Italian yhteisötalous: tilanne ja lainsäädäntö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Italian yhteisötalous: tilanne ja lainsäädäntö"

Transkriptio

1 Italian yhteisötalous: tilanne ja lainsäädäntö 1. Katsaus yhteisötalouden kansalliseen ja alueelliseen tilaan Italian voittoa tavoittelematon sektori Italian kansallisen tilastolaitoksen ISTATin tilastojen mukaan voittoa tavoittelemattoman sektorin vuotuinen liikevaihto, 38 miljardia euroa, on huomiota herättävä saavutus niin sosiaaliselta/yhteiskunnalliselta kuin taloudelliselta kannalta. Italiassa voittoa tavoittelemattomiksi organisaatioiksi lasketaan rekisteröidyt ja rekisteröimättömät yhdistykset, vapaaehtoisorganisaatiot, toimikunnat, säätiöt ja sosiaaliset osuuskunnat. Ensimmäinen voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden ja yritysten laskenta tehtiin Roomassa elokuussa 2001 ISTATin toimesta. Voittoa tavoittelematon sektori työllistää säännöllisesti palkattua henkilöä: vakituista työntekijää, määräaikaista ja etätyöntekijää tai etäohjattua työntekijää. Näiden lisäksi on otettava huomioon 3,2 miljoonaa vapaaehtoista, uskonharjoittajaa ja aseistakieltäytyjää. Kaiken kaikkiaan maassa on toimivaa voittoa tavoittelematonta organisaatiota, joista puolet Pohjois- Italiassa. Noin kaksi kolmasosaa toimii kulttuuri-, urheilu- ja viihdealalla. Ylivoimaisesti suurimmat määrät voittoa tavoittelemattomia organisaatioita löytyvät seuraavista maakunnista: Lombardia ( järjestöä), Veneto (21 092), Emilia Romagna (19 160) ja Toscana (18 021). Näiden järjestöjen tiheys asukasta kohti on vuorostaan suurin Trentinon (88,7) and Valle d Aostan (69,2) maakunnissa. Voittoa tavoittelemattomista organisaatioista 91,3 % on joko rekisteröityjä yhdistyksiä (61 313) tai rekisteröimättömiä ( ). Mutta joukkoon mahtuu myös säätiötä ja sosiaalista osuuskuntaa, joilla joskin niitä on vähemmän on huomattava rooli johtuen toiminnastaan, henkilökuntansa laajuudesta ja taloudellisten aloitteidensa pitkäjänteisyydestä. Voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden ilmoittama liikevaihto käsittää 38 miljardin euron tulot ja 36 miljardin euron menot. Laskennassa lasketut yritykset osa-aloittain (osuus kaikista lasketuista; lukumäärä): ala kulttuuri, urheilu ja viihde hyvinvointipalvelut ammattiyhdistystoiminta ja edunvalvonta opetus ja tutkimus terveydenhoito oikeuksien puolustaminen ja poliittinen toiminta uskonnollinen edistämis- ja koulutustoiminta taloudellinen kehitys ja sosiaalinen koheesio ympäristö kansainvälinen solidaarisuus ja yhteistyö hyväntekeväisyys ja vapaaehtoistoiminnan edistäminen %-osuus lkm 63,1% ,7% ,1% ,2% ,4% ,1% ,1% ,0% ,5% ,6% ,6% 1 433

2 Voittoa tavoittelematon sektori Abruzzon maakunnassa Uusimpien BURAn eli Abruzzon maakunnan virallisen lehden tietojen mukaan ( ) alueella toimii 222 sosiaalista osuuskuntaa. Vapaaehtoisjärjestöistä 136 toimii hyvinvointi- ja terveyssektorilla, 97 sosiaaliturvasektorilla, 17 kulttuurialalla sekä 23 ympäristö- ja kansalaisturvasektorilla. Seuraavilta sivustoilta löytyy syvempää analyysia: 2. Yhteisötalouden lainsäädännölliset puitteet Kolmas sektori Jotta kolmas sektori voidaan määritellä, on tärkeää ymmärtää asiayhteys, mihin se viittaa ja jossa se kehittyy. Kolmannen sektorin komponentit eivät ole julkiset eivätkä ne muodosta markkinoita tai yritystä sanan perinteisessä merkityksessä. Julkinen sektori muodostuu valtiosta, alueista, paikallisviranomaisista, toimikunnista ja vastaavista toimeenpanoelimistä, ei-alueellisista tahoista sekä muista viranomaisista, joiden yhteisenä nimittäjänä on, etteivät ne harjoita omaa taloudellista toimintaa, vaan niillä on valta toteuttaa toimenpideohjelmia ja valtuuttaa muita toimijoita panemaan näitä toimeen. Yrityksen toimiala määräytyy siviililaista: se edustaa liiketoiminnan ammattimaista harjoittamista, joka tähtää tavaroiden ja palveluiden tuottamiseen ja vaihtamiseen. Yritysten osalta tehdään jako sen mukaan onko omistajia yksi vai useampi. Jälkimmäisten lakisääteiset muodot löytyvät siviililaista ja tarjoavat kahdelle tai useammalle henkilölle mahdollisuuden harjoittaa liiketoimintaa päämääränä voittojen jakaminen. Kolmannelta sektorilta puuttuu julkiselle sektorille ominainen valtuuttamisen valta, mutta se pyrkii yleiseen hyvään eikä taloudellisen voittoon tai tämän jakamiseen., vaikka se päästäkseen päämääriinsä voi harjoittaa liiketoimintaa (ns. marginaalisessa muodossa). Vuodesta 1997 lähtien voittoa tavoittelemattomien ns. ONLUS-organisaatioiden (Organizzazione Non Lucrativa di Utilità Sociale eli voittoa tavoittelematon yhteiskunnallisen hyödyn organisaatio) toimintaa on säätänyt asetus, joka pyrkii rationalisoimaan koko voittoa tavoittelematonta sektoria määrittelemällä uudestaan ei-kaupallisen liiketoiminnan kategorian. Seuraavanlaiset organisaatiot eivät voi täyttää onlus-tuntomerkkejä: julkisviranomaiset, liikeyritykset (muut kuin osuuskunnat), pankkisäätiöt, poliittiset puolueet, ammattiliittojärjestöt, työnantajayhdistykset ja ammattikuntayhdistykset. Vain yksityiset instituutiot voivat saada onlus-statuksen. Alueellisiin tai maakunnallisiin rekistereihin kirjatut vapaaehtoisjärjestöt saavat automaattisesti onlusaseman, samoin onlus-ehdot täyttävät kansalaisjärjestöt (NGO) ja sosiaaliset osuuskunnat. Onlusorganisaation toiminnan tulee olla yhteiskunnan hyväksi ja sen tavoitteiden tulee yksinomaan tähdätä yhteiskunnalliseen solidaarisuuteen. Tyypillistä onlus-toimintaa on esim. paikallisyhteisön hyvinvoinnin, hyväntekeväisyyden, kehitysyhteistyön, opetuksen, tutkimuksen, terveyden, luonnon- ja ympäristönsuojelun, kulttuurin, taiteiden tai urheilun alalla. Onlus-luokituksen saadakseen organisaation on huolehdittava siitä, että voittojen, toimintaylijäämän, rahastoitujen varojen, varantojen tai pääoman jakaminen epäsuorastikin on estetty. Onlus on velvollinen käyttämään voittoja ja toiminnan ylijäämää institutionaalisten tavoitteidensa tai näihin suoraan yhteydessä 2

3 olevien muiden tavoitteiden täyttämiseen. Tästä seuraa myös, että jos onlus syystä tai toisesta lopettaa toimintansa on sen varat siirrettävä toiseen onlus-organisaatioon tai yhteiseen hyvään. Onlus-aseman saaneiden organisaatioiden täytyy sisällyttää sääntöihinsä avoimuuden ja demokratian periaatteet. Näin on jotta demokratialle saadaan vankempi jalansija voittoa tavoittelemattomien järjestöjen toiminnassa. Demokratialla tarkoitetaan osallistumista ja että päätökset noudattavat enemmistötahtoa. Alla on lueteltu joitakin Italian kolmatta sektoria sääteleviä määräyksiä: Laki sosiaalisen edistämisen yhdistyksistä koskee voittoa tavoittelemattomia vapaaehtoisryhmiä. Yhdistys toimii sopimuspohjalla ja sillä on ei-taloudellinen, aatteellinen päämäärä (urheilu, kulttuuri, viihde jne.) Yhdistys voi olla rekisteröity tai rekisteröimätön. Siviililain artiklat säätiöstä eli yhteisöstä, jonka päämääränä on yksityisvarojen hallinnointi yhteiseen hyvään. Pankkisäätiöt ovat lain mukainen erityismuoto (koskee julkisten pankkilaitosten ja säästöpankkien muuntamista). Siviililain artiklat toimikunnista: julkisvarojen keräys yleisessä intressissä olevaan päämäärään (apu, hyväntekeväisyys, julkiset työt, monumentit, näyttelyt, messut, juhlat). Laki vapaaehtoisjärjestöistä: henkilökohtainen, spontaani, korvaukseton ja (epäsuoraakaan) voittoa tavoittelematon toiminta, ainoana päämääränä solidaarisuus, joka suoritetaan järjestön kautta johon toimija kuuluu. Laki sosiaalisista osuuskunnista. Sosiaalinen osuuskunta on osuuskunta, joka pyrkii yhteiskunnan yleiseen hyvään kansalaisten syrjäytymisen estämisen kautta. Päämääriin voidaan pyrkiä seuraavin tavoin: hyvinvointi-, terveydenhoito- ja opetuspalvelujen hallinnointi/management, monenlaisten aktiviteettien suorittaminen (maatalous, kauppa, teollinen tuotanto tai palvelutuotanto), jotka tähtäävät syrjäytyvien integroimiseen (psyykkis-, henkis- tai aistivammaiset, entiset mielisairaalapotilaat, psyykkisen hoidon alaiset henkilöt, huumeriippuvaiset, alkoholistit, alaikäiset työikäiset, joilla on perheongelmia, vaihtoehtoiseen rangaistukseen tuomitut ihmiset). Kohderyhmä voi muodostaa 30 % osuuskunnan työvoimasta ja olla itse osuuskunnan jäseninä. Laki kansalaisjärjestöistä (ns. NGO-sektorista) koskee organisaatioita, jotka toimivat kehitysmaayhteistyön piirissä. Organisaatio voi saada NGO-aseman edellyttäen, että sen muotona on säätiö, rekisteröity tai rekisteröimätön yhdistys taikka toimikunta, että sen järjestöllisenä tavoitteena on suorittaa kehitysaputoimintoja kolmannen maailman väestön hyväksi, että se ei tavoittele voittoa ja että se korvamerkitsee kaikki tulonsa järjestön tarkoituksen mukaiseen toimintaan; ettei se ole voittoa tekevän organisaation alainen eikä muulla tavoin kytkennässä voittoon pyrkivien yksityisten tai julkisten tahojen etuihin, että se hyväksyy julkiset tilintarkastukset ja että se toimittaa vuosikertomukset käynnissä olevien suunnitelmiensa edistymisestä. Mainittakoon vielä seuraavat: laki julkisista hoito-, hoiva- ja hyväntekeväisyysinstituutioista (IPAB eli Istituzioni Pubbliche di Assistenza e Beneficienza), laki kirkollisyhteisöistä, asetus ooppera- ja musiikkiyhteisöistä, laki ammattikoulutuksesta, laki ja presidentin asetus vapaaehtoisen siviilipuolustuksen yhdistyksistä sekä lakisäädökset voittoa tavoittelemattomasta radiotoiminnasta, vammaisyhdistyksistä, aseistakieltäytymisestä ja kansainvälisten adoptioiden parissa työskentelevistä organisaatioista. 3. Yhteisötalouden edistäjät Italiassa Yhteisötalouden toimijoista mainittakoon yhdistykset ja konsortiot eli yhteenliittymät, joista tärkeimmät ovat ACLI (Italian työväen katolilainen yhdistys) ARCI Nuova Associazione (Uusi ARCI-yhdistys) AGESCI (Italian partilaisten ja oppaiden yhdistys) 3

4 Associazione Botteghe del Commercio Equo e Solidale (Reilun kaupan myymälöiden yhdistys) AIAB (Italian orgaanisen maatalouden yhdistys) CtmMag: Ctm altromercato Gruppo Abele Mani Tese (Auttavat kädet) Uisp (Italian kansanurheiluliitto) CESVI (Yhteistyö ja kehitys) Italia Nostra (Meidän Italiamme) Legambiente (Ympäristöliitto) ICS (Consorzio Italiano di Solidarità; Italian solidaarisuuskonsortio) WWF Italia (Maailman luonnonsäätiön Italian osasto) Mm. seuraavat yhdistykset ja konsortiot edustavat sosiaalista yrittäjyyttä: LEGACOOP (Osuuskuntien liitto) Confederazione Cooperative Italiane (Confcooperative; Italian osuuskuntien keskusliitto) CGM (Consorzio Gino Mattarelli) AGCI (Italian osuuskuntien yleinen yhdistys) SINAPSI ( Yritysjärjestelmäsynergiasovellukset ) Consorzio Meridia. Koulutusmahdollisuudet: Tänä päivänä Italiassa on runsaammin kuin koskaan tarjolla yhteisötalouteen erikoistuvia yliopistokursseja. Tämä tarjonta kattaa 70 yliopistoa (58 valtiollista ja 12 yksityistä), 416 tiedekuntaa (382 julkista, 34 yksityistä) ja tutkintoon johtavaa kurssia. Ilmiöstä kiinnostuneiden yliopistojen joukosta mainittakoon erityisesti Bolognan yliopisto (Forlin toimipiste), jonka tutkintoon johtava kurssi osuuskuntayritysten ja voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden talous on prof. Stefano Zamagnin perustama, sekä Trenton, Milanon, Venetsian, Urbinon ja Rooman yliopistot. Ylempien korkeakoulututkintojen kurssit kattavat monia osa-alueita. Lisätietoja varten suosittelemme seuraavia sivustoja: - Legacoop - Federsolidarietà Confcoperative - Sosiaalisten osuuskuntien konsortio "Socialcoop" Abruzzo Voittoa tavoittelemattomat organisaatiot ja julkinen sektori Kansallisen tilastolaitoksen (ISTAT) mukaan valtaosassa Italian voittoa tavoittelemattomista yhteisöistä (87,1 %) rahoituksesta on pääosin yksityistä; vain 12,9 % saa enemmän julkista kuin yksityistä rahaa. Mutta jos katsotaan instituutioiden juridista muotoa, voidaan todeta yksityisrahoituksen vallitsevan aseman olevan ilmeisin rekisteröimättömissä yhdistyksissä, kun taas sosiaalisten osuuskuntien enemmistö (58,8 %) saa enimmän osan tuloistaan julkisista lähteistä. Toimintasektoreittain tilastot kertovat, että pääasiassa yksityisesti rahoitettujen voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden osuus on suurin sellaisilla aloilla kuin uskonnollinen edistäminen ja koulutus (+10,1 4

5 prosenttiyksikköä), ammattiliittosuhteet ja edunvalvonta (+10,0), oikeuksien puolustaminen ja poliittinen toiminta (+6,5), hyväntekeväisyys ja vapaaehtoistoiminnan edistäminen (+3,9) sekä kulttuurin edistäminen, urheilu ja viihde (+3,2). Yksityisrahoituksen osalta miinusmerkkisiä prosenttiosuuksia osoittavat puolestaan seuraavat alat: terveydenhoito ( 27,0 prosenttiyksikköä), hyvinvointipalvelut ja taloudellinen kehitys ( 13,5) sosiaalinen koheesio (samoin 13,5), ympäristö ( 12,9) sekä opetus ja tutkimus ( 7,2). Vastaavasti jälkimainituilla aloilla toimivien instituutioiden julkisen rahoituksen taso oli yli keskiarvon. Yhteistyön ja palvelujen tuottamisen esimerkkejä Alla on listattu esimerkkejä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista sosiaalisten yritysten kentällä: kunnan ulkoistamat vanhusten, vammaisten jne. kotipalvelut kunnan ulkoistamat lasten päivähoitopalvelut paikallisten terveysviranomaisten ulkoistamat terapiayhteisöjen ylläpito (esim. huumeriippuvaisten integrointi yhteiskuntaan) paikallisten terveysviranomaisten ulkoistamat integroidut terveydenhoito- ja hyvinvointipalvelut museoiden täydentävät palvelut (kirjakaupat, kahvilat, opetus, viihde jne.) majoitustiloja omistavien viranomaisten ulkoistama sosiaalipalvelumatkailun majoitustoiminta luonnonsuojelualueiden ylläpito. Voidaan lisäksi mainita moninaisia alueita, joiden toimintoja hoidetaan vapaaehtoisvoimin: terveydenhoitoa tiettyjä sairauksien tai vammojen osalta, elin- ja veriluovutus, sairaalahoiva, ensiapu, siviilipuolustus, kulttuuriperinnön vaaliminen ja siihen liittyvä opetustoiminta, ympäristövalistus jne. 5. Yhteisötalouden rahoitus Huomiota julkisesta rahankäytöstä Kaikki edellisessä kappaleessa mainitut toiminnat, joiden hallinnon viranomaiset ovat antaneet voittoa tavoittelemattomille organisaatioille, rasittavat julkisia menoja ja ovat osa Italian hyvinvointijärjestelmää. Työ- ja sosiaalipolitiikkaministeriön helmikuussa 2003 julkaiseman Hyvinvoinnin valkoisen kirjan ( Ehdotuksia dynaamiseksi ja sympaattiseksi yhteiskunnaksi ) mukaan voidaan yleisemmin sanoa että julkiset sosiaalipalvelumenot suhteessa bruttokansantuotteeseen alittavat jossain määrin eurooppalaista keskiarvoa (25,3 % vastaan 27,6 % vuonna 1999). Jos lasketaan pois sosiaaliturvaa ja lääketieteellisiä palveluja, kunnat hallinnoivat valtaosaa julkista sosiaalimenoista. Tuoreiden tutkimusten mukaan hyvinvointipalvelujen kokonaisarvo vuonna 2000 oli n. 7,8 miljardia euroa eli 11,8 % kuntien kokonaismenoista. Nämä olivat lähes kokonaisuudessaan palveluihin liittyviä menoja. Tässä suhteessa maan pohjois- ja eteläosat eroavat suuresti toisistaan. Monissa eteläisissä maakunnissa menot henkilöä kohden ovat % pienemmät kuin pohjoisessa keskimäärin. On alleviivattava, että Italian palveluihin kohdistuva menovaje voi johtua alueellisesta epätasapainosta. Etelän tilanne on huolestuttava. Yleisemmällä tasolla kokonaismenojen epäoikeudenmukainen jakautuminen on edelleen suurimpia tulevien toimintaohjelmien ratkaistavia ongelmia. Voittoa tavoittelemattoman organisaation veroedut Italiassa voittoa tavoittelemattomat yleishyödylliset ns. onlus-organisaatiot saavat monia veroetuja. Tärkein näistä on, että niiden järjestötoimintaa suoran verotuksen suhteen ei lasketa kaupalliseksi ja että niihin liittyvistä toiminnoista syntyneet tulot ovat verovapaat. 5

6 Eettinen rahoitus Eettisellä rahoituksella tarkoitetaan rahoittamisen finanssivälineitä, joihin yksityiset sijoittajat voivat välittäjätahon kautta investoida markkinoilla. Kuten tavallisissakin rahoitussuhteissa, eettinen rahoitus on kolmen päätahon välinen suhde: rahoitetun tahon (sosiaalinen yritys tai voittoa tavoittelematon organisaatio), säästöjen keräämiseen erikoistunut taho sekä yleisinhimillisiin teemoihin suuntautunut eettinen sijoittaja tai yksityishenkilö. Mutta eettisten finanssioperaatioiden todellinen erottava piirre määräytyy vain, kun sijoittava taho suostuu siihen että finanssioperaatiot suoritetaan markkinaolosuhteiden ulkopuolella. Toisin sanoen eettisten sijoitusoperaatioiden tuotto-osuudet eivät ole suorassa suhteessa finanssimarkkinoiden kestoltaan ja määrältään vastaavien operaatioiden tuotto-osuuksiin. Siksi eettisiä finanssi-instrumentteja tarjotaan ja lunastetaan erityiseen palautusvaihtokurssiin. Eettisiä investointeja erottava piirre on, että sijoittaja pitäytyy vaatimasta markkinoiden mukaista tuottoa pääomalle. On muitakin eettisiä finanssivälineitä, jotka eivät vaadi sijoittajaa luopumaan osasta tuotto-osuutta, mutta nämä pelkästään sijoittavat kerätyt varat sellaisiin yhtiöihin, jotka täyttävät tietyt ennalta sovitut eettiset parametrit ja kriteerit. Tällaiset rahastot antavat sijoittajalle mahdollisuuden vaatia, että yritykset käyttäytyvät eettisesti ja kanavoida säästönsä vain sijoituksiin, jotka täyttävät tietyt ehdot. Nämä tapaukset eivät suoraan pidä sisällään voittoa tavoittelemattomia toimijoita, koska sijoituksella ei ole sen enempää suoria kuin epäsuoriakaan edunsaajia. Mutua Auto-Gestione Italian varhaisimpia kokemuksia eettisestä rahoituksesta edustavat MAG-osuuskunnat (Mutua Auto-Gestione = keskinäisen oma-avun järjestö), joiden tarkoitus on kerätä varoja jäsentensä kesken rahoittaakseen muiden jäsenten yhteiskunnallisesti tai ympäristöllisesti hyödyllisiä hankealoitteita lähinnä seuraavilla aloilla: Yhteiskunnallinen solidaarisuus: syrjäytyneiden tai vammaisten työhön integroimisen hankkeet; Ympäristö ja ekologia: hankkeet jotka koskevat jätteen erilliskeräilyä, orgaanisten ja luontoperäisten tuotteiden jakelua ja tuotantoa, ympäristön puhdistusta ja uudelleentasapainottamista, lääkitystä ja luonnollisia hoitoja, kulttuuria, virkistys- ja taideaktiviteettien tiedotusta, tukea ja edistämistä sekä kansalaisten vapaata ilmaisua; Sosiaalinen ja kulttuurinen edistäminen ja aktivointi; Reilu kauppa. Banca Popolare Etica (Kansan eettinen pankki) edustaa mittakaavansa puolesta merkittävintä eettisen rahoituksen kokemusta Italiassa. Pankki näyttää suuntaa vaihtoehtoiselle lähestymistavalle rahoitusajatteluun, hylkäämättä rahoituksen perusmekanismia (välitys, varainhankinta ja lainaus) se määrittelee uudestaan arvomaailmansa (kansa eikä pääoma, ajatus eikä varat, investointikohdetta reilusti kohteleva palautus eikä keinottelu). Riskin ja palautuksen lisäksi pankki kiinnittää huomionsa niihin heijastusvaikutuksiin, joita rahoitustoiminnalla on todelliseen talouteen muokaten samaa rahoituskäyttäytymistä yhteiskunnallisesti valveutuneempaan suuntaan ja ennen kaikkea pyrkien siihen, että se rahoittaa kaikkia inhimillisesti ja ekologisesti kestäviä toimintoja. Näiden toimien joukosta löytyy siten sekä perinteisiä voittoa tavoittelemattoman sektorin aktiviteetteja (sosiaalinen ja kansainvälinen yhteistyö, ekologia, kansalaisoikeuksien puolustaminen, kulttuuri ja vapaa-aika jne.) että vähemmän perinteisiä kuten reilu kauppa, orgaaninen ja biodynaaminen maatalous, ekoystävällinen tuotanto ja yleisemmin kaikkia alueellaan yhteiskunnallisia tai ympäristöllisiä hyötyjä tuottavia yritystoimintoja. Mitä työllistämiseen tulee, BPE on myöntänyt lainoja kolmannella sektorilla ja kansalaistaloudessa toimiville organisaatioille ja mieluiten seuraavilla aloilla toimiville osuuskunnille, yhdistyksille, säätiöille, viranomaisille ja kerhoille: Opetukselliset hyvinvointipalvelut, syrjäytymisen vastainen taistelu, heikkojen integrointi työelämään; Ympäristönsuojelu ja kulttuuriperinnön vaaliminen; Kehitysyhteistyö, kansainvälinen vapaaehtoistyö, reilu kauppa; 6

7 Elämänlaatu, kansanurheilun edistäminen ja kulttuurialoitteet. Lainanhakijoiden on vakuutettava, etteivät ne harjoita toimintaa, joka on PBEn tarkoitusten kanssa ristiriidassa. Lisäksi finanssi- ja pankkiryhmien monien eettisten rahastojen olemassaolo on toteamisen arvoinen seikka, vaikkakin tällä hetkellä näiden osuus kokonaisinvestoinneista on vain 0,8 %. Nämä ovat uusimmat rahastot: Pioneer Investments Ethical & Environmental Fund, Unicredit-ryhmän osakerahasto, joka kieltäytyy sijoittamasta yrityksiin, jotka toimivat ase-, alkoholi-, tupakka-, ydinvoima- ja uhkapelialoilla. Nexum, suljettu rahasto, jonka on perustanut E.Capital Partners ja teollisuuskonsulttifirma Valdani & Vicari. Rahasto investoi uuden talouden yrityksiin eettisten parametrien mukaisesti. European Ethical, Intesa Asset Management -varainhoitoyrityksen Geo-rahaston eettinen osio. Sitä hallinnoi San Paolo IMI, Italian lakien alla toimiva monialarahasto, joka omistautuu nimenomaisesti institutionaalisten sijoittajien (pankkisäätiöiden, täydentävien ja pakollisten viranomaisten, voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden, kotimaisten ja ulkomaisten pankkien) rahoitushallintotarpeille. Banca Nazionale del Lavoro (Kansallinen työn pankki) Telethon, sekaobligaatiorahasto joka sen lisäksi, että se noudattaa eettisiä kriteereitä valitessaan sijoituskohteita myös osoittaa puolet hallintopalkkioistaan Teletron-rahastolle tukeakseen lääke- ja muuta tieteellistä tutkimusta. 6. Yhteisötalouden näkymät Yhteisötalouden näkymistä on jo pidemmän aikaa käyty vilkasta keskustelua. Jotkut korostavat tarvetta säilyttää sektorin voittoa tavoittelematon luonne. Toiset vaativat yritysorientoitunutta evoluutiota, kun taas toiset ennustavat voittoa tavoittelemattoman sektorin voimallista kasvua seurauksena valtion pala palalta vähenevästä roolista hyvinvointijärjestelmän ylläpitäjänä. Kannaltamme erittäin mielenkiintoisen analyysin on tarjonnut professori Zamagni, Italian auktoritatiivisin teoreetikko alalla. Hän on analysoinut meneillään olevaa siirtymistä yhteisötaloudesta kansalaistalouteen. On maininnan arvoista tarkentaa, että termi kansalaistalous esiintyi ensimmäisen kerran vuoden 1753 poliittistaloudellisessa sanakirjassa, samana vuonna kun Napolin yliopistossa Antonio Genovesi piti maailman ensimmäisen kansantalouden kurssin. Genovesin mestariteos oli Lezione di economia civile ( Kansalaistalouden luentoja, 1756). Zamagni kysyy voidaanko markkinoita inhimillistää, voidaanko ne palauttaa kuten renessanssin aikana oli yhteiskunnallisia siteitä vahvistavaksi välineeksi edistämällä sekä tulonjakopolitiikkaa että sellaista talouden kenttää, jossa kaikki kansalaiset voivat toteuttaa niitä vastavuoroisuuden, solidaarisuuden ja myötätunnon arvoja, joita ilman markkinat itsessään eivät voisi olla olemassakaan. Tämän talouden kentän, jonka muodostavat ihmiset joiden taloudellinen toiminta on tiettyjen arvojärjestelmien inspiroima, tulisi muodostua markkinoiden itsensä sisään. Meidän tulisi pyrkiä markkinamalliin, joka voisi toimia yhteiskunnan sivistyksen rakenteena. Sellaista rakennetta voisi hyödyntää talouden inhimillistämiseen. Näillä markkinoilla on kolme pääfunktiota: 1) jakaa vaurautta poliittisella tasolla sovittujen oikeudenmukaisuussääntöjen mukaisesti; 2) toimia paikkana, missä voittoa tavoittelemattomatkin talouden arvoa ja sitä kautta vaurautta synnyttävät tahot voivat toimia sekä 3) olla kenttä, missä kuluttaja on kansalainen. Mutta tämän hetken liberalistis-individualistisinen markkinanäkemys ei salli yhtaikaista talouskasvua ja kansalaisten hyvinvoinnin edistystä niin, että lisääntyvä vauraus tekisi ihmisiä onnellisemmiksi. Zamagni toteaa, että yhteiskunnalla, joka kannustaa yhteiskuntamyönteiseen käyttäytymiseen eikä tukahduta sitä, on taipumus olla onnellisempi ja tyydyttävämpi kaikille. Siksi on tarpeen kannustaa taloudelliseen käyttäytymiseen, jossa vastavuoroisuus on yhteisö- ja kansalaistalouden perustana. Tämä vastavuoroisuus synnyttää keskinäisiä vaikutussuhteita ja tämän tuloksena sosiaalista pääomaa, kun taas pelkässä altruismissa aina piilee riippuvuuden vaara. 7

8 Vastavuoroisuuteen perustuva kanssakäymisten verkosto on ilmeinen kaikissa niissä yritysmuodoissa, jotka ulottuvat osuuskuntayrityksestä kansalaisyritykseen. Kuluttaja-asiakas ei kuitenkaan suunnittele itsenäisesti kulutustaan eikä hän ole vuorovaikutussuhteessa tarjoaviin tahoihin; hän on vain näennäisesti vapaa valitsemaan. Siitä syystä Zamagni haluaa kuvata kansalaisyhteiskuntaorganisaatioita kansalaistaloudellisina yrityksinä, jotka puuttuvat kysyntäpuoleen strukturoiden ja organisoiden sitä niin, että se itsenäisemmin pystyy vaikuttamaan tarjontapuoleen. Siinä missä sosiaalinen yritys on yhden intressitahon (single-stakeholder) hallinnoima, kansalaisyritys on monien intressien organisaatio (multistakeholders). Jos sosiaalisessa yrityksessä edelleen käytetään voittoa tavoittelemattoman järjestön hallintomallia, kansalaisyrityksellä on taipumus soveltaa organisaatiomallia, jota voisi verrata mansikan kasvuun: kun tämä saavuttaa tietyn koon, se irrottaa versoja omiksi hedelmää kantaviksi kasveiksi. Zamagnin mukaan sosiaalinen osuuskunta on kansalaisyrityksen todellinen perusmalli. Jos Englanti on yhteisötalouden kehto (ensimmäinen osuuskuntayritys perustettiin Rochdalessa Manchesterissa 1844), niin Italia on kansalaisyrityksen kehto, koska sosiaalisia osuuskuntia koskevaa lakia hyväksyttäessä vuonna 1991 näitä organisaatioita, joita alettiin kutsua sosiaalisiksi osuuskunniksi, oli ollut toiminnassa jo yli vuosikymmenen ajan. Mutta jos hyvinvointiyhteiskunnan näkymistä ei nykypäivänä keskustella, mielipiteet eivät tule olemaan yksimieliset, kun sen toteuttamista aletaan harkita. Teoreettisessa ja poliittisessa keskustelussa ja vertailussa esiintyy kolme päämallia: 1) myötätuntoinen konservatismin malli, jossa tarpeiden tyydyttäminen on uskottu hyväntekeväisyydelle ja valtiolle; 2) uusstaattinen malli, jossa valtio käyttää toimeksiantomonopoliaan hyvinvointipalvelujen täydelliseen tai osittaisen ulkoistamiseen sekä 3) hyvinvoinnin kansalaismalli, jonka mukaan kansalaisyhteiskunnan organisaatiolle on taattava ei vain juridinen vaan myös taloudellinen asema. Hyvinvoinnin monitoimijamallin eli ns. welfare mix -periaatteen näkökulmasta sosiaalinen yritys nähdään julkisen väliintulon henkiinherättämisen välineenä. Mutta voittotavoitteesta pidättyminen ei riitä, jollei myös suhde markkinoihin muutu rakenteellisesti. Tämä on syy siihen, mitä olemme kutsuneet voitontavoittelemattomuuden epäonnistumiseksi : kunhan voitonjakovelvoite on asetettu, tuottava organisaatio alkaa toimia minkä tahansa voittoa tekevän organisaation tavoin. Vaikka sen päämääränä ei ole voiton maksimointi, on vaarana että sosiaalinen yritys tarjoaa subjektiivista tulkintaa kohderyhmänsä tarpeista. Lopuksi Zamagni ehdottaa monitoimijamallia pidemmälle menevää pluralistista, monitahoista hyvinvointia, jossa kansalaisyritys ja sosiaalinen yritys täydentävät toinen toisiaan. Jotta monitahoinen hyvinvointi toimisi, tarvitaan sosiaalisen/yhteiskunnallisen laadun markkinoita. Täten niitä voimavaroja, jotka valtio päättää osoittaa hyvinvointiin, käytetään palveluiden kysynnän edistämiseen ja tukemiseen todellistaen tarpeen, joka muuten ei konkretisoituisi. Tuloksena olisimme siirtymässä tarjonnan julkistuesta kysynnän julkistukeen. Tällä hetkellä ihmisorientoituneiden sosiaalisten markkinoiden synty on ainoa realistinen hanke palveluiden yleispätevyyden turvaamiseksi ja rikastuttamiseksi. [Käännös pohjautuu osittain tiivistäen alkuperäistekstin englanninnokseen. Käänt.huom.] 8

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tila ja tulevaisuus -dialogifoorumi Keskiviikko 19.10.2011, Turku Projektipäällikkö Ville Grönberg, Yhteinen

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Mikä on Alajärven Osuuspankki?

Mikä on Alajärven Osuuspankki? ALAJÄRVEN OSUUSPANKIN TUOTTO-OSUUDEN MERKINTÄ Mikä on Alajärven Osuuspankki? Osuuspankin toiminimi on Alajärven Osuuspankki (jäljempänä "Osuuspankki" tai "Pankki"). Sen kotipaikka on Alajärvi. Pankin y-tunnus

Lisätiedot

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Ketkä voivat osallistua? Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan voivat osallistua kaikki Euroopan kansalaisuutta

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Johdatus yhteiseen tilaan ja ajatusakvaarioihin. Varsinais-Suomen alueen dialogifoorumi/turku 19.10.2011 Ellen Vogt, erityisasiantuntija

Johdatus yhteiseen tilaan ja ajatusakvaarioihin. Varsinais-Suomen alueen dialogifoorumi/turku 19.10.2011 Ellen Vogt, erityisasiantuntija Johdatus yhteiseen tilaan ja ajatusakvaarioihin Varsinais-Suomen alueen dialogifoorumi/turku 19.10.2011 Ellen Vogt, erityisasiantuntija Espinno -hankkeen yleiset tavoitteet Hyvinvointipalvelujen avustavien

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja Evli Pankki Oyj Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja 31.8.2016 Evli on sijoittamiseen erikoistunut yksityispankki, joka auttaa yksityishenkilöitä ja yhteisöjä kasvattamaan varallisuuttaan. Evli pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli 19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet Urheiluseuran varainhankinnan perusteet 1. Käsitteet yleishyödyllisyys yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta, liiketoiminta 2. Tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Lisätiedot

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN Valtionavustukseen oikeutetut uudet liikuntaa edistävät järjestöt. Liikuntalain 10 :ssä säädetään, että liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Opetuksen tavoitteet: Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

YHTEISKUNTAOPPI. Opetuksen tavoitteet: Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 Rahaston tarkoitus Rahasto tukee viestinnän tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta.

Lisätiedot

Yhdistetyt asiat C-180/98 C-184/98. Pavel Pavlov ym. vastaan Stichting Pensioenfonds Medische Specialisten

Yhdistetyt asiat C-180/98 C-184/98. Pavel Pavlov ym. vastaan Stichting Pensioenfonds Medische Specialisten Yhdistetyt asiat C-180/98 C-184/98 Pavel Pavlov ym. vastaan Stichting Pensioenfonds Medische Specialisten (Kantongerecht te Nijmegenin esittämä ennakkoratkaisupyyntö) Pakollinen kuuluminen ammatilliseen

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Euroopan nuorisosäätiö

Euroopan nuorisosäätiö Euroopan nuorisosäätiö Tukemassa Euroopan nuorisoa Nuorisolle omistautunut Vuoropuhelu Mahdollisuus Yhteisö Kumppanuus Koko sydämestä Interaktiivinen Joustava Vaihtoja Ammattimainen EUROOPAN NEUVOSTO Euroopan

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Sivu 1/5 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Nexstim Oyj:n nimitysvaliokunta on päättänyt esittää Nexstim Oyj:n (Yhtiön) varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka pidetään 31.3.2016,

Lisätiedot

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A TAALERI MONIPUOLINEN FINANSSITALO Taaleri on Helsingin pörssiin listattu kasvava suomalainen varainhoitoa ja rahoitusta tarjoava

Lisätiedot

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Kokemuksellisen hyvinvointitiedon haaste Tiedontuotannon analyysi Uudet menetelmät ja kanssakehittäminen Hyvinvointikertomus- hyvinvointijohtaminen

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana

Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana Lahen aktiivien tapaaminen 26.11.2015 Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos ja Suomen

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet

Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet - Juha Viertola Oikeustieteen lisensiaatti 12.1. SÄÄTIÖN VARAT ON SIJOITETTAVA VARMALLA JA TULOA TUOTTAVALLA

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET 4.2.2016 TAUSTAA Haluamme avoimesti viestiä millaisia periaatteita ja linjauksia noudatamme sijoituspäätöksiä tehdessämme Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden

Lisätiedot

Yhteisötalouden käsitteestä

Yhteisötalouden käsitteestä Yhteisötalouden käsitteestä Hanna Moilanen projektipäällikkö Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti FinSERN-tapaaminen 5.9.2011 Ruralia-instituutti /Hanna Moilanen/Yhteisötalouden käsitteestä 7.9.2011

Lisätiedot

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta?

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyslaki pähkinän kuoressa Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyksen toimintaa säätelee Yhdistyslaki (26.5.1989/503) Tärkein yhdistyksiä ohjaava laki. Yhdistyksen kokous Ylin päätäntävalta

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys keinoja työllisyydenhoitoon

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys keinoja työllisyydenhoitoon Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys keinoja työllisyydenhoitoon 1 Esiselvitys: Oulun kaupungin yhteisötoiminnan palvelukonseptin kehittäminen ja sosiaalinen yrittäjyys - PALKE -hanke 1.6.2009-31.12.2009

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti Projektipäällikkö Antti Honkarinta 31.10.2013 Projektin toteuttajaorganisaatio on Oulun kaupunki. Projekti sijoittuu konsernipalvelujen

Lisätiedot

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia ja mielipiteiden vaihtoa, toivoo Yrjö Määttänen 1 Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia

Lisätiedot

Edunsaajien asema rahapeliuudistuksessa

Edunsaajien asema rahapeliuudistuksessa Edunsaajien asema rahapeliuudistuksessa 13.3.2015 Rahapelijärjestelmän vahva perusta Suomessa rahapelipolitiikasta päättävät eduskunta ja valtioneuvosto Suomen rahapelijärjestelmästä ja sen eri toimijoista

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Strategia 2020 Strategiatyön keskeiset johtopäätökset

Strategia 2020 Strategiatyön keskeiset johtopäätökset Strategiatyön keskeiset johtopäätökset KPY:n nykyistä visiota, toiminta-ajatusta ja arvoja ei ole tarpeen olennaisesti muuttaa Strategisesti KPY profiloituu jatkossa yhä vahvemmin pitkän aikavälin teolliseksi

Lisätiedot

Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa. Merja Immonen

Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa. Merja Immonen Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa Merja Immonen 13.9.2016 Mitä on talous Esitellään talouden toiminnan peruskäsitteitä. Esitellään talouden ja rahan kiertokulkumalli.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Miten edunvalvoja rekisteröidään?

Miten edunvalvoja rekisteröidään? Miten edunvalvoja rekisteröidään? Rekisteröintimenettely: konsultti- ja lakiasiaintoimistot, jotka harjoittavat edunvalvontaa EU:n toimielimissä 1. Esittely Rekisteröinti aloitetaan valitsemalla kotisivun

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

5. Ääniluettelon vahvistaminen sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

5. Ääniluettelon vahvistaminen sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen AFFECTO OYJ -- PÖRSSITIEDOTE -- 13.2.2014 klo 12.30 Kutsu Affecto Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Affecto Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään torstaina 10.4.2014

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

FOURTON OY MERKINTÄLOMAKE

FOURTON OY MERKINTÄLOMAKE MERKINTÄLOMAKE Fourton Rahastoyhtiön rahastoja voitte merkitä kaksi kertaa kuukaudessa. Merkintäpäivät ovat jokaisen kuukauden 15. päivä ja viimeinen pankkipäivä. Jos 15. päivä ei ole pankkipäivä, merkintäpäivä

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi Muutos vuosien 2014 2020 aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi Muutos vuosien 2014 2020 aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 12.05.2015 C(2015) 3104 final JULKINEN VERSIO Tämä on komission sisäinen asiakirja, joka annetaan käyttöön vain tiedotustarkoituksessa. Asia: Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot