YHTEYSTIEDOT. Vastuuhenkilöiden muutokset ilmoitettava kaupparekisteriin. Isännöitsijäntodistus uudistuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3 2010 10.6.2010 YHTEYSTIEDOT. Vastuuhenkilöiden muutokset ilmoitettava kaupparekisteriin. Isännöitsijäntodistus uudistuu"

Transkriptio

1 Vastuuhenkilöiden muutokset ilmoitettava kaupparekisteriin Taloyhtiön hallituksen tehtävänä on varmistaa, että kaupparekisterissä on taloyhtiön tiedot ajantasalla. Kevään yhtiökokouksissa on valittu taloyhtiöihin uusia hallituksen jäseniä ja osa aiemmista vastuuhenkilöistä on vaihtunut. Vastuuhenkilöiden muutoksista pitää ilmoittaa sekä kaupparekisteriin että jäsentaloyhtiöiden osalta myös Kiinteistöliittoon/-yhdistykseen. Isännöitsijäntodistus uudistuu Valtioneuvosto on antanut asetuksen osakehuoneistojen pinta-alan mittaustavasta ja isännöitsijäntodistuksesta. Asetus tulee voimaan 1. heinäkuuta 2010 eli samanaikaisesti uuden asuntoosakeyhtiölain kanssa. YHTEYSTIEDOT Kiinteistön ylläpidon kustannusten nousu vuodessa 4,6 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 4,6 prosenttia vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2009 vastaavasta ajanjaksosta.

2 Sisältö Uutisia Kiinteistöliitosta... 4 Kiinteistöliiton puheenjohtajana jatkaa Matti Inha... 4 Yli 500 uutta jäsentaloa Kiinteistöliittoon alkuvuodesta... 4 Kiinteistöliiton työvaliokunta ja toimikunnat nimitetty... 4 Ajankohtaista... 5 ARAlta Vuokranmääritysohje erityisryhmähankkeille... 5 Vastuuhenkilöiden muutokset ilmoitettava kaupparekisteriin... 5 Talonmiehen työtä ja siivousta koskeva työehtosopimus... 5 Valtioneuvosto linjasi kosteus- ja hometalkoiden keskeiset toimenpiteet... 5 Asumisen ekotehokkuus esillä SuomiAreenassa... 6 Parhaat taloyhtiöt palkittiin... 6 Kerrostaloasukkaalle tarkistuslista asunnon talotekniikkaa varten... 7 Hissien turvallisuus kiinnostaa suomalaisia... 8 Ympäristön hyväksi -palkinto haettavana... 8 Sähköpätevyysvaatimukset uudistuvat... 8 Asbestipurkajien pätevyyskortit otettu käyttöön... 9 Kiinteistöpalvelualan sovintoesitys hyväksyttiin... 9 Vaikuttaminen... 9 Maalarimestariliitto: Lainsäädäntöä noudattava urakoitsija ei menesty kilpailussa... 9 Lakiasiat...10 Maksupalvelulaki voimaan Isännöitsijäntodistukseen lisää tietoja taloyhtiön ja osakehuoneiston kunnosta Puhelintiedoksiannosta yleinen tiedoksiantotapa 1.6. alkaen Isännöitsijäntodistus uudistuu Rakennusperintöä suojelevalle lakiuudistukselle vahvistus Oikeustapaukset...12 Kiinteistön kunnossapitäjän ankara vastuu Tutkimus ja kehitys...13 Puukerrostalorakentamiseen sopivia alueita haussa Verkkopalvelulla voi tarkkailla asuntokohtaista sähkönkulutusta Helsingissä Rakennusten energiatehokkuutta parantava direktiivi uudistettu Markkina ja suhdanteet...14 Kaukolämmön käytössä ennätys tänä talvena Kiinteistön ylläpidon kustannusten nousu vuodessa 4,6 prosenttia Hypo: Asuntomarkkinat jäähtyneet hieman Talotekniikkaliitto: Uudisrakentaminen elpyy - korjausrakentaminen hyytyy Urakkahintojen nousu hidastanut taloyhtiöiden remonttien käynnistymistä

3 KTI: Ulkomaalaisten kiinnostus Suomen kiinteistömarkkinoihin taas nousussa Asuntojen vuokrat nousivat alkuvuonna, mutta laskivat edellisneljänneksestä Talous ja verot...17 Rakentamispalveluille käännetty arvonlisäverovelvollisuus Julkaisut ja tapahtumat...17 Asuinkiinteistöjen monipalveluverkkojen pikaopas Toimiva hallitus Taloyhtiön hallituksen käsikirja Uusi asunto-osakeyhtiölaki -kirja ilmestynyt Tarjolla kiinteistöalan kirjanpidon koulutusta Suorita perintätoimen tai palkanlaskennan -tutkinto

4 UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Kiinteistöliiton puheenjohtajana jatkaa Matti Inha Suomen Kiinteistöliiton puheenjohtajana jatkaa seuraavan kaksivuotiskauden toimitusjohtaja Matti Inha. Liiton varapuheenjohtajiksi liittokokous valitsi toimitusjohtaja Pertti Satopään Varsinais- Suomesta, toimitusjohtaja Juhani Kolehmaisen Pirkanmaalta ja toimitusjohtaja Veijo Hyvärinen Pohjois-Savosta. Kiinteistöliiton hallitukseen valittiin alkavalle 2- vuotiskaudelle: Arjanne Antti, toimitusjohtaja, Helsinki Heiliö Janne, pankinjohtaja, Kotka Kouri Pekka, everstiluutnantti, Helsinki Lahti Jouko, toimitusjohtaja, Järvenpää Niskanen Mikko, vastaava isännöitsijä, Nokia Pulkamo Matti, lakimies, Rovaniemi Paakkola Aaro, kiinteistöneuvos, Oulu Riekkola Matti, toimitusjohtaja, Hämeenlinna Savolainen Paavo, isännöitsijä, Savonlinna Vaherno Raimo, hallituksen pj., Espoo. Lisäksi hallituksen jäsenistä 10 jatkaa edelleen. He ovat erovuorossa vuoden 2011 liittokokouksessa. Yli 500 uutta jäsentaloa Kiinteistöliittoon alkuvuodesta Tammi-huhtikuun aikana Kiinteistöliiton alueellisiin jäsenyhdistyksiin liittyi 516 uutta jäsentä, joiden yhteistilavuus oli 3,3 miljoonaa kuutiota. Viime vuonna Kiinteistöliittoon liittyi ennätykselliset yli 1500 uutta jäsentaloa. Taloyhtiöt ovat myös erittäin tyytyväisiä Kiinteistöliiton ja jäsenyhdistysten toimintaan. Tyytyväisyys palveluihin näkyy jäsenmäärän kasvuna. Eniten uusia taloyhtiöitä liittyi jäseneksi Uudenmaan, Oulun läänin ja Varsinais-Suomen yhdistyksiin, jokaiseen yli 50 uutta jäsentä. Keski- Suomen, Kanta-Hämeen, Etelä-Savon ja Pirkanmaan yhdistyksiin tuli yli 30 uutta jäsentaloa. Päijät-Hämeessä, Kaakkois-Suomessa ja Itä-Suomessa uusien jäsentalojen määrä oli myös mainio. Kasvava jäsenmäärä antaa vankan pohjan taloyhtiöiden edunvalvontatyölle sekä parantaa edellytyksiä tuottaa yhä parempia jäsenpalveluja. Taloyhtiöiden kasvanut tiedon tarve on näkynyt selvästi kiinnostuksena liittyä jäseneksi Kiinteistöliittoon, joka tarjoaa jäsentaloilleen kattavat ja laadukkaat jäsenpalvelut. Uuden asuntoosakeyhtiölain aiheuttamat muutokset, kasvava korjausrakentaminen sekä energiatehokkuuteen liittyvät asiat ovat lisänneet merkittävästi taloyhtiöiden puheenjohtajien, hallitusten ja isännöitsijöiden tiedontarvetta. Jos taloyhtiönne ei vielä ole jäsen, voi liittymisen tehdä osoitteessa: Jäsenpalveluista saat tietoa parhaiten oman alueesi yhdistykseltä. Kiinteistöliiton jäsenyhdistykset löytyvät osoitteesta: Kiinteistöliiton työvaliokunta ja toimikunnat nimitetty Kiinteistöliiton työvaliokuntaan nimettiin puheenjohtaja Matti Inhan sekä varapuheenjohtajien Pertti Satopään, Juhani Kolehmaisen ja Veijo Hyvärisen lisäksi liiton hallituksen jäsenet Harri Seppä, Timo A. Järvinen sekä Antti Arjanne. Lisäksi nimettiin alla olevat toimikunnat: Veroasioiden toimikunta Korjausrakentamistoimikunta Vuokratalovaliokunta Asunto-osakeyhtiötoimikunta Järjestötoimikunta Toimikuntien kokoonpanot löytyvät Kiinteistöliiton nettisivuilta osoitteesta: ot 4

5 AJANKOHTAISTA ARAlta Vuokranmääritysohje erityisryhmähankkeille ARA on laatinut vuokranmääritysohjeen investointiavustusta saaville erityisryhmien hankkeille. Lue ohje osoitteessa Vastuuhenkilöiden muutokset ilmoitettava kaupparekisteriin Taloyhtiön hallituksen tehtävänä on varmistaa, että kaupparekisterissä on taloyhtiön tiedot ajantasalla. Kevään yhtiökokouksissa on valittu taloyhtiöihin uusia hallituksen jäseniä ja osa aiemmista vastuuhenkilöistä on vaihtunut. Vastuuhenkilöiden muutoksista pitää ilmoittaa sekä kaupparekisteriin että jäsentaloyhtiöiden osalta myös Kiinteistöliittoon/-yhdistykseen. Taloyhtiön isännöitsijän sekä hallituksen jäsenten ja myös tilintarkastajien vaihtumisesta on tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin. Tilintarkastuksen yhteydessä on hyvä huolehtia siitä, että muutosilmoitukset kaupparekisteriin on tehty asianmukaisesti. Ohjeet ja lisätietoja löytyy osoitteesta Jäsentietojen oikeellisuus turvaa jäsenpalvelut Muuttuneiden osoite- ja yhteyshenkilötietojen ilmoittaminen Kiinteistöliiton jäsenrekisteriin varmistaa sen, että jäsentiedotteet ja Suomen Kiinteistölehti tulevat oikeille vastaanottajille. Tietoja tarvitaan myös Kiinteistöliiton jäsenneuvonnassa eli neuvontaan pääsy nopeutuu, kun jäsentiedot ovat ajan tasalla ja jäsenneuvontaan pääsyyn oikeutetut henkilöt tiedossa. Jäsentietojen muutokset toivotaan tehtävän Kiinteistöliiton jäsenjärjestöihin. Oman alueesi yhdistyksen yhteystiedot löydät osoitteesta Talonmiehen työtä ja siivousta koskeva työehtosopimus Kiinteistöpalvelut ry ja PAM ry ovat sopineet Talonmiehen työtä ja siivousta koskevasta työehtosopimuksesta Kiinteistöpalvelut ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen Talonmiehen työtä ja siivousta koskevasta työehtosopimuksesta. Molempien osapuolten hallinnot ovat neuvottelutuloksen hyväksyneet. Kiinteistöpalvelut ry:n ja PAMin hyväksymä työehtosopimus on voimassa Palkkoja korotetaan alkaen 0,8 %:n yleiskorotuksella ja alkaen 1,3 %:n yleiskorotuksella. Yleiskorotuksella korotetaan pistearvoja, vähimmäispalkkoja (kk- ja tuntipalkat) sekä nurmikonhoitopalkkioita, sauna- ja talopesulakorvauksia sekä päivystyskorvauksia. Valtioneuvosto linjasi kosteusja hometalkoiden keskeiset toimenpiteet Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen toimenpiteistä rakennusten kosteusvaurioiden ja niiden aiheuttamien terveyshaittojen vähentämiseksi. Kosteus- ja homeongelmia on kaikessa rakennuskannassa: kouluissa, sairaaloissa, asuntoosakeyhtiöissä, omakotitaloissa sekä toimistorakennuksissa. Rakennusten kosteusvauriot aiheutuvat rakennusosien vanhenemisesta, suunnitteluvirheestä tai suunnitelman puutteesta, rakennustyössä tehdyistä virheistä, puutteista rakentamisen laadun hallinnassa sekä puutteellisesta huollosta tai käyttövirheestä. Erityisesti luvun rakennuksissa on riskialttiita rakenteita sekä järjestelmiä ja sitä kautta homeongelmia. Nämä rakennukset muodostavat suuren osan rakennuskannastamme ja ovat joka tapauksessa peruskorjausiässä. Homevauriot on järkevää ja taloudellista korjata peruskorjausten yhteydessä, jolloin niiden korjaamisesta ei synny merkittäviä lisäkustannuksia. Usein kosteus- ja homevauriokorjaukset epäonnistuvat, ja sisäilmaan liittyvä oireilu ja sairastelu jatkuvat korjaustenkin jälkeen. Erityisesti täytyy panostaa suunnittelun, korjaustyön ja valvonnan laatuun: se mikä korjataan, korjataan oikein ja oikeassa järjestyksessä. Nykyisin koko toimijaketjussa on puutteita: kuntotutkimusten tekemisen, korjaussuunnittelun, korjaustyön sekä valvonnan osaamista on kehitettävä ja lisättävä. Alan toimijoiden pätevyys- ja osaamisvaatimukset täytyy laatia. Valtio tulee toimimaan esimerkkinä. Valtion rakennusten kosteus- ja homevauriot ennaltaehkäistään toteuttamalla pitkän tähtäimen ohjelmat niiden tutkimiselle, korjaamiselle ja ylläpidolle. Samoin kiinnitetään huomiota kuluttajan oikeuk- 5

6 siin asunto- ja kiinteistökaupassa. Kosteusvaurioituneisiin taloihin liittyvät riidat lisääntyvät jatkuvasti ja ovat muuttuneet yhä vaikeammin ratkottaviksi. Ohjelman tavoitteena on edistää kuluttajien mahdollisuutta arvioida myynnissä olevaan asuntoon, kiinteistöön tai talopakettiin liittyviä kosteusvaurioriskejä. Arvioiden mukaan suomalaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille kodeissa, työpaikoilla tai muissa julkisissa rakennuksissa. Välitön kosteus- ja homevaurioiden korjaustarve on noin pientalossa, 8000 asuinkerrostalossa, 1300 koulussa sekä 1200 hoitoalan rakennuksessa. Huonon sisäilman aiheuttamien kustannusten on arvioitu olevan jopa 3 miljardia euroa vuodessa. Kosteus- ja hometalkoot on viisivuotinen toimenpideohjelma vuosille Asumisen ekotehokkuus esillä SuomiAreenassa Asumisen, rakentamisen ja remontoinnin eko- ja energiatehokkuus on näkyvästi esillä Porissa ensi kesänä järjestettävässä SuomiAreena - keskustelufoorumissa. Tiistaina klo Rakennuskulttuurikeskus Toivossa pidettävän keskustelutilaisuuden teemana on "Askelmerkit ekotehokkaaseen asumiseen - keppiä vai porkkanaa?". Keskustelun alustajina toimivat asuntoministeri Jan Vapaavuori ja rakennetun ympäristön ekotehokkuuden tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT:ltä. Asumisen ekotehokkuuden parantamisen mahdollisuuksista ja keinoista käytävään keskusteluun tuovat omat näkökulmansa Porin apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, Rakennustoimisto M. Suoramaa Oy:n toimitusjohtaja Juhani Suoramaa sekä Satakunnan Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Eino Taulu. Tilaisuuden juontaa toimitusjohtaja Juha Salmi Suomen Asuntotietokeskuksesta. Keskustelutilaisuuden järjestää Tee parannus - viestintäohjelma, jonka tavoitteena on edistää käyttäjälähtöistä, suunnitelmallista ja energiatehokasta perusparantamista rakennetussa ympäristössä. Viestintäohjelmaa toteuttavat ympäristöministeriö, Tekes, Sitra ja Motiva yhteistyössä kiinteistö- ja rakennusalan kanssa. Lisätietoja: Pori Jazzien yhteydessä pidettävä SuomiAreena on uusi yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma, jonka järjestämisestä vastaavat MTV3 ja Porin kaupunki. Kymmeniin keskustelutilaisuuksiin on kaikilla vapaa pääsy ja kaikissa voi myös itse osallistua keskusteluun omasta, lasten ja Suomen tulevaisuudesta. Lisätietoja: Parhaat taloyhtiöt palkittiin Auringosta energiatehokkuutta ja asukasviestintä putkiremontin menestystekijänä Onnistuneimmat putkiremontit ja esimerkillisimmät taloyhtiöteot on valittu ja palkittu Tee parannus -viestintäohjelmassa toteutetuissa kilpailuissa. Vuoden 2010 taloyhtiöteko -kilpailun voitti riihimäkeläinen As Oy Allinnan Helmi, joka on panostanut mallikelpoisesti energiatehokkuuden ja asumisviihtyvyyden parantamiseen. Espoon Tapiolassa sijaitsevassa As Oy Nallenpolussa on puolestaan putkiremontti sujunut hienosti, etenkin hyvän projektinjohdon ja aktiivisen asukasviestinnän ansiosta. Molemmat taloyhtiöt palkittiin eurolla. As Oy Allinnan Helmessä on parannettu energiatehokkuutta hyödyntämällä aurinkoenergiaa käyttöveden esilämmityksessä sekä ottamalla led- ja energiansäästölamput käyttöön taloyhtiön yhteisissä tiloissa. Kerroskohtaisessa valaistuksessa on hyödynnetty liikeilmaisimia ja hämäräkytkimiä. Taloyhtiöllä on visio, johon osakkaat ovat sitoutuneet As Oy Allinnan Helmen hallituksen puheenjohtaja Hannu Rintala korostaa, että taloyhtiötä on kehitetty tiiviissä vuorovaikutuksessa osakkaiden kanssa: - Meillä on yhteinen ja selkeästi kommunikoitu visio, jonka keskeisiä päämääriä ovat korkea asukastyytyväisyys, osakkaiden omaisuuden arvon lisääminen, kustannus- ja energiatehokkuus sekä uuden teknologian järkevä hyödyntäminen. Taloyhtiön omat verkkosivut ovat keskeinen viestintäkanava, Rintala toteaa. Vuoden 2010 taloyhtiöteko -kilpailussa palkittiin lisäksi euron tunnuspalkinnolla As Oy Kuopion Harjukatu 30. Kuopion Niiralassa sijaitsevassa pienkerrostalossa on uudistettu lämmitysjärjestelmä vaihtamalla öljylämmitys maalämpöön. Loppukilpailussa oli mukana myös raisiolainen taloyhtiö As Oy Herastuomari, joka yhdessä naapuriyhtiön kanssa toteutti julkisivuremontin yhteydessä invahissin ja esteettömän sisäänkäynnin. Vuoden 2010 taloyhtiöteko -kilpailun toteuttivat Kiinteistöalan Koulutuskeskus, Kiinteistöalan Kustannus, Kiinteistöliitto Uusimaa, LVI- 6

7 Talotekniikkateollisuus, Rakennusteollisuus RT, Suomen Asuntotietokeskus, Suomen Kiinteistöliitto ja Tekes. Yritysyhteistyökumppaneita olivat Cupori, Helsingin Energia ja Uponor. Putkeen menneitä putkiremontteja Vuoden 2010 putkiremontti -kilpailun voittanut As Oy Nallenpolku on 1950-luvun puolivälissä rakennettu kerrostaloyhtiö. Siellä on tehty putkiremontti ns. perinteisin menetelmin: viemärit, vesijohdot, kylpyhuoneet ja sähköjärjestelmä uusittiin. Putkiremonttien erilaisia toteutusvaihtoehtoja vertailtiin tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Suunnitteluvaiheessa osakkaille esitettiin kylpyhuoneista kolme erilaista sisustusratkaisua. Vaihtoehtoja havainnollistettiin mallikylpyhuoneen avulla. - Asukasviestintä on hoidettu As Oy Nallenpolussa kauttaaltaan erinomaisesti. Projektinjohtajan oikeana kätenä on alusta lähtien toiminut viestintävastaava, joka on ollut viestinnän ammattilainen. Monikanavaisen asukasviestinnän välineitä ovat olleet esimerkiksi hankkeen kotisivut, paperitiedotteet, osakaskyselyt ja hankkeen eri vaiheissa järjestetyt asukasillat ja -infot, kertoo kilpailuraadin puheenjohtaja Juhani Siikala. As Oy Nallenpolku on Tapiolan Lämpö Oy:n isännöimä. Projektinjohdosta ja viestinnästä vastasi Vahanen Oy. Pääurakoitsijana oli OVL-Tekniikka Oy. Myös Helsingin Puotilassa sijaitsevassa As Oy Säästökartanossa putkiremontti on onnistunut mainiosti, mistä tunnustuksena taloyhtiö palkittiin eurolla. Asukasviestintä hoidettiin tässäkin hankkeessa hyvin. Keskeinen menestystekijä oli myös projektinvetäjän, valvojan, isännöitsijän ja hallituksen puheenjohtajan välinen yhteistyö. Tässä hankkeessa yhdisteltiin putkiremontin uusia tekniikoita luontevalla tavalla käyttäen niin pinnoitusta kuin sukitusta ja sujutusta. Vuoden 2010 putkiremontti -kilpailun järjestämisestä vastasivat Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry ja Talotekniikka-lehti yhteistyössä Tee parannus -ohjelman kanssa. Tee Parannus on Tekesin, ympäristöministeriön ja Sitran kiinteistö- ja rakennusalan kanssa toteuttama viestintäohjelma, jonka tavoitteena on edistää käyttäjälähtöistä, suunnitelmallista sekä kustannus- ja energiatehokasta perusparantamista taloyhtiöissä ja asuinalueilla. Lisätietoja: Kerrostaloasukkaalle tarkistuslista asunnon talotekniikkaa varten Asukkaan oma vastuu, energiansäästö ja turvallisuus ovat Toukotalkoot kampanjan teemoja. Kampanja keskittyy asuntojen talotekniikan kuntoon ja huoltoon, mikä asukkailta helposti unohtuu. Toukotalkoiden tarkistuslistan avulla tavallisimmat asukkaalle kuuluvat tarkistus- ja huoltotoimet on helppo käydä läpi ainakin kerran vuodessa. Toukotalkoot muistuttaa asumiseen liittyvistä helpoista tarkistus- ja huoltotoimista. Nämä toimet ovat kunkin asukkaan omalla vastuulla, ja ne lisäävät asumisen turvallisuutta, terveellisyyttä, energiatehokkuutta ja mukavuutta. Uusi asunto-osakeyhtiölaki tulee voimaan heinäkuussa Uudessa laissa määritetään nykyistä selvemmin yhteisen päätöksenteon ja osakkeenomistajan itsemääräämisoikeuden sekä yhtiön ja osakkeenomistajan vastuun rajat. Asukkaan velvollisuutena on hoitaa huolellisesti huoneistoaan. Hänen pitää muistaa seurata myös tyhjillään olevan huoneistonsa kuntoa. Jos osakas havaitsee vian, joka kuuluu taloyhtiön vastuulle, on hänen ilmoitettava siitä yhtiölle. Touko-kesäkuussa toteutettava kampanja muistuttaa kaikkia suomalaisia siitä, että vähintään kerran vuodessa on syytä tehdä asunnossa tarkistuskierros taloteknisten laitteiden kunnon toteamiseksi. Kierros on helppo toteuttaa konkreettisen Toukotalkoot-tarkistuslistan avulla. Talotekniset järjestelmät ja asukkaan vastuu niistä vaihtelevat riippuen siitä, onko kyse kerros- vai pientalosta, minkä vuoksi näille on laadittu omat tarkistuslistansa. Niissä käydään läpi yksinkertaiset tarkistustoimet turva- ja sähkölaitteista vesija viemärilaitteisiin sekä ilmanvaihtoon. Toukotalkoot järjestetään vuonna 2010 neljättä kertaa ja mukana on kahdeksan valtakunnallista rakentamisen ja asumisen yhteisöä: Kiinteistöliitto, RAKLI, Turvatekniikan keskus Tukes, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL, Isännöintiliitto, Omakotiliitto, Vuokralaisten Keskusliitto ja Suomen Vuokranantajat. 7

8 Hissien turvallisuus kiinnostaa suomalaisia Neljä viidestä suomalaisesta haluaa, että vanhat hissit korjattaisiin vastaamaan nykypäivän turvallisuustasoa. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta kokee tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi, että hissi mahdollistaa esteettömän liikkumisen kaikille, kertoo Kone Hissit Oy:n teettämä selvitys. Tutkimus tehtiin helmikuussa 2010 ja siihen vastasi 505 suomalaista, jotka ovat iältään vuotiaita. Varsin moni on valmis myös maksamaan hissin turvallisuudesta ja esteettömästä liikkumisesta. Jopa 43 prosenttia kansasta on valmis maksamaan hissin peruskorjauksesta. Ikääntyminen voi tuoda turvallisuuspuutteita Suomen hissikannan keski-ikä on yli 30 vuotta, joten hissien peruskorjaustarve on ajankohtainen monessa talossa. Hissin iän myötä tekniikka vanhentuu ja kuluu, jolloin hississä voi esiintyä toimintahäiriöitä. "Tekniikka on myös hissien osalta kehittynyt viimeisen 20 vuoden aikana hurjasti ja nykyhissin turvallisuus ja esteettömyys on aivan toista luokkaa kuin aiemmin. Jotta ihmiset voisivat liikkua rakennuksissa sujuvasti, turvallisesti ja mukavasti, vanhojen hissien tulisi täyttää samat vaatimukset kuin uusienkin", kertoo Suomen modernisointiliiketoiminnasta vastaava johtaja Markus Huuskonen Kone Hissit Oy:stä. Toisin kuin lähes kaikissa muissa Euroopan maissa, Suomessa ei ole lainsäädäntöä, joka velvoittaisi peruskorjaamaan vanhoja hissejä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mahdollisten turvallisuuspuutteiden korjaaminen on kiinni taloyhtiön omasta aktiivisuudesta. Tyypillisimpiä turvallisuuspuutteita on kolme. Vanhoissa hisseissä voi olla oveton hissikori, jolloin seinä liikkuu hissin liikkuessa. Toinen merkittävä puute on kaksisuuntaisen hälytysyhteyden puuttuminen, jolloin matkustaja ei voi olla varma hälytyksen onnistumisesta eikä saa toimintaohjeita. Kolmas yleinen vaaratekijä on pysähtymistarkkuus, sillä vanhoissa hisseissä hissikori saattaa jäädä reippaasti ulostulokäytävän ylä- tai alapuolelle. Ympäristön hyväksi -palkinto haettavana Suomen Messusäätiö julistaa haettavaksi Ympäristön hyväksi - palkinnon. Tänä vuonna palkitaan kestävään korjausrakentamiseen -energia- ja materiaalitehokkuuteen toiminnallaan positiivisesti vaikuttanut suomalainen henkilö, henkilöiden tai yhteisöjen muodostama ryhmä, yritys tai muu yhteisö. Palkinnonsaaja valitaan mennessä tehtyjen ehdotusten perusteella. Ympäristön hyväksi -palkinto on Suomen Messusäätiön euron palkinto, jonka Säätiö jakaa yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliiton, Suomen ympäristökeskuksen ja Ympäristöministeriön kanssa. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi Ympäristö, Yhdyskunta, Vesi & Viemäri, Jäte & Kierrätys-messujen yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtuma järjestetään tänä vuonna Voittajan valitsee järjestäjien nimeämä raati, johon kuuluvat Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi, Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti, Ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri ja Suomen Messujen näyttelyryhmäpäällikkö Peter Guthwert. Raatia avustava asiantuntijatyöryhmän etsii sopivia ehdokkaita ja esittää näitä raadille. Ehdotuksia palkittavista voi lähettää myös mennessä Vapaamuotoisessa ehdotuksessa on oltava tieto palkinnon saajasta ja perustelut sekä ehdotuksen antajan yhteystiedot. Ympäristön hyväksi -palkinto jaettiin 2008 kahden ehdokkaan kesken. VTT:n Ilmastonmuutostiimi ja Tampereen teknillisen yliopiston Energia- ja prosessitekniikan laitoksella tehty tutkimus saivat molemmat 5000 euron tunnustuksen ilmastonmuutokseen vaikuttavasta toiminnasta. Sähköpätevyysvaatimukset uudistuvat Sähköasennustoiminta on luvanvaraista. Toiminnan harjoittamisen ehtona on, että yrityksellä on palveluksessaan sähkötöiden johtaja, joka vastaa yrityksen sähköturvallisuuslain ja sen muiden vaatimusten noudattamisesta. Sähkötöiden johtaja vastaa muun muassa sähköasentajien riittävästä ammattitaidosta ja sähköasennusten lain edellyttämistä tarkastuksista. 8

9 Sähkötöiden johtajuuden pätevyysvaatimuksena on riittävä sähköalan koulutus, riittävän laajaalainen sähköalantyökokemus ja suoritettu sähköturvallisuustutkinto. Kevään 2010 aikana sähkötöiden johtajan pätevyysvaatimukset uudistuvat. Uudistuksessa on otettu huomioon sähköalan tutkintojen muuttuneet rakenteet. Pätevyysvaatimus korostaa sähkötöiden johtajan ammattitaidon ylläpitämistä. Hänen on tunnettava kulloinkin voimassa olevat määräykset ja muutenkin ylläpidettävä ammattitaitoaan. Asbestipurkajien pätevyyskortit otettu käyttöön Suomen Asbesti- ja Pölysaneerausliikkeiden Liitto SAP ry:n projekti Asbestityön turvallisuudesta on saavuttanut ensimmäisen välitavoitteensa, joka oli ottaa asbestipurkajien pätevyyskortit käyttöön. Vuonna 2007 käynnistyneessä projektissa on tavoitteena, että kaikki asbestipurkua harjoittavat yritykset sitoutuvat tekemään purkutyöt turvallisin laittein ja menetelmin pätevää henkilökuntaa käyttäen. Jokainen tähän niin sanottuun Av-menettelyyn sitoutuva yritys allekirjoittaa sitoumuksen, joka sisältää työterveyshuollon hoitamisen asbestityöt huomioiden, laitteiden ja koneiden huollon ja kunnossapidon, sinisen asbestin oikean käsittelyn sekä asbestipurkukohteen dokumentoidun itselleluovutuksen. Pätevyyskortti on henkilökohtainen, mutta se on sidottu yritykseen, koska yrityksellä on asbestipurkuvaltuutus sekä työssä tarvittavat laitteet ja materiaalit. Yrityksistä, jotka ovat sitoutuneet vastuulliseen asbestipurkuun sekä purkajista, joilla on voimassa oleva pätevyyskortti, pidetään luetteloa SAP ry:n kotisivulla (www.sapry.fi), josta tilaajat voivat milloin tahansa käydä tarkistamassa tiedot esimerkiksi ennen tarjouskyselyjen postittamista. Kiinteistöpalvelualan sovintoesitys hyväksyttiin ensi viikolle kaavailtu siivoojien ja talonmiesten yhden päivän lakko peruuntuu. Toukokuussa voimaan astuva sopimus on 2,5- vuotinen. Kumpikin osapuoli voi kuitenkin halutessaan irtisanoa sopimuksen lokakuun lopussa Palkankorotukset uuden sopimuksen myötä ovat yhteensä 2,1 prosenttia. Toukokuun alussa palkkoja korotetaan 0,8 prosenttia ja ensi vuoden alussa palkat nousevat 1,3 prosenttia. Ensi vuoden alussa alalle tulee myös aikaisemmin ansiokehitysohjelmassa sovittu 3 prosentin korotus. Pamin puheenjohtaja Ann Selin pitää ratkaisua tyydyttyvänä, sillä liitto sai torjuttua kaikki työnantajien heikennysesitykset. VAIKUTTAMINEN Maalarimestariliitto: Lainsäädäntöä noudattava urakoitsija ei menesty kilpailussa Suomen Maalarimestariliitto ry kritisoi valtiota toimettomuudesta talousrikollisten kitkemisessä rakentamiseen liittyvästä urakoinnista. Liiton mukaan alan hintataso on muodostunut sellaiseksi, että urakoitsija joka noudattaa Suomessa voimassa olevaa lainsäädäntöä ei pärjää urakoiden ketjutuksessa. Myös pienempiä korjausrakentamisurakoita menee jo suoraan sellaisille toimijoille, jotka eivät noudata pelisääntöjä. Maalarimestariliiton mukaan valtiovallan tulee huolehtia siitä, että kaikessa urakoinnissa noudatetaan ainakin suomalaista vähimmäispalkkatasoa, huolehditaan ennakonpidätysten tilittämisestä ja veroluonteisista maksuista sekä noudatetaan työturvallisuusmääräyksiä. Nykyinen meno on liiton mukaan kestämätön. Urakointia tehdään kaksilla pelisäännöillä - omilla ja Suomen lainsäädännön mukaisilla. Viranomaisten on Maalarimestariliiton mukaan lisättävä työnaikaista valvontaa. Ei riitä, että verotarkastuksessa viiden vuoden päästä todetaan, että yrityksissä on ollut väärinkäytöksiä. Toimintaan on puututtava silloin, kun työtä tehdään. Palvelualojen ammattiliitto Pam ja työnantajien Kiinteistöpalvelut ovat hyväksyneet valtakunnansovittelija Esa Lonkan sovintoesityksen kiinteistöpalvelualan uudeksi työehtosopimukseksi. Samalla 9

10 LAKIASIAT Maksupalvelulaki voimaan Presidentti vahvisti maksupalvelulain perjantaina ja laki tuli voimaan Maksupalvelulailla pannaan täytäntöön maksupalveluista sisämarkkinoilla annetun direktiivin III ja IV osaston säännökset. Maksupalvelulaki mm. antaa suoraveloituksen maksajalle oikeuden vaatia jo maksetun suoraveloituksen palautusta kahdeksan viikon kuluessa maksutapahtuman rahamäärän veloittamisesta. Palautuksen edellytyksenä on, että maksutapahtuman rahamäärä ei täsmällisesti ilmene maksajan antamassa suostumuksessa, ja että se on suurempi kuin maksaja on kohtuudella voinut odottaa ottaen huomioon hänen aikaisempi kulutuskäyttäytymisensä, puitesopimuksen ehdot sekä muut olosuhteet. Maksun palauttaminen ei poista maksajan maksuvelvoitetta. Normaalien vastikemaksujen suoraveloituksissa maksupalautuksen edellytykset eivät käytännössä täyty eikä maksajalla ole siten oikeutta vaatia niiden palauttamista. Isännöitsijäntodistukseen lisää tietoja taloyhtiön ja osakehuoneiston kunnosta Isännöitsijäntodistukseen tulee lisää tietoa osakehuoneistossa tehdyistä kunnossapito- ja muutostöistä sekä muutenkin huoneiston kunnosta ja mahdollisista vioista. Valtioneuvosto antoi osakehuoneistojen pinta-alan mittaustapaa ja isännöitsijäntodistusta koskevan asetuksen, joka tulee voimaan 1. heinäkuuta 2010 eli samanaikaisesti uuden asunto-osakeyhtiölain kanssa. Isännöitsijäntodistuksessa pitää jatkossa antaa tietoja sellaisista osakehuoneiston olennaisista vioista ja puutteista sekä osakkeenomistajan tekemistä olennaisista kunnossapito- ja muutostöistä, jotka ovat yhtiön tiedossa. Uusi asuntoosakeyhtiölaki laajentaa osakkeenomistajan velvollisuutta ilmoittaa rakennustöistään yhtiölle sekä yhtiön velvollisuutta säilyttää tällaiset ilmoitukset ja antaa niistä tietoja. Uudistetussa isännöitsijäntodistuksessa tulee olla myös tiedot yhtiön kunnossapitotarpeesta seuraavien viiden vuoden aikana sekä yhtiön tiedossa olevista kunnossapito- ja muutoshankkeista. Isännöitsijäntodistus on tiivistelmä osakehuoneistoa ja taloyhtiötä koskevista olennaisista tiedoista. Isännöitsijäntodistuksen voi pyynnöstä antaa ilman yhtiön tilinpäätös-, toimintakertomus-, talousarvio- ja energiatodistustietoja tai suppeammin tiedoin vuokrausta varten. Suppeammasta tietosisällöstä on oltava maininta todistuksessa. Oikeusministeriön internet-sivuilla on tarkoitus antaa yleiset ohjeet isännöitsijäntodistuksen täyttämisestä. Puhelintiedoksiannosta yleinen tiedoksiantotapa 1.6. alkaen Laki oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muutoksista astuu voimaan Muutoksien myötä puhelintiedoksiannosta tulee yleinen tiedoksiantotapa kaikissa yleisissä tuomioistuimissa. Henkilökohtaisen haastemiestiedoksiannon käyttöä aiotaan vähentää erityisesti riidattomissa velkomusasioissa. Kesäkuun alusta lähtien tuomioistuimet voivat toimittaa kutsun oikeudenkäyntiin tai muun tiedoksiannon asianosaiselle tai todistajalle puhelimitse. Riidattomassa velkomusasiassa voidaan puhelimitse antaa tiedoksi myös haaste. Laissa säädetään puhelintiedoksiannon toimittamisen edellytyksistä ja menettelystä siinä. Puhelintiedoksiannosta lähetetään vastaanottajalle kirjallinen vahvistus. Myös sähköpostin ja muiden sähköisten välineiden käyttöä tiedoksiannoissa laajennetaan. Isännöitsijäntodistus uudistuu Valtioneuvosto on antanut asetuksen osakehuoneistojen pinta-alan mittaustavasta ja isännöitsijäntodistuksesta. Asetus tulee voimaan 1. heinäkuuta 2010 eli samanaikaisesti uuden asuntoosakeyhtiölain kanssa. Isännöitsijätodistukseen asetuksessa on tarkemmat säännökset todistuksen muodosta, allekirjoittamisesta ja sisällöstä. Isännöitsijäntodistukseen tulee lisää tietoa osakehuoneistossa tehdyistä kunnossapito- ja muutostöistä sekä muutenkin huoneiston kunnosta ja mahdollisista vioista. Isännöitsijäntodistuksessa pitää jatkossa antaa tietoja sellaisista osakehuoneiston olennaisista vioista ja puutteista sekä osakkeenomistajan teke- 10

11 mistä olennaisista kunnossapito- ja muutostöistä, jotka ovat yhtiön tiedossa. Uusi asuntoosakeyhtiölaki laajentaa osakkeenomistajan velvollisuutta ilmoittaa rakennustöistään yhtiölle sekä yhtiön velvollisuutta säilyttää tällaiset ilmoitukset ja antaa niistä tietoja. Uudistetussa isännöitsijäntodistuksessa tulee olla myös tiedot yhtiön kunnossapitotarpeesta seuraavien viiden vuoden aikana sekä yhtiön tiedossa olevista kunnossapito- ja muutoshankkeista. Isännöitsijäntodistus on tiivistelmä osakehuoneistoa ja taloyhtiötä koskevista olennaisista tiedoista. Isännöitsijäntodistuksen voi pyynnöstä antaa ilman yhtiön tilinpäätös-, toimintakertomus-, talousarvio- ja energiatodistustietoja tai suppeammin tiedoin vuokrausta varten. Suppeammasta tietosisällöstä on oltava maininta todistuksessa. Lisäksi oikeusministeriön tulee laatimaan yleiset ohjeet isännöitsijäntodistuksen täyttämisestä. Kyseinen ohjeistus tulee julkaisemaan ohjeistuksen nettisivuillaan (www.om.fi) ja lisäksi ohjeistus on myöhemmin löydettävissä - osoitteesta. Rakennusperintöä suojelevalle lakiuudistukselle vahvistus Tasavallan presidentti on vahvistanut lain rakennusperinnön suojelemista. Samalla maankäyttöja rakennuslakia muutettiin. Lakiuudistuksen tavoitteena on tukea rakennusperinnön ajallista ja alueellista monimuotoisuutta sekä sen kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Uudet lait tulevat voimaan heinäkuun alusta. Laki rakennusperinnön suojelemisesta korvaa vuodelta 1985 olevan rakennussuojelulain. Laissa uudistetaan suojeltavien kohteiden määrittelyä ja konkretisoidaan suojelun edellytyksiä. Rakennuksen kulttuurihistoriallinen merkittävyys arvioidaan sen harvinaisuuden, tyypillisyyden, edustavuuden, alkuperäisyyden, historiallisen todistusvoimaisuuden tai historiallisen kerroksellisuuden perusteella. Lisäksi kohteen tulee olla valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti merkittävä. Edellä mainittuja arviointikriteerejä käytetään näillä kaikilla kolmella tasolla. Lisäksi suojeluprosessia on pyritty tekemään entistä läpinäkyvämmäksi. Asemakaavoitetuilla alueilla rakennusperinnön suojeleminen toteutuu edelleen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti, eli asemakaavassa annetuilla kaavamääräyksillä. Uuden lain myötä toimenpidekielto korvataan harkinnanvaraisella vaarantamiskiellolla. Vaarantamiskielto on kuitenkin määrättävä aina, kun suojelun turvaaminen sitä välttämättä edellyttää. Entinen toimenpidekielto aiheutti epätietoisuutta siitä, mitkä toimenpiteet ovat sallittuja ja mitkä eivät. Vaarantamiskielto kieltää toimenpiteet, jotka voisivat vahingoittaa kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennusta. Kielto ei koske rakennuksen säilyttämiseksi ja kunnostamiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Rakennusta voi myös edelleen käyttää sille soveltuvalla tavalla, kunhan sen kulttuurihistorialliset ominaisuuspiirteet eivät vaarannu. Vaarantamiskiellon mukaan kohteen omistaja voidaan velvoittaa rakennuksen tuhoutumista ehkäiseviin toimiin, kuten esimerkiksi sulkemaan autiona olevan rakennuksen ikkuna- ja oviaukot ilkivallan välttämiseksi. Jos omistajalle aiheutuu suojelusta merkittävää haittaa tai vahinkoa, hänellä on oikeus saada siitä valtiolta korvaus. Maankäyttö- ja rakennuslakia muutettiin siten, että jos valtakunnallisesti merkittävälle rakennukselle asemakaavan nojalla asetetut suojelumääräykset ovat omistajan kannalta kohtuuttomat, hän on oikeutettu korvaukseen, jossa korvausvelvollinen on valtio. Aiemmin kunta vastasi korvauksista. Muiden asemakaava-alueella sijaitsevien rakennusten kohdalla korvausvelvollisuus näissä tapauksissa säilyy edelleen kunnilla. Laki rakennusperinnön suojelemisesta koskee myös valtion omistamia rakennuksia, joten valtion erityisasema rakennusperinnön omistajana poistuu. Aikaisemman lainsäädännön nojalla suojellut rakennukset säilyvät kuitenkin edelleen suojeltuina, myös silloin, kun niiden omistaja vaihtuu. Rakennussuojelulain nojalla suojeltuja rakennuksia on yhteensä noin 250, asetuksilla suojeltuja valtion rakennuksia noin 800 ja asemakaavalla suojeltuja rakennuksia arvioidaan olevan Rakennuksen suojelu saatetaan vireille siinä elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, jonka alueella rakennus sijaitsee. Suojelupäätöksen vahvistaa ympäristöministeriö. 11

12 OIKEUSTAPAUKSET Kiinteistön kunnossapitäjän ankara vastuu KKO:2010:28 Diaarinumero: S2008/981 Taltionumero: 733 Antopäivä: Vanhempiensa seurassa kulkenut lapsi oli pudonnut Suomenlinnassa Kuninkaanportin yläpuolelta rintamuurilla olevalta, käytössä muodostuneelta polulta noin 15 metriä alas ja kuollut. Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan Suomenlinnan hoitokunta, joka vastasi valtion puolesta Suomenlinnan alueen hoidosta ja kunnossapidosta, oli laiminlyönyt huolehtia siitä, että alueella nähtävyyksiin tutustuminen tavanomaisella tavalla kulkien oli voinut tapahtua ilman kävijöiden turvallisuudelle aiheutuvaa vaaraa. Valtio oli korvausvelvollinen aiheutuneesta henkilövahingosta. Korvausvastuun perusteista päätöksessä todetaan seuraavaa: Suomenlinnan hoitokunnan lakiin perustuvana tehtävänä on huolehtia Suomenlinnan alueen ja rakennusten hoidosta ja kunnossapidosta. Säädöksissä ei kuitenkaan ole tarkempia hoidon ja kunnossapidon sisältöä ja laatua koskevia määräyksiä. Korkein oikeus on ratkaisukäytännössään (esimerkiksi KKO 1989:114) katsonut, että kiinteistön tai rakennuksen tulee olla tarkoituksensa mukaisessa käytössä turvallinen ja että omistajalle kuuluu huolenpito siitä, ettei kiinteistön tai rakennuksen turvallisuus vaarannu. Vahinkotapauksissa kiinteistön tai rakennuksen hoidosta ja kunnossapidosta vastaavan on vastuusta vapautuakseen tullut näyttää menetelleensä huolenpidossaan huolellisesti tai osoittaa jokin vastuupiirinsä ulkopuolelle jäävä syy vahinkotapahtumalle (esimerkiksi KKO 2001:1, 1992:123 ja 1985 II 69). Korkein oikeus katsoo, että myös tässä tapauksessa Suomenlinnan alueen hoidosta ja kunnossapidosta vastaavan Suomenlinnan hoitokunnan vahingonkorvausvastuuta syntyneestä henkilövahingosta on arvioitava mainituista periaatteista käsin. Hoitokunnan huolenpitovelvollisuudesta korkein oikeus totesi seuraavaa: Yleisölle on tiedotettu alueen vaaroista alueelle sijoitetuilla opastetauluilla, jossa yleisöä varoitetaan aitaamattomista jyrkänteistä ja kehotetaan vanhempia valvomaan lapsiaan sekä lisäksi ilmoitetaan, että kävijät liikkuvat alueella omalla vastuullaan. Muurien aitaaminen kaikilta osin on jo niiden määrän vuoksi ollut käytännössä mahdotonta. Korkeimman oikeuden näkemyksen koko aluetta koskeva opastetaulu on sisällöltään vain yleispiirteinen opaste alueelle tulevalle yleisölle. Näin ollen tulijoilla ei ole opastetaulun perusteella mahdollisuutta arvioida sitä, missä opasteessa tarkoitetut vaaralliset paikat alueella tarkalleen sijaitsevat. Myöskään varoitusta ja ilmoitusta ei ole opastetauluun merkitty kokonsa ja värinsä puolesta tai muutoin sillä tavalla huomiota herättävästi, että asiassa olisi syytä arvioida lapsen vanhempien tulleen niistä tietoiseksi. Putoamispaikka rintamuurilla on ollut aitaamaton eikä sen välittömässä läheisyydessä tai muuallakaan ko. alueella ole tapahtuma-aikaan ollut korkeasta paikasta tai putoamisvaarasta varoittavia kylttejä. Kun otetaan huomioon Kuninkaanportin tärkeys Suomenlinnan nähtävyytenä ja portin alueella olevien kulkuteiden vaarallisuus, kysymys on sellaisesta alueesta, jossa alueen hoidosta vastaavalla on korostettu vastuu vierailijoiden turvallisuudesta. Hoitokunnan on tullut alueen turvallisuudesta huolehtiessaan ottaa huomioon, että Suomenlinnan alue ei ole entuudestaan tuttu kaikille siellä vieraileville ja että yleisön kyky havaita ja arvioida alueen vaaralliset paikat voi olla erilaisista syistä rajoittunut. Alueen vaaroista tiedottaminen ja niistä varoittaminen ei ole ollut riittävää turvallisen kulkemisen varmistamiseksi yleisölle Kustaanmiekan alueella Kuninkaanportin läheisyydessä. Hoitokunta ei ole pelkästään yksipuolisin, omalla vastuulla liikkumista koskevin ilmoituksin ja itse antamaansa järjestyssääntöön sisältyvin ylimalkaisin varoituksin voinut tehokkaasti rajoittaa vastuutaan yleisön turvallisuudesta mainitulla alueella. Putoamispaikan aitaaminen tapahtuman jälkeen lisäksi osoittaa, että vahinko olisi ollut vältettävissä yksinkertaisella ja edullisella tavalla. Putoamisvaara aitaamattomalta jyrkänteeltä aivan alueen päänähtävyyksien välittömässä läheisyydessä ei ole ollut edellä mainituista syistä ennalta-arvaamatonta. 12

13 TUTKIMUS JA KEHITYS Puukerrostalorakentamiseen sopivia alueita haussa Eri puolilla Suomea kartoitetaan parhaillaan puukerrostalorakentamiseen sopivia rakennusalueita kuntakohtaisesti. Kartoituksen toteuttaa Itä- Suomen puutuotetoimialan kasvu- ja kehitysohjelma Eastwood yhdessä valtakunnallisten metsäalan suuralueohjelmien kanssa. Nyt haetaan sellaisia alueita ja puurakennuskohteita, joiden avulla teollisuus sekä muut yritykset pääsevät kehittämään puurakentamista ja erityisesti toteutukseen soveltuvia puurakentamisjärjestelmiä. Puukerrostalorakentamisesta on mahdollista synnyttää kokonaan uusi teollisuusala Suomeen. Suomi pyritään nostamaan puukerrostalorakentamisen edelläkävijämaaksi vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi maahamme tarvitaan teollisia toimijoita palveleva avoin puurakentamisen järjestelmä sekä vahva yhteinen tahto. Joensuusta käynnistynyt valtakunnallinen "Rytmin muutos puukerrostalojen rakentamiseen" - seminaarisarja. Yhteensä viidestä seminaarista muodostuvan sarjan loput seminaarit pidetään syksyn 2010 aikana. Seminaarit järjestetään yhdessä Osaamiskeskusohjelman (asuminen, metsä ja energia), työ- ja elinkeinoministeriön Metsästrategiaohjelman ja siihen kuuluvien suuraluetoimijoiden, Moderni puukaupunki -hankkeen sekä Puuinfo Oy:n kanssa. Verkkopalvelulla voi tarkkailla asuntokohtaista sähkönkulutusta Helsingissä Sävel+ on Helsingin Energian uusi raportointipalvelu, josta näkee tuntitasoista tietoa omasta energiankulutuksestaan. Raportointipalvelu on tarjolla kaikille sähkön ja kaukolämmön käyttäjille Helsingissä. Tuntitasoinen palvelu on aluksi saatavilla talouksille, joissa on etäluettavat mittarit. Asiakkaille, joilla ei ole vielä etäluettavaa mittaria, on palvelussa tarjolla kuukausitasoista kulutustietoa. Sävel+ raportointipalvelu ohjaa käyttäjää pohtimaan omaa energiankäyttöään ja samalla miettimään keinoja energiansäästöön. Palveluun voi kirjata omia tavoitteitaan energiankulutukselle ja seurata miten tavoitteet toteutuvat. Omaa kulutustaan voi myös vertailla muihin samantyyppisiin talouksiin. Rakennusten energiatehokkuutta parantava direktiivi uudistettu Euroopan parlamentti hyväksyi uudistetun rakennusten energiatehokkuutta parantavan direktiivin. Direktiivi tulee voimaan alkukesästä ja kansallisten säädösten tulee olla valmiina kesällä Direktiivi muuttaa rakentamista koko EU:n alueella merkittävästi. Uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia vuoden 2020 loppuun mennessä. Julkisia rakennuksia vaatimus koskee jo vuoden 2019 alusta. Myös korjausrakentamiselle on asetettava kansalliset energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisen rakennuksen korjaamisessa rakennusosien ja lämmitysratkaisuiden on oltava energiatehokkuudeltaan määräysten mukaisia. Suomi siirtyi matalaenergiarakentamisen suuntaan jo vuoden 2010 alusta 30 prosenttia tiukentuneilla rakentamismääräyksillä. Määräyksiä kiristetään edelleen 20 prosentilla vuonna "Vaikka kiristyksiä on jo tehty, direktiivin tavoitteet ovat erittäin haastavia. Tiukennukset vaativat kokonaisvaltaista toimintakulttuurin muutosta rakentamisen alalla. Korjausrakentamiselle asetettavat kansalliset energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset ovat haasteellisia myös säädösvalmistelun kannalta. Suunta on kuitenkin oikea, kun otetaan huomioon kuinka suuri energiansäästöpotentiaali olemassa olevaan rakennuskantaan sisältyy", asuntoministeri Jan Vapaavuori korostaa. Energiatodistukset laajemmin käyttöön Uusitun direktiivin myötä myös energiatodistusten painoarvo kasvaa. Direktiivi täsmentää energiatodistuksiin liittyviä menettelyjä. Esimerkiksi tieto rakennuksen energiatehokkuudesta on näyttävä jo myynti- ja vuokrausilmoituksissa. Energiatodistukset vaaditaan isoissa julkisissa rakennuksissa, vaikka niitä ei myydä tai vuokrata. Energiatodistukset on isoissa rakennuksissa laitettava myös nähtäville. 13

14 Kun direktiivin toimeenpano etenee, myös vanhoilta omakotitaloilta tullaan edellyttämään energiatodistusta. Vapaavuoren mukaan asiassa on kuitenkin edettävä vaiheittain ja tarvittaessa energiatodistusjärjestelmää muokaten. Rakennusten osuus energiankulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä EU:ssa ja Suomessa on 40 %. Uuden direktiivin toimilla arvioidaan saavutettavan 5-6 prosentin vähennys EU:n loppuenergian kulutuksessa ja 4-5 prosentin vähennys hiilidioksidipäästöissä vuonna Lähde: Ympäristöministeriö MARKKINA JA SUHDANTEET Kaukolämmön käytössä ennätys tänä talvena Kaukolämmön käyttö on ollut loka-maaliskuussa ennätyksellinen Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan. Rakennusten lämmitykseen on käytetty kaukolämpöä GWh eli 20 prosenttia edellistä talvikautta enemmän. Edellinen ennätys oli GWh talvikaudella Maaliskuussa lämmitysenergiaa käytettiin lähes 6 prosenttia vuodentakaista enemmän. Kaukolämpöä käytettiin maaliskuussa GWh, joka oli noin 4 prosenttia normaalivuotta suurempi. Kaukolämmön laskutus maaliskuussa oli 219 miljoonaa euroa. Kaukolämmitettyjen asuintalojen lämmityskustannukset nousivat keskimäärin 3,5 senttiä neliöltä normaalia maaliskuuta korkeammiksi. Kerrostaloasunnon lämpölasku oli siten noin 3 euroa/asunto ja omakotitalon 5 euroa normaalia suurempi. Kuluneena talvena marraskuuta lukuun ottamatta kaukolämpöä on käytetty normaalia enemmän. Lämpötilaltaan normaaliin talveen verrattuna käyttö oli 9 prosenttia suurempi. Kiinteistön ylläpidon kustannusten nousu vuodessa 4,6 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 4,6 prosenttia vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2009 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat lämpökustannukset, 10,0 prosenttia. Työkustannukset nousivat 4,5 prosenttia, käyttösähkön kustannukset 2,2 prosenttia, vesi- ja jätevesikustannukset 5,0 prosenttia, hoitokustannukset 4,2 prosenttia, kunnossapitokustannukset 1,6 prosenttia ja muut kustannukset 2,0 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2005=100. Hypo: Asuntomarkkinat jäähtyneet hieman Suomen Hypoteekkiyhdistyksen laatiman kuluvan vuoden toisen neljänneksen asuntomarkkinaanalyysin mukaan ensimmäisellä neljänneksellä jo melko kuumina käyneet markkinat ovat kevään mittaan hieman jäähtyneet. Asuntoluotottaja antaa asuntomarkkinoille nyt arvosanan +40,0 prosenttia, kun lukema oli edellisessä katsauksessa +49,0 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla alkuvuonna nähty hyvin voimakas asuntojen hintojen nousu on tasaantumassa, mitä Hypo pitää hyvänä asiana. Vaikka korot ovat edelleen ennätysmatalalla, Kreikan ylivelkaantumisesta käynnistynyt eurokriisi on tuonut takaisin finanssimarkkinoiden epävarmuuden ja huolen tulevaisuudesta. Myös pankkien uudelleen käynnistynyt marginaalikisa on rauhoittumassa. Samalla kuluttajien luottamus ja asunnonostoaikeet ovat heikentyneet hieman. Nämä tekijät ovat jossain määrin rauhoittaneet ylikierroksilla käyneitä asuntomarkkinoita. Hypon mukaan heikko uustuotannon tarjonta on lisännyt asuntomarkkinoidemme ongelmia. Nyt olisikin asuntomarkkinoittemme kannalta hyvin tärkeää kaikin keinoin pyrkiä edesauttamaan erityisesti pääkaupunkiseudulla kovan rahan uudistuotannon käynnistämistä. Hypo peräänkuuluttaakin kunnilta toimia aloitusten esteiden poistamiseksi. Esimerkkinä tällaisista Hypo mainitsee asuntojen kokoon liittyvät 75 neliön rajoitteet. Rakennusliikkeet ovatkin käynnistäneet reippaasti uusia asuntoaloituksia, mikä korjaa tarjonnan ja kysynnän välillä vallinnutta epäsuhtaa. Tosin nyt käynnistyvät kohteet valmistuvat vasta vuoden päästä, vaikka niiden myynti voidaankin aloittaa välittömästi. 14

15 Talotekniikkaliitto: Uudisrakentaminen elpyy - korjausrakentaminen hyytyy Talouskriisin vaikutukset talotekniikan viime vuoteen olivat kaksijakoiset: uudisrakentamisen hiljeneminen vähensi töitä neljänneksellä, mutta pudotuksen rajuutta vaimensi osin elvytystoimin tuettu korjausrakentaminen. Teknisen urakoinnin painopiste siirtyi nykyisen rakennuskannan huoltoon ja korjaamiseen. Tänä vuonna aletaan jälleen rakentaa uutta ja korjaajista voi taas tulla pulaa. Vastanneiden talotekniikkayritysten liikevaihto putosi viime vuonna vajaat 5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ilman vireää korjausrakentamista vähennys olisi ollut vieläkin suurempi. Todellisen tarpeen lisäksi korjausrakentamista vauhdittivat suhdannepoliittiset tukitoimet. Alan liikevaihdosta 59 prosenttia tulikin korjausrakentamisesta. Uudistuotannon tilanteen kokee nyt valoisana kaksi kolmesta yrityksestä. Viime syksynä vain vajaalla 50 prosentilla oli vastaava tunne. Lähes kaikki ennustavat uudisrakentamisen suhdannetilanteen paranevan tai ainakin pysyvän nykyisellään ensi syksyyn. Veturina toimii asuntotuotanto, sillä muiden hankkeiden ripeään käynnistymiseen ei uskota. Sen sijaan korjausrakentamisen näkymät ovat hiljenemässä, ainakin väliaikaisesti. Elvytyspolitiikasta irrottautuminen on syönyt uskoa tuleviin tekemisiin, vaikka erityisesti putkiremonttitarve sekä energiakorjaukset ja lämmitystapamuutokset lisääntyvät lähivuosina merkittävästi. Laman seurauksena kaikki rakennusalan yritykset kiinnostuivat korjausrakentamisesta ja tällä hetkellä markkinoilla on ylitarjontaa suhteutettuna tarjouspyyntöihin. Uudisrakentamisen elpyminen heilauttaa kuitenkin painopistettä ja lähitulevaisuudessa on jälleen pulaa saneerauksen osaajista. Hinnat edelleen laskussa Tarjottujen ja tehtyjen töiden hintataso jatkoi laskuaan. Viime syksystä pudotusta oli 4 prosenttia, tulevaan syksyyn toivottaan vaisua 0,7 prosentin nousua. Yritysten keskimääräinen täystyöllistävä tilauskanta on 4,2 kuukautta, pidennystä viime syksyyn 0,6 ja vuoden takaiseen runsas kuukausi. Tarjousaktiivisuus on hyvä ja tällä hetkellä yritykset pystyvät vastaamaan 81 prosenttiin tarjouspyynnöistä. Joka viides jätetty tarjous johtaa tilaukseen. Urakkahintojen nousu hidastanut taloyhtiöiden remonttien käynnistymistä Taloyhtiöiden remonttien käynnistymistä ovat tänä keväänä hidastaneet urakoiden hinta, suunnittelu- ja urakoitsijakapasiteetin riittämättömyys, osakkaiden maksukyky ja päätöksentekoongelmat. Sen sijaan korjausten käynnistymistä ovat auttaneet lainarahan ja korjaustuen saatavuus, ilmenee Kiinteistöliiton kolmannesta korjausrakentamisbarometrista. Barometrikyselyyn vastasi huhtikuun alussa lähes 900 taloyhtiön hallituksen jäsentä ja yli 300 isännöitsijää. Taloyhtiöissä kiireellisimpiä korjaustarpeita ovat edelleen putkistot, vesikatot, ikkunat ja ulkoovet, huoneistojen märkätilat sekä julkisivut. Taloyhtiön kuntoa on selvitetty yhä useammin kuntoarvioin. Hankkeita on viime syksyä enemmän suunnittelu- ja tarjousvaiheessa, mutta vähemmän rakentamisvaiheessa. Korjaushankkeissa käytetään valvojana yhä vähemmän isännöitsijöitä ja ulkopuolisten valvojien käyttö on lisääntynyt. Vain joka viides pitää sopivana taloyhtiön edustajana isännöitsijää. Isännöitsijöiden mukaan urakkatarjousten yksikköhinnat ovat nousseet tai pysyneet ennallaan viime syksystä. Vain 10 prosenttia katsoo hintatason laskeneen. Isännöitsijät saavat tarjouksia saman verran tai vähemmän kuin syksyllä. Ainoastaan yksi viidestä katsoo saavansa nyt enemmän tarjouksia kuin syksyllä. Putkistojen korjauskustannukset nousseet Käyttöputkien pinnoitus ei ole juurikaan lisääntynyt. Sen sijaan viemäreiden uusien korjausmenetelmien osuus on noussut jo 30 prosenttiin. Putkistokorjausten kokonaiskustannukset nousivat koko maassa lähes 10 prosenttia viime syksystä. Pääkaupunkiseudulla nousua oli yli kahdeksan prosenttia, mutta muualla maassa kustannukset nousivat lähes 11 prosenttia. Silti noin 460 euron keskikustannukset asuinneliötä kohti ovat pääkaupunkiseudulla yhä yli 30 prosenttia muuta maata (350 e/m2) korkeammat. Vaikka korjausrahoituksen hinta onkin korkojen laskun myötä keventynyt, on korkohyöty mennyt nousseisiin putkiremonttikustannuksiin. Niinpä kaksiossa pääomavastikkeella katettavan 10 vuoden lainan kustannukset ovat alentuneet viime vuodesta miltei kymmenellä eurolla kuukaudessa, mutta kaksion putkiremontin kallistuminen lähes eurolla on tuonut yli 16 euron vaikutuksen pääomavastikkeeseen. 15

16 Lainaa mutta lyhyemmäksi ajaksi Korjaushankkeiden pääasiallinen rahoitusmuoto on edelleen pankkilaina, sitten osakassuoritukset ja ennakkorahastoinnein tai asuintalovarauksin kerätyt varat. Enintään viiden vuoden lainojen määrä on lisääntynyt. Toisaalta 6-15 vuoden lainojen osuus on hieman vähentynyt ja tätä pidempien hieman kasvanut. Vain seitsemän prosenttia remonttilainoista on yli 20 vuoden lainoja. Toissijaisista rahoitusmuodoista käytetyimpiä ovat suhdanneluonteiset ja korjaus- ja energiaavustukset. Lähes 30 prosenttia taloyhtiöstä oli hakenut tai tulee hakemaan 15 prosentin suhdanneluonteista energia-avustusta. Yli 86 prosenttia katsoo, että korjaushanke olisi toteutunut tai tulee toteutumaan ilman avustustakin. Korjausrakentamisen kuvaajat. KTI: Ulkomaalaisten kiinnostus Suomen kiinteistömarkkinoihin taas nousussa KTI Kiinteistötiedon kyselyn mukaan ulkomaiset sijoittajat näkevät taas houkuttelevia mahdollisuuksia myös Suomen kiinteistömarkkinoilla. Yli 40 prosenttia "Finnish Property Barometer" - kyselyyn vastanneista arvioi todennäköisesti tekevänsä sijoituksia suomalaisiin kiinteistöihin seuraavan vuoden aikana, kun vuosi sitten tämä osuus oli vain 12 prosenttia. Suurin mielenkiinto kohdistuu edelleenkin hyväsijaintisiin liike- ja toimistotiloihin. Myös sijoitukset suomalaisiin vuokra-asuntoihin ovat selkeästi lisänneet houkuttelevuuttaan kansainvälisten sijoittajien keskuudessa. Toimistotiloista ylitarjontaa Tyhjien tilojen määrä lisääntyy etenkin pääkaupunkiseudun toimistomarkkinoilla, ja vuokratasot joustavat kysynnän hiljetessä alaspäin. Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäytön taustalla on se, että vuosina valmistui lähes puoli miljoonaa uutta toimistoneliötä, mikä vastaa 6-7 prosentin lisäystä kokonaistoimistotilakantaan. Toimistotilojen ylitarjonta onkin pääasiassa pääkaupunkiseudun ongelma. Muissa suurissa kaupungeissa tyhjien tilojen määrä on pysynyt maltillisena, ja esimerkiksi Turussa ja Tampereella tyhjää toimistotilaa on nyt tarjolla jopa vähemmän kuin puoli vuotta sitten. Vuokratasotkin ovat pysytelleet kohtuullisen vakaina. Rakli-KTI Toimitilabarometriin vastasi 80 suomalaista kiinteistömarkkinoiden asiantuntijaa. Barometri on toteutettu säännöllisesti kahdesti vuodessa keväästä 1995 alkaen. Se kartoittaa ammattimaisten toimijoiden näkemyksiä kiinteistösijoitus- ja vuokramarkkinoiden kehityksestä. Asuntojen vuokrat nousivat alkuvuonna, mutta laskivat edellisneljänneksestä Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä koko maassa keskimäärin 1,9 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat keskimäärin 1,4 prosenttia ja arava-asuntojen vuokrat 2,6 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat sen sijaan laskivat. Nämä tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen laatimasta asuntojen vuokrien neljännesvuositilastosta. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat laskivat tammimaaliskuussa 2010 keskimäärin 1,3 prosenttia. Arava-asuntojen vuokrat kuitenkin nousivat 0,8 prosenttia. Etenkin pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat näyttävät kääntyneen selvään laskuun alkuvuonna 2010, sillä vuokrat ovat tulleet yhden neljänneksen aikana alas koko pkseudulla keskimäärin 2,9 prosenttia. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat laskivat Helsingissä 3,4 prosenttia vuoden 2009 lopun tasosta ja Espoo-Kauniaisissa peräti 4,1 prosenttia. Vantaa muodostaa kuitenkin poikkeuksen pk-seudun vuokrien kehityksessä, sillä kaupungin vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 2,0 prosenttia yhden neljänneksen aikana. Vuokrien laskua tapahtui myös muutamassa muussa isommassa kaupungissa yhden neljänneksen aikana. Tampereella vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat painuivat 0,1 prosenttia viime vuoden viimeisestä neljänneksestä, Turussa 1,7 prosenttia, Oulussa 0,6 prosenttia ja Kuopiossa 0,9 prosenttia. Sen sijaan Jyväskylässä vuokrat nousivat neljänneksen aikana 2,1 prosenttia ja vuodessa peräti 7,5 prosenttia. Tilastokeskuksen laatima tilasto perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon ja Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin. 16

17 TALOUS JA VEROT Rakentamispalveluille käännetty arvonlisäverovelvollisuus Rakentamispalveluille ja päästöoikeuksille säädetään käännetty arvonlisäverovelvollisuus, jolloin verovelvollinen olisi myyjän sijasta ostaja. Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta koskevien muutosten tavoitteena on tehostaa arvonlisäveropetosten torjuntaa. Käännetyn arvonlisäverojärjestelmän käyttöönoton rakennusalalla arvioidaan lisäävän arvonlisäveron tuottoa miljoonaa euroa. Järjestelmän muutoksella ei ole välitöntä vaikutusta ennakonpidätyksiä tai muuta tuloverotusta koskevien veromenetysten tai -petosten määrään, mutta voidaan kuitenkin arvioida, että se vaikuttaa välillisesti jossain määrin rakennusalan harmaaseen talouteen yleisesti. Lisäksi se parantaa kilpailutilannetta rehellisten ja epärehellisten yrittäjien välillä. JULKAISUT JA TAPAHTUMAT Asuinkiinteistöjen monipalveluverkkojen pikaopas Pikaopas on tiivistelmä Asuinkiinteistöjen monipalveluverkot -oppaasta. Monipalveluverkolla tarkoitetaan ajanmukaista ja palveluille avointa sisäjohtoverkkoa. Sen tarkoitus on mahdollistaa monipuoliset tietoliikenne- ja viestintäpalvelut asuinkiinteistöihin helposti, luotettavasti ja laadukkaasti. Kaapelointi on palvelujen kivijalka. Perinteinen puhelinverkko häviää ajan myötä kokonaan. Puhelut siirtyvät IP-verkkoihin muun tietoliikenteen rinnalle. Myös erilaiset turvallisuusvalvonta, etävalvonta- ja rakennusautomaatiopalvelut on helppo toteuttaa käyttäen hyväksi toimivaa sisäjohtoverkkoa. Pikaopas ilmestyy kevään aikana ja löytyy osoitteesta Toimiva hallitus Taloyhtiön hallituksen käsikirja Asunto-osakeyhtiöiden toimielinten tehtävät ja vastuut uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan. Teoksessa tarkastellaan erityisesti hallituksen toimintaa ja annetaan ohjeita taloyhtiön onnistuneeseen luotsaamiseen. Kauttaaltaan päivitetty ja ajankohtainen klassikkoteos kuuluu jokaisen hallitusihmisen kirjahyllyyn. Arjasmaa, Pekka - Kaivanto, Keijo Toimiva hallitus - Taloyhtiön hallituksen käsikirja Ilmestyy 6/2010, 5. painos, A5, nid., n. 330 s. Hinta: 38 e/kpl tai 150 e/5 kpl ISBN: tuotenumero: 119 Uusi asunto-osakeyhtiölaki - kirja ilmestynyt Vihkosesta on helppo tarkistaa esimerkiksi taloyhtiön hallintoa koskevat säännösmuutokset. Pienen kokonsa vuoksi se kulkee kätevästi mukana vaikkapa yhtiökokoukseen. Opas on päivitetty vahvistetun lain mukaiseksi. Kuhanen, Petteri - Kanerva, Ari - Furuhjelm, Marina - Kinnunen, Helena Asuntoosakeyhtiölaki pähkinänkuoressa 5., uudistettu painos, A5, stiftattu vihko, 64 s. Hinta: 15 e/kpl tai 60 e/5 kpl ISBN: tuotenumero: 250 Tarjolla kiinteistöalan kirjanpidon koulutusta Haluatko täydentää ja syventää osaamistasi kirjanpidon, perinnän tai palkanlaskennan näkökulmasta? Nyt on oikea hetki satsata osaamisen kehittämiseen. Valitse Kiinkon syksyn koulutustarjonnasta omia ja yrityksesi tarpeita vastaava koulutus. Kiinteistöalan kirjanpidon koulutus ja tutkinto I (KPT I) käynnistyy Koulutus antaa perusvalmiudet kiinteistökirjanpidon tehtäviin. Kiinteistöalan kirjanpidon koulutus ja tutkinto II (KPT II) käynnistyy Koulutus on tarkoitettu muutaman vuoden taloushallinnon työkokemuksen omaaville ja antaa valmiuksia asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden taloushallinnon tehtävien itsenäiseen hoitamiseen. 17

18 Suorita perintätoimen tai palkanlaskennan -tutkinto Perintätoimen tutkinto (PTT) käynnistyy Koulutusohjelma antaa valmiudet hoitaa asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön perintää itsenäisesti ja valmiudet valvoa muualla suoritetavan perinnän laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Palkanlaskennan tutkinto (PAK) käynnistyy Koulutusohjelman tavoitteena on antaa valmiudet kiinteistöalan palkanlaskennan itsenäisen hoitamiseen. Monipuolista, erilaiset tarpeet huomioon ottavaa ja valtion tukemaa kiinteistöalan tutkintokoulutusta on siis tarjolla. Tee päätös ja osallistu. 18

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa Suomen Kiinteistöliiton suurin aluejärjestö 10150 jäsentä Jäsenistö pääosin asunto-osakeyhtiöitä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen nykytila ja tulevaisuus

Korjausrakentamisen nykytila ja tulevaisuus Korjausrakentamisen nykytila ja tulevaisuus Rakennusneuvos Erkki Laitinen ympäristöministeriö Julkisivumessut 12.10.2011 Helsinki Korjausrakentaminen ja energiatehokkuus Korjausrakentamisen strategia 2007-2017

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa kansallinen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tarkastettua tietoa taloyhtiön kunnosta ja tulevaisuuden suunnitelmista Isännöitsijäntodistus - tilataan taloyhtiön isännöintiyrityksestä - toimitusaika tavallisesti

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki Isännöintiliitto Uusi asunto-osakeyhtiölaki Tietoa taloyhtiön päättäjille Osakkaat yhtiökokoukseen.... Lisää suunnitelmallisuutta ja avoimuutta... Taloyhtiön vuoden kohokohta on yhtiökokous. Tarkoitus

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY KUNTOARVIO JA KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Tero Pyykkönen Rakennusinsinööri Kuntotarkastaja, AKK Molemmilla energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Kuka

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Energiatehokkaan talon tunnusmerkit Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Ilmastonmuutos on maailman vakavin huolenaihe. Eurobarometri-tutkimus, syyskuu 2008 20 20 20 vuoteen 2020 Kasvihuonekaasuja vähennetään

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen taloyhtiöissä

Energiatehokas korjausrakentaminen taloyhtiöissä Tervetuloa! Energiatehokas korjausrakentaminen taloyhtiöissä Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Jari Virta, kehityspäällikkö, Suomen Kiinteistöliitto Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen?

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Korjausrakentamisen linjaukset

Korjausrakentamisen linjaukset Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa (Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys) Suomen Kiinteistöliiton suurin

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri KYLPPÄRIT KUNTOON 20.5.2015 Riihimäki Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri SISÄLTÖ Kuka vastaa kylpyhuoneiden kunnossapidosta ja mikä on vastuunjakotaulukko? Kolme erilaista kylpyhuoneremonttia: 1. Oma-aloitteiset

Lisätiedot

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu Pientalojen energiatehokkuusluokittelu IEE/PEP seminaari 23.11.2006 erikoistutkija Copyright VTT VTT, Lähde: Hallituksen esitys 170 & YM SISÄLLYS 1. Energiatehokkuuden edistämisen yleisaikataulu Suomessa

Lisätiedot

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 InSert - putkiremonttien asukaskysely Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 Yhteenveto vastaajista Kyselyyn vastasi noin 400 taloyhtiön osakkeenomistajaa Vastaajat asuvat noin 330 eri taloyhtiössä Noin

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet. päätoimittaja Riina Takala Kiinteistöposti 20 vuotta Finlandia-talo 10.4.2013

Taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet. päätoimittaja Riina Takala Kiinteistöposti 20 vuotta Finlandia-talo 10.4.2013 Taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet päätoimittaja Riina Takala Kiinteistöposti 20 vuotta Finlandia-talo 10.4.2013 Minkälaisessa taloyhtiömaailmassa Kiinteistöposti aloitti? Idänkauppa, pankkikriisi,

Lisätiedot

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa KORJAUS- JA KUNNOSSAPITOVASTUU Asunto-osakeyhtiölaki määrittää yhtiön ja osakkeenomistajan

Lisätiedot

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen

Lisätiedot

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Korjausrakentamisen työpaja 3. Messukeskus 20.11.2013 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi

Lisätiedot

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010 Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri SKH Isännöinnin taustat Perustettu vuonna 1982 Työntekijöitä n. 50 hlöä Isännöintikohteita pääkaupunkiseudulla n. 200, joissa asuntoja

Lisätiedot

SISÄLLYS EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6

SISÄLLYS EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6 SISÄLLYS ALKUSANAT 6. PAINOKSEEN 5 EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6 1 ASUNTO-OSAKEYHTIÖ JA SEN HALLINTO 17 1.1 Asunto-osakeyhtiömuoto asumisessa ja asunto-osakeyhtiölain soveltamisala 17 1.1.1 Mikä on asunto-osakeyhtiö?

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa KYLPPÄRIT KUNTOON Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa ILLAN OHJELMA 18.00 Yhdistyksen kuulumisia 18.15 Kunnossapitovastuu ja 19.00 Kahvitauko 19.20 Viestintä remonteissa 19.40 Kylppärirempan tekniikka 20.30

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN Pekka Seppänen Oulu 2.9.2010 Oulu Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA MITÄ ON HANKESUUNNITTELU - Korjaustarpeen

Lisätiedot

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Taloyhtiöiden hallitusforum 24.9.2011 Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Tarvitaan lisää tietoa Taloyhtiöllä

Lisätiedot

ARVOISAT OSAKKEENOMISTAJAT HUONEISTOREMONTIT JA UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI

ARVOISAT OSAKKEENOMISTAJAT HUONEISTOREMONTIT JA UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI ARVOISAT OSAKKEENOMISTAJAT HUONEISTOREMONTIT JA UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI Asunto-osakeyhtiölain 4 ja 5 luvun mukaan osakkeenomistajalla on oikeus tehdä huoneistossa kunnossapito- ja muutostöitä. Osakkeenomistajan

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Kaksi kertaa vuodessa Asuntoyhtiöiden hallituksen jäsenet, isännöitsijät Vastaajina: 949 hallituksen jäsentä ja 192

Lisätiedot

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA 12.10. 2011 Pekka Luoto, Kiinteistöliitto Oulu Ohjelma Mitä laki sanoo viiden vuoden korjaustarveselvityksestä? Kuntoarvio työkalu suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon Hyvä

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Pätevä päätös Kunnossapitovastuunjako, osakasmuutokset Vastikeperuste Osakkeenomistajan

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010

Lisätiedot

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Taloyhtiöiden hallitusforum 6.10.2012 Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto Esityksen sisältö Näkymät 2012-2013 Talousarvio 2013

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen

Lisätiedot

Nykyinen energiatodistuskäytäntö

Nykyinen energiatodistuskäytäntö ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Energiatodistus on ollut

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1 Kysymys 1 a) Välityslain mukaan välityspalkkion maksaa toimeksiantaja. On kuitenkin mahdollista, että vuokravälitystä koskevat toimeksiantosopimukset kohtaavat, jolloin välityspalkkio jaetaan osapuolten

Lisätiedot

Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015

Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015 Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi 040 861 9948 15.04.2015 Lars Lindeman NCC-yhtiöt 1 Esitykseni sisällöstä Mitä lähiöissä tapahtuu?

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN?

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Useita eri todistuslomakkeita, laatimistapoja, laatijoiden pätevyysvaatimuksia ja

Lisätiedot

1 Asunto-osakeyhtiö ja sen hallinto 15

1 Asunto-osakeyhtiö ja sen hallinto 15 Sisällys Alkusanat 5 1 Asunto-osakeyhtiö ja sen hallinto 15 1.1 Asunto-osakeyhtiömuoto asumisessa ja asuntoosakeyhtiölain soveltamisala 16 1.1.1 Asunto-osakeyhtiö, keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö ja kiinteistöosakeyhtiö

Lisätiedot

R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n

R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n JULKISIVUKORJAUKSEN HAASTEET JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT Korjausrakentamisen teemailtapäivä 29.11.2007 RIL Talonrakennusjaosto Mikko Tarri / A-Insinöörit

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Kestävä Kivitalo -seminaari 10.10.2008 Tampere TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä

Lisätiedot

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013)

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö (2014) Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2014

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto

Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto Yhtiökokousmenettelyyn liittyviä muutoksia Yhtiökokous (6 luku) YHTIÖKOKOUS Varsinainen

Lisätiedot

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tartto 23.11.2006 VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä vastaavaa virolaista lainsäädäntöä hallinnon

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Julkaistavissa 24.11.2014 Taustat ja vastaajat / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

TALOYHTIÖIDEN YHTEISTYÖLLÄ KAIKKI VOITTAVAT

TALOYHTIÖIDEN YHTEISTYÖLLÄ KAIKKI VOITTAVAT TALOYHTIÖIDEN YHTEISTYÖLLÄ KAIKKI VOITTAVAT Viisas taloyhtiö tekee yhteistyötä naapuriyhtiöidensä kanssa. Yhteistyöllä voidaan parantaa asuinalueen ja sen asukkaiden turvallisuutta, viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Rane energianeuvonta. Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Rane energianeuvonta. Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Rane energianeuvonta Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Ranen henkilöstöä Antero Mäkinen Rakentaminen Katja Räsänen Harjoittelija Petri Mäkelä Rakentajan opas Tiina Hakala Asuminen Ilari

Lisätiedot

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä):

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä): HUONEISTON MUUTOSTYÖ TAI PESUTILAKUNNOSTUS RAKENNUSSUUNNITELMA JA OSAKKEEN OMISTAJAN SITOUMUS Päiväys / 20 Taloyhtiö Osoite Huoneisto Osakkeenomistaja Puhelin Sähköposti KORJAUSHANKKEEN SISÄLTÖ: Pesutilakunnostus

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

kunnonhallintatyökaluista

kunnonhallintatyökaluista kunnonhallintatyökaluista 18.6.-15.7.2010 Vastaajia yhteensä 194 Tutkimuksen toteutus: Promenade Research Oy Vastaajat Kokemus isännöinnistä Isännöintiyrityksen koko Alle 3 vuotta (N13) 7 % 1-2 isännöitsijää

Lisätiedot

Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909alkaen

Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909alkaen Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909alkaen Energiakeskus Kampin Sähkötalossa vuodesta 1973 Asiakaspalvelu ja näyttelytila Aukioloaika ma - pe klo 8.30-16 kodin energiankäytön neuvonta

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusfoorumi 6.10.2012 Hallituksen jäsen Juhani Siikala, RI, Ekon, KJs Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry www.akha.fi

Lisätiedot

LIITE 1 (5) Otteita isännöitsijän tehtäväkuvasta

LIITE 1 (5) Otteita isännöitsijän tehtäväkuvasta 1 (5) Otteita isännöitsijän tehtäväkuvasta SHAK.fi - isännöitsijän tehtävät Hallinnolliset tehtävät Kokoukset - Isännöitsijä hoitaa taloyhtiöiden hallituksen kokousten ja yhtiökokousten käytännön järjestelyt

Lisätiedot

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Jaakko Vihola Tampereen teknillinen yliopisto Esityksen sisältö 1. Kiinteistön elinkaari 2. Suunnitelmallinen

Lisätiedot

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa Tutkimustulokset Yhteenveto KVKL pähkinänkuoressa Perustettu: 18.3.2008 Perustajat: Realia Group Oy Kiinteistömaailma Oy OP-Keskus

Lisätiedot

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri 2013 Vastaajia 287, arvioituja putkiremontteja 126 kpl. Tiedotustilaisuus 12.9.2013 klo 12.

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri 2013 Vastaajia 287, arvioituja putkiremontteja 126 kpl. Tiedotustilaisuus 12.9.2013 klo 12. Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri 2013 Vastaajia 287, arvioituja putkiremontteja 126 kpl Tiedotustilaisuus 12.9.2013 klo 12.00 Putkiremonttibarometri 2013, toteutus ja vastaajat - Isännöintiliiton

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11. Uudistuvat energiamääräykset uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.28 Uusia energiamääräyksiä v 21 ja 212 21 Tiukennetaan noin

Lisätiedot

Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö

Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö Esteettömyys- ja hissiseminaari 26.10.2015, Kotka Sami Tammisto Toiminnanjohtaja Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys ry Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA SÄÄNNÖKSET TAUSTALLA KUNNOSSAPITOVASTUU Yhtiöjärjestys määräykset Yhtiöllä aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätty asuntoosakeyhtiölain

Lisätiedot

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Minkälaista Suomea haluamme luoda? Juha Hetemäki 1 Rakennustuotannon arvo vuonna 2008 Talonrakentaminen

Lisätiedot

KUNNOSTUS- TAI KORJAUSTOIMENPIDE OSAKEOMISTAJAN MUUTOSTYÖILMOITUS

KUNNOSTUS- TAI KORJAUSTOIMENPIDE OSAKEOMISTAJAN MUUTOSTYÖILMOITUS Kenttätie 16 A 1 90130 Oulu Puhelin: 045 2786 465 Sähköposti: toimisto@domoisannointipalvelu.com KUNNOSTUS- TAI KORJAUSTOIMENPIDE OSAKEOMISTAJAN MUUTOSTYÖILMOITUS Olen tutustunut AOYL:n II osan 4 ja 5

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle 30...50%

Lisätiedot

suunnitelmien tarkastus ja arkistointi sekä töiden valvonta 2.12.2014 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri

suunnitelmien tarkastus ja arkistointi sekä töiden valvonta 2.12.2014 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Osakasmuutosten valvonta asuntoosakeyhtiössä: toimijoiden pätevyys, suunnitelmien tarkastus ja arkistointi sekä töiden valvonta 2.12.2014 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Oikeus ja velvollisuus 1.7.2010

Lisätiedot

Vastuun jakautuminen osakkeenomistajan ja yhtiön välillä. Suomen Kiinteistöliitto ry

Vastuun jakautuminen osakkeenomistajan ja yhtiön välillä. Suomen Kiinteistöliitto ry Vastuun jakautuminen osakkeenomistajan ja yhtiön välillä Kuka pitää kunnossa? Huoneiston ja muiden tilojen kunnossapitovastuusta yhtiön ja osakkaan välillä voi olla määräyksiä yhtiöjärjestyksessä Kunnossapitovastuun

Lisätiedot

Taloyhtiö 2015-15.4.2015. Taloyhtiön rahoitusratkaisut

Taloyhtiö 2015-15.4.2015. Taloyhtiön rahoitusratkaisut Taloyhtiö 2015-15.4.2015 Taloyhtiön rahoitusratkaisut Tom Lönnroth 13.4.2015 Sisältö Hypo - Asuntorahoittamisen erikoisliike Suuret korjaushankkeet ja niiden taloudelliset vaikutukset Remonttirahoituksen

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI?

PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI? PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI? Putkiremontti koetetaan joissakin taloyhtiössä peikkona, jota halutaan vältellä niin pitkään kun mahdollista. Yleisimmät syyt remontin välttelyyn ovat: kallein

Lisätiedot

Tee parannus -viestintäohjelma

Tee parannus -viestintäohjelma Tee parannus -viestintäohjelma Suunnitelmallinen, käyttäjälähtöinen ja energiatehokas korjausrakentaminen taloyhtiöissä 2009-2011 (2012) Tee parannus! aluekiertue KOHDERYHMÄ Korjausrakentamisen ja taloyhtiöiden

Lisätiedot

Rakennusalan suhdannenäkymät

Rakennusalan suhdannenäkymät Rakennusalan suhdannenäkymät Bo Salmén Bo Salmén 9.5.2012 1 Kokonaistuotannon ja rakentamisen kehitys muutos edellisestä vuodesta, % Lähde: Tilastokeskus, RT 2 3 Talonrakennustuotanto, kaikki rakennukset,

Lisätiedot

Kiinteistöliitto Uusimaa Rakennusvalvonta 12.11.2013

Kiinteistöliitto Uusimaa Rakennusvalvonta 12.11.2013 Kiinteistöliitto Uusimaa Rakennusvalvonta 12.11.2013 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa 2 Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliiton suurin aluejärjestö 9890 jäsentä Jäsenistö pääosin

Lisätiedot