KONTTIKOTI. Kestävä kehitys ammattilaisen arjessa I S A T S E M I N A A R I T Y Ö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KONTTIKOTI. Kestävä kehitys ammattilaisen arjessa I S A T S E M I N A A R I T Y Ö"

Transkriptio

1 I S A T Kestävä kehitys ammattilaisen arjessa KONTTIKOTI S E M I N A A R I T Y Ö T E K I J Ä T : Soili Junes Anne Kohonen Sanna Louhelainen Terhi Pippuri

2 2 (42) SISÄLLYS JOHDANTO KONTTIKOTI (DUOKOTI) KESTÄVÄ KEHITYS EKOLOGINEN ULOTTUVUUS Ekologisesti kestävän kehityksen määritelmä Konttikodin nykytilanteen arviointi ekologisen kehityksen kannalta Konttikodin tulevaisuuden näkymät ja visiot ekologisesta näkökulmasta Rakennuspaikka Rakennuksen tilaratkaisut Materiaalit ja rakenteet Energiantuotanto ja vesi Käyttö, huolto ja jätteet YHTEISKUNNALLINEN ULOTTUVUUS Yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen määritelmä Konttikodin nykytilanteen arviointi yhteiskunnallisen kehityksen kannalta Perusoikeudet Hyvinvointi Tasa-arvo Osallistuminen ja vastuunotto Velkaantuminen Työttömyys ja syrjäytyminen Konttikodin tulevaisuuden näkymät ja visiot yhteiskunnallisesta näkökulmasta KULTTUURISESTI KESTÄVÄ KEHITYS Kulttuurisesti kestävän kehityksen määritelmä Konttikodin nykytilanteen arviointi kulttuurisen kehityksen kannalta Konttiarkkitehtuurin esimerkkejä Suomesta Eräiden arkkitehtien määrittelyjä ekologiselle arkkitehtuurille Duokodin rakennuttajien mietteitä konttikodin vaikutuksista arkkitehtuuriin Konttikodin tulevaisuuden näkymät ja visiot kulttuurisesta näkökulmasta Ekososiaalinen tiedostaminen ja kulutuskulttuurin muuttaminen konttikotien avulla Sukupolvien yhdistäminen konttikotien avulla Kontit ekokylien ja ekokaupunginosien yhtenä osana... 27

3 3 (42) Vähemmän on enemmän Konttikotien monet mahdollisuudet Konttikotien riskit ja kehittämiskohteet kulttuurisen kehityksen kannalta METKA-MALLI (METROPOLIALUEELLE KESTÄVÄ ALUERAKENNE) Metka-mallin lähtökohdat ja määritelmä Konttikoti metka-mallin näkökulmasta YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET SÄHKÖPOSTIHAASTATTELU KUVIA DUOKODISTA ASUNTOMESSUILTA

4 4 (42) JOHDANTO Tämä seminaarityömme on tehty ISAT- kesäkoulun kurssilla, joka on nimeltään Kestävä kehitys ammattilaisen arjessa. Projektityöryhmäämme on kuulunut muotoilun, liiketalouden ja energiateknologian opiskelijoita. Monialaisen seminaarityömme tarkastelun aiheena on ollut Suomen ensimmäinen rakennusluvan saanut konttikoti, Duokoti. Olemme jakaneet vastuuta niin, että Soili Junes on toiminut projektipäällikkönä ja vastannut myös kulttuurisen kehityksen osa-alueesta. Sanna Louhelainen ja Terhi Pippuri ovat työskennelleet ekologisen kestävyyden parissa. Anne Kohonen on tarkastellut Metka-mallia ja vastannut yhteiskunnallisen kestävyyden osa-alueesta. Olemme olleet yhteydessä viikoittain ACPyhteyden ja sähköpostin avulla. Duokodista on vain vähän tietoa saatavilla, koska asunto on vasta konseptivaiheessa ja siinä ei ole vielä asuttu. Olemme keränneet tietoa siitä Duokodin rakennuttajilta sähköpostihaastattelun ja asuntomessuilla vierailun avulla. Kestävän kehityksen tarkastelu painottuu työssämme vahvasti tulevaisuuden visiointiin. Seminaarityössä hahmotamme eräänlaisen toimintamallin, jonka avulla tunnistamme, huomioimme ja pystymme arviomaan kestävän kehityksen periaatteita yleensä ja erityisesti seminaarityömme aiheessa, Kontti-asumisessa. Pienryhmämme laati kestävän kehityksen arvioinnin työkalun Kontti-asumisen arviointia varten. Seminaarityössä tarkastelemme kuinka Konttiasuminen tukee ympäristövastuullisuutta, yhteiskuntaosallisuutta, luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristön hyvinvointia (Taulukko 1.). Kestävän kehityksen ohella seminaarityö ja etätyöskentely opettavat ryhmäläisille myös tiimityötaitoja, tiedonhakutaitoja, verkkokirjoitustaitoja, raportointitaitoja sekä systemaattisia toiminnan tarkastelu- ja arviointitaitoja. (Seminaarityön ohjeistus.)

5 5 (42) 1 KONTTIKOTI (DUOKOTI) Hyvinkään asuntomessuille valmistunut Duokoti (Kuva 1.) on rakennettu kahteen high-cube merikonttiin. Messujen jälkeen Duokoti nostetaan rekkojen kyytiin ja kuljetetaan Tuusulaan, jonne se on saanut rakennusluvan asunnoksi. Duokoti toimii elinkaarensa ajan koeasuntona, jossa testataan yhteistyökumppaneiden kanssa erilaisia teknisiä ratkaisuja ja käytäntöjä. (Elämän tähden ry.) Duokodin huoneistoala on noin 50 neliötä (Kuva 2). Kontit on eristetty SPU-eristeellä sisältäpäin, jotta ne säilyttäisivät alkuperäisen ulkonäkönsä ulkoapäin. Vain kuusi erilaista ikkunaa sekä kolme lasista ulko-ovea viestivät, että kontit on rakennettu asunnoksi. (Elämän tähden ry.) Yksilöllisesti muuntuva Duokoti tarvitsee vain sähköliittymän ja käyttötarkoituksesta riippuen ei välttämättä sitäkään. Sen sisältä löytyvässä teknisessä tilassa on käyttövesisäiliö ja harmaavesisäiliö pumppuineen. Kylpyhuoneessa voi olla kompostoiva ekokäymälä. Konttikoti on myös varustettavissa kunnallistekniikan vaatimilla liittymillä, jolloin vesisäiliöiltä vapautuvaa tilaa voidaan käyttää vaikka varastona tai hyödyntää neliöt asuintiloissa. Duokoti on varustettu kaikilla arjen mukavuuksilla astianpesukoneesta alkaen. Duokodissa on myös varaava injektoritakka ja lämmön talteenotto. (Elämän tähden ry.) Tämän kontin neliöhinnaksi tuli noin 2000e/m2, eli Duokodin lopullinen kustannusarvio on noin euroa. Jos konttikoti rakennettaisiin vapaa-ajan asunnoksi, se maksaisi euroa vähemmän. Tämä siksi, että ympärivuorokautisessa asumisessa täytyy olla ns. vara lämmitysjärjestelmä, jolle tulee hintaa. (Elämän tähden ry.)

6 6 (42) Kuva 1. Duokoti esittelyssä Hyvinkään Asuntomessuilla. (Kuva Soili Junes) Kuva 2. Duokodin pohjapiirustus. (Iltalehti)

7 7 (42) 2 KESTÄVÄ KEHITYS Mitä kestävä kehitys on? Bruntlandin komission määritelmässä vuodelta 1987 kestävä kehitys määriteltiin siten, että se tarkoittaa ihmiskunnan nykyisten tarpeiden tyydyttämistä niin, että tulevilta sukupolvilta ei viedä mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan (Kestävän kehityksen määritelmä). Kestävä kehitys jaetaan vähän eri tavoilla riippuen milloin jakoperusteet on tehty ja kuka ne on tehnyt. Suomen kestävän kehityksen toimikunta on vuonna 1995 jakanut kestävän kehityksen suurelle yleisölle tunnetun ympäristötaloudellisen eli ekologisen ulottuvuuden lisäksi yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen ulottuvuuteen. (Kestävän kehityksen määritelmä.) Käytämme tässä seminaarityössä näitä kestävän kehityksen ulottuvuuksia arvioidessamme konttiasumista kestävän kehityksen näkökulmasta. Emme pohdi vaan kontti-asumista sellaisena kun sitä nyt lanseerataan tai miten se nyt tunnetaan. Näkökulmamme on myös visio siitä millaista konttiasuminen voisi tulevaisuudessa olla. Näemme, että tällainen visio voi hyödyttää rakentajaa ja tuoda ajatuksia kuluttajalle, joka pohtii vaihtoehtoisia asumismuotoja kestävän kehityksen näkökulmasta. 3 EKOLOGINEN ULOTTUVUUS 3.1 Ekologisesti kestävän kehityksen määritelmä Suomen kestävän kehityksen toimikunta määritteli vuonna 1995 ekologisen kestävän kehityksen siten, että perusehtona on luonnon monimuotoisuuden säilyminen ja ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen maapallon luonnonvaroihin ja luonnon sietokykyyn (Kestävän kehityksen määritelmä). Kestävän kehityksen perusehtona on biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. Kansallisten toimien lisäksi kansainvälinen yhteistyö on hyvin keskeisessä asemassa pyrittäessä ekologiseen kestävyyteen. (Ympäristöministeriö.) Ekologisen kestävyyden kannalta keskeistä on varovaisuusperiaatteen noudattaminen. Sen mukaan ympäristön tilan heikkenemistä estävien toimien lykkäämistä ei voi perustella täyden tieteellisen näytön puuttumisella. Ennen toimiin ryhtymistä arvioidaan riskit, haitat ja kustannukset. Muita tärkeitä periaatteita ovat haittojen synnyn ennalta estäminen ja haittojen torjuminen niiden syntylähteillä. Lisäksi haittojen kustannukset peritään mahdollisuuksien mukaan niiden aiheuttajalta. (Ympäristöministeriö.)

8 8 (42) 3.2 Konttikodin nykytilanteen arviointi ekologisen kehityksen kannalta Ekologisen kehityksen kannalta konttikodin nykytilanteessa on jo paljon hyvää. Haastattelusta paljastuu, että konttikodissa on käytössä ekokäymälä ja käyttövesi tuodaan tuhannen litran säiliöön. Vedenkulutus on tämän myötä vähentynyt ja periaatepäätöksenä asukkailla on käyttää biohajoavia tai luontoystävällisiä pesuaineita. Konttikodissa on lämmön talteenottojärjestelmä ja tulossa on myös varaava takka. Materiaalit ja aliurakoitsijat on pyritty löytämään läheltä. Haastattelusta selviää myös, että merikontin käyttöön liittyvä ekologinen asia on jo itsessään se, että niitä jää Suomeen enemmän, kuin lähtee pois, joten jatkokäyttö on vain järkevää. (Stranden, Soini. 2013). Asuminen on luonnonvarojen kulutuksessa toiseksi suurin osa-alue liikenteen jälkeen. Asumisen osa-alueiden TMR-lukujen keskiarvojen suuruusjärjestys suurimmasta pienimpään on tie, rakennus, piha, lämpö, vesi ja sähkö. (Kotakorpi & Lähteenoja, &Lettenmeier 2008, 41.) Konttikodin rakentaminen olemassa olevista konteista eli jatkokäyttäminen pitkäikäiseksi rakennukseksi on ekologisesti kestävää. Uusi, erilainen käyttötapa lisää perinteisesti käytettävän kontin käyttöikää, eikä siten rasita luontoa. Konttikodin koko rasittaa luonnon ekosysteemiä ja monimuotoisuutta vähemmän, kuin tavallinen omakotitalo, joka peittää alleen suuremman maakaistaleen, kuin kontti. Perinteinen omakotitalo aiheuttaa rakennettaessa ympäröivälle luonnolle enemmän tuhoa, kuin konttikodin rakentaminen. Kaikki rakentaminen tapahtuu pienemmässä koossa, joten myös luontoon tapahtuvat vauriot rakennusvaiheessa ovat vähäisempiä. Monissa omakotitaloissa tapahtuu myös ylimitoitusta, joka takia luonnon kestokykyä rasitetaan materiaalien, lämmityksen, sähkön, veden ja muiden hyödykkeiden osalta enemmän, kun olisi tarpeen tehdä. Konttikoti edustaa toista ääripäätä, sen kompakti koko pitää luonnonvarojen käytön minimissä, eikä turhaa rasitusta esimerkiksi materiaalien tai lämmityksen osalta luonnolle tule. Kaiken alla piilee ensisijaisesti taloudellinen toiminta. Se panee raivaamaan peltoja, hakkaamaan metsiä ja muokkaamaan muitakin ekosysteemejä sekä puuttumaan kovalla kädellä makean veden ja erinäisten muidenkin aineiden kiertokulkuun. Jos ekosysteemejä muutetaan kovin voimakkaasti, ne köyhtyvät. Jotta tältä vältyttäisiin, ihmisen aiheuttamien ympäristömuutosten pitäisi muistuttaa ekosysteemien luontaisia muutoksia. (Niemelä ym. 2011, ) Kun edellä olevaa tekstiä miettii konttikodin kannalta, on selvää, että kompaktin kokonsa sekä jo olemassa olevan materiaalinsa puolesta konttikoti on elolliselle ja elottomalle luonnolle siedettävämpi vaihtoehto, kuin moni perinteisemmin rakennettu rakennus. Vaikka ekosysteemin luontaisia muutoksia ei konttiasumisella pystyttäisikään jäljittelemään, on sen etuna raaka-

9 9 (42) aineiden käyttö. Niin kauan, kun käytettyjä, alkuperäisestä käyttötarkoituksesta poistettuja kontteja pystytään siirtämään ilman pitkiä kuljetusmatkoja konttikotikäyttöön, on se luonnolle hyväksi. Asukkaasta itsestään riippuu paljon konttikodin ekologisuus. Nykytilannetta on arvioitu yhden perheen kokeilun perusteella, mutta varsinaiset konkreettiset asumisen ekologiseen kestävyyteen vaikuttavat asiat selviävät vasta tulevaisuudessa kontissa asumisen ja arjen pyörittämisen myötä. 3.3 Konttikodin tulevaisuuden näkymät ja visiot ekologisesta näkökulmasta Konttikodin ekologisuuden parantamiseen on monia mahdollisuuksia. Kaikki materiaalivalinnoista, eristeistä ja maaleista huonekaluihin ja muihin kalusteisiin voidaan miettiä ekologisuuden kautta. Myös lämmitykseen, vedenkäyttöön ja sähköön voidaan miettiä erilaisia ratkaisuja aurinkopaneeleista, lämpöpumppuihin, tuulivoimaan ja erilaisiin keräimiin asti. Ekologisia valintoja miettiessä tulisi mielessä pitää myös varsinaisen käyttöiän jälkeinen kierrätys. Onko materiaalille mahdollista löytää uusi käyttötarkoitus tai miten muuten se on mahdollista kierrättää. Internetistä ja kirjallisuudesta löytyy erilaisia rakentajan muistilistoja. Näitä muistilistoja kannattaa käyttää myös ekologisessa rakentamisessa. Konttikodin kohdalla tulevaisuuden ekologisia valintoja ja visioita mietittäessä lähtökohtana ovat perinteisen rakentamisen ekologiset mallit, niitä soveltamalla löytyy paljon käyttökelpoisia ideoita myös konttikotiin. Teollistunut yhteiskunta ei ole vapauttanut ihmistä ekologisista sidonnaisuuksista, vaikka näin on joskus ajateltu. Saattaa toki näyttää siltä, että teolliset tuotantotavat menestyvät omillaan, ilman yhteyttä elolliseen luontoon. Tosiasiassa yhteiskunta ei ole miltään osin irtautunut luonnosta, eikä se olisi mahdollistakaan. Talous perustuu vahvasti luonnon hyödyntämiseen, kuten ovat korostaneet kaikki modernin taloustieteen klassikot Adam Smithistä Karl Marxiin. Inhimillinen pääoma ja luonnon pääoma eli ihmisen työ ja tekniikka ja luonnon tuottava voima eivät korvaa toisiaan vaan täydentävät toisiaan. Ihmisen talous on toisin sanoen osa biosfäärin energiavirtoja ja aineiden kiertoa. Jos ne häiriintyvät, sen pahempi ihmiselle. (Niemelä ym. 2011, 76.) Länsimaisen moraalin poikkeuksellista ihmiskeskeisyyttä on pidetty yhtenä syynä ympäristön tuhoutumiseen. Se selittäisi niin sanotun ekologisen kriisin syntymisen. Koska ekologinen kriisi on pahasta, on moraalia muutettava: ihmiskeskeisyys on korvattava ajatuksella luonnon itseisarvosta tai luonnon oikeuksista. (Niemelä ym. 2011, 83.)

10 10 (42) Talon ekologinen kestävyys on monen osatekijän summa. Energiatehokkuus on kestävän rakentamisen kuuma ydin, mutta ei suinkaan ainut osatekijä. Talon tekninen ja esteettinen pitkäikäisyys ovat oleellinen osa kestävää rakentamista samoin kuin tilojen toimivuus, tehokkuus ja muunneltavuus, materiaalivalinnat, vedenkulutus, jätteidensynnyn vähentäminen ja kierrätys, luonnon monimuotoisuuden säilymisen turvaaminen sekä uusiutuvien energiamuotojen suosiminen ja liittäminen osaksi arkkitehtuuria. (Suomen arkkitehtiliitto.) Rakennuspaikka Rakennuspaikan sijainti vaikuttaa talon energiankulutukseen ja muuhun ympäristökuormaan: talon sijainti suhteessa muuhun yhdyskuntarakenteeseen vaikuttaa liikennepakotteeseen ja tontin pienilmasto puolestaan rakennuksen lämmitys- ja viilennystarpeeseen. (Suomen arkkitehtiliitto.) Konttikoti on mahdollista rakentaa sekä kaupunki- että maaseutuympäristöön, siitä on mahdollista tehdä omakotitalo, rivitalo tai kerrostalo. Kaikissa vaihtoehdoissa on myös ekologiset puolensa. Suomen arkkitehtiliiton mukaan uudisrakentaminen on ekotehokkainta kohdentaa jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen (Suomen arkkitehtiliitto). Rakennetun ympäristön yhteyteen rakentaminen vähentää liikennettä, julkiset kulkuvälineet, pyöräily ja kävely voivat olla jopa nopeampia liikkumisvaihtoehtoja, kuin yksityisautoilu. Työpaikat, palvelut sekä harrastusmahdollisuudet ovat lähellä. Myös kunnallistekniikkaan liittyminen on helpompaa. Pienen kokonsa vuoksi konttikoti on mahdollista rakentaa kaupungeissa tonteille, joille normaali rakentaminen ei olisi mahdollista, tai sijoittaa omakotityyppinen asunto jo olemassa olevan rakennuksen katolle. Maaseutuympäristön etuna taas on luonnonmukaisuus. Mahdollisuus pitää omaa kasvimaata ja kasvihuonetta sekä kompostia saattaa houkutella oman rauhan lisäksi. Myös talon sijaintiin voi vaikuttaa enemmän kuin kaupunkiolosuhteissa, ottaen huomioon luonnonolosuhteet ja -arvot. Rakennuspaikan pienilmasto vaikuttaa rakennuksen lämmitys- ja viilennystarpeeseen. Suojainen etelärinne on parempi kuin varjoisa, tuulinen tai kostea paikka. Vastaavasti varjostava kasvillisuus vähentää kesällä jäähdytyksen tarvetta ilmastonmuutoksen seurauksena viilennystarve tulee Suomessa kasvamaan ja lisäämään osaltaan energiankulutusta. Pienilmastoltaan epäedulliselle paikalla rakennettu talo saattaa tarvita jopa 30 % enemmän lämmitysenergiaa kuin suotuisalla paikalla sijaitseva talo. (Suomen arkkitehtiliitto.) Pienen kokonsa vuoksi konttikodin saa laitettua puiden katveeseen. Erityisesti lehtipuut ovat hyviä kesällä ne varjostavat ja talvella, pudotettuaan lehtensä, valo ja aurinko pääsevät lämmittämään.

11 11 (42) Rehevä, luonnonmukainen piha tai istutusalue tarjoaa elinympäristön useammalle lajille kuin leikattu nurmikko. Se sitoo nurmea tehokkaammin hiilidioksidia ja tasaa kosteus- ja lämpötilavaihteluita. Parhaimmillaan uudisrakennus tai korjauskohde pihoineen ja muine istutusalueineen voi rikastuttaa alueen luonnon monimuotoisuutta ja lisätä yleistä viihtyisyyttä. (Suomen arkkitehtiliitto.) Rakennuspaikan olosuhteet kannattaakin ottaa hankkeen suunnittelun lähtökohdaksi. Mitkä ovat paikan mahdollisuudet ja voimavarat, mitkä taas heikkoudet? Rakentamisen tulisi olla tasapainossa ympäristön kanssa yksittäisen ihmisen mittakaavasta koko maapallon mittakaavaan. Paikallinen omavaraisuus energian, materiaalien ja aineiden kierron, ravinnon ja toisaalta työn ja virkistyksen suhteen on kestävyyden perusta. (Suomen arkkitehtiliitto.) Pieni on energiatehokasta. Rakennusten energiatehokkuudesta saatu hyöty menetetään rakennusten koon kasvaessa. Energiatehokas talo on tilaohjelmaltaan tehokas. Hukkaneliöiden lämmittäminen lisää energiankulutusta. Talo tulisi mitoittaa sen todellisia käyttötarpeita varten. (Suomen arkkitehtiliitto.) Rakennuksen tilaratkaisut Rakennuksen tilaratkaisuihin kuuluvat muun muassa talon energiatehokkuus, tilasuunnittelu ja muunneltavuus. Nämä asiat tulee konttikodin kohdalla jo melkein pakosta mietittyä. Tilasuunnittelu on konttikodissa erityisen tärkeää, sillä ylimääräistä tilaa ei ole. Konttikodin neliöt ovatkin ekologisia, sillä hukkatilaa (käytäviä ja auloja) ei ole. Tilojen suunnittelu monikäyttöisiksi lisäisi entisestään asumismukavuutta ja tilaa. Erityisesti konttiasumiseen suunnitellut kokoontaitettavat monitoimikalusteet ja seinä- ja kattotilan hyödyntäminen säilytysratkaisuissa olisi tarkoituksenmukaista. Myös osa väliseinistä voisi olla suunniteltu liikuteltaviksi liukuovien tapaan, mikä mahdollistaisi tilaratkaisujen muunneltavuuden. Mietittäessä konttikodin tilaratkaisuja entistä ekologisemmaksi, voisi tilasuunnittelun miettiä siten, että passiivinen aurinkoenergia tulisi hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Lämpöä vaativat tilat tulisi suunnitella samalle puolelle ja kontti tulisi suunnata oikein aurinkoon nähden. Myös lämmönlähteen sijoituksella on merkitystä. Takka tai muu lämmönlähde tulisi sijoittaa mahdollisimman keskelle. Vesipisteiden sijainti tulisi olla suunniteltu siten, että turhat putkivedot vähenevät. Tämä vähentäisi myös talvella putkiston jäätymistä.

12 12 (42) Mahdolliset tulevat energiajärjestelmät tulisi huomioida. Jos esimerkiksi aurinko- ja tuulienergia on tulevaisuudessa harkinnassa, tulisi niiden mahdolliseen tuloon varautua jo rakennusvaiheessa. Pääsisäänkäynnin yhteyteen tulisi rakentaa riittävä tuulikaappi, viherhuone, lasikuisti tai muu vastaava tila ulkoa tulevan ilman puskurivyöhykkeeksi. Ikkuna-aukkojen suuntaus ja koko vaikuttavat osaltaan energiankulutukseen, talvella lämpöenergian karkauksena ja kesällä ylikuumenemisena. Muunneltavuudella tarkoitetaan usein sitä, että koti joustaa perhekoon muutoksissa. Konttikodin kohdalla voisi miettiä mahdollisuutta siihen, että tarpeen vaatiessa kontteja voisi lisätä tai vähentää. Konttikodin ekologisuutta lisäisi se, että ratkaisut olisi mietitty siten, että siinä olisi mukava elää vauvasta vanhuuteen. Esteettömyys ja toimintarajoitteisuus olisi mahdollista huomioida esimerkiksi säädeltävillä työtasoilla ja riittävän leveillä oviaukoilla Materiaalit ja rakenteet Ekologisuuteen vaikuttaa materiaalien, tarvikkeiden ja rakennusosien ympäristöystävällisyys. Näitä pystyy vertailemaan ja arvioimaan ympäristöluokitusten ja -merkkien avulla. Rakennustuotteiden ja -tarvikkeiden RT-ympäristöselosteita ja rakennusmateriaalien päästöluokitusmerkkejä ylläpitää Rakennustietosäätiö. Joutsenmerkki on pohjoismainen ympäristömerkki ja EU:n virallinen ympäristömerkki on taas käytössä koko EU:n alueella. M1-tuotteista haihtuu vähiten orgaanisia yhdisteitä ja FCS on puutavaran merkitsemisjärjestelmä. Kaikki materiaalit ja rakenteet tulisi valita siten, että ne olisi tarvittaessa helppo korjata, huoltaa tai uusia. Mutta ennen kaikkea, että ne olisivat pitkäikäisiä. Kuitenkin huomioiden kuljetusmatkat, läheltä hankittu on aina parempi, kun kaukaa rahdattu. Uusiutuvia ja kierrätettäviä materiaaleja tulisi suosia. Koska konttikoti on rakennettu konttiin, voisi sisärakenteisiin käyttää mahdollisimman paljon FSC- sertifikaatin omaavaa puuta ja puutuotteita, jotka sitovat kasvaessaan hiilidioksidia ja varastoivat hiiltä. Konttikodin materiaalit ja rakenteet tulisi valita siten, että ne on mahdollista tulevaisuudessa kerätä talteen ja kierrättää. Konttikotia rakentaessa voisi myös miettiä sitä, voisiko siihen käyttää kierrätystuotteita. Oivallisia kierrätettäviä materiaaleja löytyy esimerkiksi kierrätyskeskuksista, niitä ovat esimerkiksi keittiökaapit, kahvat ja ovet. Yläpohja (katto), ulkoseinät ja alapohja muodostavat rakennuksen vaipan. Vaippa eristää kylmältä ja suojaa sateelta ja tuulelta. Vaippa on talon turkki ja ihmisen kolmas iho. Vaipan

13 13 (42) lämmöneristyskyvyllä tarkoitetaan vaipan eli yläpohjan, seinien ja alapohjan kykyä suojata sisätilaa kylmältä, ja sillä on ratkaiseva vaikutus energiankulutukseen. Rakennuksen hyvä lämmöneristyskyky ja tiiviys ovatkin Pohjolassa ekotalon tärkein ominaisuus. Mikäli talon kantava rakenne ei ole itsessään lämpöä eristävää, rakenteeseen lisätään eristekerros. (Rakentajanekolaskuri.) Mitä kompaktimpi rakennus on eli mitä pienempi sen vaipan suhde lattiapinta-alaan on, sitä energiatehokkaampi se on. Pallo tai kuutio olisi energiatehokkain muoto. Käytännössä selkeä suorakaide on energiatehokkain, sillä tällöin rakennus voidaan tehokkaimmin suunnata kohti aurinkoa. (Suomen arkkitehtiliitto.) RT-ympäristöselosteen mukaan eristeenä tulisi käyttää puukuitueristeitä mineraalivillojen ja polyuretaanieristeiden sijasta. Ruotsalaisen ekoarkkitehti Varis Bokaldersin (2004) mukaan vältettäviä eristemateriaaleja ovat muun muassa lasivilla, kivivilla, polyeteeni ja polystyreeni. Parhaina vaihtoehtoina ympäristön kannalta hän pitää käsittelemätöntä puukuitua, pellavaeristettä, kuitusementtilevyä, puukuitulevyä, korkkia, kookoskuitua, kutterilastua, turvetta ja olkea. Toissijaisina vaihtoehtoina hän pitää muun muassa käsiteltyä (boori) tai kierrätyskuidusta valmistettua selluvillaa, kevytsoraa, kevytbetonia, reikätiiltä ja jätepaperia. (Rakentajanekolaskuri.) Pintamateriaalien suhteen ekologisia ja miellyttäviä materiaaleja ovat puu, linoleumi ja korkki. Laattalattian valmistus vie energiaa, mutta on kestävä vaihtoehto. Parketin kohdalla tulee katsoa puulajia, sillä osa niistä tuodaan sademetsistä. Lautalattian etuna on se, että sitä voi hioa ja käsitellä useampaan kertaan ja se on kestävä. Liimojen, tasoitteiden ja maalien tulisi täyttää ympäristömerkkikriteerit. Ympäristömerkitty tuote on ympäristön kannalta varmin vaihtoehto. Myös vahaus on yksi vaihtoehto sisätilojen lattioille. Muovimaaleja tulee välttää, ne ovat ympäristön kannalta haitallisimpia. Kalusteista kestävimpiä ovat massiivipuiset tuotteet. Massiivipuisia kalusteita voi korjata ja niitä löytää käytettyinä, jolloin ekologinen kestävyys on taattu Energiantuotanto ja vesi Ekologisesti kestävän talon ensimmäinen lähtökohta on mahdollisimman pieni energiantarve. Negawattitunti on ympäristön kannalta paras energiamuoto. Vuoden 2010 lämmöneristysmääräykset ovat jo lähellä ns. matalaenergia tasoa. Vuoteen 2020 mennessä uudisrakentamisessa on tarkoitus siirtyä nollaenergiarakentamiseen, jolloin rakennus tuottaa ja kuluttaa yhtä paljon energiaa. (Rakentajanekolaskuri.)

14 14 (42) Ympäristökuormitus vähenee edelleen tuotettaessa tarvittava vähä lämmitysenergia uusiutuvilla energiamuodoilla. Hybridijärjestelmässä voi samaan lämmönvaraajan yhdistää esimerkiksi tulisijan, lämpöpumpun ja aurinkokeräimen. Automatiikka käyttää ensisijaisesti aurinkoa, mutta käynnistää lämpöpumpun, kun auringon teho ei enää riitä. Takkaa voidaan käyttää lisänä esimerkiksi kovilla pakkasilla. (Rakentajanekolaskuri.) Suomalaisen ekorakentamisen pioneerin Bruno Eratin mukaan ensin tulee pyrkiä luonnonmukaisin keinoin mahdollisimman alhaiseen energian kulutukseen ja vasta tämän jälkeen lähteä täydentämään taloa erilaisilla tekniikoilla (Rakentajanekolaskuri). Uusiutuvia energiamuotoja ovat aurinko, tuuli, vesi sekä maahan varastoitunut lämpö. Konttikodin yhtenä lämmitysmuotona voisi olla aurinkokeräin. Aurinkopaneelilla puolestaan voisi taloon tuottaa sähköä ekologisesti. Puulämmitys on kotimainen ja ekologinen vaihtoehto. Vaikka puuta poltettaessa vapautuu hiiltä, sen ei katsota aiheuttavan kasvihuonepäästöjä, sillä kasvavat puut sitovat sen, mitä poltettaessa vapautuu. Puupelletillä olisi puupolttoaineista alhaisin päästötaso. Puu- ja pellettilämmityksen haittana on se, että puupolttoaineen varastointi vie tilaa. Muita biopolttoaineita emme käsittele, sillä kasvien viljely energiakäyttöön vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen, ravinnontuotantoon ja mahdollisesti ekosysteemin toimintaan. Konttikotiin olisi mahdollista lisätä varaavan tulisijan lisäksi tulisijaan liitettävä lämmönvaraaja, jolla voisi lämmittää veden. Toinen mahdollinen veden lisälämmitysmuoto etenkin kesäisin voisi olla aurinkokeräin. Varajärjestelmäksi voisi ottaa lämpövastuksen. Pientuulivoimala on myös yksi mahdollinen energian tuottaja, jota voisi miettiä konttikodin kohdalla. Ekologisin vaihtoehto olisi valita ja rakentaa naapurin kanssa yhteinen uusiutuvalla energialla toimiva lämmitysmuoto. Sähkönkulutuksen vähentämisen takia tulisi kaikkien sähkölaitteiden, kodinkoneiden ja valaisimien kuulua parhaaseen energiankulutusluokkaan. Lämmitys- ja sähköenergian kulutuksen vähentämisen helpottamiseksi voisi talossa olla luettavissa olevat kulutusmittarit. Ilmanvaihtoon voisi suunnitella koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon, jolloin poistoilman lämmön ottaa talteen oma laitteensa. Peseytymiseen kuluu nykyisellään kotitalouksissa 40 %, wc:n huuhteluun 25 %, keittiössä 20 % ja pyykinpesuun 13 % käytetystä vedestä (Suomen arkkitehtiliitto). Veden kulutukseen vaikuttaa eniten ihmisten tottumukset. Näihin voidaan vaikuttaa vedenkulutusmittareilla ja vesihanojen säädöllä. Myös paineenalennusventtiili vähentää veden käyttöä. Konttikodin 1000 litran vesisäiliö riittää tällä hetkellä pariksi kolmeksi viikoksi, mutta pienillä muutoksilla vedensäästöä saattaisi pystyä vielä lisäämään. Konttikodin veden käyttöä pystyisi vähentämään

15 15 (42) asentamalla kaksoisvesijärjestelmän. Puhdasta säiliövettä käytettäisiin vain juomiseen, ruoanvalmistukseen ja peseytymiseen kun taas pyykinpesuun ja wc-pöntön huuhteluun käytettäisiin pinta- tai sadevettä. Konttikodin wc ratkaisu on tällä hetkellä kuivakäymälä, joka onkin ekologisin vaihtoehto Käyttö, huolto ja jätteet Jätehuoltoon tulisi jokaisen henkilön panostaa. Myös konttikodin kohdalla tämä olisi tärkeää. Välivarastointia varten tulisi konttikodista löytyä kaappi, johon saisi erilliset astiat muun muassa lasille, metallille, paperille, biojätteille ja pattereille. Konttikodin käytöstä ja huollosta tulisi pitää kirjaa. Jotta huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet tulee tehtyä, tulisi kirjasta löytyä huoltokalenteri ja kunnossapitosuunnitelma. Kirjasta tulisi löytyä myös käyttöohjeet laitteille ja talotekniset ohjeet. 4 YHTEISKUNNALLINEN ULOTTUVUUS 4.1 Yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen määritelmä Puhuttaessa kestävästä kehityksestä unohdetaan usein yhteiskunnallisesti kestävä kehitys. Yhteiskunnallisesti kestävä kehitys tarkoittaa ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia hyvinvointiin, päätöksentekoon ja perusoikeuksien toteutumiseen. (Global Finland.) 4.2 Konttikodin nykytilanteen arviointi yhteiskunnallisen kehityksen kannalta Kestävän kehityksen yhteiskunnallisessa ulottuvuudessa on huomattavissa ja erotettavissa seuraavia tekijöitä: Perusoikeudet Perusoikeuksiin Suomessa kuuluu muun muassa liikkumisen vapaus ja oikeus työhön. Konttikoti tukee näitä perusoikeuksia hyvän liikuteltavuutensa vuoksi. Siirreltävyytensä ansiosta konttikoti tukee työn tekemistä ja työn perässä muuttamista samoin kuin mahdollista siirtymistä palvelujen perässä.. Arajärvi näkee yksilönvapauden yhtenä kestävän kehityksen edellytyksenä tarkoittaen tällä sitä, että yksilön on yleensä voitava valita vastuullisuuden asettamissa rajoissa oma toimintatapansa ja asettaa itse eri vaihtoehdot etusijajärjestykseen ( Pohjola & Särkelä 2011,93). Konttikoti tarjoaa vaihtoehdon asumismuodoksi ja tavallaan sen kautta ihminen voi asettaa arvonsa hyvinkin erilaiseen järjestykseen kuin mikä on tyypillistä nykyajan

16 16 (42) yhteiskunnassamme. Yhdenvertaisuus on perusoikeus, jonka mukaan kaikilla ihmisillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja (Sisäasianministeriön oikeusyksikön yhdenvertaisuustiimi). Konttikoti tukee tätä ajattelua siten, että kun asuminen kuluttaa vähemmän taloudellisia resursseja niin niitä on mahdollista suunnata esimerkiksi koulutukseen Hyvinvointi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, Sitra, näkee suomalaisten hyvinvoinnin suurena uhkana vaihtoehtojen suuren määrän ja yhteiskunnan nopean murroksen mukanaan tuomat arjen hallinnan vaikeuteen ja henkiseen hyvinvointiin liittyvät hyvinvointiongelmat. Konttikoti on lisävaihtoehto, joka helpottaa arjen hallintaa tarjoamalla pienimuotoisen ratkaisun ihmisille, jotka haluavat asua omakotitalossa mutta jotka eivät halua tai kykene huolehtimaan isosta rakennuksesta tai puhumattakaan kiinteistöstä. Kulttuuri on muuttumassa ja uskalletaan julkisesti myöntää, kuten laulaja, lauluntekijä Maija Vilkkumaa Me Naiset lehdessä 31/13, että ei osata talonpitoa ja kiinteistön omistaminen ei oikein sovi hänen perheelleen (Me Naiset lehti 31/13). Kontti-asumisen edullisuus verrattuna muuhun asumiseen nostaa myös ihmisten hyvinvoinnin tasoa ja sitä kautta myös arjen hallitseminen helpottuu. (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto.) Ihmisten hyvinvointiin vaikuttaa myös se, että konttiasumisen myötä perhesuhteiden ja muiden sosiaalisten kontaktien perässä muuttaminen helpottuu Tasa-arvo Sosiaali- ja terveysministeriön keskeisiä tasa-arvopoliittisia teemoja ovat muun muassa tasaarvo koulutuksessa sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa (Sosiaali- ja terveysministeriö). Mielestämme konttikoti edullisena asumismuotona vapauttaa kotitalouksien ja yksilöiden rahaa ja aikaa koulutukseen ja koska asuminen ei vie niin suurta osaa tuloista niin uskomme sen siten vaikuttavan myös työn ja perhe-elämän parempaan yhteensovittamiseen. Näkisimme sen mahdollisuutena siirtyä keski- ja etelä-eurooppalaiseen asumismalliin, missä asumiseen ei käytetä niin paljon rahaa kuin esimerkiksi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Konttikoti voi olla vastaus maaseudun autioitumiseen, sillä kiinteän asunnon rakentaminen taajamien ulkopuolelle voi osoittautua myyntitilanteessa taloudelliseksi riskiksi. On muistettava kuitenkin, että kontin käyttötarkoitukset voivat olla muitakin, esimerkiksi konttikahvila, -kauppa tai näyttely. Näillä tavoin kontti varmistaa palveluita sinne missä ihmiset ovat ja luo näin tasa-arvoa Osallistuminen ja vastuunotto Osallistuminen, vastuunotto ja yhteisöllisyys lisääntynee konttiasumisen myötä. Näemme konttiasumisen nykyajan siirtolapuutarha-asumisena. Siirtolapuutarhoissa avoin portti kertoo muille

17 17 (42) asukkaille, että vieraat ovat tervetulleita mökkiin. Mikä konttikodin viestin välittää naapureille, se jää nähtäväksi Velkaantuminen Konttikoti on vastaus suurten asuntolainojen kourissa kamppailevien ihmisten hätään ja käteisen rahan puutteeseen. Kotitalouksien velkaantuneisuus (lainojen suhde vuoden nettotuloon) on noussut 40%:sta (vuosi 1975) lähes 120%:iin (Findikaattori; kotitalouksien velkaantuneisuus). Samalla asumisen kulut muodostavat kotitalouksien kulutusmenoista yli 25% (Findikaattori; kotitalouksien kulutusmenot) Työttömyys ja syrjäytyminen Kiander näkee artikkelissaan, että rikkaissa maissa tulisi luopua degrowth-ajattelun kautta kasvuajattelusta ja kasvusta ja siirtyä sen sijaan tavoittelemaan talouden hallittua supistamista. Tämä vähentäisi resurssien käyttöä ja ympäristön pilaantumista. Talouden supistamisen tulisi kuitenkin lähteä yksilöistä. Eli kotitalouksien tulisi päättää, että tyytyvät vähempään; pienempään kulutukseen ja tämän seurauksena pienempiin palkkoihin ja lyhyempiin työaikoihin. (Pohjola & Särkelä 2011, 54). Stranius näkee materialismiin liittyvän enemmän masennusta, huolta, fyysisiä ongelmia ja alkoholin ja tupakan liikakäyttöä (Pohjola & Särkelä 2011, 40 41). Konttikoti mahdollistaa välttämättömän tilan olemista ja nukkumista varten mahdollisimman edullisesti ja näin pienemmän kulutuksen kautta mahdollisuuden tavoitella pienempiä palkkoja ja lyhyempiä työaikoja. Konttikodin siirreltävyys ja konttiasumisen yhteisöllisyys ovat myös tekijöitä, joiden avulla se vastaa työttömyyden ja syrjäytymisen haasteisiin. 4.3 Konttikodin tulevaisuuden näkymät ja visiot yhteiskunnallisesta näkökulmasta Konttikoti sellaisena kun se nykyisin tunnetaan on yhteiskunnallisen kestävän kehityksen tuote. Näemme kuitenkin, että sitä ja konttiasumista voi visioida ja kehittää jopa Pelle Pelottoman silmälasit päässä. Visioina voisi olla vaikka asumisoikeuskontti tai vapaana olevat kontit voisivat olla konttilistoilla. Rakennuttaja on hylännyt pyörien päällä oleva kontin ajoneuvoveron vuoksi, uskomme kuitenkin, että sitä ajatusta ei kannata kokonaan hylätä (Stranden & Soini, 2013). Lautan päällä olevia, moottorilla eteenpäin kulkevia saunatupia seilaa Suomen vesillä, mutta onko olemassa laiva-konttikotia? Tai vuokraako kukaan tällaista mahdollisuutta viettää kesäkautta vesillä. Konttikoti tai sen vuokraus voi olla ratkaisu uusperheiden ajoittaisille tarpeille suuremmasta majoituskapasiteetista tai kesämökistä haaveilevalle. Visioidessani konttikodin tulevaisuutta luin kaksi uudehkoa kirjaa liittyen kestävään kehitykseen. Lahti & Selosmaan kirja Kaikki Jakoon! perustuu ajatukselle, että kulutuskäyttäytymi-

18 18 (42) sessä on tapahtunut kulttuurinen muutos, jossa käyttömahdollisuus nähdään tärkeämpänä kuin omistaminen. Heidän kirjassaan punaisina lankoina ovat sharing economy eli jakamistalous ja collaboration consumption eli yhteisöllinen kulutus. (Lahti & Selosmaa 2013, ) Heidän kirjansa innoittamana visioimme, että konttikotiin voisi yhdistää jakamistalouden palvelumuotoja kuten esimerkiksi autojen ja pyörien yhteiskäytön, erilaisten tavaroiden myynti-, vaihto-, kierrätys- ja lainaustoiminnot sekä ruokaosuuskuntatoiminnan ja yhteisviljelyn (Lahti & Selosmaa 2013, 32-34). Jakamistalouden taloudelliset hyödyt ovat merkittävät. Se monipuolistaa taloutta ja luo mahdollisuuden uudelle liiketoiminnalle (Lahti & Selosmaa 2013, 92-93). Jakamistalous vähentää velkaisuutta, tuo tasa-arvoa ja lisää yhteisöllisyyttä. Tynkkysen kirja Pieni maailmanpelastusopas pureutuu globaaleihin maailmaa uhkaaviin ongelmiin; sotiin, nälkään ja sortoon. Mutta mielestäni kirjan toinen osa, missä Tynkkynen pohtii ratkaisuja näihin ongelmiin, tarjoaa visioita tulevaisuuden konttikodille ja sille miten konttikoti voisi olla ratkaisuna maailman globaaleihin ongelmiin. Tynkkynen näkee verotuksen ohjaavan vaikutuksen tärkeänä. Muun muassa polttoaine- ja sähkövero tulisi ottaa huomioon tulevaisuuden konttikodin suunnittelussa. (Tynkkynen 2013, ) Energian yhteistuotantoa ja käyttöä voisi tulevaisuudessa pohtia. Miten konttikoti voisi hyödyntää energiataloudessaan uusiutuvia luonnonvaroja muun muassa metsien, peltojen ja vesien tuottamaa elollista ainetta, biomassaa. Myös energian tuottamista keskitetysti useammalle kontille voisi selvittää. Energiatalous on nähtävissä ekologisesti ja yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen näkökulmista. Konttikotien sijoittelun visioinnissa on nähtävissä yhteiskunnallisesti kestävä kehitys. Konttikodit voisi sijoittaa esimerkiksi kukan terälehtien muotoon siten, että keskiosaan muodostuu yhteinen suihku-wc-sauna osasto. Tätä voisi toki edeltää kahden konttikodin yhdistäminen yhteisellä suihku-wc-sauna osastolla. Konteista voi muodostaa rivi- tai kerrostaloja. Tynkkynen nostaa globaaleihin ongelmiin ratkaisuksi tutkimuksen ja kehityksen sekä innovaatiot (Tynkkynen 2013, 219). Näitä samoja asioita voi käyttää konttikodin tulevaisuuden visioinnissa. Haastatteluissa tuli esille, että konttikodin rakennuttaja näkee taloudelliset resurssit ja niiden puuttumisen merkittävänä asiana konttikodin tutkimuksessa ja kehityksessä (Stranden & Soini 2013). Toivottavasti seminaarityömme on alkua konttiasumisen laajemmille tutkimus- ja kehityshankkeille.

19 19 (42) 5 KULTTUURISESTI KESTÄVÄ KEHITYS 5.1 Kulttuurisesti kestävän kehityksen määritelmä Suomen kestävän kehityksen toimikunta määritteli 1995 kulttuurisesti kestävän kehityksen siten, että se mahdollistaa vapaan henkisen toiminnan, eettisen kasvun sekä kulttuurien moninaisuuden säilymisen ja kehittymisen sukupolvesta toiseen (Kestävän kehityksen määritelmä). Kestävän kehityksen mukainen kulttuuri mahdollistaa kulttuurien kirjon säilymisen ja eettisen ymmärryksen kehittymisen. Kestävä kehitys on myös muutosta parempaan, kulttuurisesti ja henkisesti. Ihmisoikeuksien vaaliminen ja puolustaminen sekä yhteisten velvollisuuksien hyväksyminen on kulttuurikehitystä. (Vihreä polku 2013.) Teemoja, joiden näkökulmasta kulttuurista kestävyyttä on käsitelty, ovat esimerkiksi kulttuuriperintö, matkailu, taide, kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri. Kulttuurinen kestävyys on ehkä se harvimmin huomioitu ja vaikeimmin käsitettävä teema koko kestävän kehityksen laajassa skaalassa. (Vihreä polku 2013.) 5.2 Konttikodin nykytilanteen arviointi kulttuurisen kehityksen kannalta Konttikoti ei ole ollut vielä varsinaisessa käytössä, joten sen vaikutuksia kulttuurisen kehityksen kannalta on vielä vaikea arvioida. Voimme kuitenkin vertailla sitä jo olemassa oleviin ratkaisuihin ja visioida tulevaisuutta. Tulevaisuuden visioinnin lisäksi on hyvä miettiä konttikotien riskejä ja kehityskohteita kulttuurisen kehityksen kannalta Konttiarkkitehtuurin esimerkkejä Suomesta Suomessa ei ole aikaisemmin ollut ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettuja kontteja, mutta erilaisiin tapahtumiin ja yrityksiin liittyvää konttiarkkitehtuuria on jonkin verran ollut. Yksi esimerkki on vuoden 2012 syksyltä, jolloin Helsingin Suvilahdessa oli World Design Capital - tapahtumaan liittyvä Arjen aarteet -näyttely. Näyttely oli muotoilun minimaailmannäyttely, jossa esiteltiin yli 20 maan muotoilua, ideoita ja konsepteja. Näyttely oli toteutettu sisä- ja ulkotiloihin, ja yksi sen osa oli konttikylä (Kuva 3.), jossa kontteihin oli rakennettu näyttelyitä (Kuvat 5.-7.), kahvila (Kuva 8.) ja designkauppa. (World Design Capital 2012.)

20 20 (42) Kuva 3. Konttikylä Suvilahdessa. Kuva 4. Kaupunkipuutarha. Kuvat 5. ja 6. Kontissa oleva View-Master laitteilla toteutettu muotoilunäyttely. Kuva 7. Pelkistetty näyttelytila kontissa. (Kuvat 3 8; Soili Junes) Kuva 8. Konttikahvila

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo Kestävä kehitys museoissa 25.3.2010 Tekniikan museo Suomen museoliiton ydinarvot Sivistyksen kunnioittaminen Historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen Kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Materiaalit ja energiatehokkuus Ohjeita vastaajille: Kannattaa vastata kaikkiin kysymyksiin. Kysymyksissä 1-14 valitse sopiva vaihtoehto napsauttamalla ruutua. Valitse

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

kansi Enerventin perusilmeellä

kansi Enerventin perusilmeellä Enervent Superior ja Premium Ilmanvaihtolaitteet ilmalämpöpumpulla kansi Enerventin perusilmeellä Fresh, hot & cool Enervent Superior- ja Premium -sarjat Ilmanvaihto lämmitys jäähdytys Ensto Enerventin

Lisätiedot

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark. 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä

Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark. 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä 2 Asiakaskohtaaminen ja kokemuksellisuus kilpailuetuna Asiakassuhteen kehittäminen: pitkäaikainen ja

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

Ainutlaatuinen koti, juuri kuten Sinä haluat

Ainutlaatuinen koti, juuri kuten Sinä haluat www.honka.fi Ainutlaatuinen koti, juuri kuten Sinä haluat Honka Fusion -koti on sinulle, joka haluat upeaa arkkitehtuuria ja unelmiesi sisustuksen. Näiden lisäksi saat terveysominaisuuksiltaan turvallisen,

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Mistä lähtökohdat, kenen ehdoilla :

Mistä lähtökohdat, kenen ehdoilla : RAKC.3004 Rakennustekniikka Luento 1 / osa 2. Rationaalinen tilasuunnittelu Dipl. ins. Hannu Hirsi A E 01.09.15 Mistä lähtökohdat, kenen ehdoilla : Asiakkaan, käyttäjän tarpeet ja toiminta : Rakennuksesta

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Puurakentaminen, energiatehokkuus ja lähilämpöverkot kuinka yhdistetään kaavoituksessa ja suunnittelussa?

Puurakentaminen, energiatehokkuus ja lähilämpöverkot kuinka yhdistetään kaavoituksessa ja suunnittelussa? Keskiviikko 27.10.2010 klo 13.25 13.45 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden keskus, Joensuu Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa - hankeen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja lapsiperheet

Ilmastonmuutos ja lapsiperheet ILMANKOS-hankkeen työpaja 26.1.2009 Ilmastonmuutos ja lapsiperheet Elli Kotakorpi Elli.kotakorpi@gmail.com 040 825 4354 Esityksen rakenne KotiMIPS-hanke Ilmastonmuutos lyhyesti Kotitalouksien kulutuksen

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN?

MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN? MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN? Sari Tuuva-Hongisto FT, Kehittämisasiantuntija Metsäalan ennakointiyksikkö Onnen hetkien tavoittelu pyörittää taloutta Talouden kasvu lisää hyvinvointia luomalla kulutuskulttuurin,

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Esa Varho. Veden hallittu kulutus Ekotoimiva koti 19.01.2010

Esa Varho. Veden hallittu kulutus Ekotoimiva koti 19.01.2010 Esa Varho Veden hallittu kulutus Ekotoimiva koti 19.01.2010 Oras Oy, Isometsän tehdas Raumalla Oras lyhyesti Perustettu 1945 100% Oras Invest Oy:n omistama (Oras Invest on perheyritys) Liikevaihto 2008:

Lisätiedot

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä

Lisätiedot

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 tyisyrittäjä Ylempi korkeakoulut Muu korkeakoulut, % n(w)= 49% 492 51% 508 19% 194 24% 238 27%

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen

Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Markku Elg, Green Building Advisor Kestävän kehityksen mukainen Suunniteltu, rakennettu, kunnostettu Toimii tai käyttää ekologisesti resursseja tehokkaasti

Lisätiedot

ASUNTOMESSUT TAMPEREELLA 13.7.-12.8.2012

ASUNTOMESSUT TAMPEREELLA 13.7.-12.8.2012 ASUNTOMESSUT TAMPEREELLA 13.7.-12.8.2012 ASUNTOMESSUT ON SUURTAPAHTUMA Viime kesänä kävijöitä 127.546 Aikuisväestöstä 98 % tuntee tapahtuman Asuntomessut Tampereella 43. asuntomessutapahtuma Järjestäjinä

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Keravalla 12.10.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Keravalla 12.10.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Keravalla 12.10.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL METSÄALAN TULEVAISUUSSEMINAARI 17.2.2010 Rakennusmateriaalien ympäristökilpailukyky - pärjääkö puu? 2 On sillä! Rakentamisen ekologinen

Lisätiedot

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa Rakennusten energiatehokkuus Tutkimuksen ja käytännön näkökohtia matalaenergiarakentamisen käyttöönotosta Ralf Lindberg,

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Tutkimuksen tarkoitus selvittää: puutuotteiden ostokriteerit kuluttajien päätöksenteossa

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4. Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.2014 Kauppakeskus Sello Asiakaskäynnit 2013 22,6 miljoonaa Kokonaismyynti 2013

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

m u o v i t o N m a a i l m a

m u o v i t o N m a a i l m a muoviton maailma Putket, kaivot, säiliöt, pullot - muovi kuljettaa puhdasta vettä sinne, missä sitä tarvitaan. Muovi antaa suojaa eikä petä vaativissakaan olosuhteissa, samalla vesi säilyy puhtaana ja

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

KALASATAMA 24.9.2014. 24.9.2014 Hannu Asikainen 1

KALASATAMA 24.9.2014. 24.9.2014 Hannu Asikainen 1 KALASATAMA 24.9.2014 24.9.2014 Hannu Asikainen 1 Kalasatama rakentamisaika 20 30 vuotta 20 000 asukasta 8 000 työpaikkaa Asuminen 1 000 000 k-m2 toimitilat 390 000 k-m2 palvelut 45 000 k-m2 24.9.2014 Hannu

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013

RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013 RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013 Gunnar Åström RIL Julkaisun lähtökohta (v. 2008) Jatkuvia kosteuteen liittyviä

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta

www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta sisustuskivet Suomalainen sisustuskivi on sekä kaunis että käytännöllinen. Kivi kestää arjen kulutusta ja on värisävyiltään ajaton. Sisustuskivellä voit tuoda kulumatonta

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys

Mitä on kestävä kehitys Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Ihminen on Energiaholisti

Ihminen on Energiaholisti Ihminen on Energiaholisti Energiaholisti nauttii energialla tuotetusta mukavuudesta Energiaholisti hyvin harvoin parantuu Kun nautinnosta ei voi luopua, on ainoa keino saavuttaa sama nautinto vähemmällä

Lisätiedot

Puhtaasti Luonnosta. Baumit EKO. Ekologista Eristämistä. Eriste 100% luonnontuote Lämmön- ja ääneneriste yhdessä Sopii erityisesti puurakentamiseen

Puhtaasti Luonnosta. Baumit EKO. Ekologista Eristämistä. Eriste 100% luonnontuote Lämmön- ja ääneneriste yhdessä Sopii erityisesti puurakentamiseen Puhtaasti Luonnosta EKO Ekologista Eristämistä Eriste 100% luonnontuote Lämmön- ja ääneneriste yhdessä Sopii erityisesti puurakentamiseen Eristysrappausjärjestelmä EKO ekologista eristämistä luonnosta

Lisätiedot

Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty?

Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty? Teollisen ekologian syysseminaari Lahti, 27.-28.11.2007 Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty? Michael Lettenmeier ja Tiina Moisio Suomen Luonnonsuojeluliitto / Helsingin yliopisto Kodin tavarat KotiMIPS-tutkimuksissa

Lisätiedot