KONTTIKOTI. Kestävä kehitys ammattilaisen arjessa I S A T S E M I N A A R I T Y Ö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KONTTIKOTI. Kestävä kehitys ammattilaisen arjessa I S A T S E M I N A A R I T Y Ö"

Transkriptio

1 I S A T Kestävä kehitys ammattilaisen arjessa KONTTIKOTI S E M I N A A R I T Y Ö T E K I J Ä T : Soili Junes Anne Kohonen Sanna Louhelainen Terhi Pippuri

2 2 (42) SISÄLLYS JOHDANTO KONTTIKOTI (DUOKOTI) KESTÄVÄ KEHITYS EKOLOGINEN ULOTTUVUUS Ekologisesti kestävän kehityksen määritelmä Konttikodin nykytilanteen arviointi ekologisen kehityksen kannalta Konttikodin tulevaisuuden näkymät ja visiot ekologisesta näkökulmasta Rakennuspaikka Rakennuksen tilaratkaisut Materiaalit ja rakenteet Energiantuotanto ja vesi Käyttö, huolto ja jätteet YHTEISKUNNALLINEN ULOTTUVUUS Yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen määritelmä Konttikodin nykytilanteen arviointi yhteiskunnallisen kehityksen kannalta Perusoikeudet Hyvinvointi Tasa-arvo Osallistuminen ja vastuunotto Velkaantuminen Työttömyys ja syrjäytyminen Konttikodin tulevaisuuden näkymät ja visiot yhteiskunnallisesta näkökulmasta KULTTUURISESTI KESTÄVÄ KEHITYS Kulttuurisesti kestävän kehityksen määritelmä Konttikodin nykytilanteen arviointi kulttuurisen kehityksen kannalta Konttiarkkitehtuurin esimerkkejä Suomesta Eräiden arkkitehtien määrittelyjä ekologiselle arkkitehtuurille Duokodin rakennuttajien mietteitä konttikodin vaikutuksista arkkitehtuuriin Konttikodin tulevaisuuden näkymät ja visiot kulttuurisesta näkökulmasta Ekososiaalinen tiedostaminen ja kulutuskulttuurin muuttaminen konttikotien avulla Sukupolvien yhdistäminen konttikotien avulla Kontit ekokylien ja ekokaupunginosien yhtenä osana... 27

3 3 (42) Vähemmän on enemmän Konttikotien monet mahdollisuudet Konttikotien riskit ja kehittämiskohteet kulttuurisen kehityksen kannalta METKA-MALLI (METROPOLIALUEELLE KESTÄVÄ ALUERAKENNE) Metka-mallin lähtökohdat ja määritelmä Konttikoti metka-mallin näkökulmasta YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET SÄHKÖPOSTIHAASTATTELU KUVIA DUOKODISTA ASUNTOMESSUILTA

4 4 (42) JOHDANTO Tämä seminaarityömme on tehty ISAT- kesäkoulun kurssilla, joka on nimeltään Kestävä kehitys ammattilaisen arjessa. Projektityöryhmäämme on kuulunut muotoilun, liiketalouden ja energiateknologian opiskelijoita. Monialaisen seminaarityömme tarkastelun aiheena on ollut Suomen ensimmäinen rakennusluvan saanut konttikoti, Duokoti. Olemme jakaneet vastuuta niin, että Soili Junes on toiminut projektipäällikkönä ja vastannut myös kulttuurisen kehityksen osa-alueesta. Sanna Louhelainen ja Terhi Pippuri ovat työskennelleet ekologisen kestävyyden parissa. Anne Kohonen on tarkastellut Metka-mallia ja vastannut yhteiskunnallisen kestävyyden osa-alueesta. Olemme olleet yhteydessä viikoittain ACPyhteyden ja sähköpostin avulla. Duokodista on vain vähän tietoa saatavilla, koska asunto on vasta konseptivaiheessa ja siinä ei ole vielä asuttu. Olemme keränneet tietoa siitä Duokodin rakennuttajilta sähköpostihaastattelun ja asuntomessuilla vierailun avulla. Kestävän kehityksen tarkastelu painottuu työssämme vahvasti tulevaisuuden visiointiin. Seminaarityössä hahmotamme eräänlaisen toimintamallin, jonka avulla tunnistamme, huomioimme ja pystymme arviomaan kestävän kehityksen periaatteita yleensä ja erityisesti seminaarityömme aiheessa, Kontti-asumisessa. Pienryhmämme laati kestävän kehityksen arvioinnin työkalun Kontti-asumisen arviointia varten. Seminaarityössä tarkastelemme kuinka Konttiasuminen tukee ympäristövastuullisuutta, yhteiskuntaosallisuutta, luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristön hyvinvointia (Taulukko 1.). Kestävän kehityksen ohella seminaarityö ja etätyöskentely opettavat ryhmäläisille myös tiimityötaitoja, tiedonhakutaitoja, verkkokirjoitustaitoja, raportointitaitoja sekä systemaattisia toiminnan tarkastelu- ja arviointitaitoja. (Seminaarityön ohjeistus.)

5 5 (42) 1 KONTTIKOTI (DUOKOTI) Hyvinkään asuntomessuille valmistunut Duokoti (Kuva 1.) on rakennettu kahteen high-cube merikonttiin. Messujen jälkeen Duokoti nostetaan rekkojen kyytiin ja kuljetetaan Tuusulaan, jonne se on saanut rakennusluvan asunnoksi. Duokoti toimii elinkaarensa ajan koeasuntona, jossa testataan yhteistyökumppaneiden kanssa erilaisia teknisiä ratkaisuja ja käytäntöjä. (Elämän tähden ry.) Duokodin huoneistoala on noin 50 neliötä (Kuva 2). Kontit on eristetty SPU-eristeellä sisältäpäin, jotta ne säilyttäisivät alkuperäisen ulkonäkönsä ulkoapäin. Vain kuusi erilaista ikkunaa sekä kolme lasista ulko-ovea viestivät, että kontit on rakennettu asunnoksi. (Elämän tähden ry.) Yksilöllisesti muuntuva Duokoti tarvitsee vain sähköliittymän ja käyttötarkoituksesta riippuen ei välttämättä sitäkään. Sen sisältä löytyvässä teknisessä tilassa on käyttövesisäiliö ja harmaavesisäiliö pumppuineen. Kylpyhuoneessa voi olla kompostoiva ekokäymälä. Konttikoti on myös varustettavissa kunnallistekniikan vaatimilla liittymillä, jolloin vesisäiliöiltä vapautuvaa tilaa voidaan käyttää vaikka varastona tai hyödyntää neliöt asuintiloissa. Duokoti on varustettu kaikilla arjen mukavuuksilla astianpesukoneesta alkaen. Duokodissa on myös varaava injektoritakka ja lämmön talteenotto. (Elämän tähden ry.) Tämän kontin neliöhinnaksi tuli noin 2000e/m2, eli Duokodin lopullinen kustannusarvio on noin euroa. Jos konttikoti rakennettaisiin vapaa-ajan asunnoksi, se maksaisi euroa vähemmän. Tämä siksi, että ympärivuorokautisessa asumisessa täytyy olla ns. vara lämmitysjärjestelmä, jolle tulee hintaa. (Elämän tähden ry.)

6 6 (42) Kuva 1. Duokoti esittelyssä Hyvinkään Asuntomessuilla. (Kuva Soili Junes) Kuva 2. Duokodin pohjapiirustus. (Iltalehti)

7 7 (42) 2 KESTÄVÄ KEHITYS Mitä kestävä kehitys on? Bruntlandin komission määritelmässä vuodelta 1987 kestävä kehitys määriteltiin siten, että se tarkoittaa ihmiskunnan nykyisten tarpeiden tyydyttämistä niin, että tulevilta sukupolvilta ei viedä mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan (Kestävän kehityksen määritelmä). Kestävä kehitys jaetaan vähän eri tavoilla riippuen milloin jakoperusteet on tehty ja kuka ne on tehnyt. Suomen kestävän kehityksen toimikunta on vuonna 1995 jakanut kestävän kehityksen suurelle yleisölle tunnetun ympäristötaloudellisen eli ekologisen ulottuvuuden lisäksi yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen ulottuvuuteen. (Kestävän kehityksen määritelmä.) Käytämme tässä seminaarityössä näitä kestävän kehityksen ulottuvuuksia arvioidessamme konttiasumista kestävän kehityksen näkökulmasta. Emme pohdi vaan kontti-asumista sellaisena kun sitä nyt lanseerataan tai miten se nyt tunnetaan. Näkökulmamme on myös visio siitä millaista konttiasuminen voisi tulevaisuudessa olla. Näemme, että tällainen visio voi hyödyttää rakentajaa ja tuoda ajatuksia kuluttajalle, joka pohtii vaihtoehtoisia asumismuotoja kestävän kehityksen näkökulmasta. 3 EKOLOGINEN ULOTTUVUUS 3.1 Ekologisesti kestävän kehityksen määritelmä Suomen kestävän kehityksen toimikunta määritteli vuonna 1995 ekologisen kestävän kehityksen siten, että perusehtona on luonnon monimuotoisuuden säilyminen ja ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen maapallon luonnonvaroihin ja luonnon sietokykyyn (Kestävän kehityksen määritelmä). Kestävän kehityksen perusehtona on biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. Kansallisten toimien lisäksi kansainvälinen yhteistyö on hyvin keskeisessä asemassa pyrittäessä ekologiseen kestävyyteen. (Ympäristöministeriö.) Ekologisen kestävyyden kannalta keskeistä on varovaisuusperiaatteen noudattaminen. Sen mukaan ympäristön tilan heikkenemistä estävien toimien lykkäämistä ei voi perustella täyden tieteellisen näytön puuttumisella. Ennen toimiin ryhtymistä arvioidaan riskit, haitat ja kustannukset. Muita tärkeitä periaatteita ovat haittojen synnyn ennalta estäminen ja haittojen torjuminen niiden syntylähteillä. Lisäksi haittojen kustannukset peritään mahdollisuuksien mukaan niiden aiheuttajalta. (Ympäristöministeriö.)

8 8 (42) 3.2 Konttikodin nykytilanteen arviointi ekologisen kehityksen kannalta Ekologisen kehityksen kannalta konttikodin nykytilanteessa on jo paljon hyvää. Haastattelusta paljastuu, että konttikodissa on käytössä ekokäymälä ja käyttövesi tuodaan tuhannen litran säiliöön. Vedenkulutus on tämän myötä vähentynyt ja periaatepäätöksenä asukkailla on käyttää biohajoavia tai luontoystävällisiä pesuaineita. Konttikodissa on lämmön talteenottojärjestelmä ja tulossa on myös varaava takka. Materiaalit ja aliurakoitsijat on pyritty löytämään läheltä. Haastattelusta selviää myös, että merikontin käyttöön liittyvä ekologinen asia on jo itsessään se, että niitä jää Suomeen enemmän, kuin lähtee pois, joten jatkokäyttö on vain järkevää. (Stranden, Soini. 2013). Asuminen on luonnonvarojen kulutuksessa toiseksi suurin osa-alue liikenteen jälkeen. Asumisen osa-alueiden TMR-lukujen keskiarvojen suuruusjärjestys suurimmasta pienimpään on tie, rakennus, piha, lämpö, vesi ja sähkö. (Kotakorpi & Lähteenoja, &Lettenmeier 2008, 41.) Konttikodin rakentaminen olemassa olevista konteista eli jatkokäyttäminen pitkäikäiseksi rakennukseksi on ekologisesti kestävää. Uusi, erilainen käyttötapa lisää perinteisesti käytettävän kontin käyttöikää, eikä siten rasita luontoa. Konttikodin koko rasittaa luonnon ekosysteemiä ja monimuotoisuutta vähemmän, kuin tavallinen omakotitalo, joka peittää alleen suuremman maakaistaleen, kuin kontti. Perinteinen omakotitalo aiheuttaa rakennettaessa ympäröivälle luonnolle enemmän tuhoa, kuin konttikodin rakentaminen. Kaikki rakentaminen tapahtuu pienemmässä koossa, joten myös luontoon tapahtuvat vauriot rakennusvaiheessa ovat vähäisempiä. Monissa omakotitaloissa tapahtuu myös ylimitoitusta, joka takia luonnon kestokykyä rasitetaan materiaalien, lämmityksen, sähkön, veden ja muiden hyödykkeiden osalta enemmän, kun olisi tarpeen tehdä. Konttikoti edustaa toista ääripäätä, sen kompakti koko pitää luonnonvarojen käytön minimissä, eikä turhaa rasitusta esimerkiksi materiaalien tai lämmityksen osalta luonnolle tule. Kaiken alla piilee ensisijaisesti taloudellinen toiminta. Se panee raivaamaan peltoja, hakkaamaan metsiä ja muokkaamaan muitakin ekosysteemejä sekä puuttumaan kovalla kädellä makean veden ja erinäisten muidenkin aineiden kiertokulkuun. Jos ekosysteemejä muutetaan kovin voimakkaasti, ne köyhtyvät. Jotta tältä vältyttäisiin, ihmisen aiheuttamien ympäristömuutosten pitäisi muistuttaa ekosysteemien luontaisia muutoksia. (Niemelä ym. 2011, ) Kun edellä olevaa tekstiä miettii konttikodin kannalta, on selvää, että kompaktin kokonsa sekä jo olemassa olevan materiaalinsa puolesta konttikoti on elolliselle ja elottomalle luonnolle siedettävämpi vaihtoehto, kuin moni perinteisemmin rakennettu rakennus. Vaikka ekosysteemin luontaisia muutoksia ei konttiasumisella pystyttäisikään jäljittelemään, on sen etuna raaka-

9 9 (42) aineiden käyttö. Niin kauan, kun käytettyjä, alkuperäisestä käyttötarkoituksesta poistettuja kontteja pystytään siirtämään ilman pitkiä kuljetusmatkoja konttikotikäyttöön, on se luonnolle hyväksi. Asukkaasta itsestään riippuu paljon konttikodin ekologisuus. Nykytilannetta on arvioitu yhden perheen kokeilun perusteella, mutta varsinaiset konkreettiset asumisen ekologiseen kestävyyteen vaikuttavat asiat selviävät vasta tulevaisuudessa kontissa asumisen ja arjen pyörittämisen myötä. 3.3 Konttikodin tulevaisuuden näkymät ja visiot ekologisesta näkökulmasta Konttikodin ekologisuuden parantamiseen on monia mahdollisuuksia. Kaikki materiaalivalinnoista, eristeistä ja maaleista huonekaluihin ja muihin kalusteisiin voidaan miettiä ekologisuuden kautta. Myös lämmitykseen, vedenkäyttöön ja sähköön voidaan miettiä erilaisia ratkaisuja aurinkopaneeleista, lämpöpumppuihin, tuulivoimaan ja erilaisiin keräimiin asti. Ekologisia valintoja miettiessä tulisi mielessä pitää myös varsinaisen käyttöiän jälkeinen kierrätys. Onko materiaalille mahdollista löytää uusi käyttötarkoitus tai miten muuten se on mahdollista kierrättää. Internetistä ja kirjallisuudesta löytyy erilaisia rakentajan muistilistoja. Näitä muistilistoja kannattaa käyttää myös ekologisessa rakentamisessa. Konttikodin kohdalla tulevaisuuden ekologisia valintoja ja visioita mietittäessä lähtökohtana ovat perinteisen rakentamisen ekologiset mallit, niitä soveltamalla löytyy paljon käyttökelpoisia ideoita myös konttikotiin. Teollistunut yhteiskunta ei ole vapauttanut ihmistä ekologisista sidonnaisuuksista, vaikka näin on joskus ajateltu. Saattaa toki näyttää siltä, että teolliset tuotantotavat menestyvät omillaan, ilman yhteyttä elolliseen luontoon. Tosiasiassa yhteiskunta ei ole miltään osin irtautunut luonnosta, eikä se olisi mahdollistakaan. Talous perustuu vahvasti luonnon hyödyntämiseen, kuten ovat korostaneet kaikki modernin taloustieteen klassikot Adam Smithistä Karl Marxiin. Inhimillinen pääoma ja luonnon pääoma eli ihmisen työ ja tekniikka ja luonnon tuottava voima eivät korvaa toisiaan vaan täydentävät toisiaan. Ihmisen talous on toisin sanoen osa biosfäärin energiavirtoja ja aineiden kiertoa. Jos ne häiriintyvät, sen pahempi ihmiselle. (Niemelä ym. 2011, 76.) Länsimaisen moraalin poikkeuksellista ihmiskeskeisyyttä on pidetty yhtenä syynä ympäristön tuhoutumiseen. Se selittäisi niin sanotun ekologisen kriisin syntymisen. Koska ekologinen kriisi on pahasta, on moraalia muutettava: ihmiskeskeisyys on korvattava ajatuksella luonnon itseisarvosta tai luonnon oikeuksista. (Niemelä ym. 2011, 83.)

10 10 (42) Talon ekologinen kestävyys on monen osatekijän summa. Energiatehokkuus on kestävän rakentamisen kuuma ydin, mutta ei suinkaan ainut osatekijä. Talon tekninen ja esteettinen pitkäikäisyys ovat oleellinen osa kestävää rakentamista samoin kuin tilojen toimivuus, tehokkuus ja muunneltavuus, materiaalivalinnat, vedenkulutus, jätteidensynnyn vähentäminen ja kierrätys, luonnon monimuotoisuuden säilymisen turvaaminen sekä uusiutuvien energiamuotojen suosiminen ja liittäminen osaksi arkkitehtuuria. (Suomen arkkitehtiliitto.) Rakennuspaikka Rakennuspaikan sijainti vaikuttaa talon energiankulutukseen ja muuhun ympäristökuormaan: talon sijainti suhteessa muuhun yhdyskuntarakenteeseen vaikuttaa liikennepakotteeseen ja tontin pienilmasto puolestaan rakennuksen lämmitys- ja viilennystarpeeseen. (Suomen arkkitehtiliitto.) Konttikoti on mahdollista rakentaa sekä kaupunki- että maaseutuympäristöön, siitä on mahdollista tehdä omakotitalo, rivitalo tai kerrostalo. Kaikissa vaihtoehdoissa on myös ekologiset puolensa. Suomen arkkitehtiliiton mukaan uudisrakentaminen on ekotehokkainta kohdentaa jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen (Suomen arkkitehtiliitto). Rakennetun ympäristön yhteyteen rakentaminen vähentää liikennettä, julkiset kulkuvälineet, pyöräily ja kävely voivat olla jopa nopeampia liikkumisvaihtoehtoja, kuin yksityisautoilu. Työpaikat, palvelut sekä harrastusmahdollisuudet ovat lähellä. Myös kunnallistekniikkaan liittyminen on helpompaa. Pienen kokonsa vuoksi konttikoti on mahdollista rakentaa kaupungeissa tonteille, joille normaali rakentaminen ei olisi mahdollista, tai sijoittaa omakotityyppinen asunto jo olemassa olevan rakennuksen katolle. Maaseutuympäristön etuna taas on luonnonmukaisuus. Mahdollisuus pitää omaa kasvimaata ja kasvihuonetta sekä kompostia saattaa houkutella oman rauhan lisäksi. Myös talon sijaintiin voi vaikuttaa enemmän kuin kaupunkiolosuhteissa, ottaen huomioon luonnonolosuhteet ja -arvot. Rakennuspaikan pienilmasto vaikuttaa rakennuksen lämmitys- ja viilennystarpeeseen. Suojainen etelärinne on parempi kuin varjoisa, tuulinen tai kostea paikka. Vastaavasti varjostava kasvillisuus vähentää kesällä jäähdytyksen tarvetta ilmastonmuutoksen seurauksena viilennystarve tulee Suomessa kasvamaan ja lisäämään osaltaan energiankulutusta. Pienilmastoltaan epäedulliselle paikalla rakennettu talo saattaa tarvita jopa 30 % enemmän lämmitysenergiaa kuin suotuisalla paikalla sijaitseva talo. (Suomen arkkitehtiliitto.) Pienen kokonsa vuoksi konttikodin saa laitettua puiden katveeseen. Erityisesti lehtipuut ovat hyviä kesällä ne varjostavat ja talvella, pudotettuaan lehtensä, valo ja aurinko pääsevät lämmittämään.

11 11 (42) Rehevä, luonnonmukainen piha tai istutusalue tarjoaa elinympäristön useammalle lajille kuin leikattu nurmikko. Se sitoo nurmea tehokkaammin hiilidioksidia ja tasaa kosteus- ja lämpötilavaihteluita. Parhaimmillaan uudisrakennus tai korjauskohde pihoineen ja muine istutusalueineen voi rikastuttaa alueen luonnon monimuotoisuutta ja lisätä yleistä viihtyisyyttä. (Suomen arkkitehtiliitto.) Rakennuspaikan olosuhteet kannattaakin ottaa hankkeen suunnittelun lähtökohdaksi. Mitkä ovat paikan mahdollisuudet ja voimavarat, mitkä taas heikkoudet? Rakentamisen tulisi olla tasapainossa ympäristön kanssa yksittäisen ihmisen mittakaavasta koko maapallon mittakaavaan. Paikallinen omavaraisuus energian, materiaalien ja aineiden kierron, ravinnon ja toisaalta työn ja virkistyksen suhteen on kestävyyden perusta. (Suomen arkkitehtiliitto.) Pieni on energiatehokasta. Rakennusten energiatehokkuudesta saatu hyöty menetetään rakennusten koon kasvaessa. Energiatehokas talo on tilaohjelmaltaan tehokas. Hukkaneliöiden lämmittäminen lisää energiankulutusta. Talo tulisi mitoittaa sen todellisia käyttötarpeita varten. (Suomen arkkitehtiliitto.) Rakennuksen tilaratkaisut Rakennuksen tilaratkaisuihin kuuluvat muun muassa talon energiatehokkuus, tilasuunnittelu ja muunneltavuus. Nämä asiat tulee konttikodin kohdalla jo melkein pakosta mietittyä. Tilasuunnittelu on konttikodissa erityisen tärkeää, sillä ylimääräistä tilaa ei ole. Konttikodin neliöt ovatkin ekologisia, sillä hukkatilaa (käytäviä ja auloja) ei ole. Tilojen suunnittelu monikäyttöisiksi lisäisi entisestään asumismukavuutta ja tilaa. Erityisesti konttiasumiseen suunnitellut kokoontaitettavat monitoimikalusteet ja seinä- ja kattotilan hyödyntäminen säilytysratkaisuissa olisi tarkoituksenmukaista. Myös osa väliseinistä voisi olla suunniteltu liikuteltaviksi liukuovien tapaan, mikä mahdollistaisi tilaratkaisujen muunneltavuuden. Mietittäessä konttikodin tilaratkaisuja entistä ekologisemmaksi, voisi tilasuunnittelun miettiä siten, että passiivinen aurinkoenergia tulisi hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Lämpöä vaativat tilat tulisi suunnitella samalle puolelle ja kontti tulisi suunnata oikein aurinkoon nähden. Myös lämmönlähteen sijoituksella on merkitystä. Takka tai muu lämmönlähde tulisi sijoittaa mahdollisimman keskelle. Vesipisteiden sijainti tulisi olla suunniteltu siten, että turhat putkivedot vähenevät. Tämä vähentäisi myös talvella putkiston jäätymistä.

12 12 (42) Mahdolliset tulevat energiajärjestelmät tulisi huomioida. Jos esimerkiksi aurinko- ja tuulienergia on tulevaisuudessa harkinnassa, tulisi niiden mahdolliseen tuloon varautua jo rakennusvaiheessa. Pääsisäänkäynnin yhteyteen tulisi rakentaa riittävä tuulikaappi, viherhuone, lasikuisti tai muu vastaava tila ulkoa tulevan ilman puskurivyöhykkeeksi. Ikkuna-aukkojen suuntaus ja koko vaikuttavat osaltaan energiankulutukseen, talvella lämpöenergian karkauksena ja kesällä ylikuumenemisena. Muunneltavuudella tarkoitetaan usein sitä, että koti joustaa perhekoon muutoksissa. Konttikodin kohdalla voisi miettiä mahdollisuutta siihen, että tarpeen vaatiessa kontteja voisi lisätä tai vähentää. Konttikodin ekologisuutta lisäisi se, että ratkaisut olisi mietitty siten, että siinä olisi mukava elää vauvasta vanhuuteen. Esteettömyys ja toimintarajoitteisuus olisi mahdollista huomioida esimerkiksi säädeltävillä työtasoilla ja riittävän leveillä oviaukoilla Materiaalit ja rakenteet Ekologisuuteen vaikuttaa materiaalien, tarvikkeiden ja rakennusosien ympäristöystävällisyys. Näitä pystyy vertailemaan ja arvioimaan ympäristöluokitusten ja -merkkien avulla. Rakennustuotteiden ja -tarvikkeiden RT-ympäristöselosteita ja rakennusmateriaalien päästöluokitusmerkkejä ylläpitää Rakennustietosäätiö. Joutsenmerkki on pohjoismainen ympäristömerkki ja EU:n virallinen ympäristömerkki on taas käytössä koko EU:n alueella. M1-tuotteista haihtuu vähiten orgaanisia yhdisteitä ja FCS on puutavaran merkitsemisjärjestelmä. Kaikki materiaalit ja rakenteet tulisi valita siten, että ne olisi tarvittaessa helppo korjata, huoltaa tai uusia. Mutta ennen kaikkea, että ne olisivat pitkäikäisiä. Kuitenkin huomioiden kuljetusmatkat, läheltä hankittu on aina parempi, kun kaukaa rahdattu. Uusiutuvia ja kierrätettäviä materiaaleja tulisi suosia. Koska konttikoti on rakennettu konttiin, voisi sisärakenteisiin käyttää mahdollisimman paljon FSC- sertifikaatin omaavaa puuta ja puutuotteita, jotka sitovat kasvaessaan hiilidioksidia ja varastoivat hiiltä. Konttikodin materiaalit ja rakenteet tulisi valita siten, että ne on mahdollista tulevaisuudessa kerätä talteen ja kierrättää. Konttikotia rakentaessa voisi myös miettiä sitä, voisiko siihen käyttää kierrätystuotteita. Oivallisia kierrätettäviä materiaaleja löytyy esimerkiksi kierrätyskeskuksista, niitä ovat esimerkiksi keittiökaapit, kahvat ja ovet. Yläpohja (katto), ulkoseinät ja alapohja muodostavat rakennuksen vaipan. Vaippa eristää kylmältä ja suojaa sateelta ja tuulelta. Vaippa on talon turkki ja ihmisen kolmas iho. Vaipan

13 13 (42) lämmöneristyskyvyllä tarkoitetaan vaipan eli yläpohjan, seinien ja alapohjan kykyä suojata sisätilaa kylmältä, ja sillä on ratkaiseva vaikutus energiankulutukseen. Rakennuksen hyvä lämmöneristyskyky ja tiiviys ovatkin Pohjolassa ekotalon tärkein ominaisuus. Mikäli talon kantava rakenne ei ole itsessään lämpöä eristävää, rakenteeseen lisätään eristekerros. (Rakentajanekolaskuri.) Mitä kompaktimpi rakennus on eli mitä pienempi sen vaipan suhde lattiapinta-alaan on, sitä energiatehokkaampi se on. Pallo tai kuutio olisi energiatehokkain muoto. Käytännössä selkeä suorakaide on energiatehokkain, sillä tällöin rakennus voidaan tehokkaimmin suunnata kohti aurinkoa. (Suomen arkkitehtiliitto.) RT-ympäristöselosteen mukaan eristeenä tulisi käyttää puukuitueristeitä mineraalivillojen ja polyuretaanieristeiden sijasta. Ruotsalaisen ekoarkkitehti Varis Bokaldersin (2004) mukaan vältettäviä eristemateriaaleja ovat muun muassa lasivilla, kivivilla, polyeteeni ja polystyreeni. Parhaina vaihtoehtoina ympäristön kannalta hän pitää käsittelemätöntä puukuitua, pellavaeristettä, kuitusementtilevyä, puukuitulevyä, korkkia, kookoskuitua, kutterilastua, turvetta ja olkea. Toissijaisina vaihtoehtoina hän pitää muun muassa käsiteltyä (boori) tai kierrätyskuidusta valmistettua selluvillaa, kevytsoraa, kevytbetonia, reikätiiltä ja jätepaperia. (Rakentajanekolaskuri.) Pintamateriaalien suhteen ekologisia ja miellyttäviä materiaaleja ovat puu, linoleumi ja korkki. Laattalattian valmistus vie energiaa, mutta on kestävä vaihtoehto. Parketin kohdalla tulee katsoa puulajia, sillä osa niistä tuodaan sademetsistä. Lautalattian etuna on se, että sitä voi hioa ja käsitellä useampaan kertaan ja se on kestävä. Liimojen, tasoitteiden ja maalien tulisi täyttää ympäristömerkkikriteerit. Ympäristömerkitty tuote on ympäristön kannalta varmin vaihtoehto. Myös vahaus on yksi vaihtoehto sisätilojen lattioille. Muovimaaleja tulee välttää, ne ovat ympäristön kannalta haitallisimpia. Kalusteista kestävimpiä ovat massiivipuiset tuotteet. Massiivipuisia kalusteita voi korjata ja niitä löytää käytettyinä, jolloin ekologinen kestävyys on taattu Energiantuotanto ja vesi Ekologisesti kestävän talon ensimmäinen lähtökohta on mahdollisimman pieni energiantarve. Negawattitunti on ympäristön kannalta paras energiamuoto. Vuoden 2010 lämmöneristysmääräykset ovat jo lähellä ns. matalaenergia tasoa. Vuoteen 2020 mennessä uudisrakentamisessa on tarkoitus siirtyä nollaenergiarakentamiseen, jolloin rakennus tuottaa ja kuluttaa yhtä paljon energiaa. (Rakentajanekolaskuri.)

14 14 (42) Ympäristökuormitus vähenee edelleen tuotettaessa tarvittava vähä lämmitysenergia uusiutuvilla energiamuodoilla. Hybridijärjestelmässä voi samaan lämmönvaraajan yhdistää esimerkiksi tulisijan, lämpöpumpun ja aurinkokeräimen. Automatiikka käyttää ensisijaisesti aurinkoa, mutta käynnistää lämpöpumpun, kun auringon teho ei enää riitä. Takkaa voidaan käyttää lisänä esimerkiksi kovilla pakkasilla. (Rakentajanekolaskuri.) Suomalaisen ekorakentamisen pioneerin Bruno Eratin mukaan ensin tulee pyrkiä luonnonmukaisin keinoin mahdollisimman alhaiseen energian kulutukseen ja vasta tämän jälkeen lähteä täydentämään taloa erilaisilla tekniikoilla (Rakentajanekolaskuri). Uusiutuvia energiamuotoja ovat aurinko, tuuli, vesi sekä maahan varastoitunut lämpö. Konttikodin yhtenä lämmitysmuotona voisi olla aurinkokeräin. Aurinkopaneelilla puolestaan voisi taloon tuottaa sähköä ekologisesti. Puulämmitys on kotimainen ja ekologinen vaihtoehto. Vaikka puuta poltettaessa vapautuu hiiltä, sen ei katsota aiheuttavan kasvihuonepäästöjä, sillä kasvavat puut sitovat sen, mitä poltettaessa vapautuu. Puupelletillä olisi puupolttoaineista alhaisin päästötaso. Puu- ja pellettilämmityksen haittana on se, että puupolttoaineen varastointi vie tilaa. Muita biopolttoaineita emme käsittele, sillä kasvien viljely energiakäyttöön vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen, ravinnontuotantoon ja mahdollisesti ekosysteemin toimintaan. Konttikotiin olisi mahdollista lisätä varaavan tulisijan lisäksi tulisijaan liitettävä lämmönvaraaja, jolla voisi lämmittää veden. Toinen mahdollinen veden lisälämmitysmuoto etenkin kesäisin voisi olla aurinkokeräin. Varajärjestelmäksi voisi ottaa lämpövastuksen. Pientuulivoimala on myös yksi mahdollinen energian tuottaja, jota voisi miettiä konttikodin kohdalla. Ekologisin vaihtoehto olisi valita ja rakentaa naapurin kanssa yhteinen uusiutuvalla energialla toimiva lämmitysmuoto. Sähkönkulutuksen vähentämisen takia tulisi kaikkien sähkölaitteiden, kodinkoneiden ja valaisimien kuulua parhaaseen energiankulutusluokkaan. Lämmitys- ja sähköenergian kulutuksen vähentämisen helpottamiseksi voisi talossa olla luettavissa olevat kulutusmittarit. Ilmanvaihtoon voisi suunnitella koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon, jolloin poistoilman lämmön ottaa talteen oma laitteensa. Peseytymiseen kuluu nykyisellään kotitalouksissa 40 %, wc:n huuhteluun 25 %, keittiössä 20 % ja pyykinpesuun 13 % käytetystä vedestä (Suomen arkkitehtiliitto). Veden kulutukseen vaikuttaa eniten ihmisten tottumukset. Näihin voidaan vaikuttaa vedenkulutusmittareilla ja vesihanojen säädöllä. Myös paineenalennusventtiili vähentää veden käyttöä. Konttikodin 1000 litran vesisäiliö riittää tällä hetkellä pariksi kolmeksi viikoksi, mutta pienillä muutoksilla vedensäästöä saattaisi pystyä vielä lisäämään. Konttikodin veden käyttöä pystyisi vähentämään

15 15 (42) asentamalla kaksoisvesijärjestelmän. Puhdasta säiliövettä käytettäisiin vain juomiseen, ruoanvalmistukseen ja peseytymiseen kun taas pyykinpesuun ja wc-pöntön huuhteluun käytettäisiin pinta- tai sadevettä. Konttikodin wc ratkaisu on tällä hetkellä kuivakäymälä, joka onkin ekologisin vaihtoehto Käyttö, huolto ja jätteet Jätehuoltoon tulisi jokaisen henkilön panostaa. Myös konttikodin kohdalla tämä olisi tärkeää. Välivarastointia varten tulisi konttikodista löytyä kaappi, johon saisi erilliset astiat muun muassa lasille, metallille, paperille, biojätteille ja pattereille. Konttikodin käytöstä ja huollosta tulisi pitää kirjaa. Jotta huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet tulee tehtyä, tulisi kirjasta löytyä huoltokalenteri ja kunnossapitosuunnitelma. Kirjasta tulisi löytyä myös käyttöohjeet laitteille ja talotekniset ohjeet. 4 YHTEISKUNNALLINEN ULOTTUVUUS 4.1 Yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen määritelmä Puhuttaessa kestävästä kehityksestä unohdetaan usein yhteiskunnallisesti kestävä kehitys. Yhteiskunnallisesti kestävä kehitys tarkoittaa ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia hyvinvointiin, päätöksentekoon ja perusoikeuksien toteutumiseen. (Global Finland.) 4.2 Konttikodin nykytilanteen arviointi yhteiskunnallisen kehityksen kannalta Kestävän kehityksen yhteiskunnallisessa ulottuvuudessa on huomattavissa ja erotettavissa seuraavia tekijöitä: Perusoikeudet Perusoikeuksiin Suomessa kuuluu muun muassa liikkumisen vapaus ja oikeus työhön. Konttikoti tukee näitä perusoikeuksia hyvän liikuteltavuutensa vuoksi. Siirreltävyytensä ansiosta konttikoti tukee työn tekemistä ja työn perässä muuttamista samoin kuin mahdollista siirtymistä palvelujen perässä.. Arajärvi näkee yksilönvapauden yhtenä kestävän kehityksen edellytyksenä tarkoittaen tällä sitä, että yksilön on yleensä voitava valita vastuullisuuden asettamissa rajoissa oma toimintatapansa ja asettaa itse eri vaihtoehdot etusijajärjestykseen ( Pohjola & Särkelä 2011,93). Konttikoti tarjoaa vaihtoehdon asumismuodoksi ja tavallaan sen kautta ihminen voi asettaa arvonsa hyvinkin erilaiseen järjestykseen kuin mikä on tyypillistä nykyajan

16 16 (42) yhteiskunnassamme. Yhdenvertaisuus on perusoikeus, jonka mukaan kaikilla ihmisillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja (Sisäasianministeriön oikeusyksikön yhdenvertaisuustiimi). Konttikoti tukee tätä ajattelua siten, että kun asuminen kuluttaa vähemmän taloudellisia resursseja niin niitä on mahdollista suunnata esimerkiksi koulutukseen Hyvinvointi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, Sitra, näkee suomalaisten hyvinvoinnin suurena uhkana vaihtoehtojen suuren määrän ja yhteiskunnan nopean murroksen mukanaan tuomat arjen hallinnan vaikeuteen ja henkiseen hyvinvointiin liittyvät hyvinvointiongelmat. Konttikoti on lisävaihtoehto, joka helpottaa arjen hallintaa tarjoamalla pienimuotoisen ratkaisun ihmisille, jotka haluavat asua omakotitalossa mutta jotka eivät halua tai kykene huolehtimaan isosta rakennuksesta tai puhumattakaan kiinteistöstä. Kulttuuri on muuttumassa ja uskalletaan julkisesti myöntää, kuten laulaja, lauluntekijä Maija Vilkkumaa Me Naiset lehdessä 31/13, että ei osata talonpitoa ja kiinteistön omistaminen ei oikein sovi hänen perheelleen (Me Naiset lehti 31/13). Kontti-asumisen edullisuus verrattuna muuhun asumiseen nostaa myös ihmisten hyvinvoinnin tasoa ja sitä kautta myös arjen hallitseminen helpottuu. (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto.) Ihmisten hyvinvointiin vaikuttaa myös se, että konttiasumisen myötä perhesuhteiden ja muiden sosiaalisten kontaktien perässä muuttaminen helpottuu Tasa-arvo Sosiaali- ja terveysministeriön keskeisiä tasa-arvopoliittisia teemoja ovat muun muassa tasaarvo koulutuksessa sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa (Sosiaali- ja terveysministeriö). Mielestämme konttikoti edullisena asumismuotona vapauttaa kotitalouksien ja yksilöiden rahaa ja aikaa koulutukseen ja koska asuminen ei vie niin suurta osaa tuloista niin uskomme sen siten vaikuttavan myös työn ja perhe-elämän parempaan yhteensovittamiseen. Näkisimme sen mahdollisuutena siirtyä keski- ja etelä-eurooppalaiseen asumismalliin, missä asumiseen ei käytetä niin paljon rahaa kuin esimerkiksi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Konttikoti voi olla vastaus maaseudun autioitumiseen, sillä kiinteän asunnon rakentaminen taajamien ulkopuolelle voi osoittautua myyntitilanteessa taloudelliseksi riskiksi. On muistettava kuitenkin, että kontin käyttötarkoitukset voivat olla muitakin, esimerkiksi konttikahvila, -kauppa tai näyttely. Näillä tavoin kontti varmistaa palveluita sinne missä ihmiset ovat ja luo näin tasa-arvoa Osallistuminen ja vastuunotto Osallistuminen, vastuunotto ja yhteisöllisyys lisääntynee konttiasumisen myötä. Näemme konttiasumisen nykyajan siirtolapuutarha-asumisena. Siirtolapuutarhoissa avoin portti kertoo muille

17 17 (42) asukkaille, että vieraat ovat tervetulleita mökkiin. Mikä konttikodin viestin välittää naapureille, se jää nähtäväksi Velkaantuminen Konttikoti on vastaus suurten asuntolainojen kourissa kamppailevien ihmisten hätään ja käteisen rahan puutteeseen. Kotitalouksien velkaantuneisuus (lainojen suhde vuoden nettotuloon) on noussut 40%:sta (vuosi 1975) lähes 120%:iin (Findikaattori; kotitalouksien velkaantuneisuus). Samalla asumisen kulut muodostavat kotitalouksien kulutusmenoista yli 25% (Findikaattori; kotitalouksien kulutusmenot) Työttömyys ja syrjäytyminen Kiander näkee artikkelissaan, että rikkaissa maissa tulisi luopua degrowth-ajattelun kautta kasvuajattelusta ja kasvusta ja siirtyä sen sijaan tavoittelemaan talouden hallittua supistamista. Tämä vähentäisi resurssien käyttöä ja ympäristön pilaantumista. Talouden supistamisen tulisi kuitenkin lähteä yksilöistä. Eli kotitalouksien tulisi päättää, että tyytyvät vähempään; pienempään kulutukseen ja tämän seurauksena pienempiin palkkoihin ja lyhyempiin työaikoihin. (Pohjola & Särkelä 2011, 54). Stranius näkee materialismiin liittyvän enemmän masennusta, huolta, fyysisiä ongelmia ja alkoholin ja tupakan liikakäyttöä (Pohjola & Särkelä 2011, 40 41). Konttikoti mahdollistaa välttämättömän tilan olemista ja nukkumista varten mahdollisimman edullisesti ja näin pienemmän kulutuksen kautta mahdollisuuden tavoitella pienempiä palkkoja ja lyhyempiä työaikoja. Konttikodin siirreltävyys ja konttiasumisen yhteisöllisyys ovat myös tekijöitä, joiden avulla se vastaa työttömyyden ja syrjäytymisen haasteisiin. 4.3 Konttikodin tulevaisuuden näkymät ja visiot yhteiskunnallisesta näkökulmasta Konttikoti sellaisena kun se nykyisin tunnetaan on yhteiskunnallisen kestävän kehityksen tuote. Näemme kuitenkin, että sitä ja konttiasumista voi visioida ja kehittää jopa Pelle Pelottoman silmälasit päässä. Visioina voisi olla vaikka asumisoikeuskontti tai vapaana olevat kontit voisivat olla konttilistoilla. Rakennuttaja on hylännyt pyörien päällä oleva kontin ajoneuvoveron vuoksi, uskomme kuitenkin, että sitä ajatusta ei kannata kokonaan hylätä (Stranden & Soini, 2013). Lautan päällä olevia, moottorilla eteenpäin kulkevia saunatupia seilaa Suomen vesillä, mutta onko olemassa laiva-konttikotia? Tai vuokraako kukaan tällaista mahdollisuutta viettää kesäkautta vesillä. Konttikoti tai sen vuokraus voi olla ratkaisu uusperheiden ajoittaisille tarpeille suuremmasta majoituskapasiteetista tai kesämökistä haaveilevalle. Visioidessani konttikodin tulevaisuutta luin kaksi uudehkoa kirjaa liittyen kestävään kehitykseen. Lahti & Selosmaan kirja Kaikki Jakoon! perustuu ajatukselle, että kulutuskäyttäytymi-

18 18 (42) sessä on tapahtunut kulttuurinen muutos, jossa käyttömahdollisuus nähdään tärkeämpänä kuin omistaminen. Heidän kirjassaan punaisina lankoina ovat sharing economy eli jakamistalous ja collaboration consumption eli yhteisöllinen kulutus. (Lahti & Selosmaa 2013, ) Heidän kirjansa innoittamana visioimme, että konttikotiin voisi yhdistää jakamistalouden palvelumuotoja kuten esimerkiksi autojen ja pyörien yhteiskäytön, erilaisten tavaroiden myynti-, vaihto-, kierrätys- ja lainaustoiminnot sekä ruokaosuuskuntatoiminnan ja yhteisviljelyn (Lahti & Selosmaa 2013, 32-34). Jakamistalouden taloudelliset hyödyt ovat merkittävät. Se monipuolistaa taloutta ja luo mahdollisuuden uudelle liiketoiminnalle (Lahti & Selosmaa 2013, 92-93). Jakamistalous vähentää velkaisuutta, tuo tasa-arvoa ja lisää yhteisöllisyyttä. Tynkkysen kirja Pieni maailmanpelastusopas pureutuu globaaleihin maailmaa uhkaaviin ongelmiin; sotiin, nälkään ja sortoon. Mutta mielestäni kirjan toinen osa, missä Tynkkynen pohtii ratkaisuja näihin ongelmiin, tarjoaa visioita tulevaisuuden konttikodille ja sille miten konttikoti voisi olla ratkaisuna maailman globaaleihin ongelmiin. Tynkkynen näkee verotuksen ohjaavan vaikutuksen tärkeänä. Muun muassa polttoaine- ja sähkövero tulisi ottaa huomioon tulevaisuuden konttikodin suunnittelussa. (Tynkkynen 2013, ) Energian yhteistuotantoa ja käyttöä voisi tulevaisuudessa pohtia. Miten konttikoti voisi hyödyntää energiataloudessaan uusiutuvia luonnonvaroja muun muassa metsien, peltojen ja vesien tuottamaa elollista ainetta, biomassaa. Myös energian tuottamista keskitetysti useammalle kontille voisi selvittää. Energiatalous on nähtävissä ekologisesti ja yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen näkökulmista. Konttikotien sijoittelun visioinnissa on nähtävissä yhteiskunnallisesti kestävä kehitys. Konttikodit voisi sijoittaa esimerkiksi kukan terälehtien muotoon siten, että keskiosaan muodostuu yhteinen suihku-wc-sauna osasto. Tätä voisi toki edeltää kahden konttikodin yhdistäminen yhteisellä suihku-wc-sauna osastolla. Konteista voi muodostaa rivi- tai kerrostaloja. Tynkkynen nostaa globaaleihin ongelmiin ratkaisuksi tutkimuksen ja kehityksen sekä innovaatiot (Tynkkynen 2013, 219). Näitä samoja asioita voi käyttää konttikodin tulevaisuuden visioinnissa. Haastatteluissa tuli esille, että konttikodin rakennuttaja näkee taloudelliset resurssit ja niiden puuttumisen merkittävänä asiana konttikodin tutkimuksessa ja kehityksessä (Stranden & Soini 2013). Toivottavasti seminaarityömme on alkua konttiasumisen laajemmille tutkimus- ja kehityshankkeille.

19 19 (42) 5 KULTTUURISESTI KESTÄVÄ KEHITYS 5.1 Kulttuurisesti kestävän kehityksen määritelmä Suomen kestävän kehityksen toimikunta määritteli 1995 kulttuurisesti kestävän kehityksen siten, että se mahdollistaa vapaan henkisen toiminnan, eettisen kasvun sekä kulttuurien moninaisuuden säilymisen ja kehittymisen sukupolvesta toiseen (Kestävän kehityksen määritelmä). Kestävän kehityksen mukainen kulttuuri mahdollistaa kulttuurien kirjon säilymisen ja eettisen ymmärryksen kehittymisen. Kestävä kehitys on myös muutosta parempaan, kulttuurisesti ja henkisesti. Ihmisoikeuksien vaaliminen ja puolustaminen sekä yhteisten velvollisuuksien hyväksyminen on kulttuurikehitystä. (Vihreä polku 2013.) Teemoja, joiden näkökulmasta kulttuurista kestävyyttä on käsitelty, ovat esimerkiksi kulttuuriperintö, matkailu, taide, kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri. Kulttuurinen kestävyys on ehkä se harvimmin huomioitu ja vaikeimmin käsitettävä teema koko kestävän kehityksen laajassa skaalassa. (Vihreä polku 2013.) 5.2 Konttikodin nykytilanteen arviointi kulttuurisen kehityksen kannalta Konttikoti ei ole ollut vielä varsinaisessa käytössä, joten sen vaikutuksia kulttuurisen kehityksen kannalta on vielä vaikea arvioida. Voimme kuitenkin vertailla sitä jo olemassa oleviin ratkaisuihin ja visioida tulevaisuutta. Tulevaisuuden visioinnin lisäksi on hyvä miettiä konttikotien riskejä ja kehityskohteita kulttuurisen kehityksen kannalta Konttiarkkitehtuurin esimerkkejä Suomesta Suomessa ei ole aikaisemmin ollut ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettuja kontteja, mutta erilaisiin tapahtumiin ja yrityksiin liittyvää konttiarkkitehtuuria on jonkin verran ollut. Yksi esimerkki on vuoden 2012 syksyltä, jolloin Helsingin Suvilahdessa oli World Design Capital - tapahtumaan liittyvä Arjen aarteet -näyttely. Näyttely oli muotoilun minimaailmannäyttely, jossa esiteltiin yli 20 maan muotoilua, ideoita ja konsepteja. Näyttely oli toteutettu sisä- ja ulkotiloihin, ja yksi sen osa oli konttikylä (Kuva 3.), jossa kontteihin oli rakennettu näyttelyitä (Kuvat 5.-7.), kahvila (Kuva 8.) ja designkauppa. (World Design Capital 2012.)

20 20 (42) Kuva 3. Konttikylä Suvilahdessa. Kuva 4. Kaupunkipuutarha. Kuvat 5. ja 6. Kontissa oleva View-Master laitteilla toteutettu muotoilunäyttely. Kuva 7. Pelkistetty näyttelytila kontissa. (Kuvat 3 8; Soili Junes) Kuva 8. Konttikahvila

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen

Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Markku Elg, Green Building Advisor Kestävän kehityksen mukainen Suunniteltu, rakennettu, kunnostettu Toimii tai käyttää ekologisesti resursseja tehokkaasti

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Ruukki life -paneeli. Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli

Ruukki life -paneeli. Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli 1 2 Ruukki life -paneeli Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli 3 Mikä Ruukki life paneeli on? Esivalmistettu sandwich-paneeli, jossa kahden teräslevyn välissä on eristekerros. Yli 70% mineraalivillan

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Stora Enso Effex an Eye for Wood

Stora Enso Effex an Eye for Wood EnsoEffex Stora g tu p l Stora Enso Effex an Eye for Wood Stora Enso Effex an Eye for Wood Lähtökohtana luonnonmukaisuus Effex toistaa luonnon muotokieltä. Effex on: Aitoa puuta Luonnon inspiroima Luonnollinen

Lisätiedot

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys

Mitä on kestävä kehitys Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1 5.1 Ekologisen tuotesuunnittelun edistäminen... 3 5.2 Uusiokäytön ja kestävän kulutuksen edistäminen... 4 5.3 Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Muutospolkuja tulevaisuuteen

Muutospolkuja tulevaisuuteen Muutospolkuja tulevaisuuteen Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastonkestävä kaupunki 13.2.2013 1 Sisältö Millaisessa maailmassa toimimme?

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 28.11.2014 Sauli Rouhinen 18.12.2014 1 Väittelijä väittää Sauli Rouhinen 18.12.2014 2 Sauli

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Rakennusvalvonta laadun mahdollistajana

Rakennusvalvonta laadun mahdollistajana Rakennusvalvonta laadun mahdollistajana Rakentamisen energiatehokkuutta ja muuta laatutasoa voidaan parantaa enemmän kuin laki vaatii, kunhan riskit hallitaan. Tommi Riippa, Energiakorjausneuvoja Markku

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ROADSHOW 2013 Sampo Vallius, arkkitehti SAFA kehittämisarkkitehti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ARA - erityiskohteen tulee sijaita tavallisen asumisen joukossa,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Syväkiventielle Knuutilankankaalle, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä.

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Korttien avulla voi esimerkiksi

Korttien avulla voi esimerkiksi Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

HIRSIRIVITALO. muovitontalo.fi. Kurkiniementie 1, Taivalkoski VARAA OMASI AJOISSA!

HIRSIRIVITALO. muovitontalo.fi. Kurkiniementie 1, Taivalkoski VARAA OMASI AJOISSA! VARAA OMASI AJOISSA! ENNAKKOMARKKINOINNISSA HIRSIRIVITALO Kurkiniementie 1, Taivalkoski muovitontalo.fi Hirsi on ollut aikojen alusta asti ihmisten asuntojen perusmateriaali. Hirsi on ekologinen ja hengittävä.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Kaupunkien kehittäminen

Kaupunkien kehittäminen RAKENNUSFOORUMI 4.10.2016 Aalto-auditorio, Sähkötalo, Runeberginkatu 1, Helsinki Kaupunkien kehittäminen muuttuvat tarpeet ja ratkaisut METROPOLISEURA ERKKI AALTO METROPOLISEURA Rakennustietosäätiön Rakennusfoorumi

Lisätiedot

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo 1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot