Toimittaneet Elina Korhonen ja Laura Lipsanen KÖYHYYDEN jalanjälki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimittaneet Elina Korhonen ja Laura Lipsanen KÖYHYYDEN jalanjälki"

Transkriptio

1 Toimittaneet Elina Korhonen ja Laura Lipsanen KÖYHYYDEN jalanjälki Väestötietosarja 17

2 Väestötietosarja 17 Julkaisun ovat toimittaneet Elina Korhonen ja Laura Lipsanen. Kirjoittajat: Annukka Berg tekee väitöskirjaa kansallisista kestävän kulutuksen ja tuotannon strategioista Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksella. Berg on työskennellyt kulutuskysymysten parissa myös eri ympäristöjärjestöissä. Outi Alanko-Kahiluoto on Vihreiden kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu. Aikaisemmin Alanko-Kahiluoto toimi kirjallisuuden ja filosofian tutkijana. Hän on väitellyt tohtoriksi Helsingin yliopistossa. Minna Kaattari suoritti opiskeluun kuuluvan korkeakouluharjoittelun Väestöliitossa kansainvälisten kysymysten parissa. Hän opiskelee Afrikan ja Aasian tutkimusta Helsingin yliopistossa. Elina Korhonen on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Hän työskentelee koordinaattorina Väestöliiton kansainvälisen kehityksen yksikössä. Laura Lipsanen työskentelee Väestöliiton kansainvälisen kehityksen yksikössä assistenttina ja opiskelee sosiologiaa Helsingin yliopistossa. Taitto ja kuvitus: Otto Paakkanen Kannen kuvat: Mari Jaakonaho, Elina Korhonen Lukujen alussa olevat haastattelut on kerätty syksyllä Kansainvälisen kehityksen yksikkö PL 849, Helsinki (nid.) (PDF) ISSN (nid.) ISSN (PDF) Priimus Paino Oy, 2008 Julkaisu on tuotettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.

3 Toimittaneet Elina Korhonen ja Laura Lipsanen KÖYHYYDEN jalanjälki 3

4 Toimittaneet Elina Korhonen Laura Lipsanen KÖYHYYDEN jalanjälki Alkusanat...6 Johdanto Ilmastonmuutos on seurausta ihmisen toimista Maailman köyhät suurimmassa riskissä Ilmastonmuutos lisää terveysriskejä ja köyhyyttä Seksuaalioikeuksien puuttuminen lisää köyhyyttä ja ympäristön kuormitusta Miten köyhyyttä voidaan vähentää ekologisesti kestävällä tavalla? Globaali keskiluokka ja kulutustottumukset Loppusanat...60 Lähteet ja lisälukemista...62 Kuva:Marja-Leena Salin 4

5 Kuva: Mari Jaakonaho 5

6 ALKUSANAT Väestöpolitiikka on myös ilmastopolitiikkaa Outi Berghäll Ilmastonmuutos huolettaa ja puhuttaa suomalaisia yhä enemmän. Tässä julkaisussa asiaa lähestytään väestönäkökulmasta. Tiedämme, että ilmasto muuttuu ihmisen toiminnan vuoksi. Mutta miten ja kuinka paljon? Mitkä ovat seuraukset? Tutkijat antavat ennustuksissaan varsin erilaisia todennäköisyyksiä ja laajan lämpötilahaarukan ja toteavat vielä samaan hengenvetoon, että muutos saattaa päätyä haarukan ulkopuolellekin. Epäilemättä on lähes mahdotonta ennustaa täsmällisesti, miten ilmastojärjestelmän kaltainen monimutkainen luonnontieteellinen ilmiö käyttäytyy. Suurelta osalta epävarmuudet liittyvät kuitenkin ongelman väestökomponenttiin. Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen suuruus riippuu siitä, paljonko meitä on, miten hankimme elantomme ja mitä teemme vapaa-aikanamme, kuinka tällöin toimimme ja mitä teknologiaa käytämme. Väestöpolitiikka on näin myös ilmastopolitiikkaa, mistä vaikkapa kiinalaiset muistuttavat keskusteltaessa maansa kasvihuonekaasupäästöjen kasvusta. Ilmastonmuutos kohtaa eri maita hyvin eri lailla ja epäoikeudenmukaisesti. Monessa tapauksessa vaikeimmassa asemassa ovat köyhät maat ja väestöryhmät, joiden osuus ongelman syntyyn on ollut vähäisin. Ilmastonmuutokseen vedoten ei voida vaatia näitä maita luopumaan oikeudestaan vaikkapa saada sähkövalo kaikkien ulottuville tai laajentaa taloutensa pohjaa teollistumalla. Kehityksen pitää kehittyä. Haasteena on löytää kehitysura, joka on kestävä myös pitkällä aikavälillä. Ilmastonmuutos on esimerkki siitä, että ympäristöulottuvuuden unohtaminen kehityspolitiikasta uhkaa myös taloudellisia ja sosiaalisia tavoitteita. Vastuu on mailla itsellään, mutta kansainvälisellä yhteistyöllä on oma roolinsa kestävien ratkaisujen löytämisessä ja saamisessa kaikkien ulottuville. 6

7 Kuva: Mari Jaakonaho Ilmastonmuutos kohtaa eri maita hyvin eri lailla ja epäoikeudenmukaisesti. Ilmastonmuutos on jo käynnissä. Vaikka lopettaisimme kasvihuonekaasujen päästöt kokonaan, maailman keskilämpötila jatkaa nousuaan ilmakehään jo kertyneiden kaasujen vuoksi. Siksi joudumme myös sopeutumaan muutokseen samalla kun pyrimme parhaan kykymme mukaan vaikuttamaan ongelman syihin. Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa on sopeutumistoimille esitetty valtavia laskuja. Äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen, merenpinnan nousu ja muut vastaavat uhkat lisäävät alavilla ja muilla herkillä alueilla asuvien väestöryhmien haavoittuvuutta. Tätä haavoittuvuutta voidaan vähentää kehityksellä: hyvin toimiva maa pystyy paremmin varautumaan uhkiin, ehkäisemään niitä ja reagoimaan tehokkaasti katastrofien kohdatessa. Köyhien asuinalueiden huuhtoutuminen tulvissa ja mutavyöryissä ei aiheudu vain rankkasateista vaan myös väärästä maa- ja asuntopolitiikasta. Paraskaan ennakoiva toiminta ei voi ratkaista kaikkia nykytilanteeseen jo liittyviä ongelmia. Kansainvälisen yhteisön on väistämättä varauduttava tukemaan köyhiä saarivaltioita ja muita uhanalaisia maita välittömän suojaustarpeen tyydyttämiseksi. Ilmastonmuutos on esimerkki ihmiskunnan yhteisestä ongelmasta, jonka ratkaisun avaimet ovat myös myönteisessä globalisaatiossa. Toiminnan yhteinen pohja ja uskottavuus luodaan kansainvälisillä sopimuksilla, mutta viime kädessä onnistumisen ratkaisevat kaikkien tahojen ja yksilöiden yksittäiset päätökset. Väestöpolitiikalla on tässä oma merkittävä tehtävänsä. n Kirjoittaja jäi eläkkeelle ympäristöministeriöstä, jossa hän vastasi Suomen kansainvälisen ilmastopolitiikan valmistelusta ja edusti Suomea ilmastoneuvotteluissa vuosina Hänen kansainvälisiin luottamustoimiinsa kuului muun muassa toimiminen vuonna 2007 varapuheenjohtajana teollisuusmaiden tulevista päästövähennysvelvoitteista. 7

8 JOHDANTO Elina Korhonen Ihmiskunta kohtaa tällä hetkellä yhtäaikaisesti monta vakavaa haastetta, joista suurimpia ovat sietämättömän köyhyyden lisääntyminen ja nopeasti muuttuva ilmasto. Nämä kaksi asiaa ovat myös erottamattomasti yhteydessä toisiinsa. Maailmaa vaivaavat ongelmat kuuluvat kaikille ilmastonmuutos vaikuttaa jokaiseen maailman ihmiseen, mutta hyvin toimeentulevilla on enemmän resursseja sopeutua sen asettamiin haasteisiin. Rikkaiden teollisuusmaiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat valtavia verrattuna kehitysmaiden päästöihin. Köyhät ihmiset ja köyhät maat ovat siten vähiten vastuussa ilmastonmuutoksesta, mutta kärsivät eniten sen seurauksista. Ilmastonmuutos aiheuttaa esimerkiksi vakavia terveysriskejä, joihin kehitysmaiden jo ylikuormitetut ja huonosti toimivat terveydenhuoltojärjestelmät eivät kykene reagoimaan. Köyhyys ei ole vain yksittäisten maiden, kansojen tai ihmisten tragedia. Köyhyys on vakava uhka koko maapallolle, koska varallisuuden ja maanomistuksen epätasainen jakautuminen ovat usein ympäristöä vahingoittavan toiminnan syynä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ilmiöt kuten kuivuus ja aavikoituminen pahenevat ihmisten ylilaiduntaessa maata tai kaataessa metsää saadakseen elantonsa turvattua. Köyhyyden aiheuttama väestömäärän jatkuva kasvu lisää ympäristön kestämätöntä käyttöä. On laskettu, että yhden prosentin väestönkasvu lisää vastaavasti yhdellä prosentilla hiilidioksidipäästöjä. Väestö kasvaa, koska ihmisten oikeus päättää itse omasta lapsiluvustaan ei toteudu. Ehkäisyvälineiden puutteesta ja riittämättömistä terveys- ja perhesuunnittelupalveluista aiheutuva väestön lisääntyminen pitää ihmisiä köyhinä ja kuormittaa ympäristöä. Seksuaaliterveyteen panostamisella ja 8

9 Kuva: Elina Korhonen perhesuunnittelun mahdollistamisella on vaikutusta köyhyyden vähentymiseen. Tiedon ja palvelujen tarjoaminen nostaa maiden koulutusastetta, moninkertaistaa talouden tuottavuuden ja säästää julkisia varoja. Seksuaaliterveyspalvelujen mahdollistaminen on siis panostamista hyvän kierteeseen. Kierteeseen, joka syrjäytymisen, köyhtymisen ja sairastumisen periytymisen ja moninkertaistumisen sijaan tuottaa taloudellista kasvua ja ympäristön kestävää kehitystä. Köyhyyden lisäksi länsimaalaisten kulutustottumukset kaventavat tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Kulutusyhteiskunta on myös globalisoitumassa. Köyhyydestä nousevien maiden keskiluokat ovat omaksuneet länsimaalaisia kestämättömiä kulutusmalleja. Kulutustottumukset eivät muutu hetkessä vaan vaativat pitkäjänteistä asennekasvatusta. Se, miten nyt puututaan ilmastonmuutokseen, vaikuttaa suoraan siihen millaiset kehitysmahdollisuudet suurella osalla maapallon väestöä on. n Köyhyys on vakava uhka koko maapallolle, koska varallisuuden ja maanomistuksen epätasainen jakautuminen ovat usein ympäristöä vahingoittavan toiminnan syynä. 9

10 1 Ilmastonmuutos on seurausta ihmisen toimista Elina Korhonen ja Laura Lipsanen Ihmisen aiheuttamat muutokset ilmakehän koostumuksessa vaikuttavat monin tavoin maapallomme luontoon ja ihmisen elämään. Syynä ovat kasvihuonekaasut, joiden määrä ilmakehässä lisääntyy jatkuvasti ihmisen toiminnan tuloksena. 10

11 Kuva: Elina Korhonen Ilmastonmuutos on parhaillaan käynnissä: Hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan ilmastomme lämpenee niin nopeasti, että kyseessä ei mitä todennäköisimmin ole normaaliksi luokiteltava ilmaston vaihtelu. Peruuttamattomia muutoksia on jo tapahtunut. Mikäli ilmastonmuutosta ei hillitä eikä sopeutumiskykyä paranneta, ovat vaikutukset ihmisille ja ympäristölle kohtalokkaat ja erittäin kalliit. Ilmastonmuutoksella viitataan mihin tahansa ilmaston muuttumiseen ajan myötä joko luonnollisten vaihteluiden tai ihmisen toiminnan seurauksena. (IPCC) Mitä ilmastonmuutoksesta seuraa? Ilmakehään luonnostaan kuuluvat kasvihuonekaasut luovat kasvihuoneilmiön, jota ilman elämä maapallolla ei olisi mahdollista. Ihminen on kuitenkin erityisesti fossiilisia polttoaineita hyödyntäessään syytänyt ilmakehään niin paljon kasvihuonekaasuja, että ilmasto on alkanut muuttua nopeasti. Ilmastonmuutos on vaikuttanut maailmanlaajuisten vakavien ja ennakoimattomien katastrofien kehittymiseen. Ilmaston lämpene- Ilmasto on jo lämmennyt ja lämpenee yhä n Maapallon keskilämpötila on satavuotiskaudella kohonnut 0,74 C (+ 0,18). n Pohjoisen pallonpuoliskon keskilämpötilat 1900-luvun jälkipuoliskolla ovat olleet lämpimimmät vuoteen. n Maapallon keskilämpötilan arvioidaan nousevan 1,1 6,4 C vuodesta 1990 vuoteen seurauksina vakavia ympäristötuhoja sekä inhimillistä kärsimystä n Sadot heikkenevät ja nälänhätä lisääntyy n Vedenpuute ja sen aiheuttamat konfliktit lisääntyvät n Äärimmäiset sääilmiöt kuten myrskyt ja tulvat lisääntyvät ja voimistuvat n Jäätiköt pienentyvät ja ikirouta alkaa sulaa n Kuivat alueet kuivuvat entisestään n Merenpinnan nousu peittää alleen saarivaltioita ja alavia rannikkoseutuja n Lajeja kuolee sukupuuttoon ja luonnon monimuotoisuus vähenee n Trooppiset taudit kuten malaria leviävät n Ympäristöpakolaisuus lisääntyy Lähde: Ulkoasiainministeriön Ilmastonmuutos ja kehitys sivut: 11

12 Grüßen aus Deutschland! Olen Barbara Neppert, 65-vuotias kotirouva Hampurista. Koulutukseltani olen lääkäri. Olen toista kertaa naimisissa ja elän aviomieheni kanssa. Minulla on neljä lasta, kaksi tytärtä ja kaksi poikaa. Yksi heistä on naimisissa, ja minulla on neljä lastenlasta ja lapsenlapsipuoli yhden lapseni parisuhteen kautta. Liikun paikasta toiseen omalla autollani. Jos minulla olisi ylimääräistä rahaa, matkustelisin, käyttäisin sen lapsiini ja lastenlapsiini ja humanitaarisiin projekteihin. Olen onnellinen, kun perheeni, ystäväni ja potilaani ovat onnellisia. Minut tekee onnelliseksi myös matkustelu kauniissa maisemissa sekä ystävälliset ja kiintoisat ihmiset. Onnistuneet projektini tekevät myös onnelliseksi. n misen lisäksi ilmastonmuutos johtaa entistä rajumpiin sääilmiöihin: kovempiin sateisiin, pidempiin kuivuusjaksoihin, rajumpiin ja tuhoisampiin myrskyihin sekä metsäpaloihin. Vaikutukset eivät pysähdy valtioiden rajoille vaan tuntuvat kaikkialla maailmassa. Ilmastonmuutoksen voimistamat ja lisäämät rajut sääilmiöt muodostavat laajimman välittömän uhan ihmisasutukselle. Voimakkaammat sateet ja merenpinnan nousu lisäävät tulvia ja maanvyörymiä. Merenpinnan ennakoidaan nousevan lähes metrin tämän vuosisadan aikana. Merenpinta nousee napajäiden sulamisen seurauksena mutta myös siksi, että vesi laajenee lämmetessään. Tämä tietää synkkää tulevaisuutta monille runsasväestöisille ja alaville alueille, kuten eteläiselle Bangladeshille, Niilin suistolle, osille Itä-Kiinaa sekä monille Intian ja Tyynen valtameren saarille. Monet maailman suurimmista kaupungeista sijaitsevat rannikolla ja suurten jokien suistoissa. Ympäristöpakolaiset tarvitsevat suojaa Ilmastonmuutoksen on arvioitu synnyttävän ihmiskunnan historian suurimman pakolaistulvan. Asiantuntijoiden mukaan ympä- 12

13 Ympäristöpakolaisten määrän pelätään nousevan yli 200 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. ristöpakolaisten määrä on jo suurempi kuin esimerkiksi sotien tai poliittisten ja uskonnollisten vainojen aiheuttamien pakolaisten määrä. Tällä hetkellä ympäristöpakolaisten määräksi arvioidaan noin 25 miljoonaa. Kansainväliset YK:n sopimukset eivät kuitenkaan toistaiseksi tunne ympäristöpakolaisia, sillä he eivät usein täytä pakolaisen määritelmää. Heidän auttamisekseen ei ole tästä syystä kunnollisia keinoja. Ympäristöpakolaisten määrän pelätään nousevan yli 200 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan maailmassa on jopa 750 miljoonaa potentiaalista ilmastopakolaista. Muutto käynnissä Tuvalun saarivaltiossa n Tyynellä valtamerellä sijaitseva Tuvalun saarivaltio on ensimmäinen maa, jonka asukkaita on jouduttu evakuoimaan merenpinnan nousun takia. Tuvalun korkein kohta on vain noin viisi metriä merenpinnan yläpuolella. Pienikin merenpinnan kohoaminen on merkittävä uhka. Tuvalu on jo varautunut hukkumiseensa solmimalla sopimuksen, jonka mukaan Uusi-Seelanti ottaa kaikki saarivaltion noin asukasta vastaan. Lähde: Ilmastonmuutoksen suurimmat vastuunkantajat, Petteri Taalas: :43 13

14 Tulvia vastaan Mosambikissa Kuva: Väestöliitto n Mosambikissa vuosien 2000 ja 2001 tulvissa yli ihmistä menetti kotinsa ja jopa neliökilometrin alue peittyi veden alle. Yli 800 ihmistä kuoli. n Tuhoisien tulvien jälkeen viranomaiset ja Punainen Risti ovat kehittäneet Mosambikin katastrofivalmiutta. Vapaaehtoisia ja tulvariskialueiden asukkaita on koulutettu muun muassa riskien tunnistamiseen ja hälytysjärjestelmien käyttämiseen. Alueilla on tehty varautumissuunnitelmia ja perustettu valmiusvarastoja nopean toiminnan mahdollistamiseksi kriisitilanteissa. n Varautumisen ansiosta vuoden 2007 tulviin reagoitiin ajoissa tiedottamalla ja evakuoimalla ihmisiä tulva-alueilta. Parantuneet viestiyhteydet nopeuttivat tiedon välittämistä. Pelastusoperaatio onnistui. Kukaan ei kuollut tulvien takia, mutta koteja, kouluja ja sairaaloita tuhoutui ja sadot menetettiin laajoilla alueilla. Punaisen Ristin terveysohjelmissa tehdyn perustyön ansiosta puhtaan juomaveden saanti, käymälät, terveysvalistus ja lääkkeiden jakelu ehkäisivät tautien leviämistä. n Kansainvälisellä tuella rakennetaan ja varustetaan terveyskeskuksia ja - asemia, vessoja ja vesipisteitä Mosambikin syrjäisiin kyliin. Lisäksi vapaaehtoisia koulutetaan päivystämään ja antamaan hoitoa terveysasemilla. Vapaaehtoiset myös valistavat kyläläisiä ehkäisemään sukupuolitauti- ja hiv-tartuntoja sekä malariaa muun muassa jakamalla hyttysverkkoja ja kondomeja. n Tavoitteena on edistää asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia pysyvästi. Perusterveydenhuolto on terveysohjelmien ansiosta paremmin ihmisten saatavilla ja käymälöiden ja kaivojen rakentaminen parantaa hygieniaa sekä ehkäisee tautien leviämistä. Lähde: Ulkoasiainministeriön Ilmastonmuutos ja kehitys sivut: 14

15 Pakolaisia ajavat liikkeelle erityisesti aavikoituminen, vesipula, metsien katoaminen ja äärimmäiset sääilmiöt, joita kaikkia ilmastonmuutos kiihdyttää. Ympäristöön liittyvä muutto on ollut suurinta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Afrikan sarvessa, mutta se vaikuttaa miljooniin ihmisiin myös Aasiassa. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat pitkäkestoisia, joten pakolaisilla ei ole paikkaa, jonne palata. Monien köyhien valtioiden on mahdotonta pitää huolta omista maansisäisistä pakolaisistaan, mutta myöskään näiden naapurivaltioilla ei ole resursseja ottaa vastaan maan rajojen yli kulkevia pakolaisia. Ihmisten joutuessa lähtemään kotiseuduiltaan ympäristökatastrofien tai muiden ympäristöön liittyvien syiden takia, joutuvat he kohtaamaan monia uudenlaisia riskejä. Pääsy perusterveydenhuollon palveluihin on joko vaikeaa tai mahdotonta, sosiaaliset ja kulttuuriset rakenteet joutuvat murrokseen ja toimeentulon turvaaminen on haasteellista. Ympäristöpakolaisuus saattaa aiheuttaa lisäksi levottomuuksia ja väkivaltaa. Myös seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö ovat yleisiä poikkeusolosuhteissa. Nämä kaikki tekijät lisäävät ihmisten haavoittuvuutta On myös muistettava, että kaikissa kriisitilanteissa arviolta joka viides nainen on raskaana. hiv-tartunnalle ja muille sukupuolitaudeille sekä ei-toivotuille raskauksille. On myös muistettava, että kaikissa kriisitilanteissa arviolta joka viides nainen on raskaana. Kun terveydenhuoltopalveluita tai -välineitä ei ole saatavilla, on naisen riski kuolla tai vammautua synnytyksessä moninkertainen. n Köyhyyden jalanjälki Väkiluku (miljoonaa asukasta) Vuosi ennuste n Venäjä 143,2 111,75 n Kiina 1 315, ,31 Ekologinen jalanjälki (globaalia hehtaaria asukasta kohden) Vuosi 2003 n Venäjä 4,4 n Kiina 1,6 Kiina 1,6 Venäjä 4,4 Lähde: Global Footprint Network: ja YK:n ylläpitämät Globalis-tilastosivut: 15

16 Kuva: Mari Jaakonaho 2 MAAILMAN köyhät suurimmassa riskissä Elina Korhonen Afganistanin etelä- ja länsiosissa kuivuus on aiheuttanut kotitalouksille enemmän vahinkoa kuin pitkittyneet konfliktit. Ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivät eniten ne, jotka eivät ole sitä aiheuttaneet. Vaikka teollisuusmaat ovat pääosin vastuussa ilmastonmuutoksesta, kielteiset vaikutukset kohdistuvat eniten köyhiin maihin. Vähiten kehittyneissä maissa asuvien ihmisten tuottamat päästöt ovat vain noin prosentti koko maailman päästöistä. Kehitysmaiden riippuvuus maanviljelystä ja muista ilmastonmuutoksen vaikutuksille herkistä aloista on suurempi kuin teollisuusmaissa, mutta mahdollisuudet sopeutua ja varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja niiden aiheuttamiin katastrofeihin ovat pienemmät tai lähes olemattomat. 16

17 Luonnonkatastrofien määrä on nykyään neljä kertaa suurempi kuin 1970-luvulla. Luonnonkatastrofien määrä on nykyään neljä kertaa suurempi kuin 1970-luvulla ja suurin osa YK:n hätäapupyynnöistä vuonna 2007 oli sidoksissa ilmastonmuutokseen. Kuten kaikki muutkin ilmastonmuutoksen vaikutukset, myös katastrofit vaikuttavat erityisen paljon köyhimpään osaan väestöä, sillä se asuu yleensä syrjäisemmillä ja turvattomilla alueilla, kuten tulva-alueilla ja matalilla seuduilla, jotka ovat erityisessä riskiasemassa katastrofin sattuessa. Lisäksi noin kolme miljardia ihmistä (75 prosenttia kehitysmaiden köyhimmistä) saa elantonsa maanviljelystä, kalastuksesta tai metsistä. Nämä elinkeinot ovat erityisen herkkiä ilmastonmuutokselle ja sen aiheuttamille muutoksille. Esimerkiksi ennen hurrikaani Mitchiä vuonna 1998 maatalousvaltaisen Hondurasin BKT kasvoi viiden prosentin vuositahtia. Hurrikaanin jälkeen BKT:n kasvu romahti, eikä ole edelleenkään kivunnut aiemmalle tasolleen. Ilmastonmuutos lisää kuivuutta kuivilla alueilla ja sateita sateisilla alueilla. Saharan eteläpuolinen Afrikka ja muut alueet, joilla ruokaturva on jo nyt erittäin heikko, kärsivät siis ilmastonmuutoksesta eniten. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n arvion mukaan vuonna 2030 tarvitaan 55 prosenttia enemmän ruokaa kuin nyt. Tämä merkitsee tarvetta lisätä keinokasteltua viljelysalaa 30 prosentilla. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrän puolittaminen vuoteen 2015 n YK:n väestö- ja kehityskonferenssissa vuonna 1994 käsiteltiin väestönkasvun, yhteiskunnallisen eriarvoisuuden, ympäristön tilan heikkenemisen ja kulutuksen keskinäisiä sidoksia. Julkilausumassa painotettiin, että tasapainoinen väestönkehitys saavutetaan tehokkaimmin sosiaalisia olosuhteita parantamalla. Naisten päätäntä- ja vaikutusvaltaa tulee lisätä, ja perhesuunnitteluohjelmien keskeisen sisällön tulee olla naisen aseman kohentaminen koulutusta, terveydenhuoltoa ja taloudellista toimintaa kehittämällä. 17

18 Noin 70 prosenttia kehitysmaiden 1,4 miljardista köyhyysrajan alapuolella elävästä ihmisestä on naisia. mennessä on yksi YK:n tärkeimmistä vuosituhattavoitteista. Se jäänee haaveeksi, ellei lämpötilannousua kyetä hillitsemään ja ellei kansainvälinen yhteisö järjestä sopeutumiseen tarvittavia voimavaroja ilmastonmuutoksesta eniten kärsiville alueille. Muut vuosituhattavoitteet ovat yhtä lailla uhattuina. Ilmastonmuutoksen johtaessa tartuntatautien leviämiseen, aineellisiin tuhoihin ja vesivarantojen saastumiseen, ovat pyrkimykset vähentää äitiys- ja lapsikuolleisuutta uhattuna. Peruskoulutuksen tarjoaminen kaikille ei myöskään onnistu, jos köyhyys pahenee. Asiaa huonontavat lisääntyvä ympäristöpakolaisuus ja rajut sääilmiöt, jotka tuhoavat kouluja, teitä ja muita yhteiskunnan perusrakenteita. Naiset kärsivät ilmastonmuutoksesta Noin 70 prosenttia kehitysmaiden 1,4 miljardista köyhyysrajan alapuolella elävästä ihmisestä on naisia tästä huolimatta ilmastonmuutoskeskustelussa ei juuri ole sivuttu kysymyksiä, jotka liittyvät naisten asemaan. Naisilla ei usein ole pääsyä yhteiskunnan resursseihin kuten koulutukseen, teknologiaan tai omistusoikeuteen samalla tavoin kuin miehillä. Siksi he ovat herkempiä ilmaston häiriöille, ja sopeutuminen ja toipuminen katastrofeista on heille vaikeampaa. Naiset muodostavat Afrikassa vähintään 80 prosenttia maanviljelysektorin työvoimasta. Ruoan hankkiminen perheelle käy vaikeammaksi ilmastonmuutoksen vähentäessä sateita ja lisätessä kuivuutta. Muuttuvat sääolot haitta naisvaltaista maataloutta muuallakin, kuten riisinviljelyä Aasiassa sekä puuvillan ja teen kaltaisten rahakasvien viljelyä. Myrskyjen, tulvien ja muiden äärimmäisten sääilmiöiden raskas jälkilasku lankeaa ensisijaisesti naisille, sillä he vastaavat myös suurimmasta osasta hoivatyötä. Sukupuolten välisestä tasa-arvosta huolehtiminen hyödyttää koko yhteiskuntaa ja tukee kestävää kehitystä. Tämä näkökulma on kuitenkin siirtynyt ilmastokeskusteluun äärim- 18

19 Mbóte na yó! Olen Jean Pierre Bugewe, 39-vuotias kokin avustaja Kongosta. Asun Bukavun kaupungissa vaimoni ja seitsemän lapseni kanssa. Bukavussa me emme juuri käytä kulkuneuvoja, me kävelemme. Haluaisin, että lapseni pääsisivät opiskelemaan kunnolla ja haluaisin rakentaa suuremman kodin. Näihin asioihin panostaisin, jos minulla olisi ylimääräistä rahaa. Olisin onnellinen, jos vain ei olisi sotia. n mäisen hitaasti ja silloinkin usein eräänlaisena jälkipohdintana. Tämä johtuu osittain siitä, että naisten osallistuminen päätöksentekoon on liian vähäistä kaikilla tasoilla. Ilmastopolitiikka epäonnistuu, jos naisilla ei ole mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon, kouluttautua, vahvistaa yhteiskunnallista asemaansa ja monipuolistaa tulonlähteitään. Köyhyyden jalanjälki Väkiluku (miljoonaa asukasta) Vuosi ennuste n Malawi 12,88 29,45 n Suomi 5,25 5,33 SUOMI 7,6 Malawi 0,6 Ekologinen jalanjälki (globaalia hehtaaria asukasta kohden) Vuosi 2003 n Malawi 0,6 n Suomi 7,6 Lähde: Global Footprint Network: ja YK:n ylläpitämät Globalis-tilastosivut: 19

20 Ilmastopolitiikka epäonnistuu, jos naisilla ei ole mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon. Esimerkiksi Kioton sopimuksen puhtaan kehityksen mekanismi (CDM) ja Maailman ympäristörahasto (GEF) voisivat edistää kestävää kehitystä tavoilla, jotka ottavat naisten aseman huomioon. Naiset ovat monissa kehitysmaissa esimerkiksi riippuvaisia biomassasta energialähteenä. Tämän vuoksi on tärkeää ottaa naiset mukaan energialähteiden monipuolistamista edistäviin projekteihin. Naisten tieto paikallisista sopeutumismahdollisuuksista on voimavara, jonka dokumentoiminen ja vahvistaminen hyödyttävät kaikkia. Kansainvälisen yhteisön on opittava ymmärtämään entistä paremmin miten ilmastonmuutos vaikuttaa yleensä köyhyyteen ja erityisesti naisiin. Tiedon avulla voidaan suunnitella paremmin toimia, jotka helpottavat globaalia sopeutumista ja samalla vahvistavat naisten asemaa. Muussa tapauksessa ilmastonmuutoksen seuraukset syöksevät yhteiskunnan jo ennestään syrjäytettyjä ja haavoittuvia ryhmiä entistä suurempaan kurjuuteen. n Kuva: Mari Jaakonaho 20

21 Vuosituhattavoitteet ovat: n Syyskuussa 2000 maailman valtioiden päämiehet julistivat YK-kokouksessa: Emme tule säästämään vaivojamme pelastaaksemme kaltaisemme, miehet, naiset ja lapset epäinhimillistävältä äärimmäiseltä köyhyydeltä. Maailmanyhteisö asetti itselleen minimitavoitteet, YK:n vuosituhattavoitteet, jotka sitouduttiin toteuttamaan vuoteen 2015 mennessä. 1. POISTAA ÄÄRIMMÄINEN KÖYHYYS JA NÄLKÄ Puolittaa alle dollarilla päivässä elävien ihmisten osuus Puolittaa nälkäänäkevien ihmisten osuus 2. ULOTTAA PERUSKOULUTUS KAIKILLE Varmistaa, että kaikki lapset voivat suorittaa peruskoulun 3. EDISTÄÄ NAISTEN JA MIESTEN TASA-ARVOA SEKÄ VAHVISTAA NAISTEN ASEMAA Poistaa esteet tyttöjen peruskoulutukselta, mielellään vuoteen 2005 mennessä ja kaikilla tasoilla vuoteen 2015 mennessä 4. VÄHENTÄÄ LAPSIKUOLLEISUUTTA Alentaa alle viisivuotiaiden kuolleisuutta kahdella kolmanneksella 5. PARANTAA ODOTTAVIEN ÄITIEN TERVEYDENTILAA Vähentää äitiyskuolleisuutta kolmella neljänneksellä 6. TAISTELLA HIVIÄ JA AIDSIA, MALARIAA JA MUITA TAUTEJA VASTAAN Pysäyttää ja alkaa vähentää hivin ja aidsin leviämistä sekä malarian ja muiden tautien esiintymistä 7. TAATA YMPÄRISTÖN KESTÄVÄ KEHITYS Liittää kestävä kehitys eri valtioiden politiikkaan ja ohjelmiin sekä pysäyttää luonnonvarojen ehtyminen Puolittaa puhtaan juomaveden puutteesta kärsivien ihmisten osuus Parantaa merkittävästi 100 miljoonan slummissa asuvan elämää vuoteen 2020 mennessä 8. SITOUTUA GLOBAALIIN KUMPPANUUTEEN KEHITYKSEN EDISTÄMISEKSI Sisältää joukon teollisuusmaita koskevia sitoumuksia, joilla pyritään puuttumaan kansainvälisen kaupan epätasa-arvoon, velkaongelmaan, kehitysavun ja -rahoituksen kysymyksiin ja tekijänoikeuksiin liittyviin kysymyksiin. Lähde: Nissinen, Jouni (toim.) (2008) Savuna ilmaan? Ilmastonmuutos ja kehitys uhkia ja toimintamahdollisuuksia. 21

22 3 Ilmastonmuutos lisää terveysriskejä ja köyhyyttä Minna Kaattari ja Elina Korhonen Kehitysmaiden jo ylikuormitetut ja huonosti toimivat terveydenhuoltojärjestelmät eivät kykene reagoimaan tautien leviämiseen. Lisäksi ihmisiä kuolee yhä enemmän kuumuuden aiheuttamaan stressiin. Jo 1,5 asteen nousu lämpötilassa vuoteen 2080 mennessä voi altistaa nälälle 50 miljoonaa, malarialle 200 miljoonaa ja vesipulalle kaksi miljardia ihmistä. Ihmisten terveys joutuu koetukselle ilmastonmuutoksen seurauksena, sillä se sekä muuttaa sääolosuhteita että häiritsee ekosysteemejä. Eniten vaikutus tuntuu etenkin malarian kaltaisten tautien nykyisiä tartunta-alueita ympäröivillä alueilla, joille taudit leviävät muun muassa ilmaston lämpenemisen takia. Lisäksi ympäristön epävakaisuudella on avainrooli uusien tautien kehittymisessä ja vanhojen epidemioiden elpymisessä. Ilmastonmuutos muuttaa tartuntaa levittävien lajien lisääntymis- ja selviytymismahdollisuuksia ja näin ollen vaikuttaa tautien leviämiseen. Tartuntaa levittävien lajien lisäksi myös lämpötilan, kosteuden ja sademäärän muutokset ja kohonnut merenpinnan korkeus aiheuttavat tautien leviämistä. Malarian lisääntyminen uhka taloudelle Monet maailmanlaajuisesti yleiset taudit kuten malaria ja ripulitaudit sekä aliravitsemus reagoivat herkästi ilmastonmuutokseen. Ilmaston epävakaisuus ja lämpötilan nousu muuttavat myös tautien esiintymismuotoja. Erityisesti malaria on altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille, sillä malaria ei viihdy liian kuivilla tai kylmillä alueilla. Ilmaston lämpeneminen lisää hyttysten lisääntymistä ja mahdollistaa suurten epidemioiden puhkeamisen. Lisäksi myös kuivuus edesauttaa malarian leviämistä pakottamalla ihmiset siirtymään epidemian vaivaamille alueille. Tällä hetkellä noin 40 prosentilla maailman väestöstä on riski sairastua malariaan, ja määrän on ennustettu nousevan 80 prosent- 22

23 Malaria ei ole vain terveysongelma, vaan se muodostaa vakavan uhan kehitysmaiden taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Kuva: Elina Korhonen tiin vuoteen 2080 mennessä. Malariatapauksia todetaan vuosittain noin 500 miljoonaa maailmanlaajuisesti, ja näistä tapauksista yli 90 prosenttia on Afrikassa. Malaria johtaa jo nyt noin miljoonaan kuolemantapaukseen vuosittain. Malaria ei ole vain terveysongelma, vaan se muodostaa vakavan uhan kehitysmaiden taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Unicefin mukaan se on yksi suurimmista syistä kehitysmaiden kansalaisten köyhtymiseen. Malarian hoito ja sen kontrollointi rasittavat Afrikan maiden taloutta ja hidastavat talouskasvua vuosittain noin 1,3 prosentin verran. Malarian torjumisessa on siis kyse myös kehitysmaiden köyhyyden vähentämisestä ja taloudellisesta kehityksestä. Unicefin mukaan malariatapaukset kostautuvat Afrikan maille miljardin vähennyksinä bruttokansantuotteessa, vaikka se voitaisiin saada kuriin murto-osalla tästä summasta. Malarian lisääntyminen vaarantaa äitien terveyden Raskaana olevat naiset ovat erityisen alttiita malarialle. Malaria-alueilla elää noin 25 miljoonaa raskaana olevaa naista mutta kuitenkin vain osalla on mahdollisuus tehokkaaseen malarian ehkäisyyn ja hoitoon. Vaikka malaria onkin helposti ehkäistävissä, se on myötävaikuttavana tekijänä äitiyskuolemaan ja imeväiskuolemaan vuosittain Afrikassa. Lisäksi malaria aiheuttaa raskauden aikaista anemiaa (noin tapausta vuodessa Afrikassa), ennenaikaisia synnytyksiä ja lisää alipainoisina syntyneiden määrää. Alueilla, joilla esiintyy malariaa, on tärkeää varmistaa kaikille raskaana oleville naisille malarianestolääkitys. Tilastojen mukaan raskaana olevilla naisilla onkin paljon suurempi mahdollisuus välttää malaria ja synnyttää terve lapsi, jos heillä on saatavilla äitiysneuvontaa ja toimiva terveydenhuolto. Korkean hiv-esiintyvyyden maissa malarian ennaltaehkäisystä tulee entistä tärkeämpää, koska hiv-tartunta ja malaria ovat erittäin vaarallinen yhdistelmä, joka altistaa odottavan äidin synnytys- ja raskausajan komplikaatioille ja vaarantaa syntyvän lapsen terveyden. Tällä hetkellä puutteellisten äitiysterveyspalveluiden takia menetetään ainakin 15 miljardia dollaria vuosittain. Suoria kustannuksia aiheuttavat komplikaatioita saaneen äidin sairaanhoito- ja lääkekulut. Epäsuoriin kustannuksiin luetaan menetykset tuottavuudessa äidin kuollessa tai sairastuessa. Myös vaikutukset tuleviin sukupolviin ja yksilön mahdollisuuksiin nousta köyhyydestä ovat dramaat- 23

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. ja kehitysmaat. Simon de Trey-White / WWF-UK

Ilmastonmuutos. ja kehitysmaat. Simon de Trey-White / WWF-UK Ilmastonmuutos ja kehitysmaat Simon de Trey-White / WWF-UK Lämpenevä ilmasto Maa ja sitä ympäröivä ilmakehä pystyvät pidättämään auringosta tulevaa lämpöä. Ilmakehän kykyä sitoa lämpöä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi,

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi. TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 2003/2146(INI) 4. marraskuuta 2003 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS:

VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: KEHITYKSEN TEORIA JA KÄYTÄNTÖ 29. syyskuuta 2004 PISPALAN ROTVALLI UUTISET

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT

PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT www.helsinki.fi/yliopisto TYÖPAJAN RUNKO 1. TAVOITTEET 2. JOHDANTO i. Ongelmalähtöinen työskentely ii. Suurimmat ympäristöhaasteet iii. SSI:n luonne

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Ilma(i)sta vettä? Symposium 14.11.2016, Tieteiden talo, Helsinki 15.11.2016 1 Ilmasto

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 1 Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Laura Rontu, meteorologi, Helsinki laura.rontu@fmi.fi 29. tammikuuta 2006 Vantaan rauhanpuolustajat

Lisätiedot

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja työelämä

Ilmastonmuutos ja työelämä Ilmastonmuutos ja työelämä 23.11.2016 Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija Ilmastokeskus Tammi-syyskuu 2016 mittaushistorian lämpimin 23.11.2016 WMO / NOAA 2 Ilmaston lämpeneminen riippuu meistä KHK päästöt

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

Millaisessa maailmassa haluamme elää - vuoden 2015 jälkeen? 26/4/2013

Millaisessa maailmassa haluamme elää - vuoden 2015 jälkeen? 26/4/2013 Millaisessa maailmassa haluamme elää - vuoden 2015 jälkeen? 26/4/2013 Mikä Post 2015? Vuosituhattavoitteet sovittiin 2000 ja niiden määräaika umpeutuu 2015 2 Kevätkokousseminaari / Aino Pennanen Vuosituhattavoitteet

Lisätiedot

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change WMO JA UNEP PERUSTANEET, 1988 TOIMINTA KÄYNTIIN PARAS TIETEELLINEN TIETO PÄÄTTÄJIEN

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

FINADAPT. 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl. Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008

FINADAPT. 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl. Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008 FINADAPT 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008 3.4.2008 Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Lähtötietoja tietoja ja

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle,

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyösiipi on jatkuvasta 0,7 -kohteesta luopumisen jälkeen päivittänyt 0,7 % -kohteet vuodelle 2015. Kehitysyhteistyösiiven

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Bingo maailman kaupasta

Bingo maailman kaupasta Bingo maailman kaupasta Teemat: Globaali taloudellinen velka, ekologinen velka, maailmankauppa, reilu kauppa Kesto: 30 min? Osallistujia: 6 + Ikäsuositus: 13 + Tarvikkeet: Pelipohjat pareille tai pienille

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 6.11.2013 2013/2103(INI) TARKISTUKSET 1-10 Corina Creţu (PE519.580v01-00) seksuaalisen hyväksikäytön ja prostituution vaikutuksesta sukupuolten

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2011 17567/11 PRESSE 451 EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä 1. Tänään, vuoden 2011 maailman AIDS-päivänä, Euroopan unioni ja sen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Maailmaa pelastamassa kestävän kehityksen oppia joka opelle Jani Siirilä

Maailmaa pelastamassa kestävän kehityksen oppia joka opelle Jani Siirilä Maailmaa pelastamassa kestävän kehityksen oppia joka opelle Jani Siirilä 13.2.2016 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Jani Siirilä www.helsinki.fi 15.2.2016 1 Näkökulmia kestävän kehityksen käsitteeseen

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO VASEMMISTOLIITTO - VISIO Visiomme on talouspoliittisten valtarakenteiden demokratia, resurssien oikeudenmukainen jako, yleinen ja yhtäläinen tasa-arvo, ihmisten henkilökohtaisen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Mihin ollaan menossa?

Mihin ollaan menossa? Mistä tullaan? Mihin ollaan menossa? Heikki Korpela, Tulevaisuuden Voima heikki.korpela@tulevaisuudenvoima.org Haasteena etäisyys Ilmastonmuutos on ajallisesti, maantieteellisesti ja psykologisesti kaukana.

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Antti Puupponen Sosiaalipoliittisen yhdistyksen seminaari: Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.2016 Tieteiden talo, Helsinki Vuonna 2050 maailman arvioitu

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja 2009 12.11.2008 B6-0584/2008 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS neuvoston ja komission julkilausumien johdosta työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti esittäjä(t):

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Project SIerra, A Family and a Future

Project SIerra, A Family and a Future Project SIerra, A Family and a Future Soroptimist International ja Hope and Homes for Children -järjestöjen nelivuotinen yhteistyöprojekti 2007 2011. Sierra Leone perustietoja Pinta-ala: 71 740 km² Asukasluku:

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

YK:n vesipäivä 2010: Puhdasta vettä terveelle maailmalle

YK:n vesipäivä 2010: Puhdasta vettä terveelle maailmalle YK:n vesipäivä 2010: Puhdasta vettä terveelle maailmalle Olli Varis Professori Sustainable Global Technologies Water quality: healthy people, healthy ecosystems Sisältö Mikä vesipäivä? Historia Vesi YKssa

Lisätiedot