LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEET - MYYTIT VASTAAN FAKTAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEET - MYYTIT VASTAAN FAKTAT"

Transkriptio

1 Centria, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Haapajärvi LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEET - MYYTIT VASTAAN FAKTAT Ari Lampinen (sukunimi at kaapeli.fi) Varapj., Suomen biokaasuyhdistys A. HISTORIALLINEN PERSPEKTIIVI Biopolttoaineet olivat tärkeässä roolissa autotekniikan kehityksen alussa, mm. 1. auto (Cugnotin höyryauto) v oli kivi- tai puuhiilikäyttöinen (Kuva 1) 1. polttomoottorissa (Street) v käytettiin tärpättiä 1. polttomoottorikäyttöisessä ajoneuvossa v (Rivaz) käytettiin vetyä Nikolaus Otton 1. moottori v oli etanolikäyttöinen 1. kaupallisessa autossa v (Lenoirin 2-tahtimoottori) käytettiin etanolia ja useita muita nestemäisiä polttoaineita (Kuva 2) 1. ottomoottori v oli kaupunkikaasukäyttöinen (puukaasu + hiilikaasu) (Kuva 3) Karl Benzin 1. auto v oli kaupunkikaasu- ja bensiinikäyttöinen (Kuva 4) Rudolf Dieselin 1. moottori v oli kasviöljykäyttöinen (Kuva 5) 1800-luvun loppuun mennessä liikennekäyttöön oli otettu mm. puu, puuhiili ja eläinrasva; etanoli, metanoli, tärpätti ja kasviöljy; vety, puukaasu ja puuhiilikaasu A. Historiallinen perspektiivi B. Nykyiset haasteet Raakaöljyn halpa hinta ei yksin selitä sitä, että biopolttoaineita nykyään käytetään liikenteessä niin vähän, vaan on tarvittu myös aktiivista raakaöljyn käytön edistämistä mm. myyttien luomisen kautta, esim. ottomoottorit ja dieselmoottorit sopivat vain bensiinillä ja dieselöljyllä käytettäviksi Liikenteen biopolttoaineiden vastustus on vanhaa perua, alkaen raakaöljyteollisuuden synnystä USA:ssa 1860-luvulla, mm. vero etanolille raakaöljyn kilpailukyvyn mahdollistamiseksi Etanoli on ollut aiemmin ja on nyt eniten käytetty liikenteen biopolttoaine, joten se on kerännyt valtaosan vastustuksesta, joka myös on usein ulotettu koskemaan kaikkia liikenteen biopolttoaineita Vastustus on luonnollisesti lähtöisin markkinakilpailunäkökohdista: raakaöljyteollisuus ja raakaöljyn käyttöteknologia, esim. autoteollisuus Eri maiden poliittisessa systeemissä tämä vastustus käsitellään eri lailla: teollisuuspoliittisena tai asiantuntijavastustuksena (Suomessa ensin mainittu painottui 1950-luvulle asti ja jälkimmäinen painottuu nykyään) Mysteeri: Miksi huoltoasemat Ruotsissa ja Saksassa ovat niin erilaisia kuin Suomessa? Ruotsissa Saksassa Suomessa on vain 1 huoltoasema, joka myy myös muuta kuin bensiiniä ja dieseliä: maakaasua Ei aina ole ollut niin! bentyyli = bensiini + etyylialkoholi Vuoden 1957 alussa Suomessa oli 400 bentyyliä eli jalobensiiniä (n. 25% etanolia) myyvää huoltoasemaa MUTTA: Vuoden 1958 jälkeen Suomessa ei ole ollut yhtään bentyyliä eikä mitään biopolttoaineita myyvää huoltoasemaa (mitä elokuussa ja lokakuussa 1957 tapahtui?) (V: Naantalin jalostamo => lyijyn käyttöönotto etanolin sijaan korkeaoktaanisen bensiinin lisäaineena) 1

2 Myyteistä Myytit olivat keskeisin osa liikenteen biopolttoaineiden käytön vastustuksen logiikkaa Suomessa luvuilla ja 1950-luvuilla, kts. esim. Matti Inkisen myytit vastaan faktat -julkaisu bentyylistä Teknillisessä aikakauslehdessä helmikuussa 1955; vastustus siirrettiin säännöstasolle vuoden 1966 moottoriajoneuvoverossa, joka vasta EU:n painostuksesta vuonna 2004 kumottiin (silti edelleenkin fossiilisille on myönnetty verohelpotuksia biopolttoaineisiin verrattuna) USA:ssa vielä pitemmät perinteet, jotka jatkuvat edelleen, esim. USA:n raakaöljy- ja autoteollisuuden metaanibussien käytön vastustus teollisuuspoliittisella tarustolla ( industry folklore ) => USA:n energiaministeriön Separating Myth from Fact julkaisu v. 2000: Lyijy, NOx:it, CO ja HC:t eivät Suomessa ole ympäristö- eikä terveysongelmia (Jaakkola/Autoliitto/TM 20/84, Nylund/VTT/TM 10/85) Lyijylle (TEL) ei korviketta oktaaninkohottajana (Nylund/VTT/TM 10/85) Fakta: Etanolin vastaava vaikutus tunnettiin 40 vuotta ennen kuin TEL keksittiin, ja muitakin oktaaninkohottajia tunnettiin runsaasti. Nykyään lyijyttömän bensiinin oktaaniluku (95-99) on yhtä korkea tai korkeampi kuin silloin lyijyllisen (92-99). Lyijy on tiedetty hermomyrkyksi antiikin Roomasta lähtien. Uuden jakeluverkoston luominen lyijyttömälle bensiinille erittäin kallista (Jaakkola/Autoliitto/TM 20/84, Lundsten/Öljyalan keskusliitto/tm 20/84, Nylund/VTT/TM 10/85) Fakta: Maksoi mitättömän vähän, sillä lyijytön bensiini tuli kielletyn lyijyllisen 92oktaanisen tilalle olemassa olevaan verkostoon aivan kuten lyijyllinen bensiini syrjäytti bentyylin vuonna Katalysaattorit ovat erittäin kalliita, joten autojen hinnat nousevat merkittävästi (10-20%) (Lundsten/Öljyalan keskusliitto/tm 20/84, Nylund/VTT/TM 2/86) Kuvaava esimerkki on myös katalysaattoreiden ja lyijyttömän bensiinin vastustus Suomessa 1980-luvulla (erityisesti auto- ja energiatekniikan ammattilaiset, esim. Tekniikan Maailman sivuilla, joista seuraavilla kalvoilla esitetyt näytteet ovat) Fakta: Autot eivät kallistuneet merkittävästi, koska autoveroa vähennettiin katalysaattorin hinnalla. Korkeaoktaanisen lyijyttömän bensiinin valmistus tulee kalliiksi (Nylund/VTT/ TM 10/85) Fakta: Kyse on öljynjalostustekniikan kehittymisestä. Investointi ensin maksaa ja sitten maksaa itsensä takaisin. Autojen huoltokustannukset kasvavat (Nylund/VTT/TM 2/98) Suomen ei pidä olla eturintamassa vaatimassa tiukkoja päästörajoja (Jaakkola/Autoliitto/TM 20/84, Lundsten/Öljyalan keskusliitto/tm 20/84, Ihamuotila/Neste/TM 20/84) Fakta: Huollon tarve ei lisäänny (Linnoinen/Saab/ TM 10/84). Lyijyllistä bensiiniä on pakko tarjota, koska osa autoista vaatii sitä (Lundsten/Öljyalan keskusliitto/tm 20/84, Ihamuotila/Neste/TM 20/84) Fakta: Suomi on ollut ja on edelleen jälkijunassa. Esim. ajoneuvojen päästöissä viive oli 20 vuotta parhaisiin maihin ja silti käyttöönotto vaati kansainvälistä painostusta ja silti käyttöön otettiin parhaita maita löysemmät normit. Katalysaattorit olivat kauan tunnettua tekniikkaa ennen niiden käyttöönottoa Suomessa (Linnoinen/Saab/ TM 20/84). Fakta: Lyijyn voiteluvaikutuksen tarve venttiileihin voidaan korvata vaihtamalla venttiilit (parempi materiaali) (Linnoinen/Saab/TM 20/84). Nykyään lyijyllistä bensiiniä ei ole myynnissä, mutta kaikki vanhat lyijyä vaatineet autot toimivat hyvin. Polttoaineen kulutus kasvaa katalysaattorien ja lyijyttömän bensiinin takia (8-10%) (Lundsten/Öljyalan keskusliitto/tm 20/84, Nylund/VTT/TM 2/88) Verotuki lyijyttömälle polttoaineelle on epäsosiaalista, koska nimenomaan vanhat autot tarvitsevat lyijyä ja ne ovat vähävaraisimman väestönosan käytössä (Lundsten/Öljyalan keskusliitto/tm 20/84) Lyijyn tilalle oktaaniluvun korottamiseksi valitut aineet voivat nekin aiheuttaa ikäviä sivuvaikutuksia (Linnoinen/Saab/TM 10/84) Fakta: Kun oktaaniluku ei alennu, puristussuhdetta ei tarvitse alentaa, joten moottorin hyötysuhde ei muutu. Katalysaattori kaasutinautossa lisää kulutusta, mutta siirtyminen suihkutusmoottoreihin johti siihen, että kulutus ei kasvanut (TM 7/90). Päästöt saattavat kasvaa Suomen kylmien olosuhteiden takia (Nylund/VTT/TM 2/88) Fakta: TOTTA! Öljyteollisuus ryhtyi käyttämään erityisesti MTBE:tä, bentseeniä ja muita aineita, joka kiellettiin/kielletään myöhemmin. On kuitenkin tiedossa paljon aineita, joilla merkittäviä haittavaikutuksia ei ole, esim. etanoli. Fakta: Katalysaattori ei lisää päästöjä edes kylmällä ajon alussa ja kokonaisuutena vähentää päästöjä (TM 7/90). Katalysaattorin käynnistyminen kestää kylmissäkin olosuhteissa vain minuutin, eikä se rikastusvaiheessakaan saastuta enemmän kuin normaali kaasutinmoottoriauto (Nylund/VTT/TM 17/88). RUOKATAUOLLA KAASUMAISIA BIOPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVIEN AUTOJEN ESITTELY B. NYKYISET HAASTEET Katalysaattoreista ja lyijyttömästä bensiinistä tuttu politiikka jatkuu Kaasumaisten polttoaineiden etuja: Korkein hyötysuhde Alhaisimmat päästöt Kaikkein monikäyttöisin: sopii kaikenlaisiin lämpövoimakonei siin ja lisäksi myös polttokennoihin LÄHTEET: Mäkinen T, Sipilä K & Nylund N-O (2005) Liikenteen biopolttoaineiden tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Suomessa Taustaselvitys. VTT Tiedotteita 2288, VTT Prosessit, Espoo, 96 s. Laurikko J (2005) Ajoneuvokalusto ja tieliikenteen energiahuolto vuonna 2020: Käytännön toteutusvaihtoehdot Suomessa. Tutkimusselostus PRO3/P3004/5, VTT ja TEKES, Espoo, 101 s. Sipilä K, Mäkinen T ym. (2006) Liikenteen biopolttoaineiden tuotannon ja käytön edistäminen Suomessa Työryhmän mietintö. KTM julkaisuja 11/2006, Helsinki, 138 s. Mäkinen T, Soimakallio S, Paappanen T, Pahkala K & Mikkola H (2006) Liikenteen biopolttoaineiden ja peltoenergian kasvihuonekaasutaseet ja uudet liiketoimintakonseptit. VTT tiedotteita 2357, Espoo, 172 s. 2

3 Biopolttoaineilla voidaan vaikuttaa autojen KHK-päästöihin vähemmän kuin energiatehokkuudella (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005). Fakta: Fossiilisilla polttoaineilla edes mopon avulla ei saavuteta suurten biokaasuautojen KHK-tasoa. Ihmiset eivät valitse mopoa autokseen. Päinvastoin, valinnat kohdistuvat yhä runsaspäästöisempiin autoihin. 35 g/km (kulutus 1,8 l/100 km) g/km (vastaa fossiilipolttoaineen kulutusta 0,4 l/100 km) Mopo 1 perheellä + polkupyörät 2 perheellä = iso biokaasuauto tai pieni biodieselauto 3 perheellä Lowest LCA CO2 emitting cars in Swedish market 2003 (www.gronabilister.se) Bensiinihybridi: 126 g/km Bensiiniauto: 0,6 l/100 km (grönabilister) Biodieselauto: 3 l/100 km, 10 g/km Biokaasuhybridi: 25 g/km 1 bensiinihybridiauto = 5 biokaasuhybridibussia Mutta: 5 biokaasuhybridiautoa = 1 biokaasuhybridibussi Biokaasuhybridi: 5 g/km (grönabilister) (25 mpg = 9,5 l/100 km 12 mpg = 20 l/100 km) Etanolia ja biodieseliä voidaan käyttää vain korkeintaan 5 t-%:n osuuksilla (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005). Fakta: Kaupallisesti on tarjolla paljon polttoaineita, joissa osuudet ovat paljonkin korkeampia. Ja bensiinin ja dieselin normit ovat muuttumassa siten, että suurempi biokomponenttiosuus sallitaan (direktiivi 2003/17/EC). On hyvin tiedossa, että paljon suurempi osuus, esim. Suomessa 15 % sopii nykyautoille. Kuva 1: Tukholmassa myynnissä B100:aa, CBG100:aa ja E85:a. Kuvat 2-3: Brasiliassa kaikessa bensiinissä on 23-26% etanolia ja lisäksi myynnissä on E100. Brasiliassa myös venebensassa on 23-26% etanolia. Kuvassa kelluva bensa-asema Amazonilla Manauksen kaupungin lähellä. 3

4 FFV-autot (flexible fuel vehicle, polttoainejoustava auto) voivat lisätä päästöjä, niiden polttoainetta ei voida pitkäaikaisvarastoida ja sekä autot että polttoaine on kallista => FFV-autojen ja niiden käyttämien polttoaineiden erityiselle suosimiselle ei ole perusteita ympäristöllisistä, turvallisuus- eikä kustannussyistä (VTT, KTM, LVM, MMM, VM, YM/Sipilä ym. 2006). Fakta: Päästöt vähenevät lähes kaikkien komponenttien osalta ja erityisesti CO2:n ja aromaattisten. Pitkäaikaisvarastoinnin tarve vähenee kotimaisen polttoaineen takia sekä tuontimahdollisuuksien moninkertaistuessa. Ja FFVautot voivat käyttää myös pitkäaikaisvarastointiin sopivia hiilivetyjä. FFVautojen tuotantohinta on korkeintaan 100 kalliimpi kuin tavanomaisen auton (vrt. katalysaattorin hinta 10-kertainen). FFV-autojen polttoaineet ovat halvempia kuin fossiiliset, jos polttoainevero poistetaan. FFV-autojen tuoma polttoainejoustavuus merkitsee älykkyyden lisääntymistä autotekniikassa. Brasilialainen E100-lentokone: Embraer Ipanema Autokalusto vaihtuu niin hitaasti, yli 10 vuodessa, että sen kehittämisen kautta on vaikea vaikuttaa (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005). Fakta: 10 vuotta on hyvin lyhyt aika verrattuna voimalaitosten ja lämpökattiloiden ikään. Siten juuri liikenteessä voidaan nopeimmin saada uusi teknologia käyttöön. Monthly new car sales in Brazil FFV-autojen nopea diffuusio Brasiliassa (E100) (Coelho 2005) Erityisen polttoainejoustava auto Kaliforniassa: metaania ja vetyä missä tahansa suhteessa + etanolia ja bensiiniä missä tahansa suhteessa Suomessa jälkiasennukset on tehty äärimmäisen kalliiksi (poikkeuksena Nesteen Elcat). Syynä Laurikon (2005) mukaan ympäristönsuojelu ja käyttöturvallisuus. Jälkiasennettu biokaasu-saab Ruotsissa Brasilialainen jälkiasennusliike, joka liittää autoihin metaaninkäyttömahdollisuuden Turvallisuus: Brasilian tuontiöljyriippuvuuden kehitys (Coelho 2005) 4

5 Eräiden polttoaineiden moottoritekniset pääominaisuudet. Otto-polttoaine Oktaaniluku Bensiini Metanoli Etanoli Dieselpolttoaine Setaaniluku Diesel Rypsiöljy > DME > 55 Propaani 112 Biodiesel Metaani 130 Ecopar FTdiesel > 130 NExBTLsyndiesel Vety Saabin FFV-auton mainosposteri Tukholman keskusrautatieasemalla. Sama auto antaa 30 hevosvoimaa enemmän tehoa etanolipolttoaineella E85 tankattuna kuin tavallisella bensiinillä tankattuna Tilanne paranee edelleen, kun E100-hybridit tulevat markkinoille Biopolttoaineiden tuotantokustannukset ovat korkeat ja esim. etanoli on Brasiliassa saatu kilpailukykyiseksi vain tukien avulla. Korkeat öljyn hinnat ovat vain hetkellisiä (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005) Raakaöljyn pumppaushuipun läheisyys, hinnan nousu ja toimitusongelmat EIA (USA:n energiaministeriö) Goldemberg et al Fakta: Brasiliassa etanolin tuotantohinta pudonnut 80 % vuodesta 1980 ja on nyt kilpailukykyinen bensiinin kanssa ilman tukia (mitään tukia ei enää vuodesta 1999 alkaen ole ollut), nykyinen tuotantohinta $0.20/l = 0.24/bensaekvivalentti litra. Säästöt fossiilisten polttoaineiden tuonnissa $50B, 10-kertaiset etanolin tuotantolaitosinvestointeihin verrattuna. Colin J. Campbell and Jean H. Laherrère: The End of Cheap Oil, Scientific American, March 1998 ASPO (Association for the study of peak oil and gas), BIOPOLTTOAINEET Biokaasu (jätevesi) ELINKAARIARVIO POLTTOAINEKETJUJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖISTÄ (Volvo 2004) DME (puu, mustalipeä, hybridi) Metanoli (puu, mustalipeä) DME (mustalipeä) Liikenteen biopolttoaineet voivat lisätä KHK-päästöjä (VTT, MTT/Mäkinen ym. 2006). DME (puu) Vety (tuulivoima, hybridi) Synteettinen diesel (puu) Metanoli (puu) Etanoli (puu) Biodiesel (rypsi) Fakta: Kaikilla liikenteen biopolttoaineilla voidaan saavuttaa hyvin merkittävä KHKpäästöjen vähennys. Kaikki liikenteen biopolttoaineet voidaan tuottaa biopolttoaineilla. Etanoli (vehnä) FOSSIILISET POLTTOAINEET Diesel (hybridi) Diesel DME (maakaasu) Metanoli (maakaasu) Synteettinen diesel (maakaasu) Maakaasu Vety (EU:n keskisähkö) päästöt gco2eqv / MJ pyörien liike-energiaa 5

6 TEKESin CLIMBUS-teknologiaohjelman BIOGHGprojektin rahoittajat ( ) TEKES (KTM) VTT (KTM) KTM MTT (MMM) Neste Oil Oy (KTM) Vapo Oy (KTM) Pohjolan voima Oy Tulosten taustaoletuksia Energiakasvien viljelyn sivutuotteita (oljet, naatit jne.) ei käytetä ja niiden energiasisältöjä ei oteta huomioon, mutta fossiilisten polttoaineiden tuotannon sivutuotteiden energiasisältö ja biopolttoaineiden tuotannon sivutuotteina syntyvien rehujen energiasisältö otetaan huomioon Biopolttoaineita ei käytetä polttoaineiden viljelyssä, sadon kuivauksessa, raakaaineiden kuljetuksissa eikä tuotettujen polttoaineiden kuljetuksessa vaan ne tehdään fossiilisilla Biopolttoaineita ei käytetä polttoaineiden tuotannossa, vaan se tehdään fossiilisilla Biopolttoaineiden tuotannon sivutuotteina syntyviä lannoitteita ei käytetä lannoitukseen, vaan lannoitus tehdään sekaenergialla tuotetuilla kemiallisilla lannoitteilla Aiemmin muussa viljelykäytössä olleita peltoja ei käytetä, vaan energiakasviviljelyn päästöjä verrataan tilanteeseen, jossa ko. maata ei ole käytetty Vaihtoesteröinnissä käytetään fossiilista metanolia Biopolttoaineet tuotetaan keskitetyissä laitoksissa ja maatilakohtaisia teknologioita ei käytetä Biokaasu, joka Ruotsissa ja muissa maissa tehdyissä tutkimuksissa on osoittautunut ilmastovaikutuksiltaan parhaaksi polttoaineeksi ja jota Suomessa nykyäänkin tuotetaan, rajataan tarkastelun ulkopuolelle Myös jätepohjainen etanolin ja biodieselin tuotanto, joita myös Suomessa nykyäänkin harjoitetaan, rajataan tarkastelun ulkopuolelle samoin kuin suurin osa muistakin Suomessa mahdollisista biopolttoaineiden tuotantovaihtoehdoista Biopolttoaineiden resurssit eivät resurssikilpailun johdosta Suomessa riitä kuin korkeintaan 5 % osuuteen liikenteen energiankulutuksesta vuonna 2020 (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005). Fakta: Suomessa bioenergiaresurssit ovat EU:n suurimmat per capita. Ja on hyvin monia mahdollisuuksia täydelliseen liikenne-energiaomavaraisuuteen tinkimättä resurssin muista käytöistä. Eräs mahdollisuus täydellisen liikenneomavaraisuuden saavuttamiseen Suomessa bioresursseilla ja niiden käyttöprioriteetit parhaalla teknologialla. Prioriteetti Lähde Osuus % nopeasti hajoavista biojätteistä 10 % Biokaasu, suora nesteytys, biodiesel, etanoli % oljista ja naateista 20 % Biokaasu, etanoli, synteettiset % käyttämättömistä hakkuu- ja metsänhoitojätteistä (puu) 50 % Synteettiset, etanoli 3. Energiakasveja ha 20 % Biokaasu, etanoli, biodiesel, synteettiset YHTEENSÄ 100 % Liikennekäyttö on lämmitystä ja CHP:ta vähemmän kannattava keino KHKpäästöjen vähentämisessä, joten CHP ja lämmitys on priorisoitava liikenteen edelle (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005). Fakta: Bioenergian myyntiarvo tuottajalle 1. Liikennepolttoaineena: 6 c/kwh 2. Sähkönä: 2 c/kwh 3. Lämpönä: 1 c/kwh Polttoaineet Primäärienergian käyttömuotojen hiilidioksidipäästöt Suomessa primääribioenergian konversion hyötysuhteet sekundäärienergiaksi. Käyttötapa Päästöt [tco2/tj] = [kgco2/gj] = [gco2/mj] Primääribioenergiakonversion 1. ja 2. pääsäännön hyötysuhde Energiahyötysuhde η Exergiahyötysuhde [%] [%] Liikenne 73, Sähkö 14, CHP Lämmitys 43,6 ja 6

7 Tavanomaisen öljyn pumppaushuipun jälkeen liikenne hoituu eikonventionaalisilla öljyresursseilla ja kivihiilellä (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005). Fakta: Fossiiliset liikennepolttoaineet ovat Suomessa aina tuontitavaraa. Biopolttoaineet voivat olla myös kotimaisia. Kuvassa nörrköpingiläinen huoltoasema, joka myy paikallisesti tuotettua E85:ta, B100:aa ja CBG100:aa. Fakta: Ko. vaihtoehto lisäisi liikenteen päästöjä ainakin 50 % eikä siihen ole varaa. HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT SEKTOREITTAIN EU:SSA (EU15) CO2 Emissions /106tn 1200 Electricity & Heat Production 1000 Suomen mahdollisissa etanoli- ja biodieseltehtaissa pääosa tuotannosta perustuisi ulkomailta ostettuun raaka-aineeseen, joten ko. tuotantoa ei pitäisi tukea (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005). Rehun valkuaisvaje on edullisempi täyttää soijan tuonnilla kuin liikennepolttoaineiden sivutuotteilla. Tarvittava määrä on helposti saatavissa maailmanmarkkinoilta, esim. Brasiliasta. (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005) Soija on Suomen tuotantoeläimille sopivampaa rehua kuin biodieselin ja etanolin sivutuotteina saatavat kotimaiset (VTT, KTM ym./sipilä ym. 2006) Transport 800 Household & Commerce 600 Industry 400 Energy Branch Source of Data: Eurostat 2000; 2002 P. Tapio/TuKKK Kuva: olkietanolin liikennekäyttöä Kanadassa Ruoaksi kelpaavan resurssin käyttö liikennepolttoaineeksi on epäeettistä (VTT/Laurikko 2005) Fakta: Tällöin myös pellon ja metsän käyttö muuhun kuin ruoantuotantoon olisi epäeettistä ylituotannosta huolimatta. Siitä seuraisi mm., että Suomen metsäteollisuus ja metsän omistajat ovat epäeettisiä. Rion kokousta varten tehdystä YK-selvityksestä tiedetään, että merkittävä osa maailman liikennepolttoaineista voidaan tuottaa ekologisesti kestävällä tavalla bioresursseista ruokatuotannon kärsimättä. Kilpailu on mahdollinen, mutta se johtuu pääosin muista kuin resurssisyistä, siis politiikasta. Toisaalta jäteresurssit (lanta, jätevesi, olki, hakkuutähteet jne.) eivät kilpaile ruokatuotannon eikä myöskään maa-alan käytön kanssa. Lampinen A & Jokinen E (2006) Suomen maatilojen energiantuotantopotentiaalit Ekologinen perspektiivi. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tiedonantoja 84, 160 s. Global ecological bioenergy potential in the UN RIGES scenario in 2050 (For the Rio Earth summit 1992, RIGES = Renewables Intensive Global Energy Scenario, Johansson et al. 1993) Energy crops 62% (128 EJ) RIGES Bioenergy use: only 32% used as solid biomass Solid biofuels 32% (48 EJ) Residues and biowaste 33% (68 EJ) Liquid biofuels 42% (63 EJ) Fuelwood from plantations 5% (10 EJ) Requirements: No deforestation of old-growth forests => neutral biodiversity impact, greenhouse gas (GHG) neutral Food production not compromised => negative biodiversity impact, GHG increase Uses only (with recycling of nutrients): 1. Residues and biowaste from agriculture, forestry (not all residues), industry and human settlements (33%) => neutral biodiversity impact, GHG decrease 2. Energy crops (62%, 400 Mha) from Eroded agricultural soils => biodiversity positive or neutral, GHG increase Excess agricultural lands => biodiversity neutral or positive, GHG negative or neutral 3. Fuelwood from industrial tree plantations (5%) => biodiversity & GHG neutral Substituting fossil fuels by biofuels => decreased global warming => positive biodiversity impact, GHG decrease Current global primary energy consumption: Transport 70 EJ Total 450 EJ In 2050 (RIGES): Total 561 EJ Bioenergy 206 EJ Gaseous biofuels 26% (39 EJ) (Vrt. Suomen liikenteen kulutus 0,16 EJ v. 2005) Additional renewable (transport) energy resources in 2050: Hydrogen (14 EJ) and electricity (34 EJ) production via intermittent renewables (wind, solar, wave, tidal?) Geothermal electricity (0,8 EJ) Hydroelectricity (17 EJ) Desert and ocean bioenergy resources (very large, but not included in RIGES) 7

8 E85 toimii huonosti kylmällä käynnistysvaikeuksien takia (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005) Mitään puupohjaisen etanolin tuotantotekniikkaa ei ole demonstroitu laboratorion ulkopuolella (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005). Fakta: Myös bensiini ja diesel toimivat huonosti kylmässä, ja siksi talvella on myytävänä talvilaatuja. Sama pätee biopolttoaineille. Etanolille kyseinen ongelma on osattu ratkaista jo 100 vuoden ajan. Kuvassa E85:a myydään Kiirunan ja Jällivaaran talvessa. Fakta: Sulfiittisellupohjainen on kaupallista teknologiaa (ollut 100 v. ajan). Puun sokerointi on ollut kaupallista teknologiaa, ja nyt uudelleen demonstraationa. Kuvissa molempien ko. teknologioiden tehdas ja ko. tuotteiden bussikäyttöä Örnsköldvikissä. Suomessa käytössä ollut bentyyli oli tehty puuetanolista (tikkuviinasta). Biokaasun liikennekäyttö on Ruotsissakin vasta tutkimus- ja demonstraatioasteella (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005). Biokaasu on käsiteltävä ennen loppukäyttöä, jotta se vastaisi maakaasua (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005). Fakta: Biokaasu on käsiteltävä ja sama pätee maakaasulle. Raakabiokaasua pitää verrata raakamaakaasuun eikä puhdistettuun maakaasuun, jota Suomen kaasuverkossa kulkee. Raakamaakaasu ei kelpaa sellaisenaan ajoneuvopolttoaineeksi ja joissakin lähteissä se on huonompilaatuista kuin raaka kaatopaikkakaasu. Fakta: Biokaasun liikennekäyttö oli Ruotsissa vasta tutkimus- ja demonstraatioasteella 1980-luvulla. Nykyään se on kaupallista teknologiaa. Kuvassa biokaasun tankkauspaikat Ruotsissa (www.fordonsgas.se). Biokaasu vaatii maakaasun varapolttoaineeksi (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005). Koska maakaasun käyttö on lisääntynyt erittäin hitaasti, ei voida odottaa, että maakaasun tai biokaasun käyttö tulevaisuudessakaan lisääntyisi nopeasti (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005) Koska jakeluinfrastruktuurin ja ajoneuvojen diffuusio on hidasta vuonna 2020 korkeintaan 1 % autoista voi kulkea maa- tai biokaasulla (VTT/Laurikko 2005) Fakta: Päinvastoin maakaasu vaatii biokaasun varapolttoaineeksi. Ja ylipäänsä kaikki polttoaineet vaativat useamman lähteen. Biokaasukäyttöinen juna Ruotsissa Biokaasun käyttö pienissä yksiköissä ei ole taloudellisesti järkevää (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005) Fakta: Kalmarin farmi on tuottanut liikennebiokaasua vuodesta 2002 kannattavasti. Liikenteen biopolttoaineiden tuotantoa ei harjoiteta maassamme lainkaan (VTT/Laurikko 2005) Kasviöljyt eivät sovi sellaisenaan autojen polttoaineeksi, vaan ne on vaihtoesteröitävä (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005). Fakta: Ne sopivat ilman vaihtoesteröintiä tai muuta kemiallista prosessointia varsin helposti tehtävän muutoksen jälkeen. Kasviöljy oli alkuperäisen dieselmoottorin polttoaine. Kasviöljyjen (PPO100) käyttöön pystyvä dieselauto, johon on asennettu saksalainen Elsbettkonversiosarja. Moottoriin on merkitty lapuilla noin 10 osaa, jotka konversiossa on lisätty tai vaihdettu. Konversiosarjan hinta kuvan VW Jettaan on noin 800. Konversiosarjoja on saatavissa myös maatalouskoneisiin. Konversion jälkeen jää mahdollisuus käyttää myös fossiili- ja biodieseliä. 8

9 Toistaiseksi vetyä ei tuoteta polttoainekäyttöön (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005) Fakta: Kuvassa polttoainevedyn ja hytaanin asemia Kaliforniassa, Ruotsissa ja Islannissa Vety ei ole polttoaine, vaan energian kantaja. Vetyä ei esiinny luonnossa vapaana, vaan se on irroitettava jostain ja se vaati energiaa (VTT/Laurikko 2005) Fakta: Jos hiilivedyistä erotettu hiili on polttoaine, niin myös hiilivedyistä irrotettu vety on polttoaine. Vetykaasua muodostuu luonnossa paljon kaiken aikaa, joten sitä esiintyy luonnossa vapaanakin paljon. Vety on sekundäärienergiaa kuten bensiinikin: molemmat on tehtävä jostain ja se vaatii energiaa. Kiitos! Puhuja ja hänen biokaasuautonsa, joka on yksi vain 8:sta biokaasuautosta Suomessa. 9

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Biokaasun ja muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden hyödyntäminen pääkaupunkiseudun liikenteessä seminaari

Biokaasun ja muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden hyödyntäminen pääkaupunkiseudun liikenteessä seminaari Biokaasun ja muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden hyödyntäminen pääkaupunkiseudun liikenteessä seminaari YTV ja pääkaupunkiseudun kuntien ympäristökeskukset Folkhälsanin Arena-Auditorio, Helsinki, 9.12.2004

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät 2G 2020 BIOFUELS PROJEKTIN SEMINAARI Ilkka Hannula, VTT Arvioidut kokonaishyötysuhteet * 2 Leijukerroskaasutus,

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Biokaasua maatiloille

Biokaasua maatiloille Biokaasua maatiloille Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke, Puhas Oy Puheenjohtaja, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Neste Oilin Biopolttoaineet

Neste Oilin Biopolttoaineet Neste Oilin Biopolttoaineet Ari Juva Neste Oil Oyj ari.juva@nesteoil.com 1 Miksi biopolttoaineita liikenteeseen? Tuontiriippuvuuden vähentäminen Kasvihuonekaasujen vähentäminen Energiasektoreista vain

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Tieliikenteen polttoaineet

Tieliikenteen polttoaineet , uhat ja mahdollisuudet Kimmo Klemola Lappeenrannan teknillinen yliopisto Bioenergiapäivä 09.11.2006 Tampereen teknillinen yliopisto Tieliikenteen polttoaineet Nestemäiset Bensiini Diesel Etanoli (1G/2G)

Lisätiedot

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 Energiahaaste St1 yhtiönä Polttoaineista Biopolttoaineista Taudeista ja hoidoista Energiayhtiö St1 Johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä Tavoitteemme

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

LIIKENTEEN VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET

LIIKENTEEN VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET LIIKENTEEN VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET Nils-Olof Nylund DRAIVI TULEVAISUUSFOORUMI 9.10.2008 1 LIIKENTEEN ENERGIA- JA YMPÄRISTÖHAASTEET Miten vaihtoehtoisilla polttoaineilla voidaan vastata haasteisiin?

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012 Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Kasperi Karhapää 15.10.2012 2 Heat / Kasperi Karhapää Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä 27.4.2016 Nils-Olof Nylund, tutkimusprofessori VTT Liikenteen päästöt eivät vähene öljyä polttamalla!

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen 20.5.2016 Esityksen sisältö 1. Yritys lyhyesti 2. Uusiutuva diesel 3. Ajankohtaista ympäristövaliokunnalle Nesteen strategia

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission

Lisätiedot

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Porthaniassa Sellutehdas biojalostamona Tausta Sellu-

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari, Joensuu 7 Lokakuuta

Lisätiedot

Biomassan mahdollisuuksia energiantuotannossa

Biomassan mahdollisuuksia energiantuotannossa Biomassan mahdollisuuksia energiantuotannossa Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset alueet -seminaari Jussi Heinimö 22.5.2012, Mikkeli Sisältö - Biomassan mahdollisuudet energiantuotannossa

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Päättäjien Metsäakatemia Kurssi 34 Maastojakso 22.-24.5 2013 Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Öljyn hinta, vaihtotase, työllisyys, rikkidirektiivi TE 3.5.-13 TE 3.5.-13 TE 26.4.-13 KL 21.8.-12 2 PMA

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma

TransEco-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 TransEcon biopolttoainetutkimus Nils-Olof Nylund 20.4.2010 Liikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke 26.5.2010 Hotelli Scandic Continental, Helsinki Öljy ja Kaasualan Keskusliitto Toimitusjohtaja Helena Vänskä MIKSI POLTTOAINEET UUDISTUVAT? Ilmastonmuutoksen hillintä

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Projekti INFO BIOKAASU/ BIOMETAANI. Biometaanin liikennekäyttö HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008 2011

Projekti INFO BIOKAASU/ BIOMETAANI. Biometaanin liikennekäyttö HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008 2011 HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008 2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Projekti INFO BIOKAASU/ BIOMETAANI Biokaasusta voidaan tuottaa lämpöä (poltto), sähköä (esim. CHP) ja

Lisätiedot

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Kestävä bioenergia EU:ssa. Sini Eräjää BirdLife Europe Kohti kestävää bioenergiaa Helsinki

Kestävä bioenergia EU:ssa. Sini Eräjää BirdLife Europe Kohti kestävää bioenergiaa Helsinki Kestävä bioenergia EU:ssa Sini Eräjää BirdLife Europe Kohti kestävää bioenergiaa Helsinki 30.11.2016 Biopolttoaineiden nolo tarina 7% katto ruokakasvipohjaisille biopolttoaineille 2015 Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Kuljetuskuutio 26.3.2008 Kari Mäkelä Pakokaasupäästöjen

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013 Tieliikenteen energiansäästö ja uusiutuva energia Showdown Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen Juhani Laurikko, VTT TransEco pähkinänkuoressa Nelisen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Visio uusiutuvasta lämmityksestä Euroopassa 2050

Visio uusiutuvasta lämmityksestä Euroopassa 2050 Visio uusiutuvasta lämmityksestä Euroopassa 2050 Keski Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Kari Mutka 1 Kari Mutka 28.1.2010 Renewable Heating and Cooling Platform, RHC-ETP EU:n Komission vuonna 2009 käynnistämä

Lisätiedot

Metsäenergian käytön markkinamuutokset 2030 ja niihin tähtäävät teknologiakehitykset

Metsäenergian käytön markkinamuutokset 2030 ja niihin tähtäävät teknologiakehitykset Metsäenergian käytön markkinamuutokset 2030 ja niihin tähtäävät teknologiakehitykset Kai Sipilä, VTT 8.-9.10.2014, Vuosiseminaari Laajavuori, Jyväskylä 1 EU:n ja Suomen metsäenergiamarkkinat kohti 2030

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013

TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 Ohjauskeinot ja toimeenpano Liikenteen uusiutuvaa energiaa koskevat velvoitteet Nils-Olof Nylund Kuvat Europia & Mitsubishi Liikenteen ympäristövaikutusten osatekijät

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Bastu-työpaja Virastotalo, 21.6.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden

Lisätiedot

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa Kimmo Klemola 17.01.2013 Teknillisen kemian laboratorio

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN HIILIJALANJÄLKIVERTAILU. BioRefine- ja Vesi loppuseminaari Risto Soukka

LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN HIILIJALANJÄLKIVERTAILU. BioRefine- ja Vesi loppuseminaari Risto Soukka LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN HIILIJALANJÄLKIVERTAILU BioRefine- ja Vesi loppuseminaari Risto Soukka 27.11.2012 DROP-IN POLTTOAINEET UHKAKUVAT ETANOLIN KÄYTÖLLE BIOPOLTTOAINEENA Etanolin seossuhde rajoittaa

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm "Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian yritykset ja toimipaikat 777 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2014. laskua edelliseen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset FORESTENERGY2020 tutkimusohjelman tutkijaseminaari, VTT, 4.6.2012 Sampo Soimakallio VTT Technical Research Centre of Finland

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot