960-luvulla ja kahta risteilijää sekä yhtä vesihiihtovenettä lukuun ottamatta järvellä ovat sallittuja vain sähkömoottorit tai soutuveneet. Samoin torjuttiin 1970-luvulla jyrkästi konsulttien pönäkät suunnitelmat matkailun valtaväylästä järvenrannan lomaparatiisiin. Myös Weisseenseellä huolellinen suunnitteluprosessi johti yhteiseen näkemykseen entistä kestävämmästä matkailukehityksen suunnasta, jonka johtoajatuksen mukaan on toimittu näihin päiviin saakka sekä pyritty sitä jatkuvasti myös vahvistamaan.
14 Seudun kehitys- ja matkailuhistoriaa Seudun koko pinta-alasta 97% on erilaisia maisema- ja luonnonsuojelualueita. Järven juotavan hyvä vedenlaatu on turvattu siirtoviemäriverkostolla ja luonnonmukaisesti hoidetulla alkutuotannolla. Perusjätehuolto on seudullisesti ja yksittäisissä yrityksissä hoidettu huolella. Esimerkiksi alkulajittelu on majoituspaikoissa järjestetty vastaanoton yhteyteen ja keittiöt lajittelivat ja kierrättivät kaiken eteenpäin jo 2000 luvun alussa. Weissenseellä otettiin jo luvun alussa koekäyttöön luomuviljelyn laatumerkki, joka takasi sen, että paikallisten ravintoloiden herkut ovat tuotetut luomuraaka-aineista ilman pitkiä kuljetusmatkoja (lähiruoka-ajattelun oli jo silloin pinnalla). Weisseenseellä otettiin kehitysprosessin alkuvaiheessa käyttöön maatiloilla pisteytys, jossa toiminnot jaettiin + ja pisteisiin sen mukaan kuinka hyvin ne edistivät kestävyyttä. Yhdestä pluspisteestä maksettiin silloista rahaa 100 Itävallan Sh/ha. Järjestelmä oli alussa ongelmallinen, mutta tuotti paremmin kuin perinteinen tuotanto, joten tuottajat pyrkivät pian toimimaan ekologisesti.
15 Seudun kehitys- ja matkailuhistoriaa Weissenseen alueella suositaan myös julkisia kulkuneuvoja. Matkailun kokonaiskonseptin ansiosta alueella on myös säilynyt noin 30 elinvoimaista maatilaa. Järvialue alkuun oli teemoitettu ajatuksella Weissensee Luonnon leikkipaikka ( Weissensee-Spielplatz der Natur ), joka on kantanut vielä näihin päiviin asti. Uutena teemana (filosofiana) on tullut mukaan Pehmeä talvimatkailu (Soft Winter Tourism) ja Aktiivinen kesä terapeuttisessa ilmastossa (Active summer in a therapeutic climate). Alueelle on myönnetty EU:n Ympäristö ja matkailu palkinto (Preis für Umwelt und Tourismus ). Samoin alueelle on myönnetty v Eurooppalainen kylien uudistamispalkinto ("Europäische Dorferneuerungspreis" zuerkannt ). Viime aikoina matkailun malli on painottunut entistä enemmän ekomatkailun suuntaan. Seutu tarjoaa hyvin monia mahdollisuuksia ympäristöystävällisen ja kestävän matkailun toteuttamiseen kesäisin ja talvisin. Uutena ajattelutapana on ympäristöystävällinen mobiliteetti ( Soft mobility ), joka on uusi tapa ajatella matkailun tekemistä koko Alppien alueella.
16 Seudun matkailu- ja kehityshistoriaa Praditzin kylässä on ilmainen parkki, jonne suositellaan jätettäväksi auto ja voi ottaa käyttöön vähähiilisen bussikyydin, joka kulkee alueella 30 min välein (bussi sopii myös pyörä- tuoleille ja lastenvaunuille) ja pysäkkejä on 200 metrin välein. Pääsesongin aikaan bussin voi soittaa myös yökuljetukseen. Ympäri Weissenseetä on E-biken vuokraajia, jotka vuokraavat ja vaihtavat niihin pattereita. Alueelta voi vuokrata myös Segwayn, joka on kaksipyöräinen moottoroitu kulkuvälinen ja kuljettaa yhtä ihmistä kerrallaan siten, että ihminen ohjaa itse laitetta. Siinä on sähkömoottori, joka käyttää energianlähteenä litiumioniakkuja. Weissensee on osa Alppien Helmi ketjua, joka kehittää ympäristöystävällistä matkailua 28 Alppialueen kohdeyhteisössä. Tavoite on vähentää jatkossa yksilöllistä moottoriajoneuvolla liikkumista alueella. ja sitä varten on luotu hyvä julkinen liikennejärjestelmä sekä myydään ekologia paketteja oheisella tavalla Vuosittain alueella yöpymistä, pieni lasku vuosina, jolloin muutamia hotelleita sulki ovensa erinäisten syiden takia. Alueen menestyksen perusta on, että siellä ei ole tehty virheitä luonnon tuhoamisessa. Alue on hyvin luonnontilassa, rannoille rakennettu vähän ja alueella pyritään noudattamaan pehmeän (kestävän) liikkumisen ideaa kaikin tavoin.
17 Keskeiset vetovoimatekijät Luonnonvetovoima: Alppiympäristö, Weissenseen luonnonpuisto ja sen keskellä vuonomainen järvi pittoreskissa maisemassa, joka myös on tarpeeksi laaja matkailutoimintojen järjestämistä varten. Järveä ympäröivät metsät ovat koskemattomia. Kulttuurivetovoima: Pienet paikalliset kyläyhteisöt ja alueen pitkät perinteet matkailussa. Järveen liittyvät monet tarina. Majoitus- ravitsemus ja liikennepalvelut: Riittävä kokonaisuus eri tyyppisiä majoituspalveluja (yleensä perheyritysvetoisia pikkuhotelleja/gasthauseja) ja ravintoloita sekä majoituksen yhteydessä että erikseen. Liikennepalvelut tukeutuvat alueen sisäiseen julkiseen liikenteeseen, jossa autot suositellaan jätettäväksi sille varatulle parkkipaikalle. Ohjelmapalvelut ja tapahtumat: Monipuolinen ohjelma- ja tapahtumatarjontaa, joka keskittyy pääasiassa kesään ja talveen.
18 Profiloiva tuotetarjonta Alueella on hyvin monipuolinen tuotetarjonta, joka jakautuu sekä vuodenaikojen että kohderyhmien (esim. perheet, kuntoilijat, ammattiurheilijat, motoristit) tarpeiden mukaan eri teemoihin luonnon leikkipaikalla. Ajatus tuotteistamisesta tiivistyy seuraavasti; Environmentally sustainable, culturally diverse, qualitatively high and adventure-packed holiday experience. Kesätuotteet; Kuntoilutuotteet (Active Fitness Park Weissensee, 12 juoksureittiä järven ympäri, 9 sauvakävelyreittiä, maastopyöräreitit, 200 km merkittyjä vaellusreittejä mpy:n korkeusväleillä. Uutena erikoistuotteena Terveysvaellus (Gesund Wandern) terveellisessä ilmastossa 9 eri reitillä. Reittien varrella on runsaasti majoitusja ruokailupaikkoja. Naturally Soft Holidays tuotteet painottuvat vähähiilisiin, ympäristöä säästäviin, tuotteisiin. Muita tuotteita kesällä esim. maastopyöräily, sauvakävely, hölkkä ja Alppien seikkailutuotteet, jonne voi lähteä myös alhaalta hissillä. Alueelle tehdään myös paljon ryhmämatkoja. Talvituotteet; mm. Hiihto ja laskettelu, luistelu järvelle tehdyllä radalla (40 km puhdistettua luistelureittiä), vuosittainen luistelukisa, koiravaljakkoajelut, sukellustuotteet myös talvisin. Järveen liittyviä tuotteita; mm. uintituotteet, kalastustuotteet (mm. perhokalastus ja talvella pilkintä) sukellustuotteet, risteilyt. Kohderyhmittäin kohdistettuja teemallisia tuotekokonaisuuksia: Perhetuotteet, hyvinvointilomat ja motoristituotteet (muutama hotellinomistajalla alueella on yhteyksiä moottoripyöräkerhoihin). Alueen idea on, että tuotteena se profiloituu nimenomaan kestävän matkailun kautta ja halutaan, että matkailija kokee alueella eri palveluja käyttäessään luonnosta saatavia iloja.
19 Mistä asiakkaat tulevat talvella 4876; 4 % 6018; 6 % 21786; 20 % 31831; 30 % 42378; 40 % Niederlande Österreich Deutschland Italien Sonstige
20 Mistä asiakkaat tulevat kesällä 9180; 3 % 15240; 5 % 14790; 5 % ; 34 % ; 53% Deutschland Österreich Italien Niederlande andere
21 Kilpailukyvyn osatekijät Upean alppijärvimiljöön lisäksi Weissenseen luonnonpuisto on kohteen matkailullinen ydin. Seutukunnalla, kuten Hindelagilla, on pitkät kulttuuriset perinteet ja ihmisillä hyvä itsetunto (matkailua on järven alueella toteutettu jo useammassa sukupolvessa). Lähtökohtana on ollut matkailun kokonaiskonseptin huolellinen suunnitteluja ja laaja osallistuminen/sitoutuminen siihen alueen toimijoiden kesken. Seutukunnan paikallis- ja aluehallinto ja matkailun kehittäjät pelaavat hyvin yksiin matkailun kehittämistoiminnassa. Weissensee on myös strategisesti profiloitunut kestävän matkailun (osin vahvan ekomatkailun) kohteeksi ja paikallisten toimijoiden eettinen valveutuneisuus myös asiassa tässä asiassa pitkällä (on oltava tekoja myös, ei vain puhetta). Luonnonsuojelua ei nähdä peikkona, vaan koko ajattelu siltä osin tiivistyy neljän pilarin varaan; "luonnon ja ympäristön suojelu, virkistys-, koulutus- ja aluekehitys, jotka kaikki kytkeytyvät toisiinsa usealla tavalla. Weissenseen alue brändinä profiloituu Hindelangin tavoin vahvasti kestävän kehityksen edelläkävijäalueeksi, josta se on saanut pysyvää kilpailuetua muihin vastaaviin kohteisiin verrattuna. Ydinasioita kaikissa matkailutoimintojen kehittämisessä ovat korkea matkailuyrittäjien osaamis- ja laatuvaatimustaso (hyvin kouluttautuneita yrittäjiä).
22 Kilpailukyvyn osatekijät Tuotekehitys on selkeästi teemoitettu tuotekokonaisuuksiin lomakausittain (kesä, talvi pääasiassa) ja markkinointi kohdistuu kaikkein potentiaalisimpiin asiakasryhmiin. Paikallisten tuotannon ja tuotteiden tehokas hyödyntäminen matkailijoiden palvelutuotannossa (etenkin maatilojen lähiruoka). Tutkitun matkailutiedon jatkuva innovatiivinen hyödyntäminen kehitystoiminnassa ja erittäin hyvä sidosryhmäyhteistyö, joka näkyy monina toimintaa tukevina yhteistyökumppanuuksina. Hyödyntää tehokkaasti keskeisiä moderneja medioita, myös sosiaalisia. Varsinaisia suuria ongelmia kilpailukykytekijöissä ei vaikuttaisi olevan ja matkailu on kehittynyt suotuisasti alueella viimeisten vuosien aikana. Myös innovatiivinen tuotekehitys on ollut jatkuvaa. Kaiken kaikkiaan Weissensee pyrkii Bad Hindelangin tapaan olemaan erinomaisen persoonallinen matkailukohde tuote- ja markkinointijohtajuudessa, asiakaskeskeisyydessä ja toiminnallisessa (laadullisessa) erinomaisuudessa.
23 Weissensee netissä Weissensee on Hindelangin tapaan siirtynyt vahvasti netti- ja sosiaalisen median aikakauteen matkailukohteen markkinoinnissa, varauksissa, myyntitoiminnassa ja matkailijan henkilökohtaistamisessa osaksi kohdetta/tuotetta
24 Weissensee brändinä Weissensee synnyttää Hindelangin tapaan vahvan ja ainutkertaisen mielikuvan, jolla 0n vankka todellisuuspohja paikallisessa kehittämistoiminnassa. Brändi nojaa alueen ilmeisiin vetovoimatekijöihin ja se on selkeä strateginen valinta. Brändin runkona paikallinen luonnonpuisto, sen keskellä sijaitseva kirkasvetinen alppijärvi ja kestävän matkailun käytännöt, joissa seutu on pyrkinyt olemaan edelläkävijä. Kärkituotteet (teemat) profiloivat aluetta ja Luonnon leikkipaikka slogani herättää mielenkiinnon paikkaa ja sen tarinoita kohtaan. Kaikki viestintä on samansuuntaista tekojen kanssa. Kohteen palvelulupaus on vahva ja kiinnostava joka vetää puoleensa asiakkaita kauempaakin vaikka kohde on kohtuullisen vaikeasti saavutettava.
25 Brändilogoja
26 Matkailukonsepti Weissenseellä on, kuten Bad Hindelangissa, käytössä kokonaisvaltainen matkailukonsepti, joka on jo matkailutuote itsessään. Sen sisältö markkinoi aluetta ja koska seutu on saanut edelläkävijän roolissa, se on taannut sille myös paljon mediajulkisuutta. Konseptin olennaisia osia ovat vahva ympäristöpainotus ja sen mukaiset käytännöt kaikessa toiminnassa, markkinoinnissa ja asiakkaan arvon tuottamisessa. Konsepti ei kenties ole arvoketjuna niin pitkälle viety ja mietitty Bad Hindalangiin verrattuna, etenkään paikallisen maanviljelyn ja luonnonsuojelun kytköksen osalta jo yksistään erilaisen luonnonympäristön takia, mutta sama periaate toimii tässäkin kohteessa eli on olemassa paikallisyhteisö, jolla tarve pärjätä, olla kilpailukyinen, matkailuliiketoiminnassa ja sitä varten on erottauduttava sekä haettava omaperäistä matkailumallia. Konseptin lisätakeena ovat paikallisten matkailuyrittäjien korkea matkailun ammattitaito ja kyky luontevaan yksilölliseen palvelukulttuuriin sekä erittäin toimiva laaja yhteistyö.
27 Johtopäätökset Weissensee Weissensee on samoin kuin Bad Hindelang erinomainen esimerkki siitä kuinka jokin paikallinen matkailukohde voi rakentaa sen luontaisten vahvuuksien varaan matkailun kokonaiskonseptin (liiketoimintakonseptiksi) ja brändätä sen arvopohjaiseen valintaan, joka on rohkea, mutta samalla kilpailukykyinen Keski-Euroopan kilpailuilla matkailumarkkinoilla. Matkailukonseptin perustuu konkreettiseen toteuttamiseen arjen tasolla ja siksi se on uskottava. Asiakkaan saama arvo syntyy paitsi toimivasta palvelujärjestelmästä (selvästi hyvin hiottu kokonaisuus myös Weissenseellä), niin myös palveluprosesseista, jonka keskeisiä työkaluja ovat seudun nettisivut ja toki hyvin toimivat peruspalvelut. Alueen matkailijamäärät ovat jo yksin saavutettavuuden ja pienen koon takia pienempiä kuin Hindelangissa, mutta sallivat jo kehittämisen pääomien kasaamisen ja sitä kautta myös jatkuvan uusiutumisen investoinnein alueen pääosin pienissä perhevetoisissa mikrokokoisissa matkailuyrityksissä.
Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat
Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat Matkailukohteiden toimintaympäristö Matkailutoimijat Kohteen matkailu- ja kehityshistoriaa Matkailun kehittämistoiminta Keskeisten vetovoimatekijöiden analyysi Tuotetarjonta
LisätiedotKansallispuistoissa on vetovoimaa!
Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa
LisätiedotLevi 4 Kohti kestävää matkailua
Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve
LisätiedotKyllä maalla on mukavaa!
Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi
LisätiedotHÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA
HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista
LisätiedotMASTER PLAN. Unohdettu suunnitelma. Rositsa Bliznakova
MASTER PLAN Rositsa Bliznakova etela-konnevesi.fi/master-plan/ suunniteltiin Rautalammin Konneveden matkailualueen palveluvarustusta, sekä otettiin suuntaa tulevaisuuden matkailullisiin ja virkistyskäytöllisiin
Lisätiedotgosaimaa yhteismarkkinointi
gosaimaa yhteismarkkinointi Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta Yhteinen viesti kaikessa markkinoinnissa Syöttöpeliä
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Työllisyys Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa.
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa. Voit olla päättämässä
LisätiedotKehittämisstrategiat 2014-2018
Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,
LisätiedotLuontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.
Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike
LisätiedotMerellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi?
Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Suomen saariston ainutlaatuisuus ja mahdollisuudet Mm. heikko saavutettavuus ja pirstaleinen yrittäjäkenttä alueen matkailullinen kehittymättömyys
LisätiedotKansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä
Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä Kymenlaakson matkailuparlamentti 17.10.2017 Matti Hovi Puistonjohtaja Luontopalvelut Suomen kansallispuistot 2017 40 kansallispuistoa (Hossa ei
LisätiedotVastuullisuuden kehittäminen Hepokatissa
Vastuullisuuden kehittäminen Hepokatissa Maria Utti/ Yrittäjä Majoitus Hepokatti www.majoitushepokatti.fi FB: www.facebook.com/bbhepokatti Instagram: https://www.instagram.com/bbhepokatti/ Majoitus Hepokatti
LisätiedotMatkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut
Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut 15.11.2018 Luontopalvelut 2018 Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa ja suojelee Suomen
LisätiedotStrategia Päivitetty
Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu
LisätiedotMafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti
Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun
LisätiedotUKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla
UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka
LisätiedotMetsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)
METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi
LisätiedotHyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen
Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Soveltavan liikunnan seutufoorumi 29.11.2016 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Luontopalvelut Kuva: Juha Kalaoja Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee
LisätiedotKiitos. Sanna Tarssanen / House of Lapland
Kiitos Sanna Tarssanen / 2 Lapin Elokuvakomissio toimii osana viestintä-ja markkinointitalo ia. Edistää Lapin kilpailukykyä av-alalla ja tuo alueelle kotimaisten ja kansainvälisten tuotantojen kautta työtä,
LisätiedotRiihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010
Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus
LisätiedotTyöpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin
Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen
LisätiedotVesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit
Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi
LisätiedotKohderyhmänä matkailijat kestävän liikkumisen mahdollistaminen matkalla ja perillä. Sara Lukkarinen, Motiva Oy
Kohderyhmänä matkailijat kestävän liikkumisen mahdollistaminen matkalla ja perillä Sara Lukkarinen, Motiva Oy LIIKKUMISEN OHJAUS JA MATKAILU - ECOMM 2014 D5 MOBILITY MANAGEMENT AND TOURISM 1 David Knapp:
LisätiedotSaimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle?
TIEDOTE 26.08.2013 Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle? - Mikä ihana matka, mikä jumalainen järviluonto, yksi maailman ihmeistä, ylistivät kansainväliset höyrylaivamatkailijat
LisätiedotKESMA II. Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen
KESMA II Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen Päivän kulku 12.15 12.30 13.00 13.30 14.00 16.00 Aloitussanat Eteläsavolaisten
LisätiedotMATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT
MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT MATKAILUSSA 4 TÄRKEINTÄ? YHTÄ PITÄÄ LISÄTÄ YHTÄ PITÄÄ VÄHENTÄÄ YHDEN PITÄÄ OLLA KUNNOSSA TÄRKEINTÄ
LisätiedotKartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön
Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007
LisätiedotKeski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja
Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa
LisätiedotStopover Finland HELI MENDE
Stopover Finland Matkailun tiekartta 2015-2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun - strategiset projektit eli ns. kärkihankkeet käyntiin Matkailun strategisen ohjelman valmistelu
LisätiedotSuomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde
Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon
LisätiedotKuntastrategia vuoteen 2030 Kh
Kuntastrategia vuoteen 2030 Kh 23.4.2018 99 Tulevaisuuden kunnan roolit (Kuntaliitto) 24.4.2018 Lähde: Kuntaliitto, ISBN 978-952-293-461-1 (pdf) 2 2018-2030 20.000 asukkaan Janakkala kasvukäytävän toimiva
LisätiedotNeljä (+ yksi) strategista teemaa
Neljä (+ yksi) strategista teemaa Kulttuuri Hyvinvointi Kesä Talvi Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat ohjaavat Visit Finlandin tuotekehitystyötä ja linjaavat kansallisella tasolla koko
LisätiedotPOHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE
POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,
LisätiedotMATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen
MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt
LisätiedotElintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina
Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät
LisätiedotMatkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu
Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon
LisätiedotPaikallisyhteisön huomioiminen matkailussa, turvallisuusohjeiston esittely Inarin matkailuseminaari
Paikallisyhteisön huomioiminen matkailussa, turvallisuusohjeiston esittely Inarin matkailuseminaari 2.11.2018 Arctic Outdoor, turvallisuutta ja terveyttä tunturista kehittämishanke 2017-2019, Inarin kunta
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke
Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen
LisätiedotKouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012
Kouvolan seudun matkailun master plan Työpajat 15.-16.5.2012 Ohjelma 15.5. klo 9-12 Työpaja 1: Kokous- ja kongressimatkailu klo 9.00 Alustukset aiheeseen Leena Sipilä, Finnish Convention Bureau Minna Kurttila,
LisätiedotMatkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen
Matkailun tulevaisuus Jaakko Lehtonen 1.9.2011 kansainvälinen matkailu kasvaa, 3-4% vuodessa, ellei mitään aivan järisyttävää tapahdu Aasia, etenkin Kiina, nousee vahvasti niin lähtöalueena kuin kohteenakin
LisätiedotLaajavuoren alueen master plan
Laajavuoren alueen master plan Toimeksiannon prosessi Page 2 Lähtökohta Laajavuorella on paljon hyödyntämätöntä liiketoiminta- ja kehittämispotentiaalia, joiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää eri
LisätiedotSaariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa
Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko
LisätiedotToimeksiannossa tarkasteltavat asiat
Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat Matkailukohteiden toimintaympäristö Matkailutoimijat Kohteen matkailu- ja kehityshistoriaa Matkailun kehittämistoiminta Keskeisten vetovoimatekijöiden analyysi Tuotetarjonta
LisätiedotMaakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
LisätiedotMitä kulttuurimatkailu on?
Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita
LisätiedotMaaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä
Maaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä Anne Tuomivaara projektikoordinaattori Lapin yliopiston Arktinen keskus Lappari-hanke Esityksen aiheet: Salzburgin
LisätiedotPalvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012
Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka
LisätiedotValtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Raija Ruusunen
Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Raija Ruusunen Matkailun kehittämisen tapa vaihtelee Suomessa alueelta toiselle Suurimalla osalla
LisätiedotKarjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa
Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena
LisätiedotPaikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu
Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten
LisätiedotMitä kehittämishankkeilla on tehty tai voi tehdä? Marko Tanttu Etelä-Savon maakuntaliitto
Mitä kehittämishankkeilla on tehty tai voi tehdä? Marko Tanttu Etelä-Savon maakuntaliitto KAMPISTA SAIMALLE Matkailuliikennepalveluiden kehittämis- ja tuotteistamispilotti Etelä-Savossa 2014 Matkailukohteiden
LisätiedotMARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014
MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri
Lisätiedotkestävän matkailun tutkimus Marja Uusitalo, tutkija Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus ja kestävän matkailun tutkimus Marja Uusitalo, tutkija Esityksen sisältö Luken kestävän matkailun tutkimus (neljä esimerkkiä) Virkein- ja BuSK-hankkeet How to maintain naturalness in
LisätiedotKalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskuksen kestävän liikkumisen strategia. Hankkeen esittely
Kalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskuksen kestävän liikkumisen strategia Hankkeen esittely 8.3.2018 Työn tausta Hiekkasärkkien alue on tiivis ja monipuolinen matkailukokonaisuus, jossa toiminta on vilkasta
LisätiedotMuuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?
Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita
LisätiedotLammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet
Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet Maaseutumatkailu Perinteisesti maaseutumatkailuun on yhdistetty maatilatalous, mutta maaseudun rakennemuutoksen myötä matkailu on elinkeinona ohittanut
LisätiedotKeski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten
LisätiedotMatkailutuotteet tehdään yhdessä. tuloksia MIT-hankkeesta
Matkailutuotteet tehdään yhdessä tuloksia MIT-hankkeesta MIT "Terve, minä olen Pirkko ja mulla on luksusmökkitoimintaa. Jatkuva tuotekehitys on kyllä tärkiää mutta siihen ei taho löytyä aikaa, ja kun ois
LisätiedotMaaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava
Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava Sivusto avattiin 11.4. Monipuolinen ja laaja yritysnäkyvyys Sivusto avattiin 11.4. Varaamo eri tuoteryhmille; esim.
LisätiedotE18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012)
E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012) Cursor Oy Jouko Luode 1.10.2012 1 E18-infotilaisuus 13.6.2012 E18-kasvukäytävä ohittamaton mahdollisuus yrittäjälle! Infotilaisuus yrittäjille
LisätiedotAjankohtaista markkinoilta
Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat
LisätiedotMONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ
MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ ME OLEMME METSÄHALLITUS VASTUUTA YMPÄRISTÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle
LisätiedotKymiSun. Tervetuloa retkillemme luontoon, kulttuuriin, historiaan ja ihmiseen.
tarjoaa unohtumattomia elämyksiä veneretkillä yrityksille, ryhmille ja yhteisöille. Kymijoen historiaretkillä, Verlan kirkkailla vesillä ja Unescon Maailmanperintökohteessa, sekä Repoveden erämaiden siimeksessä.
LisätiedotEkosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi
Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Paula Kuusisto-Hjort, Tanja Hämäläinen, Heidi Ahlgren, Pihla Sillanpää Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö
LisätiedotOIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma
OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin
LisätiedotMitä kulttuurimatkailu on?
Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita
LisätiedotMatkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu
Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia
LisätiedotMAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio
MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää
LisätiedotKuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä
Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin
LisätiedotMatkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola
Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät
LisätiedotVetovoimaa kestävästä matkailusta
Vetovoimaa kestävästä matkailusta Susanne Sarvilinna Jyväskylän kaupunki/ Visit Jyväskylä Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Petäjävesi, Uurainen, Toivakka Suomen matkailu on hyvässä kasvussa 8,3
LisätiedotPasi Tolonen / Tulevaisuusfoorumi 2017
BOMBA TARINA JATKUU 1 10.10.2017 Pasi Tolonen / Tulevaisuusfoorumi 2017 BOMBAN RYTMINVAIHDOS 2016-2 11.10.2017 Pasi Tolonen / Tulevaisuusfoorumi 2017 PKO OMISTAJAKSI 1.2.2016 : UUDISTUMISTARVE KAIKILLA
LisätiedotTuusulan kunnan elinkeino-ohjelma
Tuusulan kunnan elinkeino-ohjelma 2017 2018 Tuusula on noin 40 000 asukkaan ja yli 2 700 yrityksen kasvuhakuinen, luova ja käytännönläheinen kulttuurikunta Keski-Uudellamaalla. Sijaintimme Helsinki- Vantaan
LisätiedotJyväskylän pienten järvien melontareitit
Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä
LisätiedotToimeksiannon tavoite
Toimeksiannon tavoite Benchmarkkauksen tavoitteena oli analysoida koti- ja ulkomailla eräiden tunnettujen maaseutuja järvimatkailukohteiden matkailukonseptien toimintaympäristöä, kilpailukykyä ja sen keskeisiä
LisätiedotKESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIAN LANSEERAUSKAMPANJA: PELLETTI, PASURI & PÄIJÄNNE
KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIAN LANSEERAUSKAMPANJA: PELLETTI, PASURI & PÄIJÄNNE Tämä on tilanne Keski-Suomen ilmastostrategia on vaikea hahmottaa käytännössä. Mitä keskisuomalaiset voivat tehdä? Miten strategia
LisätiedotHämeenlinnan seudun puheenvuoro
Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen
LisätiedotSuomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.
Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa
LisätiedotKestävän matkailun kyselytutkimus 2013. Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.
Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013 Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.fi Kestävän matkailun kyselytutkimuksen taustaa Kestävä matkailu on
LisätiedotViestintäsuunnitelma
Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma
LisätiedotSisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014
Sisällöt liikkeelle Kaisa Mikkola 25.11.2014 Alma 360 Alma 360 on sisältötoimisto, jossa tehdään tavoitteista totta. Videot ovat oleellinen osa monikanavaista sisällöntuotantoa. Kuukaudessa toteutetaan
LisätiedotKestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen
Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen METSÄHALLITUS 160 VUOTTA METSÄHALLITUS - MONIALAINEN OSAAJA VASTUUTA IHMISISTÄ, YMPÄRISTÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Käytämme, hoidamme ja suojelemme valtion
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MATKAILUN
KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma
LisätiedotERÄTYS - LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMINEN 8.11.2013
ERÄTYS - LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMINEN 8.11.2013 ERÄTYS Jämsä Hyvinkää Vaasa Kuusamo Joensuu ERÄTYS-HANKE Erätyshanke on viiden oppilaitoksen tykehanke (työelämän kehittämishanke), jossa pyritään selvittämään
LisätiedotMELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA
MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi
Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet
LisätiedotKestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija
Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija Metsähallitus / Petri Jauhiainen Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa kansallisomaisuuttamme Hoidamme kaikkia
LisätiedotMiten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta
Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien
LisätiedotReitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen
Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite
LisätiedotValkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan
Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Suoma seminaari 18.9.2013 @Levi Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointihanke;
LisätiedotTeijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015
Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015 Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Ohjelma 8:45 Hankkeen esittely miksi, mitä ja kenen kanssa? Maija Pirvola, Yrityssalo 9:00 Teijon kansallispuiston erityispiirteet
LisätiedotAluetukku LähiPuoti Remes Oy
Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa
LisätiedotImatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi
Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km
LisätiedotVantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta
Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen
LisätiedotMaaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto
Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi
LisätiedotOutdoors Finland tavoitteet ja mitä on tehty
Outdoors Finland tavoitteet ja mitä on tehty 1. Osaamisen kehittäminen ja yhteistyön lisääminen Infotilaisuudet 15 maakuntaa 350 osallistujaa OF-seminaarit x 3 Visit Finland Akatemia valmennukset (17 päivää
Lisätiedot