Toimittaneet Elina Korhonen ja Laura Lipsanen KÖYHYYDEN jalanjälki

Transkriptio

1 Toimittaneet Elina Korhonen ja Laura Lipsanen KÖYHYYDEN jalanjälki Väestötietosarja 17

2 Väestötietosarja 17 Julkaisun ovat toimittaneet Elina Korhonen ja Laura Lipsanen. Kirjoittajat: Annukka Berg tekee väitöskirjaa kansallisista kestävän kulutuksen ja tuotannon strategioista Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksella. Berg on työskennellyt kulutuskysymysten parissa myös eri ympäristöjärjestöissä. Outi Alanko-Kahiluoto on Vihreiden kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu. Aikaisemmin Alanko-Kahiluoto toimi kirjallisuuden ja filosofian tutkijana. Hän on väitellyt tohtoriksi Helsingin yliopistossa. Minna Kaattari suoritti opiskeluun kuuluvan korkeakouluharjoittelun Väestöliitossa kansainvälisten kysymysten parissa. Hän opiskelee Afrikan ja Aasian tutkimusta Helsingin yliopistossa. Elina Korhonen on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Hän työskentelee koordinaattorina Väestöliiton kansainvälisen kehityksen yksikössä. Laura Lipsanen työskentelee Väestöliiton kansainvälisen kehityksen yksikössä assistenttina ja opiskelee sosiologiaa Helsingin yliopistossa. Taitto ja kuvitus: Otto Paakkanen Kannen kuvat: Mari Jaakonaho, Elina Korhonen Lukujen alussa olevat haastattelut on kerätty syksyllä Kansainvälisen kehityksen yksikkö PL 849, Helsinki (nid.) (PDF) ISSN (nid.) ISSN (PDF) Priimus Paino Oy, 2008 Julkaisu on tuotettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.

3 Toimittaneet Elina Korhonen ja Laura Lipsanen KÖYHYYDEN jalanjälki 3

4 Toimittaneet Elina Korhonen Laura Lipsanen KÖYHYYDEN jalanjälki Alkusanat...6 Johdanto Ilmastonmuutos on seurausta ihmisen toimista Maailman köyhät suurimmassa riskissä Ilmastonmuutos lisää terveysriskejä ja köyhyyttä Seksuaalioikeuksien puuttuminen lisää köyhyyttä ja ympäristön kuormitusta Miten köyhyyttä voidaan vähentää ekologisesti kestävällä tavalla? Globaali keskiluokka ja kulutustottumukset Loppusanat...60 Lähteet ja lisälukemista...62 Kuva:Marja-Leena Salin 4

5 Kuva: Mari Jaakonaho 5

6 ALKUSANAT Väestöpolitiikka on myös ilmastopolitiikkaa Outi Berghäll Ilmastonmuutos huolettaa ja puhuttaa suomalaisia yhä enemmän. Tässä julkaisussa asiaa lähestytään väestönäkökulmasta. Tiedämme, että ilmasto muuttuu ihmisen toiminnan vuoksi. Mutta miten ja kuinka paljon? Mitkä ovat seuraukset? Tutkijat antavat ennustuksissaan varsin erilaisia todennäköisyyksiä ja laajan lämpötilahaarukan ja toteavat vielä samaan hengenvetoon, että muutos saattaa päätyä haarukan ulkopuolellekin. Epäilemättä on lähes mahdotonta ennustaa täsmällisesti, miten ilmastojärjestelmän kaltainen monimutkainen luonnontieteellinen ilmiö käyttäytyy. Suurelta osalta epävarmuudet liittyvät kuitenkin ongelman väestökomponenttiin. Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen suuruus riippuu siitä, paljonko meitä on, miten hankimme elantomme ja mitä teemme vapaa-aikanamme, kuinka tällöin toimimme ja mitä teknologiaa käytämme. Väestöpolitiikka on näin myös ilmastopolitiikkaa, mistä vaikkapa kiinalaiset muistuttavat keskusteltaessa maansa kasvihuonekaasupäästöjen kasvusta. Ilmastonmuutos kohtaa eri maita hyvin eri lailla ja epäoikeudenmukaisesti. Monessa tapauksessa vaikeimmassa asemassa ovat köyhät maat ja väestöryhmät, joiden osuus ongelman syntyyn on ollut vähäisin. Ilmastonmuutokseen vedoten ei voida vaatia näitä maita luopumaan oikeudestaan vaikkapa saada sähkövalo kaikkien ulottuville tai laajentaa taloutensa pohjaa teollistumalla. Kehityksen pitää kehittyä. Haasteena on löytää kehitysura, joka on kestävä myös pitkällä aikavälillä. Ilmastonmuutos on esimerkki siitä, että ympäristöulottuvuuden unohtaminen kehityspolitiikasta uhkaa myös taloudellisia ja sosiaalisia tavoitteita. Vastuu on mailla itsellään, mutta kansainvälisellä yhteistyöllä on oma roolinsa kestävien ratkaisujen löytämisessä ja saamisessa kaikkien ulottuville. 6

7 Kuva: Mari Jaakonaho Ilmastonmuutos kohtaa eri maita hyvin eri lailla ja epäoikeudenmukaisesti. Ilmastonmuutos on jo käynnissä. Vaikka lopettaisimme kasvihuonekaasujen päästöt kokonaan, maailman keskilämpötila jatkaa nousuaan ilmakehään jo kertyneiden kaasujen vuoksi. Siksi joudumme myös sopeutumaan muutokseen samalla kun pyrimme parhaan kykymme mukaan vaikuttamaan ongelman syihin. Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa on sopeutumistoimille esitetty valtavia laskuja. Äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen, merenpinnan nousu ja muut vastaavat uhkat lisäävät alavilla ja muilla herkillä alueilla asuvien väestöryhmien haavoittuvuutta. Tätä haavoittuvuutta voidaan vähentää kehityksellä: hyvin toimiva maa pystyy paremmin varautumaan uhkiin, ehkäisemään niitä ja reagoimaan tehokkaasti katastrofien kohdatessa. Köyhien asuinalueiden huuhtoutuminen tulvissa ja mutavyöryissä ei aiheudu vain rankkasateista vaan myös väärästä maa- ja asuntopolitiikasta. Paraskaan ennakoiva toiminta ei voi ratkaista kaikkia nykytilanteeseen jo liittyviä ongelmia. Kansainvälisen yhteisön on väistämättä varauduttava tukemaan köyhiä saarivaltioita ja muita uhanalaisia maita välittömän suojaustarpeen tyydyttämiseksi. Ilmastonmuutos on esimerkki ihmiskunnan yhteisestä ongelmasta, jonka ratkaisun avaimet ovat myös myönteisessä globalisaatiossa. Toiminnan yhteinen pohja ja uskottavuus luodaan kansainvälisillä sopimuksilla, mutta viime kädessä onnistumisen ratkaisevat kaikkien tahojen ja yksilöiden yksittäiset päätökset. Väestöpolitiikalla on tässä oma merkittävä tehtävänsä. n Kirjoittaja jäi eläkkeelle ympäristöministeriöstä, jossa hän vastasi Suomen kansainvälisen ilmastopolitiikan valmistelusta ja edusti Suomea ilmastoneuvotteluissa vuosina Hänen kansainvälisiin luottamustoimiinsa kuului muun muassa toimiminen vuonna 2007 varapuheenjohtajana teollisuusmaiden tulevista päästövähennysvelvoitteista. 7

8 JOHDANTO Elina Korhonen Ihmiskunta kohtaa tällä hetkellä yhtäaikaisesti monta vakavaa haastetta, joista suurimpia ovat sietämättömän köyhyyden lisääntyminen ja nopeasti muuttuva ilmasto. Nämä kaksi asiaa ovat myös erottamattomasti yhteydessä toisiinsa. Maailmaa vaivaavat ongelmat kuuluvat kaikille ilmastonmuutos vaikuttaa jokaiseen maailman ihmiseen, mutta hyvin toimeentulevilla on enemmän resursseja sopeutua sen asettamiin haasteisiin. Rikkaiden teollisuusmaiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat valtavia verrattuna kehitysmaiden päästöihin. Köyhät ihmiset ja köyhät maat ovat siten vähiten vastuussa ilmastonmuutoksesta, mutta kärsivät eniten sen seurauksista. Ilmastonmuutos aiheuttaa esimerkiksi vakavia terveysriskejä, joihin kehitysmaiden jo ylikuormitetut ja huonosti toimivat terveydenhuoltojärjestelmät eivät kykene reagoimaan. Köyhyys ei ole vain yksittäisten maiden, kansojen tai ihmisten tragedia. Köyhyys on vakava uhka koko maapallolle, koska varallisuuden ja maanomistuksen epätasainen jakautuminen ovat usein ympäristöä vahingoittavan toiminnan syynä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ilmiöt kuten kuivuus ja aavikoituminen pahenevat ihmisten ylilaiduntaessa maata tai kaataessa metsää saadakseen elantonsa turvattua. Köyhyyden aiheuttama väestömäärän jatkuva kasvu lisää ympäristön kestämätöntä käyttöä. On laskettu, että yhden prosentin väestönkasvu lisää vastaavasti yhdellä prosentilla hiilidioksidipäästöjä. Väestö kasvaa, koska ihmisten oikeus päättää itse omasta lapsiluvustaan ei toteudu. Ehkäisyvälineiden puutteesta ja riittämättömistä terveys- ja perhesuunnittelupalveluista aiheutuva väestön lisääntyminen pitää ihmisiä köyhinä ja kuormittaa ympäristöä. Seksuaaliterveyteen panostamisella ja 8

9 Kuva: Elina Korhonen perhesuunnittelun mahdollistamisella on vaikutusta köyhyyden vähentymiseen. Tiedon ja palvelujen tarjoaminen nostaa maiden koulutusastetta, moninkertaistaa talouden tuottavuuden ja säästää julkisia varoja. Seksuaaliterveyspalvelujen mahdollistaminen on siis panostamista hyvän kierteeseen. Kierteeseen, joka syrjäytymisen, köyhtymisen ja sairastumisen periytymisen ja moninkertaistumisen sijaan tuottaa taloudellista kasvua ja ympäristön kestävää kehitystä. Köyhyyden lisäksi länsimaalaisten kulutustottumukset kaventavat tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Kulutusyhteiskunta on myös globalisoitumassa. Köyhyydestä nousevien maiden keskiluokat ovat omaksuneet länsimaalaisia kestämättömiä kulutusmalleja. Kulutustottumukset eivät muutu hetkessä vaan vaativat pitkäjänteistä asennekasvatusta. Se, miten nyt puututaan ilmastonmuutokseen, vaikuttaa suoraan siihen millaiset kehitysmahdollisuudet suurella osalla maapallon väestöä on. n Köyhyys on vakava uhka koko maapallolle, koska varallisuuden ja maanomistuksen epätasainen jakautuminen ovat usein ympäristöä vahingoittavan toiminnan syynä. 9

10 1 Ilmastonmuutos on seurausta ihmisen toimista Elina Korhonen ja Laura Lipsanen Ihmisen aiheuttamat muutokset ilmakehän koostumuksessa vaikuttavat monin tavoin maapallomme luontoon ja ihmisen elämään. Syynä ovat kasvihuonekaasut, joiden määrä ilmakehässä lisääntyy jatkuvasti ihmisen toiminnan tuloksena. 10

11 Kuva: Elina Korhonen Ilmastonmuutos on parhaillaan käynnissä: Hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan ilmastomme lämpenee niin nopeasti, että kyseessä ei mitä todennäköisimmin ole normaaliksi luokiteltava ilmaston vaihtelu. Peruuttamattomia muutoksia on jo tapahtunut. Mikäli ilmastonmuutosta ei hillitä eikä sopeutumiskykyä paranneta, ovat vaikutukset ihmisille ja ympäristölle kohtalokkaat ja erittäin kalliit. Ilmastonmuutoksella viitataan mihin tahansa ilmaston muuttumiseen ajan myötä joko luonnollisten vaihteluiden tai ihmisen toiminnan seurauksena. (IPCC) Mitä ilmastonmuutoksesta seuraa? Ilmakehään luonnostaan kuuluvat kasvihuonekaasut luovat kasvihuoneilmiön, jota ilman elämä maapallolla ei olisi mahdollista. Ihminen on kuitenkin erityisesti fossiilisia polttoaineita hyödyntäessään syytänyt ilmakehään niin paljon kasvihuonekaasuja, että ilmasto on alkanut muuttua nopeasti. Ilmastonmuutos on vaikuttanut maailmanlaajuisten vakavien ja ennakoimattomien katastrofien kehittymiseen. Ilmaston lämpene- Ilmasto on jo lämmennyt ja lämpenee yhä n Maapallon keskilämpötila on satavuotiskaudella kohonnut 0,74 C (+ 0,18). n Pohjoisen pallonpuoliskon keskilämpötilat 1900-luvun jälkipuoliskolla ovat olleet lämpimimmät vuoteen. n Maapallon keskilämpötilan arvioidaan nousevan 1,1 6,4 C vuodesta 1990 vuoteen seurauksina vakavia ympäristötuhoja sekä inhimillistä kärsimystä n Sadot heikkenevät ja nälänhätä lisääntyy n Vedenpuute ja sen aiheuttamat konfliktit lisääntyvät n Äärimmäiset sääilmiöt kuten myrskyt ja tulvat lisääntyvät ja voimistuvat n Jäätiköt pienentyvät ja ikirouta alkaa sulaa n Kuivat alueet kuivuvat entisestään n Merenpinnan nousu peittää alleen saarivaltioita ja alavia rannikkoseutuja n Lajeja kuolee sukupuuttoon ja luonnon monimuotoisuus vähenee n Trooppiset taudit kuten malaria leviävät n Ympäristöpakolaisuus lisääntyy Lähde: Ulkoasiainministeriön Ilmastonmuutos ja kehitys sivut: 11

12 Grüßen aus Deutschland! Olen Barbara Neppert, 65-vuotias kotirouva Hampurista. Koulutukseltani olen lääkäri. Olen toista kertaa naimisissa ja elän aviomieheni kanssa. Minulla on neljä lasta, kaksi tytärtä ja kaksi poikaa. Yksi heistä on naimisissa, ja minulla on neljä lastenlasta ja lapsenlapsipuoli yhden lapseni parisuhteen kautta. Liikun paikasta toiseen omalla autollani. Jos minulla olisi ylimääräistä rahaa, matkustelisin, käyttäisin sen lapsiini ja lastenlapsiini ja humanitaarisiin projekteihin. Olen onnellinen, kun perheeni, ystäväni ja potilaani ovat onnellisia. Minut tekee onnelliseksi myös matkustelu kauniissa maisemissa sekä ystävälliset ja kiintoisat ihmiset. Onnistuneet projektini tekevät myös onnelliseksi. n misen lisäksi ilmastonmuutos johtaa entistä rajumpiin sääilmiöihin: kovempiin sateisiin, pidempiin kuivuusjaksoihin, rajumpiin ja tuhoisampiin myrskyihin sekä metsäpaloihin. Vaikutukset eivät pysähdy valtioiden rajoille vaan tuntuvat kaikkialla maailmassa. Ilmastonmuutoksen voimistamat ja lisäämät rajut sääilmiöt muodostavat laajimman välittömän uhan ihmisasutukselle. Voimakkaammat sateet ja merenpinnan nousu lisäävät tulvia ja maanvyörymiä. Merenpinnan ennakoidaan nousevan lähes metrin tämän vuosisadan aikana. Merenpinta nousee napajäiden sulamisen seurauksena mutta myös siksi, että vesi laajenee lämmetessään. Tämä tietää synkkää tulevaisuutta monille runsasväestöisille ja alaville alueille, kuten eteläiselle Bangladeshille, Niilin suistolle, osille Itä-Kiinaa sekä monille Intian ja Tyynen valtameren saarille. Monet maailman suurimmista kaupungeista sijaitsevat rannikolla ja suurten jokien suistoissa. Ympäristöpakolaiset tarvitsevat suojaa Ilmastonmuutoksen on arvioitu synnyttävän ihmiskunnan historian suurimman pakolaistulvan. Asiantuntijoiden mukaan ympä- 12

13 Ympäristöpakolaisten määrän pelätään nousevan yli 200 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. ristöpakolaisten määrä on jo suurempi kuin esimerkiksi sotien tai poliittisten ja uskonnollisten vainojen aiheuttamien pakolaisten määrä. Tällä hetkellä ympäristöpakolaisten määräksi arvioidaan noin 25 miljoonaa. Kansainväliset YK:n sopimukset eivät kuitenkaan toistaiseksi tunne ympäristöpakolaisia, sillä he eivät usein täytä pakolaisen määritelmää. Heidän auttamisekseen ei ole tästä syystä kunnollisia keinoja. Ympäristöpakolaisten määrän pelätään nousevan yli 200 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan maailmassa on jopa 750 miljoonaa potentiaalista ilmastopakolaista. Muutto käynnissä Tuvalun saarivaltiossa n Tyynellä valtamerellä sijaitseva Tuvalun saarivaltio on ensimmäinen maa, jonka asukkaita on jouduttu evakuoimaan merenpinnan nousun takia. Tuvalun korkein kohta on vain noin viisi metriä merenpinnan yläpuolella. Pienikin merenpinnan kohoaminen on merkittävä uhka. Tuvalu on jo varautunut hukkumiseensa solmimalla sopimuksen, jonka mukaan Uusi-Seelanti ottaa kaikki saarivaltion noin asukasta vastaan. Lähde: Ilmastonmuutoksen suurimmat vastuunkantajat, Petteri Taalas: :

14 Tulvia vastaan Mosambikissa Kuva: Väestöliitto n Mosambikissa vuosien 2000 ja 2001 tulvissa yli ihmistä menetti kotinsa ja jopa neliökilometrin alue peittyi veden alle. Yli 800 ihmistä kuoli. n Tuhoisien tulvien jälkeen viranomaiset ja Punainen Risti ovat kehittäneet Mosambikin katastrofivalmiutta. Vapaaehtoisia ja tulvariskialueiden asukkaita on koulutettu muun muassa riskien tunnistamiseen ja hälytysjärjestelmien käyttämiseen. Alueilla on tehty varautumissuunnitelmia ja perustettu valmiusvarastoja nopean toiminnan mahdollistamiseksi kriisitilanteissa. n Varautumisen ansiosta vuoden 2007 tulviin reagoitiin ajoissa tiedottamalla ja evakuoimalla ihmisiä tulva-alueilta. Parantuneet viestiyhteydet nopeuttivat tiedon välittämistä. Pelastusoperaatio onnistui. Kukaan ei kuollut tulvien takia, mutta koteja, kouluja ja sairaaloita tuhoutui ja sadot menetettiin laajoilla alueilla. Punaisen Ristin terveysohjelmissa tehdyn perustyön ansiosta puhtaan juomaveden saanti, käymälät, terveysvalistus ja lääkkeiden jakelu ehkäisivät tautien leviämistä. n Kansainvälisellä tuella rakennetaan ja varustetaan terveyskeskuksia ja - asemia, vessoja ja vesipisteitä Mosambikin syrjäisiin kyliin. Lisäksi vapaaehtoisia koulutetaan päivystämään ja antamaan hoitoa terveysasemilla. Vapaaehtoiset myös valistavat kyläläisiä ehkäisemään sukupuolitauti- ja hiv-tartuntoja sekä malariaa muun muassa jakamalla hyttysverkkoja ja kondomeja. n Tavoitteena on edistää asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia pysyvästi. Perusterveydenhuolto on terveysohjelmien ansiosta paremmin ihmisten saatavilla ja käymälöiden ja kaivojen rakentaminen parantaa hygieniaa sekä ehkäisee tautien leviämistä. Lähde: Ulkoasiainministeriön Ilmastonmuutos ja kehitys sivut: 14

15 Pakolaisia ajavat liikkeelle erityisesti aavikoituminen, vesipula, metsien katoaminen ja äärimmäiset sääilmiöt, joita kaikkia ilmastonmuutos kiihdyttää. Ympäristöön liittyvä muutto on ollut suurinta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Afrikan sarvessa, mutta se vaikuttaa miljooniin ihmisiin myös Aasiassa. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat pitkäkestoisia, joten pakolaisilla ei ole paikkaa, jonne palata. Monien köyhien valtioiden on mahdotonta pitää huolta omista maansisäisistä pakolaisistaan, mutta myöskään näiden naapurivaltioilla ei ole resursseja ottaa vastaan maan rajojen yli kulkevia pakolaisia. Ihmisten joutuessa lähtemään kotiseuduiltaan ympäristökatastrofien tai muiden ympäristöön liittyvien syiden takia, joutuvat he kohtaamaan monia uudenlaisia riskejä. Pääsy perusterveydenhuollon palveluihin on joko vaikeaa tai mahdotonta, sosiaaliset ja kulttuuriset rakenteet joutuvat murrokseen ja toimeentulon turvaaminen on haasteellista. Ympäristöpakolaisuus saattaa aiheuttaa lisäksi levottomuuksia ja väkivaltaa. Myös seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö ovat yleisiä poikkeusolosuhteissa. Nämä kaikki tekijät lisäävät ihmisten haavoittuvuutta On myös muistettava, että kaikissa kriisitilanteissa arviolta joka viides nainen on raskaana. hiv-tartunnalle ja muille sukupuolitaudeille sekä ei-toivotuille raskauksille. On myös muistettava, että kaikissa kriisitilanteissa arviolta joka viides nainen on raskaana. Kun terveydenhuoltopalveluita tai -välineitä ei ole saatavilla, on naisen riski kuolla tai vammautua synnytyksessä moninkertainen. n Köyhyyden jalanjälki Väkiluku (miljoonaa asukasta) Vuosi ennuste n Venäjä 143,2 111,75 n Kiina 1 315, ,31 Ekologinen jalanjälki (globaalia hehtaaria asukasta kohden) Vuosi 2003 n Venäjä 4,4 n Kiina 1,6 Kiina 1,6 Venäjä 4,4 Lähde: Global Footprint Network: ja YK:n ylläpitämät Globalis-tilastosivut: 15

16 Kuva: Mari Jaakonaho 2 MAAILMAN köyhät suurimmassa riskissä Elina Korhonen Afganistanin etelä- ja länsiosissa kuivuus on aiheuttanut kotitalouksille enemmän vahinkoa kuin pitkittyneet konfliktit. Ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivät eniten ne, jotka eivät ole sitä aiheuttaneet. Vaikka teollisuusmaat ovat pääosin vastuussa ilmastonmuutoksesta, kielteiset vaikutukset kohdistuvat eniten köyhiin maihin. Vähiten kehittyneissä maissa asuvien ihmisten tuottamat päästöt ovat vain noin prosentti koko maailman päästöistä. Kehitysmaiden riippuvuus maanviljelystä ja muista ilmastonmuutoksen vaikutuksille herkistä aloista on suurempi kuin teollisuusmaissa, mutta mahdollisuudet sopeutua ja varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja niiden aiheuttamiin katastrofeihin ovat pienemmät tai lähes olemattomat. 16

17 Luonnonkatastrofien määrä on nykyään neljä kertaa suurempi kuin 1970-luvulla. Luonnonkatastrofien määrä on nykyään neljä kertaa suurempi kuin 1970-luvulla ja suurin osa YK:n hätäapupyynnöistä vuonna 2007 oli sidoksissa ilmastonmuutokseen. Kuten kaikki muutkin ilmastonmuutoksen vaikutukset, myös katastrofit vaikuttavat erityisen paljon köyhimpään osaan väestöä, sillä se asuu yleensä syrjäisemmillä ja turvattomilla alueilla, kuten tulva-alueilla ja matalilla seuduilla, jotka ovat erityisessä riskiasemassa katastrofin sattuessa. Lisäksi noin kolme miljardia ihmistä (75 prosenttia kehitysmaiden köyhimmistä) saa elantonsa maanviljelystä, kalastuksesta tai metsistä. Nämä elinkeinot ovat erityisen herkkiä ilmastonmuutokselle ja sen aiheuttamille muutoksille. Esimerkiksi ennen hurrikaani Mitchiä vuonna 1998 maatalousvaltaisen Hondurasin BKT kasvoi viiden prosentin vuositahtia. Hurrikaanin jälkeen BKT:n kasvu romahti, eikä ole edelleenkään kivunnut aiemmalle tasolleen. Ilmastonmuutos lisää kuivuutta kuivilla alueilla ja sateita sateisilla alueilla. Saharan eteläpuolinen Afrikka ja muut alueet, joilla ruokaturva on jo nyt erittäin heikko, kärsivät siis ilmastonmuutoksesta eniten. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n arvion mukaan vuonna 2030 tarvitaan 55 prosenttia enemmän ruokaa kuin nyt. Tämä merkitsee tarvetta lisätä keinokasteltua viljelysalaa 30 prosentilla. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrän puolittaminen vuoteen 2015 n YK:n väestö- ja kehityskonferenssissa vuonna 1994 käsiteltiin väestönkasvun, yhteiskunnallisen eriarvoisuuden, ympäristön tilan heikkenemisen ja kulutuksen keskinäisiä sidoksia. Julkilausumassa painotettiin, että tasapainoinen väestönkehitys saavutetaan tehokkaimmin sosiaalisia olosuhteita parantamalla. Naisten päätäntä- ja vaikutusvaltaa tulee lisätä, ja perhesuunnitteluohjelmien keskeisen sisällön tulee olla naisen aseman kohentaminen koulutusta, terveydenhuoltoa ja taloudellista toimintaa kehittämällä. 17

18 Noin 70 prosenttia kehitysmaiden 1,4 miljardista köyhyysrajan alapuolella elävästä ihmisestä on naisia. mennessä on yksi YK:n tärkeimmistä vuosituhattavoitteista. Se jäänee haaveeksi, ellei lämpötilannousua kyetä hillitsemään ja ellei kansainvälinen yhteisö järjestä sopeutumiseen tarvittavia voimavaroja ilmastonmuutoksesta eniten kärsiville alueille. Muut vuosituhattavoitteet ovat yhtä lailla uhattuina. Ilmastonmuutoksen johtaessa tartuntatautien leviämiseen, aineellisiin tuhoihin ja vesivarantojen saastumiseen, ovat pyrkimykset vähentää äitiys- ja lapsikuolleisuutta uhattuna. Peruskoulutuksen tarjoaminen kaikille ei myöskään onnistu, jos köyhyys pahenee. Asiaa huonontavat lisääntyvä ympäristöpakolaisuus ja rajut sääilmiöt, jotka tuhoavat kouluja, teitä ja muita yhteiskunnan perusrakenteita. Naiset kärsivät ilmastonmuutoksesta Noin 70 prosenttia kehitysmaiden 1,4 miljardista köyhyysrajan alapuolella elävästä ihmisestä on naisia tästä huolimatta ilmastonmuutoskeskustelussa ei juuri ole sivuttu kysymyksiä, jotka liittyvät naisten asemaan. Naisilla ei usein ole pääsyä yhteiskunnan resursseihin kuten koulutukseen, teknologiaan tai omistusoikeuteen samalla tavoin kuin miehillä. Siksi he ovat herkempiä ilmaston häiriöille, ja sopeutuminen ja toipuminen katastrofeista on heille vaikeampaa. Naiset muodostavat Afrikassa vähintään 80 prosenttia maanviljelysektorin työvoimasta. Ruoan hankkiminen perheelle käy vaikeammaksi ilmastonmuutoksen vähentäessä sateita ja lisätessä kuivuutta. Muuttuvat sääolot haitta naisvaltaista maataloutta muuallakin, kuten riisinviljelyä Aasiassa sekä puuvillan ja teen kaltaisten rahakasvien viljelyä. Myrskyjen, tulvien ja muiden äärimmäisten sääilmiöiden raskas jälkilasku lankeaa ensisijaisesti naisille, sillä he vastaavat myös suurimmasta osasta hoivatyötä. Sukupuolten välisestä tasa-arvosta huolehtiminen hyödyttää koko yhteiskuntaa ja tukee kestävää kehitystä. Tämä näkökulma on kuitenkin siirtynyt ilmastokeskusteluun äärim- 18

19 Mbóte na yó! Olen Jean Pierre Bugewe, 39-vuotias kokin avustaja Kongosta. Asun Bukavun kaupungissa vaimoni ja seitsemän lapseni kanssa. Bukavussa me emme juuri käytä kulkuneuvoja, me kävelemme. Haluaisin, että lapseni pääsisivät opiskelemaan kunnolla ja haluaisin rakentaa suuremman kodin. Näihin asioihin panostaisin, jos minulla olisi ylimääräistä rahaa. Olisin onnellinen, jos vain ei olisi sotia. n mäisen hitaasti ja silloinkin usein eräänlaisena jälkipohdintana. Tämä johtuu osittain siitä, että naisten osallistuminen päätöksentekoon on liian vähäistä kaikilla tasoilla. Ilmastopolitiikka epäonnistuu, jos naisilla ei ole mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon, kouluttautua, vahvistaa yhteiskunnallista asemaansa ja monipuolistaa tulonlähteitään. Köyhyyden jalanjälki Väkiluku (miljoonaa asukasta) Vuosi ennuste n Malawi 12,88 29,45 n Suomi 5,25 5,33 SUOMI 7,6 Malawi 0,6 Ekologinen jalanjälki (globaalia hehtaaria asukasta kohden) Vuosi 2003 n Malawi 0,6 n Suomi 7,6 Lähde: Global Footprint Network: ja YK:n ylläpitämät Globalis-tilastosivut: 19

20 Ilmastopolitiikka epäonnistuu, jos naisilla ei ole mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon. Esimerkiksi Kioton sopimuksen puhtaan kehityksen mekanismi (CDM) ja Maailman ympäristörahasto (GEF) voisivat edistää kestävää kehitystä tavoilla, jotka ottavat naisten aseman huomioon. Naiset ovat monissa kehitysmaissa esimerkiksi riippuvaisia biomassasta energialähteenä. Tämän vuoksi on tärkeää ottaa naiset mukaan energialähteiden monipuolistamista edistäviin projekteihin. Naisten tieto paikallisista sopeutumismahdollisuuksista on voimavara, jonka dokumentoiminen ja vahvistaminen hyödyttävät kaikkia. Kansainvälisen yhteisön on opittava ymmärtämään entistä paremmin miten ilmastonmuutos vaikuttaa yleensä köyhyyteen ja erityisesti naisiin. Tiedon avulla voidaan suunnitella paremmin toimia, jotka helpottavat globaalia sopeutumista ja samalla vahvistavat naisten asemaa. Muussa tapauksessa ilmastonmuutoksen seuraukset syöksevät yhteiskunnan jo ennestään syrjäytettyjä ja haavoittuvia ryhmiä entistä suurempaan kurjuuteen. n Kuva: Mari Jaakonaho 20

21 Vuosituhattavoitteet ovat: n Syyskuussa 2000 maailman valtioiden päämiehet julistivat YK-kokouksessa: Emme tule säästämään vaivojamme pelastaaksemme kaltaisemme, miehet, naiset ja lapset epäinhimillistävältä äärimmäiseltä köyhyydeltä. Maailmanyhteisö asetti itselleen minimitavoitteet, YK:n vuosituhattavoitteet, jotka sitouduttiin toteuttamaan vuoteen 2015 mennessä. 1. POISTAA ÄÄRIMMÄINEN KÖYHYYS JA NÄLKÄ Puolittaa alle dollarilla päivässä elävien ihmisten osuus Puolittaa nälkäänäkevien ihmisten osuus 2. ULOTTAA PERUSKOULUTUS KAIKILLE Varmistaa, että kaikki lapset voivat suorittaa peruskoulun 3. EDISTÄÄ NAISTEN JA MIESTEN TASA-ARVOA SEKÄ VAHVISTAA NAISTEN ASEMAA Poistaa esteet tyttöjen peruskoulutukselta, mielellään vuoteen 2005 mennessä ja kaikilla tasoilla vuoteen 2015 mennessä 4. VÄHENTÄÄ LAPSIKUOLLEISUUTTA Alentaa alle viisivuotiaiden kuolleisuutta kahdella kolmanneksella 5. PARANTAA ODOTTAVIEN ÄITIEN TERVEYDENTILAA Vähentää äitiyskuolleisuutta kolmella neljänneksellä 6. TAISTELLA HIVIÄ JA AIDSIA, MALARIAA JA MUITA TAUTEJA VASTAAN Pysäyttää ja alkaa vähentää hivin ja aidsin leviämistä sekä malarian ja muiden tautien esiintymistä 7. TAATA YMPÄRISTÖN KESTÄVÄ KEHITYS Liittää kestävä kehitys eri valtioiden politiikkaan ja ohjelmiin sekä pysäyttää luonnonvarojen ehtyminen Puolittaa puhtaan juomaveden puutteesta kärsivien ihmisten osuus Parantaa merkittävästi 100 miljoonan slummissa asuvan elämää vuoteen 2020 mennessä 8. SITOUTUA GLOBAALIIN KUMPPANUUTEEN KEHITYKSEN EDISTÄMISEKSI Sisältää joukon teollisuusmaita koskevia sitoumuksia, joilla pyritään puuttumaan kansainvälisen kaupan epätasa-arvoon, velkaongelmaan, kehitysavun ja -rahoituksen kysymyksiin ja tekijänoikeuksiin liittyviin kysymyksiin. Lähde: Nissinen, Jouni (toim.) (2008) Savuna ilmaan? Ilmastonmuutos ja kehitys uhkia ja toimintamahdollisuuksia. 21

22 3 Ilmastonmuutos lisää terveysriskejä ja köyhyyttä Minna Kaattari ja Elina Korhonen Kehitysmaiden jo ylikuormitetut ja huonosti toimivat terveydenhuoltojärjestelmät eivät kykene reagoimaan tautien leviämiseen. Lisäksi ihmisiä kuolee yhä enemmän kuumuuden aiheuttamaan stressiin. Jo 1,5 asteen nousu lämpötilassa vuoteen 2080 mennessä voi altistaa nälälle 50 miljoonaa, malarialle 200 miljoonaa ja vesipulalle kaksi miljardia ihmistä. Ihmisten terveys joutuu koetukselle ilmastonmuutoksen seurauksena, sillä se sekä muuttaa sääolosuhteita että häiritsee ekosysteemejä. Eniten vaikutus tuntuu etenkin malarian kaltaisten tautien nykyisiä tartunta-alueita ympäröivillä alueilla, joille taudit leviävät muun muassa ilmaston lämpenemisen takia. Lisäksi ympäristön epävakaisuudella on avainrooli uusien tautien kehittymisessä ja vanhojen epidemioiden elpymisessä. Ilmastonmuutos muuttaa tartuntaa levittävien lajien lisääntymis- ja selviytymismahdollisuuksia ja näin ollen vaikuttaa tautien leviämiseen. Tartuntaa levittävien lajien lisäksi myös lämpötilan, kosteuden ja sademäärän muutokset ja kohonnut merenpinnan korkeus aiheuttavat tautien leviämistä. Malarian lisääntyminen uhka taloudelle Monet maailmanlaajuisesti yleiset taudit kuten malaria ja ripulitaudit sekä aliravitsemus reagoivat herkästi ilmastonmuutokseen. Ilmaston epävakaisuus ja lämpötilan nousu muuttavat myös tautien esiintymismuotoja. Erityisesti malaria on altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille, sillä malaria ei viihdy liian kuivilla tai kylmillä alueilla. Ilmaston lämpeneminen lisää hyttysten lisääntymistä ja mahdollistaa suurten epidemioiden puhkeamisen. Lisäksi myös kuivuus edesauttaa malarian leviämistä pakottamalla ihmiset siirtymään epidemian vaivaamille alueille. Tällä hetkellä noin 40 prosentilla maailman väestöstä on riski sairastua malariaan, ja määrän on ennustettu nousevan 80 prosent- 22

23 Malaria ei ole vain terveysongelma, vaan se muodostaa vakavan uhan kehitysmaiden taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Kuva: Elina Korhonen tiin vuoteen 2080 mennessä. Malariatapauksia todetaan vuosittain noin 500 miljoonaa maailmanlaajuisesti, ja näistä tapauksista yli 90 prosenttia on Afrikassa. Malaria johtaa jo nyt noin miljoonaan kuolemantapaukseen vuosittain. Malaria ei ole vain terveysongelma, vaan se muodostaa vakavan uhan kehitysmaiden taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Unicefin mukaan se on yksi suurimmista syistä kehitysmaiden kansalaisten köyhtymiseen. Malarian hoito ja sen kontrollointi rasittavat Afrikan maiden taloutta ja hidastavat talouskasvua vuosittain noin 1,3 prosentin verran. Malarian torjumisessa on siis kyse myös kehitysmaiden köyhyyden vähentämisestä ja taloudellisesta kehityksestä. Unicefin mukaan malariatapaukset kostautuvat Afrikan maille miljardin vähennyksinä bruttokansantuotteessa, vaikka se voitaisiin saada kuriin murto-osalla tästä summasta. Malarian lisääntyminen vaarantaa äitien terveyden Raskaana olevat naiset ovat erityisen alttiita malarialle. Malaria-alueilla elää noin 25 miljoonaa raskaana olevaa naista mutta kuitenkin vain osalla on mahdollisuus tehokkaaseen malarian ehkäisyyn ja hoitoon. Vaikka malaria onkin helposti ehkäistävissä, se on myötävaikuttavana tekijänä äitiyskuolemaan ja imeväiskuolemaan vuosittain Afrikassa. Lisäksi malaria aiheuttaa raskauden aikaista anemiaa (noin tapausta vuodessa Afrikassa), ennenaikaisia synnytyksiä ja lisää alipainoisina syntyneiden määrää. Alueilla, joilla esiintyy malariaa, on tärkeää varmistaa kaikille raskaana oleville naisille malarianestolääkitys. Tilastojen mukaan raskaana olevilla naisilla onkin paljon suurempi mahdollisuus välttää malaria ja synnyttää terve lapsi, jos heillä on saatavilla äitiysneuvontaa ja toimiva terveydenhuolto. Korkean hiv-esiintyvyyden maissa malarian ennaltaehkäisystä tulee entistä tärkeämpää, koska hiv-tartunta ja malaria ovat erittäin vaarallinen yhdistelmä, joka altistaa odottavan äidin synnytys- ja raskausajan komplikaatioille ja vaarantaa syntyvän lapsen terveyden. Tällä hetkellä puutteellisten äitiysterveyspalveluiden takia menetetään ainakin 15 miljardia dollaria vuosittain. Suoria kustannuksia aiheuttavat komplikaatioita saaneen äidin sairaanhoito- ja lääkekulut. Epäsuoriin kustannuksiin luetaan menetykset tuottavuudessa äidin kuollessa tai sairastuessa. Myös vaikutukset tuleviin sukupolviin ja yksilön mahdollisuuksiin nousta köyhyydestä ovat dramaat- 23