Hoivakodin uusi iloinen arki

Transkriptio

1 No susanna kaunisto Hoivakodin uusi iloinen arki tulevaisuuden sairaala arkkitehtuuri s. 14 näin tuet sairaan lapsen vanhempia parisuhde s. 40 syyttä syyllinen hyvinvointi s kysymystä ympäristöherkkyydestä

2 2 TEHY t

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No Pääkirjoitus 6 kansi Itse asiassa: Susanna Kaunisto 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Oletko töissä tautitehtaassa? 14 kansi Uusiksi ajateltu 19 Parempaa suomea 20 Ammatissa: Suu puhtaaksi! 23 Kolumni 24 Sairaus: Asbestin jäämät 26 kansi Hyvinvointi: Anteeksi, että olen 30 Pulma palasiksi 31 Terveys 32 Rajan tuolla puolen 36 kansi Herkkänä ympäristölle 39 Kaikilla varusteilla 40 kansi Sairas lapsi, kituva suhde 43 Kirjat 44 Tahdon edustaa sinua tehyläinen 54 Me kaikki 56 Ensiapu 58 Tieni tähän 60 Homma hoidossa 14 arkkitehtuuri Kuopioon tehdään tulevaisuuden sairaalaa. uutta ajattelua 39 autot Ambulanssin voi rakentaa kahdella tavalla. 56 kokous Taas turha palaveri? Kyseenalaista vanhat rutiinit. 61 Tarkastaja 62 Keskustelua KANNEN KUVA: PASI LEINO 64 Tehy-uutiset 65 Jäsentapahtumat 73 Ristikko 74 Ihana arki Monista vanhuksista tulee herkuttelijoita. Suuhygienistiyrittäjä Anne Ukkola sivulla 20. TEHY t

4 7.-8. lokakuuta 2015 Keynotes: Early Bird 4 TEHY t

5 pääkirjoitus Millaista vanhuutta toivon Päätoimittaja minna hietakangas kun mummini syntyi vuonna 1920, itsenäinen Suomi oli taaperoiässä. Vuonna 1920 täällä oli reilut kolme miljoonaa asukasta, joista miljoona oli alle 15-vuotiaita. Nuori maa oli toipumassa sisällissodan repimistä haavoista ja sosiaaliministeriö keskittyi köyhyyden torjumiseen. Toisaalta tuo vuosikymmen oli edetessään myös talouskasvun ja eteenpäin katsomisen aikaa: ihmiset olivat matkalla vanhasta uuteen. Samalla muuttui väestörakenne. Kuolleisuus väheni, kun lääketiede kehittyi ja ihmisillä oli vähitellen parempaa ruokaa saatavilla. Ikärakennetta peilaava kuvio muuttui pyramidista nelikulmioksi, kun elinikä piteni. uudella vuosituhannella mummini on yksi heistä, pitkäikäisistä. Aivan viime aikoihin saakka hän asui omassa kodissaan Pihtiputaalla. Elämänsä aikana 94-vuotias on ehtinyt tulla tietyllä tavalla vähän kuuluisaksikin. Meille toimittajaopiskelijoille näet teroitettiin aikoinaan, että juttu pitää kirjoittaa niin, että Pihtiputaan mummokin sen ymmärtää. Mummi on nyt terveysaseman vuodeosastolla. Hyvästä vanhustyöstä ja arvokkaasta vanhuudesta puhutaan ehkä enemmän kuin koskaan. Hyvästä vanhustyöstä puhutaan ehkä enemmän kuin koskaan. Tässä numerossa on kaksi hyvin erilaista tarinaa vanhustenhoidosta. Sairaanhoitaja Pirjo Maijala kertoo Keskustelua-sivulla, kuinka joutui läheisensä sairastuttua surukseen toteamaan, miten huonoa hoito voi heikoimmillaan olla. palvelutalo tervaskannon esimies Susanna Kaunisto puolestaan kuvailee Itse asiassa -sarjassa, että uuden tekeminen hoivakodissa jatkuu senkin jälkeen, kun televisiokamerat sammuivat. Ihailen työtä, jota Ylen Hoivakoti kuntoon -hankkeessa olleessa Tervaskannossa tehdään. Omahoitaja selvittää vanhuksesta sata asiaa ja kirjoittaa hänen tarinansa. Hoivakodissa kokoontuu korttirinki ja siellä on pidetty päivätansseja, paistettu makkaraa nuotiolla ja käyty kampaajalla. Viikoittain piipahtaa joku vierailija kylässä. Silmät avasi Kauniston mukaan se, kun työntekijät alkoivat pohtia, millaista arkea he itse toivoisivat elävänsä, jos asuisivat Tervaskannossa. Se tarkoitti, että tekemisen piti muuttua paljon enemmän ihmisestä lähteväksi. Millaista vanhuutta minä siis toivon? Entä sinä? Uusi uljas tietotekniikka 30 Tehy-lehdessä 6/1985 kerrottiin tutkimusohjelmasta, joka selvitti tietotekniikan vaikutuksia työympäristöön. Keskeiset tutkittavat työpsykologiset ilmiöt ovat tietotekniikan etenemiseen liittyvä muutoksen hallinta ja muutoksen tarjoamat mahdollisuudet VUOTTA SITTEN työn itsenäisyyden ja omaa työtä koskevan kontrollin ja palautteen kehittämiseen. Tutkittavana ovat myös sosiaalinen vuorovaikutus ja tuki sekä yksilön selviytymiskeinojen riittävyys. TEHY t

6 itse asiassa Hoivakodin kunnostaja Tv-sarja päättyi, mutta uudistaminen jatkuu, sanoo palvelutalo Tervaskannon esimies Susanna Kaunisto. teksti Terhi Mäkinen kuva Pasi Leino 1 Tervaskanto oli mukana Ylen Hoivakoti kuntoon -sarjassa. Mikä oli isoin muutos? Omahoitajuus on isoin uudistus. Tavoite on, että omalle asukkaalle varataan ainakin yksi tunti kolmen viikon työvuorolistaan. Omahoitaja tutustuu asukkaaseen selvittämällä hänestä sata asiaa, kuten lempivärin ja elämän tärkeimmät hetket. Tietojen perusteella hoitaja kirjoittaa minä-muotoisen tarinan. Vaikka tv-ohjelma päättyi, valmentajat Anna Pylkkänen, Taina Semi ja Jaakko Valvanne ovat yhä tukenamme. Syksy oli hektinen, nyt jalkautamme ja muokkaamme rauhassa uusia toimintatapoja meille sopiviksi. 2 Joko asukkailla on omat taskurahat? Osalla on. Toivomme, että taskurahaa olisi, jotta asukas tai omahoitaja voisi hankkia jotakin, mistä asukas nauttii. Herkästi ajatellaan, että laitoksessa kaikki on valmiina, mutta pienellä summalla saisi jotain erityistä. 3 Aloititte asukaskokoukset. Millaisia ideoita asukkailta on tullut? Korttirinki kokoontuu joka viikko, ja päivätansseja pidetään silloin tällöin. Mietimme, miten vietämme juhlapäiviä. Viimeksi puhuimme siitä, tahtovat- ko asukkaat ala-aulaan nimensä. Meillä käy paljon kyläilijöitä, koska moni sai tv- ohjelman välityksellä tietää, että täällä asuu tuttuja. Nimet auttaisivat perille. 4 Keitä käy vierailulla? Iitu-koira käy säännöllisesti. VPK auttoi laskiaisena paistamaan makkaraa nuotiolla. Musiikkiesityksiä on ollut useita ja näytelmiäkin olemme nähneet. Parturi-kampaaja kävi tekemässä kampauksia joulujuhliin. Meillä käy joku vierailija joka viikko. 5 Miten uudistukset ovat vaikuttaneet vanhusten vointiin? He ovat virkeämpiä ja kiinnostuneita siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Silti kuulen välillä, että elämä on eletty. Jospa arjesta kuitenkin löytyisi ilon aiheita. Ne voivat olla pieniä juttuja: vaikka muisti ei toimi, kädentaidot voivat säilyä. Siivousrättien Olisi kurjaa, jos joutuisin puolison kanssa eri hoitopaikkaan. viikkaus, postin vieminen hoitajan kanssa tai hiljan hankittu Fortuna-peli voi olla kiva asia. Kun on tarpeeksi toimintaa, vuorokausirytmikin on helpompi pitää, sillä tekeminen väsyttää. 6 Mitä omaiset ajattelivat tv-sarjaan osallistumisesta? He suhtautuivat tosi hyvin. Ohjelma oli yhteiskunnallisesti tärkeä vanhustyön päännosto. Olen ollut huolissani alan työvoimatilanteesta, ja jo sen takia on hyvä nostaa imagoa. Moni omainen ymmärsi asian tämänkin puolen. 7 Millaisia ovat vanhuuden haaveesi? Haluaisin nukkua pitkään. Harrastan liikuntaa ja sitä tahdon jossain muodossa jatkaa. Hyvä, että lakiin on kirjattu pariskuntien oikeus yhteisasumiseen. Menin 18-vuotiaana naimisiin ja olisi kurjaa joutua puolison kanssa eri hoitopaikkaan. Tuntuisi myös pahalta, jos läheiset eivät veisi minua minnekään tai eivät kävisi katsomassa. Kun mietimme työkavereiden kanssa omaa vanhuuttamme, se avasi silmät. Totesimme, että toiminnan pitää muuttua aika paljon asukaslähtöisemmäksi, jotta tahtoisimme muuttaa Tervaskantoon. 6 TEHY t

7 tervetuloa tutustumaan. Susanna Kaunisto toivoo, että hyvät käytännöt leviäisivät. Yksi Tervaskannon asukas nukkuu pysyvästi patjalla lattialla, jottei hän putoa sängystä. Lattialla nukkuminen on miellyttävämpää kuin magneettivyöllä sitominen. koulutus Mene! Susanna Kaunisto, 29 Palveluasumisen esimies 61-paikkaisessa palvelutalo Tervaskannossa Somerolla. Koulutukseltaan lähihoitaja ja sosionomi. Opiskelee johtamisen erikoisammattitutkintoa. Asuu Tammelassa. Perheeseen kuuluu aviopuoliso, 9-vuotias tytär ja Sulo-koira. Harrastaa liikuntaa. Susanna Kaunisto puhuu Lähihoitajapäivässä Tampereella > JÄSENELLE > OSALLISTU KOULUTUKSIIN TEHY t

8 Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto, Suomen Röntgenhoitajaliitto, Suomen Ensihoitoalan Liitto, Suomen Lastenhoitoalan Liitto ja Tehy järjestävät yhteisen koulutuspäivän Työhyvinvointiseminaari Solo Sokos Hotel Torni, Ratapihankatu 43, Tampere Torstai Perjantai TEHY t

9 puheenjohtajalta Ei tullut valmista Puheenjohtaja rauno vesivalo menneellä vaalikaudella ei saatu aikaiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellista uudistusta. Eduskuntavaalit toivat pakollisen aikalisän. Vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen on otettava ensitehtäväkseen sote-uudistuksen loppuunsaattaminen. Sosiaali- ja terveysministeriö on luvannut jatkaa uudistuksen valmistelua kaiken aiemmin tehdyn työn ja annettujen lausuntojen pohjalta. On vaikea kuvitella, että jotain aivan uutta ja mullistavaa olisi keksittävissä. Kaikki asiat ovat varmasti jo pöydällä. Uudistus on edelleenkin välttämätön ihmisten perusoikeuksien turvaamiseksi ja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Sote-palveluihin käytettävä rahamäärä ei tulevaisuudessa merkittävästi kasva, joten rahat on pystyttävä käyttämään aiempaa tuloksellisemmin. Palvelujen väestöpohjaa on laajennettava ja toimintatapoja ja rakenteita uudistettava. Eduskunnassa pitää näkyä sosiaali- ja terveysalan asiantuntemus. sote-uudistuksen tavoitteena on turvata hyvät, yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Peruspalveluja halutaan vahvistaa ja koko sosiaali- ja terveydenhuolto yhdistää samaksi kokonaisuudeksi. Uudistuksen valmistelu jatkuu myös maakuntatasolla ja kunnissa. Tehyläiset ovat tässä valmistelussa mukana. Historiallinen uudistus on saatava valmiiksi, ennen kuin koko järjestelmä rapautuu ja pirstaloituu sellaiseksi, ettei se ole enää kenenkään hallittavissa. eduskuntavaalit ovat parin viikon päästä. Tehyläisiä ehdokkaita on ainakin 56. Mielestäni on tärkeää, että koulutetun hoitohenkilöstön ääni kuuluu. Eduskunnassa pitää näkyä sosiaali- ja terveysalan asiantuntemus sekä tutkittuun näyttöön perustuva päättäminen. Voin lämpimästi suositella äänestämään tehyläisiä ehdokkaita. mielenkiintoista ja aurinkoista vaalikevättä! Lue lisää vaaleista sivulta 44. KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset tehy.jasenrekisteri@tehy.fi > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere ja Turku > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, Terveysala kiinnostaa yläkoululaisia terveyspalvelut ovat nousseet yläkoululaisia eniten kiinnostavaksi toimialaksi. Viime vuonna ykkösenä ollut matkailu- ja ravitsemisala on nyt toisella sijalla. Kolmantena ovat viime vuoden tapaan sosiaalipalvelut. Kiinnostuksen kohteita selvitettiin Taloudellisen tiedotustoimiston ja T-Median tekemässä tutkimuksessa, johon vastasi nuorta. rh Koodi paljastaa lääkeväärennökset lääkkeiden kulku tuotannosta käyttäjälle rekisteröityy tulevaisuudessa Euroopan laajuiseen tietokantaan. Lääkevalmistajat lisäävät pakkauksiin yksilöllisen koodin, jonka avulla voi varmistaa, että pakkaus on alkuperäinen. Pakkauksiin on suunnitteilla myös sinettejä ja repäisypakkauksia, jotka paljastavat peukaloinnin. Turvamerkintöjen on tarkoitus olla käytössä vuonna rh Videot korvaavat tutustumiskäynnit synnytyssairaaloiden tutustumiskäynnit korvataan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä nettivideoilla. Ensimmäiset videot valmistuvat toukokuun alussa. Videot ovat osa vauvaa odottaville perheille suunnattua pakettia, joka koostuu verkkosivuista ja synnyttäneiden oppaasta. Videoilla esiintyy Husin kätilöitä ja lääkäreitä. rh kun kutsu käy. Opiskelijat työskentelevät usein nollasopimuksella. Tunteja pyöreä nolla nollasopimukset ovat tulleet myös hoitoalalle. Nollatuntisopimus tarkoittaa työsopimusta, jossa työaika vaihtelee nollan ja esimerkiksi 40 viikkotunnin välillä. Tehy ei vastusta työntekijän vapaaehtoista keikkatyötä mutta suhtautuu nollasopimukseen kielteisesti, mikäli se tarkoittaa, että työntekijä on velvollinen ottamaan työn vastaan aina tarvittaessa. Työntekijän ei tarvitse olla koko ajan tavoitettavissa ja valmiudessa työhön muulloin kuin varalla ollessa, sanoo Tehyn edunvalvonta-asiamies Maija Wilskman. Hän muistuttaa, että työsopimuksessa on määriteltävä säännöllinen työaika täsmällisesti, joko vuorokauden, viikon tai työaikajakson aikana. Työvuoroista on ilmoitettava viimeistään viikkoa ennen työn teettämistä. Vähimmäistyöaikaan on etsitty kuluneella hallituskaudella ratkaisua. Asia voitaisiin korjata ilman lakia, sillä työmarkkinakeskusjärjestöt voivat tehdä liittotason sopijaosapuolille suosituksia ja sopimuksia asian korjaamiseksi. vt enemmistö naisia 1 Tilastokeskuksen mukaan neljä prosenttia palkansaajista eli suomalaista työskentelee nollasopimuksella. 2 Kaksi kolmasosaa heistä on naisia. 3 Nollasopimuksista on sosiaali- ja terveysalalla. PASI LEINO 10 TEHY t

11 ajankohtaista Palkkaero ei kapene Kesäteatteri keikkailee millaista oli olla nuori luvuilla? Tästä kertoo tamperelaisen Koukkuniemen vanhainkodin asukkaiden lapsuus- ja nuoruusmuistoihin pohjautuva teatteriesitys On elomme muistoja vain. Kuvaelmaa esitettiin viime kesänä Koukkuniemessä. Tulevana kesänä esityksen voi tilata keikalle. Esitys sopii myös muistisairaille, sillä se painottuu yksittäisiin tunnelmiin, lyhyisiin tarinoihin sekä musiikkiin ja tanssiin. rh koukkuniementeatteri.weebly.com ammatit eriytyvät edelleen sukupuolen mukaan, eivätkä naisten ja miesten väliset palkkaerot ole kaventuneet. Naisten osa-aika- ja määräaikaistyö jarruttaa samapalkkaisuutta. Naisten koulutustason nousu ei ole edistänyt nuorten naisten urakehitystä tai palkkauksen tasa-arvoa. Nämä johtopäätökset käyvät ilmi sosiaali- ja terveysministeriön teettämästä tutkimuksesta. Hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen uuden samapalkkaisuusohjelman tavoitteena on, että naisten ja miesten palkkaero kapenee vähintään 12 prosenttiin viimeistään vuoteen 2025 mennessä. Mukana on oltava keinoja, joilla vaikutetaan ammattien eriytymiseen, palkkaneuvotteluihin ja tasa-arvosuunnitelmien hyödyntämiseen, sanoo Tehyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara. Maarianvaara kiintiöisi osan perhevapaista isille tasa-arvon nimissä. Naisen eläke-euro on vain 76 senttiä miehen eläke-eurosta, mikä johtuu rikkonaisemmasta ja lyhyemmästä työurasta. Vain kiintiöimällä voidaan vaikuttaa tehokkaasti perhevapaiden käyttöön. rh tutkimus 40 % suomalaisista pitää sosiaaliturvan tasoa riittämättömänä. thl:n suomalaisten hyvinvointi ja palvelut -tutkimus Mediatähystys Rääkkylä joutuu ottamaan velkaa maksaakseen kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen ostamisesta syntyneen laskun. Sen suuruus palvelujen tuottajalle eli Attendo Oy:lle on päälle 3,8 miljoonaa euroa. yle.fi 9.3. Monet nuoret ovat niin rikki, etteivät kykene opiskelemaan. Opettaja uupuu, kun hänen pitäisi hoitaa opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdeongelmia. opettaja minna finstad, opettaja 6/15 Huonokuntoista ihmistä pestessään hoitajat puhuvat omia asioitaan potilaan pään yli. Se on aika loukkaavaa. Aina pitäisi muistaa, että potilas ei ole sairaalan omaisuutta. Hän on ihminen, jolla on perhe ja historia. omainen titta leikkari, kirkko ja kaupunki Valon lisääntyessä ihmisen sisäinen kello rukkautuu oikeaan aikaansa, kun se talven jäljiltä on jätättänyt. thl:n professori timo partonen, aamulehti Seuraavan kerran, kun joku kysyy, mikä selkääni vaivaa, sanon, että siinä on Joplin-syndrooma, dzoplinsindröm. toimittaja anna-stina nykänen, hyvä terveys 4/15 nuoruusmuistoja. Koukkuniemen kesäteatteri vie katsojat aikamatkalle 1900-luvun alkupuoliskolle. TEHY t

12 ajankohtaista Puhelinseuraa omaishoitajille punainen risti on käynnistänyt Juttuluuri-puhelinpalvelun kotonaan läheistään hoitaville. Valtakunnallisessa palvelussa päivystävät koulutetut vapaaehtoiset, joiden kanssa omaishoitaja voi keskustella arjen huolista. Puheluihin vastaavat vapaaehtoiset ovat vaitiolovelvollisia, ja palveluun voi soittaa nimettömänä. Suomessa on omaishoitajaa, joista tekee raskasta ja sitovaa hoitotyötä. vt juttuluuri päivystää torstaisin kello numerossa Vanhusvahti paljastaa palvelut yle on avannut nettisivuillaan Vanhusvahdin, jossa voi tarkastella vanhuspalveluiden tilaa kunnittain. Tiedot on kerätty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksistä. Mukana ovat kaikki kunnat. vt yle.fi/uutiset Vammaistyötä omalla tyylillä nuorille suunnattu Valitse vammaistyö -kampanja haastaa opiskelemaan vammaistyötä ja tekemään työtä omalla tyylillä. Alalle tarvitaan tekijöitä, jotka uskaltavat heittäytyä. Esteenä vammaistyöhön hakeutumiselle on se, että nuoria pelottaa kommunikointi kehitysvammaisten ihmisten kanssa. Moni myös ajattelee, että vammaistyö on pelkkää hoitotyötä. vt STTK:n Sund: Turhaa puhetta työtaisteluista työtaistelut ovat STTK:n ekonomistin Ralf Sundin mukaan vähäinen ongelma Suomen työmarkkinoilla. Työtaisteluissa, joista osa oli laittomia, menetettiin vuonna 2013 noin työpäivää. Viime vuoden tilastot eivät ole vielä valmiit, mutta luvut ovat samaa suuruusluokkaa. Työtaisteluissa menetettyjen työpäivien osuus kaikista työpäivistä on 0,007 prosenttia. Työttömyyden takia menetetään lähes kymmenen prosenttia ja sairauslomien takia noin neljä prosenttia. Kuva koskettaa valokuvaaja Lari Järnefelt on kuvannut perheitä, jotka ovat joutuneet kohtaamaan lapsen syövän. Perheisiin ja heidän kirjoittamiinsa tarinoihin voi tutustua netissä. Vaikuttavinta tässä projektissa on ollut nähdä se voima, mikä ihmisistä löytyy, kun on pakko löytyä, Järnefelt sanoo. vt taistelutarina. Nelivuotias Santtu sairastaa niin sanottua lasten keuhkosyöpää. Tauti on erittäin harvinainen. Työnantajat toivovat, että sanktiot hillitsevät lakkohaluja. Työtaisteluissa on mukana myös surulakkoja. Niiden taloudellinen menetys ei voi olla suuri, koska niiden syynä on yleensä yrityksen ilmoitus väen vähentämisestä. Elinkeinoelämän keskusliitto on pitänyt esillä työtaistelujen suuria kustannuksia. Paikallisessa sopimisessa on se riski, että työtaistelujen määrä lisääntyy. Työnantajat toivovat, että sanktiot hillitsisivät lakkohaluja, Sund pohtii. rh JARI JÄRNEFELT 12 TEHY t

13 ajankohtaista Oletko töissä tautitehtaassa? Lääkäri Iris Pasternack esittää neljä väitettä ylidiagnosoinnista. teksti Terhi Mäkinen 1 Normaaleja elämänilmiöitä on nimetty sairauksiksi. Kaljuus, virtsankarkailu, vauvojen refluksi, ärtyvän suolen oireyhtymä. Osa tarvitsee esimerkiksi virtsanlirahteluun apua, mutta lievissä tapauksissa apu on turhaa ja syö yhteiskunnan varoja tärkeämmältä. Kun verenpaineen tavoitearvoja on laskettu, yhä useampi saa lääkityksen. Samoin on käynyt kolesterolilääkityksen kanssa. Yhä useampi altistuu lääkkeiden sivuvaikutuksille ja pitää itseään sairaana. 2 Syöpä ei aina ole vaarallinen. Suomalaisessa ruumiinavaustutkimuksessa selvisi, että melkein kaikilta löytyy kilpirauhassyöpä, vaikka harva oli siitä kärsinyt. Osa syövistä ei haittaa meitä ellei niitä löydetä. Sädetys ja leikkaus voivat koitua potilaan kohtaloksi. On väitetty, että ihmiskehossa käy elämän aikana keskimäärin kuusi syöpää, jotka katoavat itsekseen immuunijärjestelmän tuhoamana. Syöpiä on hyvin erilaisia. Osa on nopeita etenemään, osa hitaasti kasvavia tai pysähtyneitä. Ikääntyneen munuaissyöpä on tyypillinen esimerkki syövästä, joka usein pysähtyy. 3 Monet seulonnat aiheuttavat turhaa huolta hyötyynsä nähden. Meidät on opetettu uskomaan, että kunnon ihminen käy seulonnoissa. Väitetään, että mitä varhemmin syöpä TEHY t i Kolesterolilääkityksen teho Teho henkilöillä, joilla ei ole valtimotautia ja joiden veren kolesteroli on 5 6 mmol/l. 78 ei saisi sydänkohtausta tai aivohalvausta ilmankaan lääkitystä 8 välttyy lääkityksen ansiosta sydänkohtaukselta tai aivohalvaukselta 14 saa sydänkohtauksen tai aivohalvauksen Lääkityksen vuoksi yhä useampi pitää itseään sairaana. todetaan, sitä parempi. Hoitotulokseen vaikuttaa äärimmäisen harvoin se, todetaanko syöpä kaksi kuukautta tai vuosi aiemmin. Tämä koskee myös rintasyöpää. Missään maassa ei seulota miesten eturauhassyöpää, sillä testiin liittyy paljon ylidiagnosointia. Usein unohtuu, että mikään lääketieteellinen testi ei ole täydellisen tarkka. Osa diagnooseista on vääriä tai turhia. Kohdunkaulansyövän seulonta on esimerkki hyvin toimivasta seulonnasta. 4 Uudet kuvantamismenetelmät paljastavat enemmän kuin on tarpeen tietää. Laitteilla löydetään paljon pienempiä muutoksia kuin lääkäri omin sormin tuntisi. Lääkärit eivät useinkaan tiedä, mitä tarkat tulokset merkitsevät. Mitä pienet turvotukset tai kyhmyt ovat ja liittyvätkö ne oireiluun? On harvinaista, että 60-vuotiaan selkä on magneettikuvauksessa täysin normaali. Kaikki poikkeamat eivät merkitse sairautta. Moni poikkeama löytyy sattumalta. Kun kuvataan keuhkoja, näkyy myös maksa ja munuaiset. Onko tutkiminen aina paras ratkaisu potilaan kannalta? Maksan neulanäytteen jälkeiseen verenvuotoon kuolee yhdestä kahteen ihmistä tuhannesta. Luku on samaa suuruusluokkaa kuin syövän todennäköisyys. iris pasternack: tautitehdas. miten ylidiagnostiikka tekee meistä sairaita? 13

14 arkkitehtuuri Uusiksi ajateltu Tulevaisuuden sairaala muistuttaa hotellia, lentokenttää tai puutarhamaista hyvinvointikeskusta. teksti Minna Ruotsalainen kuvat Sairaalat ja Tehy-lehden arkisto Armeija- maiset olot alkavat olla la mennyttä nyttä aikaa. Tyylikäs lasitakki Vaasan keskussairaalan viime vuonna valmistunut Y-rakennus erottuu lasipintaisella julkisivullaan. Reilua tuhatta lasiruutua elävöittävät oranssit teräslevyt. 14 TEHY t

15 Lentoaseman tunnelmaa Moderni sairaala ei näytä enää laitosmaiselta. Hollantilainen Deventerin sairaala muistuttaa ulkoasultaan ja sisätilojen tunnelmaltaan lentoasemaa. Kutsuva sisäänkäynti Potilaslähtöisyys näkyy jo ulko-ovella. Taidetta ihmisestä Kuopion yliopiston uuden Kaarisairaalan julkisivussa on taiteilija Jaana Partasen ja arkkitehti Heikki Lamusuon suunnittelema Evoluutio-taideteos. Teoksessa on hyödynnetty Kysin ja Itä-Suomen yliopiston kuvamateriaalia ihmisen sisältä, esimerkiksi konfokaali- ja valomikroskooppikuvia soluista, hermostosta ja suonistoista sekä magneettikuvia aivoista. TEHY t

16 arkkitehtuuri Aula luo ensivaikutelman Aula on sairaalan tärkeä selkäranka, joka yhdistää eri toiminnot toisiinsa. Viihtyisä tila toivottaa potilaan tervetulleeksi. Luonto kurkkii sisälle Hygieeniseksi mielletyn valkoisen käyttö vähenee. Sisustuksessa suositaan rauhoittavia luontomielikuvia. Puutarhamaisuus lisääntyy. Maisemaarkkitehtuurin merkitys kasvaa. 16 TEHY t

17 Prosentti taiteeseen Rakennuskustannuksista yksi prosentti pyritään suuntaamaan taiteeseen. Osaamiskeskus kokoaa Omat työhuoneet vähenevät, jolloin asiantuntijat kohtaavat luontevasti työpäivän aikana ja konsultointi nopeutuu. Yhden hengen potilashuoneet vähentävät infektioita. Omat huoneet Yhden hengen potilashuoneet vähentävät infektioita ja stressiä. Yksityisyyden suoja paranee. Huoneessa on oma kylpyhuone ja omaisille yöpymismahdollisuus. TEHY t Potilaslähtöisyys korostuu. Lääketiede ja informaatioteknologia kehittyvät. Väestö ikääntyy ja resurssit ovat entistä tiukemmalla. Vuosikymmeniä vanhat sairaalat alkavat olla elinkaarensa päässä eivätkä pysty vastaamaan näihin uusiin tarpeisiin. Eri puolilla Suomea on käynnissä useita sairaalahankkeita: peruskorjauksia, laajennuksia ja uudisrakentamista. Tunnetuimpia ovat parin vuoden päästä valmistuva Helsingin uusi lastensairaala ja viiden vuoden kuluttua Jyväskylään kohoava Keski-Suomen uusi sairaala. Myös Kuopion yliopistollinen sairaala on aloittanut uudistumisen näyttävästi. Toukokuussa otetaan käyttöön uusi Kaarisairaala, joka sisältää muun muassa suuren 26 leikkaussalin kokonaisuuden. tulevaisuuden sairaalassa korostuvat toiminnallisuus ja logistiikka. Tilojen käyttö tehostuu, mikä tarkoittaa, että omat työhuoneet katoavat. Syntyy uudenlaisia osaamiskeskuksia, kun henkilöstö siirtyy monitiloihin. Niiden tarkoituksena on lisätä työntekijöiden välistä vuorovaikutusta. Tiloja on myös helppo muuntaa tarpeen mukaan. Tehokkaat suunnitteluratkaisut pienentävät sairaalan käyttökustannuksia. Hyvä suunnittelu voi nipistää kuluja jopa kymmenellä prosentilla, mikä merkitsee vuodessa miljoonien säästöjä. Yhden hengen potilashuoneet vähentävät infektioita, eikä potilaita hyppyytetä nykyiseen tapaan luukulta toiselle. Potilaslähtöisyys näkyy kaikessa: valaistuksessa, kalusteiden ja materiaalien valinnassa, opasteissa ja akustiikassa. Arkkitehtuuri ei paranna yhtä suoraviivaisesti kuin terveydenhoito, mutta lukuisat tutkimukset osoittavat viihtyisän ympäristön vaikuttavan myönteisesti potilaan paranemiseen. Jos elämässä tulee kriisi, kuka haluaa kohdata sen steriilin valkoisessa ja ankean laitosmaisessa ympäristössä, kysyy Aalto-yliopiston arkkitehtuurilaitoksen professori Teemu Kurkela. Hän työskentelee arkkitehtitoimisto JKMM:ssä ja toimii Keski-Suomen uuden sairaalan pääsuunnittelijana. keski-suomen uusi sairaala on ensimmäinen Suomeen rakennettava kokonaan uusi keskussairaala 1970-luvun jälkeen. Sen suunnittelu alkoi syksyllä 2012 ja sairaalan pitäisi olla valmis Tällä hetkellä sairaala on luonnosvaiheessa. Rakentamisen on suunniteltu alkavan ensi vuonna. Sairaala jakautuu toiminnoiltaan ja tekniikaltaan neljään osaan: niin sanottuun kuumaan sairaalaan, toimistoon, hotelliin ja tukitoimintoihin. Kuuma sairaala kokoaa yhteen ympäri vuorokauden auki olevat päivystyksen, leikkaussalit, tehohoidon, synnytykset ja kuvantamisen. Toimisto tarkoittaa avohoitoa, esimerkiksi poliklinikoita, osaamiskeskuksia ja toimenpidehuoneita. Hotelli koostuu vuodeosastoista. Tukitoimintoihin sijoittuvat muun muassa apteekki, laboratorio, väline- ja ruokahuolto sekä logistiikka. Jaottelu on maailmalla yleinen, mutta Jyväskylässä ajattelutapa on viety tavallista pidemmälle. Sairaalan pääaula muistuttaa puutarhamaista, idyllistä kauppahallia kahviloineen. Vuodeosastojen ilmeestä tulee olohuonemainen. Potilashuoneiden määrä vähenee merkittävästi, koska tulevaisuuden sairaaloissa ei enää makuuteta potilaita. Ihannesairaalan visiot lähestyvätkin päivätoimintakeskusta aamulla sisään ja illalla kotiin. 17

18 arkkitehtuuri Värit viestivät Värit piristävät ja opastavat entistä selkeämmin. Monissa sairaaloissa osastot ja leikkaussalit on merkitty eri värein. Ei hukkaneliöitä Tulevaisuuden sairaala rakentuu kerroksittain toimintojen mukaan. Puhutaan kuumasta sairaalasta eli ympäri vuorokauden olevista toiminnoista, toimistosta, hotellista ja tukitoiminnoista. Tilat ovat muunneltavissa eikä hukkaneliöitä tunneta. Rauhoittava teho-osasto Laitteet ovat piilossa ja äänet minimissään. Stressiä ja pelkoa lievennetään erilaisilla visuaalisilla efekteillä. Tehoosastomiljöön vaikutusta paranemiseen on tutkittu Berliinin yliopistollisessa Charité-sairaalassa. Kahdessa testihuoneessa on potilaan vuoteen yläpuolella suuri valokatto, joka jäljittelee vuorokauden aikoja ja stimuloi potilasta erilaisilla kuvioilla. Ovissa ei ole juurikaan nimikylttejä, sillä hoitohenkilökunnalla ei ole omia huoneita, vaan suunnitelmien mukaan kaikki työskentelevät yhteisessä monitilassa tai vastaanottotiloissa. Potilaat ovat yhden hengen huoneissa, joissa on kylpyhuone. Tämä vähentää infektioiden leviämistä ja stressiä. Potilaat voidaan myös tutkia kätevästi omissa huoneissaan. Omaiset voivat yöpyä tarvittaessa huoneen sohvalla. Armeijamaiset olot, jossa vieraat ihmiset nukkuvat toistensa kanssa, alkavat olla mennyttä aikaa, sanoo Teemu Kurkela. hollantia pidetään sairaala-arkkitehtuurin edelläkävijänä. Potilaslähtöisyys korostuu kaikessa, koska vakuutuspohjainen terveydenhoitojärjestelmä ohjaa sairaalat kilpailemaan keskenään potilaista. Teemu Kurkela pitää sairaalasuunnittelun malliesimerkkeinä kahta hollantilaista sairaalaa, Sittardin Orbis Medical Parkia ja Deventeriä. Sittardin sairaalan pääsisäänkäynti tuo ostoskeskuksen aukiota muistuttavaan aulaan. Infon lisäksi siellä on muun muassa parturi-kampaamo ja apteekki. Vuodeosastojen leveitä käytäviä hyödynnetään henkilöstön monitoimitiloina ja potilaiden oleilutilana. Omia vastaanottohuoneita ei ole. Potilaan ei tarvitse liikkua, sillä henkilökunta siirtyy työpisteiden välillä. Ulkonäöltään lentoasemaa muistuttava Deventerin sairaala on puolestaan valittu maan viihtyisimmäksi sairaalaksi. Potilaan palvelut on jaoteltu molemmissa sairaaloissa hoito- ja hotellipalveluihin. Hoitaja tulee edelleen kutsusta huoneeseen, mutta hän voi antaa tehtävän tarvittaessa hotellityöntekijälle. Hotellityöntekijät siivoavat huoneita ja opastavat potilaita yleisissä asioissa. Entä millainen olisi arkkitehti Kurkelan unelmasairaala? Täyden palvelun talo keskellä kaupunkia. Siinä yhdistyisivät sairaala, ostoskeskus, puutarha ja vaikka uimahalli. Sen alla olisi metro, jotta ihmisten ei tarvitsisi tulla sairaalaan autolla. t 18 TEHY t

19 kielitaito Parempaa suomea Nykyinen kielikoe soveltuu huonosti lääkärin kielitaidon testaamiseen. teksti Riitta Hankonen kuva Annika Rauhala hepatiiti pitää sulkea pois: matkustatko? Oliko verensiirto, hammashoito? Onko suojaamaton seksi? Käytätkö narkoaineen? Oliko aiemmin samanlaisia vaivoja? Onko yhteys ruoan kanssa? Huomasiko minkalaista ruokaa voisi aiheuttaa oireita? Onko lähipiiressä mahatautia? Esimerkit ovat peräisin laillistamiskuulusteluun osallistuneiden maahanmuuttajataustaisten lääkäreiden kirjoitustaitotestistä. Ensimmäinen vastaaja ei läpäissyt testiä, jälkimmäinen läpäisi. Nykyinen Suomessa käytössä oleva kielikoe ei riitä varmistamaan maahanmuuttajataustaisten lääkärien suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kielikoe mittaa yleistä kielitaitoa, mikä ei riitä terveydenhuollon vaativissa viestintätilanteissa. Tähän tulokseen tuli kielitieteilijäryhmä, joka tutki lääkäreiden kirjoittamia kuulusteluvastauksia. Testien laadinnassa on paljon vaihtoehtoja, joista mikään ei ole täydellinen. Kuhunkin tilanteeseen pitäisi löytää mahdollisimman luotettava testi. Myös taloudelliset seikat pitää ottaa huomioon. eu- ja eta-maiden ulkopuolella lääkäriksi valmistuneet käyvät läpi Valviran laillistamisprosessin. EU-maista saapuvilta lääkäreiltä Valvira ei vaadi todistusta kielitaidosta, mutta työnantaja voi sitä edellyttää. Lääkärit suorittavat Yleisten kielitutkintojen kokeen (YKI). YKI on suomalainen versio Eurooppalaisen viitekehyksen arviointiasteikosta (EVK). Sitä ei ole tarkoitettu ammatillisen kielitaidon testaamiseen, mutta sitä käytetään tähän tarkoitukseen monessa Euroopan maassa. YKI on läpäistävä peruskielitaidon tasolla, mitä on pidetty Suomessa liian matalana. Tason nostamista on ehdottanut viimeksi opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä. Kielitaitovaatimukset koskevat myös hoitohenkilöstöä. lähteenä myös: duodecim 4/2015 tutkijat ehdottavat, että ammatissa tarvittavan kielitaidon testaamiseen pitäisi kehittää omat testinsä. Testien pitäisi mitata ylätason kielitaitoa, esimerkiksi sanatiedon syvyyttä ja sanaverkostoja eli sanojen välisten yhteyk sien runsautta ja laatua. Kielitaitoa voi arvioida myös näyttötilanteessa, mutta se on kallis ja työläs tapa, sanoo tutkija Maija Tervola Tampereen yliopistosta. Englanninkielisessä maailmassa on pitkät perinteet kielitaidon testaamisessa. Suoraan englannin kielen testejä ei voi kuitenkaan kopioida. TEHY t tositoimissa. Lääkäri tarvitsee työssään syvällistä kielitaitoa. 19

20 ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: SUUHYGIENISTI Suu puhtaaksi! Suuhygienistiyrittäjä Anne Ukkola tulee tarvittaessa kotikäynnille. teksti Minna Ruotsalainen kuvat Jussi Tuokkola tarkka katse. Anne Ukkola löytää suusta piilevätkin vaarat. 20 TEHY t