LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEET - MYYTIT VASTAAN FAKTAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEET - MYYTIT VASTAAN FAKTAT"

Transkriptio

1 Centria, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Haapajärvi LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEET - MYYTIT VASTAAN FAKTAT Ari Lampinen (sukunimi at kaapeli.fi) Varapj., Suomen biokaasuyhdistys A. HISTORIALLINEN PERSPEKTIIVI Biopolttoaineet olivat tärkeässä roolissa autotekniikan kehityksen alussa, mm. 1. auto (Cugnotin höyryauto) v oli kivi- tai puuhiilikäyttöinen (Kuva 1) 1. polttomoottorissa (Street) v käytettiin tärpättiä 1. polttomoottorikäyttöisessä ajoneuvossa v (Rivaz) käytettiin vetyä Nikolaus Otton 1. moottori v oli etanolikäyttöinen 1. kaupallisessa autossa v (Lenoirin 2-tahtimoottori) käytettiin etanolia ja useita muita nestemäisiä polttoaineita (Kuva 2) 1. ottomoottori v oli kaupunkikaasukäyttöinen (puukaasu + hiilikaasu) (Kuva 3) Karl Benzin 1. auto v oli kaupunkikaasu- ja bensiinikäyttöinen (Kuva 4) Rudolf Dieselin 1. moottori v oli kasviöljykäyttöinen (Kuva 5) 1800-luvun loppuun mennessä liikennekäyttöön oli otettu mm. puu, puuhiili ja eläinrasva; etanoli, metanoli, tärpätti ja kasviöljy; vety, puukaasu ja puuhiilikaasu A. Historiallinen perspektiivi B. Nykyiset haasteet Raakaöljyn halpa hinta ei yksin selitä sitä, että biopolttoaineita nykyään käytetään liikenteessä niin vähän, vaan on tarvittu myös aktiivista raakaöljyn käytön edistämistä mm. myyttien luomisen kautta, esim. ottomoottorit ja dieselmoottorit sopivat vain bensiinillä ja dieselöljyllä käytettäviksi Liikenteen biopolttoaineiden vastustus on vanhaa perua, alkaen raakaöljyteollisuuden synnystä USA:ssa 1860-luvulla, mm. vero etanolille raakaöljyn kilpailukyvyn mahdollistamiseksi Etanoli on ollut aiemmin ja on nyt eniten käytetty liikenteen biopolttoaine, joten se on kerännyt valtaosan vastustuksesta, joka myös on usein ulotettu koskemaan kaikkia liikenteen biopolttoaineita Vastustus on luonnollisesti lähtöisin markkinakilpailunäkökohdista: raakaöljyteollisuus ja raakaöljyn käyttöteknologia, esim. autoteollisuus Eri maiden poliittisessa systeemissä tämä vastustus käsitellään eri lailla: teollisuuspoliittisena tai asiantuntijavastustuksena (Suomessa ensin mainittu painottui 1950-luvulle asti ja jälkimmäinen painottuu nykyään) Mysteeri: Miksi huoltoasemat Ruotsissa ja Saksassa ovat niin erilaisia kuin Suomessa? Ruotsissa Saksassa Suomessa on vain 1 huoltoasema, joka myy myös muuta kuin bensiiniä ja dieseliä: maakaasua Ei aina ole ollut niin! bentyyli = bensiini + etyylialkoholi Vuoden 1957 alussa Suomessa oli 400 bentyyliä eli jalobensiiniä (n. 25% etanolia) myyvää huoltoasemaa MUTTA: Vuoden 1958 jälkeen Suomessa ei ole ollut yhtään bentyyliä eikä mitään biopolttoaineita myyvää huoltoasemaa (mitä elokuussa ja lokakuussa 1957 tapahtui?) (V: Naantalin jalostamo => lyijyn käyttöönotto etanolin sijaan korkeaoktaanisen bensiinin lisäaineena) 1

2 Myyteistä Myytit olivat keskeisin osa liikenteen biopolttoaineiden käytön vastustuksen logiikkaa Suomessa luvuilla ja 1950-luvuilla, kts. esim. Matti Inkisen myytit vastaan faktat -julkaisu bentyylistä Teknillisessä aikakauslehdessä helmikuussa 1955; vastustus siirrettiin säännöstasolle vuoden 1966 moottoriajoneuvoverossa, joka vasta EU:n painostuksesta vuonna 2004 kumottiin (silti edelleenkin fossiilisille on myönnetty verohelpotuksia biopolttoaineisiin verrattuna) USA:ssa vielä pitemmät perinteet, jotka jatkuvat edelleen, esim. USA:n raakaöljy- ja autoteollisuuden metaanibussien käytön vastustus teollisuuspoliittisella tarustolla ( industry folklore ) => USA:n energiaministeriön Separating Myth from Fact julkaisu v. 2000: Lyijy, NOx:it, CO ja HC:t eivät Suomessa ole ympäristö- eikä terveysongelmia (Jaakkola/Autoliitto/TM 20/84, Nylund/VTT/TM 10/85) Lyijylle (TEL) ei korviketta oktaaninkohottajana (Nylund/VTT/TM 10/85) Fakta: Etanolin vastaava vaikutus tunnettiin 40 vuotta ennen kuin TEL keksittiin, ja muitakin oktaaninkohottajia tunnettiin runsaasti. Nykyään lyijyttömän bensiinin oktaaniluku (95-99) on yhtä korkea tai korkeampi kuin silloin lyijyllisen (92-99). Lyijy on tiedetty hermomyrkyksi antiikin Roomasta lähtien. Uuden jakeluverkoston luominen lyijyttömälle bensiinille erittäin kallista (Jaakkola/Autoliitto/TM 20/84, Lundsten/Öljyalan keskusliitto/tm 20/84, Nylund/VTT/TM 10/85) Fakta: Maksoi mitättömän vähän, sillä lyijytön bensiini tuli kielletyn lyijyllisen 92oktaanisen tilalle olemassa olevaan verkostoon aivan kuten lyijyllinen bensiini syrjäytti bentyylin vuonna Katalysaattorit ovat erittäin kalliita, joten autojen hinnat nousevat merkittävästi (10-20%) (Lundsten/Öljyalan keskusliitto/tm 20/84, Nylund/VTT/TM 2/86) Kuvaava esimerkki on myös katalysaattoreiden ja lyijyttömän bensiinin vastustus Suomessa 1980-luvulla (erityisesti auto- ja energiatekniikan ammattilaiset, esim. Tekniikan Maailman sivuilla, joista seuraavilla kalvoilla esitetyt näytteet ovat) Fakta: Autot eivät kallistuneet merkittävästi, koska autoveroa vähennettiin katalysaattorin hinnalla. Korkeaoktaanisen lyijyttömän bensiinin valmistus tulee kalliiksi (Nylund/VTT/ TM 10/85) Fakta: Kyse on öljynjalostustekniikan kehittymisestä. Investointi ensin maksaa ja sitten maksaa itsensä takaisin. Autojen huoltokustannukset kasvavat (Nylund/VTT/TM 2/98) Suomen ei pidä olla eturintamassa vaatimassa tiukkoja päästörajoja (Jaakkola/Autoliitto/TM 20/84, Lundsten/Öljyalan keskusliitto/tm 20/84, Ihamuotila/Neste/TM 20/84) Fakta: Huollon tarve ei lisäänny (Linnoinen/Saab/ TM 10/84). Lyijyllistä bensiiniä on pakko tarjota, koska osa autoista vaatii sitä (Lundsten/Öljyalan keskusliitto/tm 20/84, Ihamuotila/Neste/TM 20/84) Fakta: Suomi on ollut ja on edelleen jälkijunassa. Esim. ajoneuvojen päästöissä viive oli 20 vuotta parhaisiin maihin ja silti käyttöönotto vaati kansainvälistä painostusta ja silti käyttöön otettiin parhaita maita löysemmät normit. Katalysaattorit olivat kauan tunnettua tekniikkaa ennen niiden käyttöönottoa Suomessa (Linnoinen/Saab/ TM 20/84). Fakta: Lyijyn voiteluvaikutuksen tarve venttiileihin voidaan korvata vaihtamalla venttiilit (parempi materiaali) (Linnoinen/Saab/TM 20/84). Nykyään lyijyllistä bensiiniä ei ole myynnissä, mutta kaikki vanhat lyijyä vaatineet autot toimivat hyvin. Polttoaineen kulutus kasvaa katalysaattorien ja lyijyttömän bensiinin takia (8-10%) (Lundsten/Öljyalan keskusliitto/tm 20/84, Nylund/VTT/TM 2/88) Verotuki lyijyttömälle polttoaineelle on epäsosiaalista, koska nimenomaan vanhat autot tarvitsevat lyijyä ja ne ovat vähävaraisimman väestönosan käytössä (Lundsten/Öljyalan keskusliitto/tm 20/84) Lyijyn tilalle oktaaniluvun korottamiseksi valitut aineet voivat nekin aiheuttaa ikäviä sivuvaikutuksia (Linnoinen/Saab/TM 10/84) Fakta: Kun oktaaniluku ei alennu, puristussuhdetta ei tarvitse alentaa, joten moottorin hyötysuhde ei muutu. Katalysaattori kaasutinautossa lisää kulutusta, mutta siirtyminen suihkutusmoottoreihin johti siihen, että kulutus ei kasvanut (TM 7/90). Päästöt saattavat kasvaa Suomen kylmien olosuhteiden takia (Nylund/VTT/TM 2/88) Fakta: TOTTA! Öljyteollisuus ryhtyi käyttämään erityisesti MTBE:tä, bentseeniä ja muita aineita, joka kiellettiin/kielletään myöhemmin. On kuitenkin tiedossa paljon aineita, joilla merkittäviä haittavaikutuksia ei ole, esim. etanoli. Fakta: Katalysaattori ei lisää päästöjä edes kylmällä ajon alussa ja kokonaisuutena vähentää päästöjä (TM 7/90). Katalysaattorin käynnistyminen kestää kylmissäkin olosuhteissa vain minuutin, eikä se rikastusvaiheessakaan saastuta enemmän kuin normaali kaasutinmoottoriauto (Nylund/VTT/TM 17/88). RUOKATAUOLLA KAASUMAISIA BIOPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVIEN AUTOJEN ESITTELY B. NYKYISET HAASTEET Katalysaattoreista ja lyijyttömästä bensiinistä tuttu politiikka jatkuu Kaasumaisten polttoaineiden etuja: Korkein hyötysuhde Alhaisimmat päästöt Kaikkein monikäyttöisin: sopii kaikenlaisiin lämpövoimakonei siin ja lisäksi myös polttokennoihin LÄHTEET: Mäkinen T, Sipilä K & Nylund N-O (2005) Liikenteen biopolttoaineiden tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Suomessa Taustaselvitys. VTT Tiedotteita 2288, VTT Prosessit, Espoo, 96 s. Laurikko J (2005) Ajoneuvokalusto ja tieliikenteen energiahuolto vuonna 2020: Käytännön toteutusvaihtoehdot Suomessa. Tutkimusselostus PRO3/P3004/5, VTT ja TEKES, Espoo, 101 s. Sipilä K, Mäkinen T ym. (2006) Liikenteen biopolttoaineiden tuotannon ja käytön edistäminen Suomessa Työryhmän mietintö. KTM julkaisuja 11/2006, Helsinki, 138 s. Mäkinen T, Soimakallio S, Paappanen T, Pahkala K & Mikkola H (2006) Liikenteen biopolttoaineiden ja peltoenergian kasvihuonekaasutaseet ja uudet liiketoimintakonseptit. VTT tiedotteita 2357, Espoo, 172 s. 2

3 Biopolttoaineilla voidaan vaikuttaa autojen KHK-päästöihin vähemmän kuin energiatehokkuudella (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005). Fakta: Fossiilisilla polttoaineilla edes mopon avulla ei saavuteta suurten biokaasuautojen KHK-tasoa. Ihmiset eivät valitse mopoa autokseen. Päinvastoin, valinnat kohdistuvat yhä runsaspäästöisempiin autoihin. 35 g/km (kulutus 1,8 l/100 km) g/km (vastaa fossiilipolttoaineen kulutusta 0,4 l/100 km) Mopo 1 perheellä + polkupyörät 2 perheellä = iso biokaasuauto tai pieni biodieselauto 3 perheellä Lowest LCA CO2 emitting cars in Swedish market 2003 (www.gronabilister.se) Bensiinihybridi: 126 g/km Bensiiniauto: 0,6 l/100 km (grönabilister) Biodieselauto: 3 l/100 km, 10 g/km Biokaasuhybridi: 25 g/km 1 bensiinihybridiauto = 5 biokaasuhybridibussia Mutta: 5 biokaasuhybridiautoa = 1 biokaasuhybridibussi Biokaasuhybridi: 5 g/km (grönabilister) (25 mpg = 9,5 l/100 km 12 mpg = 20 l/100 km) Etanolia ja biodieseliä voidaan käyttää vain korkeintaan 5 t-%:n osuuksilla (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005). Fakta: Kaupallisesti on tarjolla paljon polttoaineita, joissa osuudet ovat paljonkin korkeampia. Ja bensiinin ja dieselin normit ovat muuttumassa siten, että suurempi biokomponenttiosuus sallitaan (direktiivi 2003/17/EC). On hyvin tiedossa, että paljon suurempi osuus, esim. Suomessa 15 % sopii nykyautoille. Kuva 1: Tukholmassa myynnissä B100:aa, CBG100:aa ja E85:a. Kuvat 2-3: Brasiliassa kaikessa bensiinissä on 23-26% etanolia ja lisäksi myynnissä on E100. Brasiliassa myös venebensassa on 23-26% etanolia. Kuvassa kelluva bensa-asema Amazonilla Manauksen kaupungin lähellä. 3

4 FFV-autot (flexible fuel vehicle, polttoainejoustava auto) voivat lisätä päästöjä, niiden polttoainetta ei voida pitkäaikaisvarastoida ja sekä autot että polttoaine on kallista => FFV-autojen ja niiden käyttämien polttoaineiden erityiselle suosimiselle ei ole perusteita ympäristöllisistä, turvallisuus- eikä kustannussyistä (VTT, KTM, LVM, MMM, VM, YM/Sipilä ym. 2006). Fakta: Päästöt vähenevät lähes kaikkien komponenttien osalta ja erityisesti CO2:n ja aromaattisten. Pitkäaikaisvarastoinnin tarve vähenee kotimaisen polttoaineen takia sekä tuontimahdollisuuksien moninkertaistuessa. Ja FFVautot voivat käyttää myös pitkäaikaisvarastointiin sopivia hiilivetyjä. FFVautojen tuotantohinta on korkeintaan 100 kalliimpi kuin tavanomaisen auton (vrt. katalysaattorin hinta 10-kertainen). FFV-autojen polttoaineet ovat halvempia kuin fossiiliset, jos polttoainevero poistetaan. FFV-autojen tuoma polttoainejoustavuus merkitsee älykkyyden lisääntymistä autotekniikassa. Brasilialainen E100-lentokone: Embraer Ipanema Autokalusto vaihtuu niin hitaasti, yli 10 vuodessa, että sen kehittämisen kautta on vaikea vaikuttaa (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005). Fakta: 10 vuotta on hyvin lyhyt aika verrattuna voimalaitosten ja lämpökattiloiden ikään. Siten juuri liikenteessä voidaan nopeimmin saada uusi teknologia käyttöön. Monthly new car sales in Brazil FFV-autojen nopea diffuusio Brasiliassa (E100) (Coelho 2005) Erityisen polttoainejoustava auto Kaliforniassa: metaania ja vetyä missä tahansa suhteessa + etanolia ja bensiiniä missä tahansa suhteessa Suomessa jälkiasennukset on tehty äärimmäisen kalliiksi (poikkeuksena Nesteen Elcat). Syynä Laurikon (2005) mukaan ympäristönsuojelu ja käyttöturvallisuus. Jälkiasennettu biokaasu-saab Ruotsissa Brasilialainen jälkiasennusliike, joka liittää autoihin metaaninkäyttömahdollisuuden Turvallisuus: Brasilian tuontiöljyriippuvuuden kehitys (Coelho 2005) 4

5 Eräiden polttoaineiden moottoritekniset pääominaisuudet. Otto-polttoaine Oktaaniluku Bensiini Metanoli Etanoli Dieselpolttoaine Setaaniluku Diesel Rypsiöljy > DME > 55 Propaani 112 Biodiesel Metaani 130 Ecopar FTdiesel > 130 NExBTLsyndiesel Vety Saabin FFV-auton mainosposteri Tukholman keskusrautatieasemalla. Sama auto antaa 30 hevosvoimaa enemmän tehoa etanolipolttoaineella E85 tankattuna kuin tavallisella bensiinillä tankattuna Tilanne paranee edelleen, kun E100-hybridit tulevat markkinoille Biopolttoaineiden tuotantokustannukset ovat korkeat ja esim. etanoli on Brasiliassa saatu kilpailukykyiseksi vain tukien avulla. Korkeat öljyn hinnat ovat vain hetkellisiä (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005) Raakaöljyn pumppaushuipun läheisyys, hinnan nousu ja toimitusongelmat EIA (USA:n energiaministeriö) Goldemberg et al Fakta: Brasiliassa etanolin tuotantohinta pudonnut 80 % vuodesta 1980 ja on nyt kilpailukykyinen bensiinin kanssa ilman tukia (mitään tukia ei enää vuodesta 1999 alkaen ole ollut), nykyinen tuotantohinta $0.20/l = 0.24/bensaekvivalentti litra. Säästöt fossiilisten polttoaineiden tuonnissa $50B, 10-kertaiset etanolin tuotantolaitosinvestointeihin verrattuna. Colin J. Campbell and Jean H. Laherrère: The End of Cheap Oil, Scientific American, March 1998 ASPO (Association for the study of peak oil and gas), BIOPOLTTOAINEET Biokaasu (jätevesi) ELINKAARIARVIO POLTTOAINEKETJUJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖISTÄ (Volvo 2004) DME (puu, mustalipeä, hybridi) Metanoli (puu, mustalipeä) DME (mustalipeä) Liikenteen biopolttoaineet voivat lisätä KHK-päästöjä (VTT, MTT/Mäkinen ym. 2006). DME (puu) Vety (tuulivoima, hybridi) Synteettinen diesel (puu) Metanoli (puu) Etanoli (puu) Biodiesel (rypsi) Fakta: Kaikilla liikenteen biopolttoaineilla voidaan saavuttaa hyvin merkittävä KHKpäästöjen vähennys. Kaikki liikenteen biopolttoaineet voidaan tuottaa biopolttoaineilla. Etanoli (vehnä) FOSSIILISET POLTTOAINEET Diesel (hybridi) Diesel DME (maakaasu) Metanoli (maakaasu) Synteettinen diesel (maakaasu) Maakaasu Vety (EU:n keskisähkö) päästöt gco2eqv / MJ pyörien liike-energiaa 5

6 TEKESin CLIMBUS-teknologiaohjelman BIOGHGprojektin rahoittajat ( ) TEKES (KTM) VTT (KTM) KTM MTT (MMM) Neste Oil Oy (KTM) Vapo Oy (KTM) Pohjolan voima Oy Tulosten taustaoletuksia Energiakasvien viljelyn sivutuotteita (oljet, naatit jne.) ei käytetä ja niiden energiasisältöjä ei oteta huomioon, mutta fossiilisten polttoaineiden tuotannon sivutuotteiden energiasisältö ja biopolttoaineiden tuotannon sivutuotteina syntyvien rehujen energiasisältö otetaan huomioon Biopolttoaineita ei käytetä polttoaineiden viljelyssä, sadon kuivauksessa, raakaaineiden kuljetuksissa eikä tuotettujen polttoaineiden kuljetuksessa vaan ne tehdään fossiilisilla Biopolttoaineita ei käytetä polttoaineiden tuotannossa, vaan se tehdään fossiilisilla Biopolttoaineiden tuotannon sivutuotteina syntyviä lannoitteita ei käytetä lannoitukseen, vaan lannoitus tehdään sekaenergialla tuotetuilla kemiallisilla lannoitteilla Aiemmin muussa viljelykäytössä olleita peltoja ei käytetä, vaan energiakasviviljelyn päästöjä verrataan tilanteeseen, jossa ko. maata ei ole käytetty Vaihtoesteröinnissä käytetään fossiilista metanolia Biopolttoaineet tuotetaan keskitetyissä laitoksissa ja maatilakohtaisia teknologioita ei käytetä Biokaasu, joka Ruotsissa ja muissa maissa tehdyissä tutkimuksissa on osoittautunut ilmastovaikutuksiltaan parhaaksi polttoaineeksi ja jota Suomessa nykyäänkin tuotetaan, rajataan tarkastelun ulkopuolelle Myös jätepohjainen etanolin ja biodieselin tuotanto, joita myös Suomessa nykyäänkin harjoitetaan, rajataan tarkastelun ulkopuolelle samoin kuin suurin osa muistakin Suomessa mahdollisista biopolttoaineiden tuotantovaihtoehdoista Biopolttoaineiden resurssit eivät resurssikilpailun johdosta Suomessa riitä kuin korkeintaan 5 % osuuteen liikenteen energiankulutuksesta vuonna 2020 (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005). Fakta: Suomessa bioenergiaresurssit ovat EU:n suurimmat per capita. Ja on hyvin monia mahdollisuuksia täydelliseen liikenne-energiaomavaraisuuteen tinkimättä resurssin muista käytöistä. Eräs mahdollisuus täydellisen liikenneomavaraisuuden saavuttamiseen Suomessa bioresursseilla ja niiden käyttöprioriteetit parhaalla teknologialla. Prioriteetti Lähde Osuus % nopeasti hajoavista biojätteistä 10 % Biokaasu, suora nesteytys, biodiesel, etanoli % oljista ja naateista 20 % Biokaasu, etanoli, synteettiset % käyttämättömistä hakkuu- ja metsänhoitojätteistä (puu) 50 % Synteettiset, etanoli 3. Energiakasveja ha 20 % Biokaasu, etanoli, biodiesel, synteettiset YHTEENSÄ 100 % Liikennekäyttö on lämmitystä ja CHP:ta vähemmän kannattava keino KHKpäästöjen vähentämisessä, joten CHP ja lämmitys on priorisoitava liikenteen edelle (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005). Fakta: Bioenergian myyntiarvo tuottajalle 1. Liikennepolttoaineena: 6 c/kwh 2. Sähkönä: 2 c/kwh 3. Lämpönä: 1 c/kwh Polttoaineet Primäärienergian käyttömuotojen hiilidioksidipäästöt Suomessa primääribioenergian konversion hyötysuhteet sekundäärienergiaksi. Käyttötapa Päästöt [tco2/tj] = [kgco2/gj] = [gco2/mj] Primääribioenergiakonversion 1. ja 2. pääsäännön hyötysuhde Energiahyötysuhde η Exergiahyötysuhde [%] [%] Liikenne 73, Sähkö 14, CHP Lämmitys 43,6 ja 6

7 Tavanomaisen öljyn pumppaushuipun jälkeen liikenne hoituu eikonventionaalisilla öljyresursseilla ja kivihiilellä (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005). Fakta: Fossiiliset liikennepolttoaineet ovat Suomessa aina tuontitavaraa. Biopolttoaineet voivat olla myös kotimaisia. Kuvassa nörrköpingiläinen huoltoasema, joka myy paikallisesti tuotettua E85:ta, B100:aa ja CBG100:aa. Fakta: Ko. vaihtoehto lisäisi liikenteen päästöjä ainakin 50 % eikä siihen ole varaa. HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT SEKTOREITTAIN EU:SSA (EU15) CO2 Emissions /106tn 1200 Electricity & Heat Production 1000 Suomen mahdollisissa etanoli- ja biodieseltehtaissa pääosa tuotannosta perustuisi ulkomailta ostettuun raaka-aineeseen, joten ko. tuotantoa ei pitäisi tukea (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005). Rehun valkuaisvaje on edullisempi täyttää soijan tuonnilla kuin liikennepolttoaineiden sivutuotteilla. Tarvittava määrä on helposti saatavissa maailmanmarkkinoilta, esim. Brasiliasta. (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005) Soija on Suomen tuotantoeläimille sopivampaa rehua kuin biodieselin ja etanolin sivutuotteina saatavat kotimaiset (VTT, KTM ym./sipilä ym. 2006) Transport 800 Household & Commerce 600 Industry 400 Energy Branch Source of Data: Eurostat 2000; 2002 P. Tapio/TuKKK Kuva: olkietanolin liikennekäyttöä Kanadassa Ruoaksi kelpaavan resurssin käyttö liikennepolttoaineeksi on epäeettistä (VTT/Laurikko 2005) Fakta: Tällöin myös pellon ja metsän käyttö muuhun kuin ruoantuotantoon olisi epäeettistä ylituotannosta huolimatta. Siitä seuraisi mm., että Suomen metsäteollisuus ja metsän omistajat ovat epäeettisiä. Rion kokousta varten tehdystä YK-selvityksestä tiedetään, että merkittävä osa maailman liikennepolttoaineista voidaan tuottaa ekologisesti kestävällä tavalla bioresursseista ruokatuotannon kärsimättä. Kilpailu on mahdollinen, mutta se johtuu pääosin muista kuin resurssisyistä, siis politiikasta. Toisaalta jäteresurssit (lanta, jätevesi, olki, hakkuutähteet jne.) eivät kilpaile ruokatuotannon eikä myöskään maa-alan käytön kanssa. Lampinen A & Jokinen E (2006) Suomen maatilojen energiantuotantopotentiaalit Ekologinen perspektiivi. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tiedonantoja 84, 160 s. Global ecological bioenergy potential in the UN RIGES scenario in 2050 (For the Rio Earth summit 1992, RIGES = Renewables Intensive Global Energy Scenario, Johansson et al. 1993) Energy crops 62% (128 EJ) RIGES Bioenergy use: only 32% used as solid biomass Solid biofuels 32% (48 EJ) Residues and biowaste 33% (68 EJ) Liquid biofuels 42% (63 EJ) Fuelwood from plantations 5% (10 EJ) Requirements: No deforestation of old-growth forests => neutral biodiversity impact, greenhouse gas (GHG) neutral Food production not compromised => negative biodiversity impact, GHG increase Uses only (with recycling of nutrients): 1. Residues and biowaste from agriculture, forestry (not all residues), industry and human settlements (33%) => neutral biodiversity impact, GHG decrease 2. Energy crops (62%, 400 Mha) from Eroded agricultural soils => biodiversity positive or neutral, GHG increase Excess agricultural lands => biodiversity neutral or positive, GHG negative or neutral 3. Fuelwood from industrial tree plantations (5%) => biodiversity & GHG neutral Substituting fossil fuels by biofuels => decreased global warming => positive biodiversity impact, GHG decrease Current global primary energy consumption: Transport 70 EJ Total 450 EJ In 2050 (RIGES): Total 561 EJ Bioenergy 206 EJ Gaseous biofuels 26% (39 EJ) (Vrt. Suomen liikenteen kulutus 0,16 EJ v. 2005) Additional renewable (transport) energy resources in 2050: Hydrogen (14 EJ) and electricity (34 EJ) production via intermittent renewables (wind, solar, wave, tidal?) Geothermal electricity (0,8 EJ) Hydroelectricity (17 EJ) Desert and ocean bioenergy resources (very large, but not included in RIGES) 7

8 E85 toimii huonosti kylmällä käynnistysvaikeuksien takia (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005) Mitään puupohjaisen etanolin tuotantotekniikkaa ei ole demonstroitu laboratorion ulkopuolella (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005). Fakta: Myös bensiini ja diesel toimivat huonosti kylmässä, ja siksi talvella on myytävänä talvilaatuja. Sama pätee biopolttoaineille. Etanolille kyseinen ongelma on osattu ratkaista jo 100 vuoden ajan. Kuvassa E85:a myydään Kiirunan ja Jällivaaran talvessa. Fakta: Sulfiittisellupohjainen on kaupallista teknologiaa (ollut 100 v. ajan). Puun sokerointi on ollut kaupallista teknologiaa, ja nyt uudelleen demonstraationa. Kuvissa molempien ko. teknologioiden tehdas ja ko. tuotteiden bussikäyttöä Örnsköldvikissä. Suomessa käytössä ollut bentyyli oli tehty puuetanolista (tikkuviinasta). Biokaasun liikennekäyttö on Ruotsissakin vasta tutkimus- ja demonstraatioasteella (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005). Biokaasu on käsiteltävä ennen loppukäyttöä, jotta se vastaisi maakaasua (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005). Fakta: Biokaasu on käsiteltävä ja sama pätee maakaasulle. Raakabiokaasua pitää verrata raakamaakaasuun eikä puhdistettuun maakaasuun, jota Suomen kaasuverkossa kulkee. Raakamaakaasu ei kelpaa sellaisenaan ajoneuvopolttoaineeksi ja joissakin lähteissä se on huonompilaatuista kuin raaka kaatopaikkakaasu. Fakta: Biokaasun liikennekäyttö oli Ruotsissa vasta tutkimus- ja demonstraatioasteella 1980-luvulla. Nykyään se on kaupallista teknologiaa. Kuvassa biokaasun tankkauspaikat Ruotsissa (www.fordonsgas.se). Biokaasu vaatii maakaasun varapolttoaineeksi (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005). Koska maakaasun käyttö on lisääntynyt erittäin hitaasti, ei voida odottaa, että maakaasun tai biokaasun käyttö tulevaisuudessakaan lisääntyisi nopeasti (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005) Koska jakeluinfrastruktuurin ja ajoneuvojen diffuusio on hidasta vuonna 2020 korkeintaan 1 % autoista voi kulkea maa- tai biokaasulla (VTT/Laurikko 2005) Fakta: Päinvastoin maakaasu vaatii biokaasun varapolttoaineeksi. Ja ylipäänsä kaikki polttoaineet vaativat useamman lähteen. Biokaasukäyttöinen juna Ruotsissa Biokaasun käyttö pienissä yksiköissä ei ole taloudellisesti järkevää (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005) Fakta: Kalmarin farmi on tuottanut liikennebiokaasua vuodesta 2002 kannattavasti. Liikenteen biopolttoaineiden tuotantoa ei harjoiteta maassamme lainkaan (VTT/Laurikko 2005) Kasviöljyt eivät sovi sellaisenaan autojen polttoaineeksi, vaan ne on vaihtoesteröitävä (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005). Fakta: Ne sopivat ilman vaihtoesteröintiä tai muuta kemiallista prosessointia varsin helposti tehtävän muutoksen jälkeen. Kasviöljy oli alkuperäisen dieselmoottorin polttoaine. Kasviöljyjen (PPO100) käyttöön pystyvä dieselauto, johon on asennettu saksalainen Elsbettkonversiosarja. Moottoriin on merkitty lapuilla noin 10 osaa, jotka konversiossa on lisätty tai vaihdettu. Konversiosarjan hinta kuvan VW Jettaan on noin 800. Konversiosarjoja on saatavissa myös maatalouskoneisiin. Konversion jälkeen jää mahdollisuus käyttää myös fossiili- ja biodieseliä. 8

9 Toistaiseksi vetyä ei tuoteta polttoainekäyttöön (Mäkinen, Sipilä, Nylund/VTT/Mäkinen ym. 2005) Fakta: Kuvassa polttoainevedyn ja hytaanin asemia Kaliforniassa, Ruotsissa ja Islannissa Vety ei ole polttoaine, vaan energian kantaja. Vetyä ei esiinny luonnossa vapaana, vaan se on irroitettava jostain ja se vaati energiaa (VTT/Laurikko 2005) Fakta: Jos hiilivedyistä erotettu hiili on polttoaine, niin myös hiilivedyistä irrotettu vety on polttoaine. Vetykaasua muodostuu luonnossa paljon kaiken aikaa, joten sitä esiintyy luonnossa vapaanakin paljon. Vety on sekundäärienergiaa kuten bensiinikin: molemmat on tehtävä jostain ja se vaatii energiaa. Kiitos! Puhuja ja hänen biokaasuautonsa, joka on yksi vain 8:sta biokaasuautosta Suomessa. 9

Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (www.liikennebiokaasu. )

Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (www.liikennebiokaasu. ) SETCOM-seminaari Biokaasuliikenne matkailualalla Ari Lampinen (etunimi.sukunimi at liikennebiokaasu. ) Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (www.liikennebiokaasu.

Lisätiedot

JOHDANTO LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÖN

JOHDANTO LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÖN Biopolttoainejalosteet (3 op) LUVA, Saarijärvi, sl 2005 Ari Lampinen (ala@jyu.fi), Jyväskylän yliopisto JOHDANTO LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÖN A. SYITÄ BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÖN B. EU:n VASTAUKSIA

Lisätiedot

MAATILAN ENERGIANTUOTANTO- MAHDOLLISUUDET

MAATILAN ENERGIANTUOTANTO- MAHDOLLISUUDET Bioenergian käytön ja tuottamisen toteutettavuus Lapissa Bioenergiaseminaari Rovaniemen AMK 14.2.28 Ammattiopisto Lappia, Tornio 15.2.28 MAATILAN ENERGIANTUOTANTO MAHDOLLIUUDET Ari Lampinen (lampinen@kaapeli.fi)

Lisätiedot

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA II Millennium Forum, Helsinki, 25.4. FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA Ari Lampinen, ala@jyu.fi Jyväskylän yliopisto MILLENNIUM-PROJEKTIN NELJÄ SKENAARIOTA VUOTEEN 2020 http://www.acunu.org/millennium/energy2020.html

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 Vuosiseminaari Ari Juva RED dir. 2009/28/EC: EU polttoainedirektiivit ohjaavat kehitystä Uusiutuva energia (polttoaine + sähkö) liikenteessä min.10% 2020 Suomen tavoite

Lisätiedot

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013 Low-Carbon Finland 25 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.213 Low-Carbon Platform -skenaariot Tarkastellaan seuraavia kuutta skenaariota: : Nykyinen politiikka, ei

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa

Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke Puheenjohtaja, Suomen biokaasuyhdistys

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi?

Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi? Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi? Lappeenrannan teknillinen yliopisto Biodieselin tuotannon koulutus 30-31.03.2006 Hämeen ammattikorkeakoulu Mustiala Tieliikenteen polttoaineet

Lisätiedot

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Kimmo Klemola Yliassistentti, teknillinen kemia, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kaakkois-Suomen kemistiseuran öljyhuippu- ja bioenergiailta, Lappeenrannan teknillinen

Lisätiedot

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan 1. Kansallinen liikennebiokaasuseminaari Liikennebiokaasu ja Suomi, Tiedepuisto, Joensuu 31.5.2010 Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan Ari Lampinen, projektipäällikkö Joensuun Seudun

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Millä Suomi liikkuu tulevaisuuden polttoaineet puntarissa

Millä Suomi liikkuu tulevaisuuden polttoaineet puntarissa Millä Suomi liikkuu tulevaisuuden polttoaineet puntarissa TkT Kimmo Klemola Kemiantekniikan yliassistentti Lappeenrannan teknillinen yliopisto Studia Generalia Oulu 31.10.2007 Öljynkulutus yhden ihmisen

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Tekniikka elämää palvelemaan ry:n lausunto energiaverotuksen uudistamista koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta

Tekniikka elämää palvelemaan ry:n lausunto energiaverotuksen uudistamista koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta Valtiovarainministeriölle, 10.8.2010 Tekniikka elämää palvelemaan ry:n lausunto energiaverotuksen uudistamista koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta Tekniikka Elämää Palvelemaan ry, PL 15, 00521

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta

Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta Suomen Biokaasuyhdistyksen biokaasuseminaari Missä menet biokaasu Ympäristötekniikan messut, Helsingin messukeskus 11.10.2012 Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta

Lisätiedot

Neste Oilin Biopolttoaineet

Neste Oilin Biopolttoaineet Neste Oilin Biopolttoaineet Ari Juva Neste Oil Oyj ari.juva@nesteoil.com 1 Miksi biopolttoaineita liikenteeseen? Tuontiriippuvuuden vähentäminen Kasvihuonekaasujen vähentäminen Energiasektoreista vain

Lisätiedot

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco -tutkimusohjelman seminaari Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä

Lisätiedot

On bioenergy and the optimal regulation of terrestrial carbon storage. Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori. Metsätieteenpäivä 2014

On bioenergy and the optimal regulation of terrestrial carbon storage. Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori. Metsätieteenpäivä 2014 On bioenergy and the optimal regulation of terrestrial carbon storage Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori Metsätieteenpäivä 2014 Mistä on kyse? Kuinka bioenergialla voidaan vähentää hiilipäästöjä

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ. Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa 6.9.2010

JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ. Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa 6.9.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa 6.9.2010 W-FUEL edistää biokaasun tuotantoa ja liikennepolttoainekäyttöä Teemme Salon seudulla

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Ilmansuojelupäivät 18.-19.8.15 Saara Jääskeläinen, Liikenne- ja viestintäministeriö Tieliikenne on yhä lähes täysin riippuvaista

Lisätiedot

Globaali energiahaaste

Globaali energiahaaste Bio-öljyssä mahdollisuus Lämmitystekniikkapäivät 2015 Turku Matti Pentti St1 oy 1 Globaali energiahaaste 2 1 Maailmantalous ja energia 2030 Population Primary energy GDP 3 Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineiden ympäristövaikutukset. Ilmastonmuutos

Liikenteen biopolttoaineiden ympäristövaikutukset. Ilmastonmuutos Liikenteen biopolttoaineiden ympäristövaikutukset Kimmo Klemola Lappeenrannan teknillinen yliopisto Ekologinen renkaanjälki? Puhtaammin liikenteessä - yleisötilaisuus, Kouvolan yhteiskoulun auditorio 20.09.2008

Lisätiedot

Biokaasua maatiloille

Biokaasua maatiloille Biokaasua maatiloille Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke, Puhas Oy Puheenjohtaja, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Suomen Biokaasuyhdistyksen biokaasuseminaari Missä menet biokaasu Ympäristötekniikan messut, Helsingin messukeskus 11.10.2012 Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi)

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

Mitä polttoaineita moottoreihin tulevaisuudessa?

Mitä polttoaineita moottoreihin tulevaisuudessa? Mitä polttoaineita moottoreihin tulevaisuudessa? Energian käyttö ja säästö maataloudessa Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Seppo Mikkonen Neste Oil seppo.mikkonen@nesteoil.com Monenlaisia

Lisätiedot

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Bioetanoli liikennepolttoaineena RES - direktiivi (artikla 3(4)): uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energiankulutuksesta koko EU:ssa 10 % vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimaratkaisut vuoteen 2030: Bio, sähkö vai molemmat?

Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimaratkaisut vuoteen 2030: Bio, sähkö vai molemmat? Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimaratkaisut vuoteen 2030: Bio, sähkö vai molemmat? VTT 2G 2020 Biofuels Seminaari Bioruukki, Espoo 26.5.2015 Nils-Olof Nylund, tutkimusprofessori Aloitetaan vastauksella:

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 Energiahaaste St1 yhtiönä Polttoaineista Biopolttoaineista Taudeista ja hoidoista Energiayhtiö St1 Johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä Tavoitteemme

Lisätiedot

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset Footer Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset Biosaimaa - uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Esa Vakkilainen professori esa.vakkilainen@lut.fi tekniikka&talous 26.4.2013

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Euroopan unionin kestävyyskriteerien soveltuvuus liikenteen biopolttoaineiden ilmastovaikutusten arviointiin

Euroopan unionin kestävyyskriteerien soveltuvuus liikenteen biopolttoaineiden ilmastovaikutusten arviointiin Euroopan unionin kestävyyskriteerien soveltuvuus liikenteen biopolttoaineiden ilmastovaikutusten arviointiin Argumenta seminaari 7.10.2011 Suomen ympäristökeskus Kati Koponen, VTT 10.10.2011 2 Sisältö

Lisätiedot

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Bioenergiapolitiikka & talous

Bioenergiapolitiikka & talous Argumenta: Biomassa kestävä käyttö 4.5. 2011 Kommentteja Juha Honkatukian esitykseen: Bioenergiapolitiikka & talous Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos Kommentti 1. Makromallin

Lisätiedot

Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen

Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen TkT Kimmo Klemola Kemiantekniikan yliassistentti Lappeenrannan teknillinen yliopisto Eduskunta 15.11.2007 Suomessa myytyjen uusien

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Kotimainen biodieseltuotanto ja kansallinen kasvihuonekaasutase

Kotimainen biodieseltuotanto ja kansallinen kasvihuonekaasutase Kotimainen biodieseltuotanto ja kansallinen kasvihuonekaasutase Kim Pingoud*, Juha Forsström*, Johanna Pohjola**, Terhi Vilén***, Lauri Valsta**, Hans Verkerk*** * Teknologian tutkimuskeskus VTT **Helsingin

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia ENPOS Maaseudun Energiaakatemia Jukka Ahokas Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hannu Mikkola Energian käyttö ja säästö maataloudessa 1.3.2011 1 Maaseudun

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Katsaus biopolttoaineisiin

Katsaus biopolttoaineisiin Katsaus biopolttoaineisiin Seppo Mikkonen seppo.mikkonen@nesteoil.com 1 Polttoainemarkkinoista Henkilöautojen polttoaineenkulutustavoitteet, EU 2008 CO 2 140 g/km (= kokonais-co 2, tässä ei bioasia) vastaa

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt. Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy

Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt. Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy 1 9/7/2015 Maailmantalous ja energia Population Primary energy GDP Kärkihanke

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Maapallon energiavarannot (tiedossa olevat)

Maapallon energiavarannot (tiedossa olevat) Maapallon energiavarannot (tiedossa olevat) Porin seudun kansalaisopisto 8.3.2012 Ilmansuojeluinsinööri Jari Lampinen YAMK Porin kaupungin ympäristövirasto jari.lampinen@pori.fi Energiamuodot Maailman

Lisätiedot

TransEco tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco tutkimusohjelma 2009 2013 Suomi 2020 2030 toimintamallit Tiekartat & ohjauskeinot Nils Olof Nylund Viitekehys ja toimintaympäristö EU:n 20/20/20 tavoitteet vuodelle 2020 Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Jätteestä liikennepolttoaineeksi

Jätteestä liikennepolttoaineeksi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Jätteestä liikennepolttoaineeksi Hanke-esittely Saija Rasi, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 12.03.2012 MTT lyhyesti MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)

Lisätiedot

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Olli Dahl, alto yliopisto, Kemiantekniikan korkeakoulu, Puunjalostustekniikan laitos, Espoo Bioreducer-seminaari Oulussa 19.9.2013 Sisällys Metsäbiomassan

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron

Lisätiedot

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä 27.4.2016 Nils-Olof Nylund, tutkimusprofessori VTT Liikenteen päästöt eivät vähene öljyä polttamalla!

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Projekti INFO BIOKAASU/ BIOMETAANI. Biometaanin liikennekäyttö HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008 2011

Projekti INFO BIOKAASU/ BIOMETAANI. Biometaanin liikennekäyttö HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008 2011 HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008 2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Projekti INFO BIOKAASU/ BIOMETAANI Biokaasusta voidaan tuottaa lämpöä (poltto), sähköä (esim. CHP) ja

Lisätiedot

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013 Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus Lämmitysteknikkapäivä 2013 Titusville, Pennsylvania 150 vuotta sitten Poraussyvyys 21 m, tuotanto 25 barrelia vuorokaudessa 9 toukokuuta 2012 2 Meksikonlahti

Lisätiedot