PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÄIJÄT-HÄMEEN SEURANTARAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÄIJÄT-HÄMEEN SEURANTARAPORTTI 2009-2012"

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÄIJÄT-HÄMEEN SEURANTARAPORTTI A203 * 2012

2 Sisällysluettelo KUVA- JA LÄHDELUETTELO...3 JOHDANTO...5 ETELÄ-SUOMEN ALUERAKENTEEN MUUTOS...7 PÄIJÄT-HÄMEEN MUUTOS JA NYKYTILA YMPÄRISTÖ...9 VÄESTÖ...11 ASUMINEN JA ASUTUSRAKENNE...13 TYÖPAIKAT...17 PALVELUT...19 LIIKENNE...21 ALUETALOUS...22 ELINKEINOT...24 OSAAMINEN...26 OSALLISUUS...28 MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTUMISTILANNE KAAVOITUSTILANNE KUNNISSA...31 TAAJAMAT...33 TYÖPAIKKA-, TEOLLISUUS- JA VARASTOALUEET...35 LIIKENNE...37 TEKNINEN HUOLTO...39 MAASEUTU...41 LOMA-ASUMINEN...43 KULTTUURIYMPÄRISTÖ JA MAISEMA...45 LUONNONSUOJELU JA VIRKISTYS...47 KEHITTÄMISEN KOHDEALUEET (kk)...49 MAASEUDUN (mk) SEKÄ MATKAILUN JA VIRKISTYKSEN (mv) KEHITTÄMISEN KOHDEALUEET...51 PÄIJÄT-HÄMEEN SEURANTARAPORTTI A203*2012 ISBN ISSN

3 KUVA- JA LÄHDELUETTELO VALOKUVAT Päijät-Hämeen liitto LÄHTEET Paikka- ja tilastotiedot Hämeen ELY-keskus: useita aineistoja Päijät-Hämeen liitto: useita aineistoja Suomen ympäristökeskus (Hertta -tietojärjestelmä ja OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu): * Asemakaavoituksen seurantalomake * Kaavoituksen seurannan tietojärjestelmä * Päävesistöalueet * Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä (VAHTI) * useita aineistoja Suomen ympäristökeskus ja Tilastokeskus: Yhdyskuntarakenteen seurannan tietojärjestelmä (YKR) Väestörekisterikeskus: Väestötietojärjestelmä Julkaisut, monisteet ja lehtiartikkelit Aarrevaara, Eeva & Uronen, Carita & Vuorinen Tapani (2006) Päijät-Hämeen maisemaselvitys Lahden ammattikorkeakoulu, Päijät-Hämeen liitto & Hämeen ympäristökeskus. Etelä-Suomen liittouma (2006) Liikenteen runkoverkon kärkihankkeet. Kohti Etelä-Suomen aluerakenne 2030 visiota Kumpula, Tiina (2012) Päijät-Hämeen hiljaisten alueiden selvitys. Ramboll. Lahden seudun liikennetutkimus 2010, osaraportti 1. Maa- ja metsätalousministeriö (2006) Suomen maaseututyypit Julkaisusarja Maa- ja metsätalousministeriö 7/2006. Mäkinen, Jussi (2007) Hämeen Natura 2000 verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelma. Julkaisusarja Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 02/2007. Hämeen ympäristökeskus. Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma (2011). WSP Finland Oy. Päijät-Hämeen liitto: * Päijät-Hämeen ekologinen verkosto (2006). * Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Henrik Wager (2006). * Päijät-Hämeen virkistys- ja retkeilyalueiden nykytila. Viivi Liuksiala (2012). Ville Santalahti (2012) Etelä-Suomea eteenpäin, esiselvitys. Etelä-Suomen liittouma RV Päijät-Hämeen liitto, Päijät-Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2013 Suomen Yrittäjät, Elinkeinopoliittinen mittaristo 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto, Kuntien yritysilmasto 2011 Päijät-Hämeen vapaa-ajan asunnot 2009, työraportti, Päijät-Hämeen liitto 2011 Linea Konsultit Oy & Gispositio, Jaana Martikainen, Jaani Lahtinen & Sakari Somerpalo, Päijät-Hämeen keskusverkko, Päijät-Hämeen liitto 2011 Internetlähteet Hämeen ELY-keskus (2012). Pohjavesialueet. < > Hämeen ympäristökeskus (2008) Ympäristön tila. < Hämeen ELY-keskus (2012): Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila. Suomen ympäristökeskus (2012): Suomen jätevesipuhdistamoiden kuormitustiedot: > Maankäyttö ja rakent... > Elinympäristö ja yhd... > Yhdyskuntarakenteen... > Yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa > tai Päijät-Hämeen kuntien, Lahden tiede- ja yrityspuiston, Lahden Alueen kehittämisyhtiö Oy LAKES kotisivut > Sadan Megan maakunta hanke, > Päijät-Hämeen viljaklusteri, > Hämeen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus, Hämeen maaseutustrategia : > Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu, Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet valtioneuvoston periaatepäätöksessä, asp?node=1739&lan=fi>

4 Päijät-Hämeen POSKI projekti, > Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma (2012). Päijät-Häme 2035 maakuntasuunnitelma (2009). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Lastensuojelu Yle Uutiset Lahti Päijät-Häme syrjäytymisen synkässä kärjessä Etelä-Suomen Sanomat : Lahdessa kaksituhatta lastensuojeluilmoitusta vuosittain Taloussanomat : Nuori mies, kurjuuden kuningas? Verkkkotietokeskus: Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos: SOTKAnet Tilastokeskus: Statfin, Altika, Kunnittaiset toimipaikkatiedot, Elinkeinorakenne ja työssäkäynti Työ- ja elinkeinoministeriö: Kuntaliitto: 4

5 JOHDANTO Päijät-Hämeen seurantaraportissa tarkastellaan Päijät-Hämeen maakunnan kehitystä ja tilaa koko maakunnan suunnittelun näkökulmasta. Julkaisu saatetaan valtuustokautensa päättävän maakuntavaltuuston viimeiseen kokoukseen tiedoksi. Seuranta on osa liittojen tehtäväkenttää ja siitä saatua tietoa voidaan käyttää monissa eri tarkoituksissa. Julkaisu on toteutettu niin, että yksi aukeama muodostaa aihepiiriinsä liittyvän kokonaisuuden. Raportti alkaa tiiviillä katsauksella Etelä-Suomen kuuden maakunnan kehitykseen ja tilaan, jonka jälkeen siirrytään kuvaamaan Päijät-Hämeen tilaa. Päijät-Hämeen tila on yleispiirteinen katsaus maakunnan aluerakenteen nykytilaan ja muutoksiin vuodesta 1980 alkaen sekä maakunnan aluetalouden, elinkeinojen, osaamisen ja osallisuuden kehitykseen ja nykytilaan. Viimeisessä luvussa kuvataan Päijät-Hämeen 2008 vahvistuneen maakuntakaavan toteutumistilannetta. Aluerakenteen katsauksen aluejaoksi valittiin maaseututyypitys (Suomen maaseututyypit 2006, Maa- ja metsätalousministeriö). Siinä on rajattu kaupungeiksi Suomen toiminnallisesti keskeisten kaupunkiseutujen keskuskunnat. Niiden ulkopuoliset alueet on jaettu kolmeen maaseututyyppiin työssäkäynnin, alue- ja elinkeinorakenteen, maatilatalouden ja kehitysongelmien perusteella. Jako on tehty kuntaa tarkemmalla tasolla paikkatietoavusteisesti monimuuttujamenetelmillä ja yleistetty kuntarajoihin. Maaseututyypitys mahdollistaa nykyisistä kunta-aluejaoista parhaiten maakunnan eri osien karkean rakenteellisen vertailun. Aluejako ei kuitenkaan kuvaa maaseututyyppien välisiä toiminnallisia suhteita. Maaseututyypityksen rinnalle on kehitetty Suomen ympäristökeskuksen toimesta kuntarajoista riippumaton aluetypologia, mutta sitä ei ole ollut mahdollista hyödyntää tässä seurantaraportissa. Aluerakennetta tarkastellaan joidenkin tärkeimpien laki-, säädös- ja ohjeperustaisten muuttujien valossa. Lähteinä on käytetty Tilastokeskuksen aluetilastoja, ympäristöhallinnon Oiva- ja Hertta-tietopalvelujen aineistoja, yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmää (YKR-paikkatietoaineistoja) sekä liiton omia paikkatietoaineistoja. Osa luonnon tilaa kuvaavasta tekstistä on poimittu ja muokattu Hämeen ELY-keskuksen Internet-sivulta. Aluetalouden, elinkeinojen, osaamisen ja osallisuuden kuvaamisessa on käytetty useita tilastolähteitä: Tilastokeskus, Kuntaliitto, Verkkotietokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Maakuntakaavan toteutumistilanteen osalta seurantaraporttia laaditaan toista kertaa. Ensimmäinen raportti laadittiin Päijät-Hämeen maakuntakaava 2006, Seurantaraportti 1 nimellä ja se annettiin edellisen valtuustokauden päätteeksi tiedoksi maakuntavaltuustolle. Maakuntakaavakaava vahvistui 2008 vähän ennen valtuustokauden alkua. Päijät-Hämeen tilan tavoin seuranta perustuu suurelta osin saatavilla olevaan paikkatietoaineistoon, Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelmassa 2012 esitettyihin tavoitteisiin, maakuntasuunnitelmassa 2009 osoitettuihin vastuullisen maakunnan kriteereihin sekä kunnista ja eri lähteistä saatuun tietoon. Edelliseen raporttiin nähden on tehty joitakin muutoksia aukeamien järjestykseen ja sisältöön. Lahdessa Jari Parkkonen Maakuntajohtaja 5

6 ETELÄ-SUOMEN VÄKILUVUN MUUTOS (%) VUOSINA , ,89 Maakuntaraja Väkiluvut kartalla vuosilta: muutos (%) Lähde: ETELÄ-SUOMEA ETEENPÄIN - ELLI aluerakenne Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 22/11, Varsinais-Suomen liitto ETELÄ-SUOMEN TYÖPAIKKOJEN MUUTOS (%) VUOSINA , ,53 Maakuntaraja Väkiluvut kartalla vuosilta: muutos (%) Lähde: ETELÄ-SUOMEA ETEENPÄIN - ELLI aluerakenne Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 22/11, Varsinais-Suomen liitto PENDELÖINTI MAAKUNTIEN VÄLILLÄ 2009 TYÖPAIKAN SIJAINTI ASUINALUE Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Lähde: Tilastokeskuksen elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tietokanta 6

7 ETELÄ-SUOMEN ALUERAKENTEEN MUUTOS Etelä-Suomen liittouman alueella, johon kuuluvat Päijät- Häme, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Kanta-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala asuu puolet Suomen väestöstä. Liittouman alueen osuus on 60 % maamme bruttokansantuotteesta ja sillä sijaitsevat keskeiset koti- ja ulkomaan liikenteen valtaväylät. Suomen ainoa metropoli Helsinki kietoo vaikutukseensa laajimmillaan Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen. Alueena Etelä-Suomi on varsin heterogeeninen: väestötiheys vaihtelee Uudenmaan n. 224 asukasta km 2 pienimpään Etelä- Karjalan 24 asukkaaseen, elinkeinorakenteessa ja kulttuurisekä luonnonympäristössä on eroja. Pääosa maamme vientija tuontisatamista sijaitsevat Lounais- ja Etelä-Suomessa ja Etelä-Suomi on tärkeä linkki yhdentyvän Euroopan ja avautuvan Venäjän välillä. Etelä-Suomen aluerakenteen muutosta kartoitettiin esiselvityksellä Etelä-Suomea eteenpäin. Kartoitus perustui Suomen ympäristökeskuksen yllä pitämään yhdyskuntarakenteen seurannan tietojärjestelmään ja tarkastelu tehtiin pääosin seutukunnittain kuvaten muutosta ajanjaksolla Seuraavassa esitetään muutamia aluerakenteen muutosta kuvaavia poimintoja aineistosta. Väkiluvun kehitys oli voimakkaita Helsingin seutukunnan alueella. Väkiluku kasvoi ajanjaksolla lähes 17 %. Turunmaan seutukunta menetti puolestaan väestöä lähes 4,7 %. Lahden seutukunta, johon koko Päijät-Häme kuuluu, kasvoi 1,3 % ja jäi siten Riihimäen seudun 10 % ja Hämeenlinnan seudun 7 % varjoon. Voimakkaampaa väestön kasvua oli myös Porvoon, Salon ja Turun seuduilla. Muut seudun menettivät väkeä. Seutukuntien sisällä oli kuitenkin merkittäviä vaihteluita. Helsingin seudulla kasvu oli suurinta Espoossa lähes 28 % ja Vantaalla n. 19 %; Helsingin kasvun oli maltillisempaa 11 %. Lahti puolestaan kasvoi muuta seutukuntaa voimakkaammin eli 6 % tarkastelujaksolla. Kanta-Hämeessä Hämeenlinna oli voimakas kasvava kaupunki. Asuinrakentaminen lisääntyi kuitenkin kaikissa seutukunnissa väestön vähenemisestä riippumatta. Asuinkerrosalojen muutos vaihteli Kotka Hamina seutukunnan vajaasta 7 %:sta Riihimäen seudun 20 %:iin. Lahden seutukunnalla asuinkerrosalan määrä kasvoi reilut 13 %. KAUPAN SIJAINTIRAKENNUKSET 2000-LUVULLA Koko maa Etelä-Karjala Kymenlaakso Päijät-Häme Kanta-Häme Varsinais-Suomi Uusimaa 0,000 0,200 0,400 0,600 0,800 1,000 1,200 PT ja TT rak. k-m 2 /as. ET rak. k-m 2 TIVA rak. k-m 2 /as. AUTO AS. rak. k-m 2 /as. HUOLT. AS. rak. k-m 2 /as. Työpaikkakehitys keskittyi voimakkaasti Helsingin seudulle; kasvu oli yli 35 %. Turun seutu oli myös vetovoimainen työpaikkojen suhteen lähes 26 % kasvullaan. Lahdenseudun lähes 16 % kasvu jäi jälkeen Hämeenlinnan seudun 25 % ja Riihimäen seudun 22 % kasvulle. Liike- ja toimipaikkarakentamisen määrä kertoo kuitenkin muuta. Lahden seudulla liike- ja toimipaikkarakentamisen kerrosalojen muutos oli lähes 33 %, kun se oli Helsingin seudulla 27 %, Riihimäen seudulla 31 % ja Hämeenlinnan seudulla 28 %. Lappeenrannan seudulla työpaikkojen muutos oli Lahden seutua vähäisempää, mutta rakentamisen muutos kohosi lähes 26 %. Muutoksessa maakuntien välisessä työssäkäynnissä näkyi erityisesti työmatkaliikenteen kasvu Kanta-Hämeestä Uudellemaalle, mutta nähtävissä oli myös kasvu Päijät-Hämeen suunnasta. Kasvu ajanjaksolla oli Päijät-Hämeestä Uudellemaalle yli 1600 ja Kanta-Hämeestä n henkilöä. Prosentuaalinen kasvu oli voimakkain Päijät-Hämeestä. Vuonna 2009 Kanta-Hämeestä pendelöi lähes ja Päijät-Hämeestä lähemmäs 6000 henkilöä. Vastaavasti Varsinais-Suomesta pendelöi n henkilöä. Kasvua Varsinais-Suomen osalta oli vain n. 500 henkilön verran. Työmatkaliikenne Uudeltamaalta muualle oli kasvussa. Kasvu oli suurinta Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson suuntaan, mutta Päijät-Hämeeseenkin oli kasvua. Etelä-Suomen satamat hoitivat noin kolmen neljäsosaa koko maan tavaraliikenteestä. Kasvua ajanjaksolla oli n. 13 %. Merkittävin satama on Kilpilahti, joka kasvatti bruttotonnimääräänsä ajanjaksolla 32 %. Huomattava muutos oli Turun tavarakuljetusten väheneminen 31 %:lla. Suurimmat satamat olivat Kilpilahti, Helsinki ja Kotka. Etelä-Suomen liittouma yhteistyönä listattiin Etelä-Suomen runkoverkon tärkeimmät yhteydet ja kärkihankkeet vuosina , ja Ensimmäisen jakson kärkihankkeista itä-länsi yhteyksistä merkittävä toteutunut osuus oli moottoritien E18 Muurla Lohja väli. Raideliikenteen osalta valmistuivat puolestaan Lahti Luumäki ja Turku Salo palvelutason parannukset. Itäisissä tieyhteyksissä valmistui Lusi Vaajakoski välille useita ohituskaistoja. Läntisissä yhteyksissä toteutui kapasiteetin lisäämisiä ja parannustoimia sekä Kivenlahti Kirkkonummi moottoritien rakentaminen käynnistyi. Kaupan palveluiden eroja liittouman maakuntien välillä kuvaa Suomen ympäristökeskuksen kokoama tieto erityyppisten myymälärakennusten (huoltoasemat, autokaupat, tilaa vaativa kauppa, erikoistavarakauppa sekä päivittäistavara- ja tavaratalokauppa) kerrosalasta asukasta kohden vuonna (Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa-hanke 2011). Päijät-Hämeessä 2000-luvulla rakennettiin eniten ja Kymenlaaksossa vähiten. Kouvolaan avautui m 2 :n kauppakeskus Veturi 2012, joka ei näy vielä tilastoissa. 7

8 PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUTUTYYPIT PÄÄVESISTÖALUEET MAISEMATYYPPIJAKO Harvaan asuttu maaseutu Pääjako Ydinmaaseutu Kaupunkien läheinen maaseutu Kaupunki Padasjoki Asikkala Sysmä Hartola Heinola Kokemäenjoki Kymijoki Länsi- Padasjoen metsäylänkö Päijänteen vuorimaa Etelä- Päijänteen viljelyseutu Sysmän- Hartolan viljelyseutu Heinolan järviseutu Hämeenkoski Hollola Lahti Nastola Porvoonjoki Hämeenkosken korpiylänkö Vesijärven laakso I Salpausselkä II Salpausselkä Nastolan järviseutu Kärkölä Orimattila Mustijoki Koskenkylänjoki Taasianjoki Teuronjokilaakson peltotasanko Porvoonjoen viljelyseutu Artjärven viljelyseutu Lähde: Suomen maaseututyypit 2006, Maa- ja metsätalousministeriö 7/2006 Lähde: Suomen ympäristökeskus 2008 Lähde: Päijät-Hämeen maisemaselvitys 2006 LUONTOARVOJA Luonnonsuojelualue Luonnonsuojeluohjelma-alue Naturakohde Pohjavesialue N km Luontotiedot: YKR/Syke & Tilastokeskus

9 YMPÄRISTÖ Suurin osa Päijät-Hämeestä kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen ja aivan maakunnan länsireuna Kokemäenjoen vesistöalueeseen. I Salpausselän eteläpuoliset vedet purkautuvat Musti-, Porvoon-, Koskenkylän- ja Taasianjoen kautta Suomenlahteen. Maakunnassa on noin tuhat järveä ja lampea sekä 2300 km virtavesiä. Vesipinta-alaa on 1440 km 2 (20 % pinta-alasta) ja rantaviivaa 5500 km. Etelä- ja keskiosien kallioperää hallitsee graniitti, pohjoisosien kiillegneissi ja granodioriitti. Maaperä on jääkauden seurauksena vaihtelevasti moreeni-, sora-, hiekka- ja savivaltaista ja pinnanmuodot monin paikoin reunamuodostumien ja pitkittäisharjujen hallitsemia. Savi on yleinen maalaji I Salpausselän eteläpuolella ja pintakalliot ovat yleisiä II Salpausselän pohjoispuolella. Maakunnassa on kolmentoista maisematyypin alueita. Näistä laajimmat ovat Heinolan järviseutu, Porvoonjoen viljelyseutu, Sysmän Hartolan viljelyseutu ja Päijänteen vuorimaa. Valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista suurimmat ovat Porvoonjokilaakso Orimattilassa, Kastari Hatsina Kutajoki Hollolassa ja Kurhila Pulkkila Asikkalassa. Päijät-Hämeen pohjoisosa on harvaan asuttua ja lähes kaikki maakunnan määritetyt ns. hiljaiset alueet sijaitsevatkin Salpausselkien pohjoispuolella. Päijät-Hämeen luonnonsuojelualueet ovat enimmäkseen melko pieniä ja ne sijaitsevat maakunnan pohjoisosissa. I Salpausselän eteläpuolella pinta-alaltaan suurimmat kohteet ovat suojeltuja soita, pohjoisempaa löytyy myös laajempia vanhoja metsäalueita, kuten esimerkiksi Padasjoen Ammajanvuori (1,9 km 2 ) ja Vesijaon luonnonpuisto (1,1 km 2 ). Maapinta-alaltaan suurin kohde on Päijänteen kansallispuisto (16 km 2 ). Luonnonsuojelulaissa luetellaan yhdeksän erilaista suojeltavaa luontotyyppiä. Päijät-Hämeessä näistä on toistaiseksi rajattu noin 200 kohdetta, jotka ovat enimmäkseen jalopuumetsiköitä. Rajauspäätöksiä on tehty myös pähkinäpensaslehdoista, tervaleppäkorvista ja kahdesta luonnontilaisesta hiekkarannasta. Pintavesien luokittelussa on siirrytty entisestä vesien käyttökelpoisuusluokituksesta uuteen ekologiseen luokitukseen. Siinä veden kemiallisten ominaisuuksien lisäksi huomioidaan myös vesistön biologinen tila, johon vaikuttaa vesien rakentaminen ja säännöstely. Ekologiselta tilaltaan erinomaisia järviä ovat esimerkiksi Hartolan Rautavesi ja Heinolan Ala-Rieveli. Päijänne, suurin osa Konnivedestä, Ruotsalainen ja Jääsjärvi ovat vedenlaadultaan erinomaisia, mutta säännöstelynsä vuoksi ne on luokiteltu ekologiselta laadultaan vain hyviksi. Jokien ekologinen tila on järviä huonompi. Erityisesti Salpauselkien eteläpuolisen alueen joet ovat laadultaan heikentyneitä ja ne ovat luokitukseltaan pääasiassa tyydyttäviä. Suurin yksittäinen pintavesiämme rasittava ravinnepäästölähde on maatalous. Peltoviljely aiheuttaa noin 50 % fosforipäästöistä ja noin 40 % typpipäästöistä. Muita suuria kuormituslähteitä on fosforin osalta luonnonhuuhtouma ja haja-asutuksen jätevedet, typen osalta luonnonhuuhtouma ja laskeuma ilmasta. Yhdyskuntien jätevesien pistemäisiin päästöihin on ollut helpointa puuttua. Niiden suhteellinen osuus kokonaiskuormituksesta on vähentynyt puhdistustehojen parantumisen myötä. Päijät-Hämeessä puhdistamoiden kautta vesitöihin tuleva ravinnekuormitus oli 5 % fosforin ja noin 14 % typen kokonaiskuormituksesta. Fosforista saadaan poistetuksi maakunnan jätevedenpuhdistamoilla keskimäärin noin 95 %. Typen puhdistustehokkuus vaihtelee suuresti eri puhdistamoiden ja eri vuosien välillä typestä saatiin poistettua vuonna 2011 noin 56 %. Pohjavedet ovat pääosin hyvälaatuisia ja kelpaavat sellaisenaan talousvedeksi. Päijät-Hämeen 147 pohjavesialueesta 48 % on vedenhankintaa varten tärkeitä 1. luokan alueita. Alueita, joiden maaperään on voinut päästä haitallisia aineita alueen nykyisestä tai aikaisemmasta toiminnasta on Päijät-Hämeessä yli 900. Niistä yli 500 sijaitsee pohjavesialueilla. Erityisiä riskipohjavesialueita on tunnistettu 24 ja niistä 7 on huonossa kemiallisessa tilassa. Kemiallista tilaa heikentää useimmiten bensiinin lisäaine MTBE, torjunta-aineet, bentseeniyhdisteet ja maanteiden suolauksen nostama kloridipitoisuus. JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TYPPIPÄÄSTÖT (tonnia/vuosi) 700,0 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 0, Harva maaseutu 18,2 15,0 25,3 16,9 26,3 19,5 24,9 Ydinmaaseutu 68,6 92,9 53,7 58,7 45,0 49,2 54,8 Lähimaaseutu 100,0 145,3 144,6 138,5 147,2 125,4 80,8 Lahti 358,8 334,0 324,5 397,9 231,8 168,9 160,6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN FOSFORIPÄÄSTÖT (tonnia/vuosi) 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Harva maaseutu 0,9 0,6 1,1 0,7 0,5 0,3 0,3 Ydinmaaseutu 5,6 1,4 1,3 0,5 0,9 0,6 0,7 Lähimaaseutu 3,0 2,4 2,1 0,8 1,1 1,2 0,7 Lahti 10,1 10,9 5,8 3,8 4,8 3,5 2,7 9

10 PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUTUTYYPIT Harvaan asuttu maaseutu Ydinmaaseutu Kaupunkien läheinen maaseutu Kaupunki Padasjoki Asikkala Sysmä Hartola Heinola VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS V Väestö 1980 / 2011 Muutos (lkm) Muutos (%) PÄIJÄT-HÄME / ,0% / ,2% / ,6% / ,6% VÄESTÖOMAVARAISUUS V JA 2011 Väestöomavaraisuus Päijät-Häme 1980/1,41 ja 2011/0,88 Kuolleet Syntyneet 1,11 0, ,75 0, ,70 1, Hämeenkoski Kärkölä Hollola Lahti Nastola / ,0% 1,58 0, Orimattila Lähde: Suomen maaseututyypit 2006, Maa- ja metsätalousministeriö 7/2006 Lähde: Tilastokeskus 2012 Lähde: Tilastokeskus VÄESTÖMÄÄRÄN MUUTOS VUOSINA VÄESTÖN LUKUMÄÄRÄN MUUTOS 1 km x 1 km RUUDUSSA Alle henkeä Ei muutosta Yli henkeä N km Väestötiedot: YKR/SYKE & Tilastokeskus 2012

11 VÄESTÖ Harvaan asutun maaseudun väestö väheni vuosina %:lla. Muualla väestö kasvoi, eniten läheisellä maaseudulla (10,6 %). Se ja ydinmaaseutu kasvoivat 1980-luvulla, taantuivat hieman 1990-luvulla ja kasvoivat taas 2000-luvun alkuvuosina. Ydinmaaseudun kasvu on sittemmin pysähtynyt. Lahti on kasvanut 1990-luvun laman jälkeen, voimakkaimmin aivan viime vuosina. Maakunnan väkiluku kasvoi 9700:lla 1990-luvun lopun notkahdusta lukuun ottamatta ja ylitti vuonna Puolet maakunnan väestöstä asuu Lahdessa. Maakunnan väestöomavaraisuus (syntyneet/kuolleet) laski koko tarkastelukauden, pudoten alle yhden eli negatiiviseksi vuoden 2005 jälkeen. Maaseudulla omavaraisuus jopa tilapäisesti kasvoi 1980-luvun loppuvuosina, mutta on nykyisin positiivinen vain paikoin läheisellä maaseudulla. Miesten määrä kasvoi hivenen nopeammin niin, että naisia on maakunnassa nykyisin vajaat 52 % väestöstä. Lahti pysyi maakunnan naisvaltaisimpana alueena noin 53 % naisosuudella. Lasten määrä laski kaikkialla ja eniten harvaan asutulla maaseudulla (50 %). Työikäisten määrä on kohonnut 1990-luvun puolivälin jälkeen vain Lahdessa. Eläkeläisten määrä kohosi eniten läheisellä maaseudulla (123 %) ja vähiten harvaan asutulla maaseudulla (30 %). Läheinen maaseutu on lapsivaltaisinta ja harvaan asuttu maaseutu eläkeläisvaltaisinta aluetta. Lahdessa on lapsia keskimääräistä vähemmän alueen muuhun väestöosuuteen nähden. Maakunnan väestöllinen huoltosuhde ( 14-v v. / v.) on nykyisin 0,6. Se kasvoi harvaan asutulla maaseudulla 0,5:stä 0,7:ään, mutta muualla kasvu oli maltillista. Kasvu selittyy eläkeikäisten osuuksien kasvulla, lasten osuus on vähentynyt kaikkialla. Perheiden kokonaismäärä on maakunnassa varsin vakiintunut. Harvaan asutulla maaseudulla niiden määrä väheni silti lähes viidenneksellä v jälkeen. Lahdessa määrä kasvoi 6 %. Lapsiperheiden osuus laski 38 %:iin kaikista perheistä ja yksinhuoltajaperheiden osuus nousi 23 %:iin lapsiperheistä. Yksinhuoltajaperheiden määrä lisääntyi voi- Vuosi 2007 Lapset Työikäiset Eläkeläiset Perheet Lapsiperheet Y.h.-perheet Lahti Kaupunkien läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu Päijät-Häme Harva maaseutu LAPSIHUOLTOSUHDE Lahti Ydinmaaseutu Lähimaaseutu 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 Harva maaseutu VANHUSHUOLTOSUHDE Lahti Ydinmaaseutu Lähimaaseutu makkaasti 1990-luvun alkuvuosina. Niitä on suhteellisesti eniten Lahdessa ja lapsiperheitä suhteellisesti vähiten harvaan asutulla maaseudulla, jossa yksinhuoltajien osuus on viime vuosina kasvanut. Ei-suomenkielisten määrä on kasvanut voimakkaasti vuoden 1990 jälkeen. Heitä asuu Päijät-Hämeessä 7000, joista lähes kolme neljäsosaa Lahdessa. Venäjänkieliset ovat ylivoimaisesti suurin kieliryhmä (40 %) ei-suomenkielisistä. IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENTEEN MUUTOS ALUETYYPEITTÄIN Naiset 1980 Naiset 2011 LAHTI LÄHIMAASEUTU YDINMAASEUTU HARVA MAASEUTU Miehet 1980 Miehet 2011 Naiset 1980 Naiset 2011 Miehet 1980 Miehet 2011 Naiset 1980 Naiset 2011 Miehet 1980 Miehet 2011 Naiset 1980 Naiset 2011 Miehet 1980 Miehet v. 50 v. 50 v. 50 v

12 PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUTUTYYPIT Harvaan asuttu maaseutu Ydinmaaseutu Kaupunkien läheinen maaseutu Kaupunki Sysmä Hartola ASUNTOKUNTIEN MÄÄRÄN KEHITYS V AHTAASTI ASUVAT ASUNTOKUNNAT V JA 2011 Asuntokunnat 1980 / 2011 Muutos (lkm) Muutos (%) PÄIJÄT-HÄME / ,4% / ,9% Kaikkien ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista (%) Ahtaasti asuvat lapsettomat asuntokunnat Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat 19,6% 7,7% Padasjoki Asikkala Heinola / ,6% / ,3% 17,4% 8,7% ,0% 8,0% Hämeenkoski Kärkölä Hollola Lahti Nastola / ,7% 16,4% 7,0% Orimattila Lähde: Suomen maaseututyypit 2006, Maa- ja metsätalousministeriö 7/2006 Lähde: Tilastokeskus 2012 Lähde: Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet ASUINHUONEISTOJEN MÄÄRÄN MUUTOS VUOSINA ASUINHUONEISTOJEN LUKUMÄÄRÄN MUUTOS 1 km x 1 km RUUDUSSA Alle -25 asuntoa Ei muutosta Yli asuntoa N km Asuinhuoneistotiedot: YKR/SYKE & Tilastokeskus 2012

13 ASUMINEN JA ASUTUSRAKENNE Lahdessa asuu 758 asukasta maaneliökilometriä kohden, lähimaaseudulla 39, ydinmaaseudulla 18 ja harvaan asutulla maaseudulla 6. Maakunnassa on asuntokuntaa. Yhden ja kahden hengen asuntokuntien määrä lisääntyi ja suurempien asuntokuntien määrä väheni kaikkialla vuosina Lisääntyminen oli suhteellisesti suurinta lähimaaseudulla (118 %) ja väheneminen harvaan asutulla maaseudulla (54 %). Lahdessa lisääntyivät yhden hengen asuntokunnat 13000:lla niin, että niitä on lähes puolet kaupungin kaikista asuntokunnista. Lahdessa ja harvaan asutulla maaseudulla on suhteellisesti hieman vähemmän alaikäisiä asukkaita sisältäviä asuntokuntia (lapsiasuntokuntia) kuin muualla. Asuntokuntien pieneneminen edesauttoi sitä, että asuntokuntien määrät kasvoivat kaikissa asumismuodoissa ja kaikkialla paitsi harvaan asutulla maaseudulla, jossa omakoti- ja kerrostaloasuminen hivenen taantuivat. Viidennes Lahden, puolet läheisen maaseudun sekä kaksi kolmasosaa ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun asuntokunnista asuu nykyisin omakotitaloissa. Kerrostaloissa asuu 70 % lahtelaisista ja 36 % lähimaaseudun asuntokunnista. Rivitalossa asuu vain joka kymmenes päijäthämäläinen asuntokunta. Niiden osuus asumismuodoista kuitenkin kasvoi kaikkialla samalla kun kerrostaloasuminen suhteellisesti hieman väheni, vaikka rakenteelliset muutokset kahdenkymmenen vuoden aikana olivatkin pieniä. Maakunnassa on vuokra-asuntoja 32 % asuntokannasta. Lahdessa niiden osuus (41 %) on selkeästi suurempi kuin muualla. Yksin asuvista vajaa puolet asuu vuokralla. Omistusasuminen on sitä yleisempää mitä suurempi asuntokunta on kyseessä. Asumisväljyys on kasvanut perhekoon pienentyessä ja asukkaiden tilavaatimusten lisääntyessä 34 m2:sta yli 50 m2:een per asukas vuoden 1980 jälkeen. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien määrä väheni viimeisten 15 vuoden aikana lähes 4000:lla, mutta hitaammin kuin muiden ahtaasti asuvien määrä, minkä seurauksena lapsiasuntokuntien osuus kaikista ahtaasti asuvista kasvoi 73:sta % 77:ään % lapsiasuntokuntaa asuu edelleen ahtaasti, harvaan asutulla maaseudulla vielä hieman ahtaammin kuin muualla. Kokonaisuutena ahtaasti asuminen vähentyi varsin yhtenäisessä rytmissä kaikkialla maakunnassa. Asunnottomien määrä laski vuosina runsaasta 700:sta runsaaseen kahteen sataan. Kolme neljäsosaa heistä on lahtelaisia. Harvaan asutun maaseudun asuntokunnista 43 % on 65 vuotta täyttäneiden ja 22 % 75 vuotta täyttäneiden asuntokuntia, Lahden asuntokunnista vastaavasti 27 % ja 13 %. Yli puolet molemmista ikäluokista asuu yksin. Osuus on pienempi kuin vielä v. 1990, mutta nousussa. Päijät-Hämeessä rakennettiin vuosina asuntoa, joista 37 % omakoti-, 21 % rivi- ja 42 % kerrostaloihin. Asuntotuotanto väheni maaseudulla nopeammin kuin Lahdessa. Asunnot lisääntyivät eniten Lahden kaupunkiseudun keskuksissa ja lähiöissä, mutta myös maaseudun kaupungeissa ja kirkonkylissä. Uusia asuntoryppäitä syntyi myös joihinkin lähimaaseudun kyliin ja harvakseltaan pääteiden varsille. Pohjoisen syrjäseutujen hidas autioituminen jatkui. ASUNTOTUOTANTO TALOTYYPEITTÄIN V Lahti Lähimaaseutu Ydinmaaseutu Harva maaseutu OMAKOTITALOASUNNOT RIVITALOASUNNOT KERROSTALOASUNNOT 13

14 ASUTUSRAKENTEEN MUUTOS VUONNA 2011 Taajama v Kylä v Pienkylä v Harva maaseutuasutus v Taajama v Kylä (yli 40 as.) v Pienkylä (20-39 as.) v Harva maaseutuasutus v N km Aluejakojen lähde: YKR/SYKE & Tilastokeskus 2012

15 Suomen ympäristökeskus on seurannut asutusrakenteen muutoksia vuodesta 1980 lähtien osana yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmää (YKR). Muutoksia on kartoitettu taajamien, kylien, pienkylien ja harvan maaseutuasutuksen osalta. YKR-taajaman määritelmän mukaan taajama on vähintään 200 asukkaan alue, jossa rakennusten lukumäärä ja kerrosala muodostavat ympäröivää haja-asutusta selkeästi tiheämmän ryhmittymän. Tällaisen taajaman ulkopuolinen alue määrittyy haja-asutusalueeksi, joka puolestaan sisältää asutuksen tiheyden mukaan kylämäistä asutusta, harvaa maaseutuasutusta sekä asumatonta aluetta. Kylämäinen asutus on erotettu harvasta maaseutuasutuksesta väestömäärän ja rakennusten sijainnin perusteella, ja se jaetaan väestömäärän mukaan vähintään 40 asukkaan kyliin ja asukkaan pienkyliin. Harvaan maaseutuasutukseen kuuluvat ne alueet, jotka eivät kuulu taajamiin, kyliin eivätkä pienkyliin, mutta joissa on vähintään yksi asuttu rakennus kilometrin säteellä. Päijät-Hämeen väestöstä noin 87 % asuu nykyään taajamissa. Osuus on kasvanut yli seitsemän prosenttia reilun kolmenkymmenen vuoden aikana, mikä tarkoittaa uutta taajama-asukasta. Väkiluvun ohella taajama-alueen pinta-ala on kasvanut noin 92 km², mikä osaltaan selittää taajamaväestön osuuden kasvua. Samalla taajamien määrä on kasvanut 80-luvun 18 taajamasta 24 vuoteen 2005 mennessä. Uusia taajamia on syntynyt 90-luvulta alkaen pääasiassa Lahden kaupunkiseudulle, esimerkiksi Hollolan kirkonseudulle. Lisäksi Villähde on kasvanut kiinni Nastolan taajamaan, joka muodostaa nykyisin lähes 15 kilometrin nauhataajaman Lahden itäpuolelle, ainakin toistaiseksi irralleen Lahden kaupunkiseudun taajamasta. Lähes kaikkien taajamien pinta-ala ja väkiluku ovat kasvaneet ja uusi väestö on asettunut enimmäkseen taajamien laajenemisalueille. Tosin maakunnan pohjoisimmissa kunnissa, Hartolassa, Sysmässä ja Padasjoella sekä Heinolassa, taajamien väkiluku on pääsääntöisesti pienentynyt 90-luvulta lähtien, ja Padasjoen Auttoinen on muuttunut taajamasta kyläalueeksi asutuksen harventuessa. Taajama-alueiden ohella kyläalueiden kehitys maakunnan pohjoisosissa on ollut taantuvaa väestön vähentyessä luvulla Hartolan ja Sysmän taajamien välisellä alueella oli sekä kyliä että pienkyliä luvulla samalla alueella on hajanaisia kyliä ja kylien muuttuminen harvan maaseutuasutuksen alueiksi on voimistunut. Toisaalta myös päinvastaista kehitystäkin on tapahtunut. Esimerkiksi Sysmän taajaman länsipuolella, Suopeltoon johtavan tien varrella ja Päijätsalossa kyläasutus on kuitenkin viime vuosina kasvanut. Samoin Hartolan ja Padasjoen taajamien läheisyyteen sekä Asikkalan Vähä-Äiniön eteläpuolelle ja Heinolan Vierumäelle on syntynyt uutta kyläasutusta. Maakunnan eteläosissa kehitys on ollut päinvastaista erityisesti Lahden kaupunkiseudun liepeillä. Esimerkkinä voidaan mainita Heinlammin alue, joka on kehittynyt tarkastelujakson aikana kylästä taajamaksi asutuksen kasvaessa. Myös Villähteen eteläpuolelle, Tapiolaan, on muodostunut laaja kyläasutuksen alue. Erilaisissa kylissä asuu edelleen noin viisi prosenttia päijäthämäläisistä, kun heitä vuonna 1980 oli yli seitsemän prosenttia. Pienkylissä asuvien osuus on pysytellyt noin prosentissa, mikä tarkoittaa noin asukasta. Kylissä asuvien määrä on muuttunut enemmän, ja kylien väestö on vähentynyt asukkaalla nykyiseen noin asukkaaseen tarkastellun reilun kolmenkymmenen vuoden aikana. Kylien kokonaispinta-ala on kuitenkin samaan aikaan kasvanut lähes 12 km² ja pienkylien 16 km². LAHDEN KAUPUNKISEUDUN TAAJAMAN LAAJENEMINEN VUOSINA LÄNSI-ORIMATTILAN KYLIEN LAAJENEMINEN VUOSINA VÄKILUKU ERI ALUEILLA VUOSINA Taajama Pienkylä Kylä Harva maaseutuasutus Aluejakojen lähde: YKR/SYKE & Tilastokeskus 2012 Aluejakojen lähde: YKR/SYKE & Tilastokeskus

16 PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUTUTYYPIT Harvaan asuttu maaseutu Ydinmaaseutu Kaupunkien läheinen maaseutu Kaupunki Padasjoki Hämeenkoski Kärkölä Hollola Asikkala Sysmä Lahti Orimattila Nastola Hartola Heinola Lähde: Suomen maaseututyypit 2006, Maa- ja metsätalousministeriö 7/2006 TYÖPAIKKAMÄÄRIEN JA -OMAVARAISUUDEN KE- KEHITYS V Työpaikat 1980 / 2010 Muutos (lkm) Muutos (%) Omavaraisuus 1980 / 2010 PÄIJÄT-HÄME / ,6% 95,4 / 95, / ,1% 83,5 / 73, / ,8% 92,9 / 89, / ,9% 103,7 / 111, / ,3% 87,4 / 81,7 Lähde: Tilastokeskus 2012 TYÖSSÄKÄYNTI V Osuus lähtöalueen työmatkoista Alle 5% 5-10% 10-20% Yli 20% Päijät-Hämeen ulkopuolelle suuntautuvat työmatkat 74 0,6% ,3% ,4% 198 5,1% 264 6,8% 125 3,2% ,6% 806 6,0% 581 2,5% ,4% ,8% 84 0,2% ,7% ,3% ,1% 97 0,4% ,2% ,4% ,6% ,3% Lähde: Tilastokeskus TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄN MUUTOS VUOSINA TYÖPAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄN MUUTOS 1 km x 1 km RUUDUSSA Alle työpaikkaa Yli työpaikkaa N km Työpaikkatiedot: YKR/SYKE & Tilastokeskus 2012

17 TYÖPAIKAT Päijät-Hämeen työpaikat lisääntyivät 1980-luvulla, vähenivät :lla 1990-luvun talouslaman aikana, lisääntyivät sen jälkeen 8000:lla ja alkoivat taas vähetä 2000-luvulla. Pudotus oli suurin teollisuudessa, josta katosi työpaikkaa 30 vuodessa. Palvelutyöpaikat kasvoivat samassa ajassa runsaalla 6000:lla ja ohittivat teollisuuden maakunnan eniten työllistävänä toimialana 2000-luvun alussa. Kauppa on työllistänyt melko tasaisesti hieman toistakymmentä tuhatta työntekijää tarkastelujakson kuluessa. Rahoitus- ja muu liike-elämää tukeva toiminta on tuonut maakuntaan niin ikään runsaat 6000 työpaikkaa lisää. Noin 60 % maakunnan työpaikoista sijaitsee Lahdessa, noin neljännes sen läheisellä maaseudulla ja vajaa viidennes kauempana maaseudulla. Maakunnasta katosi työpaikkaa 1990-luvun lamaa edeltäneisiin huippuvuosiin verrattuna, josta lähes puolet läheiseltä maaseudulta. Ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun työpaikkojen taantuminen alkoi jo ennen lamaa. Ainoastaan Lahden työpaikkamäärä kasvaa 2000-luvullakin. Kaupunki on maakunnan ylivoimainen työpaikkakeskittymä myös toimialoittain tarkasteltuna. Poikkeuksen tekevät teollisuustyöpaikat, joita on lähimaaseudullakin runsaasti, sekä maa- ja metsätalous, jonka työpaikat sijaitsevat kauempana maaseudulla. Lahti profiloituu maakunnassa keskusroolinsa mukaisesti keskimääräistä suurempana kaupan, liikenteen, rahoitustoiminnan ja palvelujen työpaikkakeskittymänä. Sen läheisellä maaseudulla puolestaan teollisuus on maakunnan keskiarvoa merkittävämpi toimiala, muulla maaseudulla taas maatalous ja hivenen myös rakennustoiminta. Palvelut on selkeästi työllistävin toimiala Lahdessa ja harvaan asutulla maaseudulla, muualla myös teollisuus. PÄIJÄT-HÄMEEN TYÖPAIKAT 1980 = (pl. toimiala tuntematon) 10% % % % % % % Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Rah.ym. toiminta Palvelut PÄIJÄT-HÄMEEN TYÖPAIKAT 2010 = (pl. toimiala tuntematon) 3% % % % % % % Työpaikkaosuudet 2010 aluetyypeittäin Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Rah.ym. toiminta Palvelut Lahti Läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harva maaseutu YHTEENSÄ Lahden lähimaaseudun työpaikkaomavaraisuus on maan keskiverrosta selkeästi poiketen suurempi kuin maakunnan ydinmaaseudun. Tämä johtuu mm. Lahden ylivoimaisesta vahvuudesta maakunnan muihin keskuksiin nähden, sen tiiviydestä ja pienestä pinta-alasta, maakunnan lyhyistä välimatkoista ja lähimaaseudun taajamien työpaikkatarjonnasta. Toisin sanoen Lahti vetää työvoimaa myös ydinmaaseudulta, mutta maakunnan lähimaaseudulla on ydinmaaseutua paremmat paikalliset työmarkkinat. Tämä näkyy mm. niin, että ydinmaaseudulta pendelöidään neljä kertaa enemmän Lahteen kuin lähimaaseudulle. Harvaan asutun maaseudun vähäisestä pendelöinnistä runsas neljännes suuntautuu Lahteen ja 40 % maakunnasta ulos. Suhteellisesti eniten maakunnan ulkopuolelle pendelöidään kuitenkin ydinmaaseudulta (19 %). Työpaikat ovat keskittyneet voimakkaasti keskustaajamiin ja niiden läheisyyteen pääteiden varsille. Ne ovat siksi myös suurimpien työpaikkamuutosten tiivistymiä. Työmatkojen keskipituudet lähes kolminkertaistuivat 30 vuodessa kaikissa aluetyypeissä. Kasvu oli suurin harvaan asutulla maaseudulla, mutta pituus on nykyisin suurin ydinmaaseudulla (19 km). Työmatkojen keskipituus maakunnassa on 17 km. 17

18 PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSVERKKO Terveyskeskusten saavutettavuus (aikaetäisyys minuutteina, väestöpainotettu keskiarvo) 6, , , , , , , , , , , , N km 18 Lähde: Päijät-Hämeen keskusverkkoselvitys. Linea Konsultit Oy & Gispositio Oy. Pohjakartta-aineisto Päijät-Hämeen liitto

19 PALVELUT Palvelujen kehitys mukailee yleistä aluerakenteen keskittymiskehitystä ja väestörakenteen muutoksia. Keskittyminen vaikuttaa palvelujen saavutettavuuteen. Kauppa, koulutus, sekä sosiaali- ja terveydenhuolto ovat sellaisia suuria toimialoja, joilla palvelujen muutokset ja muutospaineet erityisesti näkyvät. Vajaa puolet Päijät-Hämeen noin toimipaikasta ja yli puolet niiden henkilöstöstä sijaitsee Lahdessa ja noin neljäsosa molemmista läheisellä maaseudulla. Toimipaikkojen määrä kasvoi vuoden 1995 jälkeen kaikissa aluetyypeissä, mutta osuus maakunnan toimipaikoista vain ydinmaaseudulla, jossa sijaitsee nykyisin viidesosa kaikista toimipaikoista ja 13 % niiden henkilöstöstä. Vähittäiskaupan toimipaikat vähenivät kaikkialla sekä määrällisesti että suhteessa alueiden kaikkiin toimipaikkoihin. Lahden osuus maakunnan vähittäiskaupan toimipaikoista nousi 56 %:iin ja läheisen maaseudun osuus laski neljännekseen. Lahdessa ja lähimaaseudulla on keskimäärin yksi päivittäistavarakaupan myymälä 2000 asukasta kohden, ydinmaaseudulla 1600 asukasta kohden ja harvaan asutulla maaseudulla 750 asukasta kohden. Erikoiskauppoja on maakunnassa lähes kuusinkertaisesti niihin nähden. Maakunnan oppilaitosten määrä väheni 2000-luvulla kolmanneksella, 120:een. Harvaan asutulla maaseudulla peruskoulujen määrä väheni alle kolmannekseen. Päijäthämäläisissä oppilaitoksissa opiskelevien määrä kasvoi 10 %:lla :een. Määrä kasvoi toisella asteella 30 % ja korkeaasteella 20 %, mutta väheni perusasteella 10 %. Noin 1/3 maakunnan oppilaitoksista ja noin 4/5 toisen ja korkea-asteen opiskelupaikoista sijaitsee Lahdessa. Päijät-Häme ja Lahti ovat sairastavuudeltaan suomalaista keskitasoa. Väestön ikääntyminen näkyi keskimääräistä korkeampana ja voimakkaammin kohoavana sairastavuusindeksinä erityisesti harvaan asutulla maaseudulla viimeisten 20 vuoden aikana. Keskimääräistä terveempinä pysyteltiin paikoin läheisellä ja ydinmaaseudulla. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kaksinkertaistuivat viimeisten 15 vuoden aikana noin 3000 euroon/asukas/vuosi. Lahti on palvelujenhakumatkojen suuntautumisen perusteella palveluiltaan 3,2 kertaa vetovoimaisempaa aluetta kuin ydinmaaseutu, 2,5 kertaa vetovoimaisempi kuin harvaan asuttu maaseutu ja 2,3 kertaa vetovoimaisempaa kuin lähimaaseutu. Harvaan asutulta maaseudulta matkat suuntautuivat silti viime vuosina Lahden sijasta Heinolaan hieman useammin kuin aikaisemmin. Päivittäistavarakaupan saavutettavuus on hyvä maakunnan kaupunkiseuduilla sekä kuntakeskuksissa. Monin paikoin läheisellä maaseudulla sen saavutettavuus on jo selkeästi huonompi. Keskimäärin kahdeksan kymmenestä maakunnan asukkaasta asuu alle 1,5 kilometrin päässä kaupasta ja yksi yli neljän kilometrin päässä. Erikoiskaupan palvelut ovat heikoimmin saavutettavissa ydinmaaseudun eteläisimmistä ja pohjoisimmista osista, sekä harvaan asutulta maaseudulta käsin. PERUSKOULUN PÄÄTÖSVUOTENA TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN ULKOPUOLELLE JÄÄNEET OPISKELIJAT PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Lahti Lähimaaseutu Ydinmaaseutu Harva maaseutu Lähde: Tilastokeskus

20 LAHDEN SAAVUTETTAVUUS JOUKKOLIIKENTEELLÄ Taajamajuna oikoradan Luhdanjoen sillalla. (AR) HENKILÖMATKAT RAUTATEILLÄ v Rataosittaiset luvut osoittavat matkojen määrää (1000) Lähde: Päijät-Hämeen keskusverkkoselvitys 2011 TAMPERE 2000 SAVONLINNA PORI MIKKELI ORIVESI TOIJALA PARIKKALA 610 LAHTI KOUVOLA IMATRA LAPPEENRANTA RIIHIMÄKI 115 LUUMÄKI TURKU KARJAA KOTKA 125 HELSINKI HANKO Lähde: Ratahallintokeskus 2012 HENKILÖAUTOLIIKENTEEN MUUTOS VUOSINA Lähteet: Päijät-Hämeen keskusverkkoselvitys 2010, Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 20

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA 2006 SEURANTARAPORTTI 1

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA 2006 SEURANTARAPORTTI 1 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA 2006 SEURANTARAPORTTI 1 A171 * 2008 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA 2006 SEURANTARAPORTTI 1 A171*2008 ISBN 978-951-637-165-1 ISSN 1237-6507 Karttojen julkaisulupa:

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leena Jäntti 12.10.2011 Aluekatsaukset tilastokeskus.fi/aluekatsaus Kerran vuodessa ilmestyviä kokoomajulkaisuja Valmiit diagrammit ja teemakartat

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskus tiedottaa

Hämeen ELY-keskus tiedottaa HÄMEEN TYÖTTÖMYYDEN LASKU JATKUU HITAASTI Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue) työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 22 436 työtöntä

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa 21.1.2014 kello 9.00 Teollisten työpaikkojen suuri määrä vähenee jatkuvasti ja tämä näkyy joulukuun

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA 2006 SEURANTARAPORTTI 1

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA 2006 SEURANTARAPORTTI 1 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA 2006 SEURANTARAPORTTI 1 A171 * 2008 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA 2006 SEURANTARAPORTTI 1 A171*2008 ISBN 978-951-637-165-1 ISSN 1237-6507 Karttojen julkaisulupa:

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologia -hanke Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologiahankkeen taustaa Tehtävä: Alueiden luokittelu kaupunki- ja maaseututyyppeihin Miksi: Tarvitaan tietoa erityyppisten

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue

Lisätiedot

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere Pyöräilyn potentiaali vs.

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 17 174 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 073 vähemmän (-10,8

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 17 115 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 086 vähemmän (-10,9

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien osuus työllisistä 2011 14 % 12 % 10 % 8 % 8,2 % 8,5 % 8,8 % 9,0 % 9,5 % 9,1 % 9,2 % %12,2 % 11,6 %11,6 %11,6 %12,2 11,2 %11,2 % 9,8 % 9,8 %10,1

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Metropoli Oulun horisontista

Metropoli Oulun horisontista Metropoli Oulun horisontista Helsinki Etelä-Suomessa > maailman metropolien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa > Pohjoisen Euroopan metropoli Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Pohjoisen omat jutut: Pohjoinen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011 TYÖTTÖMYYDEN LASKU HIDASTUI HIEMAN JOULUKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 19 286 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 014 vähemmän (-9,5 %) kuin vuosi

Lisätiedot

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011 Matti Viialainen Väestönmuutos maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 2 Muuttoliike maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 3 Nettomuutto Savonlinnan

Lisätiedot