BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTTÖ KYMENLAAKSOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTTÖ KYMENLAAKSOSSA"

Transkriptio

1 BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTTÖ KYMENLAAKSOSSA Jatkoselvitys bilika-projekti NELI hanke Mylläri Mikko Ahlberg Arto

2 NELI - North European Logistics Institute on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallinnoima logistiikan kehitysohjelma. Ohjelma toimii logistiikan ja siihen liittyvän teknologian ja liiketoiminnan kehittämisen yhteistyöfoorumina Kymenlaaksossa. NELI tukee ja täydentää muita logistiikan T&K toimijoita hakemalla konkreettisia tutkimus- ja kehitystuloksia elinkeinoelämää ja koulutusta varten. NELI toimii yhteistyössä muiden kansallisten ja kansainvälisten logistiikkaklusterien kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa työtä, jossa NELI etsii ja arvioi logistiikan tutkimus- ja kehitysideoita, valmistelee projektin aihealueen parhaiden osaajien kanssa ja hankkii projektille rahoituksen sekä tapauskohtaisesti osallistuu hankkeen toteutukseen. Bilika-projekti toteutettiin 4/ ver. b

3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 5 2 SELVITYKSEN TAUSTA Liikennepolttoaineiden hintakehitys Biokaasun valmistus Kymenlaaksossa Ympäristövaikutukset 6 3 BIOKAASUN EDUT VERRATTUNA MUIHIN LIIKENNEPOLTTOAINEISIIN Liikenteen kehitys Kasvihuonekaasupäästöt elinkaarella mitattuna Huolto ja hyötysuhde Verotus 8 4 YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT Kaupunkien sitoumukset Hankintatoimi 9 5 UUDEN LAIN ASETTAMAT VAATIMUKSET HANKINTATOIMELLE Kilpailutusvaihtoehto Kilpailutusvaihtoehto Joustavuustekijät 11 6 ESIMERKKEJÄ BIOKAASUN KÄYTÖSTÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Biokaasun liikennekäytön edistämisesimerkkejä Saksan ympäristövyöhykkeet 14 7 TANKKAUSMAHDOLLISUUDET NYT JA TULEVAISUUDESSA Kaasuverkoston laajentamissuunnitelma 15 8 PAIKALLISET OLOSUHTEET Hamina Kotka Kouvola 18 9 KUSTANNUSVAIKUTUKSET Kustannusvertailu hybridiautoon Hankintakustannus Käyttökustannus Kustannuslaskelmat Kustannussäästö ajettua kilometriä kohti Konversiot Dual-fuel konversio ELINKAAREN AIKAISET HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT POTENTIAALISET AJONEUVOMALLIT 29

4 11.1 Hintavertailua EHDOTETUT JATKOTOIMENPITEET Poliittiset päätökset Henkilöstön sitouttaminen Nopea siirtymä Vähittäinen siirtymä Biokaasun valmistuksen ja tulevaisuuden huomioon ottaminen YHTEYSHENKILÖLUETTELO 32 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS LIITTEET

5 1 JOHDANTO Tämä raportti on jatkoa valmistuneeseen esiselvitysraporttiin Kymenlaakson kuntien biokaasun ajoneuvokäyttöön siirtymisen kustannus- ja ympäristövaikutuksista. Selvityksen tekijänä on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallinnoima NELI -hanke. Esiselvityksessä lähetettiin tämän hetkistä ajoneuvotilannetta koskeva kysely kunnille, kunnallisille liikelaitoksille ja kuntien osakkuusyhtiöille. Kyselyn perusteella koostettiin ajoneuvoyhteenveto, jossa määritettiin ajoneuvojen käyttövoimaan ja ajosuoritteisiin perustuvia taloudellisuusvertailuita ja päästölaskelmia. [1] Tässä selvityksessä esitetään Jatkotoimintamalli, joka pohjautuu esiselvityksessä tutkittujen taloudellisten vaikutusten, saavutettavien ympäristöhyötyjen, ja käytännön toteutuksen vaatimista toimenpiteistä. Malli on rakennettu yhteistyössä kuntien liikennelaitosten kanssa ja sovitettu eri kaupungeille kaupunkikohtaisesti johtuen erilaisesta liikenneinfrastruktuurista sekä biokaasun saatavuudesta. Tutkimusmetodina käytettiin pääasiassa henkilökohtaisia keskusteluja kaupunkien ja energialaitosten päättävien vastuuhenkilöiden kanssa, sekä puhelinkeskusteluja sidosryhmien kanssa ja sähköpostiviestintää. Tutkimus on kooste yhteisestä toimintamallista, joka on muodostunut edellä mainituista yhteydenotoista, ja muista selvityksistä. Tutkimusraportissa on pyritty mahdollisimman tiiviiseen ilmaisuun, jotta itse asian ydin tulee selville, eikä luettavuus kärsi. Laajemmat selvitykset ovat saatavissa käyttämällä lähdetietoja. 2 SELVITYKSEN TAUSTA Kymenlaakso on alueellisesti erinomainen paikkakunta biokaasun valmistuksen ja käytön suhteen. Gasum Oy:n laaja kaasuverkosto, sekä Haminan Energian kaasuverkosto mahdollistavat biokaasun jakelun käyttäjille ilman pitkiä tankkausmatkoja. Alueellista etua saadaan myös biokaasun valmistuksen mahdollistavasta maataloudesta, joka Kymenlaaksossa on merkittävä tekijä suunniteltaessa ja rakennettaessa biokaasun tuotantolaitoksia. 2.1 Liikennepolttoaineiden hintakehitys Liikennepolttoaineiden hinnat ovat vaihdelleet esiselvityksen jälkeen keväällä ja kesällä 2012 keskimäärin +2 % - +7,5 %, esiselvityksen laskentaperusteista. Öljyn hinta ja euron kurssi suhteessa dollariin huojuttavat hintoja, mutta ei ole näköpiirissä, että hinnat kääntyisivät laskuun. Öljyn hintaherkkyyden lisäksi sen saatavuuden ja laadun

6 ennustetaan heikkenevän vuodesta 2025 alkaen. Taloudelliset vaikutukset siirryttäessä bio- ja maakaasun käyttöön tulevat olemaan entistäkin edullisemmat. Maakaasun hinta on sidottu kivihiilen ja raskaiden polttoöljyjen hintaan, sekä kotimarkkinoiden energiahintaindeksiin, eikä ole niin suhdanneherkkää. Biokaasun ja maakaasun hintavaihtelu on vastaavana aikana ollut vain + 1 %. Paikallisesti tuotettu biokaasu voidaan kustannus -ja energiatehokkaimmin käyttää juuri liikennepolttoaineena. Kymenlaaksossa ei vielä ole luotu toimivaa infrastruktuuria biokaasun liikennekäytölle. Tämän selvityksen tavoite on tukea infrastruktuurin luomista. 2.2 Biokaasun valmistus Kymenlaaksossa Biokaasun valmistuskapasiteettia tullaan Kymenlaaksossa huomattavasti lisäämään, ja se tulee ottaa huomioon kaupunkien autojen pitkän aikavälin polttoaineratkaisuja tehtäessä. Anjalankosken Hyötyvirta-alueelle on tulossa nurmirehusta biokaasua valmistava laitos, joka valmistuttuaan pystyy tuottamaan polttoaineen yli 6000 kappaleelle km:n vuotuisen ajosuoritteen henkilöautolle. Haminan Energia Oy rakentaa Virojoelle biokaasulaitoksen, jonka kapasiteetti kokonaan liikenteen käyttöön muutettuna vastaa n kpl henkilöautoja edellä mainituin laskentaperustein. Kouvolan Mäkikylän jo toimivan biokaasulaitoksen kapasiteetin liikennekäytön osuus on tällä hetkellä noin 450 autoa. Näin ollen jo nyt on biokaasua Gasum Oy:n kaasuverkossa, ja lisää tuotantoa on tulossa. Lisäksi jakeluverkko on jo nyt riittävä huomattavalle käytön lisäykselle. Biokaasun käyttöönoton ongelmista on sanottu sen olevan muna-kana ilmiö. Ilman toista ei voi olla toista. Tämä ongelma on poistunut Kymenlaaksosta, joten käytölle ja käytön lisäämiselle ei enää ole esteitä. Paikallisesti tuotetulla biokaasulla on myös työllisyyttä edistävä vaikutus paikkakunnalle [2],[3],[4]. 2.3 Ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten huomioon ottaminen on tärkeää useammassakin mielessä. Kaupunkilaiset saavat puhtaamman kaupunki-ilman hengittääkseen, ja päättäjät voivat tehokkaasti toteuttaa ympäristösopimuksia ja sitoumuksia, joita ovat kaupunkien valtuuttamina tehneet. Maapallon ilmaston lämpeneminen ja ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien nousu on kiistaton tosiasia. Erityisenä haasteena on miten pystymme muuttamaan globaalina ymmärretyn ongelman kansalliseksi, paikalliseksi ja edelleen yksilötason toiminnaksi. Toimimalla tämän tutkimuksen pohjalta vähän vaivaa nähden, on mahdollista viedä globaalius yksilötasolle [7].

7 3 BIOKAASUN EDUT VERRATTUNA MUIHIN LIIKENNEPOLTTOAINEISIIN Biokaasu on täydellisesti uusiutuva polttoaine, joka korvaa fossiilisia polttoaineita. Pääosa sen raaka-aineista on tuotettu tai syntynyt yhden tai korkeintaan muutaman edellisen kasvukauden aikana, ja kaikkien päästöjen tase on tällä aikavälillä nolla tai jopa negatiivinen. Biokaasun tuotantoon parhaiten soveltuva resurssi on nopeasti hajoava biojäte, joka on pakko joka tapauksessa käsitellä. Raaka-aine syntyy yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesistä, yhdyskuntien ja teollisuuden biojätteistä, kaatopaikkakaasuista, ja maatalouden jätteistä. Biokaasua voidaan tuottaa jokaisessa kunnassa. Biokaasun tuotantoprosessi säilyttää ja jopa parantaa mädätysjäännöksen lannoitearvoa ja samalla poistaa siitä taudinaiheuttajat. Mädätysjäännös on käytettävissä lannoitteena maa- ja metsätaloudessa [12]. 3.1 Liikenteen kehitys Liikenne on ainut sektori, jossa kasvihuonekaasupäästöt EU:ssa edelleen kasvavat, joten se on ilmastopoliittisesti korkeimman prioriteetin sektori. Myös Kymenlaakson kaupungeissa on meneillään trendi, jossa asukkaat liikkuvat aina vain enemmän omilla autoillaan. Työmatkat ovat pidentyneet ja autoistumisaste on kasvanut. Kauppakeskuksien laajentuminen valtateiden varteen ohjaa ihmisiä liikkumaan yhä enemmän omilla autoilla. Liikenne on eniten raakaöljystä riippuva sektori, ja resurssiongelman takia riskinä ovat suuret hinnan vaihtelut ja tulevaisuudessa myös toimituskatkot. Suomessa liikenne aiheuttaa 5-kertaiset kasvihuonekaasupäästöt energiayksikköä kohti sähköntuotantoon verrattuna, joten biopolttoaineen käyttö liikenteessä alentaa päästöjä paljon enemmän kuin käyttö sähkön tuotannossa. Liikennekäytössä fossiilisten korvaamiseen on paljon vähemmän vaihtoehtoja kuin sähkön ja lämmön tuotannossa. Siten liikennepolttoaineeksi soveltuvia bioresursseja tulisi ensisijaisesti käyttää liikenteessä. Biokaasun käyttö on onnettomuustilanteissa turvallisempaa kuin tavanomaisten polttoaineiden, koska keveydestä johtuen se karkaa nopeasti vuotokohdasta, sen alin syttymispitoisuus on korkea ja sen itsesyttymislämpötila on korkea.

8 Muut päästöt, mukaan lukien melu, ovat biokaasulla vedyn jälkeen kaikista liikennepolttoaineista alhaisimmat. Biokaasun edut ovat suurimmillaan kaupunkiliikenteessä, jossa sen avulla voidaan parantaa kaupunki-ilman laatua ja meluongelmia [12]. 3.2 Kasvihuonekaasupäästöt elinkaarella mitattuna Biokaasulla on kaikista liikennebiopolttoaineista alhaisimmat kasvihuonekaasupäästöt elinkaarella mitattuna. Osalla biokaasusta (lantaperäiset) on elinkaaressa jopa negatiiviset kasvihuonekaasupäästöt johtuen muussa tapauksessa ilmaan pääsevän metaanin polttamisesta hiilidioksidiksi eli selvästi heikommaksi kasvihuonekaasuksi. 3.3 Huolto ja hyötysuhde Biokaasuautojen huoltokustannukset ovat samat kuin bensiini- ja dieselautojen. Biokaasu on erinomainen polttoaine liikennekäyttöön. Biokaasun käytöllä voidaan tehokkaasti vähentää kaupunkiliikenteen päästöjä niin hiilidioksidin, typpipäästöjen kuin hiukkaspäästöjenkin osalta. Biokaasua voidaan käyttää sekä otto- että dieselmoottoreissa (ja monissa muissakin moottorityypeissä mukaan lukien polttokennot). Ottomoottorikäyttöiset autot voivat olla joko pelkästään kaasukäyttöisiä (raskaat ajoneuvot) tai bi-fuel-autoja (kevyet ajoneuvot), jolloin ne voivat käyttää myös bensiiniä. Dieselmoottorikäyttöiset kaasuautot ovat dual-fuel-autoja (raskaat ajoneuvot), jotka käyttävät kaasua ja dieselpolttoainetta yhtä aikaa siten, että kaasun osuus vaihtelee kuormituksen mukaan 0-90 %. Biokaasuajoneuvoissa voidaan käyttää myös maakaasua. Kaasumaisilla polttoaineilla on saavutettavissa korkeampi hyötysuhde kuin nestemäisillä polttoaineilla johtuen paremmasta polttoaineen ja ilman sekoittumisesta. Biokaasun oktaaniluku on 140 eli se on ottomoottoreihin moottoriteknisesti paljon parempaa polttoainetta kuin bensiini ja parempaa kuin kaikki muutkin liikennepolttoaineet. Se mahdollistaa bensiinikäyttöisiä moottoreita korkeamman hyötysuhteen [12]. 3.4 Verotus Paikallisesti tuotettu biokaasu on polttoaineverotonta, eikä hallitus ole tekemässä tässä asiassa linjanmuutoksia. Hallitusohjelmaan on kirjattu biokaasun liikennekäytön edistäminen [6]. Biokaasun hyötysuhde on korkeampi kuin käytettäessä kasveja polttoai-

9 neena lämmöntuotannossa tai valmistettaessa niistä nestemäisiä liikenteen polttoaineita, joten edullisuusvertailussa se on ylivoimainen. Kaupallisen liikennebiokaasun hinta on tällä hetkellä Suomessa noin % bensiiniä alempi energiasisältöinä mitattuna. Omakustannushinta kunnille on vielä halvempi. Tästä syystä Kymenlaaksossa biokaasun tuotannon kasvaessa, kuntien tulisi käyttää yksinomaan biokaasua ajoneuvoissaan vaikka maakaasun jakeluhinta olisikin alempi [5]. 4 YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT Kymenlaakson maakuntaohjelmassa on esitetty tavoite hiilineutraalista Kymenlaaksosta. Biopolttoaineiden osuuden liikennepolttoaineista vuoteen 2020 mennessä tulee kasvaa 20 % ja suurin osa siitä on tuotettu alueen omista raaka-aineista. Liikenteestä aiheutuvan kuormituksen tulee pienentyä nykyisestä. Kuormituksen pienentäminen on ongelmallista koska autoistuminen ja ajosuoritteiden määrä kunnissa kasvaa koko ajan. Tällöin tavoitteeseen pääsemiseksi tulee käyttää kaikki jo olemassa olevat ratkaisut ja mahdollisimman lyhyellä aikajänteellä. Ympäristönäkökohtia ei saa sivuuttaa ainoastaan edullisemman hankintahinnan vuoksi. Tällä tutkimuksella on osoitettavissa, että säästöä syntyy käytön myötä. Lisäksi uusi laki julkisista hankinnoista velvoittaa ympäristönäkökohtien huomioon ottamista. Tällä toimintamallilla saavutetaan sekä säästöt että puhtaampi ympäristö. 4.1 Kaupunkien sitoumukset Kotkan kaupunki on allekirjoittanut sekä työ -ja elinkeinoministeriön energiankäytön tehokkuussopimuksen että Aalborgin -sitoumuksen. Haminan kaupunki on allekirjoittanut työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussopimuksen. Kouvolan kaupunki on ilmoittanut vähentävänsä kaupunkiliikenteen päästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä. Kaupunkien omissa ympäristöohjelmissa esitetyt tavoitteet tulee ottaa määrääviksi tekijöiksi suunniteltaessa biokaasun käytön lisäämistä kaupunkiliikenteessä. Kaupungit voivat tehokkaasti toteuttaa itse asettamiaan ympäristövelvoitteita ottamalla biokaasun täysimääräisesti käyttöön omassa ajoneuvokalustossaan. Lisäksi tämä edistää kaupunkien imagon luomista vihreään suuntaan, ja on hyvänä esimerkkinä myös kaupunkilaisille. 4.2 Hankintatoimi Uusituvan energian käyttötavoitteet tulee sisällyttää hankintatoimeen niin, että biokaasukäyttöisen kulkuneuvon hankinta on aina arvioitava ensimmäiseksi hankintaa

10 tehtäessä. Perusteltujen syiden, jotka estävät biokaasukulkuneuvon hankinnan tulee olla selkeästi toteennäytetyt. Tulevaisuudessa päästörajoitukset tiukkenevat. Esimerkiksi Euro 6 direktiivin tullessa voimaan 2015, nostaa se Diesel-moottoreiden hintaa huomattavasti tiukentuneiden hiukkaspäästö-normien vuoksi. Tämä muutos voi jopa pudottaa joitakin malleja kokonaan pois tarjonnasta. Tällöin voidaan tulla tilanteeseen, jossa hiukkaspäästöistä puhdas kaupunki-ilma voidaan saavuttaa biokaasuautolla jopa edullisemmalla hankintahinnalla kuin perinteinen Diesel-auton hankinta. Ekologisen ympäristön toteuttaminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen on ollut prioriteeteista ensimmäinen suunniteltaessa vähäpäästöisten autojen ja kuljetuspalveluiden hankintadirektiiviä 2009/33/EY. Direktiivi on ollut voimassa kesäkuusta 2009 ja se on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä Hankintaviranomaisille ei vielä asiasta ole virallisesti tiedotettu. Direktiivi kuitenkin velvoittaa heidät ja he ovat hallinto- ja siviilituomioistuinten edessä vastuussa sen käyttämisestä kaikissa alkaen tehdyissä hankinnoissa [8].. 5 UUDEN LAIN ASETTAMAT VAATIMUKSET HANKINTATOIMELLE Laki julkisista hankinnoista 1509/2011, joka on tullut voimaan ja määrittelee hankittaville ajoneuvoille energiankulutuksen, hiilidioksidipäästöjen ja typen oksidien sekä hiukkaspäästöjen osalta rajoituksia, jotka on otettava hankintatoimessa huomioon. Kulkuneuvojen kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitaessa on laskennassa otettava huomioon kulkuneuvon elinkaari ja sille määritelty kustannus, joka muodostuu päästöille määritellystä hinnasta. Kustannussäästö ja sitä kautta tuleva hyötykäyttö on toiminnan kannalta toissijainen, mutta merkittävä lisäetu, joka on savutettavissa ekologisella toimintatavalla. Autojen suhteellisen pitkän elinkaaren ja toimittajien kanssa tehtävien sopimusten vuoksi tulevaisuudessa tapahtuvat infrastruktuurin muutokset tulee ajoissa ottaa huomioon. EU-direktiivi antaa 5 artiklan 3 kohdassa kaksi vaihtoehtoa kilpailutuksen tekemiseksi.

11 Kilpailutusvaihtoehto Asetetaan energia- ja ympäristötehokkuutta koskevat tekniset vaatimukset tieliikenteen moottoriajoneuvojen ostamista koskevissa asiakirjoissa kunkin huomioon otettavan vaikutuksen osalta sekä mahdollisten muiden ympäristövaikutusten osalta Kilpailutusvaihtoehto Sisällytetään energia- ja ympäristövaikutukset ostopäätökseen, jolloin tämä tehdään käyttämällä näitä vaikutuksia valintaperusteina, jos sovelletaan hankintamenettelyä, ja käytetään 6 artiklassa esitettyä menetelmää, jolla näille vaikutuksille määritetään rahallinen arvo sisällytettäväksi ostopäätökseen. 5.3 Joustavuustekijät Direktiivin johdanto-osassa on määritelty useita joustavuustekijöitä sovellettavaksi molempia kilpailutusvaihtoehtoja käytettäessä: Joustavuustekijä 1: Valintaperusteet eivät estä asettamasta etusijalle vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäviä ajoneuvoja. Se tarkoittaa oikeutta asettaa etusijalle biokaasukäyttöiset ajoneuvot. Joustavuustekijä 2: Valintaperusteet eivät estä konvertoitujen ajoneuvojen hankkimista. Se tarkoittaa mm. jälkiasennetuilla kaasujärjestelmillä varustettuja ajoneuvoja. Joustavuustekijä 3: Hankintaviranomaiset, jotka jo ovat ottaneet käyttöön ympäristönsuojelun kannalta hyviä hankintasääntöjä, voivat jatkaa niiden käyttämistä [9]. Hankintatoimeen voidaan siis suoraan sisällyttää käyttövoimavaatimus. Kaupunkien edustajien kanssa hankintatoimen lakimuutoksista keskusteltaessa oli yksimielinen näkökanta riippumatta käytettävästä järjestelmästä (pisteytys, vaaditut ominaisuudet), että tarjouspyyntöön voidaan suoraan sisällyttää vaatimus käyttövoimasta. Tällöin tarjontaan tulee vain kaasukäyttöisiä kulkuneuvoja.

12 Uusi laki ja siihen liittyvät toimenpiteet ohjeistuksineen on selvitetty kilpailutusohjeessa kunnille: [9]. Kuva 1. Malli hankintatoimen rakenteesta. 6 ESIMERKKEJÄ BIOKAASUN KÄYTÖSTÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa biokaasuliikennöinti on jo pitkällä verrattuna Suomeen. Suomessa kaasuautojen käyttö on lähtenyt hitaasti liikkeelle. Ruotsin kunnat ovat saaneet aikaan 50 liikennebiokaasun tuotantopaikkaa, 200 tankkausasemaa ja ajoneuvoa. Ensisijaisesti Ruotsin kunnat ovat siirtäneet biokaasulle kaupungin bussiliikenteen, jäterekkaliikenteen, kunnan yhtiöiden ajoneuvot ja kunnan omat ajoneuvot. Tämä on johtanut biokaasun käyttöönottoon muiden tahojen ajoneuvoissa, erityisesti sidonnaisajoneuvoissa, jotka kokonaan tai valtaosin liikennöivät yhden kunnan alueella tai muuten rajatulla alueella eivätkä siten edellytä biokaasun tankkausinfrastruktuuria muualla [12].

13 6.1 Biokaasun liikennekäytön edistämisesimerkkejä Esimerkkejä muista biokaasua käyttävistä sidonnaisajoneuvoista ovat muut julkisen sektorin ajoneuvot, taksit, huoltoajoneuvot, postiautot, kuriiriyhtiöiden ajoneuvot ja muut paikallisesti liikkuvat yritysten ajoneuvot sekä paikallisjunat. Biokaasun liikennekäytön edistämisinstrumentteja on Ruotsin kunnissa käytössä runsaasti. Niihin kuuluvat: Biokaasuajoneuvojen priorisointi kuntien hankintasäännöstöissä ja kuntien yhteishankinnat Paikallisbussiliikenteen ja jäteautojen siirtäminen biokaasulle tekemällä kilpailutus ainoastaan biokaasukäyttöisiä busseja, ja jäterekkoja tarjoavien välillä Biokaasun tankkauspaikkojen toteuttaminen Ilmainen pysäköinti Taksi-, bussi- ja kimppakyytikaistojen käyttöoikeus yksinkin ajaessa Biopolttoainetakseille varattu kaupungin parhaimmat taksipysäkit ja oikeus ohittaa jonossa dieseltaksit Yrityksille ja yksityisille biokaasuajoneuvojen investointituki ja ilmaista kaasua aluksi Veroalennuksia yrityksille, jotka hankkivat työsuhdebiokaasuajoneuvoja Kunnallisverotuksessa verotusarvon alentaminen vastaavaan bensiiniautoon verrattuna Vapautus ruuhkamaksusta Laaja tiedotuspalvelu

14 6.2 Saksan ympäristövyöhykkeet Berliinissä otettiin vuonna 2008 käyttöön 4 ympäristövyöhykettä (Umweltzone), joiden kunkin sisälle on määritelty autojen päästörajat koskien kaikkia autotyyppejä ja kaikkien tahojen omistamia autoja. Keskusta kuuluu vyöhykkeeseen 4, jolla on korkeimmat vaatimukset ja siellä on ajokielto muille kuin vyöhykkeen 4 autoille. Vaatimuksenmukaisuus osoitetaan auton tuulilasissa olevalla tarralla, joka on pakollinen myös ulkomaisille vierailijoille ja Berliinin kaupungin ja sen yhtiöiden autoille. Berliinin jälkeen monet muut Saksan kaupungit ovat seuranneet esimerkkiä. Suomessa on varattu vähäpäästöisille autoille pysäköintitilaa Kauppakeskus Triossa Lahdessa sekä Martinlaakson ostoskeskuksessa Vantaalla [12]. Esimerkit ovat hyvä osoitus siitä, että monia edistämiskeinoja biokaasun käytölle kyllä löytyy, kunhan asiaan on vain tahtoa. 7 TANKKAUSMAHDOLLISUUDET NYT JA TULEVAISUUDESSA Biokaasua ja maakaasua voidaan Kymenlaakson alueella tankata jokaisessa kaupungissa olevalla asemalla. Kouvolan ja Haminan tankkausasemat sijaitsevat keskustassa eivätkä ole lisäkustannus tankkausmatkojen suhteen. Osalla Kouvolan kotipalvelun autoista on pitkät tankkausmatkat keskustan asemalle. Autojen valinnassa tulee ottaa huomioon nykyinen pitkähkö tankkausmatka. Auton oikealla valinnalla voidaan ongelmaa nykyisestään vähentää ja tulevaisuudessa kokonaan poistaa. Kotkan kaupungin alueella tankkauspiste sijaitsee Amiraalissa eli noin 10 km:n päässä kaupungista. Tämä ei kuitenkaan ole kaupungin ajoneuvojen suhteen mikään ongelma, sillä noin 80 % kaupungin ajoneuvokannasta sijaitsee Karhulan alueella eli noin 3 kilometrin päässä tankkauspisteestä. Esimerkiksi kotipalvelun autot (30 40 autoa), ovat Karhulan sairaalan alueella. Tulevaisuudessa tankkauspisteiden määrä tulee kasvamaan ja tällöin monet tämän päivän ongelmat poistuvat. Autojen hankinta on pitkäjänteistä, ja nämä muutokset tulee ottaa huomioon hankintaa tehtäessä.

15 7.1 Kaasuverkoston laajentamissuunnitelma Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä alan asiantuntijoiden toimesta osana GasHighWay-hanketta laadittu suunnitelma kaasuverkoston laajentumisesta Suomessa osoittaa, että jo lähitulevaisuudessa voidaan biokaasua tankata myös Suomen pohjoisimpien osien ajoneuvoliikenteessä. Paikallisia biokaasulaitoksia on paljon suunnitteilla ja tämä mahdollistaa tankkauksen myös kaasun putkiverkoston ulkopuolella. Gasumin tavoitteena on laajentaa nykyistä maakaasuverkon alueella olevaa 14 julkisen aseman verkostoaan 30 asemaan vuoteen 2020 mennessä. Vaikka Suomen maakaasuverkko on pieni, sen alueella on monta suurta kaupunkia ja suuri osa Suomen ajoneuvokannasta. Vuoden 2020 tavoitteet ajoneuvokannan kehityksen osalta voidaan toteuttaa jo pelkästään maakaasuverkon alueella. Eteläisessä Suomessa on jo hyvät mahdollisuudet kaasuautoiluun sillä perusverkosto on jo olemassa. Kaasun jakeluasemia on jo 14 paikkakunnalla. Tällä hetkellä toiminnassa olevat jakeluasemapaikkakunnat: Helsinki, Espoo, Vantaa, Lohja, Hyvinkää, Riihimäki, Mäntsälä, Lahti, Kouvola, Kotka, Hamina, Lappeenranta, Tampere, ja Jyväskylä. Uusimpana juuri avattu Imatran jakeluasema. Tankkausasemaverkosto on laajenemassa ympäri Suomen ja nykyinen asemaverkosto tihenee sekä uudet suunnitteilla olevat tankkausasemat täydentävät verkostoa eri puolilla Suomea [11],[12]. Gasumin tämänhetkinen kaasuverkosto ja tankkausasemat

16 8 PAIKALLISET OLOSUHTEET 8.1 Hamina Haminan kaupungin yhtenä menestystekijänä on kirjattu ekologinen kestävä kehitys. Uusituvan energian käyttö ja tuotanto on Haminassa vielä suhteellisen vähäistä. Biokaasun tuotannon lisääntyessä myös käytön tulee seurata mukana. Maakaasua voidaan jo nyt käyttää liikenteessä, mutta tämän lisäksi biokaasun tuotannon toteutuessa mahdollisesti jo ensi vuonna saadaan paikallisesti tuotettua biokaasua ajettua kaasuverkkoon. Ruotsissa kuntien päättäessä biokaasun tuotannosta ne samalla päättävät myös käytöstä. Tähän tulisi Suomessakin pyrkiä. Haminan kaupungin ajoneuvot on hankittu pääasiassa autoliikkeen kanssa tehdyllä sopimuksella (Auto-Suni). Sopimuksessa on määritelty sopimuksen kohteena olevat ajoneuvot, lisävarusteet sekä alennusprosentit. Sopimus on edullinen kaupungille alennusten vuoksi, sekä keventää hankinnan tarjouspyyntöjen tekemistä. Toisaalta se antaa myös edun autoliikkeelle. Auto-Sunilla ei tällä hetkellä ole tarjottavanaan kaasukäyttöisiä autoja, joten sopimukset tulee ottaa uudestaan harkintaan. Sopimukset ovat päättymässä vuonna On erittäin tärkeää, että Hamina uusia sopimuksia tehdessään ottaa huomioon biokaasun käytön ajoneuvoissaan. Hamina laskee kustannusvertailussaan edullisuutta bi-fuel auto verrattuna diesel-autoon (laskelmat sivulla 23). Nykytilanteessa säästöt jäävät tällä tavoin vertaillen pienemmäksi johtuen dieselöljyn pienemmästä kulutuksesta ja hinnasta. Säästöä kuitenkin syntyy ja hiukkaspäästöt vähenevät. Elinkaaren aikaiset laskelmat, jotka tulee tehdä, ( Laki julkisista hankinnoista 1509/2011) nostavat diesel-vaihtoehdon hintaa johtuen suuremmista hiilidioksidipäästöistä. Ympäristövaikutuksiltaan Dieselin hiukkaspäästöt ovat huomattavasti suuremmat kuin biokaasu-vaihtoehdon. Tulevaisuudessa euronormien kiristyessä ( ) Diesel- tekniikan hinta tulee huomattavasti nousemaan ja ostohintaero biokaasuautoon verrattuna menettää merkityksensä. Haminan keskustassa sijaitseva tankkauspiste (St1) tekee kaasukäytön helpoksi, sillä Haminan ajoneuvojen lähtöpiste on keskustassa, eikä tällöin aiheuta pidennystä tankkausmatkoihin.

17 8.2 Kotka Kotkan kaupungin ylin johto on sitoutunut tekemään energiatehokkuutta lisääviä toimenpiteitä. Kaupunki on allekirjoittanut sekä Aalborgin (Eurooppalaisten kuntien sitoumus) sopimuksen että TEM/YM (työ- ja elinkeinoministeriön ympäristöliiketoiminnan ja vihreän talouden edistäminen ns. cleantech-ajattelu) energiatehokkuussopimuksen. Molempiin sopimuksiin kuuluu energiansäästövelvoite, sekä uusituvan energiankäytön osuuden lisääminen. Kotkan kaupunki on sitoutunut ottamaan huomioon energia-asiat kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa [13],[14]. Biokaasukäyttöiset autot sopivat hyvin Kotkan energiatehokkuushankkeisiin sekä Aalborgin sopimukseen. Biokaasun käyttöönotto antaa kaupungille ympäristönäkökohdat huomioon ottavan imagon, sekä vie käytännön tasolle kaupungin tekemiä sopimuksia. Kotkan kaupungin ajoneuvot ovat kaikki leasing-sopimuksella hankittuja, mikä sitoo kaupunkia hankittujen autojen osalta sopimuksen voimassaolon ajan. Myös leasingautoja voidaan hankkia kaasukäyttöisinä. Tämänhetkinen leasing-sopimus rajaa hankittavien ajoneuvojen mallia ja merkkiä. Esimerkiksi Karhulan varikolla on mahdollisuus tehdä vuokrasopimus kolmesta erimallisesta Skodasta. Tulevaisuudessa kaasukäyttöisten leasing-autojen jäännösarvon takaisinsaanti helpottuu, koska kaasuautojen kysyntä käyttöedullisuuden, tankkausverkoston laajenemisen sekä yleisen tietoisuuden kautta lisääntyy. Kymenlaaksossa tehtävät biokaasun tuotannon merkittävät lisäykset tulevat myös edistämään kaasukäyttöisten autojen kysyntää. Nyt hankittavat kaasuautot tulevat myyntiin 5-10 vuoden päästä, joten silloin myös yleinen ilmapiiri on kaasuautomyönteinen, ja yksityishenkilöillä on kiinnostusta kaasuauton hankintaan. Jo nyt on näkyvissä mielenkiinnon kaasuautoihin huomattavasti lisääntyneen esimerkiksi yksityisautoihin tehtyjen konversioiden muodossa [10]. Kotkan kaupungin tekemät leasing-sopimukset päättyvät On erittäin tärkeää, että uusia sopimuksia tehtäessä otetaan huomioon biokaasukäyttöiset autot.

18 8.3 Kouvola Kouvolan kaupungin strategian yksi kuudesta päämäärästä on ympäristöystävällinen Kouvola. Päämäärä pitää sisällään mm. liikenteen energiatehokkaat ratkaisut. Kouvolassa on ongelmana pidentyneet työmatkat ja päivittäistavarakauppojen siirtyminen keskustasta taajamiin. Tämä lisää autojen käyttöä. Esimerkkinä Kouvolan kaupungin omien ajoneuvojen muuntaminen biokaasukäyttöisiksi on merkittävä. Kouvolan kaupungin ajoneuvoista on 54 henkilöautoa, jotka toimivat bensiinillä sekä 22 dieselkäyttöistä henkilöautoa. Kaasukäyttöisiä henkilöautoja on jo 4 kappaletta, joten Kouvolassa on käyttökokemuksia kaasukäyttöisistä autoista. Kouvolan kaupungin yhtiöjärjestelyjen kautta yli 90 prosenttisesti omistaman Kymen Bioenergian tuottama biokaasu tekee kaasukäytön Kouvolan liikenneajoneuvoissa erittäin edulliseksi ja suositeltavaksi. Kouvolan kaupungin tuleekin pyrkiä maksimaaliseen biokaasun käyttöön. Tässä tutkimuksessa kustannusvaikutusten laskentaan on käytetty markkinahintoja, jotta säästövaikutukset olisivat yhdenmukaisia, mutta Kouvolan tapauksessa säästö on moninkertainen. Kouvolassa on ongelmana suuri maakunta, ja autojen käytön osalta pitkät etäisyydet. Kaasun tankkausasemalle käyttökohteesta voi tulla kymmeniä kilometrejä. Tällaisessa käytössä on autoja, joilla ajetaan paljon (jopa km/ vuosi). Tällöin useat pitkät tankkausmatkat ja siihen käytetty aika vähentävät hyötyjä. Tämä tulee hankinnoissa ottaa huomioon siten, että selvitetään myös autojen konvertointimahdollisuus. Nykyään oikein mitoitetulla kaasusäiliöillä voidaan pienelläkin autolla ajaa km. yhdellä tankkauksella. Konvertoidussa (tai uudessa) autossa on suuri bensiinitankki, joka mahdollistaa nykyisen käytön, mutta myös useamman päivän ajoa varten kaasutankki, jolla voidaan vähintään puolittaa bensiinin käytön osuus. Kouvolassa säästöä syntyy tietysti vielä enemmänkin johtuen biokaasun omistuspohjasta. Konversion hinta on noin 2300 euroa. Suurempia määriä konvertoitaessa voidaan toimittajan kanssa sopia hinnanalennuksista [11]. Tällöin kilometriä vuodessa ajettavalla ajoneuvolla muutoksen kustannus voidaan säästää 0,7 vuodessa vaikka otetaan huomioon myös tuleva käyttövoimavero. Tämä säästö toteutuu markkinahinnoin laskettuna.

19 9 KUSTANNUSVAIKUTUKSET Kaupunkien hankintatoimessa nähdään, että alkuvaiheessa biokaasuajoneuvojen hankinta kohdentuisi pieniin henkilö- ja pakettiautoihin sekä avolava-autoihin. Kaasuauto markkinat Suomessa ovat heräämässä ja uusia malleja on tulossa muun muassa pieniin henkilöautoihin esimerkkeinä VW up ja Seat Mii. Avolava ja pakettiautopuolella löytyy VW Transporter bensiiniversiona, joka on helposti konvertoitavissa. Kaupunkien hankintatoimessa on määritelty hintaluokka, joissa rajoissa hankittavien ajoneuvojen tulisi olla. Biokaasuautoja hankittaessa tulee ottaa huomioon autojen alhaisempi käyttökustannus. Kokonaistaloudellinen edullisuus ei muodostu ainoastaan hankintahinnasta vaan myös ajoneuvon elinkaaren aikaista kustannusvähenemistä. 9.1 Kustannusvertailu hybridiautoon Elinkaaren aikaiset kustannukset ja ympäristövaikutukset ovat merkittävä tekijä mietittäessä vaihtoehtoja kaasukäyttöisille autoille esimerkiksi hybridi vaihtoehtoa. Monet automerkit ovat alkaneet valmistaa hybridiautoja, eli useampimoottorisia ajoneuvoja, joissa tavallisesti on bensiini tai Dieselmoottori ja sähkömoottori. Kehitys on alkuvaiheessa ja autot ovat hyvin kalliita. Hybridiautoilla on vielä hintaeroa tavalliseen malliin verrattuna noin euroa mallista riippuen. Lisäksi ongelmana ovat pitkät latausajat, sekä pieni kilometrimäärä (2-50 km yksinomaan sähköllä), jonka yhdellä latauksella pääsee. Pidemmät päivittäiset ajosuoritteet tarkoittavat fossiilisen polttoaineen käyttöä. Merkittävä osa auton korkeasta hinnasta muodostuu akuista ja pitkälle kehitetystä automaatiotekniikasta, tämä voi nostaa huoltokustannuksia autoja pidempään käytettäessä. Ympäristövaikutusten osalta esimerkiksi blug-in hybridiautoilijan tulisi voida vaikuttaa lataussähkön alkuperään, koska ympäristöhyöty menetetään, jos sähkö valmistetaan fossiilisilla polttoaineilla. Tuulivoimalla tuotettu sähkö antaisi täyden ympäristöhyödyn elinkaariajattelun mukaisesti. Kaupunkien tapauksessa päätäntävalta ostetun sähkön valmistustavasta on eri asia kuin ajoneuvohankinta. Hybridiauton käytössä säästöä syntyy huomattavasti pienemmästä kulutuksesta verrattuna mono-fuel polttomoottoriin. Säästövaikutus on parhaimmillaan samaa luokkaa kuin biokaasuvaihtoehdossa. Vertailussa biokaasun edullisuus tulee paikallisuudesta ja hankintahintaerosta. Polttoaine on ympäristöystävällinen ja paikallisesti tuotettu, sekä sillä on paikallinen työllistämisvaikutus. Hybridiautossa on edelleen kaikki fossiilisen polttoaineen käytöstä aiheutuvat haitat. Etuna on vain, että kaksi hybridiautoa aiheuttaa

20 samat päästöt kuin yksi perinteinen polttomoottoriauto. Hybridiautolla saavutetaan vain pienemmästä kulutuksesta tuleva säästövaikutus verrattuna nykyisiin ajoneuvoihin, tämäkin vasta hyvin suurella kilometrimäärällä. Henkilöautojen kohdalla vaihdettaessa bensiinikäyttöinen auto kaasukäyttöiseen saavutetaan suurimmat säästöt, koska polttoaineen suhteellinen hintaero on suuri ja nykyään hankintahintaero on varsin pieni. Diesel-käyttöisen auton konvertointi dual-fuel käyttöiseksi eli kaasu ja diesel yhteiskäyttö vaatii suuremman kilometrimäärän, jotta säästöä syntyy. Lisäksi kulutussuhde Diesel/biokaasu vaihtelee kuormituksen mukaan. Huippukuormituksella saavutetaan %:n kaasukäyttö, mutta pienemmillä kuormituksilla jäädään huomattavasti alemmas. Diesel-käyttöisten henkilö- ja pakettiautojen suhteen suurimmat säästöt saavutetaan vaihtamalla ne bi-fuel autoiksi. Dieselautoissa on otettava huomioon niiden suuret hiukkaspäästöt verrattuna biokaasuautoon ja päästöjen vaikutus kaupunki-ilmaan. Vaihtamalla diesel-moottori bi-fuel moottoriin päästään hiukkaspäästöistä. 9.2 Hankintakustannus Hankintakustannusero on esiselvityksessä tehtyjen laskelmien jälkeen pienentynyt. Bensiinin ja Dieselin hinnannousu vaikuttaa suoraan investoinnin takaisinmaksuaikaan, silloin kun maakaasun ja biokaasun hinta ei nouse. Uusia malleja on tulossa useilta automerkeiltä, ja hankintakustannus verrattuna nestemäisiä polttoaineita käyttäviin autoihin tulee alenemaan. Tällä hetkellä hankintahintaeroa on malleista riippuen euroa, mutta joissain malleissa hintaero on jo negatiivinen. Esimerkiksi Volkswagen Caddy 2,0 tavara-auto on 3700 euroa halvempi kaasuversiona kuin Diesel-versiona. Tämänlaatuinen hintakehitys tulee varmasti jatkumaan. Auton hankintavero on jo nyt hieman edullisempi kaasukäyttöisellä kuin yksinomaan bensiiniä käyttävillä (n eur). Euro 6 direktiivi tulee nostamaan diesel-moottoreiden hintaa ja lisäämään autonmyyjien tarjontaa vaihtoehtoisiin edullisempiin malleihin. Esimerkiksi VW on tähän mennessä tarjonnut kaasukäyttöisiä autoja, mutta halvemman hintaluokan Skoda ei. 9.3 Käyttökustannus Yleissääntönä voidaan sanoa, että käytössä bio- tai maakaasukäyttöinen auto säästää kyllä hankinnasta aiheutuvat lisäkulut ja takaisinmaksuaika riippuu suoraan ajokilo-

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. PAIKALLISJAKELUN TUNNUSLUVUT 2008 Maakaasun myynti 452 GWh Verkoston pituus 550

Lisätiedot

ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA

ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA 30.3.2010 ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄ EHDOTTAA SEURAAVAA: Vähäpäästöisten ajoneuvojen edistäminen

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA KAASUPÄIVÄ 12.11.2015 JUKKA METSÄLÄ 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 1 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 2 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 3 KULUTTAJAN

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen

Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen 12.10.2016 Tausta Jari Laurisella kaasuautoilukokemusta n. 200 000 km verran. Lähipiirissä käyttökokemusta lisäksi n.

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Luku 6 Liikenne. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 6 Liikenne. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 6 Liikenne Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Yleistä Henkilöautoliikenne Sähkö- ja hybridiautot Kiskoliikenne Lisätietoja 2 YLEISTÄ 3 Liikenteen energia

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Toimintamalli kunnille biokaasun liikennekäytön edistämiseksi

Toimintamalli kunnille biokaasun liikennekäytön edistämiseksi Toimintamalli kunnille biokaasun liikennekäytön edistämiseksi Biokaasu ja kunnat Kunnat voivat olla avainasemassa biokaasun tuotannon ja erityisesti käytön lisäämisessä. Paikallisesti tuotettu biokaasu

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Miten autokannan päästöjä vähennetään? Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet 7. Selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 8. Tuetaan kuntien ja valtion

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Autoilun verotuksen muutosnäkymät AKL Summit & Expo erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus Oy

Autoilun verotuksen muutosnäkymät AKL Summit & Expo erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus Oy Autoilun verotuksen muutosnäkymät AKL Summit & Expo 2016 erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus Oy Autoilun verotuksen näköpiirissä olevia muutoksia autoveron tason pieni aleneminen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014 Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Beslutshistoria Kaupunginhallitus 01.12.2014 1258 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Biokaasun ja muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden hyödyntäminen pääkaupunkiseudun liikenteessä seminaari

Biokaasun ja muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden hyödyntäminen pääkaupunkiseudun liikenteessä seminaari Biokaasun ja muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden hyödyntäminen pääkaupunkiseudun liikenteessä seminaari YTV ja pääkaupunkiseudun kuntien ympäristökeskukset Folkhälsanin Arena-Auditorio, Helsinki, 9.12.2004

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Liikenteen uusiutuvan tavoitteet 2030 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä

Liikenteen uusiutuvan tavoitteet 2030 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Liikenteen uusiutuvan tavoitteet 2030 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Liikenteen energiankulutus ja käyttövoimat - nykytilanne Liikennesektori on aivan viime vuosiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 13/2014 1 (5) Teknisen palvelun lautakunta Stara/1 20.11.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 13/2014 1 (5) Teknisen palvelun lautakunta Stara/1 20.11.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 13/2014 1 (5) 1 Pakettiautojen puitesopimus vuodeksi 2015 HEL 2014-010670 T 02 08 01 00 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää hylätä Delta Auto Oy:n tarjouksen, Jarmo

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke 26.5.2010 Hotelli Scandic Continental, Helsinki Öljy ja Kaasualan Keskusliitto Toimitusjohtaja Helena Vänskä MIKSI POLTTOAINEET UUDISTUVAT? Ilmastonmuutoksen hillintä

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Biokaasubussit Vaasaan

Biokaasubussit Vaasaan Biokaasubussit Vaasaan Kestävien hankintojen vuosiseminaari 6.5.2015 Tampere Markku Järvelä Teknisen toimen johtaja Vaasan kaupunki Vaasa pähkinänkuoressa Vaasalaisia 67 000 noin 1% vuosittainen kasvu

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014 Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Kaasun tilanne on mielenkiintoinen Poliittinen tilanne on noussut keskiöön

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Talous- ja raha-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0265(COD) 10. huhtikuuta 2002 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus-

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot