Toimittaneet Elina Korhonen ja Laura Lipsanen KÖYHYYDEN jalanjälki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimittaneet Elina Korhonen ja Laura Lipsanen KÖYHYYDEN jalanjälki"

Transkriptio

1 Toimittaneet Elina Korhonen ja Laura Lipsanen KÖYHYYDEN jalanjälki Väestötietosarja 17

2 Väestötietosarja 17 Julkaisun ovat toimittaneet Elina Korhonen ja Laura Lipsanen. Kirjoittajat: Annukka Berg tekee väitöskirjaa kansallisista kestävän kulutuksen ja tuotannon strategioista Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksella. Berg on työskennellyt kulutuskysymysten parissa myös eri ympäristöjärjestöissä. Outi Alanko-Kahiluoto on Vihreiden kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu. Aikaisemmin Alanko-Kahiluoto toimi kirjallisuuden ja filosofian tutkijana. Hän on väitellyt tohtoriksi Helsingin yliopistossa. Minna Kaattari suoritti opiskeluun kuuluvan korkeakouluharjoittelun Väestöliitossa kansainvälisten kysymysten parissa. Hän opiskelee Afrikan ja Aasian tutkimusta Helsingin yliopistossa. Elina Korhonen on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Hän työskentelee koordinaattorina Väestöliiton kansainvälisen kehityksen yksikössä. Laura Lipsanen työskentelee Väestöliiton kansainvälisen kehityksen yksikössä assistenttina ja opiskelee sosiologiaa Helsingin yliopistossa. Taitto ja kuvitus: Otto Paakkanen Kannen kuvat: Mari Jaakonaho, Elina Korhonen Lukujen alussa olevat haastattelut on kerätty syksyllä Kansainvälisen kehityksen yksikkö PL 849, Helsinki (nid.) (PDF) ISSN (nid.) ISSN (PDF) Priimus Paino Oy, 2008 Julkaisu on tuotettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.

3 Toimittaneet Elina Korhonen ja Laura Lipsanen KÖYHYYDEN jalanjälki 3

4 Toimittaneet Elina Korhonen Laura Lipsanen KÖYHYYDEN jalanjälki Alkusanat...6 Johdanto Ilmastonmuutos on seurausta ihmisen toimista Maailman köyhät suurimmassa riskissä Ilmastonmuutos lisää terveysriskejä ja köyhyyttä Seksuaalioikeuksien puuttuminen lisää köyhyyttä ja ympäristön kuormitusta Miten köyhyyttä voidaan vähentää ekologisesti kestävällä tavalla? Globaali keskiluokka ja kulutustottumukset Loppusanat...60 Lähteet ja lisälukemista...62 Kuva:Marja-Leena Salin 4

5 Kuva: Mari Jaakonaho 5

6 ALKUSANAT Väestöpolitiikka on myös ilmastopolitiikkaa Outi Berghäll Ilmastonmuutos huolettaa ja puhuttaa suomalaisia yhä enemmän. Tässä julkaisussa asiaa lähestytään väestönäkökulmasta. Tiedämme, että ilmasto muuttuu ihmisen toiminnan vuoksi. Mutta miten ja kuinka paljon? Mitkä ovat seuraukset? Tutkijat antavat ennustuksissaan varsin erilaisia todennäköisyyksiä ja laajan lämpötilahaarukan ja toteavat vielä samaan hengenvetoon, että muutos saattaa päätyä haarukan ulkopuolellekin. Epäilemättä on lähes mahdotonta ennustaa täsmällisesti, miten ilmastojärjestelmän kaltainen monimutkainen luonnontieteellinen ilmiö käyttäytyy. Suurelta osalta epävarmuudet liittyvät kuitenkin ongelman väestökomponenttiin. Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen suuruus riippuu siitä, paljonko meitä on, miten hankimme elantomme ja mitä teemme vapaa-aikanamme, kuinka tällöin toimimme ja mitä teknologiaa käytämme. Väestöpolitiikka on näin myös ilmastopolitiikkaa, mistä vaikkapa kiinalaiset muistuttavat keskusteltaessa maansa kasvihuonekaasupäästöjen kasvusta. Ilmastonmuutos kohtaa eri maita hyvin eri lailla ja epäoikeudenmukaisesti. Monessa tapauksessa vaikeimmassa asemassa ovat köyhät maat ja väestöryhmät, joiden osuus ongelman syntyyn on ollut vähäisin. Ilmastonmuutokseen vedoten ei voida vaatia näitä maita luopumaan oikeudestaan vaikkapa saada sähkövalo kaikkien ulottuville tai laajentaa taloutensa pohjaa teollistumalla. Kehityksen pitää kehittyä. Haasteena on löytää kehitysura, joka on kestävä myös pitkällä aikavälillä. Ilmastonmuutos on esimerkki siitä, että ympäristöulottuvuuden unohtaminen kehityspolitiikasta uhkaa myös taloudellisia ja sosiaalisia tavoitteita. Vastuu on mailla itsellään, mutta kansainvälisellä yhteistyöllä on oma roolinsa kestävien ratkaisujen löytämisessä ja saamisessa kaikkien ulottuville. 6

7 Kuva: Mari Jaakonaho Ilmastonmuutos kohtaa eri maita hyvin eri lailla ja epäoikeudenmukaisesti. Ilmastonmuutos on jo käynnissä. Vaikka lopettaisimme kasvihuonekaasujen päästöt kokonaan, maailman keskilämpötila jatkaa nousuaan ilmakehään jo kertyneiden kaasujen vuoksi. Siksi joudumme myös sopeutumaan muutokseen samalla kun pyrimme parhaan kykymme mukaan vaikuttamaan ongelman syihin. Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa on sopeutumistoimille esitetty valtavia laskuja. Äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen, merenpinnan nousu ja muut vastaavat uhkat lisäävät alavilla ja muilla herkillä alueilla asuvien väestöryhmien haavoittuvuutta. Tätä haavoittuvuutta voidaan vähentää kehityksellä: hyvin toimiva maa pystyy paremmin varautumaan uhkiin, ehkäisemään niitä ja reagoimaan tehokkaasti katastrofien kohdatessa. Köyhien asuinalueiden huuhtoutuminen tulvissa ja mutavyöryissä ei aiheudu vain rankkasateista vaan myös väärästä maa- ja asuntopolitiikasta. Paraskaan ennakoiva toiminta ei voi ratkaista kaikkia nykytilanteeseen jo liittyviä ongelmia. Kansainvälisen yhteisön on väistämättä varauduttava tukemaan köyhiä saarivaltioita ja muita uhanalaisia maita välittömän suojaustarpeen tyydyttämiseksi. Ilmastonmuutos on esimerkki ihmiskunnan yhteisestä ongelmasta, jonka ratkaisun avaimet ovat myös myönteisessä globalisaatiossa. Toiminnan yhteinen pohja ja uskottavuus luodaan kansainvälisillä sopimuksilla, mutta viime kädessä onnistumisen ratkaisevat kaikkien tahojen ja yksilöiden yksittäiset päätökset. Väestöpolitiikalla on tässä oma merkittävä tehtävänsä. n Kirjoittaja jäi eläkkeelle ympäristöministeriöstä, jossa hän vastasi Suomen kansainvälisen ilmastopolitiikan valmistelusta ja edusti Suomea ilmastoneuvotteluissa vuosina Hänen kansainvälisiin luottamustoimiinsa kuului muun muassa toimiminen vuonna 2007 varapuheenjohtajana teollisuusmaiden tulevista päästövähennysvelvoitteista. 7

8 JOHDANTO Elina Korhonen Ihmiskunta kohtaa tällä hetkellä yhtäaikaisesti monta vakavaa haastetta, joista suurimpia ovat sietämättömän köyhyyden lisääntyminen ja nopeasti muuttuva ilmasto. Nämä kaksi asiaa ovat myös erottamattomasti yhteydessä toisiinsa. Maailmaa vaivaavat ongelmat kuuluvat kaikille ilmastonmuutos vaikuttaa jokaiseen maailman ihmiseen, mutta hyvin toimeentulevilla on enemmän resursseja sopeutua sen asettamiin haasteisiin. Rikkaiden teollisuusmaiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat valtavia verrattuna kehitysmaiden päästöihin. Köyhät ihmiset ja köyhät maat ovat siten vähiten vastuussa ilmastonmuutoksesta, mutta kärsivät eniten sen seurauksista. Ilmastonmuutos aiheuttaa esimerkiksi vakavia terveysriskejä, joihin kehitysmaiden jo ylikuormitetut ja huonosti toimivat terveydenhuoltojärjestelmät eivät kykene reagoimaan. Köyhyys ei ole vain yksittäisten maiden, kansojen tai ihmisten tragedia. Köyhyys on vakava uhka koko maapallolle, koska varallisuuden ja maanomistuksen epätasainen jakautuminen ovat usein ympäristöä vahingoittavan toiminnan syynä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ilmiöt kuten kuivuus ja aavikoituminen pahenevat ihmisten ylilaiduntaessa maata tai kaataessa metsää saadakseen elantonsa turvattua. Köyhyyden aiheuttama väestömäärän jatkuva kasvu lisää ympäristön kestämätöntä käyttöä. On laskettu, että yhden prosentin väestönkasvu lisää vastaavasti yhdellä prosentilla hiilidioksidipäästöjä. Väestö kasvaa, koska ihmisten oikeus päättää itse omasta lapsiluvustaan ei toteudu. Ehkäisyvälineiden puutteesta ja riittämättömistä terveys- ja perhesuunnittelupalveluista aiheutuva väestön lisääntyminen pitää ihmisiä köyhinä ja kuormittaa ympäristöä. Seksuaaliterveyteen panostamisella ja 8

9 Kuva: Elina Korhonen perhesuunnittelun mahdollistamisella on vaikutusta köyhyyden vähentymiseen. Tiedon ja palvelujen tarjoaminen nostaa maiden koulutusastetta, moninkertaistaa talouden tuottavuuden ja säästää julkisia varoja. Seksuaaliterveyspalvelujen mahdollistaminen on siis panostamista hyvän kierteeseen. Kierteeseen, joka syrjäytymisen, köyhtymisen ja sairastumisen periytymisen ja moninkertaistumisen sijaan tuottaa taloudellista kasvua ja ympäristön kestävää kehitystä. Köyhyyden lisäksi länsimaalaisten kulutustottumukset kaventavat tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Kulutusyhteiskunta on myös globalisoitumassa. Köyhyydestä nousevien maiden keskiluokat ovat omaksuneet länsimaalaisia kestämättömiä kulutusmalleja. Kulutustottumukset eivät muutu hetkessä vaan vaativat pitkäjänteistä asennekasvatusta. Se, miten nyt puututaan ilmastonmuutokseen, vaikuttaa suoraan siihen millaiset kehitysmahdollisuudet suurella osalla maapallon väestöä on. n Köyhyys on vakava uhka koko maapallolle, koska varallisuuden ja maanomistuksen epätasainen jakautuminen ovat usein ympäristöä vahingoittavan toiminnan syynä. 9

10 1 Ilmastonmuutos on seurausta ihmisen toimista Elina Korhonen ja Laura Lipsanen Ihmisen aiheuttamat muutokset ilmakehän koostumuksessa vaikuttavat monin tavoin maapallomme luontoon ja ihmisen elämään. Syynä ovat kasvihuonekaasut, joiden määrä ilmakehässä lisääntyy jatkuvasti ihmisen toiminnan tuloksena. 10

11 Kuva: Elina Korhonen Ilmastonmuutos on parhaillaan käynnissä: Hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan ilmastomme lämpenee niin nopeasti, että kyseessä ei mitä todennäköisimmin ole normaaliksi luokiteltava ilmaston vaihtelu. Peruuttamattomia muutoksia on jo tapahtunut. Mikäli ilmastonmuutosta ei hillitä eikä sopeutumiskykyä paranneta, ovat vaikutukset ihmisille ja ympäristölle kohtalokkaat ja erittäin kalliit. Ilmastonmuutoksella viitataan mihin tahansa ilmaston muuttumiseen ajan myötä joko luonnollisten vaihteluiden tai ihmisen toiminnan seurauksena. (IPCC) Mitä ilmastonmuutoksesta seuraa? Ilmakehään luonnostaan kuuluvat kasvihuonekaasut luovat kasvihuoneilmiön, jota ilman elämä maapallolla ei olisi mahdollista. Ihminen on kuitenkin erityisesti fossiilisia polttoaineita hyödyntäessään syytänyt ilmakehään niin paljon kasvihuonekaasuja, että ilmasto on alkanut muuttua nopeasti. Ilmastonmuutos on vaikuttanut maailmanlaajuisten vakavien ja ennakoimattomien katastrofien kehittymiseen. Ilmaston lämpene- Ilmasto on jo lämmennyt ja lämpenee yhä n Maapallon keskilämpötila on satavuotiskaudella kohonnut 0,74 C (+ 0,18). n Pohjoisen pallonpuoliskon keskilämpötilat 1900-luvun jälkipuoliskolla ovat olleet lämpimimmät vuoteen. n Maapallon keskilämpötilan arvioidaan nousevan 1,1 6,4 C vuodesta 1990 vuoteen seurauksina vakavia ympäristötuhoja sekä inhimillistä kärsimystä n Sadot heikkenevät ja nälänhätä lisääntyy n Vedenpuute ja sen aiheuttamat konfliktit lisääntyvät n Äärimmäiset sääilmiöt kuten myrskyt ja tulvat lisääntyvät ja voimistuvat n Jäätiköt pienentyvät ja ikirouta alkaa sulaa n Kuivat alueet kuivuvat entisestään n Merenpinnan nousu peittää alleen saarivaltioita ja alavia rannikkoseutuja n Lajeja kuolee sukupuuttoon ja luonnon monimuotoisuus vähenee n Trooppiset taudit kuten malaria leviävät n Ympäristöpakolaisuus lisääntyy Lähde: Ulkoasiainministeriön Ilmastonmuutos ja kehitys sivut: 11

12 Grüßen aus Deutschland! Olen Barbara Neppert, 65-vuotias kotirouva Hampurista. Koulutukseltani olen lääkäri. Olen toista kertaa naimisissa ja elän aviomieheni kanssa. Minulla on neljä lasta, kaksi tytärtä ja kaksi poikaa. Yksi heistä on naimisissa, ja minulla on neljä lastenlasta ja lapsenlapsipuoli yhden lapseni parisuhteen kautta. Liikun paikasta toiseen omalla autollani. Jos minulla olisi ylimääräistä rahaa, matkustelisin, käyttäisin sen lapsiini ja lastenlapsiini ja humanitaarisiin projekteihin. Olen onnellinen, kun perheeni, ystäväni ja potilaani ovat onnellisia. Minut tekee onnelliseksi myös matkustelu kauniissa maisemissa sekä ystävälliset ja kiintoisat ihmiset. Onnistuneet projektini tekevät myös onnelliseksi. n misen lisäksi ilmastonmuutos johtaa entistä rajumpiin sääilmiöihin: kovempiin sateisiin, pidempiin kuivuusjaksoihin, rajumpiin ja tuhoisampiin myrskyihin sekä metsäpaloihin. Vaikutukset eivät pysähdy valtioiden rajoille vaan tuntuvat kaikkialla maailmassa. Ilmastonmuutoksen voimistamat ja lisäämät rajut sääilmiöt muodostavat laajimman välittömän uhan ihmisasutukselle. Voimakkaammat sateet ja merenpinnan nousu lisäävät tulvia ja maanvyörymiä. Merenpinnan ennakoidaan nousevan lähes metrin tämän vuosisadan aikana. Merenpinta nousee napajäiden sulamisen seurauksena mutta myös siksi, että vesi laajenee lämmetessään. Tämä tietää synkkää tulevaisuutta monille runsasväestöisille ja alaville alueille, kuten eteläiselle Bangladeshille, Niilin suistolle, osille Itä-Kiinaa sekä monille Intian ja Tyynen valtameren saarille. Monet maailman suurimmista kaupungeista sijaitsevat rannikolla ja suurten jokien suistoissa. Ympäristöpakolaiset tarvitsevat suojaa Ilmastonmuutoksen on arvioitu synnyttävän ihmiskunnan historian suurimman pakolaistulvan. Asiantuntijoiden mukaan ympä- 12

13 Ympäristöpakolaisten määrän pelätään nousevan yli 200 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. ristöpakolaisten määrä on jo suurempi kuin esimerkiksi sotien tai poliittisten ja uskonnollisten vainojen aiheuttamien pakolaisten määrä. Tällä hetkellä ympäristöpakolaisten määräksi arvioidaan noin 25 miljoonaa. Kansainväliset YK:n sopimukset eivät kuitenkaan toistaiseksi tunne ympäristöpakolaisia, sillä he eivät usein täytä pakolaisen määritelmää. Heidän auttamisekseen ei ole tästä syystä kunnollisia keinoja. Ympäristöpakolaisten määrän pelätään nousevan yli 200 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan maailmassa on jopa 750 miljoonaa potentiaalista ilmastopakolaista. Muutto käynnissä Tuvalun saarivaltiossa n Tyynellä valtamerellä sijaitseva Tuvalun saarivaltio on ensimmäinen maa, jonka asukkaita on jouduttu evakuoimaan merenpinnan nousun takia. Tuvalun korkein kohta on vain noin viisi metriä merenpinnan yläpuolella. Pienikin merenpinnan kohoaminen on merkittävä uhka. Tuvalu on jo varautunut hukkumiseensa solmimalla sopimuksen, jonka mukaan Uusi-Seelanti ottaa kaikki saarivaltion noin asukasta vastaan. Lähde: Ilmastonmuutoksen suurimmat vastuunkantajat, Petteri Taalas: :43 13

14 Tulvia vastaan Mosambikissa Kuva: Väestöliitto n Mosambikissa vuosien 2000 ja 2001 tulvissa yli ihmistä menetti kotinsa ja jopa neliökilometrin alue peittyi veden alle. Yli 800 ihmistä kuoli. n Tuhoisien tulvien jälkeen viranomaiset ja Punainen Risti ovat kehittäneet Mosambikin katastrofivalmiutta. Vapaaehtoisia ja tulvariskialueiden asukkaita on koulutettu muun muassa riskien tunnistamiseen ja hälytysjärjestelmien käyttämiseen. Alueilla on tehty varautumissuunnitelmia ja perustettu valmiusvarastoja nopean toiminnan mahdollistamiseksi kriisitilanteissa. n Varautumisen ansiosta vuoden 2007 tulviin reagoitiin ajoissa tiedottamalla ja evakuoimalla ihmisiä tulva-alueilta. Parantuneet viestiyhteydet nopeuttivat tiedon välittämistä. Pelastusoperaatio onnistui. Kukaan ei kuollut tulvien takia, mutta koteja, kouluja ja sairaaloita tuhoutui ja sadot menetettiin laajoilla alueilla. Punaisen Ristin terveysohjelmissa tehdyn perustyön ansiosta puhtaan juomaveden saanti, käymälät, terveysvalistus ja lääkkeiden jakelu ehkäisivät tautien leviämistä. n Kansainvälisellä tuella rakennetaan ja varustetaan terveyskeskuksia ja - asemia, vessoja ja vesipisteitä Mosambikin syrjäisiin kyliin. Lisäksi vapaaehtoisia koulutetaan päivystämään ja antamaan hoitoa terveysasemilla. Vapaaehtoiset myös valistavat kyläläisiä ehkäisemään sukupuolitauti- ja hiv-tartuntoja sekä malariaa muun muassa jakamalla hyttysverkkoja ja kondomeja. n Tavoitteena on edistää asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia pysyvästi. Perusterveydenhuolto on terveysohjelmien ansiosta paremmin ihmisten saatavilla ja käymälöiden ja kaivojen rakentaminen parantaa hygieniaa sekä ehkäisee tautien leviämistä. Lähde: Ulkoasiainministeriön Ilmastonmuutos ja kehitys sivut: 14

15 Pakolaisia ajavat liikkeelle erityisesti aavikoituminen, vesipula, metsien katoaminen ja äärimmäiset sääilmiöt, joita kaikkia ilmastonmuutos kiihdyttää. Ympäristöön liittyvä muutto on ollut suurinta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Afrikan sarvessa, mutta se vaikuttaa miljooniin ihmisiin myös Aasiassa. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat pitkäkestoisia, joten pakolaisilla ei ole paikkaa, jonne palata. Monien köyhien valtioiden on mahdotonta pitää huolta omista maansisäisistä pakolaisistaan, mutta myöskään näiden naapurivaltioilla ei ole resursseja ottaa vastaan maan rajojen yli kulkevia pakolaisia. Ihmisten joutuessa lähtemään kotiseuduiltaan ympäristökatastrofien tai muiden ympäristöön liittyvien syiden takia, joutuvat he kohtaamaan monia uudenlaisia riskejä. Pääsy perusterveydenhuollon palveluihin on joko vaikeaa tai mahdotonta, sosiaaliset ja kulttuuriset rakenteet joutuvat murrokseen ja toimeentulon turvaaminen on haasteellista. Ympäristöpakolaisuus saattaa aiheuttaa lisäksi levottomuuksia ja väkivaltaa. Myös seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö ovat yleisiä poikkeusolosuhteissa. Nämä kaikki tekijät lisäävät ihmisten haavoittuvuutta On myös muistettava, että kaikissa kriisitilanteissa arviolta joka viides nainen on raskaana. hiv-tartunnalle ja muille sukupuolitaudeille sekä ei-toivotuille raskauksille. On myös muistettava, että kaikissa kriisitilanteissa arviolta joka viides nainen on raskaana. Kun terveydenhuoltopalveluita tai -välineitä ei ole saatavilla, on naisen riski kuolla tai vammautua synnytyksessä moninkertainen. n Köyhyyden jalanjälki Väkiluku (miljoonaa asukasta) Vuosi ennuste n Venäjä 143,2 111,75 n Kiina 1 315, ,31 Ekologinen jalanjälki (globaalia hehtaaria asukasta kohden) Vuosi 2003 n Venäjä 4,4 n Kiina 1,6 Kiina 1,6 Venäjä 4,4 Lähde: Global Footprint Network: ja YK:n ylläpitämät Globalis-tilastosivut: 15

16 Kuva: Mari Jaakonaho 2 MAAILMAN köyhät suurimmassa riskissä Elina Korhonen Afganistanin etelä- ja länsiosissa kuivuus on aiheuttanut kotitalouksille enemmän vahinkoa kuin pitkittyneet konfliktit. Ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivät eniten ne, jotka eivät ole sitä aiheuttaneet. Vaikka teollisuusmaat ovat pääosin vastuussa ilmastonmuutoksesta, kielteiset vaikutukset kohdistuvat eniten köyhiin maihin. Vähiten kehittyneissä maissa asuvien ihmisten tuottamat päästöt ovat vain noin prosentti koko maailman päästöistä. Kehitysmaiden riippuvuus maanviljelystä ja muista ilmastonmuutoksen vaikutuksille herkistä aloista on suurempi kuin teollisuusmaissa, mutta mahdollisuudet sopeutua ja varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja niiden aiheuttamiin katastrofeihin ovat pienemmät tai lähes olemattomat. 16

17 Luonnonkatastrofien määrä on nykyään neljä kertaa suurempi kuin 1970-luvulla. Luonnonkatastrofien määrä on nykyään neljä kertaa suurempi kuin 1970-luvulla ja suurin osa YK:n hätäapupyynnöistä vuonna 2007 oli sidoksissa ilmastonmuutokseen. Kuten kaikki muutkin ilmastonmuutoksen vaikutukset, myös katastrofit vaikuttavat erityisen paljon köyhimpään osaan väestöä, sillä se asuu yleensä syrjäisemmillä ja turvattomilla alueilla, kuten tulva-alueilla ja matalilla seuduilla, jotka ovat erityisessä riskiasemassa katastrofin sattuessa. Lisäksi noin kolme miljardia ihmistä (75 prosenttia kehitysmaiden köyhimmistä) saa elantonsa maanviljelystä, kalastuksesta tai metsistä. Nämä elinkeinot ovat erityisen herkkiä ilmastonmuutokselle ja sen aiheuttamille muutoksille. Esimerkiksi ennen hurrikaani Mitchiä vuonna 1998 maatalousvaltaisen Hondurasin BKT kasvoi viiden prosentin vuositahtia. Hurrikaanin jälkeen BKT:n kasvu romahti, eikä ole edelleenkään kivunnut aiemmalle tasolleen. Ilmastonmuutos lisää kuivuutta kuivilla alueilla ja sateita sateisilla alueilla. Saharan eteläpuolinen Afrikka ja muut alueet, joilla ruokaturva on jo nyt erittäin heikko, kärsivät siis ilmastonmuutoksesta eniten. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n arvion mukaan vuonna 2030 tarvitaan 55 prosenttia enemmän ruokaa kuin nyt. Tämä merkitsee tarvetta lisätä keinokasteltua viljelysalaa 30 prosentilla. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrän puolittaminen vuoteen 2015 n YK:n väestö- ja kehityskonferenssissa vuonna 1994 käsiteltiin väestönkasvun, yhteiskunnallisen eriarvoisuuden, ympäristön tilan heikkenemisen ja kulutuksen keskinäisiä sidoksia. Julkilausumassa painotettiin, että tasapainoinen väestönkehitys saavutetaan tehokkaimmin sosiaalisia olosuhteita parantamalla. Naisten päätäntä- ja vaikutusvaltaa tulee lisätä, ja perhesuunnitteluohjelmien keskeisen sisällön tulee olla naisen aseman kohentaminen koulutusta, terveydenhuoltoa ja taloudellista toimintaa kehittämällä. 17

18 Noin 70 prosenttia kehitysmaiden 1,4 miljardista köyhyysrajan alapuolella elävästä ihmisestä on naisia. mennessä on yksi YK:n tärkeimmistä vuosituhattavoitteista. Se jäänee haaveeksi, ellei lämpötilannousua kyetä hillitsemään ja ellei kansainvälinen yhteisö järjestä sopeutumiseen tarvittavia voimavaroja ilmastonmuutoksesta eniten kärsiville alueille. Muut vuosituhattavoitteet ovat yhtä lailla uhattuina. Ilmastonmuutoksen johtaessa tartuntatautien leviämiseen, aineellisiin tuhoihin ja vesivarantojen saastumiseen, ovat pyrkimykset vähentää äitiys- ja lapsikuolleisuutta uhattuna. Peruskoulutuksen tarjoaminen kaikille ei myöskään onnistu, jos köyhyys pahenee. Asiaa huonontavat lisääntyvä ympäristöpakolaisuus ja rajut sääilmiöt, jotka tuhoavat kouluja, teitä ja muita yhteiskunnan perusrakenteita. Naiset kärsivät ilmastonmuutoksesta Noin 70 prosenttia kehitysmaiden 1,4 miljardista köyhyysrajan alapuolella elävästä ihmisestä on naisia tästä huolimatta ilmastonmuutoskeskustelussa ei juuri ole sivuttu kysymyksiä, jotka liittyvät naisten asemaan. Naisilla ei usein ole pääsyä yhteiskunnan resursseihin kuten koulutukseen, teknologiaan tai omistusoikeuteen samalla tavoin kuin miehillä. Siksi he ovat herkempiä ilmaston häiriöille, ja sopeutuminen ja toipuminen katastrofeista on heille vaikeampaa. Naiset muodostavat Afrikassa vähintään 80 prosenttia maanviljelysektorin työvoimasta. Ruoan hankkiminen perheelle käy vaikeammaksi ilmastonmuutoksen vähentäessä sateita ja lisätessä kuivuutta. Muuttuvat sääolot haitta naisvaltaista maataloutta muuallakin, kuten riisinviljelyä Aasiassa sekä puuvillan ja teen kaltaisten rahakasvien viljelyä. Myrskyjen, tulvien ja muiden äärimmäisten sääilmiöiden raskas jälkilasku lankeaa ensisijaisesti naisille, sillä he vastaavat myös suurimmasta osasta hoivatyötä. Sukupuolten välisestä tasa-arvosta huolehtiminen hyödyttää koko yhteiskuntaa ja tukee kestävää kehitystä. Tämä näkökulma on kuitenkin siirtynyt ilmastokeskusteluun äärim- 18

19 Mbóte na yó! Olen Jean Pierre Bugewe, 39-vuotias kokin avustaja Kongosta. Asun Bukavun kaupungissa vaimoni ja seitsemän lapseni kanssa. Bukavussa me emme juuri käytä kulkuneuvoja, me kävelemme. Haluaisin, että lapseni pääsisivät opiskelemaan kunnolla ja haluaisin rakentaa suuremman kodin. Näihin asioihin panostaisin, jos minulla olisi ylimääräistä rahaa. Olisin onnellinen, jos vain ei olisi sotia. n mäisen hitaasti ja silloinkin usein eräänlaisena jälkipohdintana. Tämä johtuu osittain siitä, että naisten osallistuminen päätöksentekoon on liian vähäistä kaikilla tasoilla. Ilmastopolitiikka epäonnistuu, jos naisilla ei ole mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon, kouluttautua, vahvistaa yhteiskunnallista asemaansa ja monipuolistaa tulonlähteitään. Köyhyyden jalanjälki Väkiluku (miljoonaa asukasta) Vuosi ennuste n Malawi 12,88 29,45 n Suomi 5,25 5,33 SUOMI 7,6 Malawi 0,6 Ekologinen jalanjälki (globaalia hehtaaria asukasta kohden) Vuosi 2003 n Malawi 0,6 n Suomi 7,6 Lähde: Global Footprint Network: ja YK:n ylläpitämät Globalis-tilastosivut: 19

20 Ilmastopolitiikka epäonnistuu, jos naisilla ei ole mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon. Esimerkiksi Kioton sopimuksen puhtaan kehityksen mekanismi (CDM) ja Maailman ympäristörahasto (GEF) voisivat edistää kestävää kehitystä tavoilla, jotka ottavat naisten aseman huomioon. Naiset ovat monissa kehitysmaissa esimerkiksi riippuvaisia biomassasta energialähteenä. Tämän vuoksi on tärkeää ottaa naiset mukaan energialähteiden monipuolistamista edistäviin projekteihin. Naisten tieto paikallisista sopeutumismahdollisuuksista on voimavara, jonka dokumentoiminen ja vahvistaminen hyödyttävät kaikkia. Kansainvälisen yhteisön on opittava ymmärtämään entistä paremmin miten ilmastonmuutos vaikuttaa yleensä köyhyyteen ja erityisesti naisiin. Tiedon avulla voidaan suunnitella paremmin toimia, jotka helpottavat globaalia sopeutumista ja samalla vahvistavat naisten asemaa. Muussa tapauksessa ilmastonmuutoksen seuraukset syöksevät yhteiskunnan jo ennestään syrjäytettyjä ja haavoittuvia ryhmiä entistä suurempaan kurjuuteen. n Kuva: Mari Jaakonaho 20

21 Vuosituhattavoitteet ovat: n Syyskuussa 2000 maailman valtioiden päämiehet julistivat YK-kokouksessa: Emme tule säästämään vaivojamme pelastaaksemme kaltaisemme, miehet, naiset ja lapset epäinhimillistävältä äärimmäiseltä köyhyydeltä. Maailmanyhteisö asetti itselleen minimitavoitteet, YK:n vuosituhattavoitteet, jotka sitouduttiin toteuttamaan vuoteen 2015 mennessä. 1. POISTAA ÄÄRIMMÄINEN KÖYHYYS JA NÄLKÄ Puolittaa alle dollarilla päivässä elävien ihmisten osuus Puolittaa nälkäänäkevien ihmisten osuus 2. ULOTTAA PERUSKOULUTUS KAIKILLE Varmistaa, että kaikki lapset voivat suorittaa peruskoulun 3. EDISTÄÄ NAISTEN JA MIESTEN TASA-ARVOA SEKÄ VAHVISTAA NAISTEN ASEMAA Poistaa esteet tyttöjen peruskoulutukselta, mielellään vuoteen 2005 mennessä ja kaikilla tasoilla vuoteen 2015 mennessä 4. VÄHENTÄÄ LAPSIKUOLLEISUUTTA Alentaa alle viisivuotiaiden kuolleisuutta kahdella kolmanneksella 5. PARANTAA ODOTTAVIEN ÄITIEN TERVEYDENTILAA Vähentää äitiyskuolleisuutta kolmella neljänneksellä 6. TAISTELLA HIVIÄ JA AIDSIA, MALARIAA JA MUITA TAUTEJA VASTAAN Pysäyttää ja alkaa vähentää hivin ja aidsin leviämistä sekä malarian ja muiden tautien esiintymistä 7. TAATA YMPÄRISTÖN KESTÄVÄ KEHITYS Liittää kestävä kehitys eri valtioiden politiikkaan ja ohjelmiin sekä pysäyttää luonnonvarojen ehtyminen Puolittaa puhtaan juomaveden puutteesta kärsivien ihmisten osuus Parantaa merkittävästi 100 miljoonan slummissa asuvan elämää vuoteen 2020 mennessä 8. SITOUTUA GLOBAALIIN KUMPPANUUTEEN KEHITYKSEN EDISTÄMISEKSI Sisältää joukon teollisuusmaita koskevia sitoumuksia, joilla pyritään puuttumaan kansainvälisen kaupan epätasa-arvoon, velkaongelmaan, kehitysavun ja -rahoituksen kysymyksiin ja tekijänoikeuksiin liittyviin kysymyksiin. Lähde: Nissinen, Jouni (toim.) (2008) Savuna ilmaan? Ilmastonmuutos ja kehitys uhkia ja toimintamahdollisuuksia. 21

22 3 Ilmastonmuutos lisää terveysriskejä ja köyhyyttä Minna Kaattari ja Elina Korhonen Kehitysmaiden jo ylikuormitetut ja huonosti toimivat terveydenhuoltojärjestelmät eivät kykene reagoimaan tautien leviämiseen. Lisäksi ihmisiä kuolee yhä enemmän kuumuuden aiheuttamaan stressiin. Jo 1,5 asteen nousu lämpötilassa vuoteen 2080 mennessä voi altistaa nälälle 50 miljoonaa, malarialle 200 miljoonaa ja vesipulalle kaksi miljardia ihmistä. Ihmisten terveys joutuu koetukselle ilmastonmuutoksen seurauksena, sillä se sekä muuttaa sääolosuhteita että häiritsee ekosysteemejä. Eniten vaikutus tuntuu etenkin malarian kaltaisten tautien nykyisiä tartunta-alueita ympäröivillä alueilla, joille taudit leviävät muun muassa ilmaston lämpenemisen takia. Lisäksi ympäristön epävakaisuudella on avainrooli uusien tautien kehittymisessä ja vanhojen epidemioiden elpymisessä. Ilmastonmuutos muuttaa tartuntaa levittävien lajien lisääntymis- ja selviytymismahdollisuuksia ja näin ollen vaikuttaa tautien leviämiseen. Tartuntaa levittävien lajien lisäksi myös lämpötilan, kosteuden ja sademäärän muutokset ja kohonnut merenpinnan korkeus aiheuttavat tautien leviämistä. Malarian lisääntyminen uhka taloudelle Monet maailmanlaajuisesti yleiset taudit kuten malaria ja ripulitaudit sekä aliravitsemus reagoivat herkästi ilmastonmuutokseen. Ilmaston epävakaisuus ja lämpötilan nousu muuttavat myös tautien esiintymismuotoja. Erityisesti malaria on altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille, sillä malaria ei viihdy liian kuivilla tai kylmillä alueilla. Ilmaston lämpeneminen lisää hyttysten lisääntymistä ja mahdollistaa suurten epidemioiden puhkeamisen. Lisäksi myös kuivuus edesauttaa malarian leviämistä pakottamalla ihmiset siirtymään epidemian vaivaamille alueille. Tällä hetkellä noin 40 prosentilla maailman väestöstä on riski sairastua malariaan, ja määrän on ennustettu nousevan 80 prosent- 22

23 Malaria ei ole vain terveysongelma, vaan se muodostaa vakavan uhan kehitysmaiden taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Kuva: Elina Korhonen tiin vuoteen 2080 mennessä. Malariatapauksia todetaan vuosittain noin 500 miljoonaa maailmanlaajuisesti, ja näistä tapauksista yli 90 prosenttia on Afrikassa. Malaria johtaa jo nyt noin miljoonaan kuolemantapaukseen vuosittain. Malaria ei ole vain terveysongelma, vaan se muodostaa vakavan uhan kehitysmaiden taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Unicefin mukaan se on yksi suurimmista syistä kehitysmaiden kansalaisten köyhtymiseen. Malarian hoito ja sen kontrollointi rasittavat Afrikan maiden taloutta ja hidastavat talouskasvua vuosittain noin 1,3 prosentin verran. Malarian torjumisessa on siis kyse myös kehitysmaiden köyhyyden vähentämisestä ja taloudellisesta kehityksestä. Unicefin mukaan malariatapaukset kostautuvat Afrikan maille miljardin vähennyksinä bruttokansantuotteessa, vaikka se voitaisiin saada kuriin murto-osalla tästä summasta. Malarian lisääntyminen vaarantaa äitien terveyden Raskaana olevat naiset ovat erityisen alttiita malarialle. Malaria-alueilla elää noin 25 miljoonaa raskaana olevaa naista mutta kuitenkin vain osalla on mahdollisuus tehokkaaseen malarian ehkäisyyn ja hoitoon. Vaikka malaria onkin helposti ehkäistävissä, se on myötävaikuttavana tekijänä äitiyskuolemaan ja imeväiskuolemaan vuosittain Afrikassa. Lisäksi malaria aiheuttaa raskauden aikaista anemiaa (noin tapausta vuodessa Afrikassa), ennenaikaisia synnytyksiä ja lisää alipainoisina syntyneiden määrää. Alueilla, joilla esiintyy malariaa, on tärkeää varmistaa kaikille raskaana oleville naisille malarianestolääkitys. Tilastojen mukaan raskaana olevilla naisilla onkin paljon suurempi mahdollisuus välttää malaria ja synnyttää terve lapsi, jos heillä on saatavilla äitiysneuvontaa ja toimiva terveydenhuolto. Korkean hiv-esiintyvyyden maissa malarian ennaltaehkäisystä tulee entistä tärkeämpää, koska hiv-tartunta ja malaria ovat erittäin vaarallinen yhdistelmä, joka altistaa odottavan äidin synnytys- ja raskausajan komplikaatioille ja vaarantaa syntyvän lapsen terveyden. Tällä hetkellä puutteellisten äitiysterveyspalveluiden takia menetetään ainakin 15 miljardia dollaria vuosittain. Suoria kustannuksia aiheuttavat komplikaatioita saaneen äidin sairaanhoito- ja lääkekulut. Epäsuoriin kustannuksiin luetaan menetykset tuottavuudessa äidin kuollessa tai sairastuessa. Myös vaikutukset tuleviin sukupolviin ja yksilön mahdollisuuksiin nousta köyhyydestä ovat dramaat- 23

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Tulosta nämä muistiinpanot erikseen, et voi lukea niitä esityksen aikana näyttöruudulta! Ohjeita F5 = aloita diaesitys = siirry eteenpäin nuolinäppäimillä

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi. TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta

Lisätiedot

Pakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR

Pakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Pakolaisuus ja auttamisen etiikka SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Kuka on pakolainen? Pakolaisen määritelmä perustuu Genevessä solmittuun YK:n

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Matkailun ympäristövaikutukset

Matkailun ympäristövaikutukset Matkailun ympäristövaikutukset Onko tulevaisuudessa vielä ympäristöä, johon matkustaa ja jossa elää? Heikki Korpela Tehty Turun yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöviikon

Lisätiedot

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä?

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Minna Säävälä Dosentti, erikoistutkija Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Väestöräjähdys ja elämän tulevaisuus -seminaari Eduskunnan lisärakennuksen

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Fidan projektikylän etuudet

Fidan projektikylän etuudet Säännöt Pelin tavoitteena on, että ainakin yksi kylän lapsista saa käydä koulun loppuun. Peli aloitetaan seisten. Kyläläinen, joka kuolee tai joutuu poistumaan koulusta tai kylästä, istuu alas. Jos vähintään

Lisätiedot

Väestönkasvu. Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla)

Väestönkasvu. Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla) Väestönkasvu Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla) Väestönkasvun taitekohdat 1. Maatalouden vallankumous (n. 10 000

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa yläkoulut ja keskiasteen koulut UNICEF-kävely ja päivätyökeräys

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa yläkoulut ja keskiasteen koulut UNICEF-kävely ja päivätyökeräys Kaikki lapset kouluun Schools for Africa yläkoulut ja keskiasteen koulut UNICEF-kävely ja päivätyökeräys DIA 1 Tulosta nämä muistiinpanot erikseen, et voi lukea niitä esityksen aikana näyttöruudulta! Ohjeita

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Ilmasto puntari työkalu ilmastoherkkään suunnitteluun

Ilmasto puntari työkalu ilmastoherkkään suunnitteluun Ilmasto puntari työkalu ilmastoherkkään suunnitteluun Ilmastopuntari on tehty auttamaan sinua ja järjestöäsi huomioimaan ilmastonmuutoksen vaikutukset Etelän hanketyössä. Ilmastonmuutoksen suorien ja epäsuorien

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 6: IHMISOIKEUDET JA KEHITYS

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 6: IHMISOIKEUDET JA KEHITYS JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 6: IHMISOIKEUDET JA KEHITYS Kuvitus: Miina Pohjolainen Tämän osion sisällöt Vuosituhattavoitteiden kehitys: YK MDG Post 2015 Köyhyys, kehitys ja ihmisoikeudet

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Tämän päivät faktat Maailman luonnonvarojen käyttö on kestämättömällä

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi

2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi Juhani Pekkola Filosofian tohtori, Sosiologian Dosentti Koordinoiva tutkimusjohtaja Kyamk / Sote TKI-päivät 15.-16.2.2012 PKAMK, Joensuu 2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi 2,6 = Kansalaisten

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Liisa Rohweder, Pääsihteeri, WWF Suomi 14.1.2010 Puhe Helsingin yliopiston alumnijuhlissa 14.1.2010 / Helsingin yliopisto Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

on ihmisen kasvot Ilmastonmuutoksella Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja sen negatiivisiin vaikutuksiin sopeutumisessa on kysymys ihmisarvoisesta

on ihmisen kasvot Ilmastonmuutoksella Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja sen negatiivisiin vaikutuksiin sopeutumisessa on kysymys ihmisarvoisesta Ilmastonmuutoksella on ihmisen kasvot Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja sen negatiivisiin vaikutuksiin sopeutumisessa on kysymys ihmisarvoisesta elämästä ja monilla alueilla taistelusta eloonjäämisestä.

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Juridinen tulkinta Malin tilanteesta Malin hallituksen ja YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntä ulkomaisten sotilasjoukkojen voimankäytölle

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda

Lisätiedot

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Prof. Mauri Åhlbergin kommenttipuheenvuoro Kestävä kehitys, hyvä ympäristö ja hyvä elämä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit

Ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit Ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit Tuulivoimaa vai tornadoja? - ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta lauri.myllyvirta@maanystavat.fi Ilmastonmuutos näkyy jo Maapallon

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Talousvaliokunta, kuuleminen

Lisätiedot

Kestävä globaali talous

Kestävä globaali talous Kestävä globaali talous Johtaminen 2020 Next Best Practices seminaari Keski-Suomen kauppakamari 10.5.2012 Tuula Pohjola Crnet Oy 11.5.2012 Copyright Crnet Oy 1 Eettistä tehokkuutta Tuula Pohjola TkT Erityisala

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2021 Kehitysyhteistyötutkimus 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Matka maailman ympäri

Matka maailman ympäri Matka maailman ympäri Tervetuloa matkalle maailman ympäri! Tällä reissulla tutustut nuoriin eri puolilta maailmaa. Aloitamme kierroksemme Etelä- Euroopasta, Kreikasta. Pakolaisena Matkustimme perheemme

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

FINADAPT. 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl. Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008

FINADAPT. 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl. Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008 FINADAPT 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008 3.4.2008 Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Lähtötietoja tietoja ja

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Olli Varis Matti Kummu, Miina Porkka, Mika Jalava Maailman väkiluku: 1960: 3.0 miljardia 2012: 7.0 miljardia 2040: ~9 miljardia

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2011 17567/11 PRESSE 451 EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä 1. Tänään, vuoden 2011 maailman AIDS-päivänä, Euroopan unioni ja sen

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 10.8.2010 PE445.921v01-00 TARKISTUKSET 1-19 kehitysyhteistyövaliokunta (PE445.921v01-00) Euroopan parlamentin Cancunin ilmastonmuutoskonferenssia

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto)

Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto) Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto) Ilmastonmuutos ja terveys Huomoitava Ilmastonmuutokset vaikutukset

Lisätiedot

Suomi globaalin kestävän kehityksen edistäjänä. Tuija Sarvi Suomen YK-liitto www.ykliitto.fi

Suomi globaalin kestävän kehityksen edistäjänä. Tuija Sarvi Suomen YK-liitto www.ykliitto.fi Suomi globaalin kestävän kehityksen edistäjänä Tuija Sarvi Suomen YK-liitto www.ykliitto.fi Jos puu kaatuu, eikä kukaan ole kuulemassa, lähteekö siitä ääntä? Jos puu kaadetaan laittomasti Amazonin sademetsässä,

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot