Italian yhteisötalous: tilanne ja lainsäädäntö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Italian yhteisötalous: tilanne ja lainsäädäntö"

Transkriptio

1 Italian yhteisötalous: tilanne ja lainsäädäntö 1. Katsaus yhteisötalouden kansalliseen ja alueelliseen tilaan Italian voittoa tavoittelematon sektori Italian kansallisen tilastolaitoksen ISTATin tilastojen mukaan voittoa tavoittelemattoman sektorin vuotuinen liikevaihto, 38 miljardia euroa, on huomiota herättävä saavutus niin sosiaaliselta/yhteiskunnalliselta kuin taloudelliselta kannalta. Italiassa voittoa tavoittelemattomiksi organisaatioiksi lasketaan rekisteröidyt ja rekisteröimättömät yhdistykset, vapaaehtoisorganisaatiot, toimikunnat, säätiöt ja sosiaaliset osuuskunnat. Ensimmäinen voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden ja yritysten laskenta tehtiin Roomassa elokuussa 2001 ISTATin toimesta. Voittoa tavoittelematon sektori työllistää säännöllisesti palkattua henkilöä: vakituista työntekijää, määräaikaista ja etätyöntekijää tai etäohjattua työntekijää. Näiden lisäksi on otettava huomioon 3,2 miljoonaa vapaaehtoista, uskonharjoittajaa ja aseistakieltäytyjää. Kaiken kaikkiaan maassa on toimivaa voittoa tavoittelematonta organisaatiota, joista puolet Pohjois- Italiassa. Noin kaksi kolmasosaa toimii kulttuuri-, urheilu- ja viihdealalla. Ylivoimaisesti suurimmat määrät voittoa tavoittelemattomia organisaatioita löytyvät seuraavista maakunnista: Lombardia ( järjestöä), Veneto (21 092), Emilia Romagna (19 160) ja Toscana (18 021). Näiden järjestöjen tiheys asukasta kohti on vuorostaan suurin Trentinon (88,7) and Valle d Aostan (69,2) maakunnissa. Voittoa tavoittelemattomista organisaatioista 91,3 % on joko rekisteröityjä yhdistyksiä (61 313) tai rekisteröimättömiä ( ). Mutta joukkoon mahtuu myös säätiötä ja sosiaalista osuuskuntaa, joilla joskin niitä on vähemmän on huomattava rooli johtuen toiminnastaan, henkilökuntansa laajuudesta ja taloudellisten aloitteidensa pitkäjänteisyydestä. Voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden ilmoittama liikevaihto käsittää 38 miljardin euron tulot ja 36 miljardin euron menot. Laskennassa lasketut yritykset osa-aloittain (osuus kaikista lasketuista; lukumäärä): ala kulttuuri, urheilu ja viihde hyvinvointipalvelut ammattiyhdistystoiminta ja edunvalvonta opetus ja tutkimus terveydenhoito oikeuksien puolustaminen ja poliittinen toiminta uskonnollinen edistämis- ja koulutustoiminta taloudellinen kehitys ja sosiaalinen koheesio ympäristö kansainvälinen solidaarisuus ja yhteistyö hyväntekeväisyys ja vapaaehtoistoiminnan edistäminen %-osuus lkm 63,1% ,7% ,1% ,2% ,4% ,1% ,1% ,0% ,5% ,6% ,6% 1 433

2 Voittoa tavoittelematon sektori Abruzzon maakunnassa Uusimpien BURAn eli Abruzzon maakunnan virallisen lehden tietojen mukaan ( ) alueella toimii 222 sosiaalista osuuskuntaa. Vapaaehtoisjärjestöistä 136 toimii hyvinvointi- ja terveyssektorilla, 97 sosiaaliturvasektorilla, 17 kulttuurialalla sekä 23 ympäristö- ja kansalaisturvasektorilla. Seuraavilta sivustoilta löytyy syvempää analyysia: 2. Yhteisötalouden lainsäädännölliset puitteet Kolmas sektori Jotta kolmas sektori voidaan määritellä, on tärkeää ymmärtää asiayhteys, mihin se viittaa ja jossa se kehittyy. Kolmannen sektorin komponentit eivät ole julkiset eivätkä ne muodosta markkinoita tai yritystä sanan perinteisessä merkityksessä. Julkinen sektori muodostuu valtiosta, alueista, paikallisviranomaisista, toimikunnista ja vastaavista toimeenpanoelimistä, ei-alueellisista tahoista sekä muista viranomaisista, joiden yhteisenä nimittäjänä on, etteivät ne harjoita omaa taloudellista toimintaa, vaan niillä on valta toteuttaa toimenpideohjelmia ja valtuuttaa muita toimijoita panemaan näitä toimeen. Yrityksen toimiala määräytyy siviililaista: se edustaa liiketoiminnan ammattimaista harjoittamista, joka tähtää tavaroiden ja palveluiden tuottamiseen ja vaihtamiseen. Yritysten osalta tehdään jako sen mukaan onko omistajia yksi vai useampi. Jälkimmäisten lakisääteiset muodot löytyvät siviililaista ja tarjoavat kahdelle tai useammalle henkilölle mahdollisuuden harjoittaa liiketoimintaa päämääränä voittojen jakaminen. Kolmannelta sektorilta puuttuu julkiselle sektorille ominainen valtuuttamisen valta, mutta se pyrkii yleiseen hyvään eikä taloudellisen voittoon tai tämän jakamiseen., vaikka se päästäkseen päämääriinsä voi harjoittaa liiketoimintaa (ns. marginaalisessa muodossa). Vuodesta 1997 lähtien voittoa tavoittelemattomien ns. ONLUS-organisaatioiden (Organizzazione Non Lucrativa di Utilità Sociale eli voittoa tavoittelematon yhteiskunnallisen hyödyn organisaatio) toimintaa on säätänyt asetus, joka pyrkii rationalisoimaan koko voittoa tavoittelematonta sektoria määrittelemällä uudestaan ei-kaupallisen liiketoiminnan kategorian. Seuraavanlaiset organisaatiot eivät voi täyttää onlus-tuntomerkkejä: julkisviranomaiset, liikeyritykset (muut kuin osuuskunnat), pankkisäätiöt, poliittiset puolueet, ammattiliittojärjestöt, työnantajayhdistykset ja ammattikuntayhdistykset. Vain yksityiset instituutiot voivat saada onlus-statuksen. Alueellisiin tai maakunnallisiin rekistereihin kirjatut vapaaehtoisjärjestöt saavat automaattisesti onlusaseman, samoin onlus-ehdot täyttävät kansalaisjärjestöt (NGO) ja sosiaaliset osuuskunnat. Onlusorganisaation toiminnan tulee olla yhteiskunnan hyväksi ja sen tavoitteiden tulee yksinomaan tähdätä yhteiskunnalliseen solidaarisuuteen. Tyypillistä onlus-toimintaa on esim. paikallisyhteisön hyvinvoinnin, hyväntekeväisyyden, kehitysyhteistyön, opetuksen, tutkimuksen, terveyden, luonnon- ja ympäristönsuojelun, kulttuurin, taiteiden tai urheilun alalla. Onlus-luokituksen saadakseen organisaation on huolehdittava siitä, että voittojen, toimintaylijäämän, rahastoitujen varojen, varantojen tai pääoman jakaminen epäsuorastikin on estetty. Onlus on velvollinen käyttämään voittoja ja toiminnan ylijäämää institutionaalisten tavoitteidensa tai näihin suoraan yhteydessä 2

3 olevien muiden tavoitteiden täyttämiseen. Tästä seuraa myös, että jos onlus syystä tai toisesta lopettaa toimintansa on sen varat siirrettävä toiseen onlus-organisaatioon tai yhteiseen hyvään. Onlus-aseman saaneiden organisaatioiden täytyy sisällyttää sääntöihinsä avoimuuden ja demokratian periaatteet. Näin on jotta demokratialle saadaan vankempi jalansija voittoa tavoittelemattomien järjestöjen toiminnassa. Demokratialla tarkoitetaan osallistumista ja että päätökset noudattavat enemmistötahtoa. Alla on lueteltu joitakin Italian kolmatta sektoria sääteleviä määräyksiä: Laki sosiaalisen edistämisen yhdistyksistä koskee voittoa tavoittelemattomia vapaaehtoisryhmiä. Yhdistys toimii sopimuspohjalla ja sillä on ei-taloudellinen, aatteellinen päämäärä (urheilu, kulttuuri, viihde jne.) Yhdistys voi olla rekisteröity tai rekisteröimätön. Siviililain artiklat säätiöstä eli yhteisöstä, jonka päämääränä on yksityisvarojen hallinnointi yhteiseen hyvään. Pankkisäätiöt ovat lain mukainen erityismuoto (koskee julkisten pankkilaitosten ja säästöpankkien muuntamista). Siviililain artiklat toimikunnista: julkisvarojen keräys yleisessä intressissä olevaan päämäärään (apu, hyväntekeväisyys, julkiset työt, monumentit, näyttelyt, messut, juhlat). Laki vapaaehtoisjärjestöistä: henkilökohtainen, spontaani, korvaukseton ja (epäsuoraakaan) voittoa tavoittelematon toiminta, ainoana päämääränä solidaarisuus, joka suoritetaan järjestön kautta johon toimija kuuluu. Laki sosiaalisista osuuskunnista. Sosiaalinen osuuskunta on osuuskunta, joka pyrkii yhteiskunnan yleiseen hyvään kansalaisten syrjäytymisen estämisen kautta. Päämääriin voidaan pyrkiä seuraavin tavoin: hyvinvointi-, terveydenhoito- ja opetuspalvelujen hallinnointi/management, monenlaisten aktiviteettien suorittaminen (maatalous, kauppa, teollinen tuotanto tai palvelutuotanto), jotka tähtäävät syrjäytyvien integroimiseen (psyykkis-, henkis- tai aistivammaiset, entiset mielisairaalapotilaat, psyykkisen hoidon alaiset henkilöt, huumeriippuvaiset, alkoholistit, alaikäiset työikäiset, joilla on perheongelmia, vaihtoehtoiseen rangaistukseen tuomitut ihmiset). Kohderyhmä voi muodostaa 30 % osuuskunnan työvoimasta ja olla itse osuuskunnan jäseninä. Laki kansalaisjärjestöistä (ns. NGO-sektorista) koskee organisaatioita, jotka toimivat kehitysmaayhteistyön piirissä. Organisaatio voi saada NGO-aseman edellyttäen, että sen muotona on säätiö, rekisteröity tai rekisteröimätön yhdistys taikka toimikunta, että sen järjestöllisenä tavoitteena on suorittaa kehitysaputoimintoja kolmannen maailman väestön hyväksi, että se ei tavoittele voittoa ja että se korvamerkitsee kaikki tulonsa järjestön tarkoituksen mukaiseen toimintaan; ettei se ole voittoa tekevän organisaation alainen eikä muulla tavoin kytkennässä voittoon pyrkivien yksityisten tai julkisten tahojen etuihin, että se hyväksyy julkiset tilintarkastukset ja että se toimittaa vuosikertomukset käynnissä olevien suunnitelmiensa edistymisestä. Mainittakoon vielä seuraavat: laki julkisista hoito-, hoiva- ja hyväntekeväisyysinstituutioista (IPAB eli Istituzioni Pubbliche di Assistenza e Beneficienza), laki kirkollisyhteisöistä, asetus ooppera- ja musiikkiyhteisöistä, laki ammattikoulutuksesta, laki ja presidentin asetus vapaaehtoisen siviilipuolustuksen yhdistyksistä sekä lakisäädökset voittoa tavoittelemattomasta radiotoiminnasta, vammaisyhdistyksistä, aseistakieltäytymisestä ja kansainvälisten adoptioiden parissa työskentelevistä organisaatioista. 3. Yhteisötalouden edistäjät Italiassa Yhteisötalouden toimijoista mainittakoon yhdistykset ja konsortiot eli yhteenliittymät, joista tärkeimmät ovat ACLI (Italian työväen katolilainen yhdistys) ARCI Nuova Associazione (Uusi ARCI-yhdistys) AGESCI (Italian partilaisten ja oppaiden yhdistys) 3

4 Associazione Botteghe del Commercio Equo e Solidale (Reilun kaupan myymälöiden yhdistys) AIAB (Italian orgaanisen maatalouden yhdistys) CtmMag: Ctm altromercato Gruppo Abele Mani Tese (Auttavat kädet) Uisp (Italian kansanurheiluliitto) CESVI (Yhteistyö ja kehitys) Italia Nostra (Meidän Italiamme) Legambiente (Ympäristöliitto) ICS (Consorzio Italiano di Solidarità; Italian solidaarisuuskonsortio) WWF Italia (Maailman luonnonsäätiön Italian osasto) Mm. seuraavat yhdistykset ja konsortiot edustavat sosiaalista yrittäjyyttä: LEGACOOP (Osuuskuntien liitto) Confederazione Cooperative Italiane (Confcooperative; Italian osuuskuntien keskusliitto) CGM (Consorzio Gino Mattarelli) AGCI (Italian osuuskuntien yleinen yhdistys) SINAPSI ( Yritysjärjestelmäsynergiasovellukset ) Consorzio Meridia. Koulutusmahdollisuudet: Tänä päivänä Italiassa on runsaammin kuin koskaan tarjolla yhteisötalouteen erikoistuvia yliopistokursseja. Tämä tarjonta kattaa 70 yliopistoa (58 valtiollista ja 12 yksityistä), 416 tiedekuntaa (382 julkista, 34 yksityistä) ja tutkintoon johtavaa kurssia. Ilmiöstä kiinnostuneiden yliopistojen joukosta mainittakoon erityisesti Bolognan yliopisto (Forlin toimipiste), jonka tutkintoon johtava kurssi osuuskuntayritysten ja voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden talous on prof. Stefano Zamagnin perustama, sekä Trenton, Milanon, Venetsian, Urbinon ja Rooman yliopistot. Ylempien korkeakoulututkintojen kurssit kattavat monia osa-alueita. Lisätietoja varten suosittelemme seuraavia sivustoja: - Legacoop - Federsolidarietà Confcoperative - Sosiaalisten osuuskuntien konsortio "Socialcoop" Abruzzo Voittoa tavoittelemattomat organisaatiot ja julkinen sektori Kansallisen tilastolaitoksen (ISTAT) mukaan valtaosassa Italian voittoa tavoittelemattomista yhteisöistä (87,1 %) rahoituksesta on pääosin yksityistä; vain 12,9 % saa enemmän julkista kuin yksityistä rahaa. Mutta jos katsotaan instituutioiden juridista muotoa, voidaan todeta yksityisrahoituksen vallitsevan aseman olevan ilmeisin rekisteröimättömissä yhdistyksissä, kun taas sosiaalisten osuuskuntien enemmistö (58,8 %) saa enimmän osan tuloistaan julkisista lähteistä. Toimintasektoreittain tilastot kertovat, että pääasiassa yksityisesti rahoitettujen voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden osuus on suurin sellaisilla aloilla kuin uskonnollinen edistäminen ja koulutus (+10,1 4

5 prosenttiyksikköä), ammattiliittosuhteet ja edunvalvonta (+10,0), oikeuksien puolustaminen ja poliittinen toiminta (+6,5), hyväntekeväisyys ja vapaaehtoistoiminnan edistäminen (+3,9) sekä kulttuurin edistäminen, urheilu ja viihde (+3,2). Yksityisrahoituksen osalta miinusmerkkisiä prosenttiosuuksia osoittavat puolestaan seuraavat alat: terveydenhoito ( 27,0 prosenttiyksikköä), hyvinvointipalvelut ja taloudellinen kehitys ( 13,5) sosiaalinen koheesio (samoin 13,5), ympäristö ( 12,9) sekä opetus ja tutkimus ( 7,2). Vastaavasti jälkimainituilla aloilla toimivien instituutioiden julkisen rahoituksen taso oli yli keskiarvon. Yhteistyön ja palvelujen tuottamisen esimerkkejä Alla on listattu esimerkkejä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista sosiaalisten yritysten kentällä: kunnan ulkoistamat vanhusten, vammaisten jne. kotipalvelut kunnan ulkoistamat lasten päivähoitopalvelut paikallisten terveysviranomaisten ulkoistamat terapiayhteisöjen ylläpito (esim. huumeriippuvaisten integrointi yhteiskuntaan) paikallisten terveysviranomaisten ulkoistamat integroidut terveydenhoito- ja hyvinvointipalvelut museoiden täydentävät palvelut (kirjakaupat, kahvilat, opetus, viihde jne.) majoitustiloja omistavien viranomaisten ulkoistama sosiaalipalvelumatkailun majoitustoiminta luonnonsuojelualueiden ylläpito. Voidaan lisäksi mainita moninaisia alueita, joiden toimintoja hoidetaan vapaaehtoisvoimin: terveydenhoitoa tiettyjä sairauksien tai vammojen osalta, elin- ja veriluovutus, sairaalahoiva, ensiapu, siviilipuolustus, kulttuuriperinnön vaaliminen ja siihen liittyvä opetustoiminta, ympäristövalistus jne. 5. Yhteisötalouden rahoitus Huomiota julkisesta rahankäytöstä Kaikki edellisessä kappaleessa mainitut toiminnat, joiden hallinnon viranomaiset ovat antaneet voittoa tavoittelemattomille organisaatioille, rasittavat julkisia menoja ja ovat osa Italian hyvinvointijärjestelmää. Työ- ja sosiaalipolitiikkaministeriön helmikuussa 2003 julkaiseman Hyvinvoinnin valkoisen kirjan ( Ehdotuksia dynaamiseksi ja sympaattiseksi yhteiskunnaksi ) mukaan voidaan yleisemmin sanoa että julkiset sosiaalipalvelumenot suhteessa bruttokansantuotteeseen alittavat jossain määrin eurooppalaista keskiarvoa (25,3 % vastaan 27,6 % vuonna 1999). Jos lasketaan pois sosiaaliturvaa ja lääketieteellisiä palveluja, kunnat hallinnoivat valtaosaa julkista sosiaalimenoista. Tuoreiden tutkimusten mukaan hyvinvointipalvelujen kokonaisarvo vuonna 2000 oli n. 7,8 miljardia euroa eli 11,8 % kuntien kokonaismenoista. Nämä olivat lähes kokonaisuudessaan palveluihin liittyviä menoja. Tässä suhteessa maan pohjois- ja eteläosat eroavat suuresti toisistaan. Monissa eteläisissä maakunnissa menot henkilöä kohden ovat % pienemmät kuin pohjoisessa keskimäärin. On alleviivattava, että Italian palveluihin kohdistuva menovaje voi johtua alueellisesta epätasapainosta. Etelän tilanne on huolestuttava. Yleisemmällä tasolla kokonaismenojen epäoikeudenmukainen jakautuminen on edelleen suurimpia tulevien toimintaohjelmien ratkaistavia ongelmia. Voittoa tavoittelemattoman organisaation veroedut Italiassa voittoa tavoittelemattomat yleishyödylliset ns. onlus-organisaatiot saavat monia veroetuja. Tärkein näistä on, että niiden järjestötoimintaa suoran verotuksen suhteen ei lasketa kaupalliseksi ja että niihin liittyvistä toiminnoista syntyneet tulot ovat verovapaat. 5

6 Eettinen rahoitus Eettisellä rahoituksella tarkoitetaan rahoittamisen finanssivälineitä, joihin yksityiset sijoittajat voivat välittäjätahon kautta investoida markkinoilla. Kuten tavallisissakin rahoitussuhteissa, eettinen rahoitus on kolmen päätahon välinen suhde: rahoitetun tahon (sosiaalinen yritys tai voittoa tavoittelematon organisaatio), säästöjen keräämiseen erikoistunut taho sekä yleisinhimillisiin teemoihin suuntautunut eettinen sijoittaja tai yksityishenkilö. Mutta eettisten finanssioperaatioiden todellinen erottava piirre määräytyy vain, kun sijoittava taho suostuu siihen että finanssioperaatiot suoritetaan markkinaolosuhteiden ulkopuolella. Toisin sanoen eettisten sijoitusoperaatioiden tuotto-osuudet eivät ole suorassa suhteessa finanssimarkkinoiden kestoltaan ja määrältään vastaavien operaatioiden tuotto-osuuksiin. Siksi eettisiä finanssi-instrumentteja tarjotaan ja lunastetaan erityiseen palautusvaihtokurssiin. Eettisiä investointeja erottava piirre on, että sijoittaja pitäytyy vaatimasta markkinoiden mukaista tuottoa pääomalle. On muitakin eettisiä finanssivälineitä, jotka eivät vaadi sijoittajaa luopumaan osasta tuotto-osuutta, mutta nämä pelkästään sijoittavat kerätyt varat sellaisiin yhtiöihin, jotka täyttävät tietyt ennalta sovitut eettiset parametrit ja kriteerit. Tällaiset rahastot antavat sijoittajalle mahdollisuuden vaatia, että yritykset käyttäytyvät eettisesti ja kanavoida säästönsä vain sijoituksiin, jotka täyttävät tietyt ehdot. Nämä tapaukset eivät suoraan pidä sisällään voittoa tavoittelemattomia toimijoita, koska sijoituksella ei ole sen enempää suoria kuin epäsuoriakaan edunsaajia. Mutua Auto-Gestione Italian varhaisimpia kokemuksia eettisestä rahoituksesta edustavat MAG-osuuskunnat (Mutua Auto-Gestione = keskinäisen oma-avun järjestö), joiden tarkoitus on kerätä varoja jäsentensä kesken rahoittaakseen muiden jäsenten yhteiskunnallisesti tai ympäristöllisesti hyödyllisiä hankealoitteita lähinnä seuraavilla aloilla: Yhteiskunnallinen solidaarisuus: syrjäytyneiden tai vammaisten työhön integroimisen hankkeet; Ympäristö ja ekologia: hankkeet jotka koskevat jätteen erilliskeräilyä, orgaanisten ja luontoperäisten tuotteiden jakelua ja tuotantoa, ympäristön puhdistusta ja uudelleentasapainottamista, lääkitystä ja luonnollisia hoitoja, kulttuuria, virkistys- ja taideaktiviteettien tiedotusta, tukea ja edistämistä sekä kansalaisten vapaata ilmaisua; Sosiaalinen ja kulttuurinen edistäminen ja aktivointi; Reilu kauppa. Banca Popolare Etica (Kansan eettinen pankki) edustaa mittakaavansa puolesta merkittävintä eettisen rahoituksen kokemusta Italiassa. Pankki näyttää suuntaa vaihtoehtoiselle lähestymistavalle rahoitusajatteluun, hylkäämättä rahoituksen perusmekanismia (välitys, varainhankinta ja lainaus) se määrittelee uudestaan arvomaailmansa (kansa eikä pääoma, ajatus eikä varat, investointikohdetta reilusti kohteleva palautus eikä keinottelu). Riskin ja palautuksen lisäksi pankki kiinnittää huomionsa niihin heijastusvaikutuksiin, joita rahoitustoiminnalla on todelliseen talouteen muokaten samaa rahoituskäyttäytymistä yhteiskunnallisesti valveutuneempaan suuntaan ja ennen kaikkea pyrkien siihen, että se rahoittaa kaikkia inhimillisesti ja ekologisesti kestäviä toimintoja. Näiden toimien joukosta löytyy siten sekä perinteisiä voittoa tavoittelemattoman sektorin aktiviteetteja (sosiaalinen ja kansainvälinen yhteistyö, ekologia, kansalaisoikeuksien puolustaminen, kulttuuri ja vapaa-aika jne.) että vähemmän perinteisiä kuten reilu kauppa, orgaaninen ja biodynaaminen maatalous, ekoystävällinen tuotanto ja yleisemmin kaikkia alueellaan yhteiskunnallisia tai ympäristöllisiä hyötyjä tuottavia yritystoimintoja. Mitä työllistämiseen tulee, BPE on myöntänyt lainoja kolmannella sektorilla ja kansalaistaloudessa toimiville organisaatioille ja mieluiten seuraavilla aloilla toimiville osuuskunnille, yhdistyksille, säätiöille, viranomaisille ja kerhoille: Opetukselliset hyvinvointipalvelut, syrjäytymisen vastainen taistelu, heikkojen integrointi työelämään; Ympäristönsuojelu ja kulttuuriperinnön vaaliminen; Kehitysyhteistyö, kansainvälinen vapaaehtoistyö, reilu kauppa; 6

7 Elämänlaatu, kansanurheilun edistäminen ja kulttuurialoitteet. Lainanhakijoiden on vakuutettava, etteivät ne harjoita toimintaa, joka on PBEn tarkoitusten kanssa ristiriidassa. Lisäksi finanssi- ja pankkiryhmien monien eettisten rahastojen olemassaolo on toteamisen arvoinen seikka, vaikkakin tällä hetkellä näiden osuus kokonaisinvestoinneista on vain 0,8 %. Nämä ovat uusimmat rahastot: Pioneer Investments Ethical & Environmental Fund, Unicredit-ryhmän osakerahasto, joka kieltäytyy sijoittamasta yrityksiin, jotka toimivat ase-, alkoholi-, tupakka-, ydinvoima- ja uhkapelialoilla. Nexum, suljettu rahasto, jonka on perustanut E.Capital Partners ja teollisuuskonsulttifirma Valdani & Vicari. Rahasto investoi uuden talouden yrityksiin eettisten parametrien mukaisesti. European Ethical, Intesa Asset Management -varainhoitoyrityksen Geo-rahaston eettinen osio. Sitä hallinnoi San Paolo IMI, Italian lakien alla toimiva monialarahasto, joka omistautuu nimenomaisesti institutionaalisten sijoittajien (pankkisäätiöiden, täydentävien ja pakollisten viranomaisten, voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden, kotimaisten ja ulkomaisten pankkien) rahoitushallintotarpeille. Banca Nazionale del Lavoro (Kansallinen työn pankki) Telethon, sekaobligaatiorahasto joka sen lisäksi, että se noudattaa eettisiä kriteereitä valitessaan sijoituskohteita myös osoittaa puolet hallintopalkkioistaan Teletron-rahastolle tukeakseen lääke- ja muuta tieteellistä tutkimusta. 6. Yhteisötalouden näkymät Yhteisötalouden näkymistä on jo pidemmän aikaa käyty vilkasta keskustelua. Jotkut korostavat tarvetta säilyttää sektorin voittoa tavoittelematon luonne. Toiset vaativat yritysorientoitunutta evoluutiota, kun taas toiset ennustavat voittoa tavoittelemattoman sektorin voimallista kasvua seurauksena valtion pala palalta vähenevästä roolista hyvinvointijärjestelmän ylläpitäjänä. Kannaltamme erittäin mielenkiintoisen analyysin on tarjonnut professori Zamagni, Italian auktoritatiivisin teoreetikko alalla. Hän on analysoinut meneillään olevaa siirtymistä yhteisötaloudesta kansalaistalouteen. On maininnan arvoista tarkentaa, että termi kansalaistalous esiintyi ensimmäisen kerran vuoden 1753 poliittistaloudellisessa sanakirjassa, samana vuonna kun Napolin yliopistossa Antonio Genovesi piti maailman ensimmäisen kansantalouden kurssin. Genovesin mestariteos oli Lezione di economia civile ( Kansalaistalouden luentoja, 1756). Zamagni kysyy voidaanko markkinoita inhimillistää, voidaanko ne palauttaa kuten renessanssin aikana oli yhteiskunnallisia siteitä vahvistavaksi välineeksi edistämällä sekä tulonjakopolitiikkaa että sellaista talouden kenttää, jossa kaikki kansalaiset voivat toteuttaa niitä vastavuoroisuuden, solidaarisuuden ja myötätunnon arvoja, joita ilman markkinat itsessään eivät voisi olla olemassakaan. Tämän talouden kentän, jonka muodostavat ihmiset joiden taloudellinen toiminta on tiettyjen arvojärjestelmien inspiroima, tulisi muodostua markkinoiden itsensä sisään. Meidän tulisi pyrkiä markkinamalliin, joka voisi toimia yhteiskunnan sivistyksen rakenteena. Sellaista rakennetta voisi hyödyntää talouden inhimillistämiseen. Näillä markkinoilla on kolme pääfunktiota: 1) jakaa vaurautta poliittisella tasolla sovittujen oikeudenmukaisuussääntöjen mukaisesti; 2) toimia paikkana, missä voittoa tavoittelemattomatkin talouden arvoa ja sitä kautta vaurautta synnyttävät tahot voivat toimia sekä 3) olla kenttä, missä kuluttaja on kansalainen. Mutta tämän hetken liberalistis-individualistisinen markkinanäkemys ei salli yhtaikaista talouskasvua ja kansalaisten hyvinvoinnin edistystä niin, että lisääntyvä vauraus tekisi ihmisiä onnellisemmiksi. Zamagni toteaa, että yhteiskunnalla, joka kannustaa yhteiskuntamyönteiseen käyttäytymiseen eikä tukahduta sitä, on taipumus olla onnellisempi ja tyydyttävämpi kaikille. Siksi on tarpeen kannustaa taloudelliseen käyttäytymiseen, jossa vastavuoroisuus on yhteisö- ja kansalaistalouden perustana. Tämä vastavuoroisuus synnyttää keskinäisiä vaikutussuhteita ja tämän tuloksena sosiaalista pääomaa, kun taas pelkässä altruismissa aina piilee riippuvuuden vaara. 7

8 Vastavuoroisuuteen perustuva kanssakäymisten verkosto on ilmeinen kaikissa niissä yritysmuodoissa, jotka ulottuvat osuuskuntayrityksestä kansalaisyritykseen. Kuluttaja-asiakas ei kuitenkaan suunnittele itsenäisesti kulutustaan eikä hän ole vuorovaikutussuhteessa tarjoaviin tahoihin; hän on vain näennäisesti vapaa valitsemaan. Siitä syystä Zamagni haluaa kuvata kansalaisyhteiskuntaorganisaatioita kansalaistaloudellisina yrityksinä, jotka puuttuvat kysyntäpuoleen strukturoiden ja organisoiden sitä niin, että se itsenäisemmin pystyy vaikuttamaan tarjontapuoleen. Siinä missä sosiaalinen yritys on yhden intressitahon (single-stakeholder) hallinnoima, kansalaisyritys on monien intressien organisaatio (multistakeholders). Jos sosiaalisessa yrityksessä edelleen käytetään voittoa tavoittelemattoman järjestön hallintomallia, kansalaisyrityksellä on taipumus soveltaa organisaatiomallia, jota voisi verrata mansikan kasvuun: kun tämä saavuttaa tietyn koon, se irrottaa versoja omiksi hedelmää kantaviksi kasveiksi. Zamagnin mukaan sosiaalinen osuuskunta on kansalaisyrityksen todellinen perusmalli. Jos Englanti on yhteisötalouden kehto (ensimmäinen osuuskuntayritys perustettiin Rochdalessa Manchesterissa 1844), niin Italia on kansalaisyrityksen kehto, koska sosiaalisia osuuskuntia koskevaa lakia hyväksyttäessä vuonna 1991 näitä organisaatioita, joita alettiin kutsua sosiaalisiksi osuuskunniksi, oli ollut toiminnassa jo yli vuosikymmenen ajan. Mutta jos hyvinvointiyhteiskunnan näkymistä ei nykypäivänä keskustella, mielipiteet eivät tule olemaan yksimieliset, kun sen toteuttamista aletaan harkita. Teoreettisessa ja poliittisessa keskustelussa ja vertailussa esiintyy kolme päämallia: 1) myötätuntoinen konservatismin malli, jossa tarpeiden tyydyttäminen on uskottu hyväntekeväisyydelle ja valtiolle; 2) uusstaattinen malli, jossa valtio käyttää toimeksiantomonopoliaan hyvinvointipalvelujen täydelliseen tai osittaisen ulkoistamiseen sekä 3) hyvinvoinnin kansalaismalli, jonka mukaan kansalaisyhteiskunnan organisaatiolle on taattava ei vain juridinen vaan myös taloudellinen asema. Hyvinvoinnin monitoimijamallin eli ns. welfare mix -periaatteen näkökulmasta sosiaalinen yritys nähdään julkisen väliintulon henkiinherättämisen välineenä. Mutta voittotavoitteesta pidättyminen ei riitä, jollei myös suhde markkinoihin muutu rakenteellisesti. Tämä on syy siihen, mitä olemme kutsuneet voitontavoittelemattomuuden epäonnistumiseksi : kunhan voitonjakovelvoite on asetettu, tuottava organisaatio alkaa toimia minkä tahansa voittoa tekevän organisaation tavoin. Vaikka sen päämääränä ei ole voiton maksimointi, on vaarana että sosiaalinen yritys tarjoaa subjektiivista tulkintaa kohderyhmänsä tarpeista. Lopuksi Zamagni ehdottaa monitoimijamallia pidemmälle menevää pluralistista, monitahoista hyvinvointia, jossa kansalaisyritys ja sosiaalinen yritys täydentävät toinen toisiaan. Jotta monitahoinen hyvinvointi toimisi, tarvitaan sosiaalisen/yhteiskunnallisen laadun markkinoita. Täten niitä voimavaroja, jotka valtio päättää osoittaa hyvinvointiin, käytetään palveluiden kysynnän edistämiseen ja tukemiseen todellistaen tarpeen, joka muuten ei konkretisoituisi. Tuloksena olisimme siirtymässä tarjonnan julkistuesta kysynnän julkistukeen. Tällä hetkellä ihmisorientoituneiden sosiaalisten markkinoiden synty on ainoa realistinen hanke palveluiden yleispätevyyden turvaamiseksi ja rikastuttamiseksi. [Käännös pohjautuu osittain tiivistäen alkuperäistekstin englanninnokseen. Käänt.huom.] 8

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa 26.8.2014 Kari Neilimo vuorineuvos, Yhteiskunnallinen yritys merkkitoimikunnan puheenjohtaja Yhteiskunnallisten yritysten iltapäivä, Tampere Suomessa on tuhansia yhteiskunnallisia

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti Julkisen ja kolmannen sektorin kehitysvaiheet Hyvinvointivaltion rakentamisen aikaan korostettiin julkisen sektorin vastuuta

Lisätiedot

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula Merkillisiä hyväntekijöitä 7.10.2014 Kimmo Nekkula Suomalaisen Työn Liitto 102 vuotta suomalaisen työn puolesta Suomalaisen työn arvostuksen ja menestyksen puheenjohtaja ja Suomessa tehdyn työn aktiivinen

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tila ja tulevaisuus -dialogifoorumi Keskiviikko 19.10.2011, Turku Projektipäällikkö Ville Grönberg, Yhteinen

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Perustamisasiakirja 30.3.1952: Me allekirjoittaneet perustamme täten Lapin Huoltoväenyhdistyksen, jonka tarkoituksena on kerätä kuntien ja vapaiden

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa!

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa! Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa! Ohjelma 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen yrittäjyyden

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O Eettisyys järjestötoiminnassa Hanasaari 23.11.2012 Eettinen ja aatteellinen yhdistys Miten määrittelet aatteellisen yhdistyksen? Mitä sen pitää tehdä? Mitä se ei saa tehdä? Mitä tarkoittaa yleishyödyllinen

Lisätiedot

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Ketkä voivat osallistua? Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan voivat osallistua kaikki Euroopan kansalaisuutta

Lisätiedot

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA Rit Yhdistys Yhdistys on Suomessa luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ

PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ Tuula Antola, Kaipaus Finland Oy Tuula Colliander, Suomen Punainen Risti ry 17.9.2009 PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ PK-YRITYS & JÄRJESTÖ MIKSI MITÄ MITEN Kaipauksen kumppaneita! Logonet B2C!

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaminen kannattaa. Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth

Vastuullinen sijoittaminen kannattaa. Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth Vastuullinen sijoittaminen kannattaa Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth Kuinka uudesta hypetyksestä vastuullisessa sijoittamisessa on kyse? - Onko vastuullinen sijoittaminen

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa

Lisätiedot

Kuntarahoitus lyhyesti

Kuntarahoitus lyhyesti 1 Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus on luotettavin, aktiivinen ja innovatiivinen kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon rahoituspalveluita tarjoava kumppani Kuntarahoitus

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi 31.10.2013 Saila Tykkyläinen ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta? Miksi yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kannattaa innostua? Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

K-S sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun osallistuvat järjestötoimijat Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma

K-S sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun osallistuvat järjestötoimijat Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma K-S sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun osallistuvat järjestötoimijat 3.4.2017 Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma Sote-järjestöt ovat jykevä laiva IHMISET 1 300 000 jäsentä 500 000 vapaaehtoista

Lisätiedot

Osuustoiminnan monimuotoisuus taloudellisen organisoitumisen mallina. Toimitusjohtaja, FL Sami Karhu Pellervo-Seura ry

Osuustoiminnan monimuotoisuus taloudellisen organisoitumisen mallina. Toimitusjohtaja, FL Sami Karhu Pellervo-Seura ry Osuustoiminnan monimuotoisuus taloudellisen organisoitumisen mallina Toimitusjohtaja, FL Sami Karhu Pellervo-Seura ry 1. Osuustoiminnan arvopohja ja organisoituminen Osuuskunta, osuustoiminta, arvot OSUUSKUNTA

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Johdatus yhteiseen tilaan ja ajatusakvaarioihin. Varsinais-Suomen alueen dialogifoorumi/turku 19.10.2011 Ellen Vogt, erityisasiantuntija

Johdatus yhteiseen tilaan ja ajatusakvaarioihin. Varsinais-Suomen alueen dialogifoorumi/turku 19.10.2011 Ellen Vogt, erityisasiantuntija Johdatus yhteiseen tilaan ja ajatusakvaarioihin Varsinais-Suomen alueen dialogifoorumi/turku 19.10.2011 Ellen Vogt, erityisasiantuntija Espinno -hankkeen yleiset tavoitteet Hyvinvointipalvelujen avustavien

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Coop Finland ry, Eduskunta 25.5.2010 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Hyvinvointialan

Lisätiedot

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Kokemuksellisen hyvinvointitiedon haaste Tiedontuotannon analyysi Uudet menetelmät ja kanssakehittäminen Hyvinvointikertomus- hyvinvointijohtaminen

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli 19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Mikä on Alajärven Osuuspankki?

Mikä on Alajärven Osuuspankki? ALAJÄRVEN OSUUSPANKIN TUOTTO-OSUUDEN MERKINTÄ Mikä on Alajärven Osuuspankki? Osuuspankin toiminimi on Alajärven Osuuspankki (jäljempänä "Osuuspankki" tai "Pankki"). Sen kotipaikka on Alajärvi. Pankin y-tunnus

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja Evli Pankki Oyj Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja 31.8.2016 Evli on sijoittamiseen erikoistunut yksityispankki, joka auttaa yksityishenkilöitä ja yhteisöjä kasvattamaan varallisuuttaan. Evli pähkinänkuoressa

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Kemi 27.2.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Kemi 27.2. Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Kemi 27.2. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Kyläyhdistykset palvelukumppaneina

Kyläyhdistykset palvelukumppaneina Kyläyhdistykset palvelukumppaneina Kotipalvelujen kasvava markkina uudet ratkaisut 15.6.17 Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa kyläkoordinaattori Tuula Palojärvi Pohjois-Savon Kylät ry Pohjoissavolaisten

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 24.4.2012 Tervetuloa!

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 24.4.2012 Tervetuloa! Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 24.4.2012 Tervetuloa! Ohjelma 9.00-9.10 Tervetuloa koulutukseen Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Työeläkeyhtiö Varma 9.10-9.30 Yhteiskunnallisen yrittäjyyden

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN Valtionavustukseen oikeutetut uudet liikuntaa edistävät järjestöt. Liikuntalain 10 :ssä säädetään, että liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat

Lisätiedot

Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet

Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet Tutkimusosio Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkein ( % valtuutetuista pitää erittäin tai melko tärkeänä)

Lisätiedot

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa Kansalaistoiminta ja kumppanuus maakuntauudistuksen tukena tilaisuus, 19.4.2017 Mikkeli Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma Esityksessä: 1. Dynaaminen ja uudistuva

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

TYYn avustukset alayhdistyksille 11.03.2015

TYYn avustukset alayhdistyksille 11.03.2015 TYYn avustukset alayhdistyksille 11.03.2015 Universitas Turku TYY & TY yhteistyössä Opetusta tukevan tai muuten akateemisen toiminnan järjestämiseen Esimerkiksi kurssien tai seminaarien järjestämiseen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET. Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013

OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET. Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013 OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013 2 ENSIKSIKIN: MIKÄ EI MUUTU? Olennaista osuuskunnan tarkoitus (EOKL 1:5) Osuuskunnan toiminnan

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010 Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Suomen Pörssisäätiö Riippumaton aatteellinen säätiö Tehtävänä arvopaperisäästämisen ja arvopaperimarkkinoiden edistäminen

Lisätiedot

Euroopan nuorisosäätiö

Euroopan nuorisosäätiö Euroopan nuorisosäätiö Tukemassa Euroopan nuorisoa Nuorisolle omistautunut Vuoropuhelu Mahdollisuus Yhteisö Kumppanuus Koko sydämestä Interaktiivinen Joustava Vaihtoja Ammattimainen EUROOPAN NEUVOSTO Euroopan

Lisätiedot

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

Palveluntuottajien eettinen näkökulma Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

POLKUJA TYÖELÄMÄÄN. Sosiaalinen yritystoiminta Vihdin välityömarkkinoita täydentämään Kotona metsässä -hankesuunnitelma

POLKUJA TYÖELÄMÄÄN. Sosiaalinen yritystoiminta Vihdin välityömarkkinoita täydentämään Kotona metsässä -hankesuunnitelma POLKUJA TYÖELÄMÄÄN Sosiaalinen yritystoiminta Vihdin välityömarkkinoita täydentämään Kotona metsässä -hankesuunnitelma SOSIAALINEN YRITYS Yritys, jonka tavoitteena on kannattavan liiketoiminnan ohella

Lisätiedot

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Miten kunnat ja maakunnat voivat onnistua kannustamisessa ja työllistämisessä?

Miten kunnat ja maakunnat voivat onnistua kannustamisessa ja työllistämisessä? Miten kunnat ja maakunnat voivat onnistua kannustamisessa ja työllistämisessä? Reijo Vuorento 14.3.2017. Nyt näyttää vahvasti siltä, että: Kasvu ja työllisyys on jatkossakin keskeisesti kuntien vastuulla:»

Lisätiedot

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet Urheiluseuran varainhankinnan perusteet 1. Käsitteet yleishyödyllisyys yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta, liiketoiminta 2. Tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Lisätiedot

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä. Rakennuslehti 18.12.2012 EMC Talotekniikka myydään Hollantiin EMC Talotekniikka Oy myydään hollantilaiselle teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V.:lle. EMC Talotekniikan nykyiset omistajat

Lisätiedot

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry TIETOA Vahvistamme lappilaisten järjestöjen yhteiskunnallista asemaa ja toimintaedellytyksiä kokoamalla,

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT Kasvun eväät seminaari Joensuu 3.4.2017 Ritva Saarelainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kasvupalvelujen tarvekategoriat 1. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen yrityksille

Lisätiedot

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 Rahaston tarkoitus Rahasto tukee viestinnän tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta.

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Kylät ja kolmas sektori

Kylät ja kolmas sektori Kylät ja kolmas sektori Huomisen palvelutuottajat? Kylien palvelutuulahdus seminaari Lappeenranta 24.1.2012 Ritva Pihlaja ritva.pihlaja@pp.inet.fi erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

Yhteisötalouden käsitteestä

Yhteisötalouden käsitteestä Yhteisötalouden käsitteestä Hanna Moilanen projektipäällikkö Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti FinSERN-tapaaminen 5.9.2011 Ruralia-instituutti /Hanna Moilanen/Yhteisötalouden käsitteestä 7.9.2011

Lisätiedot