KONTTIKOTI. Kestävä kehitys ammattilaisen arjessa I S A T S E M I N A A R I T Y Ö
|
|
- Raimo Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 I S A T Kestävä kehitys ammattilaisen arjessa KONTTIKOTI S E M I N A A R I T Y Ö T E K I J Ä T : Soili Junes Anne Kohonen Sanna Louhelainen Terhi Pippuri
2 2 (42) SISÄLLYS JOHDANTO KONTTIKOTI (DUOKOTI) KESTÄVÄ KEHITYS EKOLOGINEN ULOTTUVUUS Ekologisesti kestävän kehityksen määritelmä Konttikodin nykytilanteen arviointi ekologisen kehityksen kannalta Konttikodin tulevaisuuden näkymät ja visiot ekologisesta näkökulmasta Rakennuspaikka Rakennuksen tilaratkaisut Materiaalit ja rakenteet Energiantuotanto ja vesi Käyttö, huolto ja jätteet YHTEISKUNNALLINEN ULOTTUVUUS Yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen määritelmä Konttikodin nykytilanteen arviointi yhteiskunnallisen kehityksen kannalta Perusoikeudet Hyvinvointi Tasa-arvo Osallistuminen ja vastuunotto Velkaantuminen Työttömyys ja syrjäytyminen Konttikodin tulevaisuuden näkymät ja visiot yhteiskunnallisesta näkökulmasta KULTTUURISESTI KESTÄVÄ KEHITYS Kulttuurisesti kestävän kehityksen määritelmä Konttikodin nykytilanteen arviointi kulttuurisen kehityksen kannalta Konttiarkkitehtuurin esimerkkejä Suomesta Eräiden arkkitehtien määrittelyjä ekologiselle arkkitehtuurille Duokodin rakennuttajien mietteitä konttikodin vaikutuksista arkkitehtuuriin Konttikodin tulevaisuuden näkymät ja visiot kulttuurisesta näkökulmasta Ekososiaalinen tiedostaminen ja kulutuskulttuurin muuttaminen konttikotien avulla Sukupolvien yhdistäminen konttikotien avulla Kontit ekokylien ja ekokaupunginosien yhtenä osana... 27
3 3 (42) Vähemmän on enemmän Konttikotien monet mahdollisuudet Konttikotien riskit ja kehittämiskohteet kulttuurisen kehityksen kannalta METKA-MALLI (METROPOLIALUEELLE KESTÄVÄ ALUERAKENNE) Metka-mallin lähtökohdat ja määritelmä Konttikoti metka-mallin näkökulmasta YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET SÄHKÖPOSTIHAASTATTELU KUVIA DUOKODISTA ASUNTOMESSUILTA
4 4 (42) JOHDANTO Tämä seminaarityömme on tehty ISAT- kesäkoulun kurssilla, joka on nimeltään Kestävä kehitys ammattilaisen arjessa. Projektityöryhmäämme on kuulunut muotoilun, liiketalouden ja energiateknologian opiskelijoita. Monialaisen seminaarityömme tarkastelun aiheena on ollut Suomen ensimmäinen rakennusluvan saanut konttikoti, Duokoti. Olemme jakaneet vastuuta niin, että Soili Junes on toiminut projektipäällikkönä ja vastannut myös kulttuurisen kehityksen osa-alueesta. Sanna Louhelainen ja Terhi Pippuri ovat työskennelleet ekologisen kestävyyden parissa. Anne Kohonen on tarkastellut Metka-mallia ja vastannut yhteiskunnallisen kestävyyden osa-alueesta. Olemme olleet yhteydessä viikoittain ACPyhteyden ja sähköpostin avulla. Duokodista on vain vähän tietoa saatavilla, koska asunto on vasta konseptivaiheessa ja siinä ei ole vielä asuttu. Olemme keränneet tietoa siitä Duokodin rakennuttajilta sähköpostihaastattelun ja asuntomessuilla vierailun avulla. Kestävän kehityksen tarkastelu painottuu työssämme vahvasti tulevaisuuden visiointiin. Seminaarityössä hahmotamme eräänlaisen toimintamallin, jonka avulla tunnistamme, huomioimme ja pystymme arviomaan kestävän kehityksen periaatteita yleensä ja erityisesti seminaarityömme aiheessa, Kontti-asumisessa. Pienryhmämme laati kestävän kehityksen arvioinnin työkalun Kontti-asumisen arviointia varten. Seminaarityössä tarkastelemme kuinka Konttiasuminen tukee ympäristövastuullisuutta, yhteiskuntaosallisuutta, luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristön hyvinvointia (Taulukko 1.). Kestävän kehityksen ohella seminaarityö ja etätyöskentely opettavat ryhmäläisille myös tiimityötaitoja, tiedonhakutaitoja, verkkokirjoitustaitoja, raportointitaitoja sekä systemaattisia toiminnan tarkastelu- ja arviointitaitoja. (Seminaarityön ohjeistus.)
5 5 (42) 1 KONTTIKOTI (DUOKOTI) Hyvinkään asuntomessuille valmistunut Duokoti (Kuva 1.) on rakennettu kahteen high-cube merikonttiin. Messujen jälkeen Duokoti nostetaan rekkojen kyytiin ja kuljetetaan Tuusulaan, jonne se on saanut rakennusluvan asunnoksi. Duokoti toimii elinkaarensa ajan koeasuntona, jossa testataan yhteistyökumppaneiden kanssa erilaisia teknisiä ratkaisuja ja käytäntöjä. (Elämän tähden ry.) Duokodin huoneistoala on noin 50 neliötä (Kuva 2). Kontit on eristetty SPU-eristeellä sisältäpäin, jotta ne säilyttäisivät alkuperäisen ulkonäkönsä ulkoapäin. Vain kuusi erilaista ikkunaa sekä kolme lasista ulko-ovea viestivät, että kontit on rakennettu asunnoksi. (Elämän tähden ry.) Yksilöllisesti muuntuva Duokoti tarvitsee vain sähköliittymän ja käyttötarkoituksesta riippuen ei välttämättä sitäkään. Sen sisältä löytyvässä teknisessä tilassa on käyttövesisäiliö ja harmaavesisäiliö pumppuineen. Kylpyhuoneessa voi olla kompostoiva ekokäymälä. Konttikoti on myös varustettavissa kunnallistekniikan vaatimilla liittymillä, jolloin vesisäiliöiltä vapautuvaa tilaa voidaan käyttää vaikka varastona tai hyödyntää neliöt asuintiloissa. Duokoti on varustettu kaikilla arjen mukavuuksilla astianpesukoneesta alkaen. Duokodissa on myös varaava injektoritakka ja lämmön talteenotto. (Elämän tähden ry.) Tämän kontin neliöhinnaksi tuli noin 2000e/m2, eli Duokodin lopullinen kustannusarvio on noin euroa. Jos konttikoti rakennettaisiin vapaa-ajan asunnoksi, se maksaisi euroa vähemmän. Tämä siksi, että ympärivuorokautisessa asumisessa täytyy olla ns. vara lämmitysjärjestelmä, jolle tulee hintaa. (Elämän tähden ry.)
6 6 (42) Kuva 1. Duokoti esittelyssä Hyvinkään Asuntomessuilla. (Kuva Soili Junes) Kuva 2. Duokodin pohjapiirustus. (Iltalehti)
7 7 (42) 2 KESTÄVÄ KEHITYS Mitä kestävä kehitys on? Bruntlandin komission määritelmässä vuodelta 1987 kestävä kehitys määriteltiin siten, että se tarkoittaa ihmiskunnan nykyisten tarpeiden tyydyttämistä niin, että tulevilta sukupolvilta ei viedä mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan (Kestävän kehityksen määritelmä). Kestävä kehitys jaetaan vähän eri tavoilla riippuen milloin jakoperusteet on tehty ja kuka ne on tehnyt. Suomen kestävän kehityksen toimikunta on vuonna 1995 jakanut kestävän kehityksen suurelle yleisölle tunnetun ympäristötaloudellisen eli ekologisen ulottuvuuden lisäksi yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen ulottuvuuteen. (Kestävän kehityksen määritelmä.) Käytämme tässä seminaarityössä näitä kestävän kehityksen ulottuvuuksia arvioidessamme konttiasumista kestävän kehityksen näkökulmasta. Emme pohdi vaan kontti-asumista sellaisena kun sitä nyt lanseerataan tai miten se nyt tunnetaan. Näkökulmamme on myös visio siitä millaista konttiasuminen voisi tulevaisuudessa olla. Näemme, että tällainen visio voi hyödyttää rakentajaa ja tuoda ajatuksia kuluttajalle, joka pohtii vaihtoehtoisia asumismuotoja kestävän kehityksen näkökulmasta. 3 EKOLOGINEN ULOTTUVUUS 3.1 Ekologisesti kestävän kehityksen määritelmä Suomen kestävän kehityksen toimikunta määritteli vuonna 1995 ekologisen kestävän kehityksen siten, että perusehtona on luonnon monimuotoisuuden säilyminen ja ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen maapallon luonnonvaroihin ja luonnon sietokykyyn (Kestävän kehityksen määritelmä). Kestävän kehityksen perusehtona on biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. Kansallisten toimien lisäksi kansainvälinen yhteistyö on hyvin keskeisessä asemassa pyrittäessä ekologiseen kestävyyteen. (Ympäristöministeriö.) Ekologisen kestävyyden kannalta keskeistä on varovaisuusperiaatteen noudattaminen. Sen mukaan ympäristön tilan heikkenemistä estävien toimien lykkäämistä ei voi perustella täyden tieteellisen näytön puuttumisella. Ennen toimiin ryhtymistä arvioidaan riskit, haitat ja kustannukset. Muita tärkeitä periaatteita ovat haittojen synnyn ennalta estäminen ja haittojen torjuminen niiden syntylähteillä. Lisäksi haittojen kustannukset peritään mahdollisuuksien mukaan niiden aiheuttajalta. (Ympäristöministeriö.)
8 8 (42) 3.2 Konttikodin nykytilanteen arviointi ekologisen kehityksen kannalta Ekologisen kehityksen kannalta konttikodin nykytilanteessa on jo paljon hyvää. Haastattelusta paljastuu, että konttikodissa on käytössä ekokäymälä ja käyttövesi tuodaan tuhannen litran säiliöön. Vedenkulutus on tämän myötä vähentynyt ja periaatepäätöksenä asukkailla on käyttää biohajoavia tai luontoystävällisiä pesuaineita. Konttikodissa on lämmön talteenottojärjestelmä ja tulossa on myös varaava takka. Materiaalit ja aliurakoitsijat on pyritty löytämään läheltä. Haastattelusta selviää myös, että merikontin käyttöön liittyvä ekologinen asia on jo itsessään se, että niitä jää Suomeen enemmän, kuin lähtee pois, joten jatkokäyttö on vain järkevää. (Stranden, Soini. 2013). Asuminen on luonnonvarojen kulutuksessa toiseksi suurin osa-alue liikenteen jälkeen. Asumisen osa-alueiden TMR-lukujen keskiarvojen suuruusjärjestys suurimmasta pienimpään on tie, rakennus, piha, lämpö, vesi ja sähkö. (Kotakorpi & Lähteenoja, &Lettenmeier 2008, 41.) Konttikodin rakentaminen olemassa olevista konteista eli jatkokäyttäminen pitkäikäiseksi rakennukseksi on ekologisesti kestävää. Uusi, erilainen käyttötapa lisää perinteisesti käytettävän kontin käyttöikää, eikä siten rasita luontoa. Konttikodin koko rasittaa luonnon ekosysteemiä ja monimuotoisuutta vähemmän, kuin tavallinen omakotitalo, joka peittää alleen suuremman maakaistaleen, kuin kontti. Perinteinen omakotitalo aiheuttaa rakennettaessa ympäröivälle luonnolle enemmän tuhoa, kuin konttikodin rakentaminen. Kaikki rakentaminen tapahtuu pienemmässä koossa, joten myös luontoon tapahtuvat vauriot rakennusvaiheessa ovat vähäisempiä. Monissa omakotitaloissa tapahtuu myös ylimitoitusta, joka takia luonnon kestokykyä rasitetaan materiaalien, lämmityksen, sähkön, veden ja muiden hyödykkeiden osalta enemmän, kun olisi tarpeen tehdä. Konttikoti edustaa toista ääripäätä, sen kompakti koko pitää luonnonvarojen käytön minimissä, eikä turhaa rasitusta esimerkiksi materiaalien tai lämmityksen osalta luonnolle tule. Kaiken alla piilee ensisijaisesti taloudellinen toiminta. Se panee raivaamaan peltoja, hakkaamaan metsiä ja muokkaamaan muitakin ekosysteemejä sekä puuttumaan kovalla kädellä makean veden ja erinäisten muidenkin aineiden kiertokulkuun. Jos ekosysteemejä muutetaan kovin voimakkaasti, ne köyhtyvät. Jotta tältä vältyttäisiin, ihmisen aiheuttamien ympäristömuutosten pitäisi muistuttaa ekosysteemien luontaisia muutoksia. (Niemelä ym. 2011, ) Kun edellä olevaa tekstiä miettii konttikodin kannalta, on selvää, että kompaktin kokonsa sekä jo olemassa olevan materiaalinsa puolesta konttikoti on elolliselle ja elottomalle luonnolle siedettävämpi vaihtoehto, kuin moni perinteisemmin rakennettu rakennus. Vaikka ekosysteemin luontaisia muutoksia ei konttiasumisella pystyttäisikään jäljittelemään, on sen etuna raaka-
9 9 (42) aineiden käyttö. Niin kauan, kun käytettyjä, alkuperäisestä käyttötarkoituksesta poistettuja kontteja pystytään siirtämään ilman pitkiä kuljetusmatkoja konttikotikäyttöön, on se luonnolle hyväksi. Asukkaasta itsestään riippuu paljon konttikodin ekologisuus. Nykytilannetta on arvioitu yhden perheen kokeilun perusteella, mutta varsinaiset konkreettiset asumisen ekologiseen kestävyyteen vaikuttavat asiat selviävät vasta tulevaisuudessa kontissa asumisen ja arjen pyörittämisen myötä. 3.3 Konttikodin tulevaisuuden näkymät ja visiot ekologisesta näkökulmasta Konttikodin ekologisuuden parantamiseen on monia mahdollisuuksia. Kaikki materiaalivalinnoista, eristeistä ja maaleista huonekaluihin ja muihin kalusteisiin voidaan miettiä ekologisuuden kautta. Myös lämmitykseen, vedenkäyttöön ja sähköön voidaan miettiä erilaisia ratkaisuja aurinkopaneeleista, lämpöpumppuihin, tuulivoimaan ja erilaisiin keräimiin asti. Ekologisia valintoja miettiessä tulisi mielessä pitää myös varsinaisen käyttöiän jälkeinen kierrätys. Onko materiaalille mahdollista löytää uusi käyttötarkoitus tai miten muuten se on mahdollista kierrättää. Internetistä ja kirjallisuudesta löytyy erilaisia rakentajan muistilistoja. Näitä muistilistoja kannattaa käyttää myös ekologisessa rakentamisessa. Konttikodin kohdalla tulevaisuuden ekologisia valintoja ja visioita mietittäessä lähtökohtana ovat perinteisen rakentamisen ekologiset mallit, niitä soveltamalla löytyy paljon käyttökelpoisia ideoita myös konttikotiin. Teollistunut yhteiskunta ei ole vapauttanut ihmistä ekologisista sidonnaisuuksista, vaikka näin on joskus ajateltu. Saattaa toki näyttää siltä, että teolliset tuotantotavat menestyvät omillaan, ilman yhteyttä elolliseen luontoon. Tosiasiassa yhteiskunta ei ole miltään osin irtautunut luonnosta, eikä se olisi mahdollistakaan. Talous perustuu vahvasti luonnon hyödyntämiseen, kuten ovat korostaneet kaikki modernin taloustieteen klassikot Adam Smithistä Karl Marxiin. Inhimillinen pääoma ja luonnon pääoma eli ihmisen työ ja tekniikka ja luonnon tuottava voima eivät korvaa toisiaan vaan täydentävät toisiaan. Ihmisen talous on toisin sanoen osa biosfäärin energiavirtoja ja aineiden kiertoa. Jos ne häiriintyvät, sen pahempi ihmiselle. (Niemelä ym. 2011, 76.) Länsimaisen moraalin poikkeuksellista ihmiskeskeisyyttä on pidetty yhtenä syynä ympäristön tuhoutumiseen. Se selittäisi niin sanotun ekologisen kriisin syntymisen. Koska ekologinen kriisi on pahasta, on moraalia muutettava: ihmiskeskeisyys on korvattava ajatuksella luonnon itseisarvosta tai luonnon oikeuksista. (Niemelä ym. 2011, 83.)
10 10 (42) Talon ekologinen kestävyys on monen osatekijän summa. Energiatehokkuus on kestävän rakentamisen kuuma ydin, mutta ei suinkaan ainut osatekijä. Talon tekninen ja esteettinen pitkäikäisyys ovat oleellinen osa kestävää rakentamista samoin kuin tilojen toimivuus, tehokkuus ja muunneltavuus, materiaalivalinnat, vedenkulutus, jätteidensynnyn vähentäminen ja kierrätys, luonnon monimuotoisuuden säilymisen turvaaminen sekä uusiutuvien energiamuotojen suosiminen ja liittäminen osaksi arkkitehtuuria. (Suomen arkkitehtiliitto.) Rakennuspaikka Rakennuspaikan sijainti vaikuttaa talon energiankulutukseen ja muuhun ympäristökuormaan: talon sijainti suhteessa muuhun yhdyskuntarakenteeseen vaikuttaa liikennepakotteeseen ja tontin pienilmasto puolestaan rakennuksen lämmitys- ja viilennystarpeeseen. (Suomen arkkitehtiliitto.) Konttikoti on mahdollista rakentaa sekä kaupunki- että maaseutuympäristöön, siitä on mahdollista tehdä omakotitalo, rivitalo tai kerrostalo. Kaikissa vaihtoehdoissa on myös ekologiset puolensa. Suomen arkkitehtiliiton mukaan uudisrakentaminen on ekotehokkainta kohdentaa jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen (Suomen arkkitehtiliitto). Rakennetun ympäristön yhteyteen rakentaminen vähentää liikennettä, julkiset kulkuvälineet, pyöräily ja kävely voivat olla jopa nopeampia liikkumisvaihtoehtoja, kuin yksityisautoilu. Työpaikat, palvelut sekä harrastusmahdollisuudet ovat lähellä. Myös kunnallistekniikkaan liittyminen on helpompaa. Pienen kokonsa vuoksi konttikoti on mahdollista rakentaa kaupungeissa tonteille, joille normaali rakentaminen ei olisi mahdollista, tai sijoittaa omakotityyppinen asunto jo olemassa olevan rakennuksen katolle. Maaseutuympäristön etuna taas on luonnonmukaisuus. Mahdollisuus pitää omaa kasvimaata ja kasvihuonetta sekä kompostia saattaa houkutella oman rauhan lisäksi. Myös talon sijaintiin voi vaikuttaa enemmän kuin kaupunkiolosuhteissa, ottaen huomioon luonnonolosuhteet ja -arvot. Rakennuspaikan pienilmasto vaikuttaa rakennuksen lämmitys- ja viilennystarpeeseen. Suojainen etelärinne on parempi kuin varjoisa, tuulinen tai kostea paikka. Vastaavasti varjostava kasvillisuus vähentää kesällä jäähdytyksen tarvetta ilmastonmuutoksen seurauksena viilennystarve tulee Suomessa kasvamaan ja lisäämään osaltaan energiankulutusta. Pienilmastoltaan epäedulliselle paikalla rakennettu talo saattaa tarvita jopa 30 % enemmän lämmitysenergiaa kuin suotuisalla paikalla sijaitseva talo. (Suomen arkkitehtiliitto.) Pienen kokonsa vuoksi konttikodin saa laitettua puiden katveeseen. Erityisesti lehtipuut ovat hyviä kesällä ne varjostavat ja talvella, pudotettuaan lehtensä, valo ja aurinko pääsevät lämmittämään.
11 11 (42) Rehevä, luonnonmukainen piha tai istutusalue tarjoaa elinympäristön useammalle lajille kuin leikattu nurmikko. Se sitoo nurmea tehokkaammin hiilidioksidia ja tasaa kosteus- ja lämpötilavaihteluita. Parhaimmillaan uudisrakennus tai korjauskohde pihoineen ja muine istutusalueineen voi rikastuttaa alueen luonnon monimuotoisuutta ja lisätä yleistä viihtyisyyttä. (Suomen arkkitehtiliitto.) Rakennuspaikan olosuhteet kannattaakin ottaa hankkeen suunnittelun lähtökohdaksi. Mitkä ovat paikan mahdollisuudet ja voimavarat, mitkä taas heikkoudet? Rakentamisen tulisi olla tasapainossa ympäristön kanssa yksittäisen ihmisen mittakaavasta koko maapallon mittakaavaan. Paikallinen omavaraisuus energian, materiaalien ja aineiden kierron, ravinnon ja toisaalta työn ja virkistyksen suhteen on kestävyyden perusta. (Suomen arkkitehtiliitto.) Pieni on energiatehokasta. Rakennusten energiatehokkuudesta saatu hyöty menetetään rakennusten koon kasvaessa. Energiatehokas talo on tilaohjelmaltaan tehokas. Hukkaneliöiden lämmittäminen lisää energiankulutusta. Talo tulisi mitoittaa sen todellisia käyttötarpeita varten. (Suomen arkkitehtiliitto.) Rakennuksen tilaratkaisut Rakennuksen tilaratkaisuihin kuuluvat muun muassa talon energiatehokkuus, tilasuunnittelu ja muunneltavuus. Nämä asiat tulee konttikodin kohdalla jo melkein pakosta mietittyä. Tilasuunnittelu on konttikodissa erityisen tärkeää, sillä ylimääräistä tilaa ei ole. Konttikodin neliöt ovatkin ekologisia, sillä hukkatilaa (käytäviä ja auloja) ei ole. Tilojen suunnittelu monikäyttöisiksi lisäisi entisestään asumismukavuutta ja tilaa. Erityisesti konttiasumiseen suunnitellut kokoontaitettavat monitoimikalusteet ja seinä- ja kattotilan hyödyntäminen säilytysratkaisuissa olisi tarkoituksenmukaista. Myös osa väliseinistä voisi olla suunniteltu liikuteltaviksi liukuovien tapaan, mikä mahdollistaisi tilaratkaisujen muunneltavuuden. Mietittäessä konttikodin tilaratkaisuja entistä ekologisemmaksi, voisi tilasuunnittelun miettiä siten, että passiivinen aurinkoenergia tulisi hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Lämpöä vaativat tilat tulisi suunnitella samalle puolelle ja kontti tulisi suunnata oikein aurinkoon nähden. Myös lämmönlähteen sijoituksella on merkitystä. Takka tai muu lämmönlähde tulisi sijoittaa mahdollisimman keskelle. Vesipisteiden sijainti tulisi olla suunniteltu siten, että turhat putkivedot vähenevät. Tämä vähentäisi myös talvella putkiston jäätymistä.
12 12 (42) Mahdolliset tulevat energiajärjestelmät tulisi huomioida. Jos esimerkiksi aurinko- ja tuulienergia on tulevaisuudessa harkinnassa, tulisi niiden mahdolliseen tuloon varautua jo rakennusvaiheessa. Pääsisäänkäynnin yhteyteen tulisi rakentaa riittävä tuulikaappi, viherhuone, lasikuisti tai muu vastaava tila ulkoa tulevan ilman puskurivyöhykkeeksi. Ikkuna-aukkojen suuntaus ja koko vaikuttavat osaltaan energiankulutukseen, talvella lämpöenergian karkauksena ja kesällä ylikuumenemisena. Muunneltavuudella tarkoitetaan usein sitä, että koti joustaa perhekoon muutoksissa. Konttikodin kohdalla voisi miettiä mahdollisuutta siihen, että tarpeen vaatiessa kontteja voisi lisätä tai vähentää. Konttikodin ekologisuutta lisäisi se, että ratkaisut olisi mietitty siten, että siinä olisi mukava elää vauvasta vanhuuteen. Esteettömyys ja toimintarajoitteisuus olisi mahdollista huomioida esimerkiksi säädeltävillä työtasoilla ja riittävän leveillä oviaukoilla Materiaalit ja rakenteet Ekologisuuteen vaikuttaa materiaalien, tarvikkeiden ja rakennusosien ympäristöystävällisyys. Näitä pystyy vertailemaan ja arvioimaan ympäristöluokitusten ja -merkkien avulla. Rakennustuotteiden ja -tarvikkeiden RT-ympäristöselosteita ja rakennusmateriaalien päästöluokitusmerkkejä ylläpitää Rakennustietosäätiö. Joutsenmerkki on pohjoismainen ympäristömerkki ja EU:n virallinen ympäristömerkki on taas käytössä koko EU:n alueella. M1-tuotteista haihtuu vähiten orgaanisia yhdisteitä ja FCS on puutavaran merkitsemisjärjestelmä. Kaikki materiaalit ja rakenteet tulisi valita siten, että ne olisi tarvittaessa helppo korjata, huoltaa tai uusia. Mutta ennen kaikkea, että ne olisivat pitkäikäisiä. Kuitenkin huomioiden kuljetusmatkat, läheltä hankittu on aina parempi, kun kaukaa rahdattu. Uusiutuvia ja kierrätettäviä materiaaleja tulisi suosia. Koska konttikoti on rakennettu konttiin, voisi sisärakenteisiin käyttää mahdollisimman paljon FSC- sertifikaatin omaavaa puuta ja puutuotteita, jotka sitovat kasvaessaan hiilidioksidia ja varastoivat hiiltä. Konttikodin materiaalit ja rakenteet tulisi valita siten, että ne on mahdollista tulevaisuudessa kerätä talteen ja kierrättää. Konttikotia rakentaessa voisi myös miettiä sitä, voisiko siihen käyttää kierrätystuotteita. Oivallisia kierrätettäviä materiaaleja löytyy esimerkiksi kierrätyskeskuksista, niitä ovat esimerkiksi keittiökaapit, kahvat ja ovet. Yläpohja (katto), ulkoseinät ja alapohja muodostavat rakennuksen vaipan. Vaippa eristää kylmältä ja suojaa sateelta ja tuulelta. Vaippa on talon turkki ja ihmisen kolmas iho. Vaipan
13 13 (42) lämmöneristyskyvyllä tarkoitetaan vaipan eli yläpohjan, seinien ja alapohjan kykyä suojata sisätilaa kylmältä, ja sillä on ratkaiseva vaikutus energiankulutukseen. Rakennuksen hyvä lämmöneristyskyky ja tiiviys ovatkin Pohjolassa ekotalon tärkein ominaisuus. Mikäli talon kantava rakenne ei ole itsessään lämpöä eristävää, rakenteeseen lisätään eristekerros. (Rakentajanekolaskuri.) Mitä kompaktimpi rakennus on eli mitä pienempi sen vaipan suhde lattiapinta-alaan on, sitä energiatehokkaampi se on. Pallo tai kuutio olisi energiatehokkain muoto. Käytännössä selkeä suorakaide on energiatehokkain, sillä tällöin rakennus voidaan tehokkaimmin suunnata kohti aurinkoa. (Suomen arkkitehtiliitto.) RT-ympäristöselosteen mukaan eristeenä tulisi käyttää puukuitueristeitä mineraalivillojen ja polyuretaanieristeiden sijasta. Ruotsalaisen ekoarkkitehti Varis Bokaldersin (2004) mukaan vältettäviä eristemateriaaleja ovat muun muassa lasivilla, kivivilla, polyeteeni ja polystyreeni. Parhaina vaihtoehtoina ympäristön kannalta hän pitää käsittelemätöntä puukuitua, pellavaeristettä, kuitusementtilevyä, puukuitulevyä, korkkia, kookoskuitua, kutterilastua, turvetta ja olkea. Toissijaisina vaihtoehtoina hän pitää muun muassa käsiteltyä (boori) tai kierrätyskuidusta valmistettua selluvillaa, kevytsoraa, kevytbetonia, reikätiiltä ja jätepaperia. (Rakentajanekolaskuri.) Pintamateriaalien suhteen ekologisia ja miellyttäviä materiaaleja ovat puu, linoleumi ja korkki. Laattalattian valmistus vie energiaa, mutta on kestävä vaihtoehto. Parketin kohdalla tulee katsoa puulajia, sillä osa niistä tuodaan sademetsistä. Lautalattian etuna on se, että sitä voi hioa ja käsitellä useampaan kertaan ja se on kestävä. Liimojen, tasoitteiden ja maalien tulisi täyttää ympäristömerkkikriteerit. Ympäristömerkitty tuote on ympäristön kannalta varmin vaihtoehto. Myös vahaus on yksi vaihtoehto sisätilojen lattioille. Muovimaaleja tulee välttää, ne ovat ympäristön kannalta haitallisimpia. Kalusteista kestävimpiä ovat massiivipuiset tuotteet. Massiivipuisia kalusteita voi korjata ja niitä löytää käytettyinä, jolloin ekologinen kestävyys on taattu Energiantuotanto ja vesi Ekologisesti kestävän talon ensimmäinen lähtökohta on mahdollisimman pieni energiantarve. Negawattitunti on ympäristön kannalta paras energiamuoto. Vuoden 2010 lämmöneristysmääräykset ovat jo lähellä ns. matalaenergia tasoa. Vuoteen 2020 mennessä uudisrakentamisessa on tarkoitus siirtyä nollaenergiarakentamiseen, jolloin rakennus tuottaa ja kuluttaa yhtä paljon energiaa. (Rakentajanekolaskuri.)
14 14 (42) Ympäristökuormitus vähenee edelleen tuotettaessa tarvittava vähä lämmitysenergia uusiutuvilla energiamuodoilla. Hybridijärjestelmässä voi samaan lämmönvaraajan yhdistää esimerkiksi tulisijan, lämpöpumpun ja aurinkokeräimen. Automatiikka käyttää ensisijaisesti aurinkoa, mutta käynnistää lämpöpumpun, kun auringon teho ei enää riitä. Takkaa voidaan käyttää lisänä esimerkiksi kovilla pakkasilla. (Rakentajanekolaskuri.) Suomalaisen ekorakentamisen pioneerin Bruno Eratin mukaan ensin tulee pyrkiä luonnonmukaisin keinoin mahdollisimman alhaiseen energian kulutukseen ja vasta tämän jälkeen lähteä täydentämään taloa erilaisilla tekniikoilla (Rakentajanekolaskuri). Uusiutuvia energiamuotoja ovat aurinko, tuuli, vesi sekä maahan varastoitunut lämpö. Konttikodin yhtenä lämmitysmuotona voisi olla aurinkokeräin. Aurinkopaneelilla puolestaan voisi taloon tuottaa sähköä ekologisesti. Puulämmitys on kotimainen ja ekologinen vaihtoehto. Vaikka puuta poltettaessa vapautuu hiiltä, sen ei katsota aiheuttavan kasvihuonepäästöjä, sillä kasvavat puut sitovat sen, mitä poltettaessa vapautuu. Puupelletillä olisi puupolttoaineista alhaisin päästötaso. Puu- ja pellettilämmityksen haittana on se, että puupolttoaineen varastointi vie tilaa. Muita biopolttoaineita emme käsittele, sillä kasvien viljely energiakäyttöön vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen, ravinnontuotantoon ja mahdollisesti ekosysteemin toimintaan. Konttikotiin olisi mahdollista lisätä varaavan tulisijan lisäksi tulisijaan liitettävä lämmönvaraaja, jolla voisi lämmittää veden. Toinen mahdollinen veden lisälämmitysmuoto etenkin kesäisin voisi olla aurinkokeräin. Varajärjestelmäksi voisi ottaa lämpövastuksen. Pientuulivoimala on myös yksi mahdollinen energian tuottaja, jota voisi miettiä konttikodin kohdalla. Ekologisin vaihtoehto olisi valita ja rakentaa naapurin kanssa yhteinen uusiutuvalla energialla toimiva lämmitysmuoto. Sähkönkulutuksen vähentämisen takia tulisi kaikkien sähkölaitteiden, kodinkoneiden ja valaisimien kuulua parhaaseen energiankulutusluokkaan. Lämmitys- ja sähköenergian kulutuksen vähentämisen helpottamiseksi voisi talossa olla luettavissa olevat kulutusmittarit. Ilmanvaihtoon voisi suunnitella koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon, jolloin poistoilman lämmön ottaa talteen oma laitteensa. Peseytymiseen kuluu nykyisellään kotitalouksissa 40 %, wc:n huuhteluun 25 %, keittiössä 20 % ja pyykinpesuun 13 % käytetystä vedestä (Suomen arkkitehtiliitto). Veden kulutukseen vaikuttaa eniten ihmisten tottumukset. Näihin voidaan vaikuttaa vedenkulutusmittareilla ja vesihanojen säädöllä. Myös paineenalennusventtiili vähentää veden käyttöä. Konttikodin 1000 litran vesisäiliö riittää tällä hetkellä pariksi kolmeksi viikoksi, mutta pienillä muutoksilla vedensäästöä saattaisi pystyä vielä lisäämään. Konttikodin veden käyttöä pystyisi vähentämään
15 15 (42) asentamalla kaksoisvesijärjestelmän. Puhdasta säiliövettä käytettäisiin vain juomiseen, ruoanvalmistukseen ja peseytymiseen kun taas pyykinpesuun ja wc-pöntön huuhteluun käytettäisiin pinta- tai sadevettä. Konttikodin wc ratkaisu on tällä hetkellä kuivakäymälä, joka onkin ekologisin vaihtoehto Käyttö, huolto ja jätteet Jätehuoltoon tulisi jokaisen henkilön panostaa. Myös konttikodin kohdalla tämä olisi tärkeää. Välivarastointia varten tulisi konttikodista löytyä kaappi, johon saisi erilliset astiat muun muassa lasille, metallille, paperille, biojätteille ja pattereille. Konttikodin käytöstä ja huollosta tulisi pitää kirjaa. Jotta huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet tulee tehtyä, tulisi kirjasta löytyä huoltokalenteri ja kunnossapitosuunnitelma. Kirjasta tulisi löytyä myös käyttöohjeet laitteille ja talotekniset ohjeet. 4 YHTEISKUNNALLINEN ULOTTUVUUS 4.1 Yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen määritelmä Puhuttaessa kestävästä kehityksestä unohdetaan usein yhteiskunnallisesti kestävä kehitys. Yhteiskunnallisesti kestävä kehitys tarkoittaa ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia hyvinvointiin, päätöksentekoon ja perusoikeuksien toteutumiseen. (Global Finland.) 4.2 Konttikodin nykytilanteen arviointi yhteiskunnallisen kehityksen kannalta Kestävän kehityksen yhteiskunnallisessa ulottuvuudessa on huomattavissa ja erotettavissa seuraavia tekijöitä: Perusoikeudet Perusoikeuksiin Suomessa kuuluu muun muassa liikkumisen vapaus ja oikeus työhön. Konttikoti tukee näitä perusoikeuksia hyvän liikuteltavuutensa vuoksi. Siirreltävyytensä ansiosta konttikoti tukee työn tekemistä ja työn perässä muuttamista samoin kuin mahdollista siirtymistä palvelujen perässä.. Arajärvi näkee yksilönvapauden yhtenä kestävän kehityksen edellytyksenä tarkoittaen tällä sitä, että yksilön on yleensä voitava valita vastuullisuuden asettamissa rajoissa oma toimintatapansa ja asettaa itse eri vaihtoehdot etusijajärjestykseen ( Pohjola & Särkelä 2011,93). Konttikoti tarjoaa vaihtoehdon asumismuodoksi ja tavallaan sen kautta ihminen voi asettaa arvonsa hyvinkin erilaiseen järjestykseen kuin mikä on tyypillistä nykyajan
16 16 (42) yhteiskunnassamme. Yhdenvertaisuus on perusoikeus, jonka mukaan kaikilla ihmisillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja (Sisäasianministeriön oikeusyksikön yhdenvertaisuustiimi). Konttikoti tukee tätä ajattelua siten, että kun asuminen kuluttaa vähemmän taloudellisia resursseja niin niitä on mahdollista suunnata esimerkiksi koulutukseen Hyvinvointi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, Sitra, näkee suomalaisten hyvinvoinnin suurena uhkana vaihtoehtojen suuren määrän ja yhteiskunnan nopean murroksen mukanaan tuomat arjen hallinnan vaikeuteen ja henkiseen hyvinvointiin liittyvät hyvinvointiongelmat. Konttikoti on lisävaihtoehto, joka helpottaa arjen hallintaa tarjoamalla pienimuotoisen ratkaisun ihmisille, jotka haluavat asua omakotitalossa mutta jotka eivät halua tai kykene huolehtimaan isosta rakennuksesta tai puhumattakaan kiinteistöstä. Kulttuuri on muuttumassa ja uskalletaan julkisesti myöntää, kuten laulaja, lauluntekijä Maija Vilkkumaa Me Naiset lehdessä 31/13, että ei osata talonpitoa ja kiinteistön omistaminen ei oikein sovi hänen perheelleen (Me Naiset lehti 31/13). Kontti-asumisen edullisuus verrattuna muuhun asumiseen nostaa myös ihmisten hyvinvoinnin tasoa ja sitä kautta myös arjen hallitseminen helpottuu. (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto.) Ihmisten hyvinvointiin vaikuttaa myös se, että konttiasumisen myötä perhesuhteiden ja muiden sosiaalisten kontaktien perässä muuttaminen helpottuu Tasa-arvo Sosiaali- ja terveysministeriön keskeisiä tasa-arvopoliittisia teemoja ovat muun muassa tasaarvo koulutuksessa sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa (Sosiaali- ja terveysministeriö). Mielestämme konttikoti edullisena asumismuotona vapauttaa kotitalouksien ja yksilöiden rahaa ja aikaa koulutukseen ja koska asuminen ei vie niin suurta osaa tuloista niin uskomme sen siten vaikuttavan myös työn ja perhe-elämän parempaan yhteensovittamiseen. Näkisimme sen mahdollisuutena siirtyä keski- ja etelä-eurooppalaiseen asumismalliin, missä asumiseen ei käytetä niin paljon rahaa kuin esimerkiksi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Konttikoti voi olla vastaus maaseudun autioitumiseen, sillä kiinteän asunnon rakentaminen taajamien ulkopuolelle voi osoittautua myyntitilanteessa taloudelliseksi riskiksi. On muistettava kuitenkin, että kontin käyttötarkoitukset voivat olla muitakin, esimerkiksi konttikahvila, -kauppa tai näyttely. Näillä tavoin kontti varmistaa palveluita sinne missä ihmiset ovat ja luo näin tasa-arvoa Osallistuminen ja vastuunotto Osallistuminen, vastuunotto ja yhteisöllisyys lisääntynee konttiasumisen myötä. Näemme konttiasumisen nykyajan siirtolapuutarha-asumisena. Siirtolapuutarhoissa avoin portti kertoo muille
17 17 (42) asukkaille, että vieraat ovat tervetulleita mökkiin. Mikä konttikodin viestin välittää naapureille, se jää nähtäväksi Velkaantuminen Konttikoti on vastaus suurten asuntolainojen kourissa kamppailevien ihmisten hätään ja käteisen rahan puutteeseen. Kotitalouksien velkaantuneisuus (lainojen suhde vuoden nettotuloon) on noussut 40%:sta (vuosi 1975) lähes 120%:iin (Findikaattori; kotitalouksien velkaantuneisuus). Samalla asumisen kulut muodostavat kotitalouksien kulutusmenoista yli 25% (Findikaattori; kotitalouksien kulutusmenot) Työttömyys ja syrjäytyminen Kiander näkee artikkelissaan, että rikkaissa maissa tulisi luopua degrowth-ajattelun kautta kasvuajattelusta ja kasvusta ja siirtyä sen sijaan tavoittelemaan talouden hallittua supistamista. Tämä vähentäisi resurssien käyttöä ja ympäristön pilaantumista. Talouden supistamisen tulisi kuitenkin lähteä yksilöistä. Eli kotitalouksien tulisi päättää, että tyytyvät vähempään; pienempään kulutukseen ja tämän seurauksena pienempiin palkkoihin ja lyhyempiin työaikoihin. (Pohjola & Särkelä 2011, 54). Stranius näkee materialismiin liittyvän enemmän masennusta, huolta, fyysisiä ongelmia ja alkoholin ja tupakan liikakäyttöä (Pohjola & Särkelä 2011, 40 41). Konttikoti mahdollistaa välttämättömän tilan olemista ja nukkumista varten mahdollisimman edullisesti ja näin pienemmän kulutuksen kautta mahdollisuuden tavoitella pienempiä palkkoja ja lyhyempiä työaikoja. Konttikodin siirreltävyys ja konttiasumisen yhteisöllisyys ovat myös tekijöitä, joiden avulla se vastaa työttömyyden ja syrjäytymisen haasteisiin. 4.3 Konttikodin tulevaisuuden näkymät ja visiot yhteiskunnallisesta näkökulmasta Konttikoti sellaisena kun se nykyisin tunnetaan on yhteiskunnallisen kestävän kehityksen tuote. Näemme kuitenkin, että sitä ja konttiasumista voi visioida ja kehittää jopa Pelle Pelottoman silmälasit päässä. Visioina voisi olla vaikka asumisoikeuskontti tai vapaana olevat kontit voisivat olla konttilistoilla. Rakennuttaja on hylännyt pyörien päällä oleva kontin ajoneuvoveron vuoksi, uskomme kuitenkin, että sitä ajatusta ei kannata kokonaan hylätä (Stranden & Soini, 2013). Lautan päällä olevia, moottorilla eteenpäin kulkevia saunatupia seilaa Suomen vesillä, mutta onko olemassa laiva-konttikotia? Tai vuokraako kukaan tällaista mahdollisuutta viettää kesäkautta vesillä. Konttikoti tai sen vuokraus voi olla ratkaisu uusperheiden ajoittaisille tarpeille suuremmasta majoituskapasiteetista tai kesämökistä haaveilevalle. Visioidessani konttikodin tulevaisuutta luin kaksi uudehkoa kirjaa liittyen kestävään kehitykseen. Lahti & Selosmaan kirja Kaikki Jakoon! perustuu ajatukselle, että kulutuskäyttäytymi-
18 18 (42) sessä on tapahtunut kulttuurinen muutos, jossa käyttömahdollisuus nähdään tärkeämpänä kuin omistaminen. Heidän kirjassaan punaisina lankoina ovat sharing economy eli jakamistalous ja collaboration consumption eli yhteisöllinen kulutus. (Lahti & Selosmaa 2013, ) Heidän kirjansa innoittamana visioimme, että konttikotiin voisi yhdistää jakamistalouden palvelumuotoja kuten esimerkiksi autojen ja pyörien yhteiskäytön, erilaisten tavaroiden myynti-, vaihto-, kierrätys- ja lainaustoiminnot sekä ruokaosuuskuntatoiminnan ja yhteisviljelyn (Lahti & Selosmaa 2013, 32-34). Jakamistalouden taloudelliset hyödyt ovat merkittävät. Se monipuolistaa taloutta ja luo mahdollisuuden uudelle liiketoiminnalle (Lahti & Selosmaa 2013, 92-93). Jakamistalous vähentää velkaisuutta, tuo tasa-arvoa ja lisää yhteisöllisyyttä. Tynkkysen kirja Pieni maailmanpelastusopas pureutuu globaaleihin maailmaa uhkaaviin ongelmiin; sotiin, nälkään ja sortoon. Mutta mielestäni kirjan toinen osa, missä Tynkkynen pohtii ratkaisuja näihin ongelmiin, tarjoaa visioita tulevaisuuden konttikodille ja sille miten konttikoti voisi olla ratkaisuna maailman globaaleihin ongelmiin. Tynkkynen näkee verotuksen ohjaavan vaikutuksen tärkeänä. Muun muassa polttoaine- ja sähkövero tulisi ottaa huomioon tulevaisuuden konttikodin suunnittelussa. (Tynkkynen 2013, ) Energian yhteistuotantoa ja käyttöä voisi tulevaisuudessa pohtia. Miten konttikoti voisi hyödyntää energiataloudessaan uusiutuvia luonnonvaroja muun muassa metsien, peltojen ja vesien tuottamaa elollista ainetta, biomassaa. Myös energian tuottamista keskitetysti useammalle kontille voisi selvittää. Energiatalous on nähtävissä ekologisesti ja yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen näkökulmista. Konttikotien sijoittelun visioinnissa on nähtävissä yhteiskunnallisesti kestävä kehitys. Konttikodit voisi sijoittaa esimerkiksi kukan terälehtien muotoon siten, että keskiosaan muodostuu yhteinen suihku-wc-sauna osasto. Tätä voisi toki edeltää kahden konttikodin yhdistäminen yhteisellä suihku-wc-sauna osastolla. Konteista voi muodostaa rivi- tai kerrostaloja. Tynkkynen nostaa globaaleihin ongelmiin ratkaisuksi tutkimuksen ja kehityksen sekä innovaatiot (Tynkkynen 2013, 219). Näitä samoja asioita voi käyttää konttikodin tulevaisuuden visioinnissa. Haastatteluissa tuli esille, että konttikodin rakennuttaja näkee taloudelliset resurssit ja niiden puuttumisen merkittävänä asiana konttikodin tutkimuksessa ja kehityksessä (Stranden & Soini 2013). Toivottavasti seminaarityömme on alkua konttiasumisen laajemmille tutkimus- ja kehityshankkeille.
19 19 (42) 5 KULTTUURISESTI KESTÄVÄ KEHITYS 5.1 Kulttuurisesti kestävän kehityksen määritelmä Suomen kestävän kehityksen toimikunta määritteli 1995 kulttuurisesti kestävän kehityksen siten, että se mahdollistaa vapaan henkisen toiminnan, eettisen kasvun sekä kulttuurien moninaisuuden säilymisen ja kehittymisen sukupolvesta toiseen (Kestävän kehityksen määritelmä). Kestävän kehityksen mukainen kulttuuri mahdollistaa kulttuurien kirjon säilymisen ja eettisen ymmärryksen kehittymisen. Kestävä kehitys on myös muutosta parempaan, kulttuurisesti ja henkisesti. Ihmisoikeuksien vaaliminen ja puolustaminen sekä yhteisten velvollisuuksien hyväksyminen on kulttuurikehitystä. (Vihreä polku 2013.) Teemoja, joiden näkökulmasta kulttuurista kestävyyttä on käsitelty, ovat esimerkiksi kulttuuriperintö, matkailu, taide, kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri. Kulttuurinen kestävyys on ehkä se harvimmin huomioitu ja vaikeimmin käsitettävä teema koko kestävän kehityksen laajassa skaalassa. (Vihreä polku 2013.) 5.2 Konttikodin nykytilanteen arviointi kulttuurisen kehityksen kannalta Konttikoti ei ole ollut vielä varsinaisessa käytössä, joten sen vaikutuksia kulttuurisen kehityksen kannalta on vielä vaikea arvioida. Voimme kuitenkin vertailla sitä jo olemassa oleviin ratkaisuihin ja visioida tulevaisuutta. Tulevaisuuden visioinnin lisäksi on hyvä miettiä konttikotien riskejä ja kehityskohteita kulttuurisen kehityksen kannalta Konttiarkkitehtuurin esimerkkejä Suomesta Suomessa ei ole aikaisemmin ollut ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettuja kontteja, mutta erilaisiin tapahtumiin ja yrityksiin liittyvää konttiarkkitehtuuria on jonkin verran ollut. Yksi esimerkki on vuoden 2012 syksyltä, jolloin Helsingin Suvilahdessa oli World Design Capital - tapahtumaan liittyvä Arjen aarteet -näyttely. Näyttely oli muotoilun minimaailmannäyttely, jossa esiteltiin yli 20 maan muotoilua, ideoita ja konsepteja. Näyttely oli toteutettu sisä- ja ulkotiloihin, ja yksi sen osa oli konttikylä (Kuva 3.), jossa kontteihin oli rakennettu näyttelyitä (Kuvat 5.-7.), kahvila (Kuva 8.) ja designkauppa. (World Design Capital 2012.)
20 20 (42) Kuva 3. Konttikylä Suvilahdessa. Kuva 4. Kaupunkipuutarha. Kuvat 5. ja 6. Kontissa oleva View-Master laitteilla toteutettu muotoilunäyttely. Kuva 7. Pelkistetty näyttelytila kontissa. (Kuvat 3 8; Soili Junes) Kuva 8. Konttikahvila
Maapallon rajat ovat tulossa vastaan
Maapallon rajat ovat tulossa vastaan BIOS 3 jakso 3 Talouskasvun priorisointi on tapahtunut ympäristön kustannuksella, mikä on johtanut mittaviin ympäristöongelmiin. Lisäksi taloudellinen eriarvoisuus
LisätiedotEkopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen
Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus
LisätiedotKuinka asumisessa tulee varautua ilmastonmuutokseen?
Kuinka asumisessa tulee varautua ilmastonmuutokseen? ENNAKOI, VARAUDU, SOPEUDU MITEN JÄRJESTÖT VIESTIVÄT ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISESTA? SISÄLTÖ: Ilmastonmuutoksen huomioiminen uudis- ja korjausrakentamisessa
LisätiedotKestävä kehitys autoalalla
Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
Lisätiedot3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala
3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä
LisätiedotKestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!
WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.
LisätiedotA. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)
A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotOAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010
OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotLUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013
Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN
LisätiedotMatalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma
Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotRakennuksen hiilijalanjäljen arviointi
Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Materiaalit ja energiatehokkuus Ohjeita vastaajille: Kannattaa vastata kaikkiin kysymyksiin. Kysymyksissä 1-14 valitse sopiva vaihtoehto napsauttamalla ruutua. Valitse
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy
Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------
LisätiedotVoiko asukas vaikuttaa kiinteistön energiankulutukseen?
Voiko asukas vaikuttaa kiinteistön energiankulutukseen? Matti Hellgrén Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija Talokeskus Yhtiöt Oy!"#$%&'%(')*+,-.)/0)$1)%$1'&2134)5$%")."25$"")"'3"1.(1,5"6"#7&#(3.")5")$+5S'.$5")
LisätiedotKestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo
Kestävä kehitys museoissa 25.3.2010 Tekniikan museo Suomen museoliiton ydinarvot Sivistyksen kunnioittaminen Historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen Kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville
LisätiedotKestävien arvojen koti
Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,
LisätiedotLämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille
Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS asuntoyhtiöille Lämpöä sisään, lämpöä ulos Lämmön lähteet Lämpöhäviö 10-15% Aurinkoa 3-7% Asuminen 3-6% Lattiat 15-20% Seinät 25-35% Ilmanvaihto 15-20% Talotekniikka LÄMPÖÄ
LisätiedotHIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY
HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotSURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.
SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotUUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.
UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää
LisätiedotLuonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström
Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotAsiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark. 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä
Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä 2 Asiakaskohtaaminen ja kokemuksellisuus kilpailuetuna Asiakassuhteen kehittäminen: pitkäaikainen ja
LisätiedotLÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?
LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana
LisätiedotEnergiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila
Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö
LisätiedotAurinkoenergia Suomessa
Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä
LisätiedotResurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.
Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Jyväskylässä
LisätiedotVastuullinen liikenne. Yhteinen asia.
Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotResurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja
Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa
LisätiedotKulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen
Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Avainsanat: kulutus, kestävä kulutus, luonnonvara, millainen kuluttaja sinä olet?, halu ja tarve Mitä kulutus on? Kulutus on jonkin hyödykkeen käyttämistä
LisätiedotOPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN
1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla
LisätiedotMaalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin
Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä
LisätiedotOAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010
OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen
LisätiedotProjektin perustelu ja tavoitteet
P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven
LisätiedotTiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö
Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010
LisätiedotAINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014
AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 tyisyrittäjä Ylempi korkeakoulut Muu korkeakoulut, % n(w)= 49% 492 51% 508 19% 194 24% 238 27%
Lisätiedotkansi Enerventin perusilmeellä
Enervent Superior ja Premium Ilmanvaihtolaitteet ilmalämpöpumpulla kansi Enerventin perusilmeellä Fresh, hot & cool Enervent Superior- ja Premium -sarjat Ilmanvaihto lämmitys jäähdytys Ensto Enerventin
LisätiedotKodin tuntu tulee läheltä
Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä
LisätiedotMIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA
TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI
LisätiedotVuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.
Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä
Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja
LisätiedotSuomi ja kestävän kehityksen haasteet
Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen
LisätiedotHAASTATELLAAN YRITYKSIÄ, VIRANOMAISIA JA MUITA RAKENNUSALAN TOIMIJOITA
TAVOITE YHTEISTYÖTÄ KESTÄVÄN RAKENTAMISEN EDISTÄMISEKSI MAAKUNNASSA ESISELVITYSHANKKEESSA ETSITÄÄN YHTEISTYÖMUOTOA LAPIN RAKENNUSSEKTORIN KEHITTÄMISEKSI KESTÄVÄN RAKENTAMISEN PERIAATTEIDEN MUKAISESTI TUNNISTETAAN
LisätiedotOnko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL
Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL METSÄALAN TULEVAISUUSSEMINAARI 17.2.2010 Rakennusmateriaalien ympäristökilpailukyky - pärjääkö puu? 2 On sillä! Rakentamisen ekologinen
LisätiedotKoti Koskelassa kaikki on lähellä
Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,
LisätiedotRakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008
Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET
LisätiedotMiksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön
HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikääntyvien tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Järvenpäässä
LisätiedotEnergia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen
Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Markku Elg, Green Building Advisor Kestävän kehityksen mukainen Suunniteltu, rakennettu, kunnostettu Toimii tai käyttää ekologisesti resursseja tehokkaasti
LisätiedotKajaanin älykäs elinkaarikortteli
Kajaanin älykäs elinkaarikortteli Hankkeen taustat Vanhan linja-autoaseman tontti vapautuu uuteen käyttöön Kajaanin keskustaan Elinkaariasumiselle kasvava tarve ja uusien asumismuotojen kehittäminen Rakennusten
LisätiedotKestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari
Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista
LisätiedotAs Oy Liedon Härkätien Klubinranta Valkeaa unelmaa joen varrella
As Oy Liedon Härkätien Klubinranta Valkeaa unelmaa joen varrella Miksei elämästä voisi nauttia joka päivä? Ihanteellinen sijainti, ekologiset ratkaisut ja luksuksen tuntu. Kaikki nämä toteutuvat As. Oy
LisätiedotMistä lähtökohdat, kenen ehdoilla :
RAKC.3004 Rakennustekniikka Luento 1 / osa 2. Rationaalinen tilasuunnittelu Dipl. ins. Hannu Hirsi A E 01.09.15 Mistä lähtökohdat, kenen ehdoilla : Asiakkaan, käyttäjän tarpeet ja toiminta : Rakennuksesta
Lisätiedot24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:
LisätiedotDigitaalinen riskienhallinnan työkalu: Riskit haltuun helposti ja nopeasti. Riskienhallinta ja kestävä kehitys: Velvollisuudet eduksi
Kestävä kehitys valmistavassa teollisuudessa 2/3: Kilpailuetua tavoitteellisuudella 4. Kestävä kehitys valmistavassa teollisuudessa 1/3: Kestävästi tehokkuutta Kestävä kehitys valmistavassa teollisuudessa
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotCase Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.
Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.2014 Kauppakeskus Sello Asiakaskäynnit 2013 22,6 miljoonaa Kokonaismyynti 2013
LisätiedotKuluttajien energianeuvonta Kainuussa - Enemmän energiasta. Kainuun kuntakierros 12.9. - 17.10.2013 Kainuun Energiatoimisto
Kuluttajien energianeuvonta Kainuussa - Enemmän energiasta Kainuun kuntakierros 12.9. - 17.10.2013 Kainuun Energiatoimisto TAUSTAA Kuluttajien maksuton energianeuvonta, on Motivan organisoima valtakunnallinen
LisätiedotAnna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.
Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa
LisätiedotÄlykaupunki käytännössä Case: Kalasatama
Vihreä Foorumi: Älyteknologiasta ja avoimesta datasta vauhtia energiatehokkuuteen Älykaupunki käytännössä Case: Kalasatama Kimmo Liljeström, Optiplan Oy Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät tontinluovutusehdot
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotASUNTOMESSUT TAMPEREELLA 13.7.-12.8.2012
ASUNTOMESSUT TAMPEREELLA 13.7.-12.8.2012 ASUNTOMESSUT ON SUURTAPAHTUMA Viime kesänä kävijöitä 127.546 Aikuisväestöstä 98 % tuntee tapahtuman Asuntomessut Tampereella 43. asuntomessutapahtuma Järjestäjinä
LisätiedotVaraavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään
Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla
LisätiedotKiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta
Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät
LisätiedotSuomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmiita tekemään arjessaan valintoja sen perusteella.
Suomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmiita tekemään arjessaan valintoja sen perusteella. Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta sähkö- ja energia-alaan, erityisesti ilmastonäkökulman kautta.
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Työllisyys Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa.
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa. Voit olla päättämässä
Lisätiedotwww.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta
www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta sisustuskivet Suomalainen sisustuskivi on sekä kaunis että käytännöllinen. Kivi kestää arjen kulutusta ja on värisävyiltään ajaton. Sisustuskivellä voit tuoda kulumatonta
LisätiedotIlmastonmuutos ja lapsiperheet
ILMANKOS-hankkeen työpaja 26.1.2009 Ilmastonmuutos ja lapsiperheet Elli Kotakorpi Elli.kotakorpi@gmail.com 040 825 4354 Esityksen rakenne KotiMIPS-hanke Ilmastonmuutos lyhyesti Kotitalouksien kulutuksen
LisätiedotRiina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK
Riina Pursiainen, projektisuunnittelija Kestävän kehityksen toimikunta, VNK Tulevien sukupolvien eväät on pian syöty ellemme toimi tänään! on suomalainen innovaatio kestävän kehityksen edistämiseksi Yhteiskuntasitoumus
LisätiedotEnergiansäästö vanhemmissa rakennuksissa
Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö
LisätiedotAA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1
Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS
LisätiedotENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE
ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) 284 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee aurinkosähkön edistämistä kaupungissamme HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös Asia tulisi käsitellä kokouksessa 2.10.2012
LisätiedotKestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008
Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja
LisätiedotKiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli
Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli BSAG - Elävä Itämeri säätiö Baltic Sea Action Group (BSAG) on vuonna 2008 perustettu säätiö, joka tekee työtä Itämeren ekologisen
LisätiedotRAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013
Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä
LisätiedotKOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA
FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri
LisätiedotIhminen on Energiaholisti
Ihminen on Energiaholisti Energiaholisti nauttii energialla tuotetusta mukavuudesta Energiaholisti hyvin harvoin parantuu Kun nautinnosta ei voi luopua, on ainoa keino saavuttaa sama nautinto vähemmällä
LisätiedotTaloyhtiön energiansäästö
Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä
LisätiedotRIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa
RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa Rakennusten energiatehokkuus Tutkimuksen ja käytännön näkökohtia matalaenergiarakentamisen käyttöönotosta Ralf Lindberg,
LisätiedotKestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan
LisätiedotMIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN?
MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN? Sari Tuuva-Hongisto FT, Kehittämisasiantuntija Metsäalan ennakointiyksikkö Onnen hetkien tavoittelu pyörittää taloutta Talouden kasvu lisää hyvinvointia luomalla kulutuskulttuurin,
LisätiedotStrategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo
Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen
LisätiedotMikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi
Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi
LisätiedotKestävä liikenne ja matkailu
Kestävä liikenne ja matkailu Avainsanat: kestävä liikenne, kestävä matkailu, vastuullinen kuluttaminen Liikenne mitä se on? Liikenne on... ihmisten, asioiden, raaka-aineiden ja tavaroiden kuljetusta tietoliikennettä
LisätiedotYMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet
YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto
LisätiedotORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016
ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa
Lisätiedot